2/2014 - PwC:n verkkojulkaisu Value

PwC:N ASIAKASLEHTI
2/2014
Kestävän
kasvun
kumppani
Sarjayrittäjä Mika Mäkeläinen nuorten asialla
YRITTÄMISEN
KYNNYS
MATALALLE
TÄSMÄAPUA
TIETOMASSASTA 6
TYÖNANTAJAMIELIKUVA
KUNNOSSA ALKOSSA 14
TIEDUSTELURETKIÄ
TRENDIEN MAAILMAAN 24
sisältö
pääkirjoitus
10
Pakko osata
YRITYKSET MENETTÄVÄT MILJARDEJA DOLLAREJA, koska työntekijöillä
ei ole tarvittavaa osaamista. Tulos selvisi PwC:n ja LinkedInin keväällä julkaisemasta kansainvälisestä Adapt to Survive -tutkimuksesta, jossa oli mukana 2 600
työnantajaa ja 277 miljoonaa työntekijää.
Koulutetaanko työntekijöitä sitten tarpeeksi? Tilastokeskuksen viime syksynä julkaisema tutkimus osoitti, että henkilöstökoulutuksiin osallistuminen
on Euroopan unionissa ollut hienoisessa nousussa, mutta isoja muutoksia suuntaan tai toiseen ei ole.
Kun koulutuskustannuksia verrataan työvoimakustannuksiin, Suomi sijoittuu EU:n keskikastiin. Edelle pyyhkäisevät muun muassa Slovenia, Tšekin tasavalta, Slovakia ja Viro.
JUKKA PAKARINEN/SKOY
16
LISÄÄ LÖYLYÄ!
Suomalainen Sawo on jo
valloittanut Aasian markkinat.
Suomen valloitukseen on
valjastettu Stefan Lindfors.
24
4
Lyhyesti
Tulevaisuuden yrittäjiä tukemassa
6
Teemajuttu
Valtavien tietomassojen käsittelyyn
tarvitaan tulkinnan taitoa ja hyviä
bisnesideoita.
10
13
14
KANNEN KUVA ARTO WIIKARI
16
2
19
VALUE ON PwC:N ASIAKASLEHTI
2/2014
Kasvutarina
LeaseGreenin konseptilla energiatehokkuuden kasvattaminen on
alusta alkaen kannattavaa.
Ahaa
Lähes puolet suomalaisista toimitusjohtajista uskoo maailmantalouden
paranemiseen.
20
Henkilö
Mika Mäkeläisen mukaan työelämän
muutos on paljon kovempi kuin yleisesti
ymmärretään.
23
Kolumni
Kimmo Vilske: Kasvutarinat maailmalla
ruokkivat suomalaista kasvua.
24
Trendi
Trendien onnistunut nuuhkiminen toi
Valion proteiinirahkatuotteet markkinoille
aivan buumin kärjessä.
26
Tullaan tutuiksi
Terveydenhuollon asiantuntijapalveluista
PwC:llä vastaava Karita Reijonsaari
innostuu teknisistä laitteista.
Johtaminen
Muuttuminen Suomen parhaaksi
työpaikaksi on tahdon asia.
Globaali-lokaali
Stefan Lindfors avuksi uusien saunatuotteiden suunnittelussa.
Paikalla
Hiilijalanjälkeä kartoittamassa
KOULUTTAUTUMINEN ON MEILLE NIIN TÄRKEÄÄ, että
sen laiminlyönnistä sakotetaan: mahdollinen henkilökohtainen bonus jää saamatta, jos tärkeä kurssi on suorittamatta.
Verohyötyinä saamme koulutusten ansiosta vuodessa
80 000 euroa.
Mihin henkilöstökoulutuksissa kannattaisi keskittyä? Yksi
tapa on pohtia, mitä megatrendit, kuten väestön ikääntyminen, kasvavat kehittyvät markkinat ja digitalisaatio vaikuttavat kullakin toimialalla ja omassa liiketoiminnassa. Megatrendeihin nojaava bisnes ei kuulu vain isoille globaaleille
yrityksille, vaan se koskettaa ennen pitkää kaikkia.
Olen itse menossa vielä ennen kesälomaa Harvard
Business Schoolin kurssille, jossa alansa huiput käyvät
läpi tuoreinta tietoa yhteiskunnallisista muutoksista
ja johtamisesta. Uudet siellä saamani ideat panen
auliisti jakoon kollegoille ja asiakkaille.
JORMA MARSTIO
6
JOS SUOMI HALUTAAN PITÄÄ KILPAILUKYKYISENÄ, tarvittavaan osaamiseen on pakko kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Myös valtiovalta
kannustaa tähän, kun se on vuoden alusta asti myöntänyt yrityksille verohelpotuksia henkilöstön kouluttamisesta.
Myös me PwC:llä hyödymme verohelpotuksista, sillä koulutamme
henkilöstöä paljon ja säännöllisesti; tosin teimme tätä jo ennen veroporkkanaa. Olemme asiantuntijayritys, jonka tehtävä on olla askel
edellä ja auttaa asiakkaita – joita meillä ei olisi ilman jatkuvasti
kehittyvää asiantuntemusta. Meidän on kyettävä hallitsemaan
asiat niin hyvin, että pystymme ennakoimaan niistä kullekin
asiakkaalle tulevat seuraukset.
Tämä ei onnistuisi, ellemme kouluttaisi väkeämme jatkuvasti. Meillä työajasta käytetään viisi prosenttia varsinaiseen koulutukseen, mutta tätäkin enemmän meillä on
sisäistä epämuodollista koulutusta, jossa seniorit opettavat
käytäntöä nuoremmille.
Varsinaiset koulutukset on hajautettu eri liiketoimintoihin
kattavasti niin, että niistä saatava oppi on todella ajankohtaista. Koulutusjaksot sijoitetaan asiakastyön kannalta hiljaisemmille jaksoille.
Antoisaa kesää!
LUE VALUE
VERKOSSA
Valuen artikkelit
myös mobiilisti,
pwc.value-lehti.fi
Hae ilmainen QR-koodin lukija App Storesta tai Android
Marketista. Esimerkiksi Nokian Lumioissa se on valmiina.
kim karhu
Päätoimittaja
Julkaisija PwC Suomi (PricewaterhouseCoopers Oy), PL 1015 (Itämerentori 2),
00101 Helsinki, puh. 020 787 7000, www.pwc.fi Päätoimittaja Kim Karhu
Toimituspäällikkö Kaisa Heikkinen Toimitusneuvosto Kim Karhu, Nina Kinnunen,
Juha Laitinen, Janne Rajalahti, Harri Valkonen Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä
Paino Finepress ISSN 2323-9018 (painettu), 2323-9026 (verkkojulkaisu).
Lehdessä käytetyllä paperilla on kestävän kehityksen PEFC-tunnus.
Osoitteenmuutokset [email protected]
3DLQRWXRWH
2/2014
3
STRATEGY& (aiemmin Booz & Company)
ON NYT OSA PwC-KETJUA
AVOIN RAPORTTI -KILPAILU
YHDISTYKSILLE JA SÄÄTIÖILLE
PwC avaa yhdistyksille ja säätiöille tarkoitetun
Avoin raportti -kilpailun jo kymmenettä kertaa.
Kilpailun tavoitteena on kannustaa kolmannen
sektorin toimijoita raportoimaan sidosryhmille
läpinäkyvästi ja laadukkaasti.
Osallistujiksi ovat tervetulleita kaikki aatteelliset yhteisöt, yhdistykset ja säätiöt. Erityisesti
mukaan toivotaan yhdistyksiä ja säätiöitä, jotka
hankkivat varoja keräyksin, rahoittavat toimintaansa avustuksin tai jakavat apurahoja ja palkintoja
yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Osallistujiksi toivotaan
myös julkisoikeudelliset yhdistykset sekä kansalaisjärjestöt.
Arvioinnin kohteena ovat vuodelta 2013 laaditut
julkiset raportit, joiden avulla yhdistys tai säätiö
raportoi toiminnastaan ja taloudestaan sidosryhmilleen.
AALTO VENTURES PROGRAM (AVP) on
Aalto-yliopiston vuonna 2012 perustama
kasvuyrittäjyyteen keskittyvä koulutusohjelma. AVP:n suunnittelu ja rakentaminen lähti
ns. "puhtaalta pöydältä" Aallon ja piilaaksolaisen Stanfordin yliopiston välisen yhteistyön
innoittamana. Keskeisenä tavoitteena on
teoreettisen ja käytännön osaamisen vahva
yhdistäminen.
Huippuyliopistojen vastaavien koulutusohjelmien tavoin AVP:ssä vastuullisina luennoitsijoina ovat niin maineikkaan akateemisen uran luoneet professorit kuin yrittäjinä ja
yritysten rahoittajina menestyneet henkilöt.
Koulutusohjelma kattaa laajan kurssivalikoiman myynnistä yritysrahoitukseen ja mm.
tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestettävän Aalto Fellows Programin (AFP), jonka
kautta koulutusohjelmassa menestyneet
opiskelijat työllistyvät nuoriin innovatiivisiin
kasvuyrityksiin soveltamaan oppimaansa.
AFP:ssä opiskelijoille nimetään mentorit,
jotka avustavat ja neuvovat opiskelijaa
ohjelman aikana. Mentoreina toimivat
mm. kasvuyritysten kanssa työskentelevät
PwC:n asiantuntijat.
PwC:N JA BOOZ & COMPANYN yhdistyminen saatiin huhtikuun alussa päätökseen,
kun viranomaiset hyväksyivät kaupan, jossa
PwC-ketju osti Booz & Companyn maailmanlaajuisesti.
Booz & Companyn liiketoiminta sai samalla
uuden nimen Strategy& (lausutaan Strategy
and). Nimi kuvaa Booz & Companyn vahvaa
strategiaosaamista ja etuja, joita Booz & Company tuo PwC-ketjulle sekä sen asiakkaille ja
sidosryhmille.
“Yritykset ja organisaatiot hakevat jatkuvasti
muuttuvassa toimintaympäristössä oikeaa
strategiaa ja kykyä viedä se käytäntöön.
Strategy& vahvistaa nykyistä osaamistamme
Lue lisää ja ilmoittaudu!
avp.aalto.fi
PwC ETSII yhdessä Taivas+Helvetti -ryhmän kanssa
Suomen arvokkainta yrittäjää – PwC’s Most Valuable
Entrepreneur. Loppuvuoden 2013 ja kevään 2014 aikana
verkossa sai ilmiantaa innostavia yrittäjiä, joiden liiketoiminta
on kestävää, jotka pitävät huolta työntekijöistään ja ottavat
vastuun ympäristöstään.
Suomen arvokkain yrittäjä palkitaan 9.–10.10.2014
Helsingissä pidettävässä Nordic Business Forumissa.
RAPORTIT JÄLLEEN
ARVIOINNIN KOHTEENA
www.pwc.fi/ar
Lue lisää ja ilmoittaudu!
MILTÄ NÄYTTÄÄ
VIIHDE- JA MEDIAALAN TULEVAISUUS?
PwC:N Entertainment and Media Outlook 2014–2018 julkaistaan kesäkuun
alussa. Raportti tarjoaa kattavan ennusteen sekä globaalisti että alueellisesti
kaikilta toimialan osa-alueilta.
Löydät raportin sivulta www.pwc.fi/julkaisut
Suomen arvokkain yrittäjä
julkistetaan lokakuussa
TULE KUULEMAAN INSPIROIVIA
PUHEENVUOROJA
Taivas+Helvetti-ryhmä järjestää syksyllä 2014 tapahtumakiertueen, joka kiertää Suomea pysähtyen yhdeksällä
paikkakunnalla. Tapahtumissa yrittäjät kertovat tarinansa
yleisön edessä iloisemmin, avoimemmin ja kipeämmin
kuin koskaan.
Katso paikkakunnat ja päivämäärät osoitteesta
www.taivasjahelvetti.fi
42 %
suomala
isista toim
mieltä, e
ttä kansa itusjohtajista on
sitä
invälises
ja tehokk
ti kil
a
pitäisi oll an verojärjestelm pailukyisen
a korkea
än luomis
lla päätt
en
äji
Globaali
sti tätä m en agendalla.
ie
ltä on
50 % toim
itusjohta
jista.
Lähde: Pw
C:n 17th A
SHUTTERSTOCK
VUODEN ARVIOINTIKERTOMUS
-KILPAILU KUNTASEKTORILLE
Järjestämme kuntien ja kuntayhtymien tarkastuslautakunnille suunnatun Vuoden Arviointikertomus -kilpailun nyt viidettä kertaa. Kilpailun avulla tarkastuslautakuntia kannustetaan kehittämään arviointityötä
ja erityisesti arviointitulosten raportointia. Kilpailussa
kiinnitetään huomiota erityisesti raportoinnin onnistuneisuuteen.
”Onnistunut arviointikertomus kuvaa johdonmukaisesti tehdyn työn, käytetyt kriteerit sekä keskeiset havainnot ja suositukset. Kuntien arviointityöhön
liittyykin olennaisesti toiminnan kehittämisnäkökulma”, PwC Julkistarkastus Oy:n toimitusjohtaja Juha
Huuskonen toteaa.
Kilpailun tulokset julkistetaan 1.–2.10.2014
Helsingissä pidettävässä Arviointiseminaarissa.
Seminaarissa käsitellään arviointityön ohella kunnille
ajankohtaisia teemoja. Esille nousevat mm. kuntaja sote-uudistus sekä konserninäkökulma kuntapalvelujen tuottamisessa.
konsultoinnissa, minkä ansiosta voimme tukea
asiakkaitamme vielä paremmin aina strategian
kehittämisestä käytännön toimeenpanoon niin
Suomessa kuin maailmanlaajuisesti”, PwC
Suomen toimitusjohtaja Kim Karhu sanoo.
Suomen Strategy&:n partnerin Hannu
Suonion mukaan PwC:n ja Strategy&:n
strategista neuvonantoa tarjoavat asiantuntijat
ymmärtävät strategian toteutukseen liittyvät
mahdollisuudet ja riskit – yhtä lailla kuin toteutusta tukevat asiantuntijat ymmärtävät koko
strategisen kontekstin.
”Tarjoamme asiakkaillemme käytännönläheistä strategista neuvonantoa”, Suonio
kiteyttää.
lyhyesti
PwC TULEVAISUUDEN
YRITTÄJIÄ TUKEMASSA
nnual Glo
bal C
EO Surve
y
www.pwc.fi/arviointikertomus
4
2/2014
2/2014
5
teksti Marianna Salin kuvat Shutterstock
BIG DATA HYÖTYKÄYTTÖÖN
On valtavia tietomassoja, ja on päteviä
työkaluja niiden käsittelyyn. Nyt kysytään
tulkinnan taitoa ja hyviä bisnesideoita.
E
nnustaminen on aina vaikeaa. Sen tietää jokainen,
joka suunnittelee uutta tuotetta, ja jokainen, joka
yrittää varautua epidemiaan, liikenneruuhkaan
tai laakereiden kulumiseen. Täsmäapua odotetaan
digitaalisesta tietomassasta, jota kutsutaan Big Dataksi.
PwC:n teknologiakonsultoinnin johtaja Riku Lindfors korostaa, että Big Datalla ei viitata vain tietomassan kokoon vaan
myös suureen nopeuteen, jolla dataa kertyy ja jolla se liikkuu.
6
2/2014
Lisäksi isoa dataa tulee lukuisista eri lähteistä ja monissa eri
muodoissa: tarkkoina lukemina antureista ja vapaina kommentteina sosiaalisesta mediasta.
TIETO OHJAA UUSIIN SUUNTIIN
”Yrityksille Big Data merkitsee tavallisesti mahdollisuutta lisätä
liikevaihtoa, tehostaa toimintaa tai pienentää riskiä”, Lindfors
kiteyttää.
Hänen mukaansa ison datan hyödyntämistä ei jarruta enää
ainakaan teknologia. On sovelluksia, jotka keräävät tosiaikaista
dataa, suodattavat sitä ja yhdistävät perinteisempään. On työkaluja, jotka tunnistavat tietomassasta malleja data-analyytikon,
tai datatutkijan, avuksi. Ja pilvessä sovelluksiin pääsee käsiksi
kohtuuhinnalla.
”Tilanne on pitkälti sama kuin 10–15 vuotta sitten verkkokaupan kohdalla. Pitää vain aloittaa, ja osa on jo aloittanut”, Lindfors
sanoo. Hänen mukaansa tärkeintä on tunnistaa aluksi, millaista
arvokasta tietoa organisaatiossa on ja miten sitä voisi käyttää.
”Tieto voi olla yritykselle jopa uuden liiketoiminnan alku, tai
jos yritys tai yhteisö avaa datansa, joku muu voi kehittää sen
päälle sovelluksiaan.”
KOKEILEMALLA KOHTI SUUREMPAA
Sanoma Oyj:ssä on panostettu web-analytiikkaan jo vuosia, mutta
keväällä 2013 konserni käynnisti varsinaisen Big Data -hankkeensa.
”Keräämme dataa yhä systemaattisemmin ja pyrimme entistä
enemmän ennakoimaan kuluttajien käyttäytymistä ja vaikuttamaan siihen”, kertoo Sanoma Oyj:n kuluttajadatan analysointia
johtava Ulla Kruhse-Lehtonen. Hänen mukaansa suuri hanke
on aloitettu pienin testiprojektein, joita laajennetaan sitä mukaa,
kun tulokset vahvistavat uskoa. On oltava kärsivällinen.
”Analytiikka on prosessi. Ei ole maagista mallia, joka tehdään
kerran, ja sen jälkeen kaikki toimii. Malleja testaan ja kehitetään
lisää, ja testataan taas.”
PwC:n vinkit
Big Data -starttiin:
1. Tunnista iso data ja sen tarjoamat mahdollisuudet
organisaatiossasi. On hyvä kartoittaa useita
vaihtoehtoja mutta aloittaa vain yhdellä pilotilla.
2. Rajaa pilotti esimerkiksi yhteen liiketoimintayksikköön
tai toimintoon, jossa riittää innostusta ja jossa
mahdolliset hyödyt ovat merkittävät.
3. Yhdistä liiketoimintayksikön ja tietohallinnon voimat
alusta alkaen.
4. Luo laaja visio ison datan hyödyntämisestä ennen kuin
laajennat hanketta. Näin varmistat, että jokainen pilotti
ohjaa organisaatiota haluttuun suuntaan.
2/2014
7
IHMISET
YMMÄRTÄVÄT
DATAN ARVON
YHÄ PAREMMIN.
8
2/2014
TOIMINTATAVAT UUSIKSI
Kruhse-Lehtonen korostaa, että iso data koituu
hyödyksi vasta, kun organisaatio muuttaa toimintatapojaan.
”Rakennamme muun muassa malleja, joiden
avulla yritämme tunnistaa etukäteen ne asiakkaat, jotka ovat todennäköisimmin poistumassa,
ja kehitämme keinoja estää poistuma. Silloin on
tärkeää, että esimerkiksi puhelinmyynti koulutetaan hyödyntämään tietoja.” Sanomalla Big
Data -hanke liittyykin koko konsernin tavoitteeseen sijoittaa kuluttaja keskelle ja ottaa tästä 360
asteen näkymä.
”Aina sanotaan, että muutos lähtee johdosta, ja
se pätee tässäkin asiassa.”
Kruhse-Lehtosen mukaan onnistumista auttaa,
kun analytiikan kehittäjillä on omaa strategista
silmää ja toimiva suhde liiketoiminnan väkeen.
Näin he voivat tarkistaa suuntaa kehitystyön kaikissa vaiheissa.
KISA DATATUTKIJOISTA KIIHTYY
Vaikka pilvipalveluja on helposti tarjolla, isossa
talossa iso data on vaatinut myös oman infrastruktuurin rakentamista.
”Ei riitä, että palkkaa pari data scientistiä, ja yhtäkkiä ollaan Google”, Ulla Kruhse-Lehtonen naurahtaa. Hän siirtyi Nokialta Sanomalle vajaa kaksi
vuotta sitten ja alkoi pian kerätä analytiikan ryhmää
Suomeen ja Hollantiin.
”Osaajien löytäminen on alalla suuri haaste.
Meillä on ollut Suomessa auki työpaikkoja, joihin
ei tullut yhtään sopivaa hakemusta. Koko Euroopan
tasolla tässä etsitään.”
Runsaan kahdenkymmenen hengen ryhmässä
työskentelee nyt datainsinöörejä, jotka varmistavat,
että raakadata on hyvälaatuista, ja datatutkijoita,
jotka rakentavat sovelluksia raakadatan päälle. Osa
datatutkijoista keskittyy enemmän tilastotieteeseen,
osa tietojenkäsittelyyn. Joukossa on myös tietoturvasta ja kuluttajan tietosuojasta vastaavat henkilöt.
OMA DATA JA YHTEINEN DATA
Kruhse-Lehtonen odottaa tietosuojan kehittyvän merkittävästi lähivuosina.
”Uskon, että tulevaisuudessa kuluttaja omistaa oman datansa. Se voi olla fyysisesti eri yrityksillä ja valtiolla, mutta kuluttaja päättää,
miten sitä käytetään ja kuka sitä saa käyttää.
Ihmiset ymmärtävät datan arvon yhä paremmin.”
Kruhse-Lehtonen luottaa siihen, että kuluttaja tunnistaa myös oman etunsa ja luovuttaa
dataa esimerkiksi palvelujen personointiin ja
hyvin kohdistettuun mainontaan. Yritysten hän
odottaa yhdistävän voimansa nykyistä paremmin – myös kansallisella tasolla.
”Esimerkiksi suomalaiset mediayritykset ja
vähittäiskaupan yritykset ovat mukana suomalaisten arjessa, ja ne voivat kehittää yhdessä
uudenlaisia konsepteja, jotka perustuvat asiakasymmärrykseen ja -dataan.” 
Kaikki toimialat mukaan
KANSAINVÄLISET Big Data -mestarit, kuten Amazon ja Google, vievät
huomion helposti kuluttajiin. Saman
tekevät perinteisemmätkin vähittäiskaupan kanta-asiakasohjelmat sekä
älypuhelinten palvelut, jotka hyödyntävät tietoja niin kuluttajan mieltymyksistä
kuin sijainnistakin. PwC:n Riku Lindfors
odottaa kuitenkin menestystarinoita
kaikilta toimialoilta.
”Pankit ja vakuutuslaitokset ovat hyödyntäneet dataa jo pitkään. Ja tiedemaailmassa mietitään jo joitain kolmannen
sukupolven tietokantaratkaisuja”, Lindfors
huomauttaa. Teollisuudessa dataa hyödynnetään yhä enemmän muun muassa
laitteiden kunnonhallinnassa sekä tuotannon laadunvalvonnassa.
Julkishallinnossa huomiota on saanut
terveydenhuolto. Valoisissa visioissa
tiedon käsittely ja tulkinta parantavat
merkittävästi terveydenhuollon laatua
ja tehoa. Lindfors arvelee, että ennen
pitkää myös yksityishenkilö voi saada
oman terveysportaalinsa, johon kertyy
tietoja lääkärin vastaanotolta ja laboratoriosta sekä hänen omista rannekkeistaan ja älyvaatteistaan.
Koska luvassa on suurta menestystä,
tarjolla on myös ylisuuria lupauksia.
Lindforsin mukaan Big Dataan liittyvä
hype ei kuitenkaan syö sen uskottavuutta. Hän on vakuuttunut, että osa
innostuksesta ja sovelluksista haihtuu,
mutta jäljelle jäävä osa tiivistyy mielekkääksi toiminnaksi lähivuosina.
2/2014
9
teksti Ilkka Ranta-aho kuvat Lease Green ja Shutterstock
Suomalaisten kiinteistöjen energiatehokkuus on mielikuvia kehnompi.
Tuore kasvuyritys LeaseGreen on kehittänyt konseptin, jonka avulla
tehokkuuden kasvattaminen on alusta lähtien kannattavaa liiketoimintaa.
KOVAAN KASVUUN
pehmeällä teknologialla
U
seimpien kasvuyritysten tarinat
poukkoilevat ylös ja alas, välillä
vauhti kiihtyy, välillä hidastuu. Jotkut strategiset määritykset osoittautuvat nerokkaiksi, jotkut johtavat
umpikujaan.
Aina joskus ilmaantuu vahvaan kasvuun pyrkivä
yritys, joka on ikään kuin valmiina syntynyt. Yritys,
jonka liikeidea ja käytännön linjaukset näyttävät heti
julkitulonsa jälkeen aukottomilta.
LeaseGreenin tarina tuntuu juuri tällaiselta. Ensivaikutelmana on kuva taloudellisesta ikiliikkujasta,
joka ruokkii itse omaa kasvuaan niin kauan kuin kiinteistöjen energiatehokkuutta pystytään kasvattamaan.
LeaseGreenin toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto
esitteli yrityksensä toimintaa maaliskuun puolivälissä
rakennuttajaliitto RAKLIn tilaisuudessa. Idean nerokkuus tiivistyy toteamukseen, että LeaseGreen-hanke
on jo asiakkaan budjetissa – nykyisin rahat menevät
energiayhtiölle suurempana energialaskuna.
”Energiatehokkuuden parantamista on pidetty
kuluna”, Mäkipelto selittää. ”Me osoitamme, että
energiatehokkuusinvestoinnille saa tosi hyvän tuoton. Peruskysymys on se, onko suomalaisilla varaa
tuhlata niin paljon rahaa energiaan. Ei pitäisi olla.”
kasvutarina
NEGAWATILLA MEGAEUROJA
Suomessa on ollut tapana pitää täkäläistä rakennustapaa maailman parhaana. Suomalaiset osaavat kyllä
eristää ja lämmittää talojaan. Mutta energiankäytön
tehokkuudessa lähes kaikki kehittyneet maat ovat jo
parempia.
LeaseGreenin talous- ja rahoitusjohtaja Juho Rönni
esittelee Kansainvälisen Energiajärjestön IEA:n keräämää tilastoa keskeisten teollisuusmaiden energiate-
10
2/2014
hokkuuden kehityksestä 20 viime vuoden aikana. Vain
Italia ja Espanja ovat Suomea huonompia, kaikki muut
menevät edellä, monet varsin kaukana. Vertailukelpoisin maa, Ruotsi, on tehostanut kiinteistöjen energiankäyttöä neljä kertaa Suomea enemmän.
"Ruotsissa on esimerkiksi pyritty eroon öljylämmityksestä hyvin aktiivisesti", Rönni kertoo. "Siirrytään
maalämpöön, siirrytään pumppuratkaisuihin. Suomessa sitä ei ole tehty lähellekään samalla tasolla.
Ne ovat verrattain suoraviivaisia toimenpiteitä, joihin pitää vain panostaa."
LeaseGreen-konseptin mukaisesti siinä ei kuluteta
vaivalla hankittuja varoja vaan investoidaan tuottavasti.
Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen
on kehitetty uraauurtavia teknologioita, merkittävä
osa niistä Suomessa. Puhutaan ilmanvaihdon uusimisesta, lämmön talteenotosta, kiinteistöautomaatiosta, led-valaisusta...
"Mutta markkinoilla ei ole aikaisemmin ollut neutraalia kiinteistön omistajan edunvalvojaa, joka analysoi kunkin kiinteistön tarvitsemat toimenpiteet",
Mäkipelto huomauttaa.
LeaseGreen-hankkeessa yhtiön asiantuntijat käyvät läpi kohdekiinteistön energiankäytön ja tekevät
esityksen energiatehokkuuden lisäämisestä. Tarvittavat laitteistot ja niiden asennukset hankitaan parhaiksi katsotuilta toimittajilta – LeaseGreen ei ole
sidoksissa yhteenkään laitevalmistajaan tai jälleenmyyjään. Asiakas maksaa sopimuskauden (kohteesta
riippuen 3–8 vuotta) kuukausimaksut hankkeen tuomilla säästöillä. Energiankulutus vähenee tyypillisessä kohteessa pysyvästi 10–20 %.
Sopimuskauden jälkeen säästöt jäävät täysimääräisinä asiakkaan hyväksi. Ja mikä tärkeintä – asiakas
Me osoitamme, että
energiatehokkuusinvestoinnille saa
tosi hyvän tuoton,
toteaa LeaseGreenin
toimitusjohtaja Tomi
Mäkipelto.
”SUOMESSA ON
PARANTAMISEN
VARAA
ENERGIANKÄYTÖN
TEHOKKUUDESSA.”
2/2014
11
HANKKEIDEN
RAHOITTAMINEN
ON HAASTE.
Energiatehokkuushankkeiden
markkinapotentiaali Suomessa
• Energiatehokkuutta parantamalla suomalaisissa kiinteistöissä
voitaisiin säästää 3,5 miljardia euroa vuodessa. Summa
kasvaa teknologian kehittyessä ja energian hinnan noustessa.
• Edellä mainitun säästön saavuttamiseksi uuteen teknologiaan
kannattaisi investoida yhteensä 15 miljardia euroa.
kasvutarina
PwC AUTTAA
RAHASTON RAKENTEISSA
12
PwC ON KÄYTTÄNYT ERITYISOSAAMISTAAN avustamalla
NegaWatt-rahaston vero- ja rahastorakenteiden suunnittelussa
sekä sijoittajakontaktien luonnissa.
Rahastohankkeen lähtötaso on melko pieni, mutta
LeaseGreen/NegaWatt-konseptin yhteiskunnallinen merkittävyys
tekee siitä kiinnostavan.
"Alkuvaiheessa mekin investoimme tähän aikaamme. Kun
rahasto kasvaa, se tarjoaa myös meille mittakaavaltaan mielenkiintoisen hankkeen", kertoo PwC:n Corporate Finance -ryhmän
johtaja Kimmo Vilske.
"Tärkeintä rahastolle on nyt se, että LeaseGreen saa riittävän
määrän hankkeita liikkeelle. Kun varaudutaan sijoittamaan tietty
määrä rahaa, sijoituksille pitää löytyä kohteita."
Vilske uskoo vahvan ja ainutlaatuisen konseptin menestymiseen. PwC on mukana neuvonantajana myös seuraavassa
hankkeessa, tämän vuoden lopulla aloittavassa NegaWatt2rahastossa.
2/2014
ei ole missään vaiheessa käyttänyt hankkeeseen
euroakaan. LeaseGreen hoitaa rahoituksen.
Rahoituksen tuominen mukaan tähän yhtälöön
on konseptin kekseliäin ominaisuus. Päätöksentekokynnys madaltuu ratkaisevasti, kun asiakkaan ei
tarvitse kantaa huolta euroista. Ja kun tuotelupauksen mukaan myös kuukausimaksu hoituu hankkeen tuomilla säästöillä, päättäjien suostuttelemisen pitäisi olla varsin helppoa.
Hankkeiden rahoittaminen on LeaseGreenille haaste. Energiatehokkuuden parantaminen edellyttää investoimista uuteen
teknologiaan, ja laitteet maksetaan kun ne on asennettu.
Rahoitusyhtiö LeaseGreen Finance hoitaa hankkeiden rahoituksen yhteistyössä pankkien, energiayhtiöiden ja sijoittajien
kanssa. Mutta volyymien kasvaessa tarvitaan järeämpiä välineitä. LeaseGreen on lisännyt työkalupakkiinsa räätälöidyn
rahoitusinstrumentin, NegaWatt-energiatehokkuusrahaston.
Se sai merkittävää käynnistysapua maaliskuun lopulla, kun
Sitra kertoi ryhtyvänsä rahaston ankkurisijoittajaksi.
MILJARDIYRITYS VUONNA 2020
LeaseGreen on kasvuyritys, ja kun suoranaisia kilpailijoita ei
markkinoilla vielä ole, tavoiteltu kasvuvauhti on varsin kova.
Yritys aloitti toimintansa viime syksynä, ja ensimmäinen tavoite
on investoida energiatehokkuuteen sata miljoonaa euroa vuoteen 2016 mennessä.
Miljardin euron raja on tarkoitus saavuttaa vuonna 2020, ja
se vaatii massiivisen työmäärän lisäksi mittavaa kansainvälistymistä. Ensimmäiseksi kiikarissa ovat Ruotsi, Tanska ja Saksa.
Markkinoiden koko tekee niistä erityisen houkuttelevia.
Jokaiseen maahan on luotava kyseisen maan erityispiirteet ymmärtävä, hyvin verkostoitunut organisaatio. Koska
LeaseGreen keskittyy projektinjohtoon, organisaatioiden koko
pysyy varsin maltillisena ja 20–30 työntekijää riittänee useimmissa maissa.
"Tietenkin kilpailu kovenee, kun lähdetään maailmalle",
Mäkipelto myöntää.
"Kansainvälisillä markkinoilla ei ole tällaista ratkaisua. Ja
energiatehokkuuden kehittämiseen tulee jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Kun energian hinta nousee ja teknologia kehittyy, monet aikanaan kannattamattomina hylätyt toimenpiteet
muuttuvat kannattaviksi." 
ahaa!
UUSIA JULKAISUJA
www.pwc.com/nextgen
Bridging
the gap:
PwC:n Global CEO Survey -tutkimuksen mukaan
suomalaisjohtajien luottamus oman yrityksensä
kasvuun on parantunut.
Handing over the family business
to the next generation
Next Generation Survey
15 April 2014
Bridging the gap: Handing
over the family business to
the next generation
➥ Tutkimuksessa kerrotaan
muun muassa, kuinka perhevetoiset yritykset suunnittelevat
sukupolvenvaihdosten tekemistä, mitä mieltä seuraava
sukupolvi on asiasta ja millaisiin
haasteisiin kaikki perheyritykset
törmäävät sukupolvenvaihdoksen käytännön toteutuksessa.
Varovainen optimismi
valtaa alaa
SEN SIJAAN SUOMEN TALOUSTILANTEEN KASVUUN uskoo vain
Otsikko
muutama suuryrityksen johtaja, kun lähes kolmannes arvelee tilanteen vain
heikkenevän.
otsikko xxxxxxxxx
Suomalaisjohtajat ovat kansainvälisiä kollegoitaan enemmän huolissaan
CSFI
Centre for the Study of
Financial Innovation
The CSFI
survey of
bank risk
In association with
Banking Banana Skins 2014
➥ Globaalista pankkisektorin
riskejä kartoittavasta kyselytutkimuksesta ilmenee, että
pankkialan ammattilaiset kokevat alan suurimmaksi riskiksi
sääntelyn. Kovassa nousussa
riskilistalla on teknologia, joka
nousi sijalta 18 sijalle 4.
NOSTO
XXXX
NOSTO
2014 internal audit
profession study
➥ Julkaisussa avataan sisäisen tarkastuksen ammattilaisten näkemyksiä niistä vaatimuksista, joita organisaatiot
heille tänä päivänä asettavat.
Tutustu julkaisuihin osoitteessa
www.pwc.fi/julkaisut
OMAN LIIKETOIMINNAN KASVUN KANNALTA suomalaisjohtajat mainitsevat suurimmaksi uhaksi kuluttajien ostotottumusten ja käyttäytymisen
muutoksen. Suomalaisista tätä mieltä on lähes kolme neljästä, kun esimerkiksi ruotsalaiskollegoista vain joka neljäs kokee tämän uhaksi.
Suomalaisista toimitusjohtajista yli 40 % näkee suurimmaksi kasvumahdollisuudeksi markkinaosuuden kasvattamisen nykyisillä markkinoilla, kun
kansainväliset kollegat uskovat kasvun löytyvän uusista tuote- ja palveluinnovaatioista.
PwC:n seitsemästoista vuosittainen
toimitusjohtajatutkimus Global CEO
Survey perustuu 1 344 toimitusjohtajan
haastatteluun 68 maassa vuoden 2013
viimeisen vuosineljänneksen aikana.
Suomesta tutkimukseen haastateltiin
43 toimitusjohtajaa Suomen suurimmista yrityksistä.
SHUTTERSTOCK
Inching towards
recovery
SUOMALAISJOHTAJAT
OVAT KANSAINVÄLISIÄ
KOLLEGOITAAN
AVOIMEMPIA
VEROTIETOJEN
JAKAMISESSA.
KUVA TOMMI TUOMI
Banking
Banana Skins
2014
kehittyneiden talouksien hitaasta tai jopa negatiivisesta kasvusta oman
yrityksensä kasvun kannalta. Oman yrityksen kasvua uhkaavat myös valtion
riittämättömät toimet valtiontalouden alijäämän ja velkataakan taittamiseksi
sekä ylisääntely.
Hallituksen tulisi suomalaisjohtajien mielestä varmistaa, että sääntely ja lait
ovat selkeitä ja että ne tehdään pitkä aikaväli huomioiden. Yli kaksi kolmannesta suomalaisvastaajista on myös sitä mieltä, että sääntelyä tulisi vähentää.
Suomen valtiolta toivotaan toimenpiteitä myös kasvua tukevan innovaatioekosysteemin luomiseksi ja rahoitussektorin vakauttamiseksi.
2/2014
13
teksti: Kirsi Riipinen kuva: Shutterstock
"Uudet haasteet
energisoivat ihmisiä,
siksi johtoryhmän
vastuualueita on
viilattu uusiksi."
1800
idean strategia
Sen jälkeen kun Alko valittiin Suomen parhaaksi
työpaikaksi, yhtiön toimitusjohtaja Hille Korhonen olisi
voinut täyttää kalenterinsa puhujakeikoilla, joiden
otsikkona olisi ”millä konsteilla se tehdään”.
H
ille Korhonen ehti olla Alkon toimitusjohtajana reilun vuoden, kun yhtiö nimettiin Suomen
parhaaksi työpaikaksi. Työpaikat oli asettanut
paremmuusjärjestykseen Great Place to Work
-konsulttiyhtiö. Tutkimus koostuu henkilöstön
kokemusta mittaavasta henkilöstöindeksistä
sekä johtamiskulttuurin arvioinnista.
Korhonen on aidosti hyvillään sijoituksesta ja kantaa kaulallaan riipusta, jossa voitosta kerrotaan. Hän kuitenkin korostaa,
ettei parhaaksi työpaikaksi tulla vuodessa. Hyvän työyhteisön
synnyttäminen vaatii järjestelmällistä työtä pitkään.
Mikä sinun osuutesi sitten on?
”Olen tuonut tullessani lisää ihmisten johtamiseen liittyviä asioita, kuten osallistavaa ja yhteisöllistä johtamista.”
Hän ilmoitti heti toimitusjohtajana aloittaessaan tavoitteekseen nostaa Alko Suomen parhaaksi työyhteisöksi. Myös asiakaskokemuksissa olisi yllettävä ykköseksi, sillä henkilöstön tyytyväisyys ja asiakaskokemus kulkevat palveluyrityksessä käsi kädessä.
”Kun asian sanoo ääneen, siihen sitoutuu. Silloin tietää, että
tilannetta ryhdytään seuraamaan ja siihen palataan.”
Myös parasta asiakaskokemusta varten on omat ulkoiset mittarinsa, esimerkiksi Taloustutkimuksen tekemä kansallinen asiakaspalvelupalaute.
”Siinä olemme neljäntenä, edellämme ovat muun muassa kirjastot.”
14
2/2014
STRATEGIAN TAUSTALLA LÄHES 1 800 IDEAA
Korhosen mielestä parhaaksi työpaikaksi ei tulla, jollei asiaa
selkeästi tahdota. Ei riitä, että joihinkin ohjelmiin merkitään,
kuinka tärkeää henkilöstö on. Henkilöstön näkökulma on otettava mukaan läpi strategian ja tarkasteltava jokaisesta yksittäisestä tavoitteesta, mitä se tarkoittaa henkilöstölle.
”Tahtotila on myös pystyttävä jalkauttamaan. Ei riitä että
minä, johtoryhmä ja hallitus olemme jotakin mieltä, vaan tahto
on järjestelmällisesti vietävä eteenpäin”, Korhonen sanoo.
”Ensimmäisen työviikkoni aikana aloimme työstää verkkoon
sähköistä kyselyä, jonka pääteema oli ratkaista, miten Alkosta
tulee Suomen paras työpaikka.”
Ideoita tuli kaikkiaan 1 786, ja niistä printattu pumaska on
Korhosella edelleen visusti tallessa. Ideat sisältävät hyvin konkreettisia ehdotuksia ja toiveita esimerkiksi esimiestyöstä, uusien
työvälineiden hankkimisesta tai helposta henkilöstön pikapalkitsemisesta.
”Ideat olivat johtoryhmän strategiatyön pohjana, kun kirjasimme tavoitteita ja keinoja päästä niihin.”
Strategia käytiin läpi myös esimiespäivillä, jossa olivat koolla
myymäläpäälliköt ja pääkonttorin esimiehet.
Korhonen oli erityisen tyytyväinen palautteesta, jossa huomattiin, että strategia tuntuu tutulta. Osallistujat näkivät, että verkkoon kirjatut ideat oli oikeasti luettu ja otettu huomioon.
UUSIA KÄYTÄNTÖJÄ TOISESTA MYYMÄLÄSTÄ
Ketjussa on vuosittain useita yhteisiä tapahtumia,
joissa johto ja henkilöstö pääsevät tapaamaan kasvotusten. Yksi näistä ovat kahdesti vuodessa järjestettävät myymäläpäällikköpäivät, joissa Korhonen on aina
itse mukana.
”Yksi tammikuun päivien teemoista oli, mitä tarkoittaa alkolainen johtajuus.”
Sitä pohdittaessa on korostettu käytännön asioita:
miten oman tiimin kehittymistä tuetaan, miten innostetaan vuorovaikutukseen, millaisia tavoitteita asetetaan
ja miten niiden toteutuminen varmistetaan?
Esimiehiä koulutetaan Alkossa ahkerasti, ja he hankkivat uusia parhaita käytäntöjä ja kokemusta myös vaihtamalla myymälöitä. Myös muuta henkilökuntaa kannustetaan tehtäväkiertoon.
20 000 TYÖPAIKKAHAKEMUSTA
Alkoon tuli viime vuonna noin 20 000 työhakemusta. Se
on konkreettinen osoitus siitä, että työnantajamielikuva
on kunnossa.
Työntekijöiden valinnassa ei painoteta kaupan alan tai
vaikkapa ravintolakokemusta. Sen sijaan ketjuun etsitään
hyviä tyyppejä, mikä Alkon tapauksessa tarkoittaa asiakas-
palveluhenkisiä, joustavia, oma-aloitteisia ja kehittymiseen motivoituneita ihmisiä.
”Meidän rikkautemme on, että ihmisillä on hyvin erilaisia
taustoja. Korkki-henkilöstölehdessä esitellään joka kuukausi
yksi alkolainen. Joukossa on ollut esimerkiksi merikapteeni,
filosofian tohtori, huipputason urheilija ja sommelier.”
Taloon tulevilla on perusteellinen perehdyttämisjakso, ja
kursseilla käydään ja etäopiskellaan säännöllisesti myös sen
jälkeen. Yhteensä alkolainen saa vuosittain koulutusta keskimäärin neljä päivää, mikä tarkoittaa noin 10 000 koulutuspäivän tuotantoa Alkossa.
Korhonen oli itse töissä myymälässä kolme viikkoa ennen
kuin aloitti virallisesti toimitusjohtajana. Hän opetteli perustehtäviä hyllytyksestä tavaran tilaamiseen. Ja tietysti piti yrittää oppia mahdollisimman paljon tuotteista. Pelkästään Alkon
punaviinivalikoimaan kuuluu 1 600 eri tuotetta. Uutuustuotteita ketjulla on vuosittain noin 700.
Korhonen sanoo, että vaikka hyviä tuloksia on saatu paljon,
kehitettävää on edelleen.
”Kehittyminen ihmisten johtamisessa ei lopu koskaan.
Oman johtamisfilosofiani lähtökohta on, että vastaukset tulevat organisaatiosta. Johdon tehtävä on näyttää suunta ja
ambition taso. Yhdessä sitten määritellään, miten sinne päästään ja mitä se käytännössä tarkoittaa.” 
2/2014
15
teksti Timo Nykänen kuvat Sawo Sauna, Miguel Vera/SKOY
LISÄÄ
LÖYLYÄ!
Suomalainen saunavalmistaja Sawo on valloittanut maailmaa Aasian
suunnalta jo 20 vuoden ajan. Nyt se aikoo viimein lyödä pökköä pesään
myös Suomen markkinoilla.
S
globaali-lokaali
awo Inc. on yhtiön oman arvion mukaan
maailman suurin saunatarvikkeiden valmistaja ja yksi suurimmista kiukaiden ja
höyrystinten tuottajista. Filippiinien toiseksi suurimman kaupungin Cebun kupeessa
päämajaansa pitävän Sawon perustaja ja
omistaja Veikko-Matti Kallioniemi vetoaa kuitenkin
yhtiön suojattuun sijaintiin, eikä kerro tarkempia tunnuslukuja.
”Olemme sikäli onnellisessa asemassa, että kun toimimme Suomeen nähden täällä kaukana, niin voimme
tehdä arvaamattomiakin siirtoja, eikä meillä ole velvoitetta raportoida kaikkea tarkasti. Olemme odottaneet
otollista aikaa tulla myös Suomeen, ja nyt on oikea hetki.
Tänä vuonna tapahtuu Suomen saunamarkkinoilla
isompia muutoksia kuin koskaan aiemmin. Onkin aivan
hassua, ettei meitä tunneta Suomessa”, Kallioniemi
16
2/2014
sanoo viitaten muun muassa kilpailijayritys Harvian
äskettäiseen omistajanvaihdokseen.
Muualla maailmassa on hänen mukaansa ollut tähän
saakka Suomea korkeampi vaatimustaso saunojen suhteen.
”Nyt on kuitenkin alettu panostaa saunaan enemmän
ja vaatia esimerkiksi höyrystintoimintoja, joissa meillä on
erityisosaamista. Lisäksi koko tuotepalettimme alkaa olla
kunnossa ja voimme keskittyä enemmän markkinointiin.”
Sawo solmi viime syksynä monivuotisen yhteistyösopimuksen tunnetun muotoilijan ja taiteilijan Stefan
Lindforsin kanssa, jonka kansainväliseen vetovoimaan
Kallioniemi uskoo.
”Kyse ei ole vain yhdestä saunatuotteesta, vaan Stefan
ideoi jatkossa laajasti vaativalle kohderyhmälle suunnattuja design-tuotteita, jotka Sawo valmistaa ja markkinoi. Olemme luomassa kokonaan uutta saunamaailmaa.”
Sawo Inc.
• Kaksi tehdasta Filippiinien Cebulla,
yhteensä noin 15 000 neliön
tuotantotilat
• Toinen tehtaista toimitettiin Ylöjärveltä
ja pystytettiin suomalaisten
rakennusmiesten valvonnassa
• Työllistää noin 300 henkeä
• Tuotantokapasiteetti yli 150 000
kiuasta vuodessa
• Toimistot ja varastot myös
Hongkongissa ja Manilassa
• Sawo Nordic Oy -yhtiö aloittaa
tuotannon Kangasalla vuoden
2014 aikana
2/2014
17
TAIFUUNI ISKI
TYÖYHTEISÖÖN
TROOPPINEN HIRMUMYRSKY
Haiyan aiheutti marraskuussa
2013 laajaa tuhoa Filippiineillä.
Veikko-Matti Kallioniemen mukaan
taifuunit iskevät normaalisti Filippiinien pohjoisosiin, mutta tällä kertaa
myrsky kulki aivan Cebun kaupungin
vierestä.
”Kaupunki ja meidän tehdasalueemme lentokentän vieressä säästyivät kuitenkin täysin tuhoilta. Mutta jo
muutaman kilometrin päässä tilanne
oli aivan toinen.”
Kallioniemi oli tapahtuneen aikaan
Espanjassa, ja hän seurasi läpi yön
myrskykeskuksen liikkeitä satelliittikuvasta. Sawon tehtaalta vakuutettiin kaiken olevan kunnossa. Ympäröivien tuhojen mittavuudesta ei
aluksi tiedetty mitään, kun kaikki viestiyhteydet olivat poikki.
”Kun tulin paikan päälle, niin totuus selvisi. Koko henkilökunnalla oli
mieli aivan maassa, eikä työnteosta tullut mitään. Päätimme silloin heti,
että kun olimme kerran näin lähellä luonnonkatastrofia eikä meille ollut
sattunut mitään, niin oli aika auttaa.”
Sawon normaali toiminta oli käytännössä poikki seuraavat kaksi
viikkoa ja kaikki keskittyivät vain avustuspakettien pakkaamiseen ja
välittömän avun toimittamiseen. Tehtaan kuorma-autoilla ja moottoripyörillä lähti liikkeelle seitsemän eri ryhmää tuhoalueille. Työntekijät
tunsivat hyvin syrjäisemmätkin paikat, joihin hätäapu pystyttiin tarkkaan kohdistamaan ennen avustusjärjestöjen saapumista.
Veikko-Matti Kallioniemellä
on oma sauna myös kotona
Espanjan Fuengirolassa.
TEE-SE-ITSE-MIES
Innokas sukelluksen harrastaja Kallioniemi lähti heti alussa
merta edemmäksi kalaan. Oli kuitenkin täysin sattuman
kauppaa, että hän alkoi kaupata saunoja Aasiassa. Hongkongissa asuessaan Kallioniemi myi ystävänsä valmistamia suomalaisia porealtaita, joiden maahantuonti laajeni saunoihin.
Vuonna 1994 syntyi Sauna- ja World-sanojen yhdistelmästä
Sawo-tuotemerkki. Toiminta kasvoi niin,
että pelkkä alihankkijoilta ostaminen ei
enää riittänyt ja Kallioniemi päätti perustaa oman tuotantolaitoksen vuosituhannen vaihteessa.
Sukellusharrastus tutustutti hänet aikanaan Cebun saareen, jonne mies muutti
perheineen Hongkongista. Nykyään koti
on pysyvämmin Espanjassa, josta Kallioniemi sukkuloi ympäri maailmaa.
Tehdas perustettiin saareen, jonka
ympärillä ei ollut muuta avustavaa teollisuutta. Siksi kaikki piti tehdä alusta alkaen itse. Sawolla on
Cebussa omasta takaa metalli-, puu- ja kivityöstämöt, muovipuristamot ja testilaboratoriot.
”Meillä on hyvin todennäköisesti alan laajin valikoima saunatarvikkeita, jotka teemme kaikki itse. Tuotamme Cebulla
itse myös kaikkien tuoteperheidemme kiukaat, höyrystimet,
ohjauskeskukset ja saunahuoneet ja huolehdimme niiden
"KASVUPOTENTIAALIA
ON VIELÄ
VARASTOSSA."
18
2/2014
tuotekehityksestä. Tämä toimintapa toimii täällä käytännön
syistä hyvin ja auttaa tietenkin kontrolloimaan paremmin
laatua ja kustannuksia”, Kallioniemi kertoo.
TUOTEKEHITYKSEN TURVIN KASVUUN
Suomea ja Eurooppaa palvelemaan perustettiin tämän
vuoden alussa uusiin tiloihin Kangasalle Sawo Nordic Oy
-yhtiö. Sinne siirretään Kallioniemen mukaan logistiikkaa ja
lähinnä sellaista tuotantoa, joka viimeistelee ja yksilöi tuotteita asiakaskohtaisesti. Asiakkaiden ja eri maiden saunamieltymysten välillä onkin huomattavia eroja.
”Eri kulttuureista tulleet ihmiset ovat toisaalta tietenkin
sekoittuneet ja Australiassa voi vaikka olla venäläinen asiakas, joka vaatii erittäin kuumaa saunaa. Normaali korealainen yleinen sauna on taas sellainen, jossa pitää olla kolme
saunaa eri lämpötiloissa: viileä, keskilämpöinen ja hyvin
kuuma. Ja olen minä Taiwanissa nähnyt sellaisenkin saunan,
jossa oli muun muassa kristallikruunut, kokolattiamatto ja
televisio!”
Tulevaisuudessa Sawo aikoo jatkaa kasvu-uralla ja tehdä
edelleen yllättäviä avauksia Kaukoidän tukikohdastaan.
”Olemme tähän saakka keskittyneet pitkälti tuotekehitykseen. Emme ole käyttäneet kaikkea kapasiteettia tuotantoon, vaan kasvupotentiaalia on vielä varastossa. Siksi haluamme tulla nyt aika aggressiivisestikin uusille markkinoille”,
Kallioniemi lupaa. 
paikalla
Palstalla esitellään uusimpia tutkimustuloksia xxxxx
PwCwomentapahtuman
näyttämönä oli
Tapahtumatalo
Bank Helsingissä.
Tunteita ja tulevaisuuden näkymiä
Järki ja tunteet puhuttivat perinteikkään PwCwomen-tapahtuman osallistujia tänä vuonna.
HIILIJALANJÄLKI ON JO TUTTU KÄSITE, mutta verojalanjäljen mittaaminen on uudempi tuttavuus. Siitä kertoi
Fortumin kestävän kehityksen johtaja Ulla Rehell. Rehellin
mukaan verojalanjäljen selvittäminen parantaa käsitystä kokonaisverotuksesta ja antaa hyvän käsityksen eri säännösten vaikutuksista ja merkityksestä. Selvitykseen vaadittava
työ on kuitenkin raskasta ja erittäin vaativaa.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija Marja-Liisa
Halkon aiheena olivat puolestaan järki ja tunteet. Halkon mukaan päätöksenteossa tarvitaan sekä tunnetta että järkeä eikä
toista niistä voi laittaa edes halutessaan pois päältä. "Tunteet
ovat osa ihmisten selviytymismekanismia ja 'järkeä' tarvitaan
myös muiden ihmisten tunnereaktioiden arvioimiseen."
Erilaisia tulevaisuuden näkymiä luotasi futuristi Elina
Hiltunen. Hän on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin ja
heikkoihin signaaleihin. Hiltunen esitteli erilaisia tulevaisuuden näkymiä verrattuna teknlogian kehitysvauhtiin.
Vuoteen 2035 sijoitetussa skenaariossa teknologia on
joko 'pettänyt yhteiskunnan', kehitys etenee ennustettavalla
uralla tai teknologian kehitys on ollut eksponentiaalista.
CAPITAL MARKETS SEMINAR
This top seminar brings together financial
decision-makers to discuss the hottest topics
of the capital markets and challenges in today’s
global economics. Participants will have an opportunity to debate with distinguished speakers,
e.g. Sixten Korkman and Olli Rehn. The formal
invitations and full agenda will be sent out in
June, but please do save the date 25th September 2014 at 3.00–7.00pm in your calendar. The
event is for Board Members, CEOs and CFOs.
KUVA TOMMI TUOMI
SHUTTERSTOCK
25.9.2014 IN HELSINKI
2/2014
19
teksti Kirsi Riipinen kuvat Arto Wiikari
"Kyvykkäistä
ihmisistä on
krooninen pula."
Sarjayrittäjä Mika Mäkeläinen vie joulupukkia maailmalle, kustantaa kirjoja
yrittäjyydestä ja houkuttelee nuoria perustamaan omia firmoja. Muun muassa.
Sydämen paloa
V
henkilö
anhan teollisuuskiinteistön ikkunaan liimattu
juliste kehottaa Taivas+Helvetti -hankkeen kuvauksiin tulevia soittamaan ovikelloa. Toisen
kerroksen aulassa tulijat kuitenkin ottaa vastaan
iso pahvinen kättään heiluttava joulupukki.
Oikeassa paikassa silti ollaan. Taivas+Helvetti ja joulupukki liittyvät kumpikin Mika Mäkeläisen yrityksiin. Muun
muassa, sillä firmoja on pitkä liuta muitakin.
Miten sinut nykyään kannattaa lyhyesti esitellä?
”Esittelen itseni aina tilanteen mukaan, mutta yleensä
sanon, että toimin yrittäjänä. Jos kysytään toimialaa, lyhyttä
vastausta on vaikea antaa.”
Mäkeläinen heittää, ettei olisi uskonut 15 vuotta sitten, että
itsensä esittely olisi vaikeampaa kuin kylmän soiton tekeminen uudelle asiakkaalle. Siksi toisekseen, harva uskoisi mitä
kaikkea yksi ihminen tekee työkseen yhden viikon aikana.
Aloitetaanpa vaikka joulupukista. Mikä projekti se on?
Mäkeläistä hymyilyttää. Osa edellisestä päivästä oli pyhitetty pohdintaan, millaisia elämyksiä joulupukin teemamyymälöiden pitäisi tarjota. Oy Joulupukin Maailma - Santa Claus
World Ltd sai uuden pääomistajan viime vuonna, kun Mäkeläisen yritys osti Joulupukkisäätiöltä enemmistön siitä yhdessä
yhtiökumppaninsa ja Muumimaailman omistajien Livsonien kanssa. Nyt he lähtevät viemään
”Yrittäjän usko
suomalaista joulupukkia maailmalle.
yrittämiseen
Parhaillaan pohditaan, millaiset tuotteet istuisitestataan alussa
vat lisensointiin erityisen hyvin. Tästä vastaa yhtiö
ennen kuin asiat
nimeltä Santa Claus Licensing. Pukille on tulossa
alkavat rullata”,
myös kansainvälinen verkkokauppa.
Mika mäkeläinen
sanoo.
Edellisenä päivänä hän haisteli yhdessä
20
2/2014
yhtiön johtajan Petri Paarnion kanssa erilaisia tuoksuja ja
pohti, pitäisikö joulupuotien aulassa tuoksua havumetsä vai
kardemumma. Myymälät on tarkoitus konseptoida elämyksellisiksi ja viedä ketju ulkomaille. Linnanmäen myymälä
aukeaa ennen kesää.
”Joulupukki on ollut täysin alihyödynnetty brändi, vaikka
esimerkiksi Aasiassa se herättää suuria tunteita ja on suosittu
kuin jokin iso rokkitähti.”
TÄYDELLINEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA EI RIITÄ
Mäkeläisen ansiolistalla on toistakymmentä firmaa ja niiden
palkkalistoilla toistatuhatta ihmistä. Todennäköisesti parhaiten hänet tunnetaan Siili Solutions -yrityksestä, joka siirtyi
pari vuotta sitten First North -listalle.
Hän odottaa paljon myös kansainväliseltä teknologiayritykseltään, joka auttaa verkkokauppoja kävijöiden segmentoinnissa ja personoinnissa sekä konversioiden parantamisessa.
”Ideoita uusiksi aihioiksi syntyy jatkuvasti, mutta kaikkea
ei ehdi toteuttaa. Pullonkaulana ovat myös kyvykkäät ihmiset, heistä on krooninen pula. Esimerkiksi rahoituksen hankkiminen on sen rinnalla pienempi homma”, Mäkeläinen kertoo.
Hän puhuu sarjayrittäjyydestä 15 vuoden kokemuksella
ja huomauttaa, että asiat eivät ole tänä aikana juuri muuttuneet: firman käynnistys, avainihmisten nimeämiset, johtoryhmä, bisneksen rakentaminen.
”Alussa ennen kuin asiat alkavat rullata, yrittäjä hoitaa kaiken ja toimii vaikka juoksupoikana. Silloin testataan usko yrittämiseen. Ihmisistä valtaosan on vaikea uskoa asioihin, joita
ei ole olemassa. Kyvyssä kohdata itsensä kaiken sen keskellä
2/2014
21
MIKA MÄKELÄINEN, 38
Sarjayrittäjä
merkonomin koulutus
Perhe: Vaimo ja koira nimeltä Laku
Harrastukset: Golf, mailapelit, metsästys, pilates
Motto: Kohtalo tottelee tekemistä hämmästyttävän usein.
on kaikista isoin este kasvulle”, Mäkeläinen pohtii.
Mäkeläisen värikäs
yrittäjyys on huomattu.
Kaksi vuotta sitten hänet
valittiin 40 lupaavimman
eurooppalaisen nuoren
johtajan joukkoon.
Hän itse kommentoi
valintaa sanomalla, että
tärkeintä on tehdä asioita,
joilla on itselle merkitystä
ja sitä kautta yhteisölle
sekä yhteiskunnalle.
Yhteisö ja yhteiskunta ovat erityisen hyvin esillä
ainakin Taivas+Helvetti -kirjakustannuksessa sekä
yhteiskunnallisessa Pop Up Company -yrityksessä.
Taivas+Helvetti syntyi alkujaan yksittäisenä kirjana, mutta nyt hanke on laajenemassa. Ensimmäinen
osa yrittäjätarinoita saa syyskuussa jatkokseen toisen
osan, ja tulevaisuudessa uusi kirja on tarkoitus julkaista
joka vuosi. Tarinat videoidaan ja hanketta muokataan
osaksi koulujen yrittäjyyskasvatusta. Koko konsepti on
tarkoitus viedä kansainvälisille markkinoille.
”Aikanaan
viisi miljardia
ihmistä tulee
verkostomaisen
talouden piiriin.”
22
2/2014
KAVERILLE TÖIHIN
The Pop Up Companyn ideana on madaltaa yrittäjäksi
ryhtymisen kynnystä. Tavoite on asetettu tarpeeksi
korkealle, sillä Mäkeläinen ja yrityksen toinen perustaja Kari Aalto haluavat tehdä siitä Suomen suurimman nuorisotyöllistäjän.
”Nuorille täytyy antaa uskoa ja toivoa siihen, että
heidän kannattaa luoda oma tarinansa. Tulevaisuuden
todellisuus on yhä todennäköisemmin se, että joko he
työllistävät itse itsensä tai menevät kaverille tai johonkin muuhun pk-yritykseen töihin.”
”Työelämän muutos on paljon kovempi kuin ymmärretään. Isojen työnantajien aika alkaa Suomessa olla ohi,
yhä useampi työllistyy pieniin yrityksiin. Samalla vahvasti asiantuntijuutta vaativa työ lisääntyy, kuten myös
hyvin suorittava. Niiden väliin jää yhä kapeampi aukko.”
Pop Up Company luo uudenlaista mallia perinteisen yrittäjyyden ja työsuhteen välimaastoon. Nuoret
ovat työsuhteessa Pop Up Companyyn, joka hoitaa hei-
dän puolestaan vakuutukset, yrittäjäriskin ja byrokratian. Mallia on kokeiltu käytännössä Jyväskylässä, ja
nyt käydään neuvotteluja muiden kaupunkien kanssa.
Mäkeläisen äänenpainot tiukkenevat, kun hän alkaa
purkaa tuntojaan yritysmaailmassa nyt vallassa olevien toiminnasta. Se on hänen mielestään käsittämättömän piittaamatonta jälkipolvia kohtaan. Tulevaisuuteen ei valmistauduta, eikä haluta ymmärtää,
millainen megatrendi digitaalisuus on.
”Digitalisaatio avaa valtavat mahdollisuudet, mutta
hallitukset ovat pörssiyhtiöstä alkaen täynnä teollisen
aikakauden kasvatteja. Kallis virhe yrityksien omistajilta, sillä juuri hallituksen vastuulla on huolehtia pitkän aikavälin uudistamisesta.”
”Aikanaan viisi miljardia ihmistä tulee verkostomaisen talouden piiriin. Nyt pitäisi tajuta, että paitsi hallitusten kokoonpanojen, myös johtajuuden on muututtava. Johtajuus ei voi perustua nopeasti muuttuvassa
maailmassa yhden ihmisen asemaan tai pieneen joukkoon ihmisiä, vaan kollektiiviseen jakamiseen ja vuorovaikutukseen verkostoissa.”
JOKAISELLE VALMIUS
KURSSIN MUUTOKSEEN
Mäkeläisen suuri unelma on, että mahdollisimman
moni nuori löytäisi itselleen työtehtäviä, jotka aidosti
sytyttävät. Yrittäjyys vaatii kärsivällisyyttä, sillä sytyttävät asiat eivät yleensä kävele vastaan. Niitä joutuu
hakemaan ja siitä tie yrittäjyyteen on pitkä.
”Monesti aloitamme erilaisia juttuja, mutta alkuinnostuksen jälkeen vauhti hyytyy. Pelkään, että valitettavan moni elää ja tekee työuraa ilman tuntuvaa sydämen paloa.”
Mäkeläinen sanoo ihailevansa yrittäjiä, jotka vielä
kolmannen epäonnistumisen jälkeen kokoavat itsensä,
ottavat uuden suunnan ja aloittavat alusta. Hän ei
halua kuulostaa julmalta verratessaan tilanteen rankkuutta vaikkapa siihen, kun palkkatöissä oleva ihminen saa kuulla firmansa tulevista yt-neuvotteluista.
”Teki ihminen mitä tahansa, hänellä on lopulta vastuu itsestään. Jokaisen tulee olla valmis muuttamaan
kurssia ja löytämään itselleen uusi tehtävä. Ajassa oleva
levottomuus ja taloudellinen epävarmuus tarkoittavat
käytännössä mielettömiä uusia mahdollisuuksia.” 
tätä mieltä
Palstalla esitellään uusimpia tutkimustuloksia xxxxx
Yrityskaupat
katalysoivat
kasvua.
Myydä vaiko ostaa?
TOMMI TUOMI
NYT ON OIKEA AIKA MYYDÄ – JA OSTAA. Vai onko? Voiko yrityskauppa tuottaa jotain merkityksellistä tai uutta suomalaisen talouden kasvuun?
Vuonna 2013 olimme Suomen ja Pohjoismaiden johtava yrityskauppaneuvonantaja*. Globaalissa tilastossa jäimme tällä kertaa kakkoseksi Goldman Sachsin jälkeen. Menestyminen tuntuu hyvältä, mutta vanhat tilastot
eivät vastaa oikeisiin kysymyksiin.
Suomalaisen ja globaalin deal flown eli tarjonnan virran keskellä näen
tavoitteiltaan erilaisia kauppoja. Valitettavasti osassa taustalla ovat talousvaikeudet ja markkinoiden sulaminen. Yrityskaupalla pelastetaan, mitä
pelastettavissa on. Suurimmassa osassa on kuitenkin kyse uuden kasvun
rakentamisesta. Ostajan näkökulmasta asia on ilmeinen, mutta näkemäni
perusteella myös myyjälle kasvu on pääteema. Myytävä yritys hakee kasvunsa kiihdyttäjäksi omistajaa, joka tuo pääomaa ja riskinottokykyä, pääsyn
uusille markkinoille tai strategista fokusta.
YRITYSKAUPOISSA
ON KYSE UUDEN
KASVUN
RAKENTAMISESTA.
SUOMESSA ON HUIPPUYHTIÖITÄ, joilla
on maailman johtavaa teknologiaa tai jotka ovat
kapean erikoisalansa markkinajohtajia. Tiimini
kanssa olemme edesauttaneet suomalaisten
huippuyhtiöiden siirtymistä pääomasijoittajien
ja aasialaisten yritysten omistukseen.
Pitäisikö tuntea epäisänmaallista syyllisyyttä?
Ei lainkaan. Myymämme yhtiöt ovat saaneet
uuden omistajan myötä mahdollisuuden vallata
aiempaa suuremman osan maailmanmarkkinoista. Suomalaiset yhtiöt tekevät myös paljon
yritysostoja. Kasvutarinat maailmalla ruokkivat suomalaista kasvua - omistustaustasta riippumatta.
Nyt on oikea aika ostaa ja myydä. Yrityskaupat katalysoivat suomalaista
kasvua maailmalla ja kotimaassa. Energiaa ja resursseja kohdistuu kasvuun, kun kaikkea ei tarvitse omistaa tai tehdä itse.
KIMMO VILSKE
Kolumnin kirjoittaja on PwC Suomen partneri
ja johtaa yrityksen Corporate Finance -yksikköä.
* Merger Market, ranking by volume, Transactions 1.1.–31.12.2013
2/2014
23
”ME PYRIMME
MYÖS LUOMAAN
UUSIA TRENDEJÄ.”
Trenditietoa
ja inspiraatiota
Elintarviketeollisuus seuraa ja ennakoi ruokatrendejä.
Alan kärki myös luo niitä. Valio käyttää siihen apuna
omia tiedusteluretkiään.
S
trendi
teksti: Marianna Salin kuvat: Shutterstock
yyskuussa 2012 Valion tiedusteluryhmä kiersi Tokion ruokakauppoja ja ravintoloita ja bongasi ilmiöitä
– tomaattisuklaata, suolakahvia ja vihannesmehuja.
Ryhmä keräsi havainnot videoblogiinsa, jota kollegat
seurasivat Suomessa jo matkan aikana.
”Kun ryhmä palasi Suomeen, ihmisillä oli kysymyksiä ja ehdotuksia valmiina. Kirjallista raporttia ei tehty missään
vaiheessa”, kertoo Valion uusiutumisjohtaja Taru Pilvi. Hänen
mukaansa ideat lähtivät vauhdilla lentoon, ja kauppojen hyllyille
ne laskeutuvat tämän vuoden aikana. Sen verran vie aikaa uuden
kehittäminen, testaaminen ja myyminen.
Pilven titteli englanniksi on Senior Vice President, Blue Ocean.
Se viittaa Blue Ocean -strategiaan, joka kuvaa uusien kategorioiden ja bisnesmahdollisuuksien löytämistä.
Pilvi korostaa, että tiedusteluretkiltä ei ole tarkoitus tuoda yksittäisiä makuelämyksiä tai pakkausideoita suoraan Suomeen, vaan
niiltä haetaan inspiraatiota ideointiin.
”Jos kerran joku on pystynyt tekemään kefiiristä hottia New
Yorkissa, meillä on varmasti myös Suomessa monenlaisia mahdollisuuksia”, Pilvi nauraa. Venäläisen perinneruuan trendikkyys
yllätti Pohjois-Amerikkaa kiertäneen tiedusteluryhmän viime
vuonna samaan aikaan, kun toinen ryhmä tutki Moskovaa, Sotšia
ja Jekaterinburgia.
”Halusimme selvittää samalla, mitä uutta ja innovatiivista voisimme tuoda Venäjän markkinoille.”
TIEDUSTELURETKIÄ JA TRENDIRAPORTTEJA
Taru Pilvi on koonnut tiedustelutiiminsä Valion sisältä. Mukana
on ihmisiä, jotka ovat osoittaneet luovaa asennetta ja innostusta
24
2/2014
omissa tehtävissään, koskivat ne sitten tutkimusta, myyntiä tai
markkinointia.
Matkoille on Pilven mukaan tärkeää valita ryhmä, joka jaksaa
kiertää yhdessä kymmenen päivää ja omaksua tauotta uutta. Apuna
ovat tarkat taustatyöt ja paikalliset oppaat. On tunnettava kaupat,
kauppaketjut ja ruokailun yleiset trendit. Pilvi huomauttaa, että valtatrendit selviävät samoista raporteista, joita lukevat myös kilpailijat.
”Ne kertovat, millaisessa ympäristössä toimimme, ja se on tärkeää. Niiden perusteella voi miettiä, miten maito pakataan ja millä
kärjellä juustosta kerrotaan. Mutta niiden varassa ei tehdä innovaatioita, jotka vievät meidät selvästi kilpailijoiden edelle.”
Tosin muutama vuosi sitten Valio tarttui trendiraportin vihjeeseen, joka koski proteiinin hentoa nousua, ja onnistui tuomaan
proteiinirahkansa markkinoille buumin kärjessä.
UUTTA SYNTYY USKALTAMALLA
Valtatrendiin on helppo nojata, kun esittää johdolle uutta liiketoimintasuunnitelmaa, mutta Valiolla kelpaavat Pilven mukaan
kevyemmätkin perustelut, kuten tiedusteluretkestä seuranneet
ideointiketjut.
”Mehän pyrimme myös luomaan uusia trendejä ja olemaan
suunnannäyttäjä.”
Asenteesta löytyy hyvä esimerkki jo ennen uusiutumisjohtajan
ja tiedustelutiimin aikaa, vuosituhannen vaihteesta. Silloin Valion
laboratoriossa odotteli täysin laktoositon maito ja sen patentoitu
valmistusteknologia. Suuri epäilijöiden joukko halusi lorottaa litkun
viemäriin. Olihan kansalla jo vähälaktoosinen maito.
Vähemmistö kuitenkin voitti, ja vuonna 2001 tuote lähti muutamaan kauppaan kokeeksi.
”Ihmiset ajoivat kymmeniä kilometrejä hakemaan sitä, ja
vuoden tavoite täyttyi kahdessa kuukaudessa.” Laktoosittomat
maitotuotteet levisivät ja jäivät kauppojen perusvalikoimiin.
TIUKKA TILA INNOVAATIOLLE
Voisi kuvitella, että elintarviketeollisuuden pelimerkit jaetaan
uudestaan kokonaisten alojen välillä joka kerta, kun ruokatrendit kääntyvät.
”Paljon on kuitenkin omasta kekseliäisyydestä kiinni”, Taru
Pilvi toteaa. Ainakin maitotuotteiden valmistajan on kohtuullisen helppo uudistua säätämällä rasvan, proteiinin ja sokerin
määrää. Ja raaka-aineesta saa kysynnän mukaan juotavaa, lusikoitavaa tai purtavaa.
Yhdessä asiassa maitotuotteet ovat kuitenkin samalla viivalla
muiden elintarvikkeiden kanssa. Lautanen ei kasva. Ainakaan
sen ei – kansanterveyden nimissä – toivota kasvavan.
”Ihmiset myös syövät aika tavallisia ruokia vuodesta toiseen.
Innovoinnille on lopulta melko vähän sijaa, mutta se on osattava, jos haluaa olla kärjessä”, uusiutumisjohtaja toteaa. Vastassa ovat vahvat tottumukset.
”Yritäpä nyt syrjäyttää aamuinen tuoremehu mangopiimällä.” Valio yrittää. 
Ruokatrendien ytimessä
ravintoaineet ja alkuperä
• Ruokatrendit saattavat vaikuttaa villisti heilahtelevilta muotiilmiöiltä, mutta Valion uusiutumisjohtaja Taru Pilvi näkee
kehityksen melko maltillisena, vaikkakin hieman kiihtyvänä.
• Vuosituhannen alkuvuodet kuluivat vielä vähärasvaisesti
ja huomio kohdistui terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin.
Vuosikymmenen loppupuolella kansa kyseenalaisti
hiilihydraatit ja tunnusteli proteiinin ja rasvan mahdollisuuksia.
• ”Vähärasvainen kausi katkesi lopulta suoranaiseen
rasvabuumiin, joka oli pitkälti osa luonnollisuuden tavoittelua.
Rasva kuitenkin tuli ja meni muutamassa vuodessa, ja
proteiini on jo tullut tilalle”, Pilvi toteaa. Hänen mukaansa
proteiinin suosio näkyy nyt selvästi elintarviketeollisuudessa,
kun taas lähiruuan ja luomun osalta kuluttajien teot eivät
vieläkään vastaa puheita. Tuotteita toivotaan, muttei osteta.
"Sama tuntuu koskevan sokerin vähentämistä esimerkiksi
jogurteissa.”
2/2014
25
teksti Kirsi Riipinen kuva Marjo Tynkkynen ja Shutterstock
SUKELLUS
TUOTTAVUUTEEN
Karita Reijonsaari innostuu teknisistä
vempaimista ja tuulettaa päätään sukeltamalla.
MITEN PÄÄDYIT NYKYISEEN TYÖHÖSI?
Kauppakorkeakoulussa opiskelin logistiikkaa ja rahoitusta, sen jälkeen
siirryin silloiseen Teknilliseen korkeakouluun terveydenhuollon tuotantotalouden tutkimusryhmään. Jatkoin opintoja tutkimustyön ohella aina
tekniikan tohtorin tutkintoon.
Vierailevana tutkijana Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa sain paljon
ideoita ja uusia näkökulmia terveydenhuollon kehittämiseen paikallisilta
palveluntuottajilta. Pidän silloin luotuun laajaan verkostoon edelleen
tiiviisti yhteyttä.
PwC:lle siirryin Aalto-yliopiston HEMA-Instituutin tutkimusjohtajan
paikalta kaksi vuotta sitten.
tullaan tutuiksi
MIKSI VALITSIT ALAKSESI JUURI TERVEYDENHUOLLON?
Olen aina ollut innoissani teknologiasta ja ihastuin alun perin terveydenhuoltoon sovellusalana hankkeessa, jossa tutkittiin sähköisen asioinnin
vaikutusta lääkärin työhön. Terveydenhuollon resurssit ovat globaalistikin rajalliset, ja minusta on äärimmäisen mielenkiintoista analysoida,
miten tuottavuutta ja vaikuttavuutta voidaan nostaa toimialalla, mm.
teknologian avulla.
Kaikenlaiset tekniset ratkaisut kiinnostavat minua edelleen, ja olen
ollut mukana esimerkiksi startupissa, jossa kehitettiin Elsi-älylattia.
26
RÄISEN
VIIKKOA YLIMÄÄ
SAAT KESKELLE
OIN?
MITÄ TEET SILL
VAPAAPÄIVÄN.
ieni seurassa
täv
ys
yn
hd
Vii
.
Urheilen ja ulkoilen
oloissa.
lläni hyvissä ravint
ja herkuttelen miele
2/2014
RATKAISTAANKO TUOTTAVUUDEN
HAASTEET TEKNIIKAN AVULLA?
Terveydenhuollon teknologiassa on toki merkittävästi hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Palveluverkoston ja toimintamallien
uudelleen suunnittelu on kuitenkin ensisijaisen tärkeää. Teknologia
on hyvä renki, mutta huono isäntä – siksi kannustamme miettimään toimintamallit ja prosessit kuntoon ennen uuden teknologian
käyttöönottoa.
Seuraan itse erityisellä mielenkiinnolla diagnostiikan kehitystä,
johon muun muassa genomiikka tuo tarkkuutta ja yksilöllisyyttä.
MITÄ KAIKKEA TYÖHÖSI KUULUU?
Työnkuvani on laaja ja se motivoi päivästä toiseen. Asiakkaisiimme kuuluu sairaanhoitopiirejä, kuntia ja kaupunkeja, suomalaisia
suuryrityksiä sekä terveydenhuollon ja hyvinvoinnin startupyrityksiä. Pyrin olemaan mahdollisimman paljon mukana projektien
toteutuksessa.
Asiakastyön lisäksi luen paljon, jotta pysyn ajan tasalla ja opin
lisää. Toimiala elää jatkuvassa muutoksessa, ja omaakin innovaatiokykyä on syytä ruokkia.
PwC:n globaali yli 5 000 terveydenhuollon asiantuntijan verkosto on aivan fantastinen informaation ja referenssien lähde.
Pyrimme tuomaan entistä enemmän maailmalla opittua
suomalaisten toimijoiden avuksi.
MITKÄ ASIAT PUHUTTAVAT
ASIAKKAITASI JUURI NYT?
Hyvin ajankohtaisia aiheita ovat tuottavuuden
johtaminen ja vaikuttavuuden mittaaminen.
Asiakkaitamme kiinnostavat kasvavassa
määrin toiminnan mittarit, ja olemmekin
toteuttaneet analytiikka-hankkeita esimerkiksi
liittyen potilasvirtoihin. Palvelujärjestelmän
läpinäkyvyyden lisääminen liittyy olennaisesti
tähän teemaan.
Kuluvan vuoden aikana olemme tehneet
merkittävän määrän Lean-hankkeita. Niiden avulla
olemme auttaneet asiakkaitamme parantamaan
asiakaskokemusta, toiminnan tehokkuutta ja laatua,
sekä säästämään kustannuksia. Lean-metodologia
tarjoaa lähestymistavan ja työkaluja jatkuvaan kehittämiseen, joita asiakkaamme voivat hyödyntää myös
laajemmin.
Karita Reijonsaari, 35
Mitä tekee?
Vastaa terveydenhuollon asiantuntijapalveluista.
Koulutus
KTM, tekniikan tohtori
Työura
Opiskeluaikaan töissä Nokialla 1999–2003, Aaltoyliopistossa 2004–2012, PwC:llä vuodesta 2012.
Perhe
Länsiylämaanterroristi (paino yhdyssanan
jälkimmäisellä osalla), jossa on kahdeksan
kiloa silkkaa terrierin luonnetta.
MIHIN ASIOIHIN JOUDUTAAN PANEUTUMAAN
ERITYISEN PALJON TULEVAISUUDESSA?
Iso kysymysmerkki liittyy tuottavuuteen sekin, nimittäin tietojärjestelmät. Terveydenhuolto on tietointensiivinen ala ja informaatio
monipuolistuu kaiken aikaa. Paitsi diagnostiikasta, tietoa tulee
myös esimerkiksi potilaan kotoa mobiililaitteista.
Perustietojärjestelmät ovat auttamattoman hajanaiset. Potilaan
tieto tulee saada integroitua.
Toinen lähitulevaisuuden iso haaste on kovaa kyytiä vanhenevan sairaalakannan uudelleen rakentaminen. Me tarjoamme näille
mittaville tulevaisuuden sairaalahankkeille monipuolista asiantuntijatukea.
VALUVATKO TYÖT MUKANASI VAPAA-AJALLE?
Työni on oikeasti myös suuri iloni, ja on osittain oma valintani,
että normaali työaika venyy. Mutta jotta järki ja kroppa pysyvät
mukana tahdissa, on välillä käytävä ulkona vetämässä happea tai
riehumassa punttisalilla.
Vapaa-aikaan kuuluu myös kokkaus, sillä ymmärrän hyvän ruoan päälle. Iso rakkauteni on puhdas suomalainen ruoka, ja valitsen
mielelläni raaka-aineiksi luomua ja lähellä tuotettuja raaka-aineita.
Kotimainen kala, erityisesti kuha, on suurta herkkuani.
Harrastuksiin kuuluu myös sukellus mutta muualla kuin Suomen
kylmissä vesissä. Paras kokemus on parin vuoden takaa Filippiineiltä, jossa pääsin näkemään valashaita.
Osan vapaa-ajasta pyhitän tutkimushommiin. Olen edelleen
mukana Aalto-yliopiston terveydenhuollon tutkimusryhmän toiminnassa ja aktiivinen julkaisija.
2/2014
27
Yrittäjien tukena jo
60 vuotta
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun
PwC:n edeltäjä, tilintarkastustoimisto Salmi & Virkkunen
perustettiin. Tänä aikana kahden miehen yrityksestä on
kasvanut yksi alansa suurimmista toimijoista Suomessa,
ja palvelutarjonta laajentunut tilintarkastuksesta
liikkeenjohdon konsultointiin, yritysjärjestelyihin,
lakipalveluihin ja veroneuvontaan sekä varmennukseen
liittyviin palveluihin.
Lue lisää 60-vuotisesta taipaleestamme osoitteessa
www.pwc.fi /60
Seuraa PwC Suomea: