Palkkausrakennetta uudistettiin

Sopimukset
Palkkausjärjestelmät toimiviksi
KVTES palkkausjärjestelmän peruselementtejä ovat tehtävät ja niiden
vaativuus (tehtäväkohtainen palkka),
ammatinhallinta ja työssä suoriutuminen (henkilökohtainen lisä) ja palvelusaika (työkokemuslisä) sekä tuloksellinen toiminta (tulospalkkio).
Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on uudessa KVTES
2012-2013:ssä ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus.
Arviointityö perustuu tehtäväkuvauksiin.
Tehtävänkuvaukset on hyvä
pitää ajan tasalla
Tehtävänkuvausten pitää olla yhteismitallisia, jotta tehtävän objektiivinen
arviointi on mahdollista.
Paikallisen arviointijärjestelmän
vaativuustekijät perustuvat KVTES
2012-2013:in palkkausluvun 9 §
määräyksiin, joihin ei ole tehty muutoksia.
Kunta-alan sopijaosapuolet suosittelevat, että arviointijärjestelmänä
käytetään tehtävien vaativuuden kokonaisarviointia, joka perustuu ennalta määriteltyihin objektiivisiin vaativuustekijöihin.
Kokonaisarviointi suoritetaan
mahdollisimman yhteismitallisesti ja
yhdenmukaisin perustein. Arviointijärjestelmästä tehdään kirjallinen kuvaus
ja sen sisällöstä tiedotetaan viranhaltijoille/työntekijöille.
12
Kuntatyönantaja 1/2012
Seppo Haavisto
KVTES 2012–2013
korostaa työn vaativuuden arviointia ja työsuorituksen arviointia
palkkauksen perusteena.
Sopimusratkaisuun
sisältyy kuukausipalkkaisten palkkausrakenteen
uudistus, jonka myötä
KVTES:ssa otettiin käyttöön työkokemuslisät.
Arviointijärjestelmän
toimivuutta on arvioitava
säännöllisesti
Kokonaisarviointi perustuu
Okirjalliseen tehtävän vaativuuden
arviointia varten tehtyyn
tehtäväkuvaukseen,
Ovaativuustekijöihin,
Otehtävän vaativuuden arvioinnissa
huomioon otettaviin seikkoihin
(koulutus, lisätehtävä ja -vastuu,
esimiesasema)
Oarviointijärjestelmään
Tehtäväkohtaisen
palkan määrittely
Tehtäväkohtainen palkka määritellään
tai tarkistetaan kokonaisarvioinnin
perusteella. Tehtävien vaativuuden
arvioinnin kohteena ovat samanaikaisesti saman työnantajan samaan
palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat
tehtävät ja näiden tehtävienkeskinäinen vertailu.
Tehtävien vaativuuden arviointi
voidaan KVTES 2012–2013 mukaan
ulottaa koskemaan kunkin palkkahin-
noitteluliitteen eri palkkahinnoittelukohdassa olevia tehtäviä, jotka ovat
vertailukelpoisia keskenään
Sopimus mainitsee esimerkkeinä
toimistoalanpalkkahinnoittelukohdat
01TOI010 ja 01TOI020 sekä ruokapalveluhenkilöstön palkkahinnoittelukohdat 06RUO020–06RUO060. Paikallisesti voidaan kuitenkin käyttää
myös laajempaa vertailua, mikäli siitä
on paikallisesti yhteisymmärrys.
Kun tehtävän vaativuus
muuttuu
Mikäli tehtävän vaativuus muuttuu
olennaisesi, palkkaa tarkistetaan.
Jos viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu
vähintään kahden viikon ajaksi toiseen
virkaan tai tehtävään siirtymisen tai
tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita
tehtäviä.
Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta. Tehtäväkohtaisen palkan korottaminen
koskee vain vähintään kaksiviikkoa
kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia,
jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.
Olennaisen muutoksen ajanjakso
on näin ollen ajanjaksoltaan nyt sekä
vuosilomasijaisuuksien että tehtävämuutoksen osalta sama, vähintään
kaksi viikkoa.
Edellytykset tehtäväkohtaisen
palkan tarkistamiselle eivät ole muuttuneet.
Koulutuksen puuttumisen
vaikutus palkkaan
Määräystä peruspalkan alentamisesta
puuttuvan koulutuksen vuoksi on tarkennettu.
Uuden KVTES 2012 -2013:n määräyksen mukaan riippumatta siitä,
täyttääkö viranhaltija/työntekijä tehtävään edellytetyt lakisääteiset tai
toimivaltaisen viranomaisen päättämät kelpoisuusvaatimukset, tehtäväkohtainen palkka on ensisijaisesti määriteltävä tehtävän vaativuuden
perusteella.
Mikäli viranhaltija/työntekijä ei
täytä kelpoisuusvaatimuksia, tehtäväkohtainen palkka voi kuitenkin olla
tietyissa palkkahinnoittelukohdissa
enintään 10 % alempi kuin mitä palkkahinnoittelun ao. palkkausmääräys
edellyttää. Tehtäväkohtaisen palkan
taso jää näin ollen työnantajan harkintaan.
Tehtäväkohtaisen palkan tasoa
on hyvä säännöllisesti arvioida, esim.
uutta työsopimusta tehtäessä tai tehtävän kehittyessä tekijänsä mukana.
Epäpätevysalennuksen tekeminen ei
pitäisi olla automatiikkaa. Palkkahinnoittelussa mainittu pätevyys ei ole
viran tai toimen kelpoisuusehto vaan
palkkausperuste.
Kelpoisuusvaatimukset on määrätty tapauksesta riippuen laissa, asetuksessa, johtosäännössä tai ao. viranomaisen päätöksessä. O
Henrika Nybondas-Kangas
neuvotttelupäällikkö
Heikki Saaristo
työmarkkina-asiamies
Harjoittelijoiden
palkkataso
Projektihenkilöstön
palkan määrittelyyn
muutoksia
Harjoittelija-käsitteen alle mahtuu
kovin erilaisia jaksoja työnantajan
palveluksessa. KVTES:n soveltamisohjeeseen on lisätty ohje, joka tarkoituksena on muistuttaa siitä, että
myös harjoittelijan tehtävän vaativuudessa voi tapahtua muutoksia ja
myös harjoittelijan, esimerkiksi oppisopimusopiskelijan tehtävän vaativuutta on tarpeen arvioida.
KVTES 2012–2013:iin soveltumisohjeen mukaan työnantajalla ei yleensä ole perusteita maksaa
harjoittelijalle ko. tehtävän peruspalkkaa pienempää palkkaa, mikäli harjoittelija käytännössä tekee itsenäisesti työnkuvaansa ja
ko.palkkahinnoittelukohtaan kuuluvia
tehtäviä. Palkkatasossa on kuitenkin huomioita puuttuvan koulutuksen perusteella tehtävä peruspalkan
alennus.
Harjoittelijalle voidaan harjoittelun ajan maksaa vähimmäispalkkaa,
mikäli harjoittelijan tehtävät eivät
vaativuudeltaan vastaa palkkahinnoittelukohdassa tarkoitettuja tehtäviä.
Projektihenkilöstöä koskenutta
kokonaispalkkamääräyksen voimassaoloa ei jatkettu KVTES 2012–
2013:ssa sopimuksessa. Määräys oli
määräaikainen.
Viranhaltijalle/työntekijälle, jolle maksettiin 31.12.2011 voimassa
olleen KVTES 2010–2011 palkkausluvun 15 §:n määräyksen mukaista
kokonaispalkkaa, maksetaan palkka
edelleen ko. määräyksenmukaan palvelussuhteen voimassaoloajan. Sen
sijaan uusiin työsopimuksiin palkka
määritellään niin, että henkilöllä on
tehtäväkohtainen palkka ja mahdolliset lisät.
Tämä tarkoittaa, että kokonaispalkkaisen projektityöntekijän kanssa on tehty KVTES 2010–2011 perusteella määräaikainen työsopimus
31.12.2011 asti ja palkka on määritelty kokonaispalkaksi. Mikäli saman
työntekijän kanssa on tehty joulukuussa 2011 uusi määräaikainen
työsopimus 1.1.2012 lukien, niin
KVTES 2012–2013:n perusteella
työsopimuksessa ei saa enää käyttää kokonaispalkkaa.
Palkkauksen harmonisointi,
kun työnantaja muuttuu
KVTES 2012–2013:iin on lisätty soveltamisohje, joka koskee työnantajan
muutostilanteita ja palkkausjärjestelmiä.
Ohjeen mukaan uudelle työnantajalle kehitetään oma palkkausjärjestelmä, jolla
korvataan entiset palkkausjärjestelmät.
Uusi palkkausjärjestelmä voi olla jo
käytössä ollut palkkausjärjestelmä. Entisten palkkausjärjestelmien mukaiset palkat
yhteen sovitetaan mahdollisuuksien mukaan valitun uuden palkkausjärjestelmän
mukaisiin palkkoihin.
Palkkojen yhteensovittaminen aloitetaan tehtäväkohtaisista palkoista. Uusi
palkkataso määräytyy uuden palkkausjärjestelmän tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisesti.
Jos tehtäväkohtainen palkka on alempi kuin mitä uusi palkkausjärjestelmä edel-
lyttää, tarkoituksena on nostaa palkat
asteittain uuden palkkausjärjestelmän
edellyttämälle tasolle.
Siirtymäajan pituus riippuu palkkaeroista, kustannuksista ja työnantajan
taloudellisesta tilasta. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ja palkkojenyhteensovittamisesta uuteen palkkausjärjestelmään on laadittava suunnitelma
aikatauluineen ja kustannusarvioineen.
Uudessa soveltamisohjeessa käsitellään myös tehtäväkohtaisen palkan muutoksia sekä henkilökohtaisen lisän soveltamista työnantajien muutostilanteessa.
Yhteensovittamisesta koskevista asioista
neuvotellaan paikallistasolla. Neuvottelujen toteuttamistavasta ja menettelytavoista sovitaan tarkemmin paikallisesti.
1/2012 Kuntatyönantaja
13
Sopimukset
Työkokemuslisälle uudet prosentit
Työkokemuslisän prosentit ovat viiden palvelus-vuoden jälkeen 3 % ja 10 palvelusvuoden jälkeen 8 %. KVTES 2012–2013:ssa ei ole enää henkilökohtaisen lisän
vuosisidonnaisen osaa. Myös ansaintaperiaatteisiin tuli muutoksia.
Henkilökohtaisella lisällä ja työkokemuslisällä ei ole kytkentää toisiinsa,
joten esimerkiksi 10 palvelusvuoden
saavuttaminen ei vaikuta viranhaltijan / työntekijän henkilökohtaisen lisän
määrään.
Työkokemuslisän ansaintaperiaatteissa on muutoksia. Ansainta tapahtuu
Ovirka- / työsuhteessa asianomaiseen kuntaan/kuntayhtymään,
Omuun työnantajan palveluksessa virka- / työsuhteessa tehtävässä,
josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä
Samankaltaisia tapauksia tulee
kohdella yhteismitallisesti. Soveltamisohjeessa on todettu, että samasta ammattialasta on olennaista hyötyä. Vastaavien ammattialojen osalta
ratkaisevaa on nimenomaan olennainen hyöty nykyisissä tehtävissä.
Oyritystoiminnassa muussa kuin
virka- / työsuhteisessa tehtävässä,
josta on olennaista hyötyä nykyisis-
sä tehtävissä, enintään yhteensä
5 vuotta.
OYritystoiminnasta tulee esittää
luotettava selvitys. Olennaiseen hyötyyn sisältyy työnantajan harkintaa.
Yritystoiminnaksi ei lasketa pelkkää
osakkuutta tai omistussuhdetta vaan
yritystoiminnan täytyy olla todellista.
Työnantaja määrittelee asianmukaiset
kriteerit selvitykselle.
OPalvelussuhteessa 31.12.2011
olevan viranhaltijan / työntekijän palvelussuhteita tai yritystoimintaa ei arvioida uudelleen olennaisen hyödyn suhteen, ellei hänen tehtävänsä oleellisesti
muutu mainitun ajankohdan jälkeen.
Työkokemuslisään oikeuttava palvelusaika vaikuttaa kuten tähänkin
saakka myös vuosiloma-ajan kertymiseen (5 vuotta, 10 vuotta, 15 vuotta).
Henkilökohtainen lisä
Seppo Haavsito
Henkilökohtaisen lisä työsuorituksen
perusteella ja arviointijärjestelmästä
tehdään kirjallinen kuvaus.
Henkilökohtainen lisä (11 §)
myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi, mutta myös määräaikainen lisä
voi olla mahdollinen. Henkilökohtaista
lisää maksetaan pääsääntöisesti viranhaltijan/työntekijän työsuorituksen
arvioinnin perusteella. Henkilön työsuorituksen arviointi suoritetaan esim.
vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä.
Paikallisen arviointijärjestelmän
perusteista tehdään kirjallinen kuvaus
ja sen sisällöstä tiedotetaan viranhaltijoille/työntekijöille.
Henkilökohtaisen lisän alentamista koskeva määräys on ennallaan. Lisää voidaan alentaa vain silloin, kun
kysymyksessä on tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi
tai viranhaltijasta/työntekijästä itsestään johtuva työsuorituksen huomattava huonontuminen. Soveltamisohjeessa korostetaan, että ennen kuin
14
Kuntatyönantaja 1/2012
Kielilisä
Kielilisää (16§) koskeva määräys pysyi
ennallaan. Edelleen on mahdollista,
että kielitaito otetaan huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa tai henkilökohtaisessa lisässä, jolloin erillistä kielilisää ei makseta.
Rekrytointilisän käyttöön
harkintaa
Uuden sopimuksen myötä voidaan
maksaan varsinaiseen palkkaan kuuluvaa rekrytointilisää (15§). Rekrytointilisän perusteluna voi olla mm. henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat.
Rekrytointilisä on luonteensa
vuoksi pääsääntöisesti määräaikainen.
Tämä seikka tulee ilmetä päätöksestä, jotta viranhaltijalle/ työntekijälle ei
rekrytointivaiheessa synny väärää kuvaa lisän kestosta.
Työnantajan edustajan on hyvä
huomata, että sopimuksessa ei ole
käsitelty rekrytointilisän alentamista
tai poistamista. Tämän vuoksi myönnettäessä rekrytointilisää on samalla
ratkaistava, onko rekrytointilisä määräaikainen vai ei.
Lisäksi on mietittävä onko varauduttava tilanteeseen, jossa on tarvetta myöhemmin rekrytointilisän
alentamiseen tai jopa kokonaan poistamiseen. Jos on niin, tämä on syytä
huomioida jo rekrytointilisän myöntämisvaiheessa.
Tulospalkkiojärjestelmällä
tuetaan tuloksellisuutta
Tulospalkkiota (13 §) maksetaan edelleen erillisenä euromääräisenä palkkiona eikä se ole osa varsinaista palkkaa.
Tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottaminen vaatii runsaasti etukäteistyötä, josta on hyötyä tulospalkkiokaudella ja etenkin tulospalkkion
maksuvaiheessa. Tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottaminen edistää tuloksellista toimintaa.
Vuosilomaa ja äitiysvapaata lukuun ottamatta tulospalkkion seurantajaksoon kohdistuva virantoimituksen/työnteon keskeytysaika vähentää
vastaavassa suhteessa tulospalkkion
määrää, jollei ao. viranomainen toisin päätä (äitiysvapaa lisättiin uuteen
KVTES:iin).
Soveltamisohjeessa on tarkempia
määräyksiä tulospalkkion perusteena
olevien tavoitteiden asettamisesta,
seurantajaksosta, henkilöstön osallistumisesta asian valmisteluun sekä
lista asioista, jotka työnantajan on
päätettävä tulospalkkiojärjestelmän
yhteydessä.
Tulospalkkiota koskevat maksamisen rajoitteet on poistettu, joten KVTES 2012–2013:n määräyksissä ei
ole enää 5 % rajoitetta tulosyksikönvuotuisesta palkkasummasta.
Kertapalkkion kahdet kasvot
Uuden kertapalkkiopykälän (14 §) 1
momentin määräyksen mukaan viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa
kertapalkkio, mikäli kunnan/kuntayhtymän asianomainen viranomainen harkitsee sen suorittamisen perustelluksi.
Kertapalkkiota voidaan käyttää
esim. silloin, kun työnantaja haluaa
palkita tai motivoida yksilöä tai ryhmää. Näin ollen kertapalkkiota voi
käyttää myös tilanteissa, joissa ennen
maksettiin kannustuslisää. Kannustuslisään liittyneet maksamisen rajoitteet
(palkkojen yhteismäärä, yksilön tehtäväkohtaisen palkan määrä) on poistettu. Kertapalkkioiden maksaminen voi
perustua esimerkiksi ns. nopean palkitsemisen malleihin, joita työnantaja
käyttää.
Kertapalkkiopykälän 2 momentin
määräykset korvaavat kokouspalkkiota koskevan määräyksen mutta vastaavat sisällöltään entistä määräystä
(KVTES 2010–2011, 11 §).
Viranhaltijalle/ työntekijälle voidaan maksaa 2 momentin mukaan
kertapalkkio myös muusta erityisestä
syystä, mikäli kunnan/kuntayhtymän
asianomainen viranomainen harkitsee
sen perustelluksi. Määräyksen perusteella palkan maksaminen voi perustua esimerkiksi yksittäiseen suoritukseen. Entisen luentopalkkion sijasta
voidaan tarvittaessa käyttää kertapalkkiomääräyksiä. O
Henrika Nybondas-Kangas
neuvottelupäällikkö
Heikki Saaristo
työmarkkina-asiamies
Mika Heittola
lisää alennetaan, viranhaltijalle/työntekijälle annetaan tilaisuus parantaa
työsuoritustaan. Mahdollisista tukitoimenpiteistä keskustellaan esim. kehityskeskustelussa.
KVTES:n
vuosilomauudistus
KVTES 2012–2013:iin sisältyvää vuosilomauudistusta
on selostettu KT:n yleiskirjeessä 25/2011. Esimerkkejä
vuosilomaluvun uudistuksesta www.kuntatyonantajat.fi >
Sopimukset
Termit
eri
sopimusaloilla
Vuoden 2012 alusta lähtien –henkilökohtaisen lisän vuosidonnainen osa– muuttui KVTES:n lisäksi Lääkärisopimuksessa
työkokemuslisäksi. OVTES:ssa vastaavana terminä on vuosisidonnainen lisä
ja Teknisten sopimuksissa edelleen ammattilisä.
KVTES:in palkkausjärjestelmän muutokset on otettu osaksi Lääkärisopimusta 2012-2013. Poikkeamat sopimusalasta näkyvät LS 2012-2013 yleisen osan 5
§:stä aina asianomaisen viitatun määräyksen kohdalta, kuten tähänkin saakka.
Työkokemuslisäuudistuksen osalta
lääkäreihin sovelletaan LS 2010-2011
sopimuksen mukaisia prosentteja (5 % ja
10%) 31.1.2013 saakka. Ansaintaperusteet muuttuivat jo vuoden vaihteessa.O
1/2012 Kuntatyönantaja
15
Sopimukset
Opettajille pitemmät isyysvapaat
vuonna 2013
Paikallista isyysvapaata,
parempia lomakorvauksia
ja pidempiä vuosilomia
toteutetaan OVTES-sopimusalalla vasta vuonna
2013.
Automaattisten lisien painoarvoa
vähennetään
Ns. automaattisten lisien eli vuosisidonnaisen lisän painoarvoa vähennettiin vuoden 2012 alusta. Sen vuoksi
sekä tehtäväkohtaista että peruspalkkaa tarkistetaan. Siirrosta hyötyvät
erityisesti ne, joille kyseistä lisää ei
vielä ollut maksettu.
Vuosisidonnaisen lisän siirto peruspalkkaan ei aina korota kokonaispalkkaa. Jos opettajalle tai rehtorille on
maksettu esim. kahdeksan vuoden perusteella vuosisidonnaista lisää vuonna 2011, palkkaus ei muutu paljoakaan
uudistuksen vuoksi, koska vastaavasti
vuosisidonnaisen lisän prosentti pienenee. Muutos näkyy tällöin lähinnä ylituntipalkkiokorvauksissa.
Muutoksia peruskoulujen
ja lukioiden opettajien
palvelussuhteen ehtoihin
Vuoden 2012 alusta muutettiin yleissivistävien koulujen opetushenkilöstön
oikeutta palkalliseen sairauslomaan yhdenjaksoisissa palvelussuhteissa, virkarehtorin hallinnolliset tehtävät hoitavien korvausperustetta, peruskoulun
opettajien luokanvalvontatyön, koulu16
Kuntatyönantaja 1/2012
Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen
Sopimusmuutosten toteuttamisajankohta poikkeaa KVTES:n sopimusalasta, koska OVTES:n kustannusraamissa ei ollut tilaa niiden
toteuttamiselle aiemmin.
Näin miespuolinen sivistystoimen
johtaja voi saada kuuden päivän palkallisen isyysvapaan tai huhtikuussa
irtisanoutuessaan lomakorvauksen
A taulukon mukaan jo tänä vuonna,
mutta rehtori vasta ensi vuonna.
matkakuljetusoppilaiden ja oppilaskodin oppilaiden ohjauspalkkiomääräyksiä
sekä lukion ja aikuislukion opettajan lomarahan laskentaperustetta.
Hallinnollisten tehtävien korvausperuste muuttui vuoden alussa
Korvaus maksetaan opettajanviran haltijalle, jolle on annettu määräys hoitaa virkarehtorin hallinnolliset tehtävät
oman virkansa ohella rehtorin virantoimituksen ollessa keskeytynyt. Virantoimitus ei keskeydy esim. silloin kun
rehtori on koulutuksessa, jollei siihen
ole annettu virkavapaata.
Työnantaja päättää milloin määräys annetaan ja tuntimäärän, jolta
korvaus maksetaan. Korvattava tuntimäärä riippuu työntekoajankohdan
töiden laadusta ja määrästä.
Työtuntimäärää ei määritellä toimistotyöajasta käsin, koska opettaja
ei hoida kaikkia rehtorin tehtäviä. Jos
opettajalle maksetaan jo korkeampaa
tehtäväkohtaista palkkaa sijaistusmahdollisuuden vuoksi, kyseessä on
esimerkiksi vararehtori, hallinnollisten
tehtävien hoitomääräystä ei tarvita lyhytaikaiseen sijaistamiseen.
Pidempiaikaisiin sijaisuuksiin suositellaan annettavaksi viranhoitomääräys, jolloin opettajalle annetaan virkavapaata omasta virastaan kaikkien
virkarehtorin tehtävien hoitamiseksi.
Lukion ja aikuislukion opettajan
lomarahan laskentaperuste
Lukion on aikuislukion opettajan lomarahan laskentapetuste muuttui 1.1.
2012. Lukion ja aikuislukion opetta-
jan lomaraha on muusta kunta-alasta poiketen laskettu ns. kiinteästä
palkasta vuoden 2011 loppuun asti.
Kiinteän palkan käsitteestä luovuttiin
vuonna 2003, mutta laskentapohjassa vaikuttivat edelleen esimerkiksi
kerrointunnit ja lukioresurssitunnit.
Tästä kummallisuudesta päästiin
eroon vuoden 2012 alusta, kun kyseisten opettajien lomarahan laskentapohja on varsinainen palkka. Varsinainen palkka määritellään OVTES:n
A osion 21 §:ssä.
Luokanvalvontapalkkio
6. vuosiluokan opettajalle
Peruskoulun luokanvallvontapalkkio
yhtenäistettiin ja ulotettiin 6.vuosiluokan opettajille.
Sopimusmääräysmuutoksen
taustalla on ammattijärjestön halu
yhdenmukaistaa erityistehtävistä
maksettavat korvaukset. Tavoitetta
on perusteltu sillä, että luokanvalvontatyö on samanlaista riippumatta siitä, tekeekö työn äidinkielen vai liikunnan opettaja.
Jos luokanvalvontatyön tunti luetaan opetusvelvollisuuteen, työ on
varsinaisella palkalla tehtävää. Jokaisen opettajan varsinainen palkka vaihtelee riippuen mm. vuosisidonnaisen
lisän ja tehtäväkohtaisen palkan suuruudesta.
Koska sopimuksessa ei ole euromääräisiä erityistehtäväkorvauksia,
samansuuruinen korvaus toteutettiin ylituntipalkkioperusteen yhdenmukaistamisella siten, että jos luokanvalvontatyö (1 vuosiviikkotunti)
kokonaisuudessaan maksetaan ylitunteina, lehtorin korvaus saadaan
kertomalla luokanopettajan hinnoittelutunnuksen 40304030 peruspalk-
ka kalleusluokan kertoimella, jakamalla
opetusvelvollisuudella 24 ja kertomalla luvulla 1,4. Luokanvalvontatyön
tuntimäärä opetusvelvollisuuteen luettaessa on siis edelleen 1 vuosiviikkotunti, mutta ylitunteina maksettavaan tuntimäärään lisätään luku 0,4.
Luokanvalvontatyön korvaus ulotettiin lisäksi 6. vuosiluokan luokanopettajille. Työn ulottaminen 6. vuosiluokan luokanopettajille edellyttää
luokanvalvontatyön tekemistä. Tehtävän työn kuvaus on otettu OVTES:n
soveltamisohjeeseen.
Kyseessä ei siis ole yhden vuosiluokan luokanopettajien palkkauksen
tasokorotus, vaan tehtävä, joka edellyttää työn tekemistä erikseen muutoin kuin oppitunnin aikana. Eihän
matematiikan lehtorikaan hoida luokanvalvojan tuntiaan matematiikan
tuntien aikana, vaan se on erillinen
tunti oppilaille. Lisäksi työ edellyttää
muutakin panostusta, kuten soveltamisohjeesta ilmenee.
Jos koulussa on yhdysluokkia, paikallisesti jää työnantajan päätettäväksi harkita, milloin yhdysluokka vastaa
6. vuosiluokkaa. Tietoomme on tullut, että työnantajia vaaditaan maksamaan korvaus tai lukemaan työ opetusvelvollisuuteen aina, kun luokalla
on 6. vuosiluokan oppilaita. Tämä ei
ole ollut sopimusmääräyksen tarkoitus, vaan tavoitteena on ollut korvata työtä, jonka tulisi määrällisesti ja
laadullisesti olla verrattavissa aineenopettajan luokanvalvontatyöhön.
Korvauksen maksamisperusteiden
selvittämiseksi KT ja OAJ tekevät yhdessä sähköisen kyselyn kunnille. O
$"" ""& !$" ##"!
#$"!
"!#
KT Kuntatyönantajat, Laivanpäällystöliitto, Konepäällystöliitto sekä
Merimiesunioni ovat päässeet neuvottelutulokseen kunnallisten satamajäänmurtajien päällystön ja miehistön
palvelussuhteiden ehdoista 2012-2014
Työehdot vahvistettiin KT:n valtuuskunnassa 1.2.2012.
Palkankorotusprosentit ovat tasoltaan raamisopimuksen tasoa. 1.3.3012
palkkoja tarkistetaan 2,4 % ja 1.3.2013
palkkoja tarkistetaan1.9 %. Ratkaisuun
sisältyy myös 150 euron kertaerä.
Miehistön työehtosopimus on voimassa 1.2.2012 – 28.2.2014 ja päällystön 1.3.2012 - 31.3.2014.
Kummankin sopimuksen palkantarkistukset 2012 tulevat voimaan vasta
maaliskuussa.
Neuvotteluosapuolet ovat sopineet
työehtosopimustekstien ajantasaistamisesta 1.3.2012 mennessä. Sopimusmuutokset ja palkankorotukset on
tämän johdosta kirjattu myös työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjoihin.
Uudistetut työehtosopimukset peruspalkkoineen toimitetaan asianomaisiin
kuntiin heti niiden valmistuttua. O
Erkki Hintsanen
johtava työmarkkinalakimies
Vuokko Piekkala
neuvottelupäällikkö
!
#$"#%$ "!
#$"
Neuvottelutulos
satamajäänmurtajien
päällystölle
ja miehistölle
$ !%'%)*!()+*%$$
"(!%'%)*(
$#!(+)#**)%!()
)%'$ &*"(')%'$
)(%!%'%)*(
#
"!
#$"
!""*("*%!$"-$)-#$$
#$ %% # )*%!$%&)) $
!!(%(!"&%())(%!%'%)*(
%(%") )(%!%'%)*(
!""$$ -' ()",'-
1/2012 Kuntatyönantaja
17