docTässä lehdessä: - Metallin Vaikuttajat
download 
Report Transcription
Tässä lehdessä: - Metallin Vaikuttajat
METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI PIRKANMAA • 1 / 2012 Tässä lehdessä: Pääkirjoitus ...............................2 Kari Laine: Työsuhdeturva paremmaksi ......2 Matti Mäkelä: Tehdään vaikutus! .......................3 Jussi Karimäki: Työntekijöiden neuvotteluasemia vahvistettava ................................4 Sami Rekola: Edunvalvonnan tueksi tarvitaan tietoa .................4 Anniina Kauppi: Nuori, nyt on aika vaikuttaa! ......4 Keijo Perttunen: Kilpailukyky koetuksella! ............5 Erkki Moisio: Välittäminen työpaikalla ............5 METALLIN VAIKUTTAJIEN PIRKANMAAN EHDOKKAAT ..................................................6 – 7 Pekka Siipola: Liiton palkkapolitiikkaan kaivataan uutta otetta ................8 Ville-Petteri Risberg: Jäsenten tahto kuuluviin.............8 Rauno Lehtinen: Metallityöntekijöiden arvostusta on nostettava ...........9 Pertti Turtiainen: Tarvitaanko liittokokousta?........9 Antti Salonen: Pelkkä perälauta ei riitä ...........10 Marjut Lumijärvi: Tuetaan työkykyä! .....................10 Kari Mäkipää: Palkkakehitys jäänyt hintojen nousun jalkoihin ........................11 Marko Svard: Paikallisen sopimisen tie on kuljettu loppuun ...................11 Timo Lager: Työsuojeluasioihin panostettava enemmän ..........12 Mikko Virolainen: Sovitaanko vai sanellaanko paikallisesti?.......12 Sami Rekola on Oy Johnsson Metall Ab:n Pirkkalan Tehtaan pääluottamusmies. Hän toimii pääluottamusmiehenä neljättä vuotta, vaikka on ollut vasta nelisen vuotta Metalliliitossa. – Jätkät valitsivat pääluottamusmieheksi melkein heti, kun liityin liittoon, hän naurahtaa. – Kai mä olen aika kova ottamaan kantaa. Haluan yleensä huolehtia siitä, että asiat menevät niin kuin pitää. 2 • LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • PIRKANMAA METALLIN VAIKUTTAJAT Äänestä, jotta olisi vaihtoehtoja! Y lintä päätäntävaltaa Metalliliitossa käyttää joka neljäs vuosi kokoontuva liittokokous. Edus- tajat kokoukseen valitaan vaaleilla. Vaalit ovat, ennakkoäänestys 2. –16. 3. 2012 ja uurnavaali 25. –27. 3. 2012. Liittokokouksessa päätetään liiton toiminnan linjasta seuraavaksi ne- livuotiskaudeksi. Kokouksessa valitaan puheenjohtaja, sihteeri ja hallinto. Liittokokouksessa päätetään myös työehtosopimus linjasta. Kuluvalla liittokokouskaudella palkka politiikassa ei ole onnistuttu. Reaaliansiokehitys on ollut nolla tasoa, jopa miinuksella. Hintojen nousu on syönyt palkkakorotukset. Raamisopimus alentaa työntekijöiden reaaliansio kehitystä. Ennakko tietojen mukaan palkansaajien reaaliansiot ovat laskeneet viime vuonna 0,6 prosenttia. Liittokokouksen päätöksistä huolimatta korotukset ovat olleet pääsääntöisesti prosenttikorotuksia, senttimääräisten sijaan.Metallin Vaikuttajat vaativat, että Metallin on oltava palkkajohtaja. Palkassa on näyttävä työn vaativuus ja raskaus. Metallin Vaikuttajien vaaliliitto edellisessä liittokokouksessa torjui TEAM-hankkeen ja turvasivat itsenäisen Metallityöväen liiton toiminnan jatkumisen. Mikäli hanke olisi toteutunut, olisivat Metallityöläiset olleet vieläkin pahemmassa asemassa 2009 vuoden lomautusten ja päivärahan maksamis-ongelmien vuoksi. Liitossa enemmistönä oleva “Yhteistyön vaaliliitto” eli Demarit ajoivat itsepäisesti hanketta eteenpäin. Liittokokoukseen tarvitaan kokemusta myös nuoria päättämään liiton seuraavan neljän vuoden Työsuhdeturva paremmaksi Kari Laine työskentelee Metso Paper Oy:ssä, Metson terävalimossa kunnossapitoasentajana. Hän toimii työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna jo viidettä vuotta. Laine kertoo, että työsuojeluasioihin on suhtauduttu työpaikalla asiallisesti. – Puitteet valtuutetun tehtävien hoitamiselle ovat olleet kohtuullisen hyvät. Sekä työnantaja- että työntekijäpuolella ymmärretään työsuojelun merkitys. Kari Laine on liittokokousvaaleissa ehdokkaana Metallin Vaikuttajien listoilla. Hän oli liittokokousedustajana jo edellisessä liittokokouksessa sekä sitä seuranneessa ylimääräisessä liittokokouksessa. Hän siis tietää millaisesta tapahtumasta on kyse ja miten tuossa suuressa kokouksessa voi parhaiten vaikuttaa siellä tehtäviin päätöksiin. – Se on todella iso organisaatio, mutta myös hyvä foorumi tuoda esiin niitä asioita, joita työpaikoilla pidetään tärkeinä. Yhtenä parannusta vaativana asiana Kari Laine mainitsee työsuhdeturvan. – Työsuhdeturvan merkitys korostuu nykyisessä tilanteessa. Muutokset tulevat eteen nopeasti, firmoja myydään, ostetaan, väkeä siirretään ja irtisanotaan. Tässä tilanteessa korostuu työsuhdeturvan merkitys. Myös kansainvälisessä vertailussa Suomen työsuhdeturva on huono. Tähän tarvitaan Kari Laineen mielestä pikaista korjausta. – Nykyisellään irtisanominen täällä ja tuotannon siirtäminen ulkomaille on liian helppoa ja työntekijät melko suojattomia. [email protected] linjauksista. Jotta olisi vaihtoehtoja, äänestä Vaikuttajien ehdokkaita! Näin saamme pitää vahvan ja itsenäisen Metalliliiton. ANNIINA KAUPPI ERKKI MOISIO METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI PIRKANMAA • 1 / 2012 Julkaisija Metallin Vasemmistoryhmä Päätoimittaja Erkki Moisio, 040 516 9804 Toimituskunta Anniina Kauppi, Antti Salonen Taitto Kari Isoniemi Painopaikka Suomalainen lehtipaino, Kajaani METALLINVAIKUTTAJAT.FI METALLIN VAIKUTTAJAT LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • PIRKANMAA • 3 Matti Mäkelä: Tehdään vaikutus! Me haluamme kehittää liitosta entistä vahvemman edunvalvojan, sanoo Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä. Siksi kannattaa äänestää Metallin Vaikuttajien ehdokkaita Metalliliiton liittokokousvaaleissa. Metallityöväen liiton 150 000 jäsentä on jälleen näyttämässä suuntaa Suomelle. Maaliskuun liittokokousvaaleissa valitaan 464 edustajaa toukokuun liittokokoukseen. Metallin Vaikuttajien eli Metalliliiton vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliiton tunnus vaaleissa on “Tee vaikutus”. Metalliliiton sihteeri ja Metallin Vaikuttajien vaaliliiton vetäjä Matti Mäkelä selittää tunnuksen ajatusta: – Osallistumalla vaaleihin ja äänestämällä meidän vaaliliittomme ehdokkaita voi vaikuttaa Metalliliiton toimintaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi eteenpäin. Liittokokoukseen valittava porukka tekee ratkaisut ja me haluamme kehittää liitosta entistä vahvemman edunvalvojan, Mäkelä sanoo. Metallin Vaikuttajilla on 538 ehdokkaan monipuolinen ja kattava ehdokaslista. Mukana on nuoria ensikertalaisia sekä jo useat liittokokoukset kokeneita konkareita. – Saavutimme viime vaaleissa neljä vuotta sitten noin 37 prosentin kannatuksen. Tämän parantaminen on selkeä tavoitteemme näissä vaaleissa, Mäkelä sanoo. Metallialojen aseman näyttävä palkoissa Metallin Vaikuttajilla on seitsemän keskeistä teemaa tämän kevään vaaleissa ja liittokokouksessa. Ensimmäiseksi, metalliteollisuus on suomalaisen vientiteollisuuden kärki, ja sen pitää näkyä myös metallityöntekijöiden palkoissa. Palkkataso vaikuttaa suoraan metallityön arvostukseen ja koulutukseen hakeutumiseen. – Tasokkailla työehtosopimuksilla varmistetaan työn arvostus ja tulevaisuus. Me Vaikuttajat vaadimme työsuhteita ja palkkoja, joilla tulee toimeen, Mäkelä sanoo. Toiseksi, hyvät työolosuhteet ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön parantavat oleellisesti työssä jaksamista. – Turvallinen ja terveellinen työympäristö on myös tuottava, Mäkelä muistuttaa. Metallin Vaikuttajien mielestä työntekijän ikä ja työkyky on huomioitava esimerkiksi työjärjestelyillä ja erityisellä seniorivapaalla. Samoin laadukas työterveydenhuolto on taattava jokaiselle työntekijälle. Kolmanneksi, metallialoilla on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. – Vaadimme, että työaikojen on joustettava paremmin työntekijöiden elämäntilanteiden mukaan, ja vuorotyön työaikamallien oikeudenmukaisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, Mäkelä sanoo. – Ja sairaan lapsen hoidon ikärajaa on nostettava nykyisestä kymmenestä ikävuodesta. Osaaminen pitää työn Suomessa Metallin Vaikuttajien vaaliteemojen neljäs kohta koskee koulutusta. Osaamisen kehittäminen on elinehto sille, että työt pysyvät Suomessa. – Työnantajan on oltava velvollinen järjestämään kaikille työntekijöille täydennyskoulutusta, ja koulutuksen on aina oltava houkuttelevampaa kuin työttömyyden, Mäkelä sanoo. – Metallialojen peruskoulutukseen on saatava vetovoimaa, ja myös naiset on saatava kiinnostumaan metalliteollisuudesta. Yritysten on tarjottava harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja alalle tuleville ja kannustettava työntekijöitä suorittamaan näyttötutkintoja, Mäkelä luettelee. Viides Metallin Vaikuttajien teema on vuokratyö – sitä tulee käyttää vain lyhyissä ruuhkahuipuissa. – Vuokratyöntekijöillä on oltava samat työehdot kuin tilaajayrityksen työntekijöillä, Mäkelä painottaa. Metallin Vaikuttajat vaatii myös, että työnantajan irtisanottujen työntekijöiden takaisinottovelvollisuutta ei saa kiertää vuokratyövoimalla, ja että tilaajayrityksen luottamusmiehen on voitava edustaa myös vuokratyöntekijöitä. Kuudenneksi, Metallin Vaikuttajat vastustaa jyrkästi harmaan talou- den ja talousrikollisuuden leviämistä metalliteollisuudessa. – Valvontaa on lisättävä ja rangaistuksia on kovennettava, Mäkelä vaatii. – Aluehallintavirastojen toimintaedellytyksiä on parannettava ja ayliikkeen on saatava kanneoikeus. Samoin työpaikan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun on saatava tiedot kaikista työpaikalla työskentelevistä työntekijöistä, Mäkelä sanoo. Äänestä ja tee vaikutus Metallin Vaikuttajien seitsemäs ja kokoava vaaliteema kuuluu “Metalliliitto on vaikuttaja”. – Vain vahva, tavoitteellinen ja itsenäinen Metalliliitto pystyy reagoimaan alan muutoksiin tarpeeksi nopeasti. Liiton vahva ammattiidentiteetti tukee myös järjestäytymistä, Mäkelä sanoo. Myös eri liittojen välinen yhteistyö tukee jäsenten edunvalvontatyötä. Metallin Vaikuttajien mielestä Metalliliiton toiminnan on kaiken kaikkiaan perustuttava oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoisuuteen ja avoimuuteen. – Metalliliitto on jäsentensä liitto. Viime syksy osoitti selvästi, mikä merkitys on joukkovoimalla. Raamisopimus vahvisti koko ammattiyhdistysliikkeen uskottavuutta kerta- heitolla. Saimme sopimukseemme perälaudan, joka oli meille kynnyskysymys, Mäkelä sanoo. Työehtosopimuksen syntyminen lakon kautta oli Mäkelän mukaan osoitus Metalliliiton joukkovoimasta. Jatkossa onkin erityisen tärkeää pitää huolta metallityöntekijöiden järjestäytymisestä. – Jäsenhankinnan merkitystä ei voi korostaa liiaksi. Olemme onnistuneet Metallissa pitämään järjestäytymisasteen kohtuullisen korkeana, mutta ei pidä tuudittautua vääränlaiseen hyvään oloon. – Meidän täytyy tehdä paljon töitä myös äänestysaktiivisuuden puolesta. Se on tärkeää jäsendemokratian kannalta. Korkea äänestysaktiivisuus on myös merkittävä signaali ulospäin. Tällä on suuri vaikutus muun muassa suhteessa työnantajiin, Mäkelä muistuttaa. – Joten äänestä ja tee vaikutus! 4 • LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • PIRKANMAA METALLIN VAIKUTTAJAT Jussi Karimäki: Työntekijöiden neuvotteluasemia vahvistettava Jussi Karimäki toimii pääluottamusmiehenä Patria Aviation Oy:llä, Linnavuoressa. Hän on ehdokkaana Metallin liittokokousvaaleissa ja haluaa viedä liittokokoukseen sellaiset eväät, että paikalliselle sopimisella laitettaisiin tiukat raamit. – En vastusta paikallista sopimista sinänsä, mutta se on jättänyt työnantajille liian suuren pelivaran. Työnantaja on pystynyt käyttämään härskisti valtaansa. Karimäen mielestä jatkossa tulee huolehtia siitä, että paikallisesti asioista sovittaessa työpaikan neuvotteluosapuolet ovat tasa-arvoisempia. – Nykyiseen sopimukseen saatiin taisteltua niin sanottu perälauta. Tätä käytäntöä pitää jatkaa. Pitää olla selkeät määräykset, jotka turvaavat työntekijöiden aseman niissä tilanteissa, joissa ei tyydyt- tävää neuvottelutulosta saavuteta. Jussi Karimäki vaatii liitolta myös jämeriä toimenpiteitä pääluottamusmiehen aseman parantamiseksi. – Ajankäyttöä luottamustehtävien hoitamiseksi pitää edelleen lisätä samoin pitää parantaa pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen irtisanomisturvaa, hän toteaa. Luottamusmiesten vahvasti turvattu asema tekisi hänen mukaansa työpaikan neuvotteluasetelmat tasa-arvoisemmiksi. Karimäki haluaa torjua myös lakkosakkojen korotuspuheet. – Ei kukaan lakkoile huvikseen, työpaikoilta ei turhaan lähdetä vaan takana on useimmiten joku rike myös työnantajapuolelta. Työnantajaa näistä rikkeistä kuitenkin hyvin harvoin rangaistaan. Pikemminkin Jussi Karimäen mielestä tässä tilanteessa vaadittaisiin työntekijöiden aseman vahvis- Sami Rekola: paikalla hänen pääluottamusmieskautenaan on sujunut. – Meillä on asialliset neuvottelusuhteet ja voidaan puhua avoimesti asioista, hän kertoo. Työhyvinvointia ja parempaa palkkaa Sami Rekola toivoisi liiton entistä vahvemmin edistävän toimenpiteitä, joilla parannetaan työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Hän kaipaa myös terävyyttä liiton sopimuspolitiikkaan. – Tämä viime sopimuskierros lisäsi aika lailla odotuksia työpaikalla. Liitto vaikutti hetken aikaa olevan tosissaan, Rekola sanoo. – Mutta se tuntui loppuneen aikamoiseen räpiköintiin. Porukka oli melko lailla pettynyt siihen, mitä lopulta sopimuksella saatiin. Hän haluaakin että liittokokous tekee sel- tamista. – Yksi keino tähän voisi olla, että työrauhavelvollisuus purkautuisi, mikäli työnantaja rikkoo työehtosopimusta. [email protected] Nuori, nyt on aika vaikuttaa! Edunvalvonnan tueksi tarvitaan tietoa Sami Rekola on Oy Johnsson Metall Ab:n Pirkkalan Tehtaan pääluottamusmies. Johnsson Metall on pohjoismaiden johtava pronssiaihioiden valmistaja. Rekola toimii pääluottamusmiehenä neljättä vuotta, vaikka on ollut vasta nelisen vuotta Metalliliitossa. – Jätkät valitsivat pääluottamusmieheksi melkein heti, kun liityin liittoon, hän naurahtaa. – Kai mä olen aika kova ottamaan kantaa. Haluan yleensä huolehtia siitä, että asiat menevät niin kuin pitää. Ja että Sami Rekola tietäisi, miten asioiden pitää olla, jotta työntekijöiden edut tulee hoidettua, hän on hakenut tietoa Murikka opiston kursseilta. – Kaikki mahdolliset luottamusmieskurssit olen käynyt, hän toteaa. Rekola kertoo, että hän on suhteellisen tyytyväinen siihen, miten asioiden hoito työ- Jussi Karimäki ja Jukka Tuomisalo pohtivat ay-liikkeen tilaa. laiset linjaukset, että liitto jatkossa, tulevalla nelivuotiskaudella panostaa entistä tiukemmin alan ansioiden parantamiseen. [email protected] Tänä päivänä moni nuori joutuu vuokrafirman kautta töihin, kun työnantajat eivät enää suoraan palkkaa väkeä taloon. Näin tehdessään työnantajat väittävät saavansa nopeasti osaavaa työvoimaa. Todellisuus on se, että moni vuokrafirman kirjoilla oleva nuori elää epätietoisuudessa työsuhteen pysyvyydestä. Lomia ei ole ja näin koko perhe kärsii tilanteesta. Perheen ja työn yhteensovittaminen käy jo vaikeaksi – kukapa haluaa olla lasten lomien aikana aina töissä? Vuokramiehiä eivät työpaikkojen palkitsemisjärjestelmät koske, vaikka he ovatkin mukana tekemässä talolle samaa tulosta, josta talon omille työntekijöille maksetaan palkkiot. Onko oikein pistää samaa työtä tekeviä eriarvoisuuteen? Saman katon alla työskenteleville ja varsinkin samaa työtä tekeville täytyy saada samat oikeudet ja edut. Liittokokousvaalit ovat pian tulossa. Pirkanmaalla on ehdokkaana monta nuorta Vai- METALLIN VAIKUTTAJAT LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • PIRKANMAA • 5 Kilpailukyky koetuksella! Johtamistavat ovat taas kerran muuttuneet monessa metalliyrityksessä jyrkäksi ja sanelevaksi. Yhteiskunnassa ja keskusjärjestöissä puhutaan työelämän kehittämisestä, työurien pidentämisestä, luomalla työhyvinvointi ynnä muita hankkeita. Valitettavasti tälläinen toiminta todellisuudessa keskittyy isoihin ja toimintakulttuuriltaan nyt jo suhteellisen hyvin toimiviin yrityksiin. Keskisuurissa ja pienissä yrityksissä valitettavan usein suhtautuminen on todella nurja, asioista voi puhua ja yrittää vaikuttaa ,mutta tulos on sama kuin seinille puhuisi. Jotkut työnantajan edustajat suhtautuvat alaisiinsa todella ylimielisesti ja halveeraavasti, jos yritetään asioihin vaikuttaa niin vaihdetaan puheenaihetta, eikä haluta ollenkaan myöntää toiminnan heikkoutta. Usein selitetään että johtajilla on kovat vastuut, mistä? Pahimmassa tapauksessa johtajien vääristä ja huonoista toimintatavoistakärsii henkilöstö. Valitettavan usein yhteiskunta joutuu maksamaan jälkihoidon, kuttajaa. Tarvitsemme seuraavaan liittokokoukseen nuoria päättämään Metalliliiton seuraavan neljän vuoden linjauksista. Liittokokous on pitkälti ukkoutunut ja nyt siihen pitää aikaansaada muutos. Toki tietotaitoa tarvitaan, mutta miten sitä karttuu, jos ei ole mahdollisuuksia päästä ottamaan oppia kokeneilta konkareilta? Nuoret täytyy ottaa mukaan aktiiviseen toimintaan. Asiaa ei auta se, että ammattiosastojen toimikunnissa on suurin osa eläkeläisiä. Me emme voi elää menneessä, vaan nykypäivässä ja meidän pitää katsoa myös tulevaisuuteen. Kunnioitus on suuri vanhempaa ikäpolvea kohtaan, jotka ovat tehneet liiton ja jäsenien hyväksi paljon. Nyt on aika päästää nuoret vaikuttamaan heidän omiin asioihinsa. Ei kannata pitää kiinni paikoista vain sen takia, että on ollut toiminnassa jo 30 vuotta mukana. Ketä se enään palvelee? On aika äänestää vahvoja nuoria Vaikuttajia liittokokoukseen! Näin saadaan pidettyä Metalliliitto vahvana ja itsenäisenä. ANNIINA KAUPPI HÄMEPIRKANMAAN NUORISOJAOSTON PUHEENJOHTAJA työttömyyskassan ja muun sosiaalisen verkon avulla. Kaikkia tarvitaan tuloksen tekoon! Kun toimitaan näin, monissa yrityksissä tullaan tekemään, toivottavasti ei lopullista iskua kilpailukyvylle, mutta kuitenkin vaikuttamaan heikentävästi pärjäämiseemme markkinoilla. Muistuttaisin siitä yhteisestä asiasta, että me tarvitsemme kaikki jollain tavalla toisiamme, yritys voi tuottaa tuotteita vain jos siellä on kaikki toiminta mahdollistettu. Johtajat eivät teetuotteita ja yrityksen täytyy olla myös taloudellisesti kannattava. Siihen tavoitteeseen täytyy meidän yhdessä pyrkiä. Tämä on jokaisen henkilöstöryhmän tajuttava. Suomessa ei tule toimeen niin sanotulla halpamaiden palkkatasolla, pitää keskittyä siihen, että teemme asiat mahdollisemman hyvin ja laadukkaasti, näin meillä ja yritysjohdollakin on paikka johon saapua. Yrityksissä ei ole mahdollista devalvoida palkkoja! Kilpailu on kovaa, se täytyy myöntää, mutta oikea keino ei todellakaan ole pyrkiä nostamaan kannattavuutta niin, että lähes keinolla millä tahansa pyritään laskemaan ansiotasoa, palkan täytyy olla kilpailukykyinen ja päivittäisen toiminnan sellaista mikä pitää työilmapiirin hyvällä tasolla. Suomalainen metallimies ja nainen ovat palkkansa ansainneet ja paluuta johonkin entisaikaiseen palkkatasoon ja pelottelevaan sekä huonoon johtamistapaan ei ole. Tulevaisuudessakin meillä on työehtosopimukset ja lait henkilöstön työolosuhteiden turvaamiseksi ja niitä tulee noudattaa, kunnioittaa ja jopa parantaa. Tähän tulevaisuuden tekemiseen me tarvitsemme metallityöväen liittoa. Vaikuta päätöksiin äänestä liittokokousvaaleissa metallin vaikuttajien ehdokkaita. KEIJO PERTTUNEN PÄÄLUOTTAMUSMIES SKS TOIJALA WORKS OY Välittäminen työpaikalla Toisesta ihmisestä, työtoverista välittäminen ei ole yksinomaan työnantaja asia, kysymyksessä on kokonaisuus, joka lähtee liikkeelle meistä jokaisesta työpaikan työntekijästä. Huomatessamme muutoksen työtoverimme käyttäytymisessä on reagoitava heti, ettei tilanne pääse liian pitkälle. Mikäli et itse halua, tai tunnet olevasi voimaton keskustelemaan työtoverin kanssa hänen muuttuneesta käytöksestään, työpaikalla olevat yhteistoimintaorganisaatiot ovat tie, jota voit käyttää. Yhteistoiminta organisaatioita ovat luottamusmies-, työsuojeluhenkilöt. Heidän lisäkseen tulevat esimiehet, joilla on vastuuta alaisistaan. Kaikille edellä mainituille voi kertoa havaitsemastaan. Mikäli he eivät tunne olevansa tarpeeksi asiantuntevia, tämän lisäksi Työterveyshuolto, josta asiantuntemusta pitäisi löytyä. Mikäli ei, voidaan työterveyshuollosta ohjata eteenpäin erikoishoitoon. Kysymyksessä ei ole työkaverin käräyttäminen, vaan auttaminen, sillä tilanteen pahentuessa saattaa elämä mennä alaspäin, lopputuloksena lopputili eriytyminen ja lopuksi erilaiset muut mahdollisuudet, joita en tässä mainitse. Mikäli tätä ei ymmärretä voidaan tietysti syyttää yksipuolisesti työn- antajaa sekä pestä kädet kuin Pontius Pilatus. ERKKI MOISIO MOOTTORIASENTAJA LIITTOVALTUUSTON JÄSEN Pirkanmaan vaalipiirin ehdokkaat 73 74 Pekka Haapoja Hannu Häkkinen Valaja Pääluottamusmies Keskipakovalu Oy Ao. 7 Tampere Ex-metallimies / muusikko Ao. 7 79 80 75 76 Kari Korpela Tommi Koskinen (sit.) Lämpökäsittelijä Pääluottamusmies Työsuojeluvaltuutettu Bodycote Lämpökäsittely Oy Ao 7 Tampere Metallityöntekijä Pääluottamusmies Koja Oy Ao. 7 Tampere 81 82 77 78 Timo Lager Tapio Lahtinen Koneenasentaja Harjoittelija Työsuojeluvaravaltuutettu Nuorisojaoston varapj. Sandvik Oy Ao. 7 Tampere Ao. 7 Tampere 83 84 Rauno Lehtinen Marjukka Lipponen (sit.) Kalle Mäkelä Kari Mäkipää Pekka Nurminen Sami Rekola Pääluottamusmies Ao:n varapuheenjohtaja Aurajoki Oy Ao. 7 Pirkkala Ao:n naisjaoston jäsen Ao. 7 Tampere Koneenasentaja Sandvik Oy Ao. 7 Tampere Viimeistelijä Pääluottamusmies, Ao: toimikunnan jäsen Katsa Oy Ao. 7 Tampere Levyseppähitsaaja Nokia NPT Oy Ao. 7 Varastomies Pääluottamusmies Oy Johnson Metall Ab Ao. 7 Pirkkala 85 86 87 88 89 90 Jussi Saarivuori CNC-koneistaja Metso Minerals Oy Ao. 7 Tampere 91 Antti Salonen Marko Svärd Pertti Turtiainen Juha Turunen Pääluottamusmies Metso Minerals Oy Ao. 7 Tampere Ex-Asentaja/Levyseppä Ao. 7 Kangasala Varaluottamusmies Metso Power Ao. 7 Tampere 93 94 95 96 Pekka Siipola Teollisuussähköasentaja Koneenasentaja Varapääluottamusmies Ao:n puheenjohtaja Alstom Grid Varapääluottamusmies Ao. 7 Tampere Sandvik oy Ao. 7 Tampere 92 Jukka Uitto Jorma Valli Matti Vilen Kari Vuoristo Kauko Virtanen Helena Niironen Asentaja Metso Minerals Oy Ao. 7 Huoltoasentaja Luottamusmies YIT Teollisuus Oy Ao. 7 Tampere Aarporari Innometalli Oy Ao. 7 Tampere Ao. 7 Ex-metallimies Ao. 38 Tampere Ao:n puheenjohtaja Ao. 65 Nokia METALLIN VAIKUTTAJAT Jotta olisi vaihtoehtoja www.metallinvaikuttajat.fi VAALILIITTO D 102 97 98 99 100 Lasse Nurmi Esko Laakso Kari Laine Riitta Jokinen (sit.) Seppo Kallio Jussi Karimäki Asentaja Työsuojeluvaltuutettu Metso Paper Oy Ao. 105 Valkeakoski Traktorinkuljettaja Purso Oy Ao. 134 Nokia Vanha viilari Ao. 134 Nokia Laiteasentaja Pääluottamusmies Patria Aviation Oy Ao. 134 Nokia Ex-metallimies Kiinteistönhoitaja Veteraanijaoston puh.joh. Ao:n varapuheenjohtaja Ao. 97 Ylöjärvi Ao. 105 Valkeakoski 101 103 104 105 106 107 108 Erkki Moisio Hannu Raiskio Jukka Tuomisalo Kimmo Mäkinen Jouko Bister Anniina Kauppi Moottoriasentaja Ao:n puheenjohtaja Metallin valtuuston jäsen Agco Sisu Power Oy Ao. 134 Nokia Koneasentaja Luottamusmies Agco Sisu Power Oy Ao. 134 Nokia Koneistaja Luottamusmies Agco Sisu Power Oy Ao. 134 Nokia Kokooja Pääluottamusmies Avant - Tecno oy Ao. 149 Ylöjärvi Käyttömies Pääluottamusmies Ruukki Oy Ao. 169 Akaa Hioja Varapääluottamusmies TTT Technology Ao. 169 Akaa 109 110 111 112 113 114 Antti Maijala Keijo Perttunen Mikko Virolainen Teppo Kivinen Pentti Paananen Ilari Säynäjoki Levyseppähitsaaja Pääluottamusmies Kumera Machinery Oy Ao. 169 Akaa Konenasentaja Pääluottamusmies SKS Toijala Works Oy Ao. 169 Akaa Metallimies Pääluottamusmies Ao:n puheenjohtaja TTT Technology Ao. 169 Akaa Putkihitsaaja AO:n taloudenhoitaja Kosamet Oy Ao. 231 Nokia CNC-koneistaja CNC-koneistaja Työsuojeluvaltuutettu Logistic TKT Systems Oy Ao. 239 Pirkkala Ao:n sihteeri Javasko Ao. 236 Mänttä-Vilppula Pirkanmaan parhaista parhaat ehdokkaat. 115 116 117 Juha Rissanen (sit.) Jukka Mattila Maija-Liisa Vesa (sit.) Koneenhoitaja Ao:n sihteeri Tammet oy Ao. 335 Pälkäne Levyseppähitsaaja Ao: puheenjohtaja JSP-Steel oy Ao. 340 Ikaalinen Kaivertaja Varaluottamusmies E Avenue Oy Ao. 340 Ikaalinen Tee vaikutus METALLIN VAALIT 2012 Ennakkoäänestys 2.–16.3. Uurnavaali 25.–27.3. Äänestä osaamista liittokokoukseen. 8 • LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • PIRKANMAA METALLIN VAIKUTTAJAT Pekka Siipola: Liiton palkkapolitiikkaan kaivataan uutta otetta Pekka Siipola työskentelee Alstom Gridillä Tampereella. Hän on varapääluottamus, toiminut siinä tehtävässä jo kymmenkunta vuotta. Nyt hän on kuitenkin ensimmäistä kertaa liittokokousvaaleissa ehdokkaana. Aiemmin hänen työpaikaltaan on ollut ehdokkaana pääluottamusmies. Pääluottamusmiehenä toimiva Veikko Lahti on kuitenkin siirtymässä pois työelämästä ja hän on tällä kertaa vaalissa mukana Pekka Siipolan asiamiehenä, tukemassa tämän valintaa liittokokousedustajaksi. Siipolan mielestä kaikkein tärkein asia liittokokouksessa on kääntää metallin sellaisille raiteille, että se alkaisi määrätietoisesti toimia alan palkkatason nostamiseksi. – Kyllä työpaikalla on ihmetelty tätä suuren ja mahtavan Metallin palkkakehitystä. Viime vuosina elinkustannukset ovat nousseet ja palkan ostovoima on jäänyt jälkeen. Siipola toteaa, että hänen työpaikallaan kuten monella muullakin työpaikalla ollaan nimenomaan sopimuksen tuomien palkankorotusten varassa. – Nyt pitää saada liiton toimintaan sellaista särmää, ettei metalliala valu täysin matalapalkka-alaksi, hän vaatii. Toinen asia, mihin liittokokouksessa Siipolan mielestä pitää panostaa, ovat työelämän laadulliset parannukset. – Varsinkin vanhempana työntekijät tarvitsevat parempia työolosuhteita ja ne pitää toteuttaa aidosti. Turhaa höpinää työelämän laadullisista parannuksista on kuultu riittävästi. Turhana höpinänä Siipola pitää myös puheita eläkeiän nostamisesta. – Tällä hetkellä eläkejärjestetyt ovat suhteellisen hyvät. On mahdollisuus päästä eläkkeelle 63-vuotiaa- na, mutta mikäli työkykyä riittää, voi jatkaa 68-vuotiaaksi asti. Mitään syytä Pekka Siipolan mielestä ei siis ole ainakaan eläkeikärajan nostamiseen. Hänen mukaansa sitä voisi pikemminkin laskea varsinkin raskaissa ja terveydelle vaarallisissa töissä kuten esimerkiksi palomiehen työ. –Toimin itse vapaapalokunnassa ja minun on vaikea kuvitella, että joku 63-vuotias palomies toimisi savusukeltajana. Kaiken kaikkiaan Pekka Siipola korostaa, että äänestäminen liittokokousvaaleissa on erittäin tärkeää. – Liittokokous linjaa liiton toiminnan suuntaviivat neljäksi vuodeksi. Nyt niihin linjauksiin voi vaikuttaa valitsemalla sellaiset edustajat, jotka muuttavat liiton kurssia aiempaa tehokkaamman toiminnan suuntaan. ääni Metallin Vaikuttajien ehdokkaalle, näin saamme kehitettyä itsenäistä Metalliliittoa vahvaksi ja tavoitteelliseksi ammattiliitoksi, joka pystyy reagoimaan alan muutoksiin nopeasti. Ville-Petteri Risberg: Jäsenten ääni ja tahto kuuluviin Liittokokouksessa jäsenten ääni ja tahto pääsevät kuuluviin, Metalliliiton järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg sanoo. Metallityöväen liitto valmistautuu 21. liittokokoukseensa, joka pidetään Tampereella 27. – 30. 5. Kokous on Metallin ylin päättävä elin, joka pidetään neljän vuoden välein. Ammattiosastot ovat tehneet esityksiä kokoukselle ja monenlainen aktiivisuus tulee jatkumaan aina kokoukseen asti. Kokoukseen valitaan edustajat suhteellista vaalitapaa noudattaen. – Nyt Metallin jäsenellä on tilaisuus käyttää jäsenelle kuuluvaa oikeutta ja jopa velvollisuutta äänestää. Uskon, että vaaliliittojen ehdokkaat käyvät hyvän ja rehdin kamppailun pääsystä kokousedustajaksi, Ville-Petteri Risberg sanoo. – Toivon erityisesti, että jäsenet käyttävät tilaisuutta hyväkseen keskustella ehdokkaiden kanssa jäsenen kannalta tärkeistä asioista. Vaalityöstä uusia aktiiveja liiton toimintaan Liittokokous siis päättää liiton linjoista ja toimintatavoista seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Kokousedustajat valitaan ympäri maata ja he edustavat kattavasti koko Metallin kenttää. – Heillä on paras tieto ja kokemus alan työpaikkojen tilanteesta. Tätä tietoa tulee käyttää koko jäsenistön työehtojen ja hyvinvoinnin parantamiseen, Ville-Petteri Risberg sanoo. Liittokokous kaikkine järjestelyineen ja vaaleineen on mahtava voimannäyttö Metalliliitolta. Itse kokouksessa on paikalla 464 kokousedustajan, liiton henkilökunnan, seuraajien ja kansainvälisten vieraiden kanssa yhteensä lähes tuhat ihmistä. Lisäksi kokousta seuraa Suomen johtavat tiedotusvälineet, joista osa on paikan päällä kokouksen ajan. Metallin Vaikuttajat -vaaliliitolla on kattava ja monipuolinen 538 ehdok- kaan ehdokaslista ympäri maata. Metallin vaalit ovat aktivoineet tuhansia jäseniä, niin ehdokkaita, tukiryhmien jäseniä kuin ehdokkaiden valitsijayhdistyksissä mukana olevia. – Tämä aktivointi ei saa jäädä pelkästään vaaleihin liittyväksi, vaan tämä on oiva mahdollisuus saada uusia aktiiveja mukaan myös liiton toimintaan. Ammattiyhdistystoiminta ei ole paperinmakuista, tylsää puuhastelua, vaan aitoa, arkistakin työtä jäsenistön hyvinvoinnin eteen työpaikoilla, ammattiosastoissa ja esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa, Risberg sanoo. – Suomalaisia palkansaajia on paljon. Miksi emme käyttäisi meille kuuluvaa valtaa ja voimaa? Ammattiyhdistystoiminta on aina perustunut joukkovoimaan yhteisten asioiden ajamiseksi. Risberg haluaakin vedota kaikkiin lukijoihin: – Käyttäkää äänioikeuttanne, käyttäkää se viisaasti ja antakaa METALLIN VAIKUTTAJAT LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • PIRKANMAA • 9 Metallityöntekijöiden arvostusta on nostettava Aurajoki Oy:n Pirkkalan yksikön pääluottamusmies Rauno Lehtinen sanoo, että Metalliliiton tärkein tehtävä on metallityöntekijöiden arvostuksen nostaminen. Hänen mielestään arvostuksen yksi keskeinen mittari on palkkaus ja sen mittarin viisari on viime vuosina osoittanut pahasti alaspäin. – Kyllä me tarvitaan edelleen vanhaa kunnon palkkapolitiikkaa, jolla alan ansioita nostetaan, hän sanoo. – Tällä raamiratkaisulla ei metallialan jälkeenjääneisyyttä poistettu. Metalli tuo 60 prosenttia tämän maan vientituloista. Metallityöntekijät tekevät vaativaa ammattityötä usein vaikeissa olosuhteissa. Kyllä tätä työtä täytyy arvostaa maksamalla kunnon palkkaa. Lehtinen toteaa että liiton johto ja metallin kenttäväki näyttävät olevan monessa sopimusasiassa valovuosien päässä toisistaan. – Varsinkin paikallisen sopimisen osalta näkemykset eroavat vahvasti. Sopimuksiin on ympätty jatkuvasti enemmän paikallista sopimista. Kuitenkaan ei ole luotu sellaisia edellytyksiä, että sopimista voitaisiin kunnolla hoitaa työpaikoilla. – Luottamusmiehet on jätetty tavallaan oman onnensa nojaan. Liitto on vielä pyrkinyt vähentämään toimitsijavoimaa, joten avun saantikin on vaikeutunut. Rauno Lehtisen mielestä yksi liittokokouksen tärkeimmistä asioista on turvata, että Metalliliitto säilyy itsenäisenä. – Ylimääräisessä liittokokouksessa 2009 Metallin Vaikuttajat pelastivat liiton fuusiolta. Liiton itsenäisyyttä on varjeltava edelleen. Mikäli liitto liitettäisiin johonkin epämääräiseen liittoryppääseen, niin se ei ainakaan metallityöntekijöiden asioiden parantamista auttaisi ja arvostusta nostaisi. Lehtisen mukaan liittokokouksessa nousee näiden lisäksi esiin monia tärkeitä asioita kuten esimerkiksi työsuhdeturva, joka Suomessa on todella heikko. – Liitto ei tietysti voi tässä asiassa edetä yksin, mutta se voi vaikuttaa, että asiaan panostetaan voimakkaammin keskusjärjestötasolla. [email protected] TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 7 VARAPUHEENJOHTAJA METALLIN HÄME/PIRKANMAAN ALUETOIMIKUNNAN JÄSEN SAK:N ALUEJÄRJESTÖN HALLITUKSEN JÄSEN PIRKKALAN KUNNANVALTUUTETTU JA KUNNANHALLITUKSEN JÄSEN Tarvitaanko liittokokousta? Tämän kysymyksen kuulee toisinaan ja syystä, miksi kokouspäätöksiä ei noudateta esimerkiksi palkankorotusten osalta päätökset edellyttivät senttimääräisiä korotuksia. Saatiin taas kerran prosenttikorotukset, jotka edelleenkin kasvattavat tuloeroja, oikeutetusti todetaan. Itse liittokokous käy asioiden käsittelyä huomattavasti laajaalaisemmin eikä vain palkankorotusten muodosta. Päätökset tehdään ammattiosastojen esitysten pohjalta käynnistyvän käsittelyn pohjalta joihin liittotoimikunta antaa oman esityksensä kokoukselle. Kokouksen työryhmät käsittelevät näitä esityksiä ja huomioivat edustajien puheenvuorot, joista haetaan yhteinen mietintö esitys liittokokouksen päätökseksi. Kysymyksessä on valtava keskustelufoorumi, jossa edustajilla on mahdollisuus esittää liiton tulevalle toiminnalle linjauksia ja painopisteitä. Tämä edellyttää valittavilta edustajilta laajaan edunvalvonnan kokonaisuuteen ja yhteiskunnallisiin toimintoihin paneutumista vastuun ottamista tehtävistä päätöksistä. Kokous on kallis panostus ja jonkin verran kritisoitu tarpeellisuudestaan. Kokous kuitenkin puoltaa paikkaansa, joskin sisältöä voitaisiin hiukan uudelleen organisoida, jolloin saataisiin yksi kokouspäivä lyhyemmäksi ja näin kustannuksia säästetyksi. Kokous sinällään on demokratian vaikuttamisen huippu korkeimpana päätöksentekoelimenä liitossamme. Viime TES-ratkaisu vihdoinkin osoittaa, että liiton jäsenistöstä löytyi puhtia kamppailla eduistaan. Sopimusratkaisu oli monivaiheinen, josta varmaankin käydään palautekeskustelua liittokokouksen salissa ja toivoisin tervettä kriittistä keskustelua, sillä tulevilla kierroksilla tarvitaan entistä yhtenäisempää, uskottavaa liittoa sopimustavoitteiden saavuttamiseksi. Tulee muistaa, että tehdyn sopimuksen pohja oli raamisopimus jonka rajauksien sisällä neuvoteltiin. Se taas liittyy edellisen liittokokouksen päätöksiin, jossa tavoitteena oli tupo-ratkaisut. Eli tulevien edustajakokous päättäjien on syytä olla tarkkana ja tietää mistä milloinkin päätetään liiton toimintaa linjataan. Liiton säännöt ovat taas kerran esillä, sillä on ilmennyt selkeätä tarvetta päivittää ja ajanmukaistaa ne joustavammaksi. Joillakin tahoilla on nostettu esille, että politiikka pois ay-liikkeestä. Se on mielestäni ajattelematonta edunvalvontaa tuon vaatimuksen esittäjiltä. Seurataanpa vaikka keski- ja etelä-Euroopan ay-liikkeen toimintaa. He ajavat yhdessä hyvin voimakkaasti poliittisia tavoitteita muun muassa sosiaalipolitiikkaan liittyen. Samaan aikaan kyseiset toverit sanovat katsokaa kuinka ranskalaiset, espanjalaiset ja niin edelleen taistelevat, miksi ei Metalliliitto. Meillä on aivan sama mahdollisuus, sillä liittokokous käy keskustelua sosiaalipolitiikasta, kansainvälisistä asioista, työehtosopimustoiminnasta, säännöistä, eläkepolitiikasta ja niin edelleen, tehden niistä päätöksiä tavoitteiksi. Emme voi sulkea silmiä yhteiskunnallisista asioista päättämällä vain työehdoista. Meidän tulee olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja tässä varsin oikeistolaisessa maassa, kuten presidentinvaalitkin osoittivat. Jos vasemmiston kannatuksen suunta on edellä mainittu se ei lupaa edunvalvonnalle hyvää, jos ei ole yhteiskunnallista painoarvoa. Hyvät toverit, tuleva liittokokous on ratkaiseva ajatellen Metalliliiton uskottavuutta. Äänestäkää Vaikuttajien ehdokkaita. PERTTI TURTIAINEN LIITTOTOIMIKUNNAN JÄSEN 10 • LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • PIRKANMAA METALLIN VAIKUTTAJAT Pelkkä perälauta ei riitä Perälaudan lisäksi tarvitaan sivulaidat. Kävin helmikuussa ammattiosastomme veteraanijaoston kokouksessa kuuntelemassa veteraanien kuulumisia ja vaihtamassa ajatuksia tulevasta. Mieleeni jäi hyvin erään veteraanin lause “ehkä meidän olisi pitänyt tapella aikoinaan vieläkin enemmän, että Metalli nykypäättäjillä olisi nyt enemmän mitä myydä”. Tuo lause on mielestäni erittäin kuvaava ja sopii viimeaikaiseen työehtosopimus kulttuuriin, sillä päällimmäiseksi niistä on painunut mieleen ajatukset palkkamalttista ja aikoinaan saavutettujen etujen myymisestä. On ollut aika ajoin jopa hieman surullista todeta, että metallityöntekijöiden on ollut tyytyminen todella maltillisiin palkankorotuksiin. Kaiken lisäksi palkkamaltin rinnalle keskusteluihin on nostettu työurien pidentäminen ns. vanhuuseläke ikää nostamalla. Alkanut vuosi on osoittanut, että ylettömällä palkkamaltilla ei säilytetä työpaikkoja. Nykylinjan mukaisilla palkkaratkaisuilla ei turvata muuta kuin suursijoittajien osinko taso ja johtajien optiokehitys. Ainoa konkreettinen keino työpaikkojen säilyttämiselle on parantaa irtisanomissuojaa. Esimerkki tästä nähtiin Wärtsi- län toiminnassa kun merikulkuneuvojen moottorivalmistus siirrettiin Suomesta Italiaan. Italialaiset säilyttivät työpaikkansa koska Italiassa työntekijöillä oli merkittävästi parempi irtisanomissuoja. Esimerkkejä on toki muitakin, mm. Nokia, jonka alkuvuoden massairtisanomiset ovat herättäneet hämmennystä. Yhtiön työpaikkaleikkuri on viuhunut melkoisesti, vaikka yhtiö on ylivoimainen julkisen Tekes-tuen saaja. Nokia on nostanut Tekes-tukea vuosina 1997–2009 yhteensä 160 miljoonaa euroa. Metalli on tällä hetkellä vientiteollisuuden ykkönen. Viennin tekijöiden tekemistä tuotoista ja työntekijöiden maksamista veroista kerätyllä potilla kustannetaan koko sisämarkkina-alueen talous. Nykyisessä palkkakehityksessä Metalli on jäänyt jälkeen monien muiden alojen palkkakehityksestä. Tämä tilanne on pitkällä aikavälillä kestämätön ja vaatii pikaista korjausliikettä. Lyhyesti sanottuna, jos sisämarkkinoiden ja kuntasektorin palkat nousevat suuremmiksi kuin vientiteollisuuden työntekijöiden, lopputuloksena on konkurssi. Suomi elää viennistä ja raha yhteiskunnan pyörittämiseen tarvitaan ulkomaankaupasta. Tästä syystä on mielestäni oi- keutettua vaatia Metallista palkkajohtajaa, eikä sopeutujaa. Metallityöväen Liitolla tulisikin olla pidemmän aikavälin strategia, millä pyrittäisiin selkeästi ja pitkäjänteisesti parantamaan työ- ja palkkaehtoja. Tulisi laatia selkeät tavoitteet ja päämäärät joiden takana koko jäsenistön olisi helppo seistä. Työ- ja palkkaehtojen lisäksi strategian tulisi sisältää Metallin tavoitteet vuokratyöntekijöiden aseman parantamiseksi ja harmaantalouden kitkemiseksi. Kuusi tärkeää sivulaitaa seuraavaksi liittokokouskaudeksi: Palkkajohtaja Teknologiateollisuuden osuus suomen viennistä on yli 60 % ja Suomi elää viennistä. Viennintekijöiden työtä on arvostettava ja tämä arvostus tulee näkyä palkassa Ei tulevaisuuden matalapalkka-ala Emme voi olla tulevaisuuden matalapalkka-ala. Metallin minimipalkkaa on nostettava poistamalla kolme alinta palkkaluokkaa. Joukkokanneoikeus liitoille Metallityöväen Liiton on vaikutettava lainsäätäjiin siten, että ammattiliitoille saadaan joukkokanne- oikeus. Joukkokanneoikeus nykyisessä pätkätyökulttuurissa on välttämätön työntekijöiden edunvalvonnan turvaamiseksi. Pitkän aikavälin strategia Metalli Liitolla pitää olla selkeä strategia jolla pyritään parantamaan työ ja palkkaehtoja. Lisäksi neuvottelutavoitteet tulisi kertoa jäsenistölle selkeästi. Sairaan lapsen hoidon ikäraja nostettava 12 ikävuoteen Lapsen ollessa 12 vuotta tai alle, on huoltajalla oltava oikeus saada palkallista tilapäistä vapaata sairaan lapsen hoitamiseksi. Irtisanomissuojan parantaminen Metalli työntekijän irtisanomissuoja on täysin riittämätön vastaamaan nykyajan työelämän epävarmuuteen. ANTTI SALONEN PUHEENJOHTAJA TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY Tuetaan työkykyä! Eläkeikäkeskustelun myötä on ryhdytty kiinnittämään huomiota siihen, mikä vie työntekijöitä ennenaikaiselle eläkkeelle. Keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää kun alentaa eniten juuri työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, joka tapahtuu noin 52-vuotiaana. Kun mekaaninen eläkkeellesiirtymisiän nostaminen onnistuttiin torjumaan (juurihan se oli muutettu 63–68 ikävuoteen), asiaa mietittiin kahdessa suuressa työryhmässä. Toinen mietti mitä muutoksia mahdollisesti itse eläkejärjestelmään pitäisi tehdä ja toinen sitä, mitä työelämässä voitaisiin tehdä, jotta siellä viivyttäisiin pitempään. Työryhmillä oli vielä jatkotyöryhmiä, ja nyt on päästy suunnitelmista seuraavalle eli toteuttamisen asteelle. Lainsäädäntöä muuttamalla aiotaan laittaa työpaikat todella tukemaan työntekijöiden työkykyä. Viime vuoden alussa tuli voimaan ensimmäinen muutos. Työpaikalla pitäisi olla työkyvyn varhaisen tukemisen malli. Tarkoituksena on, että työpaikalla yhteistoiminnassa sovitaan niistä toimenpiteistä ja käytännöistä, joilla jo varhaisessa vaiheessa voidaan parhaiten tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Vastuu on siis työpaikalla. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana, ja se yritetään näin myös kytkeä paremmin osaksi työpaikan arkea. Työterveyshuollon pitäisi olla asiantuntijana mukana myös niissä yrityksissä, joissa sairaanhoito ei kuulu työterveyshuoltoon. Eli ennaltaehkäistään työstä aiheutuvia sairauksia, onnettomuuksia, ta- paturmia ja pidetään mielen vireyttä ja hyvää työilmapiiriä yllä. Ilman varhaisen tukemisen mallia ei työnantaja saa ennaltaehkäisevästä työterveyshuollon kuluista entistä määrää takaisin KELAlta, vaan korvaus jää 50 prosenttiin. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: puhutaan varhaisesta tuesta, varhaisesta puuttumisesta, varhaisesta välittämisestä tai ihan vain työkyvyn tukemisesta. Lisäksi hallitus on esittänyt, että heinäkuun 2012 alusta pitkittyneisiin työkyvyttömyyksiin puututaan niin sanotun 90 päivän säännön avulla: sairastuneelle maksettaisiin 90 päivän jälkeen sairauspäivärahaa vasta, kun KELA on saanut työterveyshuollon lausunnon työkyvystä. Sairauspäivärahan maksaminen ei kuitenkaan keskeydy, jos lausun- non puuttuminen ei johdu työntekijästä itsestään. Myös työnantajien on ilmoitettava aikaisemmin ja kattavammin työterveyshuoltoon sairauspoissaoloista ja haettava itselleen Kelan päivärahaakin ennen tuota 90 päivän täyttymistä. Tämä helpottaa työterveyshuollon puuttumista työkyvyttömyyksiin. Työterveyshuolto tuntee työpaikan työt ja niiden rasittavuuden, ja työhönpaluuta voidaan yhdessä suunnitella jo aikaisemmassa vaiheessa ja työterveyshuollon tuella. Teknologiateollisuudessa on käynnissä yhteinen hanke nimellä Hyvä työ – pidempi työura. Siinä kullakin projektissa mukana olevalla työpaikalla tutkitaan työkykyyn ja työhyvinvointiin vaikuttavia asioita nimenomaan sillä työpaikalla, ja mietitään niille soveltuvia keinoja toiminnan parantamiseen ja ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Useimmiten asiat liittyvät työn järjestelyyn, työaikoihin, työn organisointiin ja johtamiseen. Metallin luottamushenkilöt ovat tiukasti työssä mukana. Toivottavasti hyvät käytännöt ja ratkaisut leviävät alalla laajasti yrityksestä toiseen. MARJUT LUMIJÄRVI TYÖSUOJELUSIHTEERI METALLITYÖVÄEN LIITTO RY METALLIN VAIKUTTAJAT LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • PIRKANMAA • 11 Palkkakehitys jäänyt hintojen nousun jalkoihin Olen vähän yli nelikymppinen kahden teini-ikäisen pojan isä Tampereelta. Työskentelen Katsa Oy:ssa viimeistelijänä ja toimin myös henkilöstön pääluottamusmiehenä. Aiemmin toimin samassa yrityksessä myös työsuojeluvaltuutettuna. Harrastelen kuntoliikuntaa monessa muodossa kuten hiihtoa, salibandyä (tosin omilla taidoillani se muistuttaa enemmän sählyä), lenkkeilyä ja salilla käyntiä. Myös raviharrastus on lähellä sydäntä. Työssä viihtymiseen ja siellä jaksamiseen voi ainakin siten itse vaikuttaa, että pitää itsensä hyvässä fyysisessä kunnossa. Ja esimerkiksi lenkkeily on mainio tapa tuulettaa aivoja ja purkaa ylimääräistä stressiä, varsinkin näin vaalien alla. Myös kaikenlainen harrastustoiminta pitää mielen virkeänä ja ajatukset vapaa-ajalla pois vaikkapa nyt sieltä työmaalta… Perusmottonani voisikin pitää sitä ajatusta, että kun menee hyvin työn ulkopuolella niin menee hyvin töissäkin. Palkat nousevatkin näissä liittokokousvaaleissa varmaan isoksi puheenaiheeksi. 2,3 % ja 1,9 % vuotuiset korotukset jäivätkin selvästi niistä tavoitteista mitä neuvotteluille asetettiin. Palkkojen kehitys metallissa onkin vuosien varrella jäänyt hintojen nousun jalkoihin. Muun muassa sähkön, ruuan ja yleensäkin asumisen kulut ovat nousseet huomattavasti palkkoja enemmän. Kaukana ovat ne ajat kun metallimiestä pidettiin hyvin tienaavana duunarina. Eli palkat on saatava tulevaisuudessa sille oikealle tasolle, jolle ne kuuluvat! Metalli kuitenkin on se teollisuuden ala, joka vientiä pyörittää. Kotimaisen työn arvostusta pitää kohottaa. Myös koulutukseen on satsattava. Ja tämä koskee niin työpaikoilla tapahtuvaan ammattitaitoa parantavaan koulutukseen kuin koko alalle valmistavaan ammattikoulutukseen ammattiopistoissa. Jotenkin positiivista viestiä uraansa miettiville nuorille pitäisi kiireesti saada. Tuntuu siltä, että ennen lamaa ollut hienoinen nouseva kiinnostus metallialalle hiipui laman iskettyä rajusti varsinkin Pirkanmaalle. Nyt tuo innostus pitää saada takaisin. Liiton ja oppilaitosten yhteistyöhön pitääkin satsata lisää. Isojen ikäluokkien eläköitymisen uhkaavasti lähentyessä on nuoria saatava lisää alalle. Nuorissa on Metallin tulevaisuus! KARI MÄKIPÄÄ Paikallisen sopimisen tie on kuljettu loppuun Marko Svärd on tamperelaisen Metso Mineralsin pääluottamusmies. Metso Mineralsin Tampereen toimipisteen juuret ovat syvällä metalliteollisuuden historiassa. Yhtiö aloitti toimintansa Lokomo-nimisenä vuonna 1915. Lähes sadan vuoden aikana se on kehittynyt höyryvetureiden valmistajasta murskauksen huippuosaajaksi. Työpaikalla on nykyisin noin 450 työntekijää. Svärdillä puolestaan on kohtalaisen pitkä kokemus Metso Mineralsin luottamustehtävien hoidosta. Hän on ollut luottamusmiehen tehtävissä koko 2000-luvun ja vuodesta 2009 lähtien pääluottamusmiehenä. Metalliliitolle Marko Svärd ei anna kovin hyvää arvosanaa sopimusasioiden hoitamisesta. – Minusta tuntuu, että liitto vetelee vähän liian suuria linjoja. Nyt olisi tärkeintä palata takaisin siihen perusedunvalvontaan. Näillä suurilla linjoilla Svärd tarkoittaa sitä, että liitossa näköjään kannetaan suurta huolta siitä, miten työnantajat pärjäävät. – Työpaikkojen säilymisen varjolla ollaan valmiit tyytymään heikkotasoisiin ratkaisuihin. Kyllä työnantajilla on omat järjestönsä, jotka huolehtivat heidän eduistaan. Liiton tehtävänä on huolehtia jäsentensä eduista. Metalliliiton harrastama paikallisen sopimisen lisääminen palkkaratkaisuissa on Marko Svärdin mielestä nyt kuljettu loppuun. Tilanne on johtanut siihen, että työnantajat ovat käyttäneet paikallista erää palkitakseen mieleisiään työntekijöitä. – Aiemmin nämä palkitsemiset tulivat ylimääräisinä korotuksina, nyt niihin käytetään sopimuksen paikallisia eriä. Hän on sitä mieltä, että liiton tulee sopia selkeästi palkankorotuksista. Työpaikalla voidaan sitten neuvotella joistakin muista asioista. – Se on liiton tehtävä, sitä varten toimitsijoille palkka maksetaan. He eivät tee kunnolla hommiaan, jos sopimusratkaisut sysätään keskeneräisinä työpaikoille. Marko Svärd on paikallisen sopimisen kohdalla erityisesti huolissaan niistä työpaikoista, joissa edunvalvonta ei ole kunnossa. – Kyllä isoilla työpaikoilla aina jotenkin pärjätään, mutta pienet työpaikat ovat tässä tilanteessa jääneet tulliajolle ja työnantajien armoille. Tosin nykyisessä ratkaisussa oli onneksi se niin sanottu perälauta. Näihin asioihin Marko Svärd haluaa muutosta liittokokouksessa. Hän haluaa sellaista asennemuutosta, että liitto todella ottaa vahvan metallityöntekijöiden etujärjestön roolin ja huolehtii jatkossa, että palkkataso paranee ja työehdot kokonaisuudessaan alalla kohenevat. [email protected] 12 • LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • PIRKANMAA METALLIN VAIKUTTAJAT Työsuojeluasioihin panostettava enemmän Timo Lager työskentelee Sandvikin Tampereen tehtaalla. Hänellä on pitkä kokemus työsuojelutehtävistä. Hän toimi neljä vuotta päätoimisena valtuutettuna. Nyt hän on varatyösuojeluvaltuutettuna. Hän on todennut, että kaikissa nykyaikaisissa metallialan yrityksissä työsuojelu on noussut entistä vahvemmin esiin. Sen merkitys yrityksen toiminnalla ja työntekijöiden hyvinvoinnille tunnustetaan laajasti. Kuitenkin Timo Lagerista tuntuu, että sopimuspolitiikassa työsuojeluasiat ovat edelleen sivuseikkoja. – Esimerkiksi valtuutetun ajan- käyttö ja palkkaus ovat huonommat kuin pääluottamusmiehellä ja varavaltuutetuilla ei ole minkäänlaista irtisanomisturvaa. Lagerin mielestä sopimuksessa pitäisi työsuojeluvaltuutettuja koskea aivan samanlaiset määräykset kuin luottamusmiehiäkin. Näin parannettaisiin työsuojeluasioiden hoitoa työpaikoilla. – En tiedä mistä johtuu, että työsuojelu on jäänyt sopimuksia solmittaessa vähemmälle huomiolle, hän pohtii. – Se voi johtua siitä, että päätäntäelimissä on niin paljon pää- luottamusmiehiä, jotka eivät ehkä aina näe tämän asian merkitystä. Timo Lager toivookin, että seuraavassa liittokokouksessa asetetaan sellaiset tavoitteet, joilla tähän asiaan saadaan muutos. Toinen asia mihin Timo Lagerin mielestä tarvitaan korjausta, on metallityön arvostus. – Tämä on keskeinen vientiteollisuuden ala, jonka arvostuksen pitäisi alkaa jo oppilaitoksista. Ja tietysti arvostuksen tulee näkyä myös palkkauksessa. [email protected] Sovitaanko vai sanellaanko paikallisesti? Työantajaliitto ajaa voimakkaasti paikallisen sopimisen lisäämistä. Varsinkin työaikaan ja palkkaukseen liittyvät asiat tulisi heidän mielestään hoitaa työpaikkakohtaisesti. Samalla kuitenkin työpaikat pienenevät ja erikoistuvat. Näillä pienillä työpaikoilla ei ole henkilöstöllä usein edustajaa eli luottamusmiestä. Kuka sitten sopii paikallisesti? Jos kuitenkin luottamushenkilö on valittu, niin onko hänellä riittävä määrä tietotaitoa? Usein pienemmillä työpaikoilla mahdollisuus päästä koulutukseen on heikko ja luottamusmiesaikaakaan ei ole käytettävissä asioihin perehtymiseen. Miten näillä eväillä sitten sovitaan toisten ihmisten palkoista ja muista tärkeistä työehdoista? Paikallista sopimista on aina, työehtojen ja lakien antamissa puitteissa tehdään jatkuvasti pieniä sopimuksia. Mutta silloin kun tehdään isoja päätöksiä, niin vähimmäisvaatimus sopimisille tulisi olla asiaan riittävä perehtyminen. Sopimuksen edellytyksenä tulisi olla riittävä koulutus. Viime syksyisessä raamisopimuksessa olleet koulutuspäivät ovat aiheuttaneet närää työnantajaleirissä, vaikka sitten mainostetaankin että koulutettu ja osaava työvoima on metallialan etu. Kun sitten asiaa yritetään viedä oikean tekemisen tasolle, niin ei tahtoa löydykään. Työnantajaliitto puhuu toista ja toimii toisin. Taas kerran. Monella meistä on joku käsitys oppijana ja voin sanoa että suurimmalla osaa se on väärä. Moni meistä kuvittelee, ettei opi tai osaa millään jotain asiaa. Kouluaikana joku näin todennut ja aikaa myöten sitä on asiaan itsekin alkanut uskomaan. Suurimmassa osaa tällaisista tilanteiden syntymisessä on syynä opettajan laiskuus tai väärät metodit tai sitten vain oma sen ai- kainen motivaation puute. Kun sitten tämän itsestään väärän käsityksen yli pääsee, niin saattaa huomata että sitä onkin aika hyvä oppimaan uutta. Kannattaa hyödyntää nykyisiä koulutusmahdollisuuksia. Nykyinen maailma vaatii jatkuvaa oppimista meidän metalliduunarienkin arjessa. Niin erilaisissa luottamustoimissa, kuin siinä leipätyössäkin. Kuitenkaan työnantajat eivät tätä halua vielä täysin sisäistää, he eivät oikein vielä ymmärrä miten paljon tuottaa panostukset osaamispääomaan, täten tarvitaan erilaisia sääntöjä ja määräyksiä ja velvollisuus kouluttaa tulisi olla yksi. Metallin tulee voimakkaasti ajaa työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien parantamista, työssään, että sitten niihin liittyvissä luottamustoimissa. Ei työnantajatkaan voi kuvitella saavansa maailmaa valmiina, ammattityövoimaa ilman omaa panosta. Yrityksen tehtävä on kouluttaa osaajansa. MIKKO VIROLAINEN
