POLSKI OWCZAREK NIZINNY ROTUKOHTAISEN - PON

POLSKI OWCZAREK NIZINNY
ROTUKOHTAISEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA
voimassa 1.1.2012-31.12.2016
Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen hallituksessa XXX
Hyväksytty rotua harrastava yhdistyksen yleiskokouksessa 28.8.2011
Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa XXX
SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt XXX
Sisältö
1. YHTEENVETO .............................................................................................................................................................................3
2. RODUN TAUSTA JA KEHITTYMINEN ..........................................................................................................................................4
2.1 RODUN HISTORIA JA KEHITYS PUOLASSA ...........................................................................................................................4
2.2 RODUN HISTORIA JA KEHITYS SUOMESSA ..........................................................................................................................5
3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA ..............................................................................................................................5
4. NYKYTILANNE ............................................................................................................................................................................7
4.1 POPULAATION KOKO JA RAKENNE .....................................................................................................................................7
4.1.1. JALOSTUSPOHJA JA SIITOSMATERIAALI .....................................................................................................................8
4.2 LUONNE JA KÄYTTÖOMINAISUUDET ................................................................................................................................11
4.3 TERVEYS ............................................................................................................................................................................12
4.3.1 PEVISA-OHJELMAAN SISÄLLYTETYT SAIRAUDET .......................................................................................................12
4.3.2. ESITETTÄVÄ PEVISA-OHJELMA .................................................................................................................................13
4.3.3 MUUT RODULLA SUOMESSA TODETUT SAIRAUDET .................................................................................................13
4.3.4 YHTEENVETO RODULLA MUISSA MAISSA TAI KIRJALLISUUDESSA KUVATUISTA SAIRAUKSISTA ..............................19
4.4 ULKOMUOTO ....................................................................................................................................................................20
5. YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA ..........................................................................................22
6. JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT ............................................................................................................................23
6.1 VISIO .................................................................................................................................................................................23
6.2 ROTUA HARRASTAVAN YHDISTYKSEN TAVOITTEET .........................................................................................................23
6.2.1. YLEISET TAVOITTEET ................................................................................................................................................23
6.2.2 GEENIPOHJAN LAAJUUS eli POPULAATION KOKONAISTILA JA RAKENNE .................................................................24
6.2.3 KOIRAN TERVEYS.......................................................................................................................................................25
6.2.4 ULKOMUODOLLISET OMINAISUUDET.......................................................................................................................25
6.2.5 LUONNE JA KÄYTTÖOMINAISUUDET ........................................................................................................................26
6.3 ROTUA HARRASTAVAN YHDISTYKSEN STRATEGIA ...........................................................................................................27
6.4 UHAT JA MAHDOLLISUUDET.............................................................................................................................................28
6.5 VARAUTUMINEN ONGELMIIN ..........................................................................................................................................28
6.6 TOIMINTASUUNNITELMA JTO:N TOTEUTTAMISEKSI .......................................................................................................29
6.6.1 JALOSTUSTOIMIKUNNAN KOKOONPANO .................................................................................................................29
6.6.2 JALOSTUSTOIMIKUNNAN JÄSENET ...........................................................................................................................29
6.6.3 JALOSTUSTOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT ........................................................................................................................29
6.6.4 JALOSTUSKOIRALLE ASETETTAVAT SUOSITUKSET ....................................................................................................29
6.6.5 KASVATTAJAN VASTUU .............................................................................................................................................31
6.6.6 UROKSEN OMISTAJAN VASTUU ................................................................................................................................31
6.6.7 TOIMINTASUUNNITELMA JTO:N TOTEUTTAMISEKSI 5-VUOTISKAUDELLA ..............................................................31
7. TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA ...................................................................................................................32
8. LÄHTEET ..................................................................................................................................................................................33
9. LIITTEET ...................................................................................................................................................................................34
2
1. YHTEENVETO
Polski owczarek nizinny, PON, on energinen karvapallo, humoristinen älykkö, vauhdikas agilitykoira, temperamenttinen
tokoilija, näyttävä näyttelykoira ja rento lenkkikaveri.
Owczarek on yhteinen nimitys paimenkoirille ja sitä käytetään useissa maissa mm. Puolassa, Tsekeissä ja Venäjällä. Sana
nizinny tarkoittaa alankomaata, ja polski owczarek nizinny voidaankin siis kääntää: Puolan alankopaimenkoira. Tämän päivän
PONin kantaisät olivat maanviljelijöiden käyttämiä työkoiria, tavallisia keskikokoisia koiria, joita käytettiin paimentamiseen ja
vartiointiin Puolan vanhalla maaseudulla. Nykyään, olipa ihmisen asettama käyttötarkoitus rodulle mikä tahansa, PONeja
tulisi arvioida pitäen mielessä niiden perinteiset työominaisuudet.
Polski owczarek nizinnyn esi-isät tulivat paimentolaisheimojen kanssa Puolan alankomaille jo 1200-luvulla. PONia on alun
perin käytetty paimenkoirana. Nykyajan PONin kanssa voi harrastaa esimerkiksi tokoa, agilitya tai pelastuskoiralajeja.
Rodulla on myös pk-oikeudet ja ensimmäinen hyväksytty tulos palveluskoirakokeista on vuodelta 2010.
Polski owczarek nizinny on eloisa koira, jonka tulisi olla hermorakenteeltaan rauhallinen ja tasapainoinen. Se on valpas,
aktiivinen, älykäs ja tarkkaavainen. Sillä on erinomainen muisti ja hyvät oppimisominaisuudet ja rotumääritelmän mukaan
koiraa onkin helppo kouluttaa. PON on hieman varautunut vieraiden ihmisten suhteen, mutta tämä on usein
luonteenomaista paimenkoiralle. Samalla se on kuitenkin myös ympäristöstään kiinnostunut ja utelias.
PON on keskikokoinen, tiivis, vahva ja jäntevä koira, jolla on pitkä runsas turkki ja vapaat maatavoittavat liikkeet. Se on koira,
joka psyykkisesti ja fyysisesti on sopiva käyttökoiraksi. Pää on sopusuhtainen, keskikokoinen. Otsassa, poskissa ja leuassa on
runsas karvapeite, mikä saa pään näyttämään suuremmalta kuin se todellisuudessa on. Karvat peittävät silmät rodulle
ominaisella tavalla. Sydämenmuotoiset korvat liikkuvat paljon ja paljastavat selvästi koiran mielialat. PON kantaa päätään
sekä seistessään että liikkuessaan lähes vaakasuorassa linjassa selkälinjan kanssa. Koira liikkuu rennosti ja sulavasti, pitkin
askelin.
Häntä saattaa PONilla olla syntyessä minkä mittainen tahansa, töpö, lyhyt (puolipitkä) tai pitkä. Kaikki syntyjään lyhentyneet
hännät ovat saman töpögeenin aiheuttamia. Iloinen PON, jolla on oikean mallinen lantio, kantaa useimmiten häntänsä
kierrettynä selän ylle tai viistosti ylöspäin. Karvapeite on PONin tyypillisin tunnusmerkki ja pitkän, runsaan ja melko karhean
karvan peittämä helppohoitoinen turkki antaa koirasta mieleenpainuvan ja kiinnostavan vaikutelman. Kaikki värit ja
väriyhdistelmät hyväksytään. Yleisin väritys lienee kuitenkin valkoinen eri sävyisin tummin tai harmain merkein.
Polski owczarek nizinnyn rodunjalostuksen tavoitteena on terverakenteisen, hyväluonteisen ja mahdollisimman
rodunomaisen PON-kannan ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoiteohjelman tarkoituksena on pyrkiä ennaltaehkäisemään
sellaisten periytyvien vikojen tai sairauksien leviämistä rodun kantaan, jotka alentavat koiran elinkykyä tai aiheuttavat sen
elämän laadun alenemisen. PEVISA-ohjelmaan eivät tässä mielessä sisälly rotumääritelmässä ja näyttely- ja koesäännöissä jo
mainitut nollaavat viat, vaikka ne onkin todettu perinnöllisiksi (esim. urosten kivesviat, purentaviat jne.). Silti tiedon
saaminen myös näistä on jalostuksen suunnittelulle erittäin tärkeää.
PON-kanta on syntynyt kapealta siitospohjalta kaikkialla maailmassa ja melkein kaikki PONit ovat sukua keskenään. Tämän
vuoksi Suomessa toivotaan mahdollisimman laajan ulkosiitoksen harjoittamista koiranjalostuksessa. Pyrkimyksenä on
käyttää eri yksilöitä mahdollisimman tasaisesti, niin, että mahdollisimman monet sukulinjat säilyisivät jalostuksessa.
Tällä hetkellä rotu on suhteellisen terve. Tervelonkkaisia (A tai B) on 58 % lonkkakuvatuista koirista ja vaikeampaa D-asteen
lonkkavikaa esiintyy vain 16 %:lla tutkituista koirista; E-lonkat on todettu vain yhdellä yksilöllä. Kilpirauhasen vajaatoimintaa
on rodussa esiintynyt jonkin verran, ja sen vastustaminen onkin ollut yhdistyksen tavoiteohjelmassa jo vuodesta 1998
alkaen. Suomessa rodulla on oma yhdistys, Suomen PON kerho -Finska PON-klubben ry., jonka perustava kokous on pidetty
26.08.1990 Sipoossa. Alun 22 jäsenestä yhdistys on kasvanut pikkuhiljaa ja jäsenmääräksi on vakiintunut 170-200 jäsentä.
Yhdistyksen jäsenmäärä kattaa arviolta n. 80 % rekisteröityjen polski owczarek nizinnyjen omistajista.
3
2. RODUN TAUSTA JA KEHITTYMINEN
2.1 RODUN HISTORIA JA KEHITYS PUOLASSA
Puolassa on kaksi paimenkoirarotua. Polski owczarek nizinny, PON, on pienempi ja tunnetumpi roduista. Toinen rotu on
polski owczarek podhalanski, ja näitä suuria ja voimakkaita koiria käytettiin puolustamaan karjaa villieläimiä ja kaksijalkaisia
ryöväreitä vastaan, kun taas keskisuuria ja karvaisempia alkuaikojen PONeja käytettiin pitämään laumaa koossa,
liikuttamaan sitä laitumilla ja ajamaan eksyneet eläimet takaisin laumaan.
Tämän päivän PONin kantaisät olivat siis maanviljelijöiden käyttämiä työkoiria, tavallisia keskikokoisia koiria, joita käytettiin
paimentamiseen ja vartiointiin Puolan vanhalla maaseudulla. Nykyään, olipa niiden ihmisen asettama käyttötarkoitus mikä
tahansa, PONeja tulisi arvioida pitäen mielessä niiden perinteiset työominaisuudet.
Uskotaan, että PONin esi-isät, niin kuin monen muunkin runsaskarvaisten rotujen kantakoirat, tulivat Puolan maaseudulle jo
1200-luvulla Keski-Aasiasta ja Tiibetistä, seuraten niitä paimentolaisheimoja, jotka sieltä muuttivat Eurooppaan. Luultavasti
sen esi-isien joukossa on ollut sama tiibetiläinen koirarotu, jonka jälkeläinen on tiibetinterrieri, mutta sen mahdollisina esiisinä mainitaan myös partacollien ja vanhaenglanninlammaskoiran esi-isä. Eri maissa nämä pitkäkarvaiset koirat ovat
risteytyneet paikallisten koirien kanssa ja näin ovat syntyneet ne rodut, jotka olivat sopivimpia ihmisten tarpeisiin ja
ilmastollisiin olosuhteisiin.
1500-luvulta lähtien eri teksteissä kerrotaan Puolassa olevista pitkäkarvaisista paimenkoirista, jotka olivat tyypiltään tasaisia
ja joilla oli paljon käyttöarvoa. Tämän jälkeen "puolalainen alankomaiden paimenkoira" mainitaan useissa puolalaisissa ja
ulkomaalaisissa lähteissä vuosien varrella, mutta vasta viime vuosisadan lopulla alettiin varsinaisesti kiinnostua rodun
jalostuksesta ja kehittämisestä. Rodun perustaminen ja kehittyminen nivoutuu lampaiden kasvatukseen 1800-luvulla.
Vaikeat olosuhteet vanhalla Puolan maaseudulla vakiinnuttivat tyypin tälle keskikokoiselle koiralle, jolla oli paimennus- ja
vartioimisominaisuuksia, ja joka erinomaisesti käytti hyödykseen koruttoman ruoan, jonka niiden köyhät omistajat jakoivat
niiden kanssa. Tämä koira kehitti voimakkaan vastustuskyvyn ilmasto-olosuhteita vastaan (sade, kylmyys, lumi, tuuli) sekä
hyvän vastustuskyvyn tauteja ja sairauksia vastaan. Se oli pidättyväinen vieraita kohtaan, havaintokykyinen ympäristöstään,
ja esiintyi kaikissa näissä tehtävissään tavalla, joka miellytti sen omistajaa niin paljon, että hän oli halukas jakamaan vähäisen
ruokansa koiran kanssa.
Yhä tänä päivänäkin me huomaamme monia samoja piirteitä PONissa. Se on edelleen vastustuskykyinen sairauksia vastaan,
vaatimaton, itsepäinen, työskentelee väsymättä koko päivän, se on valpas ja sietää hyvin erilaisia ilmasto-olosuhteita. Sen
luonnollinen älykkyys ja välitön reaktio käskyihin ansaitsevat kunnioitusta sen omistajalta.
1700-luvulla PON mainitaan C. H. Klukin kirjoittamassa luontojulkaisussa (1779 ja 1789) kuvauksella: keskikokoinen hyvin
runsaskarvainen ja lyhythäntäinen Puolan maaseudun paimenkoira. PONin esi-isä esiintyy myös Stanislaw Maslowskin
vuonna 1882 luomassa maalauksesta pojasta ja koirasta.
1900-luvun alussa lampaiden pito Puolassa väheni ratkaisevasti ja tämän myötä väheni myös paimenkoirien pito. Kaksi
puolalaista kreivitärtä, prinsessa Maria J. Czetwertynska, Crocholskan kreivitär, sekä Wanda & Roza Zoltowska, ryhtyivät
keräämään parhaita PON-yksilöitä kenneleihinsä varsinaista jalostusta varten. He kiersivät Puolan luoteisosassa, paikallisten
talonpoikien ja paimenten luona, joilla vielä oli jonkin verran PONeja. Aikaisemmin oli rodussa 3 eri kokovariaatiota, mutta
jalostus keskittyi nyt vain keskikokoisiin yksilöihin.
Prinsessa Maria J. Czetwertynska, Crocholskan kreivitär, esitti kaksi ensimmäistä PONia kotieläinnäyttelyssä Varsovassa
vuonna 1924. Sinne nämä koirat haettiin suoraan lammasfarmilta. Tästä hetkestä aina Toiseen Maailmansotaan asti syntyi
19 PON-pentuetta kenneleihin z Planty (Prinsessa Maria J. Czetwertynska, Crocholskan kreivitär) ja Milanowa (Wanda &
Roza Zoltowska). Vuodesta 1930 alkaen näitä koiria näyttelytettiin joka vuosi Varsovassa. Vuonna 1938 nousi ensimmäisen
kerran esiin halu rekisteröidä koko maan eri PON-tyyppejä Puolan Kennelliitossa, mutta nämä suunnitelmat eivät sodan
vuoksi olleet realistisia. Toisessa maailmansodassa ensimmäiset kennelit z Planty ja Milanowa tuhoutuivat, mutta
eläinlääkäri-kirurgi tri Danuta Hryniewicz onnistui löytämään näiden tunnettujen kenneleiden koirien jälkeläisiä, ja hän jatkoi
jo alkanutta jalostustyötä kennelnimellä Kordegarda, joka on vielä tänä päivänäkin hyvin tunnettu nimi PON-piireissä.
Vuonna 2011 tri Hryniewiczin kotitalon edessä Puolassa paljastettiin muistolaatta hänen useita vuosikymmeniä kestäneelle
työlleen rodun kehittämiseksi ja säilyttämiseksi.
Toisen Maailmansodan jälkeen PIES-lehdessä nro 1/1950, esiteltiin uudelleen idea polski owczarek nizinny -rodun
vakiinnuttamisesta, ja se johti ensimmäisen rekisteröidyn PON kennelin, Babia Wies om. E. Kusinowicz, ja toisen, Kordegarda
om. Dr. Danuta Hryniewicz syntyyn. Ensimmäinen pentue kennel z Babiej Wsi ’hin syntyi 1948 ja seuraava Kordegardaan
1949. Tämä oli alku jonkinlaiselle hitaalle kehitykselle aina 1970-luvulle asti, jonka jälkeen näemmekin merkityksellisen
4
kehityksen rodussa.
1950-luvulla FCI hyväksyi PONin uutena rotuna. Varsinaiset rotumääritelmät saatiin n. 10 vuotta myöhemmin. Ensimmäinen
karkea standardi rodun kotimaan käyttöön valmistui 1956. Puolan Kennelliiton hallituksen johtoporras kokoontui Poznaniin
toukokuun 9. päivänä vuonna 1959 hyväksymään standardin, jonka oli valmistellut Maria Dubrowinowa. Tämä standardi
lähetettiin FCI:hin ja se hyväksyttiin 5.8.1963 ja rekisteröitiin numerolla 251 (L.Smyczynski 1989). Uusittu versio
rotumääritelmästä on vuodelta 1998.
Puolasta PON on levinnyt 1960-luvulla ensin Itä-Saksaan ja myöhemmin Länsi-Saksaan, Hollantiin, Belgiaan ja Ranskaan.
Näissä maissa on nykyään useita tuhansia rodun yksilöitä. Vuonna 1985 rotu tuotiin Englantiin ja kasvattaja Megan Butlerin
ansiosta PONien määrä siellä lisääntyi tasaisesti. Pohjoismaista Tanska aloitti PONien kasvattamisen ensimmäisenä 1980luvun alussa. Vuonna 1984 ensimmäiset PONit tuotiin Norjaan ja sieltä Ruotsiin. Myöhemmin Ruotsiin on tuotu PONeja
myös Englannista, Puolasta, Suomesta ja monista muista maista.
Nykyään Puolassa on joitain tuhansia rodun yksilöitä. Vaikka rotu on levinnyt laajalle, Eurooppaan, Amerikkaan ja
Australiaan, on se edelleen melko harvinainen kaikkialla maailmassa.
2.2 RODUN HISTORIA JA KEHITYS SUOMESSA
Suomeen ensimmäiset PONit tuotiin vuonna 1986 Tanskasta, sisarukset Sankt-Cardis Donald-D ja Sankt-Cardis Dida-D.
Vuosina 1987–89 tuotiin Suomeen 3 PONia, joista kaksi entisestä Tsekkoslovakiasta ja yksi Puolasta. Myöhemmin on koiria
tuotu Suomeen Puolasta, Ruotsista, Norjasta, Belgiasta, Ranskasta ja Hollannista. Ensimmäinen PON-pentue Suomessa
syntyi heinäkuussa vuonna 1989 ja seuraavat vuonna 1991 (4 pentuetta). Yhteensä vuoden 2011 kesällä Suomessa oli noin
670 rekisteröityä PONia. Vientejä Suomesta on ollut Puolaan, Australiaan, Ruotsiin, Eestiin, Belgiaan, Hollantiin, Saksaan,
Islantiin, Yhdysvaltoihin ja Ranskaan. Suomen PON-kanta on hiljalleen noussut alun 7 yksilöstä nykyiseen n. 300-400 koiran
kantaan.
3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA
PERUSTAMISVUOSI JA REKISTERÖITYMINEN
Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 26.08.1990 Sipoossa Linnanpellon kylässä. PON-koiria oli tuolloin Suomessa 17 kpl.
Yhdistys sai nimekseen Suomen PON kerho -Finska PON-klubben ry. Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin vuonna 1992.
Perustamisvaiheessa yhdistykseen liittyi 22 jäsentä. Yhdistyksen jäsenmäärä kesäkuussa 2011 on 153 jäsentä; luku kattaa
varsinaiset jäsenet, perhejäsenet sekä pentuejäsenet.
Yhdistyksessä toimii hallituksen lisäksi useita eri toimikuntia: jalostustoimikunta, kilpailutoimikunta, näyttelytoimikunta,
tiedotustoimikunta ja ohjelmatoimikunta sekä pentuvälitys ja tuotemyynti.
JÄSENYYDET MUISSA YHDISTYKSISSÄ
Yhdistys on ollut Suomen Seurakoirayhdistys ry:n jäsenyhdistys vuodesta 1991 sekä Suomen Kennelliiton ja Uudenmaan
kennelpiirin jäsen. Yhdistys on ollut Suomen Kennelliiton hyväksymä rotua harrastava yhdistys vuodesta 1995.
JÄSENMÄÄRÄ
Jäsenmäärä vuoden 2011 kesäkuussa oli 153 jäsentä, joista 102 varsinaista jäsentä, 27 perhejäsentä, 16 pentujäsentä ja 8
ulkomaan jäsentä. Yhdistyksellä on käytössä ns. pentujäsenyys, jossa kasvattaja maksaa yhdistyksen jäseniksi yhdeksi
vuodeksi kaikki pentueensa uudet omistajat, jotka vielä eivät ole yhdistyksen jäseniä. Pentujäsenmaksu on normaalia
jäsenmaksua pienempi, siihen ei kuulu äänioikeutta ko. vuonna, mutta muut yhdistyksen suomat edut kuuluvat kaikki myös
pentujäsenyyteen.
JULKAISUTOIMINTA
Tärkein julkaisu on 4-5 kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti PON-info, joka lähetetään kaikille jäsenille sekä niille
ulkomuototuomareille, jotka arvostelevat myös polski owczarek nizinnyä. Myös yhdistyksen internet-sivusto osoitteessa
5
www.pon.fi sekä erityisesti keskustelupalsta PON-foorumi on tärkeä virtuaalinen kokoontumis- ja tiedotuspaikka sekä
harrastajien kesken maan sisällä, että myös erittäin näkyvä tiedotusväline ulkomaille. Kansainvälinen PON-väki on myös
tiiviissä yhteydessä Facebookin kautta.
Vuoden tapahtumat kerätään vuosikirjaan, joka toimii perustietopakettina siitä, mitä kaikkea PON-rintamalla on vuoden
aikana tapahtunut: rekisteröidyt koirat sukutauluineen, tutkimus-, näyttely-, agility-ja toko-tulokset, syntyneet pentueet,
tuonnit, viennit, muotovaliot, rotumääritelmä jne. Varsinainen näyttelytulosluettelo arvosteluineen julkaistaan PON-infossa.
Vuosikirjaa julkaistaan vuosittain.
Lisäksi on painettu erillisiä infoesitteitä rodusta kiinnostuneille. Tulossa on uusi pennun ostajan opas. Vuonna 2010 julkaistiin
Maija Mäen tekemä Suomen PON-kerhon 20-vuotishistoriikki.
TAPAHTUMAT
Tärkein tapahtuma on kerhon jäsenille ja heidän koirilleen tarkoitettu vuosittainen club show -tyyppinen PON-KATSELMUS.
Tuomareihin on panostettu ja niinpä arvostelemassa on ollut mm. Puolalaisia rodun tuomareita sekä rodun hyvin tuntevia
suomalaisia ja ulkomaalaisia tuomareita. Jokainen koira saa katselmuksessa laatuarvostelun, jonka jälkeen koirat sijoitetaan
paremmuusjärjestykseen. Koska osa koirista on ensimmäistä kertaa näyttelyssä ja koska yritämme innostaa uusia
koiranomistajia harrastuksen pariin, olemme asettaneet toiveen, että hienoinen osaamattomuus annettaisiin anteeksi
kehässä.
Kevätkokous järjestetään maaliskuussa ja vuosikokous elokuussa. Vuonna 2011 järjestetään vuosikokouksen yhteydessä
ensimmäistä kertaa kasvattajapäivät. Olemme järjestäneet myös joukkosilmätarkastuksia jäsentemme koirille sekä ottaneet
verikokeita kilpirauhastutkimuksia varten.
Suomen PON-kerho pyrkii järjestämään joka vuosi PON-leirin, jossa PON-ihmiset ja koirat voivat yhdessä viettää aikaa,
tutustua ja vaihtaa kuulumisia. Lisäksi on pyritty järjestämään ulkoilupäivä sekä keväällä että syksyllä, agility- ja
tokokoulutuspäiviä, yhteisiä koirakylpyläpäiviä, match showeja yms. Yhdistys on kustantanut joukkueet RotuRaceen,
AgiRotuun, tokon SM-joukkuekilpailuun ja vastaaviin tapahtumiin.
Myös kerhon omat mestaruuskisat toko-koirille sekä agilitykoirille järjestetään vuosittain. Näihin mestaruuskisoihin on myös
vasta-alkajien mahdollista osallistua, sillä molemmissa kilpailuissa on mukana sekä aloittelevien että kilpailleitten luokat.
PENTUVÄLITYS
Pentuvälittäjät jakavat informaatiota rodusta sekä puhelimitse että sähköpostilla, lisäksi saatavilla on kirjallisia esitteitä
rodusta. Pentuvälityksessä olevien pentueitten tiedot löytyvät myös kerhon kotisivuilta. Suomen PON-kerho -Finska PONklubben välittää vain sellaisia PON-pentuja, joiden vanhemmat täyttävät yhdistyksen asettamat jalostusvaatimukset tai ovat
saaneet jalostustoimikunnan puoltolauseen siitokseen käytölle. Edellytämme, että kasvattaja huolehtii pentujen
tunnistusmerkinnästä ennen luovutusta, antaa pentujen mukaan kirjalliset ruokinta- ja hoito-ohjeet sekä PON-oppaan ja
seuraa pentujen kehitystä ja tarvittaessa neuvoo ja opastaa omistajia heidän ongelmissaan.
JALOSTUSTOIMIKUNTA JA SEN KOKOONPANO
Yhdistyksen jalostustoimikunnan muodostaa 4-7 henkilöä, jotka vuosikokous valitsee kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Valittavien henkilöiden tulee olla sellaisia, jotka omaavat riittävän kokemusperäisen ja teoreettisen tiedon rodusta, ovat
saaneet riittävän peruskoulutuksen perinnöllisyysasioissa ja omaavat diplomaattista asiankäsittelytaitoa ja objektiivisuutta.
Jalostustoimikunta on järjestänyt joukkotutkimuksia silmien ja kilpirauhastutkimusten osalta sekä kerää DNA-näytteitä
erilaisiin tutkimustarkoituksiin. Vuonna 2011 järjestetään ensimmäistä kertaa kasvattajapäivät, joissa käsitellään useita
jalostuksellisesti merkittäviä aiheita.
Jalostustoimikunnalla on reservirahasto, josta voidaan myöntää avustusta esimerkiksi epäselvien kuoleman- tai
sairaustapausten lisätutkimuksiin ja ruumiinavauksiin. Jalostustoimikunta julkaisee ”jalostustoimikunta tiedottaa” –palstaa
tarpeen mukaan kerhon kotisivuilla ja lehdessä.
YHTEISTYÖ MUIDEN MAIDEN KANSSA
Yhdistyksellä on alusta asti ollut vahvat yhteydet ja siteet ulkomaille, erityisesti rodun kotimaahan Puolaan sekä myös
naapurimaahan Ruotsiin. Ulkomaisia koiria on käytetty jalostukseen ja tuonteja eri maista on ollut rodun kantaan
6
nähden mukavasti viime vuosien aikana. Myös tiedonjako eri maiden välillä toimii hyvin ja näin ollen saamme helposti
tietoa mahdollisista uhkatekijöistä, rotumääritelmän tarkennuksista jne.
Internet on mahdollistanut helpon yhteydenpidon ja tiedonvaihdon ympäri maailmaa, ja useimmilla suomalaisilla
kasvattajilla onkin laaja tuttavaverkosto toisiin PON-kasvattajiin ulkomailla.
4. NYKYTILANNE
4.1 POPULAATION KOKO JA RAKENNE
Vaikka rotu on levinnyt laajalle Eurooppaan, Amerikkaan ja Australiaan, on se edelleen melko harvinainen kaikkialla.
Puolassa on nykyään muutamia tuhansia PONeja, mutta tarkkojen rekisteröintitietojen saaminen rodun kotimaasta on
vaikeaa. Tanskaan ensimmäiset PONit tuotiin 1980-luvun alussa, Norjaan vuonna 1984 ja sieltä Ruotsiin. Suomeen
ensimmäiset PONit tuotiin v. 1986 Tanskasta, sisarukset Sankt-Cardis Donald-D ja Sankt-Cardis Dida-D. Vuosina 1987–89
tuotiin Suomeen 3 PONia, 2 entisestä Tsekkolovakiasta, ja yksi Puolasta. Myöhemmin on koiria tuotu Suomeen Puolasta,
Ruotsista, Norjasta, Belgiasta, Ranskasta ja Hollannista. Ensimmäinen PON-pentue Suomessa syntyi heinäkuussa 1989,
seuraavat vuonna 1991 (4 pentuetta).
Yhteensä vuoden 2011 kesällä Suomeen on rekisteröity noin 670 PONia. Vientejä Suomesta on ollut Puolaan, Australiaan,
Ruotsiin, Eestiin, Belgiaan, Hollantiin, Yhdysvaltoihin ja Ranskaan.
VUOSI
Rekisteröinnit kpl
Pentueita
Tuonteja kpl *
Kasvattajat kpl
Isät
2010
2009
Emät
27
4
1
3
3
4
45
10
2
9
9
10
2008
35
7
9
5
7
7
2007
31
7
2
6
6
7
2006
32
6
5
5
4
6
2005
40
8
6
6
6
8
2004
14
4
1
3
4
4
2003
20
5
1
3
5
5
2002
28
6
3
5
5
6
2001
34
8
3
6
6
8
2000
23
7
1
6
7
7
1999
13
5
1
4
5
5
1998
23
7
1
6
6
7
1997
39
13
0
8
7
13
1996
36
10
1
9
7
10
* Kaikkia tuontikoiria ei ole rekisteröity Suomen Kennelliittoon, eivätkä ne näy tässä tilastossa.
Taulukko 1: VUOSIYHTEENVETO populaatiosta viimeisten 15 vuoden ajalta (1996-2010). Kaikkia tuontikoiria ei rekisteröidä Suomen
Kennelliittoon, joten niiden osalta ei ole mahdollista saada täsmällistä tilastoa.
LIITE 1. JALOSTUSTILASTOT, VUOSIYHTEENVETO rekisteröinneistä 15 vuoden ajalta. Tilastointiaika 1996–2010. Kaikkia tuontikoiria ei
rekisteröidä Suomen Kennelliittoon, joten niiden osalta ei ole mahdollista saada täsmällistä tilastoa.
7
Kaavio 1: Suomessa rekisteröityjen polski owczarek nizinnyjen vuotuiset määrät viimeisten 15 vuoden ajalta (lähde: Liite 1 tilastot)
4.1.1. JALOSTUSPOHJA JA SIITOSMATERIAALI
Suomessa polski owczarek nizinnyjä on kasvattanut kaikkiaan 29 kennelnimellistä kasvattajaa 20 vuoden aikana. Näistä
viimeisen 5 vuoden aikana on ollut aktiivisia kasvattajia 10 ja viimeisen 2 vuoden aikana 9 kasvattajaa. Aihetta koskevat
liitteet (tilastointiaika 20 vuotta): LIITE 2: KASVATTAJAT.
Koska PON on maailmanlaajuisesti muodostunut kapealta siitospohjalta ja melkein kaikki PONit ovat sukua keskenään,
toivotaan Suomessa mahdollisimman laajan ulkosiitoksen harjoittamista koiranjalostuksessa. Yhä useammat kasvattajat ovat
toteuttaneet yhdistelmiä, joitten sukusiitosprosentti 0. Pyrkimyksenä on käyttää eri yksilöitä mahdollisimman tasaisesti, niin,
että mahdollisimman monet sukulinjat säilyisivät jalostuksessa.
Liitteessä 3 on luetteloituna kaikki urokset joita tilastointiaikana (1988-2010) on Suomessa käytetty jalostukseen, yhteensä
61 eri urosta. Liitteessä 4 puolestaan on luetteloitu jalostukseen käytetyt nartut, yhteensä 85 eri narttua. Pentuekoot
rodussa vaihtelevat erittäin suuresti vaihdellen 1-8 pennun välillä. Viideltä viimeiseltä vuodelta laskettuna pentuekoon
keskiarvo on 4,4 pentua pentueessa.
Suomessa polski owczarek nizinnyn jalostuspohjaa ovat helpottaneet useat tuonnit muista Euroopan maista.
Siitosmateriaalia rajaavat jonkin verran kerhon asettamat säädökset terveyttä koskien (TgA ja lonkkakuvaustulos), mutta
nämä eivät kuitenkaan aseta ehdotonta rajoitetta. Tuoreet PRA-löydökset saattavat tuoda jalostukseen lisää haastetta
tulevaisuudessa.
Kuten kaaviosta 2 voidaan huomata, on jalostukseen pyritty käyttämään mahdollisimman monia eri uroksia ja keskitytty
etsimään enemmän uusia yhdistelmiä, harvinaisempia linjoja ja vähemmän käytettyjä jalostuskoiria. Tämä on osaltaan myös
auttanut laajentamaan siitospohjaamme. Viimeisen viiden vuoden aikana jälkeläisiä on syntynyt 22 eri urokselle, joista vain
yhtä urosta käytetty 3 kertaa viiden vuoden ajanjaksolla.
Aihetta koskevat liitteet (tilastointiaika 1988-2010):
LIITE 3. JALOSTUSTILASTOT, jalostukseen käytetyt urokset,
LIITE 4. JALOSTUSTILASTOT, jalostukseen käytetyt nartut,
LIITE 7. JALOSTUSTILASTOT, jalostukseen käytetyt urokset/nartut.
8
Kaavio 2: Vuosittain jalostukseen käytettyjen urosten määrä vs. pentueiden määrä vastaavina vuosina (lähde: liite 7 taulukot) viimeisten
15 vuoden aikana.
Pennut
2010
2009
2008
2007
2006
26
43
26
29
27
Tuonnit
1
2
9
2
5
Rekisteröinnit yht.
27
45
35
31
32
Pentueet
4
10
7
7
6
Pentuekoko
6,5
4,3
3,7
4,1
4,5
Kasvattajat
3
9
5
6
5
3
9
7
6
4
5
3
4
1
3
2
3
1
0
2 v 11 kk
4 v 4 kk
6 v 5 kk
3 v 2 kk
4 v 11 kk
- kaikki
4
10
7
7
6
- kotimaiset
2
6
5
5
5
- tuonnit
2
4
2
2
1
4 v 3 kk
4v
4 v 3 kk
3 v 11 kk
4 v 10 kk
Isoisät
7
13
14
10
9
Isoäidit
7
17
13
12
10
1,80 %
2,52 %
3,39 %
2,26 %
2,13 %
Jalostukseen käytetyt eri urokset
- kaikki
- kotimaiset
- tuonnit
3
- ulkomaiset
- keskimääräinen jalostuskäytön ikä
2
Jalostukseen käytetyt eri nartut
- keskimääräinen jalostuskäytön ikä
Sukusiitosprosentti
Taulukko 2: Rekisteröinnit, syntyneet pentueet, tuonnit ja siitokseen käytettyjen urosten ja narttujen määrät viimeisimmän
viisivuotisjakson ajalta.
9
Kaavio 3: Tehollinen populaatiokoko Suomessa viimeisimmän 15 vuoden jakson ajalta (lähde: liite 1 tilastot).
Tehollinen populaatiokoko kuvaa jalostuspohjan laajuutta. Se on niiden yksilöiden lukumäärä, jotka siirtävät geenien
alleeleja seuraavaan sukupolveen. Tehollisen populaatiokoon voi laskea kaavalla: Ne = 4Nm*Nf / (Nm+Nf) , jossa Nm on
siitokseen käytettyjen urosten ja Nf siitokseen käytettyjen narttujen lukumäärä populaatiossa. Tehollinen koko on yleensä
aina pienempi kuin populaation kaikkien eläinten lukumäärä, ja se sukupuoli, jota on vähemmän, vaikuttaa ratkaisevasti
Ne:n arvoon. Mitä pienempi tehollinen populaatio on, sitä nopeammin populaation keskimääräinen sukulaisuus ja
sukusiitosaste kasvaa ja geenien erilaisia versioita häviää.
Kirjallisuudessa esitetään, että populaatio on haavoittuvaisessa tilassa tehollisen koon ollessa alle 50. Kuitenkin
lukumäärältään pienessä rodussa, kuten polski owczarek nizinny Suomessa, tehollisen populaation ihannekokoon on
vaikea päästä. Koska jalostuspohjaa voi laajentaa tehokkaasti ainoastaan käyttämällä useita erilinjaisia koiria jalostukseen,
on Suomessakin alettu kiinnittää enemmän huomiota jalostuskoirien valinnan perusteisiin. Kuitenkaan ihanteeseen rotu
tuskin pääsee vielä pitkään aikaan, sillä rodun kannan koko on melko stabiili eikä näkyvissä ole suurta kasvua.
Liitteestä 11 voidaan havaita, että PONilla on todella vain yksi 1. asteen polvilumpioluksaatiotapaus 80 tutkitun yksilön
joukosta, joten voidaan olettaa että rodulla ei ole ongelmaa polvien suhteen. Liitteessä 11 esitetään myös kyynäniveltutkitut
koirat, joita on 85 kpl. Kyynärniveliltään terveitä on ollut 94 % tutkituista koirista. Viidellä koiralla on todettu eriasteista
kyynärnivelen kasvuhäiriötä vuosien 2010-2011 aikana, ja jalostustoimikunta on kiinnittänyt asiaan huomiota ja seuraa sitä
suositellen kaikilta jatkossa lonkkakuvattavilta koirilta kuvattaviksi samalla myös kyynärnivelet.
Liitteessä 9 esitetään rodun silmätutkimustulokset (269 kpl). Silmätutkimuksissa on 19 kertaa löytynyt jotakin
huomautettavaa (7 % lausunnoista). On kuitenkin huomioitava, että suuri osa löydöksistä on ns. harmittomia löydöksiä, ja
osa lausunnoista ns. päällekkäisiä (kyse samasta koirasta tai uusintatutkimuksista). Suomessa on todettu muutamia
tapauksia kaihia (kortikaalinen katarakta, posteriorinen polaarinen katarakta, etummaisen y-sauman katarakta tai
määrittelemätön katarakta) sekä 3 tapausta PRA:ta joista yksi on epäilys ja yksi koiralla jota ei ole rekisteröity Suomen
Kennelliittoon. Suomen PON-kerho on ryhtynyt aktiivisiin toimiin PRA-sairauden levinneisyyden selvittämiseksi kannassa
(katso kohta 4.3.2.).
Liitteistä 5, 6 ja 8 selviää että lonkkakuvatuista polski owczarek nizinnyistä 58 % on terveitä (A tai B). D-lonkkaisia on 16 % ja
vaikeinta astetta eli E-lonkkaa on vain yksi tapaus.
Aihetta koskevat liitteet (tilastointiaika 1988-2010):
LIITE 5. JALOSTUSTILASTOT, urosten jälkeläistilasto,
LIITE 6. JALOSTUSTILASTOT, narttujen jälkeläistilasto,
LIITE 8. LONKKATUTUKIMUSTILASTO
LIITE 9. SILMÄTUTKIMUSTILASTO
LIITE 11. POLVI- JA KYYNÄRTUTKIMUSTILASTOT
10
4.2 LUONNE JA KÄYTTÖOMINAISUUDET
FCI RYHMITYS Ryhmä 1, ilman käyttökoetta, seurakoira / paimenkoira
PON on alun perin lammaspaimenena toiminut koirarotu. Paimennustyön ohella sen tehtäviin on kuulunut tilan vahtikoirana
toimiminen. Lampaitten pidon vähentyessä, muuttui polski owczarek nizinnyn rooli monien vuosikymmenten ajaksi, yhä
useammin vahtikoiraksi.
Nämä vahtikoiran piirteet näkyvät tänäkin päivänä useimmissa PONeissa hyvin voimakkaina. PON valitsee reviirin, jolle
tunkeutujat se hälyttää vastaan juosten ja äänekkäästi haukkuen.
Nykypäivän kerrostalossa tuo reviiri on oma asunto, jonne tulevat ihmiset, niin vieraat kuin tututkin, ilmoitetaan usein
kovaäänisesti. Voimakkaimman vahtimistaipumuksen omaavat koirat sisällyttävät reviiriinsä usein myös kerrostalon
rappukäytävän ja jopa piha-alueet ja parkkipaikankin. Omakotitalossa tai maaseudulla PON vahtii valppaasti omaa pihaa ja
tyypilliseen tapaan alueen aitaaminen voimistaa vahtimisviettiä.
PONin vahtiminen voi näkyä myös oman lauman puolustushaluna. Esimerkiksi lenkillä vastaan tuleva epävarmasti tai
epäilyttävästi liikkuva ihminen saattaa laukaista PONin hälytyshaukun. Vaikka PON hälyttääkin äänekkäästi, se ei ole
varsinaisesti aggressiivinen, eikä selkeästi ihmisiä kohtaan vihaisia koiria tai koiria jotka purevat ilman todellista uhkaa, tulisi
hyväksyä. Mikäli yksilö on luonteeltaan avoin ja ystävällinen ihmisiä kohtaan, päättyy tunkeutujan hälytys yleensä, kun vieras
ihminen alkaa jutella ja käyttäytyä ystävällisesti koiraa kohtaan. Avoin koira pyytää rapsutuksia ja huomionosoituksia. Polski
owczarek nizinnyssä kuitenkin esiintyy jonkin verran myös varautuneisuutta vieraita ihmisiä kohtaan. Vaikka koira onkin
varautunut, se ei saa olla arka tai aggressiivinen tai yrittää purra kun todellista uhkaa ei ole. Yleensä uteliaisuus lopulta
ylittää varautuneisuudenkin.
Varautuneisuus voi olla hyvinkin eriasteista voimakkuudeltaan. Lievästi varautunut koira hälyttää ensin sen reviirille
tunkeutujan, ja omistajan osoittaessa hyväksyvänsä vieraan, koira lopettaa hälytyksensä ja hetken päästä uteliaana käy
tutkimassa ja tutustumassa vieraaseen, asettuen jopa rapsuteltavaksi. Hieman varautuneempi yksilö saattaa pikaisen
vieraan tutkimisen jälkeen hyväksyä tilanteen ja vetäytyä kauemmas, tarkkailuasemiin, suhtautuen vieraaseen passiivisesti.
Erittäin voimakkaasti varautunut koira sen sijaan ei hyväksy vierasta vaikka omistaja osoittaisi niin tekevänsä, ja koira kokee
vieraan henkilön ystävällisetkin eleet uhkaavina. Tällainen koira saattaa näyttää rauhoittuvan kun ihmiset asettuvat
aloilleen, mutta aloittaa uuden hälytyksen kun vieras ihminen nousee ylös ja liikkuu, kerta toisensa jälkeen.
PONin taipumus vahtimiseen ja varautuneisuuteen on joidenkin pennunostajien kohdalla nimenomaan yksi rodun valintaan
johtaneista kriteereistä. Halutaan koira, joka vahtii omaisuutta ja pihaa, ja jonka läsnä ollessa voi huoletta antaa lasten
leikkiä pihalla tai jäädä koiran kanssa yksin kotiin; ja koira jonka kanssa uskaltaa lähteä lenkille iltapimeälläkin. Kuitenkin
nykypäivän tiheästi asutetussa kaupunkiyhteiskunnassa erittäin voimakkaasti varautunut koira on yleensä hankala lemmikki,
ja niinpä tähänkin luonteenpiirteeseen on kiinnitettävä, ja on kiinnitetty, huomiota jalostusyksilöitä valittaessa.
Varautuneisuutta ei tulisi sekoittaa heikkohermoisuuteen. Vahvahermoinen ja rauhallinen PON tarkkailee aktiivisesti ja
uteliaasti ympäristöään ja jäsentää sen selkeästi, sekä reagoi ja sopeutuu ympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja ärsykkeisiin
oikeassa suhteessa ja hätiköimättä. Vahvahermoinen ja tasapainoinen koira osaa rentoutua kiireisessäkin ympäristössä ja
reagoida vain tarpeellisiin ärsykkeisiin. Heikkohermoinen tai liian vilkas koira puolestaan hermostuu kun ympärillä tapahtuu
paljon, sillä se ei ehdi jäsentää ja tottua yhteen ärsykkeeseen kun se jo havaitsee seuraavan ärsykkeen. Tällainen
heikkohermoinen yksilö säpsähtelee ja säikkyy asioita, ihmisiä ja esineitä ympärillään.
Erittäin varautunut ja heikkohermoinen koira on yksilö joka on erittäin vaikea ihan lemmikkikoiranakin, puhumattakaan
harrastus- tai työkoirasta, joten näitä ominaisuuksia tulisi välttää jalostusyksilöitä valittaessa. Pentua ja nuorta polski
owczarek nizinnyä tulisi viedä mahdollisimman moniin erilaisiin tilanteisiin ja tapahtumiin, sekä antaa sille hyviä kokemuksia
mahdollisimman erilaisista ihmisistä. Tätä sosiaalistamista tulisi jatkaa tarpeeksi pitkään, jotta koirasta tulisi aikuisena
tilanteessa kuin tilanteessa pärjäävä koira.
Kohtuullisen avoin tai erittäin avoin ja vahvahermoinen yksilö on nyky-yhteiskunnassa parhaiten elinympäristöönsä
sopeutuva polski owczarek nizinny. Ainoana koirana PON ei yleensä ole erityisen äänekäs, mutta useamman yksilön yhdessä
oleminen tuntuu herkistävän enemmälle haukkumiselle ja laumassa PONit saattavat oikein yllyttää toisensa äänekkääseen
haukkukuoroon.
Paimenkoirana PONilla on voimakas laumavietti mikä näkyy esimerkiksi sen vahtiessa ja "paimentaessa" perheen lapsia tai
muita eläimiä ja myös toisten koirien kanssa ollessa. Laumaviettiä voi hyödyntää koiraa kouluttaessa ja PON yleensä pitääkin
erittäin paljon yhteisistä koulutushetkistä emäntänsä tai isäntänsä kanssa. PON on toisia eläimiä ja toisia koiria kohtaan
yleensä sosiaalinen ja niiden kanssa hyvin toimeen tuleva. Rodussa esiintyy vähäisesti myös riistaviettisyyttä: pikkueläimiä ja
11
lintuja sekä jäniksiä jahtaavia ja jäljittäviä koiria.
Polski owczarek nizinny tunnetaan erittäin älykkäänä koirarotuna. Sen toinen erityislaatuinen ominaisuus on sen hyvä muisti.
Se muistaa ihmiset ja oppimansa asiat pitkänkin ajan takaa, niin hyvässä kuin pahassa - opittuja huonoja tapoja voi siis olla
vaikea karsia pois. PON oppii ja oivaltaa melko nopeasti, myös oma-aloitteisesti, esimerkiksi aukomaan erilaisia ovia. Rodun
harrastajat pitävät PONia myös erittäin itsepäisenä koirana. Jos tämä itsepäisyys valjastetaan oikein ja koiralle annetaan
tehtävä johon se on motivoitunut, itsepäisyys muuttuukin hyvin arvostettavaksi ominaisuudeksi: sisuksi, sitkeydeksi ja
peräänantamattomuudeksi.
PON voidaan kouluttaa moniin lajeihin ja tehtäviin: tottelevaisuuskokeisiin, agilityyn, pelastus- ja palveluskoiralajeihin sekä
esimerkiksi terapiakoiraksi. Tavalliselle lemmikkikoiralle voi opettaa monia erilaisia temppuja koiran aktivoimiseksi. PON
rakastaa toimintaa ja puuhastelua yhdessä omien ihmistensä kanssa. Kun sillä on säännöllisesti jotakin aktiivista tekemistä,
se on tyytyväinen koira: tarmokas ja vauhdikas ulkona, rauhallinen sisällä.
Useimmat PONit ovat erittäin ahneita ja niinpä ne ovat helposti motivoitavissa koulutukseen ruokapalkalla. Yksilöt, joilla on
voimakkaampi taistelutahto, nauttivat rätti/patukkavetoleikeistä palkkana ja tämä voi jopa ohittaa arvostuksessa herkut.
Yksilöt, joilla on saalisviettiä, ovat puolestaan yleensä parhaiten palkattavissa pallon heittämisellä.
Koska PON on voimakastahtoinen koira mutta ulkoasultaan etenkin pentuna todella söötti ja "lelukoiramainen", voi se
kokemattomien omistajien käsissä yrittää viedä, tai jopa viedä, lauman johtajuuden, lähestulkoon huomaamatta. Näin ollen
jo pentuna PONia tulee kouluttaa ja tapakasvattaa määrätietoisesti ja selkeästi rajat asettaen, jotta siitä kasvaisi paikkansa
laumassa tietävä ja hyvätapainen sekä hyvinvoiva aikuinen koira.
Syyskuussa 1999 myönnettiin polski owczarek nizinnyille myös palveluskoiraoikeudet. BH-kokeen läpäisseitä PON-koiria on
useita, ja aktiivisuus haku- ja jälkiharrastuksissa on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Myös pelastuskoiralajien parissa
on harjoitellut viime vuosien aikana ainakin 4 yksilöä. Rodun kaikkien aikojen ensimmäinen koulutustunnus
palvelukoiralajeista tuli vuonna 2010 (FH1). Pelastuskoirapuolella on yksi PON suorittanut ansiokkaasti kansalliset
pelastuskoirien rauniokokeet (PERA-A, PERA-B) ja pelastushakukokeen (PEHA) sekä IPOR-kokeista A ja B-rauniokokeet (RHTA, RH-TB) sekä A-hakukokeen (RH-FLA) sekä kilpaillut SM- ja MM-kilpailuissa. Kaksi nuorta PONia on suorittanut IPORsoveltuvuuskokeen (RH-TE). Huomioiden PONin taipumuksen varautuneeseen luonteeseen, eivät kaikki yksilöt välttämättä
sovellu henkilöetsintälajeihin, vaan niille saattaa sopia paremmin jäljestys.
Rodussa on myös kolme agilityvaliota sekä yksi tottelevaisuusvalio. Luonnetestissä on käynyt kolmisenkymmentä PONkoiraa. Kun luonnetestikäyntejä tulee lisää, voidaan tuloksia analysoida suuremmasta otannasta.
4.3 TERVEYS
4.3.1 PEVISA-OHJELMAAN SISÄLLYTETYT SAIRAUDET
Rodun edellinen PEVISA–ohjelma päättyy vuoden 2011 lopussa. Sen mukaan siitokseen käytettävien koirien on oltava
lonkkakuvattuja. Tutkimustulos ei vaikuta rekisteröintiin. Tämän lisäksi Suomen PON-kerho suosittaa siitokseen käytettäville
koirille lonkka-astetta A-C.
Perustelemme suositustamme ko. terveysasteesta sillä, että tällä hetkellä lonkkakuvatuista koirista vain 16 % jää
siitoskäytön ulkopuolelle. Ne eivät siis oleellisesti vaikuta geneettisen kannan kaventumiseen. Haluaisimmekin pitää
rotumme lonkiltaan terveinä estämällä vaikea-asteisten koirien käytön siitoksessa. Tapauskohtaisesti jalostustoimikunta on
voinut myöntää suosituksen pentueelle, jossa toisella vanhemmalla on D-lonkat, mikäli yhdistelmä katsotaan muilta
ominaisuuksiltaan erityisen arvokkaaksi.
LONKKANIVELTILASTO
Lonkkaniveldysplasia on lonkkanivelen kehityshäiriö, jossa reisiluun pää ja lantion lonkkamalja eivät sovi täydellisesti yhteen
ja joka pahimmillaan rampauttaa koiran. Tutkimuksissa periytyvyyden on todettu olevan 30-60 %:n luokkaa ja perityn
taipumuksen lisäksi vian kehittymiseen ja sen vaikeusasteeseen vaikuttavat ympäristötekijät, mm. ruokinta ja liikunta.
Polski owczarek nizinny on suhteellisen tervelonkkainen rotu. Suomessa koirista on kuvattu noin 44 %, ja kuvatuista polski
owczarek nizinnyistä vain noin 16 %:lla on todettu lonkkavian astetta D. E-astetta on todettu vain 1 tapaus. Terveeksi
luokiteltavaa A-B astetta kuvatuista on todettu 58 % ja astetta C 25 %.
Aihetta koskevat liitteet (tilastointiaika 1988-2010): LIITE 8. LONKKANIVELTILASTO.
12
Kaavio 4: Kuvattujen polski owczarek nizinnyjen lonkkaniveltilasto
4.3.2. ESITETTÄVÄ PEVISA-OHJELMA
Siitokseen käytettävien koirien on oltava lonkkakuvattuja. Tutkimustulos ei vaikuta rekisteröintiin.
4.3.3 MUUT RODULLA SUOMESSA TODETUT SAIRAUDET
Polski owczarek nizinny on suhteellisen terve rotu, jolla ei ole muita rotuja enempää todettuja perinnöllisiä sairauksia.
Virallisia terveystutkimuksia on lonkkakuvausten ja silmätarkastusten lisäksi tehty niin polvien kuin kyynärniveltenkin osalta.
Kaikki siitokseen käytettävät koirat, sekä suuri osa myös niistä koirista, joilla ei aiota jalostaa, on myös tutkittu kilpirauhasen
vajaatoiminnan osalta.
Keskimääräinen elinikä Suomessa on ollut vanhaksi eläneillä koirilla 11 vuotta 9 kk, ja yleisesti ottaen koirien terveydentila
on ollut erittäin hyvä. Yleensä perusterve PON alkaa osoittaa vanhuuden merkkejä vasta 10 vuoden iässä tai vanhempana.
Suomen Kennelliiton Koiranetin kuolinsyytilastossa mikään yksittäinen kuolinsyy ei erotu merkittävänä ylitse muiden.
Aihetta koskevat liitteet (tilastointiaika 1988-2010): LIITE 10. KUOLINSYYTILASTO
13
SILMÄSAIRAUDET
Etenevä verkkokalvon surkastuminen (PRA) johtaa vähitellen koiran sokeutumiseen verkkokalvon valoherkkien tappi- ja
sauvasolujen pikkuhiljaa rappeutuessa. Tämä perinnöllinen silmäpohjan sairaus ilmenee yleensä keski-ikäisellä tai vanhalla
koiralla eli n. 5-10-vuotiaana.
Katarakta eli kaihi aiheuttaa sameutta linssissä ja siten näkö heikkenee. Kaihin luokittelu riippuu siitä, missä osassa linssiä
kaihi esiintyy. Esim. posteriorinen polaarinen kaihi alkaa linssin takaosasta, ja kortikaalinen katarakta esiintyy linssin
kuorikerroksessa sekä linssin etu- että takapinnalla. Molemmat edellä mainitut kaihit ovat silmäsairauksia, joita esiintyy
monella koirarodulla. Koska eri kaihin muodot saattavat edetä eri tavoin eri roduilla, ohjeet koskien jalostuskäyttöä
vaihtelevat jonkin verran roduittain. Perinnöllinen kaihi on yleensä molemminpuolinen ja johtaa sokeuteen, jos linssien
samentuminen on täydellinen. Jos kaihisamentuma jää hyvin pieneksi, sillä ei ole vaikutusta koiran näkökykyyn.
Kaihimuutosta ei tulkita perinnölliseksi, jos kaihin kehittyminen johtuu todistettavasti traumasta, tulehduksesta,
aineenvaihduntahäiriöstä, väärästä ruokavaliosta tai vanhuudesta, tai mikäli muutokset ovat linssin ytimessä (usein
lasikuitumaisia tai pistemäisiä hentoja samentumia tai nk. Y-suturasaumojen alueella olevia pieniä tiivistymiä). Tehokasta
lääkehoitoa kaihiin ei ole, yksi hoitovaihtoehto on linssin poisto kirurgisesti.
Suomen Kennelliiton Koiranetiin on tilastoitu 269 silmälausuntoa polski owczarek nizinnylle. Silmätutkimuksissa on 19 kertaa
löytynyt jotakin huomautettavaa (7 % lausunnoista). On kuitenkin huomioitava, että suuri osa löydöksistä on ns.
harmittomia löydöksiä, ja osa lausunnoista päällekkäisiä (kyse samasta koirasta tai uusintatutkimuksesta).
Suomessa on todettu muutamia tapauksia kaihia (kortikaalinen katarakta, posteriorinen polaarinen katarakta, etummaisen
y-sauman katarakta tai määrittelemätön katarakta) sekä 3 tapausta PRA:ta joista yksi on epäilys ja yksi koiralla jota ei ole
rekisteröity Suomen Kennelliittoon eikä tulos siis näy Koiranetin tilastoissa.
Kaihitapauksista 3 on kortikaalista kaihia joista yhdellä todettiin myös posteriorinen polaarinen katarakta. Helsingin
yliopiston silmälääkärin Elina Rusasen tekemässä joukkosilmätarkastuksessa keväällä 2010 useilta vanhoilta koirilta
löydettiin myös etummaisen Y-sauman kataraktaa, mikä ei kuitenkaan johda toimenpiteisiin. Vakavampien kaihitapausten
osalta on ohjeena tutkia koiran pentuesisarukset ja jälkeläiset 4, 5 ja 6 vuoden iässä.
PRA näyttäisi ilmenevän PONeilla melko myöhään, aikaisintaan 6-vuotiaana, yleisimmin diagnoosit on tehty 8-10 vuoden
iässä, jolloin osalla on ollut jo myös kaihia. PRA-diagnoosin saaneita PON-koiria on kesäkuussa 2011 Suomessa 3 kpl, mutta
vanhoina (8-vuotiaana tai vanhempana) tutkittuja PON-koiria on maassamme vielä varsin vähän, vain 10-20 kpl, joten tässä
vaiheessa ei voida vielä vetää johtopäätöksiä sairauden levinneisyydestä Suomen PON-kannassa. Suomen PON-kerhon
jalostustoimikunta on ryhtynyt aktiivisiin toimiin PRA-sairauden levinneisyyden selvittämiseksi. Jalostustoimikunta on
tiedustellut PRA-tapauksista eri maissa ja koonnut PRA-koirien sukutauluja eri maista. Sukutaulut on julkaistu yhdistyksen
kotisivuilla. Koska koko rodun maailmanlaajuinen populaatio on hyvin suppea, löytyy eri maista saaduista sukutauluista
paljon koiria, jotka esiintyvät myös suomalaiskannan sukutauluissa.
PRA:n yleisin tunnettu periytymistapa on yksinkertainen resessiivi (viallinen geeni pitää periä kummaltakin vanhemmalta
jotta yksilö voi sairastua). Yleisimmät tavat tällaisen sairauden vastustamisessa jalostuksen keinoin, ilman geenitestiä, on
pyrkiä välttämään oletettujen tunnettujen kantajien yhdistämistä 4 polven sukutaulussa sekä mahdollisimman vanhojen
jalostusyksilöitten käyttäminen. Edellä mainitut toimenpiteet rajaisivat kuitenkin suuren osan mahdollisista yhdistelmistä
pois Suomen tulevasta PON-kannasta, joten tulevaisuudessa merkittävä osa PRA:n ehkäisemisessä on geenitestin
kehittämisellä.
Suomalaisten omistamista PRA-koirista on otettu DNA-näytteet, jotka on lähetetty Michiganin yliopistoon USA:ssa.
Michiganissa on rahoitus ja tutkija valmiina, tavoitteena DNA-testin kehittäminen polski owczarek nizinnyn PRA:lle.
Toistaiseksi sairaitten koirien DNA-näytteiden määrän vähyys on ollut hidasteena tutkimukselle. Tutkimuksen onnistuminen
saattaa edellyttää tietoista testipentueen teettämistä. Jalostustoimikunta jatkaa selvitystyötä mm. järjestämällä
joukkosilmätarkastuksia, joihin kutsutaan erityisesti vanhoja koiria.
Suomen PON-kerhon jalostustoimikunta suosittaa, että silmätarkastus tehdään kaikille koirille noin 2 vuoden iässä.
Uusintatutkimus suositellaan tehtäväksi kaikille koirille kun koira on täyttänyt 6 vuotta. Jalostukseen suositellaan koiria,
jotka eivät osoita perinnöllisten silmäsairauksien oireita. 6 vuotta täyttäneiden koirien silmätarkastuslausunto on
jalostukseen käytettäessä voimassa 12 kk, kunnes rodulle saadaan PRA-geenitesti.
Aihetta koskevat liitteet (tilastointiaika 1988-2010): LIITE 9. SILMÄTUTKIMUSTILASTO.
14
POLVET JA KYYNÄRNIVELET
Patellaluksaatio johtuu yleensä polvinivelen synnynnäisestä epämuotoisuudesta, tapaturmista tai takajalan rakenne- tai
asentovirheistä. Luksaatiot jaetaan asteisiin I-IV, jossa I-asteessa polvinivel on lähes normaali, ja IV-asteessa, joka on kaikkein
vaikein, polvilumpio on pysyvästi sijoiltaan. Polski owczarek nizinnyille on tehty 80 polvitarkastusta, ja vain yksi 1-asteen
patellaluksaatiotapaus on löytynyt.
Kyynärnivelien osalta tutkittuja koiria on 85 kpl, ja terveitä on ollut 94 % tutkituista koirista. Viidellä koiralla on todettu
eriasteista kyynärnivelen kasvuhäiriötä vuosien 2010-2011 aikana. Jalostustoimikunta on kiinnittänyt asiaan huomiota ja
seuraa sitä suositellen kaikilta jatkossa lonkkakuvattavilta koirilta kuvattaviksi samalla myös kyynärnivelet.
Aihetta koskevat liitteet (tilastointiaika 1988-2010): LIITE 11. POLVI- JA KYYNÄRTILASTO.
KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA
Kilpirauhasen toiminta voi häiriytyä siten, että hormonia muodostuu joko liikaa tai liian vähän. Jos vereen erittyy
kilpirauhashormonia vähemmän kuin normaalisti, kehittyy kilpirauhasen vajaatoiminta, hypotyreoosi. Tämä on suhteellisen
tavallinen hormonaalinen häiriö koirilla. Yleensä tila ilmenee keski-ikäisillä tai vanhoilla koirilla. Eroja taudin esiintymiseen
sukupuolten välillä ei ole. Sen sijaan tietyillä roduilla esiintymistiheys saattaa olla muita suurempi. Yli 90 %:ssa tapauksista
häiriö on itse kilpirauhasessa, mutta häiriöt aivolisäkkeessä voivat myös laskea kilpirauhashormonien eritystä.
Kilpirauhasen vajaatoiminnassa perusaineenvaihdunta on alentunut. Ihoon ja sidekudokseen kerääntyy aineita, jotka
turvottavat kudoksia. Tyypillisiä oireita koiran kilpirauhasen vajaatoiminnassa on painon nousu, paksuuntunut ja tummunut
iho (hyperpigmentoituminen) joka voi olla kuiva tai rasvainen, ihotulehdukset ja alttius muillekin tulehduksille (esim.
korvatulehdukset), kylmänarkuus, huono ja ohut pohjavilla, heikentynyt fyysisen rasituksen sietokyky, koira tylsistyy ja on
usein laiska ja välinpitämätön. Pitkälle edennyt hoitamaton hypotyreoosi voi johtaa sydämen laajentumiseen. Myös
niveloireita voi esiintyä, samoin ummetusta ja ripulia. Seerumin kolesteroli (rasva-arvot) saattaa olla kohonnut.
Hypotyreoosi ei ole suoranaisesti koiran henkeä uhkaava tautitila, ja sekä sen toteaminen verikokeella että hoito on
helppoa. Kilpirauhashormonin puute korvataan antamalla koiralle tabletteina kilpirauhasvalmistetta. Tämän hoidon täytyy
yleensä jatkua koko elämän ajan. Annostus vaihtelee hypotyreoosin vaikeuden mukaan, mutta kun lääkkeen annostus on
oikea, potilaan vointi on hyvä ja T4-pitoisuus viitealueella. Hoidon tulokset ovat hämmästyttäviä: oireet katoavat nopeasti ja
pysyvät poissa lääkityksen jatkuessa.
TSH, tyreotropiini, on kilpirauhasta stimuloiva hormoni, jonka välityksellä aivolisäke säätelee kilpirauhasen toimintaa. TSH
vaikuttaa kilpirauhashormonien synteesin kaikkiin vaiheisiin ja aiheuttaa kilpirauhasessa rakenteellisia muutoksia, kuten
suurenemista ja verenkierron vilkastumista. Kun kilpirauhanen toimii "laiskasti" (vajaatoiminta) aivolisäkkeen TSH-hormonin
eritys lisääntyy kiihdyttämään kilpirauhasen hormonituotantoa. TSH-määritystä käytetään yleensä hypotyreoosin
seulontatutkimuksena sekä hypotyreoosin hoidon seurannassa. Joidenkin yleissairauksien paranemisvaiheessa saatetaan
tavata ohimenevästi lievästi kohonneita TSH-pitoisuuksia.
T4 eli tyroksiinia muodostuu kilpirauhasessa ja sen eritystä stimuloi TSH. T4:n tärkein tehtävä on aineenvaihduntaa
säätelevien hormonien valmistaminen. Tyroksiini muun muassa kiihdyttää rasvojen palamista ja lisää ravintoaineiden
imeytymistä suolistossa. Koska sitojaproteiinien pitoisuudet vaikuttavat kokonaistyroksiinin määrään, ei T4-arvo aina anna
oikeaa kuvaa kilpirauhasen toiminnasta. Raskaus ja estrogeenit kohottavat sitojaproteiini-TBG:n tasoa, jolloin myös T4pitoisuus on korkeampi, joidenkin munuais- ja maksa sairauksien yhteydessä puolestaan alentunut, samoin kuin
epilepsialääkityksen ja salisylaattien annon yhteydessä.
Verikokeilla suoritettavat T4 ja TSH-testit ilmaisevat kilpirauhasen tilaa tutkimushetkellä. Tulos voi myös vaihdella esim.
nartun kiimakierron aikana. Lisäksi muut aineenvaihdunnan häiriöt tai sairaudet voivat vaikuttaa T4-arvoon. T4/TSH-testi ei
myöskään kerran tehtynä kerro, mihin suuntaan kilpirauhasen toiminta on menossa, onko koira mahdollisesti myöhemmin
sairastumassa, ja siksi suositellaan tehtäväksi myös TgA-tutkimus (tyreoglobuliinivasta-aine tutkimus), joka antaa pitemmän
aikavälin tilannetietoa kuin pelkkä TSH/T4 testi. Tyreoglubuliinia pääsee normaalisti verenkiertoon vain pieniä määriä. Sen
pitoisuus seerumissa kohoaa kilpirauhassyövän, kilpirauhasen vajaatoiminnan, ei-toksisen struuman ja tyreoiidiitin
(kilpirauhastulehdus) yhteydessä.
1990-luvun loppupuolella Ruotsista saatujen tietojen perusteella oli syytä olettaa kilpirauhasen vajaatoimintaa esiintyvän
PON-kannassa yleisesti, ja kun lisäksi Suomessa oli rodusta löytynyt kilpirauhasen vajaatoimintaa, haluttiin selvittää taudin
yleisyyttä erityisesti Suomen PON-kannassa. Helmikuussa 1997 aloitettiin laajamittainen joukkotutkimus koskien polski
owczarek nizinnyn kilpirauhasen vajaatoimintaa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 80 yli 1,5-vuotiasta yksilöä. Kustakin
koirasta tutkittiin T4 sekä TSH. Näillä kokeilla löytyi 4 kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa PON-koiraa.
15
Tämä tutkimus jatkui vielä syystalvella 1997 tyreoglobuliinivasta-ainetesteillä (TgA), joiden yhteydessä kannastamme löytyi
18 koiraa, joilla testitulos oli positiivinen, eli oli aihetta olettaa, että koira sairastuu myöhemmin kilpirauhasen
vajaatoimintaan. Kolme näistä koirista tosin oli jo aikaisemmin T4/TSH-testillä todettu sairaiksi. Joukossa oli myös 5 koiraa,
joiden vasta-ainetestin tulokset heittelivät (ns. rajatapaus). Näillä koirilla jokin muu asia saattoi häiritä määritystä.
Negatiivinen testitulos yhden sairaan koiran kohdalla selittyi sillä, että kilpirauhasen vajaatoiminta oli edennyt niin pitkälle,
että kilpirauhanen oli jo hyvin pitkälti tuhoutunut. Tuhoutunut kilpirauhanen ei enää pysty muodostamaan vasta-aineita,
eikä niitä siksi verestä myöskään löytynyt.
Kilpirauhastutkimus jatkui vuoden 1998 kesällä ja joukko koiria sai kutsun tyreoglobuliinirasituskokeeseen. Kutsu ja ohjeet
lähtivät kaikille niille 18 koiralle, joiden vasta-ainetesti oli positiivinen sekä noin 10-20 ensimmäiselle koiralle T4/TSH-testin
mukaan.
Tutkimustarkoitusta varten saatiin USA:sta hormonia, jota ei ennen ollut Suomessa ollut saatavilla. Lisäksi osa koirista sai
kutsun Helsingin yliopistolle kilpirauhasen kartoittamiseen uudella skintigrafia-menetelmällä sekä ultraäänitutkimuksella.
Valitettavasti kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan tähän kokeiluun. Yhdistys on omassa julkaisussaan, PON-infossa,
julkaissut kaikki nämä tutkimustulokset ja yhteenvedot.
Vuoden 1999 jälkeen on kilpirauhastutkimuksia jatkettu edelleen. Kilpirauhastutkimus suositellaan tehtäväksi kaikille koirille,
ja vaatimuksena se on siitokseen käytettäville koirille. Tutkimus suositellaan tehtäväksi noin 2 vuoden iässä jolloin tutkitaan
TgA, T4 ja TSH. Uusintatutkimus suoritetaan noin 5-6 vuoden iässä jolloin tutkitaan T4 ja TSH.
Jalostukseen suositellaan koiria seuraavin tuloksin:
1) TgA-negatiivinen ja T4/TSH-terve.
2) TgA-positiivinen ja T4/TSH-terve, jolloin partnerin tulisi olla TgA-negatiivinen ja T4/TSH-terve.
TgA-positiiviselta koiralta suositellaan tutkittavan T4 ja TSH-arvot 12-18 kk välein.
Jos TgA-testi on NEGATIIVINEN ja TSH sekä T4 normaalit, tarkoittaa se, että koira ei mahdollisesti tule sairastumaan
kilpirauhasen vajaatoimintaan. Tällaisissa tapauksissa koira on vapaasti käytettävissä jalostukseen. Uusintatutkimus TSH:n ja
T4:n osalta tulee suorittaa 5-6 v. iässä.
Jos testi on POSITIIVINEN, mutta kuitenkin TSH ja T4 terveet, tarkoittaa se, että koira saattaa jossain vaiheessa olla
sairastumassa kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta tutkimushetkellä kilpirauhanen on terve. Uusintatutkimus TSH:n ja T4:n
osalta suositellaan suoritettavan 12-18 kk välein. Suomen PON-kerhon jalostusvaatimusten mukaan jalostukseen
suositellaan TgA-positiivista koiraa kun toinen osapuoli on TgA-negatiivinen ja TSH ja T4 olla terve.
Hypotyreoosi on suhteellisen tavallinen hormonaalinen häiriö keski-ikäisillä tai vanhoilla koirilla.
Kaavio 5: Suomen PONien kilpirauhastilastot 1997-2011 (koonnut: Majka Borgström), T4/TSH-arvojen perusteella
16
Kaavio 6: Suomen PONien kilpirauhastilastot 1997-2011 (koonnut: Majka Borgström), TgA-tulosten perusteella
Aihetta koskevat liitteet (tilastointiaika 1997-2011): LIITE 12. KILPIRAUHASTUTKIMUSTULOKSET.
Polski owczarek nizinnyn kohdalla ei tiedetä, kuinka pitkää ajanjaksoa TgA-testi ennustaa. Jotkut TgA-positiiviset koirat
sairastuvat jo nuorena tai keski-iässä, mutta jotkut koirat ovat TgA-positiivisia toistuvasti useiden vuosien aikana, ja
sairastuvat vasta hyvin vanhana.
Koira voi myös olla nuorempana TgA-negatiivinen ja silti muuttua myöhemmin TgA-positiiviseksi ja sairastua kilpirauhasen
vajaatoimintaan. Kilpirauhasen vajaatoiminnan ehkäisemisessä ei siis voi luottaa yhteen testauskertaan koiran elämän
aikana, vaan uusintatutkimus on välttämätöntä.
Sairaiden koirien osuus polski owczarek nizinny –rodussa ei ole merkittävän suuri. Yhdistyksen tarkoituksena on edelleen
kartoittaa koirien terveydentilaa ja pyrkiä pitämään sairastuvien koirien määrä alhaisena.
EPILEPSIA
Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, alkamisikä, hoito, kohtausten ennuste ja vaikutukset koiran elämään
vaihtelevat suuresti. Epileptisellä kohtauksella tarkoitetaan poikkeavan purkauksellisen aivosähkötoiminnan seurauksena
ilmeneviä ohimeneviä aivotoiminnan häiriöitä. Tavallisimpia kohtausoireita ovat tajunnan häiriöt, kouristelu, aistihäiriöt ja
käyttäytymisen häiriöt. Kohtaukset kestävät yleensä muutamista kymmenistä sekunneista joihinkin minuutteihin.
Rodun alkuaikoina Suomen kannassa esiintyi joitakin epilepsiatapauksia lähinnä keskenään samansukuisissa koirissa.
Epilepsia saatiin aisoihin karsimalla jalostuksesta linjat, joissa tätä sairautta esiintyi. Sittemmin on ilmennyt pari satunnaista
epilepsiatapausta, mutta epilepsia ei ole merkittävä terveysongelma polski owczarek nizinnyssä.
SYDÄNVIAT
Sydänlihaksen tehtävä on ylläpitää elimistön riittävän suurta kiertävää verimäärää ja normaalia verenpainetta. Häiriöt
sydämen toiminnassa vaikuttavat siis koko elimistön toimintaan. Sydänlihakseen liittyvät sairaudet voivat olla joko
synnynnäisiä tai hankittuja. Kaikista sydänvioista synnynnäisiä on vain alle 10 prosenttia, mutta alle vuoden ikäisillä koirilla
tavattavista sydänsairauksista kuitenkin suurin osa on synnynnäisiä. Valtaosa synnynnäisistä sydänvioista on periytyviä,
joskin periytymismekanismi on monimutkainen. Tavallisimpia sydänsairauksien oireita ovat yskä, hengitysvaikeudet johtuen
nesteen kertymisestä keuhkoihin, alentunut rasituksen sieto, vatsan turpoaminen, tajuttomuustilat, ruokahalun
alentuminen sekä laihtuminen. Samankaltaisia oireita havaitaan usein myös hankittujen sydänvikojen yhteydessä. Lievät
synnynnäiset muutokset sydämessä eivät välttämättä aiheuta oireita koko koiran elinaikana. Vakavat muutokset taas
aiheuttavat oireita yleensä jo alle vuoden ikäisille yksilöille. Hoito ja hoitoennuste vaihtelevat tapauskohtaisesti.
PDA, PATENTTI DUCTUS ARTERIOSUS, on koiralla varsin yleinen synnynnäinen sydänvika. Ductus arteriosus on
verisuoniyhteys, joka sikiöaikana yhdistää aortan ja keuhkovaltimon. Ductus sulkeutuu normaalisti syntymän yhteydessä.
PDA:ssa sikiöaikainen verisuoniyhteys normaalista poiketen ei surkastu, ja virheellinen suonitus kuormittaa keuhkovaltimoa
ja sydämen vasenta puolta. PDA:n yhteydessä kuultava sivuääni on hyvin tyypillinen ja erittäin voimakas. Leikkaushoito on
17
mahdollinen, tällöin epänormaali verisuoniyhteys suljetaan ja onnistuneen leikkauksen jälkeen koira voi elää normaalin
elinkaaren oireettomana. Leikkaus ei ole riskitön.
DCM, DILATOIVA KARDIOMYOPATIA kuvaa sydänlihaksen huonoa toimintaa (dilatoiva eli sydäntä laajentava,
kardiomyopatia eli sydänlihaksen rappeutuminen). Kyseessä on sydänlihaksen sairaus, josta seuraa sydänlihaksen
supistumiskyvyn alentuminen. Muutosten edetessä sydämen seinämä ohenee, ja sydän laajenee voimakkaasti pyrkiessään
säilyttämään elimistöön pumpatun verimäärän ja verenpaineen ennallaan. Tämä johtaa loppuvaiheessa tilanteeseen, jossa
sydän ei pysty pumppaamaan tarvittavaa verimäärää eteenpäin.
Taudin syytä ei tarkasti tunneta, mutta tietyillä koiraroduilla sitä esiintyy muita rotuja enemmän. Pieni osa tapauksista
johtuu karnitiini-valkuaisaineen puutteesta sydänlihaksessa. Kyseessä ei yleensä ole karnitiinin puutos ruokavaliosta vaan
jostain syystä karnitiinin siirtyminen ravinnosta sydänlihakseen on häiriintynyt. DCM on yleisempi uroksilla ja sitä tavataan jo
nuorilla koirilla 6 kk iästä alkaen, joskin suurin osa tautitapauksista havaitaan 4-6 vuoden iässä. Loppuvaiheessa sairaus
johtaa sydämen kongestiiviseen vajaatoimintaan. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa elimistön keinot tehostaa sairaan
sydämen toimintaa on käytetty ja nestettä alkaa kertyä keuhkoihin ja mahdollisesti muualle elimistöön veren pakkautuessa
laskimoihin. Dilatoivaa kardiomyopatiaa ei voida parantaa, ennuste on heikko ja ainoastaan sairauden etenemistä voidaan
yrittää hidastaa oireenmukaisella hoidolla. DCM voi ilmetä myös äkkikuolemana, jossa koira kuolee sydänkohtaukseen ilman
mitään ennakoivia oireita.
VÄLISEINÄREIÄT ovat koiralla harvinaisia ja vaikeita todeta. Oireita ei välttämättä havaita, jos reikä on pieni. Väliseinäreikä
voi lisäksi sulkeutua aina kahden vuoden ikään asti. Mahdolliset oireet riippuvat reiän suuruudesta ja veren
virtaussuunnasta. Koiralla hoitona tulee kysymykseen oireenmukainen lääkehoito.
Kaikki rodut huomioiden on ns. hankituista eli elämän aikana kehittyvistä sydänsairauksista yleisin vasemmanpuoleisen
eteiskammioläpän rappeutuma. Yli kymmenvuotiaista koirista tämä tila tavataan joka kolmannella. Tauti on selvästi
yleisempi pienikokoisilla roduilla, osittain johtuen niiden keskimäärin pitemmästä eliniästä. Alkuvaiheessa läppävika on
oireeton ja sydämessä havaitaan vain vuotavan läpän aiheuttamista pyörteistä verivirrassa johtuva sivuääni ilman
vajaatoiminnan oireita. Tauti etenee vähitellen johtaen loppuvaiheessa kongestiiviseen sydämen vajaatoimintaan.
Tavallisimmat oireet ovat yskä, etenkin öisin, rasituksen siedon aleneminen ja hengitysvaikeudet. Pitkälle edenneen
sairauden yhteydessä esiintyy rytmihäiriöitä ja mm. vatsan turpoamista. Lääkehoidolla koira voi tulla toimeen useita vuosia
oireiden ilmaantumisen jälkeen.
Rodussa on esiintynyt muutamia tapauksia sydänsairauksia. Suomessa on diagnostisoitu 3 PDA (eli avoin valtimotiehyt)
tapausta, yksi VSD (keskikokoinen reikä kammioiden välisessä seinämässä, sulkeutui itsestään) ja 3 dilatoivaa
kardiomyöpatiaa (sydänlihaksen rappeutumissairaus, joka aiheuttaa sydämen laajenemista, supistumiskyvyn heikkenemistä
ja sydämen seinämien veltostumista) joista yhden tila kohentui huomattavasti mutta ei parantunut karnitiini-lääkityksellä.
Lisäksi Suomessa on diagnostisoitu Puolasta tuodulla urospennulla vakava MD (mitraalidysplasia, hiippaläpän kehityshäiriö)
ja lievempi trikuspidaaliläpän (kolmiliuskaläpän) dysplasia, koiran sydämen vasen eteinen oli voimakkaasti laajentunut,
vasen kammio lievästi laajentunut, ja sydämessä oli voimakas vuotovirtaus mitraaliläpän läpi sekä lievempi vuotovirtaus
trikuspidaaliläpän läpi.
Lisäksi on todettu joitain sydämen sivuääniä ja joillain vanhoilla koirilla sydämen heikkenevää toimintaa. Yhdellä koiralla on
todettu hidas sydämen syke ja alentunut pumppauskyky yhdistyneenä alhaiseen tauriini-arvoon.
Edellä mainitut tapaukset katsotaan normaaleiksi löydöksiksi koirapopulaatiossa.
On varmasti järkevää karttaa sitä nimenomaista uros-narttu yhdistelmää, joka on tuottanut synnynnäistä sydänvikaa
sairastavan jälkeläisen. Jalostuksellisia johtopäätöksiä joudutaan harkitsemaan silloin, jos jossain sukulinjassa alkaa
esiintymään useampia tapauksia. Suomen PON-kerhon jalostustoimikunta sekä rodun kasvattajat ovat tiedostaneet
tilanteen ja seuraavat sydänsairauksien esiintymistä Suomessa.
MUUT SAIRAUDET
Suomessa on todettu muutamalla yksilöllä jonkinasteista epänormaaliutta munuaisissa. Virallisia sairausdiagnooseja koirista
ei ole. Ongelma ei yleisellä tasolla kuitenkaan ole suuri. Vanhuuden iän sokeritautia on esiintynyt joitakin tapauksia. Edellä
mainittuja sairauksia ei kuitenkaan ole esiintynyt enempää kuin normaalissa koirakannassa yleensä.
Rodulla esiintyvistä purenta- ja leukaongelmista mainittavin on liian kapea alaleuka, jolloin alakulmahampaat (toinen tai
molemmat) painuvat yläleuan ikeniin; kapealeukaisen koiran alaetuhampaat ovat myös usein epätasaisessa rivissä. Tähän
kiinnitetään huomiota jalostusyksilöitä valittaessa. Rodulla esiintyy vähäisessä määrin hammaspuutoksia (P1-hampaan
puutos). Purentavikoja esiintyy myös melko vähän, sekä ala- että yläpurentaa on esiintynyt. Tasapurenta on
18
rotumääritelmän mukaan hyväksytty.
Rodussa esiintyy jonkin verran häntämutkia, usein ns. lyhyen hännän päässä. Häntämutka on polygeenisesti ja resessiivisesti
periytyvä. Suomen PON-kerhon jalostustoimikunta suosittaa, että jalostuksessa ei yhdistettäisi kahta koukkuhäntäistä
yksilöä. Myös kivesvikaa esiintyy rodussa melko vähän, lisäksi on todettu vain pari satunnaista muuta sukupuolielinten
epänormaaliutta.
Suomen PON-kerhon jalostustoimikunta sekä rodun kaikki kasvattajat ovat jatkuvasti yhteydessä keskenään sekä tietoisia
tilanteesta ja seuraavat yhdessä sairauksien esiintymisiä Suomessa. Toteutuneet jalostusvalinnat ovat lähes poikkeuksetta
noudattaneet yhdistyksen jalostussuosituksia.
4.3.4 YHTEENVETO RODULLA MUISSA MAISSA TAI KIRJALLISUUDESSA KUVATUISTA
SAIRAUKSISTA
Vaikka polski owczarek nizinnyn sukujuuret johtavat keskiajalle asti, ei kirjallisuudesta juuri löydy tietoja rodun
terveydentilasta. Toisessa maailmansodassa rodun ensimmäiset kennelit tuhoutuivat, ja rodun jalostus on käynnistynyt
uudelleen hyvin suppeasta kannasta. Rodun harrastajat eri puolilla maailmaa pitävät kuitenkin melko tiiviisti yhteyttä
keskenään, ja näin saamme tietoja rodun terveydentilasta eri maissa.
KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA
Kilpirauhasen vajaatoimintaa ryhdyttiin rodussamme tutkimaan ensimmäisenä Ruotsissa, jossa myös ensimmäisenä otettiin
käyttöön TgA-tutkimukset jalostukseen käytettäville yksilöille. Ruotsissa on todettu jonkin verran kilpirauhasen
vajaatoimintaa sairastavia yksilöitä, jalostustoimikunta pitää yllä tilastoa ja listaa tutkituista koirista. Monissa Euroopan
maissa ja USA:ssa on alettu tutkia jalostusyksilöitä kilpirauhasen vajaatoiminnan varalta.
Ruotsissa on meneillään tutkimus jonka tavoitteena on kehittää DNA-testi kilpirauhasen vajaatoimintaan polski owczarek
nizinnyssä.
CL
Lähinnä Ruotsissa, Englannissa ja USA:ssa on todettu CL-sairautta (canine ceroid lipofuschinos, tai NCL, neuronal ceroid
lipofushcinos). Ruotsissa on n. 10 koiraa jotka ovat sairastuneet tai joiden mahdollisesti epäillään olevan CL-sairaita.
Englannissa on myös todettu joitakin tapauksia, samoin Englannista Ruotsiin tuoduissa muutamassa koirassa on tautia
tavattu.
CL, ceroid lipofushcinos, on metabolinen kertymäsairaus, jolle on luonteenomaista lipofuskiinia kuljettavan entsyymin
puutos, jolloin lipofuskiinia kertyy mm. silmän retinaan, aivosoluihin ja selkäytimeen. CL:n tarkkaa metaboliaa ei tunneta,
kuitenkin lipidien puutteellista hapettumista, ja rasvahappojen ja raudan epänormaalia metaboliaa on esitetty syyksi. Koirat
ovat sairastuneet eri-ikäisinä ja oireet olleet hyvin erilaisia. CL ei ole spesifinen vain koirille, vaan sitä esiintyy ihmisessä sekä
kissoissa, karjassa ja lampaissa. Tätä sairautta on todettu monella rodulla, kuten esimerkiksi englanninsetterillä,
gordoninsetterillä, bordercolliella ja amerikancockerspanielilla. Englanninsetterillä sen uskotaan olevan resessiivisesti
perinnöllinen.
Kliiniset oireet ovat yleensä muutokset käyttäytymisessä, motoriikassa ja näkökyvyssä (silmäpeilauksessa saatetaan todeta
CPRA:ta eli sentraalia verkkokalvon rappeumaa vastaavat muutokset). Hyperaktiivisuus ja pakonomainen päämäärätön
harhailu saattaa olla ensimmäinen oire. Oireet lisääntyvät sitä mukaan kun sairaus etenee, ja johtavat lopulta koiran
taantumiseen ja eutanasiaan. Sairastuneet PON-koirat ja/tai niiden lähisukulaiset ovat usein sairastaneet myös kilpirauhasen
vajaatoimintaa, mutta ei ole tiedossa onko sairauksilla yhteys vai onko kyse sattumasta. Useissa tapauksissa CL:ää on
esiintynyt useampia tapauksia saman pentueen koirissa tai suoraan kahdessa peräkkäisessä sukupolvessa. Yhteensä
tapauksia on kuitenkin ollut hyvin vähän.
SYDÄNVIAT
Rodussa esiintyy jonkin verran sydänsairauksia, yleisimpänä PDA (patentti ductus arteriosis, avoin valtimotiehyt). PDAtapauksia on todettu mm. Ruotsissa, Norjassa, Hollannissa ja USA:ssa, sekä näissä maissa kasvatetuissa koirissa että myös
Puolasta näihin maihin viedyissä koirissa. Esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa vastustetaan sydänsairauksia
tekemällä Holter-ultraäänitutkimus siitokseen käytettäville koirille.
19
PDA:n lisäksi on ulkomailta saatu tietoa satunnaisista muista sydänsairauksista mutta nämä ovat olleet lähinnä yksittäisiä
tapauksia siellä täällä. Sydänsairauksien esiintymisen seuraaminen ulkomailla on vielä vaikeaa, sillä monissa maissa, esim.
Puolassa ei koirien sydämiä tutkita rutiininomaisesti.
MUNUAISVIAT
Ruotsissa on diagnostisoitu joitain tapauksia munuaisvikaa.
SILMÄSAIRAUDET
Joissakin maissa on löytynyt muutama yksittäinen CPRA-tapaus (sentraali PRA, verkkokalvo alkaa surkastumaan keskeltä, ei
välttämättä johda sokeuteen).
PRA:ta (verkkokalvon surkastuminen alkaa reunoilta, johtaa lopulta sokeutumiseen) on löytynyt joitakin tapauksia sekä
Skandinaviassa että USA:ssa. Monet koirista on Puolasta tuotuja tai sukutaulut johtavat nopeasti puolalaisiin koiriin.
Sukutaulujen perusteella PRA-ongelma on yleismaailmallinen, vaikka tiedossa olevien PRA-koirien määrä onkin pieni.
Useimmissa maissa ei tehdä silmätarkastuksia PONeille enää vanhempana, ja näin ollen vanhemmiten ilmenevä PRA voi
jäädä diagnostisoimatta. USA:ssa ja Ruotsissa on meneillään tutkimus DNA-testin kehittämiseksi polski owczarek nizinnyrodussa esiintyvälle PRA:lle.
Ruotsissa on todettu muutamia tapauksia erilaista kaihia.
NIVELSAIRAUDET
Joitakin yksittäisiä tapauksia patellaluksaatiota on todettu eri maissa. Lonkkavikaa esiintyy jonkin verran, kuten muissakin
koiraroduissa.
DIABETES
Ruotsissa on meneillään tutkimus diabetestilanteen selvittämiseksi polski owczarek nizinnyssä sekä mahdollisen DNA-testin
kehittämiseksi. Tapauksia ei tiettävästi kuitenkaan ole ollut paljon.
4.4 ULKOMUOTO
Polski owczarek nizinny on kokonaisuus, jossa oikea rakenne palvelee koiran alkuperäistä toimintaa. PONin tuleekin olla
kooltaan, luonteeltaan, ruumiinrakenteeltaan ja muulta ulkomuodoltaan rotumääritelmän mukainen koira, joka psyykkisesti
ja fyysisesti on sopiva käyttökoiraksi. Suomen PON-kanta on kansainvälisestikin korkeatasoista.
MITTASUHTEET: PON on keskikokoinen, lyhyt mutta kuitenkin enemmän suorakaiteen kuin neliön muotoinen, vahva jäntevä
koira jolla on pitkä runsas turkki ja vapaat maatavoittavat liikkeet. Runko kokonaisuudessaan on tiivis ja antaa sulavan
vaikutelman mittasuhteiden ollessa 9:10. Kannassamme esiintyy jonkin verran hieman pitkärunkoisia yksilöitä.
KOKO: PONin vaikutelma syntyy sen jykevästä olemuksesta ja ilmeikkäästä päästä. On tärkeää, että rodun käyttötyyppi
säilytetään. Siksi säkämitta ei saa alittaa standardin minimiä ja rotu ei saa olla liian heiveröinen eikä arkaluonteinen, mutta
koira ei myöskään saa olla liian korkea. PONin korkeuden ja pituuden suhde on 9:10.
Luustonvoimakkuuteen on jalostuksessa kiinnitettävä huomiota, sillä kannassamme esiintyy jonkin verran liian
kevytluustoisia koiria. Myös joitakin pienehköjä PONeja on kannassamme. Koko-ongelma on suurempi joissain Euroopan
maissa, mutta yleisti ottaen Suomessa koirat ovat hyvää keskikokoa ja omaavat riittävät luustonvoimakkuudet.
PÄÄN tulee olla sopusuhtainen, keskikokoinen, ei liian raskas. Otsassa, poskissa ja leuassa runsas karvapeite saa pään
näyttämään suuremmalta kuin se todellisuudessa on. Kallon tulisi olla kohtalaisen leveä, mutta pää ei saa olla pyöreä tai
omenanmuotoinen. Kuonon pituus on sama tai hiukan pienempi kuin kallon pituus. Hampaat rodulla ovat vahvat,
saksipurenta tai tasapurenta hyväksytään. Leukojen tulee olla voimakkaat. Kevyt kapea kuono on siksi virhe. Heikot kapeat
leuat, joissa on väärinsijoittuneet hampaat ovat myös virhe.
Kannassa esiintyy jonkin verran liian kapeaa päätä, kevyttä kuono-osaa sekä kapeaa alaleukaa. Alaleuan kapeus saattaa
johtaa purentahäiriöihin. Myös alaleuan kulmahampaat saattavat kasvaa kapean alaleuan vuoksi väärään asentoon. Rodulla
esiintyy jonkin verran myös virheellistä alapurentaa.
20
OIKEAT KULMAUKSET: Etu-ja takaosan tulee olla hyvin kulmautuneet ja lihaksikkaat. Raajojen tulee olla ehdottoman suorat
ja luustonvoimakkuuden hyvä. Kinner on selvä, ei kovin pitkä. Lapaluun tulee olla leveä, keskipitkä ja vinoasentoinen.
Vaikutelman tulee olla selväpiirteinen ja lihaksiston hyvin kehittynyt. Koira liikkuu rennosti ja sulavasti, pitkin askelin. Tämä
on mahdollista vain jos sekä etu- että takakulmaukset ovat oikeat. Liikkeiden tulee olla hyvin maatavoittavat ja
yhdensuuntaiset sekä etu- että takaosassa. Jäykät rullaavat liikkeet tai lyhyet tipsuttavat askeleet ovat virhe. Huomiota
tuleekin kiinnittää juuri koirien kulmautumiseen, sillä kannastamme löytyy jonkin verran edestä ja/tai takaa heikosti
kulmautuneita yksilöitä, jolloin myös koiran liikunta on tipsuttavaa tai epätasapainoista.
KARVA: Koiraa peittää kauttaaltaan pitkä runsas karkeahko paksu karva, joka oikein hoidettuna tekee koirasta viehättävän ja
kiinnostavan näköisen. PONilla on kaksoisturkki, jolloin sillä on pehmeä tiheä pohjavilla ja runsas karhea päällikarva. Otsalta
laskeutuvat karvat peittävät silmät rodulle ominaisella tavalla.
Vaikka PONin karvan tulee olla pitkää, tärkeämpää on kuitenkin karvan oikea laatu. Koiran turkin värityksellä on merkitystä
myös karvanlaatuun ja -pituuteen. Pennuilla on pehmeämpi turkinlaatu. Pentuturkki vaihtuu vasta vuoden iässä, ja
lopullinen karhea aikuiskarva on valmis usein vasta 1,5-2 vuotiaalla koiralla. Turkin tulee olla hyvin hoidettu, mutta näyttää
luonnolliselta. On suotavaa, että karva on samantyyppistä kauttaaltaan. Karvan ei myöskään tulisi olla liian lennokasta
(kevyttä) tai ohuen hapsottavaa, joka helposti ”lentää” koiran yläpuolella liikkeessä. Pohjaturkki on runsas, paksu ja pehmeä.
Yleisesti ottaen Suomessa koirilla on oikeanlaatuiset, karheat karvat.
HÄNTÄ on joko synnynnäisesti aivan töpöhäntä, puolipitkä häntä tai typistämätön pitkä ja erittäin pitkäkarvainen häntä.
Todelliset töpöhännät ovat varsin harvinaisia. Useimmat töpöhänniksi rekisteröidyt ovatkin erittäin lyhyitä häntiä. Todellinen
töpöhäntä on ns. "fade tail" eli jo pentukarvassa näkymätön häntä, jossa ei ole yhtään nikamaa näkyvissä. Kaikki
synnynnäisesti lyhentyneet hännät ovat kuitenkin pituudesta riippumatta saman geenin aikaansaamia (T-box-mutaatio).
Suomen Kennelliitto on kieltänyt kahden töpöhäntäisen koiran yhdistämisen jalostuksessa PON-rodussa.
Leveä, lyhyt ja melko suora lantio asettaa omat rajoituksensa hännän asennolle, eli häntä on melko korkealle kiinnittynyt.
PON ei kanna häntäänsä paimenkoiramaisesti alhaalla, vaan iloinen PON, jolla on oikeanmallinen lantio, kantaa useimmiten
pitkän tai puolipitkän häntänsä liikkeessä ja valppaana ollessaan korkealla, kaarrettuna selän yläpuolelle, tai viistosti
ylöspäin. Levossa häntä roikkuu alhaalla. Häntä ei kuitenkaan saa olla pystykorvamaisesti kiertyneenä selkää vasten.
Joskus hännissä on häntämutkia, joilla tarkoitetaan epänormaaleja yhteen kasvaneita häntänikamia, jotka näkyvät ja
tuntuvat eriasteisina kulmina hännässä. Näitä ns. häntämutkia on rodulla esiintynyt sekä lyhyissä että joskus myös pitkissä
hännissä.
21
5. YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA
Tavoite
TERVEYS:
PEVISA
Silmätarkastukset
Kilpirauhaskokeet
Toimenpide
Koirien oltava lonkkakuvattuja, silmät
terveet.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan
vähentäminen.
GEENIPOHJA:
GEENIPOHJAN LAAJENTAMINEN
Monimuotoisuuden vaaliminen on tärkeää
paitsi geenipoolin laajuuden, myös rodun
elinvoimaisuuden ja terveyden vuoksi, sillä
sen lasku saattaa johtaa esimerkiksi
perinnöllisten sairauksien lisääntymiseen
Suositellaan ettei yksittäisen koiran
jälkeläisten osuus ole yli 10 %
koirakannassa, sukusiitosaste olisi enintään
6,25 %:ssa laskettuna 5. sukupolvessa.
Suositamme myös välttämään samojen
yhdistelmien toistamista useammin kuin 2
kertaa. Kannustamme kasvattajia
käyttämään mahdollisimman paljon
ulkomaalaisia koiria jalostuksen, samoin
kuin tuomaan jalostusmateriaalia
ulkomailta.
Tavoitteena on käyttää jalostukseen
hermorakenteeltaan varmoja, avoimia
koiria. Arkoja, hermostuneita tai
aggressiivisia koiria ei tule käyttää
jalostukseen.
Se on palkittu virallisessa koiranäyttelyssä
kaksi kertaa (kaksi eri tuomaria) vähintään
EH -palkinnolla, tai että se on
jalostustoimikunnan puoltolauseella
todettu jalostukseen sopivaksi.
LUONNE:
Tavoitteena koiria, jotka sopeutuvat hyvin
myös nykypäivän kaupunkielämään, sekä
soveltuvat erilaisiin harrastustoimintoihin.
ULKOMUOTO:
Polski owczarek nizinny on kokonaisuus,
jossa oikea rakenne palvelee koiran
alkuperäistä toimintaa. PON'in tuleekin olla
kooltaan, luonteeltaan,
ruumiinrakenteeltaan ja muulta
ulkomuodoltaan rotumääritelmän
mukainen koira, joka psyykkisesti ja
fyysisesti sopii käyttökoiraksi.
Tulos
Valtaosalla jalostukseen käytetyistä koirista
on ollut lonkkatulos A-C. Kaikki jalostukseen
käytetyt koirat ovat olleet silmätarkastettuja. Kaikki jalostukseen käytetyt koirat
ovat täyttäneet Suomen PON-kerhon
jalostussuositukset koskien kilpirauhasen
vajaatoimintaa.
Ulkomailta on tuotu suhteellisen paljon
koiria. 5 vuoden ajanjaksolla vain yhtä
urosta on käytetty jalostukseen 3 kertaa,
muita 0-2 kertaa. Samoja yhdistelmiä ei ole
toistettu. On tehty yhä enemmän
yhdistelmiä, joissa sukusiitosaste on 0 %.
Yhä enemmän koiria on luonnetestattu.
Yhä useampi koira on osoittanut
tuloksellista koulutettavuutta
saavuttamalla tuloksia eri harrastuslajeissa.
Kaikki jalostukseen käytetyt koirat on
palkittu näyttelyissä. Näyttelyissä on käynyt
laaja otanta kannasta. Suomalaiskoirat ovat
olleet erittäin kilpailukykyisiä näyttelyissä
ulkomailla ja tunnetaan korkeatasoisina.
Taulukko 3: Polski owczarek nizinnyn aiemman terveydenseurannan tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset
22
6. JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT
6.1 VISIO
Polski owczarek nizinny on rotu, joka on yhä melko tuntematon suomalaisille. Rodun suosio on pysynyt viime vuosina
samalla tasolla, mikä on ollut osana kerhon visiota, sillä räjähdysmäinen kasvu tuo mukanaan usein myös ongelmia. Yhdistys
on maltillisesti markkinoinut rotua ja rekisteröintien vuosittainen määrä on asettunut 25-45 yksilön välille. Rotua
jalostettaessa ja markkinoidessa on pidetty koko ajan mielessä rodun alkuperäinen käyttötarkoitus: paimen- ja vahtikoira.
Koska paimennustyötä ei rodulle enää juurikaan Suomesta löydy, on käyttötarkoitus lähinnä harrastuskoira tai vain perheen
lemmikki. Harrastuksissa rotu onkin erinomainen, ja menestyksekkäästi kisanneita PONeja löytyy lähes joka lajin parista.
Rodun korkeaa tasoa Suomessa pyritään aktiivisesti pitämään yllä. Näyttelyissä käy vuosittain kantaan nähden melko suuri
määrä eri yksilöitä. Suomalaiset PON-omistajat käyvät koiriensa kanssa aktiivisesti näyttelyissä myös ulkomailla ja menestys
on pääosin ollut erinomaista. Myös Puolassa esitetyt suomalaiset koirat ovat olleet rodun huippuja tai ainakin erittäin hyvää
keskitasoa.
Geneettisen kannan laajana pitämiseksi kasvattajat ovat pyrkineet käyttämään erilinjaisia uroksia siitokseen, samoin
mahdollisuuksiensa mukaan astuttamaan narttuja ulkomaalaisilla uroksilla. Ulkomailta on myös ollut paljon tuonteja, sekä
uroksia että narttuja, ja tuonneissa on pyritty huomioimaan juuri koirien sukutaululinjojen erilaisuus. Tähän pyritään myös
jatkossa.
PONin tulee olla kooltaan, luonteeltaan, ruumiinrakenteeltaan ja muulta ulkomuodoltaan rotumääritelmän mukainen koira,
joka psyykkisesti ja fyysisesti on sopiva käyttökoiraksi. PONia on alun perin käytetty työkoirana Puolan alankomailla, ja siihen
tehtävään sen ketterä ja tarkkaavainen olemus sopiikin erinomaisesti. Kun lampaiden pito Puolassa väheni ja tämän myötä
myös paimenkoirien tarve, on PON myös Puolassa siirtynyt enemmän seurakoiraksi.
Suomessa koiraa ei käytetä lampaiden paimennukseen, mutta PONin kanssa voi harrastaa tokoa tai agilitya tai pelastus- ja
palveluskoiralajeja. Maassamme useat PONit ovat jo kilpailleet menestyksekkäästi eri lajeissa, jopa SM- ja MM-tasolla.
Kaupunkiympäristössä PON on hyvä lasten suojelija ja leikkitoveri, joka puolustaa myös kotia. Puolassa koiraa käytetään
vielä vahtikoirana.
6.2 ROTUA HARRASTAVAN YHDISTYKSEN TAVOITTEET
6.2.1. YLEISET TAVOITTEET
Rodunjalostuksen tavoitteena on terverakenteisen, hyväluonteisen ja mahdollisimman rodunomaisen polski owczarek
nizinny -kannan ylläpitäminen ja kehittäminen.
Tavoitteena on, että kasvattaja harjoittaa suunnitelmallista rodunjalostusta. Pyrkimyksenä on käyttää siitokseen
mahdollisimman korkealaatuisia yksilöitä, ja yhdistelmien suunnittelussa tulisi huomioida vanhempien luonteet,
perinnölliset viat ja sairaudet sekä ulkomuodolliset ominaisuudet, kuitenkin kokonaisuutta silmällä pitäen.
Koska PON on syntynyt kapealta siitospohjalta ja melkein kaikki PONit ovat sukua keskenään, toivotaan Suomessa
mahdollisimman laajan ulkosiitoksen harjoittamista koiranjalostuksessa. Pyrkimyksenä on käyttää eri yksilöitä
mahdollisimman tasaisesti, niin, että mahdollisimman monet sukulinjat säilyisivät jalostuksessa. Tavoitteena jalostuksessa
on jatkossakin välttää ”matadorijalostusta” sekä liiallista sukusiitosta. Jalostuksessa pyritään jalostusyhdistelmiin, joissa
sukusiitosaste on alle 6,25 %.
Tavoiteohjelman tarkoituksena on pyrkiä ennaltaehkäisemään sellaisten periytyvien vikojen tai sairauksien leviämistä rodun
kantaan, jotka alentavat koiran elinkykyä tai aiheuttavat sen elämänlaadun alenemisen. PEVISA-ohjelmaan eivät tässä
mielessä sisälly rotumääritelmässä ja näyttely- ja koesäännöissä jo mainitut nollaavat viat, vaikka ne onkin todettu
perinnöllisiksi (esim. urosten kivesviat, purentaviat jne.). Silti tiedon saaminen myös näistä on jalostuksen suunnittelulle
erittäin tärkeää.
23
6.2.2 GEENIPOHJAN LAAJUUS eli POPULAATION KOKONAISTILA JA RAKENNE
Jalostustavoitteena on tehollisen populaatiokoon kasvattaminen ja geenipohjan laajentaminen mahdollisimman laajaksi.
Jalostusvalinnoilla on suuri rooli polski owczarek nizinny -koirien jalostuksessa. Koska jo alkuperäinen siitospohja oli kapea,
on linjojen yhdistämiseen jouduttu kiinnittämään enemmän huomiota kuin monissa muissa roduissa. Geenitutkijoiden
mukaan tämän päivän ehkä vaikein ja pulmallisin jalostusongelma onkin jatkuvasti kapeneva geenipooli, eli erilaisten
geenien kokonaismäärän väheneminen koirakannassa.
Jalostustoiminnassa on keskitytty jalostamaan sellaisia koiria, jotka mahdollisimman hyvin edustavat alkuperäistä PONia.
Geenipoolin kapenemista tapahtuu myös siksi, että kaikkien niiden koirien geeniyhdistelmiä häviää, joita ei käytetä
jalostukseen. Suomen PON-kerholla on melko tarkat suositukset jalostukseen käytettävien koirien suhteen, mikä
automaattisesti sulkee osan koirista pois jalostuksesta.
Rodun monimuotoisuutta ja erilaisten geeniversioiden paljoutta pidetään arvossa PON-kasvattajien keskuudessa.
Kasvattajat ovat kantaneet oman vastuunsa poolin laajentamisesta ja ylläpitämisestä astuttamalla koiria säännöllisesti
ulkomailla erilinjaisilla uroksilla. Erilinjaisia koiria myös tuodaan Suomeen kantaa laajentamaan.
Tavoitteena olisi, ettei yksittäisen koiran jälkeläisten osuus ole yli 10 %. Tämä lasketaan yleensä kahden edellisen vuoden
rekisteröintimäärien, tai usean vuoden rekisteröintien keskiarvon mukaan. Keskimäärin rekisteröityjä koiria on ollut n.
25/vuosi eli kahtena vuonna 50. Tämän mukaan yksittäisen koiran jälkeläismäärä saisi olla enintään 5 pentua.
Tavoitteena on myös, että yhdistelmien sukusiitosaste pysyisi enintään 6,25 %:ssa laskettuna 5 sukupolvelle.
Sukusiitosasteella tarkoitetaan saman geeniversion periytymisen todennäköisyyttä pennulle sekä emältä että isältä kun
molempien sukutauluista löytyy samoja koiria. Sukusiitoksen vaarat liittyvät siihen, että sukulaisia yhdistämällä muodostuu
haitallisten geenien geenipareja, jolloin vika tai sairaus tulee yksilössä esiin. Kuitenkin yksittäisten yhdistelmien
sukusiitosasteilla on vähemmän merkitystä rodun kannalta kuin koko rodun sukusiitosasteella. Tästä syystä on tärkeää, että
pienikantaisia rotuja tuetaan tuonneilla ja ulkomaisilla linjoilla. Sukusiitosasteet eivät sinänsä ole merkityksellisiä vaan niiden
haitallisuus riippuu suurimmaksi osaksi niiden taustoista: esimerkiksi lähisukulaisten paritus kasvattaa sukusiitosastetta
nopeasti ja aiheuttaa haittoja enemmän kuin hitaasti kertyvä, pienen kannan aiheuttama väistämätön sukulaisuuden kasvu.
Alla olevasta taulukosta näkyy, että sukusiitosprosentti koko rodussa jää alle 6,25 % tai sen paikkeille viimeisimmällä 15vuotiskaudella. Tavoitteena olisi myös välttää samojen yhdistelmien toistamista useammin kuin 2 kertaa.
Kaavio 9: Sukusiitosprosentti vuosina 1996-2010 (lähde: liite 1 taulukot).
Koiran vanhemmiltaan perimä geenien kokonaisuus voi olla huomattavan erilainen esim. rakenteeltaankin samanlaisissa
sisaruksissa. Pienessä populaatiossa myös nämä pieneltäkin tuntuvat vaihtelut ovat tärkeitä.
24
6.2.3 KOIRAN TERVEYS
Tavoitteena on, että jalostukseen käytettävät koirat ovat terveitä ja hyväkuntoisia.
Pentujen rekisteröinnin ehtona on, että vanhemmat on virallisesti lonkkakuvattu.
Suosituksena on, että jalostukseen käytetään koiria, joiden lonkkatulos on A-C. Suositellaan myös, että vuoden 2012 alusta
lähtien lonkkakuvattavilta koirilta kuvattaisiin myös kyynärnivelet.
Kaikkien koirien silmät suositellaan tarkastettaviksi 2-vuotiaana ja uudelleen sen jälkeen, kun koira on täyttänyt 6 vuotta.
Suosituksena on myös, että jalostukseen käytettävän yli 6-vuotiaan koiran silmätarkastuslausunto ei ole 12 kk vanhempi.
PONeilla on esiintynyt kilpirauhasen vajaatoimintaa. Suosituksena on, että kaikille PON-koirille tehdään kilpirauhastutkimus.
Ensimmäisen kerran tutkimus suoritetaan noin 2 vuoden iässä jolloin tutkitaan TgA, T4 ja TSH. Uusintatutkimus suoritetaan
noin 5-6 vuoden iässä jolloin tutkitaan T4 ja TSH.
Jalostukseen suositellaan koiria seuraavin tuloksin:
1) TgA-negatiivinen ja T4/TSH-terve.
2) TgA-positiivinen ja T4/TSH-terve, jolloin partnerin tulisi olla TgA-negatiivinen ja
T4/TSH-terve. Huom! TgA-positiiviselta koiralta suositellaan tutkittavan T4 ja TSH-arvot 12-18 kk välein.
Häntämutkalla tarkoitetaan epänormaaleja häntänikamia, jotka näkyvät ja tuntuvat eriasteisina kulmina hännässä. Erilaiset
häntämutkat ovat varsin yleisiä PONien luontaisesti lyhentyneissä hännissä kaikkialla maailmassa. Jos koiralla on
häntämutka, suositellaan sitä Suomessa käytettävän jalostukseen vain sellaisen yksilön kanssa, jolla häntämutkaa ei ole.
Pitkän hännän päässä olevaa hännän kaartuvaa muotoa korostavaa kierrettä eli ns. paimenkoukkua ei katsota virheeksi, sillä
se ei ole häntämutka.
Ulkomaisten urosten käytössä tai kantavina tuoduilta nartuilta vaaditaan ainoastaan lonkkakuvaustulos. Suositellaan
tehtäväksi myös muita tutkimuksia, mutta tässä otetaan huomioon kunkin maan olosuhteet, mahdollisuudet ja omat
jalostusmääräykset.
Perustelluissa tapauksissa koira, joka ei täytä jotain yllä olevista kriteereistä, voi saada jalostustoimikunnan puollon
jalostuskäyttöön.
6.2.4 ULKOMUODOLLISET OMINAISUUDET
Kaunis ulkoasu ja kansainvälinen menestys tämän päivän näyttely-PONilla on tulosta 50 viime vuoden jalostuksesta ja
muokkauksesta. Kuitenkin työominaisuudet, oikeanlainen rakenne, turkki, temperamentti ja psykologia ovat olleet ja tulevat
olemaan perustana PONeille.
MITTASUHTEET: PONin tulee antaa tiivis vaikutelma mittasuhteiden ollessa 9:10, mikä merkitsee hieman korkeuttaan
pidempää koiraa, mutta PONin muodon ei tulisi kuitenkaan muistuttaa liian pitkää suorakulmiota. Koiran tulee olla hyvin
tasapainoinen, rinnan tulee olla syvä ja hyvin kehittynyt, selkälinjan suora ja loppua lyhyeen leveään lantioon. Koiran
visuaalinen korkeus tai mataluus syntyy sään korkeudesta, karvan pituudesta, pään koosta ja turkin runsaudesta. Usein
PONit näyttävät korkeammilta kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Myös pitkä häntä muuttaa silhuettia ja sitä PONin
yleisilmettä, johon olemme tottuneet lyhyissä hännissä. Pitkähäntäinen PON näyttää pidemmältä ja vähemmän kompaktilta.
Kannassa on jonkun verran liian pitkärunkoisia yksilöitä. Jalostuksessa tämä tulisi huomioida pyrkimällä oikeisiin
mittasuhteisiin.
KOKO: Ensisilmäyksellä PONin ei koskaan tulisi muistuttaa pientä koiraa. On tärkeää, että rodun käyttötyyppi säilytetään.
Siksi säkämitta ei saa alittaa standardin minimiä ja rotu ei saa olla liian heiveröinen eikä arkaluonteinen. Koko ei tule
pelkästään mittaamalla koiraa sään kohdalta, vaan myös tuuheasta turkista. Tämä paksu, pitkä karva, jossa on paljon
pohjavillaa suurentaa koiraa merkittävästi. Urokset ovat korkeampia, raskaampia ja vahvemmin rakentuneita kuin nartut.
Kuitenkin molempien rakenteen tulisi heijastaa niiden vanhoja käyttötarkoituksia paimenina jotka puolustavat omaa
reviiriään. Ulkonäön tulisi olla kuten hyvän vahtikoiran: vahva, kompakti, tasasuhteinen ja kunnioitusta herättävä. Olipa
koira suuri tai pieni, tulisi sillä olla niin selkeä sukupuolileima, että jo matkan päästä erottaa, onko se uros vai narttu.
Meidän tulisi säilyttää suositeltava tyyppi sallimalla enemmän joustoa ylärajan koosta kuin alarajan koosta (tietenkin
liioittelematta ja säilyttäen harmoninen rakenne ja erinomaiset liikkeet). Myös luustonvoimakkuuteen on kiinnitettävä
huomiota jalostuksessa, sillä kannassa esiintyy jonkin verran liian kevytluustoisia koiria.
25
PÄÄN tulee rotumääritelmän mukaan olla sopusuhtainen, keskikokoinen, kallon kohtalaisen leveä ja otsapenkereen selvä.
Kannassamme esiintyy jonkin verran liian kapeaa päätä, kevyttä kuono-osaa sekä kapeaa alaleukaa. Alaleuan kapeus saattaa
johtaa purentahäiriöihin. Siksi pään ja kuono-osan oikeaan kokoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Jalostuksessa on
oltava tarkkana varsinkin alaleuan kapeuden suhteen ja vältettävä yhdistelmiä, joissa molemmilla vanhemmilla on kapeat
kuono-osat.
OIKEAT KULMAUKSET mahdollistavat rodunomaisen liikkumisen käyttökoiralle tyypillisellä tavalla, rennosti ja sulavasti,
maatavoittavin erittäin pitkin askelin. PONin askelluksen tulisi olla harmonista, tehokasta, visuaalisesti miellyttävää ja
näyttää koiralle vaivattomalta. Tämä on mahdollista vain jos sekä etu- että taka-kulmaukset ovat oikeat. Huomiota tuleekin
kiinnittää juuri koirien kulmautumiseen, sillä kannasta löytyy jonkin verran edestä ja/tai takaa heikosti kulmautuneita
yksilöitä. Käyttökoiran liikkeitä on aina arvosteltava erittäin kriittisesti ja liikkeisiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä
rakenteelliset virheet ja puutteelliset kulmaukset näkyvät juuri liikkeissä.
KARVA : Karhea, paksu, pitkä, koko kehon peittävä turkki suojelee PONia kylmältä, kuumalta, sateelta, tuulelta ja lumelta.
Hyvätekstuurinen karva on erittäin tärkeää PONille. PONilla tulisi olla pitkä karva ja aikuisilla koirilla tämä turkki voi olla
niinkin pitkää kuin 20 cm tai vielä pidempi, mutta karvan pituutta tärkeämpää on sen oikea laatu. Karva peittää PONin kasvot
rodulle tyypillisellä tavalla. Karvan tulisi olla karheaa, suoraa tai hieman laineikasta, ja se voi laskeutua osioissa. Sen ei tulisi
olla koskaan olla kiharaa tai spiraalia. Oikeanlaatuinen, karhea karva on helppohoitoisempi kuin pehmeämpi karvanlaatu.
Jalostuksessa pyritään ottamaan huomioon myös oikeanlaatuinen, suorahko, karhea ja helppohoitoinen karva.
HÄNTÄ: PON voi syntyä minkä vain pituisella hännällä. Eri pituiset synnynnäisesti lyhyet hännät ovat varsin yleisiä.
Synnynnäisestä hännän lyhentymisestä vastaa sama geeni riippumatta siitä, onko häntä aivan lyhyt töpö (ns. fade tail) vai
puolipitkä häntä, ja näin ollen kaikki lyhyet hännät saavat saman TÖ-merkinnän rekisteröinnin yhteydessä. Häntä on hyvin
karvainen.
Erilaiset häntämutkat ovat varsin yleisiä PONien luontaisesti lyhyissä hännissä kaikkialla maailmassa. Jos koiralla on
häntämutka, suositellaan sitä Suomessa käytettävän jalostukseen vain sellaisen yksilön kanssa, jolla häntämutkaa ei ole.
Suomen Kennelliiton jalostusohjeet kieltävät kahden töpöhäntäisen yksilön yhdistämisen jalostuksessa, sillä
luonnontöpögeeni on letaali, eli töpögeenin suhteen homotsygootit yksilöt kuolevat sikiöaikana. Töpöhäntään voi liittyä
myös lisääntynyt selkärangan kehityshäiriöiden riski. Puolassa töpö-töpö-yhdistelmien tekeminen on yleistä polski owczarek
nizinnyn jalostuksessa, eikä siellä ole havaittu ongelmia.
Suomalaiset PONit ovat kiinnittäneet rodun kotimaassa Puolassa sekä myös muualla Euroopassa ja aina USA:ssa asti paljon
huomiota erinomaisen ulkomuodon ja mittasuhteiden vuoksi. Suomalaiset PON-kasvattajat ovat olleetkin merkittävän
vastuuntuntoisia tätä rotua jalostettaessa: yhdistettävien koirien heikkouksista ja vahvuuksista käydään rodussamme melko
avointa keskustelua.
6.2.5 LUONNE JA KÄYTTÖOMINAISUUDET
Luonteeltaan PON on vilkas, mutta samalla sen pitäisi olla hermorakenteeltaan rauhallinen ja tasapainoinen; se on älykäs,
tarkkaavainen ja hyvämuistinen. Se on monikäyttöinen koira ja ollut Puolassa hyvin suosittu paimenkoirana ja viljelijöiden
talonvahtina. Kaupunkialueilla se on älykäs lastenvahti, iloinen ystävä kävelyillä, tarkkaavainen ja halukas suojelemaan kotia
jossa se asustaa.
PON saattaa olla hieman pidättyväinen vieraita kohtaan, mutta tämä on luonteenomaista paimenkoiralle. Se ei merkitse,
että koira olisi pelokas tai epävarma, koska katse on suora, vaikka koira perääntyy. Samalla, kun PON on varautunut, se on
kuitenkin myös kiinnostunut, utelias. PON ei saa sitä vastoin koskaan osoittaa yletöntä pelkoa tai minkäänlaista
aggressiivisuutta vaan sen tulee hyväksyä käsittely ja lähestyminen vieraankin ihmisen taholta, jos tämä käyttäytyy
normaalilla tavalla. PONilla on yhä perimässään voimakas paimennusvietti, mikä tulee huomioida sen kasvatuksessa.
PONit ovat erittäin viisaita, mistä johtuen ne eivät automaattisesti hyväksy ketä tahansa, eivätkä noudata ohjeita ilman
syytä. Ne tekisivät mieluummin mitä haluavat ja ne osaavat olla erittäin äänekkäitä, itsepäisiä ja periksi antamattomia omien
halujensa suhteen. Tämän lisäksi ne ovat itsenäisiä ja halukkaita ”kävelemään omia teitään”. Vuosikymmenten luonnollinen
jalostuminen on vahvistanut PONille sellaisen luonteen, jonka neuvokkuuden ansiosta se löytää parannuskeinoja,
itsenäisyyttä toiminnassa, vastustuskykyä kun koko maailma on sitä vastaan, ja kyvyn selviytyä.
Perinteinen maatalous ja lampaiden pito Puolassa on vähentynyt ja siten myös koirien käyttö paimennustehtävään. Puolassa
rodun suosio seura- ja harrastuskoirana on kuitenkin kasvanut, ja myös Suomessa PON on saavuttanut jalansijaa rotuna,
jonka kanssa voi harrastaa erilaisia koiraurheilulajeja, aina koiraurheilun huippusuorituksiin asti.
26
Todennäköisesti rotu tulee pysymään tulevaisuudessakin samanlaisena, kuin se tällä hetkellä on - aktiivisten ihmisten
seurakoirana, joka kykenee työskentelemään myös paimennustehtävissä. Jalostusvalintojen avulla pyritään säilyttämään
rodulle tyypilliset luonteenpiirteet ja tarvittaessa parantamaan rodun edustajissa esiintyviä luonteenheikkouksia.
Tavoitteena on käyttää jalostukseen hermorakenteeltaan varmoja, hyväluonteisia ja avoimia koiria, jotka sopeutuvat hyvin
myös nykypäivän kaupunkielämään, sekä soveltuvat erilaisiin harrastustoimintoihin. Arkoja, hermostuneita tai aggressiivisia
koiria ei tule käyttää jalostukseen.
6.3 ROTUA HARRASTAVAN YHDISTYKSEN STRATEGIA
Tavoite
TERVEYS:
Toimenpide
PEVISA
Kilpirauhaskokeet
Kyynärnivelten kuvaus
Silmätarkastukset
GEENIPOHJA:
GEENIPOHJAN LAAJENTAMINEN
Monimuotoisuuden vaaliminen on tärkeää
paitsi geenipoolin laajuuden, myös rodun
elinvoimaisuuden ja terveyden vuoksi, sillä
sen lasku saattaa johtaa esimerkiksi
perinnöllisten sairauksien lisääntymiseen.
LUONNE:
Tavoitteena koirat, jotka sopeutuvat hyvin
myös nykypäivän kaupunkielämään, sekä
soveltuvat erilaisiin harrastustoimintoihin.
ULKOMUOTO:
Polski owczarek nizinny on kokonaisuus,
jossa oikea rakenne palvelee koiran
alkuperäistä toimintaa. PONin tuleekin olla
kooltaan, luonteeltaan,
ruumiinrakenteeltaan ja muulta
ulkomuodoltaan rotumääritelmän
mukainen koira, joka psyykkisesti ja
fyysisesti sopii käyttökoiraksi.
Tulos
Koirat ovat lonkkakuvattuja.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan
vähentäminen.
Kyynärnivelen kasvuhäiriön esiintyvyyden
kartoitus.
Silmäsairauksien esiintyvyyden kartoitus.
Suositellaan ettei yksittäisen koiran
jälkeläisten osuus ole yli 10 %
koirakannassa, sukusiitosaste olisi enintään
6,25 %:ssa laskettuna 5. sukupolvessa.
Suositamme myös välttämään samojen
yhdistelmien toistamista useammin kuin 2
kertaa. Kannustamme kasvattajia
käyttämään mahdollisimman paljon
ulkomaalaisia koiria jalostuksen, samoin
kuin tuomaan jalostusmateriaalia
ulkomailta.
Tavoitteena on käyttää jalostukseen
hermorakenteeltaan varmoja, avoimia
koiria. Arkoja, hermostuneita tai
aggressiivisia koiria ei tule käyttää
jalostukseen.
Se on palkittu virallisessa koiranäyttelyssä
kaksi kertaa (kaksi eri tuomaria) vähintään
EH-palkinnolla, tai että se on
jalostustoimikunnan puoltolauseella
todettu jalostukseen sopivaksi.
Taulukko 4: Suomen PON-kerhon strategia
27
6.4 UHAT JA MAHDOLLISUUDET
Vahvuudet
Heikkoudet
- Ei ”huippu-suosittu” rotu, jalostus pysyy laatuun keskittyneenä
- Melko pieni kanta: kapea geenipooli
- Pieni yhteisö valvomassa rodun etuja; yhteistyö kasvattajien sekä
harrastajien välillä toimii
- Kysyntä vaihtelee
- Yhteiset tapahtumat ja aktiiviset rodun harrastajat
- Jalostusvaatimukset poikkeavat eri maissa: tietoa kaikista
terveystutkimuksista ei välttämättä saatavilla
- Yhdistys tukee jäsenten erilaisia harrastusmahdollisuuksia
- Pieni yhdistys: pieni jäsenmäärä ja pienet resurssit toimia
- Avoimuus jalostuksen suunnittelussa; jalostustoimikunta tuntee
koirat ja tekee tarvittaessa myönnytyksiä
- Sairaudet on pystytty pitämään aisoissa; suhteellisen terve kanta
Mahdollisuudet
Uhat
- Ulkomaan tuonnit, astutukset ulkomailla: geenipooli laajenee
- Rodunomaisten sairauksien yleistyminen
- Rotu saanut suosiota harrastuskoirana: lisää aktiivisia
koiranomistajia, lisää huomiota rodulle eri areenoilla
- Rodun räjähdysmäinen kasvu; jalostuksen laatu vaarassa?
- Sairauksien salailu ja "puskajalostus"
- Yhteistyö muiden järjestöjen ja sponsorien kanssa
Taulukko 5: SWOT analyysi rodusta
6.5 VARAUTUMINEN ONGELMIIN
Riski
Syy
Varautuminen
Pieni geenipohja
Harvinainen rotu
maailmanlaajuisesti,
jalostus käynnistynyt
kapealta pohjalta
Kasvattajien tulisi etsiä
harvinaisempia
sukulinjoja eri puolilta
maailmaa
Jalostuspohjan
kapeneminen Suomessa
Yksittäisten koirien
runsas käyttö
jalostukseen
Seuraamalla ja
tiedottamalla
jalostuskoirien
käyttömääriä sekä eri
linjojen käyttöä.
Kannustamalla
harrastajia alkamaan
kasvattamaan rotua.
Miten vältetään
Toteutuessaan
merkitsee
- Astutetaan narttuja
ulkomailla erilinjaisilla
koirilla
Jalostus vaikeutuu tai
loppuu, sairaudet
rodussa lisääntyvät
-Tuodaan Suomeen
erilinjaisia narttuja ja
uroksia
- Käytetään jalostukseen
myös mahdollisimman
monia kotimaisia
yksilöitä
Erilaisten perinnöllisten
sairauksien yleistyminen
Terveysongelmien
lisääntyminen, uusien
sairauksien löytyminen
tai nykyisten
räjähdysmäinen
yleistyminen, sisäsiitos
Informaatiota pennun
ostajille, kasvattajille;
jalostukseen käytetyt
koirat tutkitaan ja
käytetään
mahdollisimman terveitä
koiria siitokseen,
vältetään sukusiitoksia
Seurataan linjoja,
yhdistelmien terveyttä ja
yhteensopivuutta
Rodun maine kärsii;
entistä tarkempaa
seulontaa (kanta
pienenee)
Kannan liian nopea
kasvu
Rotu yleistyy
nopeammin kuin mihin
ollaan varauduttu
Painotetaan edelleen
jalostuksessa laatua
määrän yli
Uusia ja nykyisiä
kasvattajia valvotaan
jotta ”pentutehtailua” ei
rotuun tulisi
Rodun tähän mennessä
saavutettu tarkka
jalostustyö kärsii
Pentujen kysyntä
romahtaa
Rodun maine kärsii
takaiskun
Pentuja ei teetetä enää
Suomalaisten koirien
seuranta
Jalostus vaikeutuu tai
loppuu, jos ei riittävästi
kysyntää
Taulukko 6: Ongelmiin varautuminen
28
6.6 TOIMINTASUUNNITELMA JTO:N TOTEUTTAMISEKSI
6.6.1 JALOSTUSTOIMIKUNNAN KOKOONPANO
Polski owczarek nizinnyjen jalostustoimikunta valitaan vuosikokouksessa vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Jalostustoimikuntaan kuuluu 4-6 jäsentä, joista yksi toimii myös ns. kokoonkutsujana. Jalostustoimikunnan jäsenten on
omattava riittävät tiedot rodusta.
6.6.2 JALOSTUSTOIMIKUNNAN JÄSENET
Yhdistyksen jalostustoimikunnan muodostaa 4-6 henkilöä, jotka vuosikokous valitsee kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Valittavien henkilöiden tulee olla sellaisia, jotka omaavat riittävän kokemusperäisen ja teoreettisen tiedon rodusta, ovat
saaneet riittävän peruskoulutuksen perinnöllisyysasioissa ja omaavat diplomaattista asiankäsittelytaitoa ja objektiivisuutta.
6.6.3 JALOSTUSTOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT
Jalostustoimikunnan tehtävänä on antaa puolueetonta ja asiantuntevaa neuvontaa, opastaa rodunjalostuksessa ja toimia
yhteistyössä kasvattajien kanssa. Tehtävänä on myös tietojen kerääminen tutkimustuloksista, sairauksista, pentueista,
tuonneista ja vienneistä, näyttely- ja kilpailutuloksista sekä näiden tietojen julkaiseminen. Samoin toimenkuvaan kuuluu
rodun seuranta ulkomailla ja yhteyksien pitäminen ulkomaalaisiin harrastajiin sekä rodussa todettavien sairauksien
kartoittaminen ja seuranta sekä jalostusohjeiden noudattamisen valvonta.
Jalostustoimikunnalle kasvattajat voivat tehdä jalostustiedusteluita halutessaan esim. urosneuvoja nartuilleen. Neuvot on
pyydettävä kirjallisina ja riittävän ajoissa ennen oletettua juoksun alkamista. Jalostustoimikunta kokoontuu käsittelemään
tiedustelut ja vastaukset tulevat aina kokousten jälkeen kirjallisina. Jalostustoimikunta kertoo suunnitellun yhdistelmän
toteuttamiseen vaikuttavista tekijöistä sekä siihen mahdollisesti sisältyvistä riskeistä. Jalostustoimikunta kertoo
mahdollisista jalostustoimikunnan tiedossa olevista seikoista, jotka voivat vaikuttaa suunnitellun yhdistelmän käyttämiseen.
Jalostustoimikunnan työ painottuu tiedon keräämiseen ja julkaisemiseen sekä kasvattajien, kasvattajiksi aikovien ja urosten
omistajien sekä muiden asiasta kiinnostuneiden neuvontaan ja kouluttamiseen. Jalostustoimikunnalla on oma tiedotuspalsta
kerhon kotisivuilla ja lehdessä. Jalostustoimikunnalla on reservirahasto, jolla voidaan tukea epäilyttävien kuolin- ja
sairastapausten lisätutkimuksia ja ruumiinavauksia.
6.6.4 JALOSTUSKOIRALLE ASETETTAVAT SUOSITUKSET
Suomen PON-kerho – Finska PON-klubben ry:n uusissa jalostussuosituksissa (2011) suositellaan, että
·
Se on palkittu virallisessa koiranäyttelyssä kaksi kertaa (kaksi eri tuomaria) vähintään EH-palkinnolla, tai että se on
jalostustoimikunnan puoltolauseella todettu jalostukseen sopivaksi.
·
Jalostukseen ei tulisi käyttää koiraa, jolla on rotumääritelmän mukaan vakavia virheitä ·
·
Keisarinleikkausta ei pidetä jalostusarvoa alentavana, mutta jos narttu on kaksi kertaa synnyttänyt
keisarinleikkauksella, ei narttua suositella käytettävän jalostukseen.
·
Useita astumisia lyhyin väliajoin tulisi välttää. SKL-FKK:n koirarekisteri ohjeen mukaan nartun synnytysten välin
tulee olla 10kk. Nartulle voidaan kuitenkin perustelluista syistä hakea lupaa pennuttaa peräkkäisistä juoksuista.
·
Pennut, joilla on epämuodostumia tai jotka eivät ole elinkelpoisia, on pentueen vahvuudesta riippumatta
eläinlääkärin toimesta lopetettava.
·
Pentujen on oltava luovutettaessa terveitä. ·
·
Pennut tulisi tunnistusmerkitä kasvattajan luona ennen luovutusta. Pennut luovutetaan uusille omistajille
aikaisintaan 7 viikon ikäisinä.
29
TERVEYSTUTKIMUKSET KAIKILLE KOIRILLE
• LONKKAKUVAUS
Lonkkakuvausta suositellaan tehtäväksi kaikille koirille, mutta siitokseen käytettäville koirille se on vaatimus.
Jalostukseen suositellaan lonkkakuvaustulos A-C.
• SILMÄTARKASTUS
Silmätarkastus suositellaan tehtäväksi kaikille koirille noin 2 vuoden iässä. Uusintatutkimus suositellaan tehtäväksi
kaikille koirille kun koira on täyttänyt 6 vuotta.
Jalostukseen suositellaan koiria, jotka eivät osoita perinnöllisten silmäsairauksien oireita. 6 vuotta täyttäneiden
koirien silmätarkastuslausunto on jalostukseen käytettäessä voimassa 12 kk, kunnes rodulle saadaan PRAgeenitesti.
• TUTKIMUS KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINNAN VARALTA
Kilpirauhastutkimus suositellaan tehtäväksi kaikille koirille:
1. tutkimus suoritetaan noin 2 vuoden iässä jolloin tutkitaan TgA, T4 ja TSH.
Uusintatutkimus suoritetaan noin 5-6 vuoden iässä jolloin tutkitaan T4 ja TSH.
Jalostukseen suositellaan koiria seuraavin tuloksin:
1) TgA-negatiivinen ja T4/TSH-terve.
2) TgA-positiivinen ja T4/TSH-terve, jolloin partnerin tulisi olla TgA-negatiivinen ja T4/TSH-terve.
Huom! TgA-positiiviselta koiralta suositellaan tutkittavan T4 ja TSH-arvot 12-18 kk välein.
Jalostukseen käytettäessä kilpirauhastutkimustulokset ovat voimassa 24 kk.
HÄNTÄMUTKA
Häntämutkalla tarkoitetaan epänormaaleja häntänikamia, jotka näkyvät ja tuntuvat eriasteisina kulmina hännässä. Koiraa,
jolla on häntämutka, suositellaan käytettäväksi jalostukseen sellaisen koiran kanssa, jolla ei ole mutkaa hännässä. Pitkän
hännän päässä olevaa hännän kaartuvaa muotoa korostavaa kierrettä eli ns. paimenkoukkua ei katsota virheeksi, sillä se ei
ole häntämutka.
ULKOMAISET KOIRAT
Ulkomaisten urosten käytössä tai kantavina tuoduilta nartuilta vaaditaan ainoastaan lonkkakuvaustulos.
Suositellaan tehtäväksi myös muita tutkimuksia, mutta tässä otetaan huomioon kunkin maan olosuhteet, mahdollisuudet ja
omat jalostusmääräykset.
POIKKEUKSET
Perustelluissa tapauksissa jalostustoimikunta voi myöntää erikoisluvan käyttää jalostukseen koiraa, joka ei täytä jotain yllä
olevista kriteereistä.
JALOSTUKSEEN EI TULE KÄYTTÄÄ KOIRAA,
-
joka on arka, hermostunut tai vihainen
-
jolla on voimakas pigmenttipuutos huulissa, kirsussa tai silmäluomissa
-
jos se on purentavikainen
-
jos se sairastaa lonkkanivelen kasvuhäiriötä astetta D-E
-
jos se sairastaa epilepsiaa ja/tai periyttää sitä, tai jotain muuta vakavaa perinnöllistä sairautta
-
jos se sairastaa jotain vakavaa perinnöllistä silmäsairautta
-
jalostukseen ei saa käyttää urosta, jolla on kivesvika tai jos sen kivekset ovat laskeutuneet vasta 6 kk jälkeen tai jos toinen
tai molemmat kivekset ovat liian pieniä
30
-
Keisarinleikkausta ei pidetä jalostusarvoa alentavana, mutta jos narttu on kaksi kertaa synnyttänyt keisarinleikkauksella, ei
narttua suositella käytettävän jalostukseen.
6.6.5 KASVATTAJAN VASTUU
KASVATTAJALTA EDELLYTETÄÄN, että hän
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
on rotujärjestön jäsen, sekä myös Suomen Kennelliiton jäsen ·
on allekirjoittanut Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen ja käyttää kaikissa sopimuksissa Suomen Kennelliiton lomakkeita
noudattaa tarkasti tätä sitoumusta sekä jalostusohjelmassa annettuja ohjeita ·
toimii hyvän kenneltavan mukaisesti ·
on rehellinen omassa kasvatustyössään sekä kunnioittaa myös toisten kasvattajien työtä ·
tekee suunnitelmallista kasvatustyötä, niin että hän kasvatustyöllään edesauttaa koirakannan pysymistä terveenä sekä
populaation säilymistä laajana
on yksin vastuussa kasvattamistaan pennuista ·
käyttää jalostukseen vain sellaisia narttuja, jotka täyttävät jalostusyksilön vähimmäisvaatimukset ja poistaa nartun jalostuksesta,
jos sen todetaan periyttävän runsaasti jotain sairautta tai virhettä ·
varmistaa ennen astutusta, että valittu uros täyttää myös jalostusyksilön vähimmäisvaatimukset ·
että hän välttää matadorijalostusta käyttämällä mahdollisimman monia erilinjaisia koiria jalostukseen ·
ilmoittaa rotujärjestön jalostustoimikunnalle, mikäli pentueessa ilmenee jotain jalostusmielessä huomioitavaa ·
huolehtii pentujen tatuoinnista ennen luovutusta ·
huolehtii mahdollisten napatyrien leikkaamisesta ja korvaa siitä aiheutuneet kulut ·
luovuttaa pennun omistajalle rekisteritodistuksen, kirjalliset rodun hoito-ohjeet, kirjalliset ruokintaohjeet sekä tietoa rodun
perinnöllisistä sairauksista, niiden merkityksestä ja kyseisen pennun todennäköisyyden sairastua ja sairastumisen aiheuttamista
toimenpiteistä ja niistä aiheutuvista, mahdollisista kustannuksista. Kauppakirjaan merkitään kasvattajan tiedossa olevat
mahdolliset terveydelliset riskit.
seuraa pentujen kehitystä ja tarvittaessa neuvoo ja opastaa omistajia heidän ongelmissaan.
6.6.6 UROKSEN OMISTAJAN VASTUU
UROKSEN OMISTAJALTA EDELLYTETÄÄN, että hän
·
·
·
·
·
·
·
·
noudattaa FCI:n kansainvälisiä astutusmääräyksiä, jollei ole tehnyt nartun omistajan kanssa erillissopimusta ·
käyttää urosta jalostukseen vain, mikäli se täyttää jalostusyksilön vähimmäisvaatimukset ·
varmistaa, että astutettava narttu myös täyttää jalostusyksilön vähimmäisvaatimukset ·
ei anna urostaan huonokuntoiselle tai epätyypilliselle nartulle ·
varmistaa, että nartun omistaja on myös perehtynyt näihin jalostusvaatimuksiin ja toimii niiden mukaisesti
ilmoittaa jalostustoimikunnalle, mikäli kuulee tai havaitsee uroksensa jälkeläisissä olevan jotakin huomioitavaa tai epätavallista ·
poistaa uroksen jalostuksesta, mikäli sen todetaan periyttävän jotakin virhettä tai sairautta runsaasti
pitää huolen että uroksen vuosittainen pentumäärä ei ylittäisi 10 %:a rodun koirakannasta. Rodun koirakanta lasketaan
vuosittaisen kokonaisrekisteröintimäärän summana viimeisten 10 vuoden ajalta.
6.6.7 TOIMINTASUUNNITELMA JTO:N TOTEUTTAMISEKSI 5-VUOTISKAUDELLA
Polski owczarek nizinny on rotu, joka on yhä suhteellisen harvinainen Suomessa. Yhdistys on melko maltillisesti markkinoinut
rotua ja rodun suosio on pysynyt vakaana samalla tasolla viimeiset 10 vuotta. Koska rodun pentukysyntä ei ole ylipursuavaa,
myöskään ns. puskakasvattajia ei ole rodun piiriin ilmaantunut.
Tällä hetkellä olemme siinä onnellisessa asemassa, että kaikki kasvattajat tuntevat toisensa, jalostustoimikunnan jäsenet
tuntevat kaikki kasvattajat ja kaikista koirista saadaan tietoa joko kasvattajilta tai koirien omistajilta itseltään.
JTO:n toteutumista seurataan seuraamalla koirien terveydentilaa. Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä saadaan tietoa
lonkkakuvauksista ja silmätarkastuksista. Lisäksi kaikki kilpirauhastutkimustulokset julkaistaan yhdistyksen omassa
jäsenlehdessä PON-infossa.
Jalostustoimikunta tekee kansainvälistä yhteistyötä PRA-geenitestin saamiseksi polski owczarek nizinnylle.
31
7. TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA
Jalostuksen tavoiteohjelmaan sisältyvät tilastot julkaistaan yhdistyksen lehdessä ja vuosikirjassa ja ovat siten koko jäsenistön
käytettävissä. Seurantaa tapahtuu yhdistyksen vuosikokousten yhteydessä hallituksen antaessa kuluneen vuoden
toimintakertomuksen ja seuraavan vuoden toimintasuunnitelman. Toimintakertomukseen sisältyy osio myös
jalostustoimikunnan työstä. Mikäli asiat niin vaativat, yhdistys voi milloin tahansa kokoontua sääntöjensä puitteissa
ylimääräiseen yleiskokoukseen käsittelemään jalostuksen tavoiteohjelmaa tai muita rodun jalostukseen liittyviä asioita.
Ohjelman mukaisiin tavoitteisiin pyritään

noudattamalla SKL-FKK:n jalostukseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä, yhdistyksen jalostuksen tavoiteohjelmaa ja
pentuvälityksen sovittuja ja hyväksyttäviä menetelmiä.

antamalla tarvittavaa informaatiota kasvattajille

tarkistamalla tavoiteohjelman muutostarpeet riittävän usein

järjestämällä tarvittavia jälkeläistarkastuksia

kouluttamalla jalostustoimikunnan jäseniä

ATK:n käytöllä koirien tulosten käsittelyssä.

tuomareiden koulutuksella ja informoinnilla rodun tilanteesta

järjestämällä pentuvälitystä jalostusohjesäännön täyttäville yhdistelmille

välttämällä matadorijalostusta ja käyttämällä mahdollisimman monia eri uroksia ja narttuja siitokseen

kannustamalla kasvattajia hankkimaan erisukuisia tuontikoiria ja astuttamaan narttuja ulkomailla erilinjaisilla
uroksilla.
Rodun tavoiteohjelma tarkistetaan 5 vuoden kuluttua.
32
8. LÄHTEET

Polski owczarek nizinny –rotumääritelmä

Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmä

Suomen PON-kerho Rotukohtaisen jalostuksen tavoiteohjelma

Suomen PON-kerho Tuomarikonferenssi 21.10.1998

Puolan PON-kerho, nettisivut

Polish Lowland Sheepdog – Commentary to the FCI standard 251 07.08.1998 r. Warszawa 2005 r. The Polish Kennel
Club, Member of Cynological Canine Federation (FCI). Alkuperäinen käännös englanniksi: T. Borkowski (avustavat
kääntäjät D. Porowski & T.Cousins-Brown). Käännös suomeksi: Christina Drake

Kuvien lähde: Polish Lowland Sheepdog – Commentary to the FCI standard 251 07.08.1998 r. Warszawa 2005 r. The
Polish Kennel Club, Member of Cynological Canine Federation (FCI). Alkuperäinen käännös englanniksi: T. Borkowski
(avustavat kääntäjät D. Porowski & T.Cousins-Brown

linkki CL-sairautta käsitteleville sivuille http;//www.caninegeneticdiseases.net/CL site/mainCL.htm

Duodecim:Terveyskirjasto, http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk02023

Wikipedia , http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyroksiini

Apex : Nettiklinikka Neuvoo http://oldhouse.sqic.fi/alimaria/webnetuserlasso/record_detail_art.lasso?art=syd
Seppo Juntunen, Malmin Eläinklinikka Apex, kirjoitusvuosi 10/15/2000

Lahden ell. asema, linkki : http://www.htk.fi/public/ppu/syd%C#%A¤sairaudet.htm
Lahden Eläinlääkäriasema 03-884030, Seppo Lamberg

Medix keltainen kirja 05-06
Laboratoriokäsikirja, Yhtyneet Laboratoriot

Oganon tiedoite : endokrinologia

Bertel von Bonsdorf : Sisätaudit

Kliinisen kemian tutkimukset

Eläinlaboratorio Vetlab

Epäterveistä kauneusihanteista syntyy sairaita koiria Per-Erik Sundgren, perinnöllisyystutkija, valtionagronomi
Sveriges landbruksuniversitet , Uppsala Julkaistu: "Forskning och Framsteg", 1995 Käännös: Heljä Marjamäki, 2000
Lähde:http://www.genetica.se

Katariina Mäki, Kokonaisvaltaisen koiranjalostuksen tuki HETI ry, www.koiranjalostus.fi
33
9. LIITTEET
LIITE 1 JALOSTUSTILASTOT, vuosiyhteenveto, tilastointiaika 1996-2010 (15 vuotta)
LIITE 2 KASVATTAJAT, tilastointiaika 20 vuotta
LIITE 3 JALOSTUSTILASTOT, jalostukseen käytetyt urokset, tilastointiaika 1988-2010
LIITE 4 JALOSTUSTILASTOT, jalostukseen käytetyt nartut, tilastointiaika 1988-2010
LIITE 5 JALOSTUSTILASTOT, urosten jälkeläistilasto, tilastointiaika 1988-2010
LIITE 6 JALOSTUSTILASTOT, narttujen jälkeläistilasto, tilastointiaika 1988-2010
LIITE 7 JALOSTUSTILASTOT, jalostukseen käytetyt urokset/nartut, tilastointiaika 1988 -2010
LIITE 8 LONKKANIVELTILASTO, tilastointiaika 1988-2010
LIITE 9 SILMÄTUTKIMUSTILASTO, tilastointiaika 1988-2010
LIITE 10 KUOLINSYYTILASTO, tilastointiaika 1988-2010
LIITE 11 POLVI- JA KYYNÄRNIVELTUTKIMUKSET 1988-2010
LIITE 12 KILPIRAUHASTUTKIMUSTULOKSET
34
LIITE 1
Vuositilasto, rekisteröinnit
Pennut (kotimaiset)
Tuonnit
Rekisteröinnit yht.
Pentueet
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
1998
1997
1996
26
43
26
29
27
34
13
19
25
31
22
12
22
39
35
1
2
9
2
5
6
1
1
3
3
1
1
27
45
35
31
32
40
14
20
28
34
23
13
22
39
36
1
4
10
7
7
6
8
4
5
6
8
7
5
7
13
10
Pentuekoko
6,5
4,3
3,7
4,1
4,5
4,2
3,2
3,8
4,2
3,9
3,1
2,4
3,1
3
3,5
Kasvattajat
3
9
5
6
5
6
3
3
5
6
6
4
6
8
9
4
Jalostukseen käytetyt eri
urokset
- kaikki
3
- kotimaiset
- tuonnit
3
9
7
6
5
3
4
4
5
5
6
7
5
6
7
7
3
3
2
3
7
3
4
4
3
1
3
2
3
1
0
2 v 11 kk
4 v 4 kk
6 v 5 kk
3 v 2 kk
- kaikki
4
10
7
7
6
8
4
5
5
8
7
5
- kotimaiset
2
6
5
5
5
4
1
3
3
8
6
4
- tuonnit
2
4
2
2
1
4
3
2
2
1
1
4 v 3 kk
4v
4 v 3 kk
3 v 11 kk
4 v 10 kk
4 v 3 kk
5v
4v
4 v 10 kk
5 v 3 kk
5 v 1 kk
- ulkomaiset
- keskimääräinen
jalostuskäytön ikä
2
6
2
4 v 11 kk
2
1
1
1
2
2
2
2
4
2
0
1
2
1
0
0
1
0
5 v 1 kk
4 v 2 kk
4 v 7 kk
4 v 9 kk
4 v 6 kk
5 v 4 kk
3 v 6 kk
3 v 4 kk
3v
7
13
10
6
10
7
1
3
3
5 v 5 kk
4 v 2 kk
4 v 3 kk
4 v 3 kk
Jalostukseen käytetyt eri
nartut
- keskimääräinen
jalostuskäytön ikä
3 v 7 kk
Isoisät
7
13
14
10
9
14
8
10
10
10
9
8
10
14
14
Isoäidit
7
17
13
12
10
14
8
10
11
10
11
9
10
14
14
1,80 %
2,52 %
3,39 %
2,26 %
2,13 %
1,81 %
5,34 %
6,64 %
0,95 %
4,66 %
5,35 %
5,92 %
5,04 %
3,58 %
3,17 %
Sukusiitosprosentti
LIITE 1
Vuositilasto, jalostuspohja
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
1998
1997
1996
- pentueet
4
10
7
7
6
8
4
5
6
8
7
5
7
13
10
- jalostukseen käytetyt eri
urokset
3
9
7
6
4
6
4
5
5
6
7
5
6
7
7
Per vuosi
- jalostukseen käytetyt eri
nartut
- isät/emät
4
10
7
7
6
8
4
5
5
8
7
5
7
13
10
0,75
0,9
1
0,86
0,67
0,75
1
1
1
0,75
1
1
0,86
0,54
0,7
9 (64%)
7 (70%)
5 (62%)
13 (65%)
9 (64%)
9 (64%)
7 (58%)
10 (62%)
5 (62%)
7 (70%)
- uroksista käytetty
jalostukseen
0%
9%
12 %
0%
19 %
21 %
11 %
18 %
21 %
14 %
6%
0%
12 %
10 %
5%
- nartuista käytetty
jalostukseen
0%
0%
21 %
13 %
27 %
31 %
40 %
22 %
43 %
25 %
14 %
40 %
21 %
16 %
12 %
- pentueet
28
30
28
25
23
23
23
26
26
27
32
35
41
48
43
- jalostukseen käytetyt eri
urokset
18
19
18
15
15
14
13
15
15
14
15
17
17
17
16
- tehollinen populaatio
7 (58%) 10 (62%)
9 (64%) 13 (50%) 12 (60%)
Per sukupolvi (4 vuotta)
- jalostukseen käytetyt eri
nartut
- isät/emät
24
24
20
18
16
16
17
19
19
21
24
27
28
31
27
0,75
0,79
0,9
0,83
0,94
0,88
0,76
0,79
0,79
0,67
0,62
0,63
0,61
0,55
0,59
29 (52%)
29 (48%)
26 (46%)
22 (44%)
21 (46%)
- uroksista käytetty
jalostukseen
6%
11 %
13 %
13 %
18 %
19 %
17 %
15 %
12 %
9%
8%
7%
9%
12 %
12 %
- nartuista käytetty
jalostukseen
8%
13 %
24 %
26 %
29 %
33 %
31 %
28 %
30 %
24 %
20 %
18 %
15 %
18 %
18 %
- tehollinen populaatio
20 (43%) 21 (46%) 23 (44%) 23 (44%) 24 (44%) 27 (42%) 30 (43%) 31 (38%) 32 (33%) 29 (34%)
LIITE 2. Kasvattajat 20 viime vuoden aikana
Kennel AFTHSBAN
BEARPON'S
BORGÅKERS
CEETAN
DRAQUE BIEN
DUMBOSS
EPIPHANY
FLINKBEIN
FUNFUN
HANUMANIN
HYV‐ALIA
JAGODAS
LUSTILY
MARJATUPUN
MARQUEE
MIRAVEITIN
MIZAREK
NIGHTDREAM
PON‐ADELINAN
POPWORKS
QAJUN
SUANKROOPIN
SUKAN
TOTEMIN
TUULIHAUKAN
TUUS
WAUHTIPYÖRÄN
VINNELIN
ZALOTNICAN
Pentueet
Pennut
Viim. pentue
3
4
2009
2
5
1997
7
24
2009
1
4
1995
2
10
2010
1
6
2009
1
2
1996
36
158
2011
5
15
2000
2
8
1992
9
34
2001
3
10
2007
2
2
2001
1
5
1996
19
83
2011
9
24
1999
1
6
1994
3
7
1992
1
5
1996
1
3
1994
1
1
1994
5
28
2009
18
65
2009
3
11
1993
2
8
1994
3
9
2002
6
18
2000
1
2
1996
4
17
2009
LIITE 3. Jalostusurokset 1988‐2010
Tilastointiaikana
#
1
Uros
JEGOMOSC Z WIELGOWA
Pentueita
8
Pentuja
31
%‐osuus 0,0527
2
ARES Z DOLINY SLUPII
14
30
0,051
3
SCHEFFELFÄLTETS LUCKY LUKE
5
29
0,0493
4
MUR‐MARMUR MISIURA
6
28
0,0476
Toisessa polvessa
kumulat.%
0,05
Yhteensä
Pentueita
6
Pentuja
19
Pentueita
8
Pentuja
31
0,1
13
19
14
30
0,15
3
11
5
29
0,2
1
2
6
28
5
FLINKBEIN KOMPLETNY‐PON
6
24
0,0408
0,24
9
27
6
24
6
FLINKBEIN ETER
9
24
0,0408
0,28
5
17
9
24
7
KHIWA'S PON LIZAK‐D
7
24
0,0408
0,32
12
48
7
24
8
FLINKBEIN EFEKT
5
22
0,0374
0,36
14
46
5
22
9
ZUR Z. WIELGOVA
5
20
0,034
0,39
12
39
5
20
10
REJENT OLIGARCHIA
4
16
0,0272
0,42
5
13
11
TALIZMAN FLINKBEIN KONTEKST
2
16
0,0272
0,45
12
FLINKBEIN NOKAUT
4
14
0,0238
0,47
8
36
4
14
13
AMBERGINI'S BABY‐DYNAMITE
4
14
0,0238
0,5
4
20
4
14
0
0
14
FLINKBEIN WOLEC
4
14
0,0238
0,52
15
MARQUEE
MARQUEE LET IT RIDE
LET IT RIDE
2
13
0
0,0221
0221
0
0,54
54
16
SUKAN DUMBO
8
13
0,0221
0,56
7
17
FLINKBEIN MAJTEK
2
11
0,0187
0,58
0
18
LUDWORTH SNOWMAN AT FOXEARTH
2
10
0,017
0,6
19
STORÄLVENS CALLISTO
2
10
0,017
20
ABSOLWENT RIVENDALL
2
10
0,017
21
MARQUEE FLAMDOODLE
3
9
22
CEDR MOSCIC
2
23
VIVAT FLINKBEIN RIVENDALL
24
4
16
2
16
4
14
2
13
27
8
13
0
2
11
5
17
2
10
0,62
2
13
2
10
0,63
1
3
2
10
0,0153
0,65
0
0
3
9
9
0,0153
0,66
0
0
2
9
2
9
0,0153
0,68
0
0
2
9
FIGIEL HAJKO‐NERITA
2
8
0,0136
0,69
2
2
2
8
25
ETER Z BANCIARNI
1
8
0,0136
0,71
23
68
1
8
26
SUKAN FIGARO
3
8
0,0136
0,72
8
31
3
8
27
FLINKBEIN BRYLANT
2
7
0,0119
0,73
0
0
2
7
28
CRACK DE AIRKELSO
1
7
0,0119
0,74
9
35
1
7
29
HOVAHALL'S DAVID
2
7
0,0119
0,76
5
17
2
7
30
MARQUEE JIGALORUM
1
7
0,0119
0,77
0
0
1
7
31
ZODIAK GAZDA Z BANCIARNI
1
7
0,0119
0,78
1
7
32
BORGÅKERS OLEN PIKKU‐DEE
1
6
,
0,0102
,
0,79
1
6
33
JAGODAS DZIELNY ZAZ
2
6
0,0102
0,8
0
0
2
6
34
SASQUEHANNA SZYMON
1
6
0,0102
0,81
1
2
1
6
35
MAESTRO MISIURA
1
6
0,0102
0,82
2
5
1
6
36
TOTEMIN APASSI
2
6
0,0102
0,83
0
0
2
6
37
PON‐JOY ALBAN
1
6
0,0102
0,84
6
6
1
6
38
LOPUCH BALTYCKA RAPSODIA
1
6
0,0102
0,85
4
4
1
6
39
WIWAT PACYNKA
1
6
0,0102
0,86
5
13
1
6
40
AS GORDIUS
2
6
0,0102
0,87
0
0
2
6
41
NIGHTDREAM ROCKY BALBOA
NIGHTDREAM ROCKY BALBOA
1
6
0 0102
0,0102
0 88
0,88
0
0
1
6
42
SUKAN BELSEBOOB
2
6
0,0102
0,89
0
0
2
6
43
FURMAN KONKURY
1
5
0,0085
0,9
8
23
1
5
44
PREMIER OLIGARCHIA
1
5
0,0085
0,91
19
41
1
5
45
BARDZO‐MI‐MILO‐JESTEM CWANY‐JERZY
1
5
0,0085
0,92
2
7
1
5
46
SANKT‐CARDIS DONALD‐D
1
5
0,0085
0,93
2
8
1
5
47
BRATSIOSTRA PON FURMAN
1
5
0,0085
0,94
48
SUKAN NEUVOKASNESTORI
1
4
0,0068
0,94
0
0
0
0
49
MIZAREK MISZTAL
1
4
0,0068
0,95
50
0
KAJKO DOBRANA PARA
O O
1
3
0
0,0051
00
0
0,95
9
1
5
1
4
1
4
2
8
51
FLINKBEIN INSPIRATOR
1
3
0,0051
0,96
1
3
52
OSYPEK DZIECHCINEK
1
3
0,0051
0,96
0
0
1
3
53
FLINKBEIN SRODEK
1
3
0,0051
0,97
0
0
1
3
54
FLINKBEIN PAN POLYSK
1
3
0,0051
0,97
1
3
1
3
55
CEZAR Z HENRYKOWA
1
3
0,0051
0,98
2
3
1
3
56
NOURAK DU CLOS BAZILICIENS
1
3
0,0051
0,98
1
4
1
3
2
57
FILUT Z KORDEGARDY IN MEGSFLOCKS
1
2
0,0034
0,99
3
8
1
58
SUKAN ADONIS
1
2
0,0034
0,99
0
0
1
2
59
ALASZ Z GANGU DLUGICH
1
2
0,0034
0,99
2
16
1
2
60
ÄSSTORPS AMADEUS
1
2
0,0034
1
1
2
61
SUKAN Q‐UKKO
1
1
0,0017
1
1
1
LIITE 4. Jalostusnartut 1988‐2010
Tilastointiaikana
#
Narttu
Pentueita
Pentuja
Toisessa polvessa
%‐osuus Pentueita
Yhteensä
Pentuja
Pentueita
Pentuja
1
WIKLINA Z WIELGOWA
4
21
3,57 %
1
2
4
21
2
ANUSKA ZLATY RANC CS
4
18
3,06 %
11
38
4
18
3
HEIDELIND'S TRUTH IS OUT THERE
4
17
2,89 %
8
37
4
17
4
ROLA
4
17
2,89 %
10
29
4
17
5
FLINKBEIN URODA
3
16
2,72 %
2
12
3
16
6
MARQUEE ITSY‐PITSY
2
14
2,38 %
0
0
2
14
7
HYV‐ALIA ANEMONA
4
14
2,38 %
5
23
4
14
8
OXÅKER'S FORSA
4
14
2,38 %
1
1
4
14
9
WAUHTIPYÖRÄN WIRBELWIND
5
13
2,21 %
0
0
5
13
10
JAGODZIANKA KONTRAPUNKT
3
13
2,21 %
4
13
3
13
11
HYV‐ALIA RUSKA
3
12
2,04 %
2
7
3
12
12
FLINKBEIN BARWNY
3
12
2,04 %
1
1
3
12
13
SUANKROOPIN DAMA DOLA
2
12
2,04 %
0
0
2
12
14
HYV‐ALIA RENATA
2
11
1,87 %
0
0
2
11
15
MARQUEE FIDDLE‐FADDLE
2
11
1,87 %
2
13
2
11
16
SUKAN NAMI‐NAMI
2
11
1,87 %
1
4
2
11
17
HYV‐ALIA ADELINA
3
11
1,87 %
8
13
3
11
18
COMPLEMENT RZEPKA
2
11
1,87 %
8
29
2
11
19
EMANCYPANTKA Z WIELGOWA
5
11
1,87 %
1
1
5
11
20
GORCZYCA Z WIELGOWA
2
10
1,70 %
20
65
2
10
21
FLINKBEIN CZARY
2
10
1,70 %
8
28
2
10
22
ANKA ZLATY RANC CS
3
9
1,53 %
7
25
3
9
23
HAJDA Z WIELGOWA
2
9
1,53 %
1
1
2
9
24
SUKAN ANNABELLA
2
9
1,53 %
0
0
2
9
25
FLINKBEIN MODELKA
2
9
1,53 %
3
16
2
9
26
TYMIANKA Z AMELIOWKI
3
9
1,53 %
2
4
3
9
27
FLINKBEIN ELITA
3
9
1,53 %
0
0
3
9
28
RADOSNA GORALKA Z BANCIARNI
3
9
1,53 %
4
14
3
9
29
FLINKBEIN ANYA
2
8
1,36 %
0
0
2
8
1
3
30
FLINKBEIN SWIETNY
2
8
1,36 %
31
WICHURA DRAQUE AMARA
1
8
1,36 %
32
NIGHTDREAM POWODZENIA
3
8
1,36 %
33
STOKROTKA HAJKO‐NERITA
1
8
1,36 %
34
FLINKBEIN EKSTAZA
1
7
1,19 %
35
ZALOTNICAN APRIL ART
1
7
1,19 %
36
FLINKBEIN MIEDZIANY
1
7
37
SUKAN FATIMA
2
7
38
KHIWA'S PON NETA‐D
2
39
MARQUEE GOODY‐GOODY
2
40
EMISJA Z GWIAZDA SIRIUS
1
6
41
NOCKA Z ARMII ZBAWIENIA
1
6
42
MISS POLONIA MISIURA
1
6
1,02 %
1
43
SUKAN ARABELLA
1
6
1,02 %
44
KALINA Z HENRYKOWA
1
6
1,02 %
45
COMPLEMENT ROTA
1
6
46
FLINKBEIN QUELLA ROSA
1
6
47
SUKAN FUNNY FACE
2
48
PROSNA SKIERDY
1
2
8
1
8
3
8
1
8
1
7
0
0
6
32
1
7
1,19 %
3
11
1
7
1,19 %
3
15
2
7
7
1,19 %
0
0
2
7
7
1,19 %
2
10
2
7
1,02 %
2
11
1,02 %
1
6
4
1
6
7
21
1
6
0
0
1
6
1,02 %
0
0
1
6
1,02 %
0
0
1
6
6
1,02 %
2
3
2
6
5
0,85 %
0
0
1
5
LIITE 4 jatkuu
Tilastointiaikana
#
Narttu
Pentueita
Pentuja
Toisessa polvessa
%‐osuus Yhteensä
Pentueita
Pentuja
Pentueita
Pentuja
5
49
FLINKBEIN BRATANICA
2
5
0,85 %
0
0
2
50
HANUMANIN JAMAIKA
2
5
0,85 %
0
0
2
5
51
TOTEMIN JESSICA
1
5
0,85 %
0
0
1
5
52
FLINKBEIN MADROSC
1
5
0,85 %
1
6
1
5
53
FLINKBEIN AZJA
1
5
0,85 %
5
13
1
5
54
RUTA ZE SPIEWOGRY
1
5
0,85 %
0
0
55
LOVELYCKANS LADY ALATARIEL OFLORIEN
1
5
0,85 %
56
XSARNA VAN HET GORALENHOF
1
5
0,85 %
1
1
1
5
1
5
1
5
57
SUKAN HUOLETON HULDA
2
5
0,85 %
2
2
2
5
58
FLINKBEIN DEWIZA
3
4
0,68 %
0
0
3
4
59
SUKAN PAAHTO‐PAPU
1
4
0,68 %
0
0
1
4
60
ARTA KARINA DE KAILLHANES
1
4
0,68 %
0
0
1
4
61
ASCHA VAN HET GORALENHOF
1
4
0,68 %
2
6
1
4
62
SUKAN BAMBINO
1
4
0,68 %
2
5
1
4
63
BORGÅKERS NITIDA NIZINSKA
3
4
0,68 %
0
0
3
4
2
6
64
TOTEMIN JASMINE
1
3
0,51 %
65
RIPOSTA DLA FLINKBEIN KONTEKST
1
3
0,51 %
1
3
1
3
66
FLINKBEIN ZRENICA
1
3
0,51 %
1
3
67
BRIGHTWHITE'S HAPPY SO HAPPY
1
3
68
MARQUEE JIGAMAREE
1
3
0,51 %
1
3
0,51 %
1
3
69
SUKAN KULTI KURVINEN
1
3
0,51 %
0
70
TJEPS PON IDEA‐D
1
2
0,34 %
3
0
1
3
8
1
71
SUKAN MILLA MAGIA
1
2
0,34 %
2
3
4
1
2
72
DWORKA Z KORDEGARDY
1
2
73
CYNIA MOSCIC
1
2
0,34 %
4
15
1
2
0,34 %
0
0
1
2
74
NIGHTDREAM COMPLEMENT YES
1
2
0,34 %
75
FLINKBEIN CALKIEM DOBRA
1
2
0,34 %
0
0
76
SUKAN BRENDA
1
2
0,34 %
0
77
FLINKBEIN EKSPANAT
1
2
0,34 %
0
78
SUKAN Q‐TAR
1
1
0,17 %
79
FLINKBEIN FAWORYT
1
1
0,17 %
0
80
FUNFUN LILLA‐MYY
1
1
0,17 %
0
81
SUKAN INDIAN INSTINCT
1
1
0,17 %
82
MARQUEE AMAZING STORY
1
1
0,17 %
83
YNNIZIN'S NEON MADONNA
1
1
84
CEDARINA ASPIC SOUP
1
1
85
MIRAVEITIN DYWAN
1
1
0,17 %
0
0
1
2
1
2
0
1
2
0
1
2
1
1
0
1
1
0
1
1
1
7
1
1
0
0
1
1
0,17 %
1
6
1
1
0,17 %
0
0
1
1
1
3
1
1
LIITE 5. Urosten jälkeläistilasto 1988‐2010
Pennut
#
Uros
Synt. vuosi
Pentueet
Yht.
Lonkat
Vuoden aikana
Toisessa polvessa
Tutkittu
Sairas
Tutkittu% Sairas %
1
JEGOMOSC Z WIELGOWA
1992
9
32
0
19
12
12
38 %
100 %
2
ARES Z DOLINY SLUPII
1992
14
30
0
19
11
4
37 %
36 %
3
SCHEFFELFÄLTETS LUCKY LUKE
1999
5
29
0
11
13
10
45 %
77 %
4
MUR‐MARMUR MISIURA
1991
6
28
0
2
8
4
29 %
50 %
5
FLINKBEIN ETER
1994
9
24
0
17
10
5
42 %
50 %
6
KHIWA'S PON LIZAK‐D
1989
7
24
0
48
9
0
38 %
0 %
7
FLINKBEIN KOMPLETNY‐PON
1997
6
24
0
27
4
1
17 %
25 %
8
FLINKBEIN EFEKT
1994
5
22
0
46
9
2
41 %
22 %
9
REJENT OLIGARCHIA
1991
4
16
0
13
8
8
50 %
100 %
10
TALIZMAN FLINKBEIN KONTEKST
2007
2
16
0
1
0
6 %
*
11
AMBERGINI'S BABY‐DYNAMITE
2002
4
14
0
20
7
2
50 %
29 %
12
FLINKBEIN WOLEC
2003
4
14
0
0
9
3
64 %
33 %
13
FLINKBEIN NOKAUT
1998
4
14
0
36
6
1
43 %
17 %
14
SUKAN DUMBO
1995
8
13
0
27
8
1
62 %
12 %
15
MARQUEE LET IT RIDE
2006
2
13
0
1
1
8 %
*
16
LUDWORTH
LUDWORTH SNOWMAN AT FOXEARTH
SNOWMAN AT FOXEARTH
1996
3
11
0
17
8
4
73
73 %
%
50
50 %
%
17
FLINKBEIN MAJTEK
1997
2
11
0
0
0
0
0 %
*
18
STORÄLVENS CALLISTO
2001
2
10
0
13
7
5
70 %
71 %
19
VIVAT FLINKBEIN RIVENDALL
2004
2
9
0
0
3
1
33 %
33 %
20
CEDR MOSCIC
2005
2
9
0
0
3
1
33 %
33 %
21
HOVAHALL'S DAVID
1987
3
9
0
17
4
2
44 %
50 %
22
MARQUEE FLAMDOODLE
2001
3
9
3
0
4
2
44 %
50 %
23
SUKAN FIGARO
1996
3
8
0
31
6
4
75 %
67 %
24
FIGIEL HAJKO‐NERITA
2002
2
8
0
2
4
3
50 %
75 %
25
CRACK DE AIRKELSO
1
7
0
35
5
0
71 %
0 %
26
PON‐JOY ALBAN
1999
2
7
0
6
2
1
29 %
50 %
27
MARQUEE JIGALORUM
2005
1
7
0
0
5
1
71 %
20 %
0
0
0 %
*
0
3
0
43 %
0 %
28
ZODIAK GAZDA Z BANCIARNI
2007
1
7
0
29
FLINKBEIN BRYLANT
1992
2
7
0
30
AS GORDIUS
1992
2
6
0
0
1
0
17 %
0 %
31
SUKAN BELSEBOOB
1994
2
6
0
0
4
1
67 %
25 %
32
TOTEMIN APASSI
1991
2
6
0
0
2
0
33 %
0 %
33
JAGODAS DZIELNY ZAZ
2005
2
6
0
0
3
2
50 %
67 %
34
BORGÅKERS OLEN PIKKU‐DEE
2004
1
6
0
5
3
83 %
60 %
35
NIGHTDREAM ROCKY BALBOA
1992
1
6
0
0
3
1
50 %
33 %
36
SASQUEHANNA SZYMON
2000
1
6
0
2
1
0
17 %
0 %
37
BARDZO‐MI‐MILO‐JESTEM CWANY‐JERZY
1
5
0
7
2
0
40 %
0 %
38
BRATSIOSTRA PON FURMAN
2005
1
5
0
5
2
100 %
40 %
39
FURMAN KONKURY
1995
1
5
0
23
1
0
20 %
0 %
40
NOURAK DU CLOS BAZILICIENS
2
4
0
4
2
0
50 %
0 %
41
MIZAREK MISZTAL
1
4
0
0
0
0
0 %
*
0
1994
42
SUKAN NEUVOKASNESTORI
2002
1
4
0
43
FLINKBEIN INSPIRATOR
2009
1
3
3
44
CEZAR Z HENRYKOWA
1982
1
3
0
45
OSYPEK DZIECHCINEK
2002
1
3
0
46
KAJKO DOBRANA PARA
2008
1
3
0
2
0
50 %
0 %
0
0
0 %
*
3
1
0
33 %
0 %
0
2
2
67 %
100 %
0
0
0 %
*
LIITE 5 jatkuu
Pennut
#
47
Uros
Synt. vuosi
Lonkat
Pentueet
Yht.
Vuoden aikana
FLINKBEIN PAN POLYSK
1999
1
3
0
Toisessa polvessa
Tutkittu
Sairas
Tutkittu% Sairas %
3
1
0
33 %
0 %
48
FLINKBEIN SRODEK
2001
1
3
0
0
0
0
0 %
*
49
ALASZ Z GANGU DLUGICH
2003
2
3
0
16
1
1
33 %
100 %
50
SZPAK Z KUNY
2
2
0
8
2
1
100 %
50 %
51
FILUT Z KORDEGARDY IN MEGSFLOCKS
1986
1
2
0
8
2
0
100 %
0 %
52
SUKAN ADONIS
1992
1
2
0
0
2
2
100 %
100 %
53
NATHAN VON DER WIDDERBURG
2
2
0
0
2
0
100 %
0 %
54
MAZUR Z GANGU DLUGICH
2
2
0
10
2
2
100 %
100 %
55
ROKI MOSCIC AGAJAX
ROKI MOSCIC AGAJAX
1
2
0
11
2
1
100 %
100 %
50 %
50 %
56
TAJFUN DE KAILLHANES
1
1
0
4
1
1
100 %
100 %
57
MEGSFLOCKS HIT OR MISS
1990
1
1
0
0
0
0
0 %
*
58
FLINKBEIN HUCZEK
1995
1
1
0
29
1
1
100 %
100 %
59
SUKAN Q‐UKKO
2006
1
1
0
0
0
0 %
*
60
EXQUISITE WONDER NOURACK
1
1
0
14
1
0
100 %
0 %
61
WICHURA AKSAMITNY DOMAN
1
1
0
8
1
0
100 %
0 %
62
POMPON Z WIELGOWA
1
1
0
21
1
0
100 %
0 %
63
MISTRAL Z BANCIARNI
1
1
0
12
1
1
100 %
100 %
64
EFEB Z ARMII ZBAWIENIA
1
1
0
5
1
0
100 %
0 %
65
SHAGGY SHEPHERD'S CEPHEUS
1
1
0
0
1
0
100 %
0 %
66
OWSIANY OBROK POLOT
1
1
0
0
1
1
100 %
100 %
67
CZEPIEC Z GANGU DLUGICH
1
1
0
12
1
1
100 %
100 %
2000
68
ANTALEK OLIGARCHIA
1
1
0
6
1
1
100 %
100 %
69
ARNAUD DE MAROTTE
1
1
0
11
1
1
100 %
100 %
70
FILUT Z KORDEGARDY IN MEGSFLOCKS
1988
1
1
0
0
0
0
0 %
*
71
ZYZIO Z ARMII ZBAWIENIA
1991
1
1
0
14
1
0
100 %
0 %
LIITE 6. Narttujen jälkeläistilasto 1988‐2010
Pennut
#
Narttu
1
WIKLINA Z WIELGOWA
Synt. vuosi
1998
Lonkat
Pentueet
Yht.
Vuoden aikana
4
21
0
Toisessa polvessa
Tutkittu
Sairas
Tutkittu% Sairas %
2
5
3
24 %
60 %
2
ANUSKA ZLATY RANC CS
1989
4
18
0
38
8
3
44 %
38 %
3
HEIDELIND'S TRUTH IS OUT THERE
HEIDELIND S TRUTH IS OUT THERE
1998
4
17
0
37
10
6
59 %
60 %
4
ROLA
1990
4
17
0
29
8
3
47 %
38 %
5
FLINKBEIN URODA
2002
3
16
0
12
7
2
44 %
29 %
6
OXÅKER'S FORSA
1992
4
14
0
1
5
2
36 %
40 %
7
MARQUEE ITSY‐PITSY
2005
2
14
0
0
5
1
36 %
20 %
8
HYV‐ALIA ANEMONA
1991
4
14
0
23
4
0
29 %
0%
9
JAGODZIANKA KONTRAPUNKT
1987
3
13
0
13
3
1
23 %
33 %
10
WAUHTIPYÖRÄN WIRBELWIND
1993
5
13
0
0
4
4
31 %
100 %
11
HYV‐ALIA RUSKA
HYV‐ALIA RUSKA
1998
3
12
0
7
8
7
67 %
88 %
12
FLINKBEIN BARWNY
1992
3
12
0
1
6
3
50 %
50 %
13
SUANKROOPIN DAMA DOLA
2005
2
12
0
0
1
1
8%
*
14
EMANCYPANTKA Z WIELGOWA
1991
5
11
0
1
3
2
27 %
67 %
15
COMPLEMENT RZEPKA
1991
2
11
0
29
9
5
82 %
56 %
16
HYV‐ALIA ADELINA
1991
3
11
0
13
7
1
64 %
14 %
17
HYV‐ALIA RENATA
1998
2
11
0
0
2
0
18 %
0%
18
MARQUEE FIDDLE‐FADDLE
2001
2
11
0
13
3
2
27 %
67 %
19
SUKAN NAMI NAMI
SUKAN NAMI‐NAMI
2002
2
11
0
4
4
3
36 %
75 %
20
FLINKBEIN CZARY
1992
2
10
0
28
4
1
40 %
25 %
21
GORCZYCA Z WIELGOWA
1991
2
10
0
65
6
2
60 %
33 %
22
HAJDA Z WIELGOWA
1992
2
9
0
1
4
3
44 %
75 %
23
FLINKBEIN ELITA
1994
3
9
0
0
3
2
33 %
67 %
24
TYMIANKA Z AMELIOWKI
1988
3
9
0
4
2
0
22 %
0%
25
FLINKBEIN MODELKA
1997
2
9
0
16
3
1
33 %
33 %
33 %
26
RADOSNA GORALKA Z BANCIARNI
2000
3
9
0
14
3
1
33 %
27
ANKA ZLATY RANC CS
1988
3
9
0
25
4
0
44 %
0%
28
SUKAN ANNABELLA
1992
2
9
0
0
3
0
33 %
0%
29
FLINKBEIN ANYA
1991
2
8
0
0
2
1
25 %
50 %
30
WICHURA DRAQUE AMARA
2006
1
8
0
0
0
0%
*
31
STOKROTKA HAJKO‐NERITA
2006
1
8
0
1
0
12 %
0%
32
FLINKBEIN SWIETNY
2001
2
8
0
3
3
1
38 %
33 %
33
NIGHTDREAM POWODZENIA
1991
3
8
0
0
3
2
38 %
67 %
34
FLINKBEIN EKSTAZA
1994
1
7
0
32
5
0
71 %
0%
35
MARQUEE GOODY‐GOODY
2002
2
7
0
10
5
1
71 %
20 %
36
SUKAN FATIMA
1996
2
7
0
15
5
2
71 %
40 %
37
KHIWA'S PON NETA‐D
1991
2
7
0
0
2
1
29 %
50 %
38
FLINKBEIN MIEDZIANY
1997
1
7
0
11
0%
39
ZALOTNICAN APRIL ART
2005
1
7
0
40
FLINKBEIN QUELLA ROSA
2000
1
6
0
41
COMPLEMENT ROTA
1991
1
6
0
0
0
0
0%
*
42
SUKAN ARABELLA
1992
1
6
0
21
4
1
67 %
25 %
43
SUKAN FUNNY FACE
1996
2
6
0
3
3
2
50 %
67 %
44
NOCKA Z ARMII ZBAWIENIA
2005
1
6
0
1
1
17 %
100 %
45
KALINA Z HENRYKOWA
1991
1
6
0
0
2
2
33 %
100 %
46
MISS POLONIA MISIURA
1991
1
6
0
4
100 %
47
EMISJA Z GWIAZDA SIRIUS
2005
1
6
0
48
PROSNA SKIERDY
1991
1
5
0
0
6
49
FLINKBEIN MADROSC
1997
1
5
0
50
LOVELYCKANS LADY ALATARIEL OFLORIEN
2005
1
5
0
51
TOTEMIN JESSICA
1989
1
5
0
52
FLINKBEIN BRATANICA
1992
2
5
0
53
RUTA ZE SPIEWOGRY
2004
1
5
54
SUKAN HUOLETON HULDA
1998
2
5
0
3
0
43 %
0
0
0%
*
5
1
83 %
20 %
2
2
33 %
5
3
83 %
60 %
2
2
40 %
100 %
2
0
40 %
0%
5
2
100 %
40 %
0
3
1
60 %
33 %
0
0
0
0%
*
0
0
2
1
40 %
50 %
0
2
4
4
80 %
100 %
LIITE 6 jatkuu
Pennut
#
55
Narttu
Synt. vuosi
FLINKBEIN AZJA
1991
Lonkat
Pentueet
Yht.
Vuoden aikana
1
5
0
Toisessa polvessa
Tutkittu
Sairas
Tutkittu% Sairas %
13
4
3
80 %
75 %
56
HANUMANIN JAMAIKA
1991
2
5
0
0
1
0
20 %
0%
57
SUKAN PAAHTO‐PAPU
SUKAN PAAHTO PAPU
2005
1
4
0
0
2
1
50 %
50 %
58
BORGÅKERS NITIDA NIZINSKA
2003
3
4
0
0
2
0
50 %
0%
59
ASCHA VAN HET GORALENHOF
2001
1
4
0
6
2
0
50 %
0%
60
FLINKBEIN DEWIZA
1993
3
4
0
0
0
0
0%
*
61
SUKAN BAMBINO
1994
1
4
0
5
3
3
75 %
100 %
62
ARTA KARINA DE KAILLHANES
2005
1
4
0
0
2
0
50 %
0%
63
FLINKBEIN ZRENICA
2004
1
3
0
0
2
0
67 %
0%
64
BRIGHTWHITE'S HAPPY SO HAPPY
2007
1
3
3
0
0
0%
*
65
SUKAN KULTI KURVINEN
SUKAN KULTI KURVINEN
2000
1
3
0
1
1
33 %
100 %
66
MARQUEE JIGAMAREE
2005
1
3
0
0
0
0%
*
67
TOTEMIN JASMINE
1989
1
3
0
1
0
33 %
0%
68
RIPOSTA DLA FLINKBEIN KONTEKST
2006
1
3
3
0
0
0%
*
69
TJEPS PON IDEA‐D
1988
1
2
0
2
0
100 %
0%
70
FLINKBEIN EKSPANAT
1994
1
2
0
0
0
0
0%
*
71
SUKAN MILLA MAGIA
2001
1
2
0
4
2
0
100 %
0%
0
72
CYNIA MOSCIC
2005
1
2
0
73
FLINKBEIN CALKIEM DOBRA
FLINKBEIN CALKIEM DOBRA
2005
1
2
0
74
NIGHTDREAM COMPLEMENT YES
1992
1
2
0
75
SUKAN BRENDA
1994
1
2
76
MIRAVEITIN DYWAN
1994
1
77
CEDARINA ASPIC SOUP
2004
78
SUKAN INDIAN INSTINCT
79
FLINKBEIN FAWORYT
0
6
8
1
1
50 %
100 %
0
0
0%
*
0
0
0
0%
*
0
0
0
0
0%
*
1
0
3
1
1
100 %
100 %
1
1
0
0
1
1
100 %
100 %
1999
1
1
0
7
1
0
100 %
0%
1994
1
1
0
0
1
1
100 %
100 %
1
1
100 %
100 %
6
1
1
100 %
100 %
*
80
SUKAN Q‐TAR
2006
1
1
0
81
YNNIZIN'S NEON MADONNA
2001
1
1
0
82
JAGODAS BIS KASZANKA
2001
1
1
0
0
0
0
0%
83
FLINKBEIN GWIAZDA
1994
1
1
0
17
0
0
0%
*
84
FUNFUN LILLA‐MYY
1994
1
1
0
0
0
0
0%
*
85
MARQUEE AMAZING STORY
1995
1
1
0
0
0
0
0%
*
LIITE 7. Jalostusurokset/nartut, tilastointiaika 1988‐2010
Yhteensä
Uros Narttu
ABSOLWENT RIVENDALL
Toisessa polvessa
Pentuja
Pentueita
Pentueita
Pentuja
FLINKBEIN SWIETNY
6
1
1
3
SUKAN PAAHTO‐PAPU
4
1
0
0
ALASZ Z GANGU DLUGICH
FLINKBEIN SWIETNY
2
1
0
0
AMBERGINI'S BABY‐DYNAMITE
HEIDELIND'S TRUTH IS OUT THERE
7
1
2
14
ASCHA VAN HET GORALENHOF
4
1
2
6
ARES Z DOLINY SLUPII
BORGÅKERS NITIDA NIZINSKA
3
2
0
0
EMANCYPANTKA Z WIELGOWA
8
4
1
1
NIGHTDREAM POWODZENIA
8
3
0
0
ROLA
4
1
3
4
KHIWA'S PON NETA‐D
3
1
0
0
OXÅKER'S FORSA
2
1
1
1
NIGHTDREAM COMPLEMENT YES
2
1
0
0
FLINKBEIN BRATANICA
1
1
0
0
FLINKBEIN ANYA
1
1
0
0
HYV‐ALIA ADELINA
1
1
8
13
AS GORDIUS
TYMIANKA Z AMELIOWKI
6
2
0
0
AR O MI MI O J ST M CWANY J R Y
BARDZO‐MI‐MILO‐JESTEM CWANY‐JERZY
FFLINKBEIN MADROSC
INK IN MA ROSC
5
1
1
6
BORGÅKERS OLEN PIKKU‐DEE
EMISJA Z GWIAZDA SIRIUS
6
1
BRATSIOSTRA PON FURMAN
LOVELYCKANS LADY ALATARIEL OFLORIEN
5
1
CEDR MOSCIC
SUANKROOPIN DAMA DOLA
7
1
CEZAR Z HENRYKOWA
RADOSNA GORALKA Z BANCIARNI
2
1
0
0
TYMIANKA Z AMELIOWKI
3
1
1
2
CRACK DE AIRKELSO
FLINKBEIN EKSTAZA
7
1
6
32
ETER Z BANCIARNI
GORCZYCA Z WIELGOWA
8
1
20
65
FIGIEL HAJKO‐NERITA
SUKAN NAMI‐NAMI
5
1
0
0
SUKAN HUOLETON HULDA
3
1
2
2
FILUT Z KORDEGARDY IN MEGSFLOCKS
TJEPS PON IDEA‐D
2
1
3
8
FLINKBEIN BRYLANT
SUKAN ANNABELLA
5
1
0
0
FLINKBEIN DEWIZA
2
1
0
0
SUKAN ARABELLA
6
1
7
21
FLINKBEIN CZARY
5
1
7
25
HYV‐ALIA ADELINA
5
1
0
0
FLINKBEIN EFEKT
FLINKBEIN ETER
FLINKBEIN INSPIRATOR
FLINKBEIN BRATANICA
4
1
0
0
WAUHTIPYÖRÄN WIRBELWIND
2
1
0
0
FLINKBEIN CZARY
5
1
1
3
HYV‐ALIA ANEMONA
4
1
0
0
HYV‐ALIA RUSKA
4
1
0
0
OXÅKER S FORSA
OXÅKER'S FORSA
3
1
0
0
HAJDA Z WIELGOWA
3
1
0
0
ROLA
2
1
4
14
FLINKBEIN FAWORYT
1
1
0
0
FUNFUN LILLA‐MYY
1
1
0
0
0
0
WAUHTIPYÖRÄN WIRBELWIND
1
1
RIPOSTA DLA FLINKBEIN KONTEKST
3
1
LIITE 7 jatkuu
Yhteensä
Uros FLINKBEIN KOMPLETNY‐PON
FLINKBEIN MAJTEK
FLINKBEIN NOKAUT
Narttu
Pentuja
Toisessa polvessa
Pentueita
Pentueita
Pentuja
11
FLINKBEIN MIEDZIANY
7
1
3
XSARNA VAN HET GORALENHOF
5
1
1
1
OXÅKER'S FORSA
5
1
0
0
RADOSNA GORALKA Z BANCIARNI
4
1
4
14
WAUHTIPYÖRÄN WIRBELWIND
2
1
0
0
FLINKBEIN DEWIZA
1
1
0
0
MARQUEE FIDDLE‐FADDLE
6
1
0
0
HYV‐ALIA RENATA
5
1
0
0
HYV‐ALIA RENATA
6
1
0
0
FLINKBEIN MODELKA
4
1
3
16
FLINKBEIN EKSPANAT
2
1
0
0
HEIDELIND'S TRUTH IS OUT THERE
2
1
5
20
FLINKBEIN PAN POLYSK
HEIDELIND'S TRUTH IS OUT THERE
3
1
1
3
FLINKBEIN SRODEK
RADOSNA GORALKA Z BANCIARNI
3
1
0
0
FLINKBEIN WOLEC
FLINKBEIN QUELLA ROSA
6
1
0
0
SUKAN KULTI KURVINEN
3
1
0
0
FFLINKBEIN ZRENICA
INK IN R NICA
3
1
0
0
CYNIA MOSCIC
2
1
0
0
FURMAN KONKURY
FLINKBEIN URODA
5
1
2
12
HOVAHALL'S DAVID
JAGODZIANKA KONTRAPUNKT
4
1
2
5
TOTEMIN JASMINE
3
1
2
6
JAGODAS DZIELNY ZAZ
RUTA ZE SPIEWOGRY
5
1
0
0
CEDARINA ASPIC SOUP
1
1
0
0
JEGOMOSC Z WIELGOWA
WAUHTIPYÖRÄN WIRBELWIND
8
2
0
0
ANUSKA ZLATY RANC CS
6
1
1
1
PROSNA SKIERDY
5
1
0
0
OXÅKER'S FORSA
4
1
0
0
FLINKBEIN BARWNY
4
1
1
1
HANUMANIN JAMAIKA
2
1
0
0
GORCZYCA Z WIELGOWA
2
1
0
0
KAJKO DOBRANA PARA
MARQUEE JIGAMAREE
3
1
KHIWA'S PON LIZAK‐D
ANKA ZLATY RANC CS
8
2
7
25
COMPLEMENT RZEPKA
5
1
4
17
JAGODZIANKA KONTRAPUNKT
4
1
0
0
HANUMANIN JAMAIKA
3
1
0
0
SUKAN BRENDA
2
1
0
0
DWORKA Z KORDEGARDY
2
1
1
6
LOPUCH BALTYCKA RAPSODIA
HAJDA Z WIELGOWA
6
1
1
1
LUDWORTH SNOWMAN AT FOXEARTH
SUKAN FATIMA
6
1
3
15
FLINKBEIN ELITA
4
1
0
0
MAESTRO MISIURA
MISS POLONIA MISIURA
6
1
1
4
MARQUEE FLAMDOODLE
MARQUEE GOODY‐GOODY
5
1
0
0
0
0
0
0
BRIGHTWHITE'S HAPPY SO HAPPY
3
1
SUKAN Q‐TAR
1
1
MARQUEE JIGALORUM
MARQUEE ITSY
PITSY
MARQUEE ITSY‐PITSY
7
1
MARQUEE LET IT RIDE
ZALOTNICAN APRIL ART
7
1
NOCKA Z ARMII ZBAWIENIA
6
1
SUKAN ANNABELLA
4
1
MIZAREK MISZTAL
LIITE 7 jatkuu
Yhteensä
Toisessa polvessa
Uros Narttu
Pentuja
Pentueita
Pentueita
MUR‐MARMUR MISIURA
FLINKBEIN ANYA
7
1
0
Pentuja
0
COMPLEMENT ROTA
6
1
0
0
KALINA Z HENRYKOWA
6
1
0
0
TOTEMIN JESSICA
5
1
0
0
SUKAN FUNNY FACE
2
1
1
2
FLINKBEIN ELITA
2
1
0
0
NIGHTDREAM ROCKY BALBOA
FLINKBEIN BARWNY
6
1
0
0
NOURAK DU CLOS BAZILICIENS
WIKLINA Z WIELGOWA
3
1
0
0
OSYPEK DZIECHCINEK
HYV‐ALIA RUSKA
3
1
0
0
PON‐JOY ALBAN
WIKLINA Z WIELGOWA
6
1
0
0
PREMIER OLIGARCHIA
FLINKBEIN AZJA
5
1
5
13
REJENT OLIGARCHIA
COMPLEMENT RZEPKA
6
1
4
12
KHIWA'S PON NETA‐D
4
1
0
0
SUKAN FUNNY FACE
4
1
1
1
0
HYV‐ALIA ANEMONA
2
1
0
SANKT‐CARDIS DONALD‐D
JAGODZIANKA KONTRAPUNKT
5
1
2
8
SASQUEHANNA SZYMON
WIKLINA Z WIELGOWA
6
1
1
2
FLINKBEIN URODA
7
1
0
0
WIKLINA Z WIELGOWA
6
1
0
0
SCHEFFELFÄLTETS LUCKY LUKE
STORÄLVENS CALLISTO
SUKAN NAMI‐NAMI
6
1
1
4
HYV‐ALIA RUSKA
5
1
2
7
FLINKBEIN MODELKA
5
1
0
0
HEIDELIND'S TRUTH IS OUT THERE
5
1
0
0
MARQUEE FIDDLE‐FADDLE
5
1
2
13
SUKAN ADONIS
SUKAN HUOLETON HULDA
2
1
0
0
SUKAN BELSEBOOB
HYV‐ALIA ADELINA
5
1
0
0
FLINKBEIN DEWIZA
1
1
0
0
FLINKBEIN ELITA
3
1
0
0
FLINKBEIN BARWNY
2
1
0
0
SUKAN DUMBO
SUKAN FIGARO
SUKAN MILLA MAGIA
2
1
3
4
MARQUEE GOODY‐GOODY
2
1
2
10
YNNIZIN'S NEON MADONNA
1
1
1
6
SUKAN FATIMA
1
1
0
0
SUKAN INDIAN INSTINCT
1
1
1
7
MARQUEE AMAZING STORY
1
1
0
0
SUKAN BAMBINO
4
1
2
5
23
HYV‐ALIA ANEMONA
3
1
5
MIRAVEITIN DYWAN
1
1
1
3
ARTA KARINA DE KAILLHANES
4
1
0
0
SUKAN Q‐UKKO
BORGÅKERS NITIDA NIZINSKA
1
1
TALIZMAN FLINKBEIN KONTEKST
WICHURA DRAQUE AMARA
8
1
STOKROTKA HAJKO‐NERITA
8
1
HYV‐ALIA ANEMONA
5
1
0
0
ANKA ZLATY RANC CS
1
1
0
0
SUANKROOPIN DAMA DOLA
5
1
0
0
FLINKBEIN URODA
4
1
0
0
2
10
SUKAN NEUVOKASNESTORI
TOTEMIN APASSI
VIVAT FLINKBEIN RIVENDALL
WIWAT PACYNKA
ROLA
6
1
ZODIAK GAZDA Z BANCIARNI
MARQUEE ITSY‐PITSY
7
1
LIITE 7 jatkuu
Yhteensä
Toisessa polvessa
Uros Narttu
Pentuja
Pentueita
Pentueita
Pentuja
ZUR Z. WIELGOVA
ANUSKA ZLATY RANC CS
12
3
10
37
ROLA
5
1
1
1
EMANCYPANTKA Z WIELGOWA
3
1
0
0
FLINKBEIN CALKIEM DOBRA
2
1
ÄSSTORPS AMADEUS
LIITE 8. Lonkkaniveltilasto, tilastointiaika 1988‐2010
Vuosi
Syntyneitä
A
B
C
D
E
Yhteensä
1988
3
0
1
0
0
0
1
1989
10
2
2
0
0
0
4
1990
6
2
0
0
1
0
3
1991
33
8
10
3
0
0
21
1992
39
11
7
2
0
0
20
1993
35
3
5
6
1
0
15
1994
61
5
4
9
5
0
23
1995
33
1
3
6
3
0
13
1996
34
0
7
3
2
0
12
1997
39
3
8
3
2
0
16
1998
24
5
3
3
2
0
13
1999
19
1
0
1
4
0
6
2000
24
1
2
5
0
0
8
2001
34
4
5
3
0
0
12
2002
25
4
4
4
6
0
18
2003
15
1
1
1
2
1
6
2004
18
3
1
2
4
0
10
2005
44
5
7
6
2
0
20
2006
35
5
8
5
5
0
23
2007
29
8
4
5
3
0
20
2008
30
4
4
1
2
0
11
2009
41
4
3
6
3
0
16
2010
27
0
1
0
0
0
1
658
80
90
74
47
1
292
33 %
A
0 %
B
100 %
C
0 %
D
0 %
E
0 %
1989
40 %
50 %
50 %
0 %
0 %
0 %
1990
50 %
67 %
0 %
0 %
33 %
0 %
1991
64 %
38 %
48 %
14 %
0 %
0 %
1992
51 %
55 %
35 %
10 %
0 %
0 %
1993
43 %
20 %
33 %
40 %
7 %
0 %
1994
38 %
22 %
17 %
39 %
22 %
0 %
1995
39 %
8 %
23 %
46 %
23 %
0 %
1996
35 %
0 %
58 %
25 %
17 %
0 %
1997
41 %
19 %
50 %
19 %
12 %
0 %
1998
54 %
38 %
23 %
23 %
15 %
0 %
1999
32 %
17 %
0 %
17 %
67 %
0 %
2000
33 %
12 %
25 %
62 %
0 %
0 %
2001
35 %
33 %
42 %
25 %
0 %
0 %
2002
72 %
22 %
22 %
22 %
33 %
0 %
2003
40 %
17 %
17 %
17 %
33 %
17 %
2004
56 %
30 %
10 %
20 %
40 %
0 %
2005
45 %
25 %
35 %
30 %
10 %
0 %
2006
66 %
22 %
35 %
22 %
22 %
0 %
2007
69 %
40 %
20 %
25 %
15 %
0 %
2008
37 %
36 %
36 %
9 %
18 %
0 %
2009
39 %
25 %
19 %
38 %
19 %
0 %
2010
4 %
0 %
100 %
0 %
0 %
0 %
44 %
27 %
31 %
25 %
16 %
0 %
Yhteensä
Vuosi
1988
Yhteensä
Tutkittu
LIITE 9. Silmätutkimustilasto, syntymävuosi 1988‐2010
Vuosi
Syntyneitä
Tutkittu
Tutkittu %
Terveitä
Terveitä %
1988
3
1
33 %
1
100 %
Diagnoosi
CEA, ei todettu
Esiintymiä
1989
10
4
40 %
4
100 %
Ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia
1990
6
2
33 %
2
100 %
Kaihin laajuus, laaja
1
1991
33
20
61 %
20
100 %
Kaihin laajuus, lievä
1
1992
39
22
56 %
20
91 %
Katarakta, jonka sijaintia ei ole määritelty, epäilyttävä
1
1993
35
10
29 %
10
100 %
Katarakta, jonka sijaintia ei ole määritelty, todettu
1
1994
61
21
34 %
21
100 %
Kortikaalinen katarakta, todettu
2
1995
33
10
30 %
10
100 %
Linssin etuosan saumalinjan katarakta, todettu
1
1996
34
12
35 %
12
100 %
Määrittelemättömiä ylimääräisiä ripsiä/karvoja, todettu
1
1997
39
14
36 %
13
93 %
PHTVL/PHPV, sairauden aste 1
1
1998
24
12
50 %
12
100 %
Posterior polaarinen katarakta, todettu
1
2
248
1999
19
7
37 %
6
86 %
PPM, diagnoosi avoin
1
2000
24
7
29 %
7
100 %
PPM, iris‐iris, todettu
1
2001
34
11
32 %
10
91 %
PRA, epäilyttävä
1
2002
25
14
56 %
13
93 %
PRA, todettu
1
2003
15
5
33 %
5
100 %
RD, multifokaali, todettu
2
2004
18
10
56 %
10
100 %
Silmäluomen sisäänpäin kiertyminen, todettu
4
2005
44
19
43 %
16
84 %
Silmämuutosten vakavuus, kohtalainen
1
2006
35
20
57 %
18
90 %
2007
29
18
62 %
17
94 %
2008
30
10
33 %
10
100 %
2009
41
13
32 %
11
85 %
2010
27
0
0 %
0
LIITE 10. Kuolinsyytilasto, syntymävuosi 1988‐2010
Kuolinsyy
Keskim. elinikä
Yhteensä
Hermostollinen sairaus
11 vuotta 6 kuukautta
1
Epilepsia
11 vuotta 6 kuukautta
1
5 vuotta 4 kuukautta
2
Muu iho‐ tai korvasairaus 6 vuotta 5 kuukautta
1
Pyoderma, vakava tai toistuva märkivä ihotulehdus
4 vuotta 4 kuukautta
1
Kadonnut
1 vuotta 1 kuukautta
1
Kasvainsairaudet, syöpä
6 vuotta 4 kuukautta
8
Kasvainsairaudet, syöpä
11 vuotta 2 kuukautta
2
Iho‐ ja korvasairaudet
Luun tai nivelten kasvain
4 vuotta 4 kuukautta
1
Lymfoma, imusolmukesyöpä
8 vuotta 8 kuukautta
1
Maksan, munuaisten tai suoliston kasvain 4 vuotta 10 kuukautta
3
Muu kasvainsairaus 1 vuotta 0 kuukautta
1
Lopetus ilman sairauden diagnosointia
2 vuotta 0 kuukautta
1
Lopetus käytös‐ tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi
3 vuotta 1 kuukautta
2
Salakavaluus tai arvaamattomuus
4 vuotta 0 kuukautta
1
Vihaisuus
2 vuotta 3 kuukautta
1
Luusto‐ ja nivelsairaus
3 vuotta 4 kuukautta
1
Polven ristisidevaurio
3 vuotta 4 kuukautta
1
Maksan ja ruoansulatuskanavan sairaus
2 vuotta 4 kuukautta
2
Haiman vajaatoiminta, EPI
1 vuotta 6 kuukautta
1
Muu maksan tai ruoansulatuskanavan sairaus
3 vuotta 3 kuukautta
1
Muu sairaus, jota ei ole listalla 3 vuotta 6 kuukautta
3
Selkäsairaus
7 vuotta 2 kuukautta
2
Muu selkäsairaus 7 vuotta 7 kuukautta
1
6 vuotta 10 kuukautta
1
Selkäsairaus
Sisäeriterauhasten sairaus
8 vuotta 7 kuukautta
2
Diabetes, sokeritauti
10 vuotta 3 kuukautta
1
Sisäeriterauhasten sairaus
6 vuotta 11 kuukautta
1
Sydänsairaus
8 vuotta 7 kuukautta
2
Sydänlihassairaus, kardiomyopatia
8 vuotta 7 kuukautta
2
Tapaturma tai liikennevahinko
3 vuotta 0 kuukautta
3
11 vuotta 9 kuukautta
14
Virtsatie‐ ja lisääntymiselinten sairaus
4 vuotta 1 kuukautta
1
Kohtutulehdus, pyometra
4 vuotta 1 kuukautta
1
Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu
6 vuotta 5 kuukautta
5
Kaikki yhteensä
7 vuotta 2 kuukautta
50
Vanhuus (luonnollinen tai lopetus)
Liite 11. Polvi‐ ja kyynärniveltutkimukset
Syntymävuosi 1988‐2010
Kyynärniveltutkimukset
Vuosi
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Yhteensä
Osuus
Syntyneitä
3
10
6
33
39
35
61
33
34
39
24
19
24
34
25
15
18
44
35
29
30
41
27
658
13 %
0
0
0
0
0
0
2
5
7
6
4
1
0
1
5
4
2
5
7
10
8
5
7
1
80
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
2
0
3
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
1
3
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
0
0
0
0
0
0
1
Yhteensä
0
0
0
0
0
2
5
7
6
4
1
0
1
5
4
3
5
7
10
9
5
10
1
85
94 %
4 %
1 %
1 %
0
0
3
1
13
8
1
9
9
9
1
1
0
1
1
2
1
3
4
5
4
1
2
0
79
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
0
0
0
0
0
0
1
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
3
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
4
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
99 %
1 %
0 %
0 %
0 %
Polvitutkimukset
Vuosi
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Yh
Yhteensä
ä
Osuus
Syntyneitä
3
10
6
33
39
35
61
33
34
39
24
19
24
34
25
15
18
44
35
29
30
41
27
658
12 %
Yhteensä
0
3
1
13
8
1
9
9
9
1
1
0
1
1
2
2
3
4
5
4
1
2
0
80
Liite 12. Kilpirauhastutkimukset 1997‐2011
TgA neg
T4/TSH sairastunut
T4/TSH rajatapaus
T4/TSH terve
T4/TSH ei tiedossa
TgA‐uusintatutkitut, tulos vaihtunut
Rajatapaus muuttunut negatiiviseksi
Positiivinen muuttunut negatiiviseksi
TgA rajatapaus, TgA ei tutkittu pos
uudelleen
TgA ei tiedossa, T4/TSH tutkittu
Yhteensä
164
53
7
34
258
4
0
132
28
18
2
30
3
2
0
5
7
2
25
31
4
192
2
1