Ukraina

Transcription

Ukraina

Ukraina
Joulukuu 2010
Ukraina
2 (48)
Sonja Antell
Sisällysluettelo
Maaprofiili .................................................................................................................................................................... 4
Maa ja väestö ............................................................................................................................................................ 4
Infrastruktuuri ............................................................................................................................................................ 4
Politiikka ja hallinto .................................................................................................................................................... 5
Talouden avaintiedot ................................................................................................................................................. 5
Liiketoiminta ................................................................................................................................................................ 6
Ukrainan vahvuudet ja heikkoudet ............................................................................................................................ 6
Potentiaalisia toimialoja............................................................................................................................................. 6
Rahoitus ja takuut ..................................................................................................................................................... 7
Finnvera ................................................................................................................................................................. 7
Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) ........................................................................................................... 7
Kehitysrahoitteiset projektit ................................................................................................................................... 8
Talous .......................................................................................................................................................................... 8
Makrotalous ............................................................................................................................................................... 8
Bruttokansantuote ................................................................................................................................................. 9
Inflaatio ................................................................................................................................................................ 10
Vaihtotase ............................................................................................................................................................ 10
Talouspolitiikka ........................................................................................................................................................ 10
Työvoima ................................................................................................................................................................. 11
Ulkomaankauppa ...................................................................................................................................................... 12
Kauppapolitiikka ...................................................................................................................................................... 12
Ulkomaankaupan kehitys ........................................................................................................................................ 12
Ulkomaankauppa maittain ................................................................................................................................... 14
Kauppa Suomen kanssa ..................................................................................................................................... 15
Ulkomaiset investoinnit ........................................................................................................................................... 18
Suomalaiset investoinnit ...................................................................................................................................... 19
Rakentaminen, logistiikka ja koneiden valmistus ................................................................................................. 19
Rakentaminen ......................................................................................................................................................... 19
Logistiikka ............................................................................................................................................................... 21
Koneenrakennus- ja metalliteollisuus ..................................................................................................................... 23
Metalliteollisuus ................................................................................................................................................... 23
Koneenrakennus ................................................................................................................................................. 24
Energia-, ympäristö- ja metsäsektori ...................................................................................................................... 24
Energiasektori ......................................................................................................................................................... 24
Ympäristö ................................................................................................................................................................ 27
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Ukraina
3 (48)
Sonja Antell
Metsäsektori ............................................................................................................................................................ 28
Metsä- ja puunjalostusteollisuus ......................................................................................................................... 29
Life Sciences ja elintarvikesektori .......................................................................................................................... 29
Terveydenhuolto ..................................................................................................................................................... 29
Terveydenhuoltoteknologia ................................................................................................................................. 30
Lääkemarkkinat ................................................................................................................................................... 30
Maatalous- ja elintarvikesektori ............................................................................................................................... 32
Maatalous ............................................................................................................................................................ 32
Elintarvikesektori´ ................................................................................................................................................ 34
Tieto- ja viestintätekniikka ....................................................................................................................................... 35
Lankapuhelinmarkkinat ........................................................................................................................................... 36
Matkapuhelinmarkkinat ........................................................................................................................................... 36
Internet .................................................................................................................................................................... 38
Matkapuhelinlaitteet ................................................................................................................................................ 39
Teknologiapuistot .................................................................................................................................................... 39
Palvelusektori ........................................................................................................................................................... 39
Vähittäiskauppa ....................................................................................................................................................... 39
Matkailu ................................................................................................................................................................... 43
Pankkisektori ........................................................................................................................................................... 44
Tapakulttuuri ............................................................................................................................................................. 45
Linkkejä ..................................................................................................................................................................... 47
Finpro
Ukraina
4 (48)
Sonja Antell
Maaprofiili
Maa ja väestö
Pinta-ala: 603 700 km2
Luonnonvarat: rautamalmi, kivihiili, magnesium, maakaasu, öljy, suola, sulfaatti, titaani, kaoliini, nikkeli, elohopea, paljon mustamultaista viljelymaata
Rajanaapurit: Venäjä, Valko-Venäjä, Unkari, Moldova, Puola, Romania, Slovakia
Aikaero Suomeen: 0 tuntia (GMT + 2)
Suurimmat kaupungit: Kiova (2,77 milj.), Harkiv (1,46 milj. as.), Dnipropetrovsk
(1,04 milj. as.), Odessa (1,0 as.), Donetsk (988 000 as.), Zaporižžja (790 000 as.),
Lviv (735 000 as.)
Asukasluku: 45,4 miljoonaa; 68,2 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa ja 31,8
prosenttia maaseudulla
Eliniänodote: naiset 74,7 vuotta, miehet 62,6 vuotta
Kansallisuudet: ukrainalaiset (77,8 %), venäläiset (17,3 %), puolalaiset, muut (4,9
%) (vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan).
Virallinen kieli: ukraina (67 prosentilla väestöstä äidinkieli), venäjä (24 prosentilla
väestöstä äidinkieli), muut 9 prosenttia. Myös ukrainaa äidinkielenään puhuvat osaavat yleensä venäjää, mutta eivät välttämättä halua puhua sitä.
Uskonnot: Kiovan patriarkaatin alaiset ortodoksit 50,4 %, Moskovan patriarkaatin
alaiset ortodoksit 26,1 %, kreikkalaiskatoliset 8 %, Ukrainan autokefaaliset ortodoksit
7,2 %, roomalaiskatoliset 2,2 %, protestantit 2,2 %, juutalaiset 0,6 %, muut 3,2 %
(vuoden 2006 arvio).
Infrastruktuuri
Puhelinsuuntanumerot: +380, Kiova 44, Dnipropetrovsk 562, Harkiv 572, Odessa
482, (muut, ks. esim. http://www.ldpost.com/countries/ukraine/))
Tärkeimmät matkapuhelinstandardit: GSM 900/1800, 3G
Sähköverkko: 220 V/50 Hz
Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 29 liittymää 100 asukasta kohti (2009)
Matkapuhelintiheys: 121 % (2009)
Internettiheys: internetkäyttäjiä 100 asukasta kohti: 33,5 % (2009)
Tieverkosto: 169 422 km, josta päällystettyä tietä 165 611 km.
Rautatieverkosto: 21 655 km, josta sähköistetty 9 729 km
Finpro
Ukraina
5 (48)
Sonja Antell
Lentokenttiä: 425 kappaletta, Borispol Kiovassa merkittävin, kansainväliset vaatimukset täyttäviä lentokenttiä myös muutamissa muissa suurissa aluekeskuksissa
Satamia: Odessa, Juzhni, Feodosija
Politiikka ja hallinto
Virallinen nimi: Ukraina, Ukraijina, Ukraine
Maatunnus: UA
Valtiomuoto: parlamentaarinen demokratia
Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen tasavalta
Valtion päämies: presidentti Viktor Janukovitsh
Pääministeri: Mykola Azarov
Parlamentti: Verhovna Rada, jonka 450 edustajaa valitaan puoluelistoilta neljäksi
vuodeksi kerrallaan. 30.9.2007 järjestettyjen ennenaikaisten parlamenttivaalien äänijakauma oli seuraava: Alueiden puolue 175 paikkaa, Julia Tymošenkon blokki 156
paikkaa, Meidän Ukrainamme 72 paikkaa, Kommunistinen puolue 27 paikkaa, parlamentin puhemiehen Litvinin blokki 20 paikkaa. Muut vaaleihin osallistuneista 15 puolueesta eivät ylittäneet 3 prosentin äänikynnystä.
Parlamentin puhemies: Vladimir Litvin (9.12.2008 alkaen)
Hallitus: Hallituksen muodostavat Alueiden puolue, Kommunistinen puolue ja Litvinin
blokki. Lisäksi koalitioon kuulu yksittäisiä edustajia Julia Tymošenkon blokista ja Miedän Ukrainamme – puolueesta.
Seuraavat vaalit: parlamenttivaalit syyskuussa 2012, presidentinvaalit vuonna 2015
Aluehallinto: 24 lääniä (oblast), 1 autonominen alue (Krim), 2 kaupunkia, joilla on oblastin status (Kiova ja Sevastopol Krimillä).
Merkittäviä vuosilukuja: Elokuussa 1991 Ukrainan Korkein neuvosto julisti maan itsenäiseksi, joulukuussa itsenäisyys hyväksyttiin kansanäänestyksessä ja Leonid
Kravtshuk valittiin presidentiksi. Marraskuussa 1992 viralliseksi maksuvälineeksi otettiin karbovanets (kuponki). Syyskuussa 1996 uusi valuutta, grivna, otettiin käyttöön.
2000-lukua ovat leimanneet lukuisat ennenaikaiset vaalit ja tiheästi vaihtuvat pääministerit. Vuonna 2008 Ukraina hyväksyttiin WTO:n jäseneksi.
Itsenäistynyt: 24.8.1991 (Neuvostoliitosta)
Itsenäisyyspäivä: 24.8
Talouden avaintiedot
Rahayksikkö: grivna (hryvnia) = 100 kopeekkaa (sidottu dollariin)
Vaihtokurssi: 1 USD=7,935 UAH; 1 EUR=10,52 UAH (vuoden 2010 keskikurssi)
Bruttokansantuote (2010): käyvin hinnoin 144,4 miljardia USD, ostovoimakorjattuna
304,8 mrd.USD
BKT/capita (2010): käyvin hinnoin 3 170 USD, ostovoimakorjattuna 6 690 USD
Keskimääräinen palkka: tammi-toukokuussa 2009 1 780 grivnaa (234 USD)
Inflaatio: 9,7 % vuonna 2010
Tärkeimmät teollisuustuotteet: metallituotteet, koneet, elintarvikkeet.
Finpro
Ukraina
6 (48)
Sonja Antell
Päävientituotteet: metallit, kivennäisainetuotteet, koneet, elintarvikkeet, kemialliset
tuotteet
Päätuontituotteet: öljy, kaasu, koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, kemianteollisuuden
tuotteet.
Tärkeimmät kauppakumppanit: EU-maat sekä IVY-maat, joista tärkein Venäjä..
Verotus: ALV 20 %, yhtiövero 25 %; henkilökohtainen tulovero yhtenäinen 15 prosenttia vuoden 2007 alusta alkaen.
Kansainväliset vertailut:
Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2010 Ukraina on sijaluvulla 134
Togon ja Zimbabwen välissä (178 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy).
Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2010/2011 Ukraina on
sijaluvulla 89 Albanian ja Gambian välissä (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky).
Liiketoiminta
Ukrainan vahvuudet ja heikkoudet
Markkinoiden positiivisia piirteitä:

Työvoima on korkeasti koulutettua

Runsaat luonnonvarat, viljava maaperä

Neuvottelut käynnissä vapaakauppa-alueen muodostamisesta EU:n kanssa

Runsaat 46 miljoonaa kuluttajaa
Markkinoiden negatiivisia piirteitä:
Potentiaalisia toimialoja

Epävakaa poliittinen ilmapiiri

Teräksen maailmanmarkkinahintojen lasku hidastaa koko talouskasvua

Laeissa ja niiden toimeenpanossa puutteita

Korkea inflaatio

Vaikeasti kitkettävissä oleva korruptio

Negatiivinen demografiakehitys

Laaja harmaa talous


UEFA:n EURO-2012 – jalkapallokisoihin liittyvät infrastruktuuri-, urheilupaikka- ja hotellihankkeet sekä niihin liittyvät materiaalitoimitukset

Puunjalostus- ja paperiteollisuus

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus (mm. sopimusvalmistus)

Maatalous, elintarviketeollisuus ja vähittäiskauppa

Energiasektori, sähkön jakelu, vaihtoehtoinen energia
Finpro
Ukraina
7 (48)
Sonja Antell
Rahoitus ja takuut

ICT ja high tech
Finnvera
Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä
rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta /
takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät
Finnveran internet-sivuilta www.finnvera.fi.
Finnvera luokittelee Ukrainan erittäin heikon maksukyvyn maaksi (maaluokka 7/7).
Vientitakuiden myöntämistä harkitaan pankkiriskeissä vain remburssiehtoisista vientikaupoista vuoteen asti, suosien riskinjakoa vahvistavan pankin kanssa. Avaajapankkeina hyväksytään tapauskohtaisesti valtion pankit sekä ulkomaisten pankkien tytärpankit. Luottoriskitakuulla voidaan kattaa viejän ostajalle myöntämään maksuaikaan
liittyvää riskiä 90 %:iin kaupan arvosta. Ostajalle järjestettyyn rahoitukseen liittyvää
riskiä katetaan vain valuuttaa ansaitsevista yrityksistä tai kattavin maan ulkopuolisin
vakuuksin. Valtion maksuriskiä voidaan kattaa ostajaluottotakuulla tapauskohtaisesti.
Lisätietoja: aluepäällikkö Outi Homanen, puh. 020 460 7228, sähköposti
[email protected]
Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund)
Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä.
Finnfundin rahoitusinstrumentteja ovat osakepääomasijoitus, investointilaina ja välirahoitus tai näiden yhdistelmät. Rahoitusmuodosta riippumatta Finnfund on mukana
hankkeissa vähemmistösijoittajana. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten tai niiden yhteistyökumppaneiden kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita,
joissa käytetään suomalaista teknologiaa tai osaamista, parannetaan merkittävästi
ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan taloudellista ja sosiaalista kehitystä.
Useimmat Finnfundin investoinneista ovat teollisia hankkeita, mutta rahoitettavien
kohteiden joukossa on myös muita toimialoja kuten energiantuotantoa, metsätaloutta,
tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Rahoitettavan hankkeen tulee olla kannattava ja
sillä tulee olla myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdealueella. Finnfundin rahoitus ei ole
sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma, Finnpartnership, joka tarjoaa
neuvontapalveluja ja liike-kumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitys-
Finpro
Ukraina
8 (48)
Sonja Antell
maissa (www.finnpartnership.fi). Lisätietoja: investointijohtaja Helena Arlander, puh.
(09) 3484 3355, sähköposti [email protected]; www.finnfund.fi
Kehitysrahoitteiset projektit
Finpron Hankeneuvontapalvelut (PAS)
Finpron Hankeneuvontapalvelut on erikoistunut kehitysrahoitukseen; sekä seuraamaan rahoittajien projekteja ja tarjouspyyntöjä että selvittämään asiakasyritysten ja
organisaatioiden mahdollisuuksia saada rahoitusta niiden omille projekteille. Hankeneuvonta välittää tietoa kansainvälisen kehitysrahoituksen tarjoamista markkinoista
sekä konsultoi suomalaisia yrityksiä ja organisaatioita kansainvälisen kehitysrahoituksen kentässä. Lisätietoja:
Hankintaneuvonta, Helena Sarén, PAS Helsinki, puh. 040 3433 324, sähköposti: helena.saren(a)finpro.fi
Rahoitusneuvonta, Tapani Kaskeala, PAS Washington, sähköposti: tapani.kaskeala(a)finpro.fi
Talous
Makrotalous
Tärkeimmät talousluvut
BKT, mrd. USD
BKT:n kasvu (muutos %)
Inflaatio (%, ka.)
Investoinnit kiinteään
pääomaan (muutos %)
Yksityinen kulutus (muutos %)
Työttömyysaste (%)
Vaihtotaseen yli/alijäämä, (% BKT:sta)
Budjettitasapaino
(% BKT:sta)
Vaihtokurssi (keskiarvo)
UAH:USD
Vaihtokurssi UAH:EUR
2005
86,1
2,7
13,5
3,9
2006
107,8
7,3
9,1
20,9
2007
142,7
7,9
12,8
24,4
2008
180,0
2,4
25,2
-1,2
2009e
117,4
-15,1
15,9
-46,2
2010e
144,5
3,0
9,7
2,0
19,3
15,4
17,0
12,8
-13,9
3,5
3,1
2,9
6,8
-1,5
6,4
-3,7
6,4
-7,1
8,8
-1,5
8,3
-2,0
-1,7
-1,5
-3,7
-7,1
-1,5
-2,0
5,125
5,050
5,050
5,267
7,791
7,935
6,39
6,34
6,91
7,70
10,85
10,52
Lähde: Economist Intelligence Unit 10.12.2010 (e=ennuste)
Huom. Finpron nettisivustojen uudistuksesta johtuen ainoastaan yllä olevaa makrotaulukkoa on päivitetty joulukuussa 2010.
Finpro
Ukraina
9 (48)
Sonja Antell
Bruttokansantuote
Talous alkoi kasvaa Ukrainassa vasta kuluvan vuosikymmenen alkupuolella ja kasvu
jatkui melko korkein lukemin vuoden 2008 alkupuolelle saakka. Maailmanlaajuinen finanssikriisi on kuitenkin kääntänyt kehityksen suunnan, ja talouskriisi on Ukrainassa
syvimpiä koko Euroopassa. Bruttokansantuote supistui vuonna 2009 15 prosenttia
edellisestä vuodesta 117,1 miljardiin USD.
Ukraina on riippuvainen ennen kaikkea teräksen ja lannoitteiden viennistä. Kun niiden
kysyntä hiipui ja maailmanmarkkinahinnat laskivat vuonna 2008, alan yritykset ja samalla pankkimarkkinat joutuivat suuriin vaikeuksiin. Työttömyysluvut kasvoivat nopeasti, minkä vuoksi yksityinen kulutus väheni. Lisäksi korkea inflaatio on syönyt palkkojen reaalikasvua. Vuoden 2010 ennusteet näyttävät jo huomattavasti valoisemmilta, ja
erityisesti kiinteään pääomaan tehtyjen investointien odotetaan kasvavan.
BKT:n kehitys vuosina 2005-2010
BKT:n kasvu
2005
2006
2007
2008
2009
2010e
2,7
7,3
7,9
2,4
-15,0
3.0
(muutos %)
Lähde: EIU, 05/2010 (e=ennuste)
Talouskasvuennusteet vaihtelevat suuresti, sillä niiden tekemiseen liittyy lukuisia
epävarmuustekijöitä. Talousennusteeseen vaikuttaa esimerkiksi teräksen hintakehitys
maailmanmarkkinoilla, millä on suora yhteys Ukrainan vientituloihin, työllisyyteen ja
verotuloihin. Ukrainan tilannetta helpottaa hieman se, ettei Gazprom nostanut kaasun
hintaa vuonna 2009. Joka tapauksessa vuonna 2010 Ukraina joutuu maksamaan
saman hinnan kuin muutkin Euroopan maat. Suuren tuontitarpeen vuoksi energialasku on raskas taakka Ukrainan taloudelle.
Taloudellinen vauraus on keskittynyt kymmenelle suurimmalle alueelle, Kiovan kaupunkiin ja Itä-Ukrainan kaivos- ja teollisuusalueille. Kiova sekä Donetskin ja Dnipropetrovskin alueet tuottavat yli 40 prosenttia Ukrainan koko bruttokansantuotteesta.
Länsi-Ukrainan alueista kymmenen suurimman joukkoon mahtuu vain Lvivin alue. Finanssikriisi on koetellut eniten Itä-Ukrainan vauraimpia metalli- ja kaivosteollisuusalueita.
Finpro
Ukraina
10 (48)
Sonja Antell
Bruttokansantuotteen rakenne vuonna 2009
Osuus BKT:sta %
Maatalous
9,7
Teollisuus
30,7
Palvelut
59,6
Lähde: EIU 05/2010
Inflaatio
Inflaatio pysyi 2000-luvun alun 9-10 prosentin tasolla. Vuonna 2006 kuluttajahintojen
nousu kuitenkin kiihtyi elintarvikkeiden ja polttoaineiden hintojen nousun vuoksi. Hintojen nousu jatkui vuoden 2008 alkupuolella niin, että keskimääräinen inflaatio koko
vuodelta oli 25,2 prosenttia. Kaksinumeroisin luvuin ovat nousseet mm. elintarvikkeiden hinnat, kuljetuskustannukset, terveydenhuolto-, ravintola- ja hotellipalvelujen sekä asumis- ja kunnallispalvelujen hinnat. Vuonna 2009 inflaatiovauhti hidastui, mutta
sen arvellaan silti pysyvän korkeana vuosina 2010-2011, sillä uuden hallituksen täytyy mahdollisesti vielä nostaa kaasun kuluttajahintaa. Kotimainen kysyntä pysyy todennäköisesti melko heikkona vuoden 2010.
Vaihtotase
Viime vuosina tuonti on kasvanut selvästi vientiä nopeammin, mikä on johtanut kauppavajeen kasvuun. Vuonna 2008 vaje oli 7,2 prosenttia bkt:sta. Vuonna 2009 vaihtotasetilanne parani merkittävästi sen ansiosta, että rahoituksen saamisen vaikeutuminen ja grivnan arvon heikkeneminen jarruttivat tuontituotteiden kysyntää. Vaihtotase
jäi kuitenkin 1,5 prosenttia miinukselle.
Talouspolitiikka
Vuoden 2005 tammikuussa presidentiksi nousseen Viktor Juštšenkon toivottiin aloittavan uuden aikakauden Ukrainassa. Juštšenko julisti voittonsa jälkeen hallituksen
pyrkivän kitkemään korruptiota ja väärinkäytöksiä. Ulkopolitiikassa Juštšenko vakuutti
pitävänsä Venäjää strategisena kumppaninaan, mutta ilmoitti keskeisimmiksi päämäärikseen Ukrainan johdattamisen WTO:hon ja EU:hun sekä yhteistyön tiivistämisen Naton kanssa. Ulkopolitiikan osalta tavoitteet ovatkin säilyneet. Ukraina hyväksyttiin vuoden 2008 toukokuussa WTO:n täysjäseneksi ja Ukraina käy neuvotteluja EU:n
kanssa vapaakauppa-alueen muodostamisesta. Tunnusteluja käydään edelleen myös
Nato-jäsenyydestä, joskin jäsenyys on siirtynyt hamaan tulevaisuuteen. Venäjäänkin
on pyritty pitämään hyvät suhteet, joskin Nato-aihe, Georgian kriisi ja kaasutoimitukset ovat hiertäneet naapureiden välejä. Vuonna 2010 valittu presidentti Viktor Janukovitsh pyrkii lähentämään Venäjän ja Ukrainan suhteita. Kotimaassa uudistusvauhti
Finpro
Ukraina
11 (48)
Sonja Antell
on ollut poliittisten ristiriitojen vuoksi olennaisesti hitaampaa kuin oranssin vallankumouksen jälkeisessä huumassa luvattiin.
Valtion talous
Finanssikriisin tuomien suurien talousvaikeuksien vuoksi Ukrainan budjettitilanne
heikkeni vuonna 2009, koska tulokertymä supistui olennaisesti siitä, mitä budjettia
tehtäessä arvioitiin. IMF lupasi Ukrainalle vuonna 2008 16,5 miljardin USD lainan ja
vaati lainan ehtona alun perin tasapainoista budjettia. Budjettitilanteen heikkeneminen
johti alkuvuonna 2009 siihen, ettei IMF maksanut suunnitelmien mukaisesti helmikuussa 2009 toista erää lainasta. Sopimukseen toisen erän (2,8 mrd. USD) maksusta
päätettiin huhtikuussa 2009, kun IMF hyväksyi budjettivajeen katoksi neljä prosenttia
BKT:sta. Uuden lainaerän pitäisi olla luvassa vuoden 2010 puolivälissä. Vuonna 2010
hallitus on ilmoittanut haluavansa sopia uudesta lainaohjelmasta IMF:n kanssa. Se
tarkoittaisi mahdollisesti 19 miljardia USD seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana
Ukraina on anonut lainaa budjettivajeensa tukemiseen myös mm. Venäjältä, EU:lta,
USA:lta, Kiinalta ja Japanilta.
Alenevien tulojen takia hallituksen mahdollisuudet tukea horjuvaa pankkisektoria tai
maksaa työttömyystukia ovat varsin rajoitetut. Lisäksi hallituksella voi budjettiongelmien vuoksi olla vaikeuksia selviytyä palkkojen ja eläkkeiden maksuista.
Poliittisten erimielisyyksien vuoksi yksityistäminen on edennyt Ukrainassa kangerrellen. Yksityistäminen käynnistyi virallisesti vuonna 1992, kun Valtion omaisuusrahasto
(State Property Fund) perustettiin. Suurin osa yksityistetyistä yrityksistä päätyi toimivalle johdolle ja muille työntekijöille tai muutamille oligarkeille. Vuonna 2007 yksityistäminen lähes pysähtyi. Vuonna 2009 yksityistämistä oli määrä nopeuttaa, ja yksityistämislistalle on otettu 230 kohdetta, mm. 67,79 prosenttia Ukrtelekomista ja 99,57
prosenttia Odessan sataman yhteydessä olevasta kemiantehtaasta.
Työvoima
Työttömyysaste vuonna 2009 oli 1,9 prosenttia, ja sen ennustetaan kasvavan 2 prosenttiin vuonna 2010. Pahimmin talouskriisin aiheuttama työttömyys on koetellut
maan itäisten osien metalliteollisuusalueita. Työttömiä on jo ennestäänkin paljon mm.
Tshernobylin, Tshernihivin, Rivnen ja Hersonin alueilla. Pahinta on se, että budjettiongelmien vuoksi varat työttömyysrahojen maksamiseen saattavat kokonaan loppua.
Työvoimakustannukset ovat Ukrainassa alhaiset. Vuonna 2009 keskimääräinen kuukausipalkka oli 1 780 grivnaa (234 USD) Palkkaerot ovat suuria ja varakkaimmalla
osalla väestöstä tulot ovat moninkertaiset keskipalkkaan verrattuna. Korkeimpia palkkoja maksetaan rahoitussektorilla, jossa palkat ovat kaksinkertaiset maan keskiarvoon nähden.
Finpro
Ukraina
12 (48)
Sonja Antell
Palkkaerot ovat suuria myös alueellisesti. Korkeimpia palkkoja maksetaan pääkaupungissa sekä maan koillis- ja itäosien metalliteollisuusalueilla. Vaikkakaan viralliset
tilastot eivät anna luotettavaa kuvaa väestön tulotasosta mittavan varjotalouden
vuoksi, arvioidaan ainakin kolmanneksen väestöstä elävän toimeentulominimiä alhaisemmilla tuloilla.
Ulkomaankauppa
Kauppapolitiikka
Integroituminen EU:hun on Ukrainan ulkopolitiikan tärkein tavoite. Ukrainan ja EU:n
välistä kauppaa säätelee EU:n ja Ukrainan välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus
(PCA), joka myöntää sopimuksen osapuolille suosituimmuuskohtelun. Parhaillaan EU
ja Ukraina neuvottelevat uudesta sopimussuhteesta, jonka keskeinen osa on vapaakauppa-aluesopimus. Sopimusneuvottelut tulivat mahdollisiksi sen jälkeen, kun Ukraina hyväksyttiin WTO:n jäseneksi. Ukraina on hakenut myös Keski-Euroopan vapaakauppajärjestön (CEFTA) jäsenyyttä.
Vuoden 2003 alkupuolella käynnistettiin neuvottelut Ukrainan, Venäjän, ValkoVenäjän ja Kazakstanin välillä yhteisen talousalueen perustamisesta. Ukraina on painottanut koko neuvotteluprosessin ajan, ettei sopimuksen allekirjoittaminen mainittujen kolmen IVY-maan kanssa saa vaikuttaa sen pyrkimyksiin integroitua entistä voimakkaammin länteen. Ukraina on ollut halukas neuvottelemaan vain vapaakauppaalueesta, mutta ei tulliliitosta.
IVYn osalta Ukraina on vain tarkkailijan ominaisuudessa mukana Euraasian talousyhteisössä (EurAsEC). Se ei näin ollen allekirjoittanut Euraasian talousalueen tulliliiton
perustamiseen (tavoite 2010) liittyviä asiakirjoja, jotka Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin presidentit vahvistivat allekirjoituksillaan lokakuussa 2007.
Vuoden 2009 maaliskuussa Ukraina hyväksyttiin EU:n Eastern Partnership–
ohjelmaan, joka on ensimmäinen etappi matkalla EU-jäsenyyteen. Virallisesti ohjelma
alkoi toukokuussa 2009.
Ulkomaankaupan kehitys

Vuonna 2009 viennin arvo oli 40,4 miljardia USD ja tuonnin 45,0 miljardia
USD. Tase oli 4,7 miljardia USD alijäämäinen.

Venäjä on edelleen merkittävin kauppakumppani
Finpro
Ukraina
13 (48)
Sonja Antell
Ukrainan ulkomaankaupan kehitys, miljardia USD
Vienti
Tuonti
Kauppatase
2005
35,0
36,2
-1,1
2006
38,9
44,1
-5,2
2007
49,8
60,4
-10,6
2008
67,7
83,8
-16,1
2009
40,4
45,0
-4,7
2010e
47,8
50,4
-2,5
Lähde: EIU 05/2010 (e=ennuste)
Ukrainan vienti on pitkälle riippuvainen teräksen kysynnästä ja hintakehityksestä
maailmanmarkkinoilla. Vuoden 2008 loppupuolelle saakka tilanne oli Ukrainan kannalta hyvä. Toisaalta tuonti on vuosi vuodelta kasvanut kulutus- ja investointikysynnän voimistuessa ja energiatuotteiden hintojen noustessa, mistä syystä kauppa on ollut viime vuodet alijäämäistä. Vuonna 2009 viennin arvo kääntyi laskuun metalliviennin ongelmien vuoksi. Myös tuonti väheni tuontituotteiden kallistuessa grivnan arvon
romahtamisen takia.
Ukrainan merkittävimpiä vientituotteita ovat rauta ja teräs. Tuontia hallitsevat öljy ja
kaasu, joita tuodaan Venäjältä ja Turkmenistanista. EU-maista tuodaan koneita ja laitteita, kuljetusvälineitä, kemianteollisuuden tuotteita, kulutustavaroita ja lääkkeitä.
Ukraina on edelleen riippuvainen energiantuonnista Venäjältä, ja Venäjä on edelleen
tärkeä markkina-alue Ukrainan metalleille ja koneille. Ukraina on kuitenkin löytänyt
myös uusia markkinoita esimerkiksi Euroopasta ja Aasiasta. Tällä hetkellä vienti Eurooppaan ylittää viennin Venäjälle, mutta koostuu lähinnä alhaisen jalostusasteen
tuotteista.
Tärkeimmät vienti- ja tuontituotteet vuonna 2009
Vienti
% kokonais-
Tuonti
viennistä
Epäjalot metallit
% kokonaistuonnista
32,3
Polttoaineet ja
34,5
energia
Elintarvikkeet ja
24,0
Koneet ja laitteet
20,0
17,4
Kemikaalit
11,7
Elintarvikkeet ja
10,9
maataloustuotteet
Koneet ja laitteet
Polttoaineet ja
energia
9,8
maataloustuotteet
Lähde: EIU 05/2010
Finpro
Ukraina
14 (48)
Sonja Antell
Ulkomaankauppa maittain
Vientimaat
IVY-maiden osuus Ukrainan ulkomaankaupassa on viime vuosina supistunut ja oli
vuonna 2008 enää 35,5 prosenttia viennistä ja 39,3 prosenttia tuonnista. Venäjä on
merkittävin vientimaa ja vuonna 2009 sen osuus kokonaisviennistä oli 23,5 prosenttia.
Venäjän-viennin merkitys on suuri erityisesti Ukrainan kemianteollisuudelle, metallurgia-, maatalous- ja koneenrakennusyrityksille. EU-alueella Ukrainan merkittävimpiä
vientimaita ovat Italia, Puola ja Saksa ja EU:n ulkopuolella Turkki.
Tärkeimmät vientimaat vuonna 2009
Maa
Osuus kokonaisviennistä %
Venäjä
23,5
Turkki
6,9
Italia
4,4
Puola
3,5
Lähde: EIU 05/2010
Ukrainan tuonti

Venäjä on kaasu- ja öljytuonnin vuoksi ylivoimaisesti merkittävin tuontimaa

IVY-maista myös Turkmenistan on tärkeä tuontimaa kaasutuonnin vuoksi

EU-maista Saksa oni tärkein tuontimaa

Kiinan merkitys tuonnissa on vuosi vuodelta kasvanut
Tärkeimmät tuontimaat vuonna 2009
Maa
Osuus kokonaistuonnista %
Venäjä
23,2
Saksa
8,5
Turkmenistan
6,7
Kiina
6,7
Lähde: EIU 05/2010
Finpro
Ukraina
15 (48)
Sonja Antell
WTO-jäsenyyden vaikutukset ulkomaankauppaan
Tammikuussa 2008 hyväksyttyjen WTO-liittymisehtojen mukaisesti Ukrainan on alennettava asteittain voimassa olevia vientitulleja (mm. metalliromulle), eikä se voi nostaa niiden tasoja tulevaisuudessa. WTO-jäsenyyden myötä teollisuustuotteiden tuontitulli alenee keskimäärin 4,81 prosenttiin ja maataloustuotteiden 10,61 prosenttiin. Ukraina poistaa kokonaan tuontitullit informaatioteknologia-alan tuotteilta, paperituotteilta, lääketieteellisiltä laitteilta sekä huonekaluilta. Lisäksi Ukraina on sitoutunut noudattamaan WTO-sääntöjä palvelualoilla, kuten liike-elämän palveluissa, telekommunikaatio-, rakennus-, ympäristö-, rahoitus- sekä kuljetuspalveluissa.
Kauppa Suomen kanssa
Suomen kauppa Ukrainan kanssa
700
600
500
400
vienti
tuonti
300
tase
200
100
0
2005
2006
2007
2008
2009
Lähde: Tullihallitus 3/2010
Suomen kauppa Ukrainan kanssa vuonna 2009
Vienti,
Osuus, %
milj. e
305
Muutos
Tuonti, milj.
%
e
0,7
-51
Osuus, %
41
0,1
Muutos
Tase, milj.
%
e
-37
264
Lähde: Tullihallitus 03/2010 (osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista, muutos edellisvuodesta)
Suomen vienti Ukrainaan
Vuonna 2009 Suomen vienti Ukrainaan väheni 51 prosenttia edellisvuodesta. Vienti
oli arvoltaan 305 miljoonaa euroa. Ukrainan merkitys Suomen vientimaana on selvästi
Finpro
Ukraina
16 (48)
Sonja Antell
vahvistunut viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2008 sen osuus Suomen viennissä nousi 1 prosenttiin, kun osuus vuonna 2001 oli vain 0,3 prosenttia. Vuonna 2009
osuus kuitenkin laski 0,7 prosenttiin talouskriisin seurauksena.
Suomen vienti Ukrainaan 2009
Elintarvikkeet ja
juomat Raaka-aineet,
1,2 %
polttoaineet
Valmiit tavarat
4,4 %
2,8 %
Koneet, laitteet ja
kuljetusvälineet
27,1 %
Kemialliset aineet
ja tuotteet
17,3 %
Valmistetut tavarat
47,2 %
Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Ukrainaan vuonna 2009
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
SITC-nimike
64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä
57 Muovit, valmistamattomat
72 Eri toimialojen erikoiskoneet
76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet
54 Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet
77 Muut sähkökoneet ja -laitteet
67 Rauta ja teräs
75 Toimistokoneet ja atk-laitteet
74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet
21 Vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at
milj.
EUR
122,0
27,0
24,8
23,1
15,3
12,6
11,7
8,0
7,3
5,7
Osuus
%
40
9
8
8
5
4
4
3
2
2
Muutos
%
-25
50
-54
-88
-26
34
15
-39
-50
-49
10 tärkeintä yhteensä
Suomen koko vienti
257,4
304,9
84
100
-51
Finpro
Ukraina
17 (48)
Sonja Antell
Suomen tuonti Ukrainasta

Vuonna 2009 Suomen tuonti Ukrainasta supistui 37 prosenttia 41 miljoonaan
euroon

Tärkeimpiä tuontituotteita olivat rauta ja teräs, kivennäisöljyt ja voimakoneet
Suomen tuonti Ukrainasta 2009
Elintarvikkeet ja
juomat
Valmiit tavarat
5,4 %
11,7 %
Koneet, laitteet ja
kuljetusvälineet
12,6 %
Raaka-aineet,
polttoaineet
22,0 %
Kemialliset aineet
ja tuotteet
2,0 %
Valmistetut tavarat
46,3 %
Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Ukrainasta vuonna 2009
SITC-nimike
1 67 Rauta ja teräs
2 33 Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet
3 71 Voimakoneet ja moottorit
4 62 Kumituotteet
5 84 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet
6
7 Kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä
7 65 Tekstiilituotteet, pl. vaatteet
8 72 Eri toimialojen erikoiskoneet
9 89 Muut valmiit tavarat
10 27 Kivennäisaineet, valmistamattomat
10 tärkeintä yhteensä
Suomen koko tuonti
Finpro
milj.
EUR
12,8
6,2
2,8
2,8
2,8
1,7
1,5
1,2
1,0
1,0
Osuus
%
31
15
7
7
7
4
4
3
2
2
Muutos
%
-53
41
-33
228
-25
-40
7
-48
-4
71
33,6
40,9
82
100
-37
Ukraina
18 (48)
Sonja Antell
Ulkomaiset investoinnit
Ulkomaiset suorat sijoitukset Ukrainaan
Suorien sijoitusten net-
2005
2006
2007
2008
2009
2010e
7,53
5,74
9,22
9,90
4,53
6,74
16,89
21,19
31,08
41,99
46,81
53,81
tomäärä, miljardia USD
Suorien sijoitusten kokonaisvaranto, miljardia
USD
Lähde: EIU 05/2010 (e=ennuste)
Maailmanpankki on laatinut Ukrainan talousministeriön alaiselle ulkomaisten investointien edistämiseen erikoistuneelle virastolle vuosille 2007-2010 ajoittuvan strategian ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi Ukrainaan. Strategian mukaan investointeja pyritään saamaan erityisesti seuraaville aloille, joiden uskotaan vauhdittavan
Ukrainan talouskehitystä pitkällä tähtäimellä: koneenrakennus- ja autoteollisuus, kulutuselektroniikka, ICT ja high tech, maatalous ja elintarviketeollisuus, avaruus- ja ilmailuala sekä vaihtoehtoiset energialähteet. Maailmanpankki suosittelee investointien ohjaamista Ukrainan eri alueille, sillä Kiova vetää muutenkin ulkomaisia sijoittajia.
Tärkein investoijamaa Ukrainassa on Kypros, josta tulevat investoinnit ovat takaisin
palaavaa ukrainalaista pääomaa. Kyprokselta tulleet investoinnit on sijoitettu pääasiassa elintarviketeollisuuteen ja tukkukauppaan, mutta myös rahoitussektorille. Vuoden 2008 lopussa Kyproksen osuus kaikista Ukrainaan tehdyistä suorista ulkomaisista investoinneista oli 21,5 prosenttia. Saksa on toisella tilalla ennen kaikkea Mittal
Steelin oston ansiosta.
Lähes kolme neljäsosaa Ukrainaan tulleista suorista ulkomaisista investoinneista on
jäänyt Kiovaan ja Kiovan alueelle, joiden ohella ulkomaiset yhtiöt ovat investoineet
mm. Donetskin, Dnipropetrovskin, Zaporižžjan ja Lvivin alueille sekä Krimin autonomiseen tasavaltaan. Ukrainan WTO-jäsenyyden uskotaan rohkaisevan länsimaisia sijoittajia lisäämään investointejaan maahan, kun finanssikriisi hellittää.
Investointiedut ja -rajoitukset
Ulkomaisten investoijien harjoittamaa liiketoimintaa Ukrainassa säätelevät mm. seuraavat lait:

laki ulkomaisista sijoituksista (Law on Foreign Investment Regime)

yhtiölaki (Company Law)
Finpro
Ukraina
19 (48)
Sonja Antell

laki ulkomaisista taloudellisista toiminnoista (Law on Foreign Economic Activities)

laki valtionyritysten yksityistämisestä (Law on Privatisation of State-Owned
Enterprises)

maalaki (Land Code)

konkurssilaki (Law on Bankruptcy)

arvopaperi- ja pörssilaki (Law on Securities and Stock Exchanges)
Liiketoimintaa säätelevät lisäksi vero- ja valuuttalait, tuonti- ja vientimääräykset, immateriaalisia omistusoikeuksia koskevat lait, omistuslaki sekä perustuslaki. Ulkomaisia sijoituksia koskeva laki takaa rekisteröidyille ulkomaisille sijoittajille samat oikeudet kuin paikallisille. Omistus on suojattu kansallistamista vastaan. Valtio voi ottaa yksityisomaisuutta haltuunsa vain kansallisen hätätilan sattuessa. Immateriaaliset omistusoikeudet on suojattu hyvin kansainvälisillä sopimuksilla ja kansallisilla laeilla, mutta
säädösten toimeenpano on heikkoa. Piraattituotteita on laajalti saatavilla. Niiden valmistajia ja myyjiä ei tavoitella aktiivisesti, eivätkä rangaistukset ole riittävän ankaria.
Laki ulkomaisista sijoituksista takaa ulkomaisille investoijille sijoitetun pääoman, siitä
saatujen voittojen ja muiden tulojen vapaan siirron ulkomaille, kun verot ja muut pakolliset maksut on hoidettu. Sijoitettu pääoma voidaan kotiuttaa kuuden kuukauden
sisällä liiketoiminnan lakkauttamisesta. Voittojen, osinkojen ym. investointitulojen kotiuttamiselle ei ole aikarajaa.
Suomalaiset investoinnit
Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Ukrainassa oli 72 miljoonaa euroa vuonna 2009. Vuoden 2009 aikana Suomesta tehtiin suoria sijoituksia
nettomääräisesti miinus 11 miljoonan euron arvosta.
Ukrainan markkinoilla toimii noin 80 suomalaista yritystä. Omaa tuotantoa Ukrainaan
ovat perustaneet mm. Ruukki, Kone Cranes, Tikkurila ja Sanitec Group. Ukrainan
täysjäsenyys WTO:ssa parantaa yritysten liiketoimintamahdollisuuksia maassa ja tekee toimintaympäristön arvioinnin ennustettavammaksi ja vakaammaksi. Suomella on
Ukrainan kanssa investointisuojasopimus ja kaksoisverotuksen estävä sopimus.
Rakentaminen, logistiikka ja koneiden valmistus
Seija Spiridovitsh, heinäkuu 2009
Rakentaminen

Vuonna 2008 rakennusmarkkinoiden arvo oli 64,3 mrd. UAH eli 7,5 miljardia
dollaria (ilman harmaata taloutta) ja supistui 16 prosenttia edellisvuoden tasosta
Finpro
Ukraina
20 (48)
Sonja Antell

Vuoden 2009 tammi-toukokuussa rakennustuotanto oli vain 42,2 prosenttia
vuoden 2008 vastaavan ajankohdan tasosta
Rakennustuotannon jakautuminen alueittain
vuonna 2008 (osuus %)
Muut
34 %
Krim
4%
Odessa
5%
Lvivin alue
5%
Kiova
29 %
Donetskin
alue
11 %
Harkivin
alue
Dnipropetro 6 %
vskin alue
6%
Lähde: UkrStat
Ukrainan talouskasvun voimistuminen vuosituhannen vaihteessa vilkastutti rakennustoimintaa, jonka kasvu jatkui kaksinumeroisin luvuin koko viime vuosikymmenen alkupuolen lukuun ottamatta vuotta 2005, jolloin poliittiset selkkaukset aiheuttivat tuotannon laskua myös muilla tuotannonaloilla. Vuonna 2008 rakennustuotanto alkoi supistua, ja vuoden 2009 viiden ensimmäisen kuukauden aikana rakennustuotanto romahti 57,8 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasosta.
Rakennusalan aktiviteettia pitävät yllä lähivuosina erityisesti vuoden 2012 jalkapallon
Euroopan mestaruuskisat, joihin liittyviä pelejä pelataan Kiovan ohella Donetskissa,
Lvivissa, Dnipropetrovskissa, Harkivissa ja Odessassa. Ukrainan parlamentti on hyväksynyt 9,8 miljardin grivnan lisämenoerän valtion budjettiin kisojen valmisteluun ja
kisakohteiden rakentamiseen. Kisoja silmällä pitäen kisakaupunkien välille joudutaan
rakentamaan moottori- ja rautateitä, kunnostamaan lentokenttien kiitoratoja ja terminaaleja, rakentamaan hotelli- ja muuta majoituskapasiteettia, rautatieasemia, urheilustadioneja jne. Pelkästään Kiovaan on tarkoitus rakentaa kolme viiden tähden hotellia, kymmenkunta kolmen tai neljän tähden hotellia ja kymmeniä pienempiä hotelleja.
Donetskiin puolestaan tarvitaan kymmenen hotellia ja Dnipropetrovskiin 24 hotellia.
Kisojen edellyttämien hotellikohteiden rakentamiseen on luvassa lainoja Maailmanpankilta ja EBRD:ltä.
Suurimpia valtiollisia rakennusalan yhtymiä ovat mm. Ukrbud, Ukrestavratsija, Ukr
TransStroi, UkrMetStroi, UkrMontazhSpetsstroi ja Ukrstroimaterialy. Ukrainan suurin
rakennusyritys on Kyivmiskbud Holding Company (venäjänkielinen nimi Kievgorstroi),
johon kuuluu 44 tytäryhtiötä ja 50 organisaatiota assosiaatiojäsenen statuksella. Yritykset toimivat rakennussektorin eri osa-alueilla. Kiovan kaupunginhallitus hallinnoi 80
prosenttia yrityksen osakkeista, loppuosa on työkollektiivin omistuksessa.
Finpro
Ukraina
21 (48)
Sonja Antell
Rakennusmateriaalien tuotanto supistui 90-luvulla lähes kolmanneksen vuosikymmenen alun tasosta. Korkeiden energiahintojen vuoksi Ukrainassa valmistettujen rakennusmateriaalien hinnat nousivat voimakkaasti. Useimmat kotimaiset tuotteet ovat
lisäksi huonolaatuisia ja vanhanaikaisia.
Sementin osalta Ukraina on lähes omavarainen ja pystyy kattamaan omalla tuotannollaan 98 prosenttia koko sementtitarpeesta. Kuluvan vuosikymmenen aikana sementin tuotanto on yli 2,5-kertaistunut 14,98 miljoonaan tonniin vuonna 2007. Finanssikriisin vuoksi sementin tuotanto supistui vuonna 2008 noin prosentin edellisvuodesta 14,918 miljoonaan tonniin. Vuonna 2009 tuotannon ennustetaan supistuvan vähintään 40 prosenttia 8-9 miljoonaan tonniin. Ukrainassa on 13 sementtiä tuottavaa yritystä. Merkittävimpiä ovat HeidelbergerCement Group (markkinaosuus 28 %), venäläinen EuroCement (23 %), Dyckerhoff Zement (17,2 %), CRH (13,5 %), Lafarge (8
%) ja portugalilainen Cimpor (2,4 %).
Tuotantoa Ukrainassa ovat aloittaneet myös muutamat ulkomaiset rakennusmateriaali- ja tarvikeyritykset, kuten suomalaiset Ruukki, Tikkurila ja Sanitec Group. Knauf Insulation Ukraine Ltd. aikoo rakentaa Kiovan alueelle eristemateriaaleja tuottavan tehtaan viimeistään vuoteen 2012 mennessä, markkinatilanteen parantuessa aikaisemminkin. Lafarge puolestaan suunnittelee toisen sementtitehtaan rakentamista LänsiUkrainaan. Tuontituotteille on kysyntää erityisesti sektoreilla, joilla laadulla on keskeinen merkitys. Tällaisia ovat mm. julkisivujen päällystysmateriaalit sekä vesi- ja kosteuseristysmateriaalit. Viime aikoina merkille pantavaa on ollut kiinalaisten tuotteiden
esiinmarssi Ukrainan markkinoille.
Logistiikka
Ukrainalla on edullinen maantieteellinen sijainti erityisesti Venäjän ja Keski-Aasian
transit-kuljetuksia ajatellen. Mustameri on myös tärkeä kuljetusväylä. Huolimatta melko kehittyneestä kuljetusinfrastruktuurista suuria liikenneinvestointeja tarvitaan. Erityisesti satamien kehittäminen, sisävesiliikenteen toimivuuden parantaminen sekä moottoriteiden rakentaminen ovat tärkeitä kehittämiskohteita.
Ukrainan maantieverkoston pituus on noin 169 400 kilometriä. Verrattuna LänsiEuroopan maihin maantietiheys (281 km/km2) on olennaisesti alhaisempi. Kansainvälistä liikennettä palvelevan tiestön pituus on noin 5 300 kilometriä. Sekä kansainvälisten reittien että kotimaisen tieverkoston kunto on heikko, eikä vastaa nykyajan tarpeita. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan pikaista korjaamista vaatisi noin 90 prosenttia
Ukrainan koko tieverkosta. Viime vuosina on saatu rakennettua jonkin verran moottori- ja moottoriliikenneteitä suurimpien kaupunkien välille. Kesällä 2009 Ukraina sai Euroopan Investointipankilta 200 miljoonan euron lainan teiden rakentamiseen.
Maanteiden rakentamisesta ja kunnosta vastaava viranomainen on Ukravtodor. Ukravtodorille budjetista osoitetut varat ovat riittämättömät tarpeeseen nähden. Venäjän
Finpro
Ukraina
22 (48)
Sonja Antell
mallin mukaisesti Ukrainan hallituksessa on valmisteilla lakiluonnos tieverkoston modernisoimiseksi PPP (Public-Private-Partnershi)-sopimusten pohjalta.
Myös sillat, joita on noin 16 000 ja joiden kokonaispituus on 365 kilometriä, ovat suurelta osin kriittisessä tilassa. Silloista 52 prosenttia on rakennettu ennen vuotta 1962
annettujen teknisten normien mukaisesti. Edellisen pääministerin Tymoshenkon mukaan kiinalaiset yritykset ovat ilmoittaneet kiinnostuksestaan investoida siltojen rakentamiseen, kuten myös Kiovan kehätien rakentamiseen.
Ukrainassa on rautateitä noin 22 000 kilometriä, josta noin 9 600 kilometriä sähköistettyä. Rautateitä hallinnoi valtiollinen Ukrzaliznytsija. Rautatierahtikuljetuksista sen
osuus on noin 50 prosenttia, sillä markkinoilla toimii myös noin 160 yksityistä operaattoria. Maanteiden tavoin rautatieverkoston kunto on heikko ja vain tärkeimpiä reittejä
on saatu kunnostettua viime vuosina. Moskovan ja Kiovan välinen pikajunayhteys
avattiin kesällä 2005. Ukrzaliznytsijalla on useiden kymmenien miljoonien dollarien investointiohjelma, jonka puitteissa on tarkoitus uusia rautatiekalustoa ja korjata rautatieverkkoa ennen vuoden 2012 jalkapallokisoja.
Ukrainan satamien lastauskapasiteetti on tällä hetkellä kaiken kaikkiaan runsaat 100
miljoonaa tonnia vuodessa. Vuosina 2002-2010 uutta kapasiteettia (mm. viljan ja
kappaletavaran lastaukseen) on tarkoitus rakentaa tai modernisoida noin 30 miljoonalle tonnille vuodessa. Ukrainassa on 20 merisatamaa Mustanmeren ja Azovan meren rannikolla Krimin niemimaalla. Toistaiseksi kaikki satamat ovat valtion omistuksessa ja ne kuuluvat Ukrmorport -yhdistykseen. Ukrainan suurimmat satamat ovat
Odessa, Illitshevsk, Juzhnij, Mykolajev ja Mariupol. Kolmen ensin mainitun sataman
osuus merirahtiliikenteestä on noin 60 prosenttia.
Viime vuosikymmenellä satamien investoinnit laiminlyötiin, minkä seurauksena
useimmissa satamissa laitekanta on vanhentunutta. Ukrainan hallitus hyväksyi jo
vuonna 2003 satamien kehittämiseen tähtäävän lain, jonka tavoitteena on parantaa
Ukrainan satamien alueellista kilpailukykyä. Tulevien kymmenen vuoden aikana satamien laitekantaa on tarkoitus radikaalisti uusia. Hankintalistalla on mm. satama- ja
haarukkanostureita, satamatraktoreita, hinaajia, erilaisia kuljettimia ja muita satamalaitteita. Myös nykyisten satamien konttien käsittelykapasiteettia on tarkoitus lisätä
sekä rakentaa uudet konttisatamat mm. Oktjabrskiin ja Illitshevskiin. Illitshevskin satamaan on suunniteltu noin 500 miljoonan dollarin investointeja. Hankkeen valmistututtua terminaali pystyy käsittelemään noin neljä miljoonaa konttia (TEU) vuodessa.
Satamien kehityssuunnitelmaan sisältyy myös aivan uusien satamien rakentaminen
Donuzlaviin Krimille sekä Vera-satama Juzhnij -sataman yhteyteen. Mykolaivin kauppasataman modernisointiin ja laajentamiseen on tarkoitus investoida vuoteen 2015
mennessä 217,4 miljoonaa dollaria, josta valtiollinen satamayhtiö rahoittaa 163,1 miljoonaa, loput on määrä saada yksityisiltä investoijilta. Satamaan rakennetaan mm.
kaksi öljynlastauslaituria, bulkkitavaran lastausalue, kasviöljyn lastausalue ja viljan
Finpro
Ukraina
23 (48)
Sonja Antell
lastausalue. Modernisoinnin jälkeen sataman kokonaiskapasiteetti nousee 20 miljoonaan tonniin vuodessa.
Ukrainan ylivoimaisesti suurin kansainvälinen lentokenttä on Kiovan Borispol, jonka
kautta kulkee noin 65 prosenttia Ukrainan matkustajaliikenteestä. Myös muutamissa
muissa suurissa kaupungeissa (mm. Harkiv, Dnipropetrovsk, Donetsk, Odessa) on
kansainväliset vaatimukset täyttävät lentokentät. Lentokenttien kapasiteetti ei kuitenkaan vastaa enää nykyajan vaatimuksia, vaan sekä lentokenttäterminaalit että kiitoradat vaativat laajennuksia ja modernisointia.
UEFA:n EURO 2012 -jalkapallokisoihin liittyvät infrastruktuurihankkeet
Ukraina on saanut järjestettäväkseen yhdessä Puolan kanssa jalkapallon vuoden
2012 kisat. Otteluita pelataan useissa Ukrainan kaupungeissa, minkä vuoksi Ukraina
joutuu lähivuosina panostamaan suuria summia maantie- ja rautatieyhteyksien sekä
moottoriteiden rakentamiseen ja kunnostamiseen, kuten myös kisakaupunkien lentokenttien terminaalien ja kiitoratojen rakentamiseen tai modernisointiin. Alustavien arvioiden mukaan kisoihin liittyvät liikenneinfrastruktuurihankkeet vaativat ainakin 15
miljardin dollarin investointeja. Osittain hankkeita rahoitetaan budjettivaroilla tai valtion takaamilla luotoilla, osittain yksityisillä tai kansainvälisten rahoituslaitosten (mm.
EBRD) varoilla.
Euroopan mestaruuskisoja silmällä pitäen on määrä rakentaa 236 kilometriä uutta
maantietä, kunnostaa 225 km olemassa olevia teitä ja peruskorjata 4 147 kilometriä
maanteitä. Toistaiseksi on rakenteilla vain kehätie Kiovan ympäri sekä Lvivin ja Krakovetsin välinen osuus. Rautateiden kunnostamiseksi tarvittaisiin valtiollinen tavoiteohjelma. Investointitarve on Ukrzaliznytsijan arvioiden mukaan noin 2,5 miljardia euroa. Toistaiseksi rautatieyhtiö on toteuttanut hankkeita omilla varoillaan. Suunnitteilla
ovat mm. pikajunayhteydet Kiovan ja Odessan ja toisaalta Kiovan ja Lvivin välille.
Koneenrakennus- ja metalliteollisuus
Metalliteollisuus
Kaivos- ja metalliteollisuuden merkitys on Ukrainassa suuri mittavien rauta- ym.
malmivarojen, merisatamien läheisyyden ja vientipotentiaalin ansiosta. Ukraina on
maailman viidenneksi suurin rautamalmin tuottaja, minkä lisäksi se kuuluu kärkijoukkoon maailmassa myös hiilen, rautaseosten, teräksen ja mangaanin tuotannossa.
Metallurgiayritysten tuotanto on kasvanut koko kuluvan vuosikymmenen alkupuolen
vuotta 2005 lukuun ottamatta. Metallurgia-ala on ollut viime vuodet maailmanmarkkinahintojen suotuisan hintakehityksen ansiosta merkittävä maan koko talouskasvua
tukeva tekijä. Vuoden 2008 aikana metalliteollisuuden tilanne heikentyi dramaattisesti
kysynnän vähennyttyä vientimarkkinoilla ja metallien hintojen laskiessa. Koko vuoden
2008 osalta tuotannon laskuksi merkittiin 10,6 prosenttia, mutta vuoden viimeisinä
kuukausina laskulukemat olivat huomattavasti suurempia, joulukuussa peräti 42,7
Finpro
Ukraina
24 (48)
Sonja Antell
prosenttia verrattuna joulukuuhun 2007. Sama suuntaus on jatkunut vuoden 2009 alkupuolella, tammi-toukokuussa tuotanto laski 43,7 prosenttia edellisvuodesta.
Ukrainassa on neljätoista metallurgia-alan yritystä, joista merkittävin on Dnipropetrovskissa sijaitseva teräsjätti Mittal Steel Kryvyi Rih (ent. Krivorizhstal). Kryvyj Rih sai
uuden omistajan lokakuussa 2005, kun maailman suurimman teräsyhtiön Mittal Steel
Corporation N.V:n saksalainen tytäryhtiö voitti tarjouskilpailun 93,02 prosentin osuudesta yhtiössä. Yrityksen alkuperäinen omistaja oli ex-presidentti Leonid Kutshman
vävy, oligarkki Rinat Ahmetov. Julia Tymošenkon edellisellä pääministerikaudella Krivorizhstalin yksityistäminen purettiin ja Ahmetov sai väistyä uusien omistajien tieltä.
Tällä hetkellä Ahmetov on 90 prosentin (vaimo 10 prosentin) osuudella enemmistöomistaja Donetskissa pääpaikkaansa pitävässä System Capital Management rahoitus- ja teollisuusyhtiössä (SCM), jolla on omistuksia mm. hiili- ja terästeollisuudessa, energiasektorilla, rahoitus-, vakuutus- ja kustannusaloilla sekä telekommunikaatioalalla. Kesäkuussa 2006 SMC perusti hollantilaisen Metinvest BV:n kanssa Metinvest-nimisen holding-yhtiön. Merkittävimpiä holdingin yrityksistä ovat Metinvestin
ohella teräsyhtiö Azovstal, Kravtshikin putkitehdas, Krasnodon-hiiliyhtiö ja italialainen
teräsyhtiö Ferriera Valsider.
Koneenrakennus
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen suurimmissa vaikeuksissa Ukrainassa olivat puolustus- ja koneenrakennusteollisuus. Koneenrakennusyritysten vaikeudet johtuivat
vanhentuneesta teknologiasta ja toisaalta kasvavasta kilpailusta ulkomailta tulevia
laadukkaampia koneita vastaan. Konversio siviiliteollisuuteen on puolustusteollisuudessa sujunut hitaasti ulkomaisten investointien puutteen vuoksi. Kuluvan vuosikymmenen puolivälissä koneenrakennussektorin tilanne kohentui selvästi ja huomattaviin
kasvulukuihin pääsivät mm. autojen, rautatiekaluston, maatalouskoneiden sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden valmistajat. Vuonna 2006 koko koneenrakennussektorin
tuotanto kasvoi lähes 12 prosenttia ja vuonna 2007 edelleen 15,3 prosenttia. Koneenrakennusalan kasvu jatkui myös vuoden 2008 alkupuolella, mutta vuoden loppupuolella tilanne heikkeni nopeasti. Vuoden 2009 tammi-toukokuussa koneenrakennusalan tuotanto oli 53,6 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin.
Useat yritykset ovat joutuneet supistamaan tuotantoaan, irtisanomaan työvoimaansa
tai siirtymään lyhennettyyn viikkoon.
Energia-, ympäristö- ja metsäsektori
Energiasektori
Neuvostoliiton hajoaminen merkitsi Ukrainalle energiakustannusten merkittävää nousua, kun Venäjältä ja Kazakstanista tuotavan öljyn sekä Venäjältä ja TurkmenistanisFinpro
Ukraina
25 (48)
Sonja Antell
ta tuotavan kaasun hinnat nousivat. Energian käyttöä valvovien ja säästävien laitteiden puutteen vuoksi energian tuhlaus on huippuluokkaa. Ukraina käyttää kaasua
kuudenneksi eniten maailmassa ja on kolmanneksi suurin kaasun tuoja maailmassa
USA:n ja Saksan jälkeen. Lähivuosina keskeinen tavoite on energian säästön aikaansaaminen, mikä lisää energian kulutuksen valvontaan ja säätelyyn tarkoitettujen laitteiden, erilaisten mittareiden, keskuslämmityskattiloiden yms. kysyntää.
Ukrainan merkittävin oma energialähde on kivihiili. Valtaosa hiiliesiintymistä sijaitsee
Donetskin/Donbassin alueella. Kivihiilen tuotannon lisäämiseksi vuonna 2004 käynnistettiin ohjelma tuotannonalan uudelleen organisoimiseksi ja noin 400 valtiollisen
yrityksen yhtiöittämiseksi yksityistämistä varten. Vuonna 2008 hiiltä tuotettiin 77,7 miljoonaa tonnia, joka oli kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden
2009 ensimmäisinä kuukausina tuotantoa on leikattu noin yhdeksän prosenttia edellisvuoden tasosta energiasektorin kysynnän heikkenemisen vuoksi.
Muiden energialähteiden osalta Ukraina on pitkälle riippuvainen tuonnista, jolla katetaan noin 78 prosenttia sekä öljy- että kaasutarpeesta. Merkittävin energian toimittaja
on tähän saakka ollut Venäjä. Valtavaa energialaskua Ukraina saa osittain lyhennettyä antamalla Venäjän öljyn ja kaasun virrata putkiaan pitkin Länsi-Eurooppaan. Venäjän Eurooppaan menevästä kaasusta noin 80 prosenttia kuljetetaan Ukrainan kautta, mikä on noin 29 prosenttia Euroopan koko kaasutuonnista. Energialasku on kuitenkin suuri taakka Ukrainan taloudelle varsinkin nyt, kun sen talous on heikossa
kunnossa ja grivnan arvo on romahtanut. Vuoden 2009 alkupuolella Ukraina sopi
Gazpromin kanssa kaasun hinnaksi kuluvana vuonna 228,80 dollaria tuhannelta kuutiometriltä. Vuonna 2010 hinta nousee samalle tasolle kuin EU-maissa. Gazpromin
Ukrainalle toimittaman kaasun hinnan nousu on pakottanut Ukrainan etsimään uusia
kaasun toimittajia mm. Turkmenistanista ja Azerbaidzhanista. Kaasutoimitusten varmistamiseksi Eurooppaan Ukraina ja EU allekirjoittivat maaliskuussa 2009 sopimuksen Ukrainan kaasunkuljetusverkoston modernisoinnista. EU (EIB, EBRD ja Maailmanpankki) lupasi Ukrainalle 2,57 miljardin dollarin lainan kaasuputkiston kunnostamiseen. Venäjä on kritisoinut voimakkaasti sopimusta, josta Venäjä jätettiin ulkopuolelle ja joka murentaa Gazpromin monopoliaseman kaasun kauttakuljetuksessa Ukrainasta Eurooppaan.
Ukraina pyrkii vähentämään riippuvuuttaan Venäjästä myös öljytuonnin osalta ja on
pyrkinyt lisäämään yhteistyötään Kaspianmeren alueen öljyrikkaiden valtioiden, erityisesti Kazakstanin ja Azerbaidzhanin kanssa. Myös Ukrainan omien potentiaalisten
varantojen hyödyntämismahdollisuuksia tutkitaan. Ukrainassa on todennettuja öljyvaroja noin 395 miljoonaa tynnyriä, joista suurin osa Donetskin alueella. Lupaavia öljyesiintymiä arvioidaan olevan myös Azovan merellä.
Ukrainan merkittävin energia-alan yritys on Naftogaz, joka tuottaa 97 prosenttia Ukrainan öljystä ja kaasusta. Holdingiin kuuluvat yritykset vastaavat koko ketjusta alkaen öljyn ja kaasun etsinnästä aina myyntiin ja kauttakuljetukseen saakka. Naftogaz
Finpro
Ukraina
26 (48)
Sonja Antell
tuottaa kahdeksan prosenttia Ukrainan bkt:sta, tuo noin kymmenesosan budjetin tuloista ja työllistää noin prosentin työvoimasta. Yhtiöllä on kaksi öljyputkiverkkoa,
Prydniprovski sekä Druzhba/Odessa-Brody, joiden kautta se vie öljyä Slovakiaan,
Unkariin, Tšekin tasavaltaan ja Mustallemerelle. Yhtiö kuljettaa lisäksi Venäjän kaasua 15 Euroopan maahan. Öljy- ja kaasuteollisuudella on Ukrainassa valtava potentiaali, jos jalostus- ja kuljetuskapasiteettia onnistutaan uusimaan ja laajentamaan.
Sähkön ja lämmön tuotanto
Ukrainassa on noin 54 gigawattia asennettua sähköntuotantokapasiteettia. Vuonna
2008 sähkön tuotanto supistui 1,76 prosenttia edellisvuodesta 191,7 miljardiin kilowattituntiin. Tuotannosta 46,8 prosenttia tuotettiin ydinvoimaloissa, 42,9 prosenttia
lämpövoimaloissa (öljy, kaasu ja hiili), 5,1 prosenttia vesivoimaloissa ja 5,2 prosenttia
muissa voimaloissa. Ukrainassa on 18 yli 1000 MW:n voimalaitosta, joista 13 on lämpö- ja 4 ydinvoimaloita sekä yksi vesivoimala. Sähkön tuotanto ylittää kotimaisen tarpeen ja sähköä viedään mm. Venäjälle, Valko-Venäjälle, Moldovaan, Puolaan, Unkariin, Slovakiaan ja Romaniaan.
Sähkön viennistä on tähän saakka vastannut monopoliasemassa valtiollinen Ukrinterenergo. Maaliskuussa 2009 parlamentti hyväksyi toisella kierroksella muutoksen
energialakiin, mikä vapauttaisi sähkömarkkinat ja avaisi vientimahdollisuudet kaikille
sähköntuottajille. Presidentti Juštšenko käytti kuitenkin huhtikuussa veto-oikeuttaan,
eikä allekirjoittanut lakimuutosta, johon sisältyivät vain vientiä koskevat määräykset,
mutta ei tuontia ja sähkönsiirtoa koskevia määräyksiä. Vaikka sähkömarkkinat vapautettaisiin, pysyy sähkövienti vielä useita vuosia Ukrinterenergon hallinnassa, koska muilta sähköntuottajilta puuttuu tekninen kapasiteetti laajamittaisen sähköviennin
käynnistämiseksi.
Ukrainan vuoteen 2030 saakka ulottuvan energiastrategian mukaan tulevaisuudessa
on tarkoitus siirtyä kunnallis- ja asuntosektoreilla lämmön ja lämpimän veden tuotannossa kaasusta sähköön. Sähkön tuotantoa lisätään hiili- ja ydinvoimaloissa, millä pyritään vähentämään riippuvuutta kaasutuonnista sekä alentamaan energialaskua.
Ukrainassa on neljä alueellista lämpöenergiaa tuottavaa yhtiötä, Zakhidenergo, Tsenterenergo, Donbassenergo ja Dniproenergo, jotka omistavat maan 13 suurinta lämpövoimalaa. Ukrainassa on sähkösektorilla ylikapasiteettia, eivätkä investoinnit uusiin
voimalaitoksiin ole tarpeen. Ajoittainen sähköpula ei johdu kapasiteetin, vaan polttoaineen puutteesta tai käytössä olevan laitekannan vanhentuneisuudesta. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan jopa viidennes tuotetusta sähköstä menee hukkaan laitekannan heikkouden vuoksi.
Investoinnit olemassa olevien voimalaitosten modernisointiin ja energian säästöön
ovat lähivuosina välttämättömiä. Paine lämpövoimaloiden tuotannon kasvattamisen
suuntaan kasvaa sen vuoksi, että vesivoimaloiden tuotanto vaihtelee sesongeittain
veden puutteen takia ja ydinvoimaloita joudutaan ajoittain sulkemaan turvallisuussyisFinpro
Ukraina
27 (48)
Sonja Antell
tä. Ydinvoimaloiden tuotantovaikeudet johtuvat ajoittain myös raaka-aineen puutteesta. Ukraina on riippuvainen ydinvoimaraaka-aineen saannista Venäjältä.
Ukrainan ydinvoiman tuotannosta vastaavan valtiollisen Energoatomin omistuksessa
on neljä ydinvoimalaa, jotka sijaitsevat Hmelnitskissä, Rivnessä, Zaporižžjassa ja Mykolajevin alueella. Zaporižžjan voimala on Euroopan suurin ydinvoimala, joka tuottaa
noin viidenneksen Ukrainan koko sähköntuotannosta ja puolet maan ydinvoimaloiden
kokonaistuotannosta.
Vesivoimaloissa tuotetaan enää noin viisi prosenttia maan koko sähkötuotannosta.
Dnepr-joen varrella olevien seitsemän voimalan (kokonaiskapasiteetti 4000 MW) toiminnasta vastaa Dniprgidroenrgo ja Dnistr-joella olevista neljästä voimalasta (7000
MW) Dnistrgidroenergo. Suurin vesivoimala on Dniprovskaja. Parhaillaan on vireillä
laaja ohjelma pienten vesivoimaloiden rakentamiseksi erityisesti maan länsiosiin.
Hankkeen toteuttamista varten on perustettu Ukrhidroenergon, VoithSiemensin ja
Raiffeisenbankin muodostama konsortio. Raiffeisenbank on luvannut rahoittaa hanketta ja VoithSiemens toimittaa laitteet.
Ukrainassa hyväksyttiin vuoden 2001 puolivälissä asetus, joka tavoitteena on rohkaista yrityksiä vaihtoehtoisten energialähteiden käyttöön. Laissa luvataan veroalennuksia
yrityksille, jotka sitoutuvat kehittämään aurinko-, geotermisen ja tuulivoiman käyttöä.
Toistaiseksi vaihtoehtoisten energialähteiden käyttö on olematonta ja sektorin kehittäminen vaatii huomattavaa teknistä ja rahoituksellista tukea niin koti- kuin ulkomaisiltakin rahoituslähteiltä.
Sähkön siirrosta ja jakelusta vastaa Ukrenergo. Sähköverkko on yhdistetty Venäjän,
Keski-Euroopan, Valko-Venäjän ja Romanian verkkoihin. Alueellisesta sähkönjakelusta vastaa 27 sähkölaitosta, joista 24 on aluetason yhtiöitä (oblenergo), yksi toimii Krimillä ja kaksi kaupungeissa (Kiova ja Sevastopol). Kaikki sähköyhtiöt, jotka toimivat
lähes monopoliasemassa omilla alueillaan, on yksityistetty joko kokonaan tai osittain.
Sähkön siirto- ja jakeluverkosto on huonossa kunnossa, minkä vuoksi hävikki on
suurta. Lähivuosien aikana verkoston uudistaminen ja modernisointi on merkittävä investointikohde.
Ympäristö
Runsaan hiilituotannon ja metallipainotteisen teollisuusrakenteen vuoksi ympäristöongelmat ovat Ukrainassa suuria. Lainsäädännöstä huolimatta määräyksiä ei noudateta, eikä toimilupien vaatimia investointeja ympäristönsuojeluun tehdä. Ympäristöministeriö on joutunut perumaan toimilupia kymmeniltä kaivos- ja metalliteollisuuden yrityksiltä, jotka ovat laiminlyöneet ympäristömääräyksiä. Pääministeri Tymošenko on
ollut erityisen aktiivinen ympäristöasioissa ja uusia määräyksiä on odotettavissa hänen toimikaudellaan.
Finpro
Ukraina
28 (48)
Sonja Antell
Maan teollisuuslaitokset tuottavat vuosittain 3-4 -kertaisen määrän teollisuusjätettä
esimerkiksi EU-maihin verrattuna. Teollisuusjätteestä enintään 30 prosenttia otetaan
talteen tai kierrätetään. Olemassa oleva laitekanta on vanhaa ja teknisiltä ominaisuuksiltaan heikkoa, minkä vuoksi nykyaikaisen jätehuollon rakentaminen vaatii valtavia investointeja lähivuosien aikana koko maassa.
Ukrainassa ei ole valtakunnallisesti järjestettyä jätehuoltoa, vaan alueet ovat itsenäisesti aloittelemassa kunnallisjätteiden keräys- ja polttojärjestelmiä. Esimerkiksi Kiovan kaupunki on asettanut tavoitteeksi kunnallisen jätteenkeräys- ja huoltojärjestelmän perustamisen koko kaupungin alueelle vuosina 2010-2011. Tarkoitusta varten
kaupungin budjettiin on varattu 27 miljoonaa grivnaa, jotka käytetään jäteastioiden, jäteautojen yms. kaluston hankkimiseen sekä väestön valistamiseen. Pääkaupunkiin
tarvittaisiin ainakin kolme jätteenpolttolaitosta, kun niitä tällä hetkellä on yksi. Ukrainassa jätteet lajitellaan (jos lajitellaan) ainoastaan orgaanisiin ja ei-orgaanisiin jätteisiin (lasi, paperi, metallit, muovi jne.), kun lännessä jätteitä lajitellaan 5-6 ryhmään.
Kaupungissa on ainoastaan yksi jätteenlajittelukeskus, mutta lähivuosina niitä on tarkoitus rakentaa lisää.
Kiovan kaupunki tuottaa joka vuorokausi noin 14 000 m3 (2 800 t) kovia jätteitä, joista
20 prosenttia poltetaan kaupungin ainoassa jätteenpolttolaitoksessa (”Energia”), loput
viedään kaatopaikoille. Kaupungin jätteistä orgaanisten jätteiden osuus on 34 prosenttia, paperin ja kartongin 20 prosenttia, puun 2 prosenttia, lasin 8 prosenttia, metallin 2 prosenttia, kumin 3 prosenttia, muovien 10 prosenttia ja tekstiilien 7 prosenttia.
Metsäsektori
Ukrainassa oli vuonna 2005 metsäalaa vain 9,5 miljoonaa hehtaaria, joka on alle 15
prosenttia maan pinta-alasta. Metsäala on maan pinta-alaan ja luonnonolosuhteisiin
nähden edelleen liian pieni, vaikka onkin lisääntynyt viimeisten viidentoista vuoden
aikana metsänistutusten ansiosta. Metsäalaa on saatu lisättyä mm. istuttamalla käyttämätöntä maatalousmaata. Vuonna 2002 hallitus hyväksyi vuoteen 2015 saakka
ulottuvan metsäohjelman (Forests of Ukraine), jonka tavoitteena on nostaa metsäala
11,3 miljoonaan hehtaariin (16,1 % pinta-alasta) ohjelman loppuun mennessä. Keskimääräinen istutusala oli 90-luvulla 55 000 – 100 000 hehtaaria vuodessa, viime
vuosina vain 45 000 – 55 000 hehtaaria. Presidentti Jušhšenko on useaan otteeseen
kehottanut hallitusta nopeuttamaan metsien istutusta ekologisen tasapainon turvaamiseksi ja metsätalouden kehittämiseksi.
Metsien hyötykäyttö on joillakin alueilla rajoitettua mm. ympäristönsuojelullisista ja ilmastollisista syistä. Lisäksi melko suuri osa (12,9 %) metsistä on suojeltuja. Metsäala
vaihtelee suuresti alueittain. Joillakin alueilla metsää on vain noin 3 prosenttia pintaalasta, kun metsäisimmillä alueilla metsän osuus voi nousta 40 prosenttiin. Valtaosa
Ukrainan metsistä on maan pohjois- ja itäosissa. Nykyisen metsäkannan puuvarat
ovat noin 1,74 miljardia kuutiometriä, vuoteen 2015 mennessä ne on tarkoitus nostaa
2,03 miljardiin m3:iin.
Finpro
Ukraina
29 (48)
Sonja Antell
Metsä- ja puunjalostusteollisuus
Puunjalostus- sekä sellu- ja paperiteollisuuden osuus oli vuonna 2008 ainoastaan 2,5
prosenttia Ukrainan teollisuustuotannosta. Kaikkien puunjalostukseen liittyvien alojen
tuotanto osoitti 30-40 prosentin laskua vuoden 2009 viiden ensimmäisen kuukauden
aikana. Merkittävin aaltopahvin ja -pakkausten tuottaja on Luhanskin alueella sijaitseva Rubezhnoen kartonki- ja pakkaustehdas (Rubezhanskiy kartonno-tarnyi kombinat)
noin 30 prosentin markkinaosuudella. Maan ainoa sanomalehtipaperin tuottaja on
Lvivin alueella sijaitseva Zhydachevin sellu- ja paperitehdas (Zhidachevskij tselljulozno-bumazhnyi kombinat), joka tuottaa myös kartonkia ja kartonkipakkauksia. Suuriin
alan yrityksiin kuuluu myös Kiovan kartonki- ja paperitehdas, joka tuottaa saniteettipaperia, kartonkia ja pakkauksia ja on IVY-alueen merkittävin jätepaperin jalostaja.
Sveitsiläisen Wicor Holdingin omistama Malinin paperitehdas (Malinskaja bumazhnaja fabrika) tuottaa kartonkia ja paperia elintarviketeollisuudelle sekä saniteettipaperia.
Maaliskuussa 2009 venäläis-ukrainalainen yhteisyritys Pamibro käynnisti uuden säkkitehtaan Ivano-Frankivin alueella. Tehdas pystyy tuottamaan 10 miljoonaa paperisäkkiä kuukaudessa. Sahatavaraa, puusepäntuotteita, pellettejä, brikettejä myy mm.
OOO Ukrpapir.
Life Sciences ja elintarvikesektori
Terveydenhuolto
Ukrainalle jäi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen keskitetty terveydenhuoltojärjestelmä. Itsenäisyysvuosien aikana investoinnit sektorille ovat olleet riittämättömiä, minkä
vuoksi terveydenhuolto on entisestään jäänyt jälkeen läntisestä tasosta. Ukraina on
vasta nyt valmistelemassa pakollista sairasvakuutusjärjestelmää, joka otettaneen
käyttöön aikaisintaan 2010-11. Terveydenhuolto on vielä suurelta osin valtion vastuulla, joskin yksityinen sektori kasvaa nopeasti. Yksityisen sektorin rooli tulee olemaan
merkittävä Ukrainan terveydenhuoltosektorin uudistamisessa.
Ukrainan terveydenhuoltojärjestelmä on vielä kehittymätön varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Suurin ongelma on varojen puute, mikä on rajoittanut sairaaloiden ja klinikoiden modernisointia ja laitehankintoja. Finanssikriisi ja grivnan kurssin
heikkeneminen entisestään huonontaa tilannetta. Kiovan kaupunginhallitus on esittänyt ”terveysmatkailun” kehittämistä, ts. ulkomaisille potilaille tarjottaisiin maksua vastaan silmä-, hammas- tms. hoitoa. Pakettiin sisällytettäisiin myös matkat ja majoitus.
Ansaittavilla rahoilla sairaalat ja klinikat saisivat ostettua uusia laitteita tai tehtyä muita
vaadittavia parannuksia.
Suuri ongelma Ukrainan terveydenhuoltosektorilla on ammattitaitoisen henkilökunnan
puute. Koulutettuja lääkäreitä on lähtenyt suurin joukoin ulkomaille huonon palkan ja
Finpro
Ukraina
30 (48)
Sonja Antell
epätyydyttävien työskentelyolosuhteiden vuoksi. Lääkärin keskimääräinen palkka on
vain noin 153 dollaria kuukaudessa, kun teollisuustyöläiset saavat 320 dollaria.
Vuonna 2008 Ukrainan lääkemarkkinoiden arvo oli 2,73 miljardia dollaria. Henkeä
kohti lääkkeitä käytettiin kuitenkin vain 59,30 dollarin arvosta vuodessa. Lääkkeiden
korvausmenettelyn käyttöönottaminen todennäköisesti lisäisi merkittävästi lääkkeiden
kulutusta. Vuonna 2008 tuonnin osuus lääkemarkkinoiden arvosta oli 75 prosenttia.
Korruptio on edelleen suuri ongelma Ukrainan terveydenhuoltosektorilla, joka aiheuttaa useiden miljoonien dollarien tappiot valtion ja alueiden vuotuisiin budjetteihin. Korruptiota esiintyy niin laite- kuin lääkemarkkinoillakin. Saadakseen hoitoa, potilaat joutuvat usein maksamaan lääkäreille pimeästi.
Terveydenhuoltoalan avainlukuja
Sairaalat
Vuodepaikat (per tuhat)
Lääkärit (per 1000 asukasta)
Syntyvyys (per 1000 asukasta)
Kuolleisuus (per 1000 asukasta)
2008
2 722
8,2
3,6
8,1
14,2
2009e
2 647
8,1
3,7
8,1
14,1
2010e
2 600
8,0
3,7
8,2
14,0
2011e
2 550
7,9
3,7
8,3
13,9
2012e
2 500
7,8
3,8
8,4
13,7
Lähde: EIU
Terveydenhuoltoteknologia
Vuonna 2008 lääketieteellisten laitteiden markkinoiden arvo oli paikallisten asiantuntijoiden mukaan noin 330 miljoonaa dollaria. Vuotuinen kasvu on ollut keskimäärin 10
prosenttia. Finanssikriisin ja grivnan arvon heikkenemisen vuoksi valtio todennäköisesti vähentää laitehankintoja. Hallitus on kuitenkin luvannut myöntää laitehankintoihin lisävaroja sekä yksinkertaistaa laitehankintoihin liittyvää tarjouskilpailuproseduuria. Yksityisen sektorin rooli laitehankinnoissa on vielä pieni, mutta tulevaisuudessa
nopeasti kasvava.
Lääkemarkkinat
Vuonna 2008 lääkemarkkinoiden arvo oli noin 2,73 miljardia dollaria. Tuonnin osuus
markkinoista oli arvon mukaan noin 75 prosenttia. Kulutus henkeä kohti oli vain 59
dollaria vuodessa, joka on alhaisimpia lukemia Keski- ja Itä-Euroopassa. Markkinat
kasvoivat 20 prosentin tasolla vuosina 2005-2007 ja 13,6 prosenttia vuonna 2008. Finanssikriisin ja väestön käytössä olevien tulojen vähenemisen vuoksi markkinoiden
arvioidaan supistuvan jopa kolmanneksen kuluvana vuonna ja palaavan kriisiä edeltävälle tasolle vasta vuoden 2013 paikkeilla. Ulkomaisille yrityksille tilanne on tällä
hetkellä hankala, koska hallitus on kehottanut käyttämään lääkevalmistuksessa mahdollisimman pitkälle kotimaisia lääkeaineita. Väestön heikon ostovoiman vuoksi kysyntä kohdistuu pääasiassa halpoihin geneerisiin lääkkeisiin.
Ukrainan lääkemarkkinat ovat hajanaiset ja kymmenen suurimman lääkeyrityksen
osuus markkinoista on vajaa kolmannes. Vuonna 2008 kymmenen suurimman lääFinpro
Ukraina
31 (48)
Sonja Antell
keyrityksen joukossa oli vain kaksi kotimaista valmistaa. Ukrainassa on arviolta 550
lääkkeitä valmistavaa tehdasta ja 137 toimiluvan haltijaa. Kotimainen tuotanto painottuu halpoihin geneerisiin lääkkeisiin ja kopioihin. Johtavia alan yrityksiä ovat Kiovassa
sijaitsevat Arterium, Darnitsa, Farmak ja Borschagovsky, Donetskissa sijaitseva Styrol, Harkivissa sijaitseva Zdorovje ja Odessassa sijaitseva Biostimulator. Merkittävä
kotimainen alan yritys on myös Indar, joka tuottaa insuliinia. Suurin osa lääkealan yrityksistä on yksityisessä omistuksessa, valtio on mukana lähinnä tutkimustoiminnassa.
GMP-standardi piti ottaa käyttöön vuoden 2009 alkuun mennessä ja kaikki suuret tehtaat toimivat jo GMP:n mukaisesti.
Lääkemyynnin aloittaminen Ukrainssa on pitkällinen prosessi, sillä Ukrainan säännökset eivät vielä ole eurooppalaisen käytännön mukaisia. Tuotteen rekisteröinti kestää uusille lääkkeille keskimäärin 210 päivää, joskus kauemminkin. Tärkein säätelyelin on Ukrainan terveysministeriö. Valtiollisella sertifiointilaitoksella (The State Service for Medicines and Articles for Medical Use – DSS) on kolme omaa laboratoriota ja
noin 780 testilaboratoriosta koostuva verkko eri puolilla maata. Ongelmana useimmissa laboratorioissa on laitekannan heikkous ja vanhanaikaisuus. DSS todennäköisesti puretaan lähiaikoina ja sen tehtäviä alkaa hoitaa uusi organisaatio.
Ukrainan markkinoille tuotavilta lääkkeiltä vaaditaan kliininen analyysi. Jos tuotteella
on EU:n tai USA:n GMP-sertifikaatti, analyysia ei vaadita. Sen sijaan kansallisia sertifikaatteja ei yleensä hyväksytä. Ukrainan lainsäädännön mukaan lääkeselosteet on
käännettävä ukrainaksi. Kuluvan vuoden huhtikuussa valtiollinen Farmakologiakeskus
antoi suosituksen, että selosteet olisi käännettävä myös venäjäksi (koska monet ukrainalaiset eivät osaa ukrainaa). Määräys ei kuitenkaan ole vielä pakollinen. Julkisissa
hankinnoissa yli 40 000 euron ostot kilpailutetaan.
Terveydenhuoltoalan menoja kuvaavia tunnuslukuja
2006
2007
2008
Lääkemenot, milj. USD
1 972
2 405
2 773
Lääkemenot henkeä
43,3
51,8
59,3
kohti, USD
Lääkemenot, osuus %
1,8
1,7
1,5
BKT:sta
Terveydenhuoltomenot,
7,4
9,5
11,4
mrd. USD
Terveydenhuoltomenot,
6,9
6,7
6,3
% BKT:sta
Terveydenhuoltomenot
159
204
248
henkeä kohti, USD
2009e
1 689
36,8
2010e
1 863
40,8
1,7
1,7
7,7
8,2
7,9
7,4
167
179
Lähteet: WHO, BMI
Lääkkeiden vähittäiskauppaa hallitsee yksityinen sektori. Ennen lamaa uusia apteekkiketjuja ja ns. lääkealan supermarketteja avattiin eri puolille maata hyper- ja supermarkettien yhteyteen. Pienemmillä paikkakunnilla apteekkimarkkinoita hallitsevat yksityiset pienyrittäjät.
Finpro
Ukraina
32 (48)
Sonja Antell
Maatalous- ja elintarvikesektori
Maatalous

Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta noin 10 prosenttia

Maatalousmaata 69,3 prosenttia pinta-alasta eli noin 41,8 miljoonaa hehtaaria, josta viljeltyä 33 milj. ha

Vuonna 2008 maataloustuotanto kasvoi peräti 17,5 prosenttia edellisvuoden
alhaiselta tasolta, vuoden 2009 tammi-toukokuussa vain 2,3 prosenttia
Ukraina tuotti Neuvostoliiton aikana merkittävän osan koko neuvostovaltion viljasta
hyvän maaperänsä ansiosta. Tasavaltaa sanottiinkin Neuvostoliiton vilja-aitaksi. Itsenäistymisen jälkeen tuotanto laski koko 90-luvun niin, että vuosikymmenen lopussa
viljaa tuotettiin vain 25 miljoonaa tonnia, kun tuotanto vuonna 1990 oli 51 miljoonaa
tonnia. Maatalouden kehittämisen merkittävin este on pääoman puute, mikä on jarruttanut laitekannan uusimista, siitoskarjan, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden hankkimista. Ulkomaisten investoijien kiinnostus investointeihin on ollut vähäistä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Ennätyksellisen huonot viljasadot herättivät vallanpitäjät pohtimaan keinoja maatalouden nostamiseksi jaloilleen. Presidentti Kutshman joulukuussa 1999 antaman asetuksen pohjalta vuoden 2000 alkupuolella toteutettiin maataloussektorin uudistamisen
ensimmäinen vaihe, jonka yhteydessä suuri joukko kollektiivitiloja muutettiin osakeyhtiöiksi ja osuustoimintatiloiksi. Jokainen viljelijä sai ilman korvausta 5 hehtaaria maata
ja oikeuden ostaa lisäksi 25 hehtaaria. Uudistuksen jälkeen vuosina 2001-2002 viljan
tuotanto saatiin nostettua jo lähelle 40 miljoonaa tonnia. Vuonna 2007 viljasato jäi
kuivuuden vuoksi alle 30 miljoonaan tonniin, mutta nousi vuonna 2008 itsenäisyysajan ennätykseen eli 53 miljoonaan tonniin. Maataloustuotannon voimakas kasvu
vuonna 2008 selittyy paitsi poikkeuksellisen alhaisella lähtötasolla myös vilja- ja auringonkukkatuotannon satojen merkittävällä paranemisella edellisvuodesta.
Kasvituotantoa kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2008
Vilja
Viljelyala, 1000 ha
Tuotanto, 1000 t
15 115
53 264
Sokerijuurikas
610
13 725
Auringonkukka
3 604
6 520
Peruna
1 453
19 545
Vihannekset
451
7 965
Lähde: UkrStat
Maatalous- ja elintarvikeyritysten fuusioituminen käynnistyi voimallisemmin vuonna
2007. Elintarvikkeiden jalostajat ostavat maatiloja voidakseen paremmin valvoa maataloustuotantoa, tuotteiden laatua, varastointia ja säilytysolosuhteita sekä kuljetuksia.
Edelläkävijöitä ovat olleet viljan jalostajat ja myyjät sekä leivän ja leipomotuotteiden
valmistajat. Maatiloja ovat ostaneet myös sokerin, voin ja rasvan, hedelmien ja vihannesten jalostajat sekä liha- ja meijeriteollisuuden yritykset. Toistaiseksi ulkomaiset yhtiöt eivät voi ostaa maatalousmaata Ukrainasta, mutta myös mahdollisuus vuokrata
Finpro
Ukraina
33 (48)
Sonja Antell
sitä pitkällä vuokra-ajalla antaa selvän kilpailuedun markkinoille ensin tuleville verrattuna niihin, jotka tulevat markkinoille vasta sen jälkeen, kun maan osto tulee mahdolliseksi. Vuoden 2008 lopulla parlamentti päätti jatkaa maan myyntikieltoa tammikuuhun 2010 saakka. Tammikuussa 2009 presidentti Juštšenko käytti veto-oikeuttaan ja
vaati lain viemistä takaisin parlamenttikäsittelyyn.
Kohtuulliset maanvuokrat ja alhainen palkkataso ovat houkutelleet Ukrainaan useita
kasvituotantoa harjoittavia ulkomaisia yrityksiä. Esimerkiksi isobritannialainen Landkom International tuottaa Ukrainan maaperällä vehnää ja rypsiä. Yritys aikoo nostaa
nykyisen noin 115 000 hehtaarin viljelyalansa 350 000 hehtaariin vuoteen 2011 mennessä. Viljelyalan kasvattaminen ja viljelykelpoiseksi saattaminen on hidas prosessi
tilojen pienen koon vuoksi. Lisäksi tilat ovat saattaneet olla viljelemättä useita vuosia,
kun omistajilla ei ole ollut varaa hankkia siemeniä yms. ja koneet on myyty romuksi
käteisen puutteessa. Landkom on palkannut kokopäiväisiä työntekijöitä, joiden tehtävänä on vuokrata maata viljelijöiltä erityisesti Länsi-Ukrainassa, jossa arviolta noin 50
prosenttia viljelyalasta ei viljellä lainkaan. Keskimääräinen vuokra-aika on 15 vuotta.
Landkom vastaa koko tuotantoketjusta alkaen maanmuokkauksesta aina myyntiin
saakka.
Karjakanta on olennaisesti supistunut itsenäisyysvuosien aikana, kuten seuraavasta
taulukosta käy ilmi. Laskevaa suuntausta ei ole saatu katkaistua nauta- ja lypsykarjan
osalta mm. sen vuoksi, että pienet tilat ovat varsinkin parin viime vuoden aikana joutuneet luopumaan kokonaan karjataloudesta rehujen huomattavan kallistumisen
vuoksi. Vuonna 2008 myös sikojen ja lampaiden määrä väheni. Ainoastaan siipikarjan
määrä kasvoi edellisvuodesta, mutta on silti kaukana itsenäisyyden alkuvuosien tasosta.
Eläinten määrä (1000) vuoden alussa
Naudat
Josta lehmät
1990
1995
2000
2006
2007
2008
2009
25 195
19 624
10 627
6 514
6 175
5 530
5 156
8 528
7 818
5 431
3 635
3 347
3 090
2 920
Siat
Lampaat
19 947
13 946
10 073
7 053
8 055
6 745
6 440
9003
5 575
1 885
1 630
1 617
2 079
1 697
Siipikarja,
milj.
255,1
164,9
126,1
162,0
166,5
165,9
176,6
Lähde: UkrStat
Negatiivisen kehityksen katkaisemiseksi hallitus on hyväksynyt vuoteen 2015 saakka
ulottuvan valtiollisen ohjelman karjatalouden kehittämiseksi. Ohjelmaan on varattu
budjettivaroja 74,1 miljardia grivnaa. Ohjelman loppuun mennessä nautojen määrä on
tarkoitus nostaa 11,4 miljoonaan (lypsylehmien määrä 4,4 miljoonaan). Sikojen määrä
nousee 13,5 miljoonaan ja siipikarjan määrä 198 miljoonaan.
Karjakannan supistumisen vuoksi maidon ja lihan tuotantomäärät ovat vähentyneet ja
hinnat nousseet. Valtion tukiohjelman ansiosta maidon tuotannon ennustetaan nouFinpro
Ukraina
34 (48)
Sonja Antell
sevan vuoteen 2015 mennessä 20 miljoonaan tonniin ja lihan tuotannon 4 miljoonaan
tonniin nykyisestä vajaasta kahdesta miljoonasta tonnista.
Vuoden 2008 ensimmäisellä puolikkaalla toteutunut WTO-jäsenyys on suuri haaste
Ukrainan maatiloille ja elintarviketeollisuudelle. Useita tuotannonaloja (esim. sokeri,
maito, vihannekset) hallitsevat pienet tilat ja yritykset, jotka eivät ehkä pysty täyttämään vaadittuja standardeja ja laatuvaatimuksia. WTO-jäsenyys voi pahimmassa tapauksessa johtaa jopa 20 sokeritehtaan sulkemiseen. Lisäksi sokerijuurikkaan viljelyalaa on supistettava yli 100 000 hehtaaria. WTO-neuvotteluissaan Ukraina suostui
avaamaan tuontikiintiön 260 000 tonnin raaka-sokerin tuonnille ja alentamaan samanaikaisesti sokerin tuontitullia. Useimmat tuotannonalat kuitenkin hyötyvät WTOjäsenyydestä ja mahdollisuudesta päästä maailmanmarkkinoille.
Elintarvikesektori´
Ukrainan elintarviketeollisuus on jo useamman vuoden ajan kuulunut valopilkkuihin
maan taloudessa. Elintarviketeollisuus työllistää satoja tuhansia ihmisiä ja se on saanut yli viidenneksen Ukrainaan tulleista suorista ulkomaisista investoinneista. Elintarviketeollisuus koostuu pääasiassa pienistä ja keskisuurista yrityksistä ja valtion sekaantuminen tuotannonalan yrityksiin on ollut vähäisempää kuin toimialoilla, joita hallitsevat jättimäiset suuryritykset. Yksityistäminen on elintarvikesektorilla ollut Ukrainan
olosuhteissa poikkeuksellisen nopeaa ja lähes kaikki elintarvikealan yritykset ovat jo
yksityisessä omistuksessa. Vuodesta 2000 alkaen teollisuudenalan tuotanto on kasvanut kaksinumeroisin luvuin, kahtena viime vuonna kasvu oli noin kymmenen prosenttia vuodessa. Vuonna 2008 tuotanto laski 0,9 prosenttia, mutta lasku oli selvästi
pienempi kuin muilla teollisuudenaloilla. Elintarviketeollisuuden merkittävin riskitekijä
on raaka-aineen saanti maatalousyrityksiltä. Sääolosuhteet ovat vaikeasti ennakoivissa oleva tekijä, joka voi merkittävästi vaikuttaa raaka-aineen hintaan.
Ukrainan vuoden 2008 toukokuussa toteutunut WTO-jäsenyys voi tuoda ongelmia
joillekin elintarviketeollisuuden osa-alueille. Esimerkiksi meijeriteollisuuden yrityksistä
vain harvat ovat valmiita avoimeen kilpailuun, sillä tuotannonalan laatustandardeja ei
ole harmonisoitu eurooppalaisten tai maailmanlaajuisten standardien kanssa. Meijeriteollisuuden asemaa heikentää myös maatiloilta saatavan maidon heikko laatu, minkä
vuoksi kotimaisten tuotteiden kilpailukyky on huono markkinoille vyöryviä laadukkaampia länsimaisia maitotuotteita vastaan. Valopilkkuna voi nähdä sen, että WTOjäsenyyden ansiosta meijeriteollisuuteen voi tulla enemmän ulkomaisia investointeja.
WTO-jäsenyys vaikeuttaa myös Ukrainan sokeriteollisuuden asemaa, kun rajoitukset
ruokosokerin tuonnilta poistuvat ja laatuvaatimukset kasvavat. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan ainakin kymmenen sokeritehdasta joutuu lopettamaan tuotantonsa ja
sokerijuurikkaan viljelyalaa joudutaan supistamaan vähintään 100 000 hehtaarilla.
Keskittyminen sektorilla voimistuu, kun pienemmät sokeritehtaat päätyvät mm. UkrRos- ja Astarta-Kiev -holdingyhtiöiden omistukseen.
Finpro
Ukraina
35 (48)
Sonja Antell
Leipomoteollisuuden tuotanto on viime vuosina jonkin verran laskenut, mikä on johtunut mm. valtion hintasääntelystä. Turvatakseen vähäosaisten kansalaisten leivänsaannin alueviranomaiset ovat asettaneet rajoituksia yritysten voittotavoitteille. Vuonna 2007 tilanne leipomoteollisuudessa oli kriittinen, koska jauhojen hinta nousi nopeasti poikkeuksellisen huonon viljasadon vuoksi. Vuonna 2008 viljan tuotanto nousi lähes 53 miljoonaan tonniin, minkä ansiosta jauhojen hinta on alkanut laskea. Kievhleb
on pääkaupunkiseudun suurin leipomotuotteiden valmistaja, jolla on myös maanlaajuisesti noin 13 prosentin markkinaosuus.
Vuonna 2008 lihatuotteiden tuotanto väheni viisi prosenttia, kun kasvu vuotta aikaisemmin oli noin 20 prosenttia. Syynä tuotannon laskuun oli vuoden 2007 kuivuus, joka johti vilja- ja rehutuotannon vähenemiseen ja hintojen nousuun. Monet pientilalliset
joutuivat lopettamaan karjatalouden, minkä vuoksi vuonna 2008 ainoastaan siipikarjan määrä osoitti kasvua.
Huomattavimpiin ulkomaisiin investoijiin elintarviketeollisuudessa kuuluvat Baltic Beverages Holding, jolla on Ukrainassa kolme panimoa, Sun Interbrew, Nestle, Kraft
Foods, Coca-Cola sekä venäläiset Wimm-Bill-Dann ja Unimilk. Puolalaisella PKM
Dudalla on neljä lihanjalostuslaitosta Ukrainassa.
Tieto- ja viestintätekniikka

Vuoden 2009 toukokuun lopussa matkapuhelintiheys oli SIM-korttien mukaan
19,5 prosenttia

Kiinteän verkon markkinoilla penetraatioaste noin 29 prosenttia vuoden 2008
lopussa

Laajakaistatiheys oli vuoden 2008 lopussa noin 5 prosenttia
Ukrainan tietoliikennemarkkinoilla on vielä valtava kasvupotentiaali. Suurissa aluekeskuksissa on digitaaliset vaihteet, kun taas maaseudulla analogiset vaihteet ovat
edelleen yleisiä. Telekommunikaatiosektorin kehittäminen, erityisesti maaseudulla,
jossa laitekanta voi olla jopa 30 vuotta vanhaa, kuuluu hallituksen prioriteettialoihin.
Muutaman viime vuoden aikana televiestintäalan palvelujen tarjonta on parantunut
varsinkin Kiovassa ja maan itä- ja kaakkoisosien teollisuuskaupungeissa ulkomaisten
investointien ansiosta.
Vaikka penetraatioaste matkapuhelinmarkkinoilla on jo ylittänyt 100 prosentin rajan,
tulojen kasvu sektorilla jatkuu, mihin vaikuttaa liittymien määrän kasvun ohella myös
ääni- ja dataliikenteen voimistuminen. Matkapuhelinpalvelujen monipuolistuminen on
suuri uhka kiinteälle verkolle maaseudulla, jossa infrastruktuurin heikko kunto luo laajat markkinat langattomille palveluille. Sen sijaan tulojen kasvu kaapeli-TV -palveluista
indikoi kuitukaapeliverkon hyödyntämistä internet-palvelujen tarjoamisessa.
Finpro
Ukraina
36 (48)
Sonja Antell
Televiestintämarkkinat eivät tähän saakka ole kiinnostaneet Ukrainan oligarkkeja,
vaan osuudet varsinkin matkapuhelinyhtiöissä ovat vähitellen siirtyneet venäläisten
operaattoreiden omistukseen. Markkinoiden jako ei liene kuitenkaan lopullinen, vaan
ukrainalaisetkin voivat vielä kiinnostua telekommunikaatioyhtiöidensä osakkeista.
Mm. maan tunnetuin oligarkki Rinat Ahmetov on jo osakkaana maan kolmanneksi
suurimmassa matkapuhelinoperaattorissa Astelitissa ja on ilmoittanut kiinnostuksestaan osallistua Ukrtelekomin vuonna 2009 käynnistyvään yksityistämiseen.
Lankapuhelinmarkkinat
Lankapuhelinmarkkinat ovat Ukrainassa melko kehittymättömät. Vain noin kolmannes
verkosta on digitalisoitu ja penetraatioaste on alhainen. Vuoden 2008 lopussa lankapuhelinliittymiä oli 29 sataa asukakasta kohti eli 13,3 miljoonaa. Toisin kuin muualla
Euroopassa Ukrainassa lankapuhelinmarkkinoiden kasvu jatkuu, joskin hitaasti.
Kiinteiden liittymien markkinoita hallitsevat OAO Ukrtelekom ja Ukrtelekomin 100prosenttisesti omistama Utel. Vuoden 2008 lopussa Ukrtelekomilla oli kiinteän linjan
asiakkaista 10,1 miljoonaa ja sen markkinaosuus lankapuhelinmarkkinoilla oli 78,5
prosenttia. Valtio omistaa edelleen 92,9 prosenttia Ukrtelekomin osakkeista.
Ukrtelekomin yksityistämisestä on puhuttu jo noin kymmenen vuoden ajan, mutta yksityistämistä on lykätty vuosi vuodelta. Viimeisimpien tietojen mukaan yhtiöstä on tarkoitus myydä vuonna 2009 ulkopuoliselle sijoittajalle 67,79 prosentin osuus (974 milj.
USD). Valtiollisen omaisuusviraston mukaan kymmenkunta yritystä on ilmaissut kiinnostuksensa osallistua tarjouskilpailuun. Ukrtelekomin kiinnostavuutta lisää sen hallussa oleva 3G-lisenssi. Potentiaalisia investoijia Ukrtelekomiin voisivat olla venäläiset
Alfa ja Sistema. Myös Ukrainan tunnetuin oligarkki Rinat Ahmetovin on ilmoittanut
kiinnostuksestaan investoida yhtiöön.
Ukrtelekomin ja Utelin ohella kiinteiden liittymien markkinoilla toimii useita muita pienempiä operaattoreita, kuten Golden Telecom (7 kaupungissa pääpaikkana Kiova),
Optima Telecom (oma digitaaliverkko toimii 10 Ukrainan kaupungissa pääpaikkana
Dnepropetrovsk,), Farlep (9 Ukrainan kaupungissa pääpaikkana Odessa) ja Velton
Telekom (8 Ukrainan kaupungissa pääpaikkana Harkov).
Matkapuhelinmarkkinat
Matkapuhelinmarkkinat ovat olleet nopeimmin kehittyvä ala koko Ukrainan taloudessa muutaman viime vuoden aikana. Kuluvan vuosikymmenen alkuvuosina kirjattiin
kolmilukuisia kasvulukuja ja sittemmin yli 60 prosentin kasvulukuja. Vuonna 2006
matkapuhelinliittymien määrä oli sim-korttien mukaan noussut jo noin 49,2 miljoonaan
ja penetraatioaste matkapuhelinmarkkinoilla 104 prosenttiin. Vuonna 2007 matkapuhelinliittymien määrä kasvoi enää 13,3 prosenttia. Vuoden 2008 lopussa matkapuhelinasiakkaita oli 55,9 miljoonaa ja penetraatioaste oli 121,01 prosenttia. Finanssikriisin
vuoksi matkapuhelinliittymien määrä SIM-korttien mukaan on alkanut vähentyä ja
Finpro
Ukraina
37 (48)
Sonja Antell
toukokuun 2009 lopussa penetraatioaste oli enää 119,5 prosenttia. Väestön alhaisen
tulotason vuoksi suurin osa matkapuhelinliittymien haltijoista on pre-paid asiakkaita.
GSM-matkapuhelinpalveluja Ukrainassa tarjoavat: KievStar GSM, MTS (UMS), Vimpelcomin omistama ZAO Ukrainskije radiosistemy/URS (tuotemerkit Wellcom, Beeline, MOBI) sekä Astelit (tuotemerkki life:). Matkapuhelinmarkkinoita hallitsevat Kievstar ja MTS kolmen neljänneksen osuudella. Vuoden 2009 toukokuun lopun tietojen
mukaan Kievstarilla (Kyivstar) oli 41,3 prosentin ja MTS:llä oli 32,2 prosentin markkinaosuus. Astelitin markkinaosuus nousi 21,0 prosenttiin edellisvuoden 15,9:stä. Vimpelcomin omistaman URS:n (WellCom-/Beeline -tavaramerkit) markkinaosuus kutistui
3,4 prosenttiin 4,8:sta.
Matkapuhelinliittymien määrä vuoden 2009 toukokuun lopussa
Operaattori
1
2
3
4
Kievstar
MTS
Astelit
Vimpelcom (URS)
YHTEENSÄ (ml. muut)
Liittymien määrä, milj.
22,729
17,731
11,570
1,893
55,418
Markkinaosuus
%
41,3
32,2
21,0
3,4
2,1
Lähde: Advanced Communications and Media (AC&M)
Kievstarista omistaa norjalainen Telenor 56,5 prosenttia ja venäläinen Alfa-Group
(oligarkki Mihail Fridmanin yhtiö) 43,49 prosenttia. Kievstar on investoinut viime vuosina voimakkaasti verkkonsa kehittämiseen. Venäläinen MTS (Mobile TeleSystems)
omistaa kokonaan ukrainalaisen UMC:n (Ukrainskaja mobilnaja svjaz - UMS).
MTS:llä on Kievstarin tavoin vireillä satojen miljoonien dollarien investointihankkeita.
Vuoden 2003 lopulla toimintansa aloittanut Astelit (DCC-Astelit) tarjoaa GSM900/1800-matkapuhelinpalveluja lähes koko Ukrainan alueella. Turkcell omistaa Astelitista suorasti tai epäsuorasti 54,8 prosenttia ja oligarkki-kansanedustaja Rinat Ahmetovin System Capital Management 45,2 prosenttia. Kuluneiden kolmen vuoden aikana
yhtiössä on toteutettu laajaa investointiohjelmaa, jonka aikana Astelit on jo tuonut
markkinoille viimeisintä teknologiaa ja pystyy tarjoamaan ensimmäisenä Ukrainan
operaattoreista mm. EDGE-teknologiaan pohjautuvia palveluja. Tammikuussa 2008
Astelit otti kaupalliseen käyttöön 3G-palvelut.
Vuonna 1998 perustettu Ukrainskije radiosistemy (URS) tarjoaa GSM 900 ja 1800 palveluja WellCom- ja huhtikuusta 2006 alkaen Beeline -tuotemerkeillä. Yrityksen
omistusrakenne on muuttunut useaan otteeseen. Marraskuussa 2005 sen uudeksi
omistajaksi tuli Venäjän toiseksi suurin matkapuhelinoperaattori, Alfa-ryhmään kuuluva Vimpelcom, joka aloitti matkapuhelinpalvelujen tarjonnan Ukrainassa Beelinetuotemerkillä huhtikuussa 2006..
Huhtikuussa 2006 lisenssin GSM-1800 -palvelujen tarjoamista varten sai myös Golden Telecom, jonka Vimpelcom osti syksyllä 2007. Lisenssi kattaa 22 Ukrainan aluetFinpro
Ukraina
38 (48)
Sonja Antell
ta, kun yritys aikaisemmin tarjosi matkapuhelinpalveluja vain Odessassa ja Kiovassa.
Vuoden 2008 maaliskuun lopussa Golden Telecomilla oli Ukrainassa vain 36 000
matkapuhelinasiakasta.
3G-palvelutarjonnan kehitys on Ukrainassa ollut hidasta johtuen mm. toimilupien
myöntöprosessin hitaudesta. Vuoden 2005 lopulla Ukrtelekomille myönnettiin ilman
tarjouskilpailua maan toistaiseksi ainoa UMTS-lisenssi. Yhtiö otti 3G-palvelut kaupalliseen käyttöön vuoden 2007 marraskuun alussa. Tammikuussa 2008 myös Astelit
käynnisti 3G-palvelujen tarjoamisen. Donetskissa vuonna 1996 perustettu DCC (Digital Cellular Communications) tarjoaa DAMPS-standardin palveluja. Yhtiön omistavat
hollantilainen Euroasia Telecommunication Holdings, jossa Turkcellillä on 55 prosentin ja ukrainalaisella System Capital Managementillä (Rinat Ahmetovin yhtiö) 45 prosentin osuus.
Matkapuhelinmarkkinoiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja
2008
2009e
2010e
Matkapuhelinliittymiä,milj.
55,9
58,7
61,2
Matkapuhelintiheys %
121
120
128
3G-liittymien lukumäärä, 1 000
380
990
1 440
3G-tiheys, %
0,7
1,5
2,4
2011e
63,1
134
1 970
3,1
Lähde: International Telecommunications Union (ITU), BMI
Internet
Internet-markkinoiden kehitystä Ukrainassa on rajoittanut kiinteiden linjojen vähäinen
määrä. Myös tietokoneita on kotitalouksissa melko vähän. Internetin käyttäjistä ainoastaan noin 40 prosenttia on Kiovan ulkopuolella. Viimeisten kolmen vuoden aikana
Internet-liittymien määrä on kuitenkin kasvanut keskimäärin 20-30 prosentin vuosivauhtia. Lähivuosina internetin käytön uskotaan yleistyvän nopeasti niin, että vuonna
2011 jo puolet väestöstä käyttää internetiä. Nopeimmin kasvaa laajakaista- ja langattomien internet-palvelujen kysyntä. Potentiaalia on vielä paljon, sillä laajakaistatiheys
oli vuoden 2008 lopun tietojen mukaan ainoastaan viisi prosenttia.
Suurimmalla osasta internet-asiakkaista on dial-up –liittymä. Ukrainan tilastokomitean
mukaan maassa on noin 400 internet-palveluja tarjoavaa operaattoria. Laajakaistamarkkinoita hallitsee ylivoimaisesti Ukrtelekom, toisella tilalla on vaihtoehtoinen operaattori Volia-Kabel. Kolmas suurehko laajakaistapalvelujen tarjoaja on OptimaFarlep TsCC. Kiovan ohella eniten internetiä käyttäviä alueita ovat Dnipropetrovsk,
Donetsk, Zaporižžja, Lviv, Odessa, Harkiv ja Krimin autonominen tasavalta.
Internetmarkkinoiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja
2008
2009e
2010e
Internetin käyttäjiä, milj.
10,9
11,4
11,9
Penetraatioaste, %
23,7
24,9
26,1
Laajakaista-asiakkaita, milj.
1,9
3,1
4,6
Finpro
2011e
12,3
27,0
5,7
Ukraina
39 (48)
Sonja Antell
Laajakaistatiheys, %
5
5
5
7
Lähde: International Telecommunications Union (ITU), BMI
Matkapuhelinlaitteet
Matkapuhelinlaitteiden (matkapuhelimet, älypuhelimet, kommunikaattorit) myynti on
romahtanut kuluvan vuoden alkupuolella. Kysynnän lasku on jatkunut vuoden 2008
viimeiseltä neljännekseltä asti. Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana
myytiin 860 000 puhelinlaitetta, jossa oli noin 48 prosentin lasku vuoden 2008 viimeisestä neljänneksestä ja 58 prosentin lasku vuoden 2008 ensimmäisestä neljänneksestä. Puhelinmyynnin arvo laski peräti 71,6 prosenttia vuoden 2008 kolmen ensimmäisen kuukauden tuloksesta, 109,2 miljoonaan dollariin 385 miljoonasta. Vuoden
2009 ensimmäisellä neljänneksellä ostettujen puhelinlaitteiden keskimääräinen hinta
oli 127 dollaria, kun se vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin oli 188 dollaria.
Kolme suurinta matkapuhelinlaitteiden myyjää Ukrainan markkinoilla ovat yli 90 prosentin markkinaosuudella Nokia (noin 50 %:n markkinaosuus maaliskuun 2009 lopussa), Samsung (27 %) ja Ericsson (14 %). Nokian markkinaosuus kasvoi 41 prosentista 50 prosenttiin, kun taas Samsungin ja Ericssonin markkinaosuudet pienenivät. Älypuhelinten ja kommunikaattoreiden kysyntä kasvoi vielä kuluvan vuoden alkupuolella. Niiden osuus kaikista markkinoilla olevista laitteista nousi 12,2 prosenttiin
vuoden 2009 maaliskuun lopussa edellisvuoden vastaavan ajankohdan 8,7 prosentista. Tosin näidenkin osalta on siirrytty edullisempiin tuotteisiin. Myytyjen laitteiden keskihinta oli 253 dollaria, kun se vuotta aikaisemmin oli 390 dollaria.
Teknologiapuistot
Laki tiedepuistoista hyväksyttiin Ukrainan parlamentissa kesäkuussa 2009. Laissa
määritellään lainsäädännölliset, taloudelliset ja organisatoriset puitteet tiedepuistojen
toiminnalle. Tiedepuistojen toivotaan pystyvän tuottamaan innovatiivisia tuotteita paitsi kotimaan myös ulkomaiden markkinoille. Tiedepuistot perustetaan yliopistojen ja
tutkimuslaitosten yhteyteen, millä pyritään varmistamaan olemassa olevan tutkimuspotentiaalin tehokas ja rationaalinen käyttö.
Palvelusektori
Vähittäiskauppa

Vuonna 2008 vähittäiskaupan liikevaihto oli 449,3 miljardia grivnaa, jossa oli
kasvua 18,6 prosenttia edellisvuodesta (vuonna 2007: 28,8 %)

Vuoden 2009 tammi-toukokuussa vähittäiskaupan liikevaihto supistui 15,3
prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasosta
Finpro
Ukraina
40 (48)
Sonja Antell

Ketjuuntuminen vähittäiskauppasektorilla vähäistä, viiden suurimman ketjun
osuus markkinoista on noin 40 prosenttia
Ukrainan vähittäiskauppamarkkinat kasvoivat nopeasti vuosien 1998-99 talouskriisin
jälkeen väestön käytettävissä olevien tulojen lisääntymisen ansiosta. Kuluvan vuosikymmenen alkupuolella kasvu oli vuosittain yli 20 prosenttia. Finanssikriisi on kuitenkin koskettanut syvästi Ukrainaa ja väestön ostovoima on heikentynyt grivnan arvon
laskun vuoksi. Palkkojen kasvu on pysähtynyt, kun taas pakolliset menot jatkavat
kasvuaan. Kun keskivertokiovalaisen kotitalouden pakolliset menot olivat vuoden
2008 elokuussa 1 670 grivnaa (31 % tuloista), olivat ne tammikuussa 2009 jo yli 2200
grivnaa (37 %). Tilannetta pahentaa työttömyyden kasvu, sillä kriisin kourissa sinnittelevät yritykset jättävät palkat maksamatta ja lähettävät työntekijät työttömiksi omalla
kustannuksellaan. Käytettävissä olevien tulojen väheneminen heijastuu ensimmäisenä palveluihin (pesulat, ravintolat, matkatoimistot) ja ei-välttämättömiin kulutustavaroihin (elektroniikka, kotitalouskoneet, huonekalut, vaatteet, jalkineet yms.).
Vuonna 2008 Ukrainan vähittäiskauppamarkkinoiden (virallisesti rekisteröidyn kaupan) arvo kasvoi 18,6 prosenttia edellisvuodesta 449,3 miljardiin grivnaan. Vuoden
viimeisinä kuukausina kasvulukemat kuitenkin putosivat alle kymmeneen prosenttiin.
Kiovan osuus vähittäiskaupan koko liikevaihdosta oli 13,7 prosenttia. Seuraavilla tiloilla olivat Donetskin ja Dnipropetrovskin alueet.
Vähittäiskaupan liikevaihto vuonna 2008, merkittävimmät alueet
Kiova
Donetskin alue
Dnipropetrovskin alue
Harkivin alue
Odessan alue
Zaporožžjan alue
Lvivin alue
Ukraina yhteensä (ml. muut)
Liikevaihto, milj.
grivnaa
61 366
44 290
35 465
32 862
24 292
20 571
20 172
449 308
Osuus %
13,7
9,9
7,9
7,3
5,4
4,6
4,5
100,0
Muutos %
2008/ 2007
+19,5
+20,1
+20,2
+14,3
+19,8
+17,1
+11,9
Lähde: UkrStat
Väestön tulojen kasvaessa elintarvikkeiden osuus kulutuksessa on viime vuosina laskenut ja varoja on jäänyt enemmän muiden kulutustavaroiden hankkimiseen. Vuonna
2006 elintarvikkeiden osuus järjestäytyneen vähittäiskaupan myynnistä oli enää 38,4
prosenttia, kun se vielä vuonna 2000 oli 51,9 prosenttia ja vuonna 1995 selvästi yli 60
prosenttia. Finanssikriisin vuoksi yhä suurempi osa tuloista menee jälleen ruokaan.
Kuten muissakin IVY-maissa myös Ukrainassa torikauppa on hallinnut vähittäiskauppaa viime aikoihin asti. Suurten kaupunkien keskustorit myyvät mm. nopeasti kiertäviä kulutustavaroita ja elintarvikkeita. Pienemmissä kaupungeissa kiertävät torikauppiaat järjestävät aika ajoin myyntitilaisuuksia. Koko 90-luvun torit pitivät hyvin pintansa ja pystyivät kilpailemaan hinnalla. Ne tarjosivat myös länsituotteita varsinaisia väFinpro
Ukraina
41 (48)
Sonja Antell
hittäiskauppoja huomattavasti edullisempaan hintaan. Esimerkiksi alkoholituotteet olivat jopa 40 prosenttia halvempia sen ansiosta, että torikauppiaat jättivät usein verot ja
tuontitullit maksamatta. Vaikka kauppa on kuluvan vuosikymmenen alkupuolella alkanut varsinkin suuremmissa kaupungeissa siirtyä toreilta super- ja hypermarketteihin,
cash & carry- liikkeisiin, kauppakeskuksiin ja eri alojen erikoisliikkeisiin, on torien
osuus koko maassa edelleen lähes 40 prosenttia vähittäiskaupan liikevaihdosta.
Kiova on tiennäyttäjä nykyaikaisten formaattien käyttöönotossa ja kaupungissa on jo
suuri määrä nykyaikaisia ostoskeskuksia ja supermarketteja. Ongelmaksi pääkaupungissa on alkanut muodostua ostoskeskusten ja hypermarkettien vaatimien suurten
tonttien puute. Tämän vuoksi varsinkin paikalliset ketjut ovat alkaneet etsiä uusia
markkinoita muista suuremmista kaupungeista, kuten Dnipropetrovskista, Donetskista, Harkivista, Zaporižžjasta ja Odessasta, joissa väestön tulotaso on viime vuosina
kasvanut nopeasti.
Torikaupan pitkän perinteen vuoksi hinnalla on edelleen suuri merkitys ostopäätökselle, bränditietoisuus on vähäistä. Muutamat suuret ukrainalaiset ketjut ovat tiedostaneet brändin merkityksen ja järjestävät mainoskampanjoita tuotteidensa tunnetuksi
tekemiseksi.
Suurimmat kotimaiset ketjut
Kotimaiset ketjut hallitsevat Ukrainan elintarvike- ja päivittäistavarakauppaa. Ukrainan
suurin tukku- ja vähittäiskauppaketju on Fozzy-ryhmä, johon kuuluu 149 elintarvikkeisiin erikoistunutta Silpo-itsepalvelumyymälää Kiovassa ja useissa muissa suurissa
aluekeskuksissa, 129 Fora -discounter-myymälää, neljä Fozzy-hypermarketia (Kiovan
alue ja Odessa, Rivne) sekä kolme lääkealan supermarketia, jotka toimivat Bila Romashka -nimellä. Yrityksellä on lisäksi "Budj zdorov" -apteekkiketju (19 liikettä) sekä
viisi kotitalouskoneita, viihde-elektroniikkaa ja tietokonetekniikkaa myyvää Otto
Shtekker -liikettä. Yritysryhmään kuuluvat lisäksi Nizhyn säilykeruokatehdas, Malyn
lihanjalostuslaitos ja PKF Varto LLC –broileritehdas.
Toiseksi suurin kotimainen ketju on Furshet, jolla on vuoden 2008 lopun tietojen mukaan 110 liikettä, joista yhdeksän Moldovassa. Furshet laajentaa voimakkaasti toimintaansa Ukrainan alueille ja Moldovaan. Vuonna 2008 ketjun liikevaihto nousi alustavien arvioiden mukaan 1,2 miljardiin dollariin. Vuonna 2009 liikevaihdon kasvun ennustetaan hidastuvan 5-10 prosenttiin aikaisempien vuosien 20-25 prosentista. Furshetilla on myös internet-kauppa, josta toimitetaan tilatut tuotteet päivittäin Kiovassa ja
Kiovan alueella. Helmikuussa 2007 ranskalainen Auchan osti 20 prosentin osuuden
Furshet-ketjusta. Osapuolet perustavat kaksi yhteisyritystä, joista toinen vastaa
Auchan-hypermarkettien kehittämisestä ja toinen ostos-/vapaa-ajankeskusten kehittämisestä. Perustetuissa yhteisyrityksissä Auchanilla on enemmistöomistus. Paikallisen yrityksen ostoon Auchan päätyi tavoistaan poiketen sen vuoksi, että sillä oli vaikeuksia saada sopivia tontteja Kiovasta ja muista suurista kaupungeista.
Finpro
Ukraina
42 (48)
Sonja Antell
Kolmanneksi suurin kotimainen ketju on ATB-Market, joka on osa ATB-yhtymää. Yhtymään kuuluvat myös mm. Kviten-konditoriatehdas sekä Berjozka- ja Favorit lihanjalostuslaitokset. Huhtikuussa 2009 ATB-Marketilla oli 308 edullisia tuotteita
myyvää supermarket- ja discounter-liikettä 90 Ukrainan kaupungissa. Vuoden 2009
loppuun mennessä liikkeiden määrä nousee 380:een.
Ukrainan neljänneksi suurin ja Kiovan suurin kotimainen ketju on Velika Kushenya –
yritysryhmä, jolla oli vuoden 2008 lopussa 50 liikettä (super- ja hypermarketeja) seitsemässätoista Ukrainan kaupungissa. Yritysrypästä, johon kuuluu Velika Kushenyan
ohella moldovalainen Green Hills Market -ketju, hallinnoi OOO Kviza Trade. Ketjuun
kuuluu lisäksi päivittäistavarakaupan ulkopuolella toimivia liikkeitä, kuten kirjakauppaalalla toimiva Moja Kniga, lääkkeitä myyvä Zdorovja v Kusheni, kosmetiikkaa myyvä
Monami sekä asusteita myyvä Day by Day. Ketjuun kuuluu myös fast food ravintoloita.
Rakennustarvikekaupan liikevaihto oli vuonna 2008 noin 23 miljardia grivnaa, kun se
vuotta aikaisemmin oli 19 miljardia. Vuonna 2009 liikevaihdon kasvun ennakoidaan
hidastuvan finanssikriisin vuoksi, ellei talonrakennussektorille keksitä uusia rahoitusmalleja. Ukrainan johtavia rakennusmateriaaleja ja -tarvikkeita myyviä DIY-ketjuja
ovat EpiCenter K ja Novaja linija. Harkovilainen Avek Group aikoo avata 21 liikkeestä
koostuvan rakennus- ja sisustusmateriaalikauppaan erikoistuneen ketjun vuoteen
2012 mennessä. Saksalainen Praktiker tuli markkinoille vuonna 2007 ja OBI vuonna
2008. Kotitalouskoneita ja elektroniikkaa myyvistä ketjuista suurimpiin kuuluu Foxtrot,
jolla on yli 220 liikettä.
Ulkomaisista vähittäiskauppaketjuista liikevaihdoltaan suurin on saksalainen Metro
cash & carry, joka on kaiken kaikkiaan Ukrainan toiseksi suurin vähittäiskauppa-alan
yritys Fozzyn jälkeen. Metrolla on kaksikymmentä myymälää viidessätoista Ukrainan
kaupungissa. Uusien ostoskeskusten valikoimissa on noin 20 000 tuotenimikettä, joista yli 90 prosenttia tulee ukrainalaisilta valmistajilta. Uusissa liikekeskuksissa on noin
2500 m2:n tila myös rakennusmateriaalien myyntiä varten.
Ulkomaisista vähittäiskauppaketjuista tiennäyttäjä Ukrainan markkinoille oli REWEryhmään kuuluva Billa, joka avasi ensimmäisen myymälänsä Ukrainassa helmikuussa
2000. Vuoden 2008 lopun tietojen mukaan REWEllä on Ukrainassa kymmenen Billamyymälää.
Hollantilainen Spar-ketju avasi ensimmäisen liikkeensä Kiovassa toukokuussa 2002.
Vuoden 2009 helmikuussa sillä oli Ukrainassa 33 liikettä ja vuoden 2009 loppuun
mennessä niiden määrä nousee 74:ään. Kuten edellä todettiin, ranskalainen Auchan
tuli vuonna 2008 Ukrainaan perustamalla yhteisyrityksen Furshetin kanssa.
Myös venäläisten kauppaketjujen kiinnostus Ukrainaa kohtaan on kasvanut. Vuoden
2005 huhtikuussa Perekrestok osti Spar-Ukrainan viisi liikettä. Toukokuussa 2006
Pjaterotshka Holding N.V. osti 100 prosenttia Perekrestokin osakkeista. Venäläisistä
Finpro
Ukraina
43 (48)
Sonja Antell
vähittäiskauppaketjuista myös Vester on yrittänyt saada jalansijaa Ukrainassa. Vuoden 2008 joulukuussa O’Key-ketjulla oli Ukrainassa neljä liike- ja virkistyskeskusta.
Suomalaisista vähittäiskauppayrityksistä Ukrainassa toimii Stockmann-konserniin
kuuluva Seppälä, jolla on myymälä Harkivissa. Nokian Renkaat aikoo avata vuoden
2009 aikana kymmenen Vianor-keskusta Ukrainan valtateiden varsilla kuormaautojen renkaiden myyntiä varten. Kaikki liikkeet toimivat franchising-periaatteella.
Valtavasta potentiaalista huolimatta Ukrainassa on vielä paljon haasteita menestykselliselle liiketoiminnalle: infrastruktuuri on kehittymätön, väestön keskimääräinen ostovoima on heikko, paikalliset ketjut ovat liian pieniä ostettaviksi, uuden liiketilan rakentaminen tai vuokraaminen on suhteellisen kallista varsinkin Kiovassa, tonttien saatavuus on vaikeaa erityisesti Kiovassa, byrokratia hankaloittaa toimintaa ja ammattitaitoista työvoimaa voi olla vaikea saada. Finanssikriisin vuoksi vähittäiskaupan kasvu
väistämättä hidastuu ja uusia liikkeitä avataan harvakseltaan. Pienet ketjut voivat
mennä konkurssiin tai siirtyä suurempien omistukseen.
Matkailu

Matkailuala työllistää noin 750 000 henkeä

Matkailuala tuottaa noin 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta

Maassa on 1 300 hotellia ja noin 2 000 terveyskylpylää
Ukrainalla olisi kaikki luonnon tarjoamat edellytykset kehittyä suosituksi matkailukohteeksi. Toistaiseksi näin ei ole tapahtunut, koska infrastruktuuri on kehittymätön. Vain
harvat hotellit pystyvät tarjoamaan matkailijoille kunnollista majoitusta ja palveluja.
Noin 46 miljoonan asukkaan maassa on ainoastaan 1300 hotellia ja länsimaisen tasoisia hotelleja vain Kiovassa ja muutamassa muussa suuremmassa kaupungissa.
Ukrainassa ei myöskään ole riittävästi motelleja, leirintäalueita tai nuorisomajoituspaikkoja, jotka tarjoaisivat edullisia yöpymismahdollisuuksia. Ukraina sai ensimmäisen kansainvälistä tasoa vastaavan hotellin vasta vuonna 2001, kun Kempinski-ketjun
hotelli avattiin Odessassa.
Viime vuosien aikana matkailualan infrastruktuuria on ryhdytty modernisoimaan ja
kehityksen uskotaan olevan nopeaa myös lähivuosina. Vuoteen 2010 mennessä Kiovaan on tarkoitus rakentaa 70 uutta hotellia, joista muutamia viiden tähden hotelleja ja
loput pienempiä. Uutta majoituskapasiteettia on tarkoitus rakentaa lähivuosina myös
maan tärkeimpien liikenneväylien varteen. Hotelli- ja majoituskapasiteetin rakentamista joudutaan nopeuttamaan pakon edessä vuoden 2012 jalkapallon EM-kisoja silmällä pitäen.
Vuonna 2008 Ukrainassa vieraili noin 25,5 miljoonaa ulkomaista henkilöä joko työn,
matkailun, urheilun, koulun, opiskelun tms. vuoksi. Ulkomaisista kävijöistä edelleen
noin 60 prosenttia tulee muista IVY-maista, pääasiassa Venäjältä, Valko-Venäjältä ja
Moldovasta. Muut matkailijat tulivat muista lähinaapureista, kuten Unkarista, Puolasta
ja Romaniasta. Viime vuosina runsaat viisi miljoonaa turistia on vuosittain valinnut
Finpro
Ukraina
44 (48)
Sonja Antell
kohteekseen Krimin niemimaan. Turkkilaiset investoijat ovat olleet aktiivisia Krimin
niemimaalla ja rakentaneet siellä hotelleja ja terveyskylpylöitä.
Pankkisektori
Vuoden 2008 joulukuussa Ukrainan keskuspankin lisenssi pankkitoiminnan harjoittamiseen oli 184 pankilla. Pankkikonttoreiden määrä oli pudonnut 1415:stä vuoden
alussa 1 325:een. Ulkomaista pääomaa oli 50 pankissa, joista 18 oli kokonaan ulkomaisessa omistuksessa. Keskuspankin lokakuussa 2008 julkaisemien tietojen mukaan ulkomaisen pääoman osuus Ukrainan pankkisektorilla oli 38,1 prosenttia.
Pankkitoimintaa säätelee tammikuussa 2002 hyväksytty laki "On Banks and Banking
Activity", jota on täydennetty useaan otteeseen viime vuosien aikana. Vuonna 2005
hyväksyttiin lakimuutos, jonka mukaan ulkomaisilla pankeilla on Ukrainassa samat oikeudet kuin ukrainalaisillakin pankeilla ja ne ovat osa Ukrainan pankkijärjestelmää.
Aikaisemmin ulkomaisten pankkien toimintaa rajoitettiin: ne saivat perustaa Ukrainaan vain edustustoja, eivätkä voineet tarjota palvelujaan yksityisille asiakkaille. Vuoden 2005 lailla nämä rajoitukset poistettiin, minkä ansiosta maahan jo etabloituneet
ulkomaiset pankit (mm. Credit Lyonnais/Ranska, ING Barings/Alankomaat, Citibank/USA, Raiffeisen Bank, PNB Paribas S.A; Raiffeisen International Bank-Holding
AG, Kreditanstalt, Citibank) saattoivat huomattavasti laajentaa palvelutarjontaansa.
Ensimmäisten joukossa Ukrainan markkinoille tulivat myös naapurimaiden pankit, kuten Alfa Bank Venäjältä ja Kredyt Bank Puolasta.
Seitsemän suurimman pankin hallussa on noin puolet pankkisektorin varoista. Tämän
lisäksi pankkitoimintaa harjoittaa parikymmentä keskikokoista pankkia, loput ovat pieniä paikallispankkeja. Suurimmat pankit ovat Raiffeisen Bank Aval ja Privatbank, joilla
kummallakin on noin kymmenen prosentin markkinaosuus. Muita suuria paikallispankkeja ovat valtion omistamat Ukreximbank ja Oshchadbank sekä kolme yksityistä
pankkia: Prominvestbank, Ukrsibbank ja Ukrsotsbank. Ulkomaisilla investoijilla on
enemmistöosuus kolmessa maan seitsemästä suurimmasta pankista.
Vuodesta 2005 alkaen ulkomaisten pankkien tulo Ukrainan markkinoille on kiihtynyt.
Elokuussa 2005 Raiffeisen International osti 93,5 prosentin osuuden Aval-pankista.
Joulukuussa BNP-Paribas osti Ukrsibbankin, joka on maan viidenneksi suurin pankki.
Vuoden 2006 aikana Ukrainan markkinoille tuli useita ulkomaisia pankkeja. Valtiollinen venäläinen Vneshtorgbank, jolla on ennestään tytäryhtiö Ukrainassa, allekirjoitti
vuoden 2006 helmikuussa sopimuksen 98 prosentin osuuden ostosta Mrija Bankissa,
joka on maan 26. suurin pankki. Ukrainan neljänneksi suurin pankki Ukrsotsbank valitsi vuoden 2006 alkupuolella yhteistyökumppanikseen italialaisen Banca Intesan, jolle se myi 85,42 prosentin osuuden pankissa. Vuoden 2006 aikana Ukrainan markkinoille tuli myös ranskalainen Credit Agricole, joka hankki omistukseensa IndexBankin
ja Calyon Bankin. Ensin mainittu pankki keskittyy vähittäispankkitoimintaan ja pienehköihin yritysasiakkaisiin, kun taas Calyon Bankin pääkohderyhmä ovat suuret koti- ja
Finpro
Ukraina
45 (48)
Sonja Antell
ulkomaiset yritysasiakkaat. Ryhmä tavoittelee pääsyä Ukrainan kymmenen suurimman pankin joukkoon vuoteen 2010 mennessä.
Ulkomaisten pankkien kiinnostus Ukrainan voimakkaasti kasvavia pankkimarkkinoita
kohtaan jatkui vuonna 2007. Heinäkuussa ruotsalainen Swedbank sai viimeisteltyä
100 prosentin osuuden oston TAS-Kommerzbankissa ja TAZ-Investbankissa. Kaupan
arvo oli 735 miljoonaa dollaria. Kiovassa pääkonttoriaan pitävällä TAS-pankilla on 170
haaraosastoa Ukrainan kaupungeissa. Ruotsalainen SEB tuli Ukrainan markkinoille jo
elokuussa 2005 ostettuaan 98 prosentin osuuden Aggio-pankista. Ulkomaisten pankkien toimintaedellytykset Ukrainassa paranivat maan WTO-jäsenyyden toteuduttua
vuoden 2008 toukokuussa, jonka jälkeen ulkomaiset pankit ovat voineet perustaa Ukrainaan myös haaraosastojaan.
Ulkomaisten pankkien laajentuminen on toisaalta uhka kotimaisille pankeille, jotka
väittävät asiakkaidensa pitävän rahansa mieluummin ulkomaisessa omistuksessa
olevissa pankeissa. Lisäksi ulkomaisten pankkien mahdollisuudet myöntää suuria lainoja kohtuullisilla koroilla ovat ulkomaisten emoyhtiöiden ansiosta paremmat kuin ukrainalaisilla pankeilla. Hallituksen päätös poistaa rajoitus, jonka mukaan ulkomainen
pääoma ei saa ylittää 15 prosenttia pankkisektorin koko pääomista, tulee vahvistamaan ulkomaisten pankkien asemaa.
Finanssikriisi on heilutellut vakavasti Ukrainan pankki- ja rahoitusmarkkinoita. Tukea
rahoitussektorille ovat myöntäneet maan keskuspankin ohella mm. IMF, Maailmanpankki ja IFC. Helmikuussa 2009 EBRD ilmoitti tukevansa vuonna 2009 Ukrainan rahoitussektoria noin 500 miljoonalla eurolla. Huhtikuussa 2009 hallitus otti valtion tukitoimien piiriin tai itse asiassa kansallisti tilapäisesti seitsemän pankkia. Valtio sijoitti
pankkien pääomiin yhteensä 20 mrd. grivnaa (2,5 mrd. USD), millä sen omistusosuus
nousi kussakin pankissa 75 prosenttiin. Ohjelmaan kuuluvat pankit ovat: Nadra, Finance and Credit, Ukrprombank, Ukrgasbank, Rodovid Bank, IMEXBANK ja Kiev. On
todennäköistä, että useita pieniä pankkeja joutuu lopettamaan toimintansa rahoitusongelmien vuoksi.
Suomalaisten yritysten investointi- ja projektirahoitusta Ukrainassa helpottaa Nordic
Investment Bankin syyskuussa 2006 ratifioima yhteistyösopimus Ukrainan kanssa.
NIB:n tytäryhtiö Nefco taas on aloittanut toimintansa Ukrainan ympäristösektorilla.
Finnvera ja Finnfund: ks. sivut 8-9.
Tapakulttuuri

Virallinen kieli ukraina, mutta suuri osa väestöstä puhuu myös venäjää

Englannilla saattaa pärjätä, mutta liikeneuvotteluihin on syytä varata tulkki

Ulkomaalaisilta odotetaan täsmällisyyttä
Finpro
Ukraina
46 (48)
Sonja Antell

Kaikki tapaamiset on syytä sopia ennakolta

Ukrainalaiset ovat seurallisia ja omaavat hyvän yleissivistyksen

Liikeneuvotteluissa on syytä varautua keskustelemaan muustakin kuin solmittavan sopimuksen pykälistä

Korruptiota esiintyy paljon ja Ukraina kuuluu maailman korruptoituneimpiin
maihin

Ukraina ja sen väestö ovat jakautuneet monin tavoin. Karkeasti voi sanoa, että taloudellisesti paremmin toimeentulevia ovat Kiovan ja Kiovan alueen ohella maan itäisen osan teollisuusalueet, kuten Dnipropetrovskin, Harkivin, Donetskin ja Zaporižžjan alueet. Näillä alueilla enemmistönä on venäjänkielinen
väestö. Länsi-Ukrainan alueilla taas on enemmän kevyttä teollisuutta, joka on
maan itsenäistymisen jälkeen ollut suurissa vaikeuksissa. Väestössä on joillakin alueilla huomattava osa puolalaisia, jotka jäivät paikoilleen Puolan rajan
siirryttyä länteen päin.

Ukrainassa on monta kirkkokuntaa. Venäläisistä useimmat kuuluvat Moskovan patriarkaatin alaiseen ortodoksikirkkoon. Osa ortodokseista on Kiovan
patriarkaatin alaisia. Maassa on myös uniaattikirkko, joka noudattaa ortodoksista liturgiaa, mutta tunnustaa Rooman paavin ylivallan.

Etnis-uskonnollinen jakautuminen, monien eri ulkovaltojen kontrolli ja itsenäisen valtion puuttuminen ennen vuotta 1991 ovat estäneet vahvan kansallisvaltion synnyn. Ukrainassa on paljon nationalisteja, mutta toisaalta myös entistä neuvostoimperiumia haikailevia.

Oranssin vallankumouksen myötä "napanuora" Moskovaan on katkaistu ja
nykyinen johto julistaa avoimesti haluaan integroitua länteen.

Pyrkimys EU-jäsenyyteen edellyttää, että Ukraina yhtenäistää lainsäädäntöään EU-lakien mukaiseksi, mikä parantaa toimintamahdollisuuksien ja riskien
arviointia. Uudistukset eivät luonnollisestikaan tapahdu hetkessä, mutta pyrkimykset ovat ainakin oikeasuuntaisia.
Finpro
Ukraina
47 (48)
Sonja Antell
Linkkejä
http://www.president.gov.ua/ Presidentin sivut
http://www.rada.kiev.ua/ Ukrainan parlamentti
http://www.kmu.gov.ua/control/en Hallituksen portaali
http://www.mfa.gov.ua/ Ulkoasiainministeriö
http://www.me.gov.ua/ Talouden ja Euroopan integraation ministeriö
http://www.mpe.energy.gov.ua/ Ukrainan energiaministeriö
http://www.minagro.kiev.ua/ Maatalousministeriö
http://www.bank.gov.ua/ Ukrainan keskuspankki
http://www.ucci.org.ua/ Kauppa- ja teollisuuskamari
http://www.investukraine.org/ Ukrainian Center for Foreign Investment Promotion
http://www.ukrdzi.com.ua/ Ulkomaankaupan informaatiokeskus
http://www.customs.gov.ua Valtiollinen tullikomitea
http://www.ukrstat.gov.ua/ Valtiollinen tilastokomitea
http://www.dstu.gov.ua/ Valtiollinen standardointikomitea
www.ukraine-today.com Business Directory
Media
http://www.interfax.kiev.ua/ Interfax Ukraina
http://www.ukrbiz.net/rus/finance/news UkrBiz.net
http://www.korrespondent.net/data/main.html Korrespondent
http://www.ukrindustrial.com/ Uutisia Ukrainan teollisuudesta
http://www.business.kiev.ua uutisia, lainsäädäntöä, yms.
http://www.ukrweekly.com/ The Ukrainian weekly
http://www.ukrainebiz.com/Articles/ukraine_regions.htm Lyhyesti Ukrainan alueista
Kansainvälisiä tietolähteitä
http://db.eiu.com EIU/ the Economist Intelligence Unit, maksullinen
http://www.ebrd.com/pubs/profiles/ukra.pdf EBRD:n maakohtainen investointiprofiili
http://www.imf.org/external/country/UKR/index.htm IMF:n Ukraina-sivut
http://www.worldbank.org.ua Maailmanpankin Ukraina-sivut
http://www.bisnis.doc.gov/ Yhdysvaltain Kauppaministeriön sivut
http://www.eia.doe.gov/emeu/cabs/ukraine.html Energy Information Administration
(EIA), United States Government
Suomalaisia tietolähteitä
Suomen ulkoasiainministeriön maatiedot/Ukraina
http://www.tulli.fi mm. ulkomaankaupan kuukausikatsaukset
Finpro
Ukraina
Sonja Antell
Finpron Ukrainan vientikeskuksen yhteystiedot
Finpro, Russia &CIS countries
Embassy of Finland in Ukraine,
14, Striletska Str., off.1,
UA-01901 Kyiv, Ukraine
Tel: +380 44 486 98 03
Fax: +380 44 272 5357
[email protected]
www.finpro.fi/ukraine
Finpro
48 (48)

Ukraina

Transcription

Similar documents

HOIVA- JA KUNTOUTUSPALVELUJA VENÄLÄISILLE

Ukrainaa ei auteta sympatian takia

Ruotsi Maaraportti

Afrikka uusin silmin

Eija Tynkkynen, Finpro Beijing

MUOVI-INNOVAATIOILLA ETABLOITUMINEN KIINAN

Pisarakirje

Kanadan maaraportti

Jukka Ojala, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja

Intia - Finpro