Niin pieni ihmissydän on, niin avara ja pohjaton...”

Transcription

Niin pieni ihmissydän on, niin avara ja pohjaton...”
”Niin pieni ihmissydän on,
niin avara ja pohjaton...”
Lähemmäs-projektin avaus kosketti
Laulaja-lauluntekijä Yona, Johanna Louhivuori, viritti yleisön Lähemmäs-projektin
aloitusseminaarissa tulkitsemalla koskettavasti tangon Pieni Sydän.
”Niin pieni ihmissydän on.
Niin avara, niin pohjaton.
Se kätkee suuret unelmat ja
vihan, lemmen maailmat.
Riemujen rikkaus ja surujen
summa. Onnekas rakkaus ja
tuskakin tumma. Syömmehen
pienehen mahtua voi, onnea
iloa - oi. Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. Tuntehen paloa
ja kylmyyttä sieltä. Syömmestä
pienestä löytyä voi. Paljon mi
kohtalo soi.” (san. Tatu Pekkarinen)
Pienen ihmissydämen
sisällä elää ainutkertainen
kokemus ja oma elämänviisaus. Lähemmäs–projektin
aloitusseminaarin avauspuheenvuorossaan Marjo
Lavikainen sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi,
että ”kaikki viisaus ei asu
viranomaisissa.” Pieni ihmissydän herkkyydessään
on avain lapsen kannalta
tärkeiden ja oleellisten asioiden ymmärtämiseen.
Lähemmäs-aloitusseminaarissa laulaja ja lauluntekijä Yona säestäjineen
sytytti yleisön.
8 Seminaarin tavoitteena
oli avata läheisteemaa erilaisten näkökulmien kautta.
Yleisö sai kuulla projektin
käynnistymisen lähtökohdista sekä pilottialueiden
suunnitelmista. Moniäänisyys heijastui päivän ohjelmassa ja sisältö rakentui
sekä tiedollisen että tunteita
herättävän kokemuksellisuuden kautta. Työn kehittäminen ja tiedollinen
vahvistaminen tarvitsevat
tuekseen mahdollisuutta
tuntea ja kokea. Professori,
emerita, Marjatta Bardy totesi puheenvuorossaan, että
”paras tapa valmistautua
tulevaisuuteen on kehittää
tämänhetkisen kokemuksen täyteyttä”.
Pieni sydän, joka kätkee
unelmat, onnen ja surun,
kertoo vahvaa kokemuksen kieltä. Huomaammeko arkityössä asiakkaiden
kanssa riittävästi pysähtyä
kuulemaan ja näkemään
pienen sydämen viestiä?
Marjatta Bardy jatkoi pu-
Pesäpuun lehti • 3/2013
heenvuorossaan: ”kun on
kiire, helmetkin voivat
vieriä ohi”. Näiden helmien havaitseminen on työn
vaikuttavuuden kannalta
oleellista.
Seminaarin paneelikeskustelu herätti tunteita
vahvasti lapsilähtöisillä
aiheilla: unohdetaanko lapselle tärkeät ihmiset, mitä
merkitsee lapselle läheinen
ja mitä läheissuhteet merkitsevät lastensuojelutyössä. Nuorena kokemusasiantuntijana paneeliin osallistunut Suvi Koski totesi
että ”Lasta pitää oikeasti
kuulla siinä, ketkä ovat hänelle läheisiä. Miten sossu
luo lapseen sellaisen suhteen, että sille voi puhua?”
Päivän juontajina toimineet
kokemusasiantuntijat Leila
Holmstedt ja Minna Kallio
kokivat paneelikeskustelun päivän huippuhetkenä:
”Paneelikeskustelu oli hyvä
idea, mutta se olisi ollut
vielä parempi, jos se olisi
ollut kestoltaan pidempi ja
mahdollistanut laajemman
yleisökeskustelun. Peli ei
ole vielä menetetty. Jäihän
Pandoran-boxiinkin toivo.”
Pesäpuu ja Lähemmäsprojekti korostavat, että sosiaalityöntekijän on rakennettava lapseen riittävän
turvallinen suhde, joka tarjoaa mahdollisuuden kertoa
vaikeista ja ikävistä asioista.
Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen kehittämispäällikkö Mikko Oranen muistutti, että ”lastensuojelu on
suhteiden rakentamista:
Lapsi-aikuinen, työntekijä-asiakas, yksilö-yhteisö,
sisäinen maailma-ulkoinen
maailma, ihminen - hänen
elämänhistoriansa.”
Elämänhistoriasta Pieni
sydän -tangon sanoin ”...
Paljon mi kohtalo soi”.
Teksti: Hanna Särkiö
erityisasiantuntija, Pesäpuu ry
Kuvat: Suvi Jaatinen ja
Pia Lahtinen
Pilottialueiden kehittämisteemat:
POHJOIS-SAVO
• Läheisvertais-malli
• Lapsen läheiset huomioiva työtapa - Läheiskokous
SATAKUNTA
• Lapsilähtöinen läheiskartoitus
• Läheissijaisvanhemmille vahvempaa tukea
VARSINAIS-SUOMI
• Vahvempi ymmärrys läheissuhteiden merkitykselle
• Läheistukiperheille koulutus
• Yhtenäinen malli läheisverkoston kartoitukseen
TAMPERE
• Läheisten rooli lastensuojeluntarpeen selvittämisessä
• Läheisperheistä tukiperheitä
ROVANIEMI
• Uusia välineitä
• Läheisten roolia ennaltaehkäisevässä ja lastensuojelun avohuollon työssä
• Läheisverkoston pysyvyyden vahvistaminen ennalta ehkäisevän ja lastensuojelutyön prosessien
nivelvaiheissa
Pesäpuun lehti • 3/2013
9