Lue enemmän Sisukas-projektin ensimmäisestä

SISUKAS- tiedote
SISUKAS 2012-2016 – projektin
päätavoitteena on kannatella
sijoitettua lasta koulupolulla ja
kehittää monitoimijaista
yhteistyötä lapsilähtöisesti.
Osatavoitteet:
PESÄPUU ry:n SISUKAS- projekti on
osa RAY:n Emma & Elias, Pidetään
huolta lapsesta - ohjelmaa.
• Osaamisen vahvistaminen
lapsen lähiverkostossa
SISUKAS – projektissa tuotetaan:
SISUKAS- mallin käsikirja
Opettajan opas
Sijoitettu lapsi koulussa –
esite
Koulutusta, seminaareja
ENSIMMÄINEN TOIMINTAVUOSI PÄHKINÄNKUORESSA
Vuonna 2012 koottiin keskisuomalaisten
sosiaalityöntekijöiden asiakkaista 20
perheisiin sijoitettua lasta (6 - 10v.)
mukaan SISUKAS - interventioon.
Lapset valikoituivat hankkeeseen
vapaaehtoisuuden perusteella.
Tutkimusluvat hankittiin vanhemmilta ja
kunnista.
Toimintavuonna paneuduttiin
kirjallisuuteen, kartoitusmenetelmiin ja
luonnosteltiin interventiomallia. Lisäksi
verkotuttiin muihin kouluhankkeisiin
Suomessa ja luotiin alueellisia
kumppanuuksia.
Aloitusseminaari
Professori Bo Vinnerljung kutsuttiin
Ruotsista pääpuhujaksi SISUKAS
pärjää aina – aloitusseminaariin.
Hän kertoi SkolFam® - mallista, joka
on Ruotsissa laajasti käytössä oleva
monitoimijainen sijoitetun lasten
kartoitus- ja tukimalli.
Seminaarissa kuultiin myös
sijaisvanhempia, sijaishuollon,
opetuksen sekä oppilashuollon
asiantuntijoita höystettynä
koskettavilla multimedioilla.
1/2013
Projektipäällikkö osallistui ruotsalaisen
SkolFam®- verkoston kahteen
tapaamiseen. Pohjoismaista yhteistyötä
tehtiin myös Tidiga insatser- projektissa.
Projektin aloitusseminaari , SISUKAS
pärjää aina, keräsi 260 kuulijaa. Projekti
oli esillä alan tapahtumissa, joissa
pidettiin tietoiskuja, työpajoja ja
esittelypöytää .
• Sijoitetun lapsen selviytyvyyden
tukeminen koulussa
• Monitoimijaisen verkostotyön
mallintaminen
 Sijoitetun lapsen aseman ja
osallisuuden vahvistaminen
”Luo lapseen
luottamuksellinen suhde, jotta
lapsi uskaltaa puhua. Yritä
päästä lapsen kartalle ja yritä
ymmärtää, miksi hän toimii
niin kuin hän toimii.”
- sijoitettu nuori fokusryhmässä
Vuoden aikana tavattiin keskeisiä
toimijoita 6 fokusryhmässä. Nuorilta ja
aikuisilta koottiin kokemustietoa ja
tehtiin analyysiä kehittämistarpeista.
Sovittiin tutkimusyhteistyöstä
oppilaitosten kanssa. Projektin
ohjausryhmä kokoontui kahdesti
vuoden aikana.
Mä oon sisukas,
siistii!
Tarja Heino (THL) ja Bo Vinnerljung
(Tukholman yliopisto) SISUKASaloitusseminaarissa 18.9.2012.
Fokusryhmissä kuultua
Valmisteluvuonna kerättiin
kokemustietoa sijoitetuilta nuorilta,
sijaisvanhemmilta, opettajilta,
sosiaalityöntekijöiltä ja oppilashuollon 
henkilöstöltä sekä kehittäjiltä
fokusryhmissä. Samalla tehtiin
tarveanalyysiä siitä, mitkä asiat
sijoitetun lapsen esi- ja alkuopetuksessa
vaativat kehittämistä:
Sijoitetut nuoret fokusryhmissä pohtimassa
vaikeuksia ja kehittämistarpeita
koulupolulla sekä ideoimassa, mikä
parhaiten auttaisi lasta.

Sosiaalityöntekijät pitivät
kouluyhteistyötä pääasiassa
sijaisvanhempien tehtävänä.

Sijaisvanhemmat kokivat, että
kouluyhteistyö ja sijoitetun lapsen
kokemusmaailman sekä
lastensuojelutietouden
välittäminen, jäi liiaksi sijaisperheen
vastuulle.

Opettajat toivat esiin, ettei heillä
ollut riittävästi tietoa
lastensuojelusta ja sijoitettujen
lasten erityiskysymyksistä.
Oppilaiden käytöshäiriöt
huolettivat. Tiedonkulussa oli
pulmia.

Oppilashuollossa sijoitetut lapset
eivät näkyneet alakoulussa,
harva oli työssään kohdannut
heitä. Lapsen tutkimusten ja
tukitoimien käynnistyminen
vaihteli asuinpaikan mukaan.
Sijoitetut nuoret painottivat
lapsen osallisuutta ja
mukanaoloa, kun häntä
koskevia asioita käsitellään
koulussa. Toisaalta muistutettiin
toiveesta saada olla tavallinen
lapsi luokassa. Ongelmina esiin
nousivat leimaaminen,
kiusaaminen ja
ymmärtämättömyys. Jotkut
toivat esiin myös sen, että
opettajat pelkäävät heitä.
Opettajan toivottiin olevan
kuunteleva, luotettava, aito
ihminen, joka kohtaa oppilaan
ihmisenä.
Pohjoismainen yhteistyö
Vuoden aikana verkotuttiin Ruotsiin, jossa kehitetty
SkolFam®- mallin mukainen työskentely on
parantanut tutkitusti sijoitettujen lasten selviytymistä ja
myönteistä suhtautumista koulunkäyntiin.
Projektipäällikkö osallistui kahteen
verkostotapaamiseen Ruotsissa. Yhteistyöstä sovittiin
ja materiaalia vaihdettiin.
Lisätietoja: www.skolfam.se
SISUKAS-projekti oli myös mukana
yhteispohjoismaisessa varhaisen tuen hankkeessa,
Tidiga insatser 2011-2012. Lasten ja nuorten
kokemuksia kuultiin ja koottiin kolmessa
toiminnallisessa työpajassa Sipoossa, Oslossa ja
Kööpenhaminassa. Tuloksia esiteltiin joulukuisessa
päätösseminaarissa Tukholmassa.
Pohjoismaiset nuoret esittämässä näkemyksiään
varhaisesta tukemisesta 300 kuulijalle
Tukholmassa.
Sijoitettujen nuorten näkemykset koottiin Nuorilla on
väliä! - loppuraporttiin, jonka takakannessa on myös
työpajoista tehty DVD- elokuva. Raportti sisältää
myös ideoita siitä, miten lapsilta ja nuorilta voi kerätä
tietoa.
Lisätietoja ja raporttien tilaus maksutta:
www.nordicwelfare.org/tidigainsatser
Sivu 2
SISUKAS 2012-2016 ● PROJEKTITIEDOTE 1/2013 ● PESÄPUU RY
Tulevaa toimintaa 2013
SISUKAS-tiimi:
Tammikuussa SISUKAS- tiimi käynnisti
sosiaalityöntekijöiden, lasten,
sijaisperheiden ja opettajien tapaamiset
Keski-Suomessa. Mukana on 10 koulua ja
7 päiväkotia.
Projektipäällikkö
Christine Välivaara
p. 040-7755700
Kehittäjäpsykologi
Sari-Maarika Mäntymaa
p. 044-7150212
Esi- ja alakouluikäisten sijoitettujen lasten
psykologiset ja pedagogiset kartoitukset
sekä luokkahavainnointi jatkuvat KeskiSuomessa kevään ajan. Käytetyt
testimenetelmät ovat virallisesti
luotettavaksi todettuja.
Kehittäjäsosiaalityöntekijä
Riikka Huusko
p. 044-7150210
-
SISUKAS – mallissa yhdistetään
monitoimijainen tieto lapsen
hyvinvoinnin, vahvuuksien ja tuen
tarpeiden kartoittamiseksi.
Konsultoiva erityisopettaja
Maire Saksola
p.044-7150211
Tavoitteena on toimia lapsilähtöisesti ja
hienotunteisesti. Lapsilta kootaan
palautetta tarravihkotyöskentelyllä sekä
fokusryhmissä.
Sähköpostit:
[email protected]
Lisätietoja:
www.pesapuu.fi/toiminta/sijoi
tettu-lapsi-koulussa/
www.emmaelias.fi
”En halunnut mennä
kouluun. Minua
kiusattiin. Opettaja ei
tehnyt mitään. Tunsin
syyllisyyttä, häpeää ja
epävarmuutta”
Kartoituksen tuloksia käydään läpi
perheiden, koulun ja sosiaalityön kanssa.
Samalla sovitaan kaksivuotisesta
seurannasta ja tuesta. Oppimisympäristö
järjestetään lapsen tarpeita vastaavaksi
ja aikuisten välistä yhteistyötä tiivistetään.
SISUKAS tarjoaa tähän tukea ja
konsultaatiota. Tapaamisia järjestetään
kolmen kuukauden välein.
Interventioon tullaan liittämään tutkimus
ja yhteistyö oppilaitosten kanssa on
käynnistymässä.
Sähköposti:
SISUKAS-malli
[email protected].
(SkolFam®)
Terveydentilan
kartoittaminen
WWW-sivusto:
www.widgets.msn.com
Sosiaalityöntekijän
yhteydenotto
Analyysi
tuentarpeista
Pedagoginen
ja
psykologinen
kartoitus 2
Tapaaminen
sijaisperheen
kanssa
Palaute lapselle,
sijaisperheelle
ja opettajalle
Tapaaminen
koulun
kanssa
Pedagoginen
ja
psykologinen
kartoitus 1
Opetuksen
järjestämisen
suunnitelma
Tuki ja
seuranta
kahden
vuoden ajan
Seurannan
jatkaminen
Prosessin kulku
Sivu 3
Sosiaali-
Tapaaminen
Tapaaminen
sijaisSISUKAS 2012-2016 ● PROJEKTITIEDOTE
1/2013
● PESÄPUU RYkoulun
työntekijän
perheen
yhteydenotto
kanssa
kanssa
Terveydentilan
kartoittaminen
Pedagoginen
ja
psykologinen
kartoitus 1
sijoitettu nuori