VUOSIKERTOMUS 2013 Nuorten Palvelu ry.docx

Vuosikertomus 2013
1
SISÄLTÖ
1. Haastavuutta ja tuloksia vuonna 2013
2. Toimintaympäristön muutokset ja strategian toteutuminen
3. Hallituksen työskentely ja henkilöstö
4. Etsivä nettityö kohtasi 331 nuorta ja auttoi 146 nuorta
5. Tytöt toimii Iisalmi
6. Aktiivinen tukihenkilötoiminnan vuosi
7. Ennakoivaa hyvinvointityötä
8. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta
9. Koulutustoiminta
10. Jäsentiedotus
11. Tavallinen kasvatus kannattaa
12. Talkoot nostivat leirimajan käyttöä
13. Lähialuetyö
14. Kokeilu- ja kehittämistoiminta kaupallisissa kasvuympäristössä
15. ABC kohtaa nuoria –hanke 2010-2013
16. Kauppakeskusten nuoret
17. Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin yhteiskartoitus
18. Toiminnan raportointi ja seuranta sekä talouden
toteutuminen
3
5
6
8
9
10
10
11
13
13
14
14
13
16
16
17
18
19
2
1. Haastavuutta ja tuloksia vuonna 2013
Suomi on lottovoittajien maa. Sen tietävät ne, jotka ovat pelanneet lottoa ja odotelleet
rikastumista 0,0000065 prosentin todennäköisyydellä. Monelle voitto olisi ollut tarpeen viime
vuonna, sillä joka neljäs suomalainen eli reilun puolentoista tonnin eläkkeellä ja joka toinen
suomalainen eli kädestä suuhun ilman säästöjä. Mutta raha ei ratkaissut kaikkea. Ja sen
tiesivät ne, jotka olivat mukana vapaaehtoisina Nuorten Palvelu ry:n tai sen jäsenjärjestöjen
toiminnassa päivystäjinä, pienryhmien vetäjinä, tukihenkilöinä, etsivän nettityön löytäjänä,
tyttöjen tilalla tai osallistujina tapahtumissa. Järjestösektorilla toimivina tiedämme
voittajafiilisten tulevan siitä kun joku saa apua ja helpotusta elämäntilanteeseensa. Voittajia
olivat
myös
ne
sadat
nuoret,
joiden
tilanne
arjessa
meni
eteenpäin
järjestön
kehittämistoiminnan ansiosta. Aina ei vaikuttavin tapa ole tehdä kaikkea itse, vaan saada
muita mukaan. Hyvänä esimerkkinä olivat ABC kohtaa nuoria -hanke ja Kauppakeskusten
nuoret –hanke, jossa nuorten arkista kohtaamista kehitettiin niiden ammattilaisten kanssa,
jotka paljon nuoria arkisin näkevät. Nuorten Palvelu ry on pieni, sinnikäs ja kekseliäs porukka
jatkamaan työtä nuorten reviireillä hyvinvoinnin puolesta.
Jäsenmäärien suhteen vuosi 2013 oli alavireinen. Järjestötoiminnan haasteet jatkuivat ja
muutamalla
paikkakunnalla
toiminta
hiipui.
Monon
Side
ry
ilmoitti
eroavansa
järjestöjäsenyydestä. Ylipäätään järjestömme on tilanteessa, jossa vanhojen toimijoiden
tilanteet vaihtuvat ja vapaaehtoisia löytyy jos löytyy jatkamaan toimintaa. Sitäkin
aktiivisemmat kantapeikot toimivat koko vuoden ajan toimintasuunnitelman suuntaisesti. Mm.
Enontekiön leirimajalle mentiin sankoin joukoin kunnostamaan paikkaa kesäkuussa. Voi sanoa,
että siinä asetettu tavoite täyttyi: toimittiin yhdessä, se oli todellinen happening ja
kokemuksena homma ja paikka jäivät mieleen.
Kevät- ja syyspäiville osallistui yli 40
henkilöä ja etenkin jämsäläiset nuoret olivat aktiivisesti mukana molemmissa tapahtumissa.
Toimintasuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi myös koulutustoiminnan aktivoiminen ja uusien
vapaaehtoistoimien tarjoaminen jäsenistölle. Voi sanoa, että vuoden aikana tavoitetta päin
päästiin.
Nuorisotakuun teemavuosi näkyi paitsi mediassa, myös mm. syyspäivillä prof. Päivi Harisen
esityksessä ja vierailukohdevalinnassa. Syksyllä kiiltokuva takuusta alkoi murtua faktojen
edessä. Vuoden aikana kuntakentässä tapahtui muutoksia, jotka heijastuivat epävarmuutena
3
ja organisaatiomuutoksina kumppanuuksissa. Vuoden aikana projekteissa oli aktiivista
koulutustoimintaa eri puolilla Suomea. Hankkeiden koulutuksia järjestettiin mm. Espoossa,
Jyväskylässä,
Kuusamossa,
ammattikorkeakoulun
Kolarissa,
Lahdessa,
sähköisissä
Tampereella
palveluissa
ja
Humanistisen
ympäri
Suomea.
Vuoden aikana kohdattiin nuoria netissä ja kaupallisissa kasvuympäristöissä. Etsivässä
nettityössä tämä tarkoitti liki tuhatta nuorta ja kaupallisissa kasvuympäristöissä satoja
kohtaamisia. Tyttötyön vuosi Iisalmessa oli vaiherikas uusine tiloineen. Tukihenkilötoiminta
vakiintui toimivaksi yhteistyöksi Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa. Lähialuetyössä
Luoteis-Venäjällä toimittiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa AHIC hankkeessa ja
paikallisten
kumppaneiden
kanssa
Viipurissa,
Petroskoissa
ja
Sortavalassa.
Vuonna 2013 viestintä, tiedotus, tiedonvälittäminen otti heti
vuoden alkupäivinä ripeän alun kun Nuorten Palvelu ry oli esillä
osastollaan
Nuori
2013
tapahtumassa
Jyväskylässä
tammikuussa.
Muutoksen havinaa oli ilmassa keväällä kun Nuorten Palvelu ry:n perustajajäsen,
pitkäaikainen toiminnanjohtaja ja järjestönuorisotyön legenda Pauli Parviainen jäi viettämään
ansaittuja eläkepäiviä.
Kevätkokouksen
potkiaisissa
yhteydessä
juhlakalua
muistettiin
pidetyissä
lukuisilla
mukavilla muistoilla ja ohjelmanumeroilla. Pali
totesi monta kertaa uransa aikana onnistuneen
saattamaan yhteen tahoja, jotka eivät muuten
ymmärtäisi tehdä työtä nuorten kanssa. Uusia
yhteyksiä on tehtävä jatkuvasti. Kiitos Palille
työstä nuorten asioissa ja virkeitä oloneuvoksen
päiviä
Jaakko
toivoo
koko
Nuotio,
NP:n
porukka!
toiminnanjohtaja
4
2. Toimintaympäristön muutokset ja strategian toteutuminen
Nuorten elämismaailmassa hyvä- ja huono-osaisuuden ääripäiden välinen kuilu ei kuroutunut
umpeen huolimatta nuorisotakuusta ja monista muista nuorten hyvinvointia lisäävistä toimista.
Aktivointi, elämänhallinnan kehittäminen, palveluverkostot ja –polut, moniammatillinen työ ja
etsivä työ olivat esimerkkejä aiheista, joilla vastuuta kannettiin ja joissa yhteistyötä Nuorten
Palvelu ry:n piirissä myös tehtiin. Palvelut olivat tarpeen, mutta tahtomattaan ne aiheuttivat
osalle tunnun maalitauluna olemisesta. Nuorta ei aina kuultu eikä kohdattu. Myös
kuntakumppanit olivat muutosten kourissa ja rahapulassa. Päällimmäiseksi tunnelmaksi jäi
odottava rakennemuutos. Niinpä järjestökentän toimijoiden merkitystä viime vuonna ei voinut
vähätellä. Toki myös järjestösektori oli saman niukkuuden edessä. Ruohonjuurinäkökulmat,
olivat ne sitten palveluiden asiakas- tai käyttäjänäkökulmat, olivat tärkeitä välittää
eteenpäin. Myllerrystä oli myös lähialuetyön toimintaympäristössä, jossa huomattiin
nationalistisen politiikan merkit kansalaisjärjestötoimijoiden arjessa.
Vuosi 2013 oli toimintastrategian viides toimeenpanovuosi. Oheisessa taulussa on lyhyesti
kuvattu tarkasteluvuotta koskeva toteutusosuus.
Painopistealue
toteutussuunnitelman kohta
toteutuminen
Nuorisokasvatus ja ehkäisevä
koulutus- ja tapahtumatyö, kampanjatyö,
toteutui suunniteltua pienemmällä
työ
ehkäisevä päihdetyö
laajuudella
Sosiaalinen vahvistaminen ja
tytöt toimii, etsivä nettityö,
toteutui suunnitellusti
monialainen etsivä työ
tukihenkilötoiminta
Kansalaisjärjestötyö ja
jäsenhankinta ja aluetoiminta, kevät- ja
toteutui osittain, jäi toteutumatta
vapaaehtoistyö
syyspäivät, koulutus- ja ohjaus
jäsenmäärän ja hankinnan osalta
Kokeilu ja kehittämistyö
ABC kohtaa nuoria, Tunturikeskukset
toteutui tavoitteita laajemmin ja
lasten ja nuorten silmin, Kauppakeskuksen
laadukkaammin
nuoret,
Kansainvälinen toiminta
Lähialuetyö Luoteis-Venäjällä
toteutui suunnitellusti
Kestävä talous
Jatkuva talousseuranta ja kulujen
ei toteutunut suunnitellusti.
pysyminen tulojen puitteissa, positiivinen
Taloudellinen tulos lievästi
vuositulos, uusia ansainta/tulomuotoja
negatiivinen. Uusia tulomuotoja ei
kehittynyt. Koulutustulot
kehittyivät positiivisesti.
5
3. Hallituksen työskentely ja henkilöstö
Hallitus kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. Hallitus pani perinteiseen tapaan täytäntöön
yhdistyksen kokousten päätöksiä, johti yhdistyksen toimintaa ja taloutta, antoi lausuntoja sekä
hyväksyi Nuorten Palvelu ry:n henkilö- ja kannatusjäsenet. Hallituksen työvaliokuntaan
kuuluivat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsenenä Anne Laari ja varalla
Tarja Lattu. Työvaliokunta ei kokoontunut vuoden aikana.
Hallituksen jäsenet vuonna 2013
läsnä
Kauppinen Kyösti, puheenjohtaja (Iisalmi)
4/4
Seppälä Leila, vpj (Jämsä)
4/4
Karhu Petri (Iisalmi)
4/4
Väisänen Ville (Iisalmi)
4/4
Paavola Päivi (Raahe)
4/4
Luhanko Anita (Liperi)
3/4
Laari Anne (Lappeenranta)
4/4
Toikka Jenna (Imatra)
4/4
Pajunen Tuula (Lahti)
1/4
Vuonna 2013 järjestössä työskentelivät (13 htv)
toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio
toimialajohtaja Pauli Parviainen (30.4. saakka)
järjestökoordinaattori Tiina Kiiskinen (1.6. alkaen)
toimistosihteeri Vuokko Husso
järjestöagentti Merja Kaija (Riitta Rönkkö 12.3. alkaen)
nuorisoagentti Helmi Korhonen
tyttötyön ohjaaja Pirjo Juntunen (14.10. saakka, Iisalmi; Mirva Matkaniemi 16.10. alkaen)
hankekoordinaattori tuntityönä Dina Kouzmitcheva (Joensuussa)
projektipäällikkö Mikko Leppävuori
projektikoordinaattori Henriikka Strengell
projektityöntekijä Pauliina Lampela
projektityöntekijä Nina Könönen
projektityöntekijä Eija Anttila
iltaohjaaja Jani-Markus Heinola
iltaohjaaja Sari Tikkanen 31.7.saakka (Veera Flinck 1.6. alkaen)
Nuorten Palvelu ry avusti ja tuki 22 tukihenkilöä (vuonna 2012: 18 henkilöä) (Kuopio,
Varkaus), joiden toiminta vastasi henkilötyövuoden (1 htv) työpanosta (vuosi 2012: 1 htv).
6
Nuorten Palvelu ry tarjosi harjoittelumahdollisuuden Humanistisen ammattikorkeakoulun, ItäSuomen yliopiston sosiaalipedagogiikan ja Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoille,
yhteensä 9 harjoittelijaa. (vuonna 2012: 42 henkilöä).
Koko henkilöstöä koskevat henkilöstöpäivät pidettiin 1.3., 18.6., 21.11. ja 20.12. Edellisten
vuosien tapaan päivien aikana käsiteltiin yhteisiä työn
organisointia, työhyvinvointia ja johtamista koskevia
kysymyksiä. Henkilöstö kokoontui yhteensä 2 kertaa
ryhmätyönohjaukseen. Lisäksi toiminnanjohtaja osallistui
6:een
työnohjaukseen.
Etsivän
nettityön
tekijöille
järjestettiin työnohjaus kerran kuukaudessa. Henkilöstön
sairauspoissaoloja (lääkärin todistus) kertyi yhteensä 60 päivää (2013: 143 päivää), joka oli
huomattavasti vähemmän kuin kahtena edellisenä vuotena. Vuoden aikana toiminnanjohtaja
kävi kehityskeskustelut useimpien työntekijöiden kanssa. Työntekijät osallistuivat lyhyt- ja
täydennyskoulutuksiin tehtävänmukaisen tarpeen mukaisesti.
Työ nuorten reviireillä – nuoret nuorena, asiakkaana, käyttäjänä, kehittäjä-ideoijana
Kauppakeskusten nuoret hankkeessa jatkettiin työtä
nuorten vapaa-ajan ympäristöissä, joissa osa nuorista
aikaansa viettää. Vuonna 2013 huomiota kiinnitettiin
Asiointikohtelu
Käyttäjäkokemus
edellisen vuoden tapaan kaupallisten kasvualustojen
ja
ympäristöjen
alueisiin,
joissa
vartijat,
järjestyksenvalvojat, kahviloiden ja kauppojen pitäjät
nuoria kohtaavat. Nuorten osallisuutta ymmärrettiin
laajemmin kuin vain demokraattisena osallistumisena
kuntien hallintoon. Kuopiossa työpajanuoret kuvasivat keskusta-aluetta ja tekivät ehdotuksia
penkkien sijainniksi. Vuoden aikana kohdattiin hengailevia nuoria mm. Espoossa, Helsingissä,
Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa ja Tampereella. Nuoret osoittivat, että
tietokoneen käytön lisäksi on edelleen tärkeä nähdä muita kasvokkain. Hengailu on osa
itsenäistymistä, identiteetin kehittymistä, kuulumista ja osallisuutta yhteiskuntaan ja
ympäröivään elämään. Koulujen päättymisviikonlopun tapahtumissa organisoitiin aikuisia
puistokävelyihin, liikennemyymälöiden kanssa toteutettiin tapahtumia ja yhteistyöryhmiä sekä
koulutettiin kumppaneita kohtaamaan nuoria. Työtä tehtiin netissä ammatillisesti ja
löytäjävapaaehtoisten voimin.
7
4. Etsivä Nettityö kohtasi 331nuorta (2012: 520 nuorta) ja auttoi
146 nuorta (2012: 606 nuorta)
Etsivällä nettityöllä tavoitettiin niitä nuoria, jotka pyörivät netissä
iltaisin ja öisin. Etsivä Nettityö päivysti koko vuoden ma-ke klo 20-23,
Facebookissa, IRC-Galleriassa, Messengerissä sekä Skypessä (1.4.
alkaen Messengerin yhdistyttyä Skypeen) ja osallistui keskusteluihin
nuorten käyttämillä keskustelufoorumeilla. Nuoret olivat 12-32 –vuotiaita. Etsivä Nettityö
ohjasi nuoria mm. työvoimatoimistoon, terveydenhoitajille, lääkärille, psykologille, lasten- ja
nuorten auttava puhelimeen,
a-klinikalle, poliisille, turvakotiin, nuoren oman kaupungin
etsiville ja harrastuksiin.
2013
614
331
146
102
60.000
Päivystystunnit (t.)
Kohdatut nuoret (hlöä)
Autettuja nuoria (hlöä)
Toimenpiteisiin ohjattuja (hlöä)
Vuodelle saatu rahoitus
2012
640
345
606
260
60.000
Etenkin vuoden loppupuolisko oli haastava nuorten vaikeiden tilanteiden vuoksi. Vaikeat
elämäntilanteet
liittyivät
mielenterveyskysymyksiin,
sosiaalisiin
suhteisiin,
muihin
terveyskysymyksiin, päihteisiin, koulutukseen tai työssäkäyntiin. Nuoria ohjattiin eniten
mielenterveyspalveluiden piiriin, sitten päihdepalveluiden, terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja
koulutuksen piiriin. Edellisen vuoden tapaan Etsivästä Nettityöstä hyötyivät nuoret, joiden on
ollut hankala puhua asioistaan kasvotusten.
8
Vuonna 2013 oli 115 Online-iltaa ja 25 Löytäjächattia. Yksittäisiä verkkokeskustelujen
kontakteja oli sekä etsivässä työssä että vapaaehtoisten chatissa kohtaamisia 1136 ja uusia
nuoria linjoille kertyi 219. Etsivä Nettityö osallistui HUMAK opinnäytetyön ohjaamiseen,
Nuorille suunnatun verkkotyön foorumiin (2), Nuorten Palvelu ry:n kevätpäiville, Lastensuojelun
kesäpäiville (puheenvuoro), Itä-Suomen etsivien päiville ja vuoden alussa Nuori 2013
tapahtumaan ja henkilöstöpäiville. Yhteistyötä tehtiin lisäksi Verken (Verkkonuorisotyön
valtakunnallinen kehittämiskeskus) kanssa. Vapaaehtoisia iltaohjaajia – löytäjiä koulutettiin
vuonna 2013 yhteensä 26 henkilöä. (2012: 21 henkilöä). Vuoden aikana löytäjinä toimi 29
henkilöä. Löytäjä-koulutuksia järjestettiin Kuopiossa (2) sekä Lappeenrannassa (1) ja
Tampereella (1). Arviot koulutuksista olivat kiitettäviä.
5. Tytöt Toimii Iisalmi
Vuosi 2013 oli 13. toimintavuosi. Ja ensimmäistä kertaa
toiminta
voitiin
sijoittaa
omaan
toimitilaan
Iisalmen
keskustaan. P&S Sohlbergin säätiön tarjoaman tuen myötä
tytöt kunnostivat itselleen tilan. Toiminnan ytimen muodostivat
kuitenkin pienryhmät. Tyttöryhmiä kokoontui 212 kertaa,
tyttöjä ryhmissä kävi 699, tyttöjen tilassa pidettiin avajaiset
13.6. Tilaa pidettiin auki
6 kertaa kesäkuun aikana, tyttöjä kävi 17, isosiskoja oli
kevään aikana mukana 11, harjoittelijoita 2, pidettiin
yksi
koulutus
isosiskoille
ja
yksi
virkistystilaisuus
joulukuussa, kevään aikana oli 10 erilaista ryhmää sekä
2 aloittavaa (joulukuussa 2013 kävi kaksi uutta ryhmää
tutustumassa tiloihin ja toimintaan), kesäkuussa muutto uusiin tiloihin, osallistuminen Kasvatus
Kannattaa kampanjaan. Vuoden aikana Tyttöjen tila oli avoinna 54 kertaa, tyttöjä kävi
yhteensä 131. Tila alkanut toimia säännöllisesti syyskuussa ja ollut auki kolme kertaa viikossa
sekä muuten sovittaessa, 1 harjoittelija, ohjaaja osallistui 7. lk ryhmäytyspäiviin. Tyttöjen tila
saa nimen tammikuussa 2014, tilasta tuli Tyttöjen Tahtotila. Pielavedellä kokoontui
maanantaisin tyttöryhmä syyskuun ajan, johon kuuluu 4-10 tyttöä.
Tyttöjen kanssa työstettiin seuraavia sosiaalisia suhteita: kiusaamista, yksinäisyyttä,
kotitilanteita, riitoja kavereiden kanssa, koulumotivaation puuttumista. Myös seksuaalisuuteen
liittyvät kysymykset askarruttivat mieltä.
9
Ryhmiä (lkm)
Tyttöjä (hlöä)
Tapaamiskertoja (krt)
Yksilötapaamisia (krt)
Kasva aikuiseksi ja hupia –rata (osall. hlöä)
Lahjoitukset toimintaan (euroa)
2013
12
55
212
1
525
20.000
2012
13
33
194
17
448
2000
6. Aktiivinen tukihenkilötoiminnan vuosi
Vuonna 2013 tukihenkilötoiminnan laajuus kasvoi parin edellisen vuoden tasosta.
Vapaaehtoiset toimivat aktiivisesti ja tukihenkilökoulutuksia järjestettiin Kuopiossa sekä
keväällä että syksyllä. 20.-21. ja 23.4.2013 koulutukseen (17 t.)
Kuopiossa osallistui 11 henkilöä. Ja 5.-6. ja 8.10.2013 (15 t.)
koulutuksen kävi läpi 13 henkilöä. Pidetyt koulutukset onnistuivat
hyvin ja ne saivat koulutuspalautteena kiitettävän arvosanan. Lisäksi
syksyn
aikana
tukihenkilöitä
ohjattiin
henkilökohtaisesti
sekä
puhelimitse ja toimistokäynneillä.
Tukihenkilökoulutuskursseilla koulutettavia
Tapaamiskerrat
Tukihenkilötapaamisia/ohjauskäyntejä (krt)
Tuettavia nuoria (hlöä)
Paikkakunnat
2013
24
64
7 (61 krt)
16
Kuopio, Varkaus
2012
14
145 (arvio)
4
14
Kuopio, Varkaus
7. Ennakoivaa hyvinvointityötä
Ehkäisevä päihdetyö on monen palasen kokonaisuus. Tarjontaa on pyrittävä rajoittamaan,
kysyntää vähentämään. On käytettävä hyviä ennaltaehkäiseviä työmenetelmiä ja seurattava
niiden vaikutuksia. Vuoden 2013 aikana jatkettiin NPolling työmenetelmän kehittämistä
Sortavalassa osana Itä-Suomen yliopiston AHIC –hanketta. Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen
laitoksen hallinnoiman "Addressing challenging health inequalities of children and youth
between two Karelias (AHIC)" -hankkeen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten terveyttä
ja hyvinvointia Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa. Hanke pyrkii myös vaikuttamaan
pitkällä tähtäimellä terveyseroihin kehittämällä innovatiivisia ja tehokkaita terveellisten
elämäntapojen edistämisen keinoja. NPolling työtapa on eräs hankkeessa mukana oleva
työtapa. Lisäksi Nuorten Palvelu ry:n jäsenet ovat hyödyntäneet NPollingia osana
Sonkajärven etsivää nuorisotyötä sekä Iisalmen etsivää nuorisotyötä, jolloin nuorten kanssa
10
käsiteltiin mm. päihteiden käyttöön liittyviä aiheita. Jyväskylän Kamavapailla pidettiin
keväällä työpaja, johon osallistui 14 päihdealan järjestöjen edustajaa. Pajan yhtenä
teemana
olivat
valistusvessat.
Iisalmessa
ammattikorkeakouluopiskelijat
tekivät
opinnäytetyönä valistusvessa-aineistoja syksyn aikana. Lisäksi Alavudella yläkoulun
joustavana perusopetuksen oppilaat tekivät valistusvessoja (2) sekä Mänttä-Vilppulassa
sijaitsevan ryhmä- ja ryhmäperhekodin nuoret toteuttivat valistusvessan (1). Kännilaseja
vuokrattiin vuoden aikana 60 kertaa (edell. vuonna 32 kertaa). Kännilasien lainaajat
käyttivät laseja yleensä ehkäisevän päihdetyön tilaisuuksissa, joihin osallistui satoja eri-ikäisiä
nuoria.
8. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta
Vuoden
ensimmäisessä
hallituksen
kokouksessa
Monon
Side
ry
Lahdessa
ilmoitti
irtisanoutuvansa järjestöjäsenyydestä. Joensuun Nuorten Palvelu ry:n väki ilmoitti toiminnan
hiipumisesta ja loppuvuoden aikana myös Urjalan toimintaryhmä kertoi toiminnan
loppumisesta. Yhdistyksen hallitus vahvisti 44 uutta henkilöjäsentä (22 vuonna 2012) ja yhden
yhteisöjäsenen. Vuoden lopussa henkilöjäseniä oli 201.
Vuodeksi
2013
järjestön
hallitus
teki
päätöksen,
että
järjestöavustuksia ei jaeta, vaan voimavarat käytettiin Enontekiöllä
sijaitsevan leirimajan kunnostamiseen ja siellä pidettäviin talkoisiin.
Yhteisellä jäsenistön
talkoilla olikin merkitystä yhteishengen
luomisessa ja mukavien yhteisten muistojen kertymisessä. Talkoisiin
osallistui
jäseniä
Lappeenrannasta,
Jämsästä,
Iisalmesta,
Sonkajärveltä ja Kuopiosta.
Leirimajan talkoissa saunaa kunnostettiin sekä sisältä että ulkoa.
Vanha muuripata vaihdettiin, uudet lauteet ja katto asennettiin.
Osa talkoolaisista siivosi päärakennusta, osa teki saunapuita
talveksi. Lopputuloksena oli entistä ehompi yhteinen leirimaja ja
mukavat muistot.
Jäsenjärjestöt
Iisalmen Nuorison Tuki ry (Iisalmi)
Joensuun Nuorten Palvelu ry (Joensuu) toiminta loppui
Jämsänjokilaakson Nuorten Palvelu ry (Jämsä)
Monon Side ry (Lahti) irtisanoutui Helmikuussa
11
Lappeenrannan Nuortenpalvelu ry (Lappeenranta)
Liperin Nuorten Palvelu ry (Liperi)
Savitaipaleen Nuorison Tuki ry (Savitaipale)
Kuusamo (Reiliin liittyvä vapaaehtoistyö)
Kaavi (katupäivystys)
Kiuruvesi (päihdeputki)
Kuopio (tukihenkilötoiminta, katupäivystystoiminta, valistusvessa)
Pielavesi (tytöt toimii ja kahvilatoiminta)
Pieksämäki (kahvilatoiminta)
Sonkajärvi (katupäivystys, tyttötyö, ryhmäkoulutus)
Varkaus (tukihenkilötoiminta)
44 hallituksen hyväksymää uutta henkilöjäsentä, (edellisenä vuonna 22 henkilöä)
Paikkakunnat ja toimipaikat
Uudet jäsenet
Kauppakeskuksen nuoret ja ABC kohtaa nuoria –hankkeiden puitteissa tehtiin yhteistyötä
Espoossa,
Kiimingissä,
Raahessa,
Kajaanissa,
Joensuussa,
Jyväskylässä,
Alavudella,
Seinäjoella, Kauhajoella, Lappeenrannassa, Tampereella ja Toijalassa. Lisäksi jatkettiin
yhteistyötä
mm.
Kajaanin,
Viitasaaren,
Mikkelin
ja
Pietarsaaren
kanssa.
Tunturikeskuspaikkakunnilla Kuusamossa ja Kolarissa tehtiin mm. tapahtumayhteistyötä.
Osallistumista ja edunvalvontaa toteutettiin mm. seuraavilla foorumeilla:
Allianssi ry:n vuosikokous
Allianssin järjestämä Nuori 2013,
Allianssi: nuorisotakuun taustaryhmä (3)
Avarttiohjelmatyö ja komitea
HUMAK/Prenventiimi
HUMAK Preventiimin (2) tulevaisuusryhmä
Iisalmen monialainen työryhmä
Kuopion kaupungin monialainen työryhmä
Kuopion seudun päihdepalvelusäätiö (hallitus 2, valtuuskuntatyö 1, järjestöjen ohjausryhmätyö 2)
Kuopion kaupunginhallituksen/ Lasten ja nuorten saaristo –ryhmä
Kuopion päihdepoliittinen työryhmä
KRITS – kriminaalihuollon päivät Tampere
Lapin aluehallintoviraston sisäisen turvallisuuden ohjelma, Hyvinkää 1, Rovaniemi 1
LSKL vuosikokoukset
LSKL varhaiskasvatuksen ja ehkäisevän lastensuojelun työryhmätyöhön
Rautavaaran Metsäkartanon hallitustyö
Suomen nuorisokeskusten tulevaisuusryhmä
Lapin alueen sisäisen turvallisuuden ohjelmatyökokoukset
SOSTE järjestämään järjestöjohdonpäiviin
SOSTE elämänkaariryhmä
Elokuussa 2013 Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Veli-Pekka Nummikoski vieraili
Nuorten Palvelu ry:n keskustoimistossa perehtyen järjestön toimintaan. Kohtaamista olivat
12
todistamassa myös hallituksen puheenjohtaja Kyösti Kauppinen Iisalmesta
ja varapuheenjohtaja Leila Seppälä Jämsästä sekä kuopiolainen
vapaaehtoinen tukihenkilö Salli Nivamo.
9. Koulutustoiminta
Koulutustoiminnassa tärkeässä roolissa oli kehittämishankkeissa toteutetut koulutukset, joissa
nuorten asiakasnäkökulma oli keskeinen paitsi sisällön, myös koulutuksiin osallistuvien
kokemusasiantuntijanuorten
kannalta.
Vuoden
aikana
vapaaehtoiskoulutusta
ja
ryhmäohjaajakoulutusta ei järjestetty. Sen sijaan netin vapaaehtoistyöhön liittyvää
löytäjäkoulutusta järjestettiin suunniteltua laajemmin.
2013
0
0
27
42
18
19
89
Vapaaehtoiskoulutus (hlöä)
Ryhmäohjaajakoulutus (hlöä)
Katu- ja huoltopäivystys (hlöä)
Löytäjäkoulutus (netti)
NPolling
Sosiaalinen media
Kevät/syyspäivät (hlöt)
10.
2012
0
5
9
21
32
6
94
Jäsentiedotus
Vuonna 2013 toteutettiin www -sivustouudistus, jonka tarkoituksena
oli tarjota käyttäjille entistä kätevämpi ja selkeämpi tapa löytää
tietoa järjestöstä ja sen toiminnasta. Nuorten Palvelu ry:n jäsenille
otettiin käyttöön sähköinen tiedotuskirje, joka ilmestyi 4 kertaa,
jakelu 492. Perinteinen äNPeen Sanomat ilmestyi 2 kertaa kevätja syyskokoustiedotteiden mukana (jakelu 300). Jäsentiedotteessa
tuotiin
esille
järjestön
jäsentapahtumia
sekä
kuulumisia
laajemmalti,
jäsenjärjestöjen,
Nuorten
vapaaehtoisten
Palvelu
ja
ry:n
strategiaa,
hankkeiden
kuulumisia.
Jäsentiedottamisessa on siirrytty vuoden aikana entistä enemmän sosiaalisen median
hyödyntämiseen. Nettisivustoa ja esimerkiksi Facebook –yhteisöviestintää kehitettiin edelleen
osana
aiempaa
oleellisempana
viestintätapana.
Vuoden
2013
aikana
otettiin
järjestöviestinnässä käyttöön osana ulkoista viestintää Twitter (@NuortenPalvelu) sekä
järjestön työntekijöiden sisäisessä viestinnässä WhatsApp.
13
2013
2 krt x 300 kpl
984
4x492 (1.968)
uudet NP, ENT, Soppi
äNPeen Sanomat
Kasvatus kannattaa (kpl)
Kuukausitiedote (krt)
Internetsivustot
11.
2012
3 krt x 200 kpl
800
242
NP, ENT, Soppi
Tavallinen Kasvatus Kannattaa
Tasavaltamme presidentti Sauli Niinistö esitti syksyllä 2012 kasvatushaasteen kaikille
kansalaisille, johon tartuttiin keväällä 2013 Kasvatus Kannattaa -kampanjatyöhön liittyen.
Kuopiossa järjestettiin koulujen päättöviikonlopun katukävely ja
aiemmin toukokuussa Puijonsarven koulun kanssa tavallisia.fi –
sivuston kuvituskilpailu. Työ tehtiin yhdessä Kuopion kaupungin ja
Kuopion ev.lut. seurakuntien ja painotalo Offset Tuovinen ky:n
kanssa. Yläasteen oppilaat tuottivat vuoden 2013 aikana liki sata
puhuttelevaa julisteratkaisua. Työhön liittyi ”Kohta 18” –elokuvan
ilmaisesitys
sekä
paneelikeskustelu
Puijonsarven
kasvatuskysymyksiin
sekä
koulun
samalla
julisteiden
liittyvä
mahdollisuus
voittajatöitä.
avoin
äänestää
Tässä
kevään
tilaisuudessa toukokuussa paikalla oli n. 40 aikuista ja 12 nuorta.
29.8.2013 pidetyssä vanhempainillassa
Puijonsarven koululla paikalla oli n. 60-80
yläkoulujen vanhempaa, kaikki yläkoulun opettajat ja 5 julisteita tehnyttä nuorta. Kasvatus
Kannattaa –julistetetyöskentelyä jatketaan kevään 2014 aikana muissa kuopiolaisissa
yläkouluissa. Kasvatus
Käytännössä
tämä
Kannattaa
tarkoitti
-kampanjaa toteutettiin
materiaalien
tuottamista
ja
myös
etätyön
toimittamista
muodoin.
muutamille
paikkakunnille.
Kasvatus kannattaa lehti
Kortteja (painos)
Esittelytapahtumat (hlö)
Tapahtumapaikkakuntia
12.
0
38 julistetta
80
2
0
1500
120
6
Talkoot nostivat leirimajan käyttöä
Enontekiön leirimajan käyttö lisääntyi kesäkuussa järjestettyjen talkoiden ansiosta. Leirimajalle kertyi majoitusvuorokausia yhteensä 186. Vuoden aikana kunnostettiin saunan sisäkatto, lauteet ja ulkoeteinen. Saunan alahirret kengitettiin ja sisäänkäynnin eteen rakennettiin
pieni patio. Leirimajaa siivottiin ja talven varalle tehtiin polttopuita lähimetsistä. Talvikaudeksi
leirimajan lämmitystä säädettiin siten, että sähkökuluja saatiin pienennettyä edellisvuoden
tapaan.
14
Majoitusvuorokausia
Nettotulos euroa
2013
2012
186
- 6987
154
-722
Vuonna 2013 Sopentuvan leirikeskuksella ei käynyt Nuorten Palvelu
ry:n jäseniä, vaikka Nuorten Palvelu ry on Sopentuvan tuki ry:n
jäsenjärjestö. Sopentuvan leirikeskuksessa oli valmiiksi maksettuja
leiripäiviä edellisen vuoden tapaan, joita jäsenet ja jäsenjärjestöjen
edustajat eivät kuitenkaan hyödyntäneet myöskään vuonna 2013. Sen
sijaan Toiminnanjohtaja osallistui Sopentupaa koskeviin kokouksiin
Kajaanissa (2). Nuorten Palvelu ry ylläpiti Sopentuvan nettisivuja.
13.
Lähialuetyö
Suomen pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa tarjoaa luontevan paikan tehdä yhteistyötä
venäläisten
Vuonna
nuorisotyön
2013
toimijoiden
lähialuetyötä
tehtiin
kanssa.
lähinnä
Petroskoissa tyttötyön ja työpajatyön muodossa,
Viipurissa
etsivän
päihdeyhteistyön
työn
muodossa
ja
ehkäisevän
ja
Kontupohjan
kanssa AHIC –hankkeen yhteistyön muodoissa.
Vuoden
aikana
tehtiin
yhteistyötä
Hyvärilän
nuorisokeskuksen
Matkachi
–
nuorisomatkailuhankkeen kanssa, jossa yhteistyöstä vastasi Dina Kouzmitcheva. Petroskoissa
yhteistyötä tehtiin nuorisoklubi Alternativan kanssa, jossa Natalia Uhanovan johdolla
järjestettiin säännöllistä tyttötoimintaa tytöille sekä työpajatoimintaa nuorille, joista
merkittävä osa oli sosiaalista vahvistamista tarvitsevia nuoria. Alternativa järjesti edellisen
vuoden tapaan 3 leiriä Suomessa, joihin osallistui 68 henkilöä (nuoret ja ohjaajat). Venäjän
puolella Uhanova järjesti useita 2-4 päivän leirejä, joihin kuhunkin osallistui 20 nuorta.
Sortavalassa järjestettyyn NPolling kehittämistyöhön (ystävyys, kiusaaminen, vapaaajanvietto) osallistui 20 henkilöä (alaluokkalaiset, opiskelijat,
opettajat). Lisäksi NPolling kehittämistyötä tehtiin Olga Morozavan
Suomessa järjestettyjen leirien yhteydessä, jolloin NPolling –
kyselyihin osallistui yhteensä 27 nuorta sekä muutama ohjaaja.
Viipurin nettikahvilassa, joka on myös etsivän nuorisotyön tukikohta,
kävi vuoden aikana 700 nuorta, joista tärkeä osa olivat kadulla elävät nuoret. Lisäksi 8
Petroskoilaista
nuorta
osallistui
Enontekiön
leirimajalle
järjestettyyn
talkooleiriin,
toiminnanjohtaja ja tyttötyön ohjaaja osallistuivat Matkachi –hankkeen asiantuntijamatkaan
15
Venäjän-Karjalaan sekä nuorisoagentti osallistui Hyvärilässä järjestettyyn toiminnalliseen
seminaariin lokakuussa.
14.
Kokeilu- ja kehittämistoiminta kaupallisissa kasvuympäristöissä
Nuorten Palvelu ry:n toimistrategiassa keskeisenä tavoitteena on tehdä työtä siellä missä
nuoret viettävät vapaa-aikaansa – missä nuorten reviirit ovat. Vuoden 2013 jatkui
kehittämistyö
ABC
–liikennemyymälöissä,
kauppakeskuksissa
ja
tunturikeskuksissa.
Edellisvuoden tapaan työssä kohdattiin satoja nuoria, nuorten parissa arkista työtään tekeviä
aikuisia – vartijoita, myyjiä, kauppakeskusten edustajia. Nuorten kasvutehtävä, aikuisten
kasvatustehtävä ja vuorovaikutus nousivat keskeiseksi kehittämiskohteeksi.
15.
ABC kohtaa nuoria –hanke 2010-2013
Nuorten Palvelu ry ja ABC-ketju toteuttivat nelivuotisen ABC kohtaa
nuoria –hankkeen 2010-2013. Raha-automaattiyhdistyksen tuella
toimineen hankkeen tuotoksena syntyi paljon toimintamalleja ja
materiaaleja
mutta
myös
arvokasta
tietoa
ja
kokemusta
nuorisokasvatuksen tueksi kaupallisissa tiloissa. Lisäksi saatiin mallia
sektorirajat ylittävän yhteistyön toteuttamiseen.
Hankkeen
henkilöstö
koostui
kahdesta
kokopäiväisestä
projektityöntekijästä (projektipäällikkö ja -koordinaattori) ja
hankkeen pilottikohteina olleet liikennemyymälät sijaitsivat ympäri Suomen. Pilottikohteiden
valintakriteereinä käytettiin liikennemyymälän maantieteellistä sijaintia, sijaintia suhteessa
ympäröiviin palveluihin, paikkakunnan kokoa ja nuorten asiointikäyttäytymisen eri piirteitä
(mm.
asioimisajankohta,
ikä,
ABC-liikennemyymälän
saavutettavuus)
sekä
tietenkin
liikennemyymälän ja alueosuuskaupan tahtoa ryhtyä pilottikohteeksi.
Kohderyhmien kautta hankkeen toiminta suuntautui kolmen näkökulman mukaan. Nuoriin
liittyvän näkökulman kautta korostui nuorten osallisuuden lisääminen kiinnittäen huomiota
siihen,
kuinka
nuoret
pääsisivät
vaikuttamaan
ABC-liikennemyymälöiden
kulttuuriin.
Näkökulma huomioi myös nuorten ohjaamisen vastuullisuuteen kaikille yhteisen tilan
käyttäjinä. Liikennemyymälän henkilöstön kanssa tehtävässä työssä keskiössä oli nuorten
kohtaamiseen liittyvän tiedon ja osaamisen jalkauttaminen liikennemyymäläympäristöön.
Näkökulmassa korostui paitsi työntekijöiden osaamisen lisääminen myös heidän työssä
16
jaksamisensa edellytysten parantaminen kehittämällä uusia työkaluja työn arkeen ja
kuormittaviksi koettuihin tilanteisiin. Toiminnan kolmas suunta kohdistui koko nuorisotyön
kenttään ja nuorten kanssa työtään tekeviin toimijoihin. Tämän näkökulman mukaisesti
hankkeessa kehitettiin paikallista verkostoyhteistyötä liikennemyymälöiden taustatueksi,
tehtiin oppilaitosyhteistyötä ja pyrittiin vaikuttamaan laajemmin yhteiskunnassa muun muassa
viestinnän keinoin tavoitteenaan lisätä tietoisuutta nuorten kaupallisista kasvuympäristöistä ja
niihin liittyvistä mahdollisuuksista ja heikoista signaaleista.
Vuoden 2013 aikana hankkeen toiminnoissa korostuivat levittämisen ja juurruttamisen teemat.
Jollas Instituutin kanssa yhdessä tehtiin eJollaksen verkko-opetuspakettiin ”ABC kohtaa
nuoret” –koulutuspaketti. Lisäksi ABC-henkilöstön koulutuksiin luotiin nuorison kohtaamisen
koulutusmoduulit. Hankkeen loppuarviointi ja loppuraportti sekä loppuseminaari olivat myös
päätehtäviä vuonna 2013. Hankkeesta tuotettiin oma loppuraportti ”Kohtauksista
kohtaamisiin” sekä arviointiraportti ”Tavoitteen(a) kohtaaminen”.
Hankkeessa luotujen mallien avulla vuorovaikutus ja keskustelukulttuuri henkilökunnan ja
nuorten välillä ovat parantuneet ABC -liikennemyymälöissä. Kun nuoret ovat tulleet
työntekijöiden kanssa tutuiksi, heidän asiakaskohtelukokemuksensa on parantunut. Tämä on
vaikuttanut
positiivisella
tavalla
myös
henkilökunnan
työhyvinvointiin
ja
työssä
jaksamiseen. Näihin tuloksiin voi kiteyttää ABC kohtaa nuoria -hankkeen. Sen konkreettisimpia
tuotoksia ovat ABC ja nuoret -opas, nuorten pelisääntömateriaali ja henkilöstön
koulutuskokonaisuudet,
joita
on
kehitetty
ja
kokeiltu
hankkeen
viidessätoista
pilottiliikennemyymälässä.
16.
Kauppakeskusten nuoret -hanke
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen vuosi 2013 alkoi
kartoitusten viimeistelyllä, joista vuorossa olivat vielä
Kouvola, Hyvinkää, Helsinki ja Kotka. Kartoitusten
jatkeena
tehtiin
kehittämistyötä
nuorilta
saadun
palautteen innoittamana. Tavoitteena oli parantaa
nuorten
ja
vuorovaikutusta
kauppakeskusten
ja
kehittää
aikuisten
nuorten
välistä
osallisuutta
kauppakeskusten suunnitteluvaiheessa.
Nuorten ja kauppakeskusten aikuisten paremman vuorovaikutuksen saavuttamiseksi kehitettiin
kauppakeskusten järjestyksenvalvojille ja muulle henkilökunnalle suunnattua koulutusta nuorten
kohtaamiseen. Yhteistyössä kauppakeskusliiketoiminnan Suomen markkinajohtaja Citycon
17
Finland Oy:n ja vartiointiliiketoimintayritys Securitas Oy:n kanssa toteutettiin koulutukset
yhteensä viidessä kauppakeskuksessa: Espoon Espoontorilla, Vantaan Myyrmannissa,
Tampereen
Koskikeskuksessa,
Lahden
Triossa
ja
Jyväskylän
Forumissa.
Kaikissa
kauppakeskuksissa suoritettiin kartoitukset nuorten näkemysten ja arjen selvittämiseksi ennen
koulutusta.
Koulutusten
päätteeksi
muotoiltiin
muutamaan
kauppakeskukseen
koko
kauppakeskuksen henkilökuntaa koskevat yhtenäiset toimintamallit, jotka painettiin ja jaettiin
kaikille kauppakeskuksen toimijoille. Lisäksi järjestettiin kaksi koulutusta Savon ammatti- ja
aikuisopiston turvallisuusalan opiskelijoille ja yksi koulutus Humanistisen ammattikorkeakoulun
Joensuun kampuksen yhteisöpedagogiopiskelijoille. Yhteensä koulutuksiin osallistui 29
järjestyksenvalvojaa, 28 liikkeiden edustajaa, 6 kauppakeskusjohdon tai -omistajan
edustajaa, 22 turvallisuusalan opiskelijaa ja 18 yhteisöpedagogiopiskelijaa.
Kauppakeskuksen suunnitteluvaiheen kehittämistyötä tehtiin Kuopiossa ja Oulussa. Kuopiossa
työtä tehtiin nuorten osallisuuden lisäämiseksi Kuopion keskustan ja torin alle rakennettavan
kauppakäytävän suunnittelussa. Erilaisia toimintamalleja testattiin, jotta tavoitettaisiin juuri
keskustassa jo valmiiksi paljon hengailevat nuoret, jotka eivät perinteisiä nuorille suunnattuja
vaikutuskanavia omakseen koe. Hyväksi koettuja toimintamalleja olivat mm. nuorille suunnattu
QR-koodilla
toteutettu
kysely
ja
nuorten
työpajan
omatoiminen
valokuvaus
kehittämistarpeista keskustassa. Oulussa aloitettiin yhteistyötä Osuuskauppa Arinan, Oulun
nuorisotoimen ja Oulun Walkersin kanssa tarkoituksena kehittää nuorten osallistumista Oulun
keskustaan vuoden 2015 lopulla valmistuvan kauppakeskuksen suunnittelussa. Vuoden 2013
aikana kohdattiin yhteensä 374 nuorta kasvokkain kauppakeskuksissa ja kaupunkien
keskustoissa.
17.
Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin yhteiskartoitus
Lasten ja nuorten järjestölähtöisen tuen ja päihteiden riskikäytön ehkäisyn
kehittäminen
tunturikeskuksissa
sai
Raha-automaatti-yhdistykseltä
rahoituksen vuosille 2013–2016. Hankkeeseen palkattiin molemmille
paikkakunnille (Rukalla ja Ylläksellä) projektityöntekijät kesällä 2013.
Hankkeen alkuvaiheessa sitä on tehty tunnetuksi alueen nuorille ja yrittäjille
esittelemällä aiemman kartoitustyön tuloksia ja hankesuunnitelmaa sekä tulevaisuuden
tavoitteita.
Hanke
avattiin
virallisesti
marraskuussa,
jolloin
pidettiin
onnistuneet
avajaistilaisuudet sekä Rukalla, että Ylläksellä. Tilaisuudessa oli yrittäjiä, hiihtokeskuksen
henkilökuntaa, kunnan edustajia ja alueen nuoria.
18
Nuorten oma tila Reili avattiin Rukalla joulukuun alussa ja se on ollut auki nuoria varten
sesonkiaikaan koko talvikauden 2013–2014. Lämmin tila peleineen ja sohvineen tarjoaa
nuorille mukavan paikan, jossa voi oleskella ja tutustua uusiin nuoriin.
Vuoden aikana on järjestetty koulutusta ja tapahtumia nuorille.
Näihin lukeutuvat mm. Reilin ideointitilaisuudet ja skeittiramppien
rakennus Rukalla ja talvikauden avajaisten ohjelma sekä
lyhytelokuvatyöpaja
Ylläksellä.
Kuusamossa
ja
Kolarissa
hanketoimintaan osallistui vuoden 2013 aikana 1550 henkilöä,
joista hieman enemmän poikia ja miehiä kuin tyttöjä ja naisia. Kartoitustyö Ylläksellä on
aloitettu joulukuussa joululomilla ja sitä jatketaan
vuoden 2014 puolella laajasti. Rukalla vuoden
2012 kartoitustyötä jatketaan.
Hankkeen
tavoitteita
yhteistyötä
alueen
edistetään
yrittäjien,
tekemällä
kunnan
ja
järjestöjen kanssa. Se edistää parhaiten lasten ja nuorten turvallisuutta, tasapainoista kasvua
ja viihtyvyyttä tunturikeskuksissa.
18.
Toiminnan raportointi ja seuranta sekä talouden
toteutuminen
Vuosikertomus ja hallitukselle välitettävät kausitiedot toiminnasta perustuvat tähän
seurantaan. Tavoitteena on ollut tuottaa kuva toiminnan laajuudesta, laadusta sekä
tavoitteiden täyttymisestä ja onnistumisesta. Toimintokohtaisesti seurattiin tarkemmin arkista
työtä mm. projekteissa. Oheinen taulukko kuvaa toimistosihteerin arkea.
2013
2012
Kirjanpito, viennit
5384
4844
Palkanlasku
287
242
Myyntireskontratapahtumat
68
69
Ostoreskontratapahtuma
611
464
Tilintarkastajat tekivät välitilintarkastuksen 15.10.2013 ja hallituksen edustajat Anita Luhanko
ja Mirka Inkinen tekivät talous- ja kalustotarkastuksen 19.12.2013.
Iisalmen kaupungin kanssa toteutettiin kumppanuustyönä tyttötyötä 41.000 €. Toiminta sai
tukea Sohlbergin –säätiöltä kahdeksi vuodeksi 20.000 euroa. Kuopiossa tehtiin yhteistyötä
19
lastensuojeluyksiköitten kanssa 5.000 euron arvosta (4.900 euroa vuonna 2012).
Tilinpäätös, tasekirja ja vuosikertomus
Tilintarkastukset
Toiminta- ja tositetarkastus
Tulosraportti
1 kpl
2 kertaa
2 kertaa
12 kertaa
Tärkeimmät toiminnan rahoituslähteet
2013
561.000
150.000
1.800
41.000
5.000
RAY
OKM
Pohjois-Savon ELY -keskus
Iisalmen kaupunki
Kuopion kaupunki
2012
464.000
149.700
2.700
38.000
4.600
Keskeisimmät menot on esitetty seuraavassa taulukossa.
Henkilöstömenot
Muut menot
Matkat, majoitus, kuljetus
Toimitilavuokrat
Kirjanpito ja tilintarkastus
Kelalta saadut korvaukset
2013
517.715
134.953
76.558
29.233
13.469
12.394
2012
460.671
185.629
55.878
21.255
12.245
3.043
Toiminnan kustannustason nousu näkyi henkilöstökulujen ja tilavuokrien menoissa. Muiden
kulujen osalta kyettiin edulliseen toimintaan edellisvuosien tapaan.
TULOT
Tuotot
Varainhankinta
Avustukset
MENOT
Henkilöstömenot
Toimitilavuokrat
Muut menot
TULOS
2013
52.828
2.970
701.928
2012
51.019
6.211
586.573
517.715
29.233
154.980
-6.379
464.403
21.255
191.093
-5.264
VASTAAVAA
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
Rahat ja pankkisaamiset
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Vieras pääoma
TASE
2013
748
4.743
246.282
2012
448
4.743
282.915
157.680
134.649
292.329
164.060
146.916
310.976
20