Hyvä Fiilis 3/2012 - Friskis & Svettis

Hyvä Fiilis
FR I SK I S& SV E TTI S H E LSI N G I N JÄ SE N LE H TI
Hanna Ursin, Sari Okko ja Mika Lindström
3 /2 012
Kannen kuva: Leif Pietilä
TÄSSÄ NUMEROSSA:
• Timppa saa jumppaajat ylittämään itsensä
• Paljonko tähtiä jumppasaleille
• Saarenmaan Kolmen päivän juoksu
• Kaisaniemessä juhlittiin ja muistettiin konkareita
www.friskissvettis.fi
Hyvä Fiilis
Sisältö 3 / 2012
2
Pääkirjoitus ja
Puheenjohtajalta
3
Timppa saa jumppaajat
ylittämään itsensä
4–6 Salit testissä
7
8
Saarenmaan Kolmen
päivän juoksu
Kaisaniemessä
juhlittiin ja muistettiin
konkareita
Kilometrit laskettu
PÄÄKIRJOITUS
PUHEENJOHTAJALTA
Vapaaehtoistyö,
arvot ja identiteetti
Koko vuosi
yhtä juhlaa
Vapaaehtoisuus on yksi kenttä, missä ihminen
voi testata, pohtia ja peilata omia arvojaan
ja samalla omaa identiteettiään. Miten asiat,
joita pidämme arvoinamme, näkyvät siinä,
mihin tunnemme kuuluvamme, ja miten ne
muuttuvat toiminnaksi?
Selailin seuramme nettisivuilta kuluneen vuoden
extroja. Läpi vuoden, joka kuukausi on ollut ainakin kaksi juhlavuoden innoittamaa tempausta.
Niistä meillä itse kullakin on omia muistoja, mielikuvia ja tuntemuksia.
Äskettäin väitellyt Henriette Grönlund toteaa
väitöstutkimuksessaan, että altruismi arvona linkittyy vapaaehtoistyössä moniin muihin
motiiveihin. Hän tiivisti havaintonsa viideksi
perustyypiksi.
VAIKUTTAJAT pyrkivät oikeudenmukaisuuteen ja heillä on usein globaali, kriittinen
peruste. AUTTAJATYYPEILLÄ on monesti
takana oma rankka kokemus – kuten alkoholismi − ja he haluavat näyttää kaltaisilleen
tien selviytymiseen. USKONNOLLISIA yhdistää vapaaehtoisuuteen hengellinen yhteisyys.
Ja sitten on SUORIUTUMISEEN, MENESTYMISEEN JA AHKERUUTEEN perustuvat
motiivit.
Viides, vaan ei vähäisin ryhmä, ovat YHTEISÖLLISISTÄ motiiveista toimivat. Tähän
kuuluvat lähipiirissään toimijat, tyypillisimmin
lastensa harrastusten hyväksi yhteisöllisesti
seuratoimintaan omistautuneet vanhemmat.
Perustyypit eivät ole jyrkkärajaiset. Vapaaehtoistoimijassa voi yhdistyä erilaisia motiiveja.
Yksi vain on muita merkittävämpi.
Nettiin päädyin, kun eilen ratikalla töihin tullessani näin Jääpuiston taas nousseen Rautatientorille. Märältä näytti, samoin kuin viime
tammikuussa, kun meistä muutama yllytyshullu
osallistui curling-turnaukseen ja pääsi jopa jatkoon. Siitä sateisesta illasta taisi tulla hullun
vuoden 2012 avaus.
Sää ei ole koskaan ollut meille mikään este. Kaivarin avajaisetkin vietiin läpi pitkän kaavan mukaan ja lähestulkoon pakkasessa.
Vuoden aikana ovat seuramme toimijat olleet
monessa mukana. Riemullisen arkitoiminnan lisäksi ovat kaikki yhdessä jaksaneet ideoida ja toteuttaa lukuisat erikoistapahtumat 20-vuotiasta
seuraamme juhlistamaan. Yhdessä tekemisessä
on taas kerran ollut voimaa. Vanhat tutut ovat
muistaneet meitä ja tuoneet mukanaan paloja
seuran alkutaipaleelta. Heitä on palannut myös
mukaan toimintaan, ja entistä energisempinä.
Uusi vuosikymmen seuran toiminnassa käynnistyi näyttävästi. Näyimme maailmalla ja medioissakin. Toivottavasti yhä useampi tunnistaa
Friskis&Svettis-nimen ja -logon eikä sekoita meitä kissanruokaan!
Friskis&Svettis-vapaaehtoisuus perustuu yhteisöllisyyteen. Yhteisöstä saamme energiaa
ja liikunnaniloa ja annamme sitä itse muille.
Joka antaa, hän myös saa.
Kiitos kaikille uskollisille liikkujille, jotka annatte
toiminnallemme syyn ja tavoitteen tarjota entistäkin parempia ja hauskempia jumppia, juoksuja
ja tapahtumia. Uusi vuosi tuo uusia avauksia.
Kiitos kaikille toimijoille onnistuneesta juhlavuodesta! Nautitaan hämärästä ja odotetaan kimaltavia hankia.
Anneli Kajanto
päätoimittaja
Leila
Kuva: Markus Palmén
JULKAISIJA: Friskis&Svettis Helsinki ry
PÄÄTOIMITTAJA: Anneli Kajanto
ULKOASU: Ari Salo, Leena Toivola
TAITTO: Ari Salo
KUVAT: Leif Pietilä, Risto Salo,
Markus Palmén, Heikki Kajanto,
Jussi Mikkola, Leena Toivola,
Sandor Ilvest ja Teija Häkkinen
PAINO: Aleksipaino Oy, painos 1100 kpl
ISSN 1457-7194
2 | Hyvä Fiilis 3 / 2012
HELSINKI
FRISKIS&SVETTIS on Helsingissä vuonna 1992 perustettu liikuntaseura. Olemme osa F&S-liikettä, joka syntyi Ruotsissa vuonna 1978. Kaikkiaan liikkeessä on mukana noin 538 870 jäsentä
useissa Euroopan maissa. Suomessa Friskis toimii Helsingissä ja
Vantaalla, joissa on yhteensä noin 1 400 jäsentä.
Friskis&Svettis Helsinki järjestää jumppaa ja ulkoliikuntaa eri puolilla Helsinkiä
ympäri vuoden. Kuntoliikuntaa tarjotaan niin vasta-alkajille kuin aktiiviliikkujillekin. Tarkoituksemme on tuottaa liikunnan iloa mahdollisimman monelle ja tarjota
iloinen ja positiivinen kohtaamis- ja liikuntapaikka ikään, sukupuoleen, kuntoon
tai muuhun seikkaan katsomatta.
TOIMISTO Mechelininkatu 12–14, 00100 Helsinki
puh. (09) 685 4542, info@friskissvettis.fi.
Toimisto on kiinni 21.12.−1.1.
Aukioloajat 2.1.2013 lähtien: ma 12–18, ti 12–17, ke 12–17, to 12–18.
Löydät meidät myös Facebookista:www.facebook.com/FriskisSvettisHelsinki
HINNAT
Jäsenmaksu 2013 (1.1.–31.12.2013) .....12 €
Jäsenenä voit ostaa kausi- ja sarjakortteja.
Maksuvälineenä käyvät myös liikuntasetelit.
KAUSIKORTIT
kevään jumpat (1.1.–31.5.2013) ............95 €
kevään ulkoliikunta (1.1.–31.5.2013).....25 €
SARJAKORTIT
6 kertaa.......40 €
12 kertaa.....65 €
Nuorisoalennus 12–18-vuotiaille 50 %.
Kevään toiminnasta lisää nettisivuiltamme
www.friskissvettis.fi
Kaksi kymmentä vuotta sitten tuolloin 25-vuotias Timo Saarinen menetti sydämensä F&S:lle ja pian hänestä tuli seuran kipeästi tarvitsema
spurttiohjaaja. Liittyminen seuraan
tapahtui kuitenkin ulkoliikunnallisista syistä: Kaivarin loppuvenytyksissä
hänen viereensä ilmestyi viehättävä,
vaalea nuori nainen ja pyysi Timppaa järjestäjäksi.
Nainen oli Pirjo Pikkarainen, jonka säteilyn ja energian kehässä sulaa sukupuoleen
katsomatta kuka tahansa.
− Pirjo olisi voinut kysyä minulta mitä
vaan, niin olisin vastannut, että ilman
muuta, Timppa virnistää.
Nyt Timppa Saarinen huomaa olevansa nykyisistä F&S-ohjaajista pitkäikäisin. Hän
tuli järkkäriksi kesällä 1993 ja ohjaajaksi
syksyllä 1994. Spurttiohjaajasta hän siirtyi neljänkymmenen ikävuoden tietämillä
voimasportin ohjaajaksi.
Haagan paloasemalla
jumppaavat keskiviikkoisin uskolliset Timpan ja
Timpan jumpan fanit.
TIMPPA SAA JUMPPAAJAT
YLITTÄMÄÄN ITSENSÄ
MONIPUOLINEN LIIKUNTA
MIELEKKÄINTÄ
Vaikka mies itse kokee, ettei keho pysty
enää samaan kuin nuorempana ja palautuminen vie enemmän aikaa, kiistattomasti hän on kovassa kunnossa.
Hän harrastaa liikuntaa monipuolisesti. Talvella hän hiihtää, ja lasten hiihtoloman aikaan perhe on usein laskettelemassa. Lumettomana kautena hän lenkkeilee parin
hyvän kaverin kanssa, pyöräilee työmatkansa ja jumppaa. Lihasvoimaa hän ylläpitää punttisalilla.
− Viikot ovat vaihtelevia. Laiskana viikkona riittää voimasportin ohjaustunti.
Hyvänä viikkona on paljon kaikenlaista ja monipuolisesti.
INTOHIMONA SUKELTAMINEN
Urheilullinen erityisyys on kuitenkin sukeltaminen, johon Timppa kertoo hurahtaneensa vuonna 1995.
− Seuraavat kymmenen vuotta vietin
paljon aikaa veden alla. Sukeltaminen
on periaatteessa samanlaista, sukelsipa
Suomessa meressä, järvessä tai lammessa
tai sukelteleeko ulkomailla, sanoo Punaiselle merelle, Välimerelle ja Atlantille
sukellusmatkoja tehnyt Timppa.
Kun veden pinta jää yläpuolelle, ajatuksista katoaa kaikki muu paitsi senhetkinen olotila:
− Ajatuksellisesti se on tyhjä tila. Kun
töissä on ollut tiiviimpää ja illalla lähtee
sukeltamaan, sieltä tullessa on pää melko tyhjä. Ihmisellä ei ole kalan tavoin
kiduksia. Siksi sukeltaessa on keskityttävä hengittämiseen sekä tarkkailtava laitteiden toimivuutta samalla, kun katselee vedenalaisia maisemia, hän kuvailee.
Viime kesänä kesämökillä perheen kanssa
lomaa vietettäessä sukelluspaikaksi löytyi
louhikko, jota hän aikoo kokeilla uudelleen.
− Sukellus on turvallinen harrastus, jos
sen tekee oikein, ja vaarallinen, jos sen
tekee väärin.
PERHE YKKÖSASIOISTA
Udellessani, mistä asioista Timppa haltioituu, hän mainitsee unelman tai tärkeän
tavoitteen saavuttamisen, mutta lisää monen sellaisen liittyvän omaan perheeseen.
Länsi-Vantaalla asuvan Timpan perheeseen
kuuluu Elina-vaimo sekä Susa (15) ja Tuuli (11), liikunnallisia kaikki.
− Minulla on tapana tehdä Susan kanssa lenkkejä ja otamme lopussa 100−200
metrin rajun spurtin. Olen siinä ollut
suvereeni. Mutta viime kesänä tyttäreni
oli sitä mieltä, ettei isä enää jätä häntä.
Se oli kova kolaus, viesti omasta vanhenemisesta, mutta samalla tunsin ääretöntä ylpeyttä lapseni kehittymisestä.
Pyydän Timppaa myös luonnehtimaan itseään. Hän myöntää turhautuvansa ja polt-
tavansa proppunsa jahkailusta, jos asioita voisi tehdä ripeämmin, nopeammin ja
selkeämmin, mutta niissä ”töpeksitään ja
tupeksitaan” ja selkeistä asioista saadaan
näin monimutkaisia.
Hyödylliseksi piirteekseen hän tunnistaa
hyvän keskittymiskyvyn, niin töissä kuin
jumppaohjaajanakin. Heikkoudekseen hän
tunnustaa ”hetkittäisen leväperäisyyden” eli
kellon heikohkon hallinnan. − Lähden liikkeelle vähän viime tipassa, hän myöntää.
VUOROVAIKUTUKSESTA
INNOSTUSTA JA VOIMAA
Timpan voimasportissa käyvät näkevät, miten mies innostuu hämmästyttäviin suorituksiin näyttäessään mallia. Ja hän nauttii
silmin nähden. Itse hän korostaa vuorovaikutusta jumppaajien kanssa:
− Kaksi asiaa on tärkeitä. Musiikin tulee olla sellaista, josta itse pidän ja joka
saa elimistön liikkeelle. Toinen ja suurin ovat jumppaajat. Vaikka olisin tullut töistä vähän haluttomalla mielellä,
nähdessäni parin ensimmäisen kappaleen aikana jumppaajien hymyt palaa
tunne, että tämä on kivaa.
TIMPPA SPECIAL
Vaikka kaikki ohjaajat korostavat venytyksiä ja venytysten rakenne on sama, Timpan
venytykset ovat Special. Ne ovat tehokkaita ja niitä on nautinto tehdä.
− Kun venyttelen itse, kokeilen, miten
saisin tuntumaan paremmin. Ja kun löydän sen, miksi en voisi kertoa sitä muillekin, hän kuittaa.
Teksti: Anneli Kajanto
Kuvat: Jussi Mikkola
Hyvä Fiilis 3 / 2012 | 3
Paljonko tähtiä jumppasaleille?
– KATAJANOKKA KIRI YKKÖSEKSI
Friskis&Svettiksen vuonna 2011 julkistaman jäsenkyselyn mukaan seuran jäsenten toivomukset kohdistuivat eniten liikuntapaikkojen tasoon ja erityisesti pukuhuone- ja odotustiloihin.
Jumppasalit ja etenkin pukuhuone- ja suihkutilat ovat aikataulutoimikunnan pysyvä pähkinä purtavana. Liikuntatilat eri puolilla Helsinkiä ovat ”aikansa lapsia”, eikä Helsingin kokoisessakaan kaupungissa ole riittävästi sellaisia nykyajan vaatimukset
ja odotukset täyttäviä saleja, joiden vuokrat ovat myös seuran
talouden kannalta mahdollisia. Salien tarvitsijoita, sählystä koripalloon ja tanssista joogaan on paljon.
Jäsenten jumppavalinnoissa itse sali tai pukuhuone on sivuseikka. Tärkeimmiksi koetaan jumppa, jumppaohjaajan persoona, itselle soveltuva ajankohta, paikan sijainti sekä hyvä ja
hauska meininki.
HAAGAN PALOASEMA
Vanha Turun maantie 2
Haagan paloasema otettiin käyttöön lokakuussa 1961 Haagan
palolaitoksen satavuotisjuhlan yhteydessä. Sali on tehty pelastushenkilökunnan omaan kuntoilukäyttöön.
Arvioijia 8
Sali
Pukuhuoneet
Valikossa tanssia sunnuntaisin
sekä eri vaativuustason jumppia (3) keskiviikkona ja torstaina.
Hyvä fiiliksen tiimiryhmä testasi 11 tänä talvikautena käyttämäämme salia. Lähetimme kaikille ohjaajille ja järkkäreille kyselyn ja jututimme myös jumppaajia. Vastausten perusteella salimme sekä pukuhuoneet suihkutiloineen on nyt tähditetty:
viisi tähteä (
) erinomainen,
hyvä,
normaali monikäyttösali,
tyydyttävä ja välttävä.
Ylivoimaisen ykkössijan sai Katajanokan liikuntahalli. Saleista saman arvion saivat kakkossijan jakavat Yrjönkadun liikuntasali ja
Vallilan Heltech, jotka kuitenkin hävisivät pukeutumistilojensa puolesta. Hyvinä kolmosina kirittelevät rinnalle Haagan paloasema ja
Herttoniemenrannan liikuntahalli. Niukan harmittavasti mitalisijoilta jäivät Meilahden yläaste sekä Ruoholahti, jonka molempiin
jumppasaleihin ollaan tyytyväisiä.
Yhteisenä ja jakamattomana toiveena on Stadionin pikainen remontti. Stadionia tarvitaan! Ja saunaa kaivataan kuumaksi siellä,
missä salin yhteyteen sellainen on rakennettu.
TIIMI: Anneli Kajanto, Sari Kuvaja, Jussi Mikkonen,
Kirsi Mäkinen, Leif Pietilä ja Risto Salo
KUVAT: Heikki Kajanto, Jussi Mikkonen, Leif Pietilä ja Risto Salo
ARABIAN PERUSKOULU
Berliininkatu 4
Vuonna 2003 rakennetun koulun sali on uusi, siisti, valoisa ja tilava. Kouluille tyypilliseen tapaan jumppa-alustat ovat vain koulun omassa käytössä.
Arvioijia 2
Sali
(ka 3,5)
Pukuhuoneet
(ka 3,5)
Startti- tai sporttijumppa
lauantai-alkuiltapäivästä,
bonuksena piiiiitkät venyttelyt.
Järkkäri Markku ja ohjaaja Mi Arabiassa
4 | Hyvä Fiilis 3 / 2012
Arabian kuumat lauantait
Pakko myöntää: ensikertalaisen
on vaikea löytää D-ovelle, joka on
aikamoisen mutkan takana. Mutta kun löydät sen, käy pelotta peremmälle. Aula on vaatimaton,
pukeutumistilat normaalia koulutasoa, mutta modernissa salissa
on kaikki mitä tarvitaan.
Markku Toijala on tuuraamassa
järkkärinä, Mi Helaskoski on ensi
kertaa tutustumassa saliin.
Matka Arabiaan on yllättävän
helppo. Bussi tai ratikka Sörkasta, kolmen minuutin kävely
Hämeentien pysäkiltä koululle
(www.reittiopas.fi). Autoilijalle
koulun vierustalla on mukavasti
parkkipaikkoja, ja pyöräilijäähän
ei estä mikään.
Haagassa superhyvä lattia
Kirsi Nukarisen mielestä Haagan paloaseman salin lattia on
superhyvä. ”Myös Ruoholahdessa”, hän antaa myöten. Salia hän kiittää tilavaksi, valoisaksi ja ilmavaksi. ”Ja täällä on aina
siistiä.” Ilmavuutta ja tilavuutta kiittävät myös muut. Timppaohjaaja luonnehtii salia siksi jopa kodikkaaksi.
Pukuhuonetilat Kirsi manaa kehnoiksi etenkin siksi, etteivät ne
isoille kävijämäärille yksinkertaisesti riitä. Markku Toijalan mielestä suurin osa jumppaajista tulee lähitienoolta, joten houkutus
mennä suihkuun vasta kotona on
vastustamaton, etenkin kun saniteettitilat ovat nuhjuiset.
”Paloasema on aina auki, myös
juhlapyhinä”, kiittää monivuotinen Haagan järkkäri Leif Apter.
Liikenneyhteydet ovat erinomaiset: bussipysäkki on lähellä eikä kympin ratikkakaan koukkaa
kaukaa.
Kirsi, järkkäri Haagassa
HERTTONIEMENRANNAN LIIKUNTAHALLI
Petter Wetterin tie 5
Avara, tilava sali sijaitsee Herttoniemenrannan ala-asteen yhteydessä ja edustaa uutta kaupunkirakentamista.
jen tilavuutta, pukuhuoneista suoArvioijia 3
raa pääsyä saliin sekä aulan kah(ka 4,3)
Sali
ta wc:tä. Pukuhuoneiden siisteys
Pukuhuoneet
saa häneltä pyyhkeitä, mutta puTiistaina startti ja torstaisin
kuhuoneiden tilavuus kiitosta.
voima- tai sykesportti, jotka
Päivi Korkeala kiittää palvelualtpäättyvät pitkiin venytyksiin.
tiita hallivahtimestareita ja loistavia liikenneyhteyksiä. LiikenHerttoniemenranta –
neyhteyksiä kehuva Pilvi Järvinen
uusi ja tilava
Liikuntahalli edustaa uutta ra- kaipaisi tanssiohjaajana peiliseikentamista. Ari Saloa ohjaaja- nää sekä talon puolesta patjoja.
na miellyttää salin tilavuus, il- Siis pehmuste kainaloon Herttomavuus ja sopiva lämpötila. Hän niemenrantaan suunnattaessa!
myös kiittää tulo- ja odotusaulo-
KATAJANOKAN LIIKUNTAHALLI
KRUUNUNHAAN YLÄASTE
Merikasarminkatu 1
Snellmaninkatu 18
Jyri
Jumppaavat sisarukset
Kati ja Niina
Maarit ja Liisa, järkkärit
Entiseen konepajarakennukseen valmistunut Katajanokan liikuntahalli otettiin käyttöön syksyllä 2002. 1900-luvun alussa rakennetun rakennuksen julkisivu on asemakaavassa suojeltu ja
sisätilat uusittu. Liikuntahalli juhli hiljattain 10-vuotispäiväänsä.
Arvioijia 5
Sali
Pukuhuoneet
Vuoromaanantaisin sportti
ja sykesportti, perjantaina
viikonloppuun startataan
starttijumpalla.
Skattan Kone ja Kunto
”Tämä nyt vaan on yksinkertaisesti paras!” Järkkärit Liisa Noponen ja Maarit Härkönen ovat
yhtä mieltä.
Perustelut tulevat kuin apteekin
hyllytä: hieno talo, hyvä valais-
tus, helppo tulla, hyvät jumpat.
”Lisäksi täällä on hyvä lattia, jolla
ei liukastu. Ja tosi mukavat vahtimestarit”, Liisa toteaa.
Skattalla käydään koko kaupungista, eikä ihme: ratikka pysähtyy melkein oven eteen ja isolla pihalla on reilusti parkkitilaa.
Tosin Skattan jumppaajien on
oltava sopuisaa sakkia, ainakin äijien puolella. Pukuhuone
on, sanoisko – kompakti. Asiaa
ei helpota, että Skattan jumpat
vetävät väkeä.
MEILAHDEN YLÄASTE
Kuusitie 12
Kuvataiteisiin ja kiinan kieleen erikoistunut Meilahden yläasteen koulu ei kavahda liikuntaakaan, sillä sen sali on valoisa,
ilmava ja huljakka.
Arvioijia 2
Sali
(ka 3,5)
Pukuhuoneet
(ka 3,5)
Tarjolla vaikka mitä, perjantaisin vuoroviikoin sporttia tai
mix-jumppa, sunnuntaisin
rundia ja tiistaisin starttia.
Meilahden
hulppeat tilat
Jos Meilahden hulppeasta, valoisasta ja ilmavasta salista on
keksittävä moitteita, ohjaaja Piia
Niittymäki ja järkkäri Jaana Rytkönen tiivistävät sen siisteyteen:
Kun salilla on monia käyttäjiä
ja jotkut aikuisryhmät saattavat
porskutella sisälle ulkokengissä,
seuraavassa vuorossa jumppaajille lattian pöly ja epäpuhtaudet eivät ole pelkkä iloinen ylläri.
Koulusalin tavoin myös Meilahdesta puuttuvat alustat talon puolesta. Jaana kiittää naisten pukuhuoneissa wc-tilojen runsautta ja
suihkujen määrää.Tosin käsienpesumahdollisuuksia ohjaajat luonnehtivat ”hieman eksoottisiksi”.
Teija Matikainen
on järkkärinä
Meilahdessa
Kruununhaan yläasteen rakennus on vuodelta 1899.Vaikka itse
koulu muutti rakennukseen vasta vuonna 1980, koulun historia
ulottuu vuoteen 1905.Tuolloin se perustettiin tyttökouluksi Venäjän sortovuosina innoittajina demokratiapyrkimys, suomalaiskansallinen herääminen sekä naisasialiike.
Arvioijia 4
Sali
Pukuhuoneet
Tosi liikuntapläjäys tarjolla
keskiviikkoisin: ensin sportti
ja päälle spurtti.
Kruununhaassa ratkaisee
kokonaisuus
Ensimmäisen kauden järkkäri
Jyri Putkonen on Kruununhaan
järkkärinä siksi, että ”Kruununhaassa on parhaat jumpat ja parhaat ohjaajat”. Hän käy jumppaamassa myös Yrjönkadulla ja
Ruoholahden palloiluhallissa.
”Kaikilla saleilla on puolensa”,
hän sanoo.
”Äänentoisto salissa on hyvä.
Yhdellä seinustalla on iso peili,
jos vain jumppaajat osaavat hyödyntää sitä. Mielestäni sali sopii
paremmin spurttiin, jossa jumppaajia on vähemmän.Tämänker-
tainen määrä, 33, on aikalailla
maksimi”, hän täydentää.
Koulusaleille on yleistä lakatut,
liukkaat lattiat. Jyrin tavoin sitä valittavat myös ensikertalaiset, sisarukset Kati (23) ja Niina Perälä (27).
”Olisi tunnelmallisempaa, jos
jumppaajia olisi vähemmän eikä lattialiikkeissä tarvitsisi varoa naapureita. Mutta ilma silti riitti.”
Katin ja Niinan paikanvalinnan
perusteita ovat aikataulun sopivuus, sillä kaikkiin saleihin on hyvät liikenneyhteydet.
”Tilojen puutteille voi antaa paljon anteeksi siksikin, että jumpat
ovat niin edulliset”, summaa Niina, mihin Kati lisää: ”Ja itse jumpat ja ohjaajat ovat niin kivoja.
Kokonaisuus ratkaisee.”
RUOHOLAHDEN ALA-ASTE
Santakatu 6
Siistissä, tilavassa salissa avaruutta lisäävät peilit.
Arvioijia 1
Sali
Pukuhuoneet
Fuegon hurmaa sekä sporttia
joka maanantai.
Ruoholahden ala-aste,
valoisa ja viihtyisä
Ruoholahden ala-asteen arvioinnissa luotamme omiin kokemuksiimme sekä järkkäri Ulla Kelavuoreen. Hän kehuu jumppasalia
siistiksi, sopivan kokoiseksi, valoisaksi ja viihtyisäksi. Ilmastointi toimii hyvin ja peiliseinä
auttaa jumppaajaa kontrolloimaan liikkeitten tehokkuutta.
Jumppamattoja ei anneta ulkopuoliseen käyttöön, ja kun lattia on kova, pehmike on syytä
ottaa mukana. Pukuhuone on
”normaali”, joka tuntuu tarkoit-
tavan ison jumppaporukan samanaikaisuudessa ahtautta ja
tungosta vuorojenvaihdostilanteissa. Tungosta korostaa se, että
pukuhuoneisiin saisi mennä vasta 15 minuuttia ennen jumpan
alkua. Minuutteja on kuitenkin
tulkittu joustavasti.
Liikenneyhteydet ovat erinomaiset.
Ulla, järkkäri
Ruoholahdessa
Hyvä Fiilis 3 / 2012 | 5
RUOHOLAHDEN PALLOILUHALLI
Kellosaarenkatu 4
Nykyaikainen, yhdessä Ruoholahden alueen kanssa noussut liikuntatalo.
Arvioijia 2
Sali
Pukuhuoneet
Torstaisin sporttia, lauantaina
starttia ja sporttia sekä sunnuntaina introa ja starttia tai
flex soft.
-
STADION
Hammarskjöldintie 4, D-rappu, itäsivu
Vuoden 1952 kesäolympialaisiin rakennettu funkkistyyppinen
Olympiastadion on palvellut monipuolisesti eri liikuntaseuroja ja itse Stadion ollut lukemattomien suurkisojen, maaotteluiden ja konserttien foorumi. Nyt kunniakkaasti palvelleen
Stadionin liikuntatilat huutavat luvassa olevaa peruskorjausta.
Arvioijia 2
Sali
(ka 1,5)
Pukuhuoneet
(ka 1,5)
Keväällä Stadionilla ei ole F&Sjumppia. Ulkoliikuntaryhmien
tärkeä tukikohta tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin.
Sofia jumppaa Ruoholahdessa.
Ruoholahden palloiluhalli –
lattia JEES!
Sofia Skyttä on käynyt jumppaamassa Ruoholahdessa parisen vuotta. Hänestä hallissa on
parasta sen tilavuus. Myös sijainti miellyttää: halli on hyvien kulkuyhteyksien päässä ja ympäristö on siisti.
Sali saa kehuja erinomaisen lattiapintansakin vuoksi myös ohjaajilta Ari Salolta, Tiina Kankaan-
Stadionin Kalle-vaksi
on symppis
päältä ja Johanna Huhtiselta.
Pukuhuoneet riittävät iltavuoroissa, mutta etenkin viikonloppuisin
on ahdasta. Sauna on kuitenkin
hyvä lisäetu. Sofia toivoo, että
se olisi Friskiksen jumppaajille
ja toimijoille maksuton.
Kesähelteellä kannattaa valita
Kaivarin jumppa, sillä edes Ruoholahdessa ilmastointi ei riitä.
VALLILAN HELTECH
Nilsiänkatu 3
Arvioijia 5
(ka 4,6)
Sali
Pukuhuoneet
(2–4)
Tanssia tai Tanssi Fuegoa keskiviikkoisin, torstaisin sporttia
sekä Corea ja sykestarttia vuoroviikon perjantaina.
Vallila,
siis nääää-in hyvä!
Anni Pullinen on ollut vakijärkkäri Vallilassa vuodesta 2010. Ei
kaduta. Kädet eivät riitä kertomaan, kuinka mainio sali Heltech
on. ”Yksi lempisaleistani.Täällä
on hyvä valaistus ja hyvä ilmanvaihto, sali on siisti, moderni ja
tilava”, hän kehuu.
Salilla käy pääasiassa jumppaajia lähialueelta, mutta muidenkin kannattaa bongata Vallila.
Sturenkadun, Mäkelänkadun ja
Teollisuuskadun pysäkit ovat lähellä, ja autonkin saa kadunvarteen parkkiin melko hyvin.
Jumpissa on yleensä hyvin tilaa
ja avara sali nielaisee tarvittaessa enemmänkin väkeä.
Pukuhuoneet saavat risuja ja
ruusuja riippuen siitä, mikä pukuhuone osuu miehille, mikä naisille. Tilaa on siis hulppeasti tai
niukasti. Järkkäri Riitta Välke
heittää toiveen: ”Se sauna lämpimäks vihdoinkin. Suoraan rehtoriin vain yhteyttä.”
F&S:n ohjaajaveteraani Mare
Kyrklundin tuomio on sumeilematon: ”Nopeasti remonttiin, sillä Stadionin sijainti on aivan erinomainen.” Kevätkaudella jumppia
Stadikalla ei enää ränsistyneisyyden johdosta järjestetä.
Remonttia odottava järkkäri Mervi Kaplas löytää jotain hyvääkin:
”Parasta Stadikalla on sijainnin
lisäksi tunnelma, mikä syntyy, kun
6 | Hyvä Fiilis 3 / 2012
paikalla käy paljon eri-ikäisiä ja
eri lajien harrastajia.”
Stadion palvelee parhaiten F&S:ää
ulkoliikuntaryhmien tukikohtana
ja loppuvenyttelypaikkana. Ulkoliikkujille Stadikka on siis melkein
kuin kakkoskoti. Sieltä lähdetään
ja sinne palataan tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin.
Vahtimestari Kalle
huolehtii ulkoliikuntaryhmien
hyvinvoinnista.
Mervi, Stadionin
järkkäri
YRJÖNKADUN LIIKUNTASALI
Yrjönkatu 2
Liikuntakompleksi juontaa vuoteen 1928, jolloin klassismia edustava ja Tukholman Centralbadenista esikuvansa ottanut Suomen
ensimmäinen julkinen uimahalli avattiin. Se siirtyi myöhemmin
SVUL:lle ja sitten Helsingin kaupungille. Sisäänkäynti liikuntasaliin ennen uimahallia.
Arvioijia 2
Sali
Pukuhuoneet
Hieno tapa viettää maanantaiiltaa; ensin Core ja sitten
Ki Balans tai sportti.
Yrjönkadun liikuntasali,
keskustan kaunotar
Anni, järkkäri Vallilassa
Mervi ja Mare ennen jumpan alkua
”Sali on tilava, korkea, kaunis,
patjat ovat salin puolesta ja iso
peiliseinä on hyödyllinen ja hieno
asia”, sanoo järkkäri Marja Rissanen. Peliseinä palvelee jumppaajia, tanssijoita ja Ki balanssissa liikkeiden hallintaan pyrkiviä.
Patjat ovat salin puolesta ja musiikkikaiuttimet asennettuina salin kattoon.
Marja kiittää myös pukeutumistiloja, sillä naisille on kaksi
pukuhuonetta. Miesten pukeutumishuone on kolmannessa kerroksessa, joten miehet joutuvat
kiipeämään. Mutta liikkumaanhan on tultu!
Liikenneyhteydet ovat ihanteelliset.
t
o
g
n
pi
i
k
i
H
SAARENMAAN
KOLMEN PÄIVÄN JUOKSUSTA
TULI KAUDEN KRUUNAUS
Jos juoksumatka sujuu yli omien odotusten, jalat jatkavat juoksuaan aivoissa pitkään senkin jälkeen, kun matkalaukku on purettu. Friskis&Svettis-juoksijoille kävi
Saarenmaalta palatessa näin.
JÄLLE SOOMLANE
Omat jalkani juoksevat vielä.
Ne kaartavat maantieltä merelle
päin ja sukeltavat asfaltoitua ulkoilutietä liki silmänkantamattoman kaislikon läpi. Ympärillä on
itseäni korkeampi kaislavaltakunta, syksynruskeiden meriruokojen
tiheikkö.
Jalkani juoksevat leudon usvaisessa säässä, Sõrven maantie kiemurtelee, ohitan kyliä, niittyjä,
katajanummia ja metsiä. Ruskankeltaiset koivut, lepät, pähkinäpuut
ja tammet sekä tummat kuuset ja
katajat seisovat arvokkaina – kuin
matkantaittajille kunniavartiossa.
Sitten eteen putkahtaa meri, kesän jäljiltä vielä lämpöä hohkaava.
Läänemeri, sanovat virolaiset.
Meidän Itämeri.
Jalkani viillättävät pitkin kapeaa kyläraittia, ja ärhäkkäät, uskolliset kotivahdit talojen pihoissa
räksyttävät ilmoille riemuaan siksi, että juoksutapahtuma aiheuttaa
niiden veriin nautinnollisen adrenaliinierityksen. Tänään ei ole tylsää!
Jalkani kiitävät kohti Kuressaarta, jykevä piispanlinna putkahtaa horisontissa näkyviin. Terviseparkin (Terveyspuiston) poluilla
juoksutossut polkevat alleen maahan pudonneita märkiä lehtiä.
Aivoissa kaikuu ensimmäisen
juoksupäivän maalikuulutukset
F&S-juoksijain saapuessa maaliin: ”Jälle soomlane.” Oh, oh, juuri maaliin saapuessani kuuluttaja
innostuu hehkuttamaan mainesanoja myös legendaarisesta Paavo
Nurmesta.
Hotelli Arabellan aamiaisilla
tankkaamme paitsi puuroa, myös
virolaista pappaenergiaa. Sitä säteilee M70-sarjan veteraaneista,
Lembitistä ja Väinosta.
ULJAS JOUKKO
ULJAASSA SEURASSA
Meitä oli upea F&S-joukko:
Anne, Anneli, Kimmo, Kirsi, Maria, Marja, Mika, Leena, Pete, Raila, Teija, Terttu, Tuija ja Tuomas,
suomenlippu rintapielessä. Saarenmaan lehden Saarte Hääl toimittajalle me ”Terved ja higised”
annoimme haastattelun. (Yritykseni korvata sana terveett sanalla
mittajaa,
reippaat ei tavoittanut toimittajaa,
tti häntä
mutta pikakäännös huvitti
suuresti.)
Saarenmaan kolmen päivän
s) on kojuoksu (Kolme päeva jooks)
den juokvatasoinen. Edellisen vuoden
sun tulostaulukoita menomatkalla
tutkinut Mika pani merkille, että
kuusi juoksijaa seitsemästä oli juossut yhteensä maratoninmittaisessa
kisassa alle neljän tunnin. Mihinkäs olemme päämme oikein pistäneet? joku kysäisi.
Saarenmaan juoksussa taitetaan
42,195 km kolmen peräkkäisen
päivän juoksuna: perjantaina 10
kilometriä Kuressaaressa, lauantaina 16,195 Saarenmaan eteläisellä niemellä Sõrvessä ja sunnuntaina 16 kilometriä Kuressaaressa
ja sitä ympäröivällä maaseudulla.
Osanottajia oli tänä vuonna ennätykselliset 410. Meitä suomalaisia oli liki parikymmentä, joista 14
F&S-läisiä. Voiton otti viime kesän
Helsingin EM-kisoissa 3000 metrin
estejuoksussa kilpaillut virolainen
Kaur Kivistik loppuajalla 2:15:42.
ME ITSENSÄYLITTÄJÄT
Niin vain kävi, että ylitimme itsemme, kukin tavallamme. Kukaan
meistä ei ollut aiemmin osallistunut kilpajuoksuun kolmena päivänä peräkkäin. Kaikki meistä ei
ollut ylipäätään juossut 16 kilometrin matkaa yhtä soittoa, saati
vielä kahtena päivänä peräkkäin,
numerolappu rinnassa ja siru nilkassa. Ja moni meistä oli onnenhuumassa siksi, että oli niin kiva
juosta ja juoksu sujui.
Jalkatoipilaat Terttu ja Teija eivät malttaneet pysyä täysin kannustajina, vaan molemmat juoksivat
jonkin osuuden. Kaikki kokomatkan F&S-juoksijat mahtuivat loppuajassa haarukkaan 3:16–4:38.
Riemuun oli täysi peruste.
Saaremaa kolme päeva jooks on
juostu 40 vuoden ajan. Sen alku
kytkeytyy Saarenmaan poliittiseen
lähihistoriaan. Siitä meille kertoi
myös oman ja lähisukunsa koskettavien kokemusten kautta Kuressaaren piispanlinnan näyttelyssä oppaanamme Anneli Kadarik.
Paluumatkalla Tallinnassa söimme, saunoimme ja uimme. Kolmen
päivän juoksu kruunasi juoksukauden, Piritan Span rento yhteisilta
vuorostaan onnistuneen matkamme.
Teksti: Anneli Kajanto
Kuvat: Leena Toivola,
Teija Häkkinen, Sandor Ilvest
Enemmän Saaremaa kolma päeva jooksusta Juoksijassa
oksijassa
ija
8/2012.
Hyvä Fiilis 3 / 2012 | 7
Talvi 2013
TAPAHTUMAKALENTERI
10.2.
Muumipeikon talvirieha
Maunulan majalla, järjestäjänä
Helsingin Latu ja menossa
mukana myös Friskis&Svettis.
Kaisaniemessä juhlittiin ja
muistettiin konkareita
KEVÄÄN PATIKKARETKET
Kevään retkien teemana ovat museot.
Retket alkavat klo 12.
Tarkemmat tiedot seuran nettisivuilta.
13.1.
Kansallismuseolta EMMAAN.
Kirsi
10.2.
Maunulan majalta Ateneumiin.
Tuija
10.3.
Ruoholahdesta Kuusisaaren
taidemuseoiden kautta
Tamminiemeen.
Marja
1.4.
Pääsiäspatikka.
Marja
12.5.
Heurekaan.
Seija
Teksti: Kirsi Mäkinen
Kuvat: Leif Pietilä
ULKOLIIKUNNAN
KEVÄTEKSTRAT
3.3.
7.4.
14.4.
19.5.
Pitkä hidas juoksulenkki
Pitkä hidas juoksulenkki
Pitkä sauvakävelylenkki
Pitkä sauvakävelylenkki
Syksyllä jäsenmatkalle!
Tulossa: Friskis&Svettis Helsingin
jäsenmatka Kroatiaan syyskuussa 2013
viikolla 39. Lisää tietoa tulossa seuran
nettisivuille.
Lokakuulle on suunnitteilla on myös
juoksumatka Saarenmaalle Kolmen
päivän juoksuun.
Tarkemmat tiedot: www.friskissvettis.fi
Kisakilometrit
laskettu
Vapusta syyskuun loppuun poljettuun Kilometrikisaan osallistui yhteensä 62 Friskis-polkijaa.
Friskis&Svettiksen joukkue pyöräili yhteensä 57 857 kilometriä
eli lähes 1,5 kertaa maapallon ympäri. Leikkimielisen kisan voitti
joukkue, jolla oli eniten pyöräilykilometrejä osallistujaa kohden.
Samassa sarjassa pyöräilyseurojen kanssa kisanneen Friskis-joukon sijoitus oli hienosti 43 ja joukkueemme oli sarjan kolmanneksi
suurin. Hyvä me!
8 | Hyvä Fiilis 3 / 2012
Seuran 20-vuotisjuhla Ravintola Kaisaniemessä oli täynnä
iloista mieltä ja hyvää fiilistä. Paikalle oli saapunut yli sata
jumppaaja ja toimijaa. Illan aikana muistettiin myös kunniakirjoin F&S-konkareita, joista osalle Friskis taitaa olla paitsi
harrastus myös elämäntapa.
Raadin perusteina olivat pitkäjänteisyys, tauoton sitoutuminen, pyyteettömyys – sekä Friskis-hulluus:
positiivinen innostus toimia meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi. Kunniakirjan saaneiden joukossa oli
ohjaajia, järkkäreitä sekä muita seuran toimijoita.
Sokerina pohjalla oli kaikille juhlavieraille myönnetty
yhteinen kunniakirja tunnustuksena “kaikenlaisesta
toiminnastanne 20-vuotiaan urheiluseuramme hyväksi”. Sitä voi käydä ihailemassa seuran toimistossa.
Kunniakirjan saivat Sari Okko, Selma Lanaya,
Erja Kouri, Jouni Eerola, Ari Salo, Marja Rikaniemi, Sanna Porma, Maarit Laitala, Timo Saarinen,
Vesa-Matti Lehtonen, Jussi Mikkola, Kirsi Mäkinen, Kirsi Nukarinen, Raimo Peltola, Mervi Leivo,
Liisa Noponen, Markku Toijala, Katja Narinen, Leif
Apter, Kati Arkela, Mika Lindström, Suvi Kivilaakso,
Pilvi Järvinen, Anneli Kajanto ja Seija Laurimaa.