Hyvä potku/naisjalkapallojuttu
Transcription
Hyvä potku/naisjalkapallojuttu
Kirsti Sergejeff Kuvat Raisa Kyllikki Karjalainen Jalkapalloa kutsutaan kuningaslajiksi, mutta kentillä juoksee yhä enemmän kuningattaria. Espoolaisen F.C. Kasiysi GG:n tärkein tavoite on hauskanpito. Toiseksi tärkein on voitto. Hyvä potku Kapteeni Tarja Lajunen on valmis kesän turnauksiin. Sähköposti kilahtaa. 50-vuotislahjaa varten kerätään rahaa. Sinänsä viestissä ei ole mitään erikoista, rahaa kerätään tavan takaa. Erikoiseksi pyynnön tekee se, että viestin kohderyhmä on naisten jalkapallojoukkue. Suurin osa joukkueen naisista on iältään päälle neljänkymmenen, viisikymppisiäkin on useita. Osa ei ole pelannut nuoruudessaan, vaan on innostunut lastensa harrastuksen myötä. Aluksi vain potkimaan, myöhemmin myös pelaamaan. Huvikseen potkiskelusta saattaa poikia myös kunnianhimoisempia tavoitteita, kuten espoolaisen jalkapalloseuran Kasiysin mammoilla, joksi joukkuetta aluksi nimiteltiin. Sittemmin naiset siirtyivät pelaamaan harrastesarjassa ja pääsivät viralliseksi joukkueeksi, F.C. Kasiysi GG:ksi. Palloilua ja biletystä Vuonna 2007 joukkue osallistui yli 35-vuotiaiden ”Kunnossa kaiken ikää” -piirisarjaan. Verkkosivuilla tavoitteeksi mainittiin sarjapaikan säilyttäminen ja yletön hauskanpito. Kumpikin tavoite saavutettiin. 92 SARA. Joukkueen kapteeni Tarja Lajunen, 45, mainitsee stressin purkamisen ohella myös biletyksen yhdeksi jalkapalloharrastuksensa parhaimmista puolista. Toki kunnon ylläpitäminen ja liikkumisen antama hyvä mieli ovat yhtä tärkeitä kuin harrastuksen myötä solmitut ystävyyssuhteet. – Tässä iässä urheilusuorituksen jälkeen ei tosin palaudu enää niin nopeasti kuin nuorempana, Lajunen hiukan harmittelee. Nämä naiset pelaavat todella aktiivisesti. Harjoituksia on tiistaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin. Lisäksi joukkue pelaa tänä vuonna myös piirisarjassa. Kuulostaa ankaralta, mutta nauru raikuu vähän väliä harjoituksissa. Valmentaja maailmalta Joukkueen valmentaja, Suomessa 17 vuotta asunut espanjalaissyntyinen Miguel Miranda, 49, saapuu urheilukasseineen harjoituksiin. Naiset rupattelevat pallottelun lomassa. Edellisen viikonlopun pelien jälkipuinti on kiivaimmillaan: ”munasin tuhannen taalan paikan kun sekosin jalkoihini...” Mitä maksaa? Nappulakengät 50–100 e Suojat alkaen 10 e Peruspallo riittää alkuun, noin 20 e (laatuluokan pallo 40–50 e) Seuran jäsenmaksu 20 e + seuran toimintamaksu 55 e kerran vuodessa Pelipassi (= ent. lisenssi) 25 e vakuutus 39 e tai 80 e Turnausmaksut 120–190 e / joukkue + mahdolliset yöpymiset ja ruuat TÄHÄN TULEE NIMET! Muut myötäilevät ja jatkavat omia mokiaan muistelemalla. Pallo lentää seinään ja takaisin. – Muistutan, että joka kirosanasta maksatte minulle vitosen, Miranda huomauttaa. Palloseuran pelisäännöt kieltävät voimasanat. Olen kuitenkin erottavani muutamia tv-ohjelma Serranosta tuttuja espanjankielisiä ilmaisuja... Miranda päätyi joukkueen valmentajaksi reilu vuosi sitten. Hän oli istumassa iltaa ravintolassa, kun viereisen pöydän naisten jalkapallokeskustelu kiiri hänen korviinsa. Kun naiset kertoivat olevansa vailla valmentajaa, Miranda lupautui huvittuneena muutamaksi kerraksi kokeilemaan, mitä hän miehiä pitkään valmentaneena saisi naisista irti. Arsenalin miesten joukkueen lisäksi Miranda valmentaa Juventuksen poikia. Mutta sen hän on jo huomannut, että myös naisissa on runsaasti hyviä puolia. – Heille on helpompi opettaa taktiikkaa, ja he kuuntelevat paremmin, Miranda kehaisee. – Myös voittaminen on tärkeää, teen työtä sen eteen. Osa suurempaa kuvaa Miksi naiset eivät voi pelata jalkapalloa? Vastaus: Koska on mahdotonta saada yksitoista naista pukeutumaan samanlaiseen asuun. Näin vinoiltiin vielä silloinkin, kun Suomen Palloliitto hyväksyi naisten jalkapallon osaksi virallista ohjelmaansa vuonna 1971. Tuolloin pelaajat olivat vielä harvassa, ja vielä harvemmassa teiniiän ohittaneet harrastajat. Viime vuoden loppupuolella täysi-ikäisiä naisjalkapalloilijoita laskettiin olevan Suomessa vajaa pari tuhatta, ja ikäsarjoja on useita. Urheiluseurojen lisäksi monilla yrityksillä on nykyisin omia aktiivisesti toimivia naisjalkapallojoukkueita. Usein naiset toivotetaan tervetulleiksi myös yrityksen miesten joukkueeseen, josta näin muodostuu tehokas sekajoukkue. Perheen perustaminen aiheuttaa monille katkon harrastukseen, oli laji mikä hyvänsä. Näin kävi myös kapteeni Lajuselle. Hänen 70-luvun lopulla aloittamaansa aktiiviseen pelailuun tuli seitsemän vuoden tauko. Niitäkin naisia toki löytyy, jotka yrittävät vielä sinnitellä vauva tai taapero yhteishoidossa kentän laidalla. – Jalkapalloharrastus vaatii säännöllistä osallistumista harjoituksiin Valmentaja Miguel Miranda ja Tarja Lajunen huilaavat hetken. ja peleihin. Lisäksi tulevat erilaiset varainhankintakampanjat. Harvan nuoren jalkapalloilijan kantti kestää harrastamista vain kerran viikossa, Lajunen arvelee. Toisin on aikuisilla naisilla. Jotkut käyvät harjoituksissa vain kerran viikossa. Sekin sallitaan. – Tavoitteita meillä kyllä riittää ja pelissä pyritään ottamaan kaikki irti. Oma onnistuminen on kuitenkin voittamista tärkeämpää. – Toisaalta voittaminen tuntuu mukavalta kaiken ikäisenä. Mutta peleissä silloin tällöin syntyvän känän osaa nykyisin ottaa rennommin. Ikäryhmään kuuluvien joukkueiden nimetkin viittaavat ei-niinotsa-rypyssä-pelaamiseen: Oikkupolvet, MaraDonnat, Senjoritat, Evergreens, Akat. Hyvää kyytiä Ikänaiset ja -miehet pelaavat pienellä kentällä kuuden pelaajan ja maalivahdin voimin. Sisäkauden ohjelmaan kuuluu enimmäkseen tekniikkaharjoituksia. Miranda seuraa silmä kovana, että pallo pysyy tiukasti hänen määrittämällään alueella. Ohje kuuluu, että jos pallo lipeää, saa valita tekeekö kaksikymmentä vatsalihasliikettä vai punnerrusta. – Miguelin tultua valmentajaksi harjoittelusta tuli kunnianhimoisempaa, mutta yhä se on hauskaa, Lajunen kertoo. Lajunen itse harjoittelee kerran, pari viikossa ja vetää lisäksi aerobic-tunteja. Talvella pelejä on harvemmin mutta kesäaikaan harrastus on aktiivisempaa. Kesällä pelejä saattaa olla parikin viikossa. – Mukaan kannattaa lähteä jo kuntoilun ja yhdessäolon vuoksi. Ja kaiken muun hyvän lisäksi hyppiminen ja rytmin vaihdot tekevät erityisen hyvää tämän ikäisen naisen kropalle.n SARA. 93 94 SARA.