Henkilöstö- palveluyritykset tuovat nopean avun työvoimaongelmiin

Kaupan Maailma
NRO 2 | HUHTIKUU 10
Vara-Apu Henkilöstöpalveluiden
Jussi Siiriäinen:
Henkilöstöpalveluyritykset
tuovat nopean avun
työvoimaongelmiin
Sivu 28
Kukat
valtaavat
marketit
Franchising
yrittäjän
profiili
sivu 34
sivu 60
Kaupan riippumaton ammattilehti
.++-'2#+--1,#/;;06+'00 6;-5++0
8#06##6#//+561021466+
8##5#-+8+*#-#
8#06##6#//+561021466+
9DDVDQ\NN|VSDLNNDRQ.LYLKDNDDQUDNHQWXYDNHVNXVWRUL
2OHPPHWRWHXWWDQHHWWRULQ\PSlULOOHKDQNNHHQMRKRQ
PRQHWHULNRLVOLLNNHHWRYDWMROXRQHHWYDOPLLWDVLDNDVYLUUDW
8XWWDOLLNHWLODDRQYLHOlUDNHQQHWWDYLVVDP
7DPPLVWRQSRUWWLRQ-XPERDOlKLQQlROHYDOLLNHNHVNXV
7DPPLVWRQYLONNDDOODUHWDLODOXHHOOD(QVLPPlLVHQYDLKHHQ
OLLNNHHWRQMRDYDWWXWRLVHQYDLKHHQXXVLPSDQDWXOLMDQD
%\JJPD[8XWWDOLLNHWLODDRQYLHOlUDNHQQHWWDYLVVDP
51+6#
,WJC/CVVKNC
2WJ
LWJCOCVVKNC"ULCGNUQƁ
6#/2'4'6#0+0-#67
+DQNHNHVNHLVHOOlSDLNDOOD/LHODKGHVVDMRWD\PSlULVW|Q
XXQLWXRUHHWOLLNHNHVNXNVHWMDK\SHUPDUNHWLWVLLYLWWlYlW
HWHHQSlLQ7DPSHUHHQVXRVLWXLQUHWDLODOXHVlLO\WWll
DVHPDQVD
YYYULCGNUQƁ
6GGOW5CZÅP
2WJ
VGGOWUCZGP"ULCGNUQƁ
*CTT[5VTÒODGTI
2WJ
JCTT[UVTQODGTI"ULCGNUQƁ
Huhtikuu
PÄ Ä KI R J O ITUS
”
Kaupan Maailma
Kaikki alkaa
houkuttelevasta
työpaikkailmoituksesta.”
PÄÄTOIMITTAJA
Thea Ekholm, [email protected]
Puhelin (09) 5421 0129
TOIMITUSSIHTEERI
Piia Kunnas, [email protected]
puhelin (09) 5421 0130
ULKOASU
Taina Lassila, [email protected]
Puhelin (09) 5421 0127
TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT
Sari Suomalainen
Lasse Tenhunen
Kirsi Kemi
Hannu Rahnasto
Pälvi Salo
Mari Vilska
Vesa Tompuri
Timo Eskeli
Clas von Bell
Mika Tuunanen
Kimmo Salo
Patrick le Louarn
TOIMITUSJOHTAJA
Tarmo Hahto, [email protected]
Puhelin (09) 5421 0128
MARKKINOINTI
Karita Ahlstrand, [email protected]
Puhelin (09) 5421 0112
ILMOITUSMYYNTI
Jyri Laine, [email protected]
Puhelin (09) 5421 0115
Tuula Mård, [email protected]
Puhelin (09) 5421 0117
Mervi Hakala, [email protected]
Puhelin (09) 4241 3151
Hanna Järvimäki, [email protected]
Puhelin (09) 4241 3153
LEVIKKIMYYNTI
Leila Peltonen, [email protected]
Puh./Faksi (09) 724 7034
ASIAKASPALVELU
[email protected]
Puhelin (09) 5421 0100
Tilaushinnat Suomessa:
kestotilaus 52 e/vsk, määräaikainen 60 e/vsk.
JULKAISIJA JA KUSTANTAJA
Business to Business Mediat Oy
Laturinkuja 10, 02650 Espoo
Puhelin (09) 5421 0100
Faksi (09) 5421 0132
www.bbm.fi
PAINOPAIKKA
Art-Print Oy
NUMERO 3|2010
ilmestyy 11.6.2010
ISSN 0355-9068
Business to Business Mediat Oy on ammattijulkaisuihin keskittynyt mediatalo. Tärkeimmät
julkaisut ovat Kaupan Maailma -lehti, S & A
toimiston ammattilehti, Liikelahjat-lehti ja
vuosittain julkaistava Yritystilaisuudet-hakemisto.
Kustantamisen ja tapahtumien lisäksi BBM Oy
järjestää koulutustilaisuuksia asiakaskunnalleen
sekä tuottaa graafisia ja sähköisiä palveluja.
Rekrytointi
vaatii osaamista
Uuden työntekijän rekrytointi on yritykselle pitkä ja kallis prosessi, erityisesti silloin, jos rekrytointi epäonnistuu. Niinpä rekrytointiin kannattaa panostaa ja hyödyntää jo olemassa olevia työkaluja
ja alan yritysten ammattitaitoa. Kaikki alkaa houkuttelevasta työpaikkailmoituksesta, jonka sisältö ja tyyli
on mietitty tarkkaan. Ilmoituksen tarkoitus on ennen kaikkea houkutella hyviä hakijoita, joten siitä pitää
nopeasti käydä ilmi, mitä on tarjolla ja kenelle. Yrityksestä ja organisaatiosta riittävät ne tiedot, jotka ovat
tehtävän kannalta olennaisia.
Haastattelutilanteessa erilaisista soveltuvuustesteistä voi olla paljonkin hyötyä.
Niiden hinta on pieni verrattuna väärään rekrytointiin. Ole kuitenkin tarkka siitä, että käytät vain
ammattitaitoisia testaajia, se on yrityksen ja rekrytoitavan etu. Jos hoidat työhönottohaastattelut pääasiassa oman henkilökunnan voimin, on etukäteen syytä perehtyä lakiin yksityisyydensuojasta työelämässä. Laki nimittäin määrittää hyvinkin tarkkaan sen, mitä
rekrytoitavalta saa haastattelussa kysyä. Lue lisää aiheesta sivulta 24.
Tutkimusten mukaan yleisin syy rekrytoinnin epäonnistumiseen on
työntekijän saama väärä käsitys työstä. Tähän voi olla syynä työhönottajan
antama liian myönteinen kuva tehtävästä tai työnhakijan epärealistiset odotukset.
Tärkeä osa rekrytointia on myös uuden henkilön perehdytys
sekä työtehtäväänsä että talon tapoihin. Hyvän perehdytyksen takaa se, että organisaatiolla on yhtenäinen käytäntö ja perehdytysohjelma, jotta kaikki
työntekijät käyvät läpi samat rutiinit eikä perehdytys jää vain lähimmän esimiehen ideoinnin ja ajankäytön varaan. Lue lisää vinkkejä onnistuneeseen
rekrytointiin sivulta 22.
Myös taloudellisen taantuman aikana on tärkeää kannustaa ja motivoida henkilökuntaa. Tule BBM:n järjestämään Motivoi & Kannusta 2010 -tapahtumaan kuulemaan parhaat vinkit motivointiin ja kannustamiseen liittyen. Tapahtuma
järjestetään Wanhassa Satamassa 29.4.2010.
Thea Ekholm
PÄÄTOIMITTA JA
2 | 2010
Kaupan Maailma
3
Kevät on täynnä juhlia ja Pommac on ainutlaatuinen, jäljittelemätön
alkoholiton juhlajuoma. Varmista tuotteiden saatavuus ja se, että kuluttajat
löytävät ne myymälästä. Ethän unohda sokeritonta Pommac Lightia!
Pommac 1,5 l
kennolevy (me 12 plo)
Pommac 1,5 l
dolly (me 96 plo)
Pommac Light 1,5 l
kennolevy (me 12 plo)
$"" %"$
&% #! %"$
Huhtikuu
S I S Ä LT Ö
Sivu
Sivu
62
32
Sivu
68
Kaupan Maailmasta................................................................................. 6
Tietokoneet ja elektroniikka parantavat autojen turvallisuutta ..... 54
Tiedonjyvä: Kesätyön pelisääntöjä ................................................. 10
Tieliikenneturvallisuus puhuttaa autoilijoita ................................ 56
Kaupan Tekijä: Karri Horsma ............................................................ 12
Hyvä työvire: Huolla myös tyynyä .................................................. 14
Juhlapyhät ovat kioskiyrittäjän arkea .............................................. 59
Luettua..................................................................................................... 16
Franchiseyrittäjä on erilainen yrittäjä ............................................. 60
Kaupan tilastot ...................................................................................... 18
R-kioski on vuoden franchisingketju............................................... 62
Teema: Rekrytoinnin ABC ................................................................ 20
Panosta rekrytoinnin onnistumiseen .............................................. 22
Yksityisyydensuoja on työelämässä korkealla ............................. 24
Mikä tekee työpaikasta houkuttelevan? ....................................... 26
Vuokrattavana ammattitaitoista työvoimaa.................................. 28
Menestyvät kauppakeskukset:
Kauppakeskusten palvelut monipuolistuvat ................................ 64
Maailman kauppa ................................................................................. 68
Uutta kaupan maailmassa .................................................................. 70
Lukijan palsta ja messukalenteri ....................................................... 76
Seuraava lehti ........................................................................................ 78
Suomen ensimmäiset Retail Awards -voittajat palkittiin .......... 30
Toimialakatsaus: Remontoijat pyörittävät rautakauppaa ......... 32
Kukat valtaavat marketit ..................................................................... 34
Etähallittavuus tuli pullonpalautuskoneisiin ................................. 38
Näytöillä kaivattua lisämyyntiä ......................................................... 40
VUOKRATTAVANA
AMMATTITAITOISTA
TYÖVOIMAA
Sivu 28
FirmaAuto-liite .................................................................................. 43
Ajankohtaista asiaa yritysautojen maailmasta.............................. 46
Land Rover Discovery – ylellisesti tiellä tai sen vieressä .......... 48
Mercedes-Benz – maakaasulla ympäristöystävällisesti ............. 50
Automaattinen ajopäiväkirja – työssään ajavan unelmalaite .. 52
KANNEN KUVA
Matti Matikainen
KUVASSA:
Jussi Siiriäinen
2 | 2010
Kaupan Maailma
5
Huhtikuu KAUPAN MAAILMASTA
Koonnut THEA EKHOLM
Helsingin Kluuvissa avautui helmikuussa apteekki, jossa on toteutettu visuaalista myymäläsuunnittelua. Apteekkari
Pia Moksi kertoo, että kiireiselle kaupunkilaiselle haluttiin luoda apteekki,
jonne on helppo tulla asioimaan.
– Panostin erityisesti visuaaliseen
myymäläsuunnitteluun, koska halusin
apteekkini erottuvan massasta. Onnistuimme yhteistyökumppanini JRA Finland Oy:n kanssa tässä työssä mielestäni niin hyvin, että voimme puhua jopa
design-apteekista, Pia Moksi sanoo.
Apteekissa on esillä runsaasti niin itsehoitotuotteita kuin apteekkikosmetiikkaa. Kun perinteisessä apteekissa tuotteet löytää vaivan nimen, esimerkiksi
”särky”, perusteella, Kluuvin apteekissa
asiakas suunnistaa tuotebrändien mukaan.
Yhä useampi asiakas ostaa apteekista myös kosmetiikkaa. Euroopan johtava
apteekkikosmetiikkasarja Vichy avasi
yhteistyössä Kluuvin apteekin kanssa
samalla Suomen ensimmäisen dermokosmetiikkakeskuksen. Kuluttaja saa
keskuksesta tuotteiden lisäksi henkilökohtaista opastusta ihonhoidossa.
Kluuvin apteekissa työskentelee myös
kosmetologi. Kosmetiikkaosastolla on
hoitohuone, jossa voidaan neuvonnan
Teksti ja kuva PIIA KUNNAS
Design-apteekki avautui Helsingissä
lisäksi tehdä esimerkiksi ihoanalyysejä
erilaisten tapahtumien yhteydessä. Apteekissa tullaan pitämään myös asiakasiltoja, joissa asiantuntijat kertovat esimerkiksi eri ihotyyppien hoidosta.
Reseptiasiakkaille Kluuvin apteekki
tarjoaa uudenlaisen palvelun.
– Reseptipussiin voi jättää reseptit
ja Kela-kortin yhteystietoineen. Farmaseutti ottaa yhteyttä asiakkaaseen, jos
reseptissä on erityistä kysyttävää. Lääkkeet voi noutaa valmiiksi laitettuina noin
puolen tunnin kuluttua tai vaikka työpäivän jälkeen, Moksi kertoo.
eKioski tuo verkkokaupan asiakkaan luo
Suomen Maksuturva Oy:n ja Marketmedia Oy:n yhteistyössä kehittämä eKioski
on helppoon ostamiseen tarkoitettu palvelupääte, joka sopii kaupan keskusliikkeille, ketjuille ja muille verkkokauppaa
käyville yrityksille. eKioski siirtää verkkokaupan ostosten teon sinne, missä
asiakkaat liikkuvat. Ostopäätöksen voi
tehdä heti esimerkiksi messuilla, kauppakeskuksissa, odotustiloissa ja jopa
myymälöissä.
– Asiakas voi päättää ostaa tuotteen
ilman maksukorttia tai pankkitunnusta.
Tuotteet maksetaan kotona verkkopankissa ja niiden saapumista voi seurata
verkossa, Suomen Maksuturva Oy:n toimitusjohtaja Mikael Smeds kertoo.
6
Kaupan Maailma 2
| 2010
Maksu siirtyy Maksuturvan palvelusta
myyjälle sen jälkeen, kun asiakas on vastaanottanut tilaamansa tuotteet. Tämä
tekee ostamisen turvalliseksi varmistaen
sekä ostajan että myyjän tyytyväisyyden.
– Asiakas voi selailla tuotteita ja tarjouksia isolla kosketusnäytöllä ja tehdä ostopäätöksen eKioskin verkkokaupassa, Marketmedia Oy:n mediaverkkopalveluista
vastaava johtaja Karri Naakka jatkaa.
Linjakkaaksi muotoillun ja vapaasti
seisovan eKioskin voi sijoittaa sopivimpaan paikkaan, sillä sen verkkoyhteys
toimii myös langattomasti. eKioskin
ominaisuuksien ympärille voidaan myös
räätälöidä kaupan konseptiin parhaiten
sopivat kuoret, teknologia ja ilme.
Tehokkaita keinoja parantaa
korttimaksamisen turvallisuutta
Erilaisiin järjestelmiin tallennettavien tietomäärien kasvaessa tietomurrot ja -vuodot ovat entistä vakavampi
uhka yrityksille. Helmikuussa paljastuneessa isossa tietomurrossa suuri
määrä maksukorttitietoja päätyi rikollisiin käsiin. Korttitietovarkauksista ei yleensä aiheudu kustannuksia maksukorttien omistajille, mutta
yrittäjälle tai kauppiaalle tietomurto
voi tulla kalliiksi. Kauppiaan kustannukseksi voivat tulla paitsi varastettujen korttitietojen väärinkäyttö myös
tietomurron selvityskulut ja korttiyhtiöiden määräämät sakot, mikäli voidaan osoittaa, että tietomurto johtui
kauppiaan tietojärjestelmän heikosta
tietoturvasta.
PCI-standardin noudattaminen
yrittäjän vastuulla
Yrittäjät voivat parantaa korttimaksamisen turvallisuutta ja pienentää
tietomurtoihin liittyviä liiketoimintariskejä noudattamalla kansainvälisen
korttimaksamisen yhteisön, Payment
Card Industryn (PCI), standardeja. PCIstandardeihin kuuluva PCI DSS -tietoturvastandardi ohjaa maksukorttien tilija tapahtumatietojen vastaanottamista,
käsittelyä, välittämistä ja tallentamista
määrittelemällä teknisten vaatimusten
minimitason, jota kaikkien korttimaksuja käsittelevien toimijoiden tulee noudattaa.
– Tietoturva-asiat ovat harvoin yrittäjien ydinosaamista ja päällimmäisenä
mielessä, kauppiaspalveluista vastaava
johtaja Björn Ulander Luottokunnasta
kertoo.
Hän muistuttaa, että PCI DSS -tietoturvastandardin noudattaminen on
pakollista kaikille kansainvälisiä maksukortteja, kuten Visa ja MasterCard,
vastaanottaville kauppiaille sekä muille
korttitietoja käsitteleville tahoille, kuten
kauppiaan käyttämille korttimaksutapahtumia käsitteleville alihankkijoille,
korttimaksamisen palveluyhtiö Luottokunnalle ja pankeille.
– Aivan kuten muukin yrityksen tietoturva korttimaksamisen turvallisuus
on yrittäjän vastuulla. Kauppiaan tulee
varmistaa, että kaikki yrityksen korttimaksamiseen liittyvät maksupäätteet,
-järjestelmät, -ohjelmistot ja prosessit
ovat tietoturvaltaan PCI-standardin
määrittelemällä minimitasolla, Ulander
muistuttaa.
Lisätietoa PCI-standardista ja sen
noudattamisesta löytyy Luottokunnan
Internet-sivuilta osoitteesta http://www.
luottokunta.fi/fi/pci/
5
LYHYTTÄ
ATRIA SAI
ISO 22000 -SERTIFIKAATIN
Atria Suomi Oy:n tuotantotoiminnoille ja A-Logistiikan
toiminnalle on myönnetty ISO
22000 elintarviketurvallisuuden hallintaja laatusertifikaatti. Tämän jälkeen Atrialla on käytössään ISO 9001, ISO 14000 ja
ISO 22000 -sertifikaatit.
HUURTEELTA VARASTOLAAJENNUS MOSKOVAAN
Huurre Group toteuttaa saksalaiselle Metro-yhtymälle mittavan varastolaajennuksen Moskovan lähelle Noginskiin. Laajennuksen
keskeinen osa on uusi pakastevarasto,
johon kuuluu käsittelytila, tilat tuoreen
kalan käsittelyyn sekä alkoholivarasto.
TIINA OKSALASTA
KULUTTAJA-ASIANTUNTIJA
Erikoiskaupan Liiton toimitusjohtaja Tiina Oksala aloitti
maaliskuun alussa Kaupan liiton kuluttaja-asiantuntijana. Hänen vastuullaan on toimia Kaupan liiton kuluttajavaliokunnan asiamiehenä ja sihteerinä
nykyisen Erikoiskaupan Liiton toimitusjohtajan tehtävänsä lisäksi.
VUODEN LEIPÄKAUPPA
ON OULUSSA
Erikoiskaupan myynti
laski viime vuonna
Erikoiskaupan myynti (pl. apteekki- ja
terveydenhoitotarvikkeet) laski Tilastokeskuksen mukaan 6,6 prosenttia vuonna 2009 verrattuna edelliseen vuoteen.
Koko vähittäiskaupan myynti puolestaan laski 1,7 prosenttia.
Erikoiskaupan eri toimialoilla myynti kehittyi viime vuonna hyvin vaihtelevasti. Eniten myynti laski vuoteen 2008
verrattuna vene- ja veneilytarvikkeiden
kaupassa (-23,5 %), televiestintälaitteiden kaupassa (-13,5 %), sähköisten
kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan
kaupassa (-10,4 %) sekä rautakauppatavaroiden, maalien yms. kaupassa (-10,4
%). Myyntiään kasvatti viime vuonna erityisesti optisen alan kauppa (+ 8,0 %).
Myynti kasvoi myös urheiluvälineiden
kaupassa (+2,9 %) ja puutarhakaupassa
(+1,3 %).
Suomen Leipuriliitto ry paikallisyhdistyksineen on valinnut
14. kerran Vuoden Leipäkaupan.
Vuoden 2010 Leipäkauppa on oululainen
K-citymarket Kaakkuri, jonka kauppiaina
toimivat Pirkko ja Jukka Ruusu.
SUOMALAINEN SAAPAS
VOITTI RUOTSISSA
Ruotsin Puolustusvoimat marssii jatkossa Nokian Jalkineissa, sillä suomalainen saapas
voitti Ruotsin Puolustusvoimien tiukan
tarjouskilpailun. Hyvä kokemus Nokian
Jalkineista sekä maineen mukainen korkea laatu olivat avaintekijöitä tiukassa
tarjouskilpailussa.
2 | 2010
Kaupan Maailma
7
Huhtikuu KAUPAN MAAILMASTA
Kosmetiikka- ja
pesuainemarkkinat kasvoivat
Teknokemian ala jatkoi kasvuaan
vuonna 2009. Suomen kosmetiikka- ja
hygieniatuotemarkkinoiden arvo oli 416
miljoonaa euroa ja muutos vuoteen 2008
verrattuna oli 1,7 prosenttia. Pesu- ja
puhdistusvalmisteiden myynti kasvoi
kuluttajatuotteissa voimakkaasti eli 7,0
prosenttia ja laitosten ja teollisuuden
ammattilaistuotteissa 2,1 prosenttia.
Yhteensä kuluttaja- ja ammattilaispe-
suainemarkkinan arvo oli 180 miljoonaa
euroa. Suurin kasvu nähtiin hygieniatuoteryhmässä. Ihon- ja hiustenhoitotuotteiden myynti laski maltillisesti,
mihin vaikutti kuluttajien siirtyminen
osittain edullisemman hintaluokan
tuotteisiin.
Luvut perustuvat Teknokemian Yhdistys ry:n jäsenyritysten ilmoittamiin
lukuihin vuodelta 2009.
Krunexin
ruokatehdas Juvalle
Pajuniemi Group Oy:n omistama Krunex
Oy siirtää pääosan tuotannostaan Juvalle,
jossa yrityksen valmisruokatehdas aloittaa toimintansa kesän jälkeen. Krunex
Oy valmistaa kotiruokareseptein käsityönä tehtyjä valmisruokia kaupan palvelulinjastoihin sekä á la carte -ruokaa ammattikeittiöille. Uusissa toimitiloissaan
yritys aloittaa myös luomuvalmisruokien
valmistuksen. Sijaintipaikaksi Juva sopii
hyvin muun muassa luomuraaka-aineen
saannin sekä alueelle syntyneen elintarvikeyritysten verkoston takia.
Vinkkejä vastuulliseen
kuluttamiseen
Suosiako ulkomailla tuotettua luomua
vai kotimaisia kasviksia? Kumman hiilijalanjälki on suurempi: lehmänmaidon
vai soijajuoman? Tätä kaikkea miettii
kuluttaja kaupan hyllyjen välissä pyöriessään. S-ryhmä onkin julkaissut kuluttajan avuksi Vastuullisen kuluttamisen
oppaan. Päivittäis- ja käyttötavarakauppaan keskittyvä opas tarjoaa näkökulmia
ja tietoa arkisten ostosreissujen avuksi.
– Vaikka opas ei tarjoa suoria ostosuosituksia, avaa se silmät näkemään eri vaihtoehtojen taustalla olevia tekijöitä, SOK:n
viestintäjohtaja Suso Kolesnik toteaa.
Opas löytyy osoitteesta www.yhteishyva.fi.
Panimojuomien myynti
laski hieman vuonna 2009
Olutta, siideriä, long drink -juomia, kivennäisvesiä ja virvoitusjuomia myytiin
yhteensä 820,4 miljoonaa litraa. Kulutus laski edellisvuoteen verrattuna 6,8
miljoonaa litraa eli 0,8 prosenttia. Kotimaista olutta myytiin yhteensä 419
miljoonaa litraa. Edelliseen vuoteen verrattuna myynti pysyi lähes ennallaan,
kasvua oli 0,4 prosenttia. Oluesta suurin osa myytiin vähittäiskaupan kautta.
Ravintolamyynti laski. Sen osuus kokonaismyynnistä oli noin 16 prosenttia.
Alkon osuus oluen myynnistä oli 2,4
prosenttia.
8
Kaupan Maailma 2
| 2010
Reilun vuoden aikana alkoholiveroa
on korotettu Suomessa kolme kertaa. Samaan aikaan alkoholin kokonaiskulutus
laski viime vuonna vain kaksi prosenttia.
Veronkorotusten merkittävin seuraus
näkyykin alkoholin matkustajatuonnin
roimana kasvuna. Viime vuonna juomakategorioiden yhteenlaskettu kasvu oli
yli 20 prosenttia.
– Matkustajatuonti on jo huomattavasti suurempaa kuin koko Suomen ravintolamyynti, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Tero
Kallio toteaa.
Illan aukiolo
pitenee Siwoissa ja
Valintataloissa
Suomen Lähikauppa Oy pidentää 180
Siwan ja 50 Valintatalon aukioloa kaikkina iltoina.
– Kokemuksemme uusista aukioloajoista on se, että asiakkaat ovat ottaneet
etenkin arjen iltatunnit omakseen. Kello
21–23 halutaan tehdä yllättävän paljon
ruokaostoksia, joten vastaamme kysyntään laajentamalla ilta-aukioloa entisestään, Suomen Lähikaupan Kuluttajat ja
brändit -toiminnosta vastaava johtaja
Kimmo Backman sanoo.
Uusi EU:n luomulogo
on julkaistu
Euroopan komission järjestämä äänestys
EU:n uudesta
luomulogosta
on päättynyt.
Voittajaksi kansalaiset äänestivät vihreällä taustalla olevan tähtien muodostaman lehtikuvion. Luomuasetus ja uudet
pakkausmerkintävaatimukset astuvat
voimaan heinäkuun 2010 alusta kaikissa
jäsenmaissa. Kestää jonkin aikaa ennen
kuin kaikissa tuotteissa näkyvät uudet
pakolliset pakkausmerkinnät, sillä vuoden 2011 loppuun asti sallitaan myös
vanhan luomuasetuksen mukaisten pakkausmateriaalien käyttö.
EU:n luomulogo on heinäkuun 2010
alusta alkaen yksi kolmesta pakollisesta merkinnästä valmiiksi pakatuissa
luomuelintarvikkeissa. Muita pakollisia
merkintöjä ovat tarkastusviranomaisen
tai -laitoksen tunnusnumero ja maininta, missä tuotteen maatalousperäiset
raaka-aineet on tuotettu.
Lumene täyttää
40 vuotta
Pohjoisista kauneusraaka-aineista menestyksensä luonut suomalainen Lumene Oy täyttää tänä vuonna 40 vuotta.
Lumene-kosmetiikan tarina sai alkunsa
vuonna 1970 Kuhmoisissa sijaitsevan
Lummenne-järven rannalta, jonka mukaan tuotemerkki nimettiin. Lumenetuotesarja nousi muutamassa vuodessa
Suomen markkinajohtajaksi, ja se on säilyttänyt asemansa tähän päivään asti.
Lumene-tuotteiden vienti ulkomaille
alkoi 1980-luvulla, mutta varsinaisen
läpimurron tuotteet tekivät ulkomailla
2000-luvun alussa, jolloin lakan siemenöljyä sisältävä Vitamin C+ sarja tuotiin
markkinoille.
Tällä hetkellä Lumene valloittaa Yhdysvaltojen kilpailtuja kosmetiikkamarkkinoita. Yrityksen tuotteet ovat päässeet
kahden Yhdysvaltojen laajimman alan
kauppaketjun, CVS:n ja Walgreensin
valikoimiin, joten Lumenen suosituimpia ihonhoitotuotteita on tarjolla yli
14 000 myyntipisteessä ympäri maata.
AVAUTUVAT OVET
S-RYHMÄ
PIRKANMAAN OSUUSKAUPALLE
UUSI SALE
ABC KOLMENKULMAN
HARJANNOSTAJAISET NOKIALLA
Pirkanmaan Osuuskauppa
on ostanut Tampereentien ja
Pirkkalantien risteyksessä
sijaitsevan kiinteistöosakeyhtiön, johon
rakennetaan vuoden 2010 aikana liiketila noin 300 neliömetrin kokoiselle
Sale-myymälälle. Piha-alueelle tulee yli
50 pysäköintipaikkaa. Liikekiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla, joten sinne
on helppo poiketa myös ilman autoa.
Pirkanmaan Osuuskauppa
on rakennuttamassa uudelle
Nokian Kolmenkulman yritysalueelle Pirkanmaan suurimman
sekä tarjonnaltaan monipuolisimman
ABC-liikennemyymälän. Liikennemyymälä ABC Kolmenkulman harjannostajaisia vietettiin tammikuussa.
Rakenteilla olevaan uuteen liikennemyymälään tulee mittarikentän lisäksi
S-market, 500-asiakaspaikkainen ravintola ja suuri terassi, pesukatu, kokoustilat ja -palvelut sekä jonkin verran
ulosvuokrattavaa tilaa. Tavoitteena
on käynnistää ABC-liikennemyymälän liiketoiminta huhtikuussa 2010.
PRISMA IDEAPARK
ON VALMIS
Pirkanmaan Osuuskauppa
on saanut Prisma Ideaparkin
muutostyöt valmiiksi, ja Prisman avajaisia vietettiin helmikuussa.
Lempäälän Ideaparkin Euromarketin
liiketoiminta siirtyi yhdessä Koivistonkylän Euromarketin kanssa Pirkanmaan
Osuuskaupalle tammikuun alussa 2010.
Osuuskauppa käynnisti molempien yksikköjen muutostyöt Prismoiksi, ja päivittäistavaraosastot avattiin molemmissa Prismoissa tammikuun 12. päivä.
LIELAHDEN PRISMAN
PERUSKIVI MUURATTIIN
Ensimmäisen Tampereen länsipuolelle tulevan Prisman
peruskivi muurattiin Lielahdessa maaliskuussa. Prisma-keskuksen
rakentaminen aloitettiin loppuvuodesta
2009, ja tavoitteena on avata hypermarket asiakkaille alkukeväästä 2011.
Prisma Lielahti on Pirkanmaan Osuuskaupan kuudes Prisma ja se sijoittuu
Lielahdessa keskeiselle alueelle Turvesuonkadun ja Lielahdenkadun väliselle
tontille. Prisma-keskuksen yhteyteen
piha-alueelle on tulossa myös ABC-automaattiasema.
ERIKOISKAUPPA
BILTEMA AVAA MYYMÄLÄN
KOKKOLAAN
Bilteman kova kasvu jatkuu
taantumasta huolimatta. Uusin tavaratalo avattiin Kokkolaan maaliskuun lopulla. Se on yrityksen yhdeksäs myymälä Suomessa. Tänä
vuonna uusia myymälöitä on tarkoitus
avata Pohjoismaissa jopa kymmenkunta,
mikä nostaakin niiden lukumäärän yhteensä yli seitsemäänkymmeneen.
– Länsi-rannikolla ja Pohjanmaalla
on ollut paljon kysyntää ja toiveita Bilteman saapumisesta ja pystymme nyt
vihdoinkin palvelemaan asiakkaitamme
myös siellä, Tommy Dolivo Biltema
Suomi Oy:stä kertoo.
Muut Bilteman tavaratalot sijaitsevat
Tampereella, Kaarinassa, Helsingissä,
Espoossa, Jyväskylässä, Kempeleessä,
Raisiossa ja Lappeenrannassa.
Tutustu Kaupan
Maailma -lehden
nettisivuihin
osoitteessa
http://km.bbm.fi
2 | 2010
Kaupan Maailma
9
Huhtikuu
TIEDONJYVÄ
Teksti THEA EKHOLM | Kuva Futureimagebank
Hyvä tietää
Nuorella työntekijällä tarkoitetaan
alle 18-vuotiasta työntekijää. Työhön
voidaan pääsääntöisesti ottaa 15 vuotta
täyttänyt peruskoulunsa lopettanut
henkilö. 14-vuotias tai tänä vuonna
14 vuotta täyttävä voi tehdä enintään
puolet loma-ajastaan kevyttä työtä.
15-vuotias voi tehdä työsopimuksen
itse, alle 15-vuotiaan puolesta sen
allekirjoittaa huoltaja tai nuori itse
huoltajan suostumuksella.
Palkan suuruus ilmenee yleensä ko.
alan työehtosopimuksesta. Nuorille
maksettavat palkat ovat keskimäärin
70–90 prosenttia alimmasta
taulukkopalkasta.
15 vuotta täyttäneen työaika saa olla
yhtä pitkä kuin täysi-ikäisenkin ja
määrätyin rajoituksin myös ylitöiden
tekeminen on sallittua. Alle 15-vuotiaan
työpäivä saa olla enintään 7 tuntia eikä
ylitöitä saa teettää.
Alle 15-vuotiaan työaika tulee
pääsääntöisesti sijoittaa klo 8.00 ja 20.00
väliseen aikaan ja 15 vuotta täyttäneen
klo 6.00 - 22.00 väliseen aikaan. Yötyö
on nuorilta kielletty.
Työtehtävät on suhteutettava nuoren
fyysiseen ja henkiseen suorituskykyyn.
Nuorten työnopastuksesta ja työn
valvonnasta tuleekin kantaa erityistä
huolta.
Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut
asetuksen nuorille työntekijöille
vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta.
Niitä ei saa teettää ollenkaan alle
16-vuotiailla.
Kesätyön
pelisääntöjä
Parhaillaan on käsillä se aika vuodesta,
jolloin kesätyöntekijät alkavat hakeutua
työpaikkoihin. Kesätöissäkin on huomioitava työsuojeluasiat ja työehdot.
10
Kaupan Maailma 2
| 2010
Jos työsuhde on tarkoitettu
kestämään yli kolme kuukautta, on
nuorelle työntekijälle suoritettava
terveystarkastus työnantajan
kustannuksella viimeistään kuukauden
kuluessa työsuhteen alkamisesta.
Terveystarkastusta ei tarvitse tehdä, jos
työ on kevyttä liike-, toimisto- tai muuta
niihin verrattavaa kevyttä työtä.
Kesätyö päättyy työsopimuksessa
sovitun ajan kuluttua ilman
irtisanomisaikaa. Lopputili on
maksettava viimeisenä työpäivänä, ellei
muuta ole sovittu.
Työntekijällä on oikeus saada
työsuhteen päättyessä työtodistus.
Lähde: Työsuojeluhallinto
Hartwall Jaffa Jackfruit
, %('")%$$ &""!(""(('((&(#!
#"'-+' -""$!-"'%##$$""
, (#!#"&#%!('''(# #"&')#''
")%)#'(&(#!"( (''#%+!-"
, -""''-)-((&!(# &'&!!"# # (''%# Hartwall Jaffa Pitahaya Light
, '+" #--%! !-$$ &""
!(""(('((&(#!#"%&&-&! !"%#!&
, (#!#"!('''( !-&#% &$%'! , %'* .'+'"!(#"'( ('
( ('' '('(&#
()(#"(&'(#''"
%'* . ''+ !-(&'(#'# !++"'!"&'+&( ('''#)''#)#"'!(
'&"!%"# Uutuuksia ei voi olla huomaamatta mediassa
, &-"!&'()'(('(('"-+)-'' )&#&&
#()'''%&&"'%"'&&-
, ('((&!"#""" &-&%'* .'('"
%!#&&!'') %-""-+)++ -
Myyntiyksikön EAN-koodi
352 Hartwall Jaffa Jackfruit
$ #,
$ # )+
353 Hartwall Jaffa Jackfruit
$ #,
$ # )+
354 Hartwall Jaffa Jackfruit
$ #, )$( #
355 Hartwall Jaffa Pitahaya Light 356 Hartwall Jaffa Pitahaya Light 357 Hartwall Jaffa Pitahaya Light
$ #,
$ # )+
$ #, )$( #
$ #,
$ # )+
Kuluttajapakkauksen EAN-koodi
352 Hartwall Jaffa Jackfruit
0,5 l plo
353 Hartwall Jaffa Jackfruit
1,5 l plo
355 Hartwall Jaffa Pitahaya Light 356 Hartwall Jaffa Pitahaya Light
1,5 l plo
0,5 l plo
2 | 2010 Kaupan Maailma 11
.**&(/*.#2/$(-)'&(/*.#
Helmikuu
KAUPAN TEKIJÄ
Iltaisin työskentelevä ylivartija Karri Horsma G4S:stä
tietää, että työvuoro kuluu nopeasti, kun tulee kaikkien
kanssa hyvin juttuun. Ikävistäkin tilanteista selviää
yleensä rauhallisesti puhumalla.
Teksti SARI SUOMALAINEN Kuvat MATTI MATIKAINEN
Karri Horsma
rauhoittaa
rähinöitsijän puhumalla
Jokaisen työpäiväni aikana...
käyn alueeseeni kuuluvissa myymälöissä. Myymäläpäälliköt ovat tulleet tutuiksi ja heidän kanssaan vaihdan kuulumisia myös muista kuin työasioista.
Työn vuoksi olen valmis...
vaikka perumaan vapaapäivän. Meillä
on loistava ryhmähenki ja tarvittaessa
joustamme työvuoroissa. Arvostan sitä,
sillä silloin tällöin itsellekin osuu meno,
jota ei voi tai halua perua.
Työkavereiden mielestä...
olen ilmetty Clark Kent. Lisää vettä
myllyyn työkaverit saivat, kun pidin
Teräsmies-paitaa työtakin alla. Tässä
työssä ei pärjää ilman reipasotteista
huumoria!
Urani paras hetki oli, kun...
minulle ehdotettiin ylivartijan työtä.
Ylivartija on vuoron esimies, jolle ilmoitetaan muun muassa poikkeavista
tilanteista tai kysytään toimintaohjeita. Hän myös jakaa vuoroon lähteville
vartijoille varusteet, ja vuoron päätyt-
12
Kaupan Maailma 2
| 2010
tyä taas kerää ne.
Koen nimityksen arvostuksena tekemälleni työlle. Hyvää palautetta on aina mukava saada; se antaa lisää ryhtiä.
Välitän mielelläni palautetta oman vuoroni vartijoille. Ammattilaiset osaavat
suhtautua palautteeseen myös silloin,
kun tekemisissä on pientä parannettavaa.
Olen saanut parhaan opin työhöni...
tekemällä tätä työtä. Kokemus karttuu,
kun selviää erilaisista tilanteista. Vaikeatkin tilanteet oppii hoitamaan rutiinilla, eikä niitä enää jännitä niin kuin
uran alussa. Ylivartijakollegoilta olen
myös saanut toimivia vinkkejä.
Olen yllättynyt siitä, että työelämässä...
tapaa niin erilaisia ihmisiä samoissa tehtävissä. Fyysinen olemus ei niinkään vaikuta, vaan se, miten hyvin tulee toimeen
ihmisten kanssa.
Joskus minua harmittaa, kun...
näpistelijä pääsee pakoon. Tilannet-
ta on kuitenkin turha jäädä murehtimaan, kun tietää tehneensä parhaansa. On myös turhauttavaa törmätä aina
uudestaan samoihin ammattinäpistelijöihin.
Kun haluan rentoutua...
vietän aikaa ystävieni kanssa. Käymme
kuntosalilla, pelaamme tennistä ja liikumme yöaikaan myös viihteellä. Perheen yhteinen harrastus on golf. Vaikka olenkin aloittelija, olen pärjännyt
perheen sisäisissä turnauksissa jo ihan
kohtuullisesti.
Viettäisin mieluiten työpäiväni...
opettaen ja ohjaten alalle tulevia uusia
vartijoita. Pian koulutettavaksi tulevat
kesätyössä vartijoina toimivat henkilöt.
Haluaisin laittaa kahvihuoneen seinälle sanonnan...
vielä on jotain kokematta. Vaikka luulee,
että on työssä jo nähnyt ja kokenut kaiken mahdollisen, niin aina tulee jotain
uutta ja odottamatonta.
hetki
s
a
r
a
p
Urani ulle
n min
tijan
oli, ku
ylivar
n
i
i
tt
e
ehdot
työtä.
G4S
Markkinajohtaja arvokuljetuksissa ja
toiseksi suurin turvallisuusalan yritys
Suomessa.
Liiketoiminta-alueina turvallisuus-,
lukitus- ja arvokuljetuspalvelut. Palveluina
mm. erilaiset turvallisuusratkaisut,
kuten kiinteistöjen hallinta, tapahtumat,
arvokuljetukset, tekniikka ja konsultointi.
Työllistää yli 2 500 henkilöä yli
20 paikkakunnalla, liikevaihto
90 milj. €/2008.
Kansainvälinen G4S-konserni syntyi 2004,
kun Securicor plc:n ja Group 4 Falck A/S:n
turvallisuusliiketoiminnat yhdistyivät.
Toimii yli 110 maassa kuudella
mantereella. Maailman toiseksi suurin
yksityinen työnantaja; työllistää yli
600 000 henkilöä. Pääkonttori
Crawleyssa, Isossa-Britanniassa.
Uusina palveluina pienille ja keskisuurille
yrityksille suunnattu G4S Yritysturva, joka
perustuu kiinteään kuukausihinnoitteluun
ja G4S Cash 360 -rahankäsittelylaite ja
-palvelu.
2 | 2010
Kaupan Maailma
13
Huhtikuu
HYVÄ TYÖVIRE
Vanha tai hoitamaton tyyny saattaa olla syynä
esimerkiksi niska-hartiakipuihin, flunssaan, silmien
rähmimiseen tai jopa astmaan.
Teksti ja kuva Unikulma
Huolla myös tyynyä
M
oni tietää, että petivaatteet pitäisi imuroida ja tuulettaa
säännöllisesti. Harvempi kuitenkin huoltaa tyynyä niin usein kuin pitäisi.
– Tyyny pitäisi huoltaa ja pestä jopa
kerran kuukaudessa, koska tyynyllä on
hyvin suuri vaikutus meihin monella tavalla, Unikulman ergonomiasuunnittelija Jenni Rautio kertoo.
Koska vietämme tyynyn kanssa jopa
kahdeksan tuntia vuorokaudessa, se on
erittäin otollinen paikka epäpuhtauksille. Kaikki öisin erittämämme kuona-aineet, hilse ja hiki imeytyvät tyynyyn ajan
kuluessa ja vähitellen tyynyn täyte alkaa
paakkuuntua ja likaantua. Lämpimästä
ja hiukan kosteasta tyynystä tulee pölypunkeille ja bakteereille mieluisa paikka
lisääntyä.
– Huoltamaton, paakkuinen tyyny ei
täytä enää tyynyn tehtävää, eikä se anna niskalle tukea. Unesta voi tulla hyvin
levotonta, jos yön aikana joutuu korjailemaan tyynyn asentoa ja asettelemaan
kättä niskan alle tueksi. Vielä jos ihminen on herkkä, jopa nenän tukkoisuus
ja silmien rähmiminen saattavat johtua
siitä, että tyyny on ollut liian kauan käytössä tai sitä ei ole huollettu.
Tyyny pitäisi pestä kerran kuukau-
”
Lämpimästä ja hiukan kosteasta
tyynystä tulee pölypunkeille ja
bakteereille mieluisa paikka lisääntyä.”
dessa. Erityisesti pesu on paikallaan
silloin, jos on ollut flunssassa tai kärsii
vaihdevuosista. Flunssasta tervehtymisen jälkeen myös muut petivaatteet olisi
hyvä pestä ja koko vuode imuroida, jotta
bakteerit eivät jää itämään.
– Tyynymateriaalien pitäisi olla laadukkaita ja kestää 60-asteinen konepesu.
Tyynyn voi sujauttaa kuivausrumpuun,
jos pesuohjeet sen sallivat. Huuhteluainetta ei kannata käyttää, sillä se tekee
tyynystä paakkuuntuneen.
Tyynyn kuntoa pitäisi tarkkailla säännöllisesti. Uusi tyyny pitäisi hankkia jopa vuoden tai kahden välein.
– Jos aamuisin kärsii niskakivuista
tai huomaa, ettei tyyny enää palvele
entiseen tapaan, kannattaa ostaa uusi,
Rautio toteaa.
Tyynykin täytyy säätää
Yhtä lailla kuin työpöydän voi
säätää itselleen sopivan
korkuiseksi, täytyisi
14
Kaupan Maailma 2
| 2010
myös tyyny säätää nukkumisasennon
mukaan. Tyyny ei vaikuta pelkästään
niska-hartiaseutuun, vaan sillä on vaikutusta jopa alaselän lihasten rentoutumiseen.
– Kun asiantuntijan kanssa on valittu
oikeanlainen tyyny, se pitäisi vielä kotona säätää sopivaksi omassa sängyssä.
Ergonominen tyyny koostuu kolmesta
osasta. Alaosa on kiilamainen ja sen voi
halutessaan ottaa kokonaan pois, mikäli tyyny tuntuu liian korkealta omassa
sängyssä. Kiilaosan voi myös kääntää
toisinpäin, jolloin se tukee hieman enemmän niskan aluetta. Tyynyn poimuinen
pinta tekee siitä pehmeän, mutta antaa
riittävän tuen niskalle ja kaulalle sekä
rentouttaa kokonaisvaltaisesti lihaksia,
Unikulman ergonomiasuunnittelija Jenni Rautio sanoo.
Myös lasten tyynyihin kannattaisi
kiinnittää enemmän huomiota.
– Hyvin usein lapselle annetaan useamman vuoden käytössä ollut tyyny,
joka on jo likainen ja pölyinen. Herkemmälle lapselle tyyny saattaa olla allergisoiva tai jopa myöhemmin aikuisena
astmaa aiheuttava tekijä. Siten lastenkin tyynyihin ja muihin vuodevaatteisiin pitäisi kiinnittää huomiota ja
huoltaa niitä yhtä usein kuin aikuisten
petivaatteita.
- ainutlaatuinen
tuoteperhe!
Elämäsi vesi
Novelle 4–8/2010 mediakartta
huhti
TV
touko
kesä
TV
heinä
TV
PRINTTI
TV
elo
TV
PRINTTI
RADIO ohjelmayhteistyö
Digimainonta
TV yhteistyö Fruity Junior ”Vanessa & pikkuväki”
Novelle Plus tuoteperhe
Novelle kivennäisvedet
Nii maailmalla
Niin
il ll kuin
k i Suomessakin
S
ki ih
ihmisillä
i illä on kasvava
k
tarve pitää huolta itsestään. Hartwall lanseeraa ensimmäisenä Suomessa tähän kysyntään kivennäisvesipohjaisen tuoteperheen, joka edistää hyvinvointia helpolla
tavalla.
Novelle Plus tuotteisiin on lisätty jokapäiväisen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä kivennäisaineita ja vitamiineja. Novelle Plus Kalsium vahvistaa luustoa, Magnesium
auttaa lihaksia elpymään rasituksen jälkeen ja Sinkissä
on vitamiineja sekä mineraaleja ihon hyväksi.
Kokeile ja suosittele asiakkaillesi!
Novelle Plus Magnesium +C
Novelle Plus Sinkki +E
0,5l
kuluttajapakkaus
0,5l
kuluttajapakkaus
0,5l
24 plo/levy
myyntiyksikkö
0,5l
24 plo/levy
myyntiyksikkö
1,5l
kuluttajapakkaus
1,5l
kuluttajapakkaus
1,5l
12 plo/levy
myyntiyksikkö
1,5l
12 plo/levy
myyntiyksikkö
Novelle Plus Kalsium
0,5l
kuluttajapakkaus
0,5l
24 plo/levy
myyntiyksikkö
1,5l
kuluttajapakkaus
1,5l
12 plo/levy
myyntiyksikkö
Hartwall tilauskeskus:
Kauppakanava puh. 08001 - 52 332
Ravintolakanava puh. 08001 - 58 662
2 | 2010
Kaupan Maailma
15
Huhtikuu
LUETTUA
Teksti PIIA KUNNAS
Lukunurkka suosittelee
Sponsoroinnin käsikirja
Tämä tuhti tietopaketti tarjoaa runsaasti tietoa sponsoroinnista ja sen hyödyntämisestä yrityksessä. Hyödyntäminen
onkin avainsana, sillä aina yritykset eivät osaa hyödyntää
kohdetta täysimääräisesti omassa viestinnässään, vaikka
sopimus olisikin olemassa. Sponsorointi vaatii strategian,
jotta sopimuksia ei solmita vaikka vain sen perusteella, mitä johtaja itse arvostaa tai harrastaa.
Kirjassa luodaan katsaus siihen, mikä on sponsorointia
ja millaisia tasoja siinä on. Sponsorointikäytännöt-luvussa
käsitellään muun muassa kohdekartoitusten ja -analyysien
Sponsorointi
Eero Valanko
Talentum 2009
Visualisoi
viestisi
Hyödynnä verkon
mahdollisuudet
Tehoa
investointeihin
Vaikka maailmastamme on tullut visuaalinen, visuaaliseen ajatteluprosessiin meitä ei
juuri opeteta. Kirjan
tehtävänä onkin opastaa lukijoita näyttämään olennaiset asiat.
Kun tietää visuaalisen
havaitsemisen ja viestinnän perusasioita, kykenee viestimään paremmin ideoista, palveluista ja konsepteista.
Visuaaliseen ajatteluun kuuluu myös
kyky visualisoida tietoa. Se ei tarkoita
vain itse tiedon välittämistä, vaan myös
esimerkiksi asenteiden ja arvojen välittämistä.
Kirja esittelee visuaalisen ajattelun
menetelmiä, kuten MindMapin ja Reteamingin. Lopun liiteosassa on runsaasti
esimerkkejä erilaisista kuvaustavoista,
kuten kaavioista, diagrammeista ja kartoista.
Miten tavoittaa kohdeyleisö kuluttajista
päättäjiin tehokkaasti
ja yllättävästi? Dialogin aika käy läpi erilaisia sähköisiä kanavia
ja antaa vinkkejä niiden hyödyntämiseen
markkinointitoimenpiteissä. Mukana ovat
niin verkkopalvelut, sosiaalinen media,
hakukoneet ja mobiili kuin nousussa olevat kanavat.
Esimerkiksi Facebookin suhteen kirja kertoo esimerkin Starbucks-kahvilaketjusta, joka on aktiivinen Facebookin
käyttäjä. Sen esimerkki kertoo, miten
yksi hyvä keino viestiä on statusviesti.
Viestin tulee olla hauska, vaihteleva ja
vastaanottajalle merkityksellinen.
Teos on tarkoitettu markkinoinnin ja
viestinnän tekijöille, jotka haluavat tavoittaa yleisönsä tehokkaasti ja välttää
verkkoviestinnän sudenkuopat.
Kuinka saada markkinoinnin, viestinnän
ja myynnin investoinneista irti enemmän
tehoja?
Suuri integraatiokirja esittelee integraation kahdeksan
ulottuvuuden avulla.
Ne kertovat, mitä integraatio on ja mitä
funktioita se koskee, keitä siihen tulisi
osallistuttaa ja mitä siihen tulisi sisältyä. Case-osiossa esitellään ulottuvuudet
toiminnassa.
Kirjan kirjoittaja Markku Vierula
on markkinointitoimisto Ezpa Oy:n luova
johtaja. Hän on perehtynyt aiheeseen sekä käytännössä että teoreettisesti, muun
muassa tutkimalla integraation roolia ja
merkitystä suomalaisissa menestyskampanjoissa.
Katso. Näe. Kuvittele.
Visuaalisia avaimia bisnesluovuuteen.
Jussi Luukkonen
Infor 2010
16
tekemistä ja muistutetaan mittaamisen tarpeellisuudesta.
Mukana on myös kohteen
näkökulma ja käytännön harjoituksia ja niiden malliratkaisuja.
Kaupan Maailma 2
| 2010
Dialogin aika
Antti Leino
Infor 2010
Markkinointi, myynti ja viestintä.
Suuri integraatiokirja.
Markku Vierula
Talentum 2009.
REKORDERLIG
MANSIKKAVADELMA
UUTUUS!
24 tlk/ltk | 0,5 L | Ruotsi
Mansikan ja vadelman
makuinen päärynäsiideri.
Valmistettu lähdeveteen.
6 430024 991604
[tlk 1 kpl]
6 430024 991628
[dolly 14 x 24 tlk]
Muista myös nämä kesähitit:
REKORDERLIG
Mango-Vihreä omena
24 tlk/ltk | 0,5 L | Ruotsi
REKORDERLIG
Mansikka-lime 4-pack
6 x 4-pack/ltk | 4 x 0,33 L | Ruotsi
Suosikkimaku
kätevässä 4-packissa!
[tlk 1 kpl]
6 430024 991437
[4-pack 1 kpl]
Herkullisten makujen
sulava liitto.
6 430024 991550
[dolly 14 x (6 x 4-pack)]
ROCKSTAR
ENERGY COLA
REKORDERLIG
Vadelma-Carambola Light
24 tlk/ltk | 0,5 L | Ruotsi
7 311100 315400
[tlk 1 kpl]
Sokeriton tähtimaku
kevyempään nautiskeluun.
UUTUUS!
24 tlk/ltk | 0,5 L | Hollanti
Colan makuinen
energiajuoma Double size, double kick!
8 728500 996945
[tlk 1 kpl]
6 430024 991635
[dolly 14 x 24 tlk]
Muista myös nämä kesähitit:
ROCKSTAR Original
24 tlk/ltk | 0,5 L | Hollanti
ROCKSTAR Juiced
24 tlk/ltk | 0,5 L | Hollanti
ROCKSTAR Apple
24 tlk/ltk | 0,5 L | Hollanti
[tlk 1 kpl]
[tlk 1 kpl]
[tlk 1 kpl]
Aito ja
alkuperäinen rokkistara.
Mangon, appelsiinin
ja passiohedelmän
makuinen energiajuoma.
Omenan makuinen
energiajuoma.
Tilaukset ja lisätietoja tuotteista:
Puhelin: (09) 4542 350
Fax: (09) 4542 3510
Sähköposti: [email protected]
www.servaali.fi
Huhtikuu
KAUPAN TILASTOT
Vuosi 2009 oli vähittäiskaupan kannalta haastava.
Kauppakeskukset pärjäsivät kuitenkin haasteisiin
nähden hyvin, sillä toimialan kokonaismyynti kasvoi
neljä prosenttia vuodesta 2008. Myös kauppakeskusten
kävijämäärä kasvoi 4,5 prosenttia.
Teksti THEA EKHOLM Kuva Futureimagebank
Kauppakeskukset pitivät
hyvin pintansa vuonna 2009
K
auppakeskusten kokonaismyynti oli Suomessa vuonna 2009 noin 4,9
miljardia euroa. Toimialan kasvua suhteessa
muuhun vähittäiskauppaan selittää
asiakkaiden ostokäyttäytyminen sekä
markkinoille tullut liikealan lisäys. Ilman uudis- ja laajennusinvestointeja
kauppakeskusten myynti olisi säilynyt
edellisen vuoden tasolla.
Vuonna 2009 Suomessa avattiin neljä
uutta kauppakeskusta: Akseli Mikkeliin, Elo Ylöjärvelle, Skanssi Turkuun
ja Ristikko Helsinkiin. Näiden ansiosta
kauppakeskusten lukumäärä nousi vuodenvaihteessa 73:een. Yhteenlaskettu
kävijämäärä kauppakeskuksissa nousi
18
Kaupan Maailma 2
| 2010
Tunnuslukuja Suomen kauppakeskusmarkkinasta
2009
2008
73
69
5,8 %
Kauppakeskusten myynti *(milj. €)
4 860
4 658
4,3 %
Myynti** / vuokrattava liikeala (€/m²)
3 352
3 327
0,7 %
Kauppakeskusten lukumäärä
Vuosimuutos (%)
Kävijämäärä
302
289
4,5 %
Vuokrattava liikeala (milj. m²)
1,45
1,40
3,6 %
16,09
16,12
–0,2 %
35,2
35,8
–1,6 %
13,8 %
13,0 %
0,8 %-yksikköä
Myynti/kävijä (€)
Vähittäiskaupan myynti (mrd. €)
Kauppakeskusten markkinaosuus
*perustuu toteutuneisiin vertailukelpoisiin myyntitietoihin ja arvioihin
Lähde: Suomen Kauppakeskusyhdistys ry
20 suurinta kauppakeskusta Suomessa
Kauppakeskus
1 Itäkeskus
2 Sello
3 Ideapark
4 Jumbo
Paikkakunta
Vuokrattava
liikepinta–ala (m2)
Kävijämäärä
vuodessa
(M, vuosi 2009)
Vuosimuutos
(%)
Myynti
Vuosimuutos Myynti/
vuodessa
(%)
Kävijämäärä
(M€, vuosi 2009)
(€/hlö)
Vuosimuutos
(%)
HELSINKI
113 200
20,6
–1,9 %
445,0
–2,0 %
21,6
–0,1 %
ESPOO
97 900
19,8
8,8 %
338,0
1,2 %
17,1
–7,0 %
LEMPÄÄLÄ
91 712
7,5
0,0 %
270,0
0,0 %
36,0
0,0 %
VANTAA
85 000
8,8
2,3 %
00,0
–0,2 %
45,5
–2,5 %
5 IsoOmena
ESPOO
48 500
8,2
–2,4 %
224,0
0,5 %
27,3
2,9 %
6 Mylly
RAISIO
45 849
4,7
2,2 %
169,0
1,2 %
36,0
–1,0 %
7 Trio
LAHTI
37 100
6,4
10,3 %
73,5
18,2 %
11,5
7,3 %
TURKU
36 688
13,5
0,0 %
212,0
–2,3 %
15,7
–2,3 %
9 Kamppi
HELSINKI
35 000
33,0
1,5 %
208,0
–1,0 %
6,3
–2,5 %
10 Skanssi
TURKU
33 800
2,0
*
61,0
*
30,5
*
8 Hansa
11 Myyrmanni
VANTAA
32 000
7,1
1,4 %
158,5
–0,5 %
22,3
–1,9 %
12 City Forum
HELSINKI
30 700
13,9
3,0 %
165,5
–0,7 %
11,9
–3,6 %
13 Pasaati
KOTKA
26 000
3,6
1,7 %
58,0
0,9 %
16,1
–0,8 %
14 Rajalla
TORNIO
19 097
2,0
*
47,5
*
23,8
*
15 Koskikeskus
TAMPERE
24 700
5,5
–3,5 %
115,6
–1,9 %
21,0
1,7 %
16 Elo
YLÖJÄRVI
24 200
1,4
*
36,0
*
25,7
*
17 Rewell Center
18 Plaza
VAASA
23 635
4,5
–5,3 %
58,0
0,0 %
12,9
5,6 %
SALO
22 700
4,5
0,0 %
56,0
–13,8 %
12,4
–13,8 %
19 Ruoholahti
HELSINKI
22 553
3,3
3,1 %
192,5
–1,5 %
58,3
–4,5 %
20 Zeppelin
KEMPELE
21 123
3,4
–4,8 %
91,0
–2,2 %
27,2
2,8 %
871 457
174
1,0 %
3 379
–0,2 %
24
–1,2 %
*Kauppakeskus avattu vuonna 2008–2009
viime vuonna 302 miljoonaan asiakkaaseen. Kävijämäärässä on kasvua lähes
viisi prosenttia vuoteen 2008 verrattuna.
Vähittäiskaupan myynti Suomessa oli
vuonna 2009 noin 35,2 miljardia euroa.
Kauppakeskusten markkinaosuus koko
vähittäiskaupasta oli noin 14 prosenttia
ja siinä on hienoista kasvua edellisvuoteen.
– Kauppakeskusten myynnin kasvu
suhteessa muuhun vähittäiskauppaan
osoittaa, että kauppakeskusten merkitys kauppa- ja asiointipaikkoina on kasvanut, Suomen Kauppakeskusyhdistys
Lähde: Suomen Kauppakeskusyhdistys ry
ry:n toiminnanjohtaja Juha Tiuraniemi toteaa.
Merkillepantavaa on, että kauppakeskusten kokonaismyyntimäärään ei ole
laskettu mukaan muiden kaupallisten
keskusten, kuten ostoskeskusten, erillisten tavaratalojen, kauppakeskusten
ulkopuolella sijaitsevien hypermarketien, retail parkien eikä viihdekeskuksen
myyntejä.
Uusia kauppakeskusavauksia
ei ole tulossa
Nykyisestä suhdannetilanteesta huolimatta kauppakeskusten nettotuottoaste
säilyi vuonna 2009 hyvänä ollen kuusi
prosenttia. Myös kauppakeskusten vuosimyyntimäärä vuokrattavaa kokonaisliikealaa kohti säilyi liki ennallaan ja oli
keskiarvolukuna lähes 4 000 euroa per
neliömetri.
Investointimarkkinat näyttävät
vuonna 2010 edellisiin vuosin nähden varovaisilta, eikä uusia kauppakeskusavauksia ole kuluvana vuonna
nähtävissä. Lähitulevaisuuden kauppakeskusinvestointien painopiste on
kaupunkien keskustoissa ja nykyisten
kauppakeskusten uudistuksissa ja laajennuksissa.
2 | 2010
Kaupan Maailma
19
Huhtikuu KAUPAN
MAAILMASTA
TEEMA:
REKRYTOININ ABC
Huhtikuu
Teema:
Rekrytoinnin ABC
20
Kaupan Maailma 2
| 2010
Kaupan alalla päivät vaihtelevat suuresti, ja
etenkin henkilökunnan yllättävät sairastumiset
asettavat haasteita työvuorojen suunnittelulle.
Henkilöstöpalveluyritykset ovat tulleet avuksi
arjen pyörittämiseen. Itse rekrytoitaessa kannattaa
hyödyntää soveltuvuusarviointien mahdollisuudet ja
muistaa, että tyytyväinen henkilöstö houkuttelee uusia
työntekijöitä tehokkaammin kuin mikään mainos.
2 | 2010
Kaupan Maailma
21
Huhtikuu
TEEMA: REKRYTOININ ABC
Työterveyslaitoksen
ja Henkilöstöjohdon
ryhmä Henry ry:n
tutkimuksen mukaan
yleisin syy rekrytoinnissa
epäonnistumiseen on se,
että hakijalle on syntynyt
vääränlainen kuva työstä.
Teksti PIIA KUNNAS Kuvat Futureimagebank
Panosta rekrytoinnin
onnistumiseen
V
äärä rekrytointi voi
maksaa organisaatiolle
useamman kuukauden
palkkaa vastaavan summan, kun taas esimerkiksi soveltuvuusarvioinnin voi saada
henkilön viikon palkkaa vastaavalla
summalla. Uuden henkilön perehdytys
vie lisäksi työaikaa muilta. Rekrytointi
kannattaakin nähdä sijoituksena, jonka
suunnitteluun on hyvä käyttää tovi.
Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry ja
Työterveyslaitos tekivät syksyllä 2009
Organisaatioiden rekrytointikäytännöt
-kyselyn organisaatioiden HR-johdolle ja
HR-asiantuntijoille. Kyselyn perusteella
yleisin syy rekrytoinnin epäonnistumiseen oli työntekijän väärät odotukset tai
virheellinen kuva tehtävästä.
22
Kaupan Maailma 2
| 2010
Uusi työntekijä saattaa olla pettynyt
siihen, että tehtävä ei ole niin monipuolinen tai haastava, kun hän odotti.
Toisissa tapauksissa tehtävä on ollut
liiankin haastava. Tehtävää ei ole siis
osattu kuvailla rekrytointivaiheessa
riittävän tarkasti ja kaunistelemattomasti.
– Työhönottaja on luultavasti myynyt
tehtävää liian positiivisesti tai hakijalla
on voinut olla epärealistisia käsityksiä
työstä, tuloksia analysoinut erikoispsykologi Laura Honkaniemi Työterveyslaitokselta sanoo.
Määrittele kriteerit tarkasti
Vastaajat työskentelivät eri toimialoja
edustavissa organisaatioissa. Suurimmat toimialaryhmät olivat teollisuus
ja energia (23 prosenttia) sekä kauppa
ja yksityiset palvelut (21 prosenttia).
Helpoimmin löytyi hakijoita juniortason asiantuntijatehtäviin, joiden osalta
48 prosenttia vastaajista ilmoitti, että
hakijoita on helppo saada. Vaikeinta
vastaajien mielestä oli löytää hakijoita
kokemusta vaativiin asiantuntijatehtäviin, näihin tehtäviin 43 prosentilla
vastaajista oli vaikeuksia löytää hakijoita.
Toiseksi yleisin syy rekrytoinnin epäonnistumiseen oli tutkimuksen mukaan
se, että työntekijän osaaminen ei vastannut hänen haastattelussa antamaansa kuvaa. Ehdokas oli tietoisesti tai vahingossa antanut osaamisestaan väärän
kuvan, eikä rekrytoija ollut hankkinut
riittävästi tietoa ennen päätöksentekoa.
Näin varmistat rekrytoinnin onnistumisen
Työterveyslaitoksen ja Henry ry:n
tutkimuksessa rekrytoinnin ammattilaiset
paljastivat hyviksi osoittautuneita käytäntöjä,
jotka auttavat siinä, että rekrytoinnista tulee
onnistunut. Tässä eniten mainitut hyvät
käytännöt:
HR:n aktiivinen rooli rekrytoinnissa.
Henkilöstöhallinnon tulee ohjata esimiehiä
rekrytointien suunnittelussa ja niiden
läpiviemisessä.
Työsimulaatiot ja muut työkalut,
kuten esimerkiksi haastattelurungot.
Soveltuvuusarvioinnin käyttö.
Suosituksia kysytään myös esimerkiksi
entisiltä työkavereilta tai alaisilta, ei vain
entiseltä esimieheltä.
Perehdytys. Organisaatiolla on oltava
yhtenäinen käytäntö ja ohjelma, jotta
kaikki käyvät läpi samat rutiinit eikä
”Hyvän esiintymistaidon ja puhelahjat
omaava henkilö kykenee peittämään
osaamattomuutensa erityisesti johtotehtäviin rekrytoitaessa”, eräs vastaaja
kirjoitti.
Kolmanneksi yleisin syy epäonnistumiseen oli puutteet rekrytointiprosessissa. Pohjavalmistelut oli saatettu jättää
tekemättä, päätöksessä oli hätäilty tai
otettu tietoisia riskejä. Myös toimenkuva
ja rekrytoitavan kriteerien määrittely oli
ehkä jätetty puolitiehen.
Laura Honkaniemi sanoo, että yhdessä
tehtävässä nopea reagointikyky saattaa
olla toivottavaa, toisessa harkitsevaisuus
on tärkeä piirre. Koska tehtävät ovat erilaisia, jokaisen rekrytoinnin yhteydessä
pitäisi pysähtyä miettimään, mitkä ovat
juuri tässä tehtävässä tarvittavat taidot
ja ominaisuudet.
– Kriteerien määritteleminen jätetään
helposti liian yleiselle tasolle, mietitään
vain yleisiä ominaisuuksia työntekijöissä. Tai sitten etsitään samanlaista työntekijää kuin edellinen oli. Kriteerien
määrittelemistä helpottaa, kun miettii
millaisia ominaisuuksia rekrytoivalla ei
ainakaan saa olla tai mitä ei ainakaan
saa tapahtua ja millainen tilanne olisi
epäonnistuminen. Silloin voi päästä kiin-
ni siihen, millaisia vaatimuksia valittavalle henkilölle pitää asettaa.
Suunnittelu ehkäisee
pikarekrytointeja
Tutkimuksen mukaan keskimäärin joka
kolmastoista rekrytointi epäonnistuu.
Epäonnistumisen välttämiseksi tarvittaisiin myös pitkän tähtäimen suunnitelmia. Silloin nähdään, voisiko joitakin rekrytointeja yhdistää. Suunnittelu
vähentää myös sitä riskiä, että kiireen
vuoksi joudutaan valitsemaan vähäisistä tai sopimattomista hakijoista epäpätevä.
Epäonnistuneeseen rekrytointiin voivat johtaa myös puutteet rekrytoijan
ammattitaidossa tai työntekijän perehdytyksessä sekä liian kuormittava työ.
Kiireessä tai säästösyistä osa nojaa
ensivaikutelmaan soveltuvuusarvioinnin sijaan. Laura Honkaniemi panostaisi
haastatteluun ja käyttäisi päätöksenteon
tukena soveltuvuusarviointia, jos ihmisestä halutaan lisätietoa. Joskus työntekijän persoona voi olla rekrytoinnissa
epäonnistumisen taustalla. Työntekijöiden henkilökemiat eivät ehkä kohtaa tai
uusi työntekijä ei sopeudu organisaation
kulttuuriin ja arvoihin.
perehdytys jää esimiehen ideoinnin
varaan. Perehdytettävälle voidaan laatia
esimerkiksi kahden viikon lukujärjestys.
Käytetään useita haastatteluja tai
haastattelijoita.
Käytetään sähköistä
rekrytointijärjestelmää. Se toimii
myös tietopankkina, kun tarvitaan uusia
henkilöitä.
Esimiehen tai johdon aktiivinen rooli
on tärkeä. HR:n ja esimiehen kannattaa
tehdä yhteistyötä. Esimiehen tehtävä on
miettiä kriteerit rekrytoitavalle henkilölle.
Opiskelijoiden rekrytointi. Kun
rekrytoidaan myös opiskelijoita, se tarjoaa
mahdollisuuden antaa tulevaisuuden
työntekijöille hyvä kuva organisaatiosta.
Samalla työnantaja näkee, millaisia
henkilöitä oppilaitoksesta on alalle tulossa.
Osa tutkimukseen vastanneista kertoi testaavansa rekrytoitavaa antamalla
hänen tavata esimerkiksi tärkeän yhteistyökumppanin. Tällöin nähdään jo, miten henkilö toimii yhteistyökumppanin
kanssa.
Kysely toteutettiin Internet-kyselynä
lokakuussa 2009, ja siihen vastasi 199 henkilöä.
Menisinkö
haastattelukoulutukseen?
Työterveyslaitos järjestää yleisiä ja
organisaatiolle räätälöityjä haastattelukoulutuksia esimiehille ja rekrytointeja
hoitaville henkilöille. Niissä käydään läpi
mm. miten tehtävää kannattaa analysoida,
miten rakennetaan hyvä haastattelurunko
ja miten toimia erilaisten haastateltavien
kanssa.
Koulutuksessa tehdään harjoituksia
ja käsitellään myös erilaisia vinoumia:
esimerkiksi tutun oloiseen ihmiseen voi
liittää huomaamattaan tutun ihmisen
piirteitä.
Lisätietoa: www.ttl.fi/henkilovalinta
2 | 2010
Kaupan Maailma
23
TEEMA:
REKRYTOININ ABC
Huhtikuu KAUPAN
MAAILMASTA
Laki yksityisyydensuojasta työelämässä suojelee sekä
rekrytoitavan että työntekijän oikeuksia tarkemmin
kuin moni tietääkään.
Teksti THEA EKHOLM Kuva Futureimagebank
Yksityisyydensuoja on
työelämässä korkealla
K
uinka moni on työhaastattelussa saanut vastata kysymykseen perhesuhteista, tupakan
poltosta tai jopa omasta
terveydentilasta? Varmasti moni. Nämä
kaikki kysymykset ovat kuitenkin asiattomia, jos lakia yksityisyydensuojasta
työelämässä luetaan kirjaimellisesti.
– Lain pääperiaate on, että työnantaja
saa kysyä työnhakijalta ainoastaan työn
suorittamiseen liittyviä asioita. Näihin
eivät liity työntekijän perhesuhteet tai
puolison puoluekanta, yhteiskuntatieteiden tohtori ja työelämän tutkija EevaLeena Vaahtio muistuttaa.
Jos ollaan rekrytoimassa pappia tai
vaikka poliittisen lehden päätoimittajaa, ovat tiedot kirkon jäsenyydestä tai
puoluekannasta oleellisia. Toisaalta
mitä ylemmäksi hierarkiassa mennään,
sitä ohuempi voi henkilön yksityisyyden
suoja olla.
– Esimerkiksi kaupunginjohtajan kohdalla yksityisyyden suoja on ohuempi
kuin vaikka kirjanpitäjällä. Näissäkin tapauksissa on kuitenkin muistettava, että
työnhakijasta haluttava tieto tulee kerätä häneltä itseltään. Se on lain toinen
tärkeä periaate, Vaahtio muistuttaa.
Jos työnhakija ei ole laittanut työhakemukseen suosittelijaa edellisestä
työpaikastaan, ei rekrytoija saa soitella
sinne ilman lupaa.
– Rekrytoijan on hyvä turvata selustansa kysymällä rekrytoitavalta kirjallinen lupa ottaa yhteys edellisen työnantajaan. Jos lupaa ei saa, on yhteydenotto
laiton.
24
Kaupan Maailma 2
| 2010
Mitä Google kertoo?
Nykyään ihmisistä on helppo löytää mitä erilaisimpia tietoja Internetistä. Moni kertoo tietoja sosiaalisessa mediassa,
kuten Facebookissa, mutta myös esimerkiksi kuntatason julkiset asiakirjat paljastavat yllättävän paljon yksityisyyden
piiriin kuuluvia asioita. Erilaisista pöytäkirjoista käy helposti ilmi poliittinen
kanta tai vaikka äitiysloman ajankohta.
– Laki ei tällä hetkellä sano mitään
henkilön googlettamisesta, mutta lain
mukaan kaikki haluttu tieto tulee kerätä
hakijalta itseltään. Näin ollen googlettaminen ei ole sopivaa.
Lain mukaan työnantajalla on oikeus
selvittää lasten kanssa työskentelevien
rikostausta. Sen selvittämismenettely koskee vain tilanteita, joissa työ on
luonteeltaan sellaista, että se mahdol-
listaa läheisen vuorovaikutuksen lapsen
kanssa. Mutta tässäkin tapauksessa
työntekijä toimittaa tiedot itse työnantajan pyynnöstä.
– Lain mukaan työnantaja ei saa kysyä tiettyjä asioita suoraan työntekijältä, mutta on täysin laillista kysyä, onko
työnhakijalla tiedossa työtehtävän suorittamista hankaloittavaa sairautta tai
miten hän yhdistää työn ja vapaa-ajan,
Vaahtio toteaa.
Miten sitten pitää toimia työhaastattelussa, jossa työnantaja kysyy yksityisyydensuojaan liittyviä kiellettyjä kysymyksiä?
– Haastattelijalle voi suoraan sanoa,
ettei tällaisia kysymyksiä saa esittää tai
ettei suostu niihin vastaamaan. Työnantaja vetää sitten asiasta omat johtopäätöksensä.
%'',,&%%*
"**&"#%''
!&!&"
)(&!&(- '
) #'(&''
,+)$")+%&($3++"+) $")+
%&($#"3(!&+),& $))*&+"&
"++%#&''++%)"" %%*#,
1*1*")* , )* %+$(&&%
% %&*$$.*.**1
++
++
"&(** $")$ %%)+!++#'&)*
+!++#'&)** !#+&***,
!#+&***,)*
**,))* #$ %$
$")+'11*# **
&%(*& $ **"1.**2,#$
%$")+'11*#
# #$%# *
*%, $*"1*%'( **##
%,)*& %*!
+
"1.**2,#$ %$")+'11*# **%
&!#$ )*&*!# )%)) *'1 , *.") %%
#%**&$%* &%) ((&%&%(%
$*"'+# %,("&))
,($%%+")%
*"++%!*"% )%*+%
2 | 2010 Kaupan Maailma 25
#"%&($,,'$ ) ("&'#1*1*")* , )* %+$(&&%)& **$##..%* '#,#++$$
$0'0,("&)*---)&%(/$")+'*&%(+')** ,#*++**+#*.( *.)$..!1#*1
Huhtikuu
TEEMA: REKRYTOININ ABC
Työnantajakuvan kehittäminen lähtee hyvästä
johtamisesta. Ulkoisen kuvan rakentamisen lisäksi
toimenpiteitä tulisi kohdistaa myös organisaation
sisälle.
Teksti HANNU RAHNASTO ja KIRSI KEMI
Mikä tekee työpaikasta
houkuttelevan?
S
iirtyminen teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan on näkynyt taantuman
aikana konkreettisesti. Perinteisten teollisuuden alojen osaajien joutuessa työttömäksi pula
palvelualan osaajista on kaupparyhmissä konkreettinen haaste.
Kaupan ala ei työvoimavaltaisuutensa vuoksi ole välttämättä paras palkanmaksaja, mutta tarjoaa aidosti laajaalaisia mahdollisuuksia ammatilliseen
kehittymiseen ja etenemiseen. Tämän
hyödyntämiseen kaupparyhmissä onkin
tartuttu. Ammatillista työnantajakuvaa
on viime vuosina nostettu ja yhteistyötä
oppilaitosten kanssa kehitetty.
Haasteita kuitenkin riittää. Mitä vielä
pitäisi tehdä?
Katse oman henkilöstön
johtamiseen
Ulkoisen työnantajakuvan systemaattinen rakentaminen luo edellytyksiä
houkutella työvoimaa kouluista ja työvoimaa vähentäviltä aloilta kaupan alalle. Koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen
ja ammatillisen osaamisen määrän ja
laadun varmistaminen ovat myös keskeisiä tehtäviä. Näillä toimenpiteillä
ei vielä kaupan alan työvoimahaasteita
ratkaista.
Kaikki uuden Y-sukupolven edustajat
eivät ole reppu selässä kulkevia seikkailijoita. Moni nuori etsii edelleen mielen-
26
Kaupan Maailma 2
| 2010
"
Kriittisimpiä ovat ne
henkilöstöryhmät, jotka ovat
toiminnan kannalta strategisesti
merkittäviä ja joiden osaamista on
vaikea korvata."
kiintoista ja vakaata työtä, jonka avulla
voi turvata perheen toimeentulon. Se,
mitä nuoret eivät enää vanhempiensa
tavoin siedä, on huono johtaminen.
Pelkän ulkoisen työnantajakuvan
rakentamisen sijaan kaupan tulisi keskittyä sisäisen työnantajakuvan kehittämiseen. Tyytyväinen henkilöstö houkuttelee uusia työntekijöitä tehokkaammin
kuin mikään mainos tai harjoitteluohjelman ilmoitus.
Työvoiman saatavuuden varmistamisessa on kyse paljolti siitä, miten
nykyistä työvoimaa johdetaan ja miten
kaupan alan työ sitä kautta profiloidaan.
Ratkaisuja ja työkaluja oman henkilöstön johtamiseen tarjoavat muun muassa
strateginen henkilöstösuunnittelu, henkilöstön segmentointi sekä aktiivinen
työvuorosuunnittelu.
Pitkän tähtäimen suunnittelua
Strateginen henkilöstösuunnittelu on
lähtökohta työvoiman saatavuuskysymysten ratkaisussa. Se lähtee liikkeelle
tulevaisuuden osaamistarpeiden (laatu
ja määrä) tunnistamisesta ja nykytilan
analysoinnista.
Suunnittelun tuloksena saadaan esille suurimmat osaamisvajeet eri liiketoiminnoissa tai maantieteellisillä alueilla.
Pitkän tähtäimen suunnittelun avulla
saadaan sekä työnantajakuvan kehittämistoimet ja rekrytointi että koulutus- ja
Kriittiset
työvoimaryhmät
Asiantuntijat
Joustava
työvoima
Henkilöstöryhmät,
joiden osaamisen
korvattavuus on
suhteellisen helppoa
ja strateginen
merkittävyys ei ole
kriittistä.
Kriittiset
työvoimaryhmät
Asiantuntijat
Osaamisen korvaamisen
vaikeus
Henkilöstöryhmät,
joiden korvaaminen
ulkopuolelta on
vaikeaa, mutta
joiden merkitys
liiketoiminnan
kannalta ei ole
kriittinen.
Liiketoiminnan
kannalta kriittiset
ryhmät, joiden
korvaaminen on
hyvin vaikeaa.
Ydintyövoima
Joustava työvoima
1
2
Organisaation
toiminnan selkäranka,
eli henkilöstöryhmät,
joiden merkitys
liiketoiminnan
kannalta on suuri,
mutta joiden
osaaminen on
kohtuullisen helposti
korvattavissa.
Ydintyövoima
3
4
5
Strateginen merkittävyys
Henkilöstön segmentoinnin avulla pystytään tunnistamaan toiminnan kannalta erilaiset henkilöstöryhmät.
urasuunnittelun painopisteet kohdennettua hyvissä ajoin oikein.
Segmentointi parantaa henkilöstön
pysyvyyttä
Henkilöstön segmentoinnin avulla johtamista voidaan kehittää kohdistetusti
ja parantaa työvoiman saatavuutta ja
pysyvyyttä.
Henkilöstö voidaan jakaa strategisen merkittävyyden ja korvattavuuden
suhteen erilaisiin ryhmiin. Strategisesti
merkittäviä henkilöstöryhmiä eivät välttämättä ole vain johto ja esimiehet, vaan
liiketoiminnan näkökulmasta toiminnan
edellytykset ja kasvun mahdollistavat
henkilöt. Esimerkiksi kokit tai käyttötavarakaupan erikoisosaajat saattavat olla
tämän hetken tilanteessa strategisesti
merkittävä ryhmä.
Osaamisen korvattavuuden näkökulmasta jokaisessa organisaatiossa on asiantuntijoita, joiden substanssiosaaminen
ja kokemus ovat kehittyneet huippuunsa
ja jotka ovat siten vaikeasti korvattavissa. Kriittisimpiä ovat ne henkilöstöryhmät, jotka ovat toiminnan kannalta strategisesti merkittäviä ja joiden osaamista
on vaikea korvata.
Jokaisella henkilöstöryhmällä on työnantajaansa kohtaan erilaisia odotuksia.
Siksi jokaista ryhmää tulisi johtaa heidän odotuksensa huomioiden. Kauppa on
Suomessa jo melko hyvä segmentoimaan
asiakkaitaan, mutta ei henkilöstöään ja
heidän tarpeitaan. Segmentointi linkittyy saumattomasti henkilöstöjohtamisen
eri käytäntöihin, kuten koulutus- ja urasuunnitteluun, suorituksen johtamiseen
ja palkitsemiseen.
Työvuorosuunnittelu on
tehokas työkalu
Aktiivinen työvuorosuunnittelu on esimiehen keskeisin väline vaikuttaa sekä
henkilöstökustannuksiin että järkevien
työsuhteiden rakentumiseen. Erityisesti
vähittäiskaupan tietyillä sektoreilla työ-
voimasta suurin osa toimii osa-aikaisissa
työsuhteissa ja matalapalkka-alalla työn
määrä ei välttämättä takaa riittävää toimeentuloa.
Työvuorojen suunnittelu on pahimmillaan rutiininomainen toimenpide muutamaksi kuukaudeksi eteenpäin. Parhaimmillaan se voi olla asiakaspaineet sekä
henkilöstön työsuhderakenteen huomioiva strateginen miehityssuunnitelma,
joka takaa palvelun laadun asiakkaille
ja perustoimeentulon työntekijöille.
Strategisen henkilöstöjohtamisen ja
-suunnittelun avulla luodaan henkilöstön sitouttamiseen pysyviä malleja, joita
voidaan hyödyntää myös pitkällä aikavälillä. Kun johtaminen on kunnossa,
tulee niin Y-sukupolven edustaja kuin
vanhempi konkarikin mielellään töihin
– eikä vain toimeentulon vuoksi.
Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina Deloitten
henkilöstöjohtamisen konsultointipalveluissa.
2 | 2010
Kaupan Maailma
27
Huhtikuu
TEEMA: REKRYTOINNIN ABC
Kaupassa yksikään päivä ei ole samanlainen.
Ruuhkahuippuja ja hiljaisempia hetkiä voidaan
ennakoida, mutta etenkin henkilökunnan yllättävät
sairastumiset asettavat haasteita työvuorojen
suunnittelulle. Henkilöstöpalveluyritykset ovat tulleet
avuksi arjen pyörittämiseen.
Teksti PÄLVI SALO Kuva MATTI MATIKAINEN
Vuokrattavana
ammattitaitoista työvoimaa
H
enkilöstöpalveluyritysten käyttö kaupan alalla alkoi yleistyä 1990-luvun laman jälkeen. Sitä
ennen vuokratyövoimaa
käytettiin jo esimerkiksi ravintoloissa ja
toimistotehtävissä.
Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsentutkimuksen 2009 mukaan henkilöstöpalveluala työllisti vuonna 2008 noin
110 000 työntekijää, joista HPL:n jäsenyritykset noin 73 000.
Henkilötyövuosiksi muutettuna koko
ala työllistää noin 32 000 ihmistä, joista reilut 30 000 on vuokratyöntekijöitä.
Tämä vastaa reilua prosenttia koko työvoimasta.
Portti työelämään
Vuokratyöhön on liitetty sellaisia kirosanoja kuin pätkätyöt ja epätyypilliset
työsuhteet. Tänä päivänä voi kuitenkin
hyvin kysyä, mikä on tyypillinen työsuhde tai -ura. Työelämä on muuttumassa
kovaa vauhtia, ja perinteinen kahdeksasta neljään -päivä yhden ja saman työnantajan palveluksessa 30 vuoden ajan
alkaa olla jo harvinaisuus.
On paljon ihmisryhmiä, joille tilapäiset ja lyhytaikaiset työsuhteet sopivat
hyvin. Esimerkiksi nuorille vuokratyö
voi olla portti työelämään ja tapa tutustua erilaisiin työpaikkoihin. Tyypillinen
vuokratyöntekijä onkin opiskelija, joka
haluaa tehdä töitä joustavasti.
Myös seniorikansalaiset ovat kasvava
ja haluttukin työntekijäryhmä henkilös-
28
Kaupan Maailma 2
| 2010
töpalveluyritysten palkkalistoilla. Vanhin HOK-Elantoon tätä kautta tullut
työntekijä on 75-vuotias, henkilöstöjohtaja Antero Levänen kertoo. Iäkkäille
henkilöille vuokratyö on usein keino pysyä kiinni sosiaalisessa elämässä.
Osaamisesta huolehditaan
Henkilöstöpalveluyrityksen palkkalistalla oleva työntekijä voi itse valita, millaisia työvuoroja haluaa tehdä.
– Periaate on, että töitä saa tehdä,
mutta niitä ei ole pakko vastaanottaa,
kehitysjohtaja Jussi Siiriäinen VaraApu Henkilöstöpalvelut Oy:stä sanoo.
Vara-Apu Henkilöstöpalvelut on
vuonna 2004 perustettu yritys, joka on
erikoistunut ainoastaan päivittäistavarakaupan alalle. Strategiseen päätökseen vaikutti omistajien, Siiriäisen ja
toimitusjohtaja Petri Hasun vahva oma
marketkaupan tausta. Myös muilla yrityksen avainhenkilöillä on työkokemusta
kaupan alalta.
– Kun tuntee itse kaupan arjen, ymmärtää, millaisiin tehtäviin ihmisiä haetaan, millaista osaamista tämä edellyttää ja kuinka esimerkiksi erikokoisten
kauppojen tarpeet eroavat toisistaan. Me
koulutamme työntekijämme yhteistyössä kaupan kanssa. Vuokratyöntekijät
eivät siis ole ”kadulta repäistyjä tyyppejä”, vaan heillä on valmiudet toimia
mitä erilaisimmissa kaupan tehtävissä,
Siiriäinen kertoo.
– Vielä ei kuitenkaan ole aivan tavatonta, että esimies hämmästyy, kun
meiltä tullut työntekijä pystyy saman
tien aloittamaan hommat kaupan kassalla, palvelupäällikkö Katja Virtanen
täydentää.
Alan maine parantunut
Osaamiseen liittyvät kysymykset ovat
osa niitä ennakkoluuloja, joita vuokratyöntekijöitä ja alan yrityksiä kohtaan
tunnetaan. Tai voisiko jo sanoa, tunnettiin. Alan maine on nimittäin viime vuosina kohentunut.
HPL päätti kuluvan vuoden alusta
erottaa jyvät akanoista ja alkoi auktorisoida jäsenyrityksiään. Auktorisoinnissa
korostetaan työnantajavelvoitteista huolehtimista ja alan toimintaperiaatteiden
ja suositusten noudattamista.
Auktorisoitavia yrityksiä tulee valvomaan lautakunta, jossa ovat mukana
edustajat työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä sekä viranomaistaholta.
Vara-Apu Henkilöstöpalvelut haki ja
sai auktorisoinnin heti, kun se tuli mahdolliseksi. Siiriäisen mielestä on erinomaista, että hieman villinä pidetty ala
sai selkeät pelisäännöt.
– Meille on tärkeää, että paitsi hoidamme velvoitteemme työntekijöitämme kohtaan, myös ylitämme lain minimin. Meillä
on esimerkiksi omat palkitsemis- ja kannustejärjestelmät henkilökunnallemme.
Vuonna 2009 tehdyn valtakunnallisen
vuokratyöntekijätutkimuksen mukaan
kaupan alalla työskentelevät vuokratyöntekijät ovat kohtuullisen tyytyväisiä
omaan tilanteeseensa. Työnantajat olivat
hoitaneet palkanmaksun ja muut työsuhdeasiat asianmukaisesti
ja työn sisältö vastasi sitä, mitä oli luvattu.
Kehittämistä riittää vielä kuitenkin esimerkiksi yleisessä
asennoitumisessa vuokratyötä kohtaan. Usein vuokratyöntekijät
kokevat myös itsensä ulkopuolisiksi suhteessa vakituisiin työntekijöihin. Tutkimukseen vastasi lähemmäs 1 500 kaupan alan
vuokratyöntekijää.
Vara-Apu Henkilöstöpalvelut
Oy:n kehitysjohtaja Jussi
Siiriäinen kertoo, että yritys
kouluttaa työntekijöitään
yhteistyössä kaupan kanssa,
joten työntekijöillä on hyvät
valmiudet toimia erilaisissa
kaupan tehtävissä.
Palkittu kasvuyritys
Vara-Apu Henkilöstöpalvelut teki viime vuonna noin 600 uutta
työsopimusta. Tunkua töihin riittää, sillä hakemuksia tulee kuukausittain jopa tuhat.
Vara-Apu Henkilöstöpalvelut on yrityksenä nyt voimakkaassa
kasvussa. Kauppalehti palkitsee parhaillaan kasvuyrityksiä. Oman
alueensa sarjassa Vara-Apu Henkilöstöpalvelut nousi kakkoseksi.
Sen liikevaihdon kasvu oli viime vuonna yli 60 prosenttia.
Kaikille työntekijöille tehdään toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Työntekijät tekevät tunteja yleensä niin paljon kuin itse haluavat. Jussi Siiriäisen mukaan moni tekee yli 30 tuntia viikossa.
Aina vuokratyö ei ole vain pikainen läpikulkupaikka matkalla
kokoaikaiseen työhön.
– Palkkalistoillamme on ihmisiä, jotka ovat olleet talossa yli
viisi vuotta, Katja Virtanen kertoo.
Vara-Apu Henkilöstöpalveluiden työntekijät työskentelevät
pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa. Toimintaa on myös Mikkelin, Lahden, Seinäjoen ja Vaasan suunnalla
sekä uusimpana alueena Turussa. Monien K-kauppojen lisäksi asiakkaina ovat muun muassa HOK-Elanto ja Suur-Seudun
Osuuskauppa SSO.
Työntekijöitä välitetään kauppoihin 24 tuntia vuorokaudessa.
Toiminnassa hyödynnetään voimakkaasti uutta tietotekniikkaa,
mikä helpottaa työtä myös kaupan päässä. Kun tieto työntekijätarpeesta tulee, tieto lähtee muutamissa sekunneissa kymmenille
ihmisille. Nopeimmillaan kysyntään pystytään vastaamaan parissa minuutissa ja toimitusvarmuus on 98 prosenttia.
Toimiva rekrytointikanava
Kun Alepassa, jossa on työvuorossa kaksi henkilöä, toinen sairastuu, vaarana on, ettei kauppaa saada auki.
– Joka päivä keskimäärin 200 työntekijää sairastaa. Vaikka työvuoroja
tarjotaan aina ensin omalle väelle, näin ison sirkuksen pyörittäminen ilman
vuokratyövoimaa olisi mahdotonta, 6 000 vakituista työntekijää työllistävän HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen toteaa.
HOK-Elanto ostaa palveluja kahdelta suurelta ja kolmelta tai neljältä
pienemmältä henkilöstöpalveluyritykseltä, joista yksi on Vara-Apu Henkilöstöpalvelut. Sen työvoimaa käytetään etenkin S-market-ketjussa.
HOK-Elannosta sai vuonna 2009 palkkaa 9 000 ihmistä kesä- ja määräaikaiset mukaan lukien. Työntekijämäärää lisäävät vielä vuokratyöntekijät.
Joustavaa apua
Kun avuntarve yksikössä ilmenee, toimipaikan esimies syöttää tiedot työtehtävästä ja siihen tarvittavasta henkilöstä sähköisesti nettiin, jossa työ ja
tekijät kohtaavat. Systeemi on kaupalle helppo, nopea ja vaivaton.
HOK-Elanto käyttää henkilöstöpalveluyrityksiä myös rekrytointikanavana. Tämän merkitys tulee Leväsen mukaan lähivuosina kasvamaan, kun
talous kääntyy nousuun ja suuret ikäluokat eläköityvät. Silloin työvoimapula on pääkaupunkiseudulla täyttä totta. Pitkiä putkia tulevaisuuteen
kannattaa siis rakentaa jo nyt.
– Kun avasimme Itäkeskuksen Prisman, palkkasimme 40 vuokratyöntekijää puolen vuoden diilillä. Kun myynti lähti hyvin käyntiin, 28 heistä
vakinaistettiin, Levänen kertoo.
Leväsen mukaan HOK-Elanto pyrkii koko ajan lisäämään vakinaisia ja kokoaikaisia työsuhteita tavoitteena pitkä työura osuuskaupan palveluksessa.
Vuokratyövoima mahdollistaa kaupan alalla tarvittavan jouston työvoiman
käytössä, ja sitä tullaan aina tarvitsemaan alan luonteesta johtuen.
– Saamamme työntekijät ovat vuosi vuodelta pätevämpiä ja alan epäterveet ilmiöt vähäisempiä. Sekä henkilöstöpalveluyritykset että me itse
koulutamme vuokratyöntekijöitä, jotta he pystyvät nopeasti tarttumaan
työtehtäviin.
2 | 2010
Kaupan Maailma
29
Huhtikuu
A JAN TASALLA
Kaupan Maailma -lehti ja easyFairsin Myymälätapahtuma jakoivat Suomen ensimmäiset Retail Awards
-palkinnot maaliskuussa Helsingin Messukeskuksessa
Myymälä-tapahtuman yhteydessä.
Teksti THEA EKHOLM Kuvat MATTI MATIKAINEN
Suomen ensimmäiset
Retail Awards -voittajat
palkittiin
K
aupan Maailma -lehti ja
easyFairsin Myymälätapahtuma ovat lanseeranneet Suomeen
vähittäiskaupan oman
palkinnon Retail Awardsin. Palkitsemiskonsepti on tuttu Ruotsista, missä sitä on
jaettu jo useamman vuoden ajan.
Retail Awards -palkintogaalasta on
tarkoitus tehdä koko alaa yhdistävä traditio ja palkinto on tarkoitus jakaa jatkossa joka vuosi Myymälä-tapahtuman
yhteydessä.
Tänä vuonna Retail Awards -palkinto
jaettiin viidessä eri kategoriassa: Vuoden
myymälä, Vuoden kauppakeskus, Vuoden verkkokauppa, Vuoden komeetta ja
Vuoden tekninen ratkaisu.
Retail Awards 2011
-palkinnot jaetaan
Myymälä-tapahtumassa
2.–3.3.2011.
Vuoden tekninen ratkaisu oli R-kioskin Ärrä-koodi.
Palkinnon vastaanotti R-kioski-ketjun Jan Karlsson.
30
Kaupan Maailma 2
| 2010
Retail Awards
-tuomaristossa
olivat mukana
Erikoiskaupan
Liiton Tiina Oksala,
Kauppakeskusyhdistyksen Juha
Tiuraniemi, Mozo
Oy:n Susanne
Markkanen,
easyFairsin
Milla Molarius ja
BBM Oy:n Tarmo
Hahto.
Retail Awards-palkinnot
Retail Awards -kilpailun tavoitteena
on palkita vuosittain suomalaisen
vähittäiskaupan menestyjiä ja
palkintogaalasta on tarkoitus tehdä koko
alaa yhdistävä traditio.
Osallistuminen on avoin eli yritys voi
itse ilmoittautua mukaan tai joku muu voi
ehdottaa mielestään menestyksekästä
yritystä kisaan.
Voittajien valinnassa painotetaan
seuraavia kriteereitä: uutuusarvo,
innovatiivisuus, ainutlaatuisuus,
yrityksen taloudellinen vakaus ja
ympäristöystävällisyys. Lisäksi kilpailuun
osallistuvien yritysten täytyy toimia
Suomessa ja / tai tarjota palveluita
suomalaiselle kuluttajalle ja palvelun /
tuotteen on liityttävä vähittäiskaupan
toimialaan.
Vuoden Kauppakeskukseksi valittiin Kauppakeskus Akseli Mikkelistä. Palkinnon
otti vastaan Jukka Toivakka.
Vuoden komeetta
oli Kauppakeskusten
Terveyskioskikonsepti, jonka
ovat kehittäneet
yhteistyössä Sitra ja
Tampereen yliopisto.
Ensimmäinen
Terveyskioski
avattiin Ylöjärvellä
Kauppakeskus
Elossa viime vuonna.
Palkinnon ottivat
vastaan Sitran Marja Illi
ja johtava hoitaja Seija
Ritala Ylöjärveltä.
Vuoden myymälä -sarjan
kunniamaininnan sai Helsingin
Stockmannin uudistunut Herkku.
Palkinnon kävi pokkaamassa
Stockmannin Eija Salo.
Vuoden myymäläksi valittiin All
Fur Dogz Helsingistä. Palkinnon
vastaanottivat yrittäjät Anna
Hammarén ja Ninni Lyytinen.
@jc
iVgk^ihZi
k^Zhi^cc~c
dhVV_^V###
lll#WWb#Ò
O S U M ATA R K K A M E D I ATA LO
Vuoden verkkokaupaksi valittiin Dropinmarket.com. Palkinnon vastaanottivat
Ville Vartiainen ja Mikko Roulamo.
2 | 2010
Kaupan Maailma
31
Huhtikuu
TOIMIALAKATSAUS
Suomen rauta-, rakennus- ja sisustustarvikekaupan
pyörät pyörivät tällä hetkellä innokkaasti kotejaan
kunnostavien kuluttajien rahoilla. Niinpä kaupan
myynti pysyi viime vuonna olosuhteisiin nähden
kohtuullisella tasolla, vaikka rakentaminen romahti
taantuman myötä.
Teksti LASSE TENHUNEN Kuva TAINA LASSILA
Remontoijat pyörittävät
rautakauppaa
E
dellisen laman jälkeen rautakauppa-alaa koetteli erittäin
pitkä taantumajakso, jonka
aikana myynti kävi heikosti. Kauppa pääsi vuoden
1990 myynnin tasolle vasta vuonna 2005.
Syynä oli muun muassa asuntotuotannon
vähäisyys. 90-luvun puolivälissä asuntoja
valmistui vähimmillään alle kolmannes
vuoden 1990 määrästä.
Viime vuosina rautakaupan myynti
on kehittynyt hyvin, mutta vuoden 2008
lopulla alkoi jälleen huonompi jakso, joka
vähensi viime vuoden myyntiä vajaat 15
Rautakauppa-alan myynti ja myymälät 2009
Ryhmittymä
K-ryhmä
Starkki
S-ryhmä
Hartman
Muut ketjut
Myymälät
kpl
Myynti 2009,
milj. euroa
Kehitys ed. vuoteen
Markkinaosuus
182
1 423,0
- 9,7 %
38,0 %
21
540,7
- 18,1 %
14,4 %
198
495,8
- 10,3 %
13,2 %
5
168,9
- 17,1 %
4,5 %
14
99,4
11,1 %
2,7 %
Puukeskus
23
385,1
- 26,2 %
10,3 %
Puumerkki
13
195,0
- 22,0 %
5,2 %
117
147,2
- 8,0 %
3,9 %
29
142,6
- 9,1 %
3,8 %
5
147,0
11,4 %
3, 9 %
607
3744,7
- 13,0
Värisilmä
RTV
Bauhaus
Yhteensä
K-ryhmän myynnissä ei ole Kodin Ykkösten, Anttiloiden ja Citymarketien rautakauppatuotteiden myyntejä.
S-ryhmän myynti sisältää myös Prismojen ja Agrimarketien rautakauppatuotteiden myynnit ja ne ovat
mukana myymälämäärässä.
Muihin ketjuihin kuuluvat Maalarimestarien Oy ja Carlsson.
Lähde: Rakli ry
32
Kaupan Maailma 2
| 2010
prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
− Korjausrakentaminen piti luvut
näinkin pieninä. Kuluttajien asuntojen
kunnostus- ja korjausaikomukset ovat
olleet koko ajan erittäin korkealla tasolla. Alan myynnin arvo on liki sama kuin
vuonna 2005, vaikka asuntotuotanto on
samaan aikaan laskenut peräti 34 prosenttia. Tämän eron kauppa on kuronut
kiinni asuntojaan peruskorjaavien ja
kunnostavien kuluttajien avulla, rauta-,
rakennus- ja sisustustarvikekaupan yhdistyksen Rasi ry:n toimitusjohtaja Kari
Kulmala kertoo.
Kotitalousvähennyksen
monet hyödyt
Verotuksessa myönnettävällä kotitalousvähennyksellä on erittäin suuri merkitys
rautakauppa-alalle. Kotitalousvähennyksen saa yksityinen henkilö, joka maksaa asuntonsa tai vapaa-ajan asuntonsa
kunnossapidosta tai perusparannuksesta palkkaa tai työkorvausta. Vähennystä
voi tehdä 3 000 euroa vuodessa henkilöä
kohti.
Kotitalousvähennys näyttää lisäävän
kuluttajien remontointi-intoa merkittävästi, mutta siitä on myös muuta hyötyä.
− Kun työ on teetettävä rehellisesti
toimivilla alan ammattilaisilla, harmaa
talous vähentyy, työpaikkoja tulee lisää
ja työn laatu on korkeatasoista. Siitä hyö-
tyy koko ala, Kari Kulmala korostaa.
Rautakaupalle koko remontointialan
maineella on merkitystä, sillä tarjolla
on yhä useammin avaimet käteen -ratkaisuja, joissa kauppa myy asiakkaalle
kokonaisurakan ja ostaa siihen alihankintana työn osuuden. Kokonaisvastuu
työn laadusta on tällöin kaupalla.
Liikeideat monipuolistuneet
Meneillään oleva taantuma koettelee
rautakauppaa 90-luvun alun lamaa vähemmän paremman valmistautumisen
vuoksi. Kauppa aloitti sopeuttamistoimia jo vuoden 2008 lopulla, mutta ala on
muuttunut pidemmälläkin aikavälillä
toiminnallisesti ja rakenteellisesti nykyvaatimuksia paremmin vastaavaksi.
− Myyntiä korjattiin jo viidentoista
vuoden heikon myyntijakson aikana korjausrakentamisella, joten liikeideat ovat
muuttuneet. Nykyisin tarjotaan laajoja
valikoimia, joissa on paljon sisustus- ja
pintamateriaaleja kodin kunnostukseen
ja peruskorjaukseen. Myös pihatuotteita on tarjolla koko ajan enemmän, Kari
Kulmala sanoo.
Rautakaupan alalle on tullut etenkin
viimeisen kymmenen vuoden aikana uusia ketjuja, jotka monipuolistavat alan
tarjontaa. Tulokkaissa on kuluttajakauppaan erikoistuneita laajan valikoiman
myymälöitä, kuten Bauhaus ja Kodin
Terra.
Toisaalta monilla laajaa valikoimaa
myyvillä tavaratalotyyppisillä ketjuilla on tarjolla suuri määrä myös rautakaupan tuotteita. Tällaisia ketjuja ovat
muun muassa Clas Ohlson ja Biltema.
Perinteisempää, myös rakentajia palvelevaa, rautakauppaa edustavat alalla
muun muassa Starkki ja Rautia.
Voimakkaimmassa kasvussa on S-ryhmän Kodin Terra -ketju, joka pyrkii laajentumaan jo lähivuosina 20 toimipaikan
verkostoksi. Suomen markkinoille alkaa
levittäytyä myös ruotsalainen Byggmax,
joka markkinoi myyvänsä vain edullisia
rakennustarvikkeita.
Toiveikkuutta ja haasteita
Rasi ry:n suhdannekyselyn mukaan rautakauppa-alan toimijat odottavat vuodesta 2010 myynnillisesti edellisvuotta
parempaa. Kolmannes uskoo myös tulostason parantuvan.
Uskoa antaa paitsi kuluttajien edelleenkin kasvaneet aikomukset kun-
nostuksiin ja peruskorjauksiin, myös
rakentamisen lievä elpyminen. Rakennustarvikekauppa on jo alkuvuonna
käynyt edellisvuotta paremmin.
Kaupat ovat taantumaan sopeutuessaan joutuneet karsimaan henkilöstömääräänsä, mikä aiheuttaa paineita
asiakaspalvelun laadun ylläpitämiseen.
Rautakauppa voi toimia vain rajallisesti
itsepalveluperiaatteella, koska valikoimissa on jopa 50 000−70 000 tuotetta.
Lisäksi tuotteet ja niiden käytön opastaminen vaatii usein syvällistä tietämystä
ja osaamista.
− Rautakaupan tuotteet eivät ole
asiakkaille arkipäiväisiä. Kaurapuuron
keittäminen osataan jo kotona, mutta
monista rautakaupan tuotteista kuluttaja tarvitsee paljon tietoa kaupassa. Li-
säksi nykyisiin myydään uusina palvelukonsepteina kokonaisia projekteja, joten
osaamista on oltava todella paljon, Kari
Kulmala tiivistää alan vaatimukset.
Lue puutarhakaupan
kuulumisia
Kaupan Maailma -lehden
Internet-sivuilta
osoitteesta
http://km.bm.fi ->
Hyötylinkit
2 | 2010
Kaupan Maailma
33
Huhtikuu
AJAN TASALLA
Kukkakaupan painopiste on tällä vuosituhannella siirtymässä kovaa kyytiä kaupan eri ketjuihin. Näyttävillä kukkaosastoilla houkutellaan marketasiakasta: kukka ostetaan
useimmiten herätteenä. Kuopion Prisman kukkaosasto on paraatipaikalla heti sisääntulon vieressä.
Kukkien myynti kasvaa voimakkaasti kaupan
eri ketjuissa. Suomen kukkatukkutoiminnan
markkinajohtaja Huiskula Oy:n kokonaisliikevaihdosta
kolmannes tulee ketjuasiakkailta. Samalla
kukkamyynnin painopiste on muuttunut:
maanlaajuisesti kukista jo noin 40 prosenttia kulkee
markettien kautta.
Teksti MARI VILSKA Kuvat MIKA OKKO ja PENTTI VÄNSKÄ
Kukat valtaavat marketit
K
ukat ovat marketeille
kannattava mutta myös
haastava bisnes: kilpailevaa tuoteryhmää
ei ole, ja kukkamyynti
on tasaisessa kasvussa. Toisaalta tuoretuotteisiin liittyy hävikkiä ja tuoteryhmä vaatii työntekijöiltä uudenlaista
osaamista.
Kassavirtojen kasvattamiseksi asi-
34
Kaupan Maailma 2
| 2010
akasta pitää houkutella. Marketeissa
asiakaspohja on valmiiksi laaja, mutta
kauppaan ei tulla vain kukkien vuoksi.
Ostopäätös syntyy herätteenä.
Kuopion Prismassa kukkaosastoon on
satsattu merkittävästi. Kukat ovat vallanneet 200 neliömetriä myymälätilaa
heti sisääntulon yhteydestä.
– Kukkaosastomme sai suuremmat
tilat ja näyttävyyttä vuoden 2007 kon-
septiuudistuksessa. Seuraavana vuonna myynti kasvoi 35 prosenttia ja viime
vuonna 8 prosenttia, Kuopion Prisman
kotiosaston myyntipäällikkö Katja Muhonen kertoo.
Kehitys käyntiin
vuosituhannen alussa
Markettimyynnin kasvu on yhteinen
ilmiö kaikissa keskeisimmissä kukkien-
kuluttajamaissa. Maailmanmarkkinoilla
kehitys alkoi jo 1990-luvulla, Suomessa
painettiin kaasua 2000-luvun alussa.
– Esimerkiksi Ruotsissa parhaimpien
kauppaketjujen kukkamyynti on jo kahden prosentin luokkaa koko päivittäistavaramyynnistä, Huiskulan myyntijohtaja Juho Murto kertoo.
Kauppapuutarhaliiton Nielsenillä
teettämän tutkimuksen mukaan Suomen kukkamyynnistä noin 40 prosenttia
kulkee päivittäistavarakaupan kautta.
Puutarhakeskuksissa myydään neljännes ja perinteisissä kukkakaupoissa noin
15 prosenttia kukkamyynnistä.
Päivittäistavarakaupassa korostuvat
kukkamyynnin pääsesongit pääsiäinen,
äitienpäivä ja joulu, jolloin esimerkiksi
Kuopion Prismassa myydään kolmannes
koko vuoden kukkamyynnistä.
Huiskula ja S-ryhmä yhteistyössä
Huiskula Oy toimittaa kukkiaan osaan
S-ryhmän Prismoista ja S-marketeista,
ABC-ketjulle sekä muun muassa Stockmannille. Huiskulan noin 36 miljoonan
euron liikevaihdosta kolmannes tulee
ketjuasiakkailta. Loppu muodostuu pe-
rinteisestä kukkatukkutoiminnasta sekä
ammattiviljelijöille suunnatusta taimitukkutoiminnasta.
– Esimerkiksi vuosittain tuottamastamme 10 miljoonasta tulppaanista
60 prosenttia myydään kaupan ketjuille
ja 30 prosenttia perinteisten kukkakauppojen kautta. Erityisesti Prismat ovat
olleet tähtimyymälöitämme. Prismoihin
toimitettujen kukkien määrä on viimeisen kuuden vuoden aikana voimakkaasti
kasvanut, Juho Murto Huiskulasta toteaa.
Esillepano, laatu ja luotettavuus
Lappeenrannan Prisman johtaja Risto
Punkkinen nostaa myymäläpaikan
ohella avainasemaan kukkatoimittajan
laadun. Tuotteen täytyy vastata kuluttajan vaatimuksiin, jotta ostopäätös tehdään myös seuraavalla kauppareissulla.
– Kukkatoimittajan luotettavuus
on keskeisessä asemassa. Jotta osasto
toimii, siellä pitää olla paljon tuoreita,
kestäviä ja houkuttelevia kukkia, Punkkinen sanoo.
Kukkaosastojen hoito on Suomessa
kaupan omissa käsissä, toisin kuin naa-
purimaa Ruotsissa, jossa useat suuret
marketit ovat ulkoistaneet osastojen hoidon kukkatoimittajille. Suomessa yhteistyötä tehdään muun muassa koulutus- ja
myynninedistämisasioissa.
Logistiikka ja volyymi
kukkatoimittajan haasteina
Hävikkiä suitsitaan oikeilla tuotteilla ja
niiden jatkuvalla uudistamisella. Kaupan vakiintunut asiakaspohja vaatii uusia herätteitä koko ajan, ja valikoimaa
päivitetään jopa viikoittain.
– Ostokäyttäytyminen ohjaa tuotekehittelyämme. Trendejä on seurattava, ja
ideoita ja uutuuksia poimitaan alan messuilta. Marketasiakkaat haluavat enenevissä määrin perustuotteiden lisäksi
valmiita kimppuja ja istutuksia. Myös
maantieteellinen myyntipaikka vaikuttaa: esimerkiksi valkoiset kukat ovat
suosituimpia Suomen eteläisissä osissa,
Juho Murto Huiskulasta kertoo.
Kukkatoimittajalle uudet markkinat
tuovat uusia haasteita. Logistiikan lisäksi ison asiakkaan kanssa yksittäisten
tuotteiden tuotantovolyymit korostuvat.
Huiskula on investoinut viime vuo-
– Kukkabisnes on
mielenkiintoinen ja
kasvupotentiaalia on yhä.
Kuluttajakäyttäytyminen
on vielä Suomessa
lapsenkengissä: kukkia voisi
käyttää monipuolisemmin
esimerkiksi sisustuksen
tehokeinona, puutarhuri
Tiina Toivanen Kuopion
Prismasta uskoo.
2 | 2010
Kaupan Maailma
35
Huhtikuu
AJAN TASALLA
sina voimakkaasti uusiin tuotanto- ja
logistiikkatiloihin. Vuonna 2006 valmistui tulppaanin viljelyyn tarkoitettu
kasvihuonetila, joka oli valmistuessaan
Euroopan modernein tuotantolaitos.
Laajennuksessa on 5 000 neliömetriä
kasvihuonealaa ja 3 000 neliömetriä varasto- ja pakkaustiloja.
Kuluttajien ostokäyttäytymisessä
vielä haasteita
Tulevaisuudessa markettien haasteena
on keksiä ratkaisu muun muassa kukkien pakkausongelmiin, kun taas pienten
kukkakauppojen on erikoistuttava yhä
enemmän.
Kuluttajien ostotottumusten muok-
kaamisessa riittää myös tehtävää. Kuluttajat voisivat käyttää kukkia monipuolisemmin esimerkiksi sisustuksen
tehokeinona.
– Kukkien käyttö on Suomessa vielä lapsenkengissä, myyntipäällikkö
Katja Muhonen Kuopion Prismasta
toteaa.
Huiskulan Juha-Pekka Hannula (vas.), Nikolai Iljin, Veijo Järvinen, Esa Ajosenpää ja
Johanna Kallio pakkaavat kukkarullakoita tien päälle.
Huiskulan terminaalista lähtee uusia tuotteita kauppoihin jopa viikoittain.
– Marketasiakas on erilainen: kauppaan ei tulla pelkästään kukkien vuoksi,
vaan ostopäätös tehdään herätteenä. Marketasiakas tarvitsee uusia laadukkaita
tuotteita koko ajan, Huiskulan myyntijohtaja Juho Murto sanoo.
Huiskula rakentaa brändiä
Kukkien tukkukauppaa, tuotantoa ja maahantuontia harjoittava Huiskula
on ehkä ainoa kukkatoimija maailmassa, jossa tehdään vahvaa brändinrakennustyötä.
Huiskula aloitti brändinrakennuksen vuonna 2000, tavoitteenaan olla
vuonna 2015 kuluttajien hyvin tuntema kukkatuotemerkki, jonka pakkauskääre antaa lupauksen laadusta.
Brändiä on rakennettu muun muassa kattavasti kuluttajia ja jälleenmyyjiä
palvelevalla nettisivustolla, myymälämainonnalla, omalla asiakaslehdellä
sekä tekemällä tiivistä yhteistyötä eri aikakauslehtien kanssa.
– Tuotemerkin avulla haluamme päästä vuoropuheluun kuluttajan
kanssa ja korostaa kukkien laatua. Laadukas kukka kestää pidempään, ja
uskomme laadun olevan yksi tärkeimmistä kuluttajan ostopäätöstä ohjaa-
36
Kaupan Maailma 2
| 2010
vista tekijöistä. Jälleenmyyjille ja asiakkaille brändi tarkoittaa kannattavaa
kokonaispalvelumallia ja kumppanuutta, Huiskulan markkinointipäällikkö
Kati Peltomaa sanoo.
Perheyritys vuodesta 1934
Huiskulan päätoimipaikka ja tuotantolaitokset sijaitsevat Turussa. Yrityksellä on lisäksi kukkatukkuja 10 paikkakunnalla. Vuonna 1934 perustettu
Huiskula on perheyritys ja työllistää noin 210 henkilöä.
Huiskulan tuotantolaitoksissa on kasvihuonepinta-alaa 5,6 hehtaaria.
Vuotuisesta noin 36 miljoonan euron liikevaihdosta oman tuotannon osuus
on noin 7 miljoonaa euroa. Huiskulan tuotteita ovat leikkokukat, ruukkukasvit sekä leikkovihreät.
"
!! !!!
!!!!! Ǩ
‘•‡–‘Ž‡•ƒƒ—–‘ƒƒ•‹ǡ
˜‘‹–Žƒ†ƒ–ƒ•‡‘–‹•‹˜—‹Ž–ƒ‡™™™Ǥ‘˜ŠǤƤ
2 | 2010
Kaupan Maailma
37
Helmikuu
TYÖSSA TARPEEN
Toimivan pullonpalautusjärjestelmän merkitys
kauppiaalle on suurempi kuin panttien liikevaihtoosuuden perusteella herkästi luulisi. Tyytyväisenkin
kuluttajan voi saada vaihtamaan kauppaa, jos
pullonpalautus reistailee taajaan. Panttiepäselvyydet
voi ratkaista jälkikäteenkin, jos pullonpalautuskone
on kytketty kaupan muihin IT-järjestelmiin ja edelleen
koneen toimittajan etähallintajärjestelmään.
Teksti VESA TOMPURI Kuva VESA TOMPURI ja Wincor Nixdorf
Etähallittavuus tuli
pullonpalautuskoneisiin
M
yymäläympäristössä
tuskin mikään kone
tai laite joutuu niin
kovalle koetukselle
kuin pullonpalautuskone. Maltaan ja sokerin sekaista mössöä valuu liukuhihnalle ja sieltä edelleen
herkkiin sähkömekaanisiin osiin. Tämän teknologian alkuaikoina 1980-luvulla olikin tärkein haaste, miten saada
koneet toimimaan mahdollisimman häiriöttömästi.
– Tämä haaste on yhä olemassa. Nykyään koneiden käytettävyys on kuitenkin
toisella tasolla. Viime aikoina erityisesti
tietotekniikka on kehittynyt, minkä ansiosta ajoittaiset pulmat ovat sekä kauppiaan että kuluttajan kannalta paljon joustavammin ratkaistavissa, tuotepäällikkö
Christian Graumüller Wincor Nixdorf
Technology GmbH:sta kertoo.
Erityisesti pankkiautomaateistaan
ja kassajärjestelmistään tunnettu saksalaisyritys lähti mukaan pullokonebisnekseen yritysoston kautta suhteellisen
myöhään, mutta on jo onnistunut saavuttamaan merkittävän jalansijan erityisesti kotikentällään Saksassa sekä monissa
muissa Euroopan maissa Suomi mukaan
lukien.
– Nykyään kaikissa kierrätyskelpoisissa pulloissa on Saksassa oltava
38
Kaupan Maailma 2
| 2010
liimpi hinta, Graumüller selvittää.
Pullomarkkinat voimakkaan
muutoksen alla myös Suomessa
Christian Graumüller näyttää, kuinka helppoa on
pullokoneen peruspuhdistus tarkoitukseen varta
vasten kehitetyllä laitteella.
erityinen rekisteröintimerkki. Vaikka
pullokohtaisesti kyse on tietysti pienistä
summista, tässäkin asiassa sattuu organisoituja väärinkäytöksiä. Houkutuksen ymmärtää sitä taustaa vasten, että
kierrätykseen kelpaamattomat pullot
päätyvät kaatopaikoille. Kaatopaikkamaksu on Saksassa 25 senttiä pullolta.
Esimerkiksi pullo mineraalivettä maksaa vähemmän. Sellaisen pullon kierrätettävyydellä on siis pullon sisältöä kal-
Suomessa erilaisten palautuspullojen
määrä on kasvanut reippaasti sen jälkeen, kun kierrätysmuovipullo tuli vuoden 2008 alussa markkinoille. Uusien
muovipullojen osuus lähti heti jyrkkään
nousuun ja nyt kaksi vuotta markkinoille tulon jälkeen niiden osuus on jo noin
neljännes kaikista kierrossa olevista juomapakkauksista. Kertamuovipullojen
kasvu on tuonut uusia haasteita tunnistettavien muotojen suuremman määrän
kautta.
– Uusi kertatäyttöinen muovipullo on
vaikeampi myös siksi, että sen muoto
elää herkemmin. Tunnistusjärjestelmä
perustuu viivakoodin lukemiseen ja pullon muodon optiseen hahmottamiseen,
myyntipäällikkö Jukka Kauria Wincor
Nixdorf Oy:stä kertoo.
Jos pullo on matkalla kodista kauppaan vaikkapa lämpötilavaihtelun takia
litistynyt kasaan, ei sen muoto ja mitoitus vastaakaan enää riittävän hyvin tietokantaan ohjelmoituja arvoja ja pantti
jää saamatta vaikka viivakoodi olisi
vielä luettavissakin. Näissä tapauksissa
asiakas saa vielä kuitenkin uuden mahdollisuuden, sillä Wincor Nixdorfin auto-
Wincor Nixdorf Oy:n viime
lokakuussa suomalaiseen
hypermarketiin asentama
suurikapasiteettinen ja helposti
huollettava taustalaitteisto.
maatti osaa antaa epävarmasti tunnistetun pullon takaisin asiakkaalle oiontaa
ja uutta yritystä varten. Jos sekään ei
tuo toivottua tulosta, voi asiakas vielä
tarkastuttaa pullon henkilökunnalla.
– Mikäli etiketti viivakoodeineen ja
panttimerkintöineen on päässyt irtoamaan, jää pantti saamatta, sillä pelkän
muodon perusteella ei uusia muovipulloja voi hyvittää, Jukka Kauria toteaa.
Kierrätysmuovipullojen rinnalla
myös tölkkien osuus on jatkanut voimakasta kasvuaan: tätä nykyä jo useampi
kuin joka toinen palautuva juomapakkaus on tölkki. Näiden kertatäyttöisten
juomapakkausten merkittävin hyöty on
takatiloissa ja paluukuljetuksissa saavutettavat säästöt, kun manuaalisen
käsittelyn tarve vähenee ja tilankäyttö
tehostuu.
– Maksimaalinen tehonlisäys saavutetaan automaatin yhteyteen asennettujen puristimien avulla. Juuri tälle saralle
olemme hiljattain lanseeranneet uuden
Suomessa kehitetyn puristininnovaation, joka on verraton niin kapasiteetin
kuin toimintavarmuudenkin suhteen,
Kauria kertoo.
Etähallintaa ja peruskoneita
Etähallittavuus on päivän sana sekä
Saksassa että muualla. Saksassa etähallittavia Wincor Nixdorfin pullonpalautusjärjestelmiä on asennettu yhteensä
yli 8 000 kappaletta. Suomessa vastaavia
on line -pullokoneita on runsaat 350 ja
määrä kasvaa koko ajan.
– Etähallittavuus on järjestelmien
luotettavan käytön edellytys. Etäyhteyden kautta päivitetään automaatille
ajantasaiset pullokirjastot, joiden perusteella tunnistus tapahtuu. Etähallinnan
kautta voidaan tarkistaa automaatin eri
osien asetukset ja tehdä niihin muutoksia, seurata automaatin palautusmääriä
sekä katsoa vaikka yksittäisen palautetun pullon kuvaa ja varmistaa, onko
siitä maksettu pantti oikein. Sen myötä
kauppias voikin delegoida järjestelmän
käyttöön liittyviä asioita järjestelmän
toimittajalle, mikäli toimittajan kanssa
on tehty myös ylläpitosopimus. Järjestelmään investoinut haluaa yleensä toki itsekin pitää hyvää huolta hankinnastaan,
mutta monet kaupat ovat halunneet sopia palvelupaketista, johon kuuluu myös
pullokoneen määräaikainen puhdistushuolto, Jukka Kauria toteaa.
Tammikuisilla Wincor World -messuilla Paderbornissa Saksassa oli esillä uutta myös pullonpalautuskoneiden
alalta. Etähallintaohjelmiston lisäksi
uutuutena esiteltiin erityisesti pieniin
kauppoihin ja huoltoasemille tarkoitettu
peruskone. Se tunnistaa vain rajallisen
määrän tavallisimpia virvoitusjuomapakkauksia, mutta samalla sen toimintavarmuuteen on kiinnitetty suurta
huomiota. Saksassa tällaiset automaatit
ovat osoittautuneet suosituiksi. Suomeen
uutuusmalli on tulossa myöhemmin tänä
vuonna.
2 | 2010
Kaupan Maailma
39
Huhtikuu
TYÖSSÄ TARPEEN
Toyota Airportin
myymälässä näytöissä
mainostetaan
sesonkituotteita ja
-palveluita.
Staattinen, painettu mainonta on myymäläympäristössä
jo menneen talven lumia. Sähköiset julistepinnat
ovat tätä päivää helpon ja oikea-aikaisen
päivitysmahdollisuuden ja kustannustehokkuutensa
ansiosta. Ne tuovat myös kaivattua lisämyyntiä.
Teksti THEA EKHOLM Kuvat THEA EKHOLM ja Seasam
Näytöillä kaivattua
lisämyyntiä
A
utobrändi Toyota etsi
muutama vuosi sitten
jälleenmyyjilleen uusia,
tehokkaita markkinointikanavia lisämyynnin
saavuttamiseksi. Kolmeen pilottimyymälään otettiin koekäyttöön sähköiset
näytöt, joissa markkinoitiin Toyotan
oheistuotteita ja huollon lisäpalveluita.
40
Kaupan Maailma 2
| 2010
Pilottivaiheen jälkeen tuloksia verrattiin
verrokkimyymälöihin, joissa näyttöjä ei
ollut käytössä.
– Sähköiset näytöt toivat myymälöihin selkeästi lisämyyntiä, joten ne
otettiin käyttöön kaikissa Toyotan jälleenmyyntipisteissä. Toyotan edustajat
Japanista asti ovat käyneet katsomassa
järjestelmää, Toyota Airportin varaosa-
päällikkö Matti Peltonen kertoo.
Toyotan jälleenmyyjillä on myynnissä niin paljon oheistuotteita ja erilaisia
huoltopalveluita, ettei henkilökunta
kerta kaikkiaan ehdi myydä kaikkea
aktiivisesti asiakkaille. Ongelma on ratkaistu näyttöjen avulla, jotka on Toyota
Airportissa sijoitettu huollonvaraustiskille, myymälän infopisteeseen sekä
jonnekin unohtuu väärä hintatieto tai
kampanjakyltti, joka antaa asiakkaalle
väärää tietoa. Sähköisten näyttöjen avulla tämä ongelma poistuu ja myymälän
henkilökunta voi keskittyä myymiseen,
kun markkinointimateriaalien päivitys
hoituu keskitetysti ja etätyönä.
– Varsinkin kaupan ketjut arvostavat tällaista mahdollisuutta, jossa keskitetysti voidaan päivittää ajankohtaiset
kampanjatiedot vaikka 50 eri myymälään samalla kertaa, sähköistä Infogate
-näyttöjärjestelmää markkinoivan Seasam Groupin myyntijohtaja Manu Mesimäki kertoo.
Sähköisissä näytöissä voidaan hyödyntää vaihtuvaa still-kuvaa, joten materiaalin valmistaminen ei ole vaikeaa
tai kallista. Monesti voidaan hyödyntää
samaa materiaalia, jota käytetään vaikka esitteissä tai printtimediassa.
– Still-kuvia vaihtamalla saadaan kuvaan liikettä, joka tavoittaa kuluttajan
huomion tutkimusten mukaan seitsemän kertaa tehokkaammin kuin staattinen kuva, Mesimäki muistuttaa.
Kuvien lisäksi näytölle voidaan laittaa väliin erilaisia tekstejä ja siinä voi
olla vaikka alareunassa rullaava tekstipalkki.
Myös kahviloissa näytöillä voi olla esillä päivän tarjous.
Mieti sisältö tarkkaan
Bensa-asemalla näyttö muistuttaa asiakasta tärkeistä
käyttöyhteystuotteista.
Ravintoloissa ruokalistojen ja hinnastojen
päivittäminen sähköisiin näyttöihin on helpompaa
ja kustannustehokkaampaa kuin uusien menujen
painaminen.
asiakkaiden kahvipisteeseen.
– Näissä kohdin myymäläämme asiakas viettää aikaa, jolloin hän voi seurata
näytön mainoksia ja tiedotteita. Sieltä
hän saa sitten impulssin kysyä lisää jostain tuotteesta tai palvelusta, Peltonen
toteaa.
Esimerkiksi erilaisten sesonkituotteiden, kuten keväällä ajankohtaisen ilmastointilaitteen huollon, markkinoinnissa
näytöt ovat olleet korvaamattomia.
Aikaisemmin esimerkiksi Toyota Airportin myymälässä käytettiin perinteisiä
banderolleja ja kehystettyjä A4-tulosteita. Nyt kaikki markkinointi tapahtuu
näyttöjen kautta.
– Toyota tekee kampanjoita, joissa on
yleensä 15–20 erilaista mainosta. Kampanjat vaihtuvat neljä kertaa vuodessa.
Lisäksi kauppiaat voivat tehdä järjestelmään myymäläkohtaista materiaalia.
Näytöt ovat puhtaasti oma markkinointikanavamme, emme myy ilmoitustilaa
ulkopuolisille, Peltonen kertoo.
Liikkuva kuva tavoittaa kuluttajan
Sekä pt- että erikoistavarakaupan
myymäläympäristössä kampanjat ja
tarjoukset vaihtuvat päivittäin ja viikoittain. Painetun markkinointimateriaalin päivittäminen ja vaihto paikalleen
myymälässä on iso työ, ja ikävän usein
Sähköiset näytöt ovat osa yrityksen
muuta mediamixiä eli niiden rooli ja
tavoitteet on syytä miettiä tarkkaan.
Käytetäänkö näyttöjä sisäänheittäjinä,
kampanja-alustoina, lisäinformaation
tarjoajina vai myymälän yleismediana.
– Kunhan yritys miettii näyttöjen roolin ja sisällön tarkkaan, niin me hoidamme sitten kaiken muun, kuten laitteet,
asennuksen, materiaalin muokkauksen,
sisällön tuotannon, ja päivityksen, Mesimäki kertoo
Koko palvelupaketti laskutetaan yritykseltä kuukausittain, joten se on helppo
budjetoida. Kuluja voi myös jakaa vaikka
tavarantoimittajan kanssa myymällä hänelle mainostilaa näytöiltä.
– Ideana on, että näyttö tuo yrittäjälle
enemmän rahaa kuin se kuukausikulut
ovat. Muuten hommassa ei ole järkeä,
Mesimäki muistuttaa.
Infogate-järjestelmä on oma kokonaisuutensa eli se ei vaadi myymälältä
muuta kuin sähköt ja nettiyhteyden.
Mahdolliset huollot hoituvat etätyönä ja
jos esimerkiksi näyttö rikkoutuu, kuuluu
sen vaihto palvelupakettiin.
2 | 2010
Kaupan Maailma
41
1DLQHQSll
lVWlYDUSDLVLLQK\YLQYRLQWLSlLYl
7XXVXODQ2
2QQHODVVD
1/33UDFWLWWLRQHUNRXOXWXV
9DQWDDOODSlLYllDMDOOD
1/30DVWH
HU3UDFWLWLRQHUNRXOXWXV
9DQWDDOODSlLYllDMDOOD
6XKWHHWWR
RLPLYLNVLNRXOXWXVSlLYl
+HOVLQJLVVl
l
7\|K\YLQYR
RLQWLPDWND3URYHQFHVVD
WXORVVDNHYYllOOl
/LVlWLHWRMDMDLOPRLWWDXWX
XPLVHW
.RXOXWWDMD0DUMD/HHQD6DYLP
PlNL
0XXWRVYDOPHQWDMD1/37UDLQHU6
6RFLDO3DQRUDPD&RQVXOWDQW
ZZZVDYLPDNLQHW
/CTLC.GGPC5CXKOkMK/
/WWVQUXCNOGPPWU
6XRPHQ6RVLDDOLSDQRUDDPDNHVNX
XV7KH)LQQLVK6RFLDOSDQRUDPD&HQWUH
ZZZILQQLVKVRFLDOSDQRUDPDQHW
+DOXDWNRSRVWLWXVOLVWDOOH"
.XYDDMD3LUMR.DVNLVROD
/DLWDYLHVWLPDUMDOHHQD#VDYLPDNLQHW
HOUKUTTELE
E
ASIAKKAITA!
Ilmoittaudu
kävijäksi
ja lue lisää
nettisivuiltamme
www.bbm.fi
PALKITS
PALKITSE
LKITSE
SE
E
HENKILÖSTÖÄ!
HE
ENKILÖSTÖÄ!
!
TEHOSTA
OSTA
A
MYYNTIÄ!
NTIÄ
TA
KAN
N
42
Kaupan Maailma 2
| 2010
S
U
AJANKOHTA:
29.4.2010
PAIKKA:
Wanha Satama, Helsinki
AUKIOLOAIKA:
9.00–17.00.
VOI
TI
Tule Kannusta & Motivoi
-tapahtumaan kuulemaan
parhaat vinkit motivointiin
ja kannustamiseen ja
luomaan kontakteja alan
yhteistyökumppaneihin.
&MO
Asiaa yritysautopäättäjille | nro 1/2010 |
Liite toista
u e!
a
s
y
l
yrit ättävil
pä
» Koeajossa
Land Rover Discovery ja
Mercedes-Benz B 180 NGT
» Artikkeli
Automaattinen
ajopäiväkirja – työssään
ajavan unelmalaite
» Artikkeli
Tietokoneet ja
elektroniikka parantavat
autojen turvallisuutta
Tieliikenneturvallisuus puhuttaa autoilijoita s. 56
2 | 2010
| Asiaa yritysautopäättäjille
Kaupan Maailma
43
6gkdhiZiij_V
_VajZiij_V
VbbVii^aZ]i^~
lll#WWb#Ò
/SAAVATAMMATTILAISETKËYTTÚÚSI
"VSB,WFTUPS0ZPOLBTWBWBZSJUZTKPOLB
UPJNJBMBOBPOUBMPVTIBMMJOOPOQBMWFMVKFO
UVPUUBNJOFOZLTJMÚMMJTFTUJ
1BMWFMVJUBNNFNVVONVBTTB
+IRJANPITOJATILINPËËTÚSPALVELUT
6EROTUS
0ALKANLASKENTA
9RITYKSENPERUSTAMINENJAYRITYSJËRJESTELYT
Lataa
sähköisen
myymälämainonnan
opas:
klikkaa
seasam.com
/TAYHTEYTTË
4EEMMEHALUTESSANNEMAKSUTTOMAN
TALOUSHALLINNONKARTOITUKSENYRITYKSELLENNE
WWWAURAKVESTORl
(ËMEENKATUKRS4URKU
PUHFAKSI
ISMOKAAKKURIVAARA
seasam.com
44
Kaupan Maailma 2
| 2010
WWWAURAKVESTORl
AURAKVESTORl
LIITTEEN SISÄLTÖ
46 .... Ajankohtaista asiaa
yritysautojen maailmasta
48 .... Land Rover Discovery –
ylellisesti tiellä tai sen
vieressä
48
50
50 .... Mercedes-Benz – maakaasulla
ympäristöystävällisesti
52 .... Automaattinen ajopäiväkirja
– työssään ajavan
unelmalaite
54 .... Tietokoneet ja elektroniikka
parantavat autojen
turvallisuutta
56 .... Tieliikenneturvallisuus
puhuttaa autoilijoita
52
54
PÄÄTOIMITTAJA
Thea Ekholm, [email protected]
Puhelin (09) 5421 0129
ASIAKASPALVELU
[email protected]
Puhelin (09) 5421 0100
Toimitussihteeri
Piia Kunnas, [email protected]
puhelin (09) 5421 0130
JULKAISIJA JA KUSTANTAJA
Business to Business Mediat Oy
PL 3, 02601 Espoo
Puhelin (09) 5421 0100
Faksi (09) 5421 0132
www.bbm.fi
ULKOASU
Taina Lassila, [email protected]
Puhelin (09) 5421 0127
KANNEN KUVA
Maria Laiho
ILMOITUSMYYNTI
Jyri Laine, [email protected]
Puhelin (09) 5421 0115
2 | 2010
Kaupan Maailma
45
UUTISIA & UUTUUKSIA
Koonnut THEA EKHOLM
Uusi Opel
Movano
saapui Suomeen
Opelin uusi Movano on monipuolinen
hyötyajoneuvo erilaisiin tarpeisiin. Valittavana on neljä eripituista ja kolme
erikorkuista mallia. Uutuuden saa luonnollisesti umpiauton lisäksi myös muun
muassa pikkubussina tai ilman päälirakenteita pelkkänä alustana. Myös auton
kantavuus on kasvanut 2,5 tonniin, mikä
riittää kovempaankin käyttöön.
Movano-asiakkaat hyötyvät päästöihin perustuvasta verotuksesta, sillä uutuuden polttoaineenkulutus alkaa 7,8 litrasta sadalla kilometrillä ja CO2-päästöt
203 g/km:sta.
Movanon muotokieli noudattaa Opelin henkilöautoista tuttua linjaa. Ohjaamo puolestaan on entistä ergonomisempi
ja näkyvyys autosta erinomainen. Myös
Movanon varustelu on huippuluokkaa.
Työsuhdeautoilijoita
koulutetaan
yhä enemmän
Autopesun voi maksaa nyt
matkapuhelimella tai Internetissä
Jatkossa Shellin autopesun voi maksaa
myös matkapuhelimella tai Internetissä.
Internetissä maksutapoina ovat verkkopankki tai luottokortti. Matkapuhelimella tilattu autopesu veloitetaan matkapuhelinlaskussa.
Pesuun oikeuttava koodi lähetetään
maksutapahtuman jälkeen asiakkaan
toiveen mukaisesti joko matkapuheli-
46
Kaupan Maailma 2
| 2010
meen sekä/tai sähköpostiin. Viestissä
kerrotaan ostoaika sekä asiakkaan
valitsema huoltoasema. Pesukoodi on
voimassa 30 vuorokautta. Pesukoodi
syötetään pesuhallin edessä olevaan
päätteeseen, minkä jälkeen auton voi
pestä normaalisti. Kyseisiä maksutapoja tarjoavia Shell-huoltamoita on Suomessa yli 60.
Yritysautojen hallinnointi- ja rahoitusyhtiö LeasePlan on aloittanut yhteistyön ajovalmennuskeskus Premier
Parkin kanssa ja tarjoaa asiakkailleen turvallisen ja taloudellisen ajon
valmennusta. Ajokoulutus voidaan
toteuttaa koko henkilöstölle kampanjaluonteisesti tai kullekin kuljettajalle
aina uuden ajoneuvon hankinnan yhteydessä.
Ajovalmennuksessa on otettu huomioon tasapuolisesti taloudellisuus ja
turvallisuus. Valmennukset toteutetaan mahdollisimman tehokkaassa aikataulussa ja koulutusajankohdissa on
huomioitu ihmisten kiireinen työtahti.
– Ajokoulutusta voidaan verrata ensiapukoulutukseen, jonka sisältämiä
asioita pitäisi kerrata säännöllisesti
muutaman vuoden välein. Oppien päivittämisen tarvetta lisää myös autojen
tekniikan nopea kehittyminen, LeasePlanin toimitusjohtaja Petteri Pihlas
toteaa.
#
#"##
!""
"""
"
!
"
%%!"##$
"
%%!"##$
"
%%!"##$
7\|NDYHULMRQNDW\\OLHLSHWl
.XQSDNHWWLDXWRMHQDDWHOLQHQYDUXVWHOODDQUXKWLQDDOOLVHVWLV\QW\\2SHO9LYDUR3ODWLQXP
.XNDVDQRLHWWHLYDQNNDW\|MXKWDVDLVLROODP\|VNRPHD"
2SHO9LYDUR
3ODWLQXP&'7,
NRNRQDLVKLQWDDON
ö
+8,3389$5867(/789,9$523/$7,180
6LVlOWllPPDMRWLHWRNRQHHQ(63DMRQYDNDXWXVMlUMHVWHOPlQS\VlN|LQWLDYXQ
SROWWRDLQHNl\WW|LVHQOLVlOlPPLWWLPHQDMDVWLPHOODNHY\WPHWDOOLYDQWHHW
QDKNDYHUKRLOOXQRKMDXVS\|UlQVHNlNRULQYlULVHWSXVNXULWVLYXOLVWDWMDXONRSHLOLW
ZZZRSHOIL
&2±JNP±ONPSROWWRDLQHHQNXOXWXV\KGLVWHW\VVlDMRVVD.XYDQDXWRHULNRLVYDUXVWHLQ$XWRYHURWRQKLQWDDON÷DUYLRLWXDXWRYHURDON÷
+LQWDDQOLVlWllQWRLPLWXVNXOXW
2 | 2010
Kaupan Maailma
47
Land Rover Discovery 4
KOEAJOSSA
”
Koeajossa
puolentoista
tonnin vene tuli
perässä täysin
tunteettomasti.”
48
Kaupan Maailma 2
| 2010
Brittien ylpeys, Land Roverin Discovery-maasturimalli
täytti juuri 20 vuotta, ja sen uusin versio on mallisarjan
neljäs sukupolvi. Tämä lähes viisimetrinen ja kaksi
metriä leveä kolossi saa tien päällä ansaitsemansa
huomion niin hyvässä kuin pahassa.
Teksti ja kuvat TIMO ESKELI
Land Rover Discovery
- ylellisesti tiellä tai sen vieressä
L
and Rover Discovery 4 on
mielenkiintoinen yhdistelmä vanhaa ja uutta. Ulkoa
auto näyttää kömpelöltä
ja arkiselta. Kun astuu
sisälle, kaikki muuttuu. Auto on sisältä ylellinen ja viihtyisä. Varustelu on
erinomainen alkaen ylellisestä nahkaverhoilusta suureen joukkoon ajamista
tukevia teknisiä hienouksia.
Tilaa Discoveryssä on ruhtinaallisesti.
Autossa löytyy istumapaikat parhaimmillaan jopa seitsemälle henkilölle. Viimeinen penkkirivi kääntyy näppärästi
lattian alle. Silloin tavaratilaa on ruhtinaalliset 1 260 litraa. Maksimissaan tavaratilaa on järjesteltävissä sisätiloihin
reilut 2 500 litraa.
Discoveryyn löytyy kaksi eri TDV6dieselmoottorivaihtoehtoa. 2,7 litran kone tarjoaa 190 hevosvoiman tehon 440
newtonin väännöllä. Koeajoautossa oli
kolmen litran 245 hevosvoiman ja 600
newtonin tehopakkaus. Koneet on kehitetty Fordin ja PSA:n yhteistyönä.
Kolmen litran diesel antaa Discoverylle tehokkaan henkilöauton suoritusarvot.
Auto kiihtyy nollasta sataan alle kymmenessä sekunnissa. Kuudensadan newtonin vääntö tuo lisäarvoa erityisesti kun
vedetään isoja massoja.
Koeajossa puolentoista tonnin vene
tuli perässä täysin tunteettomasti. Perävaunun vakautusjärjestelmä (Trailer
Stability Assist) auttaa yllättävissä tilanteissa.
Jatkuva neliveto ja elektronisesti
ohjattu tasauspyörästön lukko luovat
Tekniset tiedot
Iskutilavuus ............2 993 cm³
Teho.........................180 kW/245 hv
Vääntö .....................600 Nm
Kiihtyvyys ..............9,6 s 0–100 km/h
Huippunopeus .......180 km/h
CO2 ......................... 244 g/km
Kulutus ....................EU-yhd. 9,3 l/100 km
Autotoday-arvostelu
(asteikko 1–5)
Ajettavuus ja hallittavuus ................... 4,5
Taloudellisuus ja ekologisuus ................3
Suorituskyky ............................................4
Design ......................................................3
Varustetaso ......................................... 4,5
Kokonaisarvosana ..................................4
perustan maasto-ominaisuuksille. Land
Roverin kehittämällä Terrain Response
-järjestelmällä tehdään sitten hienosäätö.
Kuljettaja voi viisiasentoisella kytkimellä valita ajotilanteeseen ja olosuhteisiin
parhaiten sopivat asetukset. Järjestelmä
säätää automaattisesti moottorin, vaihteiston, jousituksen ja pidonhallinnan
toiminnan optimaaliseksi.
Ilmajousitus mahdollistaa runsaan
maavaran, ja tarvittaessa auton voi laskea matalampaan asentoon vaikkapa
lastauksen ajaksi.
Korkea auto ja isojen ikkunoiden esteetön näkyvyys ovat yhdistelmä, jotka
luovat hyvän pohjan ajonautinnolle.
Vaikka Discovery on ulkoiselta habitukseltaan kankean näköinen, on ajo normaaliteillä erittäin miellyttävää - jopa
herrasmiesmäistä. Ja kun poistutaan
pääteiltä, apuun voidaan ottaa ennakkoon ohjelmoidut maastoajo-ohjelmat.
Vaihtoehtoja löytyy niin mutaan kuin
alamäkeen.
Työhön tai harrastukseen
Discoveryn erityisvahvuutena ovat hyvät ominaisuudet huonoissa olosuhteissa
sekä vahva vetokyky. Tämä yhdistelmä
tekee siitä hyvän työkalun kaikille niille, jotka joutuvat työn tai harrastuksen
puolesta liikkumaan huonohkoilla teillä
tai tarvitsevat tanakkaa veturia.
Arkisen työkäytön lisäksi on olemassa myös joukko kansalaisia, joilla on varaa hankia auto ihan harrastamistakin
varten. Esimerkiksi metsästysreissuille
Discovery antaa hyvät ajo-ominaisuudet
matka-ajossa ja suorituskyvyn, kun mennään metsäteille. Eikä eteneminen pysähdy, vaikka tarvitsisi hieman oikaista
maastossakin.
Kalareissuilla Discovery soveltuu veturiksi isollekin veneelle. Lisäksi tulevat
seikkailijat, jotka hakemalla hakevat
haasteita. Näiden henkilöiden keskuudessa Discovery on ollutkin perinteisesti
suosittu peli.
2 | 2010
Kaupan Maailma
49
KOEAJOSSA
Autoiluun haetaan ympäristöystävällisempiä ratkaisuja.
Sähköautot ovat vasta tulossa, eikä niiden lopullisesta
läpimurrosta ole vielä varmuutta. Yksi vaihtoehto on
maakaasuauto. Kokeilimme Mercedes-Benzin mallia
B 180 NGT, joka toimii sekä bensiinillä että maakaasulla.
Teksti ja kuvat CLAS VON BELL
Mercedes-Benz - maakaasulla
ympäristöystävällisesti
K
aasuauto maksaa noin
kymmenen prosenttia
enemmän kuin bensiinimalli, mutta vastineeksi saa pienemmät
käyttökulut.
Automaattivaihteisen kaasuauton
hiilidioksidipäästöt ovat 139 grammaa
kilometriltä, kun vastaava bensiinimallin päästömäärä on 171 grammaa. Kaasuauton päästöt arvioidaan siis noin 20
prosenttia pienemmiksi kuin bensiinimallin.
Kaasun hinta on noin 1,07 euroa kilolta, ja jos auto kuluttaa runsaat 5 kiloa
sadalla kilometrillä, sadan kilometrin
matkan polttoaineen hinta on alle 5,5
euroa. Jos bensiinin litrahinta on noin
1,4 euroa ja kulutus 8 litraa, sadan kilometrin polttoainekustannus on noin 11
euroa. Parhaimmillaan kaasuajossa kertyy säästöä yli viisi euroa sataa kilometriä kohti. Kymmenellä tuhannella kilometrillä säästö on noin 500 euroa. Tämä
edellyttää sitä, että ajetaan pelkästään
kaasulla.
Kaasuauton ympäristöystävällisyyttä
lisää se, että siitä ei tule hiukkaspäästöjä, kuten dieselistä.
Aito Mersun tuntu
Ennen testiä oli jo tiedossa, että auto
vaihtaa automaattisesti polttoaineesta
toiseen. Silti vaihdon huomaamattomuus yllätti. Ajossa bensan ja kaasun
eroa ei huomaa millään tavalla. Polttoaineen voi itse valita käyttökytkimistä,
50
Kaupan Maailma 2
| 2010
jos on erityinen syy vaihtaa toiseen polttoaineeseen.
Polttoaineratkaisua lukuun ottamatta
auto on aivan tavallinen B-sarjan malli.
Auto kulkee vakaasti ja ohjaus on tanakka. Moottorin melu ei kantaudu sisään.
Kuljettajan paikalla kaikki on kunnossa
eikä matkustajillakaan ole valittamista.
Tavaratila on riittävän suuri arkikäyttöön. Korkean pohjaratkaisun ansiosta
autoon on helppo nousta, mitä osataan
varmasti arvostaa vanhemmissa ikäluokissa.
Auto on tavallinen auto, jonka ainoa
ero on hiukan tavallisuudesta poikkeava
tankkaus. Mercedes on jopa onnistunut
säilyttämään alkuperäisen bensiinitankin.
Maakaasu on ympäristöteko
Maakaasun tankkaaminen ei eroa bensiinin tankkauksesta juuri ollenkaan.
Gasumin kaasuasemia varten pitää olla
Gasumin luottokortti, jonka avulla tankkaus maksetaan. Aino ero bensiinitankkaukseen verrattuna on se, että tankkauspistooli on lukittava täyttöaukkoon.
Lukitus on välttämätön kaasusäiliöiden
paineen takia.
Maakaasuauton ympäristötasetta parantaa sekin, että kaasun jakelu asemille
ei vaadi maantiekuljetuksia. Kaasuhan
tulee asemille putkea pitkin, joten jakelu
ei kuormita ympäristöä.
Maakaasuyhtiö Gasum on jo vuosia
laajentanut maakaasuasemien verkostoa. Kevään aikana käytössä on jo 16
asemaa eri puolilla maata.
Monikäyttökori
Autossa on nelisylinterinen kahden litran bensiinikäyttöinen rivimoottori, jonka teho on 116 hevosvoimaa. Moottorissa
ei ole turboa. Suurin vääntömomentti on
165 newtonmetriä, moottorin 3 500 kierroksilla. Koeautossa oli automaattivaihteisto ja vakionopeussäädin.
Kaikissa pyörissä on lukkiutumattomat levyjarrut. Autossa on lisäksi hätäjarrutehostin, luistonestojärjestelmä ja
ajonvakautusjärjestelmä. Auto on etuvetoinen.
Mercedeksen B-sarja kuuluu merkin
pikkuautoihin, mutta sen koko riittää pienen perheen käyttöön. Kori on viisiovinen
monitoimikori, ja takapenkit voi kääntää
alas. Apukuskin penkin selkänoja kaatuu
tarvittaessa eteenpäin, jolloin tilaa on
pitkillekin tavaroille. Takaselkänoja paikallaan auton tavaratila on 544 litraa ja
penkit käännettynä 1 645 litraa.
Mersussa on perinteisesti pitkä vakiovarustelista. Tässä mallissa on muun
muassa mäkilähtöavustin, rengaspainevaroitin, bluetooth-yhteys ja lämmitettävät sivupeilit. Lasinnostimet ovat sähkötoimiset vain etuovissa. Lisävarustelista
on kattava.
Jos haluaa Mersun ja ympäristöystävällisyys on samalla tärkeä valintaperuste, kaasukäyttöinen B-malli on varteenotettava vaihtoehto. B-malli on toiseksi
edullisin Mercedes, sen saa halvimmillaan 30 000 eurolla.
Mercedes-Benz B 180 NGT
”
Parhaimmillaan
kaasuajossa
kertyy säästöä yli
viisi euroa sataa
kilometriä kohti.”
2 | 2010
Kaupan Maailma
51
TYÖSSÄ TARPEEN
Moni meistä tuskailee
päivittäin ajopäiväkirjan
täyttämisen kanssa.
Vihdoinkin teknologia
on tullut avuksemme.
Markkinoille on tullut
ratkaisuja, jotka helpottavat
oleellisesti ajopäiväkirjan
täyttämistä. Tutustuimme
kahteen markkinoilla
olevaan tuotteeseen.
Teksti TIMO ESKELI
Kuvat Yritykset ja Futureiamgebank
Automaattinen ajopäiväkirja –
työssään ajavan unelmalaite
K
aikille työajoja autolla
ajaville tutusta ajopäiväkirjan täyttämisestä on nyt mahdollista
päästä eroon. Autoon
sijoitettava paikannuslaite yhdistettynä
helppokäyttöiseen web-käyttöliittymään
pitää ajopäiväkirjan automaattisesti
ajan tasalla.
Laite kerää ja lähettää automaattisesti ajoreitit ja -ajat verkkopalveluun.
Kilometrikorvausten ja verovähennysten
laskeminen helpottuu, koska palvelusta
saadaan valmiit ajopäiväkirjat ja raportit, jotka voidaan toimittaa niin palkanlaskijalle kuin verottajallekin. Ajopäiväkirjan lisäksi verkkopalvelusta saadaan
ulos kartta, josta näkyy missä autolla on
ajettu.
Palvelun käyttämiseksi ajoneuvoon
asennetaan laite, joka on varustettu
satelliittivastaanottimella ja GPRSominaisuuksilla. Käyttöä ohjataan
52
Kaupan Maailma 2
| 2010
painonapilla, joilla valitaan onko kyseessä työ- vai yksityisajo. Laitteen
vaatima GPS-antenni asennetaan lähelle tuulilasia, jotta saadaan yhteys
satelliittiin.
Automaattisen ajopäiväkirjan kustannukset muodostuvat laitteen perusmaksusta ja erikseen perittävästä palvelun
kuukausimaksusta. Kuukausimaksu
kattaa laitteen vaatiman liittymän sekä
datasiirtokustannukset kotimaassa.
Valmistajasta riippuen laite voi olla
kiinteästi asennettu tai siirrettävä.
Käytössä koettua
Tuotteissa on eroja. Helpten One asennetaan kiinteästi kun taas MaxTech on siirrettävä laite. Myös käyttöliittymät ovat
hyvin erilaiset. MaxTechin palvelussa
kilometrit kiinnitetään matkamittarin
lukemiin, kun Helptenin palvelussa näkyy ainoastaan ajetut etäisyydet ilman
auton mittarilukemia.
MaxTechin järjestelmään voidaan
luoda useita autoja ja useita henkilöitä. Palvelun käyttö on helppoa ja suoraviivaista. MaxTechin käyttöönotossa
oli aluksi jonkin verran haasteita selaimen kanssa. Valmistaja kuitenkin
korjasi puutteet ja toimimattomuudet
nopeasti.
Helptenin palvelu on kokonaisuudessaan monipuolisempaa ja käyttöliittymä
on viimeistellymmän näköinen. Helptenin palvelussa karttojen latautumien
tapahtuu myös nopeammin. Omien tietojen syöttäminen ja muokkaaminen on
työläämpää kuin kilpailijan.
Normaalissa ajopäiväkirjakäytössä ei
ole juuri merkitystä kumman palvelun
ottaa käyttöönsä. Molemmat palvelut
tuottavat ajopäiväkirjat automaattisesti hyvin kivuttomasti. Palvelut sopivat
mainiosti sekä työsuhdeautoilijoille, että
kilometrikorvauksia nostaville. Suosittelen.
Helpten One
Helpten One on henkilökohtainen verkossa käytettävä ajopäiväkirjapalvelu, joka
kirjaa automaattisesti työ- ja yksityisajot. Palvelu tallentaa ajojen ajankohdat, alkuja loppuosoitteet sekä kilometrit. Tietoja voi tarvittaessa korjata ja täydentää.
Matkalaskun liitteet ja yhteenvedot työ- ja yksityisajoista voidaan tulostaa palvelun web-liittymästä. Palvelua voi myös hyödyntää oman kilometrikertymän analysointiin ja tarvittaessa ajoneuvon sijainnin selvittämiseen.
Palvelun toteuttamiseksi auto varustetaan kiinteällä laitteella. Laite voi olla
käyttäjältä piilossa. Käyttäjälle näkyy valintanäppäinlaite, jolla kuljettaja voi valita
ajaako yksityisajoa vai työajoa.
Helpten One -ajopäiväkirjapalvelun aloitusmaksu
on 99 euroa ja palvelun käyttö maksaa 33,90 euroa
kuukaudessa. Hinnat sisältävät palvelun käyttöoikeuden sekä ajoneuvolaitteiston käyttöoikeuden ja
asennuksen.
Pohjola Vakuutuksen autovakuutusasiakkaat
voivat saada palvelun ilman aloitusmaksua hintaan
13,90 euroa kuukaudessa. Erikoishinta edellyttää
osallistumista Pohjola Vakuutuksen vakuutustutkimukseen.
Yrityksille on saatavilla oma Helpten Fleet -palvelu.
Palvelussa nähdään yhdellä silmäyksellä missä palvelun piirissä olevat yrityksen autot ovat menossa. Järjestelmästä saadaan myös ajetut ajoreitit, autokohtaiset ajohistoriat, luokitellut raportit sekä ajopäiväkirjat.
Fleet-palveluun voidaan kytkeä myös ajajan tunnistus.
MaxTech
MaxTech automaattinen ajopäiväkirja
on perusperiaatteeltaan hyvin samanlainen kuin HelpTen One. Palvelu tallentaa automaattisesti ajoon liittyvät
tiedot verkkopalveluun, jossa ne ovat
muokattavissa ja tulostettavissa. Materiaali voidaan myös siirtää esimerkiksi
Exceliin jatkokäsittelyyn.
Itse Maxtech-ajopäiväkirjalaite on
siirrettävä. Ajopäiväkirjalaite on paketoitu valkoiseen kanttiseen koteloon.
Laite on oltava näkyvillä, sillä siihen on
liitetty keinukytkin, jolla valitaan onko
kyseessä työajo vai yksityisajo.
Laitteesta lähtee kaksi johtoa. Toinen on GPS-antennia varten ja toinen
on virtajohto.
Virtajohto voidaan kytkeä kiinteästi
autoon tai vaihtoehtoisesti tupakansytyttimeen.
Palvelua tarjotaan kampanjatarjouksena, jossa ajopäiväkirjalaite maksaa
249 euroa toimituskuluineen. Lisäksi
tulee 20 euron kuukausimaksu.
2 | 2010
Kaupan Maailma
53
TYÖSSÄ TARPEEN
Autojen turvavarusteet ovat parantuneet merkittävästi
vuosien kuluessa. Kehittyneen tietotekniikan ansiosta
autoa ajaa yhä enemmän tietokone eikä ihminen.
Nykyisissä autoissa on runsaasti turvallisuuteen
vaikuttavaa elektroniikka. Lisää on tulossa koko ajan.
Teksti CLAS VON BELL Kuvat AutoToday, Mercedes-Banz ja Volvo
Tietokoneet ja elektroniikka
parantavat autojen turvallisuutta
A
utojen turvavarusteet
ryhmitellään aktiivisiin
ja passiivisiin. Passiiviset turvavarusteet tarkoittavat esimerkiksi
auton korin kestävyyttä kolarissa. Aktiiviset turvavarusteet pyrkivät aktiivisesti vähentämään onnettomuuksia tai
vähentämään vahinkoja onnettomuustilanteissa.
Ensimmäisiä aktiivisia turvavarusteita olivat lukkiutumattomat jarrut
eli ABS-jarrut. Ne tulivat markkinoille
1970-luvun lopussa. Lukkiutumattomia
jarruja käytettäessä auto säilyttää ohjattavuutensa, vaikka jarrupoljin painetaan pohjaan.
Toinen merkittävä aktiivinen turvavaruste on 1990-luvun puolivälissä
markkinoille tullut ajovakauden hallintajärjestelmä, joka torjuu sivuluisuja
ja pyörähdyksiä. Se on jo monen auton
vakiovaruste ja tarjolla lisävarusteena
halvempiinkin autoihin.
Ajovakauden hallintajärjestelmä havaitsee alkavan pidon menetyksen ja korjaa tilanteen joko rajoittamalla moottorin
voimantuottoa tai jarruttamalla yhtä tai
useampaa pyörää. Lisäksi se estää pyörien lukkiutumisen moottorijarrutuksessa. Kun järjestelmä on toiminnassa,
autoa on vaikeata saada esimerkiksi sivuluisuun.
Aktiivisia turvajärjestelmiä on jo muitakin. Tyypillisesti uudet ratkaisut otetaan käyttöön ensin kalliimmissa automalleissa, mutta myöhemmin tekniikka
yleistyy myös muissa malleissa.
54
Kaupan Maailma 2
| 2010
Esimerkiksi auton turvajärjestelmä
voi säätää nopeuden edellä ajavan nopeuden mukaan. Kun edellä ajava hiljentää,
perässä ajavan auton turvajärjestelmä
havaitsee etäisyyden muutoksen ja laskee nopeutta vastaavasti. Myös hätäjarrutus voi aktivoitua automaattisesti, jos
auton eteen tulee yllättävä este.
Kaupunkiliikenteessä auto voi tarkkailla etualaa sekä tutkan että kameran
avulla. Jos ajoväylälle tulee yllättäen jalankulkija, auto voi joko varoittaa kuljettajaa tai jarruttaa automaattisesti.
Kuljettajan vireystila seurannassa
Jopa 90 prosenttia kaikista liikenneonnettomuuksista johtuu kuljettajan tarkkaavaisuuden herpaantumisesta. Siksi
on kehitetty järjestelmä, joka seuraa kuljettajan toimintaa ja herättää hänet, jos
hän esimerkiksi on nukahtamaisillaan.
Järjestelmä havaitsee normaalista
poikkeavan ajotavan esimerkiksi seuraamalla ohjauspyörän liikkeitä. Jos
järjestelmä havaitsee ajotavassa merkkejä väsymyksestä tai tarkkaavaisuuden
herpaantumisesta, se herättää kuljettajan äänimerkillä. Samalla kojetauluun
syttyy taukoa ehdottava viesti.
Kuljettajan tarkkaavaisuuden herpaantuessa auto voi ajautua vahingossa
toiselle kaistalle tai kokonaan ulos tieltä.
Tämän estämiseksi on kehitetty kaistavaroitin. Se seuraa kaistamerkintöjä digitaalisella kameralla ja antaa äänimerkin, jos auto ajautuu yli kaistaviivan.
Kaistanvaihdon turvallisuutta parantaa myös järjestelmä, joka valvoo peilien
kuolleita kulmia ja varoittaa katveessa
olevasta autosta ääni- ja valomerkein.
Jos kolari näyttää väistämättömältä,
auton turvajärjestelmä analysoi tunnistimien tiedot ja esimerkiksi kiristää
turvavyöt, siirtää etumatkustajan istuimen parempaan asentoon sekä sulkee sivulasit ja kattoluukun. Niskatuet
voivat liikkua hiukan eteenpäin, jolloin
ne torjuvat tehokkaammin vakavia niskavammoja aiheuttavan piiskaretkahduksen.
Tarjolla on myös järjestelmä, jonka
kamera tunnistaa nopeusrajoitusmerkit
ja joka ilmoittaa nopeusrajoituksen näytöllä.
Kuljettajan havainnointikykyä pimeässä parantaa infrapunatekniikalla toimiva yönäkö. Se tuottaa auton näyttöön
infrapunakuvan pimeän tien mahdollisista esteistä, kuten jalankulkijoista tai
eläimistä.
Valot kehittyvät huimaa vauhtia
Autojen valot kehittyvät huimaa vauhtia. Esimerkiksi ajovalot voivat kohtaamistilanteessa vaihtua automaattisesti
kaukovaloilta lähivaloille ja päinvastoin.
Valot voivat kääntyä mutkissa, mikä
parantaa kaarrenäkyvyyttä. Erityiset
kääntymisvalot syttyvät käännettäessä
ohjauspyörää mutkissa ja risteyksissä.
Valot säätyvät myös oikealle korkeudelle
auton kuorman mukaan.
Parhaiten valaisevat nykyään ksenonvalot. Valokuvio voi muuttua automaattisesti sen mukaan, ajetaanko maantiellä,
moottoritiellä tai sumussa.
Aktiivinen niskatuki ponnahtaa eteenpäin kolaritilanteessa.
Automaattinen nopeudensäädin tarkkailee edellä kulkevaa liikennettä ja säätää auton nopeuden
samaksi. Jos edellä oleva auto pysähtyy, takana tuleva auto jarruttaa automaattisesti.
Vireystilanäyttö kertoo, että on korkea aika pitää tauko.
Järjestelmä huomaa jalankulkijan ajoväylällä ja varoittaa ensin kuljettajaa ja tekee sen jälkeen
automaattisesti hätäjarrutuksen, ellei kuljettaja reagoi viestiin.
Äkkijarrutuksen yhteydessä jarruvalot voivat vilkkua ja varoitusvilkut voivat
alkaa sen jälkeen vilkkua automaattisesti.
Autossa voi myös olla hätäjarruavustin, joka hätäjarrutuksen yhteydessä
jarruttaa täydellä teholla, vaikka kuljettaja ei painaisikaan jarrupoljinta täysin
pohjaan. Järjestelmä havaitsee hätäjar-
Pimeänäköavustin pystyy infrapunavalon avulla näkemään
ihmishahmon pimeässä.
rutustilanteen kuljettajan kaasu- ja jarrupolkimien käytön mukaan.
Auto soittaa hätäkeskukseen
Jalankulkijoiden turvallisuutta pyritään
parantamaan autojen keulan muotoilulla. Joihinkin autoihin saa aktiivisen
konepellin, joka nousee jousivoimalla
takareunastaan ylös. Tämä lisää törmä-
ysvoimia vaimentavaa muodonmuutosaluetta ja vähentää siten jalankulkijan
loukkaantumisriskiä.
Euroopassa on kehitteillä järjestelmä,
joka soittaa onnettomuustilanteessa hätäkeskukseen, ilmoittaa auton sijainnin
ja avaa puheyhteyden. Tämä ecall-järjestelmä ei kuitenkaan vielä ole edennyt
kovinkaan pitkälle.
2 | 2010
Kaupan Maailma
55
AJAN TASALLA
Autotoday-verkkosivusto tutki viime
vuoden joulukuussa autoilijoiden asenteita
tieliikenneturvallisuutta ja sen säädöksiä kohtaan.
Tutkimus paljasti, että yli 70 prosenttia vastaajista toivoi
poliisin lisäävän läsnäoloa maanteillä.
Teksti THEA EKHOLM Kuva Futureimagebank
Tieliikenneturvallisuus
puhuttaa autoilijoita
T
ieliikenneturvallisuutta
kartoittavassa kyselyssä kysyttiin vastaajien
mielipidettä muun muassa ylinopeuden puuttumiskynnykseen, promillerajaan,
talvinopeusrajoituksiin ja teiden kameravalvontaan. Monessa asiassa vastaajat
olivat tyytyväisiä nykyiseen käytäntöön
ja olemassa oleviin rajoituksiin, mutta
joissain asioissa toivottiin selkeästi tiukempia rajoja.
Poliisin vasta käyttöön ottama alempi puuttumiskynnys ylinopeuksiin on
vastaajien mielestä hyvä parannus. 49,5
prosenttia vastaajista koki, että kuuden
kilometrin ylinopeus on sopiva puuttumiskynnys. Toisaalta lähes sama määrä eli 43,9 prosenttia vastaajista oli sitä
mieltä, että puuttumiskynnys saisi olla
yli kuusi kilometriä tunnissa. Heistä
suurin osa kannattaa puuttumiskynnykseksi 10 kilometrin ylinopeutta.
Talvinopeusrajoituksiin ihmiset ovat
tyytyväisiä, sillä 72,5 prosenttia vastaajista kannattaa nykyistä käytäntöä. Vain
2,1 prosentin mielestä talvinopeusrajoitukset ovat liian korkeita.
Markkinoille tulleeseen uudenlaiseen
autovakuutukseen, joka korvaa kuljettajan ylinopeussakot, vastaajat suhtautuvat kriittisesti. Vakuutuksen hyväksyy
56
Kaupan Maailma 2
| 2010
vain 8 prosenttia vastaajista ja 69,7 prosenttia vastustaa sitä.
Promillerajaa halutaan laskea
Yli puolet kyselyyn vastanneista olisi
valmis laskemaan nykyistä promillerajaa 0,5 promillesta alaspäin. 0,2 promillen kannalla on 28,2 prosenttia vastaajista ja nollatoleranssia kannattaa 36,6
prosenttia vastaajista.
Ylinopeuksien kameravalvonnan nykytilaan on tyytyväisiä yli puolet vas-
taajista eli 59,1 prosenttia. Valvonnan
lisäämistä toivoo noin kolmasosa eli 29,3
prosenttia vastaajista. Lisää poliisin läsnäoloa teillä toivoo yllättävän suuri osa
vastaajista, jopa 72,5 prosenttia.
Tieliikenneturvallisuus-kysely tehtiin
Autotodayn Internet-sivuilla joulukuussa
2009. Vastaajia kyselyssä oli kaiken
kaikkiaan 5 645 henkilöä.
Esimies: jätä työasiat työpaikalle
ja
Anna asiantuntijan
hoitaa ammattiliittoasiasi
*&$"$(#("))%'*$$*(
.
*&$"$(#("))%')*"$
,,,(#("))%%#
2 | 2010
Kaupan Maailma
57
JÄSENHAKEMUS
Kaupanalan esimiesliitto KEY ry
Erityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassa
Jäljempänä mainitut työnantaja ja työntekijä ovat tänään tehneet jäsenmaksun perinnästä seuraavan sopimuksen:
Jos työnantajan allekirjoitus puuttuu, käsitellään lomake itsemaksavan jäsenen jäsenhakemuksena tai jäsentietojen muutosilmoituksena.
Jäsenyys
Haen
Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöiden työttömyyskassan jäsenyyttä
uusi jäsen
vain Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n ja ao. jäsenyhdistyksen jäsenyyttä
työnantajatietojen muutos
vain Erityisalojen Toimihenkilöiden työttömyyskassan jäsenyyttä
liiton vaihto
Jäsennumero (liitto täyttää)
Liittymispäivä pv kk vvvv (jäsen täyttää)
Yhdistysnumero (liitto täyttää)
Liittonumero
028
Työntekijän
henkilötiedot
Henkilötunnus
Sukunimi ja etunimet (kutsumanimi alleviivattava)
Postinumero ja postitoimipaikka
Lähiosoite
Sähköpostiosoite
Kansalaisuus, ellei Suomen
Puhelin kotiin
Työntekijän
muut tiedot
Puhelin toimeen
Äidinkieli
Suomi
Ruotsi
Työaika
Työsuhde
Ammattinimike / toimiala (esim. kauppa)
Vakinainen
määräaikainen
Jäsenyyteni siellä päättyi
Edellinen liitto / työttömyyskassa
Nykyinen työsuhde vuodesta
Matkapuhelin
kokoaikainen
Jäsenmaksun
perintä
Valtuutus ja
voimassaolo
Kommandiittiyhtiö
Jäsenmaksun
Avoin yhtiö
Hallituksen jäsen
tuntia/vko
Palkka euroa/kk (luottamuksellinen)
Nykyinen tehtävä vuodesta
Keskiaste
Kansakoulu / keskikoulu / peruskoulu
Ylioppilas
Tiedot työntekijän Omistus
Omistan itse
%
Samassa taloudessa asuva perheeni omistaa
tai hänen perheenjäsenensä omistus- Yritysmuoto
Osakeyhtiö
Asema
Toimitusjohtaja
osa-aikainen
Vanhana jäsenenä siirtyminen edellyttää
siirtymistä toiseen työttömyyskassaan
kuukauden kuluessa.
Peruskoulutus
osuudesta työnantajayrityksessä
Muu, mikä
Korkea-aste
Palkan vakuutuksenalaisuus edellyttää,
että siitä on suoritettu ennakonpidätys
ja sosiaaliturvamaksu.
%
Muu, mikä
Muu, mikä
työntekijä maksaa itse (itsemaksava)
Täytä vielä alempana oleva lomakkeen kohta Työnantajan tiedot
ja postita lomake kokonaisuutena liittoon
Jäsenmaksusuorituksen saaja
Kaupanalan esimiesliitto KEY ry, PL 30, 15101 LAHTI
työnantaja perii,
alkaen
Anna lomake työnantajan täytettäväksi kohdan Työnantajan tiedot osalta.
Työnantaja toimittaa sen jälkeen lomakkeen liittoon.
Y-tunnus 0288901-8
Puh. (03) 875 800, fax (03) 734 9002
Tällä valtakirjalla työnantaja perii liiton ja sen paikallisyhdistyksen sekä työttömyyskassan jäsenmaksun liiton vuosittain ilmoittaman jäsenmaksuperusteen mukaisesti. Tällä
valtakirjalla valtuutetaan samalla työttömyyskassa perimään jäsenmaksun työttömyyskassan maksamista ennakonpidätyksen alaisista etuuksista voimassa olevien
päätösten mukaisesti sekä vastaavasti liiton perimään jäsenmaksut sen paikallisyhdistysten ja työttömyyskassan puolesta.
Tämä sopimus on voimassa työnantajan allekirjoituspäivää lähinnä seuraavan täyden perintäkauden alusta lukien toistaiseksi. Valtuutukset ovat voimassa toistaiseksi
valtakirjassa mainittuun työnantajaan tai kunnes ne kirjallisesti peruutetaan. Työntekijä voi irtisanoa sopimuksen päättyväksi irtisanomista lähinnä seuraavan täyden
perintäkauden kuluttua umpeen. Tällä valtakirjalla kumotaan mahdollisesti aiemmin annettu jäsenmaksun perintäsopimus. Tällä sopimuksella valtuutetaan
ammattiliitto/työttömyyskassa ilmoittamaan erostani aiempaan ammattiliittoon/työttömyyskassaan.
Suoramarkkinointi
Osoitetietojani ei saa käyttää muuhun kuin jäsenmarkkinointiin
Päiväys ja työntekijän allekirjoitus
______ / ______ 20______
TYÖNANTAJA TÄYTTÄÄ (JOS MAKSAT ITSE, TÄYTÄ SILLOIN TUMMENNETUT KOHDAT ITSE)
Työnantajan täydennettyä tietonsa alle on kopio lomakkeesta toimitettava liittoon välittömästi, koska työttömyyskassajäsenyys alkaa aikaisintaan vasta, kun liitto saa tiedon perinnän alkamisesta.
Työnantajan
tiedot
Työnantajan nimi
Työntekijän työpaikka
Lähiosoite
Työpaikan osoite
P ostinumero
P ostitoimipaikka
P ostinumero
Puhelinnumero
Työnantajan
päiväys ja
allekirjoitus
58
Kaupan Maailma 2
P ostitoimipaikka
Puhelinnumero
Työnantajan Y-tunnus
Työnantaja perintä alkaa
Palkkakonttori/käytetty tilitoimisto
Tilitystunnus (Sampo Oyj)
Yhteyshenkilö (tilitysten ja perinnän suorittaja)
Puhelinnumero
Faxnumero
______ / ______ 20______
Vain, jos työnantaja perii
Nimen selvennys ja asema
/-)/"!!'))) ")&%()$'+)*"%(#("))%%$
| 2010
Huhtikuu
FRANCHISING
Puotilan vanhan ostoskeskuksen R-kioski avaa ovensa
arkisin jo kello seitsemän. Aamuisin tiskin takana
on yleensä kioskiyrittäjä Katja Toivonen, joka juhlii
huhtikuussa yrittäjäuransa yksivuotispäivää.
Teksti ja kuva THEA EKHOLM
Juhlapyhät ovat
kioskiyrittäjän arkea
V
uoden kioskiyrittäjäuransa aikana Katja Toivosesta, 31, on tullut tuttu
monen kanta-asiakkaan
kanssa. Lähes jokainen
kioskin asiakas tervehtii häntä henkilökohtaisesti ja kyselee kuulumisia.
– Olen tällainen sosiaalinen ja avoin
persoona, joka tykkää ihmisistä. Erilaiset asiakkaat ovatkin mielestäni parasta
tässä työssä, Katja kertoo.
Katja päätyi kioskiyrittäjäksi monen
mutkan kautta. Kaupallisen koulutuksen saanut nuori nainen päätyi ensin
kauneudenhoitoalalle, vaikka jo koulussa kuultu K-kauppiaan puheenvuoro oli
saanut miettimään yksityisyrittäjyyttä.
– Menin vielä pankkiin töihin, mutta
siellä koin, että työ ei antanut tarpeeksi haasteita ja aloin miettiä yrittäjyyttä
uudestaan.
Katjan hyvä ystävä oli toiminut Rkioskikauppiaana 16 vuotta ja kehui
konseptia. Lopulta Katja päätti laittaa
hakemuksen Rautakirjalle ja yrittäjäystävä kirjoitti vielä mukaan suositukset.
Muutaman kuukauden päästä Katjalla
oli oma R-kioski Puotilassa.
– Ystävän suositukset nopeuttivat
prosessia ja minulla kävi hyvä tuuri, sillä
Puotilan kioskin edelliset yrittäjät olivat
juuri jäämässä eläkkeelle.
Ketju antaa vankan tuen
Katja kiittelee R-kioskin franchisingkonseptia monipuolisesta tuesta aloittelevalle yrittäjälle. Jokaiseen ongelmaan on saanut apua nopeasti ja oma
aluemyyntipäällikkö sekä muut kioski-
heti apua ja asentaja toi uudet laitteet
todella nopeasti.
Perheen tuki takana
Juhlapyhät, jolloin kaupat eivät ole auki, ovat
kioskiyrittäjille hyvää kaupantekoaikaa. – Silloin
meillä on kioskissa suurempi tuotevalikoima ja aina
kaksi henkeä töissä.
yrittäjät ovat olleet tukena.
– Pääsin suorittamaan tärkeää kioskiharjoittelua tulevaan omaan kioskiini. Harjoittelu kesti noin kolme viikkoa
ja tein sitä oman työni ohessa. Lisäksi
olin muutaman päivän koulutuksessa
Rautakirjalla. Parhaiten kuitenkin opin
kaikki Veikkauksen peleihin, matkalippujen myyntiin, pakettien noutamiseen
ja Lippupalvelun tuotteisiin liittyvät asiat käytännön työssä tiskin takana.
Vaikka Katja oli opiskellut ja harjoitellut ahkerasti, ei ensimmäinen päivä
kioskiyrittäjänä mennyt ihan putkeen.
– Ensimmäisenä päivänä ei toiminut
mikään tekninen laite ja heti alkuun hajosivat muun muassa kovalevy ja näyttö.
Onneksi R-kioskin tukipalveluista sai
Katja työllistää itsensä lisäksi kolme osaaikaista työntekijää, joista kaksi tekee
töitä myös toisille kioskiyrittäjille. Oma
työpanos on kuitenkin tärkeä, varsinkin
yrittäjyyden alkuvaiheessa.
– Kioski on auki lähes sata tuntia
viikossa. Itse teen tällä hetkellä noin 50
tuntia töitä myyntivuorossa ja lisäksi
tulevat hallinnolliset työt. Olen varautunut puurtamaan tällä tavalla kaksi
vuotta, jotta yritystoiminta käynnistyy
hyvin. Sitten myöhemmin voi toivottavasti ottaa hiukan rauhallisemmin.
Myös Katjan mies on yrittäjä, joten
kotoa tulee hänen työlleen täysi tuki.
– Meillä ei vielä ole lapsia, joten töitä
voi paiskia rajoituksetta. Toki työn vastapainoksi on välillä hyvä tavata ystäviä
ja tehdä muutakin.
R-kioski-ketju
R-kioski on kannattava, keskitetysti
ohjattu ja valtakunnallinen kioskiketju,
joka monipuolisella tuotevalikoimallaan
tarjoaa asiakkailleen mielihyvää ja
helpottaa heidän elämäänsä.
R-kioski -ketju on osa Rautakirjayhtymää, joka kuuluu Sanoma-konserniin.
Kioskitoimintaa on Suomessa, Virossa,
Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Romaniassa.
Suomessa on noin 700 R-kioskia.
R-kioskin -kauppiaan rahoitustarve on
keskimäärin noin 35 000 euroa, jonka
järjestämisessä Rautakirja auttaa.
2 | 2010
Kaupan Maailma
59
Huhtikuu
FRANCHISING
Yleinen harhakäsitys on, että yrittäjät ja heidän
yrityksensä olisivat homogeeninen joukko. Tieteellinen
yrittäjyystutkimus on kuitenkin jo pitkän aikaa
tunnistanut joukon merkittäviä tekijöitä, jotka tekevät
yrittäjistä ja heidän yrityksistään päinvastoin kovin
heterogeenisen joukon. Franchiseyrittäjät ovat vielä
lisäksi oma joukkonsa.
Teksti MIKA TUUNANEN
Franchiseyrittäjä on
erilainen yrittäjä
V
uoden 2008 lopussa toimi Suomessa 262 000
yritystä ja 240 000 yrittäjää. Valtaosa suomalaisista yrityksistä on
pieniä, itse asiassa hyvin pieniä. Peräti
65 prosenttia yrittäjästä on yksin yrittäviä eli he toimivat täysin vailla palkkatyöntekijöitä. Keskisuuria yrityksiä,
jotka työllistävät 50–249 työntekijää, oli
joka sadas kaikista yrityksistä. Yli 250
henkilöä työllistäviä, suuriksi yrityksiksi
luokiteltuja, oli noin 650 eli 0,3 prosenttia koko määrästä. Tavallisin yrityksen
oikeudellinen muoto oli osakeyhtiö (45 %),
mutta toiminimiä oli miltei sama määrä
(42 %).
Naisyrittäjyys on kasvussa
Suomessa tyyppiyrittäjä on mies, sillä
naisia maamme yrittäjistä on vain joka kolmas. Naisten suhteellinen osuus
yrittäjistä on kuitenkin eurooppalainen
huipputulos ja naisyrittäjyysaktiivisuus
on kohonnut maassamme tasaisesti koko 2000-luvun. Naisyrittäjistä 80 perustaa toiminimen, mutta heidän yritystoimintansa on keskivertoa pienempää.
Naisyrittäjien yrityksistä noin kaksi
kolmannesta toimii henkilöpalveluiden,
liike-elämän palveluiden sekä sosiaali- ja
60
Kaupan Maailma 2
| 2010
"
Franchiseyrittäjät ovat kuitenkin
muita yrittäjiä korkeammin
koulutettuja, ja ero on merkittävä. "
terveyspalveluiden aloilla. Naisyrittäjät
ovat mieskollegoitaan nuorempia ja paremmin koulutettuja. Suomessa yrittäjät
ovat yleensä palkansaajia vanhempia ja
heikommin koulutettuja, sillä peräti reilu
neljännes yrittäjistä on jo 55-vuotiaita tai
vanhempia.
Franchising on naisvaltaista
Merkittävimpiä eroja franchiseyrittäjien
ja muiden yrittäjien välillä on sukupuolijakauma. Maamme franchiseyrittäjistä naisia on noin 45 prosenttia. Naisten
määrä franchisingissa on huikean korkea ja ero muihin pk-yrittäjiin on tässä suhteessa merkittävä. Yksi selitys
naisyrittäjien määrälle on se, että franchiseketjut toimivat paljolti sellaisilla
palvelualoilla, jotka ovat naisvaltaisia.
Tämä asia ei kuitenkaan yksiselitä naisten korkeaa osuutta.
Muita vaikuttavia seikkoja voivat olla
franchiseyrittäjyyteen liittyvä pienempi
epäonnistumisriski sekä franchisingin
yrittäjyysprosessi, jossa uusi yrittäjä saa
tukea ja apua ketjulta ja kollegoilta yritystoiminnan käynnistämisvaiheessa.
Franchising on monelle uusi ura
Franchiseyrittäjien keskiarvoikä näyttää Suomessa olevan 40 vuotta, eivätkä
he poikkea keski-iältään muista yrittäjistä. Tämä on varsin ymmärrettävää,
sillä franchiseyrittäjyyden edellytykset
ja otolliset lähtökohdat tulevat ajankohtaisiksi yleensä siinä vaiheessa, kun
henkilö on suorittanut opintonsa, perustanut perheen, hankkinut työkokemusta
sekä saavuttanut varallisuustason, joka
mahdollistaa investoinnin franchiseyrittäjyyteen.
Franchiseyrittäjät ovat kuitenkin
muita yrittäjiä korkeammin koulutettuja, ja ero on merkittävä. Tähän ilmiöön
liittynevät kiinteästi franchise-antajien
asettamat yrittäjävaatimukset, jotka
ymmärrettävästi puoltavat liiketoimintaa tukevaa sekä kaupallista koulutusta.
Franchisingissa erityisesti franchise-antajan kannalta on tulevan franchiseyrittäjän soveltuva työkokemus
kuitenkin koulutusta tärkeämpää. On
muistettava, että franchise-antaja tarjoaa franchise-ottajalle liiketoiminnan
edellyttämän alku- ja myöhemmin jatkokoulutuksen niin, että yrittäjä kykenee harjoittamaan liiketoimintaa varsin
itsenäisesti.
Franchiseyrittäjien aiemman työkokemuksen laatu erottaa heidät voimakkaasti muista yrittäjistä. Silmiinpistävin
ero koskee franchiseyrittäjien aiemman
työkokemuksen tyypillisyyttä. Myynti-,
esimies-, liikkeenjohto-, asiakaspalvelu-,
markkinointi- ja taloushallintokokemuksen määrä on verrokkiyrittäjiin nähden
merkittävästi korkeampi. Sitä vastoin
työkokemusta tuotteiden, uusien tavaroiden ja palveluiden kehittämisestä,
asiantuntijatehtävistä, tuotannosta ja
teknologiasta oli enemmän muilla yrittäjillä.
Franchiseyritys on monesti
kivijalkamyymälä
Franchiseyrittäjän yritykselle on muita
yrityksiä tyypillisempää, että erilliset
toimitilat sijaitsevat kodin ulkopuolella
useimmiten kivijalkamyymälässä, ja että yritys ensisijaisesti palvelee kuluttajaasiakkaita. Ne ovat myös kooltaan pieniä,
mutta tarkempi tarkastelu osoittaa, että
ne ovat kuitenkin huomattavasti omaehtoisia yrityksiä kookkaampia sekä liikevaihdolla että työntekijöiden määrällä
mitattuna. Samalla vain itsensä työllistäviä franchiseyrittäjiä on suhteellisesti
hyvin pieni määrä omaehtoisiin yrittäjiin
verrattuna.
Monet kansainväliset ja kotimaiset
alan tutkimukset ovat osoittaneet franchise-ottajien yritysten epäonnistumisriskin ja vaihtuvuuden omaehtoisia yrityksiä merkittävästi pienemmiksi. Myös
franchiseyrittäjien korkeampi koulutus
ja franchisingin perusidea, että liiketoiminta on ennalta koeteltua ja testattua,
nostanevat yritysten menestymisedellytyksiä. Franchisingissa tällainen liikearvo kulminoituu brändiin, joka on franchiseyrittäjille suurin yhteistyösuhteesta
saatava liiketoiminnallinen etu ja hyöty.
Näin varsinkin silloin, kun brändi on jo
kansallisesti tai jopa kansainvälisesti
tunnettu.
Artikkeli perustuu
dosentti, kauppatieteiden
tohtori Mika Tuunasen
tekemään tutkimukseen,
joka tehtiin vuonna 2009
yhteistyössä Suomen
Franchising-Yhdistyksen ja
Sampo Pankin kanssa. Tutkimukseen vastasi yli
350 franchiseyrittäjää ja yli 1 500 omaehtoista
yrittäjää.
2 | 2010
Kaupan Maailma
61
Huhtikuu
FRANCHISING
Vuoden franchisingketju -palkinnon sai tänä vuonna R-kioski. Palkinnon vastaanottivat Kari Kilponen (vas.), Mervi Lindfors, Jukka Lääkkö, Sari Martikainen ja Taina
Mikkola.
Suomen Franchising-Yhdistys jakoi perinteiset
Vuoden franchisingketju ja Vuoden franchisingyrittäjä
-palkinnot Franny-gaalassa maaliskuussa.
Teksti THEA EKHOLM Kuvat MATTI MATIKAINEN
R-kioski on vuoden
franchisingketju
S
uomen Franchising-Yhdistys on jakanut franchisealan omaa Franny-palkintoa
vuodesta 1994 lähtien. Vuosittain yhdistys palkitsee
Vuoden franchisingketjun ja Vuoden fran-
62
Kaupan Maailma 2
| 2010
chisingyrittäjän juhlavassa Franny-Gaalassa, joka järjestettiin tänä vuonna Oma
Yritys -tapahtuman yhteydessä Helsingin
Wanhassa Satamassa. Palkintojen saajista päättää vuosittain Franchising-Yhdistyksen hallituksen nimittämä raati.
Vuoden franchisingketju -palkinnon
sai tänä vuonna sata vuotta täyttävä Rkioski. Palkintoraadin perusteluina valinnalle olivat muun muassa ketjun vahva panostus yrittäjien koulutukseen ja
ketjun konseptin pitkälle viety kehitys.
Vuoden franchisingyrittäjäksi valittiin McDonald’syrittäjä Jaakko Lindén.
– Merkittävää R-kioskin toiminnassa
on myös ketjujohdon ahkera vieraileminen yrittäjien luona, Suomen Franchising-Yhdistyksen toiminnanjohtaja
Juha Vastamäki toteaa valintakriteereistä.
Vuoden franchisingyrittäjäksi valittu
McDonald’s-yrittäjä Jaakko Lindén
vetää viittä McDonald’s-ravintolaa Salossa, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja
Hyvinkäällä. Lindénillä on 37 vuoden
kokemus hotelli- ja ravintola-alalta.
Franny-Gaalassa juhlapuheen pitänyt kokoomuksen kansanedustaja
Eero Lehti luonnehti franchisingia
matalamman riskin yrittäjyyden muodoksi.
– Riskinotto on aina yrittäjiä huolestuttava asia ja valitettavan usein estää
yrittäjäksi lähtemisen. Franchiseyrittämisessä olennaista on, että yrittäjä
saa koko ketjun ja sen muiden yrittäjien tuen. Tieto ja kokemukset välittyvät helpommin, mikä tekee myös yrit-
tämisestä helpompaa, Lehti totesi.
Lisäksi Franny-Gaalassa palkittiin
franchiseketjujen yrittäjiä.
Ketjut palkitsivat gaalassa myös ansioituneita yrittäjiään. Franny-palkinnon saivat R-kioskin Mervi Lindfors (vas.),
Varamiespalvelun Sauli Husso, Subwayn Teemu Mäkelä ja Anssi Pio, McDonaldsin Jaakko Lindén, Minimarketin
Seija Ukkonen, Laatutakuun Auli Siippola-Piippo, Kotipizzan Lasse ja Virpi Rusi, Kiinteistömaailman Marja-Liisa
Pyynönen ja If myyntipisteen Jorma Levonen.
2 | 2010
Kaupan Maailma
63
Helmikuu
MENESTYVÄT
KAUPPAKESKUKSET
TYÖSSÄ TARPEEN
Juttusarjassa esittelemme menestyviä kauppakeskuksia ympäri Suomea.
Tässä numerossa teemana on erilaiset kauppakeskukset.
Tulevaisuuden kauppakeskusten palvelutarjonta on yhä
monipuolisempi ja vastaa hyvin asiakkaiden muuttuviin
kulutustarpeisiin.
Teksti KIMMO SALO Kuvat Sello ja PÄLVI SALO
Kauppakeskusten
palvelut monipuolistuvat
T
otuttu tapa luokitella
kauppakeskuksia perustuu niiden kokoon, sijaintiin tai palvelutarjontaan.
Hieman nykyaikaisempi
tapa on kategorioida kauppakeskukset
sen mukaan, millaisella markkina-alueella ne toimivat ja millaista asiakaskuntaa
ne palvelevat.
– Tällöin voidaan puhua esimerkiksi
kaupunkikeskuksista eli ydinkeskuksista, kaupunginosakeskuksista sekä paikalliskeskuksista, Suomen Kauppakeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha
Tiuraniemi sanoo.
Hänen mielestään tiukat luokittelut
ovat kuitenkin turhia.
– Vaikka tietyntyyppisillä kauppakes-
64
Kaupan Maailma 2
| 2010
kuksilla on paljon yhdenmukaisia piirteitä, on kauppakeskuskokonaisuuden suunnittelu ja sen käytännön johtaminen aina
paikallista toimintaa. Olennaista kauppakeskuksen menestymiselle on ammattimainen johtaminen sekä ennen muuta
saumaton yhteistyö siellä toimivien erilaisten yritysten ja yksiköiden kesken.
Riittävätkö asiakkaat?
Kauppakeskusten liiketaloudellinen
menestys on ollut viime vuosina erittäin
hyvä, ja niiden rooli suomalaisessa vähittäiskaupassa on kasvanut.
Suomen 73 kauppakeskuksessa kävi
viime vuonna 302 miljoonaa asiakasta,
ja he ostivat tuotteita ja palveluita noin
4,9 miljardin euron arvosta.
Kauppakeskuksilla on keskeinen merkitys yhdyskuntien tehokkaina ja viihtyisinä palvelukeskittyminä. Ne vastaavat
useisiin nykypäivän kuluttajan arvostamiin palveluodotuksiin, kun asiakkaat
etsivät elämää helpottavia, aikaa säästäviä ja viihtyisiä asiointiympäristöjä.
Koska kauppakeskukset ovat osoittautuneet menestyksekkääksi liikeideaksi,
niihin tehdyt investoinnit ovat olleet mittavia. Mukana ovat kaikki merkittävät
kaupan alan toimijat Suomesta ja lisäksi
iso tukku kansainvälisiä ketjuja.
Ovatko kauppakeskukset nyt liiankin
houkuttelevia rakennuskohteita eli sorrutaanko yli-investointeihin? Entä riittääkö
kaikkiin kauppakeskuksiin asiakkaita?
Tiuraniemellä on asiasta selvä näkemys.
Rakennusvuosi
2003 / 2005 / 2006 / 2008
m2
kpl
Vuokrattava pinta-ala 102 000 m²
Liikkeitä ja palveluita 172
Autopaikkoja 2 764
Kävijämäärä 19,8 miljoonaa
(v. 2009)
Omistajat Kuntien eläkevakuuus 49 %,
Eläke-Fennia 25,5 %, Etera 25,5 %
€€
€ €
Espoolainen Kauppakeskus Sellon on
esimerkki monikäyttökeskuksesta.
– Kansainvälisessä vertailussa Suomessa ei ole erityisen runsaasti kauppakeskuksia. Päinvastoin, asiakasta
kohden laskettu kauppakeskuspinta-ala
on huomattavasti pienempi kuin useassa muussa maassa. Viimeistään talouden
taantuma on lisäksi aiheuttanut sen, että epärealistiset hankkeet karsiutuvat jo
suunnitteluvaiheessa. Nyt tarvittaisiin
itse asiassa enemmän investointihalukkuutta niin ulkomaisilta kuin kotimaisiltakin toimijoilta, hän toivoo.
Kauppakeskusten omistusrakenteiden
muuttumisesta ja tämän vaikutuksesta
kauppakeskusten toimintaan sekä erilaisten liikeideoiden menestymismahdollisuuksiin on viime aikoina keskusteltu
kaupan alalla. Palaamme tähän teemaan
juttusarjamme seuraavassa osassa.
Harmaita panttereita kaupungissa
Entä miltä näyttää kauppakeskusten tulevaisuus? Juha Tiuraniemi uskoo, että
kauppakeskukset tulevat menestymään
vastaisuudessakin ja sopeutuvat entistä
paremmin muuttuvaan kulutusympäristöön.
– Tarvitsemme erilaisia kauppakes-
Juha Tiuraniemi
Kokonaismyynti 338 miljoonaa
euroa (v. 2009)
kuksia. Niin sanotuille peruskauppakeskuksille löytyy aina oma tehtävänsä ja
roolinsa. Kauppakeskusten kehittymistä
kannattaa kuitenkin peilata myös yhteiskunnan muutoksiin. Silloin voimme arvioida ja nyt jo käytännössä nähdä, millaisia muutoksia on luvassa, hän toteaa.
Eräs merkittävimmistä kehityssuunnista on kaupungistuminen.
– Uskon, että se tulee jatkumaan,
vaikka päinvastaisiakin mielipiteitä on.
Kun jälleen katsomme asiaa kansainvälisessä mittakaavassa, on Suomi itse
asiassa eräs Euroopan vähiten kaupungistuneista maista, hän sanoo.
– Varmuudella tiedämme ainakin, että
väestö ikääntyy. Mielestäni tämä edelleen
voimistaa kaupungistumiskehitystä. Kasvava ostovoimaisten, vaativien ja kuluttamishaluisten seniorikansalaisten joukko
edellyttää, että palvelukonsepteja uudistetaan. Toisaalta tulevat yleistymään niin
sanotut viihdekeskukset ja toisaalta niin
sanotut monikäyttökeskukset.
Koko kansan olohuoneet
Viihdekeskuksissa, kuten Vantaan Jumbo-Flamingossa, on runsaasti erilaista
vapaa-ajan tarjontaa ja aktiviteetteja,
kuten hotelli, kylpylä, elokuvateatteri,
useita ravintoloita. Viihdekeskus vaatii
menestyäkseen suuren markkinan. Esimerkiksi Jumbossa se on käytännössä
koko Suomi. Palvelukokonaisuuden on
siis oltava todella houkutteleva, mikä
vaatii isoja pääomia. Kuitenkin varmaa
on, että tällaisia viihdekeskuksia syntyy
Suomeen lisää.
Toiminnanjohtaja, Suomen
Kauppakeskusyhdistys
Diplomi-insinööri, BSc
Kiinteistöliiketoiminnan toimialajärjestö
Raklissa lähes 10 vuotta, edennyt projektiinsinööristä projektipäällikkyyden kautta
toimialan vetäjäksi
Monikäyttökeskuksissa on erittäin
laaja palvelukirjo myös julkisia palveluja. Usein niiden yhteydessä on myös
asuntoja. Monikäyttökeskuksesta hyvä
esimerkki on tässä numerossa esiteltävä kauppakeskus Sello Espoossa. Muita
tyypillisiä monikäyttökeskuksia ovat esimerkiksi Helsingin keskustan Kamppi,
Espoon Iso Omena, Helsingin Myllypuro
sekä Mikkelin Akseli.
Kauppakeskusten palvelukirjo laajenee vielä nykyistä Selloakin suuremmaksi. Esimerkiksi monenlaiset wellnesspalvelut, joita aktiivinen ja ikääntyvä
väestö omatoimisesti käyttää, moninkertaistuvat tulevaisuudessa.
– Sekä viihdekeskukset että monikäyttökeskukset ovat koko kansan olohuoneita, joihin ei tulla vain ostoksille,
vaan viihtymään ja kuluttamaan aikaa
sosiaalisessa ympäristössä pitkiksikin
ajoiksi.
Visio pienen kunnan
kauppakeskuksesta
Tiuraniemellä on visio myös uudesta
kauppakeskustyypistä. Se voisi toimia
suhteellisen pienellä markkinalla, esimerkiksi jo muutaman tuhannen asukkaan kunnassa.
– Julkiset palvelut täytyy jatkossa
pystyä keskittämään tehokkuuden lisäämiseksi. Tulevaisuuden kuntakeskus voi
olla samalla kauppakeskus. Siellä olisivat yhdessä tilassa esimerkiksi koulu-,
terveydenhoito-, posti- ja kulttuuripalvelut sekä luonnollisesti myös mahdollisimman paljon kaupallista tarjontaa.
2 | 2010
Kaupan Maailma
65
Huhtikuu KAUPAN
MAAILMASTA
Helmikuu
MENESTYVÄT
KAUPPAKESKUKSET
Kauppakeskus Sello edustaa tämän päivän kauppakeskusajattelun trendejä. Se on shoppailun, viihtymisen,
kulttuurin ja julkisten palveluiden keskittymä.
Teksti KIMMO SALO Kuvat MATTI MATIKAINEN
Enemmän kuin ostoksilla
1
970-luvun alussa kehityksensä alkumetreillä olevassa Espoon Leppävaarassa
oli 20 000 asukasta. Vuonna 1971 sen keskustaan
rakennettiin Suomen ensimmäinen automarket.
2000-luvun alussa Maxi-market jyrättiin maan tasalle, ja perinteiselle kauppapaikalle alkoi useassa rakennusvaiheessa nousta kokonaisen korttelin kokoinen
kauppakeskus Sello. Tässä vaiheessa
myös nopeasti kehittyvän Leppävaaran
asukasluku oli yli tuplaantunut.
Vahva kotimainen omistajakolmikko
alkoi kehittää Selloa pitkällä tähtäimellä. Tunnuslauseena oli alusta lähtien
”enemmän kuin ostoksilla”, mikä kuvaa
hyvin liikeideaa monikäyttökeskuksena.
Omistajat ja kauppakeskusjohto ovat
pysyneet samana Sellon perustamisesta
lähtien. Näin brändiä on voitu vaalia johdonmukaisesti.
– Brändi rakentuu peruslupaukselle:
Sello on enemmän kuin kauppakeskus,
Sello on kaupunkikeskus, kauppakeskusjohtaja Marjo Kankaanranta tiivistää.
Vahvat julkiset palvelut
– Sello toimii neljässä kerroksessa, joista
varsinaisia palvelualueita ovat katutason
nopean asioinnin alue, toritason ydinalue sekä ylätason rauhallisempi alue.
Toiseen kerrokseen ovat keskittyneet
esimerkiksi muotiliikkeet ja kahvilat, ja
siellä voi ihailla upeita näyteikkunakatuja. Kolmannessa kerroksessa on muun
muassa vapaa-ajan ja terveydenhuollon
palveluita sekä ravintoloita. Katolla ja
keskuksen alla on yhteensä lähes 3 000
parkkipaikkaa, Kankaanranta esittelee.
Sello on paljon muutakin kuin shoppailua. Espoon kaupunki on ollut alusta
66
Kaupan Maailma 2
| 2010
Sellon kauppakeskusjohtaja Marjo Kankaanranta.
pitäen voimakkaasti mukana monipuolistamassa kauppakeskuksen tarjontaa.
Ensimmäinen niin sanottujen julkisten palveluiden hanke oli kirjasto. Samaan aikaan valmistui Sellosali, joka on
kamarimusiikkikeskus, mutta jossa on
myös monenlaista muuta toimintaa, kuten konsertteja, elokuvia ja seminaareja.
Sellosali on saanut nimensä kauppakeskuksen mukaan. Julkisiin palveluihin
kuuluu myös kirjaston yhteydessä oleva
yhteispalvelupiste.
– Sello on todellinen monikäyttökeskus. On kulttuuria, katuja ja toreja,
julkisia palveluja, ravintoloita ja kahviloita, elokuvia, keilailua ja ajanviettoa,
tekemistä niin aikuisille kuin lapsille.
Ja tietysti suuri määrä erilaisia ja eri-
kokoisia myymälöitä. Pienin liikkeemme
on pinta-alaltaan alle 20 neliömetriä ja
suurin 16 000 neliömetriä.
Sellossa myös asutaan. Asunto Oy
Sellonkulmassa on yhteensä 72 asuntoa,
ja lisäksi keskuksen yhteydessä sijaitsee
Palace-hotelli. Keväällä aletaan rakentaa Sellonhuipun asuintaloa, johon tulee
151 vuokra-asuntoa.
Tarjontaa kehitetään jatkuvasti
Mitkä asiat ovat kauppakeskusjohtajan
mielestä Sellon kilpailuvahvuuksia?
– Liikenneyhteydet, hyvä sijainti perinteisellä kauppapaikalla, ostovoimainen asuinalue, valikoiman ja palveluiden
laajuus ja monipuolisuus sekä viihtyisyys ja selkeys, joka lähtee jo arkkiteh-
tuurista, Kankaanranta pudottelee kuin
apteekin hyllyltä.
Hän kuitenkin korostaa, että Sello ei
ole koskaan valmis, vaan se muuttuu ja
elää ajan hengessä.
– Meidän on jatkuvasti seurattava
trendejä ja kehitettävä tarjontaamme
asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Kulutustottumukset ja asenneilmasto muuttuvat. Tällä hetkellä kiinnitämme erityistä
huomiota muun muassa yhteiskuntavastuuseen.
Gallup
Sirkku Silventola, Sisustusliike Oliva:
Persoonallista otetta
erikoisliikkeillä
Sisustusliike Oliva toimi alun perin Helsingin Bulevardilla kivijalkamyymälänä.
Se oli erikoistunut provencelaistyylisiin
sisustustuotteisiin.
Vuonna 2004 liike muutti nykyisen
omistajansa Sirkku Silventolan johdolla Selloon. Samalla se laajensi tuotevalikoimaansa pohjoismaiseen suuntaan. Nykyisin tärkeitä hankintamaita
Ranskan ohella ovat Ruotsi ja Tanska.
– Tuo päätös oli melkoinen hyppy
tuntemattomaan. Rohkeutta siihen
sain tutkittuani kulutuskäyttäytymisen
muuttumista omalla toimialallani. Myös
sisustustuotteita ostetaan yhä enenevässä määrin kauppakeskuksista.
Sellossa Silventolaa viehätti jo alun
perin se, että siellä myös pieniä yrityksiä
arvostetaan. Näin kokonaistarjontaan
saadaan jotain spesiaalia, toimivathan
suurten keskusliikkeiden yksiköt ja kansainväliset ketjut jokaisessa suuressa
kauppakeskuksessa.
Millaisia asiakkaita kauppakeskuksessa käy?
– 70 prosenttia on espoolaisia ja 50
prosenttia Suur-Leppävaaran alueella
asuvia. Ikääntyvät kuluttajat ovat tulevaisuudessa merkittävä kohderyhmä,
mutta meille sitä ovat tällä hetkellä erityisesti lapsiperheet ja nuoret. 70-luvulla
alueen nuoret äidit työnsivät lastenvaunuja Maxi-marketissa, nyt Sellossa viihtyy jo kolmaskin sukupolvi leppävaaralaisia.
Juttusarjan teemat
vuonna 2010
3/10 Kauppakeskuksen käytännön johtaminen
4/10 Lähialueiden kauppakeskukset
5/10 Kauppakeskukset sosiaalisena ilmiönä
6/10 Kauppakeskukset osana
yhdyskuntarakennetta
Riku Pakarinen, Intersport:
Valttina monipuolisuus
Intersport-yrittäjä Riku Pakarinen
toimi ennen Selloa menestyksekkäästi
Helsingin Forumissa. Pakarinen muutti
kauppansa Espooseen vuonna 2005.
– Jos on Helsingin keskusta hyvä
kauppapaikka, niin on sitä Sellokin.
Kaikki palikat ovat kohdallaan. Linjaauto ja junaliikenne pelaavat ja omalla
autollakin on helppo tulla. Lähialueella
asuu 50 000 ostokykyistä taloutta – pienen kaupungin verran.
Sellon kauppiasyhdistyksen hallituksessa istuva Pakarinen sanoo, että on
mielenkiintoista ja haastavaakin toimia
kauppakeskuksessa, jossa on laaja kirjo
erilaisia ja erikokoisia liikkeitä ja muita
myös ei-kaupallisia palveluita.
– Monipuolinen tarjonta on Sellon
ehdoton vahvuus. Myös Leppävaaran läheisyyteen suunnitteilla olevan suuren
viihdekeskuksen toivotan lämpimästi
tervetulleeksi, lisäähän se vain seutukunnan kiinnostavuutta.
Samy Mrena, Espoon Yksityinen
Silmäsairaala:
Terveydenhuolto- ja
hyvinvointipalvelut
kasvussa
Espoon Yksityinen Silmäsairaala toimii
kauppakeskuksen välittömässä yhteydessä, mutta kuitenkin erillään kaupallisesta
hyörinästä.
– Näin potilaille ja henkilökunnalle
taataan rauhallinen ympäristö. Voimme pitää myös omat, asiakkaille sopivat
aukioloajat, hallituksen puheenjohtaja,
silmäkirurgi Samy Mrena kertoo.
– Silmäsairaalan asiakkaana on paljon
iäkkäämpää väestöä, jonka osuus myös
kauppakeskuksen asiakaskunnassa kasvaa koko ajan. Toisaalta asiakkaina on
myös nuorempaa väkeä, joka hakeutuu esimerkiksi silmien taittovirheleikkauksiin.
Myös terveydenhuollon palveluissa
on tärkeää, että vastaanotolle on helppo
tulla.
– Sellossa ja Espoon Yksityisessä Silmäsairaalassa on huolehdittu
esimerkillisesti siitä, että kaikki palvelut ovat myös liikuntarajoitteisten saavutettavissa, Mrena toteaa.
2 | 2010
Kaupan Maailma
67
Huhtikuu
MAAILMAN KAUPPA
Itä-Pariisissa Euroopan suurimmassa kauppakeskuksessa Val d´Europessa on noin 150 pikkuputiikkia, outlet-keskus, pt-hypermarketti ja lukuisia erikoisketjuihin kuuluvia,
1 000–2 000 m²:n liikkeitä. Täällä on jatkuva pula työvoimasta.
Rekrytointitoimisto J.P. Consultant´n johtaja
Guillaume Pâris katsoo, että työhönottohaastattelussa
kannattaa olla totuudenmukainen ja oma itsensä.
Hän vakuuttaa, että se puree kaikkein parhaiten
rekrytoijaan.
68
Kaupan Maailma 2
| 2010
Suurissa marketeissa on jatkuva pula ammattitaitoa
vaativista erikoismyyjistä. Pitkistä päivistä ja
hankalista työoloista huolimatta myyjät pysyvät
yksityisputiikeissa, koska palkkaus on parempi ja
hierarkia löysempi.
Useissa erikoisketjuissa myymälänjohtaja on hyvinkin
tiukka liikkeeseensä palkattavan henkilökunnan
profiilista. Urheiluvälineketju Décathlonissa on
henkilökunnalle liikekohtaisesti annettu selvästi
erilaiset prioriteetit.
Viimeisen kymmenen vuoden ajan ranskalaiset
vähittäiskauppaketjut ovat poteneet jatkuvaa
työvoimapulaa. Hyvää väkeä eri tason tehtäviin etsitään
taukoamatta. Apuun tulevat rekrytointitoimistot.
Teksti ja kuvat PATRICK LE LOUARN
Kaupalla jatkuva haku
päällä Ranskassa
T
yövoimapulasta kärsivät
etenkin palveluun liittyvät
ammatit, joissa on oltava
töissä silloin, kun muut
ovat vapaalla, painottaa pariisilaisen rekrytointitoimisto J.P.
Consultant´n johtaja Guillaume Pâris.
– Eihän minun pitäisi valitella, koska
mitä vaikeampaa on löytää työvoimaa, sitä enemmän meillä riittää töitä, hän hymähtää. Toimisto sijaitsee Parc des Princes -stadionin kupeessa Länsi-Pariisissa.
J.P. Consultant on erikoistunut markettien päällikkö-, myymäläjohtaja- ja aluejohtajatasoisen henkilökunnan värväämiseen.
Heidän asiakkainaan on valtaosa Ranskan
pt-kauppaketjuista, kuten Auchan, Leclerc,
Euromarché ja Carrefour.
– Osassa ketjuista liikkeen omistaa
yksityinen kauppias, osassa on ryhmittymän valitsema johtaja, Pâris kertoo.
Rekrytointitoimisto ei palkkaa suoraan ketään. Saatuaan toimeksiannon se
etsii eri kanavia hyödyntäen mahdollisia
kandidaatteja. CV:n perusteella toimisto
pyytää työnhakijat haastatteluun. Parhaaksi katsomansa se lähettää työnantajan pakeille, ja työnantaja suorittaa
lopullisen valinnan.
– Me olemme ikään kuin seula paikanhakijoiden ja työnantajien välillä. Lopullinen työhönotto on aina kahden kauppa.
J.P. Consultant´n on tunnettava työhönottaja ja paikalla vallitsevat olosuhteet voidakseen valita oikeat profiilit.
– Me laskuttamme vain tulokseen johtaneista toimenpiteistä.
Eri maakunnissa eri luonteet
Kauppaketjukohtaisesti rekrytointikriteerien erot ovat pieniä. Maantieteelli-
sesti taas markettien johdoilla on omat
mieltymyksensä.
Marseillessa arvostetaan huuliveikkotyyppistä kalatiskin vastaavaa, kun Lillen
seudulla asiallinen jörrikkä ajaa paremmin
asian. Myymälänjohtajaksi tai vastaavaksi
halutaan usein liikkeen sijoitusmaakunnasta lähtöisin oleva kapteeni, joka tuntee
paikalliset tavat ja tottumukset.
Kaikki yritykset etsivät samaa profiilia: työhaluista, motivoitunutta, mahdollisimman nopeasti vapautuvaa ja osaalueensa hyvin tuntevaa henkilökuntaa.
– Oikeastaan päivittäin kuulee saman
virren: Haluaisimme lähtevän henkilön
tilalle saman, mutta parannettuna painoksena, Pâris naureskelee.
Pt-alan värväyksen suurin hankaluus
on siinä, että kaikki ketjut tarjoavat päälliköille pitkälti samantasoisen palkan ja
edut. Johtajatasolla taas merkittävät erot
syntyvät liikkeen neliömäärän ja liikevaihdon perusteella. Näin ollen hyvät työntekijät eivät hevin vaihda työpaikkaa.
– Käytännössä uutta hommaa etsivät
etenkin henkilöt, jotka ovat suutuspäissään irtisanoutuneet tai heidät on kammettu ulos yrityksestä.
tai -johtajalla on omat mielipiteensä.
Jotkut haluavat erittäin aloitekykyistä
väkeä, jotkut taas enemmänkin alistuvaista porukkaa. Oikeastaan pääasia
on, että osaston tai myymälän liikevaihto
nousee. Kaupan ala on siitä inhimillistä,
ettei stereotyyppejä ole, vaan jokaisella
on mahdollisuutensa.
Kaupan ala Ranskassa
Ranskan 60 miljoonasta asukkaasta
työssäkäyviä on noin 18 miljoonaa. Heistä 8
prosenttia on rakennusaloilla, 26 prosenttia
teollisuudessa ja 66 prosenttia sanan
laajassa merkityksessä palveluammateissa.
Kaupan aloilla työntekijöitä on
2,8 miljoonaa. Heistä noin puolet toimii
vähittäiskaupassa. Eri arvioiden mukaan
maan pt-marketeissa on 600 000–800 000
työntekijää, joista merkittävä määrä osaaikaisia.
Vähittäiskaupan henkilökunnan palkat
pohjautuvat miltei poikkeuksetta
peruspalkkaan ja lukemattomiin bonuksiin.
Lisäksi verotus ja sotumaksut ovat täysin
erilaisia kuin Suomessa, joten annetut
luvut eivät ole oikein vertailukelpoisia.
Kokemusta halutaan
Nykyisin osaston vastaavan paikasta ei
voi edes haaveilla ilman rautaista kokemusta. Suoraan koulun penkiltä pääsee
varastoon tai hyllyjä täyttämään.
– Aiemmin kauppa oli valmis kouluttamaan nuoria, mutta nykyisin värvätyn tulee olla heti käyttövalmis, Pâris toteaa.
Pt-kauppa hakee hyvin erilaisia persoonia.
– Kunhan kokemusta ja työhaluja löytyy, niin jokaisella myymälävastaavalla
Bruttopalkat suurissa
pt-kauppaketjuissa:
kassa- tai varastotyöntekijä noin
1 300–1 400 €/kk
palvelutiskimyyjä 1 400–1 800 €
osaston vastaava, 2–5 alaista,
2 000–2 400 €.
pienissä yksityisissä liikkeissä varsinkin
kala-, liha- tai juustomyyjille maksetaan
selvästi enemmän
2 | 2010
Kaupan Maailma
69
Huhtikuu
UUTTA KAUPAN MAAILMASSA
Uutta kaupan maailmassa -palstalla julkaistaan toimituksen harkinnan mukaan tietoa eri alojen uutuustuotteista.
Tiedotteita voi lähettää toimitukseen sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai postitse osoitteella
Kaupan Maailma, Uutuudet, PL 3, 02601 Espoo. Liittäkää mukaan myös lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot.
Espanjalainen
Sangria
San
ruokakauppoihin
ruo
Ensim
Ensimmäinen
espanjalainen Sangria lanseerataan suomalaisiin
ruokakauppoihin vappuviikolla
ru
näyttävällä
tv-kampanjalla. Olala
nä
Sangria
(4,5 %) on valmistettu
S
perinteisesti
aidosta viinistä ja
p
juoma
on pakattu puolen litran
ju
PET-pulloon.
Maultaan sangria
P
on
o raikkaan hedelmäinen ja hiukan
k makea.
Lisätietoja:
L
Lasso
Drinks
L
(Mercantem
Oy)
(
puhelin
010 400 64 86
p
Maukkaat hedelmäsoseet monipakkauksiin
i kk k ii
Nutricia Baby toi markkinoille kuluttajien toivomat kuuden kappaleen monipakkaukset
lasten soseisiin. Kevään uutuuksien Muksu
Hedelmärallin ja Mangoyllätyksen lisäksi suosituimmat lasipurkkeihin pakatut hedelmäsosemaut löytyvät myös kätevinä 6-packeinä.
Monipakkaus helpottaa sekä hyllytystä että
tuotteiden ostamista ja kotiinkuljetusta.
Kaikki Muksu-hedelmäsoseet ovat säilön-
täaineettomia ja sokeroimattomia, ja ne on
valmistettu puhtaista ja turvallisista lastenruokalaatuisista raaka-aineista.
Lisätietoja:
Nutricia Baby Oy
Sinikka Saikkonen
puhelin 010 680 8626
Perniön Lihalta täysin lisäaineeton tuoteperhe
Olvilta
energiashotti
Ensin Olvi toi markkinoille erityisesti suomalaiseksi profiloidun
energiajuoman, sen jälkeen energiajuomaporetabletin, ja nyt on
vuorossa Teho
Teh Energiashotti
100 ml:n pussissa.
Desilitran shotti
D
vvastaa piristävvyydeltään isoa
kkahvikupillista
ttai 0,33 litraa
eenergiajuomaa,
ja se sopii pikaista piristävää vaikkutusta kaipaavville. Suomessa
vvalmistettu Teho
EEnergiashotti
tti on
vvarustettu
suljettavalsu
lla kierrekorkilla.
ki
Lisätietoja:
Olvi Oy
Miikka Honkasalo
puhelin 040 581 9379
70
Kaupan Maailma 2
| 2010
Perniön Liha Oy on yksi Suomen vanhimmista
makkaratehtaista. Salossa toimiva perheyritys täytti
maaliskuussa kahdeksankymmentä vuotta. Vuonna
2008 Perniön Liha osti Helsingin Makkaratehtaan
liiketoiminnan. Juhlavuoden kunniaksi yritys lanseeraa Helsingin Makkaratehtaan tuotemerkin alla
täysin lisäaineettoman tuoteperheen.
Tuotteissa ei ole käytetty mekaanisesti erotettua lihaa, kamaraa eikä natriumglutamaattia. Lisäksi
koko tuoteperhe on myös laktoositon, gluteeniton
ja soijaton.
Lisätietoja:
Perniön Liha Oy
Rami Himanto
puhelin 044 735 8813
Uudet marjakeitot kauppojen kylmähyllyyn
Uudet Marli Tarhurin marjakeitot täydentävät
kylmähyllystä myytävien
tuotteiden valikoimaa.
Saatavana on kolSaata
me raikasta
m
makua: musm
tikka, mansikka
ti
ja metsämarja.
Aidon makunA
ssa lisäksi marjakeitot ovat
ja
säilöntäaineettomia ja ne on makeutettu lempeästi hedelmäsokerilla. Marjakeittoihin on lisätty
C-vitamiinia.
Marli Tarhurin marjakeitot pakataan Suomessa
ja ne ovat saatavilla litran korkillisissa kartonkipakkauksissa kauppojen kylmähyllyistä.
Lisätietoja:
Eckes-Granini Finland Oy Ab
Matti Nyfors
puhelin 0207 207 316
Uusia makuja kivennäisvesiin
Olvin vuodenvaihteen uutuuksia ovat KevytOlo kivennäisvesi Pomelo-Mango ja KevytOlo Hyvinvointivennä
juoma Vihreä Tee.
juom
Pomelo-Mango-kivennäisvesi valmistetaan
puhtaaseen järvisuomalaiseen pohjaveteen,
p
mistä
se saa raikkaan makunsa. Tuotteeseen ei
m
ole
o turhan päiten laitettu kaloreita, sokeria eikä
lisäaineita,
vaan maku tulee luontaisista hedell
mäaromeista.
m
KevytOlo Vihreä Tee puolestaan on rentouttava hyvinvointijuoma, joka on valmistettu omena-, päärynä ja sitruunamehusta. Se sisältää vihreä tee-, sitruunamelissa- ja kamomillauutteita.
Lisätietoja:
Olvi Oyj
Ritva Sinisalo
puhelin
050 66 497
p
Maukkaita pastoja
Blå Bandilta
Valmiiden pasta-aterioiden kulutus on
kasvanut viime aikoina.
Blå
B Band on kehittänyt
kasvavaan
tuoteryhmään
k
kolme
uutta täysjyväpask
taa
sisältävää ateriaa.
t
Pasta-aterioiden
maP
kuina
ovat: Juusto-yrtti,
k
Metsäsieni ja
AurinkokuivatA
tu
t tomaatti.
Blå Band
Täysjyvä
Pasta
T
-ateriat
valmistuvat
nopeasti
t
kiehuvaan
vek
teen.
Pastat
ateriat
ovat
a
vähälaktoosisia,
v
eikä
e niihin lisätä
arominvahvena
tteita, kuten natriumglutamaattia.
r
Lisätietoja:
L
Campbell
Soup
C
Finland
Oy
F
Kai
K Kortelainen
puhelin
020 768 1404
p
Old El Paso uudistuu
Old El Paso on tarjonnut meksikolaista
ruokaa jo vuodesta 1938 lähtien. Nyt tuotesarjan konseptia on terävöitetty ja tuotteet lanseerataan uudelleen parannetuin
reseptein ja uusin pakkauksin.
Tuotteiden suolan määrää on vähennetty 20 prosenttia ja tortilloista on poistettu transrasvat. Lisäksi mausteseoksissa
vältetään aromivahventeita.
Tuotesarjaan tulee myös kolme uutta
tuotetta: Burrito-mausteseos, Mexe-pavut ja Nachos with Salsa Topping.
Lisätietoja:
Valoratrade
Glenn Granden
puhelin 0207 411 226
Helppoa ruoanlaittoa Valion juustopikareilla
Valio tuo alkuvuodesta markkinoille kätevän
tuotesarjan, johon
kuuluu valmiita
ku
juustoraasteita,
ju
-kuutioita
ja
-lastuja
kätevissä
uudelleen
v
suljettavissa
paksulj
kauksissa. Juustoja
kauk
helppo ja nopea
on he
annostella ja käyttää
annos
käteen sopivista pikaripakkauksista.
Tuotesarjaan kuuluu neljä eri tuotetta: Valio pastajuustoraaste, Valio juustomuru, Valio
Salaneuvos 17 % juustokuutiot ja Valio Forte
juustolastut. Juustot sopivat sekä ruoanlaittoon että herkutteluun.
Lisätietoja:
Valio Oy
puhelin 010 381 121
Ruisleipä, joka on kuin vaalea leipä
Vaasan TaikaRuis 100 % on aivan uudenlainen
ruisleipä. Se on yhtä pehmeää ja kuohkeaa
kuin vaalea leipä, vaikka on leivottu vain ja
ainoastaan rukiista. Vastaavanlaista pehmeää
ruisleipää ei ole ollut aiemmin markkinoilla.
Tämä pehmeä ruisleipä perustuu Vaasan
tutkimuksen ja tuotekehityksen
ityksen yhdessä kehittämään uuteen leivontatapaan,
ntatapaan, jossa on
onnistuttu ansiokkaasti yhdistämään
hdistämään vehnä- ja
ruisleivonnan osaamista.
Leivän vaaleutta, kuohkeaa
hkeaa rakennetta ja
pehmeää makua selittää muun muassa se, että valmistuksessa
ei käytetä perinteistä
taikinan hapattamis-
menetelmää. Vaasan TaikaRuis 100 % -leipiä
on saatavana sekä sämpylöinä että viipaleina.
Lisätietoja:
Vaasan Oy
Miika Helenius
puhelin 020 446 2041
2 | 2010
Kaupan Maailma
71
Helmikuu
UUTTA KAUPAN MAAILMASSA
GB Glace avaa jäätelökesän laajalla valikoimalla
GB Glace avaa jäätelösesongin huhtikuussa yhteensä 17 maistuvalla jäätelöuutuudella. Tarjolla
on jokaiselle jotakin: hedelmäisiä mehujäitä linjojaan varjeleville, erikoismakuja herkuttelijoille
ja hauskoja makuelämyksiä perheen pienimmille.
Myös maailmankuulut Cornetto-tuutit saapuvat
vihdoin Suomeen peräti viiden eri maun voimin.
Solero-tuotesarja laajenee Pineapple-mehujäällä, jossa on ananasmehua ja ananaksen paloja.
Solero Coconut puolestaan saa makunsa kookostahnasta ja kookoshiutaleista.
Herkullinen
aamiaisleipä
Perheleipureiden uutuus on maukas,
valmiiksi viipaloitu koko perheen
ruokaleipä, johon vehnän lisäksi
makua tuovat kaura ja ruis, sekä herkulliset auringonkukan-, pellavan- ja
kurpitsansiemenet. Kuitupitoinen
leipä on laktoositon, kananmunaton,
maidoton ja säilöntäaineeton.
Lisätietoja:
Unilever Finland
Anna Kanerva
puhelin 010 759 03 53
Lisätietoja:
Perheleipurit Oy
puhelin (09) 774 66 20
Uusia makuja leipäjuustoon
Keskipohjalainen Jukkola Food Oy on tuonut markkinoille maustetut leipäjuustot. Yrttinen ja pippurinen leipäjuusto sopivat hyvin vaikkapa tortilloiden
täytteeksi, keittoihin tai salaatteihin. Näissä Jukkolan
juustoissa tuoreeseen maitoon on lisätty vain juoksete ja mausteet. Leipäjuustouutuudet ovat lisäaineettomia, vähäsuolaisia ja vähälaktoosisia.
Lisätietoja:
Jukkola Food
puhelin (06) 877 011
Kirsikanmakuinen
Coca-Cola
Suomeen
Coca-Cola Cherry on kirsikanmakuinen juomaklassikko, joka lanseerattiin USA:ssa vuonna 1985. Nyt
sitä saa vihdoin myös Suomesta rajoitetun ajan, kun Coca-Cola Cherry
lanseerataan sesonkituotteena kesän
ajaksi Suomen markkinoille.
Lisätietoja:
Sinebrychoff Oy
Terttu Niutanen
puhelin 040 747 5687
72
Kaupan Maailma 2
| 2010
Uutuuksia
jogurttihyllyyn
Valion Bulgarian jogurtti saa tänä keväänä rinnalleen uuden
V
sitruunaisen version. Aidolla bulgarialaisella hapatteella suosi
malaisesta maidosta valmistettu raikas sitruunanmakuinen joma
gurtti on makeutettu sokerilla ja rasvaa siinä on 3,1 %. Tuote on
gur
vähälaktoosinen Hyla-tuote. Kausituotteena se on valikoimissa
vähä
vain rajoitetun ajan.
Lisätietoja:
Lisäti
Valio Oy
V
Lampela-Helin
Taina L
puhelin 010 381 2341
Tropiikin makuja
virvoitusjuomiin
Kingis viettää 30-vuotisjuhlia
Ingmanin klassikkopuikko Kingis viettää
tänä vuonna 30-vuotisjuhlaansa. Juhlavuoden kunniaksi Kingis Original vanilja
on kääriytynyt retrokääreeseen. Juhlavuoden uutuusmaut ovat Kingis toffee, joka
sisältää toffeenmakuista kermajäätelöä
ja kuorrutetta, runsaasti rapeita suklaakuorrutteisia krispejä ja toffeenmakuisen
sydämen, Kingis päärynä, jossa on yhdistelmä päärynänmakuista kermajäätelöä
ja päärynänmakuisia paloja, päällä suk-
laanmakuista kuorrutetta, ja sisällä suklainen sydän sekä Kingis mansikka, jossa on
mansikanmakuista kermajäätelöä, paljon
mansikan makuisia paloja, suklaanmakuinen kuorrute sekä suklainen sydän.
Lisätietoja:
Ingman Ice Cream Oy Ab
Kaija-Leena Orasmaa
puhelin (09) 27 200 500
Hartwallin kevään uutuudet ovat saaneet makunsa eksoottisista hedelmistä.
Hartwall Jaffa Jackfruit on trooppinen
virvoitusjuoma, jossa maistuvat veriappelsiini ja trooppinen jackfruit-hedelmää
ja Pitahaya Light puolestaan saa makunnsa appelsiinista ja pitahayan-hedelmästä.
stä.
Hartwall Jaffojen maku on aina aidosta hedelmästä, sillä kaikissa Hartwall Jaffa -varianrian-teissa käytetään vain luontaisia aromeja..
Hartwall Jaffa Jackfruit ja Pitahaya Light
ightt
-virvoitusjuomia myydään molempia sekä
0,5 että 1,5 litran kierrätysmuovipulloissa.
Lisätietoja:
Oy Hartwall Ab
Marleena Jalassola
puhelin 020 717 2036
Maukkaat monivilja-leipätikut
Brex Multigrain Snacks - monivilja leipätikut
valmistetaan uunituoreesta ja korkealaatuisesta moniviljaleivästä. Ilmakuivausmenetelmän
ansiosta leipätikuissa on rapea koostumus.
Niissä on myös snack-kategoriassa
alhainen rasvapitoisuus, koska valmistuksessa
käytetty kasviöljy suihkutetaan mausteseoksen
kanssa leipätikkujen pintaan. Käytetty öljy on
auringonkukka- ja oliiviöljyn seos.
Brex-leipätikkuja valmistetaan kolmea makua: Valkosipuli, Cheese & Onion ja Bacon ja
kua
ne on pakattu käteviin 50 gramman annospusseihin.
se
Lisätietoja:
L
Transmeri Oy
Tr
Pia Beasley
puhelin (09) 4765 0216
pu
Kätevä pakastekakku helppoon herkutteluun
Sunnuntai tuo luksusta pakastealtaan kakkuvalikoimaan. Sunnuntai Juhlakakku OmenaVanilja Viettelys on pelkkää hyvää - hyppysellinen vaniljaa, ripaus kanelia ja herkulliset
omenapalat.
Kuohkea pohja on saanut suussa sulavan
täytteen, jonka kruunaa omenakiille. Kakun
voi koristella haluamallaan tavalla juhlan ja
sesongin mukaan. Koristeluideoita löytyy
pakkauksesta. Kakku on vähälaktoosinen ja
sille on myönnetty Avainlippu. Sunnuntai
Juhlakakusta riittää 8–10 hengelle.
Lisätietoja:
Elintarvikeyksikkö, Raisio-konserni
Anna Peuravaara
puhelin 040 828 6486
Afrikan makuja
Santa Marian
uusilla mausteilla
Santa Maria on hakenut inspiraatiota
kevään mausteuutuuksiin Afrikan mantereelta.
Uudessa a more spicy africa -sarjassa
on neljä ainutlaatuista mausteseosta: yrttinen Chermoula, tulinen Green Harissa,
lämmin Piri Piri ja värikäs Durban Curry.
Tähtikokki Marcus Samuelsson on afrikkalaisen ruoan asiantuntija ja hän on
ollut kehittämässä uusia mausteseoksia ja
ruokaohjeita.
Lisätietoja:
Santa Maria kuluttajapalvelu
puhelin 0800 03333
2 | 2010
Kaupan Maailma
73
Helmikuu
UUTTA KAUPAN MAAILMASSA
Hot dogeja ja hampurilaisia grillikauden avajaisiin!
Lantmännen Unibaken kansainvälisesti tunnetun Hatting-brändin hot dog- ja hampu-
rilaissämpylät ovat tervetullut lisä kaupan
hyllylle. Tuoreena myytävät hampurilaissämpylät myydään kuuden kappaleen ja hot dog
-sämpylät kahdeksan kappaleen pussissa.
Sämpylät suositellaan lämmitettäväksi uunissa, parilassa tai leivänpaahtimessa ja täytteen
voi valita mielensä mukaan.
Lisätietoja:
Myynti / Delice Plus
puhelin (03) 638 0680
Valmistus / Lantmännen Unibake Finland
puhelin 020 770 1800
H
Hartwall
Novelle Plus -juomista
vvitamiineja ja kivennäisaineita
Uusi Hartwall Novelle Plus -tuoteU
perhe koostuu juomista, joihin on
lisätty
jokapäiväisen hyvinvoinnin
l
kkannalta tärkeitä kivennäisaineita ja
vvitamiineja. Juomat tekevät hyvää ja
ttäydentävät terveellistä elämäntapaa.
Tuoteperheeseen kuuluu kolme tuotetT
ta: Hartwall Novelle Magnesium + C, joka
sopii aktiiviseen elämäntyyliin, Sinkki + E,
Lisätietoja:
Oy Hartwall Ab
Karla Frisk
puhelin 020 717 2849
74
Kaupan Maailma 2
| 2010
Lisätietoja:
Suomen Nestlé
Johanna Sewon-Kievari
puhelin 010 395 1603
Ikuisesti kauniin
hymyn salaisuus
tahansa myymälän näyteikkunasta rakentaa
kosketusnäyttö. Näyttöä voidaan ohjata
etänä Internetin välityksellä ja lisäpalveluna
näytöstä voidaan esimerkiksi ladata kännykkään etuja asiakkaalle. Näyttö räätälöidään
koon ja sisällön puolesta asiakkaan toiveiden
mukaan.
Hampaissa esiintyy iän myötä yhä herkemmin kiillevaurioita, kellastumista tai vihlontaa ja ikenet herkistyvät sekä kuluvat.
Iän karttuessa hampaiden hoitamisella on
avainrooli kestävän hyvinvoinnin ja kauneuden säilyttämisessä.
Pepsodent esittelee uuden anti-agehammastahnan, joka ehkäisee hampaiden
ikääntymistä viidellä eri tavalla. Tahna vähentää ikenien ärsyyntymistä ja vetäytymistä, hammaskiilteen kulumista, hampaiden
tummentumista sekä vihlontaa. Uusi hammastahna toimii myös ennaltaehkäisevästi
näihin oireisiin, vaikka niitä ei vielä esiintyisikään.
Pepsodentin uutuus on pitkän tuotekehittelyn tulos. Sen kaksi avaintekijää ovat
Calsium Serum -teknologia, joka auttaa
suojaamaan kiillettä demineralisaatiolta,
sekä E-vitamiini, joka suojaa suuta vapailta
radikaaleilta ja imeytyy ikeniin.
Lisätietoja:
Citidigi Oy
puhelin (02) 635 6366
www.citidigi.net
Lisätietoja:
Unilever
Carl-Gustaf Elfving
puhelin + 46 861 98990
on pellavaöljy.
Lisätietoja:
Myllyn Paras
Johanna
Kemppinen
puhelin
044 312 2037
Tee näyteikkunastasi kosketusnäyttö
Erikoisnäyttöjä rakentava porilainen Citidigi
Oy on lanseerannut markkinoille eristelasielementin, joka tuottaa kuvaa ja on interaktiivinen. Elementin avulla voidaan nyt mistä
Valiojäätelön kesä 2010 on omistettu hemmottelulle ja makunautinnoille. Herkullinen
Aino-sarja täydentyy kahdella yhden maun
uutuudella: Kermaisella Karamellilla ja Lumoavalla Lakritsilla. Makeismaailman suosikista, Mariannesta, pääsee nauttimaan nyt
myös jäätelötuuttina ja toffeinen Dumlejäätelö jatkaa kotipakkauksessa.
joka toimii ihon parhaaksi sekä tuttu Kalsium
Citrus, joka on hyvä kalsiumin lähde. Tuotteiden pakkauskoot ovat 0,5 ja 1,5 litraa.
Myllyn Paras Hyvän Olon -sarjaan annospuurot
Myllyn Paras toi markkinoille viime syksynä
Hyvän Olon Makaronin. Nyt sarja on kasvanut kätevillä ja terveellisillä pika-annospuuroilla. Kaurapohjaisten puurojen makuina
ovat omena-mustaherukka tai vadelma. Hyvän Olon tuotteet sisältävät omega-3 –rasvahappoja, jotka auttavat tasapainottamaan
omega-3 ja omega-6 -rasvahappojen saantisuhdetta. Omega-3 -rasvahappojen lähteenä
Jäätelöitä
l
iki-ihania
k h
Suihkusaippua,
joka säilyttää ihon kosteuden
Doven uusi voidemainen VisibleCare-suihkusaippua puhdistaa hellävaraisesti ja hoitaa
ihoa säilyttäen sen luontaisen kosteuden.
Suihkusaippuan sisältämää NutriumMoistureTM-teknologiaa on kehitetty yli kymmenen
vuotta. Uraauurtava teknologia perustuu ihon
kaltaisten lipidien ja glyseriinin hoitavaan yhdistelmään, joka pehmentää ja silottaa ihoa.
Kolmen viikon päivittäisen käytön jälkeen
iho on silminnähden kauniimpi ja tasaisempi.
Dove VisibleCare Softening on tarkoitet-
tu kuivalle iholle.
Dove VisibleCare
Renewing on normaalin ihon tuote,
joka ravitsee ja tekee ihosta entistä sileämmän.
Lisätietoja:
Unilever
Laura Juhola
puhelin 010 759 0434
Fiskars QuikFit on
helppo yhdistäjä
Työkaluvajan varsiviidakkoon löytyy nyt ratkaisu Fiskarsilta. Uusi Fiskars QuikFit on kattava
sarja puutarhatyökaluja, joihin kaikkiin sopii
sama varsi. Yhden klikkauksen päässä on kymmenittäin mahdollisuuksia erilaisiin puutarhaja pihatöihin.
Patentoituun Fiskars QuikFit -liitäntämekanismiin tarvitaan vain yksi kädenliike. Mekanismissa on liukuva osa, jolla
päät saa liitettyä
sujuvasti yhliite
teen.
Kun kuuluu
te
klik,
k varren salpa
on lukinnut liukuosan automaattisesti, ja työväline
on käyttövalmis.
Tuotesarjaan
kuuluu
Tu
18 työvälinettä
ja lisäktyö
si adapteri,
jolla varren
ada
saa sopimaan
myös eri
so
valmistajien vaihtopäihin.
Lisätietoja:
Fiskars Brands Finland Oy Ab
Vuokko Sarvala
puhelin (09) 3509 0015
Lievitä kasvien stressiä
Kasvitkin kärsivät stressistä, jonka syynä
Kasvit
ovat epäedulliset kasvuolosuhteet, kuten kylmyys, kuumuus, pimeys ja ilmankosteus.
teu Uusi Love BAS on
sarja
nestemäisiä kass
viravinneliuoksia.
Ne
v
sisältävät
kaikki kasvien
s
tarvitsemat
ravinteet.
t
Lisäksi
tuotteet sisältäL
vät
v BAS (Berner Anti
Kustannustehokas
kuittitulostin Epsonilta
Epsonin uusi TM-T88VM-T88Vkuittitulostin on ensimmäinen Energy Star
-luokituksen saanutt
ku ittit ulostin.
Sen valmistusprosesseissa ja
materiaaleissa
on otettu huomioon ympäristönäkökohdat ja
sillä on myös paremmpi CO2-tasapaino kuin yhdelläkään aiemmalla Epsonin
lämpötulosi lä
öt l
timella.
Uuden toiminnon ansiosta kuittien rivivälin pienennys tapahtuu automaattisesti, joten
paperinkulutus pienenee kuitin pituudesta
riippuen jopa 15 prosenttia. TM-T88V on
ensimmäinen lämpötulostin, joka pystyy tuottamaan aitoja harmaasävyjä, joten kuiteista ja
tositteista saadaan näin ulkoasultaan aiempaa
näyttävämpiä.
Laite on suunniteltu suuria tulostusmääriä varten ja sen keskeisiä ominaisuuksia on
parannettu merkittävästi edelliseen malliin
verrattuna.
Lisätietoja:
Epson
Jarmo Niskanen
puhelin (09) 8520 2232
Pitkäkestoinen
meikkivoide
Maybellinelta
Stress) -hoitoainetta, joka lievittää stressiä ja
lisää kasvien hyvinvointia.
Sarjassa on kolme tuotetta, jotka kattavat
kodin ja puutarhan kasvit. Tuotteet on kehitetty ja valmistettu Suomessa suomalaisiin
olosuhteisiin.
Maybelline uusi SuperStay 24h -meikkivoide ja peiteväri ovat todelliset
huipputuotteet pitkäkestoista tulosta odottavalle kuluttajalle. Meikkivoiteesta on valittavana viisi eri sävyä ja
peiteväristä kaksi eri sävyä. Tuotteet
ovat kaupoissa huhtikuussa
Lisätietoja:
Berner Oy
Markku Urhonen
puhelin 0500 721 316
Lisätietoja:
L´Oréal Finland
Heidi Koskela
[email protected]
2 | 2010
Kaupan Maailma
75
Huhtikuu
LUKIJAN PALSTA
Helmikuu
TEEM A: ASIA
KASPALVE
LUN
AAKKOSET
Lukijakilpailu
Teema:
Asiakaspa
lv
aakkoset elun
2000-luvun
kuluttajan
haluja ja tott
vaikea selv
umuksia on
ittää pelk
än palkkak
perusteella
uitin tai pos
, sillä kulu
tinumeron
tustottumuk
pirstaloitun
set ovat
eet yhä ene
mmän. Petr
peräänkuu
i Parviainen
luttaa asia
kka
asta välitt
pitää osat
ämistä: myy
a ajatella
asiakkaan
jän
mukaan asia
puolesta.
kka
Heli Aranto
tekijöitä esim an arjesta voi löytää
lan
heitä yhd
erkiksi hav
istäviä
ainnoinnin
avulla.
k
ageban
22
Kaupan Maailma
Futureim
Kaupan Maailma -lehden 1/10 parhaimmaksi
sisällöksi lukijat äänestivät Asiakaspalvelun
aakkoset -teeman. Vastaajien kesken arvotun
Fiskarsin veitsisetin voitti Tiina Metsäpuro
Säkylästä. Onnea voittajalle!
1 | 2010
1 | 2010
Kerro mielipiteesi
tämän lehden jutuista!
Listaa kolme mielenkiintoisinta juttua tästä lehdestä 2/10
ja halutessasi perustele miksi valitsit juuri ne jutut. Voit
myös lähettää toimitukselle juttuehdotuksia, ruusuja tai
risuja. Lukijapalautteita julkaistaan jatkossa myös lehdessä, joten jos et halua palautettasi julkaistavan tai haluat esiintyä nimimerkillä, kerro siitä viestissäsi.
Kaikkien mielipiteensä lähettäneiden kesken arvomme kolme tuotekassia, jotka sisältävät Finishkonetiskitabletteja, huuhtelukirkastetta, Vanish-tahranpoistojauhetta ja -nestettä sekä Airwick-ilmanraikastimia.
Yhden kassin arvo on noin 50 euroa.
Helpoimmin osallistut sähköpostitse osoitteella [email protected]. Voit myös lähettää vastauksen kirjeessä
tai postikortilla osoitteella BBM Oy, KM lukijakilpailu
2/10, PL 3, 02601 Espoo. Vastausten tulee olla perillä
viimeistään 23.5.2010.
MESSUKALENTERI 2010
HUHTIKUU
13.4.–16.4.
PlasTec 10
Muovi- ja kumiteollisuuden
ammattitapahtuma
27.–31.8.
Tendence
Lahjatavarat, korut ja kellot, sisustus, koti ja puutarha, pöydänkattaus- ja keittiötarvikkeet, Frankfurt
12.–15.9.
InterMopro
kv. meijerituotteiden
erikoismessut
Düsseldorf
14.–19.9.
Automechanika
autokorjaamo- ja huoltoasemavarusteet, varaosat, komponentit
Frankfurt
TOUKOKUU
8.–13.5.
IFFA
Lihateknologia: teurastus-,
lihankäsittely-, jatkojalostus ja
varastointiteknologia
Frankfurt
SYYSKUU
1.–5.9.
Habitare 10
12.–15.9.
InterCool
kv. pakastetuotteiden ja kylmälaitteiden erikoismessut
Düsseldorf
16.–17.9.
Gimme-Liikelahjat 2010
Liike- ja mainoslahjojen erikoistapahtuma
ELOKUU
18.–22.8.
Gamescom
Eurooppalaiset peli- ja viihdealan messut
Köln
7.–9.9.
spoga+gafa
Kansainväliset urheilu-, retkeilyja puutarha lifestyle-messut, Köln
20.–22.8.
Forma Syksy 10
76
Kaupan Maailma 2
| 2010
1.–5.9.
Valo 2010
Valo- ja valaistusalan ammattimessut
10.–12.9.
GDS syksy
kv. kenkämessut
Düsseldorf
12.–15.9.
InterMeat
kv. liha-alan erikoismessut
Düsseldorf
12.–15.9.
hogatec
kv. hotelli-, ravintola- ja cateringalojen erikoismessut
Düsseldorf
16.–19.9.
Kind+Jugend
Lastentarvikkeet ja -muoti, Köln
21.–24.9.
PacTec 2010
Pakkaaminen ja materiaalinkäsittely
21.–24.9.
Foodtec 2010
Elintarvikkeiden
tuotantoteknologia
Kaupan Maailma
23
EPSON TM-T88V KUITTITULOSTIN
TULOSTAA GRAFIIKKAA, TEKSTIÄ JA VIIVAKOODIA
Epsonin TM-T88V ansiosta kaupan yritykset voivat pienentää myyntipisteiden
käyttökuluja ja hyödyntää kuitteja asiakasviestinnän muotona.
• Säästää sähköä: maailman ensimmäinen Energy Star® -luokituksen saanut
lämpötulostin
• Aidot harmaasävyt: paras lämpötulostimelle mahdollinen harmaasävygrafiikan
tulostusjälki
• Säästää paperia: sisältää paperinkulutusta pienentävän ohjelmiston
• Varmatoiminen: vikaantumisväli 70 miljoonaa riviä, lujat komponentit
• Nopea: tekstin ja grafiikan tulostusnopeus jopa 300 mm/s (mv-tilassa)
• Tukee useimpia nykyisistä käyttöjärjestelmistä:
Windows, Mac OSx (versiosta 10.4 alkaen) sekä yleisimmät Linux-ympäristöt
• Neljän vuoden takuu kaupalliseen käyttöön tarkoitetuille laitteille
• Yhteensopiva aiempien mallien kanssa
Maahantuonti ja lisätiedustelut Dosmar 09-887 0230 tai [email protected]
DOSMAR
Tuorepakasteessa
on kaikki tallella!
Poimimme vihannekset tuoreina pellolta
pakkaseen. Siksi niissä on kaikki tallella:
maku, rakenne ja vitamiinit.
Katso tuoreet ideat www.apetit.fi
2 | 2010
Kaupan Maailma
77
Kaupan Maailma
Seuraavassa lehdessä...
Kaupan Maailma -lehti 3/10 ilmestyy 11.6.
Teema:
Pt-kaupan
tilastonumero
Muita aiheita:
r3BOTLBMBJTBGSJLLBMBJOFOWFSLLPLBVQQB
r5ZÕZIUFJTÕOWVPSPWBJLVUVTUBJEPU
78
Kaupan Maailma 2
| 2010
LISÄÄ MYYNTIÄSI
VALTAKUNNALLISESTI
JA PAIKALLISESTI
Iskelmällä voit räätälöidä viestisi YLI MILJOONALLE*
kuuntelijalle alueittain. Tarjoamme ainoana suomalaisena
mediana mahdollisuuden tehdä sekä valtakunnallista että
alueellista mainontaa samassa lähetyksessä ja jopa
samalla katkolla - 24 eri alueella.
*Finnpanel Oy, Kansallinen Radiotutkimus | Julkaisupvm 12.3.2010 | www.finnpanel.fi
Halua
Suome
tko o
n parh lla mukan
a
aiden
s
e
u
r
assa?
Tutust
u Is
ke
ja sov
i tapa lmään, ota
amin
yhte
mukan
a Suom en. Tuomme yttä
en par
s
Iskelm
haat a inulle
ä Gaal
r
tist
a 2010
-levyll it
www.
ä.
iskelm
a.fi/m
ediam
yynti
2 | 201
2010
220
010
001
1100
Kaup
aupan
au
aaupa
upa
u
up
pan Maaa
aailma
aai
ail
aai
iillma
lm
maa
79
7
9
MIKROVALMIIT
Uudet suolaiset tarjottavat!
KYPSÄNÄ PAKASTEESTA!
"
s laktoositon
s ei sisällä kananmunaa
s kuidun lähde
KPLsG
0
00
KPLs
G
0
00
sLAKTOOS
ITON
sEISISØL
LØK
sKUIDUN ANANMUNAA
LØHDE
KPLs
G
0
00
Vierasvara
V
ieras
eras
er
asva
vara
va
ra K
Kypsä
Lihapasteija
390 g
Vierasvara K
Vi
Kypsä
ä
Ka
Karjalanpiirakka
480 g
V
Vierasvara
Kypsä
psä
Korvapuusti
390 g
Vi
Vierasvara
Kypsä
ä
Vaniljaherkkupulla 300 g
Vierasv
Vierasvara
vara K
Kyp
Kypsä
yps
yp
pssä
ä
Mehevä MustikkaMehev
pulla 400 g
80
Kaupan Maailma 2
| 2010