docTat 13 Heikkinen Marko
download 
Report Transcription
Tat 13 Heikkinen Marko
Työturvallisuuden kehittäminen Ansion Sementtivalimolla * Marko Heikkinen Siikaranta-opisto Työelämän asiantuntijan ryhmä 13 Toukokuu 2011 Sisältö 1. Johdanto 2. Turvallisuus ja terveys työssä 3. Turvallisuusriskien hallinta 4. Läheltä piti - tilanteen raportti 5. Perehdyttäminen ja opastaminen 6. Vastuunjako taulukko 7. Johtopäätökset Liitteet 1 1 2 5 8 10 10 1. Johdanto Olen toiminut kaksi vuotta Ansion Sementtivalimossa työsuojeluvaltuutettuna.Tänä aikana olen seurannut huolestuneena työntekijöiden suhtautumista kemikaalien vaikutuksesta terveyteen.Tänä päivänä suojaimia saa hankittua moniin eri tarkoituksiin, mutta työntekijät kokevat käytön hankalaksi ja tekevät työtä ilman suojausta.Tässä syy minkä vuoksi olen valinnut juuri tämän aiheen. Koen henkilökohtaisesti, että tässä on paljon parannettavaa niin työnantajan kuin työntekijöiden asenteissa. Miten vaikuttaa asenteisiin niin, että suojatuminen kemikaalien aiheuttamilta terveyshaitoilta nähdään tärkeänä. Lähtötilanteessa yrityksessä ei ollut selvää suunnitelmaa siitä,miten työoloja Ansion Sementtivalimolla kehitettäisiin.Tavoitteita työturvallisuudelle ei oltu laadittu, eikä järjestelmällistä riskienhallintaa ole harjoitettu. Riskien vähentämistä tai poistamista varten pitäisi laatia selkeä toimenpidesuunnitelma (työsuojeluntoimintaohjelma; työturvallisuuslaki (738/2002) 8§, 9§,10§). Suunitelmaan piti kirjata kuka on asian korjaamisesta vastuussa,ja milloin asiat aiotaan korjata. Aikataulun laadinnassa pitää huomioida riskin suuruus. 2. Turvallisuus ja terveys työssä 2.1. Työturvallisuusjohtaminen yrityksessä osanan johtamista Työpaikalla oli huono siisteys- ja järjestystaso. Työnantajan on huolehdittava turvallisuuden ja terveellisyyden järjestyksestä ja siisteydestä työpaikalla. Valmistushalleissa ja muuallakin työpaikalla on noudatettava järjestystä ja siisteyttä. Työntekijöille tulee antaa selkeät ohjeet siivoamisesta ja esimiesten tulee valvoa järjestystä ja siisteyttä sekä tarvittaessa puuttua havaittuihin puutteisiin. Työtilat ja käytävät on siivottava päivittäin. Työskentelyalueelle johtavilla kulkuteillä tulee olla riittävästi tilaa työntekijöiden turvalliselle liikkumiselle ja ne on pidettävä vapaana jätteistä, muottien osista, tarvikkeista ja työkappaleista. Hyllyillä olevat tarvikkeet on varastoitava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa työntekijöille. Yhteispalaverin (toimitusjohtaja, pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu eli minä) johdosta käynnistettiin viikkotarkastukset valmistushalleissa, jonka tarkoituksena oli saada siisteys ja järjestys kuntoon sekä kiinnittää myös suojainten käyttöön erityistä huomiota. Tarkastukset dokumentoidaan Elmeri-kaavakkeiden avulla. Tarkastus on joka tiistaiaamu ja tarkastuksen suorittaa pääluottamusmies ja työnjohtaja. Jos työpiste ei ole siisti, menettää tuotantopalkkion kuluvasta 1 tilijaksosta. Homma on lähtenyt hyvin käyntiin, siisteys on parantunut ja suojaimia käytetään. Käyttöön on otettu myös desibelimittari. Mittarissa syttyy varoitusvalo, kun melu ylittää yli 80 desibeliä. Hallissa on mitattu jopa 120 desibelin lukemia. 1.2 työterveyshuollon rooli ja merkitys työpaikallani Työterveyshuollon kanssa on tehty yhteistyötä vuoden verran. Tehtaalle kutsuttiin lääkäri ja terveydenhoitaja tutustumaan eri työpisteisiin. Työntekijöitä haastateltiin ja tehtiin oirekysely tämän hetken terveydentilasta, mitattiin melutasoa sekä katseltiin hallin valoisuutta. Työterveyslaitos tuli mittaamaan kvartsipöly- ja kemikaalipitoisuuksia. Kvartsipölyn osalta jouduttiin tekemään uusintamittaukset, koska ontelolaattojen sahauksessa pölyä tuli huomattavia määriä. Mittaustulokset ylittivät http-arvon. Sahaan asennettiin lisää vesipisteitä, jolloin pölymäärä tippui huomattavasti. Myös työfysioterapeutin kutsumisesta työpaikalle sovittiin, jolloin saataisiin ergonomiariskin arvio. Arvion mukaan hallin siisteydessä ja järjestyksessä on paljon parannettavaa. Työterveyshuolto on pitänyt myös palautetilaisuuksia ja opastanut suojaimien oikeasta käytöstä ja säilyttämisestä. Suojainten käyttö on parantunut huomattavasti, mutta vielä muutamalla kaverilla on ”Minä en tarvitse suojaimia” - asenne. Alkuvuodesta tullaan tekemään myös tärinämittaukset valmistuspedeistä. Tärinästä aiheutuu haittaa pidemmällä ajalla työntekijän selkänikamiin. Tehtaalle hankittiin myös vahvuuksilla lisätyt suojalasit. Terveydenhoitaja kävi tehtaalla seuramassa työvaiheita, joissa tarvitaan erityisesti suojalaseja. Osa työntekijöistä on myöhemmin purkanut sivusuojukset pois, jolloin lasit eivät enää suojaa. 3. Turvallisuusriskien hallinta 3.1 Riskien hallinta omalla työpaikalla Yrityksen riskit on arvioitu useampaan kertaan. Itse olen tehnyt arvioinnin pääluottamusmies Jyri Vasamaan ja työterveyshuollon kanssa. Uusin arviointi on tehty turvallisuusfirman kautta. Riskinarvio oli osaltani ensimmäinen, joten halusin mukaan vähän ulkopuolisen näkemystä ja laajempaa osaamista. Uusin riskinarvio on kattava ja sitä lähdetään purkamaan työsuojelutoimikunnassa. Korjaaviin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Syytä en tiedä, mutta arvioisin, että joko ei haluta korjata tai sitten syy on pelkkä tietämättömyys. Tosin työnjohtaja suorittaa vuoden alussa työsuojelun peruskurssin. Yleensä toimenpiteisiin ryhdytään vasta työsuojelupiirin velvoittamana. Työntekijät tietävät olemassa olevat riskit, mutta silti riskejä otetaan tietoisesti päivittäin. Työpisteet jätetään 2 siivoamatta eikä suojaimia käytetä. Työnjohtaja ei halua puuttua asiaan, koska ei halua olla ”hankala tyyppi”. Yleisimmät riskit tehtaalla ovat kompastumiset tai horjahtamiset, jolloin jalkoihin kohdistuu kolhuja. Kompastumiset ja horjahtamiset johtuvat kulkutiet peittävästä roinasta. Yrityksen riskit on arvioitu useampaan kertaan. Itse olen tehnyt arvioinnin pääluottamusmies Jyri Vasamaan ja työterveyshuollon kanssa. Uusin arviointi on tehty turvallisuusfirman kautta. Riskinarvio oli osaltani ensimmäinen, joten halusin mukaan vähän ulkopuolisen näkemystä ja laajempaa osaamista. Uusin riskinarvio on kattava ja sitä lähdetään purkamaan työsuojelutoimikunnassa. Korjaaviin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Syytä en tiedä, mutta arvioisin, että joko ei haluta korjata tai sitten syy on pelkkä tietämättömyys. Tosin työnjohtaja suorittaa vuoden alussa työsuojelun peruskurssin. Yleensä toimenpiteisiin ryhdytään vasta työsuojelupiirin velvoittamana. Työntekijät tietävät olemassa olevat riskit, mutta silti riskejä otetaan tietoisesti päivittäin. Työpisteet jätetään siivoamatta eikä suojaimia käytetä. Työnjohtaja ei halua puuttua asiaan, koska ei halua olla ”hankala tyyppi”. Yleisimmät riskit tehtaalla ovat kompastumiset tai horjahtamiset, jolloin jalkoihin kohdistuu kolhuja. Kompastumiset ja horjahtamiset johtuvat kulkutiet peittävästä roinasta. Koneet ja muut työkalut korjataan itse tai ne jätetään rikkinäisenä samaan paikkaan, josta se otettiin. Tätä ei ilmoiteta työnjohdolle. Läheltä piti – tilanteista ei kerrota mitään, koska tapaturmaa ei sattunut. Työpaikalla on monia kansalaisuuksia, jolloin kieliongelmat hankaloittavat esimerkiksi työhönopastuksessa. Tällöin esimerkiksi kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteen läpikäyminen voi olla hyvinkin vaikeaa, eikä työntekijä esimerkiksi tiedä, millaista suojainta mihinkin kemikaaliin tarvitaan. Työntekijöiden asenteella ja kovalla yhteistyöllä, jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen, saadaan turvallinen työpaikka jokaiselle. 3 2.3 Pohdintaa riskien hallinnasta Omat työpaikkani riskienarvioon sopivimmat kaavakkeet olivat Poa ja Elmeri. Poa-kaavake sopii eri työvaiheissa/tehtävissä ilmeneviin riskeihin. Sen avulla löytyy yllättävän paljon erilaisia riskejä eri työtehtävissä ja sellaisia tapahtumia, joita ei itse ajattele riskinä. Näissä tapauksissa olisi taas kerran olla mukana useampi kuin yksi silmäpari. Työtilat ovat melko ahtaat näissä kahdessa pisteessä, joissa tehtiin Elmeri ja Poa arviot. Esimerkiksi rautafakki saisi olla paljon leveämpi mitä se nyt on. Seuraavan päivän valmiit raudoitteet ovat osittain kulkuväylällä ja myös roskalavat vievät tilaa, sillä teräsastioita on kolme kappaletta ja ruostumaton teräs on pidettävä erillään tavallisesta teräksestä. Tehtaassa on osittain uudehkot ja pääosin kunnossa olevat koneet ja laitteet. Laitteita ei ole sijoitettu liian ahtaasti. Hätäpysäyttimet ovat tarvittavilla paikoilla, osin testaamatta ja dokumentoimatta. Nostovälineet ovat kunnossa ja ne ovat ajallaan tarkistettu. Seuraavana aion perehtyä juuri näihin ongelmiin ja ruveta kartoittamaan toisista halleista koneita ja laitteita. Hallit täytyy ”pilkkoa” vain sopiviin osiin, ettei tule liikaa asioita ratkottavaksi. 3.3. Pilarihakasten taivutus 4 KOHDE: Raudoittamohalli 2 pilari hakasten taivutus VAARAA AIHEUTTAVA SEURAUKSETRISKINYKYINEN TOIMENPIDEVARAUTUMINEN EHDOTUKSET TILANNE Terästen nosto fakkiin Puristus vaara 4 Varmistetaan nosto vaijereiden kunto ja riittävyys Nosturin radioohjaus Teräksen vetäminen fakista leikkurille 2 Teräsnippujen nostaminen mahdollisimman suorassa Teräs nippujen pienentäminen/ fakkien leventäminen Selän venähdys Terästen leikkaaminen Leikkaantumis-3 vaara Pistovaara 2 Työhön opastaminen/ huolellisuus Lyöntivaara 2 Työhön opastaminen/ huolellisuus Käsiin 2 kohdistuva puristumisvaara Työhön opastaminen/ huolellisuus Terästen siirto taivutus Selän koneelle venähdys Terästen taivutus Työhön opastaminen/ huolellisuus 2 Koneellinen nosto Käsiin 2 kohdistuva puristusvaara Työhön opastus/ huolellisuus Lyöntivaara kasvojen alueelle Työhön opastus/ huolellisuus 2 4. Läheltä piti - tilanteen raportti Läheltäpiti tilanteen raportointi esimerkki 5 Silmäsuojainten käyttö Paikka ja aika: Ansion Sementtivalimo Oy 27.3.2009 ontelolaattojen valmistushalli n. klo 12.10 I-palkki-linja kasattiin tilapäisesti ontelohalliin hallin pituuden vuoksi. 24-vaijeri irtosi ja sinkoutui läpi hallin. Paikalla oli tehtaan työnjohtaja ja kolme työntekijää, joista kaksi työskentelee ontelolaattojen valmistuksessa. I-palkille tehtiin esijännitys, johon käytettiin 32 vaijeria. Vaijerin pituus oli 120 metriä ja paksuus 12,5 millimetriä. Vaijerit asennettiin paikoilleen ja tarkistettiin lukitukset. Työnjohtaja ilmoitti kaikille hallissa olijoille vedon aloittamisesta ja pyysi työntekijöitä poistumaan hallista vedon ajaksi tapaturmien välttämiseksi. Kyseiset työntekijät eivät noudattaneet ohjeita, vaan jatkoivat työn tekemistä. Veto aloitettiin ja vielä tässä vaiheessa hallin puolessa välissä kolmas työntekijä ylitti linjan kävellen seuraavaan halliin. Kaikki 32 vaijeria oli vedetty asian mukaisesti annettuihin lukuihin, viimeisen vaijerin jälkeen kone irrotettiin vaijerista ja siirrettiin sivuun. Saman tien 24 vaijeria sinkoutui läpi hallin vieden mukanaan ensin kaasuhitsaus laitteet. Hallin vasemmassa reunassa ollut työntekijä sai osuman otsaansa (kuhmu, jossa oli verinen naarmu) joko vaijerista tai lukon kappaleesta. Materiaalivahingot olivat noin 4 000 euroa. Vaijereiden irtoamisen syyksi paljastui lukituspakan reunimmaisen pultin katkeaminen, sillä pultti oli ruostunut. Työntekijöiden asenteessa on paljon toivomisen varaa; kiire saada omat työt valmiiksi ja luottamus laiteiden kestämiseen. Tästä tapauksesta selvittiin ehdottomasti todella hyvällä tuurilla. 1. Tapaus olisi vältetty uusilla ja nykyaikaisilla laitteilla tai ainakin pakkojen turvatarkastuksella ja koevedolla. Pedin päältä puuttui myös turvakettingit, jotka estävät vaijerin sivusuuntaisen sinkoutumisen. Työskentely aloitettiin liian kiireisesti (aikataulutus jäi puuttumaan) eikä piitattu ollenkaan turvallisuusmääräyksistä. Kaikilla työntekijöillä sekä työnjohtajalla on pitkät työkokemukset alalla, joten kokemattomuuden syyksi tätä ei voi laittaa. 6 Otettujen kuvien perusteella jälki on todella hurjaa. Vaijerit vetivät muun muassa kaasuhitsausvälineet ja kaiken muun tavaran linjan kohdalta hallin toiseen päähän. Voin vain kuvitella, mitä työntekijälle olisi käynyt, jos hän olisi ollut linjan kohdalla. 7 5. Perehdyttäminen ja opastaminen 4.1 Nostotyön turvallinen tekeminen Luetteloon vaiheistettu nostyön turvallinen tekeminen. - Nostureita saavat käyttää vain koulutetut henkilöt Tarkista elementin/ontelolaatan kunto (halkeamat, kiinnityspisteet ym.) Tarkista nostettavan kappaleen paino ja painopiste Valitse oikea nosturi Tarkista nostoapuvälineet (kettingit, liinat, puomit ym.) Kiinnitä taakka huolella Suunnittele nostoreitti ja valmistele laskupaikka etukäteen Älä nosta taakkaa kenenkään yli! Varo itse taakan putoamista, kaatumista ja heilahtamista! Varo ympäröiviä rakenteita! Tue taakka huolella Varmista taakan tuenta varastoinnissa! 4. 2 Ontelolaattojen valmistus Ontelolaattojen valmistus on jaettu jännistys- ja valmisvaiheeseen. 4.2.1. Jännitysvaihe) - Puhdista ja öljyä valualusta - Puhdista ja voitele punosten lukot - Aseta aktiivipään pakka lasketun venymän mukaiseen paikkaan - Aseta punosohjurit - Vedä punokset punoshäkeistä - Lukitset punokset passiivipäässä - Aja monitoimikone takaisin - Katkaise aktiivipäässä punokset sopivaan mittaan - Aseta voimamittarin anturi johonkin punokseen - Lukitse punokset pakkaan - Suoritetaan alkujännitys 20 Bar (löysät pois) ja lasketaan takaisin - Palauta pakka lasketun venymän mittaan - Maalaa punokset tarkistusmittausta varten 8 - Tarkista lukitukset! - Kytke varoitussummeri ja vilkkuvalo päälle! - Ainoastaan työnsuorittaja seuraa työtä verkkokopista! Jännitä punokset vastineeseen asti ja lukitse pakka paikoilleen Jännityksen jälkeen lue Bar-mittari ja yksittäisen punoksen mittari Tarkista venymä mittaamalla etäisyys välipakasta maalauksen reunaan 4.2.2. Valamisvaihe - Jännityksen jälkeen asenna voimayksikkö valualustalle - Aseta suutinmoduulien punosohjaimet oikeaan korkeuteen - Tilaa betoniasemalta betonimassa - Valu suoritetaan valukoneella yhtäjaksoisestivalualustan loppuun - Suorita laattojen mittaukset - Merkitse laattoihin tunnukset - Tee tarvittavat reiät ja läpiviennit - Peitä valu kevytpeitteellä - Seuraavana päivänä laske betonivalun katkaisulujuus sekä tee kimmovasaratestaus - Kun katkaisulujuus on saavutettu, laukaise jännitys - Valitse katkaisukohta taulukosta - Suorita tarkastusmittaus - Laattojen sahaus - Niputa ontelolaatat kuormaussuunnitelman mukaisesti sisävarastotilaan 9 6. Vastuunjako taulukko Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Toimitusjohtaja työnjohto Ts-päällikkö tsv Turvallisuussuunnitelmat Toimitusjohtaja työnjohto Ts-päällikkö Perehdyttäminen ja kulkuluvat Toimitusjohtaja työnjohto tsv Työnopastus Toimitusjohtaja työnjohto tsv Alkusammutuskalusto Toimitusjohtaja työnjohto Ea-kalusto Toimitusjohtaja työnjohto tsv Suojainten hankinta Toimitusjohtaja työnjohto tsv työnjohto hankkii Viikkotarkastukset Toimitusjohtaja työjohto LM-mies tsv Käyttöönotto tarkastukset Toimitusjohtaja työjohto Ts-päällikkö Tapaturmailmoitukset Toimitusjohtaja työnjohto Kemikaalit Toimitusjohtaja työnjohto tsv Ktt Toimitusjohtaja työnjohto tsv Kemikaaliluettelo Toimitusjohtaja työnjohto tsv 7. Johtopäätökset Työhön, työympäristöön ja työoloihin liittyvät vaaratekijät ja riskit on selvitettävä ja tunnistettava 10 järjestelmällisesti. Jos vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jos ei työpaikalta löydy osaamista niin siihen on käytettä ulkopuolisia Riskit on arvioitava ja määriteltä mikä merkitys vaaroilla on työntekijä turvallisuudelle ja terveydelle. Arioinnissa huomioitava myös lainsäädännön määräykset ja ohjearvot. Työntekijöiden perehdytys ja koulutus on tärkeä koko työpaikan kannalta. 11 Liitteet 12
