Lataa pdf-tiedosto - Otto

Gasetti
3 | 2011
Gasum-konsernin
sidosryhmälehti
Kokkaa kaasulla
Facebookissa
Biokaasu
virtaa
liikennekäyttöön
Tuija Suur-Hamari
Kotkamills
ottaa kaiken
irti energiasta
PÄÄKIRJOITUS
Puhtaita kilometrejä
luonnonkaasulla
L
iikenteen päästöjen vähentämistä tavoitellaan monista syistä ja monin tavoin. Ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä, lähinnä hiilidioksidipäästöjä, pitää rajoittaa. Liikenteen polttoaineet aiheuttavat myös lähipäästöjä kuten typenoksideja ja pienhiukkaspäästöjä, jotka heikentävät lähi-ilman laatua. Päästöjen ohella varsinkin kaupungeissa ollaan huolissaan siitä, että olemassa olevat liikenneväylät eivät kerta
kaikkiaan riitä, kun automäärät lisääntyvät kaiken aikaa.
Puhtaampaa liikennettä varten on kehitetty uutta ajoneuvotekniikkaa ja puhtaampia
polttoainevaihtoehtoja. Meitä autoilijoita halutaan myös kouluttaa polttoainetta säästävään ajotapaan ja rohkaista kaikkia suosimaan joukkoliikennettä.
Järkeviä ajotapoja sekä joukkoliikennettä voimme kaikki opetella käyttämään vaikka
heti. Sen sijaan polttoaineissa ja ajoneuvoissa alkaa olla jo niin paljon valinnan varaa, että
ympäristöstään huolehtivan autoilijan on vaikea vertailla vaihtoehtoja keskenään. Lisäksi
ilmassa on lupauksia siitä, että jotain parempaa, puhtaampaa ja tehokkaampaa on tulossa tuota pikaa.
Näin varmasti onkin. Mutta kaikista kehitteillä olevista ajoneuvotekniikoista ja polttoaineista ei luultavasti tule koskaan kaupallisesti kilpailukykyisiä. Edes kaikki olemassa olevat vaihtoehdot eivät palvele koko autoliikennettä, vaan sopivat esimerkiksi vain pienempiin ajoneuvoihin ja lyhyemmille ajomatkoille.
Gasumin lokakuussa markkinoille tuoma liikenteen polttoaine, Gasum-biokaasu, on
ympäristön ja talouden kannalta erinomainen vaihtoehto niin yksityis- kuin ammattiliikenteeseenkin. Maakaasua ja biokaasua riittää, ja niiden hinta suhteessa nestemäisiin
polttoaineisiin on kilpailukykyinen. Tankkausverkosto täydentyy käyttäjäkunnan kasvaessa, jo olemassa oleva verkosto palvelee varsin hyvin ruuhka-Suomen alueella.
Biokaasu on kotimainen, uusiutuva polttoaine, jota maakaasu vähähiilisenä vaihtoehtona erinomaisesti täydentää. Biokaasun edut on tiedostettu myös päättäjien tasolla: uusi hallituksemme on sitoutunut ohjelmassaan edistämään biokaasun käyttöä liikenteen
polttoaineena.
Kaasuajoneuvon valitseva tietää tekevänsä järkevän, kestävän valinnan.
Jussi Vainikka
Liikennepalvelut-liiketoimintayksikön päällikkö
Julkaisija: Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo, p. 020 4471, www.gasum.fi
Päätoimittaja: Minna Ojala, [email protected], p. 020 447 8622
Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula, Jukka Isokoski,
Tommy Mattila, Olga Väisänen, Anna Ailio ja Ari Seppänen
Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OS/G Viestintä, [email protected]
Toimitus ja taitto: OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi
Kannen kuva: Markku Ojala
Painos: 4 800 kpl
Paino: Finepress
Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri, PL 21, 02151 Espoo.
Ympäristömerkitty painotuote, 441 678
11”
Biokaasu on meidän juttu.
TOIMITUSJOHTAJA TERO KAKKO, A TO B FINLAND OY
TÄSSÄ LEHDESSÄ
4
6
7
8
12
13
14
16
17
18
20
KUVASTIN
Markku Ojala tuntee Helsingin ja maakaasun
21
HIILIDIOKSIDIN TALTEENOTTO NOSTAA
KOMBIVOIMALAN RAKENNUSASTETTA
Leena Pirhosen diplomityö
22
24
25
26
27
KAISA KURITTU PITÄÄ PERUSASIANA, ETTÄ
YRITYKSELLÄ ON YRITYSVASTUURAPORTTI
MEDIA JA
MAAILMALTA
AJANKOHTAISTA
GASUMILLA
”
Yritysvastuu on osa
yrityksen hyvää mainetta.
”
Olen ollut töissä erilaisissa
organisaatioissa.
BIOKAASU VIRTAA LIIKENNEKÄYTTÖÖN
Maakaasun syöttö maakaasuverkostoon alkoi lokakuussa
JOHTAVA KONSULTTI KAISA KURITTU,
TOFUTURE OY
VIERASKYNÄ
Tapani Kaakkuriniemi nousi Venäjän junaan
KATAISEN KAASUMYÖNTEINEN
HALLITUS?
KOTKAMILLS
KÄYTTÄÄ SAHANPURUTKIN
UUDENLAINEN BIOJALOSTAMO
SUUNNITTEILLA JOUTSENOON
IDEA:
Tampereen parhaat
KUNNOSSAPITOPÄÄLLIKKÖ JOUNI TERVO,
GASUM TEKNIIKKA OY
TERVETULOA MAAKAASU
Nummela siirtyi maakaasuaikaan
MARKKINAT
Siirtohintaan maltillinen korotus,
energiamaksuun ei muutoksia
GASSI
ARTO
SINUNKAUPAT
Jouni Tervon kanssa
LYHYESTI
MITÄ KUULUU
MARKO KULMALA?
25
22
KUVASTIN
TEKSTI JOHANNA PELTOTIMPERI
MARKKU OJALA, Vantaa
Ojala on lehtikuvaaja, joka on kuvannut pääkaupunkiseudun ihmisiä, katuja ja taloja monesta kuvakulmasta. Gasetti 3/11 -lehteen hän on kuvannut muun muassa biokaasun siirtolaitteistoa Kouvolassa, biokaasuautoja, Kotkamillsin CHP-voimalaa ja Mäntsälä–Siuntio-kaasuputkea Nummelassa.
– Helsinki on perinteinen satamakaupunki ja
vanhat satama-alueet ovat visuaalisesti mielenkiintoisia. Toivon, etteivät ne häviä kaupunkikuvasta.
Satamaan uusia koteja
H
elsingissä virtaa maakaasua eli kaupunkikaasua keskustassa, Punavuoressa, Töölössä, Kruununhaassa, Katajanokalla, Meilahdessa, Herttoniemessä, Ruskeasuolla, Kalliossa, Sörnäisissä ja Myllypurossa.
Kalasataman alueelle nousee uusia maakaasukoteja. Asunto
Oy Helsingin Trokarin Linna on tehnyt maakaasun liittymissopimuksen kiinteistöön, johon tulee 20 uutta kaupunkikaasukotia sekä kaasua käyttävä ravintola.
Trokarin Linna on ensimmäinen uusi ”kaasuliesi-taloyhtiö" sitten vuoden
2006, jolloin Eiranrannan kohteet valmistuivat.
Gasum on markkinoinut aktiivisesti maakaasua Kalasataman alueelle, ja odotettavissa on myös muita kohteita. Kalasatama sijaitsee lähellä vanhaa Suvilahden
kaasutehdasta. Nykyisin monitoimikäytössä olevassa Suvilahdessa toimii muun
muassa Ravintola Lämpö, jossa ruokaa valmistetaan kaasuliedellä.
Gasumilla on Helsingissä noin 31 000 kotitalousasiakasta ja 300 ravintolaa
asiakkaana. Kaupunkikaasu on käytössä myös esimerkiksi leipomoissa.
Sörnäisten sataman muutto Vuosaareen mahdollisti Kalasataman alueen
muutoksen. Kaupunginosasta tulee valmistuttuaan 20 000 ihmisen koti ja 8 000
ihmisen työpaikka.
4
5
MEDIA
REPLIIKKI
”
”
”
”
Olen sitä mieltä, että biokaasun oikea hyödyntämistapa on käyttää
sitä liikennepolttoaineena.”
Ympäristöministeri Ville Niinistö,
Vakka-Suomen Sanomat 3.10.2011
Myös muualla Euroopassa tuulesta, auringosta ja biomassasta saatavan uusiutuvan energian hyödyntäminen kasvaa. – Tämä on selkeä
suunta. Energia-alan investoinnit ovat kuitenkin suuria ja pitkäikäisiä.
Nopeat muutokset eivät ole mahdollisia – eivätkä edes järkeviä.
Motivan uusiutuvasta energiasta vastaava asiantuntija
Olli Laitinen, Europa-lehti 15.9.2011
Meillä on edelleen huomattavia, hyödyntämättömiä maakaasuvarantoja, joiden lisäksi biokaasun tuotantomäärät ovat jatkuvasti kasvussa. Nesteytetyn metaanin, eli LNG:n energiasisältö on lähes
kaksinkertainen paineistettuun maakaasuun verrattuna, mikä tekee
polttoaineen jakelusta ja varastoinnista tehokasta.
Volvon moottoreiden strategia- ja suunnittelupäällikkö
Matz Franzen, Konepörssi 28.8.2011
Uusia kasvavia toimialoja pitäisi nopeasti löytää olemassa olevien
rinnalle. Lupaavimmista toimialoista voisi mainita ympäristöteknologian sekä uusiutuvan energian. [--] Biokaasu on meillä melkein
kokonaan hyödyntämättä.”
Kansanedustaja Juha Sipilä (kesk.) eduskunnan
täysistunnossa 28.6.2011
MAAILMALTA
KOONNUT SIMO ARVO
KUVAT NORD STREAM JA DREAMSTIME
”Ratkaisuja onneksi on. Autot voivat olla
pienempiä ja tehokkaampia. Niihin voidaan tehdä polttoainetta jätteestä. Ne
voivat käydä biokaasulla – käykää vaikka
Ruotsissa katsomassa. Joukkoliikenne voi
toimia paremmin. Ja toivottavasti lopulta
ihmiset osaavat rauhoittaa elämänsä vähemmän energiaa kuluttavaksi.
Greenpeacen Helsingin toimiston viestintäpäällikkö
Juha Aromaa Greenpeace Suomen Blogikirjoituksessa.
LUETTUA
”Kaasulle on koittamassa kulta-ajat. Tähän luottaen Hollannin
hallitus yhtyy täysin IEA:n näkemyksiin. Kaasu ei ainoastaan varmista energiahuoltomme tulevaisuutta, vaan se on myös oleellinen osa talouttamme sekä auttaa meitä saavuttamaan ilmastotavoitteet.
Varapääministeri ja kauppaministeri Maxim Verhagen,
Gas Access to Europe-Building the first LNG terminal in the
Netherlands -teoksessa.
– Tämä on mielestäni mainio ajatus. Toivon, että Suomenkin hallituksella olisi vastaavalaista näkemystä, toteaa Tommy Mattila, Gasumin
LNG-liiketoimintayksikön päällikkö.
ENSIMMÄINEN NORD STREAM
KAASUPUTKI ON PAIKOILLAAN
Ensimmäinen kahdesta Itämeren pohjaa pitkin kulkevasta kaasuputkesta on saatu kokonaisuudessaan asennettua paikoilleen. Viimeinen liitos saatiin valmiiksi 25. elokuuta. Venäjältä Saksaan
ulottuva kaasuputki on painetestattu ja nyt sitä aletaan täyttää Venäjältä tulevalla kaasulla. Ensimmäinen kaasuputki saadaan kaupalliseen käyttöön tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä.
LIUSKEKAASUN HYÖDYNTÄMISESTÄ KESKUSTELLAAN EUROOPASSA
Keskustelu liuskekaasun ympärillä käy kuumana. Energiajärjestö IEA arvioi kesäkuussa, että maailman hyödynnettävät epäkonventionaalisen kaasun varat ovat yhtä suuret kuin perinteisen maakaasun varat. Yhdysvallat on liuskekaasuvarojensa
ansioista noussut kaasun käytössä omavaraiseksi. Myös Puolalla on alustavien tietojen mukaan merkittävät kaasuvarat.
Euroopan löydökset ja tulevaisuudessa Yhdysvalloista mahdollisesti tuotava liuskekaasu tarjoavat Euroopan kaasumarkkinoille lisää valinnanvaraa. Euroopassa liuskekaasuvarojen hyödyntäminen ei tapahtune yhtä suoraviivaisesti kuin Yhdysvalloissa. Tuotannon ympäristövaikutuksista on herännyt Euroopassa vilkas keksustelu. EU:n energiakomissaari Günther
Oettinger on peräänkuuluttanut yhteisiä eurooppalaisia standardeja liuskekaasutuotannolle..
SAKSAN YDINVOIMAPÄÄTÖS MULLISTAA ENERGIAMARKKINAT
Saksa on päättänyt sulkea kaikki ydinvoimalansa vuoteen 2022 mennessä. Vain kolme moderneinta voimalaa voi
toimia takarajaan asti. Saksa sulki useita ydinvoimaloitaan jo Fukushiman ydinturmien jälkeen. Viime vuonna Saksan
sähköntuotannosta 22,4 prosenttia oli ydinvoimaa. Maakaasun osuus oli 13,9 prosenttia. Lähde: dena
6
AJANKOHTAISTA GASUMILLA
KOONNUT MINNA OJALA KUVAT MARKKU OJALA JA SAARIOINEN
Gasumilla
tyydyttävä alkuvuosi
V
uoden toisen neljänneksen aikana maakaasun myynti kasvoi
8 prosenttia viime vuoden vastaavasta. Gasumin liikevaihto oli
713,9 miljoonaa euroa ja liikevoitto 55,2 miljoonaa euroa.
Gasum arvioi loppuvuoden maakaasun kulutuksen maltilliseksi.
Lähivuosina Gasum panostaa vahvasti biokaasuliiketoiminnan kehittämiseen.
Gasumin mielestä on ratkaisevan tärkeää, ettei vaikutuksiltaan
myönteisen kaasuenergian suhteellista kilpailukykyä heikennetä verotai muin rasittein.
Maakaasu otetaan Saarioisten Sahalahden tehtaalla tuotantokäyttöön
marraskuussa.
Maakaasu
Saarioisten tehtaalle
G
asumin maakaasuverkoston laajennus välille Lempäälä-Kangasala
valmistui syyskuussa. Uuden, 34 kilometriä pitkän putken rakentaminen kesti vajaan vuoden. Putken rakentamisen pääurakoitsijana toimi KVL-tekniikka Orivedeltä.
Linjaukseen kuului muun muassa noin kahden kilometrin mittainen vesistön alitus Längelmävedellä Pelisalmen kohdalla. Putkilinjauksen alueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia Pirkanmaan maakuntamuseon johdolla.
Laajennus mahdollisti maakaasun käyttöönoton Saarioisten tehtailla Kangasalla Sahalahdessa. Saarioisilla aloitettiin maakaasun käyttö lämmityksessä lokakuun alussa. Laitoksen tuotannossa maakaasun
käyttö alkaa loka-marraskuun vaihteessa, kun uunien ja muiden laitteiden muutokset on saatu tehtyä.
Tuolloin siis, Saarioisten mukavaa mainoslausetta mukaellen, äidit
alkavat kokata maakaasulla muun muassa pastoja, laatikoita ja keittoja
sekä tietysti Saarioisten kuulua einespizzaa. Saarioisten Sahalahden laitoksella on henkilöstöä tuotantokaudesta riippuen 700–900.
Keittiömestari Joonas Hauta-aho Ravintola Lämmöstä on yksi kaasukokkaajien ammattilaisista. Myös monet kotikokit arvostavat nopeaa ja tarkasti
säädeltävää kaasuliettä.
Kokkaa kaasulla
Facebookissa
K
un tykkää hyvästä ruoasta – sen laittamisesta ja syömisestä –
kannattaa poiketa Gasumin Kokkaa kaasulla Facebook-sivustolla osoitteessa: www.facebook.com/KokkaaKaasulla ja liittyä trendikkäiden kaasukokkaajien joukkoon. Kaasulla kokkaaminen
on arvostettua ammattilaisten ja kotikokkien joukossa.
Sivustolta löytyy tietoa niin kokkaamisesta kuin kaasuliesistäkin.
Tarjolla on myös ohjeita kaasulieden hankintaa suunnitteleville.
Mukana on upeita kuvia, jotka inspiroivat herkkujen valmistamiseen. Kaasukokkaaminen onnistuu maakaasun tai pullokaasun avulla.
Kaasu on helppoa ja turvallista käyttää myös kotikeittiöissä.
Facebook-sivustolta löytyy tuoreita kuvia ja kommentteja esimerkiksi Habitare-messuilta. Muista osallistua kilpailuihin.
Mäntsälä–Siuntio-linjalla kuumasauma lokakuussa
M
aakaasuputken rakennushankkeen valmistuessa ei järjestetä
harjannostajaisia, kun rakennuskohde sijaitsee pääosin maan
alla. Valmistumisen lähestyessä rakentajille järjestettävä juhla
maakaasuputkityömaalla on nimeltään kuumasauma. Nimi viittaa kuvaannollisesti siihen, että putkien osia yhdistävä viimeinenkin sauma
on tullut hitsatuksi ja putkilinjaus valmistunut.
Mäntsälästä Siuntioon rakennetun uuden putkilinjan pohjoisen
osuuden valmistumista juhlittiin kuumasaumatilaisuudella lokakuun
puolivälissä. Rakennusurakan valmistuminen on aina juhlan arvoinen.
90 kilometriä pitkän Mäntsälä–Siuntio-kaasuputken suunnittelu- ja
rakentamisvaiheet olivat hieman tavanomaista kiemuraisemmat: Suunnittelu aloitettiin jo vuonna 2006, mutta suunnitteluaika venähti ja rakentaminen keskeytyi erilaisten valitusprosessien takia. Valmistuminen
olikin erityisen ilon aihe sekä rakennuttaja Gasumille että kaikille urakoitsijoille juuri tämän hankkeen osalta.
Uusi kaasuputkilinja otetaan kaupalliseen käyttöön marraskuussa.
Tuolloin maakaasun saavat uudet asiakkaat muun muassa Nummelassa, tästä enemmän sivulla 18.
7
Esa Hallivuori kertoo, että biokaasu
syötetään maakaasuverkkoon mittauksen
ja laadun analysoinnin jälkeen.
8
TEKSTI JOHANNA PELTOTIMPERI KUVAT MARKKU OJALA
Biokaasu virtaa
liikennekäyttöön
Lokakuussa alkoi uusi aika Suomessa
ja Gasumissa, kun ensimmäiset kuutiot
biokaasua syötettiin maakaasun
jakeluverkkoon. Luonnonkaasun aika
maanteillä on alkanut.
9
Kymen Bioenergian biokaasulaitos käyttää raaka-aineena
jätevesilietettä, biojätettä ja energiakasveja.
K
ouvolan Mäkikylässä on tehty suomalaista energiahistoriaa kuluneen puolen vuoden aikana. Keväällä Kymen Bioenergia aloitti biokaasun tuotannon. Syyskuun lopulla olivat ensimmäiset testaukset ja lokakuun
puolivälissä biokaasu alkoi virrata tuotantolaitoksesta
Gasumin analysointi- ja paineenkorotusaseman kautta maakaasuverkkoon.
Biokaasu suunnataan liikennekäyttöön Gasumin kaasuverkoston kautta.
Prosessi toimii hyvin
Kymen Bioenergian toimitusjohtaja ja KSS
Energian liiketoimintajohtaja Markku Tommiska kertoo biokaasun tuotannon lähteneen hyvin alkuun. Raaka-aineina on otettu
käyttöön Kouvolan alueen jätevesilietettä,
Kymenlaakson alueelta kerättyä biojätettä
ja alueen pelloilta korjattua peltobiomassaa.
– Uuden tekniikan kanssa on ollut
opettelua. Olemme jalostaneet kaikista
Markku Tommiska
suunnitelluista raaka-aineista biokaasua ja
itse pääprosessi on toiminut nöyrästi. Monipuolisen raaka-ainevalikoiman vastaanotto on puolestaan ollut haasteellista. Alkukesästä oli myös hajuhaittoja, mutta syy siihen löytyi nopeasti ja
vika saatiin korjattua, kertoo Markku Tommiska.
– Olemme tehneet raaka-aineen toimittajien kanssa pitkät sopimukset. Raaka-aine tulee riittämään tämän mittaluokan tuotantolaitokseen.
Kouvolan Mäkikylässä jalostetaan vuodessa noin 19 000 tonnia jätevesilietettä, biojätettä ja energiakasveja 15 000 MWh:ksi
biokaasua. Laitoksen omistavat KSS Energia, Kouvolan kaupunki Kouvolan Veden kautta ja Kymenlaakson Jäte.
Taseselvitys ja verkkoon syöttö
Syyskuussa Gasumin paineenkorotusasemalla tehtiin viimeisiä
asennuksia biokaasun vastaanottoa varten. Biokaasun koesyöttö
Gasumin verkkoon käynnistyi 27.9. Kymen Bioenergia tuottaa
biokaasun ja myy sen KSS Energialle jalostusta varten. Gasum
ostaa jalostetun biokaasun KSS Energialta.
10
Tero Kakko kertoo, että pääkaupunkiseudulla tankkausasemia on riittävästi. A to B:n kaasuautoja tankataan muuan muassa Ruskeasuon tankkausasemalla,
josta saa lokakuusta lähtien myös biokaasua.
Puhdistuksessa raakakaasu jalostetaan painevesipesuprosessissa, jossa raakakaasun sisältämä hiilidioksidi ja rikkiyhdisteet
absorboidaan veteen. Vesipesun jälkeen kaasu kuivataan ja suodatetaan, jotta siitä saadaan poistettua kosteus ja pöly. Käsittelyn
jälkeen biokaasu sisältää 95–98 prosenttia metaania.
– Gasumilla on kaksi päätehtävää Mäkikylän asemalla eli
teemme biokaasun taseselvityksen, jossa maakaasuverkkoon syötettävän kaasun määrä mitataan ja laatu analysoidaan. Analysoinnin ja mittauksen jälkeen biokaasu syötetään kaasuverkkoon ja
asiakkaille, kertoo projektipäällikkö Esa Hallivuori Gasumilta.
Mäkikylän aseman kaasun syöttöä seurataan Kouvolan keskusvalvomosta kaukovalvontajärjestelmän kautta. Jos esimerkiksi
biokaasu sisältää liikaa rikkiyhdisteitä ja hiilidioksidia, sen syöttö
maakaasuverkostoon keskeytyy.
”
Pioneerilaitoksessa on
helppo testata tekniikat.
Konseptointi meneillään
Mäkikylän tuotantolaitos tuottaa kaasua noin 200 kuutiota tunnissa. Pioneerilaitoksessa on kuitenkin helppoa testata tekniikat
ja laitteet suunniteltuja isompia biokaasun tuotantolaitoksia varten. Gasumilla onkin nyt biokaasun verkkoon syötön konseptointi meneillään.
– Mäkikylän analysointi- ja paineenkorotusasema on ainutlaatuinen Suomessa, tähdentää Esa Hallivuori.
Gasumilla ja KSS Energialla on suunnitteilla Kouvolan alueelle 100 GWh kokoluokan biokaasulaitos, joka käyttäisi raakaaineena energiakasveja.
Myös Gasumilla ja Biovakalla on suunnitteilla biohajoavan
materiaalin mädättämiseen perustuvan biokaasulaitoksen rakentaminen Nastolaan. Kouvolan Mäkikylän biokaasulaitoksen
tapaisia jätevesien käsittelyprosesseja on mahdollista toteuttaa
myös muualla maakaasuputkiston vaikutusalueella, jossa löytyy
tarvittava määrä raaka-ainetta. Gasum on tehnyt aiesopimuksen
myös Helsinki Energian ja Metsä-Botnian kanssa puupohjaista raaka-ainetta käyttävän biojalostamon perustamisesta Joutsenoon. Tämän laitoksen tuotantotehoksi on arvioitu 200 MW.
Lisää aiheesta sivulla 16.
Liikennekäyttö lisääntyy
K
aasuautojen määrä lisääntyy tasaisesti Suomessa, kun tankkausasemien
verkosto tihenee. Gasumilla on 14 omaa tankkausasemaa, lisäksi käytössä on kahden muun toimijan maakaasun tankkausasemat ja biokaasun
tankkausasema Laukaassa. Gasumin tankkausasemilta voi tankata biokaasua
viikolta 42 alkaen.
Luonnonkaasuja eli maakaasua ja biokaasua käyttävien autojen päästöt ovat
minimaalisia bensiini- ja dieselautoihin verrattuna. Vähäisten hiilidioksidipäästojen lisäksi kaasuautoista ei synny rikki-, pöly- tai raskasmetallipäästöjä. Koska biokaasu on uusiutuva energian lähde, lasketaan se hiilidioksidineutraaliksi.
Varsinkin taajama-ajossa kaasuautoilla voidaan parantaa ilmanlaatua, koska kaasuautot eivät aiheuta terveydelle haitallisia hiukkaspäästöjä.
Puhdas valinta
Itella on asettanut tavoitteekseen vähentää CO2-päästöjä suhteessa liikevaihtoonsa 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Yksi keino päästöjen vähentämiseen on vaihtoehtoisten ajoneuvojen ja polttoaineiden käyttöönotto. Itellalla on jo käytössään kaasuautoja useammallakin paikkakunnalla, ja ne alkavat
käyttää biokaasua heti kun sitä on saatavilla. Itella aikoo myös tuplata lähivuosina kaasuajoneuvojensa määrän. Itella arvioi, että se pystyy biokaasun avulla
vähentämään CO2-päästöjään vuodessa 4 000 tonnia vuoteen 2015 mennessä.
Myös liikkuva poliisi on saamassa käyttöön kaasuauton, jossa polttoaineena
käytetään biokaasua. Biokaasutaksin kyytiin pääsee Helsingissä ja Kouvolassa.
Tero Kakko: "Biokaasu on meidän juttu"
H
elsinkiläinen A to B Finland Oy (A2B) on ekologiseen kuljetus- ja lähettipalveluihin erikoistunut yritys, jossa otetaan vuoden loppuun mennessä jo neljäs kaasuauto käyttöön. Yrityksen toimitusjohtaja Tero
Kakko toteaakin, että lähes päästötön biokaasu sopii hyvin heidän toiminta-ajatukseensa.
– Haluamme tehdä konkreettisia ympäristövalintoja ja antaa näin myös
asiakkaillemme lisäarvoa omiin valintoihinsa. Meillä on lähettikäytössä kaksi
polkupyörää, kaksi sähköautoa ja kolme kaasuautoa. Neljäs kaasuauto käynnistyy vielä ennen vuoden vaihdetta. Biokaasun etu on myös se, että kaasuautovalikoimassa on vaihtoehtoja myös raskaammalle kalustolle.
Yrityksen päätoiminta-aluetta on pääkaupunkiseutu, joten tankkauskin
onnistuu Tero Kakon mukaan hyvin, koska asemia löytyy sopivasti kulkureittien varrelta.
11
VIERASKYNÄ
Tapani Kaakkuriniemi on
koulutuspäällikkö Helsingin yliopiston
alaisessa Aleksanteri-instituutissa. Hän
johtaa valtakunnallista Venäjän ja ItäEuroopan tutkimuksen maisterikoulua.
Junaillen
Venäjällä
TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN
K
eskellä kesää tein vaimoni kanssa junalomamatkan Venäjälle. Helsingistä aamukuudelta lähtevä Allegro-juna saapuu Pietariin kello 10.36, ja kello 15 venäläinen
Sapsan-juna lähtee Nižni-Novgorodiin, jonne saavutaan saman päivän iltana kello 23.20. Yhden päivän
aikana Helsingistä Volgan rannalle!
Allegro on uusi versio pendolinosta, siinä on seitsemän vaunua, kun kotimaan pendolinoissa niitä on kuusi. Juna pystyy käyttämään Suomen rataverkon 25 kilovoltin vaihtovirtaa ja Venäjän
kolmen kilovoltin tasavirtaa. Muutenkin Allegroa mainostetaan
2000-luvun tekniikan tuotteena, joka toimii myös talvioloissa alakerran paremman suojauksen ansiosta. Huippunopeudeksi määritellään sama 220 km/h kuin kotimaan liikenteessäkin.
Nyt matka Pietariin taittuu kolmessa ja
puolessa tunnissa, mutta Venäjän puolella
on varaa nipistää puoli tuntia matka-ajasta
pois nostamalla vauhtia 40–70 km/h matelusta reippaasti ylöspäin. Se ehkä edellyttäisi investointeja itse rataan ja tasoristeysten poistoja. Hintaa tällä matkustuksella
on liikaa, 84 euroa per suunta.
Pietarissa on neljä tuntia aikaa, siispä metrolla Suomen-asemalta Moskovan-asemalle, laukut säilytykseen ja kaupungille.
Kävimme tarkastamassa Stockmannin uuden tavaratalon ostamatta sieltä mitään, ja muuten kuljeksimme Dostojevskaja-metroaseman tienoilla. Sikäläinen elintarviketorihalli on kokemisen
arvoinen, samoin Fjodor Dostojevskin kotimuseo.
Venäläinen Sapsan (suomeksi muuttohaukka) on Siemensin
tuote, jollaisia on käytössä muun muassa Euroopassa, USA:ssa
ja Kiinassa. Se kulkee 300 km/h, mutta Venäjän rautateillä sallittu vauhti on 250 km/h. Tämä tuntuu tätä nykyä ihan järkevältä
rajoitukselta: pääradan kunnossa on paikoitellen jäljellä tuulahdus menneiltä ajoilta.
Sapsanin moottorit kuluttavat verraten vähän sähköä, jarru-
”
12
tuksessa saatava energia voidaan ohjata takaisin verkkoon, ja tekniikan luvataan toimivan aina 50 asteen pakkasiin saakka. Venäjän rautateillä on nyt kahdeksan Sapsania käytössään.
Nopeat junat edustavat presidentti Medvedevin iskusanaa,
modernisaatiota. Kun 1960-luvulla avaruuslennot olivat Neuvostoliiton edistyksen symboli, nyt sama näkyy nopeissa junissa. Puutteeksi pitää merkitä se, ettei yhtään sähköpistorasiaa ole
tarjolla eikä tietenkään nettiyhteyttä. Ehkä se symboloi tulevan
presidentin Putinin perinteisempiä arvoja?
Neljä tuntia ja vartti Pietarista Moskovaan on hyvä saavutus,
mutta samaan vauhtiin yltävät myös tavalliset pikajunat. Moskovasta Nižni-Novgorodiin Sapsan kulki suomalaisen sinisen pikajunan vauhtia 100 km/h keskinopeudella.
Tietotekniikkaa on kehitetty: e-lipun
tulosteella pääsee sisään. Paikallisilla näytti olevan vanhat paperille painetut ruskehtavat liput.
Nižnistä jatkoimme perinteisellä yöjunalla Volgan mutkaan Kazaniin, Venäjän
muslimien keskukseen. 1500-luvun lopulla Iivana Julma valloitti Kazanin ja hävitti
islamilaisen kaanikunnan. Kaupunki on tutustumisen arvoinen,
ja sinne aion palata lomailun merkeissä toisenkin kerran.
Parin Kazan-päivän jälkeen matkustimme 10 tuntia Kazanista
Moskovaan junalla, jonka vaunut ovat uudempia, Tverin vaunutehtaan tuotteita. Vessat ovat niin sanottuja ekovessoja, ja hyteissä toimii ilmanvaihto ja viilennys.
Vietettyämme päivän Moskovassa palasimme Tolstoi-junalla Helsinkiin. Matka kestää 14 tuntia eli Moskova on siis Helsingistä vain pyrähdyksen päässä.
Matkan junaosuudet maksoivat 445 euroa per henkilö, joten ihan halvaksi sitä ei voi sanoa. Hotellit etsimme netistä, ja
ne olivat ihan mainioita ja halpoja: 50–75 euroa/yö kahden hengen huoneesta.
Matka Pietariin taittuu
kolmessa ja puolessa
tunnissa.
Uuden hallituksen energialinjaukset ovat edellisiä maltillisempia ja niissä suhtaudutaan maakaasuun neutraalin myönteisesti.
Kataisen kaasumyönteinen
hallitus?
TEKSTI JUKKA ISOKOSKI
KUVAT JUKKA ISOKOSKI JA JANNE SUHONEN
Uuden hallituksen alkutaipaleella energiapolitiikka on jäänyt julkiseen
talouteen liittyvien kysymysten alle. Suomen Kaasuyhdistyksen
toimitusjohtaja Hannu Kauppinen arvioi Jyrki Kataisen hallituksen
linjausten olevan kaasualan näkökulmasta pääsääntöisesti myönteisiä.
E
nsi vaikutelmani hallitusohjelmasta on positiivinen, ainakin verrattuna edellisten hallitusten ohjelmiin. Vaikka
kaasua ei suoraan mainita montaa kertaa, niin ohjelmassa on mukana lukuisia teemoja, jotka ovat kaasualalle tärkeitä, Hannu Kauppinen analysoi.
Hän arvioi, että uusi hallitus kohtele kaasua melko
neutraalisti. Kaasun käyttöä ei pyritä tietoisesti vähentämään, kuten esimerkiksi turpeen käyttöä. Sen sijaan useat energiapoliittiset linjaukset tukevat vähintään epäsuorasti kaasualan tavoitteita. Esimerkiksi yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon asema
luvataan turvata.
Energiaverotusta tarkastellaan maltilla
Edellisellä vaalikaudella hallitus myllersi Suomen energiapolitiikkaa uusiksi. Matti Vanhasen II hallitus myönsi periaateluvat
kahdelle uudelle ydinvoimalalle ja kiristi voimakkaasti energiaveroja. Uusi hallitus on linjauksissaan maltillisempi.
Hallituksen ensimmäiseen budjettiesitykseen vuodelle 2012
ei tehty suuria muutoksia energiaverotukseen. Lähinnä turpeen
ja nestemäisten liikennepolttoaineiden verotasoa aiotaan korottaa. Kaasualan huomio onkin keskittynyt vuoden 2013
budjettiin, jolloin saattaa olla
luvassa suurempia muutoksia
energiaveroihin.
Hannu Kauppisen mielestä lähtökohta uuden hallituksen energiapolitiikalle on hyvä. Myös kaasualan vaikuttajien tulee toimia niin,
että myönteiset ohjelmakirjaukset
muuttuvat käytännön teoiksi.
– Kaasualan kannalta on erittäin tärkeää, että Jyrki Kataisen
hallitus on luvannut selvittää vuodenvaihteessa voimaan astuneen
energiaverouudistuksen vaikutuksia. Tilanteeseen tulee puuttua,
jos todetaan että kaasun käyttöä on alettu korvata hiilellä, Hannu Kauppinen toteaa.
Sanoista teoiksi
Tuore hallitus on sitoutunut voimakkaasti kotimaisen uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Tämä on hyvä asia biokaasun
kannalta.
Hallitusohjelmassa luvataan yksiselitteisesti kehittää biokaasun liikennekäyttöä. Lisäksi metsäenergian hyödyntämistä on luvattu tukea. Tämä mahdollistaisi puun ja hakkeen hyödyntämisen myös kaasumaisessa muodossa.
– Lähtökohta uuden hallituksen energiapolitiikalle on hyvä.
Nyt kaasualan toimijoiden tulee seurata ja vaikuttaa, että myönteiset ohjelmakirjaukset muuttuvat käytännön teoiksi. Kaasuyhdistys aikoo tehdä aktiivisesti tätä työtä, Hannu Kauppinen lupaa.
FAKTA
Otteita hallitusohjelmasta:
• Energiaverouudistuksen vaikutuksia seurataan arvioimalla
uudistuksen vaikutukset verokertymään, ympäristön kuormitukseen, kotitalouksien ostovoimaan ja tulonjakoon sekä
elinkeinoelämän toiminta-edellytyksiin. (s.13)
• Energiaverotusta kehitettäessä huolehditaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edellytyksistä. (s.43)
• Tuetaan kotimaisia metsäraaka-aineen hyödyntämiseen perustuvia biojalostamohankkeita. (s.42)
• Biokaasun liikennekäyttöä edistetään. (s.48)
13
Kotkamills käyttää
Kotkamills on energinen metsäteollisuusyhtiö, joka ei jätä puuraaka-aineesta puruakaan jäljelle.
Kaikki tarvittava energia tuotetaan
omassa kombivoimalassa maakaasulla sekä soodakattilassa
mustalipeällä. Viime vuoden
energiaveroratkaisut huolestuttavat
Kotkamillsissä. Toimitusjohtaja
Tuija Suur-Hamari toteaakin,
ettei teollisuuden ääntä kuultu
päätöksissä.
TEKSTI JOHANNA PELTOTIMPERI
KUVAT MARKKU OJALA
K
otkan keskustan kupeessa sijaitseva Kotkamills on entinen
Stora Enson yksikkö. Monialainen metsäteollisuusyhtiö tuottaa päällystettyä aikakauslehtipaperia, laminaattipaperia ja
sen jatkojalosteita. Kokonaisuuteen kuuluvat myös kuusta käyttävä saha ja höyläämö. Kotkan lisäksi toimintaa on Tainionkoskella ja Malesiassa.
– Heinäkuussa 2010 tehdas siirtyi
amerikkalaisen OpenGate Capitalin omistukseen. Tehtaan johtaminen on kuitenkin
omissa käsissämme, kertoo Tuija SuurHamari.
Markkina-alue on maailmanlaajuinen
ja noin puolet tuotannosta viedään Eurooppaan. Laminaattipaperien valmistajana
Kotkamills on kolmen kärjessä maailmalla,
kaksi suurinta kilpailijaa ovat yhdysvaltalaisia. Yhtiö hoitaa myös myynnin itse.
Kotkamillsin liikevaihto on kasvanut
voimakkaasti ja oli viime vuonna noin 176
miljoonaa euroa.
Tehokasta erikoisosaamista
Eero Ristola ja Tuija Suur-Hamari kertovat Kotkamillsin toimivan itsenäisesti ja paikallisesti
ulkomaalaisomistuksesta huolimatta. Taustalla näkyvässä voimalassa lämpöä ja sähköä tuotetaan maakaasukäyttöisellä höyryturbiinilla ja soodakattilalla. Kotkamills käyttää maakaasua
vuodessa noin 1 300 GWh.
14
Kotkamillsin toiminta perustuu raaka-aineen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Tehdas ottaa vastaan noin 1,5 miljoonaa kuutiota puuraaka-aineita. Oman sahan sivutuotteiden lisäksi haketta ja sahanpurua
myös ostetaan.
Tukin ydin käytetään puusepänteollisuuden ja rakentamisen tarpeisiin ja puru
sahanpurutkin
Voimalaitoksen valvomossa työskentelee 15–20 henkeä viidessä vuorossa.
Tuija Suur-Hamarin ja Eero Ristolan takana Tellu Päärnilä, Jari Hukka,
Kimmo Sarimo ja Marko Aittola.
”
Oma CHP-laitos tuottaa energiaa
prosessikäyttöön ja kaukolämpöverkkoon.
sekä hake hyödynnetään omassa selluntuotannossa. Kotkamillsissä on maailman suurin pelkästään sahanpurua käyttävä sellutehdas. Laminaattipaperit valmistetaan sahanpurupohjaisesta sellusta.
– Avasimme keväällä uuden kierrätyskuidun käsittelylinjan,
jossa käsitellään kauppojen pakkauskartonkia ja pahvia. Syntyvä
kierrätyskuitu käytetään laminaattipaperin valmistuksessa. Uusiomateriaalin käyttö lisää entisestään lopputuotteen ekologisuutta, kertoo Suur-Hamari.
Kotkamillsin toiminta perustuu hyviin tuotteisiin ja erityisosaamiseen. Yhtiön palveluksessa on kaikkiaan 550 työntekijää,
joista noin 450 on Kotkassa. Voimalaitoksessa on viidessä vuorossa 15–20 valvomotyöntekijää ja 2 toimihenkilöä.
– Tavoitteenamme on kehittää toimintaamme koko ajan.
Tonttimme on jo rakennettu täyteen eli uutta paperikonetta ei
ole suunnitteilla. Kierrätyskuitulinjastoon investointi osoitti, että erikoistuminen ja uusien tuotteiden kehittäminen on mahdollista, miettii Tuija Suur-Hamari.
Oma maakaasuvoimala
Maakaasulla on merkittävä rooli tehdaskokonaisuudessa, kun oma
CHP-laitos tuottaa energiaa prosessikäyttöön ja kaukolämpöverkkoon. Sellutehtaan ja voimalaitoksen johtaja Eero Ristola kertookin Kotkamillsin olevan omavarainen sähkön ja lämmön tuotannossa. Ylijäävää lämpöä myydään Kotkan kaukolämpöverkkoon.
Laitoksen sähköntuotannon teho on kaikkiaan 70 MW, josta
maakaasuturbiinin osuus on 40 MW ja höyryturbiinin 30 MW.
Kotkamillsin vuosittainen maakaasun kulutus on 1 300 GWh.
Voimalaitos uusittiin vuonna 1993 maakaasukäyttöiseksi.
– Käytämme paljon energiaa. Prosessitehomme vastaa keskikokoisen kaupungin kulutusta. Maakaasu on mukana niin massan kuin paperinkin kuivatuksessa. Varsinkin paperin kuivatuk-
Kotkamills valmistaa muun muassa laminaattipaperia ja sen jatkojalosteita. Laminaatin pääraaka-aine on sahanpurusta valmistettu sellu. Raaka-aineen tehokas hyödyntäminen tukee Kotkamillsin ympäristövastuullista toimintaa. Maakaasu on osa kestävän periaatteen mukaista
energiankäyttöä.
sessa energiaa kuluu paljon. Mekaanisen massan valmistuksessa
tarvitaan paljon sähköä, kun taas kemiallisen massan valmistuksessa kuluu enemmän lämpöä, sanoo Eero Ristola.
Puhtaasti palava maakaasu voi olla kuivauslinjalla suoraan
kontaktissa massaan. Kotkamillisin tehtaalla on kaksi paperikonetta.
Kotkamillsin ympäristöpäämääriin kuuluu myös energiankulutuksen vähentäminen. Hyvä käyntiaste ja energiatehokkuustoimet ovatkin pienentäneet energiankulutusta.
Energiavero huolettaa
Vuosi sitten hallituksen ensimmäinen energiaveroehdotus otettiin tyrmistyneenä vastaan myös Kotkamillsissä. Kohun saattelemana valtio muokkasi ehdotustaan ja varsinainen päätös nostaa energiaveroa kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen oli vuoden
2011 alussa. Seuraavaa korotusta on suunniteltu vuodelle 2013 ja
kolmatta vuodelle 2015. Tavoitetaso on 7,7 euroa/MWh maakaasulle. Uusi hallitus on luvannut selvittää energiaverouudistuksen
vaikutukset ennen vuotta 2013.
Eero Ristola ja Tuija Suur-Hamari ovat edelleenkin pettyneitä veropäätökseen, koska se ohjaa vähäpäästöisemmästä maakaasusta muiden polttoaineiden käyttöön. Myös Kotkamillsissä on
suunniteltu biovoimalaitoksen perustamista tulevaisuudessa yhdessä Kotka Energian kanssa. Maakaasun käyttö jatkuu joka tapauksessa tehdasalueella.
– Kustannusten nousu näkyy lopputuotteen hinnassa, ja
asiakkaille on helpompi perustella energiaan liittyvää korotusta,
joka perustuu öljyn ja hiilen maailmanmarkkinahintaan. Kansallista energiaveroa on vaikeampi perustella. Oli valitettavaa, ettei
teollisuuden ääntä kuultu päätöksissä, miettii Tuija Suur-Hamari.
Kotkamillsissä on oltu tyytyväisiä maakaasuun. Eero Ristola luonnehtii sitä häiriöttömäksi, helpoksi ja puhtaaksi energiaksi. Kaupungin keskustassa sijaitsevalle teollisuuslaitokselle
on eduksi myös se, että kaasu tulee alueelle putkea pitkin ilman
autoliikennettä.
15
J
alostamon on tarkoitus tuottaa uusiutuvasta puuraakaaineesta biokaasua, joka siirretään Gasumin kaasuverkoston kautta esimerkiksi Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle.
Hanke perustuu Gasumin osalta luonnonkaasutuotannon monipuolistamiseen. Suunnitellun jalostamon
tuotantoteho olisi jopa 200 MW. Jalostamon rakennuskustannuksiksi on ensimmäisten arvioiden mukaan kaavailtu 200–300
miljoonaa euroa.
Mittava hanke
Yhtiöt selvittävät biojalostamon teknistä konseptia ja liiketaloudellista toimintamallia. Tavoitteena on tehdä mahdollinen investointipäätös vuoteen 2013 mennessä. Laitoksen rakentaminen kestää 2–3 vuotta.
– Kyse on merkittävästä hankkeesta niin pääkaupunkiseudun
kuin koko Suomen energiatalouden kannalta. Toteutuessaan tämän mittaluokan jalostamo tuottaisi vuositasolla biokaasua määrän, joka riittäisi kattamaan yli 50 000 kotitalouden sähkön ja lämmön kulutuksen, kertoo Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes.
Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen toteaa,
että hanke on niin suuri, että sen toteutuminen edellyttää valtiovallan myötävaikutusta.
Sivuvirrat energiaksi
Biokaasua on tarkoitus valmistaa puunhankinnasta syntyvistä
sivuvirroista eli metsähakkeesta ja kuoresta.
TEKSTI MINNA OJALA KUVAT MARKKU OJALA JA SHUTTERSTOCK
Uudenlainen
biojalostamo
suunnitteilla
Joutsenoon
Gasum suunnittelee yhdessä Helsingin Energian
ja metsäteollisuusyhtiö Metsä-Botnian kanssa
biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista
Joutsenoon.
16
Alustavan suunnitelman mukaan Metsä-Botnia ja sen emoyhtiö
Metsäliitto vastaisivat puuraaka-aineen hankinnasta ja biojalostamon toiminnasta. Biokaasun tuotannossa käytettäisiin pääasiassa sellutehtaan puunhankinnan sivuvirroista syntyvää metsähaketta ja kuorta.
Metsä-Botnian toimitusjohtaja Ilkka Hämälä korostaa, että
Joutseno on logistisesti hyvä sijoituspaikka biokaasua tuottavalle biojalostamolle. Tehtaalla on raaka-aineen hankintaketju jo
olemassa, ja sellutehdas on kytketty maakaasun siirtoverkkoon.
Toteutuessaan hanke varmistaisi metsäraaka-aineen hyödyntämistä Suomessa: biokaasu tuotetaan kotimaisesta puuraaka-aineesta biojalostamossa ja jaellaan kaasuverkkoa pitkin Suomessa. Kun puusta tuotetaan biokaasua, huolehditaan polttoaineen
energiatehokkuudesta, ympäristöystävällisyydestä ja eettisyydestä koko polttoaineen elinkaaren ajan.
Gasum vastaa mahdollisen Joutsenon laitoksen biokaasun siirrosta käyttäjille. Kouvolassa biokaasua alettiin mitata ja analysoida maakaasuverkkoon siirtoa varten kromatografin avulla lokakuussa.
Tampereen parhaat
TEKSTI PIRKKO SOININEN
KUVAT TAMPEREEN KAUPUNKI JA MATKAKOHTEET
IDEA
Gasumin Tampereen aluepäällikkö Mikko Lahti
kertoo parhaat vinkkinsä Tampereen matkaajalle.
FINLAYSONIN TEHDASALUE
– Finlaysonin punatiilinen tehdasalue on todella monipuolinen keidas. Kortteliin ovat sijoittuneet muun muassa Vakoilumuseo, TR1 Taidehalli, Työväenmuseo ja Mediamuseo Rupriikki. Alueella on paljon
hyviä ravintoloita, muun muassa panimoravintola Plevna, ja kahviloita, joten kokonainen päiväkin kuluu täällä leppoisasti.
Tehdasalueella on ollut toimintaa vuodesta 1820. Alueella on 15
ravintolaa, elokuvateatteri, museoita, gallerioita ja kauppoja.
➜ www.finlaysoninalue.fi
KONDITORIA MARI
– Talvisin paras kahvipaikka on Konditoria Mari Nekalassa. Konditoria Mari on kuuluisa munkeista, joissa riittää valinnan varaa. On vaniljamunkkia, kermamunkkia, possumunkkia ja vaikka mitä. Paikan
erikoisuus ovat liharullat.
Nykyinen omistaja Jussi Viherkoski on leipuri neljännessä polvessa. Taikinat vaivataan edelleen käsin ja samoilla resepteillä kuin
vuosikymmeniä sitten.
Konditoria Mari: Ahotie 34. Avoinna: ma–pe 5.30–16.00
MUSIIKKITEATTERI PALATSI
– Tykkään käydä vaimon kanssa teatterissa, teatteritarjonta on erittäin monipuolista. Tänä syksynä käymme katsomassa ainakin Sirkku Peltolan Tampereen Työväen Teatteriin kirjoittaman ja ohjaaman Lämminveriset sekä Palatsi-teatterin Juicen.
Palatsin ensimmäinen kotimainen musikaali Juice –
taiteilijaelämää vie katsojat matkalle manserockin luojan
maailmaan. Näytelmässä kuullaan 21 rocklyriikan unohtumatonta helmeä.
➜ www.palatsiteatteri.fi
HATANPÄÄN ARBORETUM
– Mahtava puisto vanhan kartanon mailla. Erityisesti ruusutarha on
kesällä näkemisen arvoinen. Kesällä auki on myös viehättävä kahvila, jossa kannattaa piipahtaa.
Arboretumin alueeseen kuuluu Hatanpään kartanoa ja huvilarakennusta ympäröivä vanha yhdentoista hehtaarin kokoinen
kartanopuisto. Puistot ovat hyvin kauniilla
paikalla Pyhäjärven rantamilla, vastarannalla siintävät Pyynikin rinteet.
KUVA ANTTI HILTUNEN/VALOA DESIGN
NAISTENLAHDEN VOIMALAITOKSEN TAIDETEOS
– Tämän upean valotaideteoksen näkee parhaiten vastarannalta,
Tampereen Kylpylän tietämiltä. Värivaloshow on upeaa seurattavaa
pimeässä syksyillassa.
Naistenlahden voimalaitoksen julkisivuvalaistus voitti alan merkittävimmän kansainvälisen palkinnon GE Edison Award of Excellencen 2007. Maakaasun runkoputki valmistui Tampereelle 1986
ja 55 prosenttia voimalaitoksen käyttämistä polttoaineista on nykyään maakaasua.
TEATTERIRAVINTOLA TILLIKKA
– Tampereella on paljon palkittuja ravintoloita, mutta jos haluaa elää manselaisittain,
on mentävä syömään pyttipannua Teatteriravintola Tillikkaan. Annos on legendaarinen
ja erinomainen. Tamperelaisiin makunautintoihin on luettava myös mustamakkara, jota saa vaikka Tapolan mustamakkarabaarista, ja Leivon leipomon rievä, jota myydään
monissa paikoissa.
Tillikka: Keskustori 2. Avoinna: ma–to
11–24, pe–la 11–01 ja su 12–23
Mustamakkarabaari: Harjuntausta 8.
Avoinna: ma–pe 7–17 ja la 9–16
➜ www.tillikka.fi
17
Tervetuloa
maakaasu!
Nummelan Harjutie 7:n rivitaloyhtiössä päätettiin siirtyä
maakaasulämmitykseen ensimmäisten joukossa. Uudelta energialta
odotetaan tehokkuutta, puhtautta ja kustannussäästöjä.
TEKSTI JOHANNA PELTOTIMPERI KUVAT MARKKU OJALA
U
usi kaasun siirtoputki Mäntsälästä Siuntioon otetaan
käyttöön loka-marraskuun vaihteessa. Putkiyhteys lisää kaasun siirtokapasiteettia pääkaupunkiseudulle.
Lisäksi siirtoyhteys tuo kaasun uudeksi energiavaihtoehdoksi Vihdin Nummelaan, jonne Gasum on rakentanut kaasun paikallisjakeluverkkoa.
Hienolla paikalla harjun päällä sijaitsevassa rivitaloyhtiö Harjutie 7:ssä on 20 asuntoa. 1970-luvun puolivälissä rakennetussa
kiinteistössä on oma lämpökeskus, joka tuottaa asuntoihin lämmön ja lämpimän veden. Koska pannuhuoneen tekniikka oli jo
aikansa elänyttä, taloyhtiön jäsenet kiinnostuivat maakaasulämmityksestä. Öljystä piti päästä eroon.
– Otimme selvää eri vaihtoehdoista, mutta esimerkiksi maalämpöä ei meillä voitu toteuttaa, koska putket olisi pitänyt kaivaa
200 metrin syvyyteen. Ja reikiä olisi pitänyt tehdä paljon. Kaukolämpöverkosto ei myöskään ulotu meille asti. Kun Gasumilta otettiin yhteyttä ja kerrottiin maakaasusta, päätimme selvittää
myös tämän vaihtoehdon, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Paavo Hiltunen.
18
Paavo Hiltunen ja Realia Isännöinti Oy:n isännöitsijä Riitta
Ratvio saivat viime vuonna ennakkotietoa maakaasusta isännöitsijöille ja taloyhtiöille tarkoitetuissa tilaisuuksissa. Esimerkiksi
lohjalaisten hyvät kokemukset tukivat oman päätöksen tekemistä.
– Yhtiökokouksessa maakaasuun siirtyminen oli yksimielinen päätös, Paavo Hiltunen toteaa.
Ympäristöasiat puntarissa
Päätös ei kuitenkaan ollut läpihuutojuttu, vaan asiaa pohdittiin
yhdessä monelta kantilta. Mietittiin, riittääkö kaasu, mikä on sen
toimitusvarmuus, ja miten hinnat heilahtelevat. Pannuhuoneremontissa päätettiin tehdä valmius myös sähköliitäntään.
– Puhuimme myös päästöistä ja siitä, että maakaasu on ympäristöystävällinen polttoaine ja sopii tänne Nummelan harjulle,
jossa luonto on lähellä. Pohjavesialueella ei vanha maahan upotettu öljysäiliö ole hyvä vaihtoehto, Paavo Hiltunen miettii.
Harjutie 7:ään asennettiin 500-litrainen lämminvesivaraaja
syyskuussa ja Oertlin 235 -kondenssikattila marraskuussa. Kattilan lämmitysteho on 179 kW ja kulutus 24 600 kuutiota maa-
”
Maakaasuun
siirtyminen oli
yksimielinen päätös.
rPaavo Hiltunen (vas.) ja Timo Jokila toteavat kaivutöiden
edenneen aikataulussaan Nummelassa. Osa kaivannoista on tehty
yhteistyönä Nummelanharjun Lämmön kanssa ja osa Fortumin
kanssa. Maakaasun jakeluputkia on asennettu valmiiksi myös niille
alueille, joissa ei vielä ole liittymiä.
v Riitta Ratvio uskoo nummelalaisten kiinteistöjen siirtyvän
vähitellen maakaasuun. Timo Jokila kertoo, mistä maakaasuputki
vedetään Harjutie 7:n pihalle.
Maakaasulämmitys lyhyesti:
Harjutie 7:n pannuhuoneeseen asennettiin
uusi lämminvesivaraaja elokuussa, kondenssikattila pystytetään lokakuun lopussa, jotta
kaikki on valmiina marraskuussa, kun maakaasu alkaa virrata Nummelaan. Lämminvesivaraajaa tutkivat Timo Jokila (vas.) ja Paavo Hiltunen.
• Pienkiinteistöissä maakaasuun siirtyminen on helppoa. Tarvitaan vain liittymä,
lämmityskattila ja poltin, mahdollinen lämminvesivaraaja ja vesikiertopatteriverkosto.
• Maakaasuputket asennetaan maan alle muiden putkien ja kaapeleiden tavoin.
Kiinteistön seinän viereen tulee vain yksi nousu.
• Maakaasuliittymä mahdollistaa kaasun käytön myös keittiössä, pihagrillissä ja
terassilämmittimessä.
• Pienkiinteistöille on Gasumin maahantuomissa kondenssikattilavaihtoehdoiksi
tarjolla 15 ja 25 kW:n kattilat. Suurempiin kiinteistöihin 35–1062 kW.
• Maakaasun voi ottaa käyttöön myös vaihtamalla vanhaan kattilaan kaasupolttimen eli uutta kattilaa ei aina tarvitse hankkia.
kaasua vuodessa.
– Maakaasu on Nummelassa vielä uusi asia. Monissa taloyhtiöissä se herättää kiinnostusta, mutta niissä on jääty seuraamaan muiden kokemuksia. Uskon, että liittyjiä tulee lähivuosina
reilusti lisää. Omista kohteistani Harjutien lisäksi myös läheisellä
Neulaskujalla on tehty päätös maakaasusta, Riitta Ratvio sanoo.
Harjutie 7:n lisäksi samalla kadulla kiinteistöjä siirtyy maakaasuun Nummelanharjun Lämpö Oy:n kautta. Näin yksistään
Harjutiellä lämpiää yli sata asuntoa maakaasulla. Nummelassa
on tehty liittymäsopimuksia myös teollisuuslaitosten ja yritysten kanssa.
Kolmannes säästöä
Kokemuksia odotellaan
Maakaasua on Vihdissä ja Nummelassa odoteltu vuosia, mutta silti uuden energiavaihtoehdon toteutuminen tuli yllätyksenä
monelle. Gasumin aluemyyntipäällikkö Timo Jokila uskoo Riitta Ratvion tapaan, että liittymiä alkaa tulla enemmän, kun kuullaan ensimmäiset kokemukset maakaasusta.
– Siirtoputki saadaan Nummelassa valmiiksi lokakuun lopussa ja kattilanvaihdon tehneissä kiinteistöissä lämmitys alkaa heti
marraskuun alussa. Joissakin kiinteistöissä vaihtoa ei haluta tehdä lämmityskaudella, joten se tehdään vasta ensi keväänä. Omakotitaloasukkaatkin tekevät remontteja enemmän juuri keväällä
ja kesällä, Timo Jokila toteaa.
Riitta Ratvio ja Paavo Hiltunen korostavat, että hinta oli keskeinen syy valita maakaasulämmitys. Laskelmien mukaan niin rivitaloyhtiöissä kuin omakotitaloissakin voidaan lämmitysjärjestelmän vaihtamisella maakaasuun säästää jopa kolmannes lämmityskustannuksissa. Maakaasu on edullisempaa kuin kaukolämpö
tai öljy- ja sähkölämmitys.
– Siitä on lähdetty, että tämä on edullista. Vuoden päästä tiedetään, miten kustannukset ovat muuttuneet entiseen verrattuna.
Varsinkin maakaasun siirtoputken läheisyydessä sijaitsevissa
omakotitaloissa on viime vuosina siirrytty aktiivisesti maakaasulämmitykseen. Kymmenessä vuodessa on pientalokaasuliittymien
määrä lähes kaksinkertaistunut.
19
MARKKINAT
TEKSTI MINNA OJALA KUVA GASUM
Maakaasun
tukkukauppa:
Siirtohintaan maltillinen
korotus, energiamaksuun
ei muutoksia
Gasum julkisti maakaasun tukkumyyntihinnastonsa vuodelle 2012 syyskuussa. Maakaasun siirtohintaan
tehdään yleistariffin osalta 2,5 prosentin korotus ensi vuoden alusta lähtien. Pienkulutustariffin osalta
vain siirron kohdemaksua tarkistetaan toimituskohtaisten siirtomaksujen pysyessä vuoden 2011 tasolla.
P
ienkulutustarii on tarkoitettu asiakkaille, joiden maakaasun kulutus on enintään 5 miljoonaa m3 vuodessa
ja sopimusteho enimmillään 40 MW.
Siirtohintojen korotus nostaa yksikköhintoja
asiakkaasta riippuen 0,1−0,15 EUR/MWh. Energiakaupan hinnaston yksikköhintoihin ei tehty muutoksia, eli voimassa on elokuussa 2009 julkaistu hinnasto.
Kolme vertailuhintaa
Maakaasun tukkumyyntihinnassa siirtohinnan osuus on noin
15 prosenttia. Siirtohinnoittelua valvoo Energiamarkkinavirasto (EMV), joka on määritellyt siirtoliiketoiminnalle sallittavan
kohtuullisen tuoton. Gasumin verkkoliiketoiminnan tuotot jäävät myös korotuksen jälkeen alle EMV:n määrittelemän kohtuullisen tuottotason.
Maakaasun tukkumyyntihinnasta energiamaksujen osuus on
noin 85 prosenttia. Energiamaksujen yksikköhinnat on sidottu
kilpailevien polttoaineiden ja eri energiamuotojen hintakehitykseen liukuvalla kuuden kuukauden keskiarvolla.
Hinnoittelussa käytettävistä vertailupolttoaineista raskaan
polttoöljyn hinta nousi vuoden 2011 alkupuoliskolla selvästi,
mutta nyt nousu on tasaantumassa ja jopa kääntymässä laskuun.
Myös hiilen hinta nousi vuoden alkupuoliskolla. Tällä hetkellä
hiilen hinnan arvioidaan säilyvän suunnilleen nykytasolla vuoden 2012 lopulle asti. Maailmantalouden epävakaan tilanteen ja
euron kurssikehityksen vaikutusta raakaöljyn ja hiilen hintakehitykseen on kuitenkin erittäin vaikea arvioida.
Kolmas maakaasun hinnoittelussa käytettävä vertailuhinta
on Suomen energiamarkkinoita kuvaava E40-hintaideksi, joka
on ollut tasaisessa nousussa. Kohonneet energian hinnat läm20
mön ja sähkön tuotannossa sekä energiaverojen korotukset ovat
nostaneet E40-indeksiä.
Vertailupolttoaineiden hintakehitysarvioiden perusteella
Gasum ennakoi, ettei maakaasu myyntihinta loppuvuodesta
enää nouse vaan on lievästi laskeva. Vuoden 2012 alkupuoliskolla hinta säilyy tasaisena tai kääntyy loivaan laskuun. Energiahintojen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä on kuitenkin niin
monta, että mitään täsmällistä arviota on käytännössä mahdotonta antaa.
Energiavero heikensi kilpailukykyä
Maakaasu on kaukolämmön tuotannon tärkein polttoaine Suomessa. Vuonna 2010 maakaasulla tuotettiin 35 prosenttia kaukolämmöstä ja siihen yhdistetystä sähkön tuotannosta. Kuluvan
vuoden alussa voimaan tulleet uudet energiaverot aiheuttivat lämmön tuotantoon käytetyn maakaasun, ja sitä kautta myös kaukolämmön hinnan nousun monilla paikkakunnilla.
Vuoden vaihteessa voimaan tullut uusi energiavero onkin heikentänyt maakaasun kilpailukykyä esimerkiksi kivihiileen nähden. Maakaasun käytöstä syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin kivihiilellä. Päästökauppakaan ei ole
korjannut tilannetta vähempipäästöiselle maakaasulle suotuisaksi, koska euroalueen talouden ongelmien vuoksi päästöoikeuksien hinta on ollut hyvin alhaisella tasolla.
Viimeistään vuoden loppuun mennessä selviää, onko kivihiilen käyttö lisääntynyt maakaasun verrattuna, ja mitä vaikutuksia
tällä on ollut Suomen hiilidioksidipäästöihin, joiden vähentäminen oli yksi energiaverouudistuksen tavoitteista. Verouudistuksen hyväksynyt eduskunta edellytti, että verouudistuksen vaikutuksia tarkkaillaan ja verotusta korjataan tarvittaessa.
Hiilidioksidin
talteenotto
nostaa kombivoimalan
rakennusastetta
Leena Pirhosen Tampereen teknilliselle
yliopistolle tekemässä diplomityössä mallinnettiin
hiilidioksidin talteenotto maakaasua käyttävässä
kombivoimalaitoksessa (CCGT), joka tuottaa
sähköä ja kaukolämpöä (CHP). Tutkimuksen
mukaan hiilidioksidin talteenoton aiheuttama
hyötysuhteen lasku vaikuttaa enemmän
lämmöntuotantoon kuin sähköntuotantoon.
TEKSTI SARI SIITONEN JA LEENA PIRHONEN KUVA DREAMSTIME
H
iilidioksidin talteenotto ja varastointi (Carbon capture and storage, CCS) on noussut keskeiseen rooliin kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävissä suunnitelmissa. Euroopan unionin energiastrategiassa jäsenvaltioita kannustetaan tutkimaan hiilidioksidin talteenottoa, jotta se voidaan säätää pakolliseksi hiilivoimalaitoksiin vuodesta 2020 alkaen.
Gasum on mukana CLEEN Oy:n CCSP-ohjelmassa, jossa
kehitetään CCS-teknologioita. Gasum teetti ohjelmaan diplomityön hiilidioksidin talteenoton vaikutuksista kombivoimalaitokseen.
CCS-tutkimuksen nykytila
CCS-teknologioita tutkitaan maailmalla laajasti. Hiilidioksidia
varastoidaan öljy- ja maakaasukenttiin niiden tuottavuuden parantamiseksi useissa maissa, kuten Norjassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Algeriassa. Hiilidioksidia erotetaan myös maakaasun
tuotantovaiheessa sen laadun parantamiseksi ennen kuljetusta.
Mongstadissa Norjassa on rakenteilla suuren kokoluokan
CCS-koelaitos, jossa käytetään polttoaineena kaasua ja hiiltä.
Isossa-Britanniassa on käynnissä Don Valley Power ja Peterhead
CCS -projektit. Ensimmäisessä hiilidioksidi poistetaan kaasusta
ennen polttoa. Toisessa hiilidioksidin talteenottotekniikka yhdistetään jo olemassa olevaan voimalaitokseen ja hiilidioksidi otetaan talteen savukaasuista.
Suomessa CCS-teknologioita on tutkittu esimerkiksi CCS
Suomi -hankkeessa. Lisäksi Fortum suunnitteli CCS-demonstraatiota Meri-Poriin, mutta hanke lopetettiin.
Diplomityön tulokset linjassa
Leena Pirhosen diplomityössä tarkasteltiin hiilidioksidin talteenoton vaikutuksia voimalaitoksen prosessiin ja kustannuksiin. Työssä mallinnettu teknologia valittiin kirjallisuuden pohjalta tehdyn
vertailun perusteella. Uuden CCGT CHP -laitoksen näkökulmasta
talteenotto polttoaineena käytettävästä kaasusta ennen polttoa vaikutti parhaalta vaihtoehdolta. Vertailun vuoksi mallinnettiin myös
kaasukombivoimalaitos ilman hiilidioksidin talteenottoa.
Työstä saadut tulokset olivat linjassa aiempien tutkimusten
kanssa. Hiilidioksidin talteenotolla varustetun voimalaitoksen
hyötysuhde oli 11 prosenttiyksikköä huonompi kuin voimalaitoksella ilman hiilidioksidin talteenottoa. Tämä johtuu omakäyttösähkön kulutuksen kasvusta ja hiilidioksidin talteenoton
vaatimasta lämpöenergiasta, joka otetaan höyryturbiinin väliotoista. Hyötysuhteen alenema vaikutti enemmän lämmön kuin
sähkön tuotantoon.
Voimalaitoksen rakennusaste eli sähköntuotanto suhteessa
lämmöntuotantoon nousi 6 prosenttiyksikköä. Tämä johtuu siitä, että osa höyryturbiinin tuottamasta lämpöenergiasta johdetaan hiilidioksidipesurille, mikä vähentää mahdollisuutta tuottaa kaukolämpöä. Samaan aikaan höyryturbiinin sähköntuotanto vähenee vain vähän ja kaasuturbiinin sähköntuotanto pysyy
suhteessa ennallaan.
Hiilidioksidin talteenotolla varustetun voimalaitoksen kustannukset olivat huomattavasti korkeammat kuin voimalaitoksella ilman talteenottoa. Kustannuksia nostivat etenkin hiilidioksidin talteenottoyksikön investointikustannukset sekä lisääntynyt
polttoaineen tarve. Työssä mallinnettu voimalaitos ei ole kannattava tämän hetkisillä kaasun, sähkön, lämmön ja päästöoikeuden
hinnoilla, mutta kiristyvät päästövähennystavoitteet voivat lisätä
mielenkiintoa tekniikkaa kohtaan.
21
Kaisa Kuritun mukaan alkaa olla itsestäänselvyys, että energia-alan yrityksellä on
yritysvastuuraportti. Hänen mielestään Gasum onnistui raportissaan ensikertalaiseksi erittäin hyvin.
22
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA MARKKU OJALA
Kaisa Kurittu pitää perusasiana, että yrityksellä on
yritysvastuuraportti
Yritysvastuu on osa yrityksen hyvää mainetta. Kaisa Kuritun mukaan yritysvastuuraportissa ei kuitenkaan
ole tärkeintä itse raportti, vaan se, millaisia muutoksia raportointi saa aikaan yrityksen toiminnassa.
Y
ritysten vastuullisuus ja vastuuttomuus on ollut yksi viime vuosien tärkeistä puheenaiheista. Yrityksiä
on vaadittu kiinnittämään huomiota sosiaalisiin ja
ympäristöasioihin, toimimaan eettisesti ja läpinäkyvästi sekä olemaan mukana lähiyhteisönsä toiminnassa. Yritysvastuuraportit ovat tarjonneet yrityksille kanavan osallistua keskusteluun ja tuoda esiin toimintansa vastuullisuutta.
– Energia-ala on ollut yksi yritysvastuuraportoinnin edelläkävijöistä, koska se kuuluu aloihin, joiden vastuullisuus on noussut
yleisen mielenkiinnon kohteeksi. Esimerkiksi energiantuotannon
päästöt ja niiden vähentäminen ovat kiinnostaneet ilmastonmuutoksesta huolestunutta yleisöä. Suomessakin energia-alan isot toimijat ovat jo pitkään raportoineet ympäristöasioista, kertoo johtava konsultti Kaisa Kurittu Tofuture Oy:stä.
– Raportin olemassaolo osoittaa, että
yritys on ajan hermolla ja ymmärtää vastuunsa toimintansa vaikutuksista. Raportit kiinnostavat ainakin sijoittajia, analyytikkoja ja työpaikkaa etsiviä vastavalmistuneita. Ellei raporttia ole, yritys joutuu
jo hieman selittelemään sen puuttumista, hän sanoo.
Kaisa Kuritun työnantaja, Tofuture Oy,
tarjoaa koulutusta ja konsultointia sekä tietoteknisiä välineitä yritysvastuuraportoinnin tueksi. Sen kehittämä yritysvastuun johtamisjärjestelmä on käytössä yli 70 maassa.
”
yrityksissä kerätään varsin paljon tietoa, joka ei välttämättä leviä
oman osaston ulkopuolelle. Muut eivät ehkä edes tiedä, että tiedot ovat jo olemassa, Kaisa Kurittu sanoo.
Yrityksen eri toimintojen välisen ymmärryksen vahvistuminen on tyypillinen vastuuraportoinnin sisäinen seuraus. Sellaistakin tapahtuu, että raportin tekoon osallistuvat istuvat ensimmäistä kertaa yhteisen pöydän ääreen, kun hanketta käynnistetään.
Raportin tehnyt tietää missä mennään
Kaisa Kuritun mielestä raportissa on tärkeintä prosessi sen takana. Raportin tehneessä yrityksessä tiedetään, missä vastuuasioissa
mennään ja on asetettu tavoitteet niiden parantamiseksi. Yritysvastuuseen liittyy nimittäin jatkuvan parantamisen ajatus aivan
kuten laatujärjestelmiinkin.
Useat yritysvastuuraportit noudattavat
kansainvälistä GRI (Global Reporting Initiative) -ohjeistoa. Ohjeistoon liittyy myös
sektorikohtaisia lisäosia.
– Eri toimialoilla mitataan eri asioita.
Perusohjeistokaan ei ole standardi, vaan
tarkoitettu sovellettavaksi. Hyvä raportti
ei yleensä synny siten, että otetaan ohjeisto ja raportoidaan kaikki mahdolliset tunnusluvut. Silloin tuhlataan usein resursseja epäolennaiseen, Kaisa Kurittu tähdentää.
Vakavasti otettava yritys
ei voi raportoida mitä
sattuu eivätkä luvut voi
olla sinne päin.
Aikasarjat kertovat toiminnan kehittymisestä
Hyvä raportti keskittyy olennaiseen
Gasum liittyi yritysvastuusta raportoivien joukkoon keväällä, kun
sen ensimmäinen yritysvastuuraportti ”Luonnonkaasuratkaisuilla
puhtaampaan huomiseen” ilmestyi. Ympäristöraportointi on ollut sille tuttua jo ennestään.
– Hyvä yritysvastuuraportti keskittyy yritykselle ja sen sidosryhmille tärkeisiin asioihin. Gasumin raportti on siinä erittäin onnistunut, että työ aloitettiin oikeasta päästä selvittämällä kyselyn
avulla, mitkä vastuullisuuden teemat ovat sen sidosryhmien kannalta olennaisimpia, kertoo Kaisa Kurittu, joka osallistui Gasumin
raportin tekoon sparraajana ja kommentoijana.
Tärkeimmiksi vastuullisuuden teemoiksi erottuivat Gasumilla avoimuus, toimitusvarmuus, ympäristö ja turvallisuus sekä kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus. Teemoja kuvaavat mittarit tunnistettiin ja kehitettiin yrityksen sisäisessä työryhmässä,
johon kuului edustajia talous-, henkilöstö-, ympäristö ja turvallisuus-, energiakauppa- ja viestintäosastolta.
– Enimmäkseen riitti, että jo aiemmin käytössä olleet mittarit kerättiin eri lähteistä uuden kaaren alle. Tämä on tavallista:
Yritysvastuu jaetaan kolmeen pilariin ja puhutaan yrityksen taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristövastuusta. Kaisa Kuritun
mielestä jako alkaa jo olla vanhanaikainen. Mielekkäämpää on
tunnistaa yrityksen kannalta olennaisimmat vastuun teemat ja
keskittyä niiden johtamiseen ja parantamiseen.
– Raporttia ei ole syytä jäädä ihastelemaan. Toiminnan kehittymisestä kertovat vasta aikasarjat, joissa tunnusluvut paranevat. GRI suosittaa raportoimaan vähintään kuluvan vuoden tiedot sekä kaksi edellistä. Myös seuraavan vuoden tavoite on hyvä
raportoida. Kun tavoitteet on asetettu ja niitä seurataan vuosittain, se sitouttaa ja kannustaa yritystä toimimaan vastuullisesti.
Kaisa Kuritun mielestä yritysvastuuraportoinnissa on edetty
hyvään suuntaan. Tämän kevään raportit ovat olleet entistä napakampia ja luettavampia.
– Tärkein alan trendi on raporttien tarkkuuden ja luotettavuuden kasvaminen. Vakavasti otettava yritys ei enää voi raportoida mitä sattuu eivätkä luvut voi olla sinne päin. Yritysvastuuraportit muistuttavat yhä enemmän tilinpäätöksiä, ja hyvä niin,
Kaisa Kurittu sanoo.
23
GASSI
TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA GASUM
Tutustu kaasun
tarinaan
G
asumin tuottama Kaasun tarina -minidokumenttisarja jakaa tarinoiden
muodossa tietoa kaasun käytöstä ja
käyttäjistä.
Sarjassa on kuusi osaa. Läpi käydään esimerkiksi maakaasun käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa, liikenteen polttoaineena
maalla ja merellä sekä yritysten erilaisissa
tuotantoprosesseissa, kuten kahvin paahtamisessa ja leivän paistamisessa. Mukana on
myös tietoa biokaasusta ja sen hyödyntämisestä. Kaasunkäyttökokemuksistaan kertovat niin huippuravintolan kokki kuin voimalaitospäällikkökin.
– Asiakkaamme, yhteistyökumppanimme ja asiantuntijat tuntevat Gasumin ja tuotteemme. Jos kadulla menee sattumanvaraisesti kysymään ihmisiltä, missä maakaasua
ARTO
Arto
Riikonen
työskentelee
Gasumilla
asiakaspalvelupäällikkönä.
Minidokumenttisarjassa
on kuusi osaa.
voidaan käyttää, harva osaa vastata, kertoo Gasumin markkinointipäällikkö Olga
Väisänen.
– Monen mielestä Gasum tuntuu etäiseltä ja vieraalta, vaikka olemme monin tavoin
mukana ihmisten arjessa. Tarjoamamme hyvät ratkaisut voivat sen takia jäädä kokonaan
huomaamatta, Väisänen toteaa.
Kaikista filmeistä on sekä lyhyet, puolentoista minuutin pituiset versiot että pit-
➜ www.gasum.fi/kaasuntarina
LNG trendikäs ja moderni polttoaine
L
NG, nesteytetty maakaasu tuntuu olevan kiinnostava ja eksoottinen polttoaine, koskapa lähes jokainen lehtitoimittajaksi itseään nimittävä siitä puhuu ja kirjoittaa. Ja jälki on sen mukaista.
Muuan turkulainen toimittaja onnistui sekoittamaan nestekaasun
(LPG) ja nestemäisen maakaasun (LNG) ominaisuudet, niiden valmistamisen sekä käytön niin perusteellisesti, että koko lehtiartikkelissa ei tainnut löytyä montakaan oikein ymmärrettyä virkettä. Ei
kannata olla harmissaan, ovat ne muutkin noiden tuotteiden kanssa sekoilleet.
Vajaat kymmenen vuotta sitten yritettiin Venäjältä tuoda koemielessä pieniä määriä LNG:tä Suomeen. Vaikka Pedrodvorets sijaitsee vain reilun tunnin ajomatkan päässä
Pietarista Narvan suuntaan, kesti ensimmäisen rekkakuorman nouto sieltä Vaasaan pari päivää alle kaksi viikkoa. Paljon oli ongelmia tullin kanssa milloin mistäkin syystä, koska
tuote oli tullivirkailijoille outo. Tarvittiin siten kymmenittäin uusia
bumakoita, leimoja ja allekirjoituksia. Tarvittiin odottelua päivätolkulla sekä tuntikausien erittäin kalliita puheluja. Venäläisillä aakkosilla LNG on likimain CNT ja LPG puolestaan CHT. Ehdotettiin, että
papereihin voisi tehdä keskimmäiseen kirjaimeen helposti pienen
korjauksen, eli painovirheen. Näin tuotteesta saisi tunnetun, tutun
ja turvallisen nestekaasun.
Eräs tullivirkailija olisi halunnut kurkistaa kaksoisvaippaisen ja
tyhjöeristetyn rekkasäiliön sisään. No se ei ainakaan onnistu, totesimme.
Ensimmäisen LNG-erän tuontikokeiluun ei lannistuttu. Seuraavan rekkakuorman pysäytti tullin lisäksi miliisi. Rekka oli ihan oikealla
luvan mukaisella tiellä. Venäjällä LNG-rekan ajoreitti pitää hyväksyttää jo kuukausi ennen aiottua matkaa. Kaikki paperit näyttivät olevan
”
24
kät, noin viiden minuutin versiot.
– Oli mahtavaa huomata, kuinka myönteisesti asiakkaamme suhtautuivat projektiin. He lähtivät mielellään kertomaan kameralle omista kaasukokemuksistaan, Väisänen kiittää.
Dokumenttisarjan osat ovat katsottavissa Gasumin nettisivuilta.
kunnossa ja niissä leimoja riittävästi. Niitä tarvitaan parikymmentä.
Rekan kaikki valot olivat kunnossa. Sekarengastuskin oli pois suljettu. Koska mitään huomautettavaa ei löytynyt, vaihdettiin tervehdykset ja matka jatkui.
Suomesta vietiin LNG:tä Norjaan kesästä 1996 alkaen usean
vuoden ajan, kunnes Statoil rakensi oman nesteytyslaitoksen Tjeldbergoddeniin lähelle Trondheimia. Kooltaan ja rakenteeltaan laitos
oli likimain samanlainen kuin Porvoossa tuolloin. Norjan tullissa oli
työvuorossa uusi kesälomasijainen ja hän ei
halunnut millään uskoa, että Suomi vie maakaasua, LNG:tä Norjaan. Tässä on nyt jotain
jäynää, hänen mielestään kaupankäynti on
toisin päin. Norja vie kaasua kaikkialle Eurooppaan. Miksi sen pitäisi ostaa sitä vielä
Suomesta. Rekka sai jatkaa matkaa Norjaan, kun Suomesta saatiin
järjestymään pankkitakuu asian lopullista selvittämistä varten. Kun
tuote kokee faasimuutoksen tai merkittävän jalostusarvon nousun,
niin tullinimike muuttuu. Suomi oli siten LNG:n viejä, vaikkei omaa
maakaasun tuotantoa olekaan.
Islantilaiset puhuvat paljon vedyn puolesta ja jopa vetytaloudesta.
Mahdollisuuksia tähän antaa sähkön tuotanto jopa ylitse koko valtakunnan käyttötarpeen. Ja kaikki uusiutuvalla vesivoimalla sekä geotermisella voimalla. Eräässä konferenssissa muuan islantilainen professori
kertoi vedyn olemuksesta modernina ja trendikkäänä tulevaisuuden
polttoaineena, jopa seksikkäänä sellaisena. Vertailuperusteena hänen
mielestään oli se, että vedystä puhutaan niin paljon ja niin ihastuttavin
sanakääntein. Taidan samaistua tuohon islantilaiseen mielipiteeseen
ja todeta, että LNG on vetyäkin seksikkäämpi polttoaine.
LNG on vetyäkin
seksikkäämpi polttoaine.
Arto Riikonen
TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA TARMO VALMELA
SINUNKAUPAT
Kunnossapitopäällikkö Jouni Tervo on
Humoristinen
perfektionisti
– Mie oon mikä oon, kuvailee Gasum Tekniikka Oy:n
kunnossapitopäällikkö Jouni Tervo ilkikurisesti itseään.
H
ersyvästi haasteleva eteläkarjalainen sanoo, että hän on ajautunut puolivahingossa
koneiden välistä kirjoituspöydän ääreen. Nykyään hän hoitaa hallinnollisia asioita ja
johtaa yli sadan hengen kunnossapitoyhtiötä yhdessä toimitusjohtaja Jarko Alangon kanssa.
Alun perin mies opiskeli ammattikoulussa asentaja-koneistajaksi, sitten koneteknikoksi
ja lopulta koneinsinööriksi. Vanhoilla päivillä tuli vielä tehtyä töiden ohessa sähköasentajan ammattitutkinto. Diplomi-insinöörin paperit jäivät sille hilkulle.
– Mie en ollut peruskoulussa mikään kympin oppilas, joten jouduin kulkemaan vähän mutkikkaamman tien näihin hommiin, mutta matkalla on tullut nähtyä yhtä ja toista.
Organisaatio muutoksessa
Gasum Tekniikalla on toimipisteet Imatralla, Kouvolassa, Mäntsälässä, Hyvinkäällä, Tampereella ja Helsingissä. Lappeenrannassa
asuva kunnossapitopäällikkö ajaa päivittäin sadan kilometrin
matkaan töihin Kouvolaan.
– Eihän se lappeenrantalaisuus minusta mihinkään
lähde, mutta olen käynyt aikoinaan töissä Kirkkonummella asti, joten ei tämä sata kilometriä suuntaansa
missään tunnu. Pankkilaina on ollut hyvä kannustin: olen lähtenyt työn perässä eri paikkakunnille.
Jouni tuli Gasumille puolitoista vuotta sitten
Fazerilta, jossa hän oli teknisenä päällikkönä.
– On hyvä, että olen ollut töissä erilaisissa organisaatioissa. Se avartaa näkemystä ja kaikista
tarttuu mukaan joitain hyviä toimintamalleja tai
sitten varoittavia esimerkkejä.
Gasum Tekniikka yhtiöitettiin omaksi tytäryhtiökseen vuoden alussa. Gasum Tekniikka vastaa
Gasum-konsernin liiketoimintojen huolto-, asennus- ja
vastaavista kunnossapitotöistä, muun muassa siirto- ja jakeluverkoston, lämpölaitosten sekä maakaasuautojen tankkausasemien kunnossapidosta.
– Suuri osa työstämme on ennakkohuolto- ja asennustehtäviä, jotta
järjestelmät pysyisivät kunnossa. Toinen puoli taas on varallaoloa ja päivystysluonteisia vikojen korjauksia.
Kädet moottoriöljyssä
Jouni Tervo viihtyy Gasumilla, sillä yhtiö ei
lepää laakereillaan vaan halu kehittyä on kova.
Jokainen päivä tuo uusia haasteita.
Jounin itse rakentaman omakotitalon autotallissa odottaa osiksi purettu Corvette.
– Auton rassaaminen on loistavaa vastapainoa papereiden pyörittämiselle. Se on sitä parhainta Jounia.
Kun aikaa auton rassaamiselta jää, mies pelaa jääkiekkoa. Kesäisin
hän kaasuttelee eteläkarjalaisilla teillä moottoripyörällään.
25
KOONNUT JOHANNA PELTOTIMPERI
KUVA MILLENNIUM TECHNOLOGY PRIZE MEDIA BANK
LYHYESTI
Millennium-kisassa
korkeatasoisia ehdokkaita
M
illennium-teknologiapalkinnon voitosta kilpailee lähes 40
ehdotusta. Tekniikan Akatemian toimitusjohtaja Ainomaija Haarla luonnehti palkintoehdokkaiden teknisiä saavutuksia korkeatasoisiksi.
Tällä kierroksella nimeämisiä tuli myös kolme Suomesta. Ehdokkaita on runsaasti Yhdysvalloista, Australiasta ja Aasiasta. Euroopasta nimeämisiä tuli eniten Saksasta.
Tekniikan Akatemia myöntää joka toinen vuosi yli miljoonan euron arvoisen palkinnon ihmisten elämänlaatua parantavalle tekniselle innovaatiolle. Kansainvälinen palkintolautakunta valitsee jatkoon
pääsevät 3–4 innovaatiota, jotka julkistetaan vuoden 2012 huhtikuussa hallituksen hyväksymisen jälkeen.
Vuonna 2002 perustettu Millennium-teknologiapalkinto jaetaan kesäkuussa viidennen kerran. Viime vuonna pääpalkinnon
voitti Michael Grätzel kolmannen sukupolven väriaineherkistetyillä aurinkokennoilla.
Gasum on yksi Millennium-säätiön yritysyhteistyökumppaneista.
Millennium-palkinto jaetaan ensi kesänä viidennen kerran.
Gasum Habitaressa
Gasumin Habitare-osastolla oli
ajoittain jopa ruuhkaa.
G
asumilla oli näyttävä osasto syyskuussa pidetyillä Habitare-messuilla. Omalla osastolla esiteltiin erityisesti kaasuliesiä ja kerrottiin trendikkäästä
kaasukokkaamisesta. Monitorissa pyörinyttä kaasun tarinaa seurattiin mielenkiinnolla.
– Osastolla jaettiin noin 6 500 kupillista kahvia viiden päivän aikana. Laadukkaat
kaasuliedet kiinnostivat niin kotikokkaajia
kuin ammattilaisiakin, kertoo Sari Lilja Gasumilta.
Ravintola Lämmön keittiöpäällikkö Joonas Hauta-aho maistatti Gasumin osastolla Aga-kaasulieden uumenissa kypsytettyjä
herkkuja. Samalla hän kertoi Agan ominaisuuksista ravintolan keittiössä.
Habitare on maamme suurin huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma.
➜ www.habitare.fi
➜ www.facebook.com/KokkaaKaasulla
26
➜ www.millenniumprize.fi
KUVA ANNE POIKOLAINEN
TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA PIRITA SÄRMÄ
EMMAssa värejä,
videoita ja esinekoosteita
E
v Anitra Lucander – Värin runoilija -näyttely
kuuluu EMMAn klassikko-sarjaan, jossa esitellään suomalaisen modernismin merkittäviä tekijöitä. Anitra Lucander (1918–2000) on tullut tunnetuksi yhtenä sotien jälkeisenä kuvataiteemme uudistajana, abstraktin taiteen varhaisena
uranuurtajana. Näyttely on avoinna 28.9.2011–
8.1.2012
wYang Fudong – Utopia ja todellisuus -näyttely esittelee kiinalaisen nykytaiteen merkittävän liikkuvaan kuvaan erikoistuneen taiteilijan.
EMMAssa on esillä Fudongin neljä videoteosta.
Näyttely on avoinna 28.9.2011– 8.1.2012.
Maailma matkalaukussa – Juhani Harrin esinekoosteita -näyttely on esillä Saastamoisen säätiön taidekokoelman puolella. Näyttely esittelee
kuvataiteilija Juhani Harrin (1939–2003) esinekoosteita säätiön omasta,
Porin taidemuseon talletuskokoelmasta sekä muutamasta yksityiskokoelmasta. Näyttely on avoinna 11.11.2011–6.1.2013.
➜ www.emma.museum
NIMITYKSET
JUHA MIETTINEN on nimitetty Gasum Tekniikka Oy:n Kouvolan
yksikköön huoltopäälliköksi konsernin sähköiseen kunnossapitoon
22.8 alkaen.
JANNE BROMAN on nimitetty Gasum Tekniikka Oy:n Imatran yksikköön koneasentajaksi 6.6. alkaen.
JARI JOHANSSON on nimitetty Gasum Tekniikka Oy:n Imatran
yksikköön turvallisuusvalvojaksi 6.6. alkaen.
REMO JAANUP on nimitetty Gasumin tietohallinto-osastolle Espooseen ohjelmistoasiantuntijaksi 15.8. alkaen.
TEEMU HELISTEKANGAS on nimitetty Gasum Oy Tietohallintoosastolle Espooseen liiketoimintatiedon kehittämispäälliköksi 15.8.
alkaen.
TOMMY MATTILA on nimitetty Espooseen Gasumin Kehittyvät
liiketoiminnat -yksikköön LNG:n liiketoimintayksikön päälliköksi
1.10. alkaen.
IINALYDIA PIHLAINEN on nimitetty konsernin laatupäälliköksi
Espooseen 1.6. alkaen.
PETRI NIKKANEN on nimitetty Gasum Energiapalvelut Oy:n
liiketoimintayksikön päälliköksi 1.10. alkaen.
HARRI MIELONEN on nimitetty Gasum Energiapalvelut Oy:n tuotepäälliköksi 1.10. alkaen.
DAVID DUSSEAULT on nimitetty Gasumin Oy:n energiakauppaliiketoimintayksikköön markkina-analyytikoksi 15.8. alkaen.
”Minusta tuli kaasufani”
Tuottaja Marko Kulmala on mies Kaasun tarina
-dokumenttisarjan takana. Työ Gasumin uusien
yritysvideoiden parissa opetti kaasusta yhtä ja toista.
KUVA YANG FUDONG
KUVA ANITRA LUCANDERIN YKSITYISKOKOELMA
MMA – Espoon modenin taiteen museo esittelee loppuvuoden
näyttelyissään monipuolisesti Anitra Lucanderin, Yang Fudongin ja Juhani Harrin teoksia.
Halusimme esitellä kaasun eri käyttöMITEN IDEA KAASUN
muotoja energiana, lämmön ja sähkön
TARINA
DOKUMENTTI
lähteenä sekä liikenteessä. Tavoitteena
SARJASTA
SYNTYI?
oli tehdä monta erilaista minidokumenttia, jotka kertoisivat tavalliselle kuluttajalle
perusteellisesti mutta innostavasti kaasun käyttömahdollisuuksista. Kuvaukset sujuivat touko–kesäkuussa suotuisien tähtien alla, sillä mitään kommelluksia ei tapahtunut.
Ennakkosuunnittelu on innostavaa.
Siinä joutuu miettimään, osaako purkaa
MISTÄ TYÖVAIHEESTA
kuviksi ja sanoiksi sen, mitä ajaa takaa.
NAUTIT ENITEN?
Ymmärtävätkö ihmiset? Kuvaukset ovat
kiinnostava vaihe, sillä niissä voi tietysti sattua mitä tahansa. Kaikista taianomaisin vaihe on jälkikäsittely, missä materiaali leikataan, editoidaan, tehdään ääniä
ja efektejä. Siinä kaikki on vielä mahdollista. Esimerkiksi Gasumin
videoissa on liihottava koivunlehti, joka ideoitiin ja animoitiin
vasta kuvausten jälkeen. Siitä tuli efekti, joka alleviivaa tarinaa.
Tuotamme videoita yritysten sisäisiin ja
ulkoisiin viestintätarpeisiin. Yrityksellä
MITÄ YRITYKSESI INSANO
voi olla viestinnällinen tarve, muttei viePRODUTIONS OY TEKEE?
lä edes ideaa tai näkökulmaa. Silloin me
ideoimme ja rakennamme koko konseptin.
Teemme myös strategia- ja arvoviestintää. Lisäksi
tuotamme jonkun verran tv-ohjelmia ja dokumentteja.
Tulin tuottajaksi Jyrki-ohjelmaan vuonna 1995. Siitä kaikki alkoi. Tähän mennessä olen tuottanut noin 1 500 jaksoa
tv-ohjelmia ja tehnyt satoja erilaisia yritysvideoita.
KUINKA KAUAN OLET
OLLUT ALALLA?
Minusta tuli kaasufani. Aluksi hämmästytti se, miten vähän tiesin kaasusta yliMITÄ KAASUN TARINAN
päätään. Sen jälkeen ihmetytti, kun suuTEKEMINEN ANTOI?
rin osa tietämästäni osoittautui vääräksi.
Opin valtavasti ja innostuin. Olemme perheen kanssa reissanneet paljon Italiassa ja vuokrataloissa on järjestään ollut kaasuliesi. Nautin kokkaamisesta
ja kaasuliesi on loistava keksintö, paljon tarkempi ja nopeampi. Nyt on lievä kaasuliesikuume. Olen ottanut harkintaan myös
kaasuautoon vaihdon.
27
TANKKAA 100 % KOTIMAISTA
JA 100 % UUSIUTUVAA.
VAIHDA BIOKAASUUN.
Nyt voit tankata täysin kotimaista ja uusiutuvaa polttoainetta: Gasum-biokaasua. Sitä saadaan
mm. vuoroviljelypeltojen energiakasveista ja se on paitsi ympäristöystävällinen polttoaine myös
reilusti edullisempaa kuin bensa tai diesel. Katso, kuinka vaivattomasti säästät sekä ympäristöä
että lompakkoasi osoitteessa www.gasum.fi.