Niin pieni ihmissydän on, niin avara ja pohjaton...”
Transcription
Niin pieni ihmissydän on, niin avara ja pohjaton...”
”Niin pieni ihmissydän on, niin avara ja pohjaton...” Lähemmäs-projektin avaus kosketti Laulaja-lauluntekijä Yona, Johanna Louhivuori, viritti yleisön Lähemmäs-projektin aloitusseminaarissa tulkitsemalla koskettavasti tangon Pieni Sydän. ”Niin pieni ihmissydän on. Niin avara, niin pohjaton. Se kätkee suuret unelmat ja vihan, lemmen maailmat. Riemujen rikkaus ja surujen summa. Onnekas rakkaus ja tuskakin tumma. Syömmehen pienehen mahtua voi, onnea iloa - oi. Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. Tuntehen paloa ja kylmyyttä sieltä. Syömmestä pienestä löytyä voi. Paljon mi kohtalo soi.” (san. Tatu Pekkarinen) Pienen ihmissydämen sisällä elää ainutkertainen kokemus ja oma elämänviisaus. Lähemmäs–projektin aloitusseminaarin avauspuheenvuorossaan Marjo Lavikainen sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi, että ”kaikki viisaus ei asu viranomaisissa.” Pieni ihmissydän herkkyydessään on avain lapsen kannalta tärkeiden ja oleellisten asioiden ymmärtämiseen. Lähemmäs-aloitusseminaarissa laulaja ja lauluntekijä Yona säestäjineen sytytti yleisön. 8 Seminaarin tavoitteena oli avata läheisteemaa erilaisten näkökulmien kautta. Yleisö sai kuulla projektin käynnistymisen lähtökohdista sekä pilottialueiden suunnitelmista. Moniäänisyys heijastui päivän ohjelmassa ja sisältö rakentui sekä tiedollisen että tunteita herättävän kokemuksellisuuden kautta. Työn kehittäminen ja tiedollinen vahvistaminen tarvitsevat tuekseen mahdollisuutta tuntea ja kokea. Professori, emerita, Marjatta Bardy totesi puheenvuorossaan, että ”paras tapa valmistautua tulevaisuuteen on kehittää tämänhetkisen kokemuksen täyteyttä”. Pieni sydän, joka kätkee unelmat, onnen ja surun, kertoo vahvaa kokemuksen kieltä. Huomaammeko arkityössä asiakkaiden kanssa riittävästi pysähtyä kuulemaan ja näkemään pienen sydämen viestiä? Marjatta Bardy jatkoi pu- Pesäpuun lehti • 3/2013 heenvuorossaan: ”kun on kiire, helmetkin voivat vieriä ohi”. Näiden helmien havaitseminen on työn vaikuttavuuden kannalta oleellista. Seminaarin paneelikeskustelu herätti tunteita vahvasti lapsilähtöisillä aiheilla: unohdetaanko lapselle tärkeät ihmiset, mitä merkitsee lapselle läheinen ja mitä läheissuhteet merkitsevät lastensuojelutyössä. Nuorena kokemusasiantuntijana paneeliin osallistunut Suvi Koski totesi että ”Lasta pitää oikeasti kuulla siinä, ketkä ovat hänelle läheisiä. Miten sossu luo lapseen sellaisen suhteen, että sille voi puhua?” Päivän juontajina toimineet kokemusasiantuntijat Leila Holmstedt ja Minna Kallio kokivat paneelikeskustelun päivän huippuhetkenä: ”Paneelikeskustelu oli hyvä idea, mutta se olisi ollut vielä parempi, jos se olisi ollut kestoltaan pidempi ja mahdollistanut laajemman yleisökeskustelun. Peli ei ole vielä menetetty. Jäihän Pandoran-boxiinkin toivo.” Pesäpuu ja Lähemmäsprojekti korostavat, että sosiaalityöntekijän on rakennettava lapseen riittävän turvallinen suhde, joka tarjoaa mahdollisuuden kertoa vaikeista ja ikävistä asioista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Mikko Oranen muistutti, että ”lastensuojelu on suhteiden rakentamista: Lapsi-aikuinen, työntekijä-asiakas, yksilö-yhteisö, sisäinen maailma-ulkoinen maailma, ihminen - hänen elämänhistoriansa.” Elämänhistoriasta Pieni sydän -tangon sanoin ”... Paljon mi kohtalo soi”. Teksti: Hanna Särkiö erityisasiantuntija, Pesäpuu ry Kuvat: Suvi Jaatinen ja Pia Lahtinen Pilottialueiden kehittämisteemat: POHJOIS-SAVO • Läheisvertais-malli • Lapsen läheiset huomioiva työtapa - Läheiskokous SATAKUNTA • Lapsilähtöinen läheiskartoitus • Läheissijaisvanhemmille vahvempaa tukea VARSINAIS-SUOMI • Vahvempi ymmärrys läheissuhteiden merkitykselle • Läheistukiperheille koulutus • Yhtenäinen malli läheisverkoston kartoitukseen TAMPERE • Läheisten rooli lastensuojeluntarpeen selvittämisessä • Läheisperheistä tukiperheitä ROVANIEMI • Uusia välineitä • Läheisten roolia ennaltaehkäisevässä ja lastensuojelun avohuollon työssä • Läheisverkoston pysyvyyden vahvistaminen ennalta ehkäisevän ja lastensuojelutyön prosessien nivelvaiheissa Pesäpuun lehti • 3/2013 9