docKymppiolo kouluttautumislomalta
download 
Report Transcription
Kymppiolo kouluttautumislomalta
Teksti Terhi Pääskylä-Malmström Kuvat Terhi Pääskylä-Malmström ja kurssilaiset Teksti Anne Lahnajärvi Kuva Gerrit Heijkoopin arkisto Some tuo näkyvyyttä hyvässä ja pahassa Hollantilaista someasiantuntija Gerrit Heijkoopia kuunnellessa sosiaalisen median käytännöt saavat aivan uusia ulottuvuuksia. Y rittäjä ja sosiaalisen median asiantuntija Gerrit Heijkoopin perusviesti on selvä: Jos mokaat viestisi sosiaalisessa mediassa, mokaat kunnolla. Mikäli osaat toimia oikein, brändisi tai tapahtumasi saa näkyvyyttä runsain mitoin. Heijkoop kertoo pari havainnollistavaa esimerkkiä. KitKat -suklaamakeisia valmistava maailmanlaajuinen elintarvikeyritys Nestlé käytti tuotteessaan eettisesti ja ekologisesti kyseenalaista palmuöljyä. Ihmiset reagoivat asiaan Facebookissa, ja kulovalkean tavoin leviävä kampanja Nestléä vastaan oli käynnistynyt. Tuhannet ja taas tuhannet ihmiset kehottivat toisiaan boikotoimaan tuotetta. Kun yrityksen omasta FB-fanisivusta kehkeytyi vastustajien vilkas keskustelukanava, ja makeisen logo oli muunnettu muotoon Kill, yhtiö aloitti uhkailun kuvien ja viestien poistamiseksi. Vasta kun myynti oli kääntynyt selvästi laskuun, elintarvikejätti muutti viestintänsä suuntaa ja strategiaa. Nopeammin vastuunsa myöntämällä Nestlé olisi välttänyt viestinnän epäonnistumisen ja syytökset sensuurista sekä mahdollisesti myös maailmanlaajuisen negatiivisen julkisuuden. Juhlista tuli kaaos Hieman tuoreempi esimerkki kertoo pieleen menneestä, joskin yksityiseksi tarkoitetusta tapahtumasta. Hollantilainen Merthe halusi järjestää ystävilleen 16-vuotisjuhlat ja kutsui heidät sweet sixteen -juhliinsa Facebookissa. Valitettavasti tyttö ei muistanut klikata kutsua yksityiseksi, vain omille facebook-ystäville näkyväksi. Kutsua jaettiin Facebook-käyttäjältä toiselle ja lopulta paikalle, pieneen Harenin kylään oli tulossa 25 000 juhlijaa. Viranomaisten varautumisesta huolimatta juhlat päättyivät kaaokseen. 30 evento 1/2013 Edellä kuvatuista voi Heijkoopin mukaan tehdä johtopäätökset, joiden mukaan somen käyttö vaatii jonkin verran osaamista ja perehtymistä, mutta huomionarvoista on, että oikein käytettynä hyödyt moninkertaistuvat. Heijkoop sanookin, että jos välittömästi tavoittaa sata asiakasta, välillisesti luku voi olla hyvinkin satatuhatta. – Jutun juju on siinä, että teet niin taitavia, hauskoja, mielenkiintoisia tai pysäyttäviä päivityksiä yrityksestäsi tai tapahtumastasi, että ihmiset jakavat sitä innoissaan toinen toisilleen. Samalla he tulevat jakaneeksi ja vahvistaneeksi, osin huomaamattaan, yrityksesi viestiä tai brändiä. Heijkoopin mukaan ei ole suurta merkitystä sillä missä sosiaalisessa mediassa toimit, kunhan olet siellä missä asiakkaasikin. Suomessa Facebookissa on 2,2 miljoonaa käyttäjää, joka on 41,9 prosenttia väestöstä. Twitterissä 300 000, joista vain 28 prosenttia ovat aktiivisia. Linked in:ssä on vain noin 400 000 suomalaista. Facebookin kuolemaa on ennustettu jo muutama vuosi. Mikä on seuraava suuri juttu? – En tiedä, eikä kukaan muukaan tiedä vielä, Heijkoop sanoo. Heijkoop puhui viime syyskuussa COREmessujen kutsuvierastilaisuudessa aiheenaan Social Media in meetings and events. Kouluttautumisloma ylläpitää ja syventää ammattitaitoa sekä tarjoaa virkistävän irtioton arjen oravanpyörästä. Kolme Yleisradion toimittajaa kävi viime kesänä valokuvauskurssilla Kuressaaressa. > how-can-i-be-social.com Kymppiolo kouluttautumislomalta 1/2013 evento 31 Pirjo Peltoniemi tallensi näkymiä kuvanveistokurssilla. Riitta Vauras kirjoitti oppimansa huolellisesti muistiin tulevaa käyttöä varten. Toimituksen kuvapolitiikka menee kurssin jälkeen uusiksi. Kuvanveistokurssille osallistunut Krista-Maria Holopainen ihasteli Juha Blombergin parhaita otoksia. O n heinäkuu ja helle, mutta Kuressaaren ammattikoulun luokkahuoneissa käy kuhina. Henkilövalokuvauksen perusja jatkokurssien opiskelijat – ikähaitari teineistä eläkeläisiin – ovat saapuneet paikalle ympäri Suomen ja valmistautuvat ensimmäisiin teoriatunteihinsa. Tietokoneet on jo avattu ja kameroita hypistellään, naapurin kanssakin vaihdetaan muutama sana. Ammattikuvaajat Matti Sulanto ja Jyrki Vesa sukeltavat opettajan nahkoihin ja aloittavat työnsä kumpikin oman ryhmänsä kanssa. Luokkatyöskentelyn lisäksi ohjelma lupaa paljon käytännön kuvausharjoittelua sekä monipuolista oheisohjelmaa ympäri Saarenmaata. Kolme Ylessä työskentelevää toimittajaa, Pirjo Peltoniemi, Riitta Vauras ja Juha Blomberg, istuvat opiskelijoiden joukossa aloittelemassa viikon mittaista opiskelurupeamaansa. Kolmekymmentä vuotta radio-ohjelmia ja TV-uutisia tehnyt Turun toimi- 32 evento 1/2013 tuksen uutispäällikkö Pirjo Peltoniemi on päätynyt Saarenmaalle haettuaan Ylen työntekijöilleen tarjoamaa kouluttautumislomaa. – Halusin keskittyä valokuvaukseen, jonka tarve on nettiuutisten myötä lisääntynyt myös omassa työssäni, hän kertoo ja toteaa henkilövalokuvauksen peruskurssin löytyneen aivan sattumalta. Ylelle luonto- ja kulttuurijuttuja tekevä vapaa toimittaja Riitta Vauras innostui kurssista kollegansa Peltoniemen vanavedessä. Irtioton mahdollisti radio- ja TV-toimittajien liiton freelanceosaston apuraha. Radio Suomen kanavatoimituksen valtakunnanyksikössä työskentelevä Juha Blomberg on hänkin saapunut Saarenmaalle kouluttautumisloman ja apurahan turvin. – No aika vähänhän radiossa tarvitsee kuvia käyttää, valokuvausta jo pidempään harrastanut ja siksi suoraan jatkokurssille uskaltautunut mies hymähtää, mutta myöntää internetin muuttaneen myös radion uutisointia. Omia valokuvia on vilahdellut muun muassa ohjelmien Facebook-ryhmissä. Lounastauon jälkeen kurssilaiset lähtevät ulos. On tositoimien aika. Paikalle saapuneet mallit istuutuvat kiviaidalle, hyppäävät ilmaan, poseeraavat patsaaseen nojaten. Kurssilaiset etsivät sopivia kuvakulmia ja oikeita säätöjä, konsultoivat toisiaan ja kyykistelevät aika ajoin nurmikolla nenä kameranrunkoa vasten litistyneenä. Laukaisin laulaa ja muistikorttia täyttyy. Onnistuneet otokset kuuluvat spontaaneina hihkaisuina. Vastapäisen puutalon töhrityn seinän mukaan Life sucks. Ei ainakaan tässä porukassa. Kameranpelosta kuvausvarmuuteen – Kun on vuosikymmenet tehnyt töitä asiansa osaavien huipputason ammattikuvaajien kanssa, on kynnys omaan valokuvaamiseen korkealla, Peltoniemi myöntää viimeisenä kurssipäivänä. – Toisaalta tiedän, millainen hyvä kuva on, koska olen aina valinnut satsista ne parhaat valmiin jutun yhteyteen. Ilmiömäinen kameranpelko on Saarenmaalla vietetyn viikon jälkeen kuitenkin historiaa. – Luin kameran ohjekirjankin ensi kertaa läpi ja tajusin, että tämähän on vain yksi tavara muiden joukossa, jota voi oppia käyttämään. Tämän jälkeen kuvaan ja paljon, Peltoniemi lupaa ja nauraa koko toimituksen valokuvapolitiikan menevän paluunsa jälkeen uusiksi. Myös Vauras kertoo yllättyneensä kurssilla positiivisesti. – Luulin, että tekninen puoli on jotain ylitsepääsemätöntä, mutta ei se ole. Valotusaikojen, himmenninaukkojen ja ISO-arvojen kolmiyhteys on alkanut tämän viikon aikana avautua minullekin. Kurssilla opittua hän alkaa soveltaa heti kotiin päästyään. – Joillakin asiakkaillani on sen verran pienet resurssit, ettei ammattikuvaajiin ole varaa. Tähän saakka en ole suostunut kuvaamaan heille, mutta nyt voin tehdä sitäkin varmemmin. Valokuvauksesta jo vankat pohjatiedot omannut Blomberg kertoo saa- Henkilövalokuvauksen peruskurssin ohjelma Sunnuntai Saapuminen Kuressaareen ja tervetuliaisillallinen neensa jatkokurssilta paljon hyödyllistä tietoa, vaikkei henkilökuvaus hänen ominta alaansa olekaan. – Erilaisissa olosuhteissa kuvaamista, irtosalamatekniikkaa, epäsuoraa valaisemista... hän luettelee. – Hyvää harjoitusta erikoisolosuhteissa kuvaamiseen toi muun muassa hääkuvausharjoitus kirkossa sekä auringonlaskun aikaan tehty merenrantapiknik. ”Kurssit ovat loman suola” Saarenmaa oppimisympäristönä saa kaikilta varauksettomat kiitokset. Peltoniemen mukaan kesä, loma ja opiskelu uudessa ympäristössä ovat olleet kerrassaan lyömätön yhdistelmä. – Näin upeissa maisemissa on helppo kuvata, ensimmäistä kertaa Saarenmaalla vieraileva Peltoniemi ylistää ja toteaa, etteivät Helsingissä järjestettävät kuvauskurssit ole onnistuneet inspiroimaan samalla tavalla. – Suomesta on myös vaikea löytää näin edullista, ammattikuvaajan vetämää kurssia. > Maanantai 10–13 Luokkatyöskentelyä 14–16 Kuvausharjoituksia 17.30–19.30 Kiertoajelu Kuressaaressa Tiistai 10–13 Luokkatyöskentelyä 14–16 Kuvausharjoituksia Keskiviikko 11–13 Kuvausharjoituksia 14–16 Luokkatyöskentelyä 18.30–00.00 Merenrantapiknik ja kuvausharjoituksia auringonlaskussa Torstai Kesäkurssien yhteinen retkipäivä: tutustuminen Saarenmaan tärkeimpiin nähtävyyksiin Perjantai 11–13 Kuvausharjoituksia 14–17 Luokkatyöskentelyä Lauantai 10–13 Luokkatyöskentelyä 17–Parhaiden kuvien ripustaminen näyttelyyn, kesäkurssien yhteinen grilli-illanvietto Sunnuntai Paluu Suomeen 1/2013 evento 33 Saarenmaan tärpit 5 TOP +1 Kuressaaren piispanlinna 1200-luvulla rakennettu jyhkeä rakennelma, joka pitää sisällään seudun historiasta seikkaperäisesti kertovan Saarenmaan maakuntamuseon. Toimii myös Saarenmaan oopperapäivien päänäyttämönä. Kaalin meteoriittikraatteri Kouluttautumislomajärjestelmä mahdollistaa pitkäaikaisen irtioton työmaailmasta. Yleisradion kouluttautumisloma Valokuvauskurssin satoa. Blomberg on samoilla linjoilla. – Kuressaarehan on ihan mieletön kurssipaikka. Täällä on helppo ottaa kauniita kuvia, sillä kuvauksellisia paikkoja löytyy joka nurkan takaa. Lisäksi kaupunki on rauhallinen, pieni ja turvallinen, eikä täällä tarvitse pelätä kalliin kamerakaluston puolesta. – Mulla on ihan kymppiolo! Vauras huudahtaa. – Olen saanut ottaa lomaa rutiinista, saanut uutta ajateltavaa ja aivotyötä. Lisäksi olen voinut nauttia samaan aikaan järjestettävistä Saarenmaan oopperajuhlista ja asua Natura-alueella luonnon keskellä. – Meille on sattunut tänne todella hyvä porukka, Peltoniemi lisää. – Opettajan lisäksi olen oppinut todella paljon myös kurssikavereiltani, Vauras toteaa. Blomberg kiittää myös Ylen kouluttautumislomajärjestelmää, joka mah- 34 evento 1/2013 dollistaa pitkäaikaisen irtioton työmaailmasta. – Totta kai luontaisessa rytmissä eläminen virkistää, paljon yöradiota tekevä mies toteaa. – Positiivista on myös se, ettei tarvitse koko ajan suorittaa ja miettiä maailman menoa. Ja kyllähän nämä kurssit ja uuden oppiminen ovat loman suola. Myös lähitulevaisuudessa on vahva suolan maku. Blombergilla on edessään taidevalokuvauskurssi Italiassa, Peltoniemen kouluttautumisloma jatkuu elokuvakäsikirjoituksen opinnoilla ja Ahvenanmaan parlamenttiin tutustumisella. Vauras puolestaan matkaa kameroineen juttukeikalle Saksaan. – Ensimmäisenä on haastateltava ja kuvattava rahtilaivan miehistöä – vaikka sitten merisairaana. Palkallinen kouluttautumisloma voidaan myöntää ohjelmatyöntekijälle, joka on toiminut alalla päätoimisesti vähintään kymmenen vuotta, joista Ylellä vähintään viisi vuotta. Haettavan loman pituus on 2–12 kuukautta, yleensä myönnettävä loma kestää 3–4 kuukautta. Kouluttautumislomaa voi hakea noin kymmenen vuoden välein. Kouluttautumisloman tavoitteita ovat journalistisen valmiuden, aktiivisen työvireyden ja ammattitaidon säilyttäminen, pitkään palvelleiden ohjelmatyöntekijöiden elpyminen sekä ohjelmien laadun ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen. Kouluttautumislomalla suositellaan opiskeltavan ammattitaitoa ylläpitäviä asioita, jotka eivät suoraan liity omaan työhön ja siten kuulu työnantajan maksettaviksi ja työaikana järjestettäviksi. Toisinaan opiskelu liittyy fyysiseen ja/tai henkiseen elpymiseen, mutta pääasiassa kyseessä ovat alan opinnot tai muut ammattitaitoa kehittävät opinnot. Kouluttautumislomalta palanneiden työntekijöiden on huomattu tuovan työyhteisöönsä paljon iloa ja pirteää mieltä. Myös sitoutuminen ja tyytyväisyys työnantajaan lisääntyvät ja työura pitenee. Kouluttautumislomaa hakee vuosittain keskimäärin kaksisataa yleläistä, joista sen saa noin 80. Saarenmaalle iskeytyneen meteoriitin jälkeensä jättämä 110-metriä leveä ja 22 metriä syvä vedellä täyttynyt kraatteri. Käsi kädessä kraatterin ympäri kävelleet palkitaan ikuisella onnella ja rakkaudella. Saarenmaan luonto Mistä on Saarenmaan luonto tehty? Katajista, kämmeköistä, lampaista ja patikkapoluista. Upeaan luontoon voi tutustua sekä omatoimisesti että valmiiden pakettien ohjeistamana. Kulkuvälineeksi käy omien jalkojen ohella vaikkapa polkupyörä – tai miksei hevonenkin! Kuressaaren kaupunki Saarenmaan pieni, mutta pippurinen pääkaupunki, joka tarjoaa kävijälleen roppakaupalla elämyksiä kylpylöistä ravintoloihin ja kauneudenhoitopalveluista edullisiin ostoksiin. kuressaare.ee visitsaaremaa.ee Anglan tuulimyllymäki Saarenmaan kesäkurssit Aikoinaan Saarenmaalla oli yli 800 tuulimyllyä – yksi lähes jokaisella suuremmalla tilalla. Anglan viisi komeaa myllyä tarjoavat konkreettisen kurkistuksen viljanjauhannan historiaan. Perinnekulttuurikeskus tarjoaa ruokaa, näyttelyitä ja työpajoja. Suomenkielisiä kesäkursseja Saarenmaalle järjestää kieltenopettaja Klarika Sander-Komulaisen luotsaama koulutusyritys KS Koolitus. Kesän 2013 kurssivalikoima koostuu mm. valokuvauksesta, kädentaidoista, liikunnasta sekä Viron kielestä ja kulttuurista. Toukokuun loppuun saakka KS Koolitus järjestää valokuvauksen viikonlopputyöpajoja Helsingissä sekä valokuvauksen viikonloppukurssin joka kuukausi jossakin päin Eurooppaa. Talviohjelma tarjoaa myös pukeutumisneuvontaa, käsityötä, viinikoulutusta, kuvanveistoa ja kieliopintoja. Pangan rantatörmä Mereen pystysuorana laskeutuva 21-metrinen rantajyrkänne tarjoaa Saarenmaan pohjoisrannikon jylhimmät maisemat. Reunalla keikunta omalla vastuulla! kskoolitus.com ONNISTUNUT KOKOUS NAANTALISSA Tee vaikutus kokousvieraisiin. Palkittu kokous- ja kongressihotelli tarjoaa tehokkaat työtilat ja tasokkaat oheispalvelut. Majoitus, tarjoilut ja ohjelma järjestyvät vaivattomasti myyntitiimimme avustuksella. Kokouspaketti 1 vrk ..........alk. 129,-/hlö Päiväkokouspaketti .............alk. 51,-/hlö Paketit sisältävät mm. kokoustilan, kokouslounaan sekä kaksi kokouskahvitusta. Vive la France – Ranskan teemaviikot Naantalin Kylpylässä 25.1.–2.3.2013 Kouluttautumislomasta kertoi Ylen henkilöstön kehittämispäällikkö Katri Viippola. Lisätiedot: www.naantalispa.fi | p. 02 44 55 300 [email protected]
