PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PESÄPUU RY
TOIMINTASUUNNITELMA 2014
2
SISÄLLYSLUETTELO
MISSIO ............................................................................................................................................................... 4
VISIO .................................................................................................................................................................. 4
YLEISTÄ .............................................................................................................................................................. 4
LAPSEN JA NUOREN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN ......................................................................................... 6
Lapsilähtöiset työskentelymallit osallisuuden ja lapsen edun toteuttamiseksi ............................................ 6
Mahdollistetaan nuorten osallisuus lastensuojelussa................................................................................... 8
LAPSEN JA NUORTEN TARPEISTA LÄHTEVÄN PERHEHOIDON SUUNNITELMALLINEN KEHITTÄMINEN .......... 14
PRIDE-ohjelman malli perhehoidon kehittämiseksi .................................................................................... 14
SIJOITETTUJEN LASTEN JA NUORTEN ASEMAN VAHVISTAMINEN YHTEISKUNNASSA .................................... 17
OSAAMISEN VAHVISTAMINEN LASTENSUOJELUSSA ....................................................................................... 20
KEHITTÄMISPROJEKTIT .................................................................................................................................... 23
SISUKAS-projekti 2012–2016 ....................................................................................................................... 23
LÄHEMMÄS-projekti 2013–2016 ................................................................................................................. 26
PePPi-hanke 2012–2016 .............................................................................................................................. 28
TALOUS JA HALLINTO ...................................................................................................................................... 30
Yleishallinto ................................................................................................................................................. 30
Henkilöstöhallinto ....................................................................................................................................... 30
Talous .......................................................................................................................................................... 31
3
MISSIO
Pesäpuu ry on vuonna 1998 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena
on kehittää lastensuojelua ja sen perhehoitoa, vahvistaa siinä lapsen osallisuutta ja kuulluksi tulemista sekä
edistää lapsen terveyden, kehityksen ja hyvinvoinnin toteutumista.
Pesäpuun toiminta perustuu seuraaviin arvoihin:
Lapsi esiin lasta kuullen
Perhe (pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet) on lapselle tärkeä
Erilaisuus on rikkautta
Elämyksellisyys on tie oivalluksiin
Kokemukset ovat merkityksellisiä
Tasa-arvoinen yhteistyö on voimavara
VISIO
Pesäpuun visio strategiakaudelle 2014–2016 on: ”Kohdattu lapsi on osallinen omassa elämässään”. Vision
toteuttamiseen pyritään viiden strategisen tavoitteen avulla, joita ovat:
1.
2.
3.
4.
5.
Lapsen ja nuoren osallisuuden edistäminen lastensuojelussa
Lapsen ja nuoren tarpeista lähtevä perhehoidon suunnitelmallinen kehittäminen
Sijoitettujen lasten ja nuorten aseman vahvistaminen yhteiskunnassa
Osaamisen vahvistaminen lastensuojelussa
Pesäpuun talouden perustan vakauttaminen ja sitoutuneesta ja ammattitaitoisesta
henkilöstöstä huolehtiminen
YLEISTÄ
Toimintavuosi 2014 aloittaa Pesäpuussa uuden strategiakauden. Tavoitteenamme on edelleen vahvistaa
lasten ja nuorten osallisuutta lastensuojelussa. Työskentely lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi on jo
tuottanut rohkaisevia tuloksia. Tulevalla strategiakaudella haluamme syventää teemaa ja vahvistaa
toimintatapoja ja toimintakulttuuria, jotka mahdollistavat lasten ja nuorten osallisuuden. Uudessa visiossa
olemme nostaneet lapsen kohtaamisen keskeiseksi tekijäksi lapsen osallisuuden edistämisessä.
Toiminnassamme se näkyy muun muassa siinä, että entistä useammin haluamme kokemusasiantuntijat
mukaan kehittämis- ja vaikuttamistyöhömme. Kehitämme ja otamme käyttöön uusia koulutuksia, joiden
kautta toivomme aikuisten saavan rohkeutta ja lisää taitoja kohdata lapsi. Uuden rinnalla haluamme
säilyttää ja kehittää lapsilähtöisiä menetelmiä ja välineitä sekä lastensuojelun avohuoltoon että
sijaishuoltoon.
Vuonna 2014 pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu projekteissa. Kolme laajaa kehittämisprojektia
Sisukas (Sijoitettu lapsi koulussa), PePPi (Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa) ja
Lähemmäs-projekti (Läheisten osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa) jatkuvat edelleen.
Pesäpuun työn tavoitteena on lisätä lastensuojelun asiakkaina olevien lasten oikeuksien ja osallisuuden
toteutumista. Selviytyjät-ryhmä on tehnyt uraauurtavaa kehittämis- ja vaikuttamistyötä lasten ja nuorten
osallisuuden lisäämiseksi. Osallisuuden taidot ja valmiudet -projektin siirtyminen Ray:n kohdennetun
avustuksen piiriin mahdollistaa työmuodon vakiinnuttamisen ja juurruttamisen osaksi lastensuojelun
4
käytäntöjä niin, että kaikkien lastensuojelun asiakkaina olevien lasten osallisuus lisääntyy. Toiveena on
saada samalla työhön lisäresursseja sekä laajaan juurruttamistyöhön että työtapojen edelleen
kehittämiseen.
Lastensuojelulaki velvoittaa kuntia panostamaan nykyistä enemmän perhehoitoon. Lakimuutoksella
perhehoito on määritelty huostaan otettujen lasten ensisijaiseksi hoitomuodoksi. Sijaisvanhempien
ennakkovalmennus on pakollista ja sijaisvanhemmille tulee järjestää riittävästi tukimuotoja. Lakimuutokset
ovat näkyneet perhehoidon lisäämispyrkimyksinä kunnissa, ja niiden seurauksena PRIDEkouluttajakoulutuksen kysyntä lisääntyi heti lakimuutoksen jälkeen vuonna 2012. On kuitenkin nähtävissä
merkkejä siitä, että yksityiset toimijat ovat alkaneet kehittämään vaihtoehtoisia valmennusmenetelmiä ja
PRIDE-valmennus saa kilpailijoita. Pesäpuulla on niukasti resursseja PRIDE:n kehittämiseen, koska toiminta
ei
kuulu
RAY-avustuksen
piiriin.
Toimintavuonna
PRIDE-toimikunnassa
panostetaankin
projektisuunnitelman tekemiseen. Projektirahoituksella pyritään saamaan lisäresursseja perhehoidon
työtapojen ja -menetelmien kehittämiseen PRIDE-ohjelman mallin mukaisesti vastaamaan paremmin
tulevaisuuden tarpeisiin ja haasteisiin.
Vuonna 2013 lastensuojelun tilaa käsittelevä Sosiaali- ja terveysministeriön selvitystyöryhmä antoi
ehdotuksensa lastensuojelun kehittämiseksi ja myös lastensuojelun laatusuosituksista annettiin esitys.
Lastensuojelun valtakunnallista ohjausta ja kehittämistä pyritään tehostamaan valtiovallan toimesta.
Pesäpuu haluaa olla mukana kehittämistyössä ja tarjoaa kehittämiään työmalleja ja materiaaleja
lastensuojeluun.
Pesäpuussa on vuonna 2014 henkilökuntaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suurin osa
henkilökunnasta työskentele projekteissa. Projektirahoituksen määrä on kasvanut viime vuosina, kun taas
kohdennetun avustuksen piirissä olevaa henkilökuntaa on vähennetty. Vuorovaikutus ja vastavuoroisuus
projekteissa työskentelevien ja Pesäpuun perustyössä työskentelevien välillä on tärkeää, että kokonaisuus
säilyy selkeänä ja Pesäpuun perustehtävä kirkkaana. Tulevien vuosien haasteena on luoda sellainen
strategia, että osaavalle ja ammattitaitoiselle henkilökunnalle voidaan taata töitä. Ratkaisevia tulevat
olemaan vuodet 2015–2016, jolloin useat projektit päättyvät ja osa-aikaeläkkeellä olevat toiminnanjohtaja
ja kehittämispäällikkö jäävät eläkkeelle ja heidän tilalleen tulee palkata kokopäiväiset työntekijät.
Toimintavuoden keskeisimmät tapahtumat

Sisukas-, Lähemmäs-, ja PePPI-projektien etenemisen turvaaminen

Nuorten osallisuuden vahvistaminen yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla ja työn vakiinnuttaminen

Lasten osallisuuden edistäminen - Salapoliisikerhon työn kehittäminen

Lastensuojelun työntekijöiden osaamisen vahvistaminen - uudenlaisia valmiuksia kohdata lasta –
uusien koulutusten pilotointi

Arviointimenetelmien kehittäminen lastensuojeluun (Kuka minusta huolehtii? -koulutus)

Vastaaminen monimuotoistuvan perhehoidon tarpeisiin

Perhehoidon päivien toteuttaminen

Uusien projektihakemuksien valmistelu RAY:lle
5
LAPSEN JA NUOREN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN
Lapsilähtöiset työskentelymallit osallisuuden ja lapsen edun toteuttamiseksi
Lapsilähtöisen työotteen vahvistamiseksi lastensuojelussa tarvitaan edelleen lapsen kohtaamisen ja lapsen
kanssa työskentelyn arvopohdintaa, asenteisiin vaikuttamista ja koulutusta. Lisäksi tarvitaan konkreettisia
työmenetelmiä ja välineitä työskentelyn tueksi. Lapsilähtöisten koulutusten avulla levitetään tietoa
erilaisista keinoista ja menetelmistä, jotta lapsilähtöinen työskentely juurtuisi käytäntöön ja lapset tulisivat
kohdatuiksi lastensuojelussa. Eri-ikäisille lapsille ja nuorille kehitetään uusia toiminnallisia välineitä.
Välineiden ja toimintamallien käyttöön annetaan koulutusta.
Tavoite: Lapsilähtöinen työskentely on vakiintunut lastensuojeluun ja lapset on otettu
mukaan kaikkeen lastensuojelun kehittämistyöhön
Lapsilähtöinen työskentely lastensuojelussa -koulutus
Lapsilähtöinen työskentely lastensuojelussa -koulutusten avulla levitetään tietoa kehitetyistä
työmenetelmistä, jotka auttavat kohtamaan lapsen erilaisissa tilanteissa. Koulutusten avulla pyritään
vahvistamaan lapsilähtöistä työotetta lastensuojelussa.
Vuonna 2014 järjestetään kahdenpäivän tilauskoulutuksia kysynnän ja resurssien mukaan.
Välinekahvilat
Välinekahvilat ovat matalan kynnyksen paikkoja, joissa voi konkreettisesti harjoitella korttien ja muiden
välineiden käyttöä. Välinekahviloiden teemoina ovat pikkulasten kanssa työskentely, lapsen kohtaaminen,
nuorten kanssa työskentely ja elämäntarinatyöskentely.
Vuonna 2014 pidetään 6-8 Välinekahvilaa.
Sijoitettujen lasten vertaisryhmämalli
Pesäpuu on kehittänyt Sijoitettujen lasten/sijaisvanhempien vertaisryhmämallin ja juurruttanut sitä
järjestämällä ohjaajakoulutusta, ohjaamalla ryhmiä, kirjoittamalla aiheesta artikkeleita, pitämällä työpajoja
6
niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä tekemällä yhteistyötä muiden lasten vertaisryhmätoimijoiden
kanssa. Koulutuspalautteen mukaan sekä sijoitetut lapset että sijaisvanhemmat ovat kokeneet hyötyvänsä
vertaisryhmistä. Lasten vertaistukiryhmien juurtuminen Suomeen on kuitenkin kunnissa törmännyt
rakenteellisiin ongelmiin ja resurssipulaan.
Uudistettuun perhehoitajalakiin on kirjattu sijaisperheiden oikeus saada tukea. Sijoitettujen lasten ja
sijaisvanhempien vertaisryhmätoiminta on yksi keskeinen tukimuoto. Myös sijaisperheiden omat lapset
tarvitsevat tietoa ja vertaistukea.
Pesäpuussa halutaan kartoittaa sijoitettujen lasten ja sijaisperheiden omien lasten vertaistuen tarve:
millaisia vertaistuen muotoja on kehitetty ja on käytössä. Tarpeen on selvittää, onko lasten vertaistuelle
tilaa, ja minkälaisessa muodossa se saataisiin pysyväksi osaksi sijoitettujen lasten ja sijaisperheiden
tukipalettia.
Vuonna 2014 kirjoitetaan projektisuunnitelma ja haetaan RAY:ltä projektirahoitusta sijoitettujen lasten
ja sijaisperheiden biologisten lasten vertaistuen kehittämiseksi.
Sijaissisaruus, sijaisperheen biologisten lasten valmennus ja tuki
Jokaisella sijoitetulla lapsella ja nuorella on oikeus päästä hyvin valmennettuun ja tuettuun
sijaisperheeseen. Sijaisperheen omilla lapsilla on keskeinen rooli sijoituksen onnistumisessa. Siksi
laadukkaan sijaisvanhempien valmennuksen lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös perheen biologisten
lasten valmennukseen. He tarvitsevat valmennusta ja tukea siinä missä sijaisvanhemmatkin.
Pesäpuu ry on tuottanut materiaalin sijaisvanhemmuutta harkitsevien perheiden omille lapsille ja nuorille.
Sijaissisaruusoppaat on kehitetty yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa. Oppaat
on tarkoitettu oheismateriaaliksi Sijaissisarten ennakkovalmennukseen ja vertaisryhmiin. Oppaita voidaan
käyttää myös yksilötyöskentelyssä PRIDE-valmennuksen aikana tai sosiaalityöntekijän tapaamisissa.
Sijaissisarten huomioimisen tärkeys on tiedostettu jo aiemminkin, mutta lasten omia valmennuksia ei ole
juurikaan ollut ja sijaissisarten tuki on ollut vähäistä. Sijaissisarten huomioimisen ja tuen tärkeyttä on
pidettävä aktiivisesti esillä perhehoitoa kehitettäessä. Lapsilla tulee olla yhtäläinen oikeus omaan
valmennukseen kuin aikuisillakin.
Vuoden 2014 aikana pidetään kaksi kokemuksellista koulutusta tuleville lasten valmennusryhmien
ohjaajille. Lisäksi pidetään asiaa esillä erilaisissa puheenvuoroissa, seminaareissa ja artikkeleissa.
Koulutuksissa kouluttajaparina on kokemusasiantuntija eli sijaissisar. Jo kirjoitettujen oppaiden lisäksi
ryhdytään kirjoittamaan opasta/lisävihkoa lasten valmennuksesta ja yhteydestä aikuisten PRIDEvalmennukseen.
Lapset lastensuojelua tutkimassa – lasten oma Salapoliisikerho
Selviytyjät -tiimin toiminta sekä sen järjestämät nuoren foorumit ovat osoittaneet kuinka tärkeää lasten ja
nuorten osallisuuden vahvistaminen on. Näiden kokemusten innoittamana Pesäpuussa aloitettiin vuoden
2013 keväällä esi- ja alkuopetusikäisten lasten osallisuutta lastensuojelussa vahvistava hanke. Hanke oli
silloin osa Osallisuuden taidot ja valmiudet -projektia ja toteutettiin yhteistyössä Lapsiasiavaltuutetun
toimiston, Lastensuojelun Keskusliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL, SOS-lapsikylien, KeskiSuomen sijaishuoltoyksikön ja Mehiläisen kanssa.
7
Lasten omassa Salapoliisikerhossa tavoitteena on kuulla lasten omia ajatuksia sijaishuollon arjesta ja
asioista, joista turvallinen arki lasten mielestä koostuu. Lisäksi tavoitteena on tuottaa lasten näkemyksistä
materiaalia, joka on hyödynnettävissä lastensuojelutyössä sekä mallintaa työskentelyä.
Salapoliisikerhossa lastensuojeluun liittyviä asioita käsitellään lapsille ominaisin menetelmin, kuten leikin,
toiminnallisten harjoitusten ja tutkimisen avulla. Kerholla on oma maskotti, Salapoliisi-Mäyrä, joka ei lasten
tapaan voi asua omien vanhempiensa luona.
Hankkeella on kolmentasoisia vaikutuksia:
1. Lapsi-/asiakastaso: Lapsi hyötyy päästessään vertais- ja kehittäjäryhmään, jossa tutkitaan
lastensuojelua. Hän saa tietoa asioista, jotka voivat auttaa ymmärtämään myös omaan elämään
liittyviä asioita. Projektin loppuvaiheessa tuotettava lasten oma lastensuojelun käsikirja tavoittaa
useita satoja lapsia antaen tietoa ja rohkaisten heitä.
2. Työntekijätaso: Antaa työntekijöille/aikuisille valmiuksia ymmärtää syvemmin alle 10-vuotiaiden
kokemusmaailmaa. Lasten käsikirjan ohessa toimitetaan myös opas aikuisille (työntekijöille ja
läheisille), joka toimii välineenä lasten kokemusten käsittelyyn ja työskentelyyn sijoitettujen lasten
kehittämisryhmissä.
3. Yhteiskunnallinen taso: Lapsilta saatava tieto levitetään valtakunnallisesti: saatetaan päättäjien
tietoisuuteen valtakunnallisten seminaarien, tapahtumien, koulutusten ja artikkeleiden kautta.
Vuonna 2014 Pesäpuu vahvistaa esi- ja alakouluikäisten lasten osallisuutta lastensuojelun
kehittämistyössä järjestämällä kaksi valtakunnallista lasten foorumia/ryhmää. Lasten näkemyksistä
raportoidaan artikkeleissa ja eri puheenvuoroissa. Tietoa kerätään vuonna 2015 tuotettavaa materiaalia
varten.
Mahdollistetaan nuorten osallisuus lastensuojelussa
OSALLISUUDEN TAIDOT JA VALMIUDET - lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa -projekti
on löytänyt paikkansa ja vakiinnuttanut toimintansa kansallisessa ja kansainvälisessä lastensuojelun
kehittämistyössä. Projektin ytimessä on Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi, jonka jäsenet ovat 16–27-vuotiaita
sijaishuollon asiakkaita tai asiakkaana olleita nuoria. Yli viiden vuoden ajan toiminut Selviytyjät-tiimi on tänä
päivänä laajasti huomioitu ja osallisena suomalaisessa nuorten hyvinvointia ja syrjäytymistä koskevassa
keskustelussa. Tiimi vastaanotti Ray:n Vaikuttavaa-tunnustuksen keväällä 2013, jonka jälkeen projekti
siirtyy Raha-automaattiyhdistyksen kohdennetun avustuksen piiriin.
Tavoite: Sijaishuollon asiakkaina olevat tai olleet nuoret otetaan mukaan
lastensuojeluprosesseihin yksilöinä, yhteisön jäseninä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina.
8
Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi
Selviytyjät-tiimi kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa, tämän lisäksi ryhmä on mukana erilaisissa
lastensuojeluun liittyvissä paikallisissa ja valtakunnallisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa. Tiimin vetäjinä
toimivat Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö ja psykologi Johanna Barkman ja Mehiläisen lastensuojeluyksikön
johtaja Marko Nikkanen. Mehiläinen panostaa Selviytyjien toimintaan kustantamalla Nikkasen
matkakorvauksen ja työajan kuukausittaisissa tiimitapaamisissa sekä koulutus-, mentorointi- ja
vaikuttamistilaisuuksissa.
Selviytyjät-tiimin aloittaessa toimintansa vuonna 2008 siihen kuului 10 nuorta naista. Tiimiä on avattu
uusille nuorille kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla vuoden 2009 lopussa mukaan tuli kaksi nuorta miestä
ja miespuolinen vetäjä. Vuotta myöhemmin tiimiä avattiin toisen kerran ja silloin ryhmään liittyi viisi uutta
jäsentä, tämä tapahtui ensimmäisen nuoret nuorille sijaishuollonfoorumin yhteydessä. Tämän jälkeen tiimi
on kutsunut ja tulee kutsumaan uusia nuoria mukaan, havaittuaan heissä sekä kykyä että tahtoa
kehittämistyötä kohtaan. Kuukausitapaamisilla tiimi läpikäy kokemuksiaan ja erilaisia tapahtumia pohtien
yhdessä niiden herättämiä tunteita ja ajatuksia. Tapaamisten välillä käydään keskustelua suljetussa
Facebook-ryhmässä.
Tiimillä on yksi kokopäiväinen ja kaksi osa-aikaista työntekijää, tämän lisäksi nuoria palkataan
projektiluontoisesti erilaisiin tehtäviin. Työntekijät tapaavat säännöllisin väliajoin, sillä osa nuorista
työskentelee kotoa käsin.
Selviytyjät-tiimin taustalla toimii ideointiryhmä, jonka jäsenet edustavat yhteistyökumppaneita kuten
Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta ja lapsiasiavaltuutetun toimistoa. Selviytyjät toimivat kiinteässä
yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa sekä Pesäpuun perustyötä tekevän että projektihenkilöstön kanssa.
Vuonna 2014 Selviytyjät-tiimi jatkaa toimintaansa kuukausittaisissa tapaamisissa ja toiminnastaan
julkisessa Facebook-yhteisössä. Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin nuorista pidetään hyvää huolta
säännöllisesti pidettävien tapaamisten ja työntekijätiimipalaverien yhteydessä. Selviytyjät-tiimi saa
tukea ja vahvistusta toiminnalleen ideointiryhmän panostuksesta. Mehiläinen jatkaa tärkeänä
yhteistyökumppanina.
Osallisuuden ja osaamisen vahvistaminen
Vuonna 2014 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin toiminnan ytimessä on kaksi yhteen nivoutuvaa teemaa:
lasten ja nuorten osallisuus palveluiden kehittämisessä ja työntekijöiden kouluttaminen lasten ja nuorten
kohtaamiseen.
Palveluiden toimintatapojen kehittämisessä olennaista on käyttäjien/asiakkaiden antama palaute siitä,
millaisia osaamisalueita pitää vahvistaa, millaisia ongelmia ennaltaehkäistä ja millaisissa asioissa tarvitaan
tukea sekä apua. Osallisuus edellyttää vuorovaikutusta niin asiakkaiden, palveluiden tarjoajien kuin myös
päättäjien kesken. Lastensuojelun asiakkaiden muodostamat kokemusasiantuntijaryhmät ovat yksi uusi
työtapa, jolla on mahdollista kehittää palveluita ja vahvistaa nuorten asiakkaiden hyvinvointia. Toimiakseen
hyvin ryhmät tarvitsevat tuekseen osaavia aikuisia.
9
Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän loppuraportissa (2013:
19) ehdotetaan lakiin lisättäväksi säännös lastensuojelun kokemusasiantuntijaryhmien perustamisesta ja
toiminnasta. Uudistus on noussut kritiikistä, jonka mukaan asiakkaan ääni kuuluu huonosti palvelujen
arvioinnissa ja kehittämisessä. Jotta tämä mahdollistuisi, työntekijät tarvitsevat opastusta, valmiuksia ja
taitoja nuorten kokemusasiantuntijoiden tasa-arvoiseen kohtaamiseen.
Selviytyjät-tiimi on työskennellyt satojen nuorten kanssa Suomessa ja ulkomailla Nuorten foorumeissa ja
lapsiasiavaltuutetun sijaishuollon kiertueella. Tiimin nuoren sanoin: ”Nuorten jäsentyneisiin ajatuksiin
vaikuttavat tukena toimineet tahot ja heidän arvonsa ja asenteensa; kun nuorelle annetaan tila, heilläkin
voi olla sanottavaa.” (Valoa näkyvissä – Selviytyjät 5 vuotta seminaari. 20.5.2013. Helsinki.)
Nuoret kokemusasiantuntijat ovat voimaantuneet Selviytyjät-tiimin toiminnan myötä omassa elämässään,
heille on muun muassa kehittynyt halua ja valmiuksia vaikuttaa yhteiskunnallisella tasolla.
Vaikuttamistoiminnassaan he hyödyntävät omaa ja muiden nuorten tuottamaa kokemustietoa.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen edellyttää kuitenkin sitä, että omia kokemuksia on ollut mahdollista
läpikäydä turvallisessa vertaisryhmässä ja yhdessä osaavien aikuisten kanssa. Kokemusasiantuntijaryhmiä
vetääkseen työntekijät tarvitsevat osaamisensa päivittämistä ja pohdintaa omien eettisten kysymysten,
arvojen ja asenteiden suhteen. Ilman aikuisten sitoutumista osallisuuteen ei todellinen lasten ja nuorten
mukana oleminen, kuulluksi tuleminen ja vaikuttaminen ole mahdollista. Kiinnittyminen yhteiskuntaan on
nuorelle haastavampaa, jos hän kokee jäävänsä yksin, yhteisöjen ulkopuolelle. Kuulluksi tuleminen ja
vakavasti ottaminen on arvonannon perusta.
Vuoden 2013 aikana aloitetut kuntien, yhteisöjen ja hankkeiden työntekijöiden mentorointi jatkuu
edelleen. Tiimi mentoroi työntekijöitä alueellisten kokemusasiantuntijaryhmien perustamisessa,
käynnistämisessä ja alkuun pääsemisessä.
SOS-lapsikylien osallisuuskiertueella 2013–2014 tiimi työskentelee jokaisessa seitsemässä SOS lapsikylässä ollen mukana järjestämässä ”Koko elämä mukana”-osallisuusfoorumeja, joissa yhdessä
aikuisten ja nuorten kanssa tutkitaan osallisuuden periaatteita ja osallisuutta tukevia toimintatapoja.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on kutsunut Selviytyjät-tiimin yhteistyökumppanikseen sijaishuollon
aikuisille (työntekijöille) suunnattuun Uskomme Sinuun – Usko Sinäkin -kuulemis- ja
vaikuttamiskiertueelle 2014. Muut kumppanit ovat Lastensuojelun keskusliitto, lapsiasiavaltuutetun
toimisto, Kuntaliitto ja Lastensuojelun osaamiskeskukset.
Yhteistyö valtion eri toimijoiden kanssa jatkuu myös vuodelle 2014. Eduskunnan oikeusasiamiehen
kanssa yhteistyö liittyy lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn valvonnan laadun vahvistamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tehdään yhteistyötä liittyen lasten ja nuorten osallisuuteen
lastensuojelussa.
Selviytyjät-tiimin kokemuksista kootaan työntekijöille tieto-, työväline- ja koulutuspaketti: ”Osallisuus on
sekä asenne että tunne – kohti nuorten kokemusasiantuntijuutta.” Opas kootaan vuoden 2014 aikana.
Oppaassa hyödynnetään Osallisuuden taidot ja valmiudet -projektin aikana hankittua kokemusta, jonka
ytimessä on kohtaaminen ja yhteistyö. Opasta voidaan käyttää laajasti paikallisella ja yhteiskunnallisella
tasolla.
10
Nuorten foorumit
Selviytyjät-tiimi on kehittänyt nuorilta nuorille suunnatun foorumimallin, joka toimii sekä vertaistukena että
vaikuttamisen välineenä. Foorumeja järjestetään vuosittain eri puolella Suomea ja ne toimivat sekä
yksilöllisellä, yhteisöllisellä kuin myös yhteiskunnallisella tasolla.
Foorumeiden ideana on ottaa nuoret aktiivisesti mukaan kehittämään lastensuojelun käytäntöjä. Päivän
työskentely tarjoaa tilan oman elämän ja arjen tapahtumien jakamiselle, joista Selviytyjät-tiimi kiteyttää
viestit eteenpäin lastensuojelun työntekijöiden ja päättäjien tietoon.
Foorumeiden tavoitteena on kuulla sijoitettujen nuorten tarinoita ja viedä niitä eteenpäin valtakunnalliseen
kehittämistyöhön. Foorumeissa ovat esillä nuorille tärkeät asiat heidän itsensä esiin nostamina. Näistä
sadoista äänistä koostuu Selviytyjien yhteiskunnallisen vaikuttamistyön ydin. Voimme todeta, että
toimintamme koskettaa paikallisia nuoria, joiden tarinat ulottuvat valtakunnalliselle ja kansainväliselle
tasolle.
Valtakunnallisia foorumeita on järjestetty yhteistyössä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa, joista
tärkeimpiä ovat Lastensuojelun Keskusliitto, Sinut ry, Helsingin kaupungin Nuoret kehittäjät,
Lapsiasiavaltuutettu ja kaupungit.
Vuonna 2014 järjestetään Nuorten foorumeita sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla.
Innostamme ja rohkaisemme paikallisten vertais- ja kehittäjäryhmien perustamiseen. Nuorten foorumiin
osallistuminen on sytyttänyt useissa nuorissa kehittämistyön kipinän, ja he haluaisivat kanavan omien
kokemusten välittämiseen ja siten osallistua lastensuojelun kehittämistyöhön.
Julkaistaan ”ISÄMME-kirja. Nuorten isätarinoita”, joka noussee yleisesti tunnustetuksi merkittäväksi
puheenvuoroksi lastensuojelussa. Isät ja isätarinat ovat kovin harvoin esillä sijoitettujen nuorten
tarinoissa. Usein isätarinat nousevat esiin silloin kun on jo liian myöhäistä jakaa tuntemuksia oman isän
kanssa. Selviytyjät-tiimi haastaa nuoret kirjoittamaan isätarinoita, jotka ansaitsevat tulla kuulluksi,
vaikka tarinaa ei olisikaan enää mahdollista kertoa omalle isälle.
Tarinakirjan tavoitteena on avata isäkeskustelua lastensuojelussa. Isät ovat usein näkymättömiä, mutta
silti merkityksellisiä sekä hyvässä että pahassa. Tavoitteena on myös, että isät tulevat kosketetuksi ja
mahdollisesti muuttavat asennettaan ja toimintaansa suhteessa sijoitettuun nuoreen. Tarinalla voi olla
lähtemätön vaikutus johonkin isään jossain.
Valtakunnallinen vaikuttamistyö
Valtakunnallinen ja tulevaisuuteen painottuva kehittämistyö on Selviytyjien toiminnan ytimessä. Useat
tiimin esiin nostamat teemat ja toimintatavat ovat olleet esillä suomalaisessa lastensuojelukeskustelussa
sekä kehittämistyössä ensimmäistä kertaa. Voidaankin todeta, että nuoret kokemusasiantuntijat yhdessä
vetäjiensä kanssa ovat kulkeneet kaksi askelta edellä lastensuojelun valtakunnallisessa kehittämistyössä.
Vuonna 2014 nuorten ottaminen mukaan kehittämistyöhön kuuluu osaksi valtakunnallista ja paikallista
lastensuojelua. Ymmärretään, että laadukkaassa lastensuojelutyössä nivoutuu yhteen kokemus,
tietotaito ja tutkimus. Tietoisuus osallisuus- ja vertaistoiminnasta yhtenä lastensuojelun merkittävänä
osa-alueena kasvaa.
11
Selviytyjät-tiimi kokoaa yhteen paikalliset kehittäjäryhmät ja kutsuu yhteiseen valtakunnalliseen
foorumiin myös aikuisia: päättäjiä, kehittäjiä, tutkijoita ja virkamiehiä. Valtakunnallisen nuorista ja
aikuisista koostuvan Kehittäjäverkostofoorumin tavoitteena on luoda yhteistä ymmärrystä
lastensuojelun pulmakohdista.
Selviytyjät-tiimi
jatkaa
vaikuttamistyötään
erilaisissa
valtakunnallisissa
lastensuojeluseminaareissa sekä aktiivisina osallistujina että luennoitsijoina.
ja
paikallisissa
Selviytyjät-tiimin toiminta on ollut ja tulee jatkossakin olemaan näkyvästi esillä kansallisessa
lastensuojelukeskustelussa. Tiedottaminen on yksi tiimin toimintojen jalkauttamisen osa-alue ja tulevan
vuoden keskeisistä toimenpiteistä tiedotetaan omien ja yhteistyökumppaneiden tiedotuskanavien
kautta. Syksyllä 2013 avattu julkinen Facebook-yhteisö otetaan täysipainoisesti käyttöön
tiedottamiskanavana.
Kansainvälinen toiminta
Kansainvälisesti katsottuna Selviytyjät-tiimin harjoittama vaikuttamis-, vertais- ja osallisuustoiminta on
todettu Euroopan komission tasolla saakka hyväksi ja toimivaksi käytännöksi. Kehittämistyön ytimessä
olevat lasten ja nuorten hyvät ja huonot kokemukset ovat Euroopan ja maailmanlaajuisesti hyvin
samankaltaisia. Selviytyjät-tiimi on todettu luotettavaksi ja laadukkaaksi yhteistyökumppaniksi
kansainvälisessä kehittämistyössä. Hyötyjinä yhteistyössä ovat olleet Selviytyjät-tiimin jäsenet, tiimin
kohtaamat nuoret sekä kansalliset ja kansainväliset kumppanit verkostoineen. Selviytyjät-tiimi ja
suomalainen lastensuojelun kehittämistyö on arvostettu ja tunnustettu osaamisalue kansainvälisesti.
Toiminta tarjoaa positiivisia mielikuvia suomalaisuudesta ja suomalaisesta osaamisesta.
Kansainvälisen toiminnan ytimessä on vastavuoroisuus. Tiimin jäsenet yksilötasolla ja tiimi kokonaisuutena
saa kansainvälisestä toiminnasta voimavaroja henkilökohtaiseen työhön ja tiimin toimintaan. Koska
kansainväliset tilaisuudet liittyvät hyviin käytäntöihin ja kehittämistyöhön, Selviytyjät-tiimi jatkaa näissä
tilaisuuksissa omien teesiensä jakamista, joka on vientityötä parhaimmillaan.
Vuonna 2014 Selviytyjät-tiimi on aktiivisesti mukana eurooppalaisen sijoitettujen nuorten verkoston
Power4youth:in toiminnassa. Power4youth-verkosto ja verkostoon kuuluvat yksittäiset tiimit ovat
valtava resurssi, voimavara, vertaistuki ja tietokanta Selviytyjät-tiimille ja päinvastoin. Power4youth on
Euroopan laajuisesti merkittävin sijoitettujen nuorten verkosto.
Selviytyjät-tiimi tekee aktiivista yhteistyötä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Monissa maissa
Selviytyjät-tiimin kaltainen toiminta hakee vielä muotoaan. Olemme avoimia yhteistyökutsuihin, joita
kansainvälisestä verkostosta nousee.
Osana kansainvälistä toimintaa Selviytyjät-tiimi tulee kartoittamaan rooliaan kansainvälisen
sijaishuoltojärjestön IFCO:n toiminnassa sekä vuonna 2014 järjestettävillä pohjoismaisilla
lastensuojelupäivillä.
Selviytyjät-tiimi saattaa loppuun jo vireillä olevat kansainväliset hankkeensa, joista muun muassa
Sosiaali- ja terveysministeriön, Opetusministeriön ja Ulkoministeriön järjestämän huipputason Suomi–
Venäjä-lastensuojeluseminaarin seurauksia on tätä kirjoitettaessa vaikea arvioida.
12
Toimiva lastensuojelu -työryhmän loppuraportista on tulossa englanninkielinen versio. Raportissa
korostuu osallisuusteema, osallistutaan siitä nousevaan keskusteluun.
Arviointi
Arvioinnin kannalta on tärkeää miettiä, mikä on toiminnan kehittämisen kannalta tärkeää, ovatko nykyiset
toimintamuodot hyviä ja toimivia, vai kaipaavatko ne muutoksia.
Nuorten foorumeissa kerättyä palauteaineistoa käytetään toiminnan arvioimiseen. Perustettujen
kokemusasiantuntijaryhmien palaute omasta toiminnasta on ensiarvoisen tärkeää, sillä tietoa tarvitaan
siitä, miten työtekijät ja vapaaehtoisina toimivat nuoret kokemusasiantuntijat kokevat toiminnan, mitä he
kaipaavat tuekseen ja toiminnan ylläpitämiseen. Millaista myös näkymätöntä työtä tehdään ryhmässä? Tätä
palautetta kerätään muutaman kerran vuodessa helposti täytettävällä kyselylomakkeella.
Jo kehitettyjä tuotteita ja työvälineitä käytetään nuorten foorumeissa ja muissa tapahtumissa ja kerätään
niistä arvioita. Saatuja arvioita käytetään tuotteiden edelleen kehittämiseen.
Yhteistyötahojen kanssa arvioidaan jatkuvasti toimintaa ja kartoitetaan samalla myös uusia kumppaneita.
Tärkeää on pitää yllä kysymystä: millaista toimintaa ja tukea sijoitetut nuoret saavat, tarvitsevat ja ovat
halukkaita vastaanottamaan? Jatketaan edelleen vastausten keräämistä näihin kysymyksiin.
13
LAPSEN JA NUORTEN TARPEISTA LÄHTEVÄN
PERHEHOIDON SUUNNITELMALLINEN KEHITTÄMINEN
PRIDE-ohjelman malli perhehoidon kehittämiseksi
PRIDE-ohjelma on 14-vaiheinen perhehoidon kehittämisen malli, jossa paneudutaan prosessin eri vaiheisiin
päämääristä ja arvoista aina sijaisvanhempien valmennukseen ja tukeen saakka. PRIDE-ohjelmalle on
tunnusomaista lapsen tarpeista lähtevä lähestymistapa, suunnitelmallisuus ja selkeät rakenteet.
Tavoite: Lastensuojelukentällä on tiedostettu, että perhehoidon kehittäminen PRIDEohjelman mallin mukaan tuottaa hyvää perhehoitoa ja että perhehoidon toimijat tuntevat
PRIDE-ohjelman 14 vaihetta ja pystyvät hyödyntämään sitä kehittämistyössään.
Perhehoidon kehittämiskoulutus
Pesäpuu ry:n vuonna 2012 julkaisema kirja Kukaan ei pärjää yksin esittelee PRIDE-ohjelman 14-vaihetta
käytännönläheisesti. Pesäpuu tarjoaa alueellisesti perhehoidon toimijoille, erityisesti lastensuojelun
sosiaalityöntekijöille 1-2 päivän perhehoidon kehittämiskoulutusta, jossa hyödynnetään vuonna 2012
julkaistun kirjan aineistoa.
Vuonna 2014 perhehoidon kehittämiskoulutusta järjestetään kysynnän mukaan. Perhehoidon
toimijoiden tavoitteiden, arvojen ja toimintamallien yhtenäistyessä ja roolien selkiintyessä sijoitettujen
lasten tarpeet tulevat entistä paremmin huomioonotetuiksi toimintatavoissa.
PRIDE-valmennus
Pesäpuun tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitseville järjestetyn
PRIDE-ennakkovalmennuksen laatua. PRIDE-ennakkovalmennus on perhehoitajalain edellytykset täyttävä
prosessinomainen valmennus, joka sisältää arviointimenetelmän ja kirjallisen arvioinnin. PRIDE-kouluttajien
kouluttaminen ja täydennyskoulutuksesta huolehtiminen sekä valmennusmateriaalin ajan tasalla pitäminen
ovat laadun säilyttämisen ja edelleen kehittämisen kannalta keskeisiä tekijöitä.
PRIDE-kouluttajan opas sekä osallistujan opas on päivitetty vuoden 2013 aikana. PRIDEkouluttajakoulutukset toteutuvat vuonna 2014 kokonaisuudessaan hyödyntäen uutta materiaalia. myös
14
Toimintavuoden aikanasaatetaan päätökseen materiaalin käännöstyö ruotsiksi. Ruotsinkielisen materiaalin
valmistuttua myös ruotsinkielisten on mahdollista saada ennakkovalmennus omalla äidinkielellään.
PRIDE-kouluttajien täydennyskoulutuksen ja uudistetun materiaalin
järjestetään keväällä 2014 työnohjauksellinen seminaaripäivä.
PRIDE-kouluttajilta ja koulutukseen
seurantatiedon saamiseksi.
osallistuneilta
kerätään
käyttöönoton
edelleen
turvaamiseksi
kokemustietoa
jatkuvan
PRIDE-valmennuksen kehittämiseen liittyy myös meneillään oleva ammatillinen lisensiaattityö, jossa PRIDEvalmennukseen vuosina 2010 ja 2011 osallistuneilta kysytään, kuinka he ovat kokeneet arvioinnin
onnistuneen ennakkovalmennuksen aikana. Tutkimuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2015.
Vuonna 2014 Pesäpuu vastaa koulutuskysyntään järjestämällä kaksi kouluttajakoulutusta ja PRIDEkouluttajat ottavat vuoden 2014 aikana uudistetun materiaalin käyttöön.
Täydennyskoulutuksena järjestetään PRIDE-kouluttajille työnohjauksellinen seminaaripäivä, jonka lisäksi
valtakunnalliset perhehoidon päivät ovat myös kouluttajien täydennyskoulutusta.
Käännetään ruotsinkelisille sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitseville perheille PRIDEvalmennusmateriaali omalle äidinkielelleen. Sijaisperheen löytäminen ruotsinkielisille sijoitusta
tarvitseville lapsille helpottuu.
PRIDE-toimikunta
Pesäpuun vuosikokouksen asettama PRIDE-toimikunta jatkaa työtään turvatakseen PRIDE-ohjelman laadun
säilymisen ja voidakseen tarjota perhehoidon toimijoille toimintamallin, jonka avulla perhehoidon
kokonaisuutta voidaan kehittää. Toimikunnassa edustettuina olevat 3 järjestöä, Pelastakaa Lapset ry,
Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry, pyrkivät yhteistoiminnallaan vahvistamaan PRIDE-ohjelman mukaisen
perhehoidon 14-vaiheisen kokonaisuuden kehittämisen pohjalta tehtävää kehittämistyötä kunnissa.
Pesäpuulla on käytössään niukalti resursseja perhehoidon kehittämiseen yksin. Toimikunta valmistelee
järjestöjen yhteistyönä hankehakemusta lisäresurssien saamiseksi kehittämistyöhön.
Vuonna 2014 PRIDE-toimikunta valmistelee Ray:lle hankehakemuksen, jossa tavoitteen on kehittää ja
syventää perhehoitoa PRIDE-ohjelman mallin pohjalta..
Sukulaissijaisvanhempien ja lähiverkoston valmennus
Läheisverkoston sijoituksissakin lapselle on mahdollistettava pääsy valmennettuun perheeseen ja
perhehoitajalle mahdollisuus saada valmennusta. Laadukas valmennusmateriaali perheiden
yksilökohtaisessa valmennuksessa sekä perheitä valmentavien osaamisen turvaaminen ovat kulmakivi
onnistuneisiin läheisverkostosijoituksiin.
Vuoden 2014 aikana päivitetään koulutusmateriaali vastaamaan ajantasaisesti työntekijöiden tarpeisiin.
Kehittämistyössä pohjana on saatu palautetieto.
Sukulaissijaisvanhempien valmennukseen kehitetyn perhekohtaisen työskentelymallin käyttöä
ennakkovalmennuksessa tuetaan järjestämällä kaksipäiväisiä koulutuksia tarpeen mukaisesti. Koulutuksista
kerätään edelleen systemaattisesti palautetta.
15
Vuonna 2014 järjestetään vähintään kaksi koulutusta sukulaissijaisvanhemmuuden perhekohtaisesta
työskentelymallista. Kaksipäiväisen koulutuksen rakennetta ja käytettävää materiaalia päivitetään.
Kehittämis-, juurruttamis- ja vaikuttamistyöllä luodaan sukulaissijaisvanhemmille yhdenvertainen asema
lastensuojelun perhehoidossa.
Nuorten perhehoito
Pesäpuu ry:ssä valmistunut Nuoren sijaisvanhemmaksi -PRIDE-täydennyskoulutus mahdollistaa nuoren
pääsyn valmennettuun perheeseen. Valmennusmallia kehitettäessä nousi tarve kartoittaa tukitoimien
laajuudet, mallit ja vaikutukset nuorten perhehoidon onnistumiseksi. Tukitoimia kartoittaessa kuullaan sekä
nuorten että sijaisvanhempien näkökulmia siitä, millaisia tukimuotoja on tarjolla, mitä he saavat ja ovat
valmiita vastaamaan. Miten tuki kohtaisi paremmin tarpeet?
Vuonna 2014 Nuoren sijaisvanhemmaksi -PRIDE-täydennyskoulutusta juurrutetaan PRIDE-kouluttajille.
Nuorten ja heidän sijaisvanhempiensa tukimuotoja kartoitetaan.
Monimuotoistuva perhehoito
Pesäpuu pyrkii vastaamaan monimuotoistuvan perhehoidon haasteisiin PRIDE-valmennuksella. Sen
toteuttamiseksi Pesäpuu tekee yhteistyötä muiden perhehoidon toimijoiden kanssa tavoitteena kehittää
työmuotoja ja -välineitä perhehoidon monimuotoistuviin haasteisiin. Perhehoidon toimijoiden kanssa on
vuosien aikana kehittynyt työnjako, jossa Pesäpuu vastaa perusennakkovalmennuksesta ja
ennakkovalmennuksen kouluttajien koulutuksesta. Ennakkovalmennus on yhteinen kaikille sijaisperheiksi
aikoville. Perhehoitoliitto vastaa kehitysvammaisten lasten perheiden ja Pelastakaa Lapset ry lyhytaikaisen
perhehoidon perheiden lisävalmennuksesta. Monikulttuuristen perheiden lisävalmennus on kehitetty
järjestöjen yhteisessä projektissa, mutta sen toteuttamisesta vastaa Pesäpuu. Myös nuorten perhehoito on
Pesäpuun vastuualuetta. PRIDE-ennakkovalmennuksen materiaalia täydentävät lisäosiot, jotka noudattavat
PRIDE-materiaalin logiikkaa ja ulkoasua.
Tavoitteena on, että myös vuonna 2014 mahdollisimman monella perhehoitoa tarvitsevalla lapsella on
mahdollisuus päästä valmennettuun perheeseen, joka on saanut lapsen tarpeita vastaavan perus- ja
lisävalmennuksen.
Perhehoidon päivät
Valtakunnalliset perhehoidon päivät järjestetään yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa. Päivien sisällön
suunnitteluun osallistuvat myös Pelastakaa Lapset ry ja SOS-lapsikyläyhdistys ry. Päivien tavoitteena on
koota yhteen perhehoidon toimijoita, lisätä eri ryhmien välistä yhteistyötä ja tarjota tukea
sijaisvanhemmille ja muille alan toimijoille.
Vuonna 2014 järjestetään järjestyksessään kuudennet valtakunnalliset perhehoidon päivät 12.–13.11.
yhdessä Perhehoitoliiton kanssa. Päivien teemana on Kasvokkain kohdakkain – lapsi ja aikuiset yhdessä.
16
SIJOITETTUJEN LASTEN JA NUORTEN ASEMAN
VAHVISTAMINEN YHTEISKUNNASSA
Pesäpuu vaikuttaa lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja perheiden aseman paranemiseen yksilön,
yhteisön ja yhteiskunnan tasolla. Se tapahtuu vahvistamalla lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja
nuorten osallistumismahdollisuuksia, kehittämällä lapsilähtöisiä työmenetelmiä ja -välineitä sekä
vaikuttamalla sekä yksin että yhteistyössä muiden alan järjestöjen kanssa lastensuojelun
toimintaedellytysten vahvistumiseen, esimerkiksi lainsäädännön muutoksiin. Pesäpuu käyttää entistä
enemmän vaikuttamistyönsä välineenä asiakkailta kerättyä kokemustietoa.
Perhehoidon toimintaedellytysten parantaminen ja valtakunnallinen lastensuojelun kehittämistyö
Perhehoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi ja perhehoitajalain uudistusten käyttöön saamiseksi
tarvitaan kolmen järjestön (Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry) säännöllistä yhteistyötä,
joka edesauttaa yhteisten tiedotteiden ja kannanottojen laatimista ja julkaisemista.
Vuonna 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama lastensuojelun selvitystyöryhmä jätti
loppuraporttinsa ja annettiin esitys lastensuojelun laatusuosituksiksi. Perhehoitajalain uudistuksen loppuun
saattaminen perhehoidon toimintaohjelman valmistumisen osalta on kesken edelleen. Pesäpuu on
yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa vaatimassa ja edesauttamassa uudistusten loppuun viemistä.
Pelastakaa Lapset ry:n, Perhehoitoliiton ja Pesäpuun yhteinen projektihakemus, Vapaaehtoiset
voimavarana sijaisperheiden tukemisessa, sai RAY:n projektirahoituksen vuosille 2012–2016 (PePPi-hanke).
Projekti antaa lisäresursseja vahvistaa järjestöjen yhteistyötä ja tehdä tehokkaammin vaikuttamistyötä
lapsen aseman parantamiseksi ja perhehoidon laadun lisäämiseksi.
Vuonna 2014 osallistutaan aktiivisesti PePPi-hankkeeseen ja muuhun yhteiskunnalliseen kehittämis- ja
vaikuttamistyöhön yhteistyössä alan muiden järjestöjen kanssa.
Tiedotus ja vaikuttaminen
Pesäpuun tiedottamisen pääkanavia ovat Pesäpuun lehti, yhdistyksen Internet-sivut (www.pesapuu.fi),
sähköinen uutiskirje sekä sosiaalinen media. Pesäpuun lehti on maksuton ja se ilmestyy 2-3 kertaa
vuodessa noin 1300 kappaleen painoksena. Lehden toimittamisesta ja kirjoituksista vastaavat pääasiassa
työntekijät. Tavoitteena on lisätä käyttäjien kirjoituksia omista kokemuksistaan. Lasten ja nuorten oman
äänen tulee kuulua myös Pesäpuun lehden kautta.
17
Selviytyjät-tiimin nuoret tuovat lastensuojelun vaikuttamiseen ja kehittämiseen kokemusasiantuntijoiden
panoksen. Pesäpuu tukee nuoria heidän vaikuttamistyössään ja varmistaa, että he saavat osakseen
eettisesti kestävää kohtelua. Tehdään aktiivisesti tunnetuksi nuorten suosituksia lastensuojelun
sijaishuollon laadun kehittämiseksi (”Suojele unelmia, vaali toivoa”). Salapoliisikerho jatkaa toimintaansa ja
tuo esille erityisesti pienempien lasten näkemyksiä ja kokemuksia lastensuojelusta.
Yhdistyksen Internet-sivuja uudistetaan ja päivitetään säännöllisesti. Uutisointia ja tiedotusta lisätään ja
nopeutetaan toimittamalla sähköistä uutiskirjettä. Yhdistyksen Facebook-statusta päivitetään säännöllisesti
ja sitä käytetään myös tiedostus- ja markkinointikanavana.
Uudet julkaisut tarjoavat mahdollisuuden tiedottaa lastensuojelun ja perhehoidon tärkeistä kysymyksistä.
Kehitetyistä työmenetelmistä, niistä saadusta palautteesta ja uusista materiaaleista kirjoitetaan
artikkeleita, joita tarjotaan alan julkaisuihin.
Pesäpuu on hakenut Paikka auki -avustusohjelmasta resursseja kahden nuoren palkkaamiseen. Mikäli
resursseja saadaan, palkataan nuori, jolla on media-alan tai vastaavaa ammattitaitoa. Tavoitteena on
kehittää Pesäpuun tiedotustoimintaa nykyaikaisempaan ja informatiivisempaan suuntaan.
Vuonna 2014 Pesäpuun lehti ilmestyy vähintään 2 kertaa, Internet-sivuja päivitetään ja uudistetaan
aktiivisesti. Sähköinen uutiskirje ilmestyy säännöllisesti. Uudet julkaisut ja materiaalit julkistetaan alan
tapahtumissa tai messuilla. Sosiaalisessa mediassa toimitaan aktiivisesti ja artikkeleita kirjoitetaan alan
lehtiin. Tätä kautta lisätään tietoisuutta lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten tarpeista ja
oikeuksista ja Pesäpuun kehittämistyön tuloksista.
Selviytyjät-ryhmän ja Salapoliisikerhon kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja heitä tuetaan
kokemusasiantuntijuuden viemisessä päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle.
Kansainvälinen yhteistyö
Kansainvälisessä yhteistyössä saadaan uutta tietoa kehittämis- ja vaikuttamistyön tueksi ja tehdään
Pesäpuun kehittämistyötä tunnetuksi myös Suomen ulkopuolella.
Pesäpuu on IFCO:n (International Foster Care Organisation), Nofca:n (Nordic Foster Care Assosiation) ja
Eurochildin jäsen.
IFCO tarjoaa kanavan uusien työmenetelmien ja -välineiden löytämiselle, uusimman perhehoidon
tutkimustiedon saamiselle ja oman työn tulosten esittämiselle. Tätä kautta voidaan peilata Pesäpuun
kehittämistyötä suhteessa muiden maiden kehittämistrendeihin. IFCO on myös tärkeä kanava sijoitettujen
nuorten osallisuuden lisäämiselle. Vuonna 2014 järjestetään IFCO:n Euroopan konferenssi, sinne
osallistutaan taloudellisten resurssien puitteissa. Myös Selviytyjät-ryhmän nuorille pyritään
mahdollistamaan osallistuminen.
Nofcan toiminnassa keskitytään pohjoismaiden perhehoidon tilaan ja kehityssuuntiin. Muiden
pohjoismaiden positiivisia kokemuksia voidaan hyödyntää erityisesti vaikuttamistyössä. Vuonna 2014
Nofcan kokous järjestetään Grönlannissa. Pesäpuun toiminnanjohtaja Raili Bäck-Kiianmaa valittiin järjestön
presidentiksi vuonna 2013.
PRIDE-ohjelmaa kehitetään pohjoismaisessa yhteistyössä. Vuosittaisissa kokouksissa keskitytään yhdessä
sovitun ajankohtaisen teeman kehittämiseen.
18
Eurochild toimii lasten oikeuksien edistäjänä Euroopan tasolla. Tiivistetään yhteistyötä suomalaisten
jäsenjärjestöjen kanssa. Lastensuojelun keskusliitolla on edustaja järjestön hallituksessa. Yhteistyössä
voidaan miettiä järkevää työnjakoa ja saada tarkempaa tietoa järjestön toiminnasta.
Vuonna 2014 Pesäpuu osallistuu aktiivisesti sekä IFCO:N, Nofca:n että Eurochildin vuoden tärkeimpiin
tapahtumiin ja välittää niissä saamaansa tietoa eteenpäin jäsenilleen ja lastensuojelun toimijoille ja
päättäjille.
19
OSAAMISEN VAHVISTAMINEN LASTENSUOJELUSSA
Tavoite: Pesäpuun kehittämistyön tavoitteena on kehittää työmuotoja ja osaamista
vahvistavaa koulutusta lastensuojelussa toimiville työntekijöille ja sijaisvanhemmille.
Lastensuojelutarpeen selvitys
Pesäpuu ry:ssä kehitetyn Lapsen elämäntilanteen kartoitusmallin ja siitä edelleen kehitetyn
Lastensuojelutarpeen selvitysmallin tavoitteena on selkiyttää lapsensuojeluprosessin alkuvaiheen
työskentelyä, lisätä suunnitelmallisuutta, lapsilähtöistä työskentelyä ja yhteistä arviointia.
Pesäpuu ry:n Mitä lapselle kuuluu? -oppaan tarkoituksena on tukea lastensuojelun työntekijöitä
selvitystyöskentelyssä. Lastensuojelutarpeen selvitysmallia juurrutetaan opaskirjan, vaikuttamistyön ja
koulutusten avulla. Tarpeen mukaan jatketaan lastensuojelutarpeen selvitysmallin kehittämistä yhdessä
valtakunnallisten toimijoiden kanssa.
Vuonna 2014 lastensuojelutarpeen selvitysmallin juurruttamista jatketaan myymällä työskentelyyn
sopivaa opasta ja järjestämällä tarvittaessa resurssien ja kysynnän mukaan prosessikoulutusta.
Kuka minusta huolehtii? -työskentelymalli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin
Lapsen tarpeiden pohjalta rakentuva lastensuojelutyö takaa lapsen edun toteutumisen lastensuojelulain
tavoitteiden mukaisesti. Huostaanoton edellytysten ja sijaishuollon tarpeen arviointi on erityisen vaativaa
sosiaalityötä, johon tarvitaan strukturoitua työskentelymallia. Läpi koko lastensuojeluprosessin on
tarkoituksenmukaista käyttää yhtenevää arviointimallia. Työskentelymallit lastensuojelutarpeen
selvitykseen ja huostaanoton edellytysten, sijaishuollon tarpeen sekä perheen jälleenyhdistämisen
mahdollisuuksien arviointiin pohjaavat yhdenmukaisesti lapsen tarpeiden ja vanhemmuuden valmiuksien
tarkasteluun.
Vuoden 2013 aikana on pilotoitu kahdessa koulutuksessa huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen
arvioimiseen tarkoitettua työskentelymallia. Työskentelymalliin kehitettyjä uusia työvälineitä ovat
koulutuksiin osallistuneet kokeilleet omassa asiakastyössään. Piloteista ja työskentelyvälineiden käytöstä
on kerätty palautetta, joka vuoden aikana analysoidaan ja kehitetään edelleen koulutusmallia
systemaattisen arviointimallin juurruttamisen pohjaksi. Työskentelymallista kirjoitetaan opas.
Vuonna 2014 huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin kehitetään työskentelymalli ja
juurruttamiskoulutus. Työskentelymallin tueksi tuotetaan uusia työskentelyvälineitä. Työskentelymallista
kirjoitetaan opas ja pidetään 1-2 koulutusta.
20
Ihan iholla -kasvuryhmät
Ihan iholla -kasvuryhmät on tarkoitettu sijais- ja adoptiovanhemmille ja työntekijöille (esimerkiksi
lastensuojelulaitosten ohjaajat), jotka toimivat sijoitettujen lasten arjessa. Kasvuryhmän tavoitteena on
lisätä tietoisuutta oman kasvuhistorian vaikutuksesta lapsen kohtaamiseen, antaa tietoa
kiintymyskeskeisestä vanhemmuudesta ja etsiä keinoja ja välineitä sijoitetun lapsen ja aikuisen
vuorovaikutussuhteen tueksi.
Pesäpuu järjestää kasvuryhmänohjaajakoulutusta ja myy ohjaajan käsikirjaa. Tavoitteena on, että Suomessa
on riittävästi kasvuryhmänohjaajia ja mahdollisimman monella sijoitetun lapsen kanssa toimivalle olisi
mahdollisuus saada ryhmämuotoista tukea lapsen kohtaamiseen arjessa.
Pesäpuu jatkaa kasvuryhmien juurruttamista Suomeen ohjaajakoulutusten avulla. Vuonna 2014
järjestetään kaksi kasvuryhmänohjaajakoulutusta sekä kaikkien koulutettujen yhteinen työnohjaus- ja
seurantapäivä. Vuoden 2014 aikana kartoitetaan ohjaajan käsikirjan päivitystarve ohjaajille tehdyn
kyselyn pohjalta. Käynnistetään ohjaajan käsikirjan uudistus.
Opas sijais- ja adoptioperheiden läheisille
Kehitetään opas sijais- ja adoptioperheiden läheisille, sukulaisille ja ystäville. Oppaassa käsitellään läheisten
merkitystä lapselle ja perheelle sekä adoptoitujen ja sijoitettujen lasten elämään liittyviä erityisiä
kysymyksiä. Oppaan tarkoitus on tukea adoptio- ja sijaisperheitä ja huomioida adoptoitujen ja sijoitettujen
lasten erityiskysymyksiä.
Vuoden 2014 aikana opas valmistuu ja adoptio- ja sijaisperheiden läheiset voivat saada siitä tietoa
perhehoitoon ja adoptioon liittyvistä erityiskysymyksistä ja siten paremmin olla tukemassa adoptio- ja
sijaisperheitä sekä perheiden kaikkia lapsia.
Kohtaamisen taito lastensuojelussa -koulutus
Lastensuojelun vaikuttavuuden kannalta on tärkeää asiakkaan kokemus osallisuudesta ja kohdatuksi
tulemisesta. Lastensuojelussa asiakaslapsi tarvitsee turvallisen suhteen työntekijäänsä, jotta hän voi saada
apua. Tämä edellyttää työntekijältä tietoisuutta oman henkilökohtaisen taustan ja arvomaailman
vaikutuksesta kohtaamistilanteeseen.
Kohtaamisen taito lastensuojelussa -koulutuksen tarkoituksena on keskittyä tutkimaan asiakkaan
kohtaamistilanteessa vaikuttavia ilmiöitä ja omaa henkilökohtaista tapaa kohdata asiakas. Koulutuksen
tavoitteena on vahvistaa työntekijän ymmärrystä oman persoonan ja henkilökohtaisen taustan
vaikutuksesta vuorovaikutukseen asiakastilanteessa. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa asiakkaan
kohtaamisen taitoa ja tarjota työvälineitä vuorovaikutustyön tueksi.
Koulutusta pilotoidaan vuonna 2014.
21
Voimaannuttava muutostyö lastensuojelussa -koulutus
Koulutus antaa konkreettista tukea muutostyöhön lastensuojelussa. Koulutuksen tavoitteena on lisätä
voimaannuttavaa ja tavoitteellista työotetta lastensuojelussa.
Vuonna 2014 jatketaan Voimaannuttava muutostyö -koulutuksen kehittämistä pilottien kokemusten
perusteella. On järjestetty 2-3 koulutusta vuonna 2014.
Hyväksyvä katse, välittäviä ihmisiä -koulutus (sijoitetun) lapsen kohtaamiseen
Koulutuksen tavoitteena on lisätä keinoja ja taitoja sijoitettujen lasten vahvistavaan kohtaamiseen arjessa
sekä sijaisvanhemmille että lastensuojelun työntekijöille. Tavoitteeseen pyritään vuorovaikutuksellisella
koulutuksella, jossa sijaisvanhemmat ja työntekijät voivat yhdessä pohtia hyvän kohtaamisen, huolenpidon,
turvallisuuden ja toivon merkitystä sijoitetun lapsen elämässä.
Vuonna 2014 järjestetään 1-2 kahden päivän koulutusta sijaisvanhemmille ja lastensuojelun
työntekijöille.
Uudet toiminnalliset välineet
Pesäpuussa on tarjolla uusia visuaalisesti kiinnostavia ja laadukkaita työvälineitä, työkirjoja sekä oppaita,
jotka lisäävät lasten ja nuorten valmiuksia kertoa ja ilmaista omia ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan.
Pesäpuu ry tuottaa edelleen laadukkaita toiminnallisia välineitä lastensuojelutyöhön. Välineitä kehitetään
osana sisäistä kehittämistyötä ja uudet välineet pilotoidaan koulutuksissa. Lisäksi jatketaan yhteistyötä
australialaisen St. Lukes Innovative Resources -järjestön kanssa. St Lukesin tuotteita käännetään suomeksi
ja tuotetaan niiden käyttöön liittyviä oppaita ja lehtikirjoituksia.
Vuoden 2014 aikana tuotetaan täydennyspakka Väittämäkortteihin, Talo-tehtävä kortteineen sekä
Tarvekortit.
22
KEHITTÄMISPROJEKTIT
Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa
tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö liittyvät tiiviisti Pesäpuun perustehtävän toteuttamiseen.
Työtä tehdään vuorovaikutuksessa ja vastavuoroisesti. Myös projekteissa tapahtuvassa kehittämistyössä
on keskeistä vahvistaa lastensuojelussa toimivien aikuisten osaamista, niin että lastensuojelun piirissä
olevat lapset ja nuoret tulevat kohdatuiksi aidosti. Tätä kautta lasten osallisuus vahvistuu ja lapset ja nuoret
saavat parhaan mahdollisen tuen.
SISUKAS-projekti 2012–2016
SISUKAS (2012–2016) eli sijoitettu lapsi koulussa -projekti on osa RAY:n Emma ja Elias -avustusohjelmaa,
joka kokoaa yhteen järjestöjen lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä hankkeita. Ohjelmassa
keskitytään alle 15-vuotiaiden kasvuolosuhteiden parantamiseen. Sen tavoitteena on edistää aikuisten
yhteistä vastuuta, vanhemmuuden tukemista ja lapsen oikeutta olla lapsi sekä parantaa lapsen ja perheiden
tarpeiden huomioimista yhteiskunnassa. SISUKAS- projekti kuuluu ohjelman Koti ja koulu -teemaalueeseen. Projektia hallinnoi Pesäpuu ry, jonka strategisina tavoitteina ovat lapsen ja nuoren osallisuuden
edistäminen lastensuojelussa, heidän tarpeistaan lähtevä perhehoidon suunnitelmallinen kehittäminen
sekä sijoitettujen lasten ja nuorten aseman vahvistaminen yhteiskunnassa.
SISUKAS-projektin visio ja päätavoite
”Sisukas kannattelee perhehoitoon sijoitettua lasta koulupolulla.”
Sijoitettu lapsi koulussa -hankkeen päätavoitteena on edistää sijoitettujen lasten hyvinvointia ja
ennaltaehkäistä syrjäytymistä kehittämällä monialainen tukimalli lapsen koulunkäynnin tukemiseen
yhteistyössä ruotsalaisen SkolFam®-verkoston kanssa. Kohderyhmänä ovat esi- ja alkuopetusikäiset,
perhehoitoon pitkäaikaisesti sijoitetut lapset. Pilottialueena on Keski-Suomi.
SISUKAS-projektin osatavoitteet 2014
1. Sijoitetun lapsen hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen
1.1 Lapsen oppimisympäristön tarkoituksenmukaisuutta ja oppimissuunnitelman sekä tukitoimien
toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan ja tarkennetaan säännönmukaisesti lasta kuullen.
23
1.2 Lapsille järjestetään vertaistukiryhmätapaamisia ja/tai kesäleiri
1.3 Lapsille luodaan maskotti, läksykoira Rento, joka seikkailee lapsille tuotettavassa materiaalissa,
lapsille valmistuvilla nettisivuilla sekä toimii apuopettajana ja motivoijana
Vuonna 2014 lapsille käynnistetään alkukartoitusten pohjalta tarkoituksenmukaiset tukitoimet, joihin
sitoutetaan paikalliset sidosryhmät. Tukitoimien vaikuttavuutta seurataan lasta kuullen 4 kertaa
vuodessa lapsen ja hänen verkostonsa tapaamisissa (yhteensä 80 tapaamista), joissa myös
oppimissuunnitelmaa tarkennetaan. SISUKAS- tiimin psykologi, erityisopettaja ja sosiaalityöntekijä
tapaavat jokaista lasta (N=20) ja hänen verkostoaan (N= 150) joka 3. kuukausi.
Lapsille järjestetään vertaistukiryhmätapaamisia ja/tai kesäleiri.
Projektin nettisivuille tehdään lasten sivu sekä tuotetaan sinne maskotiksi Rento-läksykoira ja muuta
materiaalia oppimismotivaation edistämiseksi.
2. Monialaisen verkostotyön mallintaminen
2.1 Pohjoismainen yhteistyö SkolFam-verkoston kanssa jatkuu
2.2 Osallistutaan KASTE- oppimisverkoston sekä Emma ja Elias-ohjelman toimintaan
2.3 Projektin ohjausryhmä ”Akvaario” kokoontuu kahdesti
2.4 Moniammatillinen ideointiryhmä ”Työrukkanen”, osallistuu monialaisen yhteistyön prosessien
mallintamiseen
2.5 Lasten sosiaalityöntekijöille järjestetään ”Innostamoita”, joissa heitä osallistetaan oman työn
kehittämiseen, sijaishuollon sosiaalityön roolin vahvistamiseen kouluyhteistyössä
2.6 Järjestetään oppilashuollon Keski-Suomen verkostotapaamisia
Vuonna 2014 osallistutaan Ruotsissa SkolFam-verkoston tapaamisiin 1-2 kertaa vuoden aikana sekä
tehdään opintokäynti Uppsalan SkolFam-tiimeihin. Osallistutaan KASTE-oppimisverkoston toimintaan ja
Emma ja Elias -tapaamisiin.
Moniammatillista yhteistyömallia pilotoidaan Ruotsin SkolFam-mallia mukaillen ja tuotoksena syntyy
projektin ajan kehittyvä käsikirjaluonnos mallista.
Projektin ohjausryhmä Akvaario kokoontuu kahdesti peilaamaan kokemuksia mallista ja hankkeen
etenemisestä sekä kommentoimaan käsikirjaluonnosta.
Moniammatillinen ideointiryhmä Työrukkanen työstää pilottimallia ja prosessia vuoden aikana 3-4
kertaa.
Sosiaalityöntekijöiden Innostamoita pidetään 3 -4 kertaa vuoden aikana ja oppilashuollon henkilöstöä
tavataan 2 kertaa vuoden aikana.
24
3. Osaamisen vahvistaminen
3.1 Tuotetaan Sijoitettu lapsi koulussa -materiaalia
3.2 Järjestetään koulutusta ja konsultaatiota
3.3 Pidetään työpajoja ja puheenvuoroja alan kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa
3.4 Järjestetään yksilö- tai ryhmämuotoista mentorointia sijaisvanhemmille ja opettajille
Vuonna 2014 tuotetaan Sijoitettu lapsi koulussa -yleisesite sekä opettajanopas kouluille.
Järjestetään kaksi ”Kun sisälle sattuu – traumatisoituneen lapsen kanssa koulussa”-koulutuspäivää.
Tarjotaan yksilö-/ryhmämuotoista konsultaatiota sijaisvanhemmille ja opettajille (Ihan iholla kasvuryhmässä, vertaismentorointina)
Pidetään puheenvuoroja sekä työpajoja mm. Hyvä alku -messuilla sekä valtakunnallisilla Perhehoidon
päivillä.
4. Vaikuttavuuden arviointi
4.1 Alkukartoitusten tulokset raportoidaan
4.2 Tehdään tutkimusyhteistyötä Jyväskylän yliopiston ja valtion erityiskoulujen verkoston kanssa
4.2 Arvioidaan hanketta fokusryhmissä sekä vertaisarviointina
Vuonna 2014 tuotetaan raportti sijoitetuille lapsille tehdyn alkukartoituksen tuloksista sekä julkaistaan
artikkeli tieteellisessä lehdessä. Projektiin liittyvän väitöskirjatutkimuksen ensimmäinen artikkeli
valmistuu.
Kerätään kokemuksia ja palautetta sosiaalityöntekijöiltä, opettajilta, lapsilta ja perheiltä sekä
sidosryhmiltä fokusryhmissä sekä kyselyn avulla.
Suoritetaan vertaisarviointia Pesäpuun muiden projektien välillä.
5. Juurruttaminen, vaikuttaminen ja tiedottaminen
5.1 SISUKAS-mallista tiedotetaan sosiaalisessa mediassa ja Pesäpuun nettisivuilla sekä tiedotteessa
5.2 Kirjoitetaan artikkeleita alan lehtiin
5.3 Järjestetään väliseminaari sekä tiedotusta alan seminaarien yhteyteen
5.4 Sitoutetaan toimijoita mukaan kehittämistyöhön
25
5.5 Tuotetaan materiaalia
Vuonna 2014 SISUKAS-projektin nettisivuja päivitetään ja sinne luodaan omat sivut opettajille, lapsille ja
vanhemmille. Pesäpuun Facebook-sivuilla tiedotetaan ajankohtaisista SISUKAS-asioista. Vuoden aikana
lähetetään 3 tiedotekirjettä perheille ja sidosryhmille, julkaistaan artikkeleita Pesäpuun lehdessä sekä
muissa alan lehdissä.
Järjestetään projektin väliseminaari Helsingissä yhteistyössä OKM:n Veturihankkeen kanssa.
Hanke on mukana alan messuilla, muun muassa Hyvä alku -messuilla, Perhehoidon päivillä ja
Lastensuojelupäivillä.
Keski-Suomen oppilashuollon, koulujen ja sosiaalityön henkilökuntaa ja johtoa sitoutetaan mukaan
Innostamoiden, Työrukkasten ja työkokousten kautta kehittämistoimintaan ja mallin juurtumiseen.
KASTE-hankkeen kautta SISUKAS-mallia juurrutetaan myös Mikkelin seudulla.
Projektin Sijoitettu lapsi koulussa -esite sekä opettajan opas valmistuu.
LÄHEMMÄS-projekti 2013–2016
Pesäpuu ry:n Lähemmäs-projekti (Läheisten osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa) sai Rahaautomaattiyhdistyksen rahoituksen vuosille 2013–2016. Projekti on valtakunnallinen ja sen pilottialueina
ovat Pohjois-Savo, Rovaniemi, Satakunta, Tampere ja Varsinais-Suomi. Tärkeitä hankekumppaneita ovat
Sukupuu ry, Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry:n VOIKUKKIA-projekti, Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos (THL), Perhehoitoliitto ry sekä Pelastakaa Lapset ry:n Läheltä tueksi -projekti.
Vuoden 2014 aikana Lähemmäs-projektissa työskentelee kaksi työntekijää: osa-aikainen (60 %)
projektipäällikkö ja kokoaikainen erityisasiantuntija. Lisäksi osaksi vuotta palkataan projektiassistentti.
Lähemmäs-projektin visio ja päätavoite
”Lähemmäs lasta”
Lähemmäs-projektin tarkoituksena on lisätä läheissuhteiden arvostusta lastensuojelutyössä.
Lähemmäs-projektin osatavoitteet
1. Lasten ja heidän läheistensä osallisuuden ja kuulluksi tulemisen edistäminen
Vahvistetaan kokemusasiantuntijuutta lastensuojelutyön kehittämisessä
1.1 Käynnistetään alueelliset työpajat, jotka suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan
yhteistyössä projektihenkilöstön ja alueiden toimijoiden kanssa. Vuoden 2014 aikana
jokaisella pilottialueella toteutetaan kaksi alueellista työpajaa. Yksi tai kaksi
alueellista työpajaa voidaan toteuttaa läheisfoorumeina, joihin kutsutaan mukaan
alueen lastensuojelun asiakkaana olevia lapsia tai nuoria ja/tai heidän läheisiään.
26
1.2 Jatketaan jo alkaneiden fokusryhmien/läheisten työpajoja (Sukupuu ry) ja
käynnistetään uusia (VOIKUKKIA-projektin vanhemmat), lapset ja nuoret (Pesäpuu
ry:n Selviytyjät ja Salapoliisit ja/tai Helsingin kaupungin Nuoret kehittäjät),
sukulaissijaisvanhempien ryhmä(t) (Pohjois-Savo ja/tai Perhehoitoliitto) ja
sosiaalityöntekijät.
1.3 Hyödynnetään systemaattisesti kokemusasiantuntijoita
ohjauksessa, tiedontuotannossa ja vaikuttamistyössä.
kaikessa
projektin
1.4 Laaditaan viestintäsuunnitelma. Pidetään läheisten osallisuuden vahvistamisesta
vähintään neljä kansallista tai kansainvälistä puheenvuoroa. Suunnitellaan ja
pilotoidaan läheisten osallisuuden vahvistamiseen liittyvää koulutusmallia
työntekijöille ja päättäjille.
Vuonna 2014 jokaisella pilottialueella toteutetaan kaksi työpajaa paikallisten tarpeiden pohjalta.
Kaikki fokusryhmät käynnistyvät (läheiset, vanhemmat, lapset/nuoret, sukulaissijaisvanhemmat ja
sosiaalityöntekijät).
Kokemusasiantuntijat ovat mukana projektin
ohjausryhmässä) sekä vaikuttamis- ja tiedotustyössä.
kehittämistyössä
(kehittämistyöryhmässä
Viestintäsuunnitelma laaditaan ja suunnitelman mukainen viestintä ja vaikuttamistyö aloitetaan.
2. Lasten ja perheiden selviytymisen tukeminen läheisverkoston avulla
Läheisjärjestelyillä ratkaisumalleja lastensuojelun tukea vaativiin tilanteisiin
2.1 Kerätään määrällistä ja laadullista tietoa pilottialueilta läheisiä osallistavista
lastensuojelukäytännöistä ja -menetelmistä.
2.2 Vahvistetaan alueellisilla työpajoilla työntekijöiden osaamista ja ymmärrystä
läheisten
kartoittamisen
merkityksestä
ja
tukimahdollisuuksista
koko
lastensuojeluasiakkuuden ajan.
2.3 Tuotetaan puheenvuoroja ja tietoa yhteiskunnalliseen keskusteluun muun muassa
erilaisissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa sekä sosiaalisessa
mediassa, alan lehdissä ja populaarilehdissä.
Vuonna 2014 pilottialueiden läheisiä osallistavista lastensuojelukäytännöistä kerätään määrällistä ja
laadullista tietoa, jota analysoidaan ja käsitellään pilottialueilla.
Pilottialueiden lastensuojelun työntekijöiden osaaminen ja ymmärrys läheisten tukimahdollisuuksista
ja niiden kartoittamisen merkityksestä lisääntyy.
Vaikuttamistyön myötä läheisten merkitys lapsen ja perheen tukena korostuu nykyistä enemmän
julkisessa, lastensuojelua koskevissa keskusteluissa
27
ja
3. Lapsilähtöisten ja läheissuhteet huomioivien työtapojen luominen sosiaalityöhön
Työmenetelmiä ja prosessikuvauksia on tuotettu lastensuojeluprosessin eri vaiheisiin
3.1 Pilottialueiden
ja
yhteistyökumppanien
yhdyshenkilöistä
koostuva
kehittämistyöryhmä kokoontuu kolme kertaa ja jakaa, kokeilee ja kehittää erilaisia
lapsia ja läheisiä huomioivia työmenetelmiä, prosessikuvauksia ja materiaaleja.
Kehittämistyöryhmän kokouksiin kutsutaan tarkoituksenmukaisia ulkopuolisia
asiantuntijoita.
3.2 Aloitetaan läheisverkoston kartoittamisen ja osallistamisen työskentelymallien
materiaalituotanto (työvälineet ja -menetelmät, sähköiset ja kirjalliset materiaalit).
Materiaaleja tuottavat projektityöntekijät yhteistyössä kehittämisryhmän ja
fokusryhmien kanssa.
3.3 Laaditaan projektin tutkimussuunnitelma yhdessä ohjausryhmän kanssa.
3.4 Projektissa suunnitellaan ja toteutetaan opintomatka Englantiin sellaisiin
tutustumiskohteisiin, joissa on tuloksellisesti kehitetty ja otettu käyttöön läheisiä
osallistavia työmenetelmiä.
Vuonna 2014 kehittämistyöryhmä kokoontuu kolme kertaa ja kokoaa, jakaa ja kokeilee erilaisia lapsia ja
läheisiä huomioivia työmenetelmiä ja materiaaleja alueillaan. Mallien levittämistä, kokeilua ja
juurruttamista tuetaan alueellisissa työpajoissa. Materiaalintuotanto aloitetaan.
Projektin tavoitteita tukevia tutkimushankkeita aloitetaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa.
Opintomatkan tuloksia hyödynnetään ja levitetään pilottialueiden kehittämistoiminnassa, julkaistuina
artikkeleina ja koulutustoiminnassa.
PePPi-hanke 2012–2016
PePPi - Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa -hanke on Pelastakaa Lapset ry:n,
Perhehoitoliitto ry:n ja Pesäpuu ry:n yhteinen hanke, jota hallinnoi Pelastakaa Lapset ry. Hankkeen
päämääränä on edistää järjestölähtöisin keinoin perhehoidossa elävien lasten ja nuorten sekä
sijaisperheiden sosiaalista hyvinvointia, turvata perhehoidossa elävien lasten ja nuorten elämässä
pysyvyyttä ja jatkuvuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä. Hankkeessa hyödynnetään perhehoidon eri
toimijoiden kokemusasiantuntijuutta sekä vahvistetaan kolmen perhehoitoa kehittävän järjestön yhteistä
vaikuttamistyötä.
Vuonna 2014 Uudenmaan alueella jatketaan vapaaehtoistoimijoiden rekrytoimista, valmentamista ja
tukemista. Vapaaehtoisia valmennetaan toimimaan: 1) apuna sijaisperheissä, 2) suunnittelemaan ja
toteuttamaan virkistystä, tapahtumia ja toimintapäiviä sijaisperheille sekä 3) toimimaan lasten, nuorten
ja vanhempien ryhmien/leirien vetäjinä.
28
Loka-marraskuussa 2013 on valmennettu Metropolia ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoita
vapaaehtoisiksi. Toimintansa he aloittavat tammikuussa 2014. Prosessi (valmennus, työnohjaus,
konkreettinen vapaaehtoistoiminta) evaluoidaan yhdessä oppilaitoksen kanssa.
Vuonna 2013 pilotoiduista toimintamuodoista (PuuhaMartat, Teatterileiri, Virkistyspäivä) kootaan
systemaattista tietoa, joka hyödynnetään tulevien toimintojen suunnittelussa.
Järjestöyhteistyötä laajennetaan ja nykyisten kumppanuustoimijoiden (Danceteam International ry,
Mäntsälän teatteri ry, Sininauhaliitto ry:n Vihreä Veräjä -hanke) kanssa jatketaan toimintojen
kehittämistä.
Liikuntaja
kulttuurijärjestöjen
kanssa
solmitaan
yhteistyösopimuksia.
Oppilaitosyhteistyötä monipuolistetaan myös sosiaalialan ulkopuolisiin oppilaitoksiin.
Kehitetään kuntayhteistyötä pääkaupunkiseudun suurten kuntien kanssa (Helsinki, Vantaa, Espoo).
Helsingin kanssa jatketaan yhteistyötä perhehoidossa elävien lasten ja nuorten ryhmätoiminta-asiassa.
Keski-Uudenmaan kuntien kanssa alkanutta yhteistyötä ja toimintaa jatketaan.
Uusimaalaisille perhehoidon toimijoille järjestetään 2014 kohtaamisfoorumi, joka on jatkoa
marraskuussa 2013 pidetylle kehittämispäivälle.
29
TALOUS JA HALLINTO
Yleishallinto
Pesäpuu ry on yhdistys, jonka kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. Yhdistyksen
asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valittu puheenjohtaja, 7-10 varsinaista ja 7-10
henkilökohtaista varajäsentä. Hallituksessa tulee olla edustus Pelastakaa Lapset ry:stä ja Perhehoitoliitto
ry:stä. Tämän lisäksi hallituksessa voi olla kuntien, järjestöjen, valtion, yliopistojen ja muiden yhteisöjen
piiristä valittuja jäseniä. Hallituksen tehtävänä on vastata toiminnan ideoinnista, kehittämisestä ja
sisällöstä. Hallitus hyväksyy talousarvion, toimintasuunnitelman ja vuosikertomuksen. Hallitus myös palkkaa
vakituisen henkilökunnan ja päättää heidän palkoistaan.
Hallituksen tukena toimii työvaliokunta, johon kuuluu puheenjohtaja, toiminnanjohtaja, varapuheenjohtaja
ja 1-2 muuta jäsentä. Työvaliokunta valmistelee asiat hallitukselle. Hallituksen tukena toimii myös erillinen
PRIDE-toimikunta.
Vuonna 2014 pidetään vuosikokous ja 3-5 kokousta tarpeen mukaan.
Henkilöstöhallinto
Järjestön tärkeä voimavara on pitkäjänteiseen työhön sitoutunut, motivoitunut henkilökunta. Hyvin
suunnitellulla henkilöstöpolitiikalla tuetaan työntekijöiden työssä jaksamista. Tärkeitä osa-alueita ovat hyvä
koulutuspolitiikka, työterveyshuolto, mahdollisuus työnohjaukseen, liikuntaan ja virkistykseen.
Kokemuslisillä ja henkilökohtaisilla lisillä kannustetaan työntekijöiden sitoutumista. Työntekijöiden
työterveys järjestetään Mehiläisessä. Käytössä ovat virikesetelit ja lounassetelit.
Yhdistyksen henkilökuntaan kuuluvat toiminnanjohtaja, talous- ja hallintopäällikkö, kehittämispäälliköt ja
toimistosihteeri sekä projektityöntekijöitä. Toiminnanjohtajalla on nimetty varahenkilö. Lisäksi yhdistys
työllistää eri osa-alueiden erityisosaajia tarpeen mukaan.
RAY kohdennettu avustus
Toiminnanjohtaja Raili Bäck-Kiianmaa (työaika 60 %, osa-aikaeläkkeellä)
Talous- ja hallintopäällikkö Jenni Ruohonen
Kehittämispäällikkö Jaana Pynnönen
Kehittämispäällikkö Sari-Anne Paaso (lyhennetty työaika 60 % 31.8.2014 asti)
Kehittämispäällikkö Pia Lahtinen (työaika 40 %)
Kehittämispäällikkö Sirpa Yli-Rekola (työaika 70 % 31.8.2014 asti)
Kehittämispäällikkö Riikka Huusko (äitiyslomalla)
RAY kohdennettu avustus, Osallisuuden taidot
Kehittämispäällikkö Johanna Barkman
Projektityöntekijä Pipsa Vario (työaika 50 %)
Projektityöntekijä (työaika 50 %)
Vuodelle 2014 haetaan resurssia palkata myös toinen kehittämispäällikkö
30
Sisukas – sijoitettu lapsi koulussa, RAY Ci-projekti
Projektipäällikkö Christine Välivaara
Kehittäjäpsykologi Sari-Maarika Mäntymaa
Konsultoiva erityisopettaja Maire Saksola
Kehittäjäsosiaalityöntekijä Johanna Liukkonen
Lähemmäs – läheisten osallisuuden vahvistaminen, RAY Ci-projekti
Projektipäällikkö Pia Lahtinen (työaika 60 %)
Erityisasiantuntija Hanna Särkiö
Vuodelle 2014 haetaan resurssia palkata kokemusasiantuntija 50 % työajalla
Oma rahoitus
Toimistotyöntekijä Piritta Schulz
Kehittämispäällikkö Paula Männikkö (työaika 50 %, osa-aikaeläke)
PePPi – vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa, RAY Ci-projekti
Maaret Parviainen (Pelastakaa Lapset ry:n palkkalistoilla)
Talous
Pesäpuun talous perustuu RAY:n kohdennettuun toiminta-avustukseen, projektiavustuksiin ja omiin
tuottoihin. Pesäpuun saama kohdennettu toiminta-avustus on laskenut 100 000 euroa kahden vuoden
aikana. Pesäpuun omien tuottojen osuus on aikaisempina vuosina pysynyt lähes samansuuruisena, mutta
nyt suunta on laskeva, koska yhä useampi työntekijä toimii projektissa, joten resursseja sisäiseen
kehittämis- ja juurruttamistyöhön on yhä vähemmän. Tämä vaikuttaa laskevasti sekä koulutus- että
materiaalituottoihin.
Viime vuosien aikana on talousarvion alijäämä voitu kattaa edellisten vuosien säästöillä. Ylijäämästä
kuitenkin osa on sidottu varastossa oleviin tuotteisiin. Materiaalit joudutaan tilaamaan isoissa erissä, ettei
myyntihinta nouse kovin korkeaksi, joten varaston arvo on melko suuri. Mikäli perustyöhön suunnattu AKavustus säilyy nykyisen suuruisena ja nyt näkyvissä oleva omien tuottojen laskeva suunta jatkuu, tulee
budjetti olemaan alijäämäinen. Alijäämää on aiemmin katettu edellisen vuoden säästöillä, mutta nämä
säästöt on pian käytetty.
Tulevien vuosien haasteena on laatia kattava talous- ja henkilöstöstrategia, jolla pyritään varmistamaan
Pesäpuun työn jatkuminen ainakin nykyisessä laajuudessaan.
31