Toimivan kuvakommunikaatio- materiaalin suunnittelu ja käyttö

Toimivan kuvakommunikaatiomateriaalin suunnittelu ja käyttö
Avaimet osallisuuteen | Taina Honkanen
Ohjelma
08:30-09:00
11:45-12:30
13.45-14.00
15:15-15:30
AAMUKAHVI ja esittäytyminen
Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio
Yksittäisistä kuvista lausetasoiseen ilmaisuun
Mallittaminen
Lausetasoista ilmaisua tukevan kansion rakenne
RUOKAILU
Kansion käytön harjoittelua
Toimintataulut
KAHVI
Toimintataulun laatimisharjoitus
Käyttäjälle sopivan kansio-/taulumallin valinta ja käyttötavat
Toimiva kommunikointiympäristö
Keskustelu ja palaute
Kommunikoinnin kolme osatekijää
Sisältö, muoto ja käyttö
• Kiinteässä yhteydessä toisiinsa
• Vaikuttavat valmiudet:
•
•
•
•
Toiminnallinen, älyllinen ja kielellinen taso
Kyky sosiaaliseen vuorovaikutukseen
Motoriset taidot
Aistit ja hahmottaminen
Motivaatio kommunikoinnin generaattorina
Huuhtanen, 2012
Sisältö
• Merkitykset
• Kieli opitaan sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa
taitavampien kielenkäyttäjien mallin avulla
• Jaettu huomion kohde
• Alle vuoden iässä
• Varhaisesta vuorovaikutuksesta tietoiseen
kommunikointiin
• Merkityksille nimet
• Ympäristöön tutustuminen
• Käsite < oman kehon kautta kokemukset
ympäröivästä maailmasta
Muoto
Ei-avusteinen kommunikointi
• Itse tuotetut ilmaisut
•
•
•
Eleet
Tukiviittomat
Puhe ja sen oheisviestintä
Avusteinen kommunikointi
• Kielellinen ilmaus fyysisesti käyttäjästä erillään
• Käytettävät merkit valitaan
•
•
•
•
Graafiset kommunikointikeinot
Apuvälineet
Kosketeltavat merkit
Esineet
Käyttö
suunnata huomiota
kiittää
manipuloida
antaa tietoa
myöntää kieltää vastata kysyä
käskeä
pyytää
vitsailla luoda yhteyttä
ilmaista mielipiteitä
jakaa tietoa
ilmaista tunteita
ohjata
protestoida
kuvailla
keskustella ”ottaa kontaktia”
kommentoida pyytää/saada huomiota
valittaa
tervehtiä
huijata
Jos keinot eivät vastaa
tarpeita, avuksi AAC!
AAC =
Augmentative and Alternative
Communication =
Puhetta tukeva ja korvaava
kommunikointi
Kaksi tapaa käyttää AAC:ta
1. Puheen, kielen ja kommunikoinnin tukena
2. Puhetta korvaavana keinona, äidinkielenä
AAC puheen ja kielen tukena
Asiakas käyttää omassa kommunikoinnissaan puhetta
puhe voi olla puutteellista, mutta sen ajatellaan
kehittyvän lähelle ikätasoa
Arvioidaan, että AAC-keinoa ei tarvita pysyvänä, pääasiallisena
kommunikointikeinona
esim. odotetaan kurovan ikätason kiinni tai tarvitsee
vain vieraiden kommunikointikumppaneiden kanssa
AAC-keinoja käytetään ajattelun ja toiminnan jäsentämisen
apuvälineenä
Yksittäiset merkit
Toimivat hyvin
ennakkoon suunnitelluissa tilanteissa
struktuurin luomisessa
oman toiminnan ohjauksessa
muistin tukena
valintojen teossa
Ympäristön kuvittaminen
muistuttaa esineiden käyttötarkoituksesta
helpottaa paikkojen hahmottamista
auttaa ajan jäsentämistä
Yksittäiset kuvat vs.
lausetasoinen kuvien käyttö
Yksittäisten kuvien avulla
”selviydytään”
ohjataan toimintaa
Lausetasoinen kuvien käyttö
tukee paremmin puheen ymmärtämistä
lisää kielellistä tietoisuutta ja sisäisen kielen
kehittymistä
mahdollistaa tarkemman itsensä ilmaisun
Lausetasoinen kuvien käyttö
1. Yksittäiset merkit
2. Toimintataulut
3. Kommunikointikansiot
Lauseiden rakentaminen
valintojen avulla
Asiakkaille, jotka ovat varhaisella
kommunikatiivisella tasolla
Asiakas tekee valintoja muutaman kuvan välillä
Kommunikointikumppanin tuella saadaan tehtyä
kokonainen lause
1.Kuka tekee?
2.Mitä tekee?
3.Mihin tekeminen liittyy?
Vygotskin sosiaalisen
kehityksen teoria
(Vygotski, 1982)
• Teoreettiset ajatukset liittyvät sosiaalisen
vuorovaikutuksen keskeiseen merkitykseen
oppimisessa sekä kielen ja ajattelun väliseen
yhteyteen
• Kieli opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
taitavampien kielen käyttäjien antaman mallin
avulla
• Lähikehityksen vyöhyke
• Tiedollisen toiminnan alue tai taso, jolla oppija pystyy
toimimaan pätevän ohjaaja tuen avulla, mutta ei itsenäisesti
Mallittamisen merkitys
Tyypillinen puheen kehitys:
Puhe
Puhe
Tyypillinen AAC-keinojen käytön kehitys:
Puhe
AAC
Ainoa keinoa oppia käyttämään esim. kansiota:
Puhe + kansio
Kansio
Mahdollisesti
puhe
Mallittamisen avulla opitaan
1. Mitä merkit tarkoittavat
2. Mitä merkkejä keino sisältää ja mistä ne löytyvät
3. Kuinka yhdistää merkkejä lauseiksi
4. Miten tehdään kieliopillisesti oikeita lauseita
5. Kuinka keinossa liikutaan paikasta toiseen
6. Kuinka käyttää rajoitettua keinoa joustavasti ja
monipuolisesti
Muita mallittamisen etuja
Mallituksen vaikutus puheeseen → lisää puheen
ymmärtämistä
Sanavarasto yksinkertaistuu
Puhe hidastuu
Lauserakenteet yksikertaistuvat
Puhuttujen sanojen rinnalle tulee visuaalinen tuki
Sosiaalinen hyväksyntä ja tasa-arvo
Käytännön ohjeita mallittamiseen
Mallita oppilaalle omasta elämästäsi, esim. mitä tein eilen,
mitä teen illalla jne.
Konkretiasta hyötyville oppilaille kannattaa mallittaa käsillä
olevista asioista
Mallita asioita, jotka tapahtuvat seuraavaksi
Kysy mallittamalla ja ohjaa vastaamaan AAC-keinolla
Anna oppilaalle mahdollisuus toistaa/harjoitella lausetta
Laajenna oppilaan epätäydellisiä ilmauksia
Pitäkää hauskaa! Merkkien käytön ei tarvitse olla aina
vakavaa.
AAC-kuntoutuksen kolme tärkeää
tavoitetta
Hyvä ympäristö eli ihmisiä, jotka
ymmärtävät AAC-keinon käyttöä
osaavat tukea lasta
ovat motivoituneita ja halukkaita
von Tetzchner & Grove, 2003
Sopiva keino
riittävän laaja
mahdollistaa itsenäisen
ilmaisun
von Tetzchner & Grove, 2003
Lapsen taidot
”Kommunikatiivinen
kompetenssi”
Light 1989
AACi-kommunikointikansiot
(http://www.ruskis.fi/kommunikointipalvelut)
Ensimmäiset AACi-kommunikointikansiot Ruskeasuon koulun
oppilaiden käyttöön 2004
10-vuotisjuhlan kunniaksi isoja uudistuksia
Pohjautuvat Gayle Porterin
työhön
Australialainen puheterapeutti
Työskentelee Cerebral Palsy Education Centerissä
(CPEC)
Kehittänyt PODD-kommunikointikansiot
(Pragmatic Organisation Dynamic Display)
Luennoinut Suomessa ja ympäri maailmaa (esim.
PODD workshops, ISAAC)
AACi-kommunikointikansioiden
periaatteet
Kommunikoinnin pitäisi olla niin ymmärrettävää, tarkkaa, tehokasta,
itsenäistä ja sosiaalisesti hyväksyttävää kuin mahdollista (Porter, 2007)
• merkkivarasto on laaja ja merkit jaoteltu
keskuteluaiheittain kategorioihin
• jokaisessa kategoriassa on useaan sanaluokkaan
kuuluvia merkkejä
• viestin teko aloitetaan yleensä kertomalla
kommunikoinnin käyttötarkoitus
• mahdollisuus kieliopillisten asioiden ilmaisuun
→ Mallittaminen niin helppoa kuin mahdollista
Kategoriat
Näkyvissä
jatkuvasti
Mahdollisuus
lauseiden
tekoon
Ennakoitu
sanasto
AACi-kansioiden perusmallit
(www.ruskis.fi/aaci-kommunikointikansiot)
Pikku-AACi
Midi-AACi
Pikkuinen Midi-AACi
Iso-AACi
Pikkuinen Iso-AACi
Super-AACi
Pikkuinen Super-AACi
AACin korvat
AACin silmät ja korvat
Sanastot:
päiväkoti
eskari
koulu
aikuinen
autismin kirjo
Monenlaisia käyttäjiä
Sopivat henkilöille, joilla
Kielen kehityksen erityisvaikeus
Viivästynyt kielen kehitys
Puhemotorinen häiriö
Liikuntavamma, esim. CP-vamma
Kehitysvamma
Autismi
Afasia
Monivammaisuus, esim. näönkäytön ongelmia
AACi-kansioita on myös eri ikäryhmille
Päiväkoti ja eskari
Koulu
Aikuiset
AACikommunikointikansioiden
perusrakenne
AACien etukansi
Näkyvissä, vaikka kansio
suljettuna
Lyhyitä nopeita viestejä
Sosiaalisesti nopeisiin tilanteisiin
Asiat, mitkä pitää sanoa nopeasti
tai ei lainkaan
Houkuttelee kommunikoimaan
Vastaaminen
Mielipide
Huumori
Ohjaus
Käännettävä lisäkansi
Kategoriamerkit
näkyvissä jatkuvasƟ → keskustelun sujuva
siirtäminen aihealueelta toiselle
Helposti saatavilla ja luontevasti ennen viestiä:
Kysymyssanat
Struktuuri ja siirtymät
Ajan määreitä
Sanaston joustava käyttö:
Melkein kuin
Sisäkansi
Ydinsanat
Konjunktioita
Pronomineja
Adverbejä
Voidaan jättää pois, jolloin kannet
ilman kääntyvää lisäosaa
Itsenäisyyttä
navigoinnin
avulla
Kategoriat
jatkuvasti
näkyvillä
Kategoriat
Perustuvat
sanaluokkaan
merkityssuhteisiin
käyttötarkoitukseen
AACi-kansioiden kategoriat
o
o
o
o
o
o
o
o
o
Jokin on huonosti
Terveys
Ihmiset
Vapaa-aika
Koti
Matkustaminen
Paikat
Maapallo
Eläimet
o
o
o
o
o
o
o
o
o
Ruoka
Vaatteet
Erityispäivät
Aika
Koulu/päiväkoti/yhteiskunta
Kuvailevat/mielipide
Kirjaimet ja numerot
Esineet ja asiat
Verbit
Kategorioiden käyttö
Kategorioiden käyttö mallituksen yhteydessä
tärkeää
• Osoita aina kategoriamerkkiä, ennen kuin käännät
sivua
• Kielellistä toimintasi, esim. menen kotisivuille
Oppilaat oppivat kategorioiden käytön osana
kielen rakennetta nähdessään muiden ihmisten
käyttävän niitä
• ei tarvitse ymmärtää yläkäsitteitä, vaan oppia reittejä
Alakategoriat
Käytetään
vähentämään
• Pääkategorioiden
määrää
• Sivunkääntöjä
kategorioiden
sisällä
Linkit
Pieni valkoinen ruutu
merkkien oikeassa
alalaidassa
Sisältää kirjaimen tai numeron
Käytetään
Merkitsemään alakategoriaa
Ohjaamaan keskustelua loogisesti
eteenpäin alakategoriaan tai toiseen
kategoriaan
Surffausmerkit
Tarvitaan, jos asiakas ei pysty fyysisesti
operoimaan kansiota itsenäisesti
Mahdollistaa itsenäisen käytön
Asiakas voi antaa ohjeita kansiossa liikkumisesta
kommunikointikumppanille
Vähentää kommunikointikumppanin tarvetta tehdä
tarkentavia kysymyksiä
Kaikkialta pitää päästä kaikkialle
Samat surffausmerkit kaikissa uudistuneissa
AACi-kansioissa
Ei enää jaottelua askeltajan ja sivunkääntäjän
versioihin
Pragmaattiset aloitukset
Ovat kansion ensimmäisellä aukeamalla
Tärkeitä, kun viestien rakentaminen vielä
epätäydellistä
Kompensoivat kykyä käyttää eleitä, intonaatiota,
ilmeitä ja toimintaa puhutun viestin tukena
Tarve vähenee, kun asiakas oppii tuottamaan
pidempiä ja tarkempia viestejä
Voivat silti olla hyödyllisiä ja nopeampia joissain tilanteissa
Esittelysivut
Linkki
pragmatiikkamerkeistä
Nopea tapa kertoa
jotain itsestään
Kysymykset
kommunikointikumppa
nille tukemaan
vastavuoroisuutta
Kuulumiset
Kuulumiset-sivujen
avulla voidaan
kertoa nopeasti
pidempiä viestejä
Käyttäjä kontrolloi
kuulumiset-sivujen
käyttöä
• Mitä kirjoitetaan
• Miten se
kirjoitetaan
• Kerrotaan
kuulumiset vai ei
Kielioppi
Kieliopin mallittaminen tärkeää
Vaihtelee eri kansioissa
Voidaan ja on hyvä yksilöllistää asiakkaan
tarpeiden mukaan
Iso-AACin kielioppimerkit ovat
1.
2.
3.
4.
5.
Kieltomuoto
Mennyt aikamuoto
Omistusmuoto
Monikko
Taivutus
Kielioppimerkkien käyttö
Kielioppimerkki pääsanan jälkeen
tukee suomen kielen oppimista, kun
tuottamisessa on sama tapa kuin käyttäjän
kuulemassa puheessa
tukee visuaalisesti suomen kielen oppimista
tukee kirjoittamaan oppimista
ympäristö omaksuu helpommin
Listat
Mahdollistavat yksilöllisen
sanaston lisäämisen ilman
kansion “paisumista”
Mahdollistavat sanaston
lisäämisen heti
Vähentävät tarvetta tehdä
teknisiä muutoksia
Löytyvät jokaisen
alakategorian lopusta
(muutama poikkeus)
Oppilas käyttää listan sanoja
pääasiallisesti auditiivisen
askelluksen avulla
Nipsut
Auttavat fyysisesti oikean
sivun löytämistä
Jotta pääsee haluamalleen
sivulle, nipsu täytyy viedä sivun
vasempaan reunaan
Alakategorioiden nipsut on
sijoitettu päällekkäin
Sanaston sijoittelu
1. Toistuva sanasto on pyritty sijoittamaan samalle
paikalle tai alueelle
Auttaa automatisoitumisessa – helpottaa ja nopeuttaa
Vähentää työmuistin kuormitusta
2. Samantyyppinen sanasto yhteen
AACi-kansioissa käytetty semanttista yhteenkuuluvuutta
3. Samantyyppiset merkit sijoitetaan ylhäältä alas
Auttaa visuaalista etsimistä
Askeltajille parempi
4. Merkit sijoitetaan siten, että lauseet muodostuvat
vasemmalta oikealle – luku- ja kirjoitussuuntaan
Ihmiset, verbit, kuvailevat, substantiivit ja fraasit
Sanaston sijoittelu jatkuu
5. Merkit värikoodataan
Ihmiset sinisiä
Verbit punaisia
Kuvailevat vihreitä
Substantiivit keltaisia
Surffausmerkit ja kielioppi harmaita
Fraasit ja muut valkoisia
6. Surffaus- ja kategoriamerkit erottuvat
visuaalisesti
7. Paljon käytettyjen merkkien sijoitteluun
kiinnitetään huomioita
Askeltajat
Kansion yksilöllistäminen
Todella tärkeää tehdä kansiosta “omanlaisensa”
Tärkeimmät yksilöllistettävät kategoriat ovat Ihmiset,
Vapaa-aika, Paikat, Koulu/Päiväkoti
Tehdään yhteistyössä kaikkien lähiympäristön ihmisten
kanssa
Parhaat tulokset saadaan, kun kansio yksilöllistetään
ennen käyttöönottoa
Lomakkeen käyttö auttaa yksilöllistämisen tekijää
Toimintataulut
Tehdään tiettyyn
tilanteeseen tai tietystä
aiheesta
Useimmiten 1-2 sivuinen
Monesti ensimmäinen
askel kohti lausetasoista
merkkien käyttöä
Täydentää hyvin
kommunikointikansioita
Voidaan käyttää
arvioidessa kansion
tarvetta ja tyyppiä
Toimintataulujen ruusut ja risut
Voidaan sijoittaa juuri sinne,
missä niitä yleisimmin
tarvitaan
Mahdollistavat monenlaisten
viestien tekemisen kyseiseen
tilanteeseen
Yksinkertaisia ja nopeita
käyttää
Voi kommunikoida vain
asioista, jotka liittyvät
kyseiseen aiheeseen
Käyttäjä ei saa taulua
usein itsenäisesti
käyttöönsä
Merkkien vaihtuvuus
voi vaikeuttaa ja
hidastaa oppimista
Toimintataulun suunnittelu
Huomioon otettavia asioita
1.Oppilaan sensoriset taidot
Merkkien koko, sijoittelu, väritys jne.
2.Oppilaan motoriset taidot
KäyƩötapa → suora valinta vai askeltaminen
3.Oppilaan kognitiiviset taidot
4.Oppilaan kielelliset taidot ja vaatimukset
Semanttiset ja syntaktiset
5.Toiminnallisuus
Koko, laminoitu vai ei, kannettavuus
Toimintataulun aihe
• Mikä saa asiakkaan “tikittämään”?
• Motivaatiolla iso merkitys
• Lapsilla leikkitilanteet ja pelit hyviä
• Teini-ikäiset nauttivat ikätasoisista aiheista, esim. Idols,
hiustenlaitto
• Aikuisille erityiset mielenkiinnon kohteet hyviä, esim. golf,
valokuvaus, sienestys jne.
• Käyttäkää mielikuvitusta!
• Kun merkkien käyttö on tullut tärkeäksi, niin taulujen aiheet
voivat “tylsistyä”
AACi-taulujen pohjissa
valmiiksi
(www.ruskis.fi/aaci-toimintataulut)
Kommunikatiiviset tehtävät,
esim.
Kysyminen
Eri mieltä oleminen → kieltomuoto
Kielioppi, esim.
Kieltomuoto, mennyt aikamuoto, omistusmuoto
Strategiset merkit, esim.
Virhe, ei merkkiä, tarvitsen oman kansion
Surffaus
Sanaston kerääminen
Helpointa ehkä lähteä liikkeelle substantiiveista
Mitä verbejä ne tarvitsevat ympärilleen
Aina mahdollisuus lausetasoiseen viestintään
Muutama adjektiivi mielipiteiden ilmaisuun
Jos riittävästi tilaa, esim. 42 tai 56 merkkiä
Voi olla hyödyllistä kerätä sanasto erilliselle
paperille
Merkkien sijoittelu
• Vasemmalta oikealle → ihmiset, verbit, adjekƟivit, substanƟivit,
fraasit
•
Lause muodostuu luku-ja kirjoitussuuntaan
• Värikoodaa merkit
•
Ihmiset sinisiä, verbit punaisia, kuvailevat vihreitä, substantiivit keltaisia,
kielioppi ja surffaus harmaita, fraasit ja kysymyssanat valkoisia
• Sijoita sanasto ylhäältä alas
•
•
Yhden sanaluokan sisällä
Semanttisen yhteenkuuluvuuden mukaan
• Kieltomuoto ja mennyt aikamuoto aina ennen verbejä
Älä muuta periaatteita ilman selkeää syytä!
Sopivan AACi-kansion valinta
• Tärkeää, että kansio on valittu
huolellisesti vastaamaan oppilaan ja
hänen toimintaympäristönsä tarpeita
• Päätös ei kuitenkaan ole ikuinen – kansio
tulee vaihtaa oppilaan kielellisten ja
kommunikatiivisten taitojen kehittyessä
• Yleisin virhe on, että kansio arvioidaan
alakanttiin l. oppilaalle hankitaan liian
suppea kansio
Sopivan AACi-kansion valinta
Huomioon otettavia asioita
Oppilaan sensoriset taidot
• Merkkien koko, sijoittelu, väritys jne.
Oppilaan motoriset taidot
• KäyƩötapa → suora valinta vai askeltaminen
Oppilaan kognitiiviset taidot
Oppilaan lingvistiset taidot ja vaatimukset
• Semanttiset ja syntaktiset
Toiminnallisuus
• Koko, laminoitu vai ei, kannettavuus
Miten arvioidaan
Yksinkertaisimmillaan asiakkaan täytyy selvitä
vain yhdestä aukeamasta kerrallaan – muu
opitaan mallittamisen avulla
Perustesti
ottaa esille yhden sivun niin laajasta kansiosta kuin
uskaltaa
näyttää asiakkaalle erillistä isoa PCS-kuvaa
pyytää etsimään ja osoittamaan saman kuvan
kansiota
Raakatestattu 1) sensorinen, 2) motorinen ja 3)
kognitiivinen
Eri käyttötavat –
erityisen tärkeitä
henkilöillä, joilla
motorisia haasteita
Kuvanvaihto
Taustalla PECS ideologia (Picture Exchange
Communication System)
Käytetään, kun kuvan kommunikatiivisen arvon
ymmärtäminen on vielä haastavaa
Tavoitteena myös aloittaminen, kohdistaminen ja
sinnikkyys
(Nivarpää-Hukki, Tanskanen & Tarpila, 2012)
Paljon syy-seuraus –tyyppisiä akƟviteeƩeja →
konkretian tarve suuri
Suora osoittaminen
Nopein ja tehokkain tapa
Vaatii hyvän kuvan kommunikatiivisen arvon
ymmärtämisen
Voi osoittaa millä tahansa, esim. sormella,
rystysellä, otsatikulla
Huomioon otettavaa
Vaikutus kuvan koolle
Vaara liian moneen haasteeseen
Koodaus
Käytetään katsetta
halutun merkin
valitsemiseen
Voi olla melko nopeaa
Vaatii melko hyvät
kognitiiviset taidot
Voidaan aloittaa yhdellä
koodilla, esim. pelkkä
numero
Askeltaminen
Haluttu merkki valitaan kyllä/ei –vastauksien avulla
AACi-kansioissa tehdään aina tietyssä järjestyksessä
1. Alue (ensimmäinen sivu, toinen sivu, vasen reuna)
2. Sarake eli pystyrivi
3. Merkki kerrallaan ylhäältä alas
KatseƩa voidaan käyƩää alueen valintaan → nopeuƩaa
Aloittelevalle käyttäjällä täytyy auditiivista askellusta tukena eli
luetella merkkejä ääneen
Vähintään sarake, mutta myös aukeama, jos aikaa
Merkit luetaan aina ääneen, kun niitä osoitetaan yksitellen
Kun asiakas on valinnut merkit, askellus aloitetaan aina samalta
alueelta ja ensimmäiseltä sarakkeelta
Yhdistelmät
Voidaan käyttää eri käyttötapojen yhdistelmiä
Suora osoittaminen ja askellus
Tarpeeksi liikettä, jotta voi osoittaa halutun alueen
Alueen valinnan jälkeen siirrytään askeltamiseen
Katseen käyttö ja askellus
Vaatii kohtuullisen hyvää katseen käyttöä ja kommunikointikumppanin
vastapäätä
Halutun merkin katsominen nopeuttaa kommunikointia
Helppo nähdä, millä alueella merkki on
Joskus katseen perusteella voi nähdä myös sarakkeen
Oppilaiden täytyy nähdä
lähiympäristönsä ihmiset
käyttämässä heidän
käyttötapaansa
oppiakseen käyttämään
sitä itse.
Kommunikointikansio oppilaalle -polku
Kommunikoinnin
perusarviointi
Ohjaus
•Arvioidaan muun muassa oppilaan puhetta
tukevan ja korvaavan kommunikointikeinon
tarvetta ja kommunikointikansion soveltuvuutta
sellaiseksi
• Apuvälineen käyttö osaksi
oppilaan arkipäivää
Oppilaalle sopivan
kansion valinta
Alkuperehdytys
Kuka arvioi? Mikä kansio ? Mikä
sanasto?
• Kuka tekee?
Kansion hankinta ja
rakentaminen
• Maksaja? Palvelun tuottaja?
• Kuka tekee? Rinnakkaiskansio yhteisölle!
• OSAAVA
KOMMUNIKOINTIKUMPPANI
Yksilöllistäminen ja
päivittäminen
• MOTIVAATIO KANSION KÄYTTÖÖN
• Kuka tekee?Onko riittävät taidot / työkalut?
Riippumatta siitä,
mikä AAC-keino on
käytössä, henkilö
tarvitsee
osaavan
kommunikointikump
panin!
Osaava kommunikointikumppani
Reagoi henkilön kommunikointialoitteisiin
Antaa aikaa
Aikuisilla taipumus dominoida keskusteluja
Vaadittu reaktioaika saattaa olla pitkä
Kysyy avoimia kysymyksiä
Vältä kyllä/ei –kysymyksiä, jos mahdollista
Ei puhu AAC-käyttäjän puolesta
Pitää huolta siitä, että AAC-keinot ovat läsnä
Mallittaa AAC-keinojen käyttöä
Tarjoaa tukirakenteita
Ryhmän vetäjän merkitys
• Can make it or brake it
• Kommunikointikansioiden käyttö ja
mallittaminen vaatii ryhmässä
• Aikaa – ei saa olla kiire ja puhuvatkin voivat odottaa välillä
• Vetäjä malliJaa koko ryhmälle → sosiaalinen hyväksyntä
• Oppilaille mallittaminen → vetäjä sanoo, mitä mallitetaan ja
milloin → taitava vetäjä antaa ohjeita AAC-keinon käytöstä
• Simultaanimallittaminen → vaikeaa ja riskialtista
• Yhdessä suunnittelun tärkeys
• Sitoutuminen paranee ja AAC-keinot siirtyvät luontevasti
muihinkin tilanteisiin
Miten luoda ympäristö, jossa AACkeinon oppiminen onnistuu?
1. Tarvittavan sanaston ja AAC-keinojen täytyy
olla aina saatavissa
2. AAC-keinoja täytyy käyttää aitoihin
tarkoituksiin aidoissa
kommunikointitilanteissa läpi koko päivän
3. Lähihenkilöiden kouluttautuminen AACkeinojen käyttöön
AAC saatavilla
Löydä AAC-keinoille hyvä sijainti ja
mallita sijainnin paikkaa
Huomauta AAC-keinojen
puuttumisesta sanallisesti
Muodostakaa sopimuksia esim.
julisteiden avulla
Tarkista, että sanasto vastaa
nykyhetken käytännöllisiä ja
tulevaisuuden kehityksellisiä tarpeita
Kielen kehitystä ajaa eteenpäin
halu kommunikoida
Merkkejä täytyy käyttää aitoihin
kommunikatiivisiin tarkoituksiin
Mallituksen täytyy tapahtua aidoissa tilanteissa
“Luonnolliset” tilanteet
Kaikenlaiset arjen tilanteet
Tehokkainta nuorilla lapsilla
Muut kommunikointikeinot saattavat olla
tehokkaampia jossain tilanteissa
Lausetasoisen kuvien käytön täytyy vastata täyttämättömiin
kommunikointitarpeisiin
Luodaan tilanteita, joissa kuvien käyttö on tehokkain keino
Tärkeitä työkaluja
1.
Muokataan olemassa olevia rutiineja, jotta saadaan syitä
kommunikoida
Rutiinin sabotoiminen (esim. annetaan väärä
tavara, hukataan tavara, jätetään vaihe väliin,
tehdään jotain “tuhmaa”)
Luova tyhmyys
2.
Luodaan rutiineihin tilanteita, joissa annetaan tilaisuuksia
harjoitella ja käyttää eri AAC-keinoja
Hauskat lauseet
Rakennetaan lauseita ryhmänä → vain
vähän vaatimuksia lapsille, pelkästään
valintoja
Hyvä aloitteleville kommunikoijille
Tarvittavat materiaalit
Sinisiä, punaisia, vihreitä ja keltaisia paperineliöitä
Voi käyttää yksittäisiä merkkejä, toimintatauluja
ja/tai kansioita
Jos käytetään yksittäisiä kuvia, niin muistettava
lisätä “takaportti” eli joku muu sana
Täydennä lause
Oppilaat täydentävät opettajan aloittaman
lauseen
Voi käyttää yksittäisiä merkkejä, toimintatauluja
ja/tai kansioita
Voivat olla helppoja ja hyvin avoimia, esim. Minä
tykkään… tai vaikeampia, esim. Täydennä lause
kuvan perusteella
Hyviä äidinkielen tunnin aktiviteetteja
Ystäväni-kirja
Haastatellaan ystäviä ja vastataan heidän
kysymyksiinsä
Tarvitaan ystäväni-kirjan sivu ja
kommunikointikansio
Voidaan käyttää lisänä myös puhelaitteita
Taitavammille kommunikoijille
Pelit ja leikit kansion käytön
harjoittelua varten
Mukava tapa harjoitella yhdessä ja
saada ikätoverit mukaan
Erilaisia mahdollisuuksia
Perinteinen nopallinen lautapeli, missä
kansiotehtäviä
Yksi lapsista antaa sanan ja muut miettivät,
mihin kategoriaan se kuuluu → helppo lisätä
puhelaitteiden käyttöä
Kuka löytää annetun symbolin nopeimmin
Tärkeää muistaa
AAC-keinojen käyttö vaatii aikuisilta aikaa ja vaivaa,
mutta se kannattaa
Täytyy olla sinnikäs – liian aikaisin ei saa luovuttaa
Työyhteisössä tärkeä miettiä yhtenäiset käytännöt ja
periaatteet
Johdolta täytyy saada tukea
Mistä löydetään aika materiaalin teolle
Kiitos ja hei hei!
Avaimet osallisuuteen | Etunimi Sukunimi
Lähteet 1
Binger, C. & Light, J. (2004). Supporting multi-symbol acquisition for preschoolers
using AAC through modelling. Paper presented at the ISAAC conference: Natal, Brazil
Bruner, J. S. (1983). Child’s Talk. Oxford UK: Oxford University Press.
Burkhart, L. (2006). Partner-assisted communication strategies for children who face
multiple challenges. Paper presented at the ISAAC Conference: Düsseldorf, Germany
Farrier, L., Yorkston, K., Marriner, N. & Beukelman, D. (1985). Conversational control
in nonimpaired speakers using an augmentative communication system.
Augmentative and Alternative Communication, 1, 65-73.
Harris, D. (1982). Communicative interaction processes involving non-vocal
physically handicapped children. Topics in Language Disorders, 2, 21-38.
Huuhtanen, K. (toim.) (2011) Puhetta tukevat ja korvaavat
kommunikointimenetelmät Suomessa. Uudistettu laitos. Helsinki:
Kehitysvammaliitto ry.
Kraat, A. (1985). Communication interaction between aided and natural speakers: A
state of the art report. Toronto, Ontario: Canadian Rehabilitation Council for the
Disabled.
Launonen, K. (2007) Vuorovaikutus – kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen
keinoin. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry.
Lähteet 2
Light, J., Collier, B. & Parnes, P. (1985). Communicative interaction between young
nonspeaking physically disabled children and their primary caregivers: Part I –
discourse patterns. Augmentative and Alternative Communication, 1, 74-83.
Light, J. (1988). Interaction involving individuals using augmentative and alternative
communication systems: state of the art and future directions. Augmentative and
Alternative Communication, 4, 66-82.
Light, J. (1989). Toward a defenition of communicatibe competence for individuals
using augmentative and alternative communication. Augmentative and Alternative
Communication, 4, 137-144.
Light, J. (1997). ”Communication is the essence of human life”: reflections on
communicative competence. Augmentative and Alternative Communication, 4, 6682.
Lund, S. K. (2004). Facilitating grammar development using augmented input and
recasting. Paper presented at the ISAAC conference: Natal, Brazil.
Lyytinen, P. (1999). Lapsen varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointi.
NMI-Bulletin, Vol. 9, No. 4.
Musselwhite, C. & Burkhart, L. (2001). Can we chat? Co-planned sequenced social
scripts. MN, United States: AbleNet
Lähteet 3
Nivarpää-Hukki, E., Tanskanen, H., Tarpila, S. (2012). Kommunikaation kolmio ja kulmakivet.
Helsinki: Erweko OY.
Porter, G. (2003). A pragmatic approach to the design and use of dynamic displays. Paper
presented at Sillalla-seminar: Helsinki, Finland.
Porter, G. (2003). Language development using aided symbols. Paper presented at Sillallaseminar: Helsinki, Finland.
Romski, M. A. & Sevcik, R. A. (2005). Augmentative communication and early intervention:
myths and r ealities. Infants and Young Children 18 (3), 174.
Smith, M. & Grove, N. (2003). Asymmetry in input and output for individuals who use
augmentative and alternative communication. J. Light, D. Beukelman & J. Reichle (toim.).
Communicative competence of individuals who use augmentative and alternative
communication. Baltimore: Paul H. Brookes Publishing Co.
von Tetzchner, S. & Martinsen, H. (1999). Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan
kommunikointiin. K. Launonen (suom.) Helsinki: Kehitysvammaliitto ry.
von Tetzchner, S. & Grove, N. (2003). Augmentative and alternative communication:
Developmental issues. London: Whurr Publishers Ltd.
Vygotsky, L. S. 1982. Ajattelu ja kieli. Espoo: Weilin&Göös.
Internetsivuja
• www.papunet.net/tietoa
• www.ruskis.fi