EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA

Transcription

EKOMATKAILUYRITTÄJÄN
KÄSIKIRJA
N8URjob
EKOMATKAILU
YRITYSTOIMINNAKSI
KÄSIKIRJA
0
KÄSIKIRJA
TEKIJÄT
Tekstit:
Niina Seppänen / Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES
Heidi Tanskanen / Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES
Taitto:
Anne Kokkonen / Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES
Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella.
Tästä julkaisusta vastaa ainoastaan sen laatija, eikä komissio ole vastuussa
siihen sisältyvien tietojen mahdollisesta käytöstä.
1
KÄSIKIRJA
SISÄLLYS
JOHDANTO ................................................................................................................................................................. 3
1
MITÄ ON EKOMATKAILU? .................................................................................................................................. 4
2
EKOMATKAILUN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ .................................................................................................... 6
3
EKOMATKAILUYRITYSTOIMINNAN ALOITTAMINEN ........................................................................................... 8
4
3.1
LIIKEIDEA JA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ..................................................................................................... 8
3.2
MOTIVAATIO JA YRITYSTOIMINNAN EDELLYTTÄMÄT TAIDOT .......................................................................... 9
3.3
KOHDERYHMÄ ................................................................................................................................................. 12
3.4
LUPA-ASIAT JA SÄÄDÖKSET ............................................................................................................................. 13
3.5
RAHOITUS ........................................................................................................................................................ 15
3.6
VASTUU- JA TURVALLISUUSKYSYMYKSET ........................................................................................................ 17
3.7
EKOMATKAILUYRITYSTOIMINNAN HAASTEITA ALASKASSA ............................................................................ 18
KUINKA ONNISTUA EKOMATKAILUYRITYSTOIMINNASSA? ..............................................................................20
4.1
INHIMILLISET RESURSSIT ................................................................................................................................. 20
4.2
MARKKINOINTI JA BRÄNDÄYS ......................................................................................................................... 21
4.3
VERKOSTOITUMINEN & TIEDON HANKKIMINEN............................................................................................. 25
4.4
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA & HALLINTA ........................................................................................ 26
5
SUUNNITTELE EKOMATKAILULLINEN TUOTE/-PALVELU ..................................................................................28
6
KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ .............................................................................................................................30
LISÄLUKEMISTA ........................................................................................................................................................32
2
KÄSIKIRJA
JOHDANTO
Ekomatkailuyrittäjän käsikirja on kehitetty tukemaan ja helpottamaan ekomatkailuun keskittyvän yritystoiminnan perustamista ja kehittämistä maaseutualueilla. Käsikirjan tavoitteena
on esitellä tiivistetysti ekomatkailuyritystoiminnan perustamisessa ja kehittämisessä hyödyllisiä perustietoja. Jokaisen luvun loppuun on koottu lähteitä, joista löytyy luvun aihepiiriin
liittyvää lisätietoa. Käsikirjan lopussa on lisäksi erillinen luettelo kiinnostavasta lisämateriaalista, jota kannattaa hyödyntää.
Markkinointia pidetään ekomatkailuyrityksen toiminnalle erityisen tärkeänä, joten siihen on
tässä käsikirjassa perehdytty syvemmin. Käsikirjan suomalaisessa versiossa on myös parin
esimerkin kautta esitelty ekomatkailuyritystoiminnan haasteita Alaskassa.
Tässä kirjassa
Käydään läpi mitä on ekomatkailu
Tarkastellaan ekomatkailuyritystoiminnan aloittamiseen liittyviä kysymyksiä
Kuvaillaan ekomatkailuyrittäjältä vaadittavia ominaisuuksia
Käydään läpi yritystoiminnan perusteita:
a) liiketoimintasuunnitelma
b) kohderyhmän määrittely
d) lupa-asiat ja -säädökset
e) rahoitusmahdollisuudet ja
f) vastuu- ja turvallisuuskysymykset
Tarkastellaan tekijöitä, jotka määrittelevät ekomatkailuyrityksen menestymisen
(esim. markkinointi)
Opastetaan oman ekomatkailutuotteen/palvelun suunnitteluun
Ekomatkailuyrittäjän käsikirja on osa N8URjob – Ekomatkailu yritystoiminnaksi -projektin
(N8URjob – Learning the Business of Ecotourism) tuottamaa Ekomatkailu – koulutuspalvelujen pakettia. Projektin tärkeimpänä tavoitteena on tarjota sellaisia koulutuspalveluja syrjäisten maaseutualueiden aikuisväestölle, jotka voivat tukea maataloutta korvaavien tai täydentävien elinkeinojen kehittämistä. Aloittavien yrittäjien lisäksi käsikirjaa voivat hyödyntää
matkailun kehittämisen parissa toimivat viranomaiset ja organisaatiot sekä matkailuyhdistykset.
Käsikirjassa käytetään seuraavia symboleita osoittamaan harjoituksia ja esimerkkejä.
HARJOITUS
PARTNERIMAAN ESIMERKKI
Lisätietoja N8URjob-projektista löytyy osoitteesta http://eco-tourism.pikes.fi/
3
KÄSIKIRJA
1 MITÄ ON EKOMATKAILU?
Ekomatkailu on voimakkaasti suosiotaan kasvattava matkailun osa-alue, joka tähtää luonnonvarojen kestävään käyttöön, luonnon ominaispiirteiden säilyttämiseen ja matkailuaktiviteettien tasapainoon luonnon kanssa. Ekomatkailijat ovat kiinnostuneita erityisesti erämaaluonnosta ja koskemattomista alueista. Paikallisella ympäristöllä, yhteisöllä ja kulttuurilla on
ekomatkailuelämysten tuottamisessa olennainen rooli.
Kansainvälinen ekomatkailuyhdistys, The International Ecotourism Society (TIES, 1990) on
määritellyt ekomatkailun luontoalueille suuntautuvaksi vastuulliseksi matkailuksi, joka suojelee ympäristöä ja ylläpitää tai edesauttaa paikallisten asukkaiden hyvinvointia. Ekomatkailu
voidaan nähdä myös kestävän kehityksen työkaluna.
Ekomatkailu
sisältää ympäristökasvatusta
rakentaa ja kehittää tietoisuutta paikallisesta ympäristöstä ja kulttuurista
auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta
vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä
tarjoaa myönteisiä kokemuksia luonnosta sekä matkailijoille että ekomatkailuyrittäjille
painottaa paikallisen yhteisön osallistumista
koostuu yleensä pienen yrityksen palveluista pienille turistiryhmille
tuo liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti syrjäisille maaseutualueille
lisää paikallisten asukkaiden hyvinvointia
Kestäviä periaatteita noudattavan matkailun nähdään levinneen laajempaan tietoisuuteen
Suomessa 1990-luvulla. Matkailussa kestävän kehityksen huomioimisen katsotaan tarkoittavan laatua, paikallisuutta, sidosryhmien ennakoivaa huomioonottamista, vähitellen tapahtuvaa pitkän aikavälin kehittymistä ja toiminnan jatkuvaa arvioimista ja parantamista. Ympäristöä säästävän matkailun käsikirjan (1995) mukaan kestävä matkailu sisältää viisi osa-aluetta,
joita tulisi kehittää tasapuolisesti: Matkailun tulisi edistää taloutta lisäämällä työpaikkoja ja
parantamalla kansantuotetta, taata matkailijatyytyväisyys, ehkäistä ympäristöhaittoja ja ottaa huomioon paikalliskulttuuri sekä sosiaaliset lähtökohdat.
Matkailun ympäristövastuullisuuden edistämiseksi on kehitetty lukuisia globaaleja ja paikallisia sertifiointiohjelmia ja toimintaohjeita, joista merkittävin lienee matkailualan Agenda 21
for the Travel and Tourism Industry. Monet maailman suurimmista matkailuyrityksistä ovat
jo tietoisesti muuttaneet toimintaansa ympäristövastuullisemmaksi.
4
KÄSIKIRJA
Lisätietoja
•
•
•
•
Ekomatkailun perusteet. Ekomatkailu liiketoiminnaksi – verkkokoulutusmateriaali (2011):
http://ns36570.ovh.net/n8turjob/
Tai http://eco-tourism.pikes.fi/pages/en/home/ -> Materials -> Online courses -> Ecotourism basics
Ekologinen yrittäjyys on maaseudun mahdollisuus: http://www.mtt.fi/koetoiminta/pdf/mtt-kjakv59n1s16.pdf
Luovan ekoyrittäjyyden edellytykset. M. Pallari. Ympäristöministeriö 2009:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=103850&lan=fi
Luonnosta elinvoimaa. Ulkoilureitteihin tukeutuvan luonnon virkistyskäytön ominaispiirteet ja
luontomatkailun aluetaloudelliset vaikutukset. K. Koskinen, Spatia 2009:
https://www.uef.fi/c/document_library/get_file?uuid=bd195f27-769a-42ef-b5f16c763bd7a1e8&groupId=325583&p_l_id=330131
5
KÄSIKIRJA
2 EKOMATKAILUN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ
Yrityksen ulkoisen toimintaympäristön määrittelevät väestörakenne, yleinen taloustilanne,
fyysinen toimintaympäristö (luonto, ilmasto, infrastruktuuri) sekä teknologiset, poliittiset ja
kulttuuriset olot. Toimintaympäristötekijöiksi luetaan myös alaan keskeisesti vaikuttavat
muutosvoimat, arvot sekä innovaatioympäristö.
Ekomatkailuyrityksen liiketoimintaympäristössä vaikuttavat varsinaisen toimintaympäristön
lisäksi myös erilaiset toimijat, joita on eritelty alla olevassa luettelossa.
täydentäviä palveluja
tarjoavat yritykset
ekomatkailijat
kuluttajat
matkatoimistot ja muut
jälleenmyyjät
institutionaaliset
asiakkaat
kilpailevat
ekomatkailuyritykset
paikallisyhteisöt
yritystoiminnan
rahoittajat
media
julkinen valta
yritystoiminnan ja
matkailun
kehittämisorganisaatiot
metsänomistajat
Matkailun aiheuttamat ympäristöongelmat, kansainvälistyminen sekä asiakkaiden ympäristötietoisuuden lisääntyminen ovat muutoksia, jotka velvoittavat niin pieniä kuin suuriakin
matkailuyrityksiä toimimaan ympäristövastuullisemmin. Ympäristövastuullinen yrittäminen
määritellään pyrkimyksenä vähemmän ympäristöä kuormittavaan liiketoimintaan. Ympäristönsä huomioiva yritys on selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, tuntee lainsäädännön
ja noudattaa sitä. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2008.) Ympäristövastuullisessa matkailuyrityksessä ympäristönäkökohdat on sisällytettävä kiinteäksi osaksi yrityksen kaikkea toimintaa,
suunnittelusta hankintoihin ja seurantaan saakka.
6
KÄSIKIRJA
Ekomatkailuyrityksen toimintaympäristön mahdollisuuksia ja haasteita voi tarkastella
kestävän matkailun kolmen eri osa-alueen tavoitteiden valossa (Hall 2000): ks. kuva alla.
Ekomatkailuyrityksen toimintaympäristö on hyvin monisäikeinen ja aloittavan yrittäjän kannattaa suunnitella liiketoimintakonseptinsa tarkoin lähtökohtiin ja tulevaisuuden muutostekijöihin soveltuvaksi.
ESIMERKKI 1: Ekomatkailuyritystoimintaa Bulgariassa.
Lisätietoja:
•
•
•
•
•
•
Matkailutalous ja matkailun taloudelliset vaikutukset:
http://lipas.uwasa.fi/~mjm/Luennot0210.ppt
Suomen matkailupolitiikka: http://www.tem.fi/index.phtml?s=2547
Luontomatkailun kehittäminen ja tutkimus Suomessa. J. Saarinen. Metlan työraportteja 2005.
http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2005/mwp020-14.pdf
Luonto- ja elämysmatkailu – elinkeinon edellytykset. Esiselvitys tutkimusaiheista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2005: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/raportti352.pdf
Elinkeinoelämän keskusliitto 2008:
http://www.ek.fi/ek/fi/tyomarkkinat_ym/tyoelama/tyohyvinvointi/vastuullinen_yritystoiminta.php
7
KÄSIKIRJA
3 EKOMATKAILUYRITYSTOIMINNAN ALOITTAMINEN
3.1
LIIKEIDEA JA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA
Ekomatkailussa kuten muussakin yritystoiminnassa kaiken perustana on hyvä liikeidea. Tärkeintä liikeideassa on sen kyky tarjota asiakkaille jotakin uutta ja mahdollisesti ainutkertaista.
Uniikin liikeidean avulla yritys erottuu helposti kilpailijoistaan. Yleensä liikeideoita ei ole kovin vaikea keksiä; vaikeampaa on saada ne toimimaan suunnitellulla tavalla käytännössä.
Perusmuodossaan liikeidea vastaa kolmeen kysymykseen:
1) Minkä hyödyn asiakas saa ja minkä tarpeen idea täyttää?
2) Mitkä ovat markkinat?
3) Miten liikeidealla ansaitaan rahaa?
Seuraavien harjoitusten avulla voit kehittää ja muokata omaa yritysideaasi ja arvioida sen
toimivuutta.
HARJOITUS 1. Kehittele itsellesi liikeidea.
HARJOITUS 2. Testaa liikeideasi toimivuutta.
Liikeidean käytäntöön vienti edellyttää yleensä liiketoimintasuunnitelman tekemistä. Liiketoimintasuunnitelman tarkoitus on toimia työkaluna, jonka avulla aloittava yrittäjä rakentaa
ja arvioi yritysideaansa. Se mahdollistaa yritysidean systemaattisen tarkastelun ja paljastaa
idean mahdolliset aukot ja potentiaaliset esteet sen toteuttamiselle.
Perusteellinen liiketoimintasuunnitelma sisältää yleensä seuraavat osa-alueet:
Yrityksen lähtötilanteen arviointi
Markkinoiden ja kilpailutilanteen arviointi
Yrityksen tavoitteet ja strategiat (miten tavoitteet saavutetaan)
Yrityksen eri toimintojen järjestelyt ja kehittämissuunnitelmat (esim. tuotteiden valmistus ja markkinointi)
Taloudelliset laskelmat
Tulevaisuuden riskien ja mahdollisuuksien arviointi
HARJOITUS 3. Rakenna ja suunnittele itsellesi liiketoimintasuunnitelma. Valmiin suunnitelmapohjan löydät osoitteesta:
http://www.walakky.fi/upload/File/ALUSTAVA%20LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN%20MALLI.pdf
8
KÄSIKIRJA
Täydennä liiketoimintasuunnitelmaa ekomatkailun tavoitteiden osalta vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:
1) Mitä positiivisia vaikutuksia yritystoiminnallasi tulee olemaan paikalliselle väestölle ja
paikallistaloudelle?
2) Mitä positiivisia vaikutuksia yritystoiminnallasi tulee olemaan (paikalliselle) luonnolle?
3) Kuinka yhteisö- ja ympäristövastuullisuus näkyy yrityksesi toiminnassa?
4) Kuinka kerrot ympäristöasioista asiakkaillesi?
5) Miten tarkkailet ja kontrolloit yritystoimintasi mahdollisia haittavaikutuksia luontoon ja
paikallisväestöön?
6) Millaisia yhteistyöverkostoja (ketä tai mitä yhteisöjä/yrityksiä) liiketoimintasi onnistuminen edellyttää?
Lisätietoja:
•
•
•
•
•
3.2
Matkailuyrityksen liiketoimintasuunnitelma. L. Halonen. 2008:
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/7496/khl3bLiisaH.pdf?sequence=1
Yrityksen perustaminen: http://www.nuoriyrittaja.fi/ny_perustaminen.html
Sähköinen liiketoimintasuunnitelma yms.: http://www.ensimetri.fi/fi/materiaalit-ja-oppaat
Opastettu liiketoimintasuunnitelman teko: www.liiketoimintasuunnitelma.com
Kannattavan matkailuyrityksen perustaminen. K. Hyttinen 2011
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/28895/Kira_Hyttinen.pdf?sequence=1
MOTIVAATIO JA YRITYSTOIMINNAN EDELLYTTÄMÄT TAIDOT
Liiketoimintasuunnitelman onnistunut toteuttaminen edellyttää motivaatiota yrittäjäksi; yrityksen perustaminen ei ole järkevää, mikäli et ole valmis itsenäiseen työskentelyyn ja riskien
ottamiseen. Motivaatio vaikuttaa siihen kuinka määrätietoisesti yksilö haluaa saavuttaa tavoitteensa ja kuinka tärkeiksi hän ne itselleen kokee (perustaako siis yritys ja saada se menestymään). Motivaation lisäksi toimintaamme vaikuttavat käsitykset omista taidoista ja tehtävän vaatimukset.
Yrittäjän näkökulmasta tärkeimmät kysymykset motivaation ja yritystoiminnan edellyttämien
taitojen suhteen ovat:
1) mitkä ovat mielenkiinnon kohteesi
2) millä tasolla ovat nykyinen tieto- & taitotasosi (koulutuksesi) sekä tärkeimpänä
3) onko sinulla tarpeeksi tietotaitoa ja kokemusta toteuttaa ekomatkailuliikeideasi?
9
KÄSIKIRJA
Ekomatkailuyrittäjän ja yleensä matkailun saralla toimivan henkilön tärkein ominaisuus on
kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Muita ekomatkailuyritystoiminnassa hyödyllisiä ominaisuuksia ovat mm.
päättäväisyys
luovuus
hyvä fyysinen kunto
henkilökohtainen kiinnostus ulkoiluaktiviteetteihin, luontoon ja paikalliseen kulttuuriin
kielitaito
kyky luoda suhteita ja hankkia asiakkaita (tavata, luoda ja ylläpitää kontakteja)
Yksi avainperiaatteista ekomatkailussa on ympäristötietoisuus. Ekomatkailuyrittäjän olisi
suotavaa tuntea paikallisen ekologian ja luonnonsuojelun perusteet sekä ekomatkailun periaatteet ja tavoitteet. Yrityksen on myös tuntea matkailun nykytrendit ja tarpeet voidakseen
vastata niihin omilla tuotteilla ja palveluilla.
Lisäksi ekomatkailuyrittäjällä tulisi olla:
kyky verkostoitua ja tehdä yhteistyötä paikallisen yhteisön ja yritysten kanssa
tietous matkailuun liittyvistä ympäristöriskeistä ja niiden hallintatekniikoista
tietous ympäristölle ystävällisistä menetelmistä ja tekniikoista ja kyky niiden käytännön
soveltamiseen matkailussa
tietous ja kokemus paikallisesta kulttuurista ja kulttuuriperinnöstä ja taito välittää sitä
asiakkaille
omaa halua / motivaatiota suojella paikallista luontoa ja kulttuuria
10
KÄSIKIRJA
Ekomatkailuyrittäjä tarvitsee luonnollisesti myös ns. yleistä yritysosaamista, joka on perusta
yrityksen olemassaololle. Tärkeimpiä yleisiä yritystoiminnan tehtäväalueita ovat:
HARJOITUS 4. Kartoita henkilökohtainen potentiaalisi ekomatkailuyrittäjäksi.
Lisätietoja:
•
•
•
•
Tai http://eco-tourism.pikes.fi/pages/en/home/ -> Materials -> Online courses -> Ecotourism basics
Matkailuyrityksen kehittämiskartta (MAKE):
http://www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/maaseutumatkailun_kehittaminen/ma
tkailuyrityksen_kehittamiskartta
Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Nurmes:
http://www.pkky.fi/Resource.phx/pkky/amo/nurmes/opintolinjat/matka.htx
11
KÄSIKIRJA
3.3
KOHDERYHMÄ
Ekomatkailuyrityksen menestyminen edellyttää yrityksen markkina-alueen, asiakaskunnan ja
kohderyhmän tunnistamista ja huomiointia. Mitä paremmin tunnet kohderyhmäsi, sitä paremmin voit muokata yrityksesi palveluita ja tuotteita vastaamaan kohderyhmän tarpeita ja
vaatimuksia.
Yritysten ongelmat kohderyhmien määrittelyssä aiheutuvat yleensä kahdesta perusvirheestä:
kohderyhmiä ei uskalleta rajata tarpeeksi
markkinointia ei suunnitella kohderyhmäkohtaisesti, vaikka kohderyhmät olisivat tiedossa
Matkailijat ovat hyvin monimuotoinen ryhmä. On tärkeää arvioida tarkasti etukäteen, ketä
haluat ja voit saada ekomatkailuyrityksesi asiakkaaksi. Matkailijat, jotka käyttävät ekomatkailuun liittyviä tuotteita ja palveluja voidaan jakaa seuraavanlaisiin ryhmiin:
•
•
•
•
Ekomatkailijat, jotka tietoisesti valitsevat ekologisen matkailun tuotteita ja palveluita
Matkailijat, jotka sattumanvaraisesti harrastavat ekomatkailua
Matkailijat, jotka valitsevat yhden tuotteen monen joukosta
Seikkailunhaluiset matkailijat, joille tärkeintä ovat extreme – kokemukset eli fyysiset
ja henkiset haasteet
Kuinka yrittäjä sitten osaa rajata kohderyhmänsä yrityksen näkökulmasta oikeanlaiseksi?
Markkinointiviestinnän ammattilaiset ovat kehitelleet kysymyksiä, joiden avulla voi pohtia ja
kartoittaa omaa kohderyhmää.
Millaisten asiakkaiden tarpeita/vaatimuksia pystyn palvelemaan parhaiten?
Mikä tätä kohderyhmää yhdistää?
Koostuuko asiakaskuntani useammasta eri kohderyhmästä?
Millaisia ovat kohderyhmän ”tavalliset” edustajat”?
Millaisia yritykseni asiakkaat todellisuudessa tulevat olemaan ja miksi nimenomaan minun yritykseni tuotteet kiinnostavat heitä?
Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n mukaan ekomatkailija voidaan määritellä seuraavien piirteiden perusteella (Phillips et al. 2002):
•
•
•
•
Sosio-demografiset tekijät: ikä, sukupuoli, ammatti, tulotaso, koulutus.
Maantieteelliset tekijät: syntyperä, matkustusmatka, matkan tarkoitus (vrt. paikallinen vierailija vs. vierasmaalainen matkailija).
Psykologiset tekijät: Asiakastyyppi ”arjen pakoilija” hakee seikkailuja ja irtiottoa päivittäisistä rutiineistaan. ”Vihreä kuluttaja” on asiakastyyppi, joka aktiivisesti etsii
luontoa kunnioittavia matkailutuotteita ja palveluja.
Tiettyjen matkailuaktiviteettien suosiminen: esim. telttamatkailijat tai ns. villin luonnon tarkkailijat. Tämä tekniikka on melko selvä; huomioi, että asiakkaat saattavat
osallistua moniin aktiviteetteihin.
12
KÄSIKIRJA
•
•
Matkailukokemukset: Vakioasiakkaat vs. ensikertalaiset. Useammin saman yrityksen
palveluja käyttäneillä on korkeammat odotukset ja ympäristöasiat näyttäytyvät heille tärkeämpinä.
Matkaan kohdistuvat odotukset: Toiset odottavat rankkoja olosuhteita ja ennalta arvaamattomia haasteita, toisille tärkeää on hyvä luontokokemus ja parempi tietämys
ympäristöstä. Joidenkin pääodotuksena voi olla aika perheen kanssa tai luonnon
kauneudesta nauttiminen.
ESIMERKKI 2: Bulgarian ekomatkailuyritysten kohdemarkkinat ja - asiakkaat.
HARJOITUS 5. Kartoita ekomatkailuyrityksesi markkina-aluetta ja kohderyhmiä.
Lisätietoja:
•
•
•
3.4
Luontomatkailijan profilointi ja segmentointi – empiirinen tutkimus Kolin kesämatkailijoista 2003.
M. Pyykkö 2005. Erityisesti s. 19–20, s. 26 taulukko 2, s. 36–43, s. 45 taulukko 9, s. 54–55, s. 71:
http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/pdf/luo/6-Pyykko.pdf
Viestintätoimisto Suodatin:
http://viestintatoimistosuodatin.fi/blogi/markkinoinnin-suunnittelu-4-kohderyhmat/
Kohderyhmäanalyysit: http://www.dagmar.fi/palvelut/tutkimus/krtutkimukset/default.aspx
LUPA-ASIAT JA SÄÄDÖKSET
Liiketoimintasuunnitelman hahmotuttua yrittäjän on mietittävä, mikä on sopiva yritysmuoto
palvelujen tuottamiselle. Aloittavalla yrittäjä voi perustaa esimerkiksi osakeyhtiön tai toimia
toiminimen kautta. Jälkimmäinen vaihtoehto sopii pienemmän tason toimintaan ja sisältää
vähemmän oikeudellisia toimenpiteitä ja lisäkustannuksia.
Yritysmuodon valintaan vaikuttavat
Yritystoiminnan luonne (kokopäiväinen/ osa-aikainen, erikoislupia tarvitsevien
palvelujen määrä jne.)
Yritystoiminnan aloittamiseen tarvittavan pääoman määrä
Verotukseen liittyvät asiat
Talousasioihin liittyvä luottokelpoisuus
Yrityksen toimintaan tai omistukseen osallistuvien henkilöiden lukumäärä
13
KÄSIKIRJA
Suomen
yrittäjien
Internet-sivuilla
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/perustaminen/
on määritelty oheisessa muistilistassa esitetyt
yrityksen perustamisen vaiheet, jotka jokaisen
yrittäjäksi aikovan tulisi käydä läpi ennen yritystoiminnan aloittamista.
Yrityksen perustamiseen liittyvät toimet ja ilmoitusvelvollisuudet vaihtelevat perustettavan yrityksen yhtiömuodon mukaan. Kaikki
elinkeinonharjoittajat ovat kuitenkin velvollisia tekemään perustamisilmoituksen.
Menestyvän matkailuyrityksen on olennaisen
tärkeää tuntea palveluiden järjestämiseen liittyvät oikeudet, vastuut ja velvoitteet. Varsinaista ekomatkailulainsäädäntöä Suomessa ei
ole, vaan ekomatkailun toimintoja säädellään
lukuisilta eri lain sektoreilta.
Tärkeimpiä (eko)matkailun toimialaan liittyviä
lakeja ovat ympäristö-, rakennus- ja valmismatkalainsäädäntö, sekä elintarvike-, alkoholi, tupakka-, kokoontumis-, metsästys-, kalastus-, maastoliikenne- ja ulkoilulaki. Lisäksi
ekomatkailuyrityksen toimintoja saattavat
koskea erilaiset kansalliset tai kansainväliset
suositukset ja ohjeistukset. Yksi lainvoimaisen
yrityksen tunnusmerkkejä on myös, että yrittäjä maksaa kaikki yritystoimintaan laissa säädetyt verot ja muut maksut.
1. Oma halu ja tahto aloittaa
yritystoiminta
2. Liiketoimintasuunnitelman
laatiminen
3. Yritysmuodon valinta (toiminimi,
avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö,
osakeyhtiö, osuuskunta)
4. Yritystoiminnan luvanvaraisuuden
selvittäminen. Lupaviranomaisia
ovat kaupungit, kunnat,
lääninhallitukset
5. Perustamisilmoitus
yritystietojärjestelmään
6. Perustamisilmoituksella voidaan
ilmoittautua myös kaupparekisteriin,
arvonlisäverovelvolliseksi,
ennakkoperintärekisteriin ja
työnantajarekisteriin
7. Kirjanpidon järjestäminen ja
tarvittavien vakuutusten ottaminen
HARJOITUS 6. Tutustu eri yritysmuotojen ominaisuuksiin ja vaatimuksiin (taustamateriaalina
esim.
Perustamisopas
alkavalla
yrittäjälle
2011
s.
15–16
osoitteessa
http://www.uusyrityskeskus.fi/sites/uusyrityskeskus.molentum.fi/files/perustamisopas_201
1_uyk.pdf) ja määritä, mikä muoto sopisi parhaiten suunniteltuun ekomatkailutoimintaasi.
ESIMERKKI 3: Yritystoiminnan muotoja Liettuassa.
14
KÄSIKIRJA
Hyödyllisiä linkkejä yrityksen perustamisen tueksi:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Uusyrityskeskuksen Yrityksen perustamisopas 2011:
http://www.uusyrityskeskus.fi/sites/uusyrityskeskus.molentum.fi/files/perustamisopas_2011_uyk.pdf
Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus: http://pohjois-karjala.uusyrityskeskus.fi/
Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto http://www.mol.fi/toimistot/pielisenkarjala/
Yrittäjyysneuvonta ja – palvelut Pielisen Karjalassa www.pikes.fi
Yrittäjyyspalvelut Pohjois-Karjalassa http://www.pikes.fi/fi/document.cfm?doc=show&doc_id=85
Yrityksen perustamispalvelu: https://www.perustayritys.fi/
Osuva- yrityspörssi http://www.josek.fi/yritysporssi/
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä www.ytj.fi
Patentti- ja rekisterihallitus www.prh.fi
Lisätietoja ekomatkailuun liittyvästä lainsäädännöstä ja muusta ohjeistuksesta:
•
•
•
•
•
•
3.5
Matkailun lainsäädäntö ja tuotteistamiseen liittyvä juridiikka. Ulla Huovinen (UH Consulting), esitelmä.
http://www.umea.se/download/18.66de48cb12f616a3bef80003072/Ulla+Huovinen,+luentomate
riaali,+Kokkola190411x.pdf
Jokamiehenoikeudet: http://www.luontoyrittaja.net/152.html
Ulla Huovinen: Matkailun lainsäädäntö. Edita Publishing Oy. 2002
Vero-ohjeet → Verotustietoa yritysasiakkaille → Uusi yritys: www.vero.fi
Työlainsäädäntö: http://www.tem.fi/index.phtml?s=2304
Kuluttajaviraston palvelut yritykselle: http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yritykselle/
RAHOITUS
Yritystoiminnan alkuvaiheessa kertyy yleensä paljon kustannuksia ja niukasti tuloja. Matkailuyrityksen asiakaskunnan ja myynnin kehittyminen voi olla hyvinkin hidas prosessi: saattaa
kestää jopa useita vuosia ennen kuin yritystoiminta alkaa tuottaa voittoa. Oman toimeentulon turvaamiseksi aloittavan yrittäjän kannattaa hakea tukea oman yrityksen perustamiseen
ja yritystoiminnan aloittamiseen. Aloittava yrittäjä saa usein alennuksia esim. eläkevakuutusmaksuihin ja voi hakea suoria tukia investointeihin, markkinointiin sekä mainontaan.
Maaseutualueiden yritysten tueksi on olemassa omia tukirahoituslähteitä kuten LEADERrahoitus.
Ekomatkailun perusperiaatteet eli pienimuotoisuus ja keskittyminen luontaisesti olemassa
olevien matkailunähtävyyksien kuten luonnon ja paikalliskulttuurin hyödyntämiseen vähentävät painetta suuriin alkuinvestointeihin. Turhien investointien ja taloudellisten riskien välttämiseksi on hyvä miettiä, mitä matkailullisia resursseja ja vahvuuksia yrityksesi toimintaympäristö tarjoaa valmiina. Valitsemalla aktiviteetit harkiten ekomatkailussa voi päästä alkuun
hyvinkin pienellä rahallisella panostuksella. Mikäli kuitenkin suunnittelet esim. majoitus- ja
ravitsemuspalvelujen tarjoamista, joudut todennäköisesti ottamaan lainaa saadaksesi yritystoiminnan käyntiin ja sitouttamaan yritystoimintaan myös muita kumppaneita.
15
KÄSIKIRJA
Matkailuyrityksen rahoitusmahdollisuuksia ovat mm.
Oma pääoma
Starttiraha
Yrityslainat, takaukset ja viennin rahoitus (Finnveran rahoituspalvelut)
Avustukset yritystoiminnan kehittämiseen (ELY-keskusten rahoituspalvelut)
LEADER - rahoitus
Tekesin rahoitus
Lisätietoja:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Julkinen tuki matkailun kehittämiseen: http://www.tem.fi/index.phtml?s=2842
Starttiraha: www.mol.fi
Finnvera Oyj: http://www.finnvera.fi/Liiketoiminnan-aloitus/Hae-rahoitusta
Etsitkö rahoitusta yrityksellesi?: http://www.rahoituskone.fi/
LEADER: http://www.vaarakarjalanleader.fi
ELY-Keskus: www.ely-keskus.fi
TEKES: www.tekes.fi
Elinkeinoelämän keskusliitto: http://www.ek.fi/ek/fi/yrittajyys_ym/yritysrahoitus/index.php
Keksintösäätiö: http://www.keksintosaatio.fi/Ideoijalle/Tukea-Keksintosaatiosta/Kuka-voi-saadatukea-tai-rahoitusta-Keksintosaatiosta/
16
KÄSIKIRJA
3.6
VASTUU- JA TURVALLISUUSKYSYMYKSET
Ekomatkailuyritystoimintaan liittyy monenlaisia riskitekijöitä, jotka voidaan jakaa seuraaviin
ryhmiin:
poliittisoikeudelliset
taloudelliset
sosiaaliskulttuuriset
ympäristön
riskitekijät
Ekomatkailuun liittyvät vastuu- ja turvallisuuskysymykset vaihtelevat paljon riippuen yrityksen tarjoamista aktiviteeteista ja toiminta-alueen erityispiirteistä. Tavallisesti luontomatkailun toiminnoissa tapahtuu pieniä sairastumisia ja loukkaantumisia mutta etenkin extreme seikkailumatkailussa myös vakavat loukkaantumiset ja jopa matkailijoiden kuolemat ovat
mahdollisia. Muita yleisiä ekomatkailuvahinkoja ovat eksyminen, veteen putoaminen, hyönteisten puremat, myrkylliset kasvit, itsensä polttaminen auringossa, lämpöhalvaus, saastuneen veden tai huonon hygienian seurauksena saadut taudit. Ihmislähtöisiä riskitekijöitä
matkailussa ovat esim. päihteiden käytön tai mielenterveysongelmien aikaansaama häiriökäyttäytyminen tai asiakkaiden terveydentilasta aiheutuvat odottamattomat reaktiot sinänsä
vaarattomissa olosuhteissa.
Joissakin tapauksissa maan tai alueen sosiaalinen tai poliittis-oikeudellinen tilanne voi aiheuttaa vaaraa matkailijoille. Tällaisissa tapauksissa yrittäjän tulisi välittää asiakkailleen tietoa
vaarallisista tilanteista tai paikoista, joihin ei ole suositeltavaa mennä yksin tai ilman paikkoja
tuntevaa opasta.
Ennen asiakkaiden altistamista uusille henkisesti tai fyysisesti vaativille aktiviteeteille, yrittäjän tulee tiedottaa asiakkaille selkeästi, mikäli osallistumiseen liittyy terveydellisiä rajoitteita
tai suosituksia. Ekomatkailuyrittäjän on suositeltavaa kuvailla aktiviteettien sisältö ja vaatimukset tarkasti edeltä käsin, jotta asiakkaat ovat tietoisia mahdollisista riskeistä.
Mikäli yrityksesi tarjoaa extreme -seikkailuaktiviteetteja, on syytä edellyttää osallistujilta todistusta vakuutuksesta, joka kattaa mahdolliset tapaturmat kyseisessä lajissa. Muuten yrityksesi voi joutua yksin vastaamaan onnettomuuksien mahdollisista kuluista. Kaikessa yritystoiminnassa tulee varmistaa, että yrityksellä on voimassa asianmukaiset vakuutukset ja turvallisuusmääräyksiä noudatetaan tarkasti. Aktiviteetteihin tulee sisältyä turvakoulutus, jossa
kuvaillaan tavanomaisimmat vaaratilanteet ja niiden välttäminen sekä opetetaan turvavälineistön käyttö ja asianmukainen käyttäytyminen vaaratilanteissa.
Vähentääksesi vahinkoja ja niistä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä tarjoamiesi palveluiden
tyypillisimmät ongelmatilanteet ja turvallisuusriskit on hyvä arvioida perusteellisesti ennen
varsinaisen yritystoiminnan aloittamista.
17
KÄSIKIRJA
HARJOITUS 7. Kartoita ekomatkailuyrityksen toimintojen riskejä ja toimenpiteitä niiden hallitsemiseksi.
Lisätietoja:
•
•
•
•
•
•
3.7
Yritys vastaa tuotteensa tai palvelunsa turvallisuudesta:
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Ohjeita-ja-vaatimuksia-yrittajille/
Turvallisuus matkailupalveluissa: Palvelua Sydämellä – matkailupalvelijavalmennus
http://www.maaseutupolitiikka.fi/index.phtml?s=240
Omavalvonta: http://www.evira.fi/portal/fi/evira/asiakokonaisuudet/omavalvonta/
Hygieniaosaaminen: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/
Työturvallisuus: http://www.tyoturva.fi/
Riskienhallinta: www.pk-rh.com
EKOMATKAILUYRITYSTOIMINNAN HAASTEITA ALASKASSA
Alaskassa ekomatkailuyritystoiminnan olosuhteet ja haasteet ovat monelta osin samantyyppisiä kuin Suomessa. Alaskaa ja Suomea yhdistää mm. harva asutus, syrjäinen sijainti, kalliit
liikenneyhteydet ja kylmä ilmasto. Seuraavassa listassa on alaskalaisesta ekomatkailun kehittämisoppaasta poimittuja ekomatkailun esteitä:
1) Maaseudun asukkaiden jakautuminen puolesta ja vastaan. Jotkut näkevät ekomatkailun tuovan alueelle mahdollisuuksia, joidenkin mielestä taas ekomatkailijat häiritsevät
paikallisten elämää ja kilpailevat resursseista. Paikallisen väestön huomiotta jättäminen
matkailun kehittämisessä voi johtaa voimakkaaseenkin vastustukseen ja vähimmillään
yhteistyöhaluttomuuteen, jolloin matkailun harjoittaminen hankaloituu.
2) Taloudellisten resurssien puute. Uusi yritys tarvitsee käteistä ja luottoa ennen kuin yritys alkaa kannattaa ja olla taloudellisesti tuottava. Sopivan rahoituksen puute saattaa
katkaista hyvänkin yrityksen alun.
3) Asiantuntijuuden ja johtamistaitojen puute. Yrityksen johtamis- ja hallintataitoja voi
saada koulutuksen tai käytännön kokemuksen kautta. Monilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia kumpaankaan.
4) Alueen tuntemattomuus. Suurin osa Alaskasta on kaukaista, vaikeasti saavutettavaa
aluetta sekä matkanjärjestäjien että matkailijoiden mielestä. Usein matkailijat valitsevat
mieluummin tunnetun ja suositun matkakohteen tuntemattoman ja hankalasti saavutettavan kohteen sijaan.
18
KÄSIKIRJA
Maaseutuyritystoiminnan yleisiä haasteita Alaskassa
Alaskassa tehtiin ISER - tutkimuskeskuksen (the University of Alaska Anchorage’s Institute of Social and Economic Research) toimesta vuonna 2007 tutkimus, jossa haastateltiin maaseutualueiden yrittäjiä. Haastatteluun osallistui melkein 200 pienyrittäjää 19
kunnan alueelta.











Yrittäjät mainitsivat yritystoiminnan päähaasteiksi seuraavia asioita:
Kysynnän arvioiminen ja markkinoiden tunnistaminen
Tarvittavien lisenssien, lupien ja vakuutusten saaminen
Yrityksen johtamiseen ja hallintoon tarvittavan koulutuksen saaminen
Tehokkaiden menetelmien käyttöönotto mukaan lukien asiakaspalvelu ja työntekijöiden palkkaaminen
Pääoman kokoaminen yritystoimintaa varten
Yrittäjiltä saatuja vinkkejä haasteiden selättämiseen:
Hae opastusta asiantuntijoilta
Ota selkoa avustusohjelmista yms. joista uusi yritys voi saada apua
Suosi yritystoiminnassa hidasta kasvua ja lainaa rahaa varovasti
Kouluta itseäsi yritysjohtamiseen ja – hallintaan
Ota perheenjäsenet mukaan yritystoimintaan
Tee yhteistyötä paikallisen yhteisön kanssa, palkkaa paikallisia ja pidä hyvät yhteydet ja suhteet
muihin paikallisiin yrityksiin
Haastattelun lähde: Sharman Haley, Ginny Fay, Jane Anvik and Cami Woolam, Executive Summary, Viable Business Enterprises for Rural Alaska: What Works? ISER Oct. 2007
Lisätietoja:
•
Starting an Ecotourism Business in Alaska
http://seagrant.uaf.edu/map/fishbiz/pubs/ecotourism/ecotourism.pdf
19
KÄSIKIRJA
4 KUINKA ONNISTUA EKOMATKAILUYRITYSTOIMINNASSA?
4.1
INHIMILLISET RESURSSIT
Inhimillisillä resursseilla tarkoitetaan esimerkiksi yrityksen työntekijöiden tietoja, taitoja, pätevyyttä, innovatiivisuutta, asenteita ja muita henkilökohtaisia ominaisuuksia, joita yritys
hyödyntää ja jotka vaikuttavat yrityksen arvon muotoutumiseen. Yritys ei omista työntekijöidensä inhimillistä pääomaa vaan työntekijät päättävät ja kontrolloivat oman osaamisensa
ja kokemuksensa käyttöä.
Inhimilliset resurssit voidaan luokitella osaksi yrityksen aineetonta pääomaa. Muita aineettoman pääoman rakennuspalikoita ovat rakenneresurssit, jotka tarkoittavat esimerkiksi
organisaation toimintatapoja ja kulttuuria, immateriaalioikeuksia sekä yrityksen brändiä
ja mainetta. Suhderesursseihin taas kuuluvat yrityksen verkostot sekä suhteet asiakkaisiin,
sijoittajiin, toimittajiin ja muihin yhteistyökumppaneihin.
Ekomatkailuyritykset ovat yleensä pieniä, 1-2 osakkaan firmoja. Mikäli olet yrityksesi ainoa
työntekijä, saatat ajatella, ettei inhimillisistä resursseista huolehtiminen ole kovin tärkeää.
Yrityksen toiminnan jatkuvuuden ja yrittäjän hyvinvoinnin takia on kuitenkin tärkeää seurata
työn määrää ja sen aiheuttamaa rasitusta. Mikäli työskentelet jatkuvasti yli 12 tuntia seitsemänä päivänä viikossa, on todennäköistä, että työn rasitus alkaa näkyä negatiivisina vaikutuksina toiminnassasi ja terveydessäsi. Siitä kärsii sekä yrittäjä että yritys.
Muista, että yrittäjä on yrityksen tärkein voimavara eikä sen hyvinvointia ole vara laiminlyödä!
Vinkkejä yrittäjän henkisen ja fyysisen jaksamisen tueksi:
 Suunnittele ja aikatauluta työsi siten, että pystyt tietyin väliajoin myös pitämään vapaata
(matkailun kausiluontoisuus suo tähän hyvät mahdollisuudet)
 Hyödynnä yrittäjän vapautta ja suunnittele työtuntisi luontaisen elämänrytmisi mukaan
aina kun mahdollista
 Pidä huoli siitä, että terveydenhoitosi ja vakuutuksesi on hoidettu ja organisoitu ajan tasalle
 Nimeä ja valmenna ns. hätäapuhenkilö (perheenjäsen, ystävä, naapuri), joka pystyy huolehtimaan kiireellisimmistä asioista yrityksessäsi, jos sairastut
 Kokoa ympärillesi tukiverkosto henkilöistä (paikallinen yritysneuvoja, yrittäjätoverit, ystävät, perheenjäsenet jne.), joiden kanssa pystyt keskustelemaan ongelmista vähentääksesi henkistä painetta ja löytääksesi ongelmiin ratkaisuja mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa
20
KÄSIKIRJA
 Keskity osa-alueisiin, jotka hyödyntävät omaa ydinosaamistasi ja -kiinnostustasi ja verkostoidu sekä hanki tukipalveluja osa-alueille, jotka tuntuvat hankalilta suorittaa omana
työnä
 Päivitä osaamistasi yrityksen tarpeiden ja omien kiinnostustesi mukaan
Mikäli sinulla on palveluksessasi muuta henkilöstöä, ota huomioon myös seuraavat asiat:
 Noudata työvoimalainsäädäntöä sekä hyviä käytänteitä koskien työntekijän palkkaamista ja
palkanmaksua
 Pidä huolta, että yrityksesi työntekijät tietävät, mitä heiltä odotetaan
 Perehdytä työntekijäsi yrityksesi työtehtäviin ja pelisääntöihin, ekomatkailun periaatteisiin
sekä paikalliseen luontoon ja kulttuuriin
 Pidä yrityksesi turvallisuusohjeet ja – käytännöt ajantasaisina ja näkyvillä. Huolehdi myös, että työntekijäsi tuntevat ohjeet ja toimivat niiden mukaan.
 Ole avoin työntekijöidesi ideoille ja ehdotuksille
 Kouluta ja kehitä työntekijöidesi taitoja heidän kiinnostustensa mukaan ja oman yrityksesi
tarpeiden mukaan
Lisätietoja:
•
•
•
•
•
4.2
Työhyvinvointi kantaa pitkälle. ETERA: https://www.etera.fi/fi/tyohyvinvointi/Sivut/Default.aspx
Yrittäjän hyvinvointi. Suomen Yrittäjät: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yrittajaihmisena/hyvinvointi/
Osaamisesta kannattavaa liiketoimintaa:
http://www.piramk.fi/web/maaseutumatkailuseminaari.nsf/Osaamisesta_kannattavaa_liiketoimintaa.pdf
Kiinni aineettomaan pääomaan:
http://www.tampereenkauppakamarilehti.fi/Arkisto/Lehtiarkisto/2005/7_05/aineeton_paaoma.html
Matkailupalveluiden tuottaja. Pohjois-Karjalan Ammattiopisto, Nurmes:
http://www.studentum.fi/Matkailupalvelujen_tuottaja_133682.htm
MARKKINOINTI JA BRÄNDÄYS
Brändi (engl. brand = polttomerkki) on mielikuva, joka liittyy yrityksen tuotteeseen tai palveluun. Käytännössä se tarkoittaa tietyn tavaramerkin ympärille muodostunutta positiivista
mainetta ja tuotteeseen liitettyjä positiivisia ominaisuuksia (esim. korkea laatu, tietty käyttäjäkunta, jokin käytettävyyden aspekti), jotka saavat asiakkaat tietoisesti suosimaan kyseisen
tavaramerkin tuotteita.
Usein sanotaan, että brändejä luodaan markkinoinnin avulla. Brändi voi syntyä tuotteen tai
yrityksen ympärille myös ilman markkinointia. Markkinoinnin avulla voidaan vahvistaa tuotteeseen tai palveluun liittyvien ominaisuuksien näkyvyyttä, jolloin myös kuluttajan on helpompi löytää itselleen sopiva tuote.
21
KÄSIKIRJA
HARJOITUS 8. Kartoita yrityksesi mahdollisia bränditekijöitä.
Markkinointistrategia on tärkeä kaikille asiakaspalvelua harjoittaville yrityksille ja organisaatioille. Se kuvaa, miten asiakkaalle tuotetaan arvoa ja mikä saa asiakkaan valitsemaan juuri
sinun tuotteesi tai palvelusi. Kun haluat rakentaa tuloksia tuottavan markkinointistrategian,
aloita kysymällä itseltäsi seuraavat kolme kysymystä (Juslén 2009):
1) Mikä on asiakkaan ongelma/palvelutarve, jonka aiot ratkaista?
Aloita markkinointistrategiasi rakentaminen pohtimalla potentiaalisten asiakkaidesi tarpeita/mielihaluja, joihin sinä käytettävissäsi olevilla voimavaroilla voit vastata. Asiakas ostaa
tuotteen tai palvelun, koska se auttaa häntä tyydyttämään jonkin tarpeen tai mielihalun.
Ekomatkailussa asiakkaan tarve voi olla esim. rentoutuminen, arjesta irti pääseminen, luonnon hyväksi toimiminen tai luontoelämysten saaminen.
2) Miten aiot ratkaista asiakkaan ongelman/palvelutarpeen?
Rakenna tuote/palvelu, joka tuottaa asiakkaan palvelutarvetta/ mielihalua vastaavan hyödyn. Huomioi konkreettisten hyötyjen lisäksi myös emotionaaliset ja sosiaaliset hyödyt, ne
ovat asiakkaan kokeman arvon kannalta useimmiten kaikkein tärkeimpiä. Kuvaa, miten palvelun voi ostaa ja saada käyttöön.
3) Miksi asiakas ostaisi tarvitsemansa palvelun juuri sinulta?
Rakenna jokaista määrittelemääsi asiakasryhmää varten puhutteleva arvolupaus, jossa kuvaat asiakkaan näkökulmasta, miten sinun yrityksesi voi ratkaista hänen palvelutarpeensa.
Aloittamalla markkinointistrategian luomisen kolmen yllämainitulla kysymyksen tekniikalla
luot vahvan perustan tehokkaalle markkinoinnille, jossa päähuomio on asiakkaassa – ei tuotteissa, jakelukanavissa tai mediatyökaluissa.
22
KÄSIKIRJA
Apukysymyksiä, joilla voit jalostaa markkinointistrategiaasi edelleen:
Kilpailu
Tuote
Mikä tekee yrityksesi
tarjoamasta tuotteesta
erityisen?
Mitkä yritykset
tarjoavat
samantyylisiä
tuotteita alueellasi?
Mikä on myyntisi ydin?
Kuinka niitä voi
verrata sinun
tuotteesi kanssa?
Millä tavoin tuote on
ympäristöystävällinen,
vastuullinen tai
kestävän kehityksen
mukainen?
Mikä on tarjouksesi
kokemusperäinen
arvo? Miten se eroaa
kilpailijoidesi
tuottamasta arvosta?
Markkinat
Onko yrityksesi
tuotteet ja palvelut
suunnattu
kotimaisille vai
ulkomaisille
asiakkaille?
Onko yritystoimintasi
suunnattu lyhyen vai
pitkän loman
matkailijoille?
Onko tuotteet ja
palvelut suunnattu
lapsiperheille, yksin
matkaileville aikuisille
vai pariskunnille?
Ekomatkailupalveluja voi markkinoida ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasti paitsi
omilla verkkosivuilla myös sosiaalisen median työkalujen avulla. Mm. Facebook, Twitter,
Youtube, LinkedIn, Slideshare – palveluissa voit saada pienellä vaivalla paljon näkyvyyttä.
Voit levittää tietoa omasta yrityksestäsi myös matkanjärjestäjien tai matkatoimistojen kautta. Puskaradiomarkkinointi eli sanan levittäminen ystävien ja tyytyväisten asiakkaiden kautta
on myös yllättävän tehokasta. Loppujen lopuksi erilaisten markkinointikeinojen keksimisessä
vain mielikuvitus on rajana.
Ekomatkailuyrittäjä suosii ympäristöystävällisiä markkinointitekniikoita vahvistaaksensa yrityksensä ympäristövastuullista imagoa, sillä tällaisen imagon luominen on hyvin pitkäjänteistä työtä. Matkailuyrittäjän menestymisen takaavat toiminnan huolellinen suunnittelu, muuttuvien asiakkaiden ja sidosryhmien huomioiminen, erilaisten kulttuurien tuntemus, kestävien
käytäntöjen noudattaminen ja laaja yhteistyö muiden tahojen kanssa. Markkinointi on yksi
osa, jonka avulla asiakas arvioi yritystä ja sen tarjoamia tuotteita/ palveluja.
Muita tekijöitä, joiden avulla asiakas arvioi yritystä ovat:
o sijainti
o menetelmät ja toimintatavat
o ammattimaisuus
o työntekijöiden asenne asiakkaita kohtaan
o muiden asiakkaiden antama palaute / suositukset
o yrityksen harjoittama mainonta
o tuotteiden ja palveluiden hinnat
o palvelun laatu
o markkinointitutkimukset jne.
23
KÄSIKIRJA
HARJOITUS 9. Analysoi ekomatkailuyritysten Internet-sivuja markkinointityökaluna.
Yksi markkinoinnin tärkeä osa-alue on hinnoittelu, jonka avulla yritys määrittelee tuotteidensa ja palveluidensa arvoa asiakkaille. Yritykset voivat omaksua itselleen erialaisia hinnoittelustrategioita. Kilpailevien yritysten hinnat tai vaihtoehtoiset tuotteet määrittelevät keskimääräisen hintatason jollekin tietylle tuotteelle tai palvelulle. Yritys voi myydä tuotteitaan alimmillaan tuotantokustannusten hinnoilla mutta se ei ole pitkän päälle kannattavaa, koska yritys ei saa myymistään tuotteista mitään voittoa. Ekomatkailuyrityksen tuotteiden tai palvelujen sekä liian korkea että liian matala hinnoittelu aiheuttaa yritykselle tappiota. Senpä vuoksi
hinnoittelua mietittäessä kannattaa huomioida seuraavia tekijöitä:
Kiinteät ja muuttuvat kustannukset
Kilpailu
Yrityksen tavoitteet
Kohderyhmä ja sen halukkuus maksaa tuotteesta
Asiakkaan halukkuus maksaa enemmän ympäristöystävällisyydestä
Hinta, joka sisältää lahjoituksen paikalliseen luonnonsuojeluun – maksavatko asiakkaat
Yrityksen halu käyttää hintaporkkanoita saadakseen asiakkaat käyttäytymään ympäristöä
säästävämmin (esim. alennus hinnoissa, jos ei lennä, muita alennuksia halutusta käyttäytymisestä jne.)
Lisätietoja
•
•
•
•
•
•
•
•
Brändätään pikkaisen. PK-yrityksen brändikirja. J. Sandbacka 2010:
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514261893/isbn9789514261893.pdf
Tietoa ja ohjeita matkailun Internet – markkinoinnista: http://www.matkailumarkkinointi.com
Sosiaalinen media yrityksen markkinoinnissa: http://www.slideshare.net/hponka/sosiaalinenmedia-yrityksen-markkinoinnissa-4500689
J. Juslen 2009: http://jarijuslen.wordpress.com/2009/06/08/markkinointistrategia-on-vastauskolmeen-kysymykseen/
Arja Puustinen, Ulla-Maija Rouhiainen. Matkailumarkkinoinnin teoriaa ja työkaluja. Edita Publishing Oy 2007.
Markkinoinnin johtaminen ja suunnittelu:
http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkinointi/kul3.htm
Markkinointisuunnitelma:
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/markkinointisuunnitelma/pages/markkinointistrategia.htm
Kuluttajavirasto: http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yritykselle/markkinointi/
24
KÄSIKIRJA
4.3
VERKOSTOITUMINEN & TIEDON HANKKIMINEN
Verkostoituminen on avaintekijä ekomatkailuyrityksen menestymiselle. Peruspalvelut, joita
matkailijat tarvitsevat ovat majoitus, ruoka, kuljetus, vapaa-ajan viihdykkeet ja aktiviteetit,
tulkkaus ja matkamuistot. Pientä yritystä pyörittävä ekomatkailuyrittäjä ei välttämättä pysty
tarjoamaan kaikkia tarvittavia palveluita itse ja osa potentiaalisista asiakkaista ei voi tai halua
käyttää yrityksesi palveluita, ellei kohteessa ole saatavilla ns. ”koko pakettia”. Puuttuvia palveluja tarjoavien yritysten ja yhteisöjen kanssa verkostoitumalla ekomatkailuyrittäjä voi laajentaa potentiaalista asiakaskuntaansa ilman lisäkustannuksia. Yrittäjän kannattaa harkita
verkostoitumista myös lähellä omaa konseptia toimivien ekomatkailuyritysten yritysten
kanssa muodostaakseen alueellisia turistipalvelujen ketjuja ja keskittymiä, jotka houkuttelevat tehokkaammin asiakkaita. Jos samalla alueella on tarjolla paljon palveluja ja tiedotus palveluista toimii, asiakkaiden viipymä todennäköisesti pitenee ja matkailun tuoma hyöty paikkakunnalle kasvaa.
Verkostoitumiseen liittyy joitain erityispiirteitä, jotka yrittäjän on hyvä tiedostaa prosessia
aloittaessaan (Opetushallitus 2002):
 Verkostoituminen on ennen kaikkea sosiaalinen investointi. Se vie aikaa ja voi olla raskastakin. Henkilökemioiden on toimittava.
 Verkostostrategiaa ei voi suunnitella valmiiksi, vaan verkostoituminen tapahtuu ajan kuluessa ja sen muodot muuttuvat koko ajan.
 Tiedonkulun avoimuus on otettava toimintatavaksi. Yritysten pitää tiedottaa mahdollisimman paljon ja kaikille verkoston osapuolille.
 Yritysten täytyy aktiivisesti seurata ympäristönsä tapahtumia eikä verkostoituminen saa
olla itsetarkoitus.
 Mikäli yrityksen ympäristössä tapahtuu huomattavia muutoksia, esimerkiksi lakimuutoksia, verkoston alkuperäinen tavoite saattaa kadota.
Liiketaloudellinen tutkimuslaitos (1995) on listannut yhteistyön ja verkostoitumisen esteitä
yhteistoiminnan käynnistämis- ja toteuttamisvaiheissa







tiedon suunnittelemattoman leviämisen pelko (avaintoimintojen jakamisen pelko)
järjestelmien ja yrityskulttuurien erot
epätasainen sitoutuminen ja osapuolten kokoero
vallan tai etujen epätasapaino
epäselvyydet toiminnan laajuudesta
osallistuvien yritysten organisaatioista nouseva vastustus
tavoitteiden muuttuminen ja lojaalisuusristiriidat
25
KÄSIKIRJA
Verkostoyhteistyön onnistuminen vaatii osallistujilta yhteistyökykyä ja -halua. Rakentava
asenne auttaa pääsemään pienten vaikeuksien yli. Työskentely luottamuksellisen ilmapiirin
saamiseksi kannattaa. Matkailuyrityksellä voi olla verkostoja ja erilaisia yhteistyötahoja myös
alue- ja paikallistasolla. Aluetasolla yhteistyötä voi olla esimerkiksi TE-keskuksen, maakuntaliiton, Finnvera Oyj:n ja matkailun alueellisten organisaatioiden kanssa. Matkailutoimialalla
verkostoja voi syntyä erilaisten kehittämishankkeiden tuloksena. Valmiit yritysten verkot voivat rahoittaa yhteisiä toimintojaan kehittämishankkeisiin saatavan rahoituksen avulla.
Lisätietoja verkostoitumismahdollisuuksista
•
•
•
•
•
•
•
•
•
4.4
Suomen ekoyrittäjät – SEY ry: http://www.ekoyrittajat.fi/
Valtakunnallinen maaseutumatkailuyrittäjien yhdistys: www.smmy.fi
Eceat Finland. www.eceat.fi
Pielisen Karjalan kansainvälisen matkailun yhteistyöhanke 2010–2012:
http://www.pikes.fi/fi/?ID=1445
Luontomatkailun markkinointi- ja myyntisivut: www.villipohjola.fi
Pohjois-Karjalan matkailusivut: www.visitkarelia.fi
Pohjois-Karjalan matkailu:
http://webshop.kareliaexpert.fi/SearchResults.action?siteName=kareliaexpert&siteView
Kolin alueen matkailu: www.koli24.fi
Pohjois-Karjalan yrittäjät: http://lieksa.pkyrittajat.fi/etusivu/
Nurmeksen yrittäjät: http://nurmes.pkyrittajat.fi/etusivu/
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA & HALLINTA
Ekomatkailuyrityksen toimintaperiaatteisiin kuuluu seurata matkailun aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja estää tai pyrkiä korjaamaan jo aiheutuneita vahinkoja. Ennen ekomatkailuyritystoiminnan aloittamista on syytä tunnistaa potentiaaliset riskit, joita suunnittelemasi
aktiviteetit saattavat aiheuttaa ympäristölle, paikalliselle kulttuuriperinnölle tai paikallisille
ihmisille.
Matkailuelinkeinon menestys on riippuvaista luonnon resurssien ja rakennetun ympäristön
sekä paikallisyhteisöjen ja niiden kulttuurien hyvinvoinnista, kestävästä käytöstä ja hoidosta.
Matkailusta aiheutuvat ympäristövaikutukset voivat olla välillisiä tai välittömiä, tilapäisiä tai
pysyviä ja heikkoja tai voimakkaita. Matkailun haitalliset vaikutukset ympäristöön voidaan
karkeasti luokitella joko rakenteista tai matkailijoista johtuviin ongelmiin. Rakenteista
johtuviin ongelmiin lukeutuvat muun muassa päästöt ilmaan ja veteen, melu,
maisemavauriot sekä matkailun vaatima infrastruktuuri. Matkailijat puolestaan aiheuttavat
muun muassa tungosta, liikenneruuhkia, roskaantumista, melua ja maaston kulumista.
26
KÄSIKIRJA
On olemassa monia keinoja, joilla vähentää
matkailuaktiviteettien
aiheuttamia
haitallisia
ympäristövaikutuksia. Matkailun rakenteiden ympäristökuormitusta voi vähentää hakemalla mahdollisimman
ekologisia ratkaisuja oheisen listan asioihin:
Lämmitys
Ilmastointi
Sähkö
Vesi
Kuljetukset
Hankinnat
Ekomatkailuyritys ei pelkästään keskity välttämään
negatiivisia vaikutuksia vaan pyrkii tuottamaan
Kemikaalit
Jätteet
ympäristölle ja paikalliselle väestölle myönteisiä
vaikutuksia. Myönteiset vaikutukset ilmenevät ajan
myötä esim. työpaikkoina ja paikallisten palveluiden, ruoan ja osaamisen käytön lisääntymisenä ja paikallisen infrastruktuurin kehittymisenä.
Ekomatkailuyrityksen tärkeä ominaispiirre on paikallisen kulttuurin kunnioittaminen ja sen
esille tuominen paikallisyhteisön aktiivisen osallistamisen kautta. Yhteisölliset aktiviteetit ja
yhteydet paikallisiin päättäjiin luovat osaltaan ekomatkailuyritykselle lujan liiketoiminnallisen
perustan. Tiiviin verkoston luominen oman yritystoiminnan ympärille vaatii yrittäjältä hyvää
kommunikointia, säännöllisiä tapaamisia ja yhteydenpitoa sekä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä
aktiviteeteissa. Yrittäjän ja yrityksen henkilöstön kouluttautumisen kautta ekomatkailuyritys
voi vaikuttaa erittäin myönteisesti paikalliseen toimintaympäristöönsä, lisätä tietoisuutta
paikallisesta luonnosta ja kulttuurista ja tarjota uusia, hyödyllisiä taitoja koko yhteisölle.
HARJOITUS 10. Suunnittele ekomatkailuyrityksesi ympäristövaikutusten arviointia, seurantaa
ja hallintaa.
LIITE: Ekomatkailijan muistilista
Lisätietoja
•
•
•
Matkailuyrityksen ympäristövaikutukset – miten niitä voi pienentää:
http://www.hel2.fi/ymk/ekokompassi/Tiedostot/Koulutusmateriaalit/Yritykset/Matkailualan_ym
paristovaikutukset_201010.pdf
Vastuullisen matkailijan käsikirja: http://www.ekomatkailu.fi/
Ekologisesti kestävä matkailuyritys. Opas ympäristövastuullisempaan matkailuyrittäjyyteen. S.
Eronen 2008. http://www.eceat.fi/docs/Sanna_Eronen_Opinnaytetyo_Turku_AMK.pdf
27
KÄSIKIRJA
5 SUUNNITTELE EKOMATKAILULLINEN TUOTE/-PALVELU
Tuotesuunnittelussa keskitytään luomaan ja kehittämään tuotteen ydinsisältö (= hyöty asiakkaalle) ja varsinainen tuote. Hyöty on ekomatkailussa yleensä jotakin abstraktia kuten jännityksen ja kunnioituksen tuntemuksia, mielenrauhaa tai uusien asioiden oppimista. Varsinainen tuote on se toiminto, jota tarjoat asiakkaalle em. hyödyn aikaansaamiseksi.
Käytetään esimerkkinä lintujen tarkkailuretkeä. Varsinainen tuote on tässä järjestetty tapahtuma, jonka aikana lintuja voi tarkkailla. Tuote voi sisältää kuljetuksen ja opastetun matkan
tarkkailutornille, yrityksen lainaamien välineiden käytön ja kuljetuksen takaisin lähtöpaikkaan. Tuotteen ydinsisältö/hyöty on asiakkaiden kokema rauhoittuminen ja virkistyminen
luonnossa, uusien asioiden oppiminen ja villieläinten seuraamiseen liittyvä jännitys/ihmetys.
Voit aloittaa oman ekomatkailu tuotteen suunnittelun seuraavien kysymysten avulla:
1. Mikä on tuotteesi ydin/ hyöty asiakkaalle?
2. Mikä on se varsinainen tuote, joka tuottaa em. hyödyn?
3. Mitä perusosia tuote sisältää?
4. Kuinka ”laajentaisit” perustuotteen kiinnostavuutta ja käytettävyyttä?
5. Pystytkö kehittämään tuotetta eri toimijoiden kanssa verkostoitumalla?
6. Mitkä ovat tuotteesi ympäristöystävälliset puolet?
Tuotesuunnittelun alun helpottamiseksi alla esimerkkejä ekomatkailualan toiminnoista:
villieläinten tarkkailu
lintujen tarkkailu
opastetut vierailut ympäristön tai kulttuurin kannalta merkittävissä paikoissa
tutustuminen nykykulttuureihin (etnografinen matkailu)
maatilamatkailu
päivävaellus
pitkät vaellukset maastoyöpymisin
ratsastus
hiihto, koiravaljakkoajelu, retkiluistelu, lumikenkäily
sukellus, uinti
vesillä liikkuminen ilman moottoroituja apuvälineitä (purjehdus, koskenlasku, meri/järvimelonta, soutu)
 seikkailumatkailu











28
KÄSIKIRJA
Monien ekomatkailuyritysten menestysartikkeliksi ovat muodostuneet luontoon ja kulttuuriin liittyvät interaktiivisen oppimisen ohjelmapalvelut toteutettuna tavoilla, jotka suunnitelmallisesti ja avoimesti minimoivat negatiivisia ympäristövaikutuksia.
Vinkkejä laadukkaiden ekomatkailupalvelujen järjestämiseen:
 Tarjoa etukäteistietoa aktiviteetista/kohteesta ennen aktiviteetin aloittamista
 Anna asiakkaille kirjallisesti ja suullisesti aktiviteetissa noudatettavat ohjeet esim. sopivan vaatetuksen tai käyttäytymisen suhteen
 Tarjoa elämysten lisäksi tietoa alueen maantieteellisistä, sosiaalisista ja poliittisista piirteistä sekä ympäristöllisistä, sosiaalisista ja poliittisista haasteista
 Tarjoa perusteellinen opastus ammattitaitoisten oppaiden johdolla koko retken ajan
 Tarjoa asiakkaille mahdollisuus tavata ja olla vuorovaikutuksessa paikallisten yhteisöjen
kanssa myös muuten kuin tuotteiden myymistarkoituksessa
 Kehitä matkailijoiden ymmärrystä paikallisten ihmisten päivittäisestä elämästä ja perinteistä ja esittele ajankohtaisia aiheita
 Tarjoa asiakkaille tietoa ja mahdollisuus tukea taloudellisesti paikallisia hyväntekeväisyyskohteita
ESIMERKKI 4 Liettuan ja Bulgarian ekomatkailupalveluista ja – tuotteista.
HARJOITUS 11
a) Suunnittele ja hahmottele tuotekortin avulla ekomatkailuyrityksen tuotteita/palveluita.
b) Tee itsellesi tuotekohtainen hinnoittelulaskelma.
HARJOITUS 12. Tarkistuslista: Onko ekomatkailuyrityksesi valmis käynnistettäväksi?
Lisätietoja
•
•
•
•
•
Kulttuuritapahtumat kaupallisina ohjelmapalvelutuotteina:
http://www.kehy.fi/filebank/234-KKkulttuuritapahtumat.pdf
Matti Boxberg, Raija Komppula. Matkailuyrityksen tuotekehitys. Edita Publishing 2005.
Vaikuta valinnoilla, matkusta vaihtoehtoisesti.
Ekomatkapaketin tuotteistaminen. R. Karhu. P. Syrjäläinen 2008:
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/11499/2008-07-22-08.pdf?sequence=1
Luontoliikkuminen ja maastohiihto kaupallisina ohjelmapalvelutuotteina:
http://www.kehy.fi/filebank/228-KKvaellus_ja_maastohiihto.pdf
Seikkailu- ja elämystoiminta kaupallisina ohjelmapalvelutuotteina:
http://www.kehy.fi/filebank/229-KKseikkailu.pdf
Ratsastus ja pyöräily kaupallisina ohjelmapalvelutuotteina:
http://www.kehy.fi/filebank/230-KKratsastus_ja_pyoraily.pdf
29
KÄSIKIRJA
6 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ
Tässä luvussa esitellään N8URjob-hankkeen partnerimaiden Bulgarian ja Puolan käytännön
esimerkkejä ekomatkailusta.
•
•
•
Ekomatkailureitti “The Canyon of Waterfalls Bulgariassa.
Ekomatkailureitti Negovanka – Central Fore Balkan Bulgariassa.
Pienten, orgaanisesti valmistettuja ruokia tuottavien tilojen verkosto Puolassa
Ekomatkailureitti “The Canyon of Waterfalls” alkaa kaupungista nimeltä Smolyan – n.
240 km Bulgarian pääkaupungista Sofiasta. Matkailureitti on melko uusi, pituudeltaan 6 km
ja vie noin 4 h patikoida se. Yksi reitin kauneimmista ja sykähdyttävimmistä paikoista on reitin varrella oleva Soskovcheton suojelualue. Suojelualueella kasvaa monia erilaisia kasvi- ja
puulajeja kuten kuusia, mäntyjä ja erittäin harvinainen kukkalaji Lilium rhodopeum. Reitti
päättyy komeaan Orfeuksen vesiputoukseen, jonka korkeus on vaikuttavat 68 m. Monet suojelualueen luontonähtävyyksistä ovat olleet matkailijoilta suljettuja, kunnes alueelle on perustettu reitti ja tarkkailu/pysähdyspaikat.
Ekomatkailureitti ”Negovanka – Central Fore Balkan”
Reitti alkaa Bulgariasta, Veliko Tarnovon alueella sijaitsevasta Emenin kaupungista ja kattaa
kokonaan kanjonialueen, joka on muodostunut Negovanka-joen varrelle. Pystysuorat kalliot,
kalliojyrkänteet ja luolat antavat esimerkkiä luonnon kauneudesta ja yksinkertaisuudesta jokikanjonissa. Korkeaa vuorijonoa halkoo komea panoraamakuva joesta. Maisemalle ovat
tyypillisiä myös isot kuopat. Rotkon alkuosa vie Emenin luolaan joka sijaitsee joen vasemmalla penkalla. Sitä käytti aikoinaan sotilasyksikkö, joka tiputettiin sodan aikana luolan yläpuolella olevalla aukiolle. Luolan entisöiminen tekisi siitä oivallisen turistikohteen. Koko reitin
kiertäminen vie noin 3 h. Tämä Negovankan reitti oli ensimmäinen ekomatkailureitti Bulgariassa ja yhdessä myöhemmin perustetun Krushunskan ekomatkailureitin kanssa ne ovat mielenkiintoisimmat ja eniten kävijöitä keräävät ekomatkailureitit nykyisin. Emenin luola ei ole
ulkonäöltään monimuotoinen mutta se on varmasti ensimmäinen luola, joka on varustettu
hissillä.
30
KÄSIKIRJA
Pienten luomuruokaa tuottavien tilojen verkosto Puolassa
Verkoston kehittyminen juontaa juurensa aina 90-luvun alkuun, jolloin Puolassa pienviljelijät
taistelivat omien tilojensa muuttamista suurtiloiksi. Ensin tilalliset kokivat uhkaa Puolan
valtion puolelta ja sittemmin tilojen tulevaisuutta uhkasi Puolan liittyminen Euroopan
Unioniin. Pienten tilojen suojelemiseksi ja maaseutumaisen elämäntyylin säilyttämiseksi
perustettiin Puolassa ekologiseen maatalouteen ja turismin kehittämiseen erikoistunut keskus
ECEAT (Ecological Agriculture and Tourism-Poland). Instituution tavoitteena on käyttää ja
kehittää ekomatkailua työkaluna, jonka avulla luomutilalliset pystyvät ottamaan – joskus
vaikeankin – askeleen perinteisestä maataloudesta kohti ekologista maataloutta.
Käytännön toiminta: Tilat, jotka ottavat vastaan ekomatkailijoita, sijaitsevat usein luonnonkauniilla paikoilla; suurin osa vuoristossa lähellä järviä ja jokia, metsien keskellä, luontomatkailuun sopivien alueiden läheisyydessä. ECEAT:in verkoston luomutilat sijaitsevat ympäri
Puolaa n. 30–80 km välein. Matkailijat pystyvät siirtymään tilalta tilalle autolla, käyttäen
julkisia kulkuvälineitä, pyörällä tai jalan.
Luomutiloilla vierailevat ekomatkailijat viipyvät yleensä tilallisten kotona, mökeissä tai pienillä leirintäalueilla. Ekomatkailijat viettävät aikaansa tiloilla retkeillen lähiympäristössä, kävellen, pyöräillen, uiden tai ratsastaen. He ovat tervetulleita osallistumaan myös tilan töihin
(esim. hedelmien keruu; lehmien lypsy; juuston, voin ja hillon valmistus; yrttien, marjojen,
sienien keruu; leivän leivonta jne.). Vieraille tarjotaan kotiruokaa, hedelmiä ja kasviksi tilan
omasta puutarhasta, jossa tuotteet kasvatetaan ekologisten periaatteiden mukaan. Ekomatkailijat voivat viipyä tietyllä tilalla pidemmän aikaa tai jopa niin pitkään kuin itse haluavat.
Joillakin tiloilla järjestetään jopa kesäisin eko-kesäleirejä tai tilat yhdessä järjestävät opastettuja kiertokävelyitä. Tällä tavoin ekomatkailijoiden ja luomutilojen välinen sekä tilojen välinen
yhteistyö on kehittynyt kuten myös luomutilojen ja matkailutoimistojen välinen yhteistyö.
Monet verkoston toimintaan osallistuvista luomutiloista ovat joko saaneet Ecoland – sertifikaatin (kansainvälinen luomutuotannon sertifikaatti) tai ovat perinteisiä luomutiloja eli eivät
käytä tuotannossaan lannoituksen nykymenetelmiä tai sadon suojeluun käytettäviä kemikaaleja.
ECEAT:in Puolan keskuksen käynnistämä ohjelma on sittemmin levinnyt 21 maahan ja saanut
kussakin maassa omia paikallisia versioita. Lisätietoja tästä voit katsoa www.eceat.pl
31
KÄSIKIRJA
LISÄLUKEMISTA
LUKU 1 MITÄ ON EKOMATKAILU?
•
Kestävän luontomatkailun periaatteet:
http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Luonnonsuojelu/Suojelualueidenhoitojakaytto/Virkistyska
yttojaluontomatkailu/Kestavanluontomatk/Sivut/Kestavanluontomatkailunperiaatteetluonnonsuojelualueilla.aspx
http://www.amk.fi/material/attachments/vanhaamk/etuotanto/5hNo26ZlD/kestava_luontomatk
ailu.doc
LUKU 2 EKOMATKAILUN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ
•
•
•
•
•
•
Ismo Pesonen, Tytti Mönkkönen, Tarja Hokkanen. Menestyvä matkailuyritys. Edita Publishing Oy
2006.
Hall, C. Michael 2000. Tourism planning: policies, processes and relationships. Essex: Pearson
Education Limited.
Maaseutu tulevaisuuden merkitysyhteiskunnassa. Trendianalyysi. K. Hienonen 2011:
http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksi%C3%A4%2052.pdf
Virkistyskäytön ja luontomatkailun näkökulma:
http://www.helsinki.fi/project/metsapalaveri/pdfs/Tyrvainen_Koivula.pdf
Ympäristövastuullinen matkailuyritys – kestävän matkailun haasteet pk-yrityksille:
http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:8zCxt5wJ4RcJ:www.hel2.fi/ymk/ekokompassi/Tied
ostot/Koulutusmateriaalit/Matkailu/Ymparistavastuullinen_%2520matkailuyritys.ppt+yrityksen+per
ustaminen+ekoturismi&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESh2gk5SR1CATcb337iOi9NdDmHSiPKo3Y5uQO0
vJwOSgueHRvbzswryA_3ID8M_mKwv5pqPBL1kNbXBFipAo48vOWgoagxSDKwfO3vpyVhlAmEapH1R5VSHNQTC490Oo
TdcLqPM&sig=AHIEtbQbVmevzo2LDH1TLSc2RPn-ZjFXHQ
Ekologisesti kestävä matkailuyritys. Opas ympäristövastuullisempaan matkailuyrittäjyyteen. S.
Eronen 2008: http://www.eceat.fi/docs/Sanna_Eronen_Opinnaytetyo_Turku_AMK.pdf
LUKU 3.2 KOHDERYHMÄ
•
•
•
•
Vaikuta valinnoilla, matkusta vaihtoehtoisesti. Ekomatkapaketin tuotteistaminen. R. Karhu, P. Syrjäläinen 2008: http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/11499/2008-07-2208.pdf?sequence=1
Pohjois-karjalan ohjelmapalvelujen laatu brittinäkökulmasta. Case: The Adventure Company Ltd:n
ryhmät Pohjois-Karjalassa. I. Nevalainen 2011.:
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/30886/Nevalainen%20Inka.pdf?sequence=1
Luontomatkailijan profilointi ja segmentointi – empiirinen tutkimus Kolin kesämatkailijoista 2003. M.
Pyykkö 2005.: http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/pdf/luo/6-Pyykko.pdf
Odotukset matkailussa toiveikkaat – yritysasiakkaat palaavat ja perheet panostavat vapaa-aikaan.
TEM, tiedote 2010: http://www.tem.fi/index.phtml?101881_m=101293&s=4265
32
KÄSIKIRJA
LUKU 3.3 LUPA-ASIAT JA SÄÄDÖKSET
Yrityksen perustamiseen liittyen:
• Kannattavan matkailuyrityksen perustaminen. K. Hyttinen 2011
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/28895/Kira_Hyttinen.pdf?sequence=1
• Osuva- yrityspörssi: http://www.josek.fi/yritysporssi/
• Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus: http://pohjois-karjala.uusyrityskeskus.fi/
• Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto: http://www.mol.fi/toimistot/pielisenkarjala/
• Yrittäjyyspalvelut Pohjois-Karjalassa: http://www.pikes.fi/fi/document.cfm?doc=show&doc_id=85
Verotuksesta, yrityksen perustamiseen vaaditut luvat ym.:
• Ulla Huovinen: Matkailun lainsäädäntö. Edita Publishing Oy. 2002
• Patentti- ja rekisterihallitus: www.prh.fi
• Työlainsäädäntö: http://www.tem.fi/index.phtml?s=2304
• Kuluttajaviraston palvelut yritykselle: http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yritykselle/
• Pohjois-Karjalan ELY-keskus: http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/pohjoiskarjalanely
• Jokamiehenoikeudet: http://www.luontoyrittaja.net/152.html
(Eko)matkailuyrittäjä ja Metsähallitus:
http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Eraasiatjaretkeily/Matkailuyrityksille/Sivut/Tietoamatkailuyrityksi
lle.aspx
LUKU 3.5 VASTUU- JA TURVALLISUUSKYSYMYKSET
•
•
Turvallisuus matkailupalveluissa: PalveluaSydämellä – matkailupalvelijavalmennus:
http://www.maaseutupolitiikka.fi/index.phtml?s=240
Ohjelmapalveluiden turvallisuus Itä-Suomen läänissä. P. Saukkoriipi 2005.
http://www.poliisi.fi/lh/biblio.nsf/FEA8B199FCFFFA1AC2256FB8004B759C/$file/ohjelmapalveluiden%20
turvallisuus%20ita_suomessa.pdf
LUKU 4.2 MARKKINOINTI JA BRÄNDÄYS
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Brändätään pikkaisen. PK-yrityksen brändikirja. J.Sandbacka 2010:
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514261893/isbn9789514261893.pdf
Tietoa ja ohjeita matkailun Internet – markkinoinnista: http://www.matkailumarkkinointi.com/
Matkailumarkkinoinnin toimivuus ja tehokkuus Facebookissa. E. Santala 2011:
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/31635/Santala_Ella.pdf?sequence=1
Sosiaalinen media yrityksen markkinoinnissa:
http://www.slideshare.net/hponka/sosiaalinen-media-yrityksen-markkinoinnissa-4500689
Strategisen markkinoinnin neljä vaihetta:
http://munfirma.wordpress.com/2007/12/18/strategisen-markkinoinnin-nelja-vaihetta/
Kuluttajavirasto: http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yritykselle/markkinointi/
Ekologisesti kestävä matkailuyritys. Opas ympäristövastuullisempaan matkailuyrittäjyyteen. S. Eronen
2008
http://www.eceat.fi/docs/Sanna_Eronen_Opinnaytetyo_Turku_AMK.pdf
Markkinoinnin tiivistelmä:
http://users.tkk.fi/psiikaah/Markkinointi/Markkinoinnin%20tiivistelm%E4-1.doc
Kukkatunnus on Euroopan laajuinen ympäristömerkki: www.eco-label.com
Eurooppalainen ekomatkailun laatumerkkistandardi:
http://www.ecoroute.eu/themedia/File/EETLS_%20Finnish%20Suomi.pdf
33
KÄSIKIRJA
LUKU 4.3 VERKOSTOITUMINEN JA TIEDON HANKKIMINEN
•
•
•
•
•
Valtakunnallinen maaseutumatkailuyrittäjien yhdistys: www.smmy.fi
Ohjelmapalveluyrittäjien valtakunnallinen ohjeistus:
http://www.kehy.fi/fi/matkailupalvelut/matkailun_ohjelmapalvelujen_normisto_-_mono/?id=56
Luontomatkailun markkinointi- ja myyntisivut: www.villipohjola.fi
Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut. Karjalan erämatkat Oy- Keijo Koskinen 2003.:
http://www.pohjois-karjala.fi/dman/Document.phx?documentId=kx11104155806046&cmd=download
Kainuulaisten maaseutumatkailuyritysten verkostoituminen. H. Backlund 2006.:
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/7153/MMM2MHeiniB.pdf?sequence=1
LUKU 4.4 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA JA HALLINTA
•
•
•
•
•
Hemmi, Jorma 2005. Matkailu, ympäristö ja luonto. Osa 1. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino.
Reilun matkailijan ohjeet: http://wordpress.reilumatkailu.fi/?page_id=35
S. Autio & M. Lettenmeier. Ekotehokkuus – Business as Future. Yrityksen ekoteho – opas:
http://www.dipoli.tkk.fi/ymparisto/ekotehokkuusopas.pdf
J. Jokimäki & M-L. Kaisanlahti-Jokimäki: Matkailualueiden kestävyyden indikaattorit:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69839/Matkailualueiden%20kest%C3%A4vyyden%20indik
aattorit.pdf?sequence=1
Kolin–Ruunaan alueen luontomatkailusuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C
87. http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/pdf/luo/c87.pdf
LUKU 5 SUUNNITTELE OMA EKOMATKAILUTUOTE/PALVELU
•
•
•
•
•
Kollektiivinen yrittäjyys luonnon- ja kulttuuriarvojen tuotteistamisessa: tapaus Saimaa-Pielinen maailmanperintökohteeksi.
J. Hiedanpää 2007. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp052-08.pdf
Miten toimii matkailukylä? Ensimmäinen case esimerkki:
http://www.lomalaidun.fi/kylamatkailu/tutkimukset/miten-toimii-matkailukyla-ensimmainen-caseesimerkki
Matkailutuotteen tuotekehityksen ja markkinoinnin suunnittelu. Pyöräilyelämyksiä Espanjassa. M-L. Surama ja A. Vilkas 2011:
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25434/ont_surama_vilkas.pdf?sequence=1
Matkailun ohjelmapalvelujen normisto (MoNo):
http://www.kehy.fi/fi/matkailupalvelut/matkailun_ohjelmapalvelujen_normisto_-_mono/?id=56
34
KÄSIKIRJA
ESIMERKKI 1:
Bulgarialaiset matkatoimistot
Bulgariassa toimii kaikkiaan n. 1000 matkatoimistoa ja 500 matkanjärjestäjää. Tyypillinen matkatoimisto on
pieni yritys jossa on 1-2 töissä. Pelkästään bulgarialaisia turisteja palvelevia matkatoimistoja on erittäin
vähän, suurin osa on keskittynyt ulkomaisiin turisteihin tai bulgarialaisten turistien ulkomaanmatkoihin.
Matkatoimiston päätös markkinoida asiakkaille jotakin kohdetta riippuu seuraavista seikoista:
• kannattavuus
• kohteen matkailuarvo (nähtävyydet,“maamerkit“)
• majoitus kaikkine palveluineen ja vapaa-ajanviettopaikat
• ammattimainen (hyvä) palvelu
• alueen infrastruktuurin kunto
Bulgarialaiset matkanjärjestäjät tarjoavat matkoja usein vakiintuneisiin paikkoihin. Tarjotuissa paketeissa
on hyvin vähän vaihtelua tai eroavaisuuksia toisiinsa nähden. Hotellivaraukset, lipunmyynti ja opastetut
kierrokset ovat viimeisten 20 vuoden aikana vähentyneet merkittävästi. Sen sijaan matkapaketit sisältävät
perinteisiä aktiviteetteja: rantalomat, kirkko- ja luostarivierailut, vierailut kulttuuripaikoilla
/muistomerkeillä, hiihto, paikallisten herkkujen maistelu jne.
Harva matkatoimisto tai matkanjärjestäjä pystyy vielä nykyäänkään Bulgariassa tarjoamaan ja
markkinoimaan varsinaisia ekomatkailupalveluja. Matkatoimistot harrastavat ennemmin passiivista
ekomatkailutuotteiden markkinointia kuin markkinoinnin ja palvelujen aktiivista kehittämistä.
Ekomatkailupaketteja tarjoavista matkailutoimistoista on kuitenkin olemassa virallinen tilasto, johon tietoa
jatkuvasti rekisteröidään. Yhteenveto viimeisten 3-4 vuoden ajalta osoittaa suuntaa massaturismista kohti
sellaisia erikoismarkkinoita kuten ekomatkailu.
Bulgarialaiset matkatoimistot ja matkanjärjestäjät - jotka edustavat ekomatkailun kohdemarkkinoita
enemmän tai vähemmän - voidaan jakaa useisiin ryhmiin:
• Suurin osa matkatoimistoista on sellaisia, jotka markkinoivat ainoastaan eripituisia majoituksia.
Asiakkaat saattavat harrastaa ekomatkailua mutta usein matkatoimistot mainostavat vain paikkaa tai
aluetta, jossa voi majoittua mutta eivät mitään matkapakettia tai tuotetta.
• Toinen ryhmä sisältää matkatoimistoja (esim. Printourist 2000, ”Zeleni Balkani” ja ”Orbita”), jotka
myyvät ”vuoristotuotteita” eli ”kesäekskursioita” tai ”vihreitä kouluja” jotka toteutetaan luonnossa.
Tämän ryhmän asiakkaat ovat koulujen ja yliopistojen oppilaita, pienempien tuloluokkien ihmisiä tai
sellaisia, jotka pitävät järjestetyistä retkistä.
• Kolmas ryhmä sisältää matkatoimistoja (esim. ”Pandion”, Zig-Zag Holidays” ja ”Lucky Tours”), jotka
myyvät kokonaisia ekomatkailupaketteja. Ne tarjoavat joko varsinaisia ekomatkailuaktiviteetteja,
kuten lintujen tarkkailua, kasvitieteellisiä kierroksia, muita kulttuuriohjelmia tai ”sekoitettua”
ohjelmaa, joka sisältää myös muita ekomatkailun elementtejä. Tämän ryhmän asiakkaat ovat yleensä
ulkomaalaisia – EU maista, USA:sta Israelista, Japanista ja Skandinaviasta. Bulgarialaiset turistit
suosivat mieluummin rajatumpia palveluita – pääasiassa majoituspalveluita.
• Neljäs toimijaryhmä yrittää hyötyä kahdesta asiasta: alhaisista hinnoista ja luonnon ja kulttuurin
maamerkkien monimuotoisuudesta. Tällaiset yritykset eivät kuitenkaan menesty, sillä ne kärsivät
olemattomista budjeteista eikä yhteiskunta tue niitä millään tavoin.
KÄSIKIRJA
Kansainväliset matkanjärjestäjät ja ekomatkailu Bulgariassa
Kansainväliset matkanjärjestäjät toimivat Bulgariassa yksinomaan paikallisten partnereiden kanssa.
Muutamat yritykset markkinoivat “omia“ pakettejaan ja tarjoavat asiakkaille ekomatkailutuotteita.
Ulkomaalaiset matkanjärjestäjät voidaan jakaa kahteen ryhmään: yritykset (esim. Neckerman ja TUI), jotka
keskittyvät pelkästään massaturismiin ekomatkailun elementeillä lisättynä ja yritykset (esim. Trekking y
aventura Espanja, Allibert LaBallaguere Ranska ja Studiosus reisen, Wikinger Saksa), jotka ovat keskittyneet
vain erikoistuotteisiin ja palveluihin mukaan lukien ekomatkailu. Suoraan ja itsenäisesti toimivien tai
bulgarialaisten kanssa yhteistyössä toimivien israelilaisten matkanjärjestäjäyritysten määrä on alkanut
kasvaa vuodesta 2002 lähtien.
Paikalliset ekomatkailupalvelujen tuottajat Bulgariassa
Yksityisten toimijoiden aloitteellisuus matkailun ja ekomatkailun alalla on ollut kasvavaa viimeisten
kymmenen vuoden aikana. Matkailijoille sopivia palveluita ja majoitusta voi nykyisin löytää kylistä, jotka
ovat kilometrien päässä suosituimmista matkailukohteista ja – reiteistä. Palvelujen tarjoajat työskentelevät
yleensä matkailun alalla tai omistavat alueella mökin tai asunnon mutta virallisesti asuvat jossakin
isommassa kaupungissa. Moni talo on rakennettu omalla kustannuksella ja omaan käyttöön mutta niistä
vuokrataan huonetta tai kahta matkailijoille. Yöpyjiltä saatu tulo käytetään yleensä laajennusten
tekemiseen, korjauksiin tai kalustamiseen majoituksen parantamiseksi. Ruokaa tarjoavien paikkojen
toimintaperiaate on samanlainen.
Paikalliset, ekomatkailupalveluja tuottavat ovat pieniä ja pienellä pääomalla ja resursseilla toimivia
yrityksiä, yleensä perheyrityksiä, missä työntekijät koostuvat perheenjäsenistä. Sittemmin palvelut ovat
majoituksesta ja ruokailusta laajentuneet yhä useammin vaelluksiin, retkiaterioihin, ratsastukseen,
käsityötaitojen opettamiseen, luonnontarkkailuun ja pyöräilyretkiin. Bulgariassa ei ole alueellista eikä
kansallista rekisteriä, josta selviäisi, paljonko maassa on kaiken kaikkiaan näitä ”yksityisyrittäjiä”. He eivät
kuulu mihinkään yhdistykseen, eikä yhteiskunta tue heidän toimintaansa. Kasvava palveluiden tarjoajien
lukumäärä kuitenkin johtaa paikallisten yhdistysten perustamiseen myös siksi, että niiden avulla paikalliset
pystyvät muodostamaan verkostoja ja tekemään yhteistyötä.
Bulgariassa ei ole mitään käytäntöjä, jotka aktivoisivat yksityisen sektorin ekomatkailua kotimaan
markkinoilla. Tämän lisäksi palvelut ja infrastruktuuri ovat maaseutualueilla usein tehotonta, heikkoa ja
huonosti hoidettua. Paikalliset ekomatkailupalvelujen tuottajat ovat lisäksi kokemattomia ja tottumattomia
toimimaan asiakkaiden toiveiden ja aikataulujen mukaan. Ekomatkailusta kiinnostuneiden yritysten tulisikin
tulevaisuudessa investoida laitteistoihin, palveluihin ja henkilöstön koulutukseen kehittääkseen ja
laajentaakseen markkinaosuuttaan.
KÄSIKIRJA
ESIMERKKI 2:
BULGARIAN EKOMATKAILUN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN KOHDEMARKKINAT
Bulgariassa ekomatkailun kohdemarkkinoista tehdyt tutkimukset osoittavat seuraavanlaisia sosiodemografisia piirteitä:
•
•
•
•
•
Ekomatkailijoiden ikähaarukka on 32-57 vuotta
•
•
•
•
Ekomatkailijat menevät lomalle yleensä varsinaisten lomakausien ulkopuolla ja useinmiten viikoksi
Naiset ovat niukasti asiakasenemmistö
Asiakkaat ovat verrattain hyvän koulutuksen saaneita – 82 %:lla on toista astetta korkeampi koulutus
Asiakkaista yli 70 % asuu kaupungissa
Tutkimuksiin haastatelluista ekomatkailijoista yli 60% harrastaa ekomatkailua mieluiten puolisonsa
kanssa 15 % perheensä kanssa ja 13 % yksin
Puolet haastatelluista suosivat lomamatkoja, joiden kesto on 8-14 päivää
Asiakkaat käyttävät lomamatkoillaan yleensä enenmän rahaa kuin nk. massaturistit.
Monia ekomatkailureittejä saa käyttää ilmaiseksi
Tutkimukset todistavat, että matkailijat, jotka etsivät kokemuksia ja lepoa luonnosta ovat vaativampia,
haluavat enemmän laatutuotteita sekä palveluita ja ovat valmiita kuluttamaan enemmän kuin
massaturistit. Pääasiallinen markkina-alue Bulgariassa ekomatkailulle ovat kotimaan markkinat. MBMD
Consulting (2008/2009) tekemässä asennekartoituksessa melkein puolet tutkimukseen haastatelluista (48
%) ovat valmiita harrastamaan ekomatkailua myös talvisin mm. luonnon kauneuden, puhtaan ilman,
ajanvietteen, rauhallisuuden ja ekologisesti tuotetun ruoan vuoksi.
KÄSIKIRJA
ESIMERKKI 3:
YRITYSTOIMINNAN MUODOT LIETTUASSA
Lähde: Liettuan pienten ja keskikokoisten yritysten kehittämisvirasto (2006). (Agency of Lithuanian small and middle
business development 2006).
Yritystoiminnan
muoto
Yksityinen yritys
Osakeyhtiö (JSC) /
yksityinen rajattu
yhtiö
Yhtiötoveruus
Yhteistyöyritys
osuuskunta
Suomessa)
(vrt.
Hyödyt
Haitat
Aloitus vaatii pienen pääomaan.
Yrittäjä voi työskennellä yksin tai
palkata työntekijöitä (perheyrittäjyys).
Mahdollisuus
helposti
muuttaa
osakeyhtiöksi tai rajatuksi yhtiöksi.
Toimintamuodon
aloittaminen,
johtaminen, toiminnot ja juridiset ja
taloudenpitoon liittyvät seikat on
säännöstelty lailla. Yrittäjä saa voitot ja
tuotot.
Hyvä valinta, jos yritystoimintaan liittyy
isompia riskejä. Yrityksen kaatuessa
osakkeenomistaja on vastuussa vain
yritykseen sijoittamallaan summalla.
Yritykselle on suhteellisen helppo
saada lainaa myymällä esim. osakkeita.
Tuloja/voittoa yrittäjä saa esim.
osinkojen muodossa.
Tämä muoto yhdistää jäseniensä
taloudellisen pääoman ja kyvykkyyden.
Yhtiötoveruus
koostuu
ainakin
kahdesta mutta ei enemmästä kuin 20
jäsenestä. Kumppaneiden tekemä
sopimus ohjaa kaikkea yrityksen
toimintaa. Jäsenet voivat työskennellä
yrityksessä
ilman
varsinaista
työsopimusta. Yrityksen taloudenpito
yksinkertaista.
Yrityksen omaisuus eri asia, kuin sen
osakkaiden omaisuus. Tämän muodon
perustamiseen vaaditaan vähintään
neljä henkilöä, yritysvastuu on rajattu
ja yritys on itsenäinen toimija. Tämän
toimintamuodon osakkaat jakavat riskit
ja voitot, samoin kuin aktiivisesti
osallistuvat yrityksen toimintaan.
Yrittäjä vastaa omalla omaisuudellaan kaikista
tappioista ja veloista. Yrityksen voi perustaa vain
resurssit
yksi
henkilö.
Taloudelliset
yritystoiminnan
kokonaisvaltaiseen
kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen
usein heikot.
Toimenpiteet
yrityksen
perustamiseksi
monimutkaisemmat: alkupääoman määrä,
lakisäädökset, talouden hallinta jne.
Liiketoiminnan riskit arvioitava, sillä yrityksen
kaatuessa todelliset jäsenet ovat kuitenkin
vastuussa
omaisuudellaan.
Rajalliset
taloudelliset
resurssit
hidastavat
usein
liiketoiminnan
nopean
kehittämisen.
Osakkaiden
erimielisyydet
ovat
myös
mahdollisia toiminnan hidastajia/estäjiä.
Erimielisyyksien mahdollisuus osakkaiden välillä.
KÄSIKIRJA
ESIMERKKI 4:
LIETTUAN EKOMATKAILU PALVELUJA/ TUOTTEITA
Suojeltujen alueiden infrastruktuuria kehitetään Liettuassa koko ajan. Samalla tarjoutuu mahdollisuus oppia
tuntemaan alueita paremmin, säädellä vierailijoiden määrää ja vähentää heidän aiheuttamaansa
negatiivisia ympäristövaikutuksia. Suosituimmat alueet on “varustettu“ retkeilypoluilla. Vuonna 2010
reiteistä 130 oli rekisteröity ja määritelty (opetuksellinen, vaativa, virkitysreitti jne.) Reittien varrella on
kaikkiaan 598 opastetaulua, 51 esittelytaulua, 22 tornia ja 232 levähdyspaikkaa.
Kuva 1. Žuvinton biosfäärialue (opetuksellinen
retkeilyreitti) (http://www.gpf.lt)
Kuva 2. Meteliun aluepuiston vierailukeskus
(luontokoulu) (http://www.gpf.lt)
Maanpäällisisä reittejä on Liettuassa 67 ja vesireittejä 20. Useimmat niistä tarjoavat mahdollisuuden
vierailla luonnonnähtävyyskohteilla ja kulttuuripaikoilla jalan tai pyöräillen. Kaikki reitit on varustettu
informaatio- ja opastetauluilla ja muilla retkeilyreitille kuuluvilla rakenteilla.
Kuva 3 . Askelmat Varnupiun kukkulalle
(http://www.gpf.lt)
Kuva 4. Opastetaulu Buktosin kongnitiivisella
retkeilyreitillä (http://www.gpf.lt)
Suojelualueilla on 100 leirintäaluetta, 143 nähtävyyskohdetta, virkistys/lepopisteitä 209, katselupaikkoja
46, rantoja ja pyöräilypolkuja. Vierailijoille tarkoitetut keskukset omaavat tärkeän informatiivisen ja
koulutuksellisen roolin mm. erilaisten näyttelyiden ja tapahtumien kautta.
KÄSIKIRJA
HARJOITUS 1.
Hahmottele ekomatkailuun liittyvä liikeidea ja arvioi sen toimivuutta käytännössä. Käytä apuna netin
liikeideasivustoja.
http://www.liikeideapankki.fi/fi/cfmldocs/
http://www.uranus.fi/yrittajyys/ideat/
http://www.ura-arena.fi/yrittajyys/ideat/
http://extra.jamsek.fi/yritysidea/
http://www.kasvuayrittajyydesta.fi/yritysideat.html
http://www.4h.fi/oma-yritys/ideoita_yrittamiseen/yritysidea-lista/
http://verkkoharkka.wikispaces.com/Yritysidea
http://www.update.te-keskus.fi/yrityssuomi/default.aspx?ContentID=10090&NodeID=15396
http://yritysideat.com/
http://www.edeturku.fi/2005/2004/idea/yritysidea.html
KÄSIKIRJA
HARJOITUS 2.
Testaa liikeideasi toimivuutta esim. hyötyjä, kannattavuutta, uutuusarvoa ja riskejä.
1.
Miksi liikeideasi on parempi / toimivampi kuin muiden yritysten liikeideat? Onko ideasi niin
hyvä, että pystyt sen avulla kilpailemaan jo olemassaolevien ja paikkansa vakiinnuttaneiden
yritysten kanssa?
2.
Miksi ja mihin liikeideasi sisältyvää tuotetta / palvelua oikeastaan tarvitaan?
3.
Millä tavoin olet arvioinut suunnittelemasi tuotteen / palvelun markkinat?
4.
Kuinka paljon pääomaa liiketoiminnan aloittaminen tarvitsee? Onko rahoitusta yritystoiminnan
käynnistämiseen riittävästi? Mistä suunnittelet saavasi tarvittavan pääoman?
5.
Jos yritystoiminnan aloittaminen vaatii ulkopuolista rahoitusta, täytätkö rahoittajien (esim.
finnveran tai pankin) asettamat vaatimukset?
6.
Mihin asiakasryhmään liikeideasi vetoaa? Miksi?
7.
Ketkä ovat yrityksesi pahimpia kilpailijoita?
8.
Ovatko suunnittelemasi tuotteen / palvelun markkinat kasvavat vai hiipuvat? Miksi? Mihin
perustat arviosi markkinakehityksestä?
9.
Onko markkinoilla oikeasti tilaa suunnittelemallesi palvelulle/tuotteelle? Miksi?
10. Millä edellytyksillä tuote/palvelutuotantosi tulee olemaan kannattavaa liiketoimintaa?
KÄSIKIRJA
HARJOITUS 4.

Miksi olet päättänyt aloittaa yritystoiminnan?
Kyllä
•
Olen tyytymätön nykyisen työni tehtäviin ja arvomaailmaan
•
Haluan asua ja ansaita elantoni maaseudulla
•
Olen luontoihminen ja haluan tehdä töitä luonnon parissa ja sen hyväksi
•
Haluan edistää ihmisten ympäristötietoisuutta, sekä luonnon ja paikalliskulttuurin arvostusta
•
Pidän itsenäisestä asiakaspalvelutyöstä

En
Arvioi tietoja taitotasoasi ja henkilökohtaisia ominaisuuksiasi
Kyllä
1.
Minulla on aiempaa koulutusta/kokemusta yrittäjyydestä ja/tai matkailualasta
2.
Tunnen hyvin alueeni luonnon, ihmiset ja kulttuurin
3.
Pystyn kommunikoimaan kaikenlaisten ihmisten kanssa (myös vierailla kielillä)
4.
Olen yhteistyökykyinen
5.
Olen ekohenkinen
6.
Olen ulkoilmaihminen
7.
Olen kykenevä ratkaisemaan yllättäviä ongelmatilanteita
8.
Olen talousasioissa suunnitelmallinen
9.
Osaan tuottaa esim. paikallisperinteisiin tai luontoon liittyviä esityksiä ja opastuksia
10.
Osaan hyödyntää tietotekniikkaa esim. markkinointiin ja myyntiin
En
Jos vastasit kaikkiin tai suurimpaan osaan kysymyksistä kielteisesti, on suositeltavaa, että harkitset
uudelleen ryhtymistäsi ekomatkailuyrittäjäksi. Jos vastasit vain muutamiin kysymyksiin kielteisesti,
voit niiden pohjalta arvioida heikkouksiasi ja kehittämistarpeitasi. Mikäli vastasit kaikkiin kysymyksiin
myönteisesti, sinulla on hyvät edellytykset menestyä ekomatkailuyrittäjänä.
KÄSIKIRJA
HARJOITUS 5.

Kartoita yrityksesi markkina-aluetta ja kohderyhmiä.
1) Toivottujen asiakkaiden ikäryhmä, sukupuoli, perhesuhteet, asuinpaikka, ansiotulot &
kulutustavat, koulutustaso?
2) Mitä hyötyjä kohderyhmäsi odottaa palvelulta/tuotteelta?
3) Minkälaisia matkailupalveluja asiakkaasi käyttävät, mihin aikaan vuodesta ja mihin hintaan?
4) Kuinka yrityksesi palvelut ja tuotteet kohtaavat kohderyhmäsi tarpeet ja mielihalut?
5) Kuinka yritystoimintasi verkottuu muiden alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen kanssa?
6) Aiotko palvella samaa vai eri kohderyhmää kuin muut alueella toimivat matkailuyritykset?
Perustele valintasi.
7) Miten ekomatkailija sinun mielestäsi eroaa tavallisesta matkailijasta?
KÄSIKIRJA
HARJOITUS 7.
Arvioi ekomatkailuyrityksesi toimintaan liittyviä riskejä ja suunnittele toimenpiteitä niiden
hallitsemiseksi.
Riskitekijä
Haitta yritykselle, ympäristölle
tai paikallisyhteisölle/taloudelle
Keinoja riskin hallintaan ja
haittavaikutusten minimointiin
Esimerkki:
Taloustaantuma
Ekomatkailijoiden määrän
väheneminen, yrityksen
kannattavuuden heikentyminen
Matkailutoimintoihin
käytetyn luontokohteen
muuttuminen
Asiakasviihtyvyyden lasku,
yritystoimintojen vaikeutuminen
Toimintojen
sopeuttaminen
hiljaisempaan
aikaan, uusien potentiaalisten asiakasryhmien
etsiminen,
tuotteiden
muokkaaminen
pienemmiksi ja edullisemmiksi paketeiksi
KÄSIKIRJA
HARJOITUS 8.
BRÄNDITEKIJÄKARTOITUS. Aloita yrityksesi brändin kehittäminen pohtimalla, miten yrityksesi näyttäytyy
nyt ja millaista yritysmainetta tavoittelet.
Yrityksen keskeiset arvot (esim.“ Ympäristöystävällisyys“)
Erityiset toimintaperiaatteet/tunnuspiirteet (esim:“ Suosimme paikallisesti tuotettuja, ekologisia tuotteita.“)
Asiakkaiden tavoittelema hyöty
Kuva tai tarina, joka havainnollistaa mielestäsi hyvin yrityksesi toimintaa ja arvoja?
Mitä haluat asiakkaille jäävän mieleen yrityksestäsi ja palveluistasi? Mistä asioista olet saanut positiivista
palautetta?
Kuvaile yritystäsi kolmella sanalla.
KÄSIKIRJA
HARJOITUS 9.
INTERNET-SIVUT MARKKINOINTITYÖKALUNA. Tutustu eri ekomatkailuyrityksen nettisivuihin (alla pari
esimerkkiä) ja arvioi sivujen toimivuutta asiakasnäkökulmasta: esim. annetun informaation määrä ja laatu,
sivujen käytön helppous, houkuttelevuus, onnistuuko ostopäätöksen ja palveluhankinnan tekeminen
sivujen pohjalta.
Ekomatkailuyrityksen nettisivu
http://www.metsakartano.com/
http://www.aksytammat.fi/fin/aksyt.
html
Arvio
KÄSIKIRJA
HARJOITUS 10.
Arvioi ekomatkailuyrityksesi ympäristövaikutuksia ja kartoita niiden seuranta & hallintakeinoja.
Tuote/palvelu
Ympäristövaikutus
Haittojen
seurantamenetelmä
Haittojen ehkäisy tai
korjaaminen
KÄSIKIRJA
LIITE HARJOITUKSEEN 10.
EKOMATKAILIJAN MUISTILISTA. Tämän kyselyn avulla voit kartoittaa asiakkaidesi ekomatkailuprofiilia ja
palvelutarpeita.
Kyllä
1. Matkaan valmistautuminen
Mitä enemmän tiedän matkakohteesta, sitä parempi matkaelämys
Matkajärjestelyiden lisäksi otan selvää esim. paikallisista tavoista ja luonnosta
sekä taloudellisista ja poliittisista olosuhteista
Haluan kokea ja oppia matkalla jotain uutta
2. Matkustuskäyttäytyminen
Pyrin tutustumaan perusteellisesti harvalukuisiin kohteisiin; aikatauluni
määräytyy kohteiden kiinnostavuuden mukaan
Käyttäydyn vierailukohteissa tahdikkaasti ja paikallista kulttuuria
kunnioittavasti
Vastustan massaturismia. Suosin mieluummin luonnonläheisiä, vähemmän
tunnettuja kohteita
Suosin yrityksiä, jotka kunnioittavat ympäristöä ja paikallista yhteisöä
Liikun pääasiassa julkisella liikenteellä, lihasvoimin tai biopolttoainetta
käyttävillä ajoneuvoilla
Vältän lentämistä, jos muita matkustusvaihtoehtoja on olemassa
Vältän lyhyen viipymäajan kaukomatkoja
3. Luonto ja ympäristöasenteet
Olen tietoinen ympäristöongelmista ja pyrin toimimaan niitä vähentävästi
Kieltäydyn vierailemasta kaikkein uhanalaisimmilla ja herkimmillä alueilla
Haluan matkaillessa tukea paikallisen luonnon suojelua lahjoituksin tai
talkootyöllä
Suosin aktiviteetteja, jotka kehittävät ymmärtämystäni luonnosta
Suosin ympäristöystävällisesti järjestettyjä matkailutoimintoja
Käytän energiaa säästäen
Säästän vettä
Vältän tuottamasta ongelmajätettä ja kierrätän jätteeni
4. Paikallinen kulttuuri ja talous
Opettelen paikallisen kielen ilmauksia kommunikoidakseni paikallisten kanssa
Pyrin tutustumaan paikallisiin ihmisiin, tapoihin ja elämäntyyliin
Haluan matkalla kokeilla paikallisia ruokia ja ruoanvalmistusta
Hankin matkamuistoiksi mieluiten paikallisten taiteilijoiden ja käsityöläisten
tuotteita
Ei
KÄSIKIRJA
HARJOITUS 11 a)
YRITYSKOHTAINEN TUOTEKORTTI
Kuvaile jokin yrityksesi tarjoama tuote/palvelu tuotekortin muodossa.
Tuote/palvelu
Sisältökuvaus
Asiakas/ lisäarvo
asiakkaalle
Toimitusmäärä,
ryhmäkoko/henkilömäärä
Tuotteen/palvelun hinta
Tarjouksen
voimassaoloaika
Lisätiedot
Markkinointi ja myynti
HARJOITUS 11 b
TUOTEKOHTAINEN HINNOITTELULASKELMA
VÄHIMMÄISHINNOITTELUTAVOITTEEN LÖYTÄMISEEN
ARVIOI VUOTUINEN ASIAKASMÄÄRÄ
(HLÖ/VUOSI)
TOMINTAKUUKAUSIEN MÄÄRÄ
KIINTEÄT KUSTANNUKSET -kikut
KUUKAUDESSA € €/ASIAKAS/V
Yrittäjän vakuutukset
muut vakuutukset
työntekijöiden palkat
palkkojen sivukustannukset
vuokrat (+ sähkö)
matka + autokulut
hallintokulut
kirjanpitokulut
markkinointi
lehdet + ammattikirjallisuus
koulutusmenot
muut mahdolliset kulut
(kikut*toimintakk määrä
/vuosittainen asiakasmäärä)
KIINTEÄT KUSTANNUKSET YHTEENSÄ (A)
4) MUUTTUVAT KUSTANNUKSET -mukutlaadi tehtävän a-osiossa tekemäsi
tuotekortin avulla
Tilauksesta johtuvat muuttuvat kustannukset
Raaka-aineet
Tilauksesta johtuvat muut muuttuvat
kustannukset:
a) alihankinnat esim. toiselta yrittäjältä
b) varusteet
c) muut, esim. kuljetus
d) muuttuvat matkakulut esim. tilapäinen
opas
e) muuttuvat palkat esim. jos opas
tilapäisessä palkkatyössä)
Työkustannukset työvaiheittain (h/€):
a) ohjelmapalvelun valmistelutyö
(esim.keittiötyö)
b) myyntityö
c) hallintotyö
d) muu oheistyö (esim. saunan lämmitys)
e) ohjelmapalvelun toteutus
MUUTTUVAT KUSTANNUKSET YHTEENSÄ
TAPAHTUMAKOHTAINEN €
€/HENK/TILAUS
(esim. 10 hlö
ryhmä, henkeä
kohti)
(Palvelun) KESTO h
5) Laske paljonko myyntiä
kokonaisuudessaan tulisi tapahtua, että
toiminta olisi kannattavaa
VOITTOTAVOITE
⁺ yrityslainojen lyhennys
NETTOTULOT
⁺ Verot omasta tulosta
VÄHIMMÄISKÄYTTÖKATE
⁺ Yrityslainojen korot
YHTEENSÄ (B)
Katetarve/v ⁼vähimmäiskäyttökate + kiinteät
kulut (A ⁺ B) JAA TÄSTÄ SAATU SUMMA
PALVELUKOHTAISELLA ASIAKASMÄÄRÄLLÄ JA
LASKE SEN AVULLA LOPUT
NETTOMYYNTIHINTA (ilman ALV)/ tilaus
⁼muuttuvat kustannukset
ALV 23%
ARVONLISÄVEROLLINEN MYYNTIHINTA
(Lasketaan A - osan yhteissummasta)
BRUTTOMYYNTIHINTA⁼
VÄHIMMÄISHINTATAVOITE
6) Mikäli haluat viedä laskelmaasi pidemmälle
voit verrata hintoja yleiseen tasoon ja miettiä
onko palvelulla jotakin lisäarvoa, jolla voidaan
pyrkiä korkeampaan hinnoitteluun. Toiseksi
voit myös miettiä pystyykö hintoihisi
laskemaan mahdollisia alennuksia.
KUUKAUDESSA € €/ASIAKAS/V
⁺€
⁺€
⁼€
⁺€
⁼€
⁺€
⁼€
/tilaus
/tilaus
/tilaus
/HENKILÖ
KÄSIKIRJA
HARJOITUS 12.
Tarkistuslista: Onko ekomatkailuyrityksesi valmis käynnistettäväksi? Tämän listan avulla voit kartoittaa, missä
vaiheessa ekomatkailuyritys -projektisi on ns. perustehtävien osalta.
Ei
1.
Onko
sinulla
selvä
käsitys
toimintatavoista ja -tavoitteista?
2.
Onko
liiketoimintasuunnitelmasi
valmis
ja
arvioituttanut sen ulkopuolisella asiantuntijalla?
3.
Oletko muodostanut selkeät tuote-/palvelukuvaukset
tuontantokustannuksineen ja hinnoitteluineen?
4.
Oletko määrittänyt yrityksesi tärkeimmät kohderyhmät ja
tehnyt asianmukaiset markkinointisuunnitelmat?
5.
Oletko luetteloinut resurssit, joita tarvitset yritystoiminnassasi
ja tehnyt suunnitelman/sopimuksia niiden käyttöön
saamiselle?
6.
Oletko laskenut, kuinka paljon pääomaa yritystoiminnan
aloittaminen vaatii ja keskustellut laskelmistasi asiantuntijan
kanssa?
7.
Oletko varmistanut yritystoiminnan aloittamiseen tarvittavan
rahoituksen?
8.
Oletko järjestänyt yrityksen vakuutukset ja talousasioiden
hoidon (kirjanpito, verotus, laskutus ja talouden suunnittelu)?
9.
Oletko
identifioinut
yhteistyökumppanisi?
Osittain
/ehkä
Kyllä
ekomatkailuyrityksesi
potentiaaliset
kilpailijasi
oletko
ja
10. Oletko
tehnyt
aikataulutetun
aloitussuunnitelman
yritystoiminnan konkreettiselle käynnistämiselle?
Jokaisesta Kyllä-vastauksesta saa 2 pistettä, Ehkä/osittain-vastauksesta 1 pisteen ja Ei-vastauksesta 0 pistettä.
[0-6]: Yritystoimintasi on vasta ajatuksen tasolla. Sinulla on idea, mutta et ole vielä kovin varma sen toteutuksesta. Ota
yhteys yritysneuvojaan tai hanki muuta lisätietoa ja –tukea ideasi käytäntöön viennin vaatimien toimenpiteiden
hahmottamiseksi ja suorittamiseksi.
[7-14]: Olet noin puolivälissä prosessia yritystoiminnan käynnistämiseksi. Käy läpi jäljelläolevat tehtävät & avoimet
kysymykset tarvittaessa asiantuntijan kanssa ja suunnittele toimiva aloitusaikataulu.
[15-20]: Olet tehnyt suurimman osan liikeidean käytäntöön viemisen vaatimasta työstä ja valmis kokeilemaan ideaasi
käytännössä.

EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA

Transcription

Similar documents

Matkailukeskittymät ja verkostot Suomen

Opintosuunnitelma - Suomalaisen Työn Liitto

LTX CTX UCX PBX STX

2.–28.8.2014 - Matkailulehti

tarinallistamisen opas

Esitteemme - Compilator AB

Pohjantähdestä saat yksilöllistä palvelua ja tarpeen mukaista

Lue lisää sivuilta 6–11

Valintaesitys - Pohjois