docLehti löytyy tästä
download 
Report Transcription
Lehti löytyy tästä
A o t t i i l i vaal PUU- JA ERITYISALOJEN LIITON VASEMMISTON, KESKUSTAN JA SITOUTUMATTOMIEN VAALILIITON ÄÄNENKANNATTAJA • 2014 ä n ä r ä ä m ä pä ! s o t muu VAHVASTI JÄSENTEN ASIALLA 2 PÄÄKIRJOITUS Katso vaalivideo! Tee Puuliitosta luotettava ja vahva vaikuttaja www.puuvaalit.fi Puuliiton toiminta perustuu jäsen- tetut yhteiskunnalliset näkemykset. Puuliiton demokratiaan. Joka viides vuosi tulee olla vahva vaikuttaja omien alojensa sopimustoiminnassa ja muualla yhteiskunnassa. jäsenet valitsevat suoralla vaalilla edustajat liiton korkeinta päätös- Jotta nämä muutokset voidaan toteuttaa, valtaa käyttävään, 41-henkiseen Vahvasti jäsenten asialla -vaaliliitto tarvitsee sinun äänesi liittovaaleissa. Puuliiton liittovaa- valtuustoon ja työttömyyskassan lit pidetään postivaaleina 17.–30.9.2014. Tule edustajistoon. Valittu valtuusto ja mukaan tekemään muutosta ja äänestä edus- edustajisto valitsevat Puuliiton ja tajat liiton korkeinta päätösvaltaa käyttävään valtuustoon sekä työttömyyskassan edusta- Puukassan hallitukset, liiton pu- jistoon. heenjohtajan sekä sihteerin. JYRKI ALAPARTANEN Jyrki Alapartanen Näihin Puuliiton liittovaaleihin osallistuu kaksi hallitustensa esityksestä. Lisäksi valtuusto vaaliliittoa: tämän lehden julkaissut Vahvasti päättää tärkeät asiakirjat liiton edunvalvonnal- jäsenten asialla -vaaliliitto, joka edustaa va- lisesta ja järjestöllisestä linjasta. semmistoa, keskustaa ja sitoutumattomia sekä Yhteistyövaaliliitto, joka edustaa sosi- Vahvasti jäsenten asialla -vaaliliiton ehdokas- Julkaisija aalidemokraatteja. Vahvasti jäsenten asialla listalla on vahva edustus eri alojen ammattilai- Vahvasti jäsenten asialla -vaaliliitto -vaaliliitolla on yhteensä 196 ehdokasta, ja sen sia ympäri Suomea. Vaaliliittomme tavoittelee tunnuksena vaaleissa on Vaaliliitto A. Puuliittoa, joka on jäsenten näkökulmasta vah- Vastaava päätoimittaja va vaikuttaja työelämän asioissa, ajaa jäsenten Jyrki Alapartanen Vaaleissa valitut edustajat päättävät esimerkik- oikeuksia ja parantaa heidän elintasoaan kai- Toimittaja Veera Nuutinen si liiton ja osastojen säännöistä, jäsenmaksun killa käytettävissä olevilla keinoilla. Ulkoasu ja taitto Malla Vartiainen määrästä ja siitä, mihin jäsenmaksutulot käy- Kannen kuva Janica Karasti tetään. Liiton valtuusto ja kassan edustajisto Haluamme, että kaikkien sopimusalojemme päättävät myös mahdollisista liittofuusioista työntekijät voivat ongelmia kohdatessaan luottaa liittoon, joka hoitaa sille kuuluvat teh- Haluamme, että kaikkien sopimusalojemme työntekijät voivat ongelmia kohdatessaan luottaa liittoon, joka hoitaa sille kuuluvat tehtävät. Piirros (s. 5) Timo Takkunen Toimitussihteeri tävät. Haluamme Puuliiton, jonka toiminnan Susanna Patrikainen perustana ovat jäsenten tasavertaisuus, yksi- Painopaikka Kaleva Oy, Oulu lön mahdollisuus vaikuttaa ja yhteisöllisyyden Painosmäärä 34 000 kpl vahvistaminen liiton toiminnassa. Liittomme arvoperustan tulee nojata vahvasti oikeudenmukaisuuteen, rehellisyyteen ja suvaitsevaisuuteen ja tunnustaa jäsenvaaleissa osoi- VAALILIITTO A 3 Lyhyemmät työpäivät, elävänä eläkkeelle Päämääränä muutos Vahvasti jäsenten asialla –vaaliliiton päämääränä tulevalla valtuustokaudella on muutos. Jokainen vaaliliitolle osoitettu ääni tuo mahdollisuuden muutokseen lähemmäksi. Ole muutoksentekijä ja äänestä! Moni on mediaa seuraamalla varmasti huomannut, että Suomen • Kaiken liiton toiminnan tulee • Liiton toiminnan tulee olla valtapuolue Kokoomus ja sen lä- tähdätä jäsenten etujen ajami- läpinäkyvää kautta linjan. Jä- heinen kumppani Elinkeinoelämän seen. Puuliiton tulee suunnata sendemokratian on toteuduttava keskusliitto (EK) haluavat kiivaasti voimavaransa yhdessä päätetty- työpaikkatasolta ammattiosastoi- nostaa eläkeiän alarajaa. jen tavoitteiden toteuttamiseen. hin ja liiton ylimpään päätöksente- Tämä on sinänsä ymmärret- Resursseja ei saa tuhlata sisäiseen koon saakka. Jäsenmaksut tulee tävää, koska suomalaiset elävät kilpajuoksuun. käyttää huolella, rehellisesti ja oi- keskimäärin yhä pidempään ja elä- keudenmukaisesti. kevuosia kertyy enemmän. Fakta • Liitosta on tehtävä entistä vah- on kuitenkin myös se, että raskaan vempi edunvalvoja. Vaaliliitto pai- • Liitto on jäsenten oma liike, ei fyysisen työn tekijöille jo nykyisen nottaa tiukkaa otetta työpaikkojen vakuutusyhtiö. Jokaisella jäse- eläkeiän saavuttaminen on usein sekä kaikille yhdenvertaisten työ- nellä on oikeus omaan yhteiskun- utopiaa – kuin kaukainen ranta, suhteen ehtojen ja toimeentuloon nalliseen vakaumukseen ja oikeus jonne saakka kolhuja saanut vene kaikki irti, kun vielä pystytään? Vai riittävän palkan puolustamiseksi. vaikuttaa. Vaaliliitto haluaa edis- ei koskaan tule pääsemään. haluammeko yhteiskunnan, jossa Toimiva alueorganisaatio edellyt- tää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä jokainen työskentelee kykyjensä ja tää aktiivien jaksamiseen ja kou- nykypäivän muodoissa. Vaaliliiton män tuore puheenjohtaja Arto jaksamisensa mukaan? lutukseen panostamista. Turvallis- edustajat ovat rohkeita ilmaise- Satonen lisäsi vettä myllyyn kesä- ten työpaikkojen edellytyksenä on maan mielipiteensä ja tuomaan kuun lopulla: hän esitti, että suo- työttömiä mutta päteviä ja työhalui- vahva työsuojeluosaaminen. esille jäsenistön tarpeet. malaisten työaika pitäisi palauttaa sia ihmisiä. Nykyaikaisessa yhteis- 8 tuntiin päivässä. Käytännössä kunnassa työtä tulisi jakaa eikä li- • Liiton on muututtava ajan mu- • Liitto on kansainvälinen ja so- tämä tarkoittaisi jo nyt 8 tunnin sätä. Työaikoja pitäisi siis lyhentää, kana ja muutos lähtee edustaji- lidaarinen. Kansainvälisellä vai- työpäivää tekeville pekkaspäivien ei pidentää. en valinnasta. Vaaliliitto on valmis kuttamistyöllä on yhä tärkeämpi hautaamista ja nyt 7,5 tunnin työ- nostamaan kissan pöydälle, rikko- merkitys jäsenistön edunvalvon- aikaa tekeville päivittäisen työajan kaan laskea, koska työn tuotta- maan vanhoja rajoja ja tekemään nan kannalta. Vaaliliitto puolustaa pidennystä. Kilpailukyky – hallelu- vuus tehtyä tuntia kohden kasvaa rohkeita liikkeitä. Asiat eivät muu- heikommassa asemassa olevien ja! – vaatisi meitä tekemään enem- lyhyemmällä työajalla. Tästä on tu, jollei niistä puhuta. etuja tarvittaessa yli sopimusalo- män töitä. lukuisia tutkimuksia ja hyviä koke- jen ja maiden rajojen. Tuntuu uskomattomalta, että muksia. Työaikoja lyhennettäessä Kokoomus ehdottaa samaan ai- kaikki siis voittavat. kaan työajan pidennystä ja eläkeiän nostoa. Vuorotteluvapaan ehtoja on panostaa tosissaan työym- on jo kiristetty 1.9.2014 lähtien. päristöasioihin ja antaa ihmisille Haluammeko mahdollisuus Kokoomuksen eduskuntaryh- yhteiskunnan, Riina Simonen Suomessa on satoja tuhansia Ansiotason ei tarvitsisi kuiten- Paras keino pidentää työuria vuorotteluvapaa- jossa palkkatyö on ainoa elämän seen, osa-aikatyöhön ja kevennet- tarkoitus ja jossa ihmisestä otetaan tyyn työhön silloin, kun siihen on tarvetta. Lisäksi työnantajien on Janica Karasti Nykyaikaisessa yhteiskunnassa työtä tulisi jakaa eikä lisätä. Työaikoja pitäisi siis lyhentää, ei pidentää. tarjottava töitä palkkatyötä vailla oleville riippumatta siitä, minkä ikäinen työnhakija on kyseessä. Sekä nuoret että iäkkäät työntekijät kokevat työpaikoilla ja työnhaussa ikäsyrjintää. RIINA SIMONEN Puu- ja erityisalojen liiton sosiaalisihteeri VAHVASTI JÄSENTEN ASIALLA 4 Tehokas työsuojelu vaatii enemmän voimavaroja Työsuojelun tavoitteena on tukea työntekijöiden työkykyä takaamalla turvalliset ja terveelliset työolot. Kun työsuojelu on järjestelmällinen osa jokapäiväistä työntekoa, on työpaikalle helppo luoda yhteisiä työsuojelukäytäntöjä ja toimintatapoja. huollon toimipisteiden on esimerkiksi oltava tarpeeksi lähellä työpistettä, jotta hoitoon pääsee tarvittaessa nopeasti. Myös työterveyshuollon jatkuvaan kilpailutukseen on syytä kiinnittää huomiota, sillä työterveys- Tämä vaatii pikaista korjaamista, sillä työ- huollon laatu heikkenee, jos terveyspal- suojelusta muun työn ohessa vastaaminen veluiden tuottaja vaihtuu usein eikä tunne johtaa työntekijän ylikuormittumiseen. hyvin työpaikan olosuhteita. Työpaikoilla toimivien työsuojeluvaltuu- Työsuojeluvaltuutettujen saama korva- tettujen osaamista voidaan parantaa lisää- us tulee nostaa samalle tasolle kuin luotta- mällä työsuojelukoulutuksia ja työsuojelun musmiesten korvaus. Työpaikoilla tarvitaan ajankohtaispäiviä. Koulutuksia on mahdol- myös nykyistä enemmän yhteistyötä työ- lista järjestää myös yhdessä muiden liitto- suojeluvaltuutettujen ja työnantajan välillä. jen kanssa. Kaikille Puuliiton jäsenille tulisi Yhteistyötä voidaan vahvistaa lisäämällä järjestää vuosittain kaksi päivää työsuoje- työehtosopimuksiin säännölliset yhteiset lukoulutusta, joka on kirjattava työehtoso- työsuojelutapaamiset työpaikoilla ja mai- Koska työsuojelu on keskeinen osa hyvää pimuksiin tai lakiin. ninta, jonka mukaan myös työsuojeluval- työelämää ja työympäristön turvallisuuteen tuutettu on mukana yt-neuvottelukunnassa. liittyviä asioita on runsaasti, Puuliiton tulisi olla lakisääteistä vähimmäistasoa parempi, lisätä työsuojelun resursseja. Liitolla on liian toimiva työterveyshuolto, ja sen toteutumi- vähän työsuojelusta vastaavia työntekijöitä. sen valvontaa on parannettava. Työterveys- Puuliiton aloilla toimivilla yrityksillä pitää Ay-liike tarvitsee myös siirtolaiset jäsenikseen EERO KIRJAVA (1967-2014) Puu- ja erityisalojen liiton työympäristösihteeri tuu vielä toistaiseksi ryhmäkanneoikeus, jonka turvin se voisi puolustaa niitä, jotka eivät itse halua tai voi ottaa riskiä kannella rikkomuksista. Siksi ay-liike tarvitsee jäsenikseen myös ul- komaalaistaustaiset palkansaajat. Suomen väestönkasvu perustuu jo nyt suurimmalta osin Siirtolaisinstituutin arvion mukaan eri puolilla Nyt muuttoliikkeen suunta on kääntynyt. maahanmuuttoon. Koska siirtolaisten osuus maailmaa asuu ainakin 1,5 miljoonaa ihmis- Sekä maahanmuuttajien että ulkomailta Suo- tulee väestöennusteiden mukaan kasvamaan, tä, joiden juuret ovat Suomessa. Aikoinaan meen tulevien keikkatyöläisten määrä kasvaa suomalainen sopimusjärjestelmä on paikoin Suomesta muutettiin muualle paremman toi- vuosi vuodelta. vaarassa murentua, jos ulkomaalaistaustaiset meentulon perässä. Monella meistä onkin su- jäävät suurena joukkona sen ulkopuolelle. vussamme tai tuttavapiirissämme Ruotsiin tai nusteet vuoden 2050 maahanmuuttajamääristä muualle muuttanut henkilö. vaihtelevat 700 000 tulijasta jopa 1,3 miljoonaan. asioita ajamalla ammattiliitot pystyvät valvo- Yli puolet meille muuttavista saapuu vapaan liik- maan työehtojen toteutumista tehokkaasti ja kuvuuden perusoikeuden mahdollistamana toi- suojaamaan jäsentensä työpaikkoja. Onnis- sista EU-maista. Ylivoimaisesti suurin osa heistä tuakseen tässä liitot tarvitsevat kaikki jäsenet kuuluu nuoreen, työikäiseen väestönosaan. tuekseen. Ulkomaalaistaustaisen työntekijän asema on Suomessa valitettavan usein heikko ja maas- kallistasolla, siellä missä työtä tehdään. Ulko- sa oleskelu työnantajasta riippuvaista. Selviy- maalaistaustaisten työntekijöiden työtoverit, tymiskeinona on nöyryys, ei omien oikeuksien luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja am- puolesta taistelu. Suomalaisten on ehkä vaikea mattiosastojen toimihenkilöt ovat avainase- kuvitella pelkoa, jota siirtolaistyöntekijä voi tun- massa palkkojen ja työehtojen polkumyynnin tea, jos hänen lähtömaastaan puuttuvat työn- vastaisessa työssä, sillä he voivat levittää par- tekijän asemaa turvaavat lait ja ammattiliittoon haiten tietoa ay-oikeuksista ulkomaalaistaus- kuuluminen saattaa olla jopa hengenvaarallista. taisille työtovereilleen. Riikka Vasama Tilastokeskuksen ja Siirtolaisinstituutin en- Vain kaikkien Suomessa työskentelevien Ammattiliittojen vahvuus on edelleen pai- Kaikille Suomessa työskenteleville kuuluvat samat oikeudet ja työehdot kansalaisuudesta ja lähtömaasta riippumatta. Ammattiliitoilta puut- RIIKKA VASAMA Puu- ja erityisalojen liiton kansainvälinen sihteeri VAALILIITTO A 5 tisanovat kilpaa työntekijöitään Eduskunnan on reagoitava metsäalan harmaaseen talouteen tuotannollisin ja taloudellisin syin, viimeisimpänä Stora Enso ja muutamat metsänhoitoyhdistykset. Lisäksi maan hallituksella on valmistelussa kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus. Lakiin sisältyvä metsänuudistamisen tukemisen lopettaminen tarkoittaisi Metsäala on murroksessa. Metsäyhtiöt kilpailuttavat urakoitaan, ja ne saa hoitaakseen halvimman tarjouksen tehnyt yritys riippumatta siitä, soveltaako se Suomen työlainsäädännön ja työehtosopimusten määräyksiä. Niinpä Puuliitto onkin asettanut saartoon useita metsäpalveluyrityksiä, jotka käyttävät alipalkattua ulkomaista työvoimaa. useiden työpaikkojen häviämistä metsäaloilta. Se vaikuttaisi varsinkin Pohjois-Suomeen. Harri Häkkinen Kiistelty lakiesitys Metsähalli- tuksen metsätalouden yhtiöittämi- kanneoikeuden kirjaamista lakiin, sestä saataneen maan hallituksen jotta liitot voisivat valvoa myös käsittelyyn loppukesästä. Edus- ”sen hiljaisen työntekijän” työ- ja kunnan tulee ottaa asiat omiin palkkaehtoja. käsiinsä ja tehdä selväksi valtion kanta sen kansallisomaisuuden on yleistynyt myös maatalousaloil- hoitamiseen sekä harmaan talou- la. Näiden ongelmien selvittämi- Alipalkatun työvoiman käyttö Metsäteollisuus vastustaa kaikkia koska sen mukaan alalle tarvitaan den torjuntaan. Metsiemme taso- seksi ja kitkemiseksi eduskunnan toimia, joilla tätä Suomeen hiipinyt- lisää työvoimaa. Samaan aikaan kas hoito on vaarassa, jos met- tulee lisätä aluehallintoviraston re- tä harmaata taloutta ja palkkojen metsätyönantajat sätyöt siirtyvät halpatyövoimaa sursseja. polkemista pyritään kitkemään. Vii- käyttäville yrityksille. meksi tämä nähtiin, kun Metsäte- Ammattiliittojen on toimittava muuttaa niin, että työehtojen val- päättäväisesti sitä vastaan, että vonta voidaan ulottaa myös met- metsä- ja maatalousalojen työt sä- ja maatalousalojen alihankki- teetetään epämääräisillä yrittäjil- jayrityksiin. Alipalkatun työvoiman käyttö on yleistynyt myös maatalousaloilla. ollisuus ja Metsähallitus vesittivät metsäalan uuden työehtosopimuksen viime metreillä. kuitenkin Metsäteollisuus vaatii metsä- ir- lä. Puuliiton tulee ajaa yhdessä SAK:n alan koulutusta uudistettavaksi, kanssa ammattiliittojen Lisäksi tilaajavastuulakia tulee HARRI HÄKKINEN Puu- ja erityisalojen liiton työehtosihteeri Lue lisää, ksentekijä ole muuto ! ja äänestä Timo Takkunen i lit.f a a v u u www.p VAHVASTI JÄSENTEN ASIALLA 6 Jäsenet tarvitsevat turvakseen kattavat aluepalvelut Puuliiton sopimusalojen työpaikoilla on käynnissä merkittävä pirstaloituminen. Monella työpaikalla ei ole enää entisissä määrin luottamusmies- tai työsuojeluorganisaatiota hoitamassa arkisia asioita. Luottamusmiehet ovat tukalassa tilantees- sa myös siksi, että työnantajat esittävät entistä enemmän vaatimuksia työolojen tai palkkojen heikentämisestä. Aluetoimitsija voi pelkällä läsnäolollaan rauhoittaa työnantajien hurjimpia aikeita. Edellä kuvaamistani rakennemuutoksista Kumpi on sinulle tärkeämpää: liiton palveluiden keskittäminen vai koko Suomen kattavat jäsenpalvelut? huolimatta Puuliitossa on 2000-luvun aikana keskitetty aluetoimistojen palveluja ja lisätty aluetoimitsijoiden työtehtäviä. Jäsenistöltä ja luottamushenkilöiltä saadun arkisen palaut- Pienten yrityksen työntekijät kohtaavat kui- teen perusteella suunnan tulisi olla päinvas- tenkin työsuhdeongelmia suuremmalla toden- tainen, ja aluetoimistoilla pitäisi olla enemmän näköisyydellä kuin suurissa organisaatioissa työntekijöitä. työskentelevät. Työpaikkojen ongelmat ja eri- mielisyydet liittyvät useimmiten työehtosopi- tasa-arvoa ja hyvää jäsenpalvelua on se, että muksen tulkintaan, palkkoihin, työolosuhteisiin liiton palvelut löytyvät omalta alueelta, ja jä- tai työterveyshuoltoon. senet voivat hoitaa asioitaan tarvittaessa myös kasvotusten. Ongelmia ratkoessaan jäsen löytää usein Usein kuulee sanottavan, että todellista turvakseen liiton aluepalvelut. Aluetoimiston Jos Puuliitto aikoo säilyttää asemansa vah- arkista työtä on kaikkein heikoimmassa ase- vana edunvalvojana, kurssi on käännettävä massa olevien jäsenten edunvalvonta ja neu- aluepalveluiden karsimisesta niiden paranta- vonta. miseen. Kaiken liiton toiminnan tulee tähdätä Liiton aluepalvelut ovat myös luottamus- jäsenten etujen ajamiseen. Puuliiton on suun- miesten tuki ja apu edunvalvontatyössä. Hei- nattava voimavaransa tämän tavoitteen toteut- dän työnsä on muuttunut entistä haastavam- tamiseen, eikä esimerkiksi poliittisten ryhmien maksi, koska edunvalvontatehtävät vaihtuvat väliseen kilpajuoksuun. kiihtyvällä vauhdilla. Juha Lyytinen Liittovaaleissa valittava uusi valtuusto tu- lee olemaan seuraavalla vaalikaudella arvova- Aluetoimiston arkista työtä on kaikkein heikoimmassa asemassa olevien jäsenten edunvalvonta ja neuvonta. linnan edessä: säilyttääkö Puuliitto kattavan Tunnen laajasti Vahvasti jäsenen asialla aluepalvelu- ja osastoverkostonsa vai siirtyykö -vaaliliiton ehdokkaita, ja siksi uskallan väittää: se entistä keskitetympään malliin? kun annat äänesi jäsenten näköiselle vaaliliitol- le, jäsenet tulevat olemaan etusijalla. Vahvasti Sinä, liiton äänioikeutettu jäsen voit vaikut- taa tähän äänestämällä liittovaaleissa. Kumpi jäsenten puolella! on sinulle tärkeämpää: liiton palveluiden keskittäminen vai koko Suomen kattavat jäsenpalvelut? Tykkää meistä Facebookissa JUHA LYYTINEN Puu- ja erityisalojen liiton Itä-Suomen aluetoimitsija www.facebook.com/puuvaalit VAALILIITTO A 7 Uudistettu yhteistoimintalaki ei vastaa työntekijöiden tarpeita Työpaikkojen yhteistoiminta perustuu työnantajan ja työntekijöiden keskinäiseen neuvotteluun. Sen tarkoituksena on kehittää yritysten toimintaa ja työolosuhteita sekä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin. Yhteistoimintalain mukaan työn- että uudistus ei ole toteutunut ha- pyritään nopeuttamaan henkilös- yhdenvertaisesti kaikkia työnte- antajalla on velvollisuus neu- lutulla tavalla. tön vähentämistä sellaisissa ti- kijöitä. Siksi lakiin on kirjattava, votella lanteissa, joissa vähentämistarve että työnantajan on maksettava työntekijöiden kanssa Luottamusmiesten ja jäsenten suunnitelmista, jotka vaikuttavat kanssa keskusteltuani olen tul- tulee akuutisti vastaan. irtisanomilleen työntekijöille irtisa- henkilöstön asemaan suoraan tai lut siihen johtopäätökseen, että nomisajan palkan lisäksi muutos- epäsuorasti. Lakia sovelletaan lain uudistaminen ei tuonut siihen talain 8. luku on turvapakettina yrityksessä, jossa työskentelee työntekijöiden toivomaa mahdol- tarkoitettu neuvot- irtisanomisajan säännöllisesti työsuhteessa vä- lisuutta vaikuttaa yritysten pää- teluvelvoitteeksi hintään kaksikymmentä henkilöä. töksentekoon silloin, kun ne ovat tilanteessa, jossa Suomen kaikkien yritysten yli 1,3 ajankohtaisia. työnantajalla miljoonasta työntekijästä vajaat Kun yrityksissä neuvotellaan tiedossa 900 000 kuuluu yhteistoimintalain työvoiman vähentämisestä, pää- nollinen tai talou- piiriin. tökset on yleensä tehty jo ennen dellinen työvoiman Tutkimukset osoittavat, että yhteistoimintaneuvotteluiden vähentämistarve. tuottavan ja tehokkaan työn taus- aloittamista. Irtisanomisista, lo- Neuvotteluiden talla on työpaikan hyvä luottamus- mauttamisesta tai osa-aikaistami- jälkeen työnanta- ympäristö. Tästä voidaan päätellä, sesta neuvotteleminen tällä tavalla jan on yksilöidysti että yhteistoimintalaki on tarpeel- on farssi, työntekijöiden näkökul- ja tarkasti kerrot- Todellisuudessa yhteistoimin- on tuotan- On myös yleistä, että yrityksissä käydään varmuuden vuoksi neuvottelut seuraavan vuoden lomauttamis- tai irtisanomistarpeesta tietämättä todellista, konkreetista tarvetta. palkkaa vastaava summa. Näin toimitaan jo nyt, kun irtisanotaan yritysjohtoa, vaikkakin johtajien kultaiset kädenpuristukset ovat toki moninkertaisia palkkaan verrattuna. Lakimuu- linen työväline toi- masta jopa ih- tava minaan kehittämi- misarvoa alen- lopullinen päätös. tos selle yrityksissä. tavaa. On sekä Jos työnantaja ei sekä irtisanomi- henkilöstölle et- kykene tekemään päätöstä, on sia että ennenaikaisia yhteistoi- tä yritysjohdol- uudet neuvottelut käytävä, kun mintaneuvotteluja. le turhauttavaa todellinen vähentämistarve on tie- Yhteistoimintalaki uudistettiin vuonna 2007. Uudistuksen taustalla Nyt seitsemän vuotta myöhemmin ja vuonna 2008 alkaneen talouskriisin jälkeen on valitettavasti todettava, että uudistus ei ole toteutunut halutulla tavalla. neuvotella val- neuvottelun dossa. miiksi päätetystä asiasta. yleisiä monissa yrityksissä, mutta On myös yleis- niiden sisältö ja korvausten taso tä, että yrityksis- ovat riittämättömiä. Yhteistoimin- sä käydään var- talakiin tulisikin kirjata nykyistä muuden vuoksi vahvemmin työnantajaa koskevat pahensivat. neuvottelut seu- muutosturvavelvoitteet, joilla se Nyt seitsemän raavan vuoden velvoitetaan edistämään irtisanot- vuotta myöhemmin ja vuonna lomauttamis- tai irtisanomistar- tujen työntekijöiden työllistymistä. 2008 alkaneen talouskriisin jäl- peesta tietämättä todellista, konk- Muutosturvavelvoitteiden keen on valitettavasti todettava, reetista tarvetta. Tällä menettelyllä irtisanomispakettien tulee koskea oli tarve päästä irti historian lakiin lyömästä irtisanomislain leimasta, jota 1990-luvun laman laajat irtisanomiset vähentäisi Irtisanomispaketit alkavat olla ja JYRKI ALAPARTANEN Puu- ja erityisalojen liiton sihteeri 8 MEKAANINEN METSÄTEOLLISUUS 2 Ahola Hannu Sahatyöntekijä Vatjusjärvi 9 Heikkala Matti Trukinkuljettaja Pudasjärvi 3 4 Ahtiala Kari Kai Ahvenranta Sähköasentaja Sastamala 10 Huhtaniemi Kari Koneenkuljettaja Järvelä Viilusorvari Hirvensalmi Hänninen Jukka Härkänen Tiia-Mari 30 Kokkonen Tuula Eriksson Simo Grönholm Pasi Sit. Hakala Heikki Hannila Kaj-Erkki 13 14 15 Hyppölä Tiina Hyrynkangas Kai Hyttinen Anna-Liisa Sähköasentaja Pori Tehdastyöntekijä Heinola 19 Höylä Terjo Sahatyöntekijä Pori Vanerinvalmistaja Lappila 20 Juvonen Seppo Sahaaja Trukinkuljettaja Lusi Puuseppä Harjavalta Höyläri Hoisko Puuseppä Kuopio 21 22 Tehdastyöntekijä Latoja Kerimäki Sahatyömies Hankasalmi Kuivaamon vuorovalvoja Hummovaara Elementintekijä Ylistaro Järvi Veijo Jääskeläinen Kari 24 25 26 27 28 29 Karhu Mika Karvinen Hannu Kauppi Tarmo Keränen Kauno Kettunen Jukka Kiiskinen Matti Sahatyöntekijä Kymönkoski Liimapuun valmistaja Keitele Sorvari Savonlinna Rimottaja Välijoki 31 32 33 Koskela Jani Koski Ville Kuitunen Anna-Maria Sahatyöntekijä Taivalkoski 35 Kuitunen Timo Köri Matti-Pekka Vanerityöntekijä Mikkeli Vanerityöntekijä Pakkaaja Mikkeli 38 39 40 41 Latukka Juha-Matti Lauri Arbo Leinonen Heikki Leppänen Veikko Konepuuseppä Hyllykallio 37 Lappalainen Mikko Sahatyöntekijä Kalajoki Sahuri Kyrö Laitosmies Alavieska CNC-työstäjä Savonlinna 34 Terämies Parkano Leikkaaja Savonlinna Trukinkuljettaja Iisalmi 8 Huvinen Kimmo Sit. Häkkinen Kari Elementintekijä Sonkajärvi 7 Huusko Risto Sahatyöntekijä Vuokatti 18 Kainulainen Pasi Sit. 6 12 17 23 5 11 16 Hannula VAHVASTI JÄSENTEN ASIALLA Laitosmies Kemi Sähköasentaja Hamina Sahatyöntekijä Joensuu 36 Lahtinen Seppo Linjanhoitaja Lahti Vanerityöntekijä Vihtavuori 42 43 Luttinen Marko Ikkunatyöntekijä Tavastkenkä Mahlamäki Raimo Höyläämötyöntekijä Närpiö VAALILIITTO A MEKAANINEN METSÄTEOLLISUUS 44 45 46 47 48 Markkanen Isto Metso Juha Metso Olavi Mikkola Ari Myllys Stina Tuotannon varamies Varkaus 51 Männistö Reijo Tukinlajittelija Luvia 58 Perkiö Niko Sahuri Lohja 53 54 Määttä Ari Neste Jouni Nousiainen Maritta Sahatyöntekijä Posio 56 Nousiainen Matti Pannula Markku Elementtityöntekijä Pyhäjoki 61 62 Piipari Paavo Piippolainen Vuokko Puittinen Jonne Pynnönen Pasi 66 Räsänen Saku Sahatyöntekijä Kemi Rautio Juha Sunds-sahaaja Savonlinna 73 Sallila Lauri Tuotantotyöntekijä Pietarsaari Rimoittaja Lieksa 67 68 Repo Minna Riihimäki Niko Tuotantotyöntekijä Simpele 74 Salo Veli Sahatyöntekijä Pyhäntä 75 Siekkeli Simo Mäki Markku Sahatyöntekijä Pori 55 60 65 72 Suolahti Kuivaaja Kesälahti 59 Vanerityöntekijä Operaattori Mikkeli Laitosmies Renko Puuseppä Kärsämäki 52 Varastonhoitaja Lusi Rautanen Erkka Laaduttaja Iisalmi 49 Trukkikuski Oksakoski 63 Pyy Risto 50 Mäläskä Ari Elementtityöntekijä Kemi 57 Peltola Jouni Trukinkuljettaja Mänttä 64 Rahkonen Pertti Puuseppä Kinkomaa Vanerityöntekijä Mikkeli Elementtityöntekijä Suolahti 69 70 71 Romsi Olavi Ronkainen Harri Ruonakoski Toni Kuljetuslavantekijä Lautiosaari Iisalmi Trukinkuljettaja Lahti 76 77 78 Siltaoja Marko Tukkikoneenkuljettaja Vastila Vanerinvalmistaja Järvelä Pyöräkuormaajan kuljettaja Lappi Viilutyöntekijä Selänpää Elementintekijä Isojoki Sohlman Olli Saumaaja Konginkangas Tattari Esko 79 80 81 82 83 84 85 Turunen Tiia Vahertimo Petro Valkonen Esa Väkiparta Jouni Väätäinen Ari Tauriainen Mika Sahatyöntekijä Kuusamo Vanerityöntekijä Huutomäki Jalasjärvi Asettaja Savonlinna Ehdokkaista lisää verkkosivuillamme 9 Väisänen Jani Työsuojeluvaltuutettu Äänekoski Elementtinaulaaja Mäntsälä www.puuvaalit.fi Lappila Huoltomies Iisvesi 8 Puusepän- ja veneenrakennusteollisuus, harja- ja sivellinteollisuus 171 172 Aaltonen Tero Ahola Jorma Teollisuustyöntekijä Juornaankylä 178 Hirvi Tapio Puuseppä Kannus Verhoilija Kausala 173 174 175 176 177 Annala Esa Aukeala Harri Granat Tapani Haapanen Marjut Henriksson Tiina 182 183 184 Julin Benita Jäppinen Tomi Huonekalutyöntekijä Pieksämäki 179 180 Hirvonen Maire Härmäaho Hannu Sivellintyöntekijä Kerava Puuseppä Loimaa Puuseppä Sastamala 181 Jokela Hannu Puuseppä, pakkausvalmistaja/ varastomies Tampere 185 186 187 188 Kaikkonen Jouni Kallio Timo Katajamäki Reijo Keto Simo Puuseppä Haapavesi Puuseppä Littoinen 192 193 Komsi Kari Koskela Kimmo Prässäri Jurva 199 Mäenpää Jari Kunnossapitovastaava Rutava Puuseppä Lahti Puuseppä Raanujärvi Konepuuseppä Härmä Puutyöntekijä Loimaa Koneenhoitaja Muhniemi Forssa Järvi Jori Veneenrakentaja Kokkola 189 190 191 Kinnari Juha Puuseppä Jurva Talonmies Punkalaidun Sähköasentaja Kokkola Koivula Pauli Sit. Huonekaluverhoilija Kurikka Kokkarinen Juha 194 195 196 197 198 Lehtinen Arto Lempinen Hanne Mensonen Jari Mourujärvi Marita Laitinen Risto Konepuuseppä Littoinen 200 201 Mäki Petri Männikkö Jari Puuseppä Ruovesi VAHVASTI JÄSENTEN ASIALLA Puuseppä Lumijoki Konepuuseppä Mänttä 202 Mäntylä Nina Trukinkuljettaja Lahti Puuseppä Masku Vaihetyöntekijä Varkaus Konepuuseppä Palokka Viimeistelijä Posio 203 204 205 Niemi Mika Nieminen Eero Paananen Veli Laminointityöntekijä Kalajoki Uretaanivalaja Varastotyöntekijä Lahti Maalari Siilinjärvi Puusepän- ja veneenrakennusteollisuus, harja- ja sivellinteollisuus 206 Palmroos Janne Puuseppä Pihtipudas 207 208 209 Parkkinen Heli Peltomaa Eero Perälä Jukka Parketinvalmistaja Toivala Puutyöntekijä Kilvakkala Puuseppä Kauhajoki 213 214 215 216 Päivärinta Seppo Rahkola Kai Rajakari Matti Rajala Matti Verhoilija Lahti 220 Ridell Jouko Puuseppä Kalajoki Varastomies Nummela Laminoitsija Kumila 210 211 212 Pitkämäki Veikko Puntanen Mikko 217 218 219 Rantanen Jaana Rantonen Jaana Sit. Reitti Rauno Petäys Marko Verhoilija/ liimari Kurikka Maalaamotyöntekijä Hollola Veneenkasaaja Karhi Asentaja Raisio Puuseppä Haapajärvi 222 223 224 225 226 Ripson Lea Ruotsalainen Kimmo Räsänen Helena Saarinen Asko Savolainen Pirjo Siironen Petri Sit. 232 233 227 228 229 230 231 Suksi Timo Timonen Roni Turunen Jukka Varis Jukka Ruiskulaminoitsija Kiikala Kalusteasentaja Siilinjärvi Puuseppä Syväniemi Veneenrakentaja / Båtbyggare Pietarsaari / Jakobstad Veneenrakentaja Karleby Puuseppämestari Orivesi 221 Puuseppä Oulu Storbacka Tommy 9 Kokoaja Nummela Puuseppä Lapinlahti Lastaaja Alavus Höylääjä Purnujärvi Ompelija Lahti Vattulainen Esko Listoituskoneenhoitaja Nastola CNC-poraaja Himanka Västinsalo Minna Tuotantotyöntekijä Mäyry Ehdokkaista lisää verkkosivuillamme www.puuvaalit.fi Puuliiton vaalit 17. - 30.9.2014 Muista äänestää! 8 Metsä-, metsäkone- ja taimitarha-ala, turvetuotanto- ja turveteollisuusalat sekä bioenegia-ala 295 296 297 298 Ahonen Pauli Alaoja Sirpa Sit. Siemenkeskustyöntekijä Rovaniemi Ehrukainen Reima Haataja Markku Sit. 299 300 301 302 303 Heikkinen Hannu Hirvonen Aarne Hänninen Ville Isosalmi Antti-Veikko Järvinen Nils 294 Aarnio Pekka Metsuri Leivonmäki Metsäkoneenkuljettaja Petäjävesi Metsäkoneenkuljettaja Pöljä Metsuri Säimen Metsäkoneenkuljettaja Haukivuori Metsuri Onkamo Metsuri Ulvila Metsuri Vieremä Metsuri Kokemäki 304 305 306 307 Kinnunen Pasi Kontinen Reijo Korkalainen Aimo Kotala Esa Metsuri Vihti Metsäkoneenkuljettaja Pihtipudas 309 310 311 312 313 Lahti Ari Lehtonen Heikki Luusua Tapio Työkoneenkuljettaja Eno Kuukasjärvi Esko Metsuri Rovaniemi Metsuri Kolari Körkkö Teuvo Metsäkoneenkuljettaja Kuosku Metsuri Rautavaara Koneenkuljettaja Rauma Metsuri Lyly 308 Kumpulainen Matti Metsuri Kotalankylä Metsä-, metsäkone- ja taimitarha-ala, turvetuotanto- ja turveteollisuusalat sekä bioenegia-ala 314 Moilanen Kaarlo Sit. Metsuri Puhoskylä Pennanen Timo Turvetyöntekijä Pielavesi 316 Möttönen Janne Nokela Markku 320 321 322 Pollari Kari Pulkkinen Markku Pyykkönen Kari Metsäkoneenkuljettaja Suomussalmi 319 Metsäkoneenkuljettaja Veteli 324 Tuisku Arto Metsuri Rovaniemi 317 315 Nurmi Niko Prosessinhoitaja Turenki Metsätyömies Kuopio Salmela Reijo Metsäkoneenkuljettaja Kemijärvi 326 327 Vallintaus Hannu Våg Voitto 325 Tyrväinen Seppo Ojala Sauli Metsäkoneenkuljettaja Hamina 323 Metsuri Ruhtinansalmi Metsuri Rautavaara Taimitarhatyöntekijä Joroinen 318 Metsäkoneenkuljettaja Jämsä Metsuri Hiidenniemi Ehdokkaista lisää verkkosivuillamme www.puuvaalit.fi Puuliiton vaalit 17. - 30.9.2014 Muista äänestää! 9 8 Maatalous-, puutarha- ja viherala, ravi- ja ratsastusala, turkis- ja rehukeskusala sekä golfala 362 363 364 365 Alatalo Jaana Sit. Anastasiadis Renos Helminen Riitta Kapiichuk Oleksandra 367 368 369 370 Eläintenhoitaja Oulu Kiviluoma Juha-Matti Kasvihuonetyöntekijä Teuva 372 Nyman Jussi Ympäristönhoitaja Järvenpää Viherrakentaja Helsinki Kuutok Leida Kasvihuonetyöntekijä Joroinen Tallityöntekijä Urjalankylä Laaksonen Timo Kuorma-autonkuljettaja Tuusula 373 374 Ojala Erja Rauma Veli-Matti Puutarhatyöntekijä Jalasjärvi Kaustinen Karjanhoitaja Alavus Laurikainen Ulla Kasvihuonetyöntekijä Juva 366 Karvonen Katja Puutarhatyöntekijä Iisalmi 371 Leskinen Kaisa Ratsastuksenohjaaja Kempele 375 376 Suojama Niilo Vokkolainen Jenni Golfkentänhoitaja Turku Tallimestari Kirkkonummi Ehdokkaista lisää verkkosivuillamme www.puuvaalit.fi Puuliiton vaalit 17. - 30.9.2014 Muista äänestää! VAHVASTI JÄSENTEN ASIALLA VAALILIITTO A 9 Kestävää sosiaalista ja ekologista kehitystä maatalousaloillemme Suomessa on toteutettava pitkäjänteistä ja suunnitelmallista maatalouspolitiikkaa, joka antaa kestävän pohjan maaseutualojemme palkkatyölle. Maatalouspoliittisen strategian tulee perustua kestävään kehitykseen ja siinä tulee huomioida Suomen pohjoiseen sijaintiin liittyvät edut ja haasteet. Euroopan Unionin maatalouspolitiikkaa on toteutettava Suomessa siten, että maaseudun ja sen ammattien elinkelpoisuus säilyy. Vaaliliitto korostaa, että Puuliiton on suunnattava aiempaa enemmän resursseja ja luotava uudenlaisia lähestymistapoja maatalousalojen työehtojen valvontaan. Puuliiton tulee ponnistella kehittääkseen tuotanto on toteutettava ympäristöseikat ja Jäsenhankintaan panostettava Maatalousaloilla (maatalouselinkeinot, puutarha-ala, turkisala ja viherrakentaminen) järjestäytymispotentiaali on suuri. Järjestäytymisasteen nostamisen merkitys kasvaa erityisen suureksi yleissitovuuden säilyttämisen kannalta. Vahvistaakseen asemiaan neuvottelupöydässä ja alan työehtojen valvonnassa Puuliiton on panostettava aiempaa tehokkaammin jäsenhankintaan maata- Luomutuotantoa kehitettävä ja geeniruuan tuotantoa valvottava maatalousalojen työehtoja muiden palkan- Vaaliliitto painottaa, että maatalouden ja sen saajaryhmien tasolle. Maatalousalojen am- sivuelinkeinojen on perustuttava puhtaa- mattilaisten työpanos ja koulutus on nostet- seen ja kestävän kehityksen periaatteet täyt- tava ansaittuun arvoonsa. tävään tuotantoon. Suomen tulee hyödyntää Maatalousalojen sosiaalinen polkumyyn- pohjoinen sijaintinsa ja maineensa puhtaana ti (alipalkkaus, työehtojen rikkominen ja hei- ympäristönä tuottamalla markkinoille turval- kossa työntekijäasemassa olevien riisto) on lisia ja terveellisiä tuotteita. Puhdas ja tur- estettävä sekä kotimaassa että kansainvä- vallinen tuotantoympäristö on myös maata- lisen yhteistyön kautta tuotannossa myös lousaloilla työskentelevän palkansaajan etu. muualla maailmassa. Liiton sopimusaloista etenkin maaseutuelinkeino- ja puutarha-alal- tulee tukea verotuksellisin keinoin. Lisäk- la työskentelee huomattava määrä ulkomaa- si on järjestettävä lähiruuan saatavuutta ja laistaustaisia työntekijöitä. Ulkomaalaisille suomalaisen ruuan arvostusta tukevia toi- Suomessa työskenteleville palkansaajille on mia, kuten pienten tuottajien tarjonnan yh- ehdottomasti taattava työskentely suomalai- teismarkkinointia. sin työehdoin. Turkistuotannon työpaikat on turvattava antamalla työrauha alan toimijoille. Turkis- lousalojen työpaikoilla. Alan työehtoja ja niiden valvontaa kehitettävä Turkistuotannon työolot turvattava Kotimaisten elintarvikkeiden tuottamista eläinten hoidon eettiset kysymykset tarkoin huomioon ottavalla tavalla. Tuotannolle ja turkisalan työntekijöille on valtiovallan toimin taattava turvalliset ja terveelliset työskentelyolosuhteet. Vahvasti jäsenten asialla -vaaliliitto Henkilöhaastattelut 10 Toimittaja Veera Nuutinen VAHVASTI JÄSENTEN ASIALLA Vuorotyöntekijä tarvitsee lepoaikaa Jani Väisänen tuntee tehdastyön hyvinvointiriskit: vuorotyö ja liialliset ylityöt. tisanottiin 26 työntekijää. Väisänen kertoo huomaavansa yt-neuvotteluiden vaikutuksen edelleen työtovereissaan. – Kestää monta vuotta, ennen kuin pelko häviää ihmisten mielistä. Pitkään yt:iden jälkeenkin voidaan Metsä Woodin Suolahden vaneri- työskennellä kiireessä ja vähän hä- tehtaiden koneissa pyörivät havu- tiköiden. Ollaan kipeinä töissä eikä ja koivutukit öin ja päivin. Raskasta uskalleta olla enää sairaslomalla- työtä tehdään tehtailla kolmessa kaan, vaikka siihen olisi tarvetta. Sitä vuorossa. Jani Väisänen, 44, val- kautta turvallisuusriskit kasvavat. voo ja tukee viidensadan tehdas- Työntekijöiden uupuminen yt- työntekijän henkistä ja fyysistä kierroksen jälkeen huolettaa työsuo- työhyvinvointia turvallisuutta. jeluvaltuutettua. Jos pomo pyytää Väisänen on Suolahden vaneriteh- toistuvasti ylitöihin, niistä ei välttä- taiden mättä uskalleta kieltäytyä. ja työsuojeluvaltuutettu. Yli kahdenkymmenen työvuotensa ai- kana Väisäselle on muodostunut tuu säännölliseksi, työnantaja kiertää selkeä käsitys tehdastyön terveys- sillä tavalla kalliimpia työaikamalleja. ja turvallisuusriskeistä. Hetkellinen ylityö on aina halvempaa työnantajalle, Väisänen muistuttaa. – Vuorotyöstä johtuva väsymi- – Jos ylitöiden tekeminen muut- nen on meillä yksi suurimmista on- gelmista, hän sanoo. lestä ay-liikkeen tulisi valvoa jäsen- Metsä Woodin raskaimmat työ- tensä etuja nykyistä ärhäkämmin. aikamallit ovat kolmivuorotyötä, jota Olisi toimittava jo ennen kuin työn- tehdään lähes kaikissa tehtaan työ- tekijöiden asemaa pyritään heiken- pisteissä. Väisänen listaa vuorotyön tämään. aiheuttamia hyvinvointiongelmia: Suorapuheisen Väisäsen mie- – Pitäisi reagoida kovemmin, ja lepo- ja palautumisajan vähäisyys, paikallisesti me olemme niin teh- univaikeudet, väsyminen. neetkin. Viime yt:iden aikana teh- taan työntekijät ilmaisivat mieltään – Kun ihmisen vireystila on hyvä, totta kai silloin työskentelee myös spontaanilla ulosmarssilla. turvallisemmin, ja jaksaa. Kaikki hok- Oman ammattiosastonsa pu- sottimet ovat ihan eri lailla käytössä. heenjohtaja toivoo Puu- ja erityisalo- Tehdasrakennuksen seinällä jen liitolta aluetoimitsijoiden määrän pyörii laskuri, jonka numerot ker- lisäämistä ja heidän asemansa pa- tovat, että vaneritehtaalla on työs- rantamista. Työpaikoilla olisi hyvä kennelty yhtäjaksoisesti kymmenen näkyä nykyistä enemmän. Väisäsen päivää ilman yhtään työtapaturmaa. mielestä hyvän työsuojeluvaltuute- Kesällä 2013 Suolahden tehtailta ir- tun ominaisuuksia ovat rehellisyys ja tasapuolisuus. Leipääntyä työssä ei – Kun ihmisen vireystila on hyvä, totta kai silloin työskentelee myös turvallisemmin, ja jaksaa. saa. Silloin on vaarana, että puutteita, tapaturmia tai turvallisuusriskejä ruvetaan katsomaan sormien läpi. – Pitää muistaa, ketkä edun- valvojan ovat valinneet hoitamaan asioitaan ja olla heidän luottamuksensa arvoinen. Metsä Woodin työsuojeluvaltuutettu Jani Väisänen tietää, että lepoajalla on suuri merkitys työhyvinvoinnille. Vapaa-ajallaan hän rentoutuu perhokalastamalla. Kohtuullinen jäsenmaksu ja hyvät palvelut Juha Kokkarinen parantaisi Puuliiton taloutta kattavalla työnantajaperinnällä. tuullisissa tehtävissä. Viimeiset viisi vuotta Kokkarinen on hoitanut puu- ja erityisalojen asioita liiton hallituksessa. Lisäksi hän puolustaa pääluottamusmiehenä seitsemänkymmenen työntekijän etuja Kun Juha Kokkarinen, 41, sai myymäläkalusteita viitisentoista vuotta sitten kipi- Pikval Oy:n Vaajakosken tehtaalla. nän ay-uralleen, sytykkeenä oli Vaajakoskella työntekijöiden ja työn- tiedonhalu. Hänestä on tärkeää antajan välit ovat suorat ja toimivat. olla perillä siitä, miten asiat hoi- Diplomaattisen oloinen Kokkarinen detaan – niin omalla työpaikalla pitää tätä saavutuksenaan. Kuuluu kuin muuallakin yhteiskunnassa. asiaan olla välillä myös eri mieltä, Kenties hän siksi viihtyykin vas- kunhan kantansa perustelee hyvin. valmistavan VAALILIITTO A 11 – Olen pystynyt säilyttämään ih- pienemmällä henkilöstömäärällä ne Kokkarisen misten työpaikkoja perustelemalla, tehtävät, jotka liitolle kuuluvat. Vie- jakoskella valmistetaan tavarata- miksi juuri sieltä ei kannata vähen- läpä hyvin ja tehokkaasti, hän linjaa. loihin tää. Usein työnantajakin on ymmär- Kokkarinen painottaa, että hen- ja metallista. Kalusteteollisuus on tänyt, jos asia ei ollut aivan loppuun kilöstön irtisanomisiin ei tarvitse yksi niistä aloista, joiden povataan ajateltu, Kokkarinen sanoo. mennä. Säästöjä hän hakisi ensi- katoavan Puuliiton seuraavan valtuus- sijaisesti yhdistämällä voimia mui- työvoiman maihin, kuten Viroon ton suurimpia haasteita on liiton den liittojen kanssa. Jos suunnitel- – tai tällaisia uhkakuvia ainakin ja työttömyyskassan talous. Elä- tu liittofuusio ei toteudu, eri liitoilla työnantajat mielellään maalaavat. köitymisten ja rakennemuutoksen voisi olla silti yhteisiä työntekijöitä. Kokkarisen mielestä Suomi pystyi- vuoksi liiton jäsenmäärä on hitaassa Puualan järjestäytymisastetta Kok- si kilpailemaan naapurinsa kanssa laskussa, ja sitä mukaa varoja on karinen pyrkisi parantamaan laajen- tasaisemmin ottamalla mallia in- käytettävissä entistä vähemmän. tamalla luottamusmiesverkostoa. vestointeihin liitettävistä verohelpo- Kokkarisen mukaan kokonaisjäsen- – Varsinkin pienistä puuse- tuksista, joita Virossa on käytössä. maksua ei ole enää varaa korottaa, pänverstaista jos se halutaan pitää kohtuullisena. da jäseniä, jos siellä ei ole luot- halukkuutta tehtaisiin, vaikutetaan – Mutta jos reilusti yli puolet tamusmiehiä. työpaikkojen pysymiseen. jäsenmaksuista alkaa mennä hen- jäsenmaksun kilöstön palkanmaksuun, on poh- olisi helpompaa saada käyttöön dittava, miten saamme hoidettua pienissäkin yrityksissä. on hankala Heidän saa- kauttaan myymäläkalusteita Suomesta Vaapuusta halvemman – Kun vahvistetaan investointiPikval Oy:n pääluottamusmies Juha Kokkarisen mielestä liiton toiminnan tulee olla läpinäkyvää ja kestää tarkastelua niin jäsenten taholta kuin ulkopuoleltakin. työnantajaperintä Tervetuloa 2010-luvulle, ay-liike! Pääluottamusmies Jussi Nymanin mielestä ammattiliitot hyötyisivät nykyaikaisemmasta imagosta. työpaikalla sätyöntekijöitä perehdyttäessään Nymanin mukaan parhaiten vaikutta- Nyman suosittelee heille aina Puu- malla työelämänsä aloittaviin nuoriin. ja erityisalojen liiton jäsenyyttä. Matalapalkka-alalla moni tuntee kui- listaa liiton tehtävästä työläisten tenkin houkutusta liittyä yksityiseen edunvalvojana. Esimerkiksi kerto- työttömyyskassaan. Liittovaltuus- malla, millaisia huononnuksia voisi tossa toimivan Nymanin mielestä tulla ilman järjestäytymistä. Ihanteel- unohdettu koko isossa liitossa. ammattiliittojen pitää toimia ripeästi lista olisi, että kassan tuoma työttö- Työehtoihin ei ole tullut huonon- pärjätäkseen kilpailussa jäsenistä. myysturva olisi vain osa liiton palve- nuksia minun aikanani, mutta ei lua, eikä ainoa syy lähteä mukaan. parannuksiakaan, Nyman arvioi. kistumaan, niin näkisin, että yksi- Monen nuoren ensimmäinen tyinen kassa tulee viemään voiton. tyisi Nymanin mielestä raikkaam- kesätyöpaikka on viheralalla. Ke- Puuliitossa notkistuminen tapahtuisi masta julkikuvasta. – Jos emme jotenkin rupea not- – Työelämään tulevia pitäisi va- Koko ammattiyhdistysliike hyö- – Monelle tulee ay-liikkeestä mieleen viiksekkäät ja mahak- Vihervarikko Oy:n pääluottamus- kaat miehet ryyppäämässä. Tämä mies Jussi Nyman, 35, on aloittanut on asia, joka kaipaisi muutos- työviikkonsa Helsingin Herttonie- ta. messä leikkaamalla ruusupensaita pääsee jo pitkälle, hän visioi. raikkaassa sateessa. Puistotyönte- Ilmeen päivittämisessä kijä viihtyy ulkona säällä kuin säällä. si esimerkiksi Vihervarikko viheraluei- kampanja. ylläpidosta ke den vastaa hoidosta useis-sa ja auttaa näyttää pelkällä 2010-luvun Nymanin imagolla voi- mainosay-liimukaan kunnissa. kansainväliseltä ja moninaiselta. Kesäisin nurmea leikkaavat ja kit- Hän pitää SAK:n hyllytettyä vaali- kevät mainosta esimerkkinä onnistuneen Viisi Uudenmaan Nykyään kymmenet kausityöläiset. työntekijää herättelevästä kampanjasta. Mai- ovat lomautettuina lähes joka talvi. ympärivuotista noksessa näyttelijä Oiva Lohtande- Palkkatasossa näkyy, että vihera- rin esittämä porvari naureskeli työ- la pyörii kausityövoimalla. Järven- läisille, jotka ”eivät edes äänestä”. päässä asuvan Nymanin palkasta valtaosan nielaisevat asumiskulut. – Onhan tämä meidän vi- heralamme aika marginaalinen ja Vihervarikko Oy:n pääluottamusmies Jussi Nyman on opiskellut ympäristönhoitajaksi Hyvinkään maaseutuopistolla. – Ympäristönsuojelua kehittämällä saatetaan luoda paljon uusia työpaikkoja, hän tuumii. VAHVASTI JÄSENTEN ASIALLA 12 Nuoret duunarit löytyvät netistä kana. Vaatimaton kaveri ei kuiten- kaan osaa leuhkia saavutuksellaan. Pyhännän tehtaan työntekijöiden Reippaan rekrytointitahdin salai- järjestäytymisaste on pyöreät sata. suus on yksinkertainen: rehelli- Työnantajayritys sitä vastoin ei kuu- nen ja avoin keskustelu. lu työnantajaliittoon. Aikaisemmin – Kerron, mikä on luottamus- tästä oli vähällä koitua ongelmia. Päivää ennen haastattelua Pik- miehen ja liiton rooli: työntekijällä Osapuolten välit olivat lähellä kärjis- laksen tehtaan pääluottamusmies on tuki takanaan, liitosta saa edun- tymistä vuonna 2009, kun Piklas ai- Marko Luttisen, 33, puhelin soi. valvontaa ja oikeusapua. koi irtisanoa 17 työntekijää ilman lail- Marko Luttisella on tapana voittaa Puuliiton jäsenhankintakilpailut. Ikkunoita valmistavan Piklaksen Puuliitosta onnitellaan: Luttinen on lista irtisanomisperustetta. Luttinen voittanut liiton jäsenhankintakilpai- ilmoitti riitauttavansa asian, jollei teh- lun arvonnassa matkalahjakortin. taalla toimita lain mukaan. Lopulta Eikä kerta ollut edes ensimmäinen. – Muutaman kerran on sattunut voitto napsahtamaan, Luttinen virnuilee silmät tuikkien. Oman arvionsa mukaan Lutti- nen on tuonut Puu- ja erityisalojen liittoon lähes sata uutta jäsentä seitsemän liittoaktiivivuotensa ai- Luttinen ilmoitti riitauttavansa asian, jollei tehtaalla toimita lain mukaan. Lopulta työnantaja perui kaikki irtisanomiset. Puuliitto tavoittaisi etenkin nuoret duunarit paremmin vahvistamalla läsnäoloaan verkossa. työnantaja perui kaikki irtisanomiset. Yhtiö on sittemmin ottanut jupakasta – Kun minulla on liiton tuki opikseen ja neuvottelukulttuuri teh- ja tunnen taalla on muuttunut lainmukaiseksi. neuvottelut Kun työnantajalla ei ole omaa edun- gelmia, Luttinen sanoo. valvontajärjestöä ohjeistamassa, se varmistaa toimintatapojensa lailli- paljon kokemusta jäsenrekrytoin- suuden usein luottamushenkilöiltä. nista. Hänestä Puuliitto tavoittaisi työsuhdeasiat, niin sujuvat on- ilman Pääluottamusmies Luttisella on etenkin nuoret duunarit paremmin vahvistamalla läsnäoloaan verkossa. Ensimmäisenä hän uudistaisi liiton verkkosivut. – Niin sisällön kuin ulkoasunkin pitäisi olla kiinnostavammat. Nythän ne eivät ole kovin vetoavan näköiset, vuodelta 1970 varmaan, Luttinen murjaisee. Sosiaaliselle ja leppoisalle pääluottamusmiehelle on jäänyt Puuliiton järjestämiltä kursseilta käteen monta hyvää ystävää ympäri Suomea. Kokemusten vaihdosta on tatyössä. hyötyä edunvalvon- Koulutusten välillä luottamushenkilöt pitävät tiiviisti yhteyttä puhelimitse ja Facebookissa. Luttinen pitää Puuliiton panosta aktiivien kouluttamiseen tärkeänä. Pyyhkeitä liitto saa koulutusten harventamisesta. – Koulutuksia ei ole enää kuin muutaman kerran vuodessa. Siihen panostusta. toivoisin Kun enemmän toimintaympä- ristö muuttuu ja alalla on paljon irPiklaksen pääluottamusmies Marko Luttinen on rekrytoinut Puuliittoon lähes sata uutta jäsentä. tisanomisia, pitäisi koko ajan olla kartalla tapahtumista. VAALILIITTO A 13 Hiljainen puurtaja on liiton voima Matti Heikkala haluaa antaa äänen jäsenkunnan hiljaisille. – Siinä pitää aktivoitua, kun vielä voi. Ei sitä koskaan tiedä, milloin se osuu omalle kohdalle. Puu- ja erityisalojen liiton liittovaltuutettu, pääluottamusmies Matti Heikkalalla, 61, on toimiva resepti jäsendemokratian parantamiseksi: nuijanheiluttajien on ryhdyttävä kuuntele- mallia. Hän haluaisi myös siirtää maan jäseniä silloin, kun näillä on asiaa. Puuliiton toiminnan painopistettä enemmän pohjoista kohti. – Jäsenillä olisi kyllä ideoita, mutta niiden esiin tuomisessa meillä riittää Moottoripyöräilyä vielä töitä. Usein ne tahdotaan tyr- ta musiikkia harrastava Heikkala mätä: sanotaan, että ’ei niitä asioita on työskennellyt 33 vuotta hirsi- niin hoideta’, Heikkala hymähtää. huviloita valmistavan Kontiotuot- teen – Toimivaan liittoon tarvittaisiin tehtaalla. ja raskas- Luottamusmie- meidän kaikkien aktivoitumista. henä hän on toiminut viisitoista Pudasjärveläisen Heikkalan mie- vuotta, joista viimeiset kuusi vuot- lestä ammattiliiton on oltava ennen ta tehtaan pääluottamusmiehenä. kaikkea yksittäisten jäsentensä asi- alla. Sitoutumaton liittovaltuutettu ammattia, Heikkala sanoo. On hal- haluaa ajaa heidän etuaan, ei po- littava niin työehtosopimukset kuin liittisten ryhmittymien tavoitteita. neuvottelutaidot. On myös osattava – Luottamusmiehellä on sata kuunnella, kun työtoveri vuodat- Nuijanheiluttajien on ryhdyttävä kuuntelemaan jäseniä silloin, kun näillä on asiaa. taa huoliaan. Asia, joka Heikkalaa erityisesti huolestuttaa on vuokratyön yleistyminen alalla. Hän kaipaa vuokratyön villeihin ehtoihin laki- Kontiotuotteen pääluottamusmies Matti Heikkala haluaa ajaa jäsenten etuja poliittisesti riippumattomana. muutoksia, joita ammattiyhdistysliikkeen olisi ajettava voimakkaasti. Omaa johtaessaan tynyt ammattiosastoaan Heikkala ryh- voi. Ei sitä koskaan tiedä, milloin se mielikuvaa osuu omalle kohdalle, Heikkala sa- parantamaan on ammattiyhdistysliikkeestä kou- – Siinä pitää aktivoitua, kun vielä noo. riintuntuvin toimin. Osasto on avus- tanut työttömiä ja sotainvalideja merkki, kuinka hyvän määräaikaisen taloudellisesti lahjoittanut työntekijän sopimus on päättynyt, ja tietokoneita kouluille. Tavoitteena hänet on palkattu takaisin vuokra- on näkyä Pudasjärven kunnassa työfirman kautta. positiivisessa valossa. – Halusimme tuoda esille, et- liiton tärkein tehtävä, Heikkala pai- tei ay-toiminta ole läpeensä po- nottaa. Se palkitsee, sillä tuloksena liittista, vaan osallistuvaa. Tälläkin on entistä aktiivisempi liitto. seudulla on vielä paljon vanhan- aikaista mielikuvaa ay-liikkeestä, taa näitä hiljaisia jäseniä. Kun niistä Heikkala huomauttaa. yksi saa äänensä kuuluville, niin en- sekä – Meillä on jo muutama esi- Rivijäsenten etujen ajaminen on – Meidän aktiivien ei pidä unoh- lahjoitukset tistä useampi rupeaa sanomaan jota- ovat toimintamalli, josta myös liit- kin. Sieltä ne hyvät ideat tulevat. Lii- to voisi Heikkalan mielestä ottaa ton voima ovat ne hiljaiset puurtajat. Yleishyödylliset Muista ä! ä äänest PUULIITON VAALIT 17.–30.9.2014 VAHVASTI JÄSENTEN ASIALLA 14 Liittoaktiivin sinnikkyys palkittiin Pienen perhepuutarhan luottamusmies Katja Karvonen puski läpi työntekijöiden lomarahat ja ylityökorvaukset. tarpeelliseksi järjestäytyä. Kaikki ovat kuitenkin hyötyneet siitä, että Karvonen on aktivoitunut ajamaan heidän asioitaan. Karvonen ryhtyi luottamushen- kilöksi vuonna 2009 tarttuakseen työpaikkansa epäkohtiin. – Lomaltapaluurahoissa ja yli- Iisalmelaisella Jauhiaisen puutar- työkorvauksissa oli puutteita. Pek- halla työt vaihtuvat vuodenaikojen kaspäivät puuttuivat kokonaan, hän mukana. Juhannuksen jälkeen kas- luettelee. vukausi on ohi ja kesäkukat myyty. Ensimmäiseksi Syksyllä puutarhalla ryhdytään val- teli työtovereiltaan näiden mie- mistamaan ruukkuja seuraavan ke- lipiteitä. Eikö ollut oikein vaatia suus ja sinnikkyys. Yksin ei kuiten- nut, oli kyse sitten isosta tai pienestä vään istutuksiin. Perheyrityksessä kaikille lakisääteiset korvaukset? kaan ollut helppoa avata suutaan asiasta, hän kiittää. on kuusi ympärivuotista työntekijää, Tästä kaikki olivat samaa mieltä. epäkohdista, Karvonen myöntää. Karvosesta tuntui hyvältä, että työ- – Oli aikoja, kun mietin, että mitä kun työelämä on muuttunut entistä nen, 38, on työpaikkansa ainoa puu- kaverit antoivat ainakin henkisen minulle nyt tapahtuu. Ja koenkin, pätkittäisemmäksi. On paljon mää- liittolainen. Viime syksy oli yritykses- tukensa, vaikka eivät itse kuuluneet että tämä vaikutti minun ja työnan- räaikaisia töitä ja lomautuksia. sä ensimmäinen, jolloin muutama liittoon. Puuliiton aluetoimitsijan tajan väleihin. Kaikki työasiat me työntekijä jouduttiin lomauttamaan avulla korvaukset ja vapaat neuvo- kuitenkin pystymme aina keskuste- Karvonen viihtyy hyvin puutarhalla. kuukausiksi. teltiin lakisääteiselle tasolle. Siihen lemaan hyvin. Hän pitää työn vaihtelevuudesta, riitti vain yhden työntekijän aktiivi- Nyt Karvonen ajattelee, että lii- myyntityöstä ja asiakaspalvelusta, Hän on viimeiseen asti taistel- ton tuki oli tärkeää, koska se rohkai- jossa hänen ystävällinen ja lämmin lut lomautuksia vastaan, ja työt si tarttumaan asioihin vastaisuudes- persoonansa pääsee esiin. sakin. joista luottamusmies Katja Karvo- – Se oli omistajalle kova pala. on pyritty jakamaan tasaisesti koko vuodelle, Karvonen sanoo. Jauhiaisen puutarhan työntekijöistä monet ovat omistajapariskunnan hän Jauhiaisen puutarhan pelargonit tarvitsevat runsaasti vettä ja ravinteita. Pääluottamusmies Katja Karvosen lempikukka on orvokki. tunnus- Eikö ollut oikein vaatia kaikille lakisääteiset korvaukset? Epävarmasta ajasta huolimatta – Tässä työssä kehittyy koko – Minulla on Puuliitosta sellainen ajan. Kasvien saloja on hyvin vaikea kuva, että se ajaa vahvasti jäsenten- opiskella kirjasta, ne täytyy oppia sä etuja ja hyvinvointia. Olen aina käytännössä, Karvonen hymyilee. saanut tukea, kun olen sitä tarvin- sukulaisia, eivätkä he ole katsoneet Laittomat ylityöt kuriin kanneoikeudella – Ryhmäkanneoikeus avaisi monta asiaa eteenpäin, sanoo W-team Oy:n metsäkoneenkuljettaja Ville Hänninen. – Se on tärkeää varsinkin nyt, Kun kuljettajat työskentelevät kukin omalla työmaallaan, niin edunvalvonta kuin jäsenten tavoittaminenkin muuttuvat haasteellisiksi. Ville Hänninen haluaa puuttua metsäkoneenkuljettajien hurjiin ylityömääriin. kaa kuulua ryskettä. Hakkuualueel- Saimaan metsäkonealan ammatti- Metsäkoneenkuljettaja Ville Hän- osaston puheenjohtaja Hänninen, että ajattelen ja työskentelen yrittä- nistä ei ole aivan helppo löytää työ- 47, tuli W-team Oy:lle kuljettajaksi jälähtöisesti, Hänninen sanoo. maaltaan. On ajettava pitkän matkaa toimittuaan ensin vuosia itsenäisenä Koneyrittäjien mutkittelevaa pikkutietä Mikkelin koneyrittäjänä. Takaisin hän ei enää edunvalvonnalla tulisi hänestä olla Hiirolassa ennen kuin metsästä al- vaihtaisi. yhtenevät tavoitteet. la melskaa valtava ajokone, jonka koura kahmii maasta oksia ja raivaa niitä kasoiksi. Kuljettaja seisauttaa koneen ja hyppää alas ohjaamosta. – Työmoraalistanikin huomaa, ja kuljettajien VAALILIITTO A 15 Kilpailu rasittaa metsureita – Olemme pieni porukka, ja kaik- ki samassa jollassa. Meidän kannattaa soutaa samaan suuntaan. Suomen metsissä työsken- telee tänä päivänä paljon siirtotyöläisiä muista EU-maista. Heille saatetaan maksaa yleissitovaa työehtosopimusta matalampaa palkkaa, ja palkkoja polkevat yritykset saavat epäreilua kilpailuetua. Markku Pulkkinen valvoo Metsähallituksen työsuojeluasioita, ja samalla vähän aliurakoitsijoidenkin. ehdoissa, jotta ne voisivat tarjota musrikkomusten kitkemiseksi met- urakalle halpaa hintaa. Aluehallin- säalalta. Tilaajayrityksellä pitäisi olla toviraston työsuojelutarkastuksis- vastuu koko alihankintaketjusta, ja sa aliurakoitsijayrityksissä on pal- ammattiliitoilla ryhmäkanneoikeus. jastunut töiden teettämistä alle Metsähallituksen sisäisiä työ- TES:n vähimmäispalkan ja ilman suojeluauditointeja Pulkkinen tekee kymmenkunta vuodessa. Hänellä Hännisen mielestä järjestöjen ryh- Rautavaaralaisen Markku Pulkki- ylityökorvauksia. mäkanneoikeus tulisi kirjata lakiin sen, 62, työmaana on koko Suo- – Metsähallituksen töistä suuri on silloin tapana satuttaa kulkunsa välittömästi. Sen avulla voitaisiin mi. Puuliittoon jo vuonna 1970 osa kilpailutetaan, ja meidän työn- myös aliurakoitsijoiden metsätyö- puuttua moneen ongelmaan: am- liittynyt metsuri on Metsähallituk- tekijöillemme se näyttäytyy niin, että maille. Niissä hänelle kerrotaan, että mattiliitot voisivat kannella niin sen valtakunnallinen työsuojeluval- emme pärjää kilpailijoille, Pulkkinen kaikki ei ole reilassa työsuojeluasi- alipalkkauksesta kuin laittomista tuutettu, joka valvoo 450 työnte- sanoo. oissakaan. ylitöistäkin, jotka ovat kuljettajilla kijän työsuojelua ja turvallisuutta. tyypillisiä. – Harvalla sellaisia ajatuksia – Pienissä metsäpalveluyrityk- Metsätyöntekijöitä rasittaa työn fyy- kuitenkaan on, että ulkomaalaisia sissä työterveyshuolto on äärimmäi- – Kun jollakulla nyt teetetään sinen raskaus ja yksipuolisuus. Met- työntekijöitä vierastettaisiin. Mutta sen harvoin järjestetty niin, että työ- suuria tuntimääriä ylitöitä, niihin ei sässä liikkuminen ja puutteet työym- sitä kyllä vierastetaan, että muualta höntulotarkastus olisi tehty. Vaikka voi puuttua kuin työntekijä itse. päristössä aiheuttavat tapaturmia. tulleille ei makseta samaa palkkaa, samat kaverit tekisivät vuosikausia Hän myöntää itsekin sortu- Tällä hetkellä Pulkkisen suurimpana hän lisää. pätkissä töitä, Pulkkinen kertoo. neensa tekemään ylitöitä joskus huolenaiheena on kuitenkin metsu- enemmän kuin lain puitteissa olisi reiden henkinen hyvinvointi. Ala on tuulain muuttamista työehtosopi- sallittua. Kuljettajilla teettävät Hän- erittäin kilpailtu, mikä stressaa työn- hänen 40-vuotisen työuransa aika- nisen mukaan kiirettä muun muassa tekijöitä. Metsähallitus työllistää pal- na. Työntekijöiden olot ja hyvinvointi lisääntyneet lomautukset. jon aliurakoitsijoita, joista moni on ulkomaalaisia yrityksiä. – Tällä alalla vakaata työtilannet- ta ei ole oikeastaan koskaan. Joko ollaan lomautettuna, tai sitten on ju- metsäalalle, Pulkkinen näkee. malaton kiire. koitsijat säästävät työn vähimmäis- Haukivuorelaista Hännistä vie- –Riistokapitalismi on tullut Jotkut Metsähallituksen aliura- – Puuliitto on vaatinut tilaajavas- Metsätyöntekijöitä rasittaa työn fyysinen raskaus ja yksipuolisuus. Metsäalan työsuojelu on Pulk- kisen mielestä parantunut suuresti ovat kuitenkin alkaneet viime vuosina jopa taantua. – Hieman haikeana täytyy todeta, että metsurin työstä on ainakin osittain tullut niin sanottu ’paskaduuni’, työ, jolla ei tule enää toimeen. hättävät kuljettajan työssä vapaus ja vapaat työajat. Vaikka työtä tehdään yksin, tarpeelliset juttukaverit löytyvät Suomen muista metsistä. Hänninen on laskenut, että kollegoiden kanssa tulee puhuttua puhelimessa parhaimmillaan yli kaksisataa tuntia kuussa. Kun kuljettajat työskentelevät kukin omalla työmaallaan, niin edunvalvonta kuin jäsenten tavoittaminenkin muuttuvat haasteellisiksi. Hännisen mielestä Puu- ja erityisalojen liittoon liittyminen pitäisi tehdä houkuttelevammaksi yhteishenkeä nostattamalla. – Puuliiton pitäisi olla vähän niin kuin joku jääkiekkojoukkue. Olisi kaulaliinaa ja lippalakkia. Oltaisiin ylpeitä itsestämme, että hurraa, me ollaan niitä puuliittolaisia, hän visioi. – Sellaista ryhmähenkeä meidän pitäisi tavoitella. Yhdessä olemme vahvempia. Metsähallituksen työsuojeluvaltuutettu Markku Pulkkisen mielestä Puuliitto voisi ottaa rohkeammin kantaa. – Näin ison joukon äänellä on varmasti jonkinlaista painoarvoa. VAHVASTI JÄSENTEN ASIALLA 16 Aika avata sopimukset Tero Aaltosen mielestä työläiset ovat jo joustaneet tarpeeksi talouskriisin vuoksi. Liittoaktiivin ääni kantaa kauas ovat kotoisin Virosta, Vietnamista ja eri puolilta Afrikkaa. Palkkaus on puu- ja erityisalojen matalimmasta päästä. – Matalapalkka-ala tämä on, ja Jokainen voi vaikuttaa, kun panee itsensä likoon, tuumii Nina Mäntylä. siihen pitäisi saada korjausta, HarjaLindgrenin harjatehtaalla Porvoos- ja sivellinalojen neuvottelukunnassa sa on käyty edellisenä päivänä yt- toimiva Aaltonen sanoo. hellinen ja sosiaalinen, Nina Män- neuvottelut. Varapääluottamusmies tylä, 34, luonnehtii itseään ja nauraa Tero Aaltosella, 36, on silti vain hy- tovaltuutettu ja istuu Askolan kun- päälle. viä uutisia kerrottavanaan. Työt ovat nanvaltuustossa kolmatta kauttaan. päässeet ruuhkautumaan niin, että Hänellä on varma näkemys siitä, nestä oivallisen luottamushenkilön tehtaalle palkataan kahdeksan uutta mistä huono palkkakehitys johtuu. Iskun Lahden huonekalutehtaalla. työntekijää. Työntekijät on painostettu jousta- Kymmenen vuotta Iskulla työsken- Aaltonen on myös Puuliiton liit- – Kovaääninen, luotettava, re- Nämä ominaisuudet tekevät hä- maan vaatimuksistaan aivan liikaa. nellyt Mäntylä on pitänyt työnteki- mieleen ikäviä asioita, vaikka niiden – Talouskriisiä on käytetty te- jöiden järjestäytymistä aina arvos- tarkoitus ei olekaan puhua vain ir- kosyynä joka asiassa, Aaltonen kri- sa. Aloite ay-uralle tuli työtovereilta, tisanomisista. Lisätyövoiman tarve tisoi. jotka tiedustelivat Mäntylän kiinnos- on asia, josta neuvotellaan myös, – Kun työmarkkinajärjestöt sol- tusta ryhtyä osastonsa luottamus- Aaltonen muistuttaa. mivat vuosi sitten työllisyys- ja kas- henkilöksi. Kovin kauaa hänen ei – Yt-neuvotteluista tulee yleensä – Ammattitaito on tänä päivänä kova juttu, sanoo Iskun luottamushenkilö Nina Mäntylä. Lindgrenin viisikymmentä hen- vusopimuksen, puhuttiin yhteisistä tarvinnut vastaustaan miettiä. keä työllistävä tehdas valmistaa eri- talkoista. Työntekijäpuoli lähtikin – Jo silloin, kun tulin Iskulle, olin Yt-neuvotteluja Iskulla on käyty lu- koisharjoja ja hyppyrimäkien muo- niihin mukaan olemattomilla, käy- aina puuttumassa joka asiaan – hy- kuisia, ja välillä niistä on tiedotettu vipäällysteitä. Pienessä yrityksessä tännössä miinusmerkkisillä palkan- vällä tavalla, hän virnistää. huonosti. työntekijöiden ja pomojen keskuste- korotuksilla. Työnantajille siinä pa- luvälit ovat Aaltosen mukaan hyvät. perissa ei ollut mitään velvoitteita. tilaisia, jotka ovat olleet tehtaalla yli tämään työntekijöiden kohtelusta. Porvoon tehtaalla työskentelee kansainvälistä väkeä. Työntekijät Varapääluottamusmies Tero Aaltonen on seitsemäntoista työvuotensa aikana työskennellyt Lindgrenin tehtaan jokaisessa työpisteessä. Tässä hänen käsissään valmistuu nuohousharja. – Meillä on täällä paljon ammat- – Ammattiosasto joutui äläh- Viime keväänä valtion budjet- kolmekymmentä vuotta. Kaikki eivät Sen jälkeen tiedonkulku on paran- tiin sovitut leikkaukset jatkoivat kutenkaan aina osaa tuoda omia tunut. Aaltosen mukaan epätasa-arvoista toiveitaan esille. Ajattelin, että voin linjaa ja kohdistuvat kipeimmin nii- olla heidän äänitorvenaan. odotukset tulevaisuudelle. Isku on hin, joilla on jo ennestään vähän. Se Leikkauslistalle joutui muun muassa kinkuljettajalta hyvin. aikana 12 miljoonaa Lahden tehtaan ansiosidonnainen työttömyysturva, – Sanon kavereillekin, että jokai- uudistamiseen. Tämä lupaa hyvää josta valtio aikoo vähentää meno- nen yksilö voi vaikuttaa asioihin, kun työpaikkojen säilymisen kannalta. jaan 50 miljoonaa euroa. Toteutus- laittaa vähän itseään likoon. Toimi- Puuliiton koulutukset luotta- vastuun hallitus siirsi kuitenkin työ- malla ammattiosastossa ja viemällä mushenkilöille ovat olleet Mäntylän markkinajärjestöille. Sitä Aaltonen asioita eteenpäin omille edustajille mielestä hyvä perehdytys edunval- pitää vastuunpakoiluna. liittoon. vontaan. Seuraavaksi hän haluaisi – Tehdään niin merkittävä pää- käy kovaääniseltä tru- – Mäntylä on huolehtinut siihänen oma oppia lisää työlainsäädännöstä. tä, Työntekijöiltä nipistäminen ai- kuuluu edustajille Puu- ja erityis- manhenkisiä ihmisiä, ja kurssit ovat heuttaa hänestä tarpeen tarkistaa alojen liitossa ja SAK:ssa: olkaa sosiaalisia tapahtumia. Niistä saa in- voimassa olevia työehtosopimuksia. vahvoja ja ajakaa työntekijöiden nostusta ja vertaistukea, hän kehuu. etuja silloin, kun EK hyökkää! votella vaikka kokonaan uudestaan. Huonekalualalla yhä liittovaaleissa Mäntylä haluaa nos- Paljon on muuttunut siitä, mikä talouden vaikutus. taa mottonsa: arvo ammattilaiselle. neuvottelutilanne oli, kun sopimuk- Iskun set tehtiin. Suomen hallitus jakaa haastatteluhetkellä sata työntekijää unohtaa, miten kovia ammattilaisia kurjuutta niille joilla on jo kurjaa, ja lomautettuna. Luottamushenkilönä meillä täällä Iskullakin on. Vuosien syksyllä on luvassa vain lisää huo- Mäntylä haluaa huolehtia siitä, että mittaan karttunut ammattitaito on nonnuksia, hän viittaa syksyllä käy- työntekijöille on tarjolla ajantasaista tänä päivänä kova juttu – sitä ei kor- täviin budjettineuvotteluihin. tietoa työnantajan suunnitelmista. vaa mikään! näkyy taantuman Lahden viestinsä päättänyt investoida kahden vuoden tös ja lyödään se toisten tehtäväksi. – Työehtosopimukset voisi neu- että Nyt tehtaalla on valoisammat tehtaalla on – Tähän hommaan ajautuu sa- Tärkeimmäksi vaaliteemakseen – Vaikka ajat ovat kovat, ei pidä
