MOONLIGHT DIVERSIN JÄSENLEHTI 1/2014
Transcription
MOONLIGHT DIVERSIN JÄSENLEHTI 1/2014
K PLIA MOONLIGHT DIVERSIN JÄSENLEHTI 1/2014 www.moonlightdivers.com MOONLIGHT DIVERSIN JÄSENLEHTI 1/2014 1/2014 PÄÄKIRJOITUS Uusi vuosi ja uudet sukellukset Vuosi on vaihtunut ja kauan odotettu Kuplia Kuutamolla -lehdykän toinen numero on viimein ilmestynyt. Uusi numero sisältää ensimmäisen tapaan jäsenten omin käsin kirjoittamia juttuja monelta sukeltamisen saralta, tietoa ajankohtaisista tapahtumista sekä tietysti upeita kuvia. Etelän lumeton maa saa kaamoksesta kärsivät kaipaamaan kesää tai hohtavia nietoksia, mutta lumen vähyys edellisvuosiin verrattuna ei ole yksinomaan huono asia. Leuto talven alku on mahdollistanut monien harrastusten jatkamisen, ja veteen on päässyt ilman avannontekovälineitä. Jääsukeltajien lohdutukseksi pakkaset näyttäisivät varovaisia saapumisen merkkejä, vaikka heikkoja jäitä on vielä syytä varoa. Moonlighteille pimeät ja kylmät talvikuukaudet ovat korkeintaan hidaste veteen pääsyyn. Tänä talvena seuran uimahallivuoroilla on mahdollista nauttia vedestä tarvitsematta pelätä kohmettuneita varpaita. Parasta lääkettä kaamosmasennukseen kannattaa hakea seuran nettisivuilta, missä ei nukuta talviunia. Tekemistä löytyy pinnan alta ja päältä. Toimitus toivottaa mielekästä ja turvallista sukellusvuotta 2014! www.moonlightdivers.com TULEVIA TAPAHTUMIA SISÄLLYSLUETTELO 3 Tulevia tapahtumia 4 Vuoden 2013 kohokohdat 5 Paluu valokuvauksen juurille – camera obscura 6 Koulutusta hallissa 7 OWD-kurssi vasta-alkajan silmin 8-9 10-11 Kaatialan pohjalta ja vähän reunaltakin Ei väkisin eikä edes väsyttämällä - korvavamma vaanii HALLIVUOROT: MERIARKEOLOGIA-jaos TIEDOTTAA: Uimahallivuorot Hylkysukellusseminaari Titanic-näyttely Koulutusvastaava Mika on jälleen nähnyt vaivaa pitääkseen seuralaisten uimataitoa ja kuntoa yllä. Seuralle on varattu 10 hallivuoroa Rajamäen uimahallista. Vuorot ovat keskiviikkoisin 29.1.- 9.4.2014 (ei talvilomaviikolla 19.2.) klo 20–23. Käytössämme ovat iso allas sekä pukeutumis-, pesuja saunatilat. Lauantai 8.2.2014 klo. 11:00–18:00 Helsingin Messukeskus Viron merimuseossa Tallinnassa on parhaillaan esillä ainutlaatuinen TITANIC: tarina, löydöt, legendat -näyttely, jonka veroista Pohjois-Euroopassa ei ole ennen ollut. TOIMINTAOHJEET HALLILLE: 20:00 20:30 Tulemme paikalle ja tuomme varusteet aulaan paikkaan, jossa ne ovat mahdollisimman vähän tiellä. Kokoonnumme kahvion pöydissä ja keräämme osallistujien nimilistan. Haemme avaimet kassalta osallistujamäärän mukaisesti, viemme varusteet hallin puolelle ja siirrymme pukuhuoneisiin. Valmistelemme varusteet altaan reunalla. 21:00 Siirrymme altaaseen. 22.30 Poistumme altaalta. 23.00 Poistumme hallista. Seminaari on Venemessujen yhteydessä, joten samalla reissulla on mahdollista tutustua messutarjontaan. Hylkysukellus 2014 tapahtuma on maksuton, mutta sinne pääsee vain Venemessujen kautta, jonka sisäänpääsymaksu on 16 euroa. Ilmoittautuminen seminaariin osoitteessa www.eventbrite.com/e/hylkysukellus-2014-wreck-diving-tickets-5419820830. Paikalle on ilmoittautunut jo useampi moonlight, joten päivää ei tarvitse viettää vieraassa seurassa. Esillä on yli 150 Titanicin hylyn ympäriltä merenpohjasta kerättyä alkuperäisesinettä ja useita laivan asuin- ja oleskelutilojen rekonstruktioita, jotka vievät näyttelyvieraat takaisin vuoteen 1912, jolloin Titanic oli maailman suurin ja ylellisin risteilijä. Näyttelyssä esitellään aluksen rakennusprosessia, matkustajien ajatuksia, unelmia ja arkea matkalla, sekä Titanicin uppoamista ja sen seurauksia kymmenessä eri näyttelysalissa. Loppuosa on varattu aluksen hylyn löytymisestä, ja sen tutkimisesta valtameren pohjalla kertovalle materiaalille. Kokonaisuudessaan näyttely vie kolmanneksen Lentosataman hallitilasta. Näyttely on avoinna 31.3.2014 asti Tallinnan Lentosatamassa, osoitteessa Vesilennuki 6, Tallinn. Lisää tietoa löytyy nettisivuilta www.lennusadam.eu/fi Paikalla on seuran puolesta sovittu hallivastaava, joka kerää nimilistat ja seuraa, että asiat sujuvat. 2 RMS Titanic upposi 15.4.1912 törmättyään jäävuoreen, ja tässä historian kuuluisimpiin merionnettomuuksiin kuuluvassa haaksirikossa menehtyi yli 1500 ihmistä. Näyttelyssä vieraat pääsevät kulkemaan 1. luokan käytävää pitkin, vilkaisemaan hytteihin, näkemään kuuluisan porraskäytävän ja tuntemaan jäävuoren hyytävän läheisyyden. 3 MOONLIGHT DIVERS 1980 - 2014 20:45 Hylkysukellus 2014 on tapahtuma kaikille hylyistä ja hylkysukelluksesta kiinnostuneille. Seminaari alkaa klo 11 ja päättyy klo 18. Halukkaat voivat vielä jatkaa iltaa Wrecked Party -bileiden merkeissä. KUPLIA KUUTAMOLLA 1/2014 Moonl ight Divers vuode n sukellu 2013 sseura ksi KOHOKOHTIA MERKKIPÄIVIÄ VUODEN SUKELLUSEURA Moonlight Divers valittiin vuoden 2013 sukellusseuraksi Moinen huomionosoitus on pienelle seuralle suuri kunnianosoitus, vaikka kyllähän me seuralaiset jo tiesimme olevamme Suomen, jollei koko maailman, valioluokkaa. Mukavaa, että muutkin huomasivat sen. Iso käsi puheenjohtajalle, kouluttajalle, tapahtumien järjestäjille ja aktiivisille sukeltajille – tiedätte keitä olette. Valokuvauksen historiikkia Paluu valokuvauksen juurille – camera obscura Termi CAMERA OBSCURA tarkoittaa pimeää huonetta. Camera obscura kuvauksella viitataan kuvaustekniikkaan, jossa seinässä olevan reiän läpi tuleva valo muodostaa kuvan pimeään huoneeseen, tai mihin tahansa tilaan. On mahdollista, että jo esihistoriallisena aikana eläneet ihmiset tekivät luolissaan camera obscura havaintoja. Historiallisena aikana ilmiötä kuvasi ensimmäisenä aristoteles (384-322eaa) tutkaillessaan auringonpimennyksen puun lehvästön läpi synnyttämiä kuvia. Myös arabialainen alhazan mainitsee camera obscura ilmiön jo noin tuhat vuotta sitten. Ari 50-vuotta Seuran pitkäaikaisen tukipilarin ja hallitusvastuussa toimineen Arin 50-synttäreitä juhlittiin seuran hallivuorolla Rajamäellä 2012. Lahjaksi saatu peruutuspeili tuli varmasti tarpeeseen. Vuoden sukellusseuran valitseen Sukellusliitto ry. Katja Ensimmäinen tunnettu aparaatti on giovanni portan vuonna 1558 rakentama camera obscura, josta tuli varsin suosittu apuväline taiteilijoiden keskuudessa. Varsinainen valokuvaus camera obscuran avulla kehittyi 1820-luvulla, jolloin ranskalainen niepce onnistui valmistamaan tinalevylle painolaattoja valoherkän asfaltin avulla. Daguerre kehitti kuvaustekniikkaa edelleen ottamalla käyttöön kuvan laatua parantavan linssin. Ilman linssiä camera obscuran kuva on himmeä. Reikää suurentamalla kuva kirkastuu, mutta tulee samalla epätarkaksi. Toissa kesänä kävin taiteilija heidi lunabban konttiin rakentamassa camera obscurassa ateneumin vieressä. Lunabba on rakentanut myös veden pinnalla kelluvan ”sauna obscuran”. Tämä sai minut pohtimaan, miten camera obscura tekniikka toimisi veden alla. Pohdin että kontin upottaminen lam- men, järven tai meren pohjaan saattaisi olla liikaa, mutta ehkä jotain pienimuotoisempaa olisi mahdollista kokeilla käytännössä. Ideat alkoivat kehittyä ja viime kesänä monien yritysten jälkeen onnistuin lopulta nappaamaan ensimmäisen vedenalaisen camera obscura kuvani. EERON MITALLIT SUKELTAJALIITON KUVAKILPAILUSSA Seuramme kunnostautui sukelluksen visuaalisella alalla, kun Eero Hällfors niitti kunniaa Sukeltajaliiton Sukelluskuvauksen SM kilpailussa kuvillaan Kampela (A-sarja 3. sija) ja Jääkatto (B-sarja 2. sija). Onnittelut Eerolle! Jääkatto, Eero Hällfros. B-sarjan 2. Kampela, Eero Hällfors. A-sarjan 3. Camera obscura veden alla - teoriasta käytäntöön VUODEN 2013 PALKITTUJA MOONLIGHT DIVERSISSÄ VUODEN SUKELLUSTEKO - Marko “Pastori” Mäenpää Puheenjohtajaksi valintansa jälkeen Katja lupasi nostaa Moonlightit vuoden sukellusseuraksi. Katja lunasti lupauksensa. Seuran sekä puheenjohtajan aktiivisuuden ansiosta, liiton syyskokouksessa meille luovutettiin vuoden sukellusseuran kunniakirja ja liiton kiertopalkinto. Perusteluina oli mm. seuramme aktiivisuus ympäristö- ja koulutusasioissa. Näistä mainittakoon Project Baselinen edistäminen Suomessa. Onnea Katja! Pitkän linjan Divemaster-kandidaatti Marko, osallistui aktiivisesti seuran koulutus- ja muuhun sukellustoimintaan. ”Pastori” on tarjonnut kaikille tarvitseville pyyteettömästi Camp Gay Mobile Dive Resortiksi -nimetyn retkeilyautonsa ruhtinaallisista palveluja. Palkinnoksi Markolle teetettiin resortin nimen mukaiset magneettiplakaatit autoon kiinnitettäväksi sekä myös resortin virallinen leimasin. Onnea Pastori! 4 kirpputorilta ostamaani lasipurkkia, jonka rakenne oli amorfinen ja kiteetön. Purkin sisään sulloin tumman t-paidan heijastusten vähentämiseksi ja kuvasin pilvisellä säällä, jolloin hajavalo entisestään vähensi heijastuksia. Lisäksi kumarruin kuvatessani purkin ylitse, jolloin varjoni suojasi kuvaustapahtumaa valoheijastuksilta. Sulkimena toimi poikani vanha jääkiekko, jota käytin vaistonvaraisesti, alitajunnan ohjaamalla ranneliikkeellä, peittämään kuvausaukon. Purkin tuli luonnollisesti olla liikkumaton ja oikea valotusaika löytyi vähitellen 200 asan filmille. Tarkemmin tilannetta tarkasteltuani selvisi, että neulanreiän kokoisesta aukosta katsottuna muovi ei ollutkaan läpinäkyvä. Tämän jälkeen kokeilin Kaikista ennaltaehkäisevistä toimistani huolimatta heijastuksia tuli edelleenkin jonkin verran, mutta loppukesällä erään filmin kehitettyäni, havaitsin 5 että yhdessä kuvassa niitä ei ollut (kuva 1). Tämä kuva on napattu kuvauspurkin (kuva 2) ollessa upotettuna noin 20 cm:n syvyyteen. Purkin voi tietysti viedä syvemmällekin teippaamalla sen kannen vesitiiviisti, mutta tämä saattaa olla jokseenkin vaivalloista, koska filminsiirron takia purkin joutuu joka kuvan jälkeen avaamaan. Alkuvaikeuksista huolimatta onnistumisen tunne lämmitti mukavasti sydäntä, nähtyäni viimein ensimmäisen onnistuneen kuvan. Voin lämpimästi suositella camera obscura menetelmän kokeilua kaikille valokuvauksen historiasta ja vedenalaisesta valokuvauksesta kiinnostuneille. Taustamusiikki, tangerine dream: underwater sunlight (1986). Esa koistinen MOONLIGHT DIVERS 1980 - 2014 VUODEN 2013 SUKELTAJA - Katja Heininen Aloitin valmistelut ensimmäisen vedenalaisen camera obscura kuvan ottamiseksi napauttamalla tylysti vanhasta pokkarikamerastani linssin pois. Sen takana oli pyöreä aukko, joka rajasi sopivasti kuvan epäterävät reuna-alueet pois. Aukon päälle panin objektiivin suojuksen, johon tein neulalla reiän. Aluksi otin kuvia nurmijärvellä sijaitsevan sääksjärven kirkkaassa rantavedessä, ensialkuun läpinäkyvältä vaikuttavan muoviastian läpi. Sulkijana toimi musta pahvinpala. Kuvat olivat kuitenkin täynnä heijastuksia, jotka ilmeisesti johtuivat muovin makromolekyylirakenteesta. KUPLIA KUUTAMOLLA 1/2014 KOULUTUSTA A S S I L L A H 2013 Owd-kurssi vasta-alkajan silmin Elise Linna PADI (Professional Association of Diving) on maailman suurin harrastussultamisen koulutusorganisaatio. OWD-kurssi (PADI Open Water Diver) on sukelluksen peruskurssi, jolla opitaan sukeltamisen perustaidot kokeneen sukelluskouluttajan johdolla. Kurssi antaa valmiudet suorittaa sukellusparin kanssa sukelluksia aina 18 m asti, sekä osallistumaan sukelluskeskusten järjestämille retkille. AOWD-kurssi (PADI Advanced Open Water Diver) on sukelluksen jatkokurssi, jossa perehdytään sukeltamisen eri osa-alueisiin. Ensimmäiset Moonlight Diversien järjestämän OWD-kurssin (Open Water Diver -kurssi) räpyläpotkut otettiin Rajamäen uimahallilla helmikuussa 2012. Kurssi käynnistyi kuuden oppilaan ja kouluttaja Mika Salosen muodostamalla kokoonpanolla. Teoriaosuudet oli aloitettu jo aiemmin, joten aivan kylmiltään ei veteen tarvinnut mennä. OWD-kurssi koostuu viidestä teoriaosuudesta ja loppukokeesta, viidestä allasharjoittelukerrasta sekä neljästä avovesiosuudesta. Tarvittaessa allaskertoja voi olla enemmänkin, kuten tällä kurssilla. Niille moonlighteille, joiden omasta OWD-kurssista Vastasiko kurssi näitä odotuksia? Merenalainen elämä on kiinnostavaa, eikä sitä ole juurikaan päässyt näkemään itse paria metriä syvemmältä. Isä ja sisko olivat hehkuttaneet sukeltamista jo pidemmän aikaa ja suostutelleet kokeilemaan lajia. Kun varusteet kerran vielä olivat omasta takaa, niin ajattelin että miksipä ei. Ei todellakaan. Kirja oli helppolukuinen ja asiat jäivät mieleen kuin itsestään. Tuntuu, että kurssilla allasharjoituksia ja vedessä treenaamista oli paljon enemmän kuin teoriaa, eli asioita pääsi harjoittelemaan käytännössä, eikä vai lukemaan ulkoa. Millaisia ennakko-odotuksia sinulla oli kurssin suhteen? Kokonaisuutena kurssi on tähän asti ollut tosi mukava, ilmapiiri on kannustava, kurssikaverit mukavia ja kouluttaja perusteellinen. Mikä oli mieleenpainuvin tai hauskin kokemus? Kierähdys veteen pullot selässä oli hauskaa. Oli siisti tunne molskahtaa veteen ja katsoa kupla- 7 tästä neitsytkurssista. Kysymyksiin vastasi Harri Linna: lukiolainen Klaukkalasta, jonka mentyä kurssille, on perheessä sukeltajia nyt enemmistö. merta ympärillään. Myös sellainen pikkuinen ilo kuin kuplarenkaiden puhaltaminen, oli mukavaa puuhaa. Entä haasteellisinta? Haastavimmaksi osoittautui keskittyminen ohjeiden kuuntelemiseen, varsinkin pohjassa, kun olisi ollut miljoona muuta asiaa mielessä. Mitä on tiedossa kurssin jälkeen? Haluan jatkaa mahdollisimman pian AOWD-kurssille (PADI Advancer Open Water Diver), että pääsen eroon 18-metrin rajoituksesta. Siitä on sitten hyvä jatkaa eteenpäin. MOONLIGHT DIVERS 1980 - 2014 Mikä sai sinut mukaan kurssille? Lukiolaisena kauhistelin kurssin tuntimääriä, paksua oppikirjaa, joka varmaan pitäisi opetella ulkoa, sekä viimeisen illan koepaniikkia. Lisäksi kuvittelin materiaalin olevan "rakettitiedettä" ja ettei sillä olisi mitään tekemistä käytännön kanssa. 6 on jo aikaa, tai muistot ovat muuten vain päässeet ruostumaan, Kuplia Kuutamolla tarjoaa pienen muistutuksen PADI-sukeltajien ensimmäisestä kurssista. Toimituskunta onnistui saamaan yhden kurssilaisista käsiinsä ja lypsämään ensikäden tietoa KUPLIA KUUTAMOLLA 1/2014 KAATIALAN pohjalta ja vähän reunaltakin Taisi olla kesän 2009 loppupuolella, kun suuntasimme Moonlight-porukalla ensimmäisen kerran Kaatialan kaivokselle. Tarkoituksenamme oli sukeltaa tuon paljon puhutun paikan nähtävyyksiä läpi viikonlopun ajan. Tekipä muutama seuralainen samalla myös AOWD -kurssin syväsukelluksen ja suunnistusosion, joiden vetämiseen paikka antoi oivat puitteet. Montun avopuolen syvyys on maksimissaan 30 metriä, ja sukelluskellon narutus pinnalle ja viidessä metrissä oleva poiju tarjoavat hyvän referenssin noustessa ja laskeuduttaessa. Tunsimme tulleemme erityisen mukavaan ja mielenkiintoiseen sukelluspaikkaan. Kaatialan kaivoshan on käytöstä poistettu maasälpäkaivos, joka sukelluspaikkana tarjoaa yllättävän monipuolisia sukellusmahdollisuuksia. Niin kutsutussa ”matalassa päädyssä” on pieni rannan tapainen alue, josta on helppo mennä maltilliseen tahtiin syvenevään veteen. Tästä saa sukeltaa jonkin aikaa päästäkseen edes kymmenen metrin syvyyteen. ”Syvässä päädyssä” syvyyttä on puolestaan 30 metriä ja sieltä löytyvät kolme aukkoa kaivoskäytäviin, joissa sukeltaminen vaatii kahdennetut laitteet sekä koulutuksen niiden käyttöön luola- ja kaivosympäristössä. Tästä syystä sukelluksemme suuntautuikin aluksi avopuolelle ja niihin käytävien osiin, jotka täyttävät cavern-määritelmät – tosin jo ensimmäisellä kerralla otimme löysät pois käymällä kääntymässä kaivoksen perällä. Tämä sukellus toki suunniteltiin oikeaoppisesti ja kävimme läpi oikeat proseduurit ja kommuni- kointitavat kyseisiin olosuhteisiin. Koimme olevamme valmiita sukellukseen ja teimme sen suunnitelman mukaisesti viimeistä piirtoa myöten. Hieno fiilis sai innostumaan hieman enemmän tekniikkasukelluksen saloista. Nyt takana on jo useita viikonloppuja Kaatialassa ja sukelluksia itsellä noin 120, joten paikka alkaa olla jokseenkin tuttu. Tästä huolimatta siellä jaksaa sukeltaa aina vain ja viettää pinta-ajat grillaten ja jututtaen sukeltamaan tulleita ihmisiä. On mukava huomata että Suomessa harrastetaan sukeltamista muuallakin kuin Nurmijärvellä tai pääkaupunkiseudulla ja ihmisiltä kuulee hyviä vinkkejä palveluntarjoajista sekä sukelluskohteista. Kaatialassa on nyt siis sukellettu Moonlight-voimin jokunen vuosi ja yhteensä sukelluksia on ollut useita satoja – niin kesän kuumuudessa kuin talven pakkasissakin, joista kylmimpinä muistan sukellukset tämän vuoden alkupuolelta: -23 astetta, tosin vesi tuntui tuolloin varsin lämpi- mältä. Useampi seuralaisista on kouluttautunut montulla muun muassa cavern- ja tekniikka-sukelluskursseilla, joiden käyminen mahdollistaa turvallisemman sukeltamisen tässä paikoin vaativassakin kohteessa. Toivon mukaan ensi kesänä saisimme järjestettyä seuralle virallisen sukellustapahtuman Kaatialaan. Se tietysti vaatii jonkin verran työtä, sillä porukan ollessa suurempi joudutaan kirjanpitoon ja sukelluksen suunnitteluun kiinnittämään hieman enemmän huomiota. Itse olen kuitenkin valmis näkemään vähän enemmän vaivaa, koska tämän porukan kanssa on kivaa jopa näreen alla synkässä metsässä! Eppu MOONLIGHT DIVERS 1980 - 2014 8 9 KUPLIA KUUTAMOLLA 1/2014 EI VÄKISIN EIKÄ EDES VÄSYTTÄMÄLLÄ - korvavamma vaanii Sukeltajan loki 13.5.2007; Porkkala keittokatos; OWD-avovesi Ryhmä OWD-kurssilaisia räpiköi poijulle, josta laskeudutaan yhtä aikaa alas sameuteen. Laskeutuessa pisti vasempaan korvaan, mutta samassa helpotti. Pohjalla harjotteita ja kaikki menee hyvin, vaikka ollaan aikamoisessa puurossa. Rannalla porukka huomauttaa, että maski on täynnä verta. Sukeltajan loki 28.11.2008; Melkutin, Loppi; AOWD ”deep” Sukeltajan loki 25.7.2010; Emäsalo, Chrysant Kaartjärven jää kesti jo kävellä, mutta Melkutin oli auki. Pintauintia oletettuun syvään kohtaan ja sitten kurssikaverin sekä kouluttajan kanssa alas. Pientä painetta oikeassa korvassa 7m kohdalla, paine ei tasaannu. Merkki kouluttajalle ja vähän ylöspäin. Yhtäkkiä huimaa vietävästi. Tiedän mistä on kyse – onneksi olen miettinyt toimintatapaa tämän varalle. Liiviin ilmaa, niin ei tarvitse tietää, minne on ylöspäin. Pinnalla kaikki hyvin, mutta korva on oudon tuntuinen. Luotsisataman ulkopuolella oleva hylky on poijutettu. Keli on tyyni, kiinnitämme veneen poijuun. Valsalva ahkerassa käytössä heti pinnan alle päästyä; hidas laskeutuminen poijuköyttä pitkin välillä pysähdellen ja paineen tasaantumista odotellen. Sukelluspari meni jo alemmas, sovittiin, että odottaa alhaalla köydessä. Paineet tasaantuu lopulta ja korvat sallivat tehdä hyvän dyykin. Kotona seuraavana aamuna tyyny märkä ja korva kipeä. MENNEITÄ vuodelta 2012 Finnlines -vierailu Kesäkuussa Finnlines-laivalla pidetyn veneilyluennon, oli järjestänyt Eero, joka on ollut huolissaan seuramme jäsenten veneilyturvallisuudesta. Tilaisuuden aikana saimme tietoa hyvästä merimiestavasta sekä vastauksia kysymyksiin, joihin pienveneilijät harrastuksensa alussa usein törmäävät. Lopuksi itse kapteeni tutustutti meidät laivan komentosillan toimintaan ja laitteisiin. Oman paineentasausongelmani ratkaisu lähti liikkeelle siitä, että perehdyin korvatorvien toimintaan. Jos päänsisäinen, korvalehden ja nenänielun välinen rakenne ja toiminta paineen vaihdellessa ovat sinulle vieraita, kannattaa vierailla vaikkapa sivustolla http://video.about. com/pediatrics/Ear-Pressure.htm. Sisäistettyäni sen, että paineen muutosnopeus pohjaan päin mennessä on fysiikan laeista johtuen nopeinta pinnan tuntumassa (kuvio 1), lakkasin ”sujahtamasta” kolmeen-neljään metriin ennen ensimmäistä paineentasausyritystä. Sitten aloin tutkia noita lääkärin antamia välikorvan paineentasaustekniikoita käytännössä (= uimahallissa). Hyvä lista näistä löytyy googlettamalla ”välikorvan paineentasaustekniikat”. Keskeistä kaikissa tekniikoissa on saada tuuba, eli välikorvaa ja nenänielua yhdistävä korvatorvi (Kuva 1) hetkeksi avautumaan. Toisilla riittää uloshengitys nenän ja maskin kautta, itselläni ei monesti auttanut edes voimakas puhallus sieraimet suljettuina. Ratkaisun avain oli kuitenkin se, kun hoksasin, 10 että ottamalla regun hetkeksi pois suusta sain leukaa riittävästi eteen- ja alaspäin, mikä yhdessä sierainten sulkemisen ja puhalluksen kanssa tuotti helposti toivotun tuloksen. Lisätehoa sai vielä kallistamalla päätä sivuille, jolloin kaulalihasten tekemä työ ja kudosten venyminen edesauttoi läskin siirtymistä hetkeksi pois tukkimasta välikorvan tuuletusta. Takana on nyt reilu vuosi korvaongelmatomia sukelluksia (ja lentomatkoja!). Enää ei tarvitse pelätä, että pysyvästi auki revennyttä tärykalvoa tarvitsisi paikata pohkeesta otetulla rasvakudoksella. Eikä varmaan enää tarvitsisi myöskään harmitella sitä, että tuolla kolmannella kerralla puhalsin itse väkisin tärykalvon rikki... MOONLIGHT MOONLIGHTDIVERS DIVERS1980 1980--2014 2014 Melkein joka sukellusreissulla joku tulee maininneeksi ”tukkoisuuden” ja siitä mahdollisesti seuraavat paineentasausongelmat. Ennen sukellusta syödään reseptillisiä tai reseptivapaita aineita, suihkutellaan sieraimiin sallittuja tai sallitunkaltaisia avaajia tai imeskellään juuri niitä pastilleja, joilla röörit ovat ennenkin auenneet. Konstit ovat monet ja hyvä niin. Jos kuulut siihen joukkoon, jolla korvien paineentasaus sukeltaessa tuottaa toistuvasti ongelmia, kannattaa selvittää itsellesi, mikä olisi kaikkein toimivin tapa nujertaa tämä riesa. Omat kokemukseni kolmesta tärykalvorepeämästä ja niitä seuranneista massiivisista välikorvan tulehduksista saivat minut pysähtymään. Onneksi viimeisin lääkäri, joka oli korvaspesialisti JA sukellusharrastaja, neuvoi minulle useita paineentasaustekniikoita, joista sittemmin käytännössä harjoittelemalla löysin itselleni sopivan – ja korvaongelmat jäivät siihen. Ensimmäisen ja toisen korvavamman hoitanut lääkäri suositteli vaihtamaan sukellusvarusteet golf-settiin… Kim Kaustell 11 JULKASIJA K PLIA Moonlight Divers -sukellusseura, Nurmijärvi [email protected] www.moonlightdivers.com MOONLIGHT DIVERSIN JÄSENLEHTI 1/2014 Kuplia Kuutamolla on Moolight Diversin epäsäännöllisen säännölliseti ilmestyvä jäsenlehti. Kirjoittajat ja kuvaajat ovat seuran jäseniä. TOIMITUSKUNTA PÄÄTOIMITTAJA Elise Linna TAITTO Mari Pelander www.moonlightdivers.com KIRJOITTAJAT Elise Linna Mika Salonen Kim Kaustell Esa Koistisen KUVAT Eero Hällfors Ari Linna Katja Heininen Mika Salonen Esa Koistisen Mari Pelander Toimitus ei vastaa toimitukselle lähetetyn materiaali asiavirheistä. Lisäksi toimitus pidättää itsellään oikeuden päättää aineiston julkaisemisesta sekä oikeuden lyhentää ja muokata sille lähetettyjä tekstejä julkaistavaan muotoon. Toimitukselle lähetetyn kuvamateriaalin julkaisuluvan hankkiminen on aineiston lähettäjän vastuulla. Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Otamme mielellämme vastaan kommentteja, juttuvinkkejä, risuja ja ruusuja. [email protected]