Sauna-lehti 4/2010 - Suomen Saunaseura ry

4/2010
6
S
I
S
Ä
L
L
Y
S
3
Saunaseura - arvokas suomalaiskansallisinstituutio
4
Vihdottavana yrittisaunassa Latviassa, Eija Elomaa
8
Latvian kansa ja kieli ja sekä Daina-säkeet latvilaisen
saunaperinteen taustalla, Juris Batna
Ben Grass
10
Nainen ja sauna, Marketta Forsell
14
Löylyn lyömät, ”Naisten vuoro”, Ritva-Liisa Sannemann
17
Sauna hoitaa mieltä, Ritva-Liisa Sannemann
18
Saunomassa Pekingissä, Antero Takala
19
Sykähdyttävä vihtatanssi Rakveressa, Pentti Kangasluoma
20
Lentokenttäsauna a´la Frankfurt, Jukka Tolvanen
22
Lauttasaaren lintuja ja ihmisiä, Pekka Laaksonen
26
Perinteistä riihisaunatunnelmaa Nauvossa, Liisa Uurtamo
28
Kansainvälinen Saunakongressi Tokiossa, Risto Elomaa
31
Kv-Saunaliiton kuulumisia, Marketta Forsell
32
Uudet säännöt
34
Toimintasuunnitelma 2011
36
Miksi kuulua Saunaseuraan, Kristian Miettinen
37
Saunaseuran jäsenkysely 2010, Kristian Miettinen
41
Lahjoita suomalaiseen saunaan!
42
Naisten ja miesten sauna, oma ja muiden sauna
-keruukilpailu
43
Uudet jäsenet
44
TuKu tiedottaa: Maailman saunat 2010, Pekka Tommila
45
Aukioloajat
46
Syyskokouksen päätöksiä
47
Yhteystiedot
48
Sauna-lehden artikkelit 2010
49
Mediakortti
Sauna 4/2010
Sauna-lehti: 64. vuosikerta
tilaushinta 25€ /vsk
Julkaisija:
Suomen Saunaseura ry
Vaskiniementie 10
00200 Helsinki
puh. 010 439 5600
www.sauna.fi
Sauna-lehti löytyy
myös kotisivuilta
Toimituskunta
Risto Elomaa, pj
Pekka Laaksonen, vpj
Timo Martikainen
Lisa Mäkelä
Raili Vihavainen
Kristian Miettinen, siht.
Päätoimittaja ja toimitus
Raili Vihavainen
Etukansi
Lauttasaaren linnut ja
auringonlasku
Kuva Juha Laaksonen
2
Sauna-lehti 1/2011
aineistopäivä 7.2.2011
ilmestyy viikolla 10
Painopaikka:
Newprint Oy
ISSN0357-6566
Saunaseura - arvokas suomalaiskansallisinstituutio
Suomen Saunaseura on arvokas suomalaiskansallinen instituutio. Eräänlainen ikoni – sen historia on ansiokas
osoitus halusta kehittää suomalaista saunaa ja kulttuuria. Seuran ytimenä on Saunaseuran jäsenistö.
Kun on tutkittu, mistä Suomi tunnetaan, on sauna ja luonto yleensä esillä. Siis sauna on meille ehdoton Suomibrändiä vahvistava tekijä ja myös merkittävä vientituote.
Mielenkiintoista on kuitenkin todeta, että ns. maabrändiä Suomelle kehittänyt toimikunta ei pitänyt ennakkotietojen perusteella suomalaista saunaa brändiä vahvistavana tekijänä. Tätä voi ainakin nopeasti arvostella ja
ihmetellä, sillä kyllähän Suomi saunoistaan tunnetaan.
Olemme nyt tilanteessa, jossa on kysyttävä, miten parhaiten voimme aatteellisena yhdistyksenä toteuttaa Seuran
säännöissä mainittuja tavoitteita. Siis miten vaalimme suomalaista saunaperinnettä, miten teemme siitä tunnetuksi
ja miten korostamme saunomisen merkitystä terveiden elämäntapojen ylläpitäjänä. Tästähän on kysymys!
Uudet säännöt on nyt hyväksytty ja sen mukaan pyrimme myös hiomaan seuraamme suomalaisten saunayhdistysten kattojärjestönä ja voimme kuulua myös jäsenenä alan kansainvälisiin järjestöihin. Siis paljon on uusissa
säännöissä ja tarkoituspykälässä luvattu.
Olen ollut erittäin pitkään Saunaseuran jäsen. Muistan isäni kanssa 11-12 vuotiaana merkinneeni eurassa
olleeseen painokirjaan painokseni 42 kg. Nyt on painoa hieman enemmän.
Olen käsittänyt tulleeni valituksi mm. entisten työtehtävieni takia ja toiminnastani johtokunnassa. Totean vielä kerran, että valintani on minulle suuri kunnia ja velvollisuuteni on toimia saunan tarkoitusperien toteuttamiseksi.
Mutta ennen kaikkea valinnan perusteena on saada seuran jäsenet viihtymään saunoissamme ja saada heidän
aktiivisuutensa palvelemaan suomalaista saunakulttuuria.
Miten se voi tapahtua. Uskon, että Saunaseura on ennen kaikkea jäsenten seura, josta välittyy viesti yhteiskunnallemme: pidetään huolta toisistamme ja kuunnellaan toisiamme. Siis olemme myös hyvin yhteiskunnallinen ja
humaani seura ja esimerkki siitä, että nykyinen hektinen meno ei aina ole hyvästä, mehän pysähdymme
miettimään saunan lämmössä monia asioita.
Jäsenkysely osoitti, että meidän on toimittava niin, että voimme olla aktiivisia seuralaisia, mutta emme pakota
ketään mihinkään. Aktiivisuus on esimerkiksi sitä, että Seuran jäsenten piirissä kehitetään saunakulttuuriin liittyviä
tapahtumia, saunamatkailua jne…
Saunatalomme kunnossapito on tärkeä tehtävä. Olemme viime vuosina voineet tulorahoituksella rahoittaa korjaustoimet. Hyvä niin ja tämä rahoitus on merkinnyt nyt sitä, että upea Vaskiniemen kiinteistö on varsin hyvässä
kunnossa. Pidetään edelleen siitä huolta.
Toimintasuunnitelma vuodella 2011 on haasteellinen. Se vaatii paljon työtä johtokunnalta. Johtokuntatyötä pyrin tehostamaan, kuitenkin on selvää, ettemme voi kaikkea saada aikaan ilman palkattuja toimihenkilöitä tai palvelusopimuksen välityksellä työtä tekeviä. Siis voi kysyä, onko asioita liikaakin otettu suunnitelmaan. Silti yksi asia on
aivan selvä. Tämä on jäsenten seura ja heitä on kuunneltava. Siksi aion liikkua itse saunassa ja kuunnella jäseniä.
Vielä yksi asia. Toivon, että saamme vietyä eteenpäin toimintasuunnitelmassa vuodelle 2011 esitettyjä asioita,
esim. tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan tehtävä on asetettu jopa liian haasteelliseksi jne. Toteaisin, että toimintamme on mitoitettava resursseihin sekä henkisiin että taloudellisiin. Saammeko johtokunnan ja toimikuntien työstä
irti riittävästi, riippuu loppujen lopuksi innostuksesta seuran toimintaan. Sitä yritän pitää yllä. Tärkeintä loppujen
lopuksi on saunan perustoimintojen turvaaminen ja tällöin on vain tukeuduttava jäsenistöön.
Suomen Saunaseura on harvinaisen hieno yhteisö ja sillä on hieno jäsenistö. Pitäkäämme sen mainetta hyvänä ja
toimikaamme hyvässä yhteistyössä keskenämme.
Kiitän vuoden 2010 johtokuntaa ja sen entistä puheenjohtajaa Lasse Lehtosta hyvästä työstä.
Lopuksi kiitän vielä seuran toiminnanjohtajaa Kristian Miettistä, emäntää Maikki Lambergia, lämmittäjä ja
kiinteistönhoitaja Seppo Pukkilaa sekä muita palvelusopimusten tehneitä hyvästä vuodestamme.
Hyvää Joulua Ja uutta vuotta
3.12.2010
Ben Grass
3
Bruverin päärakennus kuvastelee tyynen lammen pintaan.
eiJa elomaa
Kuvat risto elomaa
Vihdottavana yrttisaunassa
Latviassa
Kesäiseen Latvian matkaan sisältyi edellisessä numerossa kuvatun saunomisen lisäksi mielenkiintoinen käynti ”Bruveri” – nimisessä vierastalossa lähellä Siguldaa, missä ”Latvijas Pirts”
ja ”Latvia Pirts Union” järjestivät täyden palvelun yrttivihtomis - yms. saunakokemuksen, joka
kesti yli neljä tuntia.
Bruveri on äskettäin rakennettu sauna- ja kylpykeskus, jossa saunomisen lisäksi voi pitää kokouksia ja vaikka yöpyä. Latvian saunaseurat olivat koonneet paikalle omia kylvettäjiään ja hierojiaan. Paikalla oli myös aromaterapian osaajia,
nikaman niksauttajia sekä vaikkapa terveysteen,
hierontapalikoiden jne. tuotteiden esittelijöitä
ja myyjiä. (Osa teepusseista oli muuten tarkoitettu käytettäviksi saunassa ihon hoitoon eikä
lainkaan teen tekoon.)
Sauna 4/2010
Paikan esittelyn jälkeen jakauduimme kahteen
ryhmään kahteen eri saunaan. Kummankin saunan tupaan oli katettu erilaisia pikkupaloja, yrttiteetä sekä paikan erikoisuutta koivunmahlajuomaa, jota oli vielä säilynyt maakellarissa keväältä.
Meidän saunamme saunamajurina toimi isokokoinen Juris Kraucis, joka onneksi puhui
myös jonkin verran saksaa. Hän esitteli tällä
kertaa käytettävät vihdat sekä yrtit ja valmisteli
saunat kylvetyskuntoon.
Latvialaiseen yrttisaunaperinteeseen kuuluu
runsaasti erilaisia kasveja, joilla on erilaisia vaikutuksia ihmisen ruumiiseen ja psyykeen.
Odotellessani vuoroani (Juha Pentikäinen ja
mieheni olivat ensimmäisenä vuorossa) ehdin
4
Vasemalla kylvettäjä Juris Kovics lepäämässä. Keskellä Baltic Timesin toimittaja Philip Birzulis ja oikealla Latvian saunaeuran puheenjohtaja professori Alvis Paegelitis.
tutustua hieman noihin vihtoihin käytettyihin
kasveihin.
Varsinaisesti vihtoina käytetään mm. koivua, tammea, pihlajaa, lehmusta, mustaherukkaa,
haapaa, omenapuuta, tervaleppää, pajua, pähkinäpuuta ja katajaa. Omana erikoisuutenaan mainitaan sireeni ja erikoisesti kukkiva sireeni mm.
morsiamen vihtomiseen.
Kullakin kylpykerralla pyritään käyttämään ainakin neljää tai viittä puulajia ja ainakin kahdeksaa vihtaa. Meillä oli käytössä kuusi. Parhaimmillaan puulajeja voi olla kahdeksan ja vihtoja
siis 16. Osa pehmeimmistä on erikoisesti suositeltavia lapsille, kun taas vaikkapa katajaa käytetään vain aikuisille ja useimmiten lehtipuuvihdan keralla.
Lauteet ja lattia oli peitetty erilaisilla oksilla, kukilla ja yrteillä, joista monien vaikutuksista löytyy tietoa myös vaikkapa suomalaisesta
professori Rautavaaran kirjasta ” Mihin kasvimme kelpaavat”.
Sauna 4/2010
Latvialaiset käyttävät ainakin apilaa, lehtomaitikkaa ja päivänkakkaraa. Tärkeitä ovat myös
vuohenputki, kalmojuuri, nokkonen, pujo, alvejuuri, poimulehti, virmajuuri, peltokorte, kamomillasaunio, valkopeippi, piparjuuri, liperi yms.,
joita kaikkia kasvaa yleisesti Latviassa. Mm. Bruverin lähellä on suuri niittyalue, josta yrttejä kerätään käytettäväksi saunassa. Ja tietysti kaikki
ovat biologisesti kasvatettuja.
Kasvien kerääminen ja kuivattaminen käytettäväksi myöhemmin on tarkkaa puuhaa ja paras
keräysaika on lähellä kesäpäivän seisausta eli ns.
vanhaa juhannusta, jolloin aurinkoa on eniten.
Kesäpäivän seisaukseen liittyy myös vanhoja
uskomuksia ja silloin kasvien vaikuttavien aineiden määrän uskotaan olevan maksimissaan.
Kasvit lajitellaan ja niputetaan ja kuivataan
saunan ylisillä tai ladossa ilmavasti orsilla, kuten
tehdään vihdoillekin. Kuivauksen jälkeen säilytys tapahtuu ilmavassa tilassa nippujen riippuessa alaspäin orsilta.
5
Minut komennettiin Sirkkaliisan
kanssa lämmittelemään, kun Juhaa
vielä
vihdottiin.
Lauteet oli peitetty useilla kasveilla, joista päällimmäisenä tunsin ainakin alvejuuren,
pujon ja apilan ja
niiden tuoksun.
Lauteilla oli myös
lehtipuiden oksia.
Kasvojen kohdalla
lauteille oli laitettu koivu- ja ilmeisesti pähkinäpuun
oksista tehty vihta.
Saunan lämpötila oli noin 60 astetta ja noin 15 minuutin esilämmittelyn jälkeen Juris komensi minut lauteille selälleni ja peitti kasvoni vihdalla. Hiljalleen
hän vihtoi minut päästä päähän mukaan lukien
sormet ja varpaat.Vihtaa vaihdettiin usein ja lopulta vihdan seassa oli myös pieni katajavihta,
joka oli haudottu pehmeäksi.
Vihtomisen aikana Juris heitti löylyä vähän
kerrallaan. Löylyveteen oli lisätty yrttejä ja kukkia, joiden tuoksu täytti saunan.
Vihtomisen jälkeen Juris talutti minut viereiseen lampeen ja komensi kellumaan ja unohtamaan kaiken muun. Kellumista jatkui ehkä viisi
minuuttia, ajantaju tosiaan katosi, jonka jälkeen
palattiin saunaan lämmittelemään. Lauteille piti
nyt asettua niin, että jalat olivat n. 60 asteen kulmassa seinää vasten, jotta sydämelle tulee varmasti tarpeeksi verta. Löylyä lisättäessä hitaasti lopulta jalkoja alkoi polttaa, mikä oli poistumisen merkki. Tosin siinä vaiheessa Juris pakotti
vielä istumaan muutaman minuutin, jotta sydän
on varmasti tasaantunut ja verta myös päässä
riittävästi.
Alvejuurta ja pujoa odotamassa levitystä lauteille.
Saunan ulkopuolella oli saatavana lisäksi hierontaa jaloille joko kapulalla tai päreen näköisellä puusäleellä. Jälkimmäistä käytettiin myös
selän hierontaan. Minulle riitti nähdä, kuinka
Ristoa hierottiin. Tuo päre näytti jättävän ihoon
isoja punaisia läikkiä lyöntien jäljiltä ja Risto sanoi toimenpiteen olevan kivulias.
Paikalla oli myös pari oikeata hierojaa sekä
aromaterapian asiantuntija. Aikapulan vuoksi
jouduin tyytymään hierontaan, vaikka aromaterapia olisi ollut varmasti erittäin mielenkiintoista, sillä ainakin osa tuotteista oli latvialaisia ja
niistä ja niiden vaikutuksista pidettiin seminaarin yhteydessä esitelmä.
Koko käsittelyn ajan tarjolla oli tuota mahlajuomaa, teetä sekä pieniä latvialaisia suolapaloja,
mutta esim. olutta ei ollut missään.
Sää suosi meitä koko vierailun ajan. Saunomisen välissä oli miellyttävää istua ulkona lepäämässä . Valitettavasti tosin hyttysiä ilmestyi sinnekin illan viiletessä.
Tämän jälkeen iso tuopillinen mahlajuomaa
nestetasapainon tasaamiseksi ja olo oli taivaallinen.
Mikäli nuo vihta- ja yrttiasiat jäivät kiinnostamaan enemmänkin, seuran toimiston kautta
on mahdollista tilata kirjaa "Herbal Day, Latvian
Traditional Bath".
Sauna 4/2010
6
Teepöytä (yllä). Harvian jatkuvalämmitteinen puukiuas jaksoi pitää juuri ja juuri tuon 60 asteen lämpötilan (alla).
Sauna 4/2010
7
Juris Batna
Latvian kansa ja kieli ja sekä
Daina-säkeet latvilaisen
saunaperinteen taustalla
Latvian kieli kuuluu baltialaiseen kieliperheeseen ja on siten indoeurooppalainen kieli. Latvialaisten esi-isät muuttivat muiden balttien
kanssa Euraasian mantereen itäosasta Itämeren
kaakkoisosiin noin 2500 eKr.
Kreikkalainen historioitsija Herodotos mainitsee ensimmäisenä baltit noin 500 eKr. käyttäen heistä nimeä Neuri. Roomalainen Tacitus
käyttää balteista vuonna 98 jKr. nimeä Aisti.
(Latvju dainas) ovat maailmankuuluja. Latvian ulkopuolella dainoille ovat tuoneet mainetta mm. saksalainen filosofi J.G. Herder ja Harvardin yliopiston professori Albert Lord. Dainat
käsittävät kaikkine muunnelmineen 1,25 miljoonaa säettä ja laulua.
Perinteisesti on saunaa käytetty Latviassa parannuksen lähteenä. Latvialaisen sananlaskun
mukaan ”jollei olisi saunoja ja yrttejä, lääkäreitä
kannettaisiin kultatuoleissa”.
Kaksi balttiheimoa, liettualaiset ja latvialaiset,
selvisivät saksalaisten ja venäläisten hyökkäykNykyisin latvian ja liettuan kielet ovat ainosistä ja valloituksista. Heimot puhuvat nykyään at elävät, alkuperäiset indoeurooppalaiset kiekansankieltään omissa maissaan.
let ja ne ovat vanhempia kuin intialaisten Vedojen sanskriitti. Nämä esimerkit osoittavat, että
Latvialaiset kansanrunot ja -laulut, dainat,
kylpyperinteemme ovat hyvin vanhoja.
Sauna 4/2010
8
Mielestäni yksi tapa palata pehmeään
lääkintään kulkee kylpyperinteiden kautta.
Perinteinen latvialainen sauna vähentää
ahdistuneisuutta ja elimistön myrkkyjä.
Saunaa voidaan käyttää hoito-ohjelmien osana
Juris Batna lt., dosentti, psyKoterapeutti, latvian lääKetieteellisen saunaKoulun JoHtaJa,
”maaseutusaunat”
-yHdistyKsen JoHtaJa, luennoi
saunaseuran syysKoKouKsessa otsiKolla:
”latvialaisen perinteisen saunan HenKiset Ja
psyKofyysiset ominaisuudet”. Batnan luennon
muista osista on Jo Kerrottu sauna 3/2010
–leHdessä s. 9.
Sauna 4/2010
9
marKetta forsell
Nainen ja sauna
Otteita luennosta ”Bath Culture and Women from Ancient
Greece to Modern Finland”
XV Kansainvälinen saunakongressi 2010, Tokio
Kylpyläkulttuuria on ollut olemassa eri muodoissaan ihmiskunnan historian alkuajoista lähtien. Eri kansojen perinteistä löytyy runsaasti
eri tyylisiä kylpykulttuureja, joihin läheisesti liittyy myös uskonnolliset menot, sairauksien parantaminen, rituaalit, ruumiinharjoitukset, rentoutuminen, seurustelu ja keskinäinen viihtyminen.
Aikoinaan kylpyläkulttuuri levisi Kreikasta Roomaan n. 300-luvulla eKr. Mm. Pompeijista on löydetty muutama suurehko kylpylä –
balneum, joissa selkeästi on kaksi osastoa: toinen suurempi on tarkoitettu miehille ja toinen
pienempi naisille. Tutkimusten mukaan ”kreikkalainen sauna” olisi ollut muodissa vain ajoittain eikä kuulunut varsinaisesti kiinteänä osana
roomalaista kylpylää – termiä. Termeistä kehittyi suuria huvittelukeskuksia, joista löytyi kaikki
huvielämän ja kulttuurin muodot.
Naisilla ja miehillä oli tapana kylpeä täysin
alastomina myös yhdessä, joka tapa syttyi ja
sammui aika ajoin. Kieltoja ja määräyksiä jaeltiin jatkuvasti. Rooman kylpylät muuttuivat ’lihan katedraaleiksi’ ja termit tuhoutuivat Rooman mahdin murtuessa.
Kreikkalainen ja roomalainen kylpyläkulttuuri muuttui islaminuskoisissa maissa turkkilaiseksi kylvyksi/saunaksi, hammam. Islamilaiset kylpivät muutoinkin jo uskonnollisten säädösten
mukaan.
Bassano da Zara kuvaa 1520-luvulla värikkäästi myös naisten hammamia. Länsimaalaiset,
jotka ovat tottuneet yhdistämään alastomuuden säädyttömyyteen, lisäävät varsin herkästi eroottista ilmapiiriä kuvauksiin ja ehkä siihen
oli myös joskus aihettakin.
Hammamiin ei ole menemistä mikäli ei ollut
hoitanut ihokarvojen poistoa eli depilaatiota.
Depilaatio kuuluu kuumissa itämaissa vuositu-
hantiseen perinteeseen ja on tärkeä hygieeninen toimenpide, sillä ahkerasta peseytymisestä
huolimatta on kuumassa ilmastossa erittäin vaikea pysyä hajuttomana ja suojella ihoaan ärtymiseltä, ellei poista ihokarvoja.
Jopa Pariisissa keskiajalla ei pidetty sopivana
päästää saunaan niin likaisia ihmisiä, että heidän
ihokarvansa olivat ajamatta.
1200-luvulla Pariisiin perustettiin oma saunottajien ammattikunta. Vuonna 1399 uudet
määräykset koskivat sekä mies- että naissaunottajia, heidän tuli olla kunnon elämää viettäviä, säädyllisiä ja puheissaan rehellisiä. Miesten
saunoja kiellettiin lämmittämästä naisia varten.
Pikkupojat seitsemään ikävuoteen asti saivat
käydä naisten saunassa.
Keskiajalla saunan palvelusväkenä oli useimmiten piikoja, jotka pesivät niin miehet kuin naisetkin, myös yksityissaunoissa talon piika pesi
saunaväen. Vasta 1500-luvulta alkaen tuli renkien saunottaa miesten puolella ja piikojen naisten puolella. Saunapiian vaatetuksena oli valkea
mekko.
Keskiaikaisen saunakulttuurin rappio ja tuho
oli alkanut Keski-Euroopan kaupungeissa 1500luvun alussa ja sen katoaminen vei noin kaksisataa vuotta. Sauna säilyi kuitenkin joissakin
syrjäseutujen pienissä kaupungeissa ja kylissä
(Alppien laaksot), Pohjolan perukoilla ja Venäjällä. Yleisesti saunojen sulkemisen syinä olivat
moraaliset ja terveydelliset näkökohdat ja puun
kulutus.
Sauna 4/2010
10
Conrad Kieserin mielikuvituksellinen kuva höyrysaunasta,
1405 (yllä).
Antiikin ajan kylpylä (ylhäällä vas.).
Albrecht Dürer, kuparipiirroksen mukaan väritetty puupiirros naisten saunasta 1500-luvun alussa (ylhäällä oik.).
Naisten hammam, Fazil Yildiz’in kirjasta Zanan Nameh,
naisen historia, 1800-luku (oik).
Suomalainen sauna on elävä
ja muuntautumiskykyinen
kulttuurimme osa
Naiset hoitivat saunan lämmityksen sekä arkena että juhlina. Juhlapäiviin, liittyi runsaasti traditioita ja erilaisia uskomuksia. Entisaikaan sauna oli kaiken keskus ja nainen oli sen valtiatar.
Siellä syntyivät tuleva isännät ja emännät, rengit ja piiat. Synnytyksessä oli mukana yleensä
vanhempi kokenut nainen. Erilaiset maagiset riitit kuuluivat raskauden loppuvaiheisiin ja saunan lämmityspuillakin oli oma merkityksensä.
Esimerkiksi, jos odotettiin nopeaa synnytystä,
sauna lämmitettiin salaman pirstomilla puilla.
Lapsivuodepäivät olivat naisten parasta lepoaikaa. Huolettomien tyttövuosien jälkeen suomalaisen naisen elämä on menneinä vuosisatoina
ollut kovaa ja työntäyteistä. Lapsensyntymää
seuraava aika oli näiden naisten elämässä ainoata loma- ja lepoaikaa, joten äidit viihtyivät saunassa monta viikkoa.
Joulusaunaan liittyy runsaasti uskomuksia.
Onhan joulu vuoden suurin juhla, uskonnollinen ja uskomuksellinen pyhäaika. Naiset huolehtivat joulusaunan lämmityksestä, huolehtivat
perinteiden noudattamisesta, jotta yliluonnolliset olennot, haltijat ja tontut saivat kylpeä rauhassa ja nauttia talon tarjoamista antimista.
Juhannussauna oli nuorten neitojen suosiossa, sieltä haettiin ennusteita tulevasta sulhasesta. Vihta heitettiin katolle ja tarkasteltiin mihin tyvi näytti, sillä sieltä oli saapuva tuleva sulhanen.
Juhannusyö oli lemmennostoaikaa, jolloin tehtiin myös lemmenkylvetys. Tietäjä tai puoskarieukko kylvetti naimattoman tytön yhdeksästä
puusta tehdyllä vastalla ja valeli hänet kolmesta
lähteestä otetulla vedellä, jota oli terästetty panemalla vihkisormus kiuluun.
Toiseen maailmansotaan asti suomalaiset naiset synnyttivät yleensä saunassa. Perinteiseen suomalaiseen hääseremoniaan kuului
morsiamen kylvettäminen hänet avioliittoon
luovuttavan perheen voimin. Morsiamelle kerrottiin samalla, miten erilaista elämä tulee olemaan miehen kotona ja millaista elo anopin
haukansilmien alla on.
Perinteitä kunnioitetaan; Saunomiskokemuksen nautittavuus kasvaa, jos saunoja uskoo
edes hiukkasen saunatonttuun. Sauna on elvyttävä rituaali, jolla ehkäistään myös pahojen henkien vaikutus ja tuodaan onnea ja hyvää tahtoa
koko asumukselle sekä talon eläimille ja maatalon tuotteille. Sauna oli paikka, jossa hoidettiin
tauteja. Se oli siten eräänlainen terveyskeskus
ja synnytyslaitos, ja myös paikka, jossa valmistettiin ruokaa ja peseydyttiin raskaan työpäivän
jälkeen: monitoimitila, jossa suoritettiin monenlaisia kodin ja maatilan tehtäviä.
Vihta on kuulunut ihmisen elämänkaaren lähes jokaiseen vaiheeseen. Se on liittynyt elämäämme salaperäisellä tavalla syntymästä hautaan.
Vastalla/vihdalla on aina ollut keskeinen rooli saunakulttuurissamme. Nykyään ihmiset suomivat ihoaan mielihyvän vuoksi. Entisinä aikoina
ei vihtaan suinkaan suhtauduttu yhtä kevyesti,
vaan vihtomisen onnistuminen saattoi merkitä
ihmishengen pelastamista.
Vastasyntyneelle sidottiin oma pehmeä pieni
vihta, jolla lapsi ensimmäisenä varovasti pestiin.
Nuoren tytön tultua hedelmälliseen ikään tytön äiti sitoi tälle synnytysvastan, jolla loitsittiin hedelmällisyyttä. Maallisen taipaleen loputtua vainajalle sidottiin viimeinen vihta, joka asetettiin arkkuun vainajan pääaluseksi.
Sauna 4/2010
12
Morsiussauna, osa Wenzel Hollarin 1600-luvun puolivälistä olevasta olevasta kuparipiirroksesta, Naisen elämä.
Sauna on pysynyt samana ja samalla muuttunut. Siitä on tullut osittain
elintasomme mittari. Lähes kaikkiin
asuntoihin, olivat ne sitten omakotitaloja tai kerrostaloja, rakennetaan
saunaosasto, koolla ei ole väliä. Nykyään naisten rooli on merkittävästi muuttunut, maaseutusaunat ja loma-asuntojen puulämmitteiset saunat ovat lähes kokonaan miesten
valtakuntaa lämmitysvaiheessa.
Nykyajan naiset nauttivat eri
tilaisuuksissa naisten saunoista, pidetään iloisia saunailtoja, lenkkisaunoja ja nuoret naiset järjestävät perinteiden mukaisia morsiussaunoja
ystävättärilleen.
C.P. Elfström, herrasväen sauna
1800-alkupuolella, Oulu.
Tiedettiin, että vasta, joka
on tulen tuttu ja kiuaskiven
koskettelema, kelpaa moniin
taikojentekijän riitteihin, joiden tarkoituksena on sairauden estäminen tai poistaminen taikka tunne-elämään
vaikuttaminen.
Kansanrunoudesta
ja
kaunokirjallisuudesta löytyy
runsaasti taika- ja noitasaunoja ja nainen oli yleensä toimintojen keskeinen henkilö.
Kirjallisuudestamme
löytyy useita saunakuvauksia, mutta Kalevala vakiinnutti saunan ja kylpemisen kuvauksen. Lähes kaikilla Kalevalan sankareilla ja
sankarittarilla on oma saunansa. Keskiajalta on
peräisin runsaasti loitsuja, joissa neitsyt Mariaa
rukoillaan auttajaksi saunassa. Neitsyt Maria sekoittui useasti Auterettareen, saunan haltiaan.
Saunan mahtavia voimia ja merkitystä symboloi saunan henki tai jumala: Auteretar. Auer tarkoittaa ilmassa leijuvaa utua.Auteretar ilmeneekin tietysti saunan löylyssä, joka vanhassa merkityksessään on tarkoittanut henkeä, hengitystä
ja elämänvoimaa.
Sauna 4/2010
Nainen, sauna ja ilta. (Kuva Marketta Forsell)
Saunasta haetaan hyvää oloa. Syvimmän hyvän olon saavuttavat ne, jotka täydellisesti ja
kyselemättä antautuvat saunan mystiseen syleilyyn ja sulkeutuvat sen lämpöön, pimeyteen
ja turvalliseen rauhaan.
Lähteet mm.:
- Martti Vuorenjuuri: Sauna kautta aikojen
(Otava 1967).
- Eino Keskinen: Suomen Sauna
(Oy Suomenkirja Nelopaino 1946)
- Suomen Saunaseuran kirjasto/arkisto.
13
52
Sauna 4/2010
14
Sauna 4/2010
15
Sauna 4/2010
16
Sauna 4/2010
17
antero taKala
Saunomassa
Pekingissä
Olin vuonna 1995 työmatkalla Pekingissä.
Minulla on ollut tapana testata eri maiden
saunoja ja saunomistapoja, milloin sellaisia
tulee vastaan. Hotellini oli Pekingin keskustassa. Huomasin hotellin ilmoitustaululta että
ylimmässä kerroksessa oli sauna. Sillä nimellähän se tunnetaan eri puolilla maailmaa. Varasin sieltä vuoron.
Astuessani sisään saunan ovesta eteeni
avautui hohtavan valkoinen, suuri kaakeloitu
sali, jossa oli muutama suihku yhdellä seinällä,
vastapäisellä seinällä muutama lepotuoli vieressään valkoiset kangassandaalit ja kasa valkoisia froteepyyhkeitä. Vasemmalla sivustalla,
aivan oven vieressä, oli muutama valkoinen
vaatekaappi. Olin ainoa kylpijä tässä hieman
erikoisessa saunassa. Keskellä tätä suurta
suorakaiteenmuotoista valkoista kaakelisalia
oli n 3 x 3 x 3m kokoinen panelilaudoista rakennettu koppi, se varsinainen “löylyhuone”. Lähempi
tarkastelu osoitti sen ilmeisesti olevan ruotsalaisen saunapaketin. Akryylilasisen oven vieressä luki englanniksi: “Kiukaalle ei saa heittää vettä”. Samoin siinä kerrottiin mm. että sisällä saa viipyä
vain noin 5 minuuttia. Varsinaisia lauteita ei ollut,
jonkinlainen noin 60 cm korkea laveri esitti lauteita. Nurkassa oli ruotsalainen Tylö-sähkökiuas. Lattian peittona oli puurimoista tehty ritilä.
Olen usein oppositiossa määräyksiä vastaan, jos
ne selvästi ovat järjettömiä. Niinpä nytkin. Täytin
muovisen vadin vedellä ja vetäydyin sen kanssa laverille pitkäkseen. Heitin muutaman kourallisen
vettä kiukaalle – kauhaa saunassa ei ollut. Eipä aikaakaan, kun lasioven taakse ilmestyi valkoisessa
työtakissa oleva kiinalainen. Hetken päästä siellä
oli heitä pari lisää. He keskustelivat kiivaasti keskenään ja osoittivat oven ulkopuolella olevaa “ohjesääntöä”. Sitten heidän keskelleen ilmestyi tummaan pukuun pukeutunut henkilö, joka koputti
lasioveen. Tulin ulos ja hän kertoi minulle englanniksi, ettei kiukaalle saanut heittää vettä, viitaten
samalla ohjeisiin. Tilanne oli hieman absurdi: seisoin siinä heidän keskellään lähes “Aatamin asussa”, vain pieni pyyhe ympärilläni.
Sauna 4/2010
Antero Takalan Pekingissä tunnetulla kalligrafia-taiteilijalla
itsestään/nimestään teettämä kalligrafia (ylinnä).
Saunan pohjapiirros (yllä).
Kerroin hänelle, että ohjeet ovat vääriä. Sanoin
myös, että olen kotoisin maasta, jossa saunan ainakin meidän suomalaisten mielestä - sanotaan
syntyneen. Pyysin saada esitellä käytännössä, mikä
on oikea tapa saunoa. Käväisin suihkussa ja täytin pesuvadin uudelleen istahtaen laverille. Joukko
oven takana oli jo kasvanut seitsemään henkeen.
He katselivat ihmeissään “saunomistani”. Kiuas
ei todellakaan ollut kovin kuuma, joten jouduin
heittelemään melkoisesti vettä, kunnes jonkinlaista “löylyn” vaikutelmaa alkoi ilmetä. Olin siellä laverilla parikymmentä minuuttia ja joukko katseli hieman pelonsekaisin ilmein minua lasioven takana. Melkoinen puheensorina täytti kaakelisalin.
Lopulta tulin ulos, kävin suihkussa ja lopetin esitykseni, varsinkin kun siellä “saunassakaan” ei saanut kunnon löylyjä. Lupasin kirjoittaa uudet ohjeet saunomiseni jälkeen.
Kirjoitin lyhyet saunomisohjeet huoneessani ja
jätin tekstin kuoressa hotellin vastaanottoon. Hyväksyttiinkö minun antamat ohjeet vai ei, en tiedä. Edelliset ohjeet olivat tulleet sen saunapaketin mukana.
18
Pentti Kangasluoma
Kuvat mirja mattila
Sykähdyttävä vihtatanssi
Rakveressa
Pienen suomalaisjoukon sydän värähti kun kesäkuussa Rakveren stadionille ilmestyi nuoria miehiä vihdat kädessä, yläruumis paljaana. Täpötäysi
katsomo kohahti kun tanssijat ilmestyivät urheilukentän molempiin päihin.
Oli menossa Meeste Tanssipidu 2 (Miesten tanssijuhla 2). Miehet tanssiva naisille, osoittavat kunnioitusta, naisille joita istui katsomossa monen
näytöksen ajan.
Miehiä tanssi yli 2500, melkein kaksi tuntia kesti
katkeamaton esitys.
Sauna 4/2010
Kovasta rokista perinnemusiikkiin, nuorimmat
kansallispukuiset olivat 10-vuotiaita. Isänmaan sanomalla oli tärkeä rooli. Tämänkaltaista voi nähdä
vain Virossa, ja Rakvere on ideoiden kaupunki.
Saunakulttuuri voi hyvin Virossa. On kaupunkisaunoja, kerrostalot rakentavat niitä kellareihinsa.
Uusiin asuntoihin kuuluu saunat, ja niitä on syntynyt pihapiireihin.
Suomalaisilla ja virolaisilla on yhteiset saunajuuret, sen osoitti vihtatanssi Rakveren stadionilla.
19
JuKKa tolvanen
Lentokenttäsauna a’la
Frankfurt
Aikaisemmassa Sauna-lehdessä oli ansiokas kuvaus Helsingin kentän uusista saunatiloista. Itse olen
pariin otteeseen saunonut Frankfurtin kentän läheisyydessä Miramar-kylpylän saunaparatiisissa
(Saunaparadies). Paikan päälle on helppo löytää,
kentältä autobaanaa 5 etelään noin 50 kilometriä ja Weinheimin kohdalla liittymästä ulos. Mikäli lentojen kanssa on ongelmia ja loungen suihkut
alkaa olla jo tuttuja, suosittelen ehdottomasti tätä
saksalaista saunakokemusta.
Tutustuin paikkaan nelisen vuotta sitten työmatkalla, ja nyt olimme lasten kanssa kesäisellä
automatkalla. Samaisessa kylpyläkompleksissa on
paljon uima-altaita ja lapsille liukumäkiä. Lippujen
hinnat vaihtelevat, uima-altaille (Erlebnisbad) on
halvempaa, saunapuolelle saa oman rannekkeen.
Lisäksi on oma osasto erilaisille kylvyille (Salz &
Kristall Therme). Lippuja saa neljän tunnin sessioihin tai koko päiväksi. Saunapuoli on huomattavasti rauhallisempi, saunojien keski-ikä on samaa
luokkaa kuin Vaskiniemessäkin.
Kun liput on ostettu, siirrytään yhteisiin pukukoppeihin. Saunaosasto on altaiden jälkeen, ja siihen kuuluu laajat ulkoalueet, oma uima-allas ja
pieni lampi.Tiluksia oli sen verran, että sinne mahtuisi lähes koko saunaseuran jäsenkunta aurinkotuoleihin köllimään. Saksalaiseen tyyliin saunatiloissa noudatetaan vapaata pukeutumista (FKK) –
nakustelu oli sallittua niin saunoissa kuin muissa
tiloissa. Uikkareita ei ollut kenelläkään, useat käyttivät pyyhkeitä ja kylpytakkeja nakuilun sijaan.Vaskiniemeen verrattuna eroa siis on, miehet ja naiset saunovat yhdessä.
Saunoja oli moneen lähtöön, laskujeni mukaan
yhdeksän erilaista. Itse tutustuin näistä kuumimpiin, ja vähemmän erikoisiin tuoksumielessä. Kiukaat olivat kaikki sähkötoimisia, joten savusaunan
pehmetä löylyt jäivät haaveeksi. Jäger-sauna oli
lammen rannalla, 100-asteinen isohko sauna. Sen
vierellä oli vanhaan myllyyn tehty Mühlenrad-sauna, jonka kiukaalla metallivadissa oli olkia tuoksua
antamassa. Jännä kokemus.Vain osa myllyä oli sauna-käytössä, ikkunoista pystyi kurkkimaan myllyn-
kiviä ja pihalla pyörivää vesipyörää. Matkan varrella oli Aqua-Viva-sauna, jonka seinällä oli liplatteleva ja väriään vaihtava taulu. Pihalla oli työmaa,
uutta saunaa rakennettiin kovaa vauhtia. Mukava
kokemus oli myös Steinofen-sauna, jossa nimensä mukaan oli kivistä muurattu kiuas. Tämä sauna
oli kaunis pieni hirsisauna, kolmosen kokoluokkaa.
Lämmöissä Steiofen jäi kauas kolmosesta. Saunan
lämpötila oli säädetty 90 asteeseen.
Itse rakennuskompleksi sisällä oli monen sorttista saunaa. Vierailin 80-asteisessa Aufguss-saunassa ja hieman lämpimämmässä Aroma-saunassa. Saksalaiseen tapaan missään ei näkynyt kiuluja ja löylykauhaa. Aufguss-saunan ovessa on lappu
milloin löylynheittäjä saapuu paikalle. Seurasin tätä aktia lasioven ulkopuolelta. Bikineihin ja pyyhkeeseen sonnustautunut nuori nainen heitti löylyä ja huiskutteli sen jälkeen pyyhkeellä mitä eksoottisimpia kuvioita saunojien iloksi. Sauna olikin
melkein täynnä.
Varustautuminen saksalaiseen saunasessioon
on hieman vaativampaa kuin Vaskiniemessä, pyyhkeitä pitää olla riittävästi mukana. Itse saunaan pitää olla iso rantapyyhe lauteisena, jotta hikeä ei
vaan tipu lauteille. Pesun jälkeen on mukava kuivata saunapuhdas iho raikkaaseen pyyhkeeseen. Jos
nakuilu ei nappaa, pitää olla vielä kietaisupyyhe tai
kylpytakki. Osalla oli vielä kirja tai lehtiä mukava luettavaksi, kahviomme tapaista lehtinurkkaa ei
talon puolesta ollut tarjolla. Erinäisiä säilytyskaappeja ja-hyllyjä olikin siroteltu sinne tänne. Jopa silmälaseille oli omat telineet saunojen ovensuussa.
Vaskinimen kaltaista numerosysteemiä ei ollut
käytössä. Mukana piti kantaa käteistä mikäli mieli
janojuomaa. Tarjoilut hoidettiin meluisamman uimahallin puolella. Moni saksalainen vieras oli huomioinut tämänkin ja kylmälaukuissa oli omat eväät
ja juomat. Näin yhdistyy mukavasti siis piknik ja
uimahalli- tai saunasessio.
Miramar-kylpylästä löytyy lisätietoja netistä,
www.miramar-bad.de. Itse pärjäsin hyvin koulusaksalla, mutta englanniksikin palvelu pelaa.
Sauna 4/2010
20
Myllysauna ja saunakaivo (ylin kuva).
Opasteilla löysi oikeaan saunaan (yllä).
Silmälaseille löytyi oma paikka saunan ovensuussa (vas.).
Sauna 4/2010
21
Taigakirvinen
Pekka Laaksonen
kuvat Juha Laaksonen
Lauttasaaren lintuja ja ihmisiä
Pyhäinpäivänä 6.11., jolloin saunat eivät olleet
lämpiminä, Vaskiniemen maisemiin kertyi toista
sataa innokasta lintuharrastajaa, jotka olivat tulleet nähdäkseen todellisen harvinaisuuden, taigakirvisen. Se on nähty Suomessa viitisenkymmentä
kertaa, mutta nyt ensimmäisen kerran Lauttasaaressa. Se oli Lauttasaaren 272. lintulaji.
Taigakirvinen on nimensä mukaisesti kotoisin
Uralin tuolta puolen ja muuttaa yleensä Intiaan.
Sen aiempi nimikin oli Intiankirvinen. Vieraamme
oli siis jonkin verran erehtynyt muuttosuunnasta,
mutta sitä lämpimämpi oli vastaanotto Vaskiniemessä. Lauttasaarelaisella lintuharrastuksella on
pitkät perinteet.
Leo Lehtonen (1916 - 2002), suomalaisen ornitologian merkkimies, Lauttasaaren yhteiskoulun luonnonhistorian opettaja ja sen kuuluisan
Hemppo-kerhon perustaja on yksi lauttasaarelaisen lintuharrastuksen alkuunpanijoita. Vanhoilla
päivillään hän muisteli toisen Lauttasaaren luonnonhistorian kannalta merkittävän tutkijan Rolf
Palmgrenin (1880–1944) elämänkaarta. Palmgren
toimi aikanaan Korkeasaaren intendenttinä. Lehtosen isä taas oli eläintarhaosaston esimies, rehumestari.
Palmgrenin elämän loppuvaiheisiin liittyi dramatiikkaa, mutta hänen varsinaisesta elämäntyöstään tuli unohtumaton. Pitkänhuiskea pormestarin poika ryhtyi jo kesällä 1896 tarkkailemaan lintuja Lauttasaaressa ja ympäröivässä saaristossa.
Yli viisitoista vuotta kestäneen harrastuksen tuloksena syntyi ainutlaatuinen tutkimus Helsingin
seudun linnustosta (Helsingfors-traktens fågelfauna) vuonna 1914.
Varhempaa vertailuaineistoa Palmgren löysi
Magnus von Wrightin julkaisemasta tutkielmasta,
joka pohjautui 1831–47 Helsingin seudulla koottuihin lintutietoihin. Magnus von Wrightin kaksiosainen upeasti painetusta päiväkirjasta käy ilmi, että Wrightin taiteilijaveljekset retkeilivät paljon myös Lauttasaaressa. Saaremme linnustoa siis
lienee ikuistettu maalariveljesten tauluihin. Marraskuun 14. päivänä 1838 Magnus ystävineen teki
metsästysretken Lauttasaareen ja sai saaliikseen
viisi jänistä ja yhden viirupöllön. Ornitologien varusteisiin kuului tuolloin myös pyssy.
Palmgren tutki Helsingin seudun ja erityisesti Lauttasaaren linnustoa kolmelta kannalta. Aluksi hän tekee selkoa lintujen erilaisista elinalueista
eri vuodenaikoina. Jännittävällä tavalla hän piirtää
Sauna 4/2010
22
näin kuvaa myös 1900-luvun alun Lauttasaaresta: Myllykallion pohjoispuolella sijainneesta suurehkosta metsäalueesta Storskoganista, Isonkaaren tuntumassa olleesta metsäsuosta, Lauttasaaren tuolloisista peltomaista saaren keskustassa ja
niiden linnustosta. Mutta ennen muuta hän kuvailee ihastellen Lauttasaaren suurenmoisia lintulahtia, Etelä-Suomen parhaimpia.
Palmgren tarkastelee laji lajilta nuoren pääkaupungin linnustoa, muuttoaikoja ja pesintää. Käy
ilmi, että Lauttasaaren lintukantaan kuului vielä tuolloin esimerkiksi peltopyy ja teeri. Lauttasaaren teerien kujerrus kaikui kevätaamuna heräävään kaupunkiin. Metsokin eli vielä tuolloin
viimeisiä hetkiään jossain Myllykallion tai Katajaharjun reunamilla.Viimeisen pesän hän löysi kesällä 1901. Kehrääjä ja kuhankeittäjä kuuluivat Lauttasaaren linnustoon.
Vanha lauttasaarelainen torppari Skogberg oli
muistellut, että korppi pesi säännöllisesti nykyisen Saunaseuran tuntumassa mahtavassa männyssä. Siitä läheinen
lahtikin oli saanut nimen Korparviken. Samoin hän kertoo,
että syksyllä 1898 saareen oli
ilmaantunut paljon hiiripöllöjä.
Eteemme avautuu eläväinen
kuva vuosisadan takaisesta
Lauttasaaresta ja sen elämästä. Vuonna 1900 Lauttasaaressa oli 11 asukasta, muutamaa
vuotta myöhemmin 90. Suuret
muutokset alkoivat. Kenttätutkimusta tehnyt lintutieteilijä välittää näin kertomuksillaan
hyvin elämänläheisen, etnografisestikin kiinnostavan kuvan
retkiensä kohteesta. Saunaasia jää kyllä vähemmälle.
Palmgren kertoo hirvittävästä myrskystä, joka syyskuun 28. päivänä vuonna
1890 teki suurta tuhoa Helsingin seudulla. Sörnäisissä oli
kaatunut kaikkiaan 700 puuta, Seurasaaressa peräti 5700.
Palmgren itse oli tuona päi-
vänä Lauttasaaressa ja joutui kokemaan myrskyn
kauhut. Puut olivat kaatuneet kuin ”vilja viikatteen
edessä”. Myllykallion länsilaita oli ollut yhtenä rytönä myrskyn jälkeen. Kaatuvat puut olivat myllänneet maat ja mannut. Näin tutkija saattoi tehdä
havaintoja myrskyn vaikutuksista lintukantoihin.
Palmgren oli palavahenkinen luonnonsuojelija
ja monessa suhteessa aikaansa edellä. Hän oli teräväkynäinen kirjoittaja, joka väkevästi kuvasi sitä
suunnatonta kulttuurin muutosta, jonka keskelle
Helsinki oli joutunut, höyryhepojen puuskutusta,
koneiden korviasärkevää räminää ja jättiläiskasarmien väliin sullottujen katujen melua. 1910-luvun
lopulla kirjoittamassaan artikkelissa ”Kulttuurin
Molok” Palmgren piirtää kuvaa myös mullistusten
keskelle joutuneesta Lauttasaaresta:
”Elämme tulevaisuuden yhteiskunnassa. Kat-
sokaa vain miten uskomattoman nopeasti kulttuuri on autioittanut linturikkaan Drumsön. Sen
pitkälti mataloilla rannoilla Hevosenkenkälahdessa
ja erittäinkin Paja- ja Herraskartanonlahdessa saattoi vielä vuosisadan vaihteessa nähdä eloisan ja
kirjavan kahlaajaelämän,
jolle ei vertoja tunnettu
koko Uudenmaan saaristossa. Nyt on rantakaistaleilla ja koko saarella huvilasiirtoloita. Pajalahden
tarina on lopussa. Sama
kohtalo odottaa Latokartanonlahtea (Vanhankaupunginlahti). Kulttuurin
Damokleen miekka uhkaa
tätä pääkaupungin helmeä,
vesilintujen paratiisia.”
Oli suuresti Palmgrenin ansiota, että Suomeen
saatiin vuonna 1923 luonnonsuojelulaki. Leo Lehtonen muistelee, miten
hän samoihin aikoihin pääsi tutustumaan Palmgrenin perheeseen heidän kesänviettopaikassaan Seurasaarenselän Mustasaaressa. Mieleen oli jäänyt
myöhemmiltä vuosilta pieni muistikuva tuolloin jo
hieman elämän väsymystä potevasta miehestä, joka poikien leikkiä seuratessaan yhtäkkiä innostuu
suuresti huomatessaan kahden mustan linnun laskeutuvan lahden poukamaan: ”Katsoka pojkar! Te
näke nyt pari harvinaine lintu, Ne ole svärta, mamma o pappa eli suomen kieli että pilkkasiipi.” Näin
hän opasti poikia lintujen tuntemuksessa.
Leo Lehtosesta tuli lintumies. Hänen suurimman kiinnostuksensa kohteeksi ja elämäntyökseen tuli Vanhankaupunginlahden linnuston tutkiminen. Vuonna 1998 hän vanhoilla päivillään julkaisi komean teoksen Helsingin lintuparatiisi, joka
on tekijän 67-vuotisen tutkijantyön suuri synteesi. Se on todellinen aarre jokaiselle Helsingin seudun lintuharrastajalle.
Sauna 4/2010
24
Taigakirvisen vierailu Vaskiniemessä, jossa edelleen pesii mustapääkerttu ja kultarinta, synnytti
kiinnostavia keskusteluja miesten saunassa ja palautti mieleen myös edellä kerrottua.
Sauna 4/2010
25
liisa uurtamo
Perinteistä
riihisaunatunnelmaa Nauvossa
Nauvossa, Turun saaristossa aivan vanhan keskiaikaisen kivikirkon vieressä sijaitsee yli satavuotias
rakennus, jossa nykyään toimii Matkakoti Martta. Se on viehättävä majatalo, joka
majoittaa ja kestitsee niin saaristossa
vierailevia kuin paikkakuntalaisia ja kesävieraita. Majatalon
idylliseen pihapiiriin
on pari vuotta sitten siirretty Hollolasta 150-vuotias hirsitorppa. Tämä vanha rakennus kätkee
sisäänsä saunan, pukeutumistilat ja saunatuvan.
Yleisen, majoittujille varatun sauna-ajan ulkopuolella on sauna varattavissa myös yksityisesti.
Hyvän ystäväperheemme kanssa olimme halukkaita tutustumaan tähän saunaan ja eräänä lokakuisena iltana siihen tarjoutui mahdollisuus.
kansi menee kiinni ja voidaan taas aukaista saunojien halujen mukaisesti nappia painamalla.
Saunatesti saattoi alkaa: Pukuhuoneissa meitä tervehti puhdas tuoksu, joka tuli kattohirsien päällä ladotuista oljista. Saunatilassa laskeuduimme muutaman porrasaskelman alas suihkuMajatalon emäntä ja isäntä toivottivat meidät tilaan ja peseydyttyämme nousimme löylytilaan,
tervetulleiksi ja isäntä esitteli meille mielellään jossa leveät, tervantuoksuiset lauteet kutsuivat
saunan historiaa ja sen erikoisuuksia.
saunojia. Naisten ja miesten puoli oli erotettu
Sauna on rakennettu vanhaa riihisaunaperin- toisistaan hauskasti rakentamalla heinäseipäistä
nettä noudattaen ja perinteisiä rakennusmene- näköeste puolien välille. Keskusteluyhteys säitelmiä käyttäen. Saunassa on eri puolet sekä lyi. Hämärässä tunnelmassa nautimme lempeisnaisille että miehille – erilliset pukuhuoneet, pe- tä, kosteista, viipyvistä löylyistä. Välillä vilvoitelseytymistilat ja laudetilat, mutta yhteinen kiuas. tiin pihan penkillä istuen. Illan kruunasi majataSe onkin yllätykseksemme sähkökiuas, Sauna- lon emännän valmistama iltapala, joka nautittiin
sampo -älykiuas, mutta miellyttävän saunakoke- viehättävässä saunatuvassa takkatulen äärellä.
muksen takaisi 600 kg kiuaskiviä. Nappia paina- Saunoessa vierähti koko ilta rattoisasti ja takaimalla kiukaan luukku aukeaa. Kummallakin puo- sin mökeillemme lähdimme ainutlaatuinen saulella lauteiden läheisyydessä on pieni hana, jota nakokemus rikkaampana tuhansien tähtien loiskääntämällä löylyvesi valuu putkesta suoraan taessa syksyisen Saaristomeren taivaalla.
kiuaskivien päälle. Noin 15 minuutin kuluttua Kuvat marKKu ilola Ja lisa uurtamo.
Sauna 4/2010
26
Sauna 4/2010
27
risto elomaa
Kansainvälisen Saunaliiton
kongressi Tokiossa
27. – 28.05.2010
Tilaisuudesta kirjoitettiin jo edellisessä lehtemme
numerossa ISS:n puheenjohtajan Marketta Forsellin palstalla. Lehdessä oli myös mielenkiintoinen tarina Japanin kylpylämaailmasta liittyen kongressin viralliseen sekä omatoimiseen oheisohjelmaan.
Kongressin, joka jatkaa näitä ISS:n perinteitä jo
15. kertaa, luennot olivat mielenkiintoisia, kuten
aiemminkin. Luentomoniste, joka on englanniksi
ja japaniksi ( ja lainattavissa toimistosta), tulee täydentämään sitä kongressimonisteiden sarjaa, jota
ainakin allekirjoittanut käyttää sauna-asioiden yhtenä tietolähteenä. Viimeksi etsin Heinolan tapaukseen selityksiä vuoden 1974 tilaisuuden luentomonisteesta.
Tarkoituksena on julkaista osa luennoista Saunalehdessä ensi vuoden puolella ja myös Seuran
nettisivuilla.
Japanin Saunaseura, joka toimi tilaisuuden vastuullisena järjestäjänä, kirjaa oman filosofiansa vapaasti käännettynä:
”Japanin Saunaseuran on aina palveltava ihmisiä
edistämällä hyvää terveyttä ja huolehtien huomisen aktiivisista ja energisistä elämäntavoista avustaen siten erilaisia sosiaalisia aktiviteetteja onnellisin ja terveellisin tavoin.”
Eli hyvä, terve ja onnellinen elämä kuuluu kylpijöille Japanissakin!
Virallisten tervehdysten ja avauspuheenvuorojen jälkeen varsinaisen kongressin luennot oli
jaettu kolmeen ryhmään. Ensimmäinen käsitteli
Japanin kylpykulttuurin historiaa ja nykyaikaa, toinen osio sisälsi esityksiä eurooppalaisesta saunasta ja saunatraditioista ja kolmas osio liittyi saunan
lääketieteellisiin vaikutuksiin.
Esitelmöitsijöitä oli saatu paikalle kohtalaisesti,
tosin japanilaisten ja suomalaisten lisäksi edustettuina oli vain Latvia ja Liettua, sillä mm. kiinalaisten
esitys oli loppujen lopuksi peruuntunut.
Sauna 4/2010
Japanilaisen kylpemisen
historiaa ja nykyaikaa
Ensimmäisen osion aloitti toimitusjohtaja Seiichi Igasaki. (Igasaki edustaa suomalaista Metosta
Japanissa.) Esityksen otsikkona oli yksinkertaisesti
Japanilaisen kylpykulttuurin historia.
Historia alkaa jostain 700 AD ajalta ja ensimmäiset kylvyt eli Kama-burot löytyvät tuolta ajalta. Japanissa on yleinen käsitys, että kylvyt ovat
peräisin Skandinaviasta ja saapuneet Japaniin Venäjän Siperian ja Korean kautta.
Buddismi on aina pitänyt huolta myös ruumiin
puhtaudesta, joten kylpeminen sopii hyvin tuohon
uskontoon. Vanhimmat temppeleiden yhteydessä
olevat kylpylät ovat peräisin 1200- luvulta ja näissä kylpylöissä on siis puhdistautunut pappien lisäksi tavallinen kansa.
Temppeleiden rakennusaineena käytettiin puuta, josta johtuen myös kylpyrakennukset tehtiin
puusta.
Japanissa on aina asuttu ahtaasti ja varsinkin
maailmansodan jälkeen asuntojen määrä oli hyvin
rajoitettu. Tämän seurauksena yleisten kylpypaikkojen määrä kasvoi nopeasti ja on edelleen korkealla tasolla.
Suomalainen sauna esittäytyi Japanissa varsinaisesti Tokion kisoissa 1964, jolloin suomalaiset toivat kisakylään suomalaisen saunan ja siitä tuli nopeasti suosittu. Tämä tarkoitti myös suomalaisille
yrityksille hyviä aikoja.
Nykypäivän ja oikeammin tulevaisuuden vaihtoehtona esiteltiin Nano-Mist – Spa, jossa kehitetään noin 10 – 50 nanometrin halkaisijan omaavaa
vesisumua. Kosteus tuollaisessa kylpylässä täyttää
suomalaisenkin maun, mutta tuo noin 40 asteen
lämpötila jättänee toivomisen varaa. Mainoksessa
näytetäänkin, kuinka nanokylvyssä voi lukea vaikka sanomalehteä.
Toimitusjohtaja Gizo Inoue kertoi esitelmässään kapselihotelleista ja niiden yhteydessä ole28
Kongressin pitopaikka oli korkealla Tokion kattojen yllä ja moni unohtui katselemaan komeita näkymiä.
Toinen osio alkoi esitelmällä Suomalaisesta saunadiplomatiasta, jonka piti valtiosihteeri Pertti
Torstila.
Esitys kattoi laajasti sekä edustustojemme ja
rauhanturvaajien saunoja sekä myös saunomistapoja alkaen presidenteistä Kekkonen ja Ahtisaari.
Mieleen jäi erikoisesti presidentti Ahtisaaren
lausuma, jossa hän toteaa, että saunassa istuessamme alastomina yksinkertaisella puupenkillä
olemme kaikki samanarvoisia. Sauna sulattaa poliittisia erilaisuuksia ja saunassa on helpompi keskustella ongelmista.
Runsas kuvamateriaali tuki esitystä. Esitys julkaistiin UM:n kotisivulla, tosin ilman kuvia ja se
ilmestynee myös editoituna Finnairin Bluewings
– lehdessä vielä tänä vuonna. Jos ehdimme saada
esitelmöitsijältä kuvamateriaalin, on tarkoitus julkaista esitelmä myös omassa lehdessämme ensi
vuoden ensimmäisessä numerossa.
Marketta Forsell jatkoi historiaosuutta kertomalla naisten kylpemisestä alkaen antiikin Kreikasta moderniin Eurooppaan ja Suomeen. Myös
tässä esityksessä oli mielenkiintoista kuvamateriaalia, josta vain osa löytyy monisteen sivuilta. Ehkä saamme kuulla esityksen joskus jossain Seuran
tilaisuudessa.
Toisen osion aloitti saunaniekka arkkitehti Pekka Tommila kahdella peräkkäisellä esityksellä. Ensimmäinen esitys oli Suomessakin kuultu Suomalaisen Saunan Seitsemän Sukupolvea.
Jatkoksi tälle kuulimme saunaniekan kannanottoja ja ohjeita siitä, kuinka rakennetaan hyvä
eurooppalainen sauna. Esitys listaa parikymmentä tärkeää kriteeriä. Japaninkielinen versio tuntui kiinnostavana kuuntelijoita. Pekka on varmasti
valmis jakamaan tuota listaa halukkaille.
Latvialainen tohtori Juris Batna kertoi latvialaisen perinteisen saunan henkisistä ja psykologisista vaikutuksista. Esitys toteaa mm. että latvialainen
ja suomalainen sauna sekä venäläinen banja ovat
Sauna 4/2010
29
vista kylpylöistä ja saunoista. Kapselihotellithan
ovat japanilainen ”keksintö” ja niitä on avattu vähitellen myös ei-japanilaisille. Koska kapselissa itsessään ei ole pesumahdollisuutta, niin kylpylä ja/
tai sauna on sopiva liitännäinen. Usein tullaankin
kapselihotelliin siksi, että voidaan kylpeä rauhassa ja jäädä sitten hotelliin nukkumaan varsinkin
suurkaupungeissa, missä työmatka voi olla päivittäin pitkäkin.
Eurooppalaisista
saunatraditioista
samanlaisia rakenteeltaan, mutta käyttötavat poikkeavat. Latviassa käytetään monenlaisia vihtoja
mukaan lukien yrttivihdat. Latvialainen sauna pyrkii olemaan paitsi
ruumiin myös sielun puhdistaja.
Latviassa on runsaasti vanhoja saunarituaaleja, joita on alettu
uudelleen nostaa esiin. Juris Batna on avannut saunakoulun, jossa
opetetaan vaikkapa juhannukseen
liittyviä saunarituaaleja. Juris on
kutsuttu esitelmöimään syyskokoukseemme, ja materiaali pitäisi
olla siten saatavissa sieltä.
Lopuksi hän näytti videon yrttisaunomisesta, joka herätti runsasta mielenkiintoa.Videota voinee lainata toimistosta.
Naiset ja sumopainijat Japanissa.
Lääketieteellinen osio alkoi japanilaisen tohtori Chuwa Tein esityksellä Waon- terapiasta. Terapia käyttää kuivaa ”saunaa”, jonka lämpö saadaan
aikaan pitkäaaltoisella infrapunasäteilyllä, hoitomuotona sydänsairauksissa.
Waon-kammiossa istutaan puolisen tuntia päivässä. Hoito voi tapahtua tohtori Tein omassa sairaalassa Kagoshimassa tai kammio voidaan rakentaa kotiin tms. Käytetty lämpötila on noin 60 astetta.
Tulokset hoidosta ovat olleet hyviä ja menetelmä on lupaava. Ehkä olisi aihetta tutkia myös meidän kostean saunamme käyttöä samantapaiseen
terapiaan.
Seuraavaksi esitelmöi puheenjohtajamme Lasse
Lehtonen Saunan lääketieteellisistä vaikutuksista.
Kovin paljon kattavia tutkimuksia saunan terveellisistä vaikutuksista ei ole . Haittavaikutuksista jäi
parhaiten mieleen saunassa syntyneet palovammat. Niissä melkein aina ”uhrina” on ollut mies,
joka on alkoholin vaikutuksen alaisena.
Lassen esitys tullee myös lehteen/kotisivulle.
Esityksen jälkeen jäi päällimmäiseksi kysymys, milloin saataisiin alkuun laaja tutkimus saunan positiivisista terveysvaikutuksista.
Saunan ja talviuinnin vaikutuksista hyvinvointiin
olivat keränneet tietoa Jari Wiik Tampereen Teknillisestä Yliopistosta ja Juhani Smolander Lundin
Yliopistosta.
Yhteenvetona Wiik, että saunalla ja talviuinnilla on stressiä laukaiseva vaikutus ja varsinkin työpäivän jälkeen tämä helpottaa palautumista ja parantaa mm. nukkumista. Mutta tämähän on tuttua
meille kaikille.
Viimeisenä esitelmänä kuultiin Liettuan Saunaakatemian puheenjohtajan Rimas Kavaliauskasin
esitys liettualaisen saunan historiasta ja erityisesti saunan vihtomiskulttuurista. Rimas totesi, että
vihtomisen positiivisia vaikutuksia vaikkapa lihasten rentoutumiseen on vaikeaa yliarvioida. Vihtojen materiaalina käytetään mm. koivua, tammea,
katajaa, lehmusta, pähkinäpuuta, vaahteraa, mäntyä, haapaa, ja leppää. Mukana voi olla myös joitain yrttejä.
Liettuassa on etsitty ja löydetty vanhoja vihtomistapoja ja -rituaaleja, joita opetetaan esim. Rimaksen järjestämissä tilaisuuksissa. Rimas ja Liettuan Sauna-akatemia ovat avainasemassa järjestettäessä vihtomisen maailmanmestaruuskilpailuja.
Yksi tilaisuuksista on järjestetty Suomessa Herrankukkarossa yhteistyössä Saunaosuuskunnan
kanssa.
Puolitoistapäiväisen luentojakson jatkoksi ulkomaiset vieraat oli kutsuttu lähellä olevaan kylpylaitokseen, mutta siitä ja muusta oheisohjelmasta
on jo kirjoitettu.
Sauna 4/2010
30
Saunan lääketieteellisistä
vaikutuksista
KANSAINVÄLISEN SAUNALIITON
KUULUMISIA
Kansainvälinen saunaliitto piti loKaKuun lopulla HallituKsen KoKouKsen Ja liiton
yleisKoKouKsen, JoKa toKion saunaKonGressin yHteydessä pidetyssä KoKouKsessa päätettiin
siirtää pidettäväKsi HelsinGissä.
yleisKoKouKseen saapui osallistuJia itävallasta, saKsasta Ja tšeKistä. KoKouKsessa valittiin
uusi Hallitus seuraavaKsi nelJävuotisKaudeKsi 2011-2014. liiton sääntöJen muKaisesti
puHeenJoHtaJa on aina suomalainen Ja yleensä suomen saunaseura eHdottaa puHeenJoHtaJan.
loKaKuun KoKouKsessa seuran puHeenJoHtaJa lasse leHtonen eHdotti seuran puolesta
puHeenJoHtaJaKsi risto elomaata, JoKa yKsimielisesti tuli valituKsi.
Hallitus uudistui läHes KoKonaan, valituKsi tulivat: Juris Batna latviasta, peter Jeitler
itävallasta, Jiri KouBa tšeKistä, KenicHi naKano Japanista, rolf-a. pieper Ja carsten
sonnenBerG saKsasta Ja peKKa tommila suomesta.
saKsan pitKäaiKaiset Jäsenet antoivat tilaa uusille tuloKKaille. professori eBerHard
conradi on ollut muKana läHes 20 vuotta Ja useamman Kauden varapuHeenJoHtaJana.
Hän on ollut saKsan yHdistyKsen vaHva voima saunaKulttuurin Ja tutKimusten edistäJänä.
vuonna 1999 Hänelle luovutettiin suomen leiJonaritariKunnan 1 luoKan ritarimerKKi
Hänen merKittävästä sauna aatetta edistävästä yHteistyöstä suomen saunaseuran Ja saKsan
sauna-Bundin Kanssa. Kansainvälinen saunaliitto Kutsui Hänet loKaKuun KoKouKsessa
KunniaJäseneKsi pitKäaiKaisen Ja edistyKsellisen perinteisen saunan Ja Hyvinvoinnin HyväKsi
teHdystä mittavasta panoKsesta.
JoHtaJa Heinz steinfeldt, saKsasta, on ollut muKana liiton toiminnassa Ja HallituKsen
Jäsenenä yli 35 vuotta. Hän Kävi usein vasKiniemessä Ja tapasi seuran JoHtoKunnan Jäseniä
Ja loi läHeiset iHmissuHteet mm. seuran eri aiKaKauden puHeenJoHtaJiin Ja toiminnanJoHtaJiin.
saunaseura arvosti Hänen toimintaansa sauna-aatteen HyväKsi luovuttamalla samuli
palKinnon vuonna 1994.
saunaliitto Kutsui myös matti Kivisen KunniaJäseneKsi Hänen merKittävistä ansioistaan
saunaKulttuurin parissa. saunaseuran Jäsenille Hän on tuttu varsinKin mielenKiintoisten Ja
yKsilöllisten saunamatKoJen JärJestäJänä Ja oK saunaosuusKunnan perustaJana.
itse olen ollut liiton toiminnassa muKana läHes 10 vuotta Ja luovun saunaliiton
puHeenJoHtaJuudesta JouluKuun alusta läHtien, Jolloin risto elomaa ottaa puHeenJoHtaJan
teHtävät vastaan. toivotan ristolle Ja uudelle HallituKselle antoisia vuosia sauna
“Brandin” parissa pitäen mielessä Kansainvälisen saunaliiton perinteiKKäät tavoitteet.
lämmintä Ja saunoista Joulua!
marKetta forsell
Sauna 4/2010
31
SÄÄNNÖT
Saunaseuran syyskokouksessa 8.11.2010 hyväksytyt uudet säännöt. Säännöt tulevat virallisesti voimaan
rekisteröinnin jälkeen kevätkokoukseen mennessä.
1 § Nimi ja kotipaikka
Suomen Saunaseura ry, kotipaikka Helsinki.
2 § Tarkoitus
Tarkoituksensa toteuttamiseksi Seura:
1) vaalii perinteisiä saunomistapoja
2) kehittää nykyajan suomalaista saunaa
3) edistää suomalaista saunaa koskevaa tutkimustoimintaa
4) jakaa apurahoja saunakulttuurin tutkimiseen ja edistämiseen
5) kerää tietoja ja havaintoja saunoista
6) harjoittaa suomalaista saunaa ja saunomista koskevaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
7) ylläpitää perinteistä suomalaista saunalaitosta seuran käyttöön sekä esittely- ja tutkimustarkoituksiin
8) edistää samoja tarkoitusperiä toteuttavien yhdistysten ja saunalaitosten syntyä ja toimintaa
9) pyrkii toimimaan suomalaisten saunayhdistysten
kattojärjestönä ja voi kuulua jäsenenä alan kansainvälisiin järjestöihin.
3 § Jäsenet
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet
Johtokunnan esityksestä Seura voi kokouksessaan kutsua kunniapuheenjohtajakseen entisen puheenjohtajan
sekä kunniajäsenekseen henkilön, joka on huomattavasti edistänyt seuran tarkoitusperiä.
Ainaisjäsenet
Ennen vuotta 1970 liittyneet jäsenet, jotka ovat yhtäjaksoisesti suorittaneet 20 vuoden jäsenmaksun, ovat jäsenmaksuista vapaita ainaisjäseniä.
Varsinaiset jäsenet
Varsinaisiksi jäseniksi pääsee kahden jäsenen suosittelema täysi-ikäinen Suomen kansalainen, jonka johtokunta hyväksyy.
Nuorisojäsenet:
Nuorisojäseneksi pääsee kahden jäsenen suosittelema
15-21 -vuotias opiskeleva Suomen kansalainen, jonka
johtokunta hyväksyy.
Ulkomaiset jäsenet
Seuran varsinaiseksi jäseneksi pääsee ulkomaan kansalainen, jonka johtokunta hyväksyy. Ulkomaisia jäseniä voidaan hyväksyä enintään kolmasosa yhdistyksen
koko jäsenluvusta.
Sauna 4/2010
Yhteisöjäsenet
Yhteisöjäseneksi pääsee koti- tai ulkomainen aatteellinen yhteisö, jonka oma toiminta tukee seuran tarkoituksia ja jonka johtokunta hyväksyy.
Kannatusjäsenet
Kannatusjäseneksi pääsee koti- tai ulkomainen yhteisö, yritys tai yksityishenkilö, joka haluaa tukea seuran
toimintaa ja jonka johtokunta hyväksyy.
Kannatusjäseniä lukuun ottamatta kaikilla edellä mainituilla jäsenillä on äänioikeus seuran kokouksissa.
4 § Jäsenmaksut
Kunniapuheenjohtajat, kunniajäsenet ja ainaisjäsenet
eivät suorita jäsenmaksua.
Varsinaiset jäsenet ja ulkomaiset jäsenet suorittavat
Seuran syyskokouksen vuosittain määräämän vuosimaksun sekä liittyessään seuran syyskokouksen määräämän liittymismaksun.
Nuorisojäsenet suorittavat Seuran syyskokouksen
määräämän vuosimaksun, mutta eivät liittymismaksua.
Yhteisöjäsenet suorittavat jäsenmaksuna Seuran syyskokouksen vuosittain määräämän vuosimaksun.
Kannatusjäsenet suorittavat johtokunnan määräämän
vuosimaksun, joka voi eri kannatusjäsenillä olla erisuuruinen.
5 § Jäsenyyden päättyminen
Jäsen voi erota Seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti
Seuralle taikka ilmoittamalla erosta merkittäväksi kokouksen pöytäkirjaan.
Johtokunta voi erottaa jäsenen yhdistyslaissa mainituilla perusteilla tai jos hän on jättänyt edellisvuoden jäsenmaksunsa suorittamatta tai jos hän rikkoo tahallisesti ja toistuvasti Seuran suorituksia viihtyisään saunomiseen.
6 § Johtokunta
Seuran hallituksena toimii johtokunta, joka hoitaa Seuran asioita ja taloutta sekä johtaa toimintaa.
Johtokuntaan kuuluvat Seuran syyskokouksen kahdeksi vuodeksi valitsema puheenjohtaja ja Seuran syyskokouksen kaksivuotiskaudeksi valitsemat kahdeksan jäsentä, joista vuoron mukaan eroaa vuosittain neljä.
Puheenjohtaja ja johtokunnan jäsenet voidaan valita
enintään kolmeksi täydeksi kaksivuotiskaudeksi.
Mikäli puheenjohtajaksi valitaan henkilö, jonka toimikausi johtokunnassa jatkuisi, valitaan hänen tilalleen
johtokuntaan jäljellä olevaksi kaudeksi uusi jäsen. Näin
valittu johtokunnan jäsen voi tulla ko. kauden päätyttyä
valituksi johtokuntaan vielä kahdeksi perättäiseksi kaksivuotiskaudeksi.
Johtokunta valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan.
32
7 § Seuran nimen kirjoittaminen
Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä johtokunnan nimeämän muun johtokunnan jäsenen tai toiminnanjohtajan taikka johtokunnan oikeuttaman muun
henkilön kanssa.
Johtokunta antaa valtuudet pankkitilien käyttöön.
8 § Johtokunnan kokoukset
Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai kahden jäsenen pyynnöstä ja on päätösvaltainen, kun vähintään viisi jäsentä on saapuvilla.
Johtokunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa.
Jos puheenjohtaja on estyneenä, toimii hänen sijaisenaan varapuheenjohtaja. Jos hänkin on estyneenä, johtokunta valitsee jonkun muun jäsenen kokouksen puheenjohtajaksi.
9 § Toimikunnat ja toimihenkilöt
Johtokunta voi asettaa toimikuntia ja laatia niille ohjesäännöt.
Johtokunta ottaa ja erottaa Seuran toimihenkilöt. Johtokunta voi valita seuralle toiminnanjohtajan.
10 § Tilivuosi
Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilit on jätettävä tilintarkastajille huhtikuun 10. päivään
mennessä.
11 § Seuran kokoukset
Seuran syyskokous pidetään marraskuun loppuun ja
kevätkokous toukokuun loppuun mennessä. Syys- ja
kevätkokouksen kutsuu johtokunta koolle joko ilmoittamalla siitä Sauna-lehdessä tai ilmoittamalla siitä Seuran Saunatalon ilmoitustaululla tai Seuran kotisivuille
taikka lähettämällä kokouskutsun seuran jäsenille heidän jäsenrekisteriin ilmoittamaansa osoitteeseen joko kirjeitse taikka sähköpostitse viimeistään 14 päivää
ennen kokousta. Seuran muut kokoukset kutsutaan ja
niistä ilmoitetaan samalla tavoin.
SYYSKOKOUKSESSA
1) vahvistetaan liittymismaksu ja seuraavan toimintavuoden jäsenmaksujen sekä muiden 4 §:ssä mainittujen maksujen suuruus.
2) valitaan johtokunnan puheenjohtaja ehdottomalla
äänten enemmistöllä kaksivuotiskaudeksi. Puheenjohtajan toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta.
3) valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten tilalle.
Jäsenten toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden
alusta.
4) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa seuraavaa tilivuotta varten. Toisen tilintarkastajan
ja hänen varatilintarkastajansa tulee olla KHT tai HTM.
Tilintarkastajien toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta.
5) esitetään seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma.
6) esitetään seuraavan toimintavuoden tulo- ja menoarvio sekä
7) käsitellään muut johtokunnan esittämät asiat ja vähintään Seuran kymmenen jäsenen yhdessä tekemät,
johtokunnalle vähintään 21 päivää ennen kokousta jättämät esitykset, joista syyskokoukselle on esitettävä
johtokunnan lausunto.
KEVÄTKOKOUKSESSA
1) käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös.
2) esitetään tilintarkastajien kertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja toiminnanjohtajalle.
3) voidaan valita nimitysvaliokunta, jonka tehtävänä on
esittää perusteluineen seuran syyskokoukselle ehdokkaita johtokunnan puheenjohtajaksi ja jäseniksi. Nimitysvaliokuntaan valitaan 3-5 jäsentä. Valiokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.
4) käsitellään muut johtokunnan esittämät asiat tai vähintään Seuran kymmenen jäsenen yhdessä tekemät,
johtokunnalle vähintään 21 päivää ennen kokousta jättämät esitykset, joista kevätkokoukselle on esitettävä
johtokunnan lausunto.
12 § Saunomisoikeudet ja järjestyssääntö
Seuran eri jäsenten saunomisoikeuksista ja -maksuista Seuran saunarakennuksessa päättää vuosittain johtokunta.
Johtokunta laatii ja hyväksyy jäsenten noudatettavaksi suositukset viihtyisään saunomiseen, jotka o v a t
esillä seuran saunarakennuksessa.
13 § Muutokset sääntöihin
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä Seuran
sääntömääräisessä kokouksessa, jos vähintään ¾ annetuista äänistä kannattaa muutosehdotusta.
14 § Seuran lopettaminen
Seuran lopettaminen voi tapahtua kahdessa perättäisessä vähintään neljän viikon väliajoin pidetyssä Seuran kokouksessa, jos kummassakin vähintään ¾ annetuista äänistä sitä kannattaa.
Jos Seura lopettaa toimintansa, sen omaisuus luovutetaan Suomen Kulttuurirahastolle erillisrahastoksi käytettäväksi Seuran tarkoitusperien mukaisen toiminnan
tukemiseen.
15 § Voimaantulosäännös
Pykälässä ”Johtokunta” (6 §) tarkoitettujen kaksivuotiskausien laskeminen aloitetaan sääntömuutoksen hyväksymisen jälkeisestä Seuran syyskokouksesta.
Sauna 4/2010
33
Toimintasuunnitelma 2011
(Tiivistelmä syyskokouksessa 8.11.2010 hyväksytystä toimintasuunnitelmasta)
Seuran tarkoitus
Suomen saunaseura ry on vuonna 1937 perustettu aatteellinen yhdistys. Seuran tehtävänä on vaalia suomalaista saunaperinnettä, tehdä sitä tunnetuksi ja korostaa saunomisen
merkitystä terveiden elämäntapojen ylläpitäjänä.
Tätä tarkoitusta varten seuralla on Helsingissä vaskiniemessä saunatalo, jossa seuran jäsenet ja heidän vieraansa voivat kylpeä. Lisäksi saunoja käytetään tutkimus- ja esittelytarkoituksiin.
Seura tuottaa, kerää ja välittää sauna-alan tiedotus-, tutkimus- ja kulttuuriaineistoa kotimaahan ja ulkomaille.
Jäsenistö
Tavoitteena on seuran jäsenmäärän kasvattaminen hallitusti n. 4000 henkeen. Uusiksi vuosijäseniksi hyväksytään henkilöt, joilla on suosittelijoinaan kaksi vähintään viimeiset viisi kalenterivuotta seuran jäsenenä ollutta henkilöä. Jäsen
voi suositella yhtä uutta henkilöä kalenterivuodessa. Seuran
puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voivat suositella useita
henkilöitä jäseniksi saman vuoden aikana.
Liittymis- ja jäsenmaksut
Jäsenmaksu pidetään 80 eurossa, jotta saunatalon välttämättömät korjaustarpeet voidaan hoitaa, varautua tuleviin
korjauskustannuksiin ja seuran toimintaa kehittää. Liittymismaksu vuonna 2011 on 250 euroa.
Kunniajäseniltä ja ainaisjäseniltä sekä tammenlehvätunnuksen ansainneilta vuosijäseniltä ei peritä jäsenmaksua.
Jäsenkysely ja sen tuloksien hyödyntäminen
Seura on toteuttanut jäsenkyselyn jäsenpalvelun ja suomalaisen saunakulttuurin edistämiseksi sekä jäsenistön mielipiteiden, kokemusten ja edistämistoiveiden kokoamiseksi seuran toiminnasta. Kyselyyn vastasi syksyyn 2010 mennessä
768 jäsentä, joita voidaan pitää seuran aktiivisimpiin kuluvina. Vastauksia seura pyrkii hyödyntämään toimintaansa kehittäessään.
Vaskiniemen saunatalon toiminta
Jäsensaunat
Saunat ovat avoinna jäsenille ja heidän vierailleen tiistaista
lauantaihin sekä lisäksi parillisen viikon maanantaina. Arkipyhinä saunat ovat kiinni.
Saunaesittelyt
Saunaseura voi järjestää saunaesittelyjä jäsensauna-aikojen ulkopuolella. Tilaisuuden isännän on oltava Saunaseuran jäsen.
Saunaelämyksiä seuraan kuulumattomille
Saunoja ja saunomista esitellään median edustajille sekä
järjestetään saunatilaisuuksia erikoisryhmille.
Kansainväliseen saunaliittoon kuuluvien kansallisten saunayhdistysten jäsenet pääsevät saunomaan jäsenhinnalla.
Joillakin seuraan kuulumattomilla henkilöillä on rajoitetusti,
eri sopimuksesta mahdollisuus tulla saunomaan jäsensaunaaikaan vierasmaksulla, kuten suomalaisten yritysten tai yksityishenkilöiden ulkomaiset vieraat tai seuran toimintaa eri
tavoin avustaneet henkilöt, esim. Sauna-lehteen kirjoittajat.
Saunatalon ylläpito ja kehittäminen
Vaskiniemen saunatalossa on 3 savusaunaa, 2 kertalämmitteistä saunaa, sähkölämmitteinen sauna, 2 pesuhuonetta, 4
pukuhuonetta ja takka/lepohuone. Lisäksi talossa on mm. toimisto ja kirjasto sekä palveluyrittäjien toimitilat.
Kunnossapitotoimikunta suunnittelee ja toteuttaa saunatalon korjaukset ja valvoo saunatalon käyttöä ja kunnossapitoa.
Kunnossapitosuunnitelma 2010–2014: Talon
ylläpidon
suunnittelua varten on laadittu viisivuotissuunnitelma, jonka
mukaisesti tehdään vuodelle 2011 suunnitellut korjaukset.
Suunnitelman mukaan tulevana toimintavuonna mm. korjataan saunatalon kuistia, remontoidaan nelossaunaa ja aloitetaan pukukaappien uusiminen saunatalon aulasta.
Jäsenkortti ja kulunvalvonta
Vuoden 2011 jäsenmaksujen laskutuksen yhteydessä toimitetaan jäsenille seuran muovinen jäsenkortti, saunakortti.
Kortilla todistetaan henkilöllisyys saunatalon kassalla, siihen
tallennetaan saunakäynnin aikana tehdyt ostokset ja siihen
voi tallentaa saunakäyntien sarja- ja kausitoimintoja. Kortti
toimii yhdessä seuran uuden kassajärjestelmän ja jäsenrekisterin kanssa todentaen jäsenyyden.
Hieronta- ja pesijävaraukset
Toimintavuoden aikana jäsenten aikavaraukset hierojille ja
pesijöille siirretään verkkopohjaisen ohjelmaan. Hierojien ja
pesijöiden yhteisen käyttöön toimitetaan työasema, josta he
voivat seurata varaustilannetta ja pitää tarvittaessa yhteyttä varaajiin.
Pelastussuunnitelma
Pelastussuunnitelman mukaiset tarkastukset tehdään, sekä
pidetään suunnitelma ajan tasalla.
Talkoot
Puulämmitteisten saunojen kiuaskivet vaihdetaan talkoilla.
Pihan ja taloa ympäröivän puiston siivoustalkoot järjestetään
toukokuussa ja lokakuussa.
Henkilöstö ja palvelusopimukset
Seuran vakituisen palkallisen henkilöstön v. 2011 muodostavat toiminnanjohtaja ja tarvittaessa projektikohtainen toimihenkilö. Henkilöstö- ja palvelusopimustoimikunta laatii henkilöstön toimenkuvat ja luonnokset palvelusopimuksista johtokunnan hyväksyttäväksi. Työnantajan edustajana seuran
henkilöstöön päin toimii seuran puheenjohtaja.
Seuralla on v. 2011 palvelusopimuksia koskien mm:
Saunatalon saunojen lämmitystä ja saunatalon ylläpitoa
Hieronta- ja pesijäpalveluja saunatalossa
Saunatalon siivouspalveluja
Saunatalon kahvilapalveluja
Sauna-lehden toimittamista
Seuran verkkosivujen ylläpitoa ja toimittamista
Seura pyrkii vuonna 2011 monipuolistamaan saunatalon
palvelutarjontaa esimerkiksi järjestämällä jäsenille mahdollisuuden jalkahoitoihin.
Sääntötoimikunta
Sääntötoimikunta laatii vuoden 2011 aikana johtokunnalle
ehdotuksen talousohjeesta sekä päivittää tarvittaessa muitakin seuran pysyväisohjeita.
Tiedotustoiminta
Tiedotustoimikunta toimii Sauna-lehden ja verkkosivujen toimituskuntana. Seuran puheenjohtajan ja johtokunnan ohella tiedotustoimikunta esittelee Vaskiniemen saunatiloja, suomalaista saunaa ja saunomiskulttuuria koti- ja ulkomaisille
median edustajille ja muille vieraille. Toimikunta suunnittelee
seuran omaa tiedotusaineistoa ja muuta tiedotustoimintaa.
Sauna 4/2010
34
Sähköinen tiedottaminen
Seuran verkkosivut www.sauna.fi ovat jäsenistötiedottamisen pääkanava. Sivuja, päivitetään säännöllisesti ja niiden
sisältöä kehitetään. Sivuille kootaan tekijänoikeuksien sallimissa rajoissa yleisiä saunaa koskevia artikkeleita ja ohjeita.
Sauna-lehti
Sauna-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehden voi tilata myös seuraan kuulumaton henkilö tai yhteisö.
Muu tiedotusaineisto
Seura osallistuu sauna-aiheisten julkaisujen laatimiseen yhteistyössä Kansainvälisen Saunaliiton kanssa.
Saunataloon pystytettyä sauna-aiheisia valokuvia esittävää
näyttelyä ylläpidetään.
Asiantuntija-apu
Toimisto välittää sauna-alan tietoutta ja asiantuntija-apua
joukkoviestimille, tutkijoille, opiskelijoille ja saunan harrastajille kotimaahan ja ulkomaille.
Suomalaisen Saunan päivä ja Löylynhenki
Perinteisenä Suomalaisen Saunan Päivänä, jota vietetään
kesäkuun toisena lauantaina, myönnetään Löylynhenki-tunnustuspalkinto henkilölle tai yhteisölle, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut saunan hyväksi. Palkinnon myöntää johtokunta tiedotustoimikunnan esityksestä.
Tutkimus- ja kulttuuritoimikunta
Tutkimus- ja kulttuuritoimikunta jatkaa suomalaisen saunan
tutkimussäätiön työtä.
Toimikunta laatii vuoden 2011 alussa 3 vuoden ajalle ulottuvan toimintasuunnitelman sekä sitä tukevan rahoitussuunnitelman.
Vuonna 2011 toteutetaan pitkään valmisteilla ollut perinnetietokeräys aiheesta ”Naisten ja miesten sauna” yhdessä
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston
kanssa. Keräystä täydennetään teemalla ”Kotisauna ja muiden sauna”. Tulokset on tarkoitus julkistaa Suomalaisen Saunan Päivänä 11.6.2011.
Toinen vuonna 2011 valmistuva tutkimus teetetään Turun
yliopistossa aiheesta ”Itämerensuomalaisten saunasanasto”.
Työ on alkanut jo vuoden 2010 lopulla.
Kolmas tutkimus aiheesta ”Saunan kuvaaminen folkloressa
Suomessa ja lähikansojen piirissä” on käynnistymässä Turun
yliopiston gradutyönä ja valmistunee vuoden 2011 kevään aikana. Työstä on toiveena kuulla esitelmä esim. seuramme
kevätkokouksessa.
Neljänneksi on tarkoitus käynnistää Saunaseuran tietoarkiston digitointi ja seuran lukusalikirjaston modernisointi yhteistyössä tiedotustoimikunnan kanssa.
Saunaseuran 75-vuotishistoriikin kirjoittaa Tuomo Särkikoski. Hankkeen kustannukset (n. 60 000 euroa) jaetaan kolmelle budjettivuodelle vuosina 2010-2012.
Lisäksi on tarkoitus saattaa vuoden 2011 aikana julkaistavaan muotoon pääosin jo tehdyt hankkeet aiheista ”Saunakirjallisuuden bibliografia osa II” ja saunojen lämmitystä koskeva ”Pienhiukkaskuormitustutkimus”.
Käynnistymistä odottelevia tutkimusaiheita on edelleen listattu tuleville vuosille mm. seuraavia:
-puulämmitteisten saunojen ilmanvaihtotutkimus
-siirtokarjalaisten saunaperinteet
-liikuntalääketieteellinen tutkimus, aihe: sauna ja urheilu
-selvitys maailman saunojen lukumäärästä
-kulttuurihistoriallinen selvitys suomen kuuluisimmista saunoista, vaikkapa ”Saunojen Top Ten” ja laajemmin ”Sata suomalaista saunaa kautta aikojen”.
Avustusten hakeminen
Seura hakee avustuksia edellä mainittuihin tutkimus- ja kulttuurihankkeisiin sekä muihin projekteihin opetusministeriöstä, Suomen kulttuurirahastolta ja tahoilta, joiden avustustoimintaan hankkeet soveltuvat.
Kansainvälinen toiminta
Seura on Kansainvälisen Saunaliiton jäsen ja tekee yhteistyötä liiton kanssa suomalaisen saunan tunnetuksi tekemiseksi, oikeiden saunomistapojen ohjaamiseksi ja edistämiseksi ulkomailla. Saunaseuran toiminnanjohtaja on liiton pääsihteeri, jonka työstä seura ei peri korvausta. Liiton toimisto
on seuran tiloissa, joista seura ei peri vuokraa. Kansainvälisen saunaliiton hallituksen puheenjohtaja ja yksi asiantuntijajäsen ovat seuran jäseniä.
Muut kansainväliseen saunaliittoon kuuluvat kansalliset yhdistykset ovat Belgiasta, Itävallasta Japanista, Meksikosta,
Norjasta, Saksasta, Tsekistä ja Yhdysvalloista.
Mainittujen kansallisten jäsenyhdistysten lisäksi liitto tekee suomalaista saunaa tunnetuksi mm. seuraavien maiden
kanssa: Kiina, Korea, Latvia, Liettua, Mongolia, Ruotsi, Slovenia, Sveitsi, Tanska, Thaimaa, Turkki, Venäjä ja Viro.
Seura voi toimia EU:n rahoittaman Itämeren alueen valtioiden Interreg-ohjelmassa projektissa Cultural Heritage
Exchange for Sauna and Health, mikäli projekti saa rahoituksen.
Hallinto ja talous
Sääntömääräiset kokoukset
Toimintavuoden aikana pidetään sääntömääräiset kevät- ja
syyskokoukset.
Seuran johto ja toimikunnat
Seuran toimintaa johtaa johtokunta yhdessä puheenjohtajan
ja toiminnanjohtajan kanssa. Johtokunnan valitsemat toimikunnat: henkilöstö- ja palvelusopimustoimikunta, sääntötoimikunta, tutkimus- ja kulttuuri toimikunta, tiedotustoimikunta ja kunnossapitotoimikunta, vastaavat oman alueensa tehtävistä. Johtokunnan ja toimikuntien jäsenet hoitavat työnsä
luottamustehtävinä, josta ei makseta palkkiota. Seuran puheenjohtaja ja johtokunnan jäsenet sekä toimikuntien puheenjohtajat ovat vapautettuja saunatalon saunamaksusta
toimikautensa ajan.
Toiminnan rahoitus
Saunaseura on yleishyödyllinen aatteellinen yhdistys. Seura ei pyri harjoittamaan elinkeinotoimintaa. Seuran toimintaa
kehitettäessä huolehditaan siitä, että seuran yleishyödyllinen
asema säilyy.
Toiminta rahoitetaan pääasiallisesti jäsen- ja saunamaksuilla sekä palveluyrittäjiltä perittävillä vuokrilla. Johtokunta päättää saunamaksuista kalenterivuodeksi kerrallaan.
Yhteistyö muiden sauna-alan yhteisöjen kanssa
Selvitetään yhteistyömuotoja muiden sauna-alan aatteellisten yhdistysten (esim. Kansainvälinen Savusaunaklubi), matkailuyrittäjien (esim. Saunasaari) ja sauna-alan asiantuntijapalveluja tarjoavien yhteisöjen (esim. Saunaosuuskunta)
kanssa.
Virkistystoiminta: retket saunakohteisiin
Käynnistetään jäsenille tarkoitettu virkistystoimintaa mm. toteuttamalla seuran puitteissa tutustumismatkoja sekä osallistumalla muiden tahojen järjestämiin matkoihin.
Sauna 4/2010
35
Suomen Saunaseura ry
Johtokunta
Miksi kuulua Saunaseuraan
Saunatalon löylyt ja Sauna-lehti
Nuo otsikon aiheet nousivat selvästi esiin kysyttäessä
jäsenistömme motiiveja Saunaseuran jäsenyyteensä.
Seuran jäsenyyttä pidetään myös arvostettuna statuksena
ja saavutuksena. Äityipä Kauppalehti kirjoittamaan seuran
jäsenyyttä pidettävän jopa kadehdittavana, uutisoidessaan
kolmossivullaan 8.11. tapahtunutta luottamushenkilöjohdon
vaihdostamme. Ja emmekö ainakin salaa pidäkin itseämme
keskimäärää fiksumpina, niin sinä kuin minä? Siis siksi, että olemme ymmärtäneet hakeutua
ylevän suomalaisen, sekä psyykeä että soomaa puhdistavan, stressiä laukaisevan, hyvät unet
tuovan, miltei ainoan synnittömän nautinnon pariin, ja vielä näin hyvään seuraan.
Vastausprosentti 20
Vajaat puoli vuotta kestäneen jäsenkyselymme vastausaikana saimme 768 vastausta, joista
608 kirjallisesti ja 160 sähköisesti. Vastausprosentti nousi 3900 jäsenen seurassamme lähes
kahteenkymmeneen. Olen aikaisemmin kahdessa muussa järjestössä toteuttanut jäsenkyselyn, mutta
niissä ei hätyytetty läheskään moista vastausprosenttia. Voimme meikäläisten vastausaktiivisuudesta
todeta, että jäsenyyttä pidetään oikeasti arvokkaana, seuran toimintaan halutaan vaikuttaa ja kantaa
oma, auttava korsi kekoon.
Tulokset ohjaavat seuran toimintaa
Vastausten ryöppyäminen osoitti saunan olevan niin seuralaistemme sydämessä, että sille
halutaan paljastaa koko nahka. Jotka kyselyn vastasivat, ovat seuran aktiivisimmat. On nähtävissä,
että vastanneet ovat myös aktiivisimpia Saunatalon käyttäjiä. Olemme saaneet vastauksien myötä
arvokkaan tieto- ja taitopääoman. Seuran johto ja toimikunnat ottavat sen kiitollisuudella vastaan
oman työnsä ohjaajiksi samoin kuin mukana tulleet mielipiteet, parannusehdotukset, aloitteet ja
palautteen purtemme kurssin määräämiseksi.
Kiitos vastauksestasi!
Seuraavassa käsittelen tarkemmin jäsenkyselyn tuloksia. Lupasimme kymmenelle onnekkaalle
palkkioksi vastaamisesta 11 saunakertaan oikeuttavat kortit Saunataloon. Kaikkien vastanneiden
kesken suoritetussa arvonnassa saunamajurimme, johtokuntaamme äänikuninkaana uudelleen valitun
Seppo Pukkilan vankka lämmittäjän käsi poimi voittajiksi seuraavat: Joyce Nyman, Heikki Halsti,
Niklas Candelin, Kyllikki Suomela, Tarja Similä, Matti Seimola, Anja Mäkitalo, Kai Halen, Kirsti
Kuusterä ja Kari Ikkala.
Onnea voittajille!
Toivotan Sinulle sydämentäydeltä levollista, ihmisyyttä kunnioittavaa, siunattua Joulurauhaa ja
lapsuutesi muistot mieleen nostavaa Joulusaunaa!
Kristian miettinen
Sauna 4/2010
36
Kristian miettinen
Saunaseuran jäsenkysely 2010
Vastauksistapontta toimintaamme
Jäsenkyselymme oli Sauna-lehden 2/2010 välissä
liitteenä ja siihen oli mahdollista vastata myös kotisivujemme kautta. Osa kysymyksistä oli strukturoituja monivalintakysymyksiä, joista koottiin
seuraavat tilastot. Osa kysymyksistä edellytti vapaata kirjallista vastausta, jossa tekstin määrä ei
ollut rajoitettu. Vastaajalta pyydettiin henkilö- ja
yhteystiedot sekä demografiset tekijät kuten ikä,
sukupuoli ja äidinkieli. Osa kysymyksistä oli yleisluontoisia, osa seuramme toiminnan erityispiirteisiin liittyviä. Kaikki jäsenkyselyt ovat aikansa lapsia,
nykyisellä tietämyksellä ja
nykyisiin tarpeisiin tehtyjä.
Voidaan väittää, että jotkut
kysymykset olivat johdattelevia, mutta onpa vapaus
jättää vastaamatta, jos vastaaja epäilee tulevansa johdatelluksi. Kyselyn vastauksista on poimittavissa selkeitä trendejä.
Sauna 4/2010
Millaiset henkilöt vastasivat?
Vastaajien äidinkielijakautuma noudatti miltei valtakunnallista suomi-ruotsi -prosenttijakoa.
Naiset olivat kyselyssä aktiivisempia kuin miehet:
seuran jäsenistä 71 % on miehiä, 29 % naisia.Varttuneemmat vastaajat olivat suhteellisesti aktiivisempia.
37
Syitä jäsenyyteen
Pian Saunatalon kylpymahdollisuuden
ja Sauna-lehden jälkeen mainitaan syiksi jäsenyyteen saunakulttuurin kannattaminen ja mahdollisuus tuoda 1-2 vierasta kylpemään Saunataloon. Hienosti
nousevat syiksi siis kulttuuriystävällisyys,
seurallisuus ja itse hyväksi havaitun tarjoaminen muillekin. Trendinomaisina
avoimia tekstivastauksia olivat:
• Hyvät tyypit ja keskustelut Saunatalossa heidän kanssaan = mielenterveyden
ylläpitäjiä!
• Mahdollisuus esitellä suomalaista saunakulttuuria ulkomaalaisille vierailijoille iltasaunojen yhteydessä.
• Hieronta ja ruokatarjoilut, rentoutuminen saunovien ystävien kanssa.
• Mahdollisuus järjestää kavereille hienoja, uniikkeja saunailtoja mahtavissa puitteissa.
Seura saunakulttuurin edistäjänä
matkailukeskusten ja hotellien saunojen kehittämisessä sekä wellness-tutkimuksessa (mielihyvä,
nautinto-estetiikka).
• Seura on vahva kulttuurin ja tutkimuksen edistäjä, mutta on myös osittain livennyt painottuen hieman liikaa vain jäsenistön hauskanpitopaikaksi.
Miten luet Sauna-lehteä ja miten
kiinnostavana pidät sitä?
Kysymys kuuluu: Mitä mieltä olet Saunaseurasta
saunakulttuurin edistäjän, mitä puolia haluaisit kehitettävän? Tyypilliset vastaukset olivat sekä kiittäviä, kritisoivia että toimintaan kehottavia:
• Saunaseura on hoitanut tehtävänsä erinomaisesti saunakulttuurin edistäjänä.
• Nykyinen näkyvyys on vaatimatonta, erotuttavaa selvänä kattojärjestönä.
• Lisää kansainvälistä toimintaa. Saunakulttuurin
esittely ulkomaalaisille vieraille on tärkeä asia.
• Seura on elitistisen ja sulkeutuneen oloinen.Toiminnassa voisi olla enemmän avoimuutta ja kaikenlaisen saunakulttuurin esille tuontia.
• Tarvitaan tutkimusta ja innovointia, suomalaisten
Airuemme Sauna-lehti saa kyselyssä pääosin
kiittävän palautteen, myös toiveita lehden kehittämiseksi ja artikkelivinkkejä on ilahduttavan paljon.
Lehteä pidetään voittopuolisesti hyvin tai melko
kiinnostavana. Saunan lukee läpikotaisin tai sitä selaa ja lukee osittain selvästi suurin osa vastanneista. Monet antavat Saunan ilosanoman myös kiertää. Tästä voidaan päätellä, että jäsenemme ovat
sauna-aatteen kellokkaita ja mielipidevaikuttajia,
kuinkas muuten?
Aihetoiveita ja näkökantoja esitettiin seuraavaan malliin:
• Sauna lääketieteellisenä ja fysikaalisena ilmiönä.
Sauna 4/2010
38
Kokemuksia nykyajan saunoista. Vinkkejä hyvistä
saunoista ulkomailla (tähtiluokitus).
• Saunan käyttö, terveysvaikutukset (myös mieleen), oikeat tavat saunoa, uusia kiukaita ja niiden
testejä.
• Kauneudenhoito saunassa (hiukset, iho).
Historiaa, tutkimuksia, vähän ammattimaisempaa otetta. Juttuja mielenkiintoisista saunojista eli
henkilökuvia.
• Sauna on viime aikoina kehittynyt hyvin myönteisesti, tarjoaa tietoa monipuolisesti.
• Juttuja saunatapahtumista, joita järjestetään ympäri Suomen, varsinkin kesällä. Artikkeleita hulluista ja hauskoista tapahtumista, suomalaisista
saunayhdistyksistä ja saunan merkityksestä suomalaisen identiteetissä.
Kuinka usein Saunatalossa?
Vastanneista Saunatalon palveluista nauttii leijonanosa. Kovimmat kylpijät olivat aktiivisimmat kyselyyn vastaajat, mikä on osoitus lievää vakavammasta sauna-asialle vihkiytymisestä ja sydämen
lämmöstä Saunaseuran missiota kohtaan.
Sauna 4/2010
Seuran kotisivut
Seuran näyteikkuna maailmalle eli kotisivumme
palvelevat joitakin riittävästi, jotkut näkevät paljon kehitettävää. On selvää, että verkkoviestinnän
mahdollisuudet huomioon ottaen sivumme ovat
varsin perinteiset. Tällä hetkellä sivut toimivat resurssiemme sallimissa rajoissa ja kaikki toivomme,
että lisää kapasiteettia sivujen ylläpitämiseen saadaan. Ehkä vielä toteutuu erään jäsenemme nerokas pyyntö uudesta kotisivujemme palvelusta:
on-line kuva Saunatalon laiturin nenästä merelle
päin! Näin vastattiin, kun kysyimme, mitä tietoja
olet hakenut kotisivuiltamme ja miten haluat niitä kehitettävän:
Toivon Saunatalon hierojien varauslistan ja reaaliaikaista tiedon ilta- ja esittelysaunojen varaustilanteesta.
• Jäsenille omat sivut joissa esim. savusaunan rakennusohjeet. Vinkkejä saunan rakentamiseen ja
remontoimiseen. Tietoa hyvistä kiukaista ja saunan rakenteellisista ratkaisuista. Erilaisia saunatarinoita, kokemuksia, vinkkejä muille. Kuvagalleria
jäsenten saunoista.
• Seuran nettisivut ovat hyvät. Liian monen klikka-
39
uksen takana olevat tiedot jäävät lukematta, ainakin tällaiselta ei-nörtiltä.
• Opetusvideoita mm. saunan (savusauna, kertalämmitteinen, jatkuvalämmitteinen, sähkölämmitteinen) oikeista rakenneratkaisuista (kiuas, kivet,
lauteet, ilmastointi yms).
• Henkilöhaastatteluja sekä julkisuudessa tunnettuista henkilöistä että tavallisista jäsenistä.
• Linkkejä saunatarvikkeiden ym. toimittajiin.
Seura kattojärjestöksi, ehdokkaat
esille ennen valintakokouksia
Vastanneista, 48,3 % pitää tärkeänä, että seuran
tulee toimia Suomen saunajärjestöjen katto-organisaationa. Syyskokouksessa sääntöihin tehtyihin muutoksiin se onkin kirjattu yhdeksi seuran
pyrkimyksistä. Täsmälleen sama määrä vastaajista
pyytää tiedot ehdokkaista seuran puheenjohtajiksi ja johtokunnan jäseniksi ennen valintakokouksia, kunnon vaalien tapaan.
Halukkuutta toimikuntiin ja
työhön seuran hyväksi
Oheiset taulukot osoittavat, että halukkuutta
seuran toimikuntiin on kiitettävästi, 20 % luokkaa
vastanneista, samoin kuin talkootyöhön Saunatalolle ja saunakulttuurin edistämiseen. Ammattilaisia on ilmoittautunut elokuvaajista ja graafikoista
tiedottajiin ja toimittajiin. Isännäksi tai emännäksi
Saunataloon pyrkiville ulkomaisille vieraille ilmoittautui 14,3 % vastanneista. Yleisimpien eurooppalaisten kielten taitajia ilmoittautui kosolti ja muutama eksoottisemmankin kielen hallitseva.
Hankasuontie 5, 00390 Helsinki
09 6150 0315, 040 5050 895
fax 615 00317
Sauna 4/2010
40
LAHJOITA SUOMALAISEEN
SAUNAAN
Lahjoita Saunarahastoon
Suomen Saunaseuran Saunarahasto tukee suomalaisen saunaperinteen säilyttämistä
ja saunaan liittyvää tutkimus- ja kulttuurityötä. Työkenttä on laaja ja jatkuva, vaatii
pitkäjänteistä, suunnitelmallista toimintaa ja kysyy melkoisesti varoja. Työsarkoja ovat
esimerkiksi
• saunaperinteen tallentaminen
• saunatiedon jakaminen
• saunarakentamisen neuvonta
• saunan terveysvaikutuksien selvittäminen
Kutsumme Sinut rakentamaan Saunarahastoa
Muistamalla merkkipäivänäsi
Kukka- ja muiden lahjojen sijaan voit pyytää juhlavieraitasi lahjoittamaan Saunarahaston tilille
155530-112137.
Pyydä juhlavieraitasi merkitsemään pankkisiirtonsa
viestikenttään nimesi ja merkkipäiväsi, esimerkiksi
Sasu Saunoja 60 v.
Saat luettelon onnittelijoistasi, kun ilmoitat merkkipäivästäsi Saunarahastolle ennen juhliasi sähköpostitse
osoitteeseen: [email protected] tai soittamalla
010 439 5600 arkisin klo 11-15.
Mikäli merkkipäivälahjoitusten summa on vähintään
1 000 euroa, saat muistoksi ja kiitokseksi Löylynhenkipatsaan.
Tekemällä kertalahjoituksen tai testamenttilahjoituksen
Voit lahjoittaa Saunarahastoon haluamasi kokoisen
summan kerralla tai erinä. Mikäli haluat ennen lahjoituspäätöstä keskustella lahjoituksestasi tai tutustua
Saunarahaston toimintaan, ota yhteys puhelimitse tai
sähköpostitse.
Saunarahaston testamenttiohjeet auttavat sinua
tekemään lahjoituksen testamentilla. Ohjeet voit tilata
puhelimitse tai sähköpostitse.
Ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi
Kuukausilahjoittajana voit valita summan, jonka haluat
lahjoittaa. Lahjoitus veloitetaan tililtäsi valintasi mukaan
joko kuukauden 1. tai 15. päivänä. Kuukausilahjoitus on
vaivaton tapa varmistua, että Saunarahasto saa säännöllisen tukesi. Kysy lisätietoja kuukausilahjoituksesta ja
suoraveloituksesta.
Tervetuloa lahjoittajaksi Saunarahastoon!
Lisätietoja saat Saunaseuran toimistosta 010 439 5600
arkisin klo 11-15 tai sähköpostitse [email protected]
SUOMEN SAUNASEURA
SAUNARAHASTO
NAISTEN JA MIESTEN SAUNA, OMA JA MUIDEN SAUNA
Keruukilpailu 1.11.2010–30.4.2011
Vuonna 1992 järjestettiin perinteenkeruukilpailu Suomalainen sauna terveyden
lähteenä, joka tuotti runsaasti kiinnostavaa aineistoa. Nyt järjestettävä keruu
painottuu saunakulttuurin vähän tutkittuun puoleen, siihen miten sukupuoli
vaikuttaa saunakokemukseen. Miltä saunatavat, -perinteet ja käytänteet näyttävät
eri sukupuolten näkökulmasta? Muita kiinnostuksen kohteita ovat saunomisen
henkilökohtaiset rituaalit sekä saunakokemukset ulkomailla tai muunmaalaisten
seurassa.
Seuraavassa on ehdotelmia aiheista, joista voit kertoa muistoja ja kokemuksia,
sattumuksia ja tapauksia. Voit kirjoittaa vapaasti myös itse valitsemastasi
saunateemasta.
Naisten ja miesten sauna
– Lapsena ja nuorena. Milloin aloit saunoa oman sukupuolesi aikuisten kanssa? Miten asiaa
sinulle selitettiin?
– Milloin perheen lapset kieltäytyvät yhteisestä saunomisesta? Kerro kokemuksistasi.
– Miten luonnehtisit naisten saunan tunnelmaa? Minkälaisista asioista siellä jutellaan?
– Miten luonnehtisit miesten saunan tunnelmaa? Onko se järjestäytynyttä toimintaa vai
leppoisaa yhdessäoloa?
– Kuka lämmittää ja valmistelee saunan? Onko tapa muuttunut?
– Oletko tavannut maahanmuuttajia ja muunmaalaisia saunomassa yleisissä saunoissa?
Miten heidän saunomisensa sujui?
– Oletko ollut yhteissaunassa? Miten idea yhteissaunasta syntyi? Minkälainen tunnelma siellä
muodostui? Kerro kokemuksistasi ja ajatuksistasi.
– Parisuhde ja sauna. Hoitaako sauna parisuhdetta?
– Sauna ja erotiikka. Puuttuuko erotiikka suomalaisesta saunasta, niin kuin väitetään?
– Polttarisauna – morsiussauna – sulhassauna. Minkälaisia saunarituaaleja järjestetään ennen
häitä? Kerro omista kokemuksistasi.
– Missä määrin saunomisen yhteydessä pidetään epävirallisia löyly- tai muita kilpailuja?
Minkälaisessa tilanteessa kilpailu saa alkunsa? Kerro kokemuksistasi.
Oma ja muiden sauna
– Saunaperinteiden voima ja rasitteet
– Paras ja pahin saunamuistoni
– Oman kylpyrituaalini yksityiskohdat
– Saunani ennen ja tänään – mikä pysyy, mikä muuttuu?
– Saunan lauteilla vierailla mailla. Kerro, minkälaisia kokemuksia ja elämyksiä sinulla on ollut
saunomisesta ulkomailla. Oletko ollut hyvissä, huonoissa tai erikoislaatuisissa saunoissa?
– Muunmaalaiset saunomassa. Miten olet saunottanut ulkomaalaisia ystäviäsi, minkälaisia
tilanteita ja sattumuksia on tullut vastaan?
Keruukilpailun järjestävät Suomen saunaseura ry, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
kansanrunousarkisto ja Helsingin yliopisto.
Tutkimus- ja kulttuuritoimikunta
tiedottaa
MAAILMAN SAUNAT VUONNA 2010
Tämä laskelma on vain arvio, mutta perustuu osittain saatavilla olevaan ns.
varmaan tietoon.Varmin tieto on toki Suomesta. Jos jollakulla lukijoista on
kuitenkin parempaa – siis tarkempaa - tietoa ulkomaiden saunoista, niin
pyydämme kertomaan sen oitis TuKu-toimikunnalle.
Saunaksi luetaan tässä arviossa kaikki Suomalaisen saunan keskeiset tunnusmerkit täyttävät kylpylaitokset. Niissä on siis kiuas ja siinä kuumia kiviä ja
niissä saa YLEENSÄ itse kylpijä heittää löylyä.
Suomi
Saksa
Ruotsi
Baltia
Tsekki
Venäjä
muu Eurooppa
USA
Kanada
Kauko-Itä
muu maailma
3,2 miljoonaa saunaa
2,1
0,5
1,0 (myöhemmin eriteltynä)
0,3
10,0
1,0
0,5
0,8
1,0
0,5
yhteensä noin 20,0 miljoonaa saunaa (!)
Helsingissä 16.11.2010
Joulurauhaa
suomen saunaseura ry:n
tutKimus- Ja KulttuuritoimiKunnan puolesta
peKKa tommila, pJ.
Toivottaa
Sauna-lehti
arKKiteHti saunatutKiJa
Sauna 4/2010
44
Vaskiniemen jäsensaunojen
aukioloajat
Joulun aikaan 2010, alkuvuonna 2011
ja nelossaunan remontti
Miesten saunavuorot
kello
tiistai ja perjantai
keskiviikko
Kuukauden ensimmäinen lauantai
Muut lauantait tammikuusta kesäkuuhun 2011
14-21
13-22
11:30 -16
12 -19
Naiset
torstai
parillisen viikon maanantai
kuukauden 1. lauantait tammikuusta kesäkuuhun
13-22
14-21
16:30-20
Joulun ajan ja loppuvuoden aukiolo
Viikoilla 50 ja 51 joulusaunat vain jäsenille.
Huomaa: ei jäsenten vieraita saunoihin
Jouluaattona 24.12. naiset klo 10:30-13:00, miehet 13:30-16:00
Maanantai 27.12 – torstai 30.12. avoinna normaalisti
Perjantai 31.12.2010 – 6.1.2011 saunat ovat suljettu huoltoseisokin vuoksi
Perjantaina 7.1.2011 saunat avoinna normaalisti
Lauantai 8.1.2011 on jaettu lauantai eli miehet 11:30 -16, naiset 16:30 -20
Saunat suljettuina pyhien, juhlapäivien ja aattojen vuoksi
Kiirastorstaina 21.4. saunat avoinna klo 13-18
Pitkäperjantaina 22.4. suljettu
Pääsiäislauantaina 23.4. suljettu
Toisena pääsiäispäivänä 24.4. suljettu
Helatorstaina 2.6. suljettu
Nelossauna remonttiin tammikuussa
Savusaunamme nelonen (Harald) remontoidaan perusteellisesti saunassa havaittujen rakenteiden väsymisen ja paloturvallisuuden parantamisen vuoksi. Samalla
sauna muutetaan perinteisen hirsirakenteiseksi. Remontti aloitetaan 3.1.2011 ja se
kestää noin 1,5 kuukautta. Remontin aikana nykyinen kolmossauna (Louhi) korvaa
nelosen siten, että sen lämpötilaa miedonnetaan nelosta vastaavaksi. Remontin
ajaksi viitossauna (Sampo) lämmitetään aikaisempaa kuumemmaksi, jotta kuumien
löylyjen ystävät saavat nautintonsa.
Sauna 4/2010
45
Syyskokouksen päätöksiä 8.11.2010
Vahvistettiin vuoden 2011 liittymismaksuksi 250 euroa, varsinaisten jäsenten jäsenmaksuksi 80 euroa ja yhteisöjäsenten jäsenmaksuiksi 500 ja 1000 euroa.
Päätettiin hyväksyä johtokunnan esitys toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2011.
Päätettiin hyväksyä vuoden 2011 talousarvio seuraavilla muutoksilla:
- Budjetoidaan Seuran 75-vuotishistoriikiin 10.000 euroa
- Budjetoidaan rakennusrahastoon 85.000 euroa.
Puheenjohtajaksi valittiin äänestyksen perusteella Ben Grass.
Johtokunnan jäseniksi valittiin äänestyksen perusteella kolmivuotiskaudeksi
Seppo Pukkila (uudelleen) sekä Kari Öhman ja Timo Martikainen (uusina).
Puheenjohtajaksi nousseen Ben Grassin jäljellä olleen yhden vuoden toimikauden ajaksi
johtokuntaan valittiin Kristiina Perttunen.
Tilintarkastajiksi ja varatilintarkastajiksi tilivuodelle 2010 valittiin KHT Timo Tuokko ja
KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy
Päätettiin hyväksyä johtokunnan esitys sääntöjen muuttamiseksi käsiäänestyksessä
todetulla yli ¾ äänten enemmistöllä.
**********************
Timo Martikainen
Olen toiminut yli 35 vuotta median ja viestinnän kentässä.Valmistuin työn ohella 1976 Tampereen
yliopiston Toimittajatutkinnosta. Merkittävimmät työurani olen tehnyt Kauppalehden toimituksessa
12 vuotta, jota seurasi toiset 12 vuotta oman viestintätoimiston johdossa ja vuodesta 2002 olen
työskennellyt 25 maassa toimivassa viestintätoimisto Kreab Gavin Andersonin viestintäkonsulttina
kansainvälisten ja suomalaisyritysten parissa.
Työn ohella sauna ja avanto ovat must, muut tärkeät asiat ovat golf, ooppera, useat järjestöt ja kolme
aikuista lasta. Saunaseuran jäsen olen ollut vuodesta 1997.
Kristiina Peltonen
Kristina Perttunen on 55-vuotias lääketieteen tohtori ja anestesiologian erikoislääkäri, jolla on myös
lääkealan erityispätevyys. Kemissä syntynyt ja koulunsa käynyt Kristiina on suorittanut lääketieteen
perusopinnot entisessä Länsi-Saksassa ja anestesiologian erikoislääkärin tutkinnon Helsingin Yliopistossa, jossa väitteli 2003 aiheena keuhkoleikkausten jälkeinen kivunhoito ja kivun kroonistuminen.
Erikoistumisensa jälkeen Kristiina on työskennellyt 12 vuoden ajan asiantuntijalääkärinä lääketutkimuksessa suomalaisessa ja kansainvälisessä lääketeollisuudessa sekä asiantuntijalääkärinä kansainvälisessä markkinoinnissa.Viimeiset viisi vuotta hän on toiminut anestesialääkärinä pääkaupunkiseudun
yksityissairaaloissa. Kristiina Perttusella on vankka kokemus eri yhdistyksissä toimimisesta ja hän on
ollut perustamassa kahta rekisteröityä yhdistystä. Kristiina harrastaa koiran kanssa lenkkeilyä, sienestystä, ruuanlaittoa, käsillä tekemistä kuten huonekalujen kunnostusta ja käsitöitä, siirtolapuutarhaa,
talvi/avantouintia ja saunomista. Kristiina on kielitaitoinen ja lämminhenkinen ’jalat maassa’ -ihminen,
joka tulee toimeen monenlaisissa olosuhteissa. Saunaseuran jäseneksi Kristiina liittyi 2007.
Kari Öhman
Koulutukseltani olen LVI-ins. Ensimmäinen työpaikkani oli VTT LVI-tekniikan laboratorio. Syvällisesti
saunaan tutustuin prof. Tuomolan ja Äikkään johdolla .Eli tutkin saunoja ja kiukaita täyspäiväisesti
toista vuotta (työasu oli uimahousut). Saunojen lisäksi olin mittaamassa ympäri Suomea eri teollisuuslaitosten hiukkas- ja kaasupäästöjä. Tämä työrupeama kesti 7-vuotta.VTT:ltä siirryin liikeelämään erilaisiin myyntitehtäviin. Toimin mm. Stifab/Swegonin(ilmastointi) ja Wilo Finland OY:n
(pumput) toimitusjohtajana yht.n. 15 v. Saunaseuran aktiivinen saunoja olen ollut yli 10 vuotta, liityin
Saunaseuran jäseneksi 1998.
Sauna 4/2010
46
SUOMEN SAUNASEURA RY - YHTEYSTIEDOT
Vaskiniemiementie 10, 00200 Helsinki
Toiminnanjohtaja Kristian Miettinen
Sähköposti tj(ät)sauna.fi, www.sauna.fi
Toimisto 010 439 5600
Saunat 010 439 5601
Lämmittäjä Seppo Pukkila 010 439 5602
JOHTOKUNTA
Puheenjohtaja
Ben Grass, 0400 601 501
ben.grass(ät)kolumbus.fi
Risto Elomaa, 040 596 4022
risto.elomaa(ät)kolumbus.fi
Timo Martikainen, 050 2852
tmartikainen(ät)kreabgavinanderson.com
Heini Noronen-Juhola, 0400 611563
heini.noronen-juhola(ät)luukku.com
Kristiina Peltonen, 040 544 1832
kperttunen(ät)me.com
Seppo Pukkila, 045 6772002
seppo.pukkila(ät)zepestudiot.fi
Timo Riskala, 040 501 51 72
timo.riskala(ät)hotmail.com
Juha Salomäki, 050 337 6459
juha.salomaki(ät)vantum.fi
Pekka Tommila, 050 368 6645
pekka.helena.arkkitehtiatelje(ät)elisanet.fi
Kari Öhman, 0400 441 943
kari.ohman(ät)elisanet.fi
Toimikunnat jatkavat pääasiassa entisissä
kokoonpanoissaan.
Vuodelle 2011 toimikunnat asetetaan
varsinaisesti 14.12. pidettävässä
johtokunnan kokouksessa, jossa
johtokunta on valmis nimeämään myös
uusia halukkaita jäseniä toimikuntiin.
TIEDOTUSTOIMIKUNTA 2010
Puheenjohtaja
Risto Elomaa (ks. johtokunta)
Varapuheenjohtaja
Pekka Laaksonen, 040 703 6177
pekka.laaksonen(ät)kalevalaseura.fi
Timo Martikainen, 050 2852
tmartikainen(ät)kreabgavinanderson.com
Lisa Mäkelä, 09 465 231
lisa.makela(ät)welho.com
Raili Vihavainen, 0400 659 249
raili.vihavainen(ät)sauna.fi
Sauna 4/2010
Saunaseuran uusi
puheenjohtaja Ben Grass
KUNNOSSAPITOTOIMIKUNTA 2010
Puheenjohtaja
Juha Salomäki
(ks. johtokunta)
Varapuheenjohtaja
Ben Grass (ks. johtokunta)
Kauko Ijäs, 09 344 3676
Juhani Katainen, 09 440 231
juhani.katainen(ät)kolumbus.fi
Esko Mäkelä, 09 465 231
esko.makela(ät)welho.com
Sulo Saastamoinen, 040 548 4995
sulo.saastamoinen(ät)welho.com
Mikko J. Salminen, 050 387 0007
mikko.j.salminen(ät)kolumbus.fi
Gina Sundgren, 050 593 2800
gina.sundgren(ät)ymparistosuunnittelu.com
Tuulikki Terho, tuulikki.terho(ät)welho.com
tuulikki.terho(ät)min.edu.fi
Seppo Pukkila, 010 439 5602
seppo.pukkila(ät)zepestudiot.fi
TUTKIMUS- JA KULTTUURITOIMIKUNTA 2010
Puheenjohtaja
Pekka Tommila, (ks johtokunta)
Varapuheenjohtaja
Pekka Laaksonen, (ks tiedotustoimikunta)
Irma-Riitta Järvinen, 040 565 0020
irma-riitta.jarvinen(ät)finlit.fi
Katriina Kukkonen-Harjula, 050 3085 515
katriina.kukkonen-harjula(ät)uta.fi
Erkki Kuoppamäki, 0400 205 291
erkki.kuoppamaki(ät)kolumbus.fi
Lasse Lehtonen, 040 703 7627
lasse.lehtonen(ät)hus.fi
Tarkko Oksala, 050 387 755
euli(ät)eulilights.fi
Kirsi Saarikangas, 040 569 1572
kirsi.saarikangas(ät)helsinki.fi
Antti Savela, 050 912 8060
antti.savela(ät)fi.live.com
Lasse Viinikka, 09 471 71250
lasse.viinikka(ät)hus.fi
47
Sauna-lehden artikkelit 2010
Elomaa Eija
Elomaa Risto
Elomaa Risto
Elomaa Risto
Elomaa Risto
Elomaa Risto
Elomaa Risto
Elomaa Risto
Elomaa Risto
Forsell Marketta
Grass Ben
Hiltunen Olavi
Hirvonen Heikki
Hynninen Marja
Hynninen Marja
Kangasluoma Pentti
Laaksonen Pekka
Laaksonen Pekka
Lehtonen Lasse
Lehtonen Lasse
Lehtonen Lasse
Makkonen Veikko
Miettinen Kristian
Miettinen Kristian
Miettinen Kristian
Miettinen Kristian
Miettinen Kristian
Moilanen Pirjo
Müller Ritva ja Liisa Uurtamo
Mäkelä Esko
Mäkelä Lisa
Mäkelä Lisa
Mäkelä Lisa
Nuutinen Jouko
Oka Sakari
Pihkala Tahko
Putaansuu Erkki
Raman Rob
Sannemann Ritva-Liisa
Sannemann Ritva-Liisa
Takala Antero
Tolvanen Jukka
Tommila Pekka
Tommila Pekka
Toppari Kirsti
Uurtamo Liisa
Vihavainen Raili
Vihavainen Raili
Vihavainen Raili
Vihavainen Raili
Sauna 4/2010
Vihdottavana yrttisaunassa Latviassa, 4/10
ISS - Kansainvälinen Saunaliitto, historiaa, 3/10
Kansainvälinen Saunakongressi Tokiossa, 4/10
Kotkan Meripäivätkin innostuivat saunasta ja sanomisesta, 3/10
Sauna -pieni perinnekirja, 3/10
Miesten vuoro, 1/10
Saunan ystävät yhdistyvät myös Kauko-Idässä, 1/10
Turistina kylpemässä Japanissa, 1/10
Kylvystä lennolle tai lennolta kylpyyn, 2/10
Nainen ja sauna, 4/10
Saunaseura - arvokas suomalaiskansallisinstituutio, 4/10
Puhtaisiin savusaunan löylyihin, 2/10
Sauna Facebookissa, 1/10
Keskellä Espoota savusaunan löylyihin, 2/10
Luther-hotellin sauna Wittenbergissä, 2/10
Sykähdyttävä vihtatanssi Rakveressa, 4/10
Lauttasaaren lintuja ja ihmisiä, 4/10
Sauna ja Kalevala, 1/10
Hyvät saunatavat kunniaan, 1/10
Liika on liikaa löylynheitossa, 3/10
Saunabrändiä kirkastamassa, 2/10
Avantouinti ja sauna, 1/10
Jäsenkyselyn tuloksista, 4/10
Saunakulttuurin monimiljoonainen suurvalta, 2/10
Mieluisa saunapesti, toiminnanjohtaja esittäytyy, 1/10
Pirts, sauna, hamami, fürdö, neljä kylpykulttuuria näytteillä, 3/10
Seuran tekniikka virtaviivaistuu, 3/10
Saunan löyly on kylvettäväks´ eikä säkkiin säälittäväks´, 1/10
Noviiseina Japanin kylpylämaailmassa, 3/10
Puheenvuoro löylykilpailukeskusteluun ja suomalaisen saunan
olosuhteisiin, 3/10
Ensitutustuminen Saunaseuraan, 1/10
Asuntomessut Kuopiossa, 3/10
Vihdantekoa ja saunomista Ikaalisissa, 3/10
Arkkitehti Eino Pitkäsen savusauna, 1/10
Sampo-saunan nimi, 1/10
”Löylykilpailu 1956-vuoden olympialaisissa kisoissa” , 3/10
”Ikaalisten saunafestivaaleilla” , 3/10
Minun saunani, 1/10
Löylyn lyömät, ”Naisten vuoro”, 4/10
Sauna hoitaa mieltä, 4/10
Saunomassa Pekingissä, 4/10
Lentokenttäsauna a´la Frankfurt, 4/10
TuKu tiedottaa: Maailman saunat 2010, 4/10
TuKu tiedottaa: Suomen saunat 2010, 3/10
Sademetsän sylissä, 1/10
Perinteistä riihisaunatunnelmaa Nauvossa, 4/10
Kiukaan historia, 2/10
Kiuas, 2/10
Löylynhenki-palkinto Miesten vuoro -dokumenttielokuvalle, 3/10
Suomalaisen saunakulttuurin kattojärjestöksi?
- Saunaseuran sääntöjä ollaan uusimassa, 2/10
48
Sauna-lehden mediakortti
Julkaisija
Suomen Saunaseura ry
Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Puh. 010 439 5600
gsm 050 371 8150
kotisivu www.sauna.fi
Päätoimittaja
Raili Vihavainen
Suomen Saunaseura ry
0400 659 249
lehti(ät)sauna.fi
Ilmoitusmyynti
Toiminnanjohtaja
Kristian Miettinen
010 439 5600, 050 371 8150
tj(ät)sauna.fi
Painopaikka
Newprint Oy
PL 2, 32201 Loimaa
Puh. 02 437 4500
Fax. 02 763 1560
Sauna-lehti löytyy myös
Saunaseuran kotisivuilta
www.sauna.fi
Ilmoitusaineiston lähetys Newprint Oy:
aineisto(ät)newprint.fi
Ilmoitusten, artikkeleiden ja kuvien lähetys
päätoimittajalle aineistopäivään mennessä.
Katso päivämäärä viimeisimmän lehden
sisällysluettelosivulta.
Digitaalisten kuvien resoluutio väh. 300 dpi.
Levikki
Painos 4000 kpl
Lehden koko
B5
Painopinta-ala
173 x 247 mm
Palstaluku
2
Palstan leveys
73 mm
Palstan korkeus 220 mm
Ilmoitushinnat (ilman ALV:a)
takakansi
1200,00
sisäkannet
900,00
1/1 s.
750,00
1/2 s.
600,00
1/4 s.
400,00
1/8 s.
200,00
Ilmoituslaskutus: Suomen Saunaseura ry
Ilmestymisaikataulu 4 numeroa vuodessa:
maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa.
Lehden luonne: jäsenlehti,
puolueeton sauna-alan julkaisu.
Kirjoita, kuvaa, piirrä Sauna-lehteen!
Sauna-lehti toimii saunan lämminhenkisenä äänenkannattajana.
Lehti ottaa vastaan mielenkiintoisia saunaan liittyviä juttuja ja/tai vinkkejä
hyvistä aiheista. Myös hyvät sauna-aiheiset valokuvat ja piirrokset ovat tervetulleita. Onko sinulle jäänyt mieleen erikoisia saunoja tai sau nomis kokemuksia?
Sauna-lehden kirjoitussarjassa ”Saunoin täällä” voit kertoa niistä.
Oletko saunottanut ”eksoottisia” tai muuten mielenkiintoisia saunavieraita Saunaseuran saunoissa? Kirjoitussarjassa ”Saunavieras” voit
kertoa vieraittesi elämyksistä Vaskiniemen saunoissa.
”Lukijan saunakuva”-sivulla esitellään lukijoiden mieluisia saunakuvia
saunakokemuksista ja -muistoista niihin liittyvine lyhyine kuvauksineen.
Lähetä lyhyt kertomuksesi (liuska, pari) Sauna-lehteen kuvien kera.
(Digitaalisten kuvien resoluutio vähintään 300.)
Palkkioksi jutuista, vinkeistä, kuvista, piirroksista ym. saat saunalippuja.
Jutun ja muun aineiston voit toimittaa suoraan päätoimittajalle sähköpostitse:
lehti(ät)sauna.fi tai postitse: Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Tiedustelut Raili Vihavainen puh. 0400 659 249 tai sähköpostitse.
Julkaisuehdot
Sauna-lehden toimitus päättää julkaistavasta aineistosta ja sen julkaisutavasta. Sauna-lehti ei tarkista lähetettyjen kirjoitusten tietojen oikeellisuutta vaan lähettäjä vastaa niistä. Tietojen lähettäjä
on vastuussa myös siitä, että hänellä on tekijänoikeuden haltijan lupa julkaista myös artikkelin
mahdollisena oheismateriaalina olevat kuvat tai kuviot Sauna-lehdessä. Tarjottu tai tilattu aineisto
julkaistaan sillä ehdolla, että lähettäjä antaa Saunaseuralle siihen rajoittamattoman julkaisuoikeuden
seuran omissa julkaisuvälineissä. Saunaseura ei vastaa Sauna-lehdelle pyytämättä lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta.
Sauna 4/2010
49
Tarkkuutta myös
yksityiskäyttöön
Dr
Dräger Alcotest 3000 on ehdottoman
ja luotettava alkotesteri
ttarkka
ar
edullisempaan hintaluokkaan. Laite
ed
onkin suunnattu yksityishenkilöille,
on
jotka haluavat itse saada entistä
jot
luotettavampaa tietoa veren
luo
alkoholipitoisuudesta.
alk
Maahantuoja:
Myynti: Hyvin varustetut autoalan liikkeet ja Dräger huoltopisteet. Lisätietoja: www.kaha.
Vitality from Arctic Nature
Hemmottele
iho hyvinvoivaksi
Suomalaista luonnonkosmetiikkaa
Saatavana luontaistuoteja lahjatavaraliikkeistä sekö
mm. Sokoksilta.
Meiltä löytyy myös laadukkaat
liikelahjat.
www.mellis.fiE
Enjoy Natural Skin Care
Tervetuloa Helo Centeriin
Uusi Helo Center palvelee kodin
rakentajia ja remontoijia. Tutustu
saunakokonaisuuksiin, kiuas- ja
laudevaihtoehtoihin sekä uusiin
sisustus- ja valaistusideoihin
– täällä näet kaiken kerralla.
Meiltä saat myös avun saunan
suunnitteluun. Pyydä vaikka
tarjous unelmiesi saunasta
avaimet käteen toteutettuna.
Nilsaksenpolku 2, Tammisto Vantaa
(käynti Ylästöntien puolelta)
Ark. 10-18, la 10-14
✆ 020 756 0460
helocenter@helo.fi
www.helo.fi
Saunalehti B5.indd 1
23.11.2010 13.39