Kaavaselostus - Koti Fiskarsista

Transcription

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY
ERIARC FORUM
www.eriarc.fi
Raaseporin kaupunki
KATINSUON ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
Asemakaavan selostus
koskee 22.03.2011 päivättyä asemakaavakarttaa.
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1
1.1.1
Tunnistetiedot
Katinsuon asemakaava ja asemakaavan muutos
Kunta
Raaseporin kaupunki
Kaavan nimi
Katinsuon asemakaava ja asemakaavan muutos
Alueen pinta-ala
121,9 ha
Aluetehokkuus
e = 0,024
Alueet %
Asuinalueet 17,7 %, palvelualueet 0,3
%, erityisalueet 0,02 % virkistys- sekä
maa- ja metsätalousalueet 70,8 %,
suojelualueet 4,9 %, katualueet 2,3 %
ja vesialueet 4,9 %.
Asuinrakennusten
rakennuspaikat
1.2
1.2.1
Rakennetut
Rakentamattomat
16 kpl
39 kpl
Poistuneet
25 kpl
Yhteenlaskettu rakennusoikeus
29 671 kem2
Kaavan laatija
Arkkitehti Safa Patrick Eriksson
Eriksson Arkkitehdit Oy
Meritullinkatu 11 C
00170 HELSINKI
puh. 050 447 147
[email protected]
Kaava-alueen sijainti
Katinsuon asemakaava
Katinsuon asemakaava-alue sijaitsee läntisellä Uudellamaalla. Se on osa Fiskarsin taajamaa, joka sijaitsee 4 km Pohjan kirkonkylästä
pohjoiseen. Asemakaava-alueelta on noin 85
km matka Helsinkiin.
Katinsuon asemakaava-alue rajoittuu idässä
Stackängenin peltoihin, pohjoisessa Degersjöhön, lännessä Kullan asuinkortteliin ja
Svartkärrin peltoihin sekä etelässä Vedakärrin
peltoon. Asemakaava-alueen keskellä on
metsäkukkula, jota kiertää ulkoilureitti. Alueen
pohjoisosassa on asutusta Järnvikintien ja
Kullantien varsilla.
Kuva 1.1. Raaseporin kaupungin sijainti.
KATINSUON ASEMAKAAVAN SELOSTUS
22.03.2011
2 (34)
Kuva 1.2 Fiskarsin sijainti Raaseporissa.
Kuva 1.3. Katinsuon asemakaava-alueen sijaintikartta. Asemakaavan vanha rajaus on
esitetty katkoviivalla ja uusi rajaus ehjällä viivalla.
22.03.2011
1.2.2
3 (34)
Fiskarsin asemakaavat ja niiden rajaukset
Fiskarsin taajaman alueella on valmisteilla yhteensä viisi asemakaavaa. Kaavaehdotuksen pohjalta käydyissä maankäyttöneuvotteluissa kaava-alueiden
rajauksia päätettiin muuttaa. Katinsuon kaava-alueeseen lisättiin eteläinen
alue.
Kuvassa 1.4 on esitetty Fiskarsin asemakaavojen vanhat ja uudet rajaukset.
Selostuksen liitteenä on kartta Fiskarsin paikannimistä, joihin viitataan tässä
asemakaavaselostuksessa.
Kuva 1.4. Fiskarsin taajaman alueella valmisteilla olevat asemakaavat. 1) Fiskarsin
Ruukin asemakaava, 2) Fiskarsin Tallbackan asemakaava, 3) Konkakummun asemakaava, 4) Fiskarsin Linjojen asemakaava ja 5) Katinsuon asemakaava. Vanhat rajaukset on esitetty katkoviivalla, uudet ehjällä viivalla.
1.3
Kaavan nimi ja tarkoitus
Kaavan nimi on Katinsuon asemakaava ja asemakaavan muutos.
Osana muita taajaman asemakaavoja Katinsuon asemakaava turvaa Fiskarsin taiteilija-, käsityöläis- ja muotoilijayhteisön luonnollisen ja hallitun kasvun.
Katinsuon asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tarjota
Fiskarsin keskustaa väljempää asuin- ja työympäristöä. Tarkoituksena on
myös turvata kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja maisemat sekä
alueella sijaitsevat arvokkaat luontokohteet.
22.03.2011
1.4
4 (34)
Selostuksen sisällysluettelo
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT....................................................................................................... 1
1.1
1.2
1.3
1.4
1.5
1.6
2.
TIIVISTELMÄ ............................................................................................................................6
2.1
2.2
2.3
3.
Tunnistetiedot ................................................................................................................1
1.1.1 Katinsuon asemakaava ja asemakaavan muutos ................................................ 1
Kaava-alueen sijainti ...................................................................................................... 1
1.2.1 Katinsuon asemakaava ....................................................................................... 1
1.2.2 Fiskarsin asemakaavat ja niiden rajaukset .......................................................... 3
Kaavan nimi ja tarkoitus ................................................................................................. 3
Selostuksen sisällysluettelo ............................................................................................ 4
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista .............................................................................. 5
Luettelo muista kaavoja koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja
lähdemateriaalista .......................................................................................................... 6
Kaavaprosessin vaiheet ................................................................................................. 6
Katinsuon asemakaava .................................................................................................. 7
Asemakaavan toteuttaminen .......................................................................................... 7
LÄHTÖKOHDAT .......................................................................................................................7
3.1
Selvitys suunnittelualueen oloista................................................................................... 7
3.1.1 Alueen yleiskuvaus ............................................................................................. 7
3.1.2 Luonnonympäristö ............................................................................................... 8
3.1.2.1
3.1.2.2
3.1.2.3
3.1.2.4
Luonnonolot ...................................................................................................................... 8
Topologia ja maaperä ....................................................................................................... 9
Vesistöt ja vesitalous ...................................................................................................... 10
Maisema ......................................................................................................................... 10
3.1.3 Rakennettu ympäristö ....................................................................................... 11
3.1.3.1
3.1.3.2
3.1.3.3
3.1.3.4
3.1.3.5
3.1.3.6
3.2
4.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot ............................................................ 11
Väestö ja palvelut............................................................................................................ 12
Liikenne........................................................................................................................... 12
Tekninen huolto .............................................................................................................. 13
Ympäristön häiriötekijät................................................................................................... 14
Sosiaalinen ympäristö ..................................................................................................... 14
3.1.4 Maanomistus ..................................................................................................... 15
Suunnittelutilanne......................................................................................................... 16
3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ........................................................... 16
3.2.2 Maakuntakaava ................................................................................................. 16
3.2.3 Yleiskaava ......................................................................................................... 16
3.2.4 Asemakaava ..................................................................................................... 17
3.2.5 Rakennusjärjestys ............................................................................................. 18
3.2.6 Pohjakartta ........................................................................................................ 18
3.2.7 Rakennuskiellot ................................................................................................. 18
3.2.8 Suojelupäätökset............................................................................................... 18
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET......................................................................... 19
4.1
4.2
4.3
4.4
Asemakaavan suunnittelun tarve ................................................................................. 19
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .............................................. 20
Osallistuminen ja yhteistyö ........................................................................................... 20
4.3.1 Osalliset ............................................................................................................ 20
4.3.2 Vireilletulo ......................................................................................................... 20
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ........................................................ 20
4.3.4 Valmistelevat kokoukset ja tilaisuudet ............................................................... 21
4.3.5 Kaupungin ja maanomistajan yhteistyö ............................................................. 21
4.3.6 Kaavakonsultti ................................................................................................... 22
Asemakaavan tavoitteet ............................................................................................... 22
22.03.2011
4.5
5.
5.2
5.3
5.4
Kaavan rakenne ........................................................................................................... 26
5.1.1 Kaavan pinta-alat .............................................................................................. 26
Korttelialueet ja kaavamääräykset ................................................................................ 27
5.2.1 Yleismääräykset ................................................................................................ 27
5.2.2 Suojelumerkinnät .............................................................................................. 27
5.2.3 Korttelialueet ..................................................................................................... 27
5.2.4 Muut alueet ....................................................................................................... 28
Kaavan vaikutukset ...................................................................................................... 30
5.3.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan ja
yleiskaavaan ..................................................................................................... 30
5.3.2 Kaupallisten vaikutusten arviointi....................................................................... 31
5.3.3 Liikenteellisten vaikutusten arviointi................................................................... 31
5.3.4 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan ...................................................... 31
5.3.5 Vaikutukset luonnonympäristöön ....................................................................... 32
5.3.6 Vaikutukset luonnonvaroihin sekä pinta- ja pohjavesiin ..................................... 32
5.3.7 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ................................................... 32
5.3.8 Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi ......................................................... 32
Nimistö ......................................................................................................................... 33
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ................................................................................................. 33
6.1
6.2
6.3
1.5
Asemakaavaratkaisun kehitys ...................................................................................... 22
4.5.1 Maankäytön esiselvitys ..................................................................................... 22
4.5.2 Asemakaavaluonnos ......................................................................................... 23
4.5.3 Asemakaavaehdotus ......................................................................................... 25
4.5.4 Asemakaava ..................................................................................................... 25
ASEMAKAAVAN KUVAUS ..................................................................................................... 26
5.1
6.
5 (34)
Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat .................................................. 33
Toteuttaminen ja ajoitus ............................................................................................... 33
Toteutuksen seuranta .................................................................................................. 34
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
Liite 1
Kartta Fiskarsin taajaman alueella valmisteilla olevien asemakaava-alueiden asuinalueiden nimistöstä.
Liite 2
Kartta Fiskarsin taajaman alueella valmisteilla olevien asemakaava-alueiden viheralueista.
Liite 3
Kartta Fiskarsin taajaman alueella valmisteilla olevien asemakaava-alueiden katuja kevyen liikenteen verkostoista.
Liite 4
Kartta Fiskarsin suojelluista maisema-alueista.
Liite 5
Luettelo Fiskarsin taajaman suojeltavista rakennuksista ja alueista.
Liite 6
Kartta yhdyskuntarakenteen kannalta edullisimmista rakennusalueista.
Osayleiskaavatasoinen vaikutusten arviointi
Liite 7
Liite 8
Luettelo ja kartta Fiskarsin taajaman alueella valmisteilla olevien
asemakaava-alueiden muinaisjäännöksistä.
22.03.2011
1.6
6 (34)
Luettelo muista kaavoja koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista
Kaavarunko (maankäytön esisuunnitelma) CEJ arkkitehdit 24.04.2007
Fiskarsin Tallbackan, Basarängenin (Konkakummun), Fiskarsin Linjojen ja
Kattkärrin (Katinsuon) asemakaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
12.12.2007.
Luontoselvitys, Suomen Luontotieto Oy 29.11.2007 ja 18.01.2009.
Maisema-analyysi, Eriksson Arkkitehdit Oy 04.03.2008 ja 21.11.2008.
Rakennetun ympäristön inventointi, CEJ arkkitehdit 30.08.2007 ja Eriksson
Arkkitehdit 07.01.2009.
Kunnallistekniikan suunnitelma, Airix Oy 26.01.2009.
Liikenneselvitys ja -suunnitelma, Airix Oy 17.04.2008, päivitetty 10.03.2009.
Siltaselvitys, Finnmap Consulting 23.11.2007.
Fiskarsin asemakaava-alueen
17.01.2008.
arkeologinen
inventointi,
Museovirasto
Liikuntaselvitys, Airix Oy 13.11.2008.
Vuorikaskas-selvitys, Uudenmaan ympäristökeskus 21.01.2008 ja 03.02.2009.
Viheralueiden
11.03.2010.
hoito-
ja
käyttösuunnitelma,
Eriksson
arkkitehdit
Oy,
Sopimus toteuttamisjärjestyksestä, Raaseporin kaupunki ja Fiskars Oyj,
16.03.2011.
Fiskarsin asemakaavoihin liittyvien kokousten pöytäkirjat ja muistiot.
Lausunnot, mielipiteet ja niiden vastineet Fiskarsin asemakaavojen asemakaavaluonnoksista.
Lausunnot, muistutukset ja niiden vastineet Katinsuon asemakaavaehdotuksesta.
2. TIIVISTELMÄ
2.1
Kaavaprosessin vaiheet
Fiskarsin alueen asemakaavojen tarkistaminen ja asemakaava-alueen laajentaminen, hankesuunnitelma (valtuusto): 29.01.2007
Katinsuon asemakaava:
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.12.2007
Kunnan kaavoituspäätös (valtuusto) 28.01.2008
Kaavahankkeet kuulutettiin vireille 10.2.2008
Asemakaavaluonnos maankäyttöjaoston käsittelyssä 14.05.2008.
Asemakaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä Pohjan kunnan teknisessä toimistossa 02.06.-30.06.2008. Kuulutus asemakaavaluonnosten nähtävilläolosta
julkaistiin Etelä-Uusimaassa ja Västra Nylandissa. Tekniseen toimistoon oli
mahdollisuus jättää suullista ja kirjallista palautetta asemakaavaluonnoksesta.
Yleisötilaisuus Fiskarsin Lukaalissa 09.06.2008. Yleisötilaisuudesta tiedotettiin
Etelä-Uusimaassa ja Västra Nylandissa.
Asemakaavaluonnoksen lausunnot annettiin elo- ja syyskuun aikana 2008.
22.03.2011
7 (34)
Asemakaavaluonnoksen vastineet maankäyttöjaoston käsittelyssä
11.09.2008.
Asemakaavaehdotus oli Raaseporin kaupungin yhdyskuntateknisen lautakunnan käsittelyssä 19.05.2009.
Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Raaseporin kaupungin teknisessä
toimistossa 04.06.-04.07.2009. Kuulutus asemakaavaluonnosten nähtävilläolosta julkaistiin Etelä-Uusimaassa ja Västra Nylandissa. Tekniseen toimistoon oli mahdollisuus jättää suullista ja kirjallista palautetta asemakaavaluonnoksesta.
Katinsuon asemakaavaehdotuksen yleisötilaisuus pidettiin 03.06.2009 Fiskarsin Lukaalissa. Yleisötilaisuudesta tiedotettiin Etelä-Uusimaassa ja Västra Nylandissa.
Asemakaavaehdotuksen vastineet olivat Raaseporin kaupungin yhdyskuntateknisen lautakunnan käsittelyssä 17.12.2009.
Asemakaava oli Raaseporin yhdyskuntateknisen lautakunnan käsittelyssä
16.03.2011 ja 30.03.2011.
2.2
Katinsuon asemakaava
Asemakaavassa on osoitettu asumisen, työnteon, virkistyksen, urheilun sekä
maa- ja metsätalouden alueet. Olemassa olevia asuinalueita on täydennetty ja
alueelle suunniteltu kaksi uutta asuinaluetta sekä yksi uusi tie.
Kaikkiin asuinrakennuksiin on mahdollista sijoittaa työtiloja, jotka eivät aiheuta
merkittävää haittaa ympäristölle.
Asemakaavassa on osoitettu 17 uutta asuintalon tonttia. Asemakaava-alueella
on voimassa olevan asemakaavan mukaan 16 jo rakennettua rakennuspaikkaa ja 12 rakentamatonta. Uudella asemakaavalla poistetaan 25 ajantasakaavan tonttia. Asemakaava-alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 29 671
kem2.
2.3
Asemakaavan toteuttaminen
Pohjan kunnan ja maanomistajan tavoitteena on Fiskarsin taajaman tasapainoinen ja hallittu kasvu. Katinsuon asemakaava toteutetaan loogisina kokonaisuuksina markkinatilanteen ja asuntojen kysynnän mukaan.
Pohjan kunta vastaa alueiden kunnallisteknisten verkostojen toteuttamisesta.
Kunnan ja maanomistajan välinen maankäyttösopimus käsitellään asemakaavaehdotuksen yhteydessä.
3. LÄHTÖKOHDAT
3.1
3.1.1
Selvitys suunnittelualueen oloista
Alueen yleiskuvaus
Katinsuon asemakaavan suunnittelua varten laadittiin useita selvityksiä. Asemakaavan selostukseen tutustumisessa voi käyttää apuna liiteasiakirjoja (kohta 1.5) ja muita kaavaa koskevia asiakirjoja, taustaselvityksiä ja lähdemateriaalia (kohta 1.6). Paikkojen nimet löytyvät liitteestä ja rakennusten nimet ja sijainnit rakennetun ympäristön inventoinnista.
Katinsuon asemakaava-alue sijaitsee Raaseporin kaupungissa noin 4 km
Pohjan kirkonkylästä pohjoiseen. Asemakaava-alue on Fiskarsin taajaman
itäosa. Lähimmät taajamat ovat Pohjan kirkonkylän ohella, Antskog pohjoises-
22.03.2011
8 (34)
sa, Åminnefors etelässä sekä Billnäs kaakossa. Fiskarsin noin 560 henkilön
väestö on noin 2 % Raaseporin kaupungin väkiluvusta.
Fiskars on yksi Raaseporin viidestä ruukkitaajamasta. Fiskars-joen laaksossa,
joen kahden kosken kohdalla on 1600-luvulta alkaen toiminut raudan- ja kuparinjalostuslaitoksia. Alue on kansainvälisesti tunnustettu ja se kuuluu Suomen
valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Ruukin keskusta on harvinaisen yhtenäinen 1800-luvun luvun ympäristö. Teollisuuden
väistymisen myötä Fiskarsista on viime vuosikymmenen aikana kehittynyt
elinvoimainen taiteen, muotoilun ja käsityön keskus.
Katinsuon asemakaava-alueen pohjoisosassa sijaitsevat historiallisesti arvokkaat Ruukin vanha sairaala, puiset virkamiestalot Degersjön rannalla sekä Taborin ja Kalliomäen työväenasunnot.
Asemakaava-alueen maiseman muodostavat avoimet pellot ja järvi sekä kumpuileva metsämaasto. Rakentaminen on ryhmittynyt teiden varsille peltojen
tuntumaan.
Katinsuon asemakaava-alue on pinta-alaltaan 121,9 ha ja sinne on tähän
mennessä toteutunut noin 3 500 kem2 asuinrakentamista.
3.1.2
Luonnonympäristö
3.1.2.1 Luonnonolot
Katinsuon asemakaava-alue rajautuu pohjoisessa Degersjöhön, jonka eteläpuolelle sijoittuu Katinsuon asutus. Asemakaava-alue muodostuu kumpuilevasta metsämaastosta, jota elävöittävät avokalliot sekä Svartkärrin, Kattkärriin
ja Storkärrin pelloista. Alueen metsätyyppi vaihtelee kuivahkosta kankaasta
lehtoon.
Fiskarsin taajaman viidestä asemakaava-alueesta laadittiin vuonna 2007 luontoselvitys, jota täydennettiin syksyllä 2008. Inventointi tehtiin mahdollisille uusille rakentamisalueille, joten rakennettu ympäristö, pellot ja arvokkaiksi tiedetyt luontokohteet tarkasteltiin yleispiirteisemmin. Kuvassa 3.1 on esitetty Katinsuon asemakaava-alueella inventoidut lohkot.
Luontoselvityksestä sekä luonnonympäristöä koskevien kokouksien muistioista on esitetty tarkemmin asemakaava-alueen luonnonolot ja suunnitteluun vaikuttavat tekijät. Luontoselvitys ja kokousten muistiot ovat asemakaavaan liiteasiakirjoja.
Asemakaava-alueella sijaitsee mahdollisesti Metsälain 10 §:n mukaiset erityisen arvokkaita elinympäristöjä lohkoilla 11, 16 ja 19.
Muita luontokohteita ovat lohkon 13 laidunnettu mäkialue ja lohkolla 18 sijaitseva mäyrän pesäluolasto.
22.03.2011
9 (34)
Kuva 3.1 Ote luontoselvityksen lohkokartasta. Asemakaavan vanha rajaus on esitetty
katkoviivalla ja uusi rajaus ehjällä viivalla.
3.1.2.2 Topologia ja maaperä
Kuva 3.2. Katinsuon asemakaava-alueen maaperäkartta. Kartassa punaisella on kuvattu kalliomaa-alueet, joilla maakerros on alle metrin paksuinen ja yleensä moreenia.
Keltaisella on kuvattu siltti, siniharmaalla savi ja vaaleankeltaisella moreeni.
22.03.2011
10 (34)
Katinsuon asemakaava-alue sijaitsee Fiskarsjoen jokilaakson itäpuolella. Alueen pohjoisosassa maaperä on silttiä, moreenia tai avokallioita.
Peltojen rinteet ovat silttiä. Peltolaaksojen pohjilla maaperä on savea.
Asemakaava-alueen keskellä sijaitsee metsäalue, jonka maaperä on moreenia tai silttiä. Kallio on lähellä maanpintaa ja moreenialueilla osittain paljaana.
Katinsuon asemakaava-alueen korkein kohta on Kattkärrin pururadan lähellä
54 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella (mpy). Matalin kohta on
Svartkärrin peltolaaksossa 12 metriä merenpinnan yläpuolella.
3.1.2.3 Vesistöt ja vesitalous
Katinsuon asemakaava-alue rajoittuu pohjoisessa Degersjöhön. Alueella ei ole
muita vesistöjä.
Katinsuon asemakaava-alueen pohjoisosassa sijaitsevan harjanteen pohjoispuolella veden valumasuunta on kohti Degersjötä ja rinteen eteläpuolella kohti
Kattkärrin peltoa. Kattkärrin pellolta vedet virtaavat ojaa pitkin kohti Storrkärrin
peltoa.
Asemakaava-alueen länsiosan vedet valuvat Svartkärrin pellon puroon, joka
virtaa pohjoiseen Fiskars-jokeen. Asemakaava-alueen itäosan vedet valuvat
kohti Kattkärrin peltoa.
Katinsuon asemakaava-alueen eteläosassa veden valumasuunta on kohti
Storkärrin pellon pohjoisosassa virtaavaa puroa. Tähän puroon liittyvät myös
Kattkärrin pellolta virtaavat vedet. Storkärrin pellolta puro johtaa itään Degersjö-järveen.
Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita. Kiinteistöt tulee liittää kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon.
3.1.2.4 Maisema
Katinsuon asemakaava-alue rajautuu pohjoisessa Degersjöhön. Järven rannat
ovat osittain jyrkät ja itä-länsisuuntaisen harjanteen päältä näkee kauas järvelle. Harjanteen eteläpuolella kulkee Järnvikintie.
Järnvikintien eteläpuolella kohoaa paljaslakinen Taborin asuinalue ja sen eteläpuolella kulkee Kullantie. Kullantien eteläpuolella avautuu Svartkärr. Svartkärr rajautuu itäpuolelta avokallioiden täplittämään Isometsään. Havupuuvaltaisen metsän ja pellon välissä on lehtipuuvyöhyke.
Asemakaava-alueen itäosassa Kattkärrin peltolaakso työntyy metsään. Pellon
länsilaidalla on asutusta.
Alue on osa Pohjan ruukkien kansallismaisemaa ja Fiskarsin-Antskogin ja
Pohjanpitäjänlahden kulttuurimaisemaa. Asemakaava-aluetta sivuava Fiskarsin ruukinalue ja kulttuurimaisema kuuluvat lisäksi valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. (kuva 3.10 ja liite)
Fiskarsin taajaman viittä asemakaavaa varten on keväällä 2008 laadittu maisema-analyysi, jota on täydennetty syksyllä 2008. Analyysissä on selvitetty
alueen kokonaiskuva, luonnonolosuhteet, maankäyttö sekä maiseman historiallinen kehitys.
22.03.2011
11 (34)
8. Degersjön pohjukan runsaspuustoiset lehtipuurinteet, paikoin jyrkät rannat ja järvelle
avautuva rajattu näkymä.
10. Fiskars-joen vanhan uoman
avoin laaksotila, peltomaisema
ja pitkät näkymät.
11. Fiskars-joen vanhan uoman todennäköinen kulkukohta
ja metsän rajaama peltomaisema.
12. Taskumainen peltotila ja
monikerroksinen metsänreuna.
18. Paikoin karu ketomainen
mäenrinne ja paikoin kostea
rinteenalusmetsikkö.
19. Peltoalueiden keskelle työntyvä osin rakennettu kuiva kangasmetsä.
Kuva 3.3. Maiseman rakenteen pääpiirteinen jaottelu. Punaisella on osoitettu selänteen laet, oranssilla peltolaaksot, vihreällä rinnealueet/välivyöhykkeet ja vaalean keltaisella jokilaakso. Asemakaavan vanha rajaus on esitetty katkoviivalla ja uusi rajaus
ehjällä viivalla.
3.1.3
Rakennettu ympäristö
3.1.3.1 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot
Katinsuon asemakaava-alueen vanhimmat rakennukset kuuluvat Taborin rakennusryhmään. Punamullatut puurakenteiset työväenasunnot ovat 1800luvulta ja vanhin niistä 1700-luvulta. Rakennukset ovat yksikerroksisia ja vaatimattomia. Kukkulalla sijaitsevaan pihapiiriin kuuluu talousrakennuksia.
Taborin itäpuolella on Kalliomäki, kaksikerroksinen punamullattu kasarmi, joka
on siirretty paikalleen vuonna 1855. Pihapiiriin kuuluu talousrakennus ja iso
kasvimaa.
Grabbstrandin niemellä sijaitsee Ruukin vanha sairaala, joka on rakennettu
vuonna 1890. Sairaalan pihapiirin muodostavat rantaan rakennetut talousrakennukset. Pihaan johtaa puukuja. Grabbstrandin rantakukkuloille on rakennettu kaksi virkamiestaloa vuosisadanvaihteessa. Rakennukset ovat vaaleita
ja huvilamaisia. Hoidettuihin pihapiireihin kuuluu talousrakennuksia.
Katinsuon kylän muodostavat 1940-luvulla rakennetut paritalot, jotka on ryhmitetty suorakulmaiseen koordinaatistoon Kullantien mutkaan. Rakennukset ovat
yksikerroksisia ja maalattu punaisiksi.
Asemakaava-alueella on muutama 2000-luvulla rakennettu omakotitalo Suovaniityssä ja Kullantien varrella.
Fiskarsin taajaman viidestä asemakaava-alueesta on vuonna 2007 laadittu rakennetun ympäristön inventointi, jota on täydennetty syksyllä 2008. Inventointi
kuuluu asemakaavan liiteasiakirjoihin.
22.03.2011
12 (34)
Katinsuon kaava-alueella on kuusi muinaisjäännöstä: Järnvik, Järnvik 2, Storkärr, Svartkärr, Vedakärr ja Grabbstrand. Luettelo muinaisjäännöksistä on liitteenä.
3.1.3.2 Väestö ja palvelut
Fiskarsin taajamassa ja sen lähialueilla asuu n. 560 henkeä, joista suurin osa
Ruukin keskustassa. Katinsuon asemakaava-alueella ei ole julkisia palveluja.
Fiskarsin keskustassa sijaitsevat suomenkielinen esikoulu ja alakoulu sekä
nuorisotalo ja vanhusten asuntoja. Muut julkiset palvelut sijaitsevat Pohjan kirkonkylässä 4 km:n päässä. Ruukkialueella on päivittäistavarakauppa, kampaamo, kahviloita, kaksi ravintolaa, hotelli ja useita taide- ja käsityökauppoja,
seurantalo, Fiskars Oyj:n kokoontumistiloja, sauna, uimaranta, tanssilava, urheilukenttä, tennishalli sekä tenniskenttä. Katinsuolla sijaitsee Fiskarsin urheilijoiden maja, jossa järjestetään illanviettoja ja urheilutapahtumia.
3.1.3.3 Liikenne
Katinsuon asemakaava-alueen tärkein liikenneväylä on Järnvikintie, joka johtaa Fiskarsin keskustasta itään. Asemakaava-alueen sisäistä liikennettä johtavat Kullantie ja Grabbstrand. Tiet ovat päällystämättömiä ja liikenne niillä vähäistä.
Asemakaava-alueella kevyt liikenne kulkee autoteitä pitkin. Asemakaavaalueella kulkee pururata, jota käytetään ulkoilemiseen. Talvella sitä pitkin kulkee latu ja siltä johtaa yhdyslatu Fiskarin koululle.
Julkinen liikenne on Fiskarsissa linja-autoliikennettä, jonka pysäkit sijaitsevat
Fiskarsintien varrella Ruukin keskustassa. Autot kulkevat Pohjaan, Karjaalle ja
Karjalohjalle. Pohjasta pääsee linja-autolla Helsinkiin, Karjaalta myös junalla.
Fiskarsin pysäkeiltä kulkee linjoja n. 20 kertaa päivässä.
22.03.2011
13 (34)
Kuva 3.4. Opaskarttaote, josta näkyvät suunnittelualueen teiden nimet. Asemakaavan
vanha rajaus on esitetty katkoviivalla ja uusi ehyellä viivalla.
3.1.3.4 Tekninen huolto
Katinsuon suunnittelualueella on valmiina kunnallistekniset verkostot Kullantien länsipäässä.
AIRIX Ympäristö Oy on laatinut Raaseporin vesihuollon kehittämissuunnitelman (26.09.2008). Sen tavoitteena oli selvittää vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut (kuva 3.4)
22.03.2011
14 (34)
Kuva 3.5. Ote Raaseporin vesihuollon kehittämissuunnitelmasta Fiskarsin taajaman
osalta. Fiskarsin Katinsuon asemakaava-alue on rajattu karttaa tumman vihreällä.
3.1.3.5 Ympäristön häiriötekijät
Katinsuon kaava-alueella ei ole merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä.
3.1.3.6 Sosiaalinen ympäristö
Fiskarsin taajaman sosiaalinen painopiste on ruukin keskustassa, jossa asukkaiden kohtaamispaikat, kuten päivittäistavarakauppa, urheilukenttä, uimarannat, tanssilava, bussipysäkit, ravintolat ja kahvilat sijaitsevat. Fiskarsin taajaman sosiaalinen ympäristö on monivivahteinen ja alueella asuu sosiaalisesti ja
koulutukseltaan hyvin vaihtelevaa väestöä.
Ympärivuotinen ja kesäkaudella laajaksi yltyvä turismi tuo Fiskarsiin kausiluontoista vaihtelua, sosiaalista monipuolisuutta ja kansainvälistä väriä. Nykyään Fiskarsin ruukki onkin sekä kulttuuri-, matkailu- että asumisruukki.
Asemakaava-alueen asukkailla on muutamia palveluja kävely- tai pyöräilyetäisyydellä. Peruspalvelujen luo Pohjan keskustaan pääsee linja-autolla.
Fiskarsin sosiaalisessa ympäristössä on jälkiä usealta eri aikakaudelta. ”Arvot
ja asuminen -paikallishistoria uudiskäytön voimavarana” -julkaisu on osa Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskushankkeen loppuraporttia. Rauno
Sairinen kirjoittaa julkaisussa Fiskarsin muutoksesta rautaruukista käsityö- ja
taideruukiksi.
Fiskarsin taajama sai alkunsa 1600-luvun puolessa välissä, kun joen varrelle
perustettiin ruukki. Ruukkiteollisuuden kukoistuskausi oli 1800-luvun alussa.
22.03.2011
15 (34)
Metalliteollisuus jatkui elinvoimaisena aina 1970-luvulle saakka, kunnes suuri
määrä asuntoja ja teollisuustiloja jäi tyhjilleen. Fiskars autioitui ja ränsistyi.
1980-luvun puolivälissä Pohjan kunta alkoi houkutella uusia asukkaita ja toimintoja Fiskarsiin. 1980-luvun lopulla myös Fiskars Oyj kiinnostui uudelleen
syntysijastaan Fiskarsista. Upeaan kulttuuriympäristöön saatiin uusia asukkaita, kulttuurialan osaajia ja yrittäjiä. Tämän seurauksena myös matkailijat ovat
löytäneet Fiskarsin.
Fiskarsin Kyläseura teki kyselytutkimuksen Fiskarsin taajamassa vuonna
2003. Sen perusteella asukkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä asuinympäristöönsä. Fiskarsin taajamaa pidetään hyvänä ja turvallisena paikkana asua
ja siellä vallitsee hyvä ilmapiiri. Asukkaiden mielestä suurimmat puutteet Fiskarsin taajamassa ovat posti- ja pankkipalveluiden puuttumien. He toivoivat
vähintään asiamiespostia ja ympärivuorokauden toimivaa pankkiautomaattia.
Myös parempia julkisen liikenteen yhteyksiä toivottiin, erityisesti viikonloppuisin. Asukkaiden mielestä nuorille ei myöskään ollut tarpeeksi toimintamahdollisuuksia.
3.1.4
Maanomistus
Katinsuon asemakaava-alue on pääasiassa Fiskars Oyj Abp:n omistuksessa.
Raaseporin kaupunki ei omista maata Katinsuon suunnittelualueella.
Kuva 3.6. Maanomistuskartta. Fiskars Oyj Abp:n alueet on merkitty vihreällä ja Raaseporin kaupungin punaisella. Yksityiset maat ovat merkitsemättä. Asemakaavan
vanha rajaus on esitetty katkoviivalla ja uusi ehyellä viivalla.
22.03.2011
3.2
3.2.1
16 (34)
Suunnittelutilanne
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Katinsuon asemakaavoituksen yhteydessä on huomioitu valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Asemakaavasuunnittelun lähtökohtina ovat toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja
luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteistyöverkostot ja
energiahuolto, sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
3.2.2
Maakuntakaava
Kuva 3.7. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta, vahvistettu ympäristöministeriössä 08.11.2006.
Suunnittelualue sijaitsee Uudellamaalla, jonka maakuntakaava on vahvistettu
ympäristöministeriössä 08.11.2006. Kaavassa Katinsuon asemakaava-alueen
pohjoisosa on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Asemakaava-alue on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta.
3.2.3
Yleiskaava
Pohjan kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna 1976 koko kuntaa koskevan
yleiskaavan, joka ei kuitenkaan ole oikeusvaikutteinen. Siinä Fiskarsin taajamasta on osoitettu suurpiirteiset asumisen, teollisuuden ja virkistyksen alueet.
Katinsuon asemakaava-alueelle on merkitty loma-asutusta alueen itäosaan
Järnvikintien tuntumaan. Degersjön rannassa kulkee suojelualueen raja. Katinsuon asemakaava-alueen luoteisosaan on osoitettu asuinrakentamista tehokkuudella e = 0,05 sekä teollisuutta. Kaava-alueen luoteisosassa kulkee
myös kulttuurimaiseman suojelualueen raja. Sairaalanniemelle on merkitty
yleisten rakennusten alue. Niemen itäpuolelle on osoitettu viheralue, joka jatkuu Järnvikintien yli etelään.
22.03.2011
17 (34)
Kuva 3.8. Ote Pohjan kunnan oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta. Yleiskaava on
hyväksytty Pohjan kunnanvaltuustossa vuonna 1976. Asemakaavan vanha rajaus on
esitetty katkoviivalla ja uusi ehyellä viivalla.
3.2.4
Asemakaava
Suurelle osalla Katinsuon asemakaava-aluetta on voimassa vuonna 1982
vahvistettu rakennuskaava, johon on tehty muutoksia vuonna 1996 ja 1998.
Rakennuskaavat on koottu alueella voimassa olevaksi asemakaavaksi, johon
tässä selostuksessa yleensä viitataan.
Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu uusia tontteja tiivistämään
olemassa olevaa asutusta sekä laaja maa- ja metsätalousalue Isometsään ja
Svartkärrille. Keskelle Järnvikintien ja Kullantien välistä kukkulaa on osoitettu
uusi asuinalue, samoin Kullantien eteläpuolelle. Kaikki asuinkorttelit ovat tehokkuudeltaan e = 0,20 paitsi Taborin työväenasuntoryhmä, joka on osoitettu
suojeltavaksi. Suurin osa voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeudesta
Katinsuon asemakaava-alueella on toteuttamatta.
22.03.2011
18 (34)
Kuva 3.9. Fiskarsin taajaman alueella voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmä.
Asemakaavan vanha rajaus on esitetty katkoviivalla ja uusi ehyellä viivalla.
3.2.5
Rakennusjärjestys
Asemakaava-alueella on voimassa Pohjan kunnan rakennusjärjestys.
3.2.6
Pohjakartta
Suunnittelualue on kartoitettu uudelleen vuonna 2007. Pohjakartta on hyväksytty vuonna 2010.
3.2.7
Rakennuskiellot
Alue ei ole rakennuskiellossa.
3.2.8
Suojelupäätökset
Fiskarsin ruukkialue ja sen kulttuurimaisema kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Katinsuon asemakaava-alueen
eteläosa kuuluu vanhaan ruukkialueeseen ja koko kaava-alue sijaitsee ruukin
läheisyydessä. Asemakaava-alue kuuluu melkein kokonaan valtakunnallisesti
arvokkaaseen Fiskarsin-Antskogin maisema-alueeseen. Kaava-alueen luo-
22.03.2011
19 (34)
teisosa on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä.
Kuvassa 3.10 näkyy näiden alueiden rajaus Katinsuon asemakaava-alueella.
Kuva 3.10. Karttaan on merkitty vihreällä valtakunnallisesti arvokas FiskarsinAntskogin maisema-alue ja viivoituksella valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Asemakaavan vanha rajaus on esitetty katkoviivalla ja uusi
ehyellä viivalla. Liitteenä on koko Fiskarsin taajaman kattava kartta.
Voimassa olevissa asemakaavoissa on Katinsuon asemakaava-alueelta osoitettu sr-1- merkinnällä suojeltaviksi Taborin kolmen työväenasunnon ryhmä.
Ryhmä on suojeltu rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaina rakennuksina, jotka olisi pyrittävä säilyttämään.
Voimassa olevissa asemakaavoissa ei ole osoitettu muita suojeltavia rakennuksia, pihapiirejä, luontokohteita tai maisemia Katinsuon asemakaavaalueelta.
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1
Asemakaavan suunnittelun tarve
Fiskarsin ruukin teollisuustoiminta on loppunut ja Fiskars Oyj Abp on kehittänyt siitä yhdessä asukkaiden kanssa taiteen, käsityön ja muotoilun keskuksen,
jossa asutaan, työskennellään ja tehdään kauppaa. Fiskars on nyt suosittu
asuin- ja työpaikkataajama kaikkien ikäluokkien keskuudessa ja omakotitalotonteille on kysyntää.
22.03.2011
20 (34)
Fiskarsin ruukin taajaman on katsottu hyötyvän asukasmäärän ja työ- sekä liiketilojen kasvusta taloudellisesti ja sosiaalisesti, kun matkailukohteiden määrää voidaan kasvattaa ja palveluiden säilyminen alueella turvata. Katinsuon
alueen vanhat asemakaavat on tarpeen uusia nykytarpeita vastaaviksi ja uusille asuin- ja työpaikka-alueille osoittaa paikat.
Katinsuon kaavoitus on ollut esillä Pohjan kunnan kaavoituskatsauksessa
2005–06.
4.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Pohjan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Katinsuon asemakaavojen tarkistamisen ja asemakaava-alueen laajentamisen hankesuunnitelman 29.01.2007.
Kunnanvaltuusto on 28.01.2008 päättänyt Katinsuon asemakaavoituksen
aloittamisesta.
4.3
4.3.1
Osallistuminen ja yhteistyö
Osalliset
Asemakaavoituksessa osallisia ovat suunnittelualueen ja sen lähialueiden
maanomistajat ja asukkaat. Osallisia ovat myös kunnan ym. viranomaiset ja
lausunnonantajat sekä ne yhdistykset ja kaikki muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavalla saattaa olla huomattavia vaikutuksia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on luettelo osallisista. Mielipiteensä kaavan
valmisteluvaiheessa voivat lisäksi esittää kaikki kunnan jäsenet.
4.3.2
Vireilletulo
Hankkeen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin
tammikuussa 2008 Etelä-Uusimaassa ja Västra Nylandissa. Lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Pohjan kunnan teknisessä toimistossa sekä kunnan Internet -sivuilla.
4.3.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Valmisteluvaiheessa epävirallisia yleisötilaisuuksia pidettiin Fiskarsissa
30.01.2007 ja 25.09.2007.
Asemakaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä Pohjan kunnan teknisessä toimistossa 02.06.-30.06.2008. Tekniseen toimistoon oli mahdollisuus jättää suullista ja kirjallista palautetta asemakaavaluonnoksesta. Kirjallisia mielipiteitä saatiin viisi kappaletta.
Yleisötilaisuus pidettiin Fiskarsin Lukaalissa 09.06.2008. Katinsuon asemakaavaa koskevia puheenvuoroja ei yleisötilaisuudessa käytetty.
Asemakaavaluonnoksen lausunnot saatiin elo- ja syyskuun aikana 2008. Niistä kymmenen kappaletta koski Katinsuon asemakaavaa.
Luonnosvaiheen mielipiteiden ja lausuntojen huomiointi kaavaratkaisuissa on
selostettu kappaleessa 4.5.
Katinsuon asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 04.06.-10.07.2009
Raaseporin kaupungin teknisessä toimistossa. Tekniseen toimistoon oli mahdollisuus jättää suullista ja kirjallista palautetta asemakaavaluonnoksesta. Kirjallisia muistutuksia saatiin kahdeksan kappaletta. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto
esitettyyn mielipiteeseen.
Yleisötilaisuus pidettiin Fiskarsin Lukaalissa 03.06.2009. Katinsuon asemakaavaa koskevia mielipiteitä saatiin muutamia.
22.03.2011
21 (34)
Asemakaavaehdotuksesta saatiin 11 lausuntoa elo- ja lokakuun välillä 2009.
Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen huomiointi kaavaratkaisuissa on
selostettu kappaleessa 4.5.
Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä tiedotetaan julkisesti sekä lähetetään tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan
nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet. Osallisilla on valitusoikeus
kaupunginvaltuuston päätöksistä.
Kaavahanketta koskevat lehti-ilmoitukset on julkaistu ja julkaistaan EteläUusimaassa ja Västra Nylandissa.
4.3.4
Valmistelevat kokoukset ja tilaisuudet
Epävirallisia yleisötilaisuuksia on Fiskars Oyj Abp:n aloitteesta pidetty Fiskarsissa 30.01.2007 ja 25.09.2007.
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Fiskarsissa 24.04.2007.
Luontoselvitykseen liittyen pidettiin aloittava kokous 31.05.2007, johon osallistui Fiskars Oyj Abp:n, luontoselvittäjän ja ao. viranomaisten edustajia. Luontoselvityksen alustavat tulokset käytiin läpi kokouksessa 28.08.2007, johon
osallistui Fiskars Oyj Abp:n, luontoselvittäjän ja ao. viranomaisten edustajia.
Museoviranomaisten kanssa pidettiin neuvottelu 18.09.2007. Neuvotteluun
osallistui museoviraston, maakuntamuseon, kunnan ja maanomistajan edustajia.
Kunnallistekniikan kysymyksistä pidettiin neuvottelu 18.09.2007. Kokoukseen
osallistui kunnan, Fiskars Oyj Abp:n ja kunnallisteknisen konsultin edustajia.
Luonnosvaiheen MRA 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin
18.09.2008. Kokoukseen osallistui Uudenmaan ympäristökeskuksen, Tiehallinnon, Uudenmaanliiton, Museoviraston, Fiskars Oyj Abp:n ja entisen Pohjan
kunnan edustajia.
Asemakaava-alueen kulttuurihistorialliseen ympäristöön liittyen pidettiin kokous 16.10.2008. Kokoukseen osallistui Tammisaaren museon, Museoviraston,
Uudenmaan ympäristökeskuksen, Fiskars Oyj Abp:n ja entisen Pohjan kunnan
edustajia.
Asemakaava-alueen luontokohteiden suojelumerkinnöistä ja -määräyksistä
sekä luonto- ja maisemaselvitysten täydentämiseen liittyen pidettiin kokous
21.10.2008. Kokoukseen osallistui Uudenmaan ympäristökeskuksen, Suomen
Luontotieto Oy:n, Fiskars Oyj Abp:n ja entisen Pohjan kunnan edustajia.
Tieverkostoon, -alueisiin ja kunnallistekniikkaan liittyen pidettiin kokous
12.01.2009. Kokoukseen osallistui Tiehallinnon, Airix Oy:n, Fiskars Oyj Abp:n
ja Raaseporin kaupungin edustajia.
Ehdotusvaiheen MRA 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin
5.11.2009. Kokoukseen osallistui Uudenmaan ympäristökeskuksen, Uudenmaan maakuntamuseon ja Raaseporin kaupungin edustajia.
Kaikista em. kokouksista kaavakonsultti on laatinut muistiot, jotka on tarkistettuina toimitettu Raaseporin kaupungille. Muistiot kuuluvat kaava-aineistoon.
4.3.5
Kaupungin ja maanomistajan yhteistyö
Asemakaavoitus toteutettiin kaupungin / kunnan ja maanomistajan välisessä
tiiviissä yhteistyössä. Kaupungin, maanomistajan ja kaavakonsultin edustajat
muodostivat yhteistyöryhmän, joka laati asemakaavan sisällön. Asemakaavoitusta valvoi ja ohjasi Pohjan kunta ja Raaseporin kaupunki. Asemakaavarat-
22.03.2011
22 (34)
kaisun ovat hyväksyneet Pohjan kunnan maankäyttöjaosto ja Raaseporin
kaupungin yhdyskuntatekninen lautakunta.
Maanomistaja vastasi kaavoituskustannuksista ja tilasi selvitys- ja suunnittelutyöt sekä asemakaavan asiakirjojen laatimisen kaavakonsultilta. Osa asemakaavoituksen suunnittelussa hyödynnetyistä selvityksistä on Pohjan kunnan tilaamia erillisiä selvityksiä.
4.3.6
Kaavakonsultti
Arkkitehti Patrick Eriksson on koko kaavoituksen ajan toiminut kunnan/kaupungin hyväksymänä kaavakonsulttina. Alkuvaiheessa Eriksson toimi
CEJ arkkitehdit Oy:ssa sen osakkaana, mutta osa CEJ arkkitehdit Oy:n toiminnasta, ja sen mukana Katinsuon asemakaavan projekti siirtyi Eriksson
Arkkitehdit Oy:lle 01.01.2008.
4.4
Asemakaavan tavoitteet
Katinsuon asemakaavan tavoitteena on osana muita Fiskarsin asemakaavoja
tuottaa toiminnallisesti, historiallisesti, sosiaalisesti, ekologisesti ja esteettisesti
laadukasta ympäristöä ja siten lisätä osallisten hyvinvointia.
Tavoitteena on varmistaa Fiskarsin ruukkiyhteisön eli paikalla olevan asutuksen, teollisuuden sekä käsityö- ja taiteilijayhteisön sekä yleensä taajamarakenteen jatkuvuus ja kasvu. Tavoitteena on voida rakentaa työ-, ateljee-, työpaja-, teollisuus- ja/tai myymälätiloja asuntojen yhteyteen tai lähistölle. Tilojen
käyttötarkoitusta on pystyttävä muuttamaan nopeasti ja vaivattomasti.
Tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja kehittää kevyen liikenteen
reittejä.
Tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta. Samaan aikaan tavoitteena on
osoittaa riittävästi virkistysalueita, suojella arvokkaat luontokohteet ja turvata
maisema-arvot.
Tavoitteena on myös turvata Fiskarsin maa- ja metsätalouden jatkuvuus.
Tavoitteena on suojella kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja rakennetut ympäristöt sekä ohjata täydennysrakentaminen sopimaan olemassa olevaan ympäristöön ja parantamaan sitä.
4.5
Asemakaavaratkaisun kehitys
Asemakaavasta saadut lausunnot, mielipiteet ja muistutukset, joihin tässä
kappaleessa viitataan, ovat kaavaa koskevien asiakirjojen joukossa.
4.5.1
Maankäytön esiselvitys
Kaavoituksen aloitusvaiheessa tutkittiin yhdyskuntarakennetta Fiskarsin taajamassa lähiympäristöineen ja alustava suunnitelma maankäytöstä. Esiselvityksessä etsittiin kaikki mahdolliset rakennuspaikat, jotka vain olivat maaperän, ilmaston ja luontoarvojen kannalta kelvollisia rakentamiseen, vaikka kaikille mahdollisille rakennuspaikoille ei ollut tarpeen osoittaa rakentamista.
Esiselvityksen jälkeen katsottiin tarpeelliseksi suorittaa alueella arkeologinen
inventointi sekä laatia luontoselvitys, maisema-analyysi, rakennetun ympäristön inventointi ja liikenneselvitys.
22.03.2011
23 (34)
Kuva 4.1 Ote maankäytön esiselvityksestä. Mahdolliset asuinrakentamisalueet on
merkitty ruskealla. Asemakaavan vanha rajaus on esitetty katkoviivalla ja uusi ehyellä
viivalla.
Luontoselvityksen perusteella ei ollut tarpeen rajata uusia alueita rakentamisen ulkopuolelle. Maisemaselvityksen perusteella luovuttiin rakennuspaikoista
Svartkärrin eteläosassa. Grabbstrandin rakennuspaikat siirrettiin kauemmaksi
Degersjön rannasta, jotta rannan metsämaisema säilyisi yhtenäisenä.
Valmisteluvaiheen mielipiteet
Esiselvityksen laatimisen aikana saatiin kaksi kirjallista mielipidettä. Mielipiteissä pyydettiin kiinnittämään huomiota mm. virkistysalueiden ja ulkoilureittien
säilymiseen, paikoitukseen, liikenneturvallisuuteen, toritoimintaan ja kulttuuriympäristön säilymiseen.
4.5.2
Asemakaavaluonnos
Maankäytön esiselvityksen jälkeen laadittiin asemakaavaluonnos, jossa tutkittiin uudis- ja täydennysrakentamisen korttelimalleja ja rakeisuutta. Uudisrakentamista ehdotettiin lähinnä Katinsuon kylän ympärille. Laajempia uusia tontteja
ehdotettiin sijoitettavaksi Grabbstrandiin ja Suovaniittyyn.
Pohjan kunnan Maankäyttöjaoston päätösten perusteella Kullantieltä Gästerbyntielle johtanut yhdystie ja sen varteen suunnitellut rakennuspaikat poistettiin pururadan säilyttämiseksi. Degersjö-järveen lisättiin Fiskars-Lönnhammar
vesihuoltosuunnitelman mukainen kunnallistekniikan varaus ja Fiskarsin urheilijoiden urheilumajan korttelialue muutettiin PV-alueeksi.
22.03.2011
24 (34)
Kuva 4.2 Katinsuon asemakaavan luonnos 02.06.2008.
Lausunnot luonnoksesta
Asemakaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen perusteella asemakaavaehdotusta tarkennettiin seuraavasti.
Arvokkaat rakennukset ja rakennetut ympäristöt merkittiin kaavakartalle. Laadittiin rakennustapaohje. Kaavamääräyksiä tarkennettiin ohjaamaan rakentamista sopeutumaan rakennettuun ympäristöön. Rakennetun ympäristön inventointia täydennettiin.
Maisemallisesti arvokkaat pelto- ja metsäalueet merkittiin kaavakartalle. Maisemaselvitystä täydennettiin. Maisemallisesti tärkeiden kohtien korttelialueille
laadittiin omat kaavamääräykset.
Luontoselvitystä täydennettiin puutteellisilta osilta.
Olemassa olevat kadut jätettiin pääosin ennalleen, sillä ne ovat osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä.
Ohjeelliset ulkoilureitit lisättiin kaavaehdotukseen.
Kirjalliset mielipiteet luonnoksesta
Kirjalliset mielipiteet ja lausunnot koskivat osittain samoja asioita. Kirjallisten
mielipiteiden perusteella asemakaavaehdotukseen tehdyt tarkennukset on esitetty kohdassa lausunnot.
Kaavaluonnoksen yleisötilaisuus
Yleisötilaisuus Fiskarsin asemakaavoista pidettiin Fiskarsin Lukaalissa
09.06.2008. Yksikään puheenvuoroista ei varsinaisesti koskenut Katinsuon
asemakaavaluonnosta. Mielipiteissä kuitenkin kannatettiin uuden asuinraken-
22.03.2011
25 (34)
tamisen sijoittamista kauemmas Fiskarsin Ruukin keskustasta. Tätä ajatusta
Katinsuon asemakaavaehdotus tukee hyvin.
4.5.3
Asemakaavaehdotus
Katinsuon kaavaehdotusta on tarkennettu lisäämällä siihen luonnoksesta poisjätetyt yksityiskohdat: korttelitehokkuudet, rakentamisalat, kevyen liikenteen
väylät sekä tarkemmat kaavamääräykset ja suojelumerkinnät. Uusien asuinrakennusten kaavamääräysten lisäksi laadittiin määräykset olemassa olevien
rakennusten laajentamista varten.
Katinsuon kaavaehdotukseen lisättiin korttelitehokkuudet, rakentamisalat,
useita muita kaavamerkintöjä ja kaavamääräykset. Svartkärr, Storkärr ja Kattkärr merkittiin maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi. Muinaismuistot merkittiin karttaan. Uurnalehto ja uimaranta poistettiin.
Lausunnot ehdotuksesta
Asemakaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen perusteella asemakaavaluonnosta tarkennettiin seuraavasti.
Suojeltujen rakennusten rakennusoikeuksia ja suojelumääräyksiä tarkennettiin.
Yleismääräyksiä selvennettiin rakennustapaohjeissa.
Kaavakarttaan lisättiin tilavarauksia sähköverkon kehittämiselle.
Vanha Järnvikintie osoitettiin historialliseksi tieksi. Kaavakarttaan lisättiin rasitemerkinnät sekä rajattiin ja siirrettiin joitain rakennusaloja.
Laadittiin osayleiskaavatasoinen vaikutusten arviointi.
Kirjalliset muistutukset ehdotuksesta
Kirjallisten mielipiteiden perusteella tontinrajoja korjattiin ja rakennusaloja siirrettiin.
Kaavaehdotuksen yleisötilaisuus
Yleisötilaisuudessa puheenvuoroja pidettiin mm. Kalliomäen uuden tien nimestä ja Svartkärrin reunalle merkityistä tonteista. Uudet tontit sijoittuvat perinteisellä tavalla metsän ja pellon rajaan.
4.5.4
Asemakaava
Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen laadittiin maankäyttösopimus,
jonka neuvotteluiden yhteydessä Katinsuon asemakaava-aluetta päätettiin
laajentaa etelään.
22.03.2011
5.
ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1
Kaavan rakenne
26 (34)
Kuva 5.1 Katinsuon asemakaava
Katinsuon asemakaava rakentuu Järnvikintien ja Kullantien varsille. Grabbstrandin, Katinsuon ja Taborin asuinaluetta on täydennetty uusilla rakennuspaikoilla ja Katinsuota on laajennettu etelään. Järnvikintien varrelle asemakaava-alueen itäosaan on osoitettu muutama laaja tontti. Pellot ja Isometsä on
jätetty rakentamisen ulkopuolelle.
5.1.1
Kaavan pinta-alat
Asemakaavalla osoitetaan Fiskarsin taajaman itäinen laajentumisalue.
Asemakaavalla osoitetaan 16 uutta asuinrakennuksen rakennuspaikkaa.
Asuinrakennuksiin on mahdollista sijoittaa työtiloja, jotka eivät aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle. Yhteensä rakennusoikeutta on 29 671 kem2.
22.03.2011
27 (34)
Kaava-alueen pinta-ala on noin 121,9 ha.
Aluevaraukset jakautuvat pinta-aloittain seuraavasti:
asuinrakennus
A, AR, AO
21,6 ha
huvi- ja viihdepalvelut
PV
0,4 ha
viheralueet
VL, VU
5,7 ha
suojelualueet
SM
5,9 ha
maa- ja metsätalousalueet
M, MA
80,6 ha
erityisalueet
ET
0,02 ha
vesialueet
W
4,8 ha
yleinen pysäköintialue
LP
0,04 ha
katualueet
5.2
5.2.1
2,8 ha
Korttelialueet ja kaavamääräykset
Yleismääräykset
Katinsuon asemakaavan kaikkia asuinrakennusten korttelialueita koskevat
yleismääräykset. Niistä tärkein on määräys noudattaa rakennustapaohjetta.
Lisäksi annetaan määräyksiä mm. työtiloista ja talousrakennuksista. Kaavamääräykset koskevat vain uudisrakennuksia.
5.2.2
Suojelumerkinnät
sr-2, sr-3
Jälleenrakennuskauden päärakennukset on merkitty sr-3-merkinnällä, jonka mukaan rakennuksen luonne on säilytettävä. 1800-luvulla ja 1900-luvun
alussa rakennetut talot on merkitty sr-2-merkinnällä, joka velvoittaa säilyttämään julkisivujen ja vesikaton ominaispiirteet.
5.2.3
Korttelialueet
Korttelialueet on eroteltu eri luonteisiksi alueiksi käyttötarkoitustunnuksen jälkeisellä indeksinumerolla. Kaavamääräykset ovat kullakin indeksinumerolla
samantyyppiset. Seuraavassa käydään läpi asemakaavan korttelialueet tyypeittäin.
AO-3
Grabbstrand ja Suovaniityn asuinalueet muodostuvat AO-3-kortteleista. Osa
rakennuspaikoista on uusia ja osalla sijaitsee sr-2-merkinnällä suojeltuja rakennuksia. Kattomuoto saa poikkeuksellisesti olla muukin kuin harjakatto. Pihojen luonteesta on annettu määräyksiä.
AO-5, AO/s-5, AR-5
Indeksinumerolla 5 merkityt korttelialueet kuuluvat rakennetulta ympäristöltään
arvokkaisiin säilytettäviin alueisiin, joille ei ole osoitettu uusia asuinrakennusten rakennuspaikkoja. Olemassa olevat asuinrakennukset on suojeltu sr-2merkinnällä. Piharakennuksista on annettu määräyksiä.
22.03.2011
28 (34)
A-9, AO-9
Indeksinumerolla 9 merkityt korttelialueet ovat maisemallisesti herkillä alueilla
sijaitsevia rakennuspaikkoja, joilla rakentaminen on huolellisesti sovitettava
ympäristöön. Katinsuon asuinrakennukset on suojeltu sr-3-merkinnällä. Rakennuspaikoista suurin osa on uusia. Rakennuksen paikka on rajattu tarkasti
ja sen massoittelusta ja koosta on annettu määräyksiä.
PV
Fiskarsin Urheilijoiden maja sekä sen viereinen tontti on osoitettu huvi- ja viihdepalvelujen alueeksi. Viereiselle metsäalueelle on osoitettu paikoitusalue.
5.2.4
Muut alueet
ET
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue on
osoitettu Järnvikintien varteen.
MA-1
Asemakaava-alueen maiseman pellot on merkitty MA-1-merkinnällä. Ne on
säilytettävä avoimena luonnollisia metsäsaarekkeita lukuun ottamatta.
Katualueet ja kevyt liikenne
Katualueet on merkitty kaavaan nykyisiä tielinjauksia vastaaviksi. Asemakaava-alueelle on osoitettu yksi uusi katu, Katinsuontie, ja yksi kadun jatke,
Grabbstrandintie.
Katualueet on rajattu niin, että kevyen liikenteen väylien rakentaminen myöhemmin on mahdollista. Kevyen liikenteen tarpeisiin asemakaavassa on osoitettu ohjeellisia ulkoilureittejä.
Lisäksi kaava-alueelle on osoitettu maa- ja metsätalousalueita, muinaismuistoalueita, paikoitusalue, vesialue sekä virkistysalueita.
22.03.2011
29 (34)
Kuva 5.2 Viheralueet Katinsuon asemakaava-alueella. Asemakaavan vanha rajaus on
esitetty katkoviivalla ja uusi ehyellä viivalla. Liitteenä on viheralueverkosto koko Fiskarsin taajaman alueella.
22.03.2011
30 (34)
Kuva 5.3. Asemakaava-alueen katuverkosto ja ulkoilureitit. Olemassa olevat kadut on
merkitty tumman sinisellä ja uudet vaalean sinisellä. Olemassa olevat ulkoilureitit on
merkitty tumman vihreällä ja uudet vaalean vihreällä. Asemakaavan vanha rajaus on
esitetty katkoviivalla ja uusi ehyellä viivalla. Liitteenä on koko Fiskarsin taajaman kattava kartta.
5.3
Kaavan vaikutukset
5.3.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan ja yleiskaavaan
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Katinsuon tiivistäminen ja uusien rakennuspaikkojen järjestäminen nykyisen
asutuksen välittömään läheisyyteen noudattaa yleisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Fiskars on yksi keskus osana maaseudun keskusten verkostoa. Sen tiivistäminen ja kasvattaminen parantaa aluerakennetta ja vähentää lähiseudun liikennetarvetta.
Elinympäristön viihtyisyyttä on edistetty kiinnittämällä huomiota rakennetun
ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen ja korkeatasoisiin, omaleimaisuutta
vahvistaviin, maisemakuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin.
Kevyen liikenteen verkostolle on tehty tilavaraukset ja yhdistetty asemakaavaalue sen ulkopuoliseen verkostoon. Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta
merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet ja virkistysalueet on säilytetty. Ne palvelevat myös jalankulkua
22.03.2011
31 (34)
Maakuntakaava
Katinsuon asemakaava toteuttaa Uudenmaan maakuntakaavan periaatteita.
Asemakaavassa osoitettu uusi rakentaminen sijoittuu maakuntakaavan mukaiselle taajamatoimintojen alueelle tai sen välittömään läheisyyteen.
Osa asemakaavasta sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen
kannalta tärkeällä alueella. Maisema on huomioitu säilyttämällä arvokkaat pelto- ja metsäalueet sekä sijoittamalla uudisrakentaminen perinteisellä tavalla
maastoon. Rakennettu ympäristö on turvattu suojelemalla kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset sekä korttelialueet. Asemakaavamääräyksillä ja
rakennustapaohjeella varmistetaan, että uudisrakennukset ja niiden pihat sopeutuvat olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön.
Asemakaava-alueella sijaitsevat muinaismuistot on merkitty SM-alueiksi ja jätetty rakentamisen ulkopuolelle.
Yleiskaava
Pohjan kunnan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa Fiskarsin taajaman
alueelta on osoitettu suurpiirteiset asumisen, teollisuuden ja virkistyksen alueet. Katinsuon asemakaava-alueelle on merkitty loma-asutusta kaavan itäosaan. Sairaalanniemi on osoitettu yleisten rakennusten alueeksi, mutta kaavaehdotuksessa se on osoitettu asumiseen. Asemakaava-alueen luoteisosaan
on merkitty teollisuutta sekä asuinrakentamista, joista vain asuntorakentaminen sallitaan asemakaavassa. Muilta osin Katinsuon asemakaava toteuttaa
oikeusvaikutuksettoman yleiskaavaan periaatteita.
5.3.2
Kaupallisten vaikutusten arviointi
Fiskarsin asemakaavoista on tehty kaupallisten vaikutusten arviointi osana
osayleiskaavatasoista vaikutusten arviointia, joka on liitteenä. Asemakaavoituksen ei oleteta vaikuttavan merkittävästi Raaseporin kaupungin kaupallisten
palveluiden verkostoon. Uudet asukkaat käyttävät Fiskarsin, Pohjan kirkonkylän ja Karjaan kaupallisia palveluita päivittäin ja Tammisaaren sekä Helsingin
seudun palveluita harvemmin.
Fiskarsin uudet liiketilat sijoittuvat pääasiassa Fiskarsin Ruukin asemakaavaalueelle, joka sijaitsee Katinsuon asemakaava-alueesta luoteeseen. Päivittäistavarakaupan laajennukselle ja uudelle päivittäistavarakaupalle on varattu
korttelialueet Fiskarsin Ruukin asemakaava-alueelta.
5.3.3
Liikenteellisten vaikutusten arviointi
Asemakaavaa varten on tehty liikenneselvitys, joka kuuluu kaavaa koskeviin
asiakirjoihin. Toteutuessaan kaavan oletetaan lisäävän liikennettä kokoojateillä, mutta liikenteen jäävän vilkkaimmillaankin vain vähäiseksi.
5.3.4
Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan
Asemakaavan toteutuminen täydentää Katinsuon kaupunkikuvaa. Asemakaavaa varten on tehty rakennetun ympäristön inventointi. Sen perusteella on sijoitettu uudisrakennusten alat ja laadittu kaavamääräykset sekä rakennustapaohje. Niiden mukainen rakentaminen vahvistaa jo olemassa olevia katutiloja
ja siten paikkojen henkeä. Kasvava asukasmäärä tulee elävöittämään kaupunkikuvaa.
Uusilla asuinalueilla rakennukset muuttavat suurmaisemaa vain vähän. Asemakaavaa varten on tehty maisema-analyysi, jonka suosituksia asemakaavassa noudatetaan. Uudisrakentaminen on sijoitettu perinteisellä tavalla
Svartkärrin ja Kattkärrin reunoille, Grabbstrandin ja Suovaniityn kukkuloille se-
22.03.2011
32 (34)
kä teiden varteen. Asemakaavan mukainen rakentaminen luo maisemallisesti
sekä tilallisesti omaleimaisia paikkoja.
5.3.5
Vaikutukset luonnonympäristöön
Suomen Luontotieto Oy on laatinut asemakaava-alueelta luontoselvityksen.
Lisäksi eri asiantuntijat ovat vaikuttaneet asemakaavan luonnonsuojelumerkintöihin.
Asemakaavaratkaisussa on otettu huomioon mahdollisille liito-oraville tärkeiden metsäyhteyksien säilyminen. Asemakaava-alueen ekologiset käytävät on
säilytetty.
Luontoselvityksessä ei inventoitu jo olemassa olevien talojen pihapiirejä. Uudet talousrakennukset eivät merkittävästi heikennä luontoarvoja.
Asemakaavaehdotuksessa on esitetty rakentamista lohkoihin numero 8, 10,
12, 13, 14 ja 15. Luontoselvityksen lohkokartta on kuvassa numero 3.1.
5.3.6
Vaikutukset luonnonvaroihin sekä pinta- ja pohjavesiin
Katinsuon asemakaava tekee mahdolliseksi asua ja työskennellä samalla alueella. Siten työmatkaliikenne jää tavallista vähäisemmäksi. Alueen asukkaat
kuitenkin liikkuvat pääasiassa henkilöautolla päästäkseen peruspalveluiden
luo Pohjan kirkonkylään. Fiskarsin taajaman alueella valmisteilla olevien viiden
asemakaavan toteutumisen myötä taajaman palvelut kuitenkin oletettavasti
paranevat ja tarve liikkua Pohjan kirkonkylään vähenee.
Asemakaava-alueen rakentamiseen tarvitaan tavanomaisia rakennusmateriaaleja. Alueilta saattaa syntyä ylijäämämassoja, jos rakentaminen edellyttää
massanvaihtoja.
Alueelle ei tule suuria pinnoitettuja pihoja eikä teitä, joten alueen vesitasapaino pysyy ennallaan. Uudet asuinalueet kuitenkin muuttavat vesiolosuhteita sikäli, kun pihoja salaojitetaan. Myös uusi katu; Katinsuontie, vaikuttaa vesiolosuhteisiin. Tie voi kuivattaa kadun alapuolella olevaa rinnettä silloin, kun se
kulkee pitkin korkeuskäyriä. Katinsuontie on kuitenkin linjattu, niin ettei sen
vaikutus veden luonnolliseen valumiseen ole suuri. Varsinaisia katusuunnitelmia tehtäessä huomioidaan tarkemmin veden valumien ja sen ohjaaminen.
5.3.7
Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen
Kaava-alue sijaitsee Fiskarsin Ruukin keskustan itäpuolella. Liitteessä 9 on
esitetty Fiskarsin taajaman yhdyskuntarakenteen kannalta edullisimmat rakennuspaikat.
Uudet rakennuspaikat on pyritty osoittamaan mahdollisimman lähelle Fiskarsin
Ruukin keskustaa, kuten Kalliomäen rinteet. Vaihtoehtoisesti rakennuspaikat
on sijoitettu täydentämään yhdyskuntarakennetta olemassa olevien teiden
varsilla.
5.3.8
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi
Kaavan toteutumisen arvioidaan vaikuttavan myönteisesti talouteen. Asuinalueiden rakentaminen Fiskarsiin lisää työpaikkoja taiteen, käsityön ja muotoilun aloilla.
Ruukkialueen täydennysrakentaminen kasvattaa taiteilija-, käsityöläis- ja muotoilijayhteisöä. Fiskarsin kaltaisessa pienessä taajamassa asukasmäärän kasvun arvioidaan lisäävän sosiaalista vuorovaikutusta.
22.03.2011
33 (34)
Kaupunkikuvan parantuessa ja matkailukohteiden eli työpajojen ja myymälöiden määrän kasvaessa Fiskars saa lisää vetovoimaa matkailukohteena. Tämä
taas nostaa asuntojen arvoa ja siten rakennetun ympäristön hoidon tasoa.
Asukasmäärän ja kysynnän kasvaessa alueen julkiset ja yksityiset palvelut paranevat. Asemakaavan vaikutuksena syntyy uusia esteettömiä liike- ja asuntoym. tiloja. Tämä parantaa vanhusten ja liikuntavammaisten edellytyksiä vierailla ja elää alueella.
Asemakaava sisältää uusia kevyen liikenteen yhteyksiä, jotka parantavat liikenneturvallisuutta ja mahdollisuuksia virkistykseen ja ulkoiluun.
Asemakaavan toteutuminen aiheuttaa rakennusvaiheessa tilapäistä pölyn ja
melun kasvua. Vaikutus on kuitenkin lyhytaikaista ja paikallista. Asunnoissa tai
asuintonteilla tehtävän työn, vaikutukset ympäristöön jäävät vähäisiksi. Huoltoliikenne on vähäistä eikä aiheuta liikenneturvallisuusriskejä.
Katinsuon asemakaavan toteuttaminen ei merkittävästi muuta lähialueen ihmisten elämäntapoja.
Fiskarsin julkinen kuva on erinomainen ja alueen täydentävä rakentaminen
parantaa sitä entisestään.
5.4
Nimistö
Kuntalaiset saivat Raaseporin kaupungin kadunnimien vaihdon yhteydessä
antaa nimiehdotuksia, joita on hyödynnetty asemakaava-alueen uusia katuja
nimetessä. Katinsuon asemakaavan valmistelun yhteydessä nimettömille ja
moninimisille alueille on annettu nimet. Apuna ovat olleet asukkaat ja Fiskarsin
Kotiseutuyhdistys. Nimistön tarkoituksena on ilmentää alueen ominaispiirteitä
sekä kulttuurihistoriallista perintöä. Alueiden rajaukset ja nimet ovat karttaliitteenä.
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.1
Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Katinsuon asemakaavalla ja kaavamääräyksillä ohjataan suunnitelman toteutumista. Lisäksi aluetta varten on laadittu rakennustapaohje, jota on noudatettava.
6.2
Toteuttaminen ja ajoitus
Maanomistaja Fiskars Oyj Abp huolehtii kaavojen toteuttamisesta myymällä tai
vuokraamalla tontteja ja/tai rakennuttamalla itse.
Maanomistaja ja Raaseporin kaupunki solmivat maankäyttösopimuksen kunnallistekniikan toteuttamisesta kaava-alueella. Sopimus käsitellään lopullisen
asemakaavan käsittelyn yhteydessä.
Alueelle rakennetaan n 0,4 km uusia katuja katua sekä vesi- ja viemärijohdot
uusille alueille. Sadevesiviemäreitä ja päällystettyjä katuja rakennetaan vain
välttämättömiin kohtiin. Esitetyt liittymien parantamiset toteutetaan asuinrakentamisen aikataulussa. Nykyinen jakeluverkko on rakennettu suurelta osin
1980-luvulla, joten sen uusiminen on ajankohtaista 2020-luvulla. Tällöin nykyiset pylväsmuuntamot pyritään korvaamaan puistomuuntamoilla sekä 20 kV:n
ilmajohdot muutetaan maakaapeleiksi. Kunta huolehtii sammutusveden järjestämisestä alueella.
22.03.2011
34 (34)
Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan tultua lainvoimaiseksi, mutta kaikki rakentaminen on tarkoitus toteuttaa 20-30 vuoden tähtäimellä tarkoituksenmukaisina aluekokonaisuuksina.
Kaavassa muodostettavien uusien tonttien myynti ja rakentaminen on lisäksi
riippuvainen markkinatilanteesta.
6.3
Toteutuksen seuranta
Alueen rakentumista valvoo Raaseporin kaupungin rakennusvalvontaviranomainen.
Helsingissä 22.03.2011
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY
Patrick Eriksson
Toimitusjohtaja
Arkkitehti SAFA, ARK /AA 1343, YKS-420

Kaavaselostus - Koti Fiskarsista

Transcription

Similar documents

Rakennustapaohje - Koti Fiskarsista

FISKARS GARDEN – BRÄNDITUOTTEET

Iittala järjestää kirpputoritapah

PDF - Raseborg

Vastineet Inarin kirkonkylän asemakaavaehdotuksesta

Fiskarsin Ruukin Karttaesite

Turun hallinto-oikeuden päätös

Valituslomake - European Court of Human Rights

FAQ Superviikonloppu

rakennustapaohjeet

vaadi parasta. drivE BOats.

FAUNATICA OY:N TOTEUTTAMAT TYÖT