Hämeen

Hämeen
Yhteistyöllä
vahva liitto
METALLISANOMAT
2012
Kuva Jarkko Nissinen
Vas. Satu Oinas, Toni Vehmola, Mika Laulajainen, Teppo Ikävalko ja Mika Karvinen.
Johtaminen jäi 70-luvulle
”Metalli on merkittävä yhteiskunnallinen
sivu 3
vaikuttaja ja aloitteentekijä”
•
Patria palkkaa 50 asentajaa Ruotsin tilausta tekemään
”Työ pysyy Suomessa jos osaamisesta
pidetään kiinni” sivu 6
Pirjo haluaa tasa-arvoisemman
työelämän sivu 8
www.metallindemarit.fi
•
•
Vaalikuumetta
sekä seudun
kuulumisia
M
etalliliiton työpaikoilla sekä ammattiosastoissa alkavat liittokokousvaalivalmistelut olla loppusuoralla, vaaliliitot
perustettu sekä ehdokkaat valittu. Seudullisesti
Päijät-Hämeen alueella Metallin Yhteistyön vaaliliitto panostaa perinteen mukaisesti kaikkiin
ammattiosastoihin, antaen osastoille mahdollisuuden valita oman alueensa ehdokkaat.
Asia mikä on taas tälläkin kertaa hyvin onnistunut, jäsenillä on valittavina monista hyvistä
ehdokkaista. Hyvä yhteistyö alueen osastojen
puheenjohtajien (Lappalainen, Nikki, Valonen,
Kokki) kesken on mahdollistanut omalta osaltaan vaalityön onnistumisen. Paikallisesti Metalli
23 on samanaikaisesti valmistellut vaalien kanssa omia 110- vuotisjuhliaan, vuosi on täynnä
erilaisia juhlatapahtumia. Seuratkaa ilmoittelua.
SAK: n paikallisjärjestöjen seudullinen tilanne
on heikko, Nastola, Heinola ovat jo lopettaneet,
Orimattilassa tilanne näyttää pahalta. Ainoastaan Lahdessa tilanne on parempi, ne ammattiosastot seudulta jotka kokevat että yhteistyössä
on voimaa ovat tervetulleita liittymään Lahden
Seudun paikallisjärjestöön.
Myös henkilökohtaisella tasolla riittää jännittämistä sillä sellaiseksihan maailma on mennyt, että vaikka on tilauksia (töitä), tehdään
vuodesta vuoteen voittoa niin meillä käydään
neuvotteluita koko tehtaan lopettamisesta. Tuotannon ulkoistaminen on sellainen asia mihin
ay- liikkeen pitäisi mielestäni pikaisesti puuttua
vaatimalla niin suuret sanktiot lopettaville että
miettisivät asian uudelleen ennen kuin koko
teollisuus on siirrytty halpamaihin. Tuo kuva on
ajalta jolloin Upolla meni paremmin.
Markku Nikki
Kirjoittaja on Metalliliiton Päijät- Hämeen seuturyhmän
puheenjohtaja Lahden Metallityöväen
ammattiosasto 23.
puheenjohtaja SAK:
n Lahden Seudun
Paikallisjärjestön sihteeri Ensikertalaisena
ehdokkaana Metallin
vaaleissa.
Valitaan parhaat päättäjiksi
M
etalliliitto näytti viime syksynä, miten vahva ammattiliitto voi kantaa laajasti yhteiskunnallista vastuuta
ja saada samaan aikaan hyviä tuloksia edunvalvonnassaan. Lopputuloksena oli ratkaisu, joka lisää ostovoimaa ja
ennen kaikkea tuo monia hyviä laadullisia uudistuksia.
Ei ole liioittelua sanoa, että koko raamisopimus olisi jäänyt
pelkäksi pilkkeeksi sulhasmiesten silmäkulmiin ilman teknologiateollisuuden ammattiliittojen voimakasta työntöapua. Metalliliitto kulki tietenkin tavan mukaan etummaisena.
Meidän kynnyskysymyksemme liittyivät mm. perälautaan.
Sellainen saatiin nyt ja se on myös riittävän pitävä. Siinä on
mallia myös tulevaan. Jouduimme myös näyttämään järjestövoimaamme, onneksi työnantajat tajusivat nopeasti, mitä
sellaisen voiman edessä kannattaa tehdä.
Eiköhän samalla tullut selväksi sekin, että meillä riittää tarvittaessa tahtoa ja pontevuutta ajaa metallityöntekijöiden asiaa
myös kovemmin konstein. Tämä oli ilmeisesti päässyt patruunoilta unohtumaan.
Sopimisesta ja raamisopimuksesta seuraa mm. se, että keskusjärjestöjen asema työmarkkinakentällä on taas huomattavasti tukevampi kuin vielä vähän aikaa sitten.
Kannattaa myös huomata, että edellisen hallituksen, siis
porvarihallituksen ja ay-liikkeen yhteistyö ei kummoisia tuloksia tuonut. Nykyhallituksen kanssa saatiin näinkin merkittävä,
koko yhteiskuntaa liikuttava sopimus aikaan jo puolen vuoden
jälkeen. Niin, että kyllä niillä tekijöilläkin on väliä!
Ehdokkaissa on eroja
Tekijöillä on väliä myös Metalliliiton vaaleissa! On se vain
niin, että maan merkittävimmän ammattiliiton päättäjiksi pitää
saada maan parhaat metallimiehet ja –naiset.
Metallin yhteistyön vaaliliitto tarjoaa jäsenten palvelukseen
ylivertaisesti suurimman ja kattavimman ehdokasvalikoiman.
Tarjolla on osaava joukko, joka ajattelee ja ajaa asioita tavallisen liiton jäsenen ja hänen perheensä näkökulmasta.
Pikavoittoja on helppo luvata, mutta se ei ole vastuullista
edunvalvontaa. Repiminen ja riiteleminenkään eivät ole sitä.
Mutta vastuun kantaminen vahvan arvoperustan ja siitä johdettujen tavoitteiden ja toimintatapojen kautta on vastuullista
edunvalvontaa.
Emme aina tule ajatelleeksi sitä, kuinka perustavaa laatua
oleva oikeus on saada vaaleilla vapaasti valita omat edustajamme. Monessa maassa sellaisesta voidaan vain haaveilla.
Jo pelkkä liittoon kuuluminen voi näissä maissa aiheuttaa tyrmään joutumisen.
Metallin vaaleissa valittavat edustajat linjaavat liittokokouksessa Metalliliiton tavoitteita ja toimintaa pitkälle eteenpäin.
Juuri sinä äänestäjänä päätät, kuka ja ketkä tätä liittoa kehittävät eteenpäin.
Käytäthän äänioikeuttasi!
Riku Aalto
Metalliliiton puheenjohtaja
Liittokokous
Metallityöväen Liitto ry:n 21. liittokokous pidetään 27.–30.5.2012 Tampereella, Tampere-talossa 464 kokousedustajan voimin. Edustajat kokoukseen valitaan
suhteellisilla vaaleilla maaliskuun aikana. Ennakkoäänestys on 2.-16.3. ja uurnavaali 25.–27.3.2012. Äänestysaktiivisuus tulee olemaan tulevissa vaaleissa
haaste meille kaikille. Nyt tarvitaan työpaikoilla keskustelua vaaleista ja kaikkien pitää kannustusta jäseniä äänestämään. Yhtenä kiihdyttimenä on Maranellokilpailu, jonka toivotaan innostavan Metallin jäseniä vaaliuurnille.
Liittokokous tekee katsauksen menneeseen neljään vuoteen ja linjaa tulevat askelmerkit seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Työehtosopimustoimintaan liittyvät linjaukset ovat merkittävässä osassa liittokokouksen asialistalla. Aluejärjestöjen ja ammattiosastojen tekemien 1900 liittokokousesityksen joukosta yli 1100 käsittelee työehtosopimustoimintaa. Jo tämä osoittaa työehtosopimustoiminnan liiton tärkeimmäksi tehtäväksi jäsenten
silmissä.
Järjestötoiminnan yksi yksittäinen merkittävä asia on jäsenhankinta ja sen uudistaminen sekä tehostaminen. Liittokokouksessa tullaan esittelemään uudet
toimintatavat jäsenhankinnan tehostamiseksi. Tässä tehtävässä on työpaikkojen luottamushenkilöt avain asemassa ja tärkein yksittäinen tekijä uusia jäseniä
hankittaessa.
Sääntöjä olisi hyvä muuttaa siten, että sähköinen äänestäminen tehtäisiin mahdolliseksi esim. pankkitunnuksia käyttäen. Postin kautta tapahtuva äänestys ja
uurnavaali voidaan säilyttää, vaikka sähköinen äänestäminen tehtäisiin mahdolliseksi.
Arvioitavana on myös aluejärjestö- ja seuturyhmätoiminta. Aluejärjestöt on ollut käytössä neljä vuotta alueellisena toimintatapana. Kaksi liittokokouskautta
Hämeessä on toiminut hyvin neljä seuturyhmää, mutta valtakunnallisesti toiminta on ollut vaihtelevaa. Liittokokous linjaa myös näiden tilaa ja tulevaisuutta.
Ehdokasasettelu on päättynyt ja tiedämme, että Hämeen vaalipiirissä ehdokkaita on asettanut kaksi vaaliliittoa. Metallin Yhteistyön vaaliliitto, joka on sosialidemokraattien ja sitoutumattomien vaaliliitto sekä Metallin Vaikuttajat, joka on Vasemmistoliittolaisten ja sitoutumattomien vaaliliitto, jotka kisaavat 32
edustajapaikasta.
Kaikki Metallin jäsenet joukolla vaikuttamaan, ÄÄNESTÄKÄÄ!
Sauli Järvinen
vastaava aluetoimitsija
2
Metallisanomat 2012
www.metallindemarit.fi
Veli Heino
aluetoimitsija
www.metallindemarit.fi
Johtaminen jäi 70-luvulle
”Metalli on merkittävä
yhteiskunnallinen
vaikuttaja ja aloitteentekijä”
T
yöpaikan suurin ongelma?
Vastaus tulee nopeasti Forssassa toimivan Parmarinen Miikka
Leponiemeltä ja Steran Tammelan
toimipaikan Kati Pasaselta: vanhanaikainen johtaminen. Heidän mielestään johtamistaidot ja –tavat ei ole
kehittynet työelämän nopean muutoksen mukana.
– Nykyaikaista yritystä ei voi johtaa
kuin vanhaa nyrkkipajaa. Moderniin
johtamiseen ei kuulu sanelupolitiikka
tai käskyttäminen. Työntekijöihin ei
vieläkään uskalleta luottaa ja antaa
heille oikeasti mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. Työntekijöiden
kuunteleminen voi olla hyvä keino sitouttaa heitä, Kati Pasanen sanoo.
Miikka Leponiemi muistuttaa tutkimuksista, joissa hyvästä johtamisesta
palkitut yritykset ovat myös osoittautuneet tehokkaiksi ja menestyviksi.
Hän vetääkin yhtäläisyysmerkit hyvän
johtamisen, työhyvinvoinnin ja hyvän
tuloksen väliin.
– Jos molemminpuolinen luottamus pelaa, on pääluottamusmies tärkeässä roolissa yrityksen tuottavuutta
kehitettäessä, Leponiemi muistuttaa.
Leponiemi ja Pasanen kaipaisivat
uutta asennetta etenkin suhtautumisessa työsuojeluun, molemmat kun
ovat työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuja. He toteavatkin työsuojelussa
työntekijöiden olevan usein työpaikan parhaita asiantuntijoita.
Metallin edellisessä sopimuksessa oli
mukana työhyvinvoinnin kehittäminen. Leponiemi sanoo sen eteenpäin
viemisen tökkivän useassa firmassa.
Hän arvelee, että henkilöstöjohtaminen ei ole nuorten insinöörien vahvimpia osaamisalueita.
– Olen yrittänyt johdolle vääntää
rautalangasta, kuinka paljon yritys
säästää, jos työtapaturmien ja sairaspoissaolojen määrää onnistutaan
vähentämään. Rahalliset säästötkään
eivät herätä kiinnostusta työhyvinvoinnin kehittämiseen. Jaksaminen
on metallissa tärkeä asia, kun työntekijöiden tuottavuutta kiristetään koko
ajan. Parmarinellakin tehdään jatkuvasti ylitöitä, Leponiemi toteaa.
Nuoret ovat haaste
Metalli on niitä harvoja liittoja, jotka
vetävät nuoria jäseniä. 2000-luvulla
liittoon liittyi 70 000 nuoreksi laskettavaa jäsentä. Liitossa vaikuttaminen
ei kuitenkaan kaikkia kiinnosta. Viime
liittokokousvaalissa 30 000 nuorta
jätti äänestämättä. Metallissa suunnitellaan sähköistä äänestämistä liittokokousvaaliin, minkä toivotaan
innostavan nuoret äänestämään aktiivisemmin.
Liittovaltuustoon kuuluva Miikka
Leponiemi kertoo Forssan seudulla
toimintaan tulleen mukaan ”yllättävänkin” paljon nuoria. Hän arvelee,
että nykynuoria ei kannata lähestyä
poliittisilla perusteluilla, kun esittelee
liiton jäsenyyttä.
– Edunvalvonta kiinnostaa nuoria,
politiikka vähemmän. Tästä huolimatta suuri osa liiton toimintaan osallistuvista nuorista innostuu jossain vaiheessa myös toiminnan poliittisesta
puolesta. Metallissa ryhmätoiminta
on vahvaa.
Pasanen patistaa nuoria mukaan.
Hän sanoo työntekijöiden etujen olevan nykyään sellaisessa puristuksessa,
että kaikkien panosta tarvitaan.
– Tällaisena aikana nuoretkin
huomaavat, että edut eivät tule automaattisesti ja niitä pitää jatkuvasti
puolustaa, Pasanen sanoo.
Leponiemi pitää tärkeinä liiton yhteisiä tilaisuuksia. Niissä kuulee miten
muilla työpaikoilla toimitaan. Hän
sanookin monen vasta yhteistilaisuuksissa heräävän siihen, että oman
työpaikan ongelmat ovat usein alalla
yhteisiä.
Leponiemi arvelee, että liitto ei osaa
riittävästi mainostaa liittokokousvaaleja ja niiden merkitystä. Hän muistuttaa vaalitulosta seurattavan tarkkaan
myös vastapuolella.
– Liittokokous on se paikka, jossa
vaikutetaan ja päätetään metallia koskevista asioista. Äänestäminen on tärkeää. Hyvä äänestysprosentti antaa
vahvan mandaatin neuvotteluihin
Etelärannassa. Samoin ehdokkaan
oma menestys vaaleissa tuo lisää
uskottavuutta edunvalvontatyöhön
omalla työpaikalla, Leponiemi listaa.
Raamisopimus on hyvä,
mutta vaikea myytävä
Leponiemi ja Pasanen kehuvat metallin tekemää raamisopimusta. He
sanovat siinä saavutetun paljon alalle
tärkeitä asioita, jotka olisivat omalla
sopimuksella jääneet edelleen haaveeksi. Näitä ovat muun muassa työttömyysturvan parannukset, lomarahan jaksotuksen poisto ja sosiaalisten
etuuksien kehittäminen.
– Lisäksi lakko toi sopimukseen perälaudan, mikä on todella tärkeä asia.
Sopimus oli kuitenkin aika vaikea myydä kentälle, kun moni odottaa vain
senttejä tai euroja, Leponiemi sanoo.
Juttu ja kuvat
Heikki Sihto
Metallin liittokokousvaalit
alkavat
Ennakkoäänestys 2.-16.3.2012.
Neljän vuoden välein pidettävään liittokokoukseen
valitaan päättäjät jäsenistön keskuudesta (ehdokkaista)
liittokokousvaaleilla. Vaalien ennakkoäänestys on 2.16.3. ja äänioikeutetuille jäsenille lähetetään
äänestysmateriaali tiistaina 28.2. postitse. Materiaalin
mukana tulee myös äänestysohjeet ja luettelo oman
vaalipiirin ehdokkaista. Ennakkoäänestys postitse on
helpoin ja vaivattomin tapa äänestää.
Uurnavaalit 25.–27.3.2012
Ammattiosastojen järjestämät uurnavaalit ovat 25.27.3., jota varten erikseen lähetetään todiste äänioikeudesta niille, jotka eivät ole
ennakkoon äänestäneet tai ääni ei ole rekisteröitynyt.
Ilman todistetta et voi äänestää. Ammattiosastot järjestävät uurnavaalit ja ilmoittavat niiden paikoista ja ajoista.
Vaaleilla valitaan eri vaalipiireistä 464 edustajaa Tamperetaloon päättämään liiton tulevaisuudesta. Liittokokous pidetään Tamperetalossa 27.-30.5.2012.
Suurin vaaliliitto
Meidän vaaliliittomme eli Metallin Yhteistyön vaaliliitto
on suurin. Sen kannatus on kasvanut tasaisesti vuosien
saatossa. Valtaosa jäsenistä kannattaa meitä. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen toimintatapamme on oikea
tapa toimia.
”Tiukka, mutta maltillinen” kuvaa hyvin vaaliliittomme
ehdokkaita. Hankalissakin tilanteissa toimitaan järkevästi. Hötkyily ei ole meidän tapamme toimia, me toimimme ennakoivasti.
Perustietoa liittokokouksesta
Liittokokous on Metalliliiton suurinta päätösvaltaa
käyttävä elin.
Kokous pidetään neljän vuoden välein. Edustajat kokoukseen valitaan suhteellisella vaalilla. Vaalit käydään
vaalipiireittäin noudattaen valtakunnallisia vaalipiirirajoja, esim. Hämeen vaalipiiri. Sopimusalakohtaiset vaalipiirit ovat valtakunnallisia, esim. Autoalan vaalipiirissä
(koko maa) voi autoalan Lapin ammattiosaston jäsen
äänestää vaikka Helsinkiläistä ehdokasta. Hämeen vaalipiirin ammattiosastoon kuuluvat voivat äänestää vain
Hämeen ehdokkaita.
Liittokokouksessa päätetään linjat niin TES, järjestö,
koulutus, sääntö ja koko liiton toiminnankin osalta. Kokouksessa valitaan myös liiton johto ja hallinnon eli liittotoimikunnan sekä liittovaltuuston kokoonpanot. Hallinnon edustajat valitaan kentän edustajista, aktiiveista
ympäri Suomea. Nämä johtavat liiton toimintaa seuraavat neljä vuotta.
Liittokokous työskentelee hieman, kuin eduskuntakin
”isossa salissa” ja valiokunnissa, mutta vain neljän päivän
ajan.
Valiokunnissa valmistellaan asioita, joista sitten isossa
salissa tehdään päätöksiä. Valiokuntia on mm. järjestö,
TES, työsuojelu, yhteiskunnallinen vaikuttaminen kansainvälisen toiminnan, sääntö ja julkilausumavaliokuntia. Edustajilla on mahdollisuus ilmoittaa halustaan osallistua jonkin valiokunnan työskentelyyn.
Valituille kokousedustajille järjestetään myös koulutusta kokoustekniikasta. Liittokokous toimii tiettyjen pelisääntöjen mukaisesti ja, jotta edustaja voi toimia tehokkaasti edustamiensa asioiden puolesta, on hänen hyvä
osallistua edustajakoulutukseen.
Metallityöväen Liitto ry toteuttaa näin jäsendemokratiaa päätösten tekemisessä ja niiden toteuttamisessa.
Kun liittokokouksessa on lopulta päätökset tehty, ryhtyy
koko liiton organisaatio eli työpaikkatoimijat, aktiivit, ammattiosastot, aluejärjestöt, seuturyhmät, aluetoimistot ja
keskustoimisto toteuttamaan tehtyjä päätöksiä. Liittovaltuusto ja liittotoimikunta ovat myös mukana toteuttamassa päätöksiä ja valvovat niiden toteutumista.
Metallisanomat 2012 3
Metallin sosialidemokraattiset ja s
2
Peltola Keijo
robottihitsaaja, plm
Heinola
3
Walther Antti
prosessinhoitaja, lm
Heinola
14
Laulajainen Mika
hitsaaja, vplm
Lahti
26
Jokinen Heikki
eläkeläinen
Hämeenlinna
38
Leponiemi Miikka
vaihetyöntekijä, ao:n pj.,
tsv
Forssa
eläkeläinen
Heinola
15
Lyytikkä Kauko
eläkeläinen
Lahti
27
Kerkkonen Timo
asentaja, plm
Hämeenlinna
Niininen Vesa
jauhemaalari, plm
Forssa
4
Winter Seppo
39
5
Ahlstedt Jan
hitsaaja, plm
Lahti
16
Malinen Sinikka
maalari
Nastola
28
Känkänen Sirpa
kokooja, tsv
Hattula
40
Pasanen Kati, sit.
särmääjä, plm
Tammela
Metallin
liittokokousvaalit 2012
Ennakkoäänestys 2.-16.3.
Uurnavaali 25.-27.3.
6
Grönroos Rauno
varastomies
Lahti
17
Metsä-Keisteri Petri
koneistaja, plm
Asikkala
29
Pihlajamäki Ari
asentaja, ao:n pj., plm
Hämeenlinna
41
Alasentie Juhani
kokoonpania, ao:n pj.
Janakkala
Nikki Markku
18
vaihetyöntekijä, ao:n pj.
Lahti
30
Raussi Mirja
asentaja
Hämeenlinna
7
pakkaaja
Hollola
Oinas Satu
19
ao:n toimistonhoitaja
Lahti
31
Lapiolahti Matti
cnc-sorvaaja,ao:n pj., plm
Riihimäki
Alen Markku
metallimies, plm
Janakkala
Ikävalko Teppo
42
43
Ilmarinen Kalevi
eläkeläinen
Janakkala
Yhteistyöllä
vahva
liitto
www.metallin
4
Metallisanomat 2012
sitoutumattomat liittokokousehdokkaat
koestaja, plm
Lahti
metallimies
Lahti
21
20
Räisänen Jukka-Pekka Schroderus Marko
sähköasentaja, plm
Lahti
hitsausoperaattori, plm
Lahti
32
hitsaaja
Riihimäki
Wikman Lauri
33
cnc-koneistaja, plm
Riihimäki
44
Hämäläinen Antti
Pykälistö Janne
2
tuotantotyöntekijä, plm
Hämeenlinna
Teperi Marjaana
robottihitsaaja
Lahti
Vuorela Jukka
34
tarkastaja, plm
Riihimäki
45
Pakarinen Heikki
käyttömies
Hämeenlinna
AUTOALA
JALOMETALLI
työsuojeluvaltuutettu
Hämeenlinna
22
Slapö Bengt
22
Tulander Taisto
raskaan kaluston asentaja,
ao:n pj.
Forssa
46
maalari
Hämeenlinna
Vaara Marko
ajoneuvoasentaja
Hyvinkää
Karvinen Mika
11
asentaja, tsv
Hollola
Vehmola Toni
23
kylmälaitekokoonpanija,
plm,
Hollola
Ritsilä Esko
Virtanen Veijo
35
12
24
Ventovuori Leo
sähköasentaja, plm
Lahti
36
Valonen Kalevi
koneistaja, ao:n pj., plm
Nastola
47
tehdasveturin kuljettaja,
apj. pj.
Hämeenlinna
25
Kurjonen Jari
cnc-koneenhoitaja, plm
Heinola
varastomies
Nastola
AUTOALA
Vainio Jyri
10
Karjalainen Pasi
48
Lappalainen Markku
metallityöntekijä, ao:n pj.
Orimattila
26
Vehmas Tenho
mekaanikko, ao:n pj.
Riihimäki
13
Laristo Pirjo
elektroniikkatyöntekijä
Lahti
Viitala Niko
25
osanvalmistaja
Nastola
Masalin Niko
37
cnc-koneistaja, ao:n pj.
Oitti
49
Saarela Jarkko
asentaja, plm
Riihimäki
AUTOALA
9
AUTOALA
eläkeläinen
Lahti
Jokinen Jarkko
AUTOALA
8
Joenkoski Helena
27
Savander Tapani
autopeltiseppä, ao:n pj.
Lahti
Kuusela Timo
28
ajoneuvoasentaja
Lahti
allindemarit.fi
Metallisanomat 2012 5
Patria palkkaa 50 asentajaa Ruotsin tilausta tekemään
”Työ pysyy Suomessa jos
osaamisesta pidetään kiinni”
P
atria amv-vaunujen valmistus pääsee taas kunnolla
vauhtiin muutaman taantumavuoden jälkeen. Patrian Land
Services Oy:n Hämeenlinnan tehtaalla on alkamassa Ruotsiin myydyn 113 amv-vaunun kokoonpano. Töitä riittää noin kahdeksi
vuodeksi.
Suhdanneherkäksi osoittautunut vaunubisnes on vaatinut Patrian henkilöstöltä venymiskykyä.
Lomautusten ja irtisanomisten jälkeen tehtaalle haetaan taas uusia
työntekijöitä. Haussa on 50 asentajaa määräaikaisiin ja vakinaisiin
työsuhteisiin. Valitut saavat kuuden viikon koulutuksen. Tähän
mennessä koulutuksessa on ollut
jo 11 henkeä.
– Koulutukseen valittavien ikähaarukka on aika laaja. Haemme
vanhempien, kokeneiden asentajien lisäksi nuoria, jotka voidaan
kouluttaa näihin hommiin. Meillä
on myös kiikarissa Tampereelta
ryhmä asentajia, joilla on jo kokemusta ajoneuvopuolesta, Patrian
Land Services Oy:n tuotannon
pääluottamusmies Timo Kerkkonen kertoo.
Kerkkonen toivoo, että ainakin
osa Patrialta viime yt-kierroksella
irtisanotuista saisi nyt uudelleen
töitä.
– Vapaalla on hyviä ja osaavia
työntekijöitä. Osa meiltä irtisanotuista on tosin jo työllistynyt muualle.
Ydinosaamista siirtyy
ulkomaille
Patrian amv-vaunuja on Ruotsin
Tekstilisäykset tasaavat
prosentteja
lisäksi myyty Puolaan ja Kroatiaan
ja Sloveniaan. Slovenian kauppa
on keskeneräinen lahjusepäilyiden takia. Yhteistä kaupoille Ruotsia lukuun ottamatta on, että vaunut valmistetaan ostajamaassa.
Hämeenlinnan tehtaalla on tehty
vain muutama esisarjan vaunu.
Hämeenlinnassa on ollut ostajamaiden asentajia opiskelemassa
vaunujen valmistamista.
Timo Kerkkonen on huolissaan
Patrian ydinosaamisen ja hiljaisen
tiedon valumisesta ulkomaille.
– Pelko on, että meiltä voi jatkossa siirtyä laajemminkin valmistusta
muihin maihin. Mutta ymmärrän
että nyt kauppoja pitää tehdään
mallilla, jossa valmistus on ostajamaassa. Muussa tapauksessa
emme taitaisi kauppoja saada,
Kerkkonen pohtii.
Kerkkonen pitää nykytilanteessa
tärkeänä jatkuvasti kehittää Patrian omaa osaamista. Tässä auttaa
vaunutilausten räätälöinti ostajamaan toiveiden mukaan. Käytännössä amv-vaunuista vain kori
on edes osin yhdenmukainen eri
maiden mallien välillä. Alustasta
alkaen vaunua räätälöidään tilaajan toiveiden mukaan. Patrialla
Maailma ei ole valmis
Kuusakosken pääluottamusmies Hannu Kokki ja osaston luottamusmies Anttimatti Walther
ovat tyytyväisiä Metallin raamisopimukselle. Kokki sanoo kentällä olleen paineita, jotka purkautuivat Metallin valtuuston äänestyksissä.
6
Metallisanomat 2012
Hän tosin muistuttaa, että lahjuksista epäillyt henkilöt eivät enää
ole Patrian palveluksessa.
– Se positiivinen puoli totuutta
on, että Hämeenlinnan tehdas
toi vielä pari vuotta sitten rahan
koko konserniin. Jotain on siis tehty oikeinkin. Nyt olemme tehneet
taantuman takia pari vuotta nollatulosta, mutta Ruotsin kauppa tuo
taas enemmän rahaa yhtiöön,
Kerkkonen muistuttaa.
tuotanto ja suunnittelu tekevät
paljon yhteistyötä prototyyppien
uusien ratkaisuiden kehittämisessä.
– Meidän on juostava kilpailijoita nopeammin, jos haluamme
pitää valmistuksen Suomessa.
Lahjuspuheet
vaikuttavat
Viime aikoina Patria on ollut
julkisuudessa lähinnä vaunu- ja
tykkikauppojen lahjuksiin liittyen.
Kerkkonen myöntää, että ikävä
julkisuus kalvaa työntekijöitäkin.
K
uusakosken Myllyojan tehtaalla on työntekijöitä, jotka
ovat olleet työssä tehtaan
perustamisesta 40 vuotta sitten.
Ja sitten on heitä, jotka ovat tulleet viime vuosina, kuten prosessinhoitajana työskentelevä Anttimatti Walther.
Meneillään on kuudes vuosi
Kuusakoskella. Mukaan on ehditty myös ammattiyhdistystoimintaan. Walther toimii työpaikalla
osastonsa luottamusmiehenä ja
ammattiosasto Heinolan Metalli
14 toimikunnassa.
Monelle nuoremmalle työntekijälle, kuten Anttimatille, Metallin
syksyinen lakko, kuusakoskelaisille
lakonuhka, on uusi kokemus.
– Se tässä on opittu, että maailma ei ole valmis. Ilman järjestätymistä ja työtaisteluvalmiutta
työehdot tulevat huononemaan.
Monet asiat, vaikkapa lisät, ovat
riippuvaisia työehtosopimuksesta,
jos ne eivät ole lakisääteisiä, Walther muistuttaa.
Peli työnantajan ja työntekijän
välillä voi mennä kovaksi, mutta
Kerkkonen on tyytyväinen, että
Metallin lakko jäi alle viikon mittaiseksi. Siitäkin huolimatta, että
kaikkia tavoitteita ei saatu. Liitto sai
2,4 prosentin palkankorotuksen.
Tavoite oli neljä prosenttia.
– Tekstilisäyksissä onneksi tulee
rahallista korvausta tavoiteltua
pienemmäksi jääneeseen palkankorotukseen. Meillä työntekijöiden
kannat menevät koko lailla puoliksi sopimuksen onnistumisesta.
Kerkkonen ihmetteli sopimusneuvotteluissa työnantajapuolen
hinkua lisätä paikallista sopimista
työpaikoilla. Käytännössä työnantajien ajama malli ei Kerkkosen
mielestä edes olisi ollut paikallista
sopimista, vaan lähinnä konsernitason sanelua, johon olisi ollut tyytyminen paikallisissa yhtiöissä.
– Kenen kanssa henkilöstö tällaisessa tapauksessa paikallisesti
neuvottelee, Kerkkonen ihmettelee.
Juttu ja kuvat
Heikki Sihto
kokemusta on myös asioiden sopimisesta.
Kuusakosken
pääluottamusmies Hannu Kokki antaa työpaikkansa sopimuskulttuurista tunnustusta, joskin varovaista, työnantaja
Kuusakoski Oy:n edustajille.
– Ainakin vielä asioista on voitu
sopia. Edellisen finanssikriisin aikana meillä ei ollut irtisanomisia eikä
edes lomautuksia. Lomia järjesteltiin ja työnantaja koulutti työntekijöitä. Sopimisen pitää olla aitoa,
niin homman on mahdollista toimia, Kokki tuumii.
Kuusakosken kaksikko näyttää
vihreää valoa Metallin raamisopimuksen hyväksynnälle.
– Olen tyytyväinen, että sopu
löytyi. Tarvittaessa olisimme olleet
valmiina lakkoon, Walther sanoo.
– Metallin valtuuston äänestyksissä kentän paine purkautui, Kokki puolestaan tulkitsee.
Walther muistuttaa että korotusten lisäksi työttömyysturvaan
tuli parannusta.
Juttu ja kuvat
Jarkko Nissinen
ITÄ MIELTÄ OLET NÄISTÄ ASIOISTA?
1) Raamisopimus (tupo) vai liittokohtainen?
2) Millä keinoin liittoon kuulumattomat saadaan järjestäytymään?
3) Mistä työuria pidennetään alusta, keskeltä vai lopusta ja millä keinoin?
Jari Kurjonen
1) Raamisopimus oli tälle palkkaneuvottelukaudelle
hyvä,
sen mukana saimme tärkeitä
työnteon jaksamisen laatuasioita sopimukseen, kuten esim. 3
päivän koulutustuki, yli 55-vuotiaiden työssä jaksamisen parantaminen sekä vuorotteluvapaajärjestelmän olemassa olon jatkuminen. Liittokohtaisen
neuvottelun etuna ovat tietysti rahalliset korotustavoitteet
mutta inflaatio ajan myötä nopeasti kuluttaa korotuksen
pois.
2) Luottamusmiesten ammattitaito on paras lääke, omalla
osaamisella voi näyttää miten liittoon kuuluvia autetaan ja
tuetaan. Kyllä liitto alkaa kiinnostamaan avuttomiakin yksilöitä kun he huomaavat jäävänsä paitsioon. Uudet työntekijät kannattaa haastatella aina kun töihin tulevat.
3) On pyrittävä yhtenäiseen jatkuvaan työuraan. Ammattikoulusta mahdollisimman pian sorvin ääreen ja ammattitaitoa pidettävä yllä koulutuksilla työn ohessa. Työssä jaksamista ei pidä unohtaa vanhemmilla työntekijöillä, siten
saamme parhaimman takuun työuralle eläkepäiviin saakka. Palkattomista työharjoitteluista olisi syytä luopua.
Esko Ritsilä
1) Raamisopimus kyllä mutta pitää varmistaa jäsenten ostovoiman lisäys, toki liittokohtainenkaan ratkaisu, ei olisi paha aina
välillä jolla saataisiin jäsenet rauhoitettu.
2) Pääluottamusmiesten on
kieltäydyttävä totaalisesti hoitamasta liittoon kuulumattomien asioiden hoidosta. Ammattiosasto yhdessä aluetoimiston kanssa tehdä työpaikka
kartotus ja sen pohjalta tehdä työpaikkakierros.
3) Nuoret heti koulutuksen jälkeen työhön. Työyhteisön
hyvinvointia lisättävä jotta ei jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle ainakaan sen takia. Lopusta voidaan jatkaa esim. osaaikaeläkkeellä ja laajalla työterveyshuollolla jolloin terveydenhuolto pelaa.
Antti Hämäläinen
1) Raamisopimus, sillä tupoon
ei taida olla mahdollisuutta.
Tupo ja markka, siinä olisi oiva
apu Suomen taloudelle ja kehitykselle vaikkakin se taitaa olla
menneiden haikailua.
2) Kyllähän lakko oli jo hyvä herättelijä, mutta ensisijaisesti luottamusmiesten tulee vakuuttaa omilla toimillaan ja työllään
liiton tarpeellisuus. Oppilasjäsenyys ei saisi katketa opiskelujen loputtua vaan jäsenyyden tulisi jatkua. Näin saataisiin
suuri osa nuorista edes osittain sitoutettua liittoon.
3) Ei työuran jatkamisessa mitään ongelmaa ole, kunhan
vain saamme työolot ja –paikat siihen kuntoon, että työssä
viihtyy ja jaksaa. Myös työuraan kohdistuvat kevennykset
(esim. vuorotteluvapaa, osa-aikaeläke) auttavat työurien pidentämiseen. Vajaatyökykyisten työllistäminen on
Suomessa vielä lähes lapsen kengissä. Heissä hukataan
valtavasti työ potentiaalia, joka voitaisiin ottaa käyttöön
kohdentamalla heidän tukensa toisin. Esimerkiksi Ruotsissa
vajaatyökykyisten työllisyysaste on lähes sama kuin yleinen
työllisyysaste, – emmehän toki halua Ruotsille hävitä!
Jukka-Pekka
Räisänen
1) Raamisopimus.
2) Kertomalla eduista joita on
saavutettu ja siitä että iso joukon yhtenäisyys on joukkovoimaa isoissakin kysymyksissä.
3) Ehdottomasti alusta palkkaamalla nuoria työntekijöitä jo
aikasemmin työelämään saadaan ammattitaitoa ja tietämystä siirrettyä vanhemmilta sukupolvilta nuorille.
Jyri Vainio
1) Raamisopimuksella saatiin
kyllä työttömyysturvaan parannuksia mutta kyllä TES asioista
pitäisi päättää liittokohtaisesti.
2) Työpaikoilla pitää jäsenyyttä
tarjota hanakammin ja liiton
toiminnasta ja sen tärkeydestä
pitää puhua enemmän jo kouluaikana.
3) Alusta esim. raskaissa töissä olevat ikääntyneet ihmiset
käyttäisivät vuorotteluvapaata niin nuoret saisivat töitä
ja ehkä vakituisenkin työn, työuran lopusta ylläpitämällä
työntekijöiden työkykyä esim. työnantajan järjestämällä toiminnalla.
Mirja Raussi
1) Mielestäni tällä sopimuskierroksella saatiin raamisopimuksen avulla niin monta parannusta, että se kannatti hyväksyä
(mm. lomakorvausten jaksotuksen poistuminen). Liittokohtaisilla sopimuksilla olisi ehkä
mahdollista saada korkeammat
yleiskorotukset, mutta teksteihin saattaa tulla heikennyksiä,
ja monta kertaa näiden tekstikysymysten taakse on ”piilotettu” enemmän rahaa kuin mitä yleiskorotus antaa.
2) Liittoa pitää tuoda esiin muutakin kuin työttömyyskassana, minä moni sitä laskee kun sanoo perusteluiksi ”liian
kallis”. Pitäisi mainostaa tehokkaammin koulutusmahdollisuuksia, vapaa-ajan toimintoja, oikeusapua sekä jäsenyyteen kuuluvia alennuksia ja matkavakuutusta. Liiton jäsenkortilla saa paljon enemmän kuin YTK:n vuosimaksulla..
3) Mielestäni työuria pidennetään keskeltä. Huolehditaan
ihmisten työhyvinvoinnista ja jaksamisesta jo siinä vaiheessa kun ollaan ns. parhaassa työiässä (n.28-50v). Jos ihmiset
poltetaan loppuun työmäärällä, eikä huolehdita työergonomiasta, niin yhä useampi on jo ennen varsinaista eläkeikää sairaseläkkeellä. Joko fyysisten tai henkisten vaivojen
vuoksi.
Leo Ventovuori
1) Raamisopimus, koska näinä
aikoina on saatava yleissitova
sopimus. Suomi nousuun yhteisillä teoilla.
2) Liitolle selvästi näkyvämpi
rooli sopimuksia tehtäessä. Liiton sopimat edellytykset kaikkien tietoon. esim Luottamusmiehen ”palvelut” Ryhmä paine.
3) Ennalta ehkäisemällä ennenaikaisia sairauseläkkeelle
jäämisiä. Parempi terveyden huolto. Nuorisotyöttömyyden
poisto: valtio takaa kaikille valmistuneille jonkin työn.
Keijo Peltola
Ari Pihlajamäki
1) Raamisopimus ajatellen
maan kokonaistilannetta. Raami luo sopimuksille reunaehdot
ja ottaa huomioon paremmin
talouden
kokonaisvaltaisen
maksukyvyn. Vetää mukanaan
toivottavasti matalapalkka-alojakin. Ei luo erialojen kilpailutilannetta!
2) Aktiivisella toiminnalla työmaalla, että pystyttään näyttämään toteen organisaation toimivuus (työhuonekunnat
ja ammattiosastot). Erimielisyystilanteet työmaalla ajaa järjestäytymättömät henkilöt hakemaan jäsenyyttä, tämä vain
huomiona ei keinona. Järjestäytyneiden jäsenten yhdenmukainen toiminta tavoitteiden eteen.
3) Työuraa pitäisi katsoa kokonaisuutena ei eri jaksoina.
Työssäjaksaminen ja viihtyminen pitäisi olla työnantajan
toiminnassa tärkeänä tekijänä. Terve ja hyväntuulinen
työntekijä on varmasti yrityksille voimavara. Millä keinoin
tämä voidaan saavuttaa? Esim. kannustavalla palkkausjärjestelmällä, hyvällä työterveyden hoidolla ja aktiivisella oikeudenmukaisella sopimuskulttuurilla. Sellaisella joka huomioi ihmisten eri ikään liittyvät tarpeet ja toiveet.
Jarkko Saarela
1) Raamisopimus oli tähän talouden tilaa mielestäni hyvä
ratkaisu. Sopimustyyppi pitää
katsoa tilanteen mukaan.
2) Tiedottamista liittoon kuulumisen eduista pitäisi kertoa
paremmin ja luottamusmiesten
pitäisi olla aktiivisempia, sekä liiton pitäisi tiedottaa enemmän.
3) Mielestäni työuria ei pitäisi pidentää. Vaan palkata nuoria
ja yrityksien pitäisi panostaa enemmän työhyvinvointiin.
1) Liittokohtaiset ratkaisut.
2) Sopimukset eivät koske liittoon kuulumattomia.
3) Vapaehtoisin menetelmin
lopussa.
Markku Lappalainen
1) Raamisopimus tällä kertaa
paras ratkaisu Hyvän noususuhdanteen vallitessa voisi liittokohtaista kokeilla.
2) On kerrottava selvästi liittoon
kuulumisen merkityksestä ja
liiton saavuttamista parannuksista sopimusasioissa. Erilaisista
jäseneduista pitää myös kertoa.
3) Jos työuria halutaan pidentää, niin joka tapauksessa pitää tarkoin selvittää jokaisen työntekijän työkyky ja muutoinkin terveydentila ennen kuin voidaan edes suunnitella
työuran pidentämistä.
Juhani Alasentie
1) Tässä tilanteessa raamisopimus oli ehkä parempi ratkaisu.
2) Pääluottamusmiesten( edunvalvojien) aktiivisella työllä. Pyrkiä saada nopeasti kontaktia
uusiin työntekijöihin, mainostaa
liiton etuja ja omaan ammattiosaton palveluja ja toimintaa.
Varsinkin täytyisi pitää nuorista huolta.
3) Alusta. Nuorisotyöttömyys on saatava kuriin (onhan
sanonta nuorissa on tulevaisuus). On satsattava ammattikoulutukseen.
Metallisanomat 2012 7
Mietteitä
Liittokokouskaudelta
2008–2012
L
ähdettiin liikkeelle liittokokouspäätöksellä, että piirijärjestöt muutetaan aluejärjestöiksi ja vastaavasti piiritoimikunniksi.
Näin on siis toimittu päättyvä liittokokouskausi. Niitä ajatuksia ja perusteluja miksi näin
liittokokous silloin 2008 on päättänyt ei ole
tiedossani. Kustannussäästöt tulee ensimmäisenä mieleen, mutta onko todellista säästöä
syntynyt nähdään aikanaan. Entisistä ”piiritoimikunnista” muodostui aluetoimikunnan
jaostoja Pirkanmaalle omansa ja Hämeeseen
omansa. Näiden jaostojen oli tarkoitus antaa
tukea ja selkänojaa toimikuntaan ja valtuustoon valituille. Se tuki on ainakin Hämeen
osalta jäänyt vähäiseksi. Heikosti toimivissa
seuturyhmissä olevat ammattiosastot ovat
liukuneet kauemmaksi päätöksenteosta.
Tästä on hyvä parantaa ja ottaa opiksi jo
seuraavalla liittokokouskaudella. Tärkeää olisi
myös saada uusia toimijoita ammattiosastojen toimintaan, työt ovat kasaantuneet yksille
ja samoille henkilöille, jaksamista tarvitaan.
Nuorisotyöttömyys on vuodesta toiseen
korkeissa lukemissa, eikä minkäänlaista helpotusta ole tiedossa. Työnantajaa ei juuri
kiinnosta koulutetut nuoret, joilla on vielä
ne työurat tekemättä. Herkästi otetaan esim.
Puolasta ja Virosta tulevia työntekijöitä. Liiton mahdollisuudet nuorisotyöttömyyden
vähentämiseksi ovat vähäiset. Nuorisotyöttömyyden poistaminen on kiinni valtiovallan ja
työnantajan tahdosta.
Jäsenhankinta on ollut viime vuonna liiton
teemoista yksi tärkeimmistä. On meidän kaikkien etu, että työpaikoillamme kaikki työntekijät kuuluisivat metalliliittoon. Tätä tehtävää
ei pidä jättää yksin luottamusmiehen tehtäväksi se kuuluu meille kaikille. On myös
tärkeää että tarjotaan jäsenyyttä, eikä jäädä
odottamaan josko sitä joku kysyy. Onhan se
aika härskii ettei kuuluta liittoon ja ollaan silti
noukkimassa sattumat sopasta, jotka liittoon
kuuluvat ovat ansainneet.
Työurien jatkaminen on ollut otsikoissa
pidemmän aikaa. Isomman äänen työurista
ja niiden jatkamisesta on pitänyt EK. Teknologiateollisuuden työnantajilta ei ole työurien pidentämisestä kommentteja kovasti
irronnut. Työntekijät ovat oma-aloitteisesti
jatkaneet työuriaan kukin kuntonsa ja kykynsä mukaan. Työurien jatkaminen toimii parhaiten vapaaehtoisesti ei pakottamalla. On
kuulunut myös sellaisia kannanottoja, että
eläkeikää nostettaisiin lakiteitse. Mielestäni
työurien jatkaminen onnistuu parhaiten alkupäästä, että nuorille töitä. On yhteiskunnalle suuri menetys kun nuoret eivät työllisty.
Perheiden perustaminen on hataralla pohjalla kun eletään työttömyysturvan ja pätkätöiden varassa.
Liittokokousvaalit lähestyy, käytetään se
meille annettu äänioikeus ja annetaan signaali
mekin
olemme
olemassa. Äänestämällä vaikutat.
Matti
Lapiolahti
puh.joht.
Riihimäen
Metallityöväen
amm.os. 103
8
Metallisanomat 2012
Pirjo haluaa tasaarvoisemman työelämän
T
eknowarella työskentelevä Pirjo Laristolla on selkeä syy ehdokkuudelleen Metallin vaaleissa.
- Tasa-arvo. Haluan tasa-arvoisemman
työelämän ja yhdessä voimme vaikuttaa
asiaan. Paikpa, kuin paikka, niin tasa-arvo
uhkaa jäädä toteutumatta. Työelämässä
ja elämässä muutenkin on tärkeää, että
kaikilla on samat pelisäännöt.
Esimerkkejä tasa-arvon toteutumisesta
tai toteutumatta jättämisestä löytyy meidän kaikkien arjesta.
- Joku saa asiansa, vaikka loman, läpi
helpommin kuin toinen ja se ei ole mielestäni oikein, jos pelisäännöt eivät ole
samat kaikille.
Ikä: 40 +
Perhe: Kolme aikuista nuorta
Harrastukset: Jääkiekon nuorisotoiminta
”on tärkeää,
että kaikilla
on samat
pelisäännöt”
Pirjo lähti ehdolle, kun omantyöpaikan
pääluottamusmies Satu Harmokivi ehdotti
lupautuen samalla tukijoukkoihin. Pirjolla
on aikaisempaa edunvalvontakokemusta
Puutyöväenliiton toiminnasta työskennellessään Iskulla.
Pirjon harrastus on ollut yli 10 vuotta
juniorikiekko. Ensin pojan junnujoukkueen taustajoukoissa ja nyt Kiekkoreippaan
naisjaostossa puheenjohtajana.
Jos Pelicansin matsissa tulee arvan myy-
Tasa-arvoisempaa työelämää tavoittelee Pirjo Laristo (edessä) Satu Harmokiven tuella.
jä, niin Pirjo on organisoimassa kyseistä
toimintaa. Myyntitulot menevät Kiekkoreippaan juniorityön hyväksi.
Pirjon sydän sykki juniorityölle ja nyt hän
on valmis myös Metallin jäsenten asialle.
Juttu ja kuvat
Jarkko Nissinen
Liittotoimikunta 2008-2012
K
un minut valittiin Metallityöväen
Liiton liittotoimikuntaan edellisessä Liittokokouksessa, en suoraan
sanoen ollut täysin perillä, mitä kaikkea
tehtävä tuo tullessaan. Opiskeltavaa on
riittänyt näihin päiviin asti.
Liittotoimikunnan alkua varjostivat synkät pilvet. Vuoden 2008 lopulla alkanut
maailmanlaajuinen talouskriisi iski voimalla Suomeen ja varsinkin Metalliteollisuuteen. Yrityksissä käytiin YT-neuvotteluita
lomautuksista ja irtisanomisista. Samalla
kun työttömyys räjähti silmille, Metallin
työttömyyskassa ruuhkaantui ja työttömyysturvan käsittelyajat pitenivät. Vasta
vuoden 2009 lopulla asia korjaantui.
Vuoden 2009 aikana käytiin liiton sisällä
keskustelu teollisuusliittojen mahdollisesta
yhteistyöstä. TEAM hankkeesta järjestettiin jäsenäänestys ja ylimääräinen liittokokouskin. Hanke kuitenkin kaatui vaikka
enemmistö jäsenistä ja liittokokousedustajista oli asian takana.
Liittotoimikunta päätti vuoden 2009
syksyllä myös merkittävistä muutoksista
liiton toimisto-organisaatiossa. Henkilöstö
asiat olivat ainakin alussa itselleni uutta ja
outoa, mutta kuten liiton säännöissä sanotaan niin ”liittotoimikunta ottaa ja erottaa liiton työntekijät ja sopii työsuhteiden
ehdoista ja tehtävistä.”
Työehtosopimus puolella liittotoimikuntakausi oli värikäs. Syvän taantuman
puristuksessa palkkaratkaisuissa jouduttiin
tyytymään varsin maltillisiin korotuksiin.
Vuosien 2009 ja 2010 aikana neuvoteltiin
0,5% ja 1,5% suuruiset korotukset. Kun
taantuma alkoi hieman helpottaa vuoden 2011 aikana, lähdimme uusin tavoittein neuvottelupöytään. Tilanne ajautui
siihen että jouduimme irtisanomaan koko
työehtosopimuksen. Keskustelu jatkui
hyvinkin värikkäiden käänteiden jälkeen
niin että Metallin Valtuusto 24.10.2011
hyväksyi sovintoehdotuksen, joka pohjautui ns. raamisopimukseen. Oltiin siis
mukana liittokokouspäätöksen mukaisessa keskitetyssä (TUPO) ratkaisussa. Tähän
pisteeseen oli tultu monien ylimääräisten
liittotoimikunnan ja valtuuston kokousten
jälkeen. Yhteistyötä tehtiin myös toimihenkilöliittojen kanssa ja ylityökielto sekä
neljän (4) päivän työtaistelukin oli takana.
Lakolla saatiin aikaan tukeva ”perälauta”
sopimukseen ja vuosia jatkunut osittainen
sanelupolitiikka loppui paikallisissa palkkaratkaisuissa. Sopiminen paikallisesti on nyt
mielestäni aidompaa ja tasavertaista.
Edellisen liittokokouksen päätöksiä saatiin edistettyä viimeisellä TES ratkaisulla.
Esimerkiksi keskitetty ratkaisu, lomakorvauksen jaksotuksen poistuminen, palkallinen isyysvapaa, luottamustehtävissä
olevien työsuhdeturvan parantaminen
jne. tulevat ainakin minulle ensin mieleen.
Se että Metallin tavoitteena on senttimääräiset korotukset, ei mennyt eteenpäin.
Tämä on pidettävä mielessä seuraavissa
TES neuvotteluissa.
Valmistauduin tähän kirjoitukseen lukemalla edellisen liittokokouksen päätöksiä
ja pöytäkirjoja. Kaikkia kokouksen päätöksiä ja esityksiä ei toki ole saatu vietyä
eteenpäin, mutta tavoiteltavaa pitääkin
jäädä tulevaisuuteen!
Nyt valittavat 464 kokousedustajaa linjaavat liiton toimintaa seuraavana liittokokouskautena. Itse sain kunnian seurata ja
vaikuttaa läheltä mihin tätä arvokasta jäsenten liikettä viedään. Toivon myös tuleville päättäjille voimia ja rohkeutta päätöksentekoon sekä toivon Metallin jäseniltä
aktiivista osallistumista vaaleihin!
Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan
perustana ovat työväenliikkeen keskeiset
arvot eli vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus
ja suvaitsevaisuus. Näiden arvojen takana
seison minäkin ja olen valmis myös jatkossakin toimimaan.
21. Liittokokousvaali terveisin toivottaa….
Jarkko
Jokinen
Pääluottamusmies
Kemppi Oy
Metallin
Liitto-toimikunnan
jäsen