Asiakaslehti 2015

Transcription

Asiakaslehti 2015
2015 • www.neuron.fi
Toimintaterapiaa
toisellakin tavalla
sivu 7
Kuntoudu
pelaamalla
sivu 4
Sopeutumisvalmennuksesta
tietoa ja
vertaistukea
sivu 12
Hyvin voidaan
ja ahkeroidaan
sivu 18
Neuronin palvelut 2015 sivuilla 10-11
www.neuron.fi
Kuntoutus muutostilassa
Kauko Pitkänen, LT, ylilääkäri
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
K
ansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman
(KASTE) yhtenä tavoitteena on kehittää ikäihmisten palveluiden
rakennetta ja sisältöä niin, että pitkäaikaisen laitoshoidon tarve
vähenee. Tähän tavoitteeseen yritetään päästä esimerkiksi monipuolistamalla ja lisäämällä kotiin saatavia palveluja ja kuntoutusta. Kuntoutus
kohdennetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan erityisesti akuutisti sairastuneille ja sairaalasta kotiin palaaville. Kotiin suunnatun kuntoutuksen
ajatusmalli tukee ajanmukaista ekologista ja valtaistavaa lähestymistapaa, jossa yksilö ja hänen toimintaympäristönsä ja sosiaaliset verkostonsa
ovat tärkeimmät huomioon otettavat tekijät tuloksekkaan ja vaikuttavan
palvelutoiminnan onnistumisessa.
Meneillään olevassa palvelurakenneuudistuksessa on tarkoitus sopia lääkinnällisen kuntoutuksen vastuunjaosta niin, että palveluprosessista muodostuu asiakaslähtöinen. Kuntoutustarpeen varhainen tunnistaminen ja
oikea-aikainen käynnistäminen, kuntoutuksen jatkuvuuden turvaaminen
ja palvelukokonaisuudesta huolehtiminen ovat silloin keskeisiä asioita.
Kehittämishankkeen yhtenä moottorina on ollut tieto siitä, että väestön
ikärakenne johtaa tulevina vuosina huoltosuhteen vääristymiseen ja ns.
kestävyysvajeeseen, jossa yhä pienempi joukko työssä käyviä suomalaisia rahoittaa hyvinvointipalveluita. Tämä pakottaa etsimään entistä
tehokkaampia palveluprosesseja ja kustannuksiltaan edullisia hoito- ja
kuntoutusmuotoja.
Kuntoutussektorilla toimivien tehtävänä on kehittää kustannustehokkaita
ja näyttöön perustuvia kuntoutusmenetelmiä, joita jatkossa voidaan yhä
enemmän hyödyntää myös kotona tapahtuvassa kuntoutuksessa. Laajakaistayhteyksien ja tietojärjestelmien kehittymisen ansiosta ns. etäkuntoutuksen järjestäminen on eräs keino vastata
kansallisen kehittämishankkeen asettamaan haasteeseen. Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron on käynnistämässä tutkimushankkeen, jossa otetaan käyttöön verkkopohjainen etäkuntoutusmalli kotona tapahtuvan kuntoutuksen toteuttamiseksi. Hankkeessa on mukana Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian ja fysiatrian klinikat
ja useita yhteistyökumppaneita yritysmaailmasta ja perusterveydenhuollosta. Hanke toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston tukemana vuosien 2015 – 2016 aikana, jonka jälkeen etäkuntoutusmalli on tarkoitus vakiinnuttaa toimivaksi
käytännöksi Pohjois-Savon kuntien alueella ja myös laajemmin koko valtakunnan alueella.
Tutkimus
Liikeaivokuoren rakenteen ja toiminnan
arviointi navigoidulla magneettistimulaatiolla
Elisa Kallioniemi, DI, tutkija
Kliininen neurofysiologia
Kuopion yliopistollinen sairaala
Navigoitu aivostimulaatio perustuu magneettikuvien avulla tarkasti kohdennettavaan transkraniaaliseen magneettistimulaatioon (TMS), jossa pään pinnan ulkopuolelta
annetut kivuttomat magneettipulssit saavat
aikaan sähkövirtoja aivokuorelle. Menetelmällä voidaan esimerkiksi aiheuttaa lihasvasteita stimuloimalla liikeaivokuorta. Tutkimushankkeen aikana kehitimme navigoitua
aivostimulaatiota kliiniseen tutkimukseen ja
kliiniseen rutiinikäyttöön soveltuvaksi työkaluksi, jolla on mahdollista arvioida motorisen
hermoradan kuntoa sekä aivokuoren ärtyvyyttä ja hermovälittäjäaineiden tasapainoa.
Aivohalvauksessa aivokuoren aktivaatiotaso häiriintyy siten, että vaurion puolella
toiminta vaimenee ja vastakkaisella puolella
tehostuu, eli toiminnat pyrkivät siirtymään
terveelle aivopuoliskolle vauriota vastaavalle
aivoalueelle. Samanaikaisesti aivokuorella
tapahtuu myös sekä mikro- että makrotason
rakenteellisia muutoksia. Vielä ei kuitenkaan
ymmärretä täysin samanaikaisten toiminnallisten ja rakenteellisten muutosten yhteisvaikutuksia ja sitä, miten muutokset etenevät.
Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on
uuden nopean ja kvantitatiivisen menetelmän
kehittäminen liikeaivokuoren tilan arviointiin
yhdistämällä rakennetieto ja täsmälliset,
kajoamattomat TMS:llä saadut toiminnalliset mittarit. Hankkeessa kehitettävät menetelmät voivat mahdollistaa liikeaivokuoren
vaurioiden (muun muassa aivohalvauksen)
muutosten herkän arvioinnin, tarkan toipumisennusteen laatimisen sekä kuntoutuksen
valinnan ja kohdentamisen. Tällaista yksiselitteistä mittaria ei tällä hetkellä ole olemassa.
Tutkimuksen menetelmien kehitykseen on
hyödynnetty terveitä koehenkilöitä; menetelmien soveltuvuutta aivohalvauspotilaille
tutkitaan Kuopion yliopistollisen sairaalan
kliinisen neurofysiologian osastolla ja Berliinin Charité-sairaalassa.
Laatu kuntoutustoiminnan tukena
Karin Seitz-Valtonen, laatuasiantuntija
Labquality Oy
Terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa kilpailu on koventunut. Asiakkaat ja palveluiden ostajat osaavat vaatia ja arvostavat
laadukasta toimintaa. Näyttöä toiminnan
tuloksista edellytetään. Monissa yrityksissä
on pyritty varmistamaan toiminnan laatu ja
tuloksellisuus ottamalla käyttöön systemaattinen laatutyöskentely.
Laatutyöskentelyssä apuna toimii laadunhallintajärjestelmä, jossa toiminnat on prosessoitu ja tehty läpinäkyväksi, tehtävät jaettu
ja vastuutettu sekä sovittu oleelliset mittarit,
joilla voidaan seurata toiminnan kehitystä ja
osoittaa sen laatu. Muutostilanteissa on myös
helpompi tehdä ratkaisuja, kun toiminnat on
selkeästi kuvattuja. Laatujärjestelmä tukee
muutostilanteessa muutokseen sitoutumista.
Erityisesti SHQS-laatuohjelmassa käytössä
oleva itsearviointikriteeristö tuo puolueettoman areenan tarkastella toimintaa ja kehittää sitä kriteeristön vaatimusten mukaisesti.
Pitkäjänteistä
laatutyöskentelyä
Neuronissa laatutyöskentely aloitettiin 1990luvun puolivälissä ja menetelmäksi valittiin
silloinen King’s Fund-menetelmä, nykyinen
SHQS-laatuohjelma. Menetelmä tuli Suomeen
vuonna 1992 Englannista, jolloin se sovitettiin suomalaiseen järjestelmään sosiaali- ja
terveysministeriön tuella laajassa asiantuntijaverkostossa.
Laatuohjelmaa käyttää Suomessa yli 200
erilaista sosiaali- ja terveydenhuollon julkista
ja yksityistä palvelujen tuottajaa. SHQSarviointikriteeristö on siirtynyt vuoden 2014
aikana sähköiseen Laatuporttiin, joka tarjoaa
työkalut järjestelmälliseen laadunhallintaan
ja auditointeihin. Laatuportti on Labqualityn
ja Hupermanin yhteistyössä kehittämä sovel-
lus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille.
Neuron oli ensimmäinen terveydenhuollon organisaatio Suomessa, jolle myönnettiin
King’s Fund-järjestelmän mukainen laaduntunnustus 1998. Tuolloin laaduntunnustukset
tai sertifikaatit olivat vielä harvinaisia sosiaalija terveydenhuollon organisaatioissa. Vuosien varrella Neuronin toiminta ulkopuolisten
asiantuntijoiden näkökulmasta on jäntevöitynyt ja organisaatio on kyennyt muokkaamaan
toimintaa asiakastarpeiden ja markkinoiden
mukaisesti.
Ulkopuolisten asiantuntijoiden säännölliset arvioinnit nostavat esille toiminnan vahvuuksia, mutta antavat myös suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Toiminnan tarkastelu
ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta varmistaa myös laadun luotettavuutta.
Neuronissa laatutyöskentely
aloitettiin 1990-luvun puolivälissä
Sisältö
Julkaisija: Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
Toimitus: Anniina Poutiainen
Suomen aivotutkimus- ja
kuntoutuskeskus Neuronin asiakaslehti
Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Crealab Oy
Painopaikka: Grano, 2014
Kuntoudu pelaamalla...................................................... 4–6
Toimintaterapiaa toisellakin tavalla..............................7–9
Neuronin palvelut 2015.................................................10–11
Sairastuminen muuttaa yhteistä arkea................... 12–13
Vinkkejä terveelliseen ruokavalioon ja
yleisimpiin ravitsemuspulmiin................................... 14–15
Puheterapeutin työkalupakki monipuolistuu.......... 16–18
Hyvin voidaan ja ahkeroidaan.......................................... 18
Kuntoudu pelaamalla
Heli Vehkala, TtM, projektipäällikkö
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
Pienenevät terveydenhuollon resurssit ja
lisääntyvä kuntoutustarve pakottavat löytämään uusia ratkaisuja tehokkaan ja kustannusvaikuttavan kuntoutuksen järjestämiseksi. Niinpä teknologiaa hyödyntävien
kuntoutusmenetelmien kehittäminen neurologisessa kuntoutuksessa on ollut Neuronin
päämäärätietoisena tavoitteena jo pitkään.
Viimeisimpänä on panostettu pelillisyyden
ja mobiilisovellusten hyödyntämiseen kuntoutuksessa.
Neuron on ollut aktiivisena toimijana
Savonia ammattikorkeakoulun koordinoimassa Health Propeli -projektissa, jonka
tavoitteena on ollut luoda uusia pelillisiä
sovelluksia terveyden, toimintakyvyn ja kuntoutuksen tukemiseen. Projektin kautta on
saatu saman pöydän ääreen sekä terveys- ja
hyvinvointialan toimijat että peli- ja teknologia-alan osaajat. Näin on syntynyt useita
aihioita terveyttä edistävistä peleistä ja
sovelluksista.
Terveyspelit tuovat kuntoutukseen mielekkäitä ja
motivoivia terapiamuotoja, joiden kautta voidaan päästä
kuntoutumisen kannalta tärkeisiin suuriin toistomääriin
kaiken ikäisten kuntoutujien keskuudessa. Terveyspelit
ovat tulleet kovaa vauhtia osaksi kuntoutusta tehden
kuntoutumisesta hauskaa mutta myös vaikuttavaa.
Käyttö sekä kotiettä klinikkaympäristössä
Mahdollisimman
varhainen
käyttöönotto
FITCOBO-pelituoli on satulapelituolista
modifioitu innovatiivinen peliväline.
Vartalon hallinnan ja syvien lihasten
harjoittaminen onnistuu huomaamattaan
pelin tiimellyksessä. Kuvassa 82-vuotias
Sanni Karjalainen eläytyy laskettelijan
rooliin MM-kisarinteissä.
4 Monet vaikuttamisen
mahdollisuudet
Terveyspelit ja uudet pelillisyyttä hyödyntävät käytännöt voivat toimia hyvänä lisänä
perinteisen aivohalvauskuntoutuksen rinnalla. Peliteknologia voi lisätä kuntoutuksesta
saatavaa hyötyä ja edistää kuntoutuksen vaikuttavuutta. Tehtäväkeskeinen harjoittelu ja
suuret liikkeiden toistomäärät luovat perustan
aivohalvauksesta toipumiselle. Terveyspelien
Iso kosketusnäyttöpöytä toimii
erinomaisena harjoitusalustana
yläraajatoimintojen ja hahmottamisen
edistämisessä. Mahdollisuus kaksinpelaamiseen lisää intoa harjoitella.
Kuvassa projektipäällikkö Heli Vehkala
ja fysioterapiatoiminnan johtaja SatuMari Kokko-Aro testaavat paremmuutta ilmakiekko-pelissä.
Tarjoaa
riittävästi
haasteita
Pelaamisen
oltava hauskaa
–> kehittyvät
pelaajahahmot
Helppokäyttöisyys,
selkeät
käyttöohjeet
(käyttötuki)
Peli motivoi
ja sitouttaa
harjoittelemaan
Hyvän kuntoutuspelin
TOP 10
Kuntoutuspelien huolelliseen suunnitteluun
tulee käyttää aikaa. Hyvä kuntoutuspeli on
ennen kaikkea hauska ja motivoiva, joka antaa
positiivisia onnistumisen kokemuksia.
Terapeutin
ohjaama onlineetäkuntoutus
Positiivisten
kokemusten
ja palautteen
saaminen –>
itsetunto kohoaa
Kohdistettu
oikein oikealle
kohderyhmälle
Tarjoaa terapeutille
arviointikeinoja,
todentavat
edistymisen
Peliteknologia on tervetullut lisä tehostamaan
kuntoutuksen vaikuttavuutta, vaikkei sillä voidakaan
korvata perinteisiä kuntoutusmenetelmiä.
avulla kuntoutuksesta saadaan mukavaa ja
interaktiivista, kuntoutujaa tehokkaasti osallistavaa sekä motivoivaa toimintaa. Tällä voi
olla suuri merkitys paremman kuntoutustuloksen ja elämänlaadun saavuttamisessa. Peliteknologiat mahdollistavat myös sosiaalisen
vuorovaikutuksen, sillä terveyspelejä voidaan
hyvin pelata pari- ja pienryhmätoiminnassa.
Uppoutuminen virtuaaliseen pelimaailmaan saa kuntoutujan harjoittelemaan kehon
toimintoja huomaamattaan. Terveyspelien
pelaaminen ei edistä vain fyysisiä osa-alueita,
vaan niillä on kuntoutuksellista merkitystä
myös ajattelu- ja havaitsemistoimintoihin.
Pelaamisessa harjoitettavien osa-alueiden
kautta voidaan vaikuttaa edistävästi myös päi-
vittäisistä toiminnoista suoriutumiseen. Terveyspelit voivat tarjota tehokkaan ja mukavan
vapaa-ajanviettotavan, ja ne toimivat hyvänä
tehostajana sekä avo- että laitosmuotoisessa
kuntoutuksessa.
Nykyteknologian nopea kehittyminen on
tuonut terveyspelit helposti saataviksi. Tabletit
ja älypuhelimet löytyvät jo yhä useamman taskusta, mutta osataanko silti tiedostaa, kuinka
suuri terveyden edistämisen potentiaali laitteissa piileekään. Terveyteen ja hyvinvointiin
liittyviä mobiilisovelluksia on saatavilla jo yli
90 000, ja haasteeksi muodostuukin löytää
”mobiilipeliviidakosta” juuri ne, jotka saavat
meidät ajattelemaan terveyttämme enemmän
ja muuttamaan käyttäytymistämme. Siitähän
kuitenkin on pohjimmiltaan kyse kuntoutuksessakin: omaksua uusia elämäntapoja, liikkua, toimia ja syödä terveellisemmin omien
kykyjemme ja voimavarojemme mukaan.
Iloa ja vaihtelua
kuntoutumiseen
Neuronissa kerätyt kokemukset terveyspelien
käyttämisestä osana kuntoutusta ovat olleet
erittäin rohkaisevia. Kuntoutujat ovat kokeneet niiden tuovan iloa, vaihtelua ja tehokkuutta kuntoutumiseen. Kuntoutujat toivoisivat saavansa terveyspeleistä jatkumoa kuntoutukseensa myös kotona tehtävän harjoittelun kautta. Kehittyvät mobiiliteknologiat ja
multimediaympäristöt mahdollistavat aikaan
ja paikkaan sitoutumattoman vuorovaikutuksen terveydenhuollon ammattilaisten ja kuntoutujien välillä luoden uusia mahdollisuuksia
myös etäkuntoutuskäytäntöihin. Peliteknologia on tervetullut lisä tehostamaan kuntoutuksen vaikuttavuutta, vaikkei sillä voidakaan
korvata perinteisiä kuntoutusmenetelmiä.
Pelillisyyden käyttöönoton haasteina on
tunnistaa pelikuntoutuksesta hyötyvät kohderyhmät, sillä kaikki pelit eivät ole soveliaita
jokaiselle kuntoutujalle. Tarvitaan siis kuntoutushenkilöstön ammattitaitoa tunnistamaan, millaiset pelit edistävät kuntoutujan
ongelma-alueita parhaiten. Tavoitteellinen ja
tehokas kuntoutustoiminta onkin pidettävä
tarkoin mielessä terveyspelisovellusten käyttöönotossa. Myös turvallisuus- ja käytettävyystekijät on huomioitava.
Helppokäyttöisyys ja teknisen tuen saatavuus nousevat suureen arvoon pyrkimyksissä laajentaa pelikuntoutusta osaksi päivittäistä kuntoutusarkea. Voidaksemme turvata
uusien kehitettävien terveyspelien parhaan
soveltuvuuden kohderyhmälle, on tärkeää
ottaa kuntoutujat mukaan kehittämistyöhön.
Heidän palautteistaan ja kokemuksistaan
saamme arvokasta tietoa pelikuntoutuksen
kehittämiseen.
Konkreettisessa toiminnassa
onnistuminen tuo
hymyn huulille.
Sari Pasanen, toimintaterapeutti
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
Toimintaterapiaa
toisellakin tavalla
Jo noin puolella suomalaisista on taskussaan
älypuhelin, jolla voidaan mm. mitata raajojen
liikelaajuuksia, toistomääriä ja kävelynopeutta.
6 7
T
oimintaterapian on katsottu syntyneen
1800-luvun loppupuolella, jolloin erilaisia toimintoja alettiin käyttää suunnitelmallisesti kuntoutuksessa. Toimintamuotoina tuolloin olivat mm. erilaiset kädentyöt,
kuten korinpunonta, neuletyöt ja puutyöt.
Tänäkin päivänä näitä samoja toimintamuotoja käytetään toimintaterapiassa kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näiden
rinnalle on kuitenkin tullut myös muita menetelmiä, jotka kehittyvät edelleen ajan hengen
mukaisesti. Perinteisesti toimintaterapiassa
harjoittelu on yhdistetty konkreettiseen toimintatilanteeseen, mutta toiminnoissa tarvittavia taitoja ja valmiuksia voi harjoittaa
myös muilla tavoin.
mintatilanteessa. Nykyisin kuitenkin suurimmalle
osalle kuntoutujista teknologian käyttö on ollut
osana päivittäisiä tehtäviä esim. laskujen maksun
tai vaikka internetistä iltapäivälehtien lukemisen
muodossa. Asiantuntevan terapeutin läsnäolo,
harjoittelun linkittäminen arkipäivään ja laitteiden
hyvä hallinta mahdollistavat usein teknologisen
harjoituslaitteen kokeilemisen myös kuntoutujilla, joille tekniikka kaikessa muodossaan on aivan
uutta. Oikeanlaisen harjoittelumuodon valitseminen motivaation syntymiseen ja sen ylläpitämiseen
onkin tärkeää, sillä motivaatio on keskeinen tekijä
kuntoutumisessa. Motivoitunut kuntoutuja jaksaa
harjoitella kauemmin, sinnikkäämmin ja paremmin
keskittyen. Harjoitteleminen pelaamalla kasvattaa
usein myös hieman huomaamatta toistoja ja harjoittelumäärää. Jos vaikkapa lampun vaihtaminen
on vaikeaa ja tehtävään tarvittavat käden liikkeet
haastavia, niin ehkä on mielekkäämpää kääntää
pelin otekahvaa lampun vaihtamista mallintaen ja
samalla näyttöpäätteeltä pelipisteitä keräten, kuin
kierittää itse lamppua yhtä monta kertaa. Kaik-
NEKTI – kohti
uudenlaista kuntoutusta
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus
Neuronissa toimi vuosina 2009 - 2012 NEKTI
(Neurologisen kuntoutuksen teknologiset
innovaatiot) -hanke, joka keskittyi teknologisia harjoituslaitteita hyödyntävän pienryhmämuotoisen kuntoutusmallin luomiseen ja
kehittämiseen. NEKTI-hankkeen myötä Neuroniin luotiin kuntoutusympäristö, jossa harjoittelu tapahtui ensisijaisesti teknologisilla
harjoituslaitteilla kolmen hengen pienryhmissä. Yläraajaryhmän ohjaamisesta kädenharjoitteluun soveltuvassa tilassa vastasi toimintaterapeutti. NEKTI-hankkeen päätyttyä
harjoituslaitteet jäivät käyttöön osaksi kuntoutusta ja niitä hyödynnetään monipuolisesti
niin kädenharjoitusryhmissä kuin yksilöllisessä
toimintaterapiassa.
Motivoitunut kuntoutuja jaksaa
harjoitella kauemmin, sinnikkäämmin
ja paremmin keskittyen.
Peliä pelatessa käsien motoriikka, hahmottamis- ja ongelmanratkaisutaidot kasvavat lähes huomaamatta.
kea ei kuitenkaan pysty, eikä tarvitsekaan pystyä
harjoittelemaan virtuaalisessa maailmassa. Kahvin- ja aamupuuron keittäminen turvallisessa ja
esteettömässä keittiöympäristössä antaa todenmukaisen kokemuksen omasta kykenevyydestä;
toiminnasta joka onnistui terapeutin ohjauksen
ja palautteen avulla.
Tulevaisuutta
Teknologia, virtuaalimaailma, pelit ja simulaatiot
tulevat olemaan tulevaisuudessa yhä vahvemmin
osana reaalimaailmaa, osana sosiaali-, terveysja kuntoutusalaa ja osana toimintaterapiaa. Ne
eivät tule koskaan korvaamaan oikeaa toimintaa,
toiminnasta saatuja onnistumisen kokemuksia ja
vuorovaikutusta ihmisen kanssa. Kuitenkin teknologian tuomat mahdollisuudet taito- ja valmiustason harjoittelussa antavat kuntoutukseen
elementtejä, joiden avulla harjoittelusta saadaan
tulevaisuudessa kenties entistä tehokkaampaa ja
itseohjautuvampaa. Tulevaisuudessa näitä harjoittelulaitteita toivoisikin näkevän juuri omatoimisen harjoittelun mahdollistajina. Toimintaterapeutin tärkein tehtävä on auttaa kuntoutujaa
selviytymään hänelle merkityksellisistä arjen toiminnoista mahdollisimman omatoimisesti. Tähän
liittyy olennaisesti myös terapeutin taito valita ne
terapiamenetelmät, joiden avulla terapian tavoitteisiin päästään ja jotka motivoivat kuntoutujaa
harjoitteluun. Tänä päivänä näitä vaihtoehtoja
on jo paljon ja tulevaisuudessa vielä enemmän.
Pelit ja vehkeet
Aivohalvauskuntoutuksessa yläraajan toiminnallisuuden parantaminen on usein yksi toimintaterapian keskeisimmistä tavoitteista.
Yläraajan harjoittelulla pyritään vaikuttamaan
kuntoutujan motorisiin valmiuksiin ja taitoihin. Näiden valmiuksien uudelleen oppiminen ovat edellytyksenä tarkoituksenmukaiselle käden ja yläraajan käytölle. Neuronissa
on käytössä monipuolinen valikoima erilaisia
käden harjoittelulaitteita. Laitteissa on vaativuustasoja, joiden avulla saadaan harjoitettua juuri tavoitteenmukaista käden toiminnallisuutta vähäisestä hartiankohotuksesta
aina yhden sormen nivelen liikuttamiseen.
Vaativuustasoja ja erilaisia käden liikkeitä
vaativia harjoitteita lisäämällä pystytään
nopeasti vastaamaan käden toiminnallisuuden tavoitteisiin. Kun näyttöpäätteeltä näkee
käden toiminnan aiheuttamat liikkeet ja saa
liikkeestä palautteen näköaistin kautta, on
oman käden tarkoituksenmukaisia liikkeitä
helpompi hallita. Motoriikan lisäksi teknologisella harjoituslaitteella pystyy samanaikaisesti harjoittamaan mm. hahmottamista,
8 Parhaimmillaan kuntoutujan, terapeutin ja teknologisen laitteen välillä on
kuntoutuksen kolmiyhteys.
silmä-käsikoordinaatiota, havainnointia ja
reagointia, ongelmanratkaisua ja toiminnan
suunnittelua. Nämä ovat juuri niitä taitoja,
joita päivittäisiä toimintoja tehdessä tarvitsemme. Harjoittelun tavoitteena onkin siirtää virtuaalisessa peliympäristössä opittu
taito osaksi arkielämää ja arjen askareita.
Teknologiaa vai tekemistä?
Ehkä molempia?
Asiakaslähtöisyys on ollut yksi toimintaterapian arvoista jo ammatin alkuajoista lähtien.
Kiinnostuksen kohteena ovat kuntoutujan
toiminnallinen historia; ne tavat, tottumukset, rutiinit ja arvot, jonka mukaan ihminen
omassa ympäristössään toimii. Kuntoutuksen tavoitteiden tulee linkittyä kuntoutujan omaan elämään ja harjoittelumuotojen
tulee olla ymmärrettäviä. Kuntoutujan tulee
tietää miksi jotakin tiettyä asiaa tehdään.
Asiakaslähtöisyys määrittää pitkälti myös
terapiamenetelmien valintaa. Jos teknologia
hirvittää jo sanana, voi terapian tavoitteiden
mukaisesti harjoitella konkreettisessa toi-
Harjoittelun tavoitteena onkin siirtää
virtuaalisessa peliympäristössä opittu taito
osaksi arkielämää ja arjen askareita.
9
Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit 2015
Neuronin palvelut 2015
Yksilölliset kuntoutusjaksot
ja terapiapalvelut
neurologisen sairauden (mm AVH, MS, Parkinson, ALS,
lihassairaudet) tai vamman (aivovamma, selkäydinvamma)
kuntoutukseen
Yksilöllisellä kuntoutusjaksolla kuntoutus
suunnitellaan ja toteutetaan kunkin kuntoutujan yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti.
Moniammatillinen kuntoutustyöryhmä auttaa kuntoutujaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Kuntoutuksen toteutuksessa voidaan käyttää uusia teknologisia sovelluksia.
Yksilöllisen kuntoutusjakson
päivittäinen ohjelma
Ohjelma sisältää kunkin henkilön kuntoutustarpeen mukaisesti yksilöllistä ja ryhmämuotoista terapiaa, muuta kuntoutujan
tavoitteisiin vastaavaa kuntoutusohjelmaa
ja ohjattua harjoittelua. Kuntoutuja saa tietoa sairaudesta, sen hoidosta ja kuntoutuksesta. Kuntoutujia avustetaan tarvittaessa
päivittäisissä toiminnoissa. Kuntoutusohjelman ulkopuolella on mahdollisuus osallistua
ohjattuun vapaa-ajantoimintaan.
Yksilöllisen kuntoutusjakson tuloksia
tarkastellaan monipuolisilla mittausmenetelmillä ja asiakkaan omaan arvioon perustuen. Kuntoutusjaksolla voidaan hyödyntää
vaikuttavaa kuntoutuskäytäntöä ja uutta
teknologista kuntoutusvälineistöä.
Omaisella on mahdollisuus tulla harjoittelemaan kuntoutujan ohjausta ja avustamista. Kuntoutusjakson alussa ja lopussa
pidämme kuntoutuspalaverin, johon toivotaan omaisenkin osallistuvan.
Moniammatillinen työryhmä
Työryhmään voi Neuronissa kuulua erikoislääkäreitä, fysio-, toiminta- ja puheterapeutti, psykologi tai neuropsykologi, sosiaalityöntekijä tai sosionomi, sairaanhoitajia,
ravitsemusterapeutti, seksuaaliterapeutti ja
uroterapeutti. Kuntoutujia avustavat lähi- ja
sairaanhoitajat.
Lisätietoja: www.neuron.fi
10 Kuntoutukseen
hakeutuminen
Kelan vaikeavammaisten
moniammatillinen kuntoutus
(KKRL 9-10§) alle 65-vuotiaille
Neuroniin voi hakeutua neurologisen linjan
tai yleispalvelulinjan mukaiseen kuntoutukseen, jos kuntoutuja saa korotettua tai ylintä
vammaistukea tai eläkkeensaajan korotettua
tai ylintä hoitotukea.
• Kuntoutus voidaan toteuttaa yhdessä tai
useammassa jaksossa.
• Laitoskuntoutusjakson tarve (ja mahdollinen
lähiomaisen osallistumisen tarve, max 5 vrk)
perustellaan hoidosta vastaavan julkisen
terveydenhuollon yksikön (terveyskeskus
tai sairaala) laatimassa kuntoutussuunnitelmassa. Kuntoutuja hakee jaksoa Kelan
KU 104 –lomakkeella.
• Kuntoutuja valitsee jaksonsa toteuttavan
kuntoutuslaitoksen niistä kuntoutuslaitoksista, joilla on sopimus Kelan kanssa.
Kelan harkinnanvaraisen
kuntoutuksen jaksot (KKRL 12§)
Harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu
työ- ja/tai toimintakyvyn tukemiseen esim.
neurologisen sairauden tai vammautumisen
vaikeuttaessa selviytymistä.
Neuroniin voi hakeutua neurologisen linjan tai
yleislinjan mukaiseen kuntoutukseen.
• Kuntoutuksen kesto on yleensä 18 vrk.
• Kuntoutus toteutetaan jaksotettuna, aloitusjakso on 4-5 vrk.
• Laitoskuntoutusjakson tarve (ja mahdollinen lähiomaisen osallistumisen tarve, max
5 vrk) perustellaan lääkärin B-lausunnossa.
Kuntoutuja hakee jaksoa Kelan KU 132 –
lomakkeella.
Kurssit syventävät sairauskohtaisesti tietoa, antavat tukea ja ohjausta yksilöllisen toimintakyvyn edistämisessä
ja mahdollistavat vertaistuen keskustelujen ja yhdessä tekemisen avulla.
• Kuntoutuja valitsee jaksonsa toteuttavan
kuntoutuslaitoksen niistä kuntoutuslaitoksista, joilla on sopimus Kelan kanssa.
Terveydenhuollon maksusitoumuksella
• Akuutin hoidon jälkeinen kuntoutus tai
myöhemmässä vaiheessa tehostetut tai
toimintakykyä ylläpitävät kuntoutusjaksot.
Vakuutusyhtiön maksusitoumuksella
• Henkilöt, joilla on tapaturman tai liikennevahingon pohjalta syntynyt kuntoutustarve
toimintakyvyn ylläpitämiseen.
Itse maksaen
• Yksilöllisen kuntoutustarpeen mukaan räätälöity kuntoutusjakso 1-4 viikkoa.
Lisätietoja/varaukset:
Asiakassuunnittelija Kirsi Roivainen,
puh. 050 430 2040
Neuronin
avoterapiapalvelut
Terapiapalveluja järjestetään esim. Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksena alle 65-vuotiaille, terveydenhuollon maksusitoumuksella,
vakuutusyhtiön päätöksellä ja itsemaksaville
kuntoutujille.
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden tehostetun
kädenkäytön osittainen perhekurssi
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneille tehostetun 12.01. – 23.01.15
55423 kädenkäytön kuntoutuskurssi
23.02. – 29.03.15*)
(osittainen perhekurssi)
18.05. – 23.05.15
*) kotikäynnin toteuttamisen ajankohta
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneille tehostetun 26.10. – 06.11.15
55424 kädenkäytön kuntoutuskurssi
07.12.15 - 15.01.16*)
(osittainen perhekurssi)
14.03. – 19.03.16
• fysio- ja allasterapia
puh. 050 324 0510, 017 460 111
• Kelan monimuotoryhmäterapia
(fysioterapeutti ja toimintaterapeutti)
puh. 050 324 0510, 017 460 111
• botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa
puh. 050 596 5289, 017 460 222
Avoterapiapalvelut Kupolissa
Kuopiossa, Itkonniemenkatu 9, 70500 Kuopio
• fysioterapia puh. 017 262 0280, 017 460 111
• toimintaterapia puh. 050 575 6613,
017 460 111
• puheterapia puh. 050 421 0757, 017 460 111
• botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa
puh. 050 596 5289, 017 460 222
56460
Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden 23.03. – 27.03.15
sopeutumisvalmennuskurssi, parikurssi
56461
Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden 01.06. – 05.06.15
sopeutumisvalmennuskurssi, parikurssi
56462
Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden 31.08. – 04.09.15
sopeutumisvalmennuskurssi, parikurssi
56463
Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden 14.12. – 18.12.15
sopeutumisvalmennuskurssi, parikurssi
*) kotikäynnin toteuttamisen ajankohta
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden
painokevennetyn kävelykuntoutuksen
osittainen perhekurssi
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneille
55439 painokevennetyn kävelyn kuntoutuskurssi
(osittainen perhekurssi)
*) kotikäynnin toteuttamisen ajankohta
ALS-sairautta sairastavien aikuisten
sopeutumisvalmennuskurssi
20.07. – 31.08.15*)
21.09. – 10.10.15
04.04. – 08.04.16
Lihassairauksia ja/tai dystrofiaa sekä
ääreishermostosairauksia sairastavien aikuisten
sopeutumisvalmennuskurssit
Kursseilla esivalinta*
Lihassairauksia ja/tai dystrofiaa sairastaville
60584 aikuisille (osittainen perhekurssi),
läheinen 28.10. – 30.10.15
Avoterapiapalvelut Neuronissa
Kortejoella, Vehmersalmentie 735,
71130 Kuopio
Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden
parikurssi, sopeutumisvalmennuskurssi
60585
07.04. – 16.04.15
60546
ALS-sairautta sairastavien aikuisten
sopeutumisvalmennuskurssi, parikurssi
08.06. – 17.06.15
60547
ALS-sairautta sairastavien aikuisten
sopeutumisvalmennuskurssi, parikurssi
21.09. – 30.09.15
60548
ALS-sairautta sairastavien aikuisten
sopeutumisvalmennuskurssi, parikurssi
16.11. – 25.11.15
Aivoverenkiertohäiriön
sairastaneiden osittainen perhekurssi
55373
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneille
(osittainen perhekurssi)
Lihassairauksia ja/tai dystrofiaa sairastaville
aikuisille (osittainen perhekurssi),
30.11. – 04.12.15
11.04. – 15.04.16
55375
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneille
(osittainen perhekurssi)
Ääreishermostosairauksia sairastaville
aikuisille (osittainen perhekurssi),
12.10. – 16.10.15
04.04. – 08.04.16
55376
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneille
(osittainen perhekurssi)
55377
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneille
(osittainen perhekurssi)
55378
Työelämästä poissaoleville aivoverenkiertohäiriön sairastaneille (osittainen perhekurssi)
läheinen 06.04. – 08.04.16
Liikehäiriösairauksia sairastavien
parikurssit, sopeutumisvalmennuskurssit
Parkinsonin tautia sairastavien
sopeutumisvalmennuskurssi
sairauden varhaisvaiheessa oleville, parikurssi
55781 Parkinsonin tautia sairastavien
sopeutumisvalmennuskurssi, parikurssi
55782 Parkinsonin tautia sairastavien
sopeutumisvalmennuskurssi, parikurssi
Primaarisia ataksiasairauksia sairastavien
55681 sopeutumisvalmennuskurssi pidempään
sairastaneille, parikurssi
55780
ALS-sairautta sairastavien aikuisten
sopeutumisvalmennuskurssi, parikurssi
20.07. – 24.07.15
18.01. – 22.01.16
läheinen 13.4. – 15.4.16
60583
60545
Lihassairauksia ja/tai dystrofiaa sairastaville
aikuisille (osittainen perhekurssi),
läheinen 20.1. – 22.1.16
60586
04.05. – 08.05.15
26.10. – 30.10.15
Kursseilla esivalinta*
02.03. – 06.03.15
16.02. – 21.02.15
27.07. – 31.07.15
11.01. – 15.01.16
11.05. – 16.05.15
09.11. – 13.11.15
29.02. – 04.03.16
24.08. – 29.08.15
25.01. – 29.01.16
30.05. – 03.06.16
07.12. – 12.12.15
09.05. – 13.05.16
12.09. – 16.09.16
19.10. – 24.10.15
01.02. – 05.02.16
13.06. – 17.06.16
Omaishoitajien kuntoutuskurssi
25.05. – 29.05.15
14.09. – 18.09.15
30.11. – 04.12.15
56373 Omaishoitajien kuntoutuskurssi
*) kotikäynnin toteuttamisen ajankohta
20.04. – 24.04.15
20.07. – 16.08.15*)
17.08. – 21.08.15
18.01. – 22.01.16
56374 Omaishoitajien kuntoutuskurssi
*) kotikäynnin toteuttamisen ajankohta
16.11. – 20.11.15
11.01. – 31.01.16*)
11.04. – 15.04.16
01.08. – 05.08.16
Kursseille hakeminen on kurssikohtaista. Kurssille haetaan Kelan ohjeilla ja lomakkeilla: KU 132 harkinnanvarainen kuntoutus tai KU 104
vaikeavammaisen kuntoutus. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto, jossa kuntoutustarve on todettu. Hakemukset lähetetään Kelalle.
*Kursseilla, joissa on esivalinta, on hakemusten oltava Neuronissa viimeistään 2 kk ennen kurssin alkua. Tietoa valintakriteereistä,
omaisten osallistumisesta, sisällöstä ja jaksotuksesta sekä vapaista paikoista löytyy kurssikalenterista kotisivuiltamme
www.neuron.fi tai Mervi Huttunen, puh. 050 527 0376, [email protected].
11
Sairastuminen
muuttaa
yhteistä arkea
myös ilman omaista. Ohjelmaa on sekä yhteisesti että eriytetysti. Kursseille haetaan Kelan
kautta. Hakemukseen tarvitaan liitteeksi lääkärin B-lausunto.
Kokemuksia Parkinsonin
sopeutumisvalmennuksesta
Sopeutumisvalmennuksesta
tietoa ja vertaistukea
Minna Peltonen, sosionomi YAMK
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
Läheisen ja sairastuneen sopeutuminen sairauteen ja
sen mukanaan tuomiin muutoksiin on yksilöllistä. Sairastuminen on murroskohta elämässä. Sopeutuminen,
uuden tilanteen hahmottaminen ja sen jäsentäminen,
auttaa mielekkääseen elämään, kun elämänsuunnitelmat muuttuvat. Sairauteen liittyvät menetykset ja toimintakyvyn heikentymiset voivat masentaa ja pelottaa.
Toisaalta myös diagnoosin saaminen voi olla helpottavaa.
Se saattaa auttaa ymmärtämään jo tapahtuneita muutoksia. Tiedon myötä pystyy hiljalleen järjestämään arkea
uudella tavalla ja suunnittelemaan elämää eteenpäin.
Sopeutumisvalmennus
Sopeutumisvalmennus on lakeihin perustuvaa lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on antaa osal-
Nyt tuntuu siltä,
että elämä ei lopu
sairastumiseen.
Keijo Rantanen kokee
puolison osallistumisen
kurssille tärkeäksi, sillä
Maija on hänelle apu ja
turva päivittäisissä asioissa.
12 Keijo ja Maija Rantanen Muhokselta osallistuivat Neuronissa järjestettyyn Parkinsonin
tautia sairastavien parikurssille toukokuussa
2014. Keijolla diagnosoitiin Parkinson plus
kesäkuussa 2013. ”Tieto sairaudesta tuntui
pahalta”, Keijo kertoo. Hänellä ja puolisolla ei
juurikaan ollut tietoa tai kokemusta Parkinsonin taudista. Viikon sopeutumisvalmennuksen
jälkeen Keijo kuvailee tunteitaan ja tilannettaan: ”Käsittämätöntä, miten paljon merkitystä kurssilla on ollut. Nyt tuntuu siltä, että
elämä ei lopu sairastumiseen.” Keijo kokee
puolison osallistumisen kurssille olevan tärkeä
asia, sillä Maija on hänelle apu ja turva päivittäisissä asioissa. ”Uusi tilanne ja ympäristö
eivät ole niin stressaavia, kun puoliso tuntee
ja tietää täysin kuvioni ja tapani.” Puolison
kanssa voi ylläpitää tuttuja tärkeitä rutiineja.
Viikon aikana oli myös hyvää, kahdenkeskistä
aikaa jakaa sopeutumisvalmennuksessa tulleita ajatuksia ja kokemuksia. Keijo koki vertaistuen tärkeäksi: ”Se auttoi oivaltamaan,
että en ole yksin sairauteni kanssa.”
listujille tietoa ja keinoja selviytyä arjessa ja vertaistukea. Perhekursseilla myös läheiset saavat lisävalmiuksia
sairastuneen kuntoutusprosessin tukemiseen. Samalla
edistetään läheisten jaksamista ja voimavaroja. Sopeutumisvalmennukseen osallistuvia yhdistää sama tai
samankaltainen sairaus. Se mahdollistaa asiantuntijoiden antaman tiedon lisäksi erittäin tärkeäksi ja arvokkaaksi koetun kokemusten vaihdon toisten osallistujien
kanssa. Vertaistukeen perustuvan auttamisen ydin on
samankaltaisessa tilanteessa olevien ihmisten kohtaaminen, kokemustiedon jakaminen ja vuorovaikutuksellinen kohtaaminen.
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa sopeutumisvalmennusta järjestetään Kelan ryhmäkursseilla muistisairaille ja Parkinsoin tautia sairastaville. Kurssit ovat viiden vuorokauden laitosmuotoisia perhekursseja, joihin osallistuu kuntoutujan lisäksi
aikuinen omainen tai läheinen. Kurssille voi osallistua
Jussinojat kokivat kurssilla saamansa vertaistuen hyvin tärkeäksi. Jussi Jussin­
oja kertoi, että toisten kuntoutujien kohtaaminen auttoi ymmärtämään, ettei
ole yksin sairautensa kanssa.
Sopeutumisvalmennuksen
tavoitteita ovat esim:
n t iedon antaminen sairaudesta
ja kuntoutuskäytännöistä
n t oimintakyvyn turvaaminen
ja parantaminen
n omien voimavarojen ja
vahvuuksien tunnistaminen
n itsehoidon omaksuminen
n kuntoutuksen ja terveiden
elintapojen merkityksen
ymmärtäminen
n arjessa selviytymiskeinojen
löytäminen
n t oimivan tukiverkoston
luominen kotipaikkakunnalle
n tulevaisuuteen varautuminen
n vertaistuen antaminen
n lisäksi kurssille laaditaan
yksilölliset tavoitteet
Maija kertoo, että sopeutumisvalmennuksessa ohjelman rakenne oli toimiva.
Koko ryhmälle oli yhteistä ohjelmaa ja
sekä kuntoutujille että läheisille omaa ohjelmaa. Parkinsonin sopeutumisvalmennuksessa
oli kuntoutujille myös varattavissa työntekijöiden yksilöaikoja, joihin läheinen sai osallistua kuntoutujan suostumuksella. Maija pitää
tärkeänä sitä, että läheiset saavat vertaistukea toisiltaan. ”Onhan omainenkin tavallaan
kuntoutuja uudessa tilanteessa”, Maija pohtii
omaa tilannettaan. Myös läheiset tarvitsevat
sopeutumisvalmennusta arjen ja puolison toimintakyvyn muuttuessa. ”Olen Keijon puoliso,
en hoitaja”, Maija kertoo. Sopeutumisvalmennukseen osallistuva omainen saa Maijan mielestä paljon hyviä asioita mukaansa.
Monipuolinen ohjelma antaa voimavaroja
arkeen. Omaisten ryhmissä Maija on kokenut
voivansa purkaa kokemuksiaan. Yhteiset keskustelut ovat antaneet pohdinnan välineitä;
uusia ajatuksia ja oivalluksia.
Keijo ja Maija kertovat, että viikon aikana
ryhmä hitsautui hyvin yhteen. Kaikilla on
ongelmia eikä sairautta tarvitse arkailla sopeutumisvalmennuksessa. Parhaat palautteet
Keijo kertoi saaneensa ryhmältä. Viikon aikana
Keijon ryhti ja kävely paranivat. Lisäksi ryhmän yhteiset illanvietot laulun kera saivat
aikaan pienen, hyvältä tuntuvan ihmeen. Keijon puhe parani ja selkiintyi sopeutumisvalmennuksen aikana.
Kokemuksia muistisairaiden
sopeutumisvalmennuksesta
Jussi Jussinojalla on todettu Alzheimerin tauti.
Hän tuli muistisairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssille Neuroniin yhdessä
puolisonsa Marketan kanssa Jyväskylästä.
Kesäkuussa 2014 järjestetystä kurssista Jussinojat olivat saaneet tiedon Kelalta. He olivat erittäin tyytyväisiä Kelan palveluohjaukseen. Jussi Jussinoja kertoo keskustelleensa
paljon toisten kuntoutujien kanssa. Ryhmässä
yhdessä jakaminen sekä ilo ja nauru ovat olleet
hänelle voimavara. Vertaistuki oli tärkeää myös
siksi, että se auttoi ymmärtämään, että hän ei
ole yksin sairautensa kanssa. Muistiinpanojensa avulla Jussi voi palata sopeutumisvalmennuksen teemoihin ja muistoihin yhdessä
puolisonsa kanssa.
Marketta Jussinoja kertoo, että sopeutumisvalmennukseen pääseminen oli yllättävä ja iloinen tieto. Hän piti hienona asiana
sitä, että he pääsivät kuntoutukseen yhdessä.
Yksin osallistuminen olisi ollut haasteellista
järjestää puolison muistisairauden takia, esim.
matkustaminen yksin ei ole mahdollista Jussille. Tiedon saamisen lisäksi sopeutumisvalmennus toimi palauttavana irtiottona arjesta.
Marketta jatkaa, että kokemusten yhteinen
jakaminen läheisten kesken lisäsi hänen omaa
ymmärrystä elämäntilanteestaan. ”Kertoessaan ja jakaessaan saa paljon itsekin”. Oman
roolin pohtiminen ja tilanteen arvioiminen on
vahvistanut omaa ajatusta siitä, että sairauden edetessä on tehtävä muutoksia ja ratkaisuja. Työntekijöiden kanssa ja ohjauksessa on
helppo olla, koska he ymmärtävät sairastumiseen ja kuntoutumiseen liittyviä asioita. Sopeutumisvalmennusviikko on tuntunut ’taivaan
lahjalta’. Jussinojat suosittelevat kuntoutujia
ja heidän läheisiään kysymään Kelalta sopeutumisvalmennusta. ”Tiedon ja kokemuksien
lisäksi mukaansa matkaevääksi saa hyvän
mielen”, Jussinojat kiteyttävät sopeutumisvalmennusviikon kokemukset.
Lisätietoa:
www.kela.fi
www.aivoliitto.fi
www.muistiliitto.fi
www.neuron.fi
13
Vinkkejä terveelliseen
ruokavalioon ja yleisimpiin
ravitsemuspulmiin
Minna Pajunen, ravitsemusterapeutti
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
Huomio suolan käyttöön
Koholla oleva verenpaine vaurioittaa sekä
sydäntä että aivoja. Suolan käytön vähentä-
minen auttaa laskemaan verenpainetta. Vähäsuolaiseen ruokavalioon tottuu noin parissa
viikossa. Suolan vähentämiseksi kannattaa
vertailla tuoteselosteita ja valita vähäsuolaisempia vaihtoehtoja, erityisesti leipien ja leikkeleiden kohdalla, jotka ovat merkittävimpiä
suolan saantilähteitä. Ruoanlaitossa suolaa
voi korvata yrteillä, suolattomilla mausteilla
ja vahvanmakuisilla kasviksilla esimerkiksi
sipulilla, paprikalla ja tomaatilla. Myös sitruuna ja tuore inkivääri antavat hyvää makua.
Neurologisia sairauksia
sairastavilla ummetus
on yleinen vaiva
Ummetuksen ehkäisyssä ja hoidossa kannattaa suosia runsaskuituista ruokavaliota. Hyviä
kuidun lähteitä ovat esimerkiksi täysjyväpuurot, täysjyväleipä, täysjyväriisi ja -pasta, mysli,
Estä vajaaravitsemus
Neurologisiin sairauksiin, kuten Parkinsonin
tautiin ja MS-tautiin sekä muistisairauksiin,
liittyy usein tahatonta laihtumista, jonka
syynä voi olla vajaaravitsemus. Huono ravitsemustila heikentää terveyttä, toimintakykyä
ja elämänlaatua sekä hidastaa sairauksista toipumista ja pitkittää kuntoutumista. Jos ruokahalu on huono, annoskoot pieniä ja paino
laskusuuntainen, kiinnitetään erityistä huomiota ravinnon saannin riittävyyteen. Tällöin
tihennetään ateriarytmiä ja syödään pieniä
aterioita 2 - 3 tunnin välein. Myös napostelu
on sallittua, esimerkiksi pähkinöistä saa
paljon energiaa ja lisäksi ne ovat terveellisiä. Maitotuotteet kannattaa valita runsasrasvaisina ja leivälle voidaan levittää paksu
kerros 70 – 80 % margariinia. Pääruokiin ja
salaatteihin voidaan lisätä kasviöljyä, josta
saa nopeasti lisää energiaa. Tarvittaessa käytetään apteekista saatavia, runsaasti energiaa ja ravintoaineita sisältäviä täydennysravintojuomia välipaloina.
Keinoja painonhallintaan
Neurologisia sairauksia sairastavilla paino
nousee herkästi, jos liikkuminen vähenee.
Painon nousun taustalla voi olla myös esimerkiksi väsymys tai masentuneisuus. Painonhallinnassa yksi tärkeimmistä asioista
on säännöllinen ateriarytmi, joka auttaa
Ruokahaluttomalle myös napostelu on
sallittua, esimerkiksi pähkinöistä saa paljon
energiaa ja lisäksi ne ovat terveellisiä.
pitämään ruoka-annokset kohtuullisina ja
vähentää mielihalujen määrää. Ruokapäiväkirjan pitäminen auttaa puolestaan hahmottamaan oman ruokavalion kokonaisuutta,
sen hyviä puolia ja kehityskohteita. Pääaterioilla vanha tuttu lautasmalli on edelleen hyvä keino terveellisen ja kevyemmän
aterian koostamiseen.
Kun nieleminen
on vaikeutunut
Nielemisvaikeudet ovat yleisiä neurologisia sairauksia sairastavilla ja altistavat
myös vajaaravitsemukselle. Ravitsemusterapeutin on tällöin hyvä tarkistaa ruokavalion riittävyys ja koostumus. Nielemisen
helpottamiseksi ruoan rakennetta voidaan
muuttaa pehmeäksi tai sosemaiseksi ja ruoka
syödään suupala kerrallaan. Ruokailutapahtumaan varataan riittävästi aikaa ja kiinnitetään huomiota istuma-asentoon; hieman
eteenpäin kumartuen ateriointi helpottuu.
Puheterapiassa voidaan lisäksi miettiä sopivia menetelmiä nielemisen kuntoutumiseen.
Kuntoutusjaksoilla on mahdollista huomioida ravitsemukselliset erityistilanteet ja
antaa tietoa terveellisen ruokavalion merkityksestä kuntoutumisessa ja hyvinvoinnissa.
© Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
Terveellinen ruokavalio on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Terveellinen ruokavalion keinoin voidaan ehkäistä ja hoitaa
useita kansansairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta ja sydän- ja verisuonisairauksia. Ravinnolla on suuri merkitys hyvän yleiskunnon ja
toimintakyvyn säilyttämiselle. Monipuolinen
ja energiasisällöltään riittävä ruokavalio antaa
potkua myös kuntoutumiselle. Neurologisissa
sairauksissa (Parkinsonin tauti, MS-tauti,
aivohalvaus, muistisairaudet) suomalaisten
ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio
on suositeltavin, kuitenkin yksilölliset seikat
huomioiden.
Terveelliseen ruokavalioon kuuluu runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä
täysjyväviljavalmisteita, kuten puuroja, täysjyväleipää, täysjyväriisiä tai -pastaa. Päivittäiseen ruokavalioon kuuluvat myös pehmeät
rasvat, kuten margariini ja rypsiöljy, siemenet
ja pähkinät. Rasvattomia tai vähärasvaisia
maitotuotteita on hyvä olla 5 - 6 dl päivittäin
riittävän kalsiumin saannin turvaamiseksi,
lisänä muutama siivu vähärasvaista juustoa.
Punaisen lihan sijaan kannattaa suosia siipikarjan lihaa ja useita kertoja viikossa kalaa.
Runsassuolaiset ja -sokeriset sekä runsaasti
kovaa rasvaa sisältävät elintarvikkeet kuuluvat harvoin nautittaviin sattumiin. Mikään
ruoka-aine ei kuitenkaan ole kokonaan kielletty. Ruoasta saa ja pitääkin nauttia.
leseet, pähkinät, siemenet, kasvikset, hedelmät ja marjat. Riitävä nesteen juonti on kuidun
saannin ohella tärkeää, sopiva määrä on noin
1,5 - 2 litraa päivässä. Kotikonstina ummetuksen hoidossa voi myös kokeilla liottaa yön yli
5 - 6 kuivattua luumua tai muuta kuivattua
hedelmää lasilliseen vettä ja nauttia liotusvesi
ja luumut seuraavana aamuna. Pellavansiemenrouhettakin voi kokeilla, sopiva määrä on
1 - 2 ruokalusikallista päivässä. Säännöllinen
ateriarytmi ja säännölliset wc-käynnit auttavat ummetuksen ehkäisyssä ja hoidossa.
14 15
1
2
Puheterapeutin
työkalupakki monipuolistuu
Uusia välineitä puheen motoriikan,
syömisen ja nielemisen kuntouttamiseen.
Teija Arola, FL, erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt
Laura Koffert, FM, puheterapeutti
Krista Rönkkö, FM, puheterapeutti
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
Neuronissa on vuoden 2014 aikana otettu
käyttöön kaksi uutta puheterapeuttista menetelmää, joita käytetään puheen motoriikan,
syömisen ja nielemisen kuntouttamiseen.
Menetelmät ovat OPT (Oral Placement Therapy) ja VitalStim-sähköstimulaatio. Aivoverenkiertohäiriöihin ja erityisesti aivorungon alueen aivoinfarkteihin sekä eteneviin
neurologisiin sairauksiin ja aivovammoihin
voi liittyä dysfagiaa eli nielemisvaikeutta ja
dysartriaa. Dysartriassa puheentuottamisen
motoriikka, äänenkäyttäminen, puhenopeuden säätely sekä ääntöhengityksen kontrollointi vaikeutuvat eriasteisesti. Etenevissä
sairauksissa motoneuronitaudin (ALS) ensioireena voi olla nielemisvaikeus tai dysartria.
Parkinsonin taudissa ja Alzheimerin taudissa
nielemisvaikeuden ja dysartrian oireet ilmenevät sairauden edettyä pidemmälle. Niele-
16 misvaikeuksia ja dysartriaa voi esiintyä myös
aivovamman yhteydessä, MS-taudissa sekä
myastenia graviksessa. Ikääntymisen myötä
sairastuvuus ja nielemisvaikeudet lisääntyvät. Noin neljäsosalla iäkkäistä laitoshoitopotilaista on arvioitu olevan eriasteisia nielemisen ongelmia.
Nielemisen moniammatilliset haasteet
Nielemisessä on useita vaiheita, jotka ovat
osin samanaikaisia ja etenevät nopeasti.
Nielemisen toiminnot voidaan jakaa oraaliseen valmisteluvaiheeseen sekä oraaliseen,
faryngeaaliseen ja esofagiaaliseen vaiheeseen. Nielemisongelmat voivat paikantua
yhteen nielemisvaiheeseen tai ne voivat esiintyä laaja-alaisesti. Ruuan käsittelyä suussa
voivat vaikeuttaa huulten heikko sulku, heikentyneet kielen liikkeet tai pureskelun vaikeudet. Nieleminen käynnistyy, kun ruokaaines siirtyy nielun takaosaan. Suun alueen
sekä nielun lihasten heikko toiminta aiheuttavat riskin aspirointiin. Tällöin ruoka-aines,
juoma tai sylki ohjautuvat kontrolloimattomasti henkitorveen. Suulaen heikentynyt
liike voi puolestaan ohjata nesteitä nenäonteloon. Yskiminen aktivoituu yleensä nielemisen jälkeen, mikäli nielun onteloihin jää
ruuan tai nesteiden jäämiä. Yskiminen voi
puhdistaa nielun onteloita, mutta toisaalta
se voi ohjata ruuan ja nesteen jäämiä henkitorveen. Aspiroinnin ollessa ”hiljaista” yskimistä ei tule lainkaan esille.
Nielemisvaikeuden arviointi ja kuntoutus on moniammatillinen haaste. Puheterapeutti tekee nielemisen tutkimuksen, jonka
perusteella laaditaan suunnitelma nielemisen
kuntoutuksesta. Kuntoutus voi sisältää suun
alueen motoriikan harjoituksia, sähkö- tai kylmästimulaatiota, nielemis- ja hengitysharjoituksia, syömisen harjoittelua sekä ruoan ja nesteen koostumuksen suunnittelua ja kokeilua.
Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan mm.
ruokailutilanteiden seurantaan, ruokailuvälineiden valintaan, pään ja vartalon asentojen
huomiointiin, liikkeiden hallintaan ja koordinointiin sekä avustamisen tarpeen arviointiin.
3
1
Bite Blocks -harjoituksella vahvistetaan
leuan vakautta, symmetrisyyttä ja
säätelyä.
2
TalkTools-välineisiin kuuluu
esimerkiksi erilaisia pillejä, torvia,
lastoja ja vibraattoreita.
3
Sähköä johtavilla elektrodeilla on
erilaisia sijaintipaikkoja nielun alueella
VitalStim-hoidossa.
4
VitalStim-hoidon aikana
voidaan harjoitella esimerkiksi
veden juomista.
Noin neljäsosalla iäkkäistä
laitoshoitopotilaista on
arvioitu olevan eriasteisia
nielemisen ongelmia.
Erikoissairaanhoidossa on mahdollista tehdä
kuvantamistutkimuksia (VFG eli videofluorografia tai FEES eli fibreoptic evaluation of swallowing). Tutkimuksilla tarkastellaan nielemisprosessin etenemistä ja saadaan tietoa mahdollisesta aspiroinnista. FEES-tutkimuksella
arvioidaan myös potilaalle turvallisten ruokien ja juomien koostumusta sekä nielemistä
helpottavien kompensaatiokeinojen käyttöä.
Sopivan ravitsemuksen suunnittelussa on usein
mukana ravitsemusterapeutti.
Aivoverenkiertohäiriön aiheuttama nie-
4
lemisen vaikeus helpottuu yleensä huomattavasti jo ensimmäisten viikkojen ja kuukausien
aikana sairastumisesta. Vaikeissa tilanteissa
nielemisvaikeus voi johtaa keuhkokuumeisiin,
jotka voivat olla hengenvaarallisia potilaille.
Mikäli nieleminen ei ole turvallista, käytetään apuna enteraalista ravitsemusta, jolloin ravinto ja nesteet ohjataan vatsaan tai
ohutsuoleen nenämahaletkulla tai suoraan
vatsanpeitteiden läpi PEG-letkulla. PEG eli
perkutaaninen endoskooppinen gastrostooma
turvaa riittävän ravinnon ja nesteiden saan-
nin. Puheterapiassa voidaan tehdä nielemisen
harjoittelua enteraalisen ravitsemuksen rinnalla. Tavoitteena on tällöin ravinnonsaanti
kokonaan tai osittain suun kautta. Joissakin
tapauksissa syöminen suun kautta ei ole turvallista tai mahdollista, jolloin päädytään jatkuvaan ravitsemukseen PEG-letkun kautta.
VitalStim
VitalStim-terapia perustuu lihasten liikehermojen sähköstimulaatioon (NMES eli Neuromuscular Electrical Stimulation). Menetelmä
17
on kehitetty Yhdysvalloissa ja se on todettu
useissa tutkimuksissa turvalliseksi ja tehokkaaksi keinoksi nielemisvaikeuden kuntoutukseen. Yhdysvalloissa FDA (Federal Food and
Drug Administration) on virallisesti hyväksynyt menetelmän käytön vuodesta 2002 alkaen.
VitalStim soveltuu nielemisvaikeuden kuntouttamiseen monissa sairausryhmissä. Nielemisvaikeuden taustalla voi olla mm. aivoverenkiertohäiriö, aivovamman jälkitila, autoimmuunisairaus, etenevä neurologinen sairaus,
myopatia tai syöpäsairaus. VitalStim soveltuu
myös kasvohalvauksen kuntoutukseen.
Menetelmän tavoitteena on vahvistaa ja
kuntouttaa nielun lihastoimintaa, helpottaa
nielemisen motorista kontrollia, aktivoida suupielen kohottamista, suun parempaa sulkua ja
ruokajäämien poistamista poskista. Kaulan tai
kasvojen alueelle kiinnitettävien elektrodien
avulla stimuloidaan perifeeristä motorista
hermoa. Elektrodit asetetaan sen lihasryhmän päälle, jota halutaan aktivoida. Sähkövirta aktivoi lihasten motorisia hermosoluja
supistaen lihassäikeitä. Verrattuna tahdonalaiseen lihasharjoitteluun sähköstimulaatio
ottaa käyttöön useampia ja laajempia motorisia
yksiköitä nielun lihaksissa. Kuntoutus toteutetaan intensiivisesti, vähintään kolme kertaa
viikossa noin 2–4 viikon ajan. Stimulaatioaika
on korkeintaan 60 minuuttia. Kuntoutuja nielee
stimulaation aikana esimerkiksi sylkeä, pieniä
määriä vettä tai sakeutettua nestettä. Stimulointiin voidaan yhdistää syömistä erilaisilla
ravintokoostumuksilla, kylmästimulaatiota ja
muita perinteisiä nielemisharjoituksia.
OPT
Puheterapiassa on perinteisesti käytetty kuuloon ja näköön perustuvia menetelmiä, joiden
avulla on harjoiteltu esimerkiksi sanojen toistamista. Kun suualueen motoriikka ja sensoriikka eli tunto toimivat, kyseiset keinot ovat
yleensä hyödyllisiä. Usein kuitenkin puhumisen ja syömisen vaikeuteen liittyy motorista ja
sensorista vaikeutta, jolloin kuulonvaraiset ja
näköön liittyvät kuntoutuskeinot eivät ole riittäviä. OPT-menetelmä (Oral Placement Therapy)
mahdollistaa tuntoon perustuvan palautteen
puheen ja syömisen kuntoutuksessa. Tuntopalaute voi olla hyödyllinen etenkin niille kuntoutujille, jotka eivät pysty toteuttamaan liikkeitä
kuullun ohjeen tai nähdyn mallin perusteella.
OPT-menetelmän on kehittänyt yhdysvaltalainen puheterapeutti Sara RosenfeldJohnson, ja se kuuluu oraalimotorisiin eli
suun alueen motoriikkaa edistäviin menetelmiin. OPT-harjoitusten antama tuntopalaute
auttaa lisäämään tahdonalaisten liikkeiden
tarkkuutta suun alueella. Harjoittelun tavoitteena on parantaa ravinnonsaantia ja puheen
ymmärrettävyyttä. Menetelmää käytetään
yhdessä muiden puheterapeuttisten mene-
18 telmien kanssa. Se soveltuu kaikenikäisille
ongelman taustasta riippumatta (esimerkiksi
CP-vamma, aivovamma, aivoverenkiertohäiriö, autismi). OPT-menetelmässä edetään
hierarkkisesti karkeammista liikkeistä hienovaraisempiin eli aloittaen leuasta, jatkaen
huuliin ja viimeisenä kieleen. Jos esimerkiksi
leuan liikkeiden säätely on puutteellista, kielen liikkeiden harjoittelu voi olla hyödytöntä.
Liikkeiden toteuttamista tuntopalautteen
avulla harjoitellaan OPT-välineillä, joita ovat
esimerkiksi pillit, torvet, saippuakuplat ja kielilastaimet. Syömisen kuntoutuksessa OPTmenetelmä voi olla hyödyllinen esimerkiksi
silloin, kun huulion sulku on puutteellinen
tai kielen liikkeet ovat rajoittuneet.
Neuronissa
on kehitetty
työhyvinvointia
systemaattisesti
vuodesta 2011 lähtien
Kokemukset lupaavia
Kokemukset VitalStim- ja OPT-menetelmästä
kliinisessä työssä ovat olleet lupaavia eri puolilla maailmaa. Menetelmien toimivuutta
on raportoitu useissa kansainvälisissä julkaisuissa, mutta vahvaa tieteellistä näyttöä
menetelmien vaikuttavuudesta ei ole vielä
saatavilla. Menetelmiä on käytetty Neuronissa vuoden 2014 aikana. Odotamme mielenkiinnolla, miten VitalStim ja OPT soveltuvat
suomalaiseen kuntoutuskäytäntöön ja osaksi
puheterapeutista kuntoutusta.
Artikkelit, julkaisut:
Tan, C., Liu, Y., Li, W., Liu, J. & Chen, L. (2013): Review
Article: Transcutaneous neuromuscular electrical stimulation can improve swallowing function in patients with dysphagia caused by nonstore diseases: a meta-analysis. Journal of Oral
Rehabilitation, 40; 472-480.
Clark H., Lazarus C., Arvedson J., Schooling T., Frymark T. (2009): Evidence-Based Systematic
Review: Effects of Neuromuscular Electrical Stimulation on Swallowing and Neural Activation.
American Journal of Speech Language Pathology, vol. 18:361-375.
Rosenfeld-Johnson, S. (2009): Oral Placement
Therapy for Speech Clarity and Feeding. United States.
Termien selityksiä:
Dysfagia = nielemisvaikeus
Dysartria = motorinen puhevaikeus
Oraalinen valmisteluvaihe = valmistautuminen ruokailuun
Oraalinen vaihe = ruuan tahdonalainen käsittely suussa
Faryngeaalinen vaihe = ruuan ei-tahdonalainen eteneminen nielussa
Esofagiaalinen vaihe = ruuan eteneminen
ruokatorvessa
Aspirointi = ruuan ohjautuminen henkitorveen
Hiljainen aspirointi = ruuan ohjautuminen
henkitorveen ilman yskimistä
Enteraalinen ravitsemus = ravinto ohjataan
suoraan vatsaan tai ohutsuoleen
PEG = perkutaaninen endoskooppinen
gastrostooma, mahalaukkuavanne
Sensorinen = tuntoon perustuva
Oraalimotorinen = suun liikkeisiin perustuva
Neuronilaiset tutustuivat Marttojen
opastuksella sushin valmistukseen
keväällä 2014 valmistaen ateriakokonaisuuden. Tutuiksi tulivat nigiri,
maki, temaki ja uramaki sekä myös
tamagoyaki ja yakiringo.
Titta Kekäläinen, osastonhoitaja,
työhyvinvointikoordinaattori
Virpi Muhonen, työsuojeluvaltuutettu
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
Työhyvinvointityöryhmä
Työhyvinvointi on Neuronin johdon, esimiesten, työntekijöiden, työterveyshuollon ja
vakuutusyhtiöiden välistä yhteistyötä, jonka
tavoitteena on hyvinvoiva työntekijä ja toimiva työyhteisö. Jo Neuronin arvoissa sanotaan, että kunnioitan omaa ja toisten työtä.
Tämä pätee myös työhyvinvoinnin teemaan
”huolehdin itsestäni ja huomioin myös työkaverin hyvinvoinnin”.
Neuronissa on alettu kehittämään työhyvinvointia systemaattisesti vuodesta 2011
lähtien. Silloin perustettiin työhyvinvointityöryhmä, jossa on edustajia johdosta, henkilöstöhallinnosta, työsuojelusta, esimiehistä ja
työntekijöistä. Lisäksi yksi työhyvinvointiryhmään kuuluvista esimiehistämme kouluttautui
työhyvinvointikoordinaattoriksi. Työryhmässä
yhdistettiin työsuojelun, virkistystoiminnan
ja muut työhön vaikuttavat hyvinvointitekijät yhdeksi työhyvinvoinnin kokonaisuudeksi.
Työryhmän tavoitteena oli koota neuronilaisten työhyvinvointiin vaikuttavat asiat työhyvinvointisuunnitelmaksi, jonka avulla kehittäminen on hallittua.
Hyvin voidaan
ja ahkeroidaan
Suunnitelmallisen työhyvinvoinnin
kehittämisen myötä on Neuronissa päivitetty työhön liittyviä ohjeita, kehitetty toimintoja ja toteutettu uudenlaisia käytäntöjä. Näistä esimerkkeinä
seuraavia asioita:
n Neuronissa on otettu käyttöön var-
haisen välittämisen –malli tukemaan
työntekijän hyvinvointia.
n Neuronissa on käytössä työhyvin-
vointitoiminnan Tyhy-vuosikello,
jossa eri kuukausille on suunniteltu
erilaisia virkistystapahtumia. Näistä
tapahtumista jokainen työntekijä saa
valita mieleisensä.
Tuumasta toimeen
Suunnitelmaa tehdessä työryhmä huomasi,
että työpaikallamme oli jo paljon asioita,
jotka vaikuttavat positiivisesti työhyvinvointiin. Sen jälkeen toteutettiin työhyvinvointikiertue, jossa työryhmä vieraili jokaisessa
yksikössä. Jokainen neuronilainen sai kertoa
omia ajatuksiaan työhyvinvoinnista ja kehittämiskohteista.
Teemme Neuronissa yhteistyötä valtakunnallisten työhyvinvointitoimijoiden kanssa.
Olemme osallistuneet 2011 Innostuksen spiraali -hankkeeseen, jossa selvitetään suomalaisten työpaikkojen pitkän aikavälin avainvoimavaroja ja vahvuuksia sekä työntekijöiden
hyvinvointia. Tämän hankkeen seurantakysely tehtiin 2014 syksyllä. Lisätietoa neuronilaisten työhyvinvoinnin tilasta saamme
vuoden 2015 aikana. Neuronissa on lisäksi
otettu käyttöön vuonna 2014 säännöllisesti
toteutettava, Op-Pohjolan ja Ilmarisen kehittämä Pohjolan hyvinvointikartoitus. Tämän
kartoituksen tavoitteena on auttaa yrityksiä
pitämään henkilöstö terveenä ja tuottavana
sekä työyhteisö turvallisena. Kartoitus antaa
tietoa yksittäiselle työntekijälle yhteenvetoraportilla omasta työhyvinvoinnin tasosta ja
Neuronille tietoa henkilöstön hyvinvoinnin
kokonaistilasta. Näiden hyvinvoinnin mitta-
n Lisäksi Neuronissa valitaan vuosit-
tain työkavereiden toimesta Vuoden
Neuronilainen, joka on tunnustus
hyvästä työsuorituksesta, oman ja
työyhteisön toiminnan ja osaamisen
kehittämisestä tai muusta ansioituneesta toiminnasta neuronilaisten
hyväksi.
n Neuronissa on toiminut vuodesta
Ensimmäisen kerran Vuoden
Neuronilainen valittiin 2012. Tittelin
sai osastonlääkäri Reijo Heikkinen ja
vuonna 2013 projektipäällikkö Heli
Vehkala.
reiden avulla pystymme kehittämään neuronilaisten työhyvinvointia oikeaan suuntaan.
Työhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuvaa toimintaa ja onnistuakseen se vaatii kaikkien toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Jokaisen
panostus omaan itseensä ja työyhteisön toimintaan on hyvinvoivan työyhteisön edellytys. Yhdessä onnistumme!
2012 lähtien ergonomiatyöryhmä,
jonka tavoitteena on kehittää ja
parantaa neuronilaisten työntekijöiden ergonomiatietoutta ja käytännöntaitoja.
Tämän suunnitelmakauden kehittämiskohteita ovat muun muassa seuraavat
asiat:
n henkilöstön oman terveyden ja
liikkumisen lisäämisen tukeminen
n henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen päätöksentekoprosessissa
n työn kuormitustekijöiden
selvittäminen
n päivitetty lakisääteinen
päihdeohjelma
19
Iisalmi
Siilinjärvi
LENTOASEMA
9
nsu
ASEMA
unt
ie
KATU
KUPOLI
Minna
Canthin
puisto
Joensu
u
5
LAHDEN
KATU
ORTINK
ATU
AT U
Välimatkoja
Kuopio – Neuron
Lentoasema – Neuron er
sa
lm
i
30 km
19 km
Yksilöllistä ja
huomaavaista palvelua
Neuron on yksityinen, Suomen aivotutkimusja kuntoutussäätiön omistama kuntoutuskeskus. Neuronissa saat kaikki tarvitsemasi
palvelut ammattitaitoisessa ja innostavassa
ympäristössä. Asiakkaamme tulevat kaikkialta
Suomesta.
Kun olet tilanteessa, jossa oma tai läheisesi
kuntoutus on ajankohtainen, niin ota yhteyttä.
Muista myös, että kuntoutuspaikan valinnassa
sinun mielipiteelläsi on suuri paino­arvo.
Tutustu kuntoutuspalveluihimme sekä kurssitarjontaamme kotisivuillamme www.neuron.fi
tai soita ja kysy lisää.
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
Kortejoki (Vehmersalmentie 735), 71130 KUOPIO
www.neuron.fi
K ATU
stajaMatku
a
satam
hm
A K AT U
A N IN K
K AT U
SN EL LM
ER RA N
TULLIP
K AUPPA
Ve
isto
ME
hden pu
S ATA M
MAAH
NEURON
K AT U
KORTEJOKI
MALJA
M U SE O
KUOPIO
Vehmersalmi 26
Vaajasalo 7
539
Maljala
I T KO N N I E
TU
SUOKA
NK
AT U
VUORELA
Joe
Suomen aivotutkimus- ja KA
kuntoutussäätiö
TU
OREN
VAHTIVU
SUOMENanAIVOTUTKIMUSJA KUNTOUTUSKESKUS NEURON
in
Snellm
puisto
Käyntiosoite:
Vehmersalmentie 735
Postiosoite: Kortejoki 71130 Kuopio
Yksilölliset kuntoutusjaksot
Ajanvaraus ja tiedustelut, puh. 050 430 2040
Kuntoutusosasto, puh. 017 460 230
faksi 017 460 342, [email protected]
Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
puh. 050 527 0376, faksi 017 460 346
Avoterapiapalvelut Neuronissa Kortejoella
Fysio- ja allasterapia, puh. 050 324 0510, 017 460 111
Kelan monimuotoryhmäterapia (fysioterapeutti
ja toimintaterapeutti), puh. 050 324 0510, 017 460 111
Avoterapiapalvelut Kupolissa (Kuopion keskusta)
Itkonniemenkatu 9, 70500 Kuopio, [email protected]
Fysioterapia, puh. 017 262 0280, 017 460 111
Toimintaterapia, puh. 050 575 6613, 017 460 111
Puheterapia, puh. 050 421 0757, 017 460 111
Tehostettua palveluasumista muistisairaille
Kortejoen palvelukodissa
Vehmersalmentie 735, 71130 Kortejoki
puh. 017 460 240 tai 050 468 8322
Kortejoen palvelukoti sijaitsee Neuronissa, luontoa lähellä
Kallaveden rannalla. Kodinomainen ja turvallinen ympäristö
ammattitaitoisen henkilöstön hoivassa antaa puitteet
hyvään elämään ja arvokkaaseen vanhuuteen.
ISSN 2341-8427 (painettu)
ISSN 2341-8435 (verkkojulkaisu)