Hormonien vaikutus koiran käyttäy-

Yhteenveto: Minna Kesti ja HeliVäätäjä
Hormonien vaikutus koiran käyttäytymiseen - luentoyhteenveto 2/2
J
LUENTO: TUULIA BURGHERR, AMIEDU 27.8.2012
"Sukupuolihormonit nostavat todennäköisyyden lisääntymiselle. Sekä fysiologia
että käytös vaikuttavat lisääntymiseen: esimerkiksi nartun astutusajankohta voi
olla hormonaalisesti kunnossa, mutta narftu ei annakaan astua. Mikäli nartun käytös ei muutu, ei lisääntyminenkään onnistu. Uroskaan ei välttämättä ole kiinnostunut naftusta.1 ELLTuulia Burgherr havainnollisti sukupuolihormonien ja käyttäytymisen suhdetta toisiinsa. Burgherr luennoi hormonien vaikutuksesta koirien
käyttäytymiseen Amiedussa elokuun lopu lla 201 2 pidetyssä sem inaarissa.
Tämä toinen osio luentoyhteenvedosta käsittelee sukupuolihormoneja ja käyttäytymistä. Ensimmäinen osio luentoyhteenvedosta käsitteli hormoneita yleisesti
ja hormoneihin liittyviä sairauksia, sekä stressiä.
Sukupuolihormoneista ja
pentujen kehityksestä
tuillaja uroksilla on siten eroa aivorakenteessa jo ennen syntymää.
Kromosomit määräävät tuleeko yksilös-
Pennun keskushermoston kehitykseen
voi vaikuttaa nartun tiineyden aikana kokema stressi. Sen vuoksi turhaa.ja akuuttia voimakasta stressiä yritetään välttää
raskausaikana.. Kohdunsisäiseen maskulinisoitumiseen vaikuttaa kohdunsisäinen
testos(eroni. Se vaikuttaa myös nalttLrpentuihin, jotka ovat kohdussa. Urosten
määrä pentueessa voi vaikuttaa nartt!rjen kehitykseen testosteronihl'ökkli1 ksel-
tä narttu (XX) vai uros (XY). Klomosomit määrittelevät sukupuolirauhaset,
eli kehittyykö yksilölle munasarjat
vai
kivekset. Naaraspuolisella sikiöllä ei ole
testosteronia, joten se kehittyy nartuksi.
Urospuolisella sikiöllä tapahtuu testoste-
ronin vaikutuksesta kehittyminen urokAivot ovat herkät testosteronin vaikutukselle hiukan ennen syntymää. Narseksi.
's-*
51 li:'
..;
[iä
5:
:::._::Y.jF
nejakavat istukan kautta veren\'1rkäli
kohdussa on yksi narttu
kiertoa.
ja kolme urosta niin nartunkin verenkiertt-ron tulee testosteronia. Tämä voi vaikuttaa sirhen nriten narttu myöhemmin käyttrirtrr. eli se voi olla urosmaisempi käyt1ii. koska
ttir trhrisessuän.
Murrosiässä tapahtuu
käyttäytym isen erilaistuminen
Enner.i mLrrrosikää sukupuolirauhaset
!r\.rt mclko toimettomat. Erot narttuien
ja urosten välillä alkavat näk17ä nrurrosiässä. Virtsaamisasennot niikyr'ät kuitenkin
jo tätä ennen. Uros seisoo sLlorassa no-
jaaja narttu kyykistll. Nlurrosirissri alkal
käyttäytymisen dimorfismi eli kiilttiiltrminen r.t.ruuttuu erilaiseksi. Ei tiedetii tarkasti rnikri lilukrLi:ec nr.ruttLlnri.ell ilr .iten
r-nurrosilin. nrutti rrletetr,ln. r't t.r n.rrt uil l.l
vksi laukaisera teki.i.i .n Lrir.. \.:::i.1.:
tLrlee
.,.
^-,.,
:: .
:
:.,.-, ::: -
r-
joka alk,r,t t,.r::,,,, C:-.RH :,, .,,:kuttaen ai\'tr1is.i k rr'r-::;-:--. .-\ : . l.::.r i ilen
etulohkt-r tuotl.r,r FSH-'., LH-horm..neisessa.
ta. joiden t.rStr :rr..:r'i
tii
urtrk:c1llr.
:3l:i nlirtulla et\.r::,::,,r horm(rnil varkut-
tavat mun.ls.irjoihin. t!rtka alkavat tuot1r" s51;1.geeni:i ja pr(rgesteronia. Uroksilla putrlest.ran kirekset alkavat tuottaa test tr s t e rtr n i a. j a s i i t t i ci t tr I kavat kehi ttyä.
Kii\ tiai\ t\ misen erilaistuessa nartuilla alkaa esiintyä vaeltamiskäyttäytymistii (karkailevat, lähtevät omille teilleen), ja
pentujen hoivaamiskäyttäytymistä. Uroksilla puolestaan ilmenee jalan nostamista
virtsatessa, aggressiivisuutta muita uroksia kohtaan, vaeltamiskäyttäytymistä, se-
kä astumisliikkeitä. Uroksella esiintyvä
aggressiivisuus, joka kohdistuu vain mui-
ta ei-leikattuja uroksia kohtaan, johtuu
todennäköisesti testosteronista. Lisäksi
sekä uros että narttu n.rerkkailevat. Merkkaileminen johtuu osin hormoneista, osin
se
kana eI kuinka helposti ja voimakkaasti
ktrira relgrri i trhtrnkin l.r rs1 kkeeseen.
Urokset ja kastraatio
K,r:ll,:.:it.r:>,:,.:!ikS3l r:.rktiirisuus
rj3
t;illiiin en.irrrrrr.Li:'.r::.:.: r-..
Horttt.tltit,.itttil'.1.,
Testosteroni on tärkeä lisääntymisessä,
se r"aikuttaa myös uroksen itseluottamukseen ia riskinottoon. Lisäksi reaktiir isLruden lirso nousee testosteronin mu-
mutta
on normaaliir kommunikointia.
r'.: r":-.:l'. r ,:,{-{r3S:ll"
lantti laitetaan,
se
tuottaa GnRH:ta, mi-
kä lisää FSH/LH tasoa ja siten testosteronin tuotanto ensin nousee, kunnes järjes-
telmä romahtaa.
Mikäli uroksella on pelkoon liittyviä
onselmia (pelkoaggressiota, arkuutta ja
se on oppinut. että aggressiivinen käy-
tiis ttrimii). kastraatiota ei kannata tehlrts-
i:lile i.i) tiikselle
.,r:r3r- .r :a-:\l:o .irsrkkeisiin ..n lierentpi
.: ;r hr tir'stoisempi. Relktiir isuus ei kui-
riri. krrskrr puolustautuminen voijopa pahentua. Krriran itseluottamus laskee testostL'r(rnitason alentuessa ja koirasta voi
tulla entistri pelokkaampi. Syyt leikkaa-
tenkaan prristu kLrkr)naan. Testostertrniin
m1ös kemiallisella kastraatiolla ja siten m)'ös testata kastroinnin vaikutusta. Kemiallisessa kastraatiossa koiralle laitetaan ruiskulla ihon alle niskaan implantti, joka on mikrosirun
kokoinen. Tässä toimenpiteessä ei tarvita
nukutusta. Implantti sisältää GnRH:ta,
jota hypotalamuskin tuottaa. Vaikutus
riittää puoleksi vuodeksi eli kyseessä on
väliaikainen ratkaisu. Tilanne palautuu
ennalleen. kun implantti poistetaan.
Jos on vaikea arvioida miten kastraatio vaikuttaa urokseen ja sen käyttäytymiseen, niin sitä voidaan testata helposti
kemiallisella kastraatiolla. Kokeilussa on
omistajan kuitenkin huomioitava voimassa olevat antidoping-säännöt. Kastroinnin vaikutusta ei voida aina ennustaa. Pe-
miselle tai leikkairmatta jiittämiselle on
ttimiin takia harkittara tarkkaan: Onko
koira itsevarmir. arka ja miksi koira rähjää remmissä - jos koira on vain turhautunut ja sillä siksi esiintll aggressiivista
riaatteessa kynnys aggressiiviselle käytökselle laskee, mutta ensimmäiset kaksi viikkoa tilanne voi jopa pahentua. Kun imp-
vat testosteronist0.
rtri raikuttaa
käytöstä, kastraatio on ok, mutta jos koira on pelokas, kastraatiota on syytä har-
kita tarkkaan.
Ongelmakäytöksiä, tai ongelmaksi
koettuja käytöksiä, jotka johtavat leikkaamiseen ovat esimerkiksi merkkaaminen sisätiloissa, aggressio muita uroksia kohtaan, karkailu ja astumisliikkeet.
Käytösongelmat ovat yleisin syy kastraatioon. Lääketieteellisiä syitä ovat eturauhasen liikakasvu ja eturauhaskasvaimet.
Lisääntymisen ehkäiseminen on kolmanneksi yleisin syy kastraatioon. Kastraatio
auttaa vain niihin ongelmiin, jotka johtuKastraation vaikutus astumisliikkeisiin
on vähäistä ja siksi kastraatio ei ole ensi-
:'I r-.t:-:::-:
Iå
r_
B
-å
i:i
1
sijainen hoito tähän kä1'tökseen. Toisten
urosten astuminen r'ähenee 1li puolella,
mutta narttujen ja ihmisten kohdalla kastraatior.r laikutus astumiskä1tökseen on vähäistä. Nallen polkemisessa puolestaan on
k,vse jostain muusta kuin yliseksuaalisuudesta (esimerkiksi muusta syystä johtuva
stlessi t.
Mikäli
uros juoksee narttujen pe-
rässä. kastraatiosta on selkeästi hyötyä.
Se ei kuitenkaan tehoa siihen, että koira ei
karkaisi pihalta muuten. Aggressiivisuus
muita uroksia kohtaan vähenee yli puolella, mutta on myös riski. että se pahenee.
Kastraation vaikutus
aggressiivisuuteen
narttuja, perhettä tai vieraita kohtaan on
olematon. Ulkona ilmenevään aggressioon
leikkaus vaikuttaa noin puolella koirista.
Mutta mahdollisuus aggressiivisuuden pahenemisesta on myös olemassa. Aggressioon, joka ilmenee sisätiloissa, vaikutusta ei
juuri ole. Sisätiloissa merkkailua leikkaus
helpottaa, mutta ulkona merkkailua ei. Pitää muistaa, että koirat myös kommunikoivat toistensa kanssa merkkailemalla.
Narttujen hormonitasojen
vaihtelut
Urosten lisäksi myös nartuilla hypotalamus tuottaa GnRH:ta. Lisäksi nartuilla
aivolisäke tuottaa FSH:ta ja LH:ta, jotka vaikuttavat munasarjoihin. Munasarjat tuottavat mm. estrogeeniä ja progesteronia sekä jonkun verran testosteronia.
Prolaktiini vaikuttaa moniin paikkoihin,
kuten aivoihin. mutta paremmin se tunnetaan maitorauhaseen liittyvästä vaikutuksesta, liittyen maidon tuotantoon.
Noin kuukautta ennen juoksua FSHhormoni nousee. Yleensä omistaja huomaa nartun käytöksen muuttumisen mui:--
{
r
-a
ti
I
)
I
I
F
k
!\
'.'
j
I
5
ta narttuja kohtaan
aggressiiviseksi ja
ylipäätään reaktiiviseksi, levottomaksi ja helposti ärtyväksi. Urokset ovat tärkeä resurssi. ja niistii täytyy taistella. Kun
FSH laskee. alkaa estrogeenihormonin taso nousta. eikä koira edelleenkään ole hyvällä tuulella. r'aan levoton ja merkkaaminen lisääntr r. Kun estrogeerripitoisuus
laskee. vuoroon tulee LH- hormoni. joka
mahdollistaa vuodon alkamisen. Vaeltaminen lisääntyy tässä vaiheessa. Or.ulaation jälkeen progesteroni arvot uousevat.
kun LH laskee. Narttu yleensä seisoo tässä vaiheessa urokselle, mutta se voi seisoa
väärälläkin hetkellä. Mittaamalla progesteronin verestä voi tietää paremmin oikean astutushetken.
10
Gotden Rins
Kr"ur progesteronitaso puolestaan laskee. prolaktiinin taso nousee. Progesteroni on siis koholla n. 2 kk riippumatta
onko narttu tiineenä tai ei. Vaikka narttu ei ole tiineenä plolaktiinitaso nousee.iir
on koholla n. I kk ja tällöin nartulta roi
rrrr'ös tulla maitoa. Prolaktiinin noustessir
narttu ei enää seiso urokselle.
Kun ploeesteronitaso nousee. nart-
tu ou raLrh.rlliir::: Prolaktiinin noustessa
koira tulc.' .irrr-ir:iir isemmaksi, se hoivaa
ju
pLr,'1rr.r..., p.'ntu.irr. Enrren synnytystä
on hctkr k.rn estrtrgeeni nousee, todennäkiirse:tr liittr en sr nnl"tykseen valmentautLlnrl:.en. Trinrrin huomaa siitä, että urok-
:!'r o\ at r htrikkiii kiinnostuneita synnyttärristi.i nartusta. Oksitosiinihormoni puolestaan thdistetäiin synnytykseen, supis-
tuksiin, maidon tuotantoon. ystävälliseen
Nartun sterilointi ja hormonit
sosiaaliseen käyttäyttmiseen ja emon ja
pentujen sosiaaliseen sidokseen. Oksito-
Sterilointi pitäisi suunnitella tarkkaan ottaen huomioon hormonituotanto. Nyrkkisääntö on. ertä narttu leikataan viinreistiiiin kuukautta ennen juoksu a ja aikaisintaan ktrlnte kuukautta juoksun jäl-
siini antaa turvallisen vaikutuksen ja raikuttaa positiivisesti suhteisiin mrrls rhmisten ja koirien riilillii. Eriirin rurkimustuloksen nrukrun pli11,r.lipi1;1.,' rirt:u:sa nousi 11 hmällä. jtrkir .rli r ierrr.inr r aikaa
koiran kanssa. ja naisilla nousu oli sLrurempi kuin miehillä.
Toisilla nartuilla raleraskaus tulee kun
progesterrrni trn lielä koholla ja toisilla
mr'öhemntin. kun prolaktiini nousee. pro-
keen. Kun lurrksu rrn alkanut. niin niieluitir'r r.JrrlitrJn. ettJ hOrnt(rnitJ\\)t o\Al
tulleet alas. Leikkaus rulee suunnitella ajoitukseltaan siren. eriä krriralle ei aiheuteta laleraskautta. eikä sen "täämisrä
päälle" koholla oleiien hormonirasojen
(pro-eesteroni tai prolaktiini) takia. Leikkaus on m1,ös paljon helpompi. jos koiralla ei ole juoksua. Juoksun aikana on
laktiinin mittaus loi osoittaa valeraskauden. mutta on mr'ös narttuja. jotka tuottavat maitoa vaikka prolaktiini ei ole ko-
enemmän verenvuotoa, jolloin riskit ovat
holla. Tämä tapahtuma on todennäköisesti monimutkaisempi kuin ymmärräm-
isompia. Jos koiralla on välitöntä leikkausta vaativa kohtutulehdus, leikkaus on
me. Koholla olevan prolaktiinin mahdollistama imetys on todennäköisesti jäänne
muinaishistoriasta, jolloin laumassa yhdellä ollessa pennut muut pystyvät myös
osallistumaan hoitoon. Sen takia meillä
on koiria, jotka tuottavat maitoa vaikka
eivät odota pentuja.
tehtävä ajankohdasta riippumatta. Mikäli koiralle tulee valeraskaus leikkauksen ajoituksesta johtuen, on se lääkittävä. Normaali valeraskaus menee leikkaamattomalla nartulla itsestään ohi.
Nartuilla juoksut ovat noin kuuden
kuukauden r'älein. tosin yksilöllisiä eroja
löytyyr Pro_uesteroni on koholla kaksi kuukautta juoksun jälkeen eli raskauden aikana. Prosesteroni on koholla myös vaikka
narttu ei olisi tiineenä. Valeraskaus ilmeneekin koirilla horn.ronitoiminnan jäädessä koholle. \'aleraskaus ilmenee 6-8 viikkoa kiiman jälkeen. Valeraskauden oireita ovat: pesän teko. srömättömyys, narttu
puolustaa ja kantaa leluja, apaattisuus, ja
nisistä r'oi tulla niaitoa. Valeraskaudesta
on eri asteita ja on rnahdollista, että ruokinnalla voisi olla vaikutusta valeraskauksiin. Joissakin tapauksissa nartulle voi
myös tulla valeraskaus siitäkin huolimatta. että se olisi sreriloitu. Mikäli leikkaus
on suunnirehu oikealle ajankohdalle, valeraskaus r tri kuitenkin jäädä pois.
Ei ole ntrrmaalia. jos nartulle
tulee
juoksu mrrnra kertaa vuodessa. Silloin
voi krsee:sii trlla esimerkiksi jokin kysta
Maitorauhaskasvaimen ennaltaehkäisyn kannalta on suositeltu steriloinnin tekemistä ennen ensimmäistä juoksua. Kolr an nta ltdo l li s t a a ggre
ss
i it' i suu t t ct p i t ä (i ho
i-
tao ennen sterilointileikkousto terapiassa.
Haittapuolena leikkauksella voivat olla
emätintulehdukset, virtsankarkailu, turkin muuttuminen ja painon nousu. Hyviä
puolia on raportoitu eri sairauksien välttäminen: munasarjasairaus. kohtutulehdus, emätinkasvaimen ja maitorauhaskasvaimen riski pienenee. Steriloinnin vaikutuksesta käytökseen on kuitenkin vähän
ja puutteellisia tutkimuksia. Viitteitä
on
siitä, että aggressiivisuus. reaktiivisuus ja
pelko voivat lisääntyä, mutta tutkimustulokset eivät ole selkeitä ja 1'ksiselitteisiä.
Uutta tutkimustietoa aikaisen
steriloinnin ja kastroinnin
vaikutuksesta terveyteen
Steriloinnilla ja kastroinnilla on myös
tai suuriktrkrrinen kvsta eli rakkula. Hormonit eirnt ole tasapainossa. Sekään ei
vaikutuksia koiran terveyteen, käyttäytymiseen liittyvien vaikutusten lisäksi. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin aikaisen steriloinnin ja kastroinnin
ole ntrrntaalia. ettri juoksut loppuvat. On
vaikutusta kultaistennoutajien
mr'ös trlenrassa ktrrria joilla on niin sanottu "hrliainen juerksu". jossa ei tule veris-
teen nivelsairauksien (lonkkaniveldyspla-
tä r'uotoa.
\likrili
trillaiselta koiralta mitataan hormoniprrr.risuudet. niin kaikki
hormonitoiminta tapahtuu. mutta ulospäin ei vain näi ntiråän.
tervey-
sia, polven eturistisiteen repeämä) ja syöpien (lymfosarkooma, hemangiosarkoo-
ma, mastsolukasvaimet) osalta (Torres et
al.2013, HETI ry, 412013). Aineistona oli
759 l-8 vuotiasta kultaistanoutajaa. Sukupuolihormoneilla tiedetään olevan vai-
kutusta kasvuun ja kehitykseen. Yhdysvalloissa suuri osa koirista steriloidaanja
kastroidaan ennen vuoden ikää, poiketen
suomalaisesta käytännöstä.
Riski lonkkaniveldysplasiaan kaksinkertaistui alle vuoden iässä leikatuilla uroksilla verrattuna leikkaamattomiin
tai yli vuoden iässä leikattuihin uroksiin.
Leikkaamattomilla uroksilla ja nartuilla sekä vli vuoden iässä leikatuilla nartuilla ei havaittu eturistisiteen repeämiä.
.\lle r uoden ikäisinä leikatuilla uroksilla
eturistisiteen repeämän ilmeneminen oli
5 Ja nartuilla 8",i,. Aikaisin leikatuissa
uroksissa ilmeni kolme kertaa enemmän
llmtosarkoomaa kuin leikkaamattomissa uroksissa. \11iihään leikatuilla nartuilla ilmeni 10" ,, hemangiosarkoomaa (neljä
kertaa enemmän kuin leikkaamattomilla
ja alle vuoden iässä leikatuilla). Mastsolukasvaimia oli yli vuoden iässä leikatuista
6%:lla (leikkaamattomilla ei tar.attu).
Kultainennoutajaurokset kannattai-
si tulosten mukaan leikata vasta
sukukypsyysiän saavuttamisen jälkeen yli vuo-
den ikäisenä terveydellisistä syistä edellä mainittujen sairauksien osalta. Narttujen gsalta tulos ei ole yhtä selkeä suosituksen antamiseksi - eturistisiteen repeämän välttämiseksi yli vuoden iässä sterilointi on suositeltavampi vaihtoehto, mut-
ta toisaalta yli vuoden iässä steriloiduilla
oli enemmän hemangiosarkoomaa (pahalaatuinen verisuonikasvain) ja mastsolukasvaimia (yleisin koirien ihokasvain, toiseksi yleisin koirien pahalaatuisista kasvaimista, Yli-Rantala. S.2010). O
Lähteet:
Luentomaterilali Koiran kärrtäyryminen ja
hormonit
luennolta
Wwweläinlääkäriin.fi,/ addisonin
- tauti
Pystykorva lehri 6/100-i Pohjanpystykorvan
perinnöllisistä sairauksista
Cushin_e tauti. Eva Einola Koponen Koira,
kissaklinikka
Koiran sukupuolielimet ja - elämä 03-884030,
Ilkka Kvist
HETI ry. Aikaisen sreriloinnin ja kastroinnin
vaikutukset tervevteen kultaisillanoutajilla,
4/20 I 3. http:/Alu ri. koiranjalostus.fi/
uutiset20l3il39
Torres de la Riva G. Hart BL, Farver
TB. Oberbauer AM. Messam LLM, et
al. (2013) Neutering Dogs: Effects on
Joint Disorders and Cancers in Golden
Retrievers. PLoS ONE 8(2): e55937.
doi: I 0. I 37 I /journal.pone.0055937,
saatavilla: http://www.plosone.org/article/
info'\,3 Adot'%,2F
10. I 37
l%r2Fjournal.
pone.0055937
Golden Ring 11