Yrityskauppa & - Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy

Heikkilä Groupin asiakas- ja sidosryhmälehti 3/2010
Herttoniemen LVI-huolto Oy
Sukupolvenvaihdos isältä pojalle
Yrityskauppa &
Verotus | Rahoitus | Arvonmääritys
Osakekauppa vai liiketoimintakauppa
Yrityskauppoja tehdään taas
Usko tulevaisuuteen on palannut, ainakin yrityskaupparintamalle on selvästi tullut eloa tämän vuoden aikana. Pk-yritysten
kauppoja on tehty hyvää tahtia. Merkille pantavaa on, että meidän asiakaskunnassamme on tehty paljon kauppoja, joissa ostaja on ulkomailta, hyvin usein Ruotsista.
Yrityskauppa on aina iso asia niin myyjälle, ostajalle kuin yrityksen työntekijöillekin. Monesti yritys saadaan uuteen lentoon,
kun verekset voimat pääsevät toimeen. Sama on huomattavissa
sukupolvenvaihdoksissa, nuori polvi aivan pursuaa tarmoa ja
ideoita. Muutos on iloinen asia!
Yrittäjiä koskevat verouudistukset näyttävät siirtyneen tuonnemmaksi. Kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen poliitikot tekevät ilmeisesti asioita koskevat päätökset. Työryhmä
on tehnyt valmistelevaa työtä ja yrittäjien kannalta tulos on
valitettavasti se, että verotus kiristyy. Yritys voi jakaa osinkoa vasta, kun se on maksanut tuloksestaan 26 prosenttia
veroa – se on enemmän kuin moni palkansaaja maksaa
veroja tulostaan.
Yrityskaupan rahoitustilanteet vaihtelevat
Ei ole ilmaisia lounaita, eikä yrittäjä saa verovapaata
osinkoa – tämä tahtoo unohtua verokeskustelussa. Nyt
kannattaakin edelleen jakaa osinkoja. Myös tilikauden
aikana voi tehdä tilinpäätöksen ja jakaa ns. väliosinkoja.
Ja osingon maksuun voi ottaa lainaakin!
Yrittäjäterveisin
voimakkaasti ja jokainen kauppa edellyttää
Pekka Manelius
omaa räätälöityä ratkaisuaan. Mitään kaikille
Financial Solutions Oy:n ekonomi Pekka
Manelius on aikaisemmin työskennellyt
lähes 20 vuotta yrityspankkiirina. Lisäksi
hän on ELY-keskuksen sertifioima sukupolvenvaihdosasiantuntija.
sopivaa patenttiratkaisua ei ole tarjolla.
Mikäli kaupan toteuttaminen edellyttää rahoittajien mukanaoloa, nousee
aivan keskeiseksi kysymykseksi se,
riittävätkö ostettavan kohteen kassavirrat lyhennyksiin ja korkoihin.
A r i M ertal a
Päätoimittaja
Rahoittaja edellyttää uskottavia ja realistisia laskelmia, joilla tulevien kassavirtojen riittävyys voidaan osoittaa. On
hyvä huomata, että tämä on myös ostajan etu: on varmasti halvempaa havahtua tulevaan kassavirtaongelmaan
ennen kauppaa kuin sen jälkeen.
Oman pääoman määrä
www.heikkilalaw.fi
Ylhäältä vasemmalta: Ansamaa Anna // Heikkilä Timo // Huhtala Timo // Ikäheimonen Jaska // Koponen Tommi // Martikainen Johanna // Mattila
Timo // Mertala Ari // Pajunen Marja-Liisa // Pakkanen Tomi // Pentzin Viking // Kaikkonen Arto // Röytiö Janne // Seppälä Ilpo // Shumskaya Anna
// Siirala Karlo // Sillanpää Nina // Suominen Hanna // Unkuri Juha // Uusitalo Susanna // Warjus Pekka // Wasenius Nils-Henrik
Heikkilä & Co Turku: Linnankatu 11 b, 20100 Turku, Puh. 010 289 9400, Fax. (02) 233 4300
Heikkilä & Co Helsinki: Bulevardi 46, 00120 Helsinki, Puh. (09) 696 2220, Fax (09) 696 22222
Heikkilä & Co Tampere: Keskustori 1, (II kerros), 33100 Tampere, Puh. 010 439 9421, Fax 010 439 9429
Yrittäjien Oikeussuoja: Bulevardi 46, 00120 Helsinki, Puh (09) 2532 5600, Fax (09) 2532 5655
Financial Solutions: Linnankatu 11 b, 20100 Turku, Puh. (02) 233 4200, Fax (02) 233 4200
2
Rahoitusrakenteen suunnittelussa
lähdetään usein liikkeelle rahoittajien edellyttämästä oman pääoman
osuudesta. Oman pääoman rakennetta ohjaa puolestaan toivottu omistusrakenne.
Esimerkiksi yhtiön toimialan tuntevan
toimitusjohtajan osakkuus voidaan
katsoa täysin välttämättömäksi. Mikäli hänelle pitäisi osoittaa vaikkapa 20
prosentin omistusosuus, joka edellyttäisi miljoonan euron sijoitusta, ei hanke voisi ehkä toteutua.
Ongelma voidaan usein ratkaista esimerkiksi siten, että yhtiön osakepääomaksi asetetaan vaikkapa satatuhatta euroa. Toimitusjohtaja merkitsee
siitä 20 000 euroa ja muut osakkaat
toivotussa suhteessa loput. Loppuosa rahoittajan edellyttämästä omasta pääomasta otetaan sisään vaikkapa
muiden osakkaiden myöntäminä pääomalainoina.
Yrityksen myyjä
yhtenä rahoittajana
Yrityksen myyjä on usein varsin luonnollinen yrityskaupan rahoittaja. Hänen intresseissään on yleensä kaupan
toteutuminen, sillä hän saa kaupasta
rahaa ja hän tuntee lisäksi yrityksensä tulevat riskit parhaiten. Myyjän
rahoitus voidaan toteuttaa useammallakin tavalla. Yksinkertaisimpia
ovat maksuajan tai lainan myöntäminen. Koska oman pääoman määrä
on yleensä varsin kriittinen edellytys
kaupan onnistumiselle, rakennetaan
myyjän antama laina usein pääomalainan muotoon.
Kun pääomalainaa täydennetään
pankin asettamalla tiettyä omavaraisuusprosenttia edellyttävällä erityisehdolla, katsoo pankki yleensä ko.
lainan lisäävän määrällään yrityksen
omavaraisuutta, vaikka kyse ei olekaan tarkkaan ottaen yhtiön omasta
pääomasta.
Näihin rahoitusmuotoihin ei yleensä
liity mitään vakuuselementtejä. Erityisesti pääomalainan osalta voidaan
todeta, että laki estää saajayhtiötä antamasta lainalle vakuutta.
Muitakin
rahoituslähteitä on tarjolla
Normaalin pankkirahoituksen ja muiden, esimerkiksi erityisrahoituslaitosten, luottojen lisäksi saattaa tarjolla
olla muitakin rahoituslähteitä. Yrityskaupan rahoitusta suunniteltaessa
pitää esimerkiksi yrityksen taseen sisältö selvittää yksityiskohtaisesti, sillä
sieltä löytyy usein yllättäviäkin rahoituselementtejä.
3
Jos yhtiön taseessa on vaikkapa
työsuhdeautoja, voidaan nämä
siirtää järjestelyn yhteydessä rahoitusyhtiön omistukseen ja vapauttaa sitä kautta usein merkittävästikin varoja.
Mikäli yhtiöön on kertynyt vapaata
omaa pääomaa, voidaan osa kauppahinnasta usein maksaa kohdeyhtiön
omilla varoilla. Tämä tapahtuu siten,
että yhtiö ostaa itselleen ensin osan
myyjän omistamista osakkeista jäljelle jääneen osan ollessa kaupan kohteena. Myyjä saa siis osan kauppahinnasta yhtiöltään ja osan ostajilta.
Osakeyhtiölain mukaan hankintaan
voidaan käyttää vain yhtiön jakokelpoisia varoja. Tämä ei välttämättä
kuitenkaan edellytä, että ostettavassa
yrityksessä pitäisi olla rahaa, sillä yhtiö voi tarvittaessa ottaa hankintaan
myös lainaa.
Ostokohteen köyhdyttäminen
Tarvittavan rahoituksen määrää voidaan usein pienentää eri keinoin.
Yrityksen omistuksessa saattaa esimerkiksi olla arvokas toimitilakiinteistö, joka nostaa kauppahinnan
tavoittamattoman korkealla. Ratkaisuksi voidaan tarjota jakautumista.
Yhtiö jaetaan ensin liiketoimintaa
harjoittavaksi yhtiöksi ja kiinteistön
omistavaksi yhtiöksi. Kiinteistöyhtiö
jää myyjille myytävän liiketoimintayhtiön jatkaessa vuokralaisena sen
nyt omistamissa tiloissa.
Köyhdyttäminen ei siis köyhdytä myyjää, vaan hänen varallisuutensa karttuu ehkä vain muilla tavoilla. Yrityksen kauppahinta saadaan kuitenkin
näin alemmalle tasolle, mikä saattaa
mahdollistaa kaupan toteutumisen.
Suunnittelun
merkitys korostuu
Edellä vain pääkohdin kuvatut ratkaisumallit edellyttävät luonnollisesti kattavaa kokonaissuunnittelua, erilaisten laskelmien laatimista ja mm.
yhtiölainsäädännön ja verotuksen
tuntemusta. Rahoituksen ja kaupan
suunnittelussa ja toteutuksessa on
siis ehdottomasti syytä kääntyä kokeneen ammattilaisen puoleen.
4
Viimeistään siinä vaiheessa, kun yrittäjä
on myymässä yritystään, pitäisi sen arvo
määritellä. Se on sen verran monimutkainen
juttu, että asiantuntijan apu on paikallaan.
Valtaosalla yrittäjistä on jonkinlainen
käsitys oman yrityksensä arvosta,
vaikka mitään tietoista laskutapaa ei
olisikaan käytetty. Tämä näppituntuma saattaa olla lähellä oikeaa, mutta
yllätyksiäkin tulee.
Varsin usein yrittäjä ei edes ajattele
asiaa, vaan keskittyy itse työntekoon
ja yrityksen kehittämiseen. Arvo on
tällöin yrityksestä saatava palkka- tai
osinkotulo.
Monta syytä
Tilanteita, joissa yrittäjä törmää kysymykseen yhtiönsä arvosta, on lukuisia.
Useimmiten kysymys nousee esiin
silloin, kun yrityksestä ollaan luopumassa ja neuvotellaan ostajan kanssa
kauppahinnasta, tai sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, kun arvioidaan
veroseuraamuksia. Miltei jokaisessa
yrityskaupassa joko ostaja, myyjä tai
molemmat teettävät arvonmäärityksen ainakin jossain laajuudessa.
Asia saattaa kuitenkin tulla eteen
myös monissa muissa tilanteissa.
Kun yritykselle haetaan rahoitusta,
joko lainaa tai muuta, rahoittaja haluaa selvittää yrityksen arvon. Muita
tilanteita ovat mm. yritysjärjestelyt,
esimerkiksi fuusio tai omien osakkeiden hankkiminen.
Muuttujia on
Talonpoikaisjärjen mukaan yrityksen
arvo on se, minkä toinen on siitä valmis maksamaan.
Vaikka tässä piileekin tietty viisaus,
asia ei ole näin yksinkertainen.
Muuttujia on lukuisia, ja jokainen
yritys sekä kauppatilanne ovat ainutlaatuisia.
Lähtökohta on aina itse yritys. Muita
tekijöitä ja muuttujia ovat mm. ostaja,
jonka kanssa neuvotellaan, sekä yleisemmin alalla ja markkinoilla vallitseva tilanne.
Pienten ja keskisuurten yritysten
pääasialliset arvonmääritystavat ovat
substanssiarvo, tuottoarvo ja näiden
yhdistelmä.
Substanssiarvo
on vähimmäisarvo
Yrityksen substanssiarvo on yksinkertaistettuna yhtiön taseen mukaisten varojen loppusumma, josta on
vähennetty yhtiön kaikki velat. Substanssiarvosta voidaan käyttää myös
nimitystä yhtiön nettovarallisuus tai
tasearvo.
Todellista substanssiarvoa ei kuitenkaan juuri koskaan saada suoraan taseen luvuista. Jos taseessa on muuta
omaisuutta kuin käteisiä rahavaroja,
on niiden käypä markkina-arvo arvi-
ointihetkellä useimmiten jotain muuta kuin taseeseen kirjattu arvo.
Omaisuus kirjataan yhtiön taseeseen
aina sen hankinta-arvona. Käyttöomaisuudesta kirjataan vuosittain tilinpäätökseen poistot, jotka pienentävät tasearvoa. Poistoillakaan korjattu
arvo ei usein vastaa omaisuuden todellista arvoa. Toisaalta arvo saattaa
myös nousta.
Substanssiarvoa voidaan pitää yrityksen vähimmäisarvona. Koska yrityksen ostajaa kiinnostaa kuitenkin ensisijaisesti yhtiöstä saatava tuotto, on
yrityskaupoissa tuottoon perustuva arvonmääritys yleisempi arviointitapa.
Tulosennuste muistaa riskit
Toimivan yrityksen kaupassa ostaja
ostaa sijoitukselleen tuottoa, jonka
hän yrityksen uutena omistajana saa.
Tällöin arvonmääritystä varten tarvitaan mahdollisimman tarkasti ja realistisesti laadittu tulosennuste.
Arvonmäärityksen pohjana on nimenomaan tuleva tuotto, ei tuloshistoria.
Verottaja on julkaissut ohjeen yrityksen arvonmäärityksestä sukupolvenvaihdostilanteita sekä lahjaverotusta
varten. Tässä laskenta perustuu yhtiön tuloshistoriaan.
Yrityskaupassa ostetaan kuitenkin
aina tulevaisuutta. Tuloshistoria on
tässäkin olennainen vertailumittari,
mutta tulosennuste perustuu siihen,
miten yhtiön tuloksen odotetaan kehittyvän seuraavina vuosina.
Tulosennustetta laadittaessa otetaan
huomioon toiminnan realistiset kehitysmahdollisuudet, mutta myös riskit
– ja varsinkin riskit.
Tuottoarvossa monta muuttujaa
Yhtiön tuottoarvo saadaan laskemalla tulosennusteen mukaiset tuotot esimerkiksi seuraavilta viideltä vuodelta.
Riippuu monesta tekijästä, kuinka
pitkän ajan tuotot arvonmäärityksessä otetaan huomioon, eli mikä on
tuottokerroin.
Siihen vaikuttavat mm. yrityksen toimiala sekä myös yleinen vallitseva
markkinatilanne. Noususuhdanteessa
tietyn alan tuottokerroin voi olla jopa
8, kun taas laman aikana kauppoja
tehdään kertoimella 5 tai jopa sen alle.
Aikakertoimeen vaikuttaa olennaisesti myös kaupan rahoittaja. Useimmiten yrityskaupat rahoitetaan ainakin
osittain lainarahalla. Jos yrityskaupan rahoittajana on pankki, se määrittelee luotolle vaaditun takaisinmaksuajan, joka vain harvoin on yli 5
vuotta. Tähän liittyy arvonmäärityksessä tuottoarvon yhteydessä yleisesti
käytetty termi ”yrityskaupan takaisinmaksuaika”.
Timo huhtala
Kirjoittaja on asianajajana ja
osakkaana Heikkilän Helsingin
toimistossa. Hänen erikoisalaansa ovat sopimus- ja työoikeus,
yritysjärjestelyt, kansainväliset
asiat ja riita-asiat. Hän toimi
aikaisemmin yhdeksän vuotta
vero- ja yritysjuridiikkaan erikoistuneen lakiasiaintoimiston
palveluksessa.
5
kysymystä
juristille
Verosuunnittelun mahdollisuudet kannattaa ottaa
huomioon yrityskaupoissakin. Oikeilla ratkaisuilla
voidaan säästää huomattavia summia.
Hoidimme äskettäin erään noin kolmen miljoonan euron yrityskaupan
uusimaalaiselle hinta- ja tuoteinformaatioalan yritykselle. Myyjä oli
suomalainen ja ostaja ruotsalainen
yhtiö. Tulimme kauppaan mukaan
esisopimusvaiheessa. Silloin osapuolten tarkoituksena oli tehdä liiketoimintakauppa.
Tapahtumaketju oli mielenkiintoinen. Siinä muutettiin kaupan rakenne liiketoimintakaupasta osakekaupaksi vielä esisopimusvaiheessa, ja
kaupan kohde räätälöitiin eri tavoin
ostajalle sopivaksi. Näin säästettiin
tuntuvasti veroissa.
Asiakirjat laadittiin englanniksi, joka
oli myös neuvottelukieli. Kuriositeettina mainittakoon, että asiakirjoja laadittiin lopulta noin parikymmentä.
Lähtökohtana
liiketoimintakauppa
Myytävän yhtiön taseessa oli arvokas
kiinteistö ja huomattava määrä arvopapereita, joista ostaja ei ollut kiinnostunut. Tämän vuoksi yhtiö oli alun
perin tarkoitus jakaa kahdeksi eri yhtiöksi, joista toiseen olisi jäänyt ostajan haluama liiketoiminnallinen kokonaisuus ja omaisuus.
Ostaja halusi kaupan kuitenkin nopeasti päätökseen, eikä noin viisi kuukautta kestävään jakautumisproses-
6
siin ollut aikaa. Siksi osapuolet olivat
sopineet liiketoimintakaupasta, jossa
ostaja olisi ostanut vain yhtiön liiketoimintaomaisuuden.
Laskimme myyjälle tällaisen kaupan
verovaikutukset ja totesimme verojen
olevan hyvin raskaat, koska suurin
osa kauppahinnasta olisi ollut liikearvoa. Kaupan jälkeen osakkeenomistajaa olisi verotettu samasta kaupasta
”toiseen kertaan” hänen nostaessaan
yhtiöstä kauppahintaa osinkoina.
Kohti edullisempaa ratkaisua
Kun otetaan huomioon osinkotuloverotuksen mahdollinen kiristyminen,
olisi kauppahinnasta miltei kolmasosa saattanut mennä osakkaan ja yhtiön veroihin, mikäli alkuperäinen liiketoimintakauppa olisi toteutunut.
Se ei siis ollut järkevä vaihtoehto.
Ostajalle oli etsittävä kauppamalli,
jossa verojen määrä saataisiin pienemmäksi.
Laadimme laskelmia eri ratkaisujen
verovaikutuksista niin ostajan kuin
myyjänkin näkökulmasta. Niiden
pohjalta päädyttiin esittämään kokonaan erityyppistä kauppaa kuin osapuolet olivat alun perin suunnitelleet.
Vaihtoehtona osakekauppa
Kyseisessä yhtiössä oli huomattava
määrä sellaista omaisuutta, joka nos-
ti osakekaupan kauppahinnan huomattavasti korkeammaksi kuin liiketoimintakaupan hinnan. Ostaja taas
oli budjetoinut kauppaan tietyn summan, jota se ei ollut valmis ylittämään.
Oli siis löydettävä ratkaisu, jolla ostajaa kiinnostamaton ylimääräinen
omaisuus saataisiin yhtiöstä pois ja
kauppahinta sovitetuksi ostajan budjettiin. Lisäksi ratkaisun tuli olla myyjälle verotuksellisesti edullisempi kuin
liiketoimintakauppa, eikä se saanut aiheuttaa yhtiölle merkittäviä lisäveroja.
Kaksi kauppaa
Olisi ollut mahdollista, että ylimääräinen omaisuus olisi jaettu osinkona tai
myyty osakkaalle. Tämä olisi johtanut
osakkaan osinkotulojen tiukkaan verotukseen ja myynnissä arvon nousun tuloutumiseen yhtiölle. Vastaavasti myyjä
olisi joutunut käyttämään omia varojaan omaisuuden ostamiseen yhtiöstä.
Kun kauppaa suunniteltaessa oli tiedossa myyjän asema ostajan palveluksessa ja hänen suunnitelmansa
yhtiön tulevaisuudesta, päädyttiin
verolaskelmien jälkeen kahden kaupan malliin. Toinen kauppa solmittiin myyjän ja ostajan välillä, toinen
myyjän ja yhtiön välillä. Osakkeiden
kappalemäärät mitoitettiin kaupoissa siten, että kauppahinta pysyi niin
myyjän ja ostajan sopimissa kuin myös yhtiön maksukyvyn raameissa.
Ylimääräinen omaisuus siirrettiin yhtiöstä
pois käyttämällä sitä osittain kauppahinnan
maksuun. Kaupassa käytettiin maksuvälineenä myös suunnattua osakeantia, jossa
ostaja suoritti osan kauppahinnasta antamalla omia uusia osakkeitaan myyjälle.
Näin saimme kaupan kohteelle huomattavasti korkeamman kokonaiskauppahinnan
kuin liiketoimintakaupassa ilman, että ostajan maksama hinta olisi noussut. Lisäksi
saimme myytyä ostajalle sen haluaman kokonaisuuden. Saavutimme myös merkittävän verosäästön, kun yhteisöveron määrä
saatiin alhaisemmaksi. Myös myyjän osinkotuloverotus keveni huomattavasti..
Asiantuntija-apua
yrityskauppoihin
Toimistomme rutiiniin on jo pitkään kuulunut erikokoisten yrityskauppatoimeksiantojen hoitaminen. Toisinaan laadimme
pelkän kauppakirjan tai suoritamme arvonmäärityksen, toisinaan taas suunnittelemme kaupan alusta loppuun.
Jokainen tapaus on erilainen erilaisine
mahdollisuuksineen ja seuraamuksineen,
jotka tulee ottaa huomioon kaupan toteutusta suunniteltaessa. Oikeilla ratkaisuilla
voidaan sitten saavuttaa tuntuvia verosäästöjä kuten esimerkkitapauksemme osoittaa.
1. Miksi yrityskaupoissa kannattaa käyttää
asianajotoimistoa?
Yrityskaupoissa on useita seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon esim. kauppakirjan ehtojen ja verojen suhteen. Yrityskauppaosaamisen ja -kokemuksen kautta saavutetaan usein osapuolten kannalta
paras lopputulos ja vältetään kaupoista aiheutuvia
riitatilanteita ja riskejä.
2. Mikä on yleensä hankalin kohta yrityskaupoissa?
Yleensä suurin vääntö kaupoissa käydään kauppahinnan suhteen.
3. Mikä tekee yrityskaupoista mielenkiintoisia
asianajajan näkökulmasta?
Jokainen yrityskauppa on oma prosessinsa ja siihen liittyy erilaisia suunnittelumahdollisuuksia ja
monia vaiheita.
tomm i kopone n
Kirjoittajan juridinen erityisosaaminen liittyy sopimusoikeuden ohella erityyppisiin yritysjärjestelyihin
yrityskaupoista yritysrakenteen muutoksiin. Hän aloitti juristina Asianajotoimisto
Heikkilän Helsingin toimistossa vuonna 2008.
7
Haastatteluhetkellä Sami Wilenius on ehtinyt olla helsinkiläisen
Herttoniemen LVI-Huolto Oy:n toimitusjohtajana vajaan viikon.
Hänkin yllättyi siitä, kuinka helposti yrityksen sukupolvenvaih-
”Yrittämisen hedelmät
kypsyvät hitaasti.”
dos saatiin hoidettua.
Samin isä, Herttoniemen LVI-Huollon entinen toimitusjohtaja ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja Reijo
Wilenius sanoo, että sukupolvenvaihdos rakkaassa yrityksessä ei ollut
henkisesti lainkaan niin kova paikka
kuin mitä hän oli kuvitellut.
Olo on lähinnä hieman haikea.
– On tosi hienoa jättää yritys omille
pojille. Olen etupäässä pelkästään
helpottunut.
Isä-Wilenius käy toistaiseksi yrityksessä töissä päivittäin auttamassa
poikiaan. Työaika on kuitenkin lyhentynyt merkittävästi. Ex-toimitusjohtaja on saanut viettää pitkää
kesää Pornaisten mökillä. Rakkaille
harrastuksille, kalastukselle ja urheilulle, on nyt aikaa.
On sovittu, että vastuu yrityksestä
siirtyy pojille vähitellen.
– Täytyy myöntää, etten malta olla
neuvomatta liikaa. Poikien pitää oppia sanomaan minulle, että älä puutu,
Wilenius naurahtaa.
Sukupolvenvaihdoksessa ei aikailtu
Reijo Wilenius nappasi ajatuksen sukupolvenvaihdosta kuultuaan Yrittäjien Oikeussuoja Oy:n Pertti J.
Siikarlan esitelmän aiheesta yrittäjätilaisuudessa.
Siikarlan kautta hän sai yhteyden
Asianajotoimisto Heikkilään, joka
hoiti lopulta sukupolvenvaihdoksen
lakikiemurat nopeasti ja tehokkaasti.
Koko prosessiin meni vain pari kuukautta. Jo ensimmäisessä palaverissa
asianajotoimistossa pystyttiin hahmot-
8
tamaan olennaisimmat sukupolvenvaihdokseen liittyvät asiat.
Suurin osa proseduuriin liittyvistä
asioista hoitui sähköpostitse.
– Sukupolvenvaihdos oli meille lopulta hyvin helppoa, koska olimme miettineet ja puhuneet asiat etukäteen
valmiiksi. Käsitys yrityksen arvostakin piti hyvin, Reijo Wilenius sanoo.
Kaksi uutta omistajaa
Ennen kuin ajatus sukupolvenvaihdoksesta eteni tekoihin, pitivät Wileniuksen pojat Timo ja Sami keskenään palaverin, jossa lähdettiin
luomaan yhteistä johtamisen mallia
perheyritykseen.
– Päätimme jatkaa kuten tähänkin
asti. Timo vastaa teknisestä puolesta
ja minä toimistosta. Ilman Timoa tähän en olisi ryhtynyt, Sami kertoo.
Hän omistaa yrityksestä tällä hetkellä 53 prosenttia, ja veli loput. Sukupolvenvaihdoksen rahoitus hoidettiin
velkakirjalla.
Tulo isän firmaan ei ollut Samille itsestäänselvyys. Hyvänä piirtäjänä hän
hakeutui alun perin graafisen alan
koulutukseen. Lopulta työpaikka isän
yrityksessä tuntui kuitenkin paremmalta ja turvallisemmalta vaihtoehdolta.
Nyt piirtäminen on lähinnä rakas harrastus. – Piirrän lähinnä muotokuvia,
hän kertoo.
Sopuisa perhe
LVI-alan kokonaispalvelua tarjoava
Herttoniemen LVI-Huolto on oikea
perheyritys: poikien lisäksi yrityksessä on töissä Reijo Wileniuksen vaimo,
joka vastaa varaosien myynnistä.
Yrityksessä tekee töitä tällä hetkellä
yhdeksän LVI-asentajaa. Yritys tunnetaan lähinnä kiinteistöjen huoltoja korjaustöistä sekä LV-varaosien erikoisliikkeenä.
– Silloin kun isäni vielä veti omaa
yritystään, täällä teki töitä myös kaksi veljeäni ja äitini. Se oli hieman liikaa ihmissuhteidenkin kannalta, Reijo Wilenius naurahtaa.
Wileniukset pystyvät tekemään töitä
yhdessä, koska he ovat sopuisa perhe. Toisten töitä ei sorkita ja kaikilla
on omat vastuualueensa.
– Olen myös erittäin iloinen siitä, että
työntekijämme ovat pysyneet pitkään
yrityksessä. Vaihtuvuutta ei ole käytännöllisesti katsoen lainkaan. Emme
tarvitse työnjohtoa, sillä ammattimiehet pystyvät hoitamaan työt itsenäisesti työmaalla.
Alalle opitaan hitaasti. Alan töitä täytyy paiskia vähintaan 3-4 vuotta ennen kuin asentajasta tulee alan todellinen ammattilainen.
Ala ei ole helppo
Wileniuksen suvun LVI-yrityksistä
ensimmäinen syntyi vuonna 1963.
Toinen firma perustettiin 70-luvun lopussa ja nykyinen Herttoniemen LVIHuolto vuonna 1993.
– Isän perustama yritys meni konkurssiin vuonna 1993, kun lama iski.
Minulla oli silloin töissä 15 asentajaa,
kun pankit menivät aivan hysteerisiksi. Onneksi emme olleet ylivelkaantuneita, ja tilatkin olivat omassa omistuksessa. Uusi yritys syntyi saman
vuoden syksyllä.
Perustettu vuonna 1993
Yritys tunnetaan kiinteistöjen huolto- ja korjaustöiden tekijänä sekä
LVI-varaosien erikoisliikkeenä.
Toteutettu sukupolvenvaihdos elokuussa 2010 yhdessä Asianajotoimisto Heikkilän kanssa. Yritystä jatkaa nykyisen omistajan kaksi poikaa.
Töissä yhdeksän asentajaa, omat pojat ja vaimo.
Wileniuksen menestymisen salaisuus
on ollut pitkissä asiakassuhteissa,
ammattitaidossa, oikeassa hinta-laatusuhteessa ja mahdollisimman pienissä kiinteissä kuluissa.
– Ala ei ole kuitenkaan helppo, sillä
harmaata taloutta on paljon ja halvimmat tarjoukset voittavat usein urakat. Halvalla ei kuitenkaan saa hyvää
LVI-töissäkään.
Wilenius uskoo yrittäjyyteen Suomessa. Yrittämisellä pärjää, kun hoitaa
yhteiskunnalliset velvoitteensa ja on
kärsivällinen. – Ahneeksi ei saa tulla, sillä yrittämisen hedelmät kypsyvät hitaasti.
Te k sti: T i i n a R u u li o
Kuvat: H ei k k i T u u li
9
Ravintolan liiketoimintakauppa poikkeaa
muutamalla olennaisella tavalla tavallisesta
yrityskaupasta. Nämä erityispiirteet on osapuolten otettava tarkasti huomioon kauppaa solmittaessa.
Toimitusjohtaja Pauli Martas Helsingin Yritysvälitys Oy:stä myy vuosittain noin 40 – 50 kahvilaa
Ravintolan liiketoimintaan sisältyy
useimmiten myös alkoholijuomien
anniskelua. Anniskeluoikeus on kuitenkin luvanvarainen oikeus, jota ei
voi siirtää myyjältä ostajalle.
Alkoholijuomien anniskeluoikeuden
myöntävät aluehallintovirastot. Anniskelulupa tulee ottaa huomioon
ravintolan liiketoimintakaupan ehdoissa. Riski siitä, että lupaa ei myönnetä, on ostajalla. Luvan saanti kestää useita viikkoja, mikä tulee ottaa
huomioon kaupan rakenteessa. Liikkeenluovutus ja kaupan lopullinen
toteutuminen on järkevää sitoa anniskeluoikeuden saantiin. Kun lupaehto kirjataan kaupan toteutumisen
lykkääväksi ehdoksi, voidaan kauppakirja allekirjoittaa.
Anniskelulupahakemukseen liittyvä
lupamenettely taas sujuu sitä nopeammin, mitä huolellisemmin hakemus tehdään.
Vuokrasopimus
ei ole läpihuutojuttu
Mikäli ravintolaliiketoimintaa harjoitetaan vuokratiloissa, on vuokraoikeuden siirtyminen ostajalle otettava
huomioon kaupasta neuvoteltaessa.
10 Vuokranantajalla on nimittäin oikeus
tarkistaa vuokralaisen luotettavuus
ennen uutta sopimusta.
Laki liikehuoneiston vuokrauksesta
tuntee kyllä mahdollisuuden vuokraoikeuden siirrosta ilman vuokranantajan lupaa kun kysymyksessä on liikkeen luovutus, mutta sen merkitys on
käytännössä jäänyt vähäiseksi.
Esimerkiksi kauppakeskukset voivat valvoa vuokralaistensa liikeidean
soveltuvuutta omaan toimintaansa.
Myös asunto-osakeyhtiöt voivat estää
ostajan mielestä hyvätkin liike-ideat
yhtiöjärjestyksen määräyksistä riippuen. Jos siis ostajan tarkoituksena
on ravintolan liikeidean muuttaminen
tai esimerkiksi terassiluvan hakeminen, on edellä mainittujen ”vuokranantajien” suhtautuminen syytä selvittää ennen kaupantekoa.
Moni muuttuja
määrää kauppahinnan
Ravintolaliiketoiminnan kauppahinnan määrityksen tärkeimpänä tekijänä ovat myyntitiedot ravintolan
ruoka- ja alkoholimyynnistä ja mahdollisista muista tuloista. Kalustolla
ja koneilla on oma substanssiarvonsa.
Vuokrasopimuksen pituudella on
myös suuri merkitys ravintolan kauppahinnan määrityksessä. Lyhyt määräaikainen tai toistaiseksi voimassa
oleva vuokrasopimus ei ole yhtä turvallinen kuin riittävän pitkä määräaikainen vuokrasopimus. Vuokran
määrä on kenties suurin yksittäinen
kannattavuustekijä, ja sen vuoksi
vuokrasopimus on ravintolan tärkein
yksittäinen sopimus.
Ravintolayhtiöt ovat usein pieniä ja
omistajien oma työpanos voi olla hyvinkin merkittävä. Mikäli toimintaa
aiotaan jatkaa vieraalla työvoimalla,
on kannattavuuslaskelmia korjattava
ottamalla huomioon palkka- ja sivukustannukset.
Tällainen kauppa vaatii huolellisuutta
kauppakirjan laadinnassa.
Ravintolaliiketoiminta voidaan hankkia
myös vuokraamalla. Näin yrittäjällä on mahdollisuus päästä harjoittamaan liiketoimintaa hyvinkin pienellä pääomalla, tosin maksamalla tavanomaista suurempaa vuokraa.
Usein järjestelyyn liittyy myös vuokran sitominen ostajan liikevaihtoon.
Suomessa toimii yritysvälitysliikkeitä, jotka
ovat keskittyneet pelkästään ravintoloiden
välittämiseen. Hyvä välittäjä ohjaa myös
kääntymään asianajajan puoleen aina kun
kyseessä on tavanomaista suurempi kauppahinta, monimutkainen kauppa tai jos
kauppaan sisältyy huoneisto- tai kiinteistökauppaa tai vaikkapa tarvetta verosuunnitteluun.
Osamaksu ja vuokraus
myös mahdollisia
Arto Kaik kone n
Uudella yrittäjällä ei kenties aina
ole pääomaa koko kauppahinnan
kertamaksuun. Ravintolaliiketoimintakauppoja tehdäänkin paljon
”osamaksusopimuksin”, jolloin osa
kauppahinnasta maksetaan erissä ja
myyjä pidättää kaupan kohteen omistuksen itsellään, kunnes koko kauppahinta on maksettu.
Asianajaja Arto Kaikkonen
aloitti Heikkilän Helsingin toimistossa kuluvan vuoden huhtikuussa toimittuaan sitä ennen
omassa toimistossaan. Hänen
erikoisalaansa ovat mm. riitojen
ratkaisu sekä sopimus- ja rakennusjuridiikka. Myös ravintolakaupat ovat hänelle tuttuja.
tai ravintolaa.
– Suurin osa myytävistä ravintoloista työllistää 1 – 10 henkeä. Ne ovat joko pieniä pubeja tai ruokaravintoloita.
– Ravintola-ala on kovasti kilpailtu, ja siellä pärjääminen
on vaikeaa. Jos oma liikeidea ei lähde vetämään, myydään ravintola herkästi uudelle omistajalle, joka kokeilee omaa konseptiaan.
Ainostaan pari kolme myytyä ravintolaa kymmenestä
jatkaa vanhalla konseptillaan.
– Myytäviä ravintoloita on paljon, mutta jos ostaja haluaa ravintolan joltain tietyltä vilkkaalta liikepaikalta,
voi hän joutua odottamaan sopivaa ostokohdetta joskus pitkäänkin.
Ravintolakauppojen herkimmät kohdat ovat usein anniskeluoikeuksissa ja vuokrasopimuksissa.
– Iso osa ravintoloista myydään ulkomaalaistaustaisille
ostajille. Kulttuurierot aiheuttavat kaupoissa joskus ylimääräisiä mutkia.
Martas toimii ravintolakaupoissa yleensä myyjän
toimeksiannosta. Ostaja saattaa ottaa avukseen
asianajajan kaupan teknisen osan varmistamiseksi.
11
Kun yrityksen myynnistä on tehty päätös ja yhtiön
arvokin on jo selvitetty, jäljelle jää vielä kysymys kaupan
toteuttamistavasta: osakekauppa vai liiketoimintakauppa.
Keskeinen ero näiden välillä on se,
että osakekaupassa myyjänä on yhtiön
omistaja ja liiketoimintakaupassa yhtiö
itse.
Kun yrittäjä myy yhtiönsä osakkeet,
verotetaan myynnistä saatua luovutusvoittoa. Se lasketaan vähentämällä osakkeista saadusta myyntihinnasta niiden hankintameno.
Luovutusvoitosta maksettava pääomatulovero on tällä hetkellä 28 prosenttia. Verotuksen kehittämistyöryhmä on ehdottanut pääomatuloveron
nostamista 30 prosenttiin.
Yrittäjä voi aina vähentää myyntihinnasta todellisen hankintamenon asemesta ns. hankintameno-olettaman.
Se on 40 prosenttia, jos osakkeet on
omistettu vähintään 10 vuotta. Esim.
miljoonan euron kauppahinnasta veroja tulee maksettavaksi 168 000 euroa, ja yrittäjälle jää verojen jälkeen
832 000 euroa.
osakkeista saatu kauppahinta 1 000 000 €
hankintameno-olettama
40 % -400.000 €
luovutusvoitto 600.000 €, josta verot 168.000 €
12 Jos osakkeet on myyntihetkellä omistettu alle 10 vuotta, hankintamenoolettama on 20 prosenttia.
Ostaja ei voi vähentää osakekaupan
kauppahintaa verotuksessa, koska
osakkeista ei saa tehdä poistoja. Ostaja
myös vastaa kaikista niistä vastuista ja
velvoitteista, joita ostetulla osakeyhtiöllä kaupantekohetkellä on. Tällainen
vastuu saattaa realisoitua esim. verotarkastuksen yhteydessä, jos ostetulle
yhtiölle määrätään jälkiveroja ajalta
ennen omistajanvaihdosta.
tamenoa, joten se tuloutuu kaupan
yhteydessä kokonaan. Liikearvolla
tarkoitetaan esim. yhtiön henkilöstöstä tai brändistä syntynyttä lisäarvoa.
Jos liiketoiminnan kauppahinta on
miljoona euroa ja varojen menojäännös verotuksessa 500 000 euroa, tulee yhtiölle kaupasta verotettavaa tuloa 500 000 euroa. Tästä 26 prosentin
yhteisövero on 130 000 euroa, eli yhtiölle jää nettona 870 000 euroa.
Liiketoimintakaupassa yhtiö myy
tiettyyn liiketoimintaan liittyvät varat
ostajalle. Myyjäyhtiön omistus, vastuut ja velvoitteet eivät muutu kaupan seurauksena. Liiketoimintakaupan jälkeen myyjäyhtiö jää usein ns.
kuoriyhtiöksi, josta omistajat nostavat
osinkoja ennen kuin purkavat yhtiön.
Myyjälle liiketoimintakauppa on osakekauppaa epäedullisempi, koska
myynnistä saadut varat on vielä siirrettävä myyjälle osingonjaon ja yhtiön purkamisen kautta. Edellä mainitussa esimerkissä yhtiölle jäi nettona
870 000 euroa. Mikäli nämä varat
siirretään myyjälle purkamalla yhtiö,
täytyy myyjän maksaa purkuvoitosta pääomatulovero. Miljoonan euron
kauppahinnasta myyjälle jää verojen jälkeen 723 840 euroa, jos hän on
omistanut yhtiön vähintään 10 vuotta.
Yhtiö maksaa 26 prosenttia veroa siitä osuudesta liiketoiminnan kauppahintaa, joka ylittää varojen poistamattoman hankintamenon verotuksessa.
Kannattaa huomata, että yrityksen
omassa toiminnassa syntyneellä liikearvolla ei ole verotuksessa hankin-
kauppahinta vähennettynä yhtiön
maksamilla veroilla 870 000 €
hankintameno-olettama
40 % -348 000 €
purkuvoitto 522 000 €, josta verot 146 160 €
Liiketoimintakauppa
vaatii tarkkuutta
Susan n a u u s i ta lo
Kirjoittaja aloitti veroasiantuntijana Asianajotoimisto Heikkilän Turun toimistossa
syksyllä 2009. Hän on
erikoistunut vero- ja
yhtiöoikeuteen sekä
yritysjärjestelyihin ja
sukupolvenvaihdoksiin.
Yhtiötä ei yleensä kannatakaan purkaa heti, vaan varojen siirto voidaan
aluksi toteuttaa jakamalla omistajalle
vuosittain tämänhetkisen lainsäädännön mahdollistamat ns. verovapaat
osingot. Verotuksen kehittämistyöryhmä on tosin ehdottanut myös osingon
verovapauksien poistamista.
Ostajan kannalta liiketoimintakaupan etuna on ostohinnan vähennyskelpoisuus verotuksessa. Ostetusta
omaisuudesta voidaan tehdä poistot
ja myös liikearvo voidaan vähentää.
Lisäksi liiketoimintakaupassa ostaja
voi ostaa juuri haluamansa osan yhtiöstä, eikä kauppaan sisälly ennakoimattomia vastuita tai velvoitteita.
Asiantuntija löytää ratkaisun
Myyjän kannalta osakekauppa on
yleensä parempi vaihtoehto, kun taas
ostajan etujen mukaista on pyrkiä tekemään liiketoimintakauppa. Ostajan
ja myyjän erilaiset tavoitteet voidaan
ottaa huomioon kauppahinnassa tai
kaupan muissa ehdoissa. Asiantuntija pystyy arvioimaan eri vaihtoehtojen veroseuraamukset etukäteen ja
löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Mikäli suunnittelette yrityskauppaa, ottakaa meihin
yhteyttä!
13
Yrittäjien Oikeussuojan ja Asianajotoimisto Heikkilän perinteinen 15. golfkilpailu pidettiin Sipoon Nevaksessa 20.8.
Timo Huhtala
Asuinpaikka: Helsinki
Perhe: vaimo
Työura: Legal Office & Consulting LOC Oy 1998 2006, Heikkilä & Co 2007-, osakas 2009
Motto: Eteenpäin pääsee niin myötäkuin vastatuulessakin.
Kaikki paitsi purjehdus on turhaa. No jaa, juridiikkaakin sentään tarvitaan.
Näin voisi kiteyttää asianajaja Timo
Huhtalan elämänfilosofian – ainakin vaimon ja ystävien mukaan.
Liioittelua siinä ei ole kovinkaan
onenpaljon. Meri on vienyt miehen peruuttamattomasti.
Aivan irrallaan purjehtiminen ei
kuitenkaan ole juristinkaan ammatista. Purjehtiminen on tiimityötä, ja
sitä taitoa tarvitaan myös asianajotoimistoissa.
Jo pikkupojasta asti
Vaasasta kotoisin oleva Huhtala on liikkunut vesillä pikkupojasta asti. Varusmiespalvelukin meni laivastossa, eli
vuosi enemmän tai vähemmän merillä.
– Siitä se lopullinen kimmoke kai sitten tulikin. Alkoi poltella niin kovasti, että vähän yli kaksikymppisenä
piti hankkia ensimmäinen purjevene.
Se oli suoraan kölivene, tuollainen
22-jalkainen eli 6,5-metrinen matkavene. Sillä kynnettiin Suomenlahtea
ja vähän Itämertakin.
Järki pysyi kuitenkin Huhtalan päässä. Elämässä oli sentään vähän muutakin. Kuten vähän myöhemmin
italialainen vaimo, joka ei aivan sataprosenttisesti jakanut miehensä kaipuuta purjehdukseen:
14 – Purjehdimme toki yhdessä, mutta
kohtuudella. Myös vaimolle meri on
tärkeä elementti, mutta hän on nauttii merestä mieluummin moottoriveneessä. Purjehtiminen jäikin enemmän omaksi harrastukseksi.
Kilpailuvietti vei
Tätä kehitystä vauhditti oman veneen
myyminen viitisen vuotta sitten. Siitä
alkoi Huhtalan kilpapurjehtijan ura.
Koska ilman merta ja merituulta ei
hänen elämänsä onnistu, piti ruveta
harrastamaan Match race -nimistä
kilpapurjehdusmuotoa.
Siinä veneet tulevat kisajärjestäjältä,
joten ne ovat täysin identtisiä ja paremmuuden ratkaisee miehistön taidot. Match racea Huhtala purjehtii
NKJ:lla, jossa ajetaan kahdeksanmetrisillä J-80 -veneillä.
Huhtala selvittää lajinsa luonnetta.
Hän oli jo ennen Match racea tunnistanut itsessään kilpailuvietin:
– Kun matkaveneellä purjehtiessa
näkyi toinen purje horisontissa, alkoi kutina.
Meri vastassa juridiikassakin
Timo Huhtala on purjehtinut vakavasti
hyvän joukon toistakymmentä vuotta.
Toistakymmentä vuotta hän on myös
paiskonut hommia yhdessä asianajaja
Ari Mertalan kanssa:
– Aloitin juristin työni ensimmäisessä alan työpaikassani 12 vuotta sitten Arin kanssa. Siitä lähtien olemme
olleet kimpassa, joten olen tavallaan
vieläkin ensimmäisessä työpaikassa.
Kisan tavoitteena ei ole ajaa rataa
mahdollisimman nopeasti, vaan kontrolloida vastustajaa ja pitää se kaikin
keinoin oman veneen takana.
Pienehkössä toimistossa ei voi erikoistua kovin suppealle juridiikan alueelle. Niinpä Huhtalankin ”erikoisalaa”
ovat mm. yritysjuridiikka, vero- sekä
työ- ja sopimusoikeus. Aika paljon istutaan käräjilläkin.
– Laji on erinomainen tapa kehittää
veneenkäsittelytaitoja, mutta ne eivät
yksin menestystä ratkaise. Yhtä tärkeää on lajin taktinen puoli ja tarkat
säännöt, joilla määritellään veneen
kulkuoikeudet ja väistäminen, Timo
Ja tulee se meri vastaan täälläkin:
– Purjehdusjuridiikkaa ei ole olemassa, mutta merioikeus on. Minullehan
se olisi ikään kuin työn ja harrastuksen yhdistämistä. Merioikeus on oma
maailmansa ja oikeudenalana laaja.
Suomessa ei kovin moni ole erikoistunut siihen. Lienenkö kuitenkin jo liian vanha erikoistumaan alan
kokonaisvaltaiseksi asiantuntijaksi.
Merikortti riittää
Mutta vielä takaisin varsinaiselle merelle.
Huhtalan kaksi ensimmäistä vuotta Match racen parissa kuluivat miehistössä, jossa oli kolme italialaista
ja hän. Tiimiä kutsuttiinkin leikillisesti makkara &
makaroniksi. Viime vuodet Huhtala on purjehtinut
kolmen veljeksen kanssa. Voi sanoa, että neljä miehistön jäsentä ainakin tuntevat toistensa tavan toimia erittäin hyvin.
Aurinkoinen ja lämmin päivä suosi yrittäjiä Nevaksen
varsin vaativaksi trimmatulla kentällä, jolla kenttämestari oli tehnyt parhaansa. Griinit ja niiden ympäristö oli
ajettu todella alas ja lippujen sijoittelu sai aikaan harmaita hiuksia.
Syynä nopeisin griineihin oli kisamme lisäksi kentän
omat mestaruuskilpailut, jotka pidettiin samana viikonloppuna.
Vaativan kentän selvitti ja 40 bogey-pistettä saalisti naisista Outi Ahlström melko selvällä erolla kakkoseen , Ritva Kilpeen, jonka tulos oli 33 pistettä.
Miehistä voiton vei pistemäärällä 38 Jaakko Vettenranta
Eterasta. Hän kiitti vuolaasti tuloksestaan ryhmän kannustusta jakaneita naispelaajia. Myös birdie auttoi pistejahdissa.
Pisimmän avauksen löi Tiina Leppäaho, os. Siikarla, ja
lähimmäs lippua napautti kirjanpitäjän tarkkuudella, tuloksella 1,72 metriä, Keimolan ”kauhu” Jari Olli.
Parhaan lyöntipelituloksen teki puolestaan Seikkailulaakson uuttera golffari Kari Mäkinen tasoituksella yhdeksän ja tuloksella 87 lyöntiä.
Vanhaan tapaan kaikki saivat palkinnon. Ne, jotka valitsivat
lompakon, kannattaa katsoa sen sisään – siellä on yllätys!
Kisahomma on vienyt aikaa ja tyydyttänyt muutenkin miehen merikaipuun. Mutta varmaan vielä joskus tulee omankin matkaveneen aika.
Siitä hänellä onkin selvä näkemys: – Ei mitään jahtia
vaan 30 plus miinus muutama jalka, siis noin kymmenmetrinen. Se on vielä vene, jolla saa tuntuman
purjehduksen peruselementteihin. Eikä liikaa automatiikkaa ja teknisiä laitteita. Jokaisen pitäisi osata
navigoida merikortin avulla jo sen vuoksi, että GPS
ja karttaplotteri saattavat pettää koska tahansa. Valitettavan monet aloittelevat veneilijät eivät enää
opettele perusnavigaatiotaitoja, vaan luottavat yksin teknisiin apuvälineisiin.
Purjehdus hallitsee kesäisin Timo Huhtalan maailmaa aika perusteellisesti: – Kun tuuli nousee, katse
harhautuu ulos. Usein tulee mieleen, että pääsisipä
ulos merelle.
Te k sti: Tiina Ruulio
15
Osoitelähde: Heikkilä Group asiakasrekisterit
Työsuhdejuridiikkaa ja yritysverotusta -seminaari
Paikka: Mandatum Life Pilarisali
Osoite: Bulevardi 56 (sisäänkäynti Hietalahdenrannan puolella)
Aika: torstai 25.11.2010 klo 13.00 – 16.00
Ohjelma:
Ajankohtaista yritysverotuksesta:
asianajaja Ari Mertala
Työsuhdejuridiikan katsaus:
asianajaja Timo Huhtala, OTK Tommi Koponen
Mandatum Life varainhoito
Johtaja Jukka Pirskanen, Mandatum Life
Ilmoittautumiset 18.11.2010 mennessä,
100 ensimmäistä mahtuu mukaan!
Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy
Puh. (09) 696 222 12 Fax. (09) 696 222 22
e-mail: [email protected] Hyödynnä ryhmäeläkeratkaisun
tarjoamat mahdollisuudet
Yhteyspäällikkö Markus Ahlavuo, Mandatum Life
Ryhdy varakkaaksi.
Saat lentävän lähdön.
Kysy lisää:
Markus Ahlavuo, puh. 050 426 5448,
Pertti Heinänen, puh. 040 743 0803 tai
Saara Lemponen, puh. 050 422 0024.
MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ WWW.MANDATUMLIFE.FI
Kahvitarjoilu, tilaisuus on maksuton