Maaseudun makasiinilehdessä - Kehittämisyhdistys Kalakukko ry

Transcription

Mmm...
Pohjois-Savon
maaseudun
makasiinilehti
2/2014
Leader - toimintaa 2007 – 2013
Taivaankappaleet
tutuiksi Härkämäellä
s. 10
Mehiläistarhaus
kiinnostaa
Pohjois-Savossa
s. 16
Jättipalsamin
ja jättiputken
torjunta vaatii
pitkäjänteistä työtä
s. 26
Eemeli Kiukkonen palasi kotiseudulleen
ja perusti valokuvausyrityksen.
PÄÄKIRJOITUS
Mmm...
Pohjois-Savon maaseudun makasiinilehti 2/2014
Julkaisija Pohjois-Savon alueellisen maaseutuohjelman 2007 – 2013
seuranta ja arviointi -hanke (vaihe II)
Vastaava toimitus Satu Peltonen ja Mainos- ja viestintätoimisto Hermo
Sisällys:
3
4 – 5
6 – 7
8 – 9
Ulkoasu ja taitto Mainos- ja viestintätoimisto Hermo
Kannen kuva Eemeli Kiukkonen
Painopaikka Offsetpaino L. Tuovinen Ky
Painosmäärä 3000 kpl
10 – 11
12 – 13
14 – 15
16 – 17
18 – 19
20 – 21
22 – 23
24 – 25
26 – 27
28
Vuorovaikutuksesta
maaseudun elinvoima
Maaseutu kehittyy yhteistyöllä
Leader-toimintaa 2007 – 2013
Histamiinissa hevoset ja koirat
ovat green care -työntekijöitä
Monialainen yritys mahdollisti
Olliloiden paluun synnyinseudulle
Maaseudun kehittämisyhdistys
Mansikka ry
Seitsemän vuoden silmäys
Härkämäellä
mainiot puitteet tutustua tähtiin
Emäpitäjän markkinointiponnistus
- uudenlaista maaseutuajattelua
Rautalammilla
Villaliinu tarjoaa
hoivaa ja huopasaippuaa
Viherrakentaminen vaatii
laajan yhteistyöverkoston
Maaseudun kehittämisyhdistys
Kalakukko ry
Kalakukon iärestä
Mehiläistarhauksen suosio
kasvaa hunajan kysynnän mukana
Halunan uusi kylätupa
yhdistää kyliä ja kyläläisiä
Harrastuksen innoittamana
yrittäjäksi
Uusi sorkkahoitoteline
parantaa hoitajan ja hoidettavan
turvallisuutta sekä ergonomiaa
Ylä-Savon Veturi ry
Veturi uskoo Ylä-Savoon
Vuorovaikutuksesta
maaseudun elinvoima
Kunta ei pysty yksin takaamaan alueensa elinvoimaisuutta,
mutta kokemukset osoittavat, että kunnalla on vahva rooli
paikkakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä.
T
ampereen yliopiston tutkijat erittelivät juuri valmistuneessa tutkimuksessaan kuntien elinvoimajohtamisen kolmeen eri osa-alueeseen
- resurssit, vuorovaikutus ja uuden
luominen. Kaikilla osa-alueilla on
merkityksensä kunnan elinvoimaisuuden kannalta, eikä niistä pelkästään yhdellä
menestyminen takaa elinvoimaisuutta. Parhaimmillaan elinvoimajohtaminen edellyttää kaikkien näiden näkökulmien huomioimista, ja parhaaseen tulokseen pääsee tukemalla kaikkien
osa-alueiden yhteisvaikutusta.
Maaseudun näkökulmasta tutkijoiden jäsennyksessä on kiinnostavaa se, että elinvoimaa
edistävät kehät voivat saada alkunsa mistä tahansa osa-alueesta. Esimerkiksi vuorovaikutuksesta lähtevä kehä voi edetä uuden luomiseen,
jolloin verkostojen ja vuorovaikutuksen kautta
syntyy uutta ymmärrystä siitä, mihin suuntaan
kunta voi tulevaisuudessa kehittyä. Tämä puolestaan voi johtaa strategiavalintoihin, jotka vaikuttavat positiivisesti myös kunnan resursseihin
pitkällä aikavälillä. Vuorovaikutus voi myös esimerkiksi yhteisöjen uudenlaisen vastuunkannon
tai kekseliään yritysyhteistyön avulla vaikuttaa
suoraan kunnan resursseihin tai ainakin resurssien tarpeeseen.
Sydämen asiana
kesäteatteri Eerola
Yhteisvoimin
vieraslajeja vastaan
Valokuitua eniten Ylä-Savossa
Mansikka ry, yhteystiedot
Kalakukko ry, yhteystiedot
Veturi ry, yhteystiedot
Timo Kietäväinen
varatoimitusjohtaja
Suomen Kuntaliitto
Kuva: Kuntaliitto
Ongelmatekstiileistä
käypää materiaalia
Lähidemokratialla
vahvistetaan yhteisöjä
Maaseudun kehittäminen on oikeastaan aina
perustunut vahvalle vuorovaikutukselle, josta nykymuodossa toimintaryhmätyö ja kylätoiminta
ovat hyviä esimerkkejä. Maaseudun kunnat ovat
aktiivisesti hakeutuneet avoimeen vuorovaikutukseen ja olleet sitä kautta sysäämässä kehityksen
pyörää liikkeelle. Uudistuminen ja elinvoima ei
ole kunnassa vain elinkeinotoimen asia, vaan
elinvoimanäkökulma on otettava huomioon
kaikessa toiminnassa. Niukat resurssit ja julkisten palveluiden innovatiivista organisointia kahlitsevat normit ovat kuitenkin asettaneet omat reunaehtonsa kehitykselle, joten
uudistumiselle ja vuorovaikutteiselle kehittämiselle on tilausta.
Kun biotalouden nousun myötä ovat maaseudun resurssit nousemassa uudelleen arvoonsa, on kullakin maaseutualueella hyvät
edellytykset aktiivisella työllä löytää avaimet
oman positiivisen kierteensä käynnistämiseen.
Tämä ohjelmakauden viimeinen
”Mmm… Pohjois-Savon maaseudun
makasiinilehti – Leader-toimintaa 2007 – 2013”
kokoaa yhteen kolmen pohjoissavolaisen
Leader-ryhmän kehittämistyötä
ja tuloksia päättyvältä ohjelmakaudelta.
Uuden ohjelmakauden kynnyksellä katsomme taaksepäin ja nostamme esille
kehittämistyötä, jota Leader-rahoituksella on tuettu sekä paikallisella tasolla
että myös maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Mukana on sekä
monipuolista ja pitkäjänteistä kylätoiminnan kehittämistä että maaseutuyritysten
ja elinkeinotoiminnan elinvoimaisuuden parantamista. Yritystukea on kaudella
2007 – 2013 saanut yli 160 yritystä. Nämä yritykset löytyvät sivujen 4 – 5 alalaidasta.
Tämä lehti löytyy sähköisenä (pdf-versio) kunkin toimintaryhmän kotisivuilta.
Osoitteet löydät tämän lehden takakannesta.
3
PUHEENVUORO
LEADER-TOIMINTAA 2007 – 2013
POHJOIS-SAVON LEADER-RYHMIEN RAHOITTAMAT HANKKEET JA NIIDEN RAHOITUS 2007 – 2013
Maaseutu kehittyy
Toimenpiteen kohde
yhteistyöllä
P
ohjois-Savon kolme Leader-ryhmää, Kalakukko, Mansikka ja
Veturi ovat vakiinnuttaneet asemansa paikallisina maaseudun kehittäjinä. Ryhmien vahvuus piilee
juuri niiden paikallisuudessa. Ne
ovat aktivoimassa, neuvomassa ja
verkottamassa kylien asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä sekä jalostamassa heidän ideoitaan rahoituskelpoisiksi hankkeiksi.
Maaseudun kehittämisen saralla kynnettävää riittää. Runsaat esille tuodut kehittämistarpeet sen kertovat näin ohjelmakausien vaihtuessa. Tarvitaan yhteistyötä ja pitkäjänteisyyttä.
Leader-ryhmillä ja ELY-keskuksella on käytössään samat maaseudun kehittämisen välineet.
Työnjako on kuitenkin toimiva: Leaderin kautta
rahoitetaan paikallisia hankkeita sekä alkavia tai
pieniä yrityksiä. Elyn kautta rahoitetaan maakunnallisia, tai vähintään seutukunnan kattavia
hankkeita sekä suurempia pk-yrityksiä.
Yhteistyötä teemme myös hakemus- ja päätöskäsittelyssä. Leader-ryhmät ottavat hakemukset vastaan ja päättävät itsenäisesti rahoi-
Hankkeet kpl
634 299
172 283
87 658
1 500
895 740
6,6
Matkailun kehittäminen
14
510 577
104 701
171 112
104 642
891 033
6,5
6
292 358
79 795
67 477
-
439 630
3,2
27
492 888
224 251
100 819
102 902
920 859
6,8
6
287 019
75 159
15 662
17 698
395 537
2,9
Kylätoiminnan kehittäminen
13
582 416
257 882
39 399
63 866
943 562
6,9
Kylätalojen ja muiden yhteisten
kokoontumistilojen kehittäminen
38
1 043 664
279 055
425 770
430 362
2 178 851
16,0
Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittä
minen (liikunta, kulttuuri, käsityö yms.)
58
2 008 367
765 715
963 869
634 273
4 372 225
32,1
Asumisen kehittäminen
tuakseen. Entäpä meidän hiljenevät kirkonkylät?
Leaderillä voisi olla jotain annettavaa niidenkin
vetovoiman vahvistamiseksi.
Hankerahoitukseen on liittynyt valitettavasti
varsinkin pienille toimijoille kohtuuton paperityö.
Tulevalla kaudella sähköiseen asiointiin siirtymisen odotetaan helpottavan tätä taakkaa. Rahoitusvälineiden odotetaan tulevan hieman yksinkertaisemmiksi ja joustavammiksi. Mutta edelleenkin
tarvitaan hakijan mietittyä suunnitelmaa niin tekemisestä kuin kustannusten ja rahoituksen räknäämisestä.
Toivon Leader-ryhmille sekä paikallisille toimijoille kasvavaa rohkeutta nostaa kunniaan ja hyödyntää paikallisia vetovoimatekijöitä hanketyössä! Tilaa ja mahdollisuuksia maaseudulla on!
%
15
Luonnon, ympäristön, maiseman tai
infran säilyttäminen tai parantaminen
tuksensa kohdentamisesta. Viralliset päätökset
tehdään kuitenkin ELY-keskuksessa.
Leader-työn tulokset ovat vakuuttavia ja moninaisia. Niistä osaltaan kertovat tämänkin julkaisun esimerkit. Kerrassaan mahtavaa on se
talkootyön määrä, jota erityisesti yleishyödyllisissä investointihankkeissa tehdään. Talkootyön
rahallinen arvo on päättyvällä ohjelmakaudella
Pohjois-Savossa yli miljoona euroa! Tämä kertoo osaltaan toimijoiden sitoutumisesta hankkeisiin sekä yhteisöllisyyden voimasta. Leaderin
kautta myös maaseudun nuoria on saatu mukaan kehittämään omaa elinympäristöään. Työtä
ja toimeentuloa on saatu lisää esim. antamalla
käynnistysstartti aloittaville yrityksille.
Jatkotyötä tarvitaan. Tärkeää olisi löytää kunnostetuille kylätaloille nykyistä eli harrastuskäyttöä monipuolisempaa toimintaa. Esim. uusia
tapoja tuottaa lähipalveluita voidaan kokeilla.
Nuorten kiinnittymistä kotiseudulleen pitäisi
pystyä tukemaan, jotta heitä opiskelujen jälkeen
palaisi maaseudulle, ehkä jopa työ mukanaan.
Paikallisia pieniä yrityksiä mahtuu maaseudulle
ja jo toimivat tarvitsevat tukea ja potkua vahvis-
Yksityinen
Yksityinen Julkinen ja yksityinen
rahallinen osuus € vastikkeeton osuus €
rahoitus yhteensä €
Elinkeinojen kehittäminen
Nuorten yrittäjyyden edistäminen
Kuva: Satu Peltonen
Hanketuki €
(EU ja valtio) Kuntaraha €
Nuorten vapaa-ajan ja
harrastustoiminnan kehittäminen
8
165 282
25 872
40 107
34 299
265 561
1,9
Kansainvälisen toiminnan
edistäminen
10
658 685
203 433
38 469
-
900 587
6,6
Nuorten kansainvälisen toiminnan
edistäminen
11
641 851
204 046
40 351
15 234
901 481
6,6
Muu hanke (Leader-toiminnan
kehittäminen, sosiaalinen yrittäjyys yms.)
8
403 481
61 534
43 925
25 109
534 049
3,9
YHTEENSÄ
214
7 720 887
2 453 725
2 034 618
1 429 884
13 639 114
100,0
Tuulikki Vesterinen
Toimintaryhmäkoordinaattori
Pohjois-Savon ELY-keskus
Maaseutu- ja energiayksikkö
Kallanranta 11, 70100 Kuopio
www.ely-keskus.fi/pohjois-savo
p. 0295 026 639, [email protected]
POHJOIS-SAVON LEADER-RYHMIEN MYÖNTÄMÄ YRITYSTUKI TUKIMUODON MUKAAN 2007 – 2014
Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry
Rahoitus yhteensä €
(EU, valtio ja yksityinen)
Yritystuki / tukimuoto
Kpl
Yrityksen investointituki
53
348 966
1 010 561
57,7
Yrityksen investointi- ja kehittämistuki
6
114 984
318 701
18,2
8
56 477
147 419
8,8
4
27 344
76 354
5,7
18
198 805
542 474
11,4
Yrityksen investointi- ja käynnistystuki
2
36 261
83 235
4,8
11
324 395
811 787
48,2
2
39 361
87 775
6,6
15
400 017
982 797
20,6
% Kpl
33
Yritystuki €
(EU ja valtio)
%
Kpl
232 885
666 342
39,5
33
Leader yhteensä
Yritystuki €
(EU ja valtio)
Yritystuki € (EU ja valtio)
%
Kpl
Yritystuki €
(EU ja valtio)
%
314 054
901 987
67,4
119
895 904
2 578 890
54,0
Yrityksen investointi-, kehittämis- ja
käynnistystuki
0
-
-
0,0
0
-
-
0,0
1
50 834
124 574
9,3
1
50 834
124 574
2,6
Kehittämistuki
8
65 222
129 976
7,4
7
20 215
39 329
2,3
23
59 965
84 118
6,3
38
145 402
253 423
5,3
Yrityksen kehittämis- ja käynnistytuki
1
35 598
71 197
4,1
0
-
-
0,0
1
32 700
63 000
4,7
2
68 298
134 197
2,8
Käynnistystuki
4
68 129
136 736
7,8
1
10 080
20 160
1,2
0
-
-
0,0
5
78 209
156 896
3,3
74
669 160
1 750 406
100,0
60
644 052
1 685 038
100,0
64
524 257
1 337 806 100,0
198
1 837 469
4 773 251
100,0
YHTEENSÄ
Kaikkien tehtyjen tukipäätösten määrä on suurempi kuin taulukossa esitetyt luvut.
Taulukossa eivät ole mukana päätökset, jotka eivät ole toteutuneet. Näitä yritystukipäätöksiä on Mansikka ry:llä ollut 14 kappaletta.
Kaikkien tehtyjen tukipäätösten määrä on suurempi kuin taulukossa esitetyt luvut. Taulukossa eivät ole mukana päätökset, jotka eivät ole toteutuneet. Näitä yritystukipäätöksiä on Kalakukko ry:llä ollut yhdeksän kappaletta.
Kaikkien tehtyjen tukipäätösten määrä on suurempi kuin taulukossa esitetyt luvut.
Taulukossa eivät ole mukana päätökset, jotka eivät ole toteutuneet. Näitä yritystukipäätöksiä on
Veturi ry:llä ollut seitsemän kappaletta.
Luvuissa ovat mukana 8.5.2008 – 4.4.2014 välisenä aikana tehdyt yritystukipäätökset.
Tämän jälkeen Mansikka ry on myöntänyt vielä 8667 euroa yhdellä yritystukipäätöksellä.
Luvuissa ovat mukana 8.5.2008 – 4.4.2014 välisenä aikana tehdyt yritystukipäätökset. Tämän jälkeen Kalakukko ry ei ole tehnyt yritystukipäätöksiä.
Luvuissa ovat mukana 8.5.2008 – 4.4.2014 välisenä aikana tehdyt yritystukipäätökset. Tämän jälkeen Veturi ry on myöntänyt vielä 9343 euroa kolmella yritystukipäätöksellä.
PSarvi II -hanke, Taina Väre
ALL OFF ROAD | ALUEKEHITYSSÄÄTIÖ | ASENNUS HAKKARAINEN | AUTO- JA KONEKORJAAMO K. KÄPPI | AUTOMAALAUS-JA KOLARIKORJAUS HALTTU | BERRYEXPRESS OY | CADSAM KY | CME SOLUTIONS OY | DAHLGREN TIINA ANITA | ELSOR OY | FEELWOOD OY | FYSIOTERAPIAPALVELU RIITTA NIEMI | GASTHAUS LASTULAHTI OY | GASTHAUS NEUVOLA OY | GRAAF SUUNNITTELIJA ANSSI TOIVANEN | HELMIJAANA OY
| HELPOMPI ARKI LAPINLAHTI | HENKILÖSTÖRUOKALA R VARTIAINEN TMI | HIPPURANTA AY | HIRSI-SUIHKONEN KY | HIRVONEN SIMO PEKKA | HISTAMIINI OY | HK-KATE KY | HOLOPAINEN REIMA ILMARI | HYVÖNEN ANSSI MATTI KALEVI | HÄRKÄMÄEN PLANETAARIO TMI | HÄTINEN HANNU | IHALAN TUPA JA POLKU OY | ILMASTOINTI TUUNELA KY | ILTALYPSY OY | INSINÖÖRITOIMISTO CONSILIUM OY | INSINÖÖRITOIMISTO
ESA ILVONEN | IP-DYNOTEST OY | JAANAN JUHLAPALVELUT KY | JAARANEN TEEMU TAPANI | JAKI TUOTE OY | JALKAHOITOPALVELUT ANNE PASANEN | JALKOJENHOITO JA RENTOUTUMISPALVELU | JOKAKONE KY | JORKIN KORJAAMO KY | JUNTUNEN ANU MARJAANA | JUOVENE JA PUU | JUUTILAINEN JAAKKO JUHANI | JUUTILAINEN RAIMO KALEVI | JÄRVINEN JUKKA | KALUSTEVEISTÄMÖ A. KOLARI | KARHULAN
METALLI KY | KARTTULAN KONEHUOLTO | KIINTEISTÖTEKNIIKKA SAARISILTA OY | KIRJA-JA LAHJALIIKE SININEN AJATUS | KODIN LOIHTIMO TMI | KOISTINEN PENTTI JUHANI | KOJONEN SAMI KY | KOMULAINEN JARMO | KONEHUOLTO HIRVONEN OY | KONEPALVELU SAVOLAINEN KY | KONEURAKOINTI ISKANIUS KY | KONEYHTYMÄ AIRAKSINEN & KORHONEN | KOTISIIVOUSPALVELU LEENA KASURINEN | KULJETUS
LINTUNEN AY | KULTTUURIPALVELU KUUTAMO TMI | KUOPION RAKENNUSASIANTUNTIJAT OY | KUUSISTO SUSANNA ELSA KRISTIINA | KÄRKKÄINEN PAAVOMATTI EEMIL | LAHDENTAUKSEN PIIKA JA PEHTOORI | LAPINLAHDEN TAIDEVALU OY | LEPPÄVIRRAN HAMMASLABORATORIO | LEX FORTE OY | LOIMUTAR OY | LUONTOAPAJA | LUOVAPUU RAIJA WEISENBERG | LÅNG TIMO | LÅNG TIMO HEIKKI JOHANNES |
MANDOX OY | MARIA ASTIKAINEN WESTERNRIDING AY | MARJAKARTANO HUSSOLA | MARTIN HIRSI JA KAIVU KY | MARUN KILPI JA KAIVERRUS | MATIN PUUPAJA PAKARINEN MATTI | METSOLAN ASEPAJA OY | METSÄURAKOINTI M RUOTSALAINEN | METWELD KY | MIETTINEN PEKKA JUHANI | MINNEA DESIGN KY | MIRKA PUKINE OY | MITTAKALUSTE TARVAINEN OY | MITTAVAT OY | MONIALAPALVELU JUUTI KY
| MV-LOUHINTA KY | NILSIÄN TV-HUOLTO R. TUONONEN | NISKANEN JOUNI JUHANI | NOMAD HORSES OY | OHJELMAPALVELU WILLI | OLLIKAINEN ARJA | OMAPUUSEPPÄ OLLI PASONEN | OY SOITINRAKENTAJAT AMF | PCM TECHNOLOGY OY | PEN-A PALVELU | PODARKKA T:MI | POHJOLAN JYVÄJEMMARI OY | POLAR IMPORT OY | PUTKI JA ASENNUS OLLIKAINEN KY | PUTKI- JA HITSAUSPALV J NISKANEN KY
| PÄIVÄSIRKUS EIJA NISKANEN TMI | R. TASSO | RAKENNUSARKKI RA RAJAHALME JUHA | RAKENNUSPALVELU PÄÄKKÖNEN KY | RAMEST OY | RUTUN RAKSA T:MI | SARAKONE KY | SAWON NOVAS OY | SEITA-MAARIA OY | SEKTORI INSSIT AY | SERAFIIA DAMASK D OY | SIILIN MONIPALVELUT OY | SIRKKELI RIPATTI & JATKOLA AVOIN YH | SISÄ-SAVON TILIHILIMAT OY | SONJAN KAUNEUSSALONKI | SORKKAHOITO J.
VEPSÄLÄINEN KY | SORVISOPPI JA -KOULU ANTTI SORVAMAA | SUKELLUSPALVELU STELLA MARIA | SUOMEN MAD SAM’S OY | SUOMEN OPASKOIRAKOULU OY | SUONENJOEN TURVAPALVELU OY | SYVÄNNIEMI SEIKKAILU OSK | SÖDERLUND TERJA | T&T SÄHKÖPALVELU AVOIN YHTIÖ | T:MI H M KORHONEN | T:MI MATILAINEN MARKO | T:MI MINNA SUURONEN | TARJAN KOTIASKARE | TERVON MUOVITYÖ KY |
TERÄMEKA KY | TERÄSRAKENNE HARTIKKA | TIINAN TAAPEROT KY | TIMONEN JOUKO JUHANI | TK-SUKELLUS | TMI ANNE-LEENA PELLIKKA | TMI ILPO KALEVA | TMI JANI NYKÄNEN | TMI LEA MANNIER | TMI MAIJA VALTO | TMI PARTANEN LEENA | TMI PELTSI | TMI TEEMU KANANEN | TMI ULLA VIIK | TMI VEISTO- JA RAKENNUS PUUSTINEN | TOIMINTATERAPIA EIJA VEHVILÄINEN TM | TOMORO KY | TUOVINEN ESKO JARKKO
TAPANI | TUUSNIEMEN LÄMPÖ JA VESI OY | ULTIA OY | UNIIKKITARINA | URAKOINTI SOININEN | VALKEISMÄKI OY | VENE- JA KIINTEISTÖHUOLTO RINNESALO | VERTEPRO OY | VESANNON HIUS JA KAUNEUS JADE OY | VESANNON KUKKA- JA HAUTAUSPALVELU O | VIEREMÄN LEIPOMO OY | VIHER.PIRKKO | VIINAMÄEN AUTO JA KONEKORJAAMO | VILLALIINU TMI | VUOSMAA RIINA TMI | VÄRISAMPO | ÖRKIT OY
MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY
Histamiinissa
hevoset ja koirat
ovat green care -työntekijöitä
S
uonenjoella sijaitsevan Histamiini
Oy tarjoaa palveluita sekä ihmisille että eläimille. Palveluihin kuuluvat koirahoitola, koirakoulu, hevosja ratsastuspalvelut sekä tilauksesta
tehtävät koulutuspalvelut ja – materiaalit organisaatioille. Yritys tarjoaa green
care-palveluita kuten sosiaalipedagogista hevostoimintaa ja eläinavusteista koiratoimintaa,
esimerkiksi hevosten ja koirien vierailuja erilaisille hoitolaitoksille.
Histamiini Oy:n yrittäjä Piia Nissisellä on monipuolinen koulutus- ja työkokemus niin ihmisten
kuin eläintenkin ohjaamisesta ja kouluttamisesta.
Hänellä on esimerkiksi yhteisöpedagogin, ammatillisen opettajan ja hevosmatkailun ohjelmapalveluiden koulutus sekä laaja-alainen hevosalan työkokemus. Kehittämistuen avulla Nissinen paransi
ammattitaitoaan hankkimalla käyttäytymistieteellisen eläinkouluttajan, ongelmakoirakouluttajan
ja Centered Riding Instructor pätevyydet. Näiden
hän kokee tuoneen lisäarvoa yrityksen toimintaan
ja mahdollistaneen uusien palveluiden, kuten
koiraongelmakonsultoinnin, kehittämisen.
Investointituella rakennettiin hevostarha ja
hankittiin erityisryhmien ajeluttamiseen soveltuvat ponikärryt ja kuljetustraileri. Myös koirat
saivat uudet tarhat ja lisäksi hankittiin koulutuskalustoa, kuten tarvikkeita koulutuskentälle ja
koirahoitolaan. Tärkeimpänä ajatuksena investoinneissa oli erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden turvallisuus. Tavoitteet ovat Nissisen mukaan toteutuneet täysin; investoinnit oli tuen
ansiosta mahdollista toteuttaa laadukkaammin
ja turvallisempana. Lisäksi hän mainitsee, että
investointien kautta on syntynyt myös uusia kehittämisideoita.
Tulevaisuudessa Nissisen tavoitteena on laajentaa ja vakiinnuttaa green care-toimintaa.
Laitoskäynnit ovat tällä hetkellä täysin tapauskohtaisesti räätälöityjä ja tämän toiminnan tuotteistaminen on Nissisellä työn alla. Tilalla on
puitteiden parantamiseksi käynnissä rakennusprojekteja ja tavoitteena on, että yritys työllistää
ainakin yhden henkilön kokoaikaisesti.
6
Kuvat: Piia Nissinen
Kuva: Alias Studiot Oy.
Monialainen yritys
mahdollisti Olliloiden perheen paluun
synnyinseudulle
L
”Monitoimiruuna” Rasmus on 15-vuotias
sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ammat
tilainen. Rasmuksen kanssa voi esimerkiksi
pelata hevosjalkapalloa tai vikeltää.
Piia Nissisen rottweilerit Ella ja Rölli toimivat
Kennelliiton kaverikoirina. Koirat tuovat iloa
ihmisille, joilla ei ole omaa koiraa esimerkiksi
vierailemalla vanhusten ja lasten luona lai
toksissa ja kouluissa. Eläinavusteisen työn
vastapainona Ella ja Rölli kilpailevat tokossa
eli tottelevaisuuskokeessa.
MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N MYÖNTÄMÄT
YRITYSTUET TOIMIALOITTAIN 2007 – 2014
Toimiala
Tukipäätökset kpl
Yritystuki
(EU ja valtio) €
Yksityinen
rahoitus €
akiasiain- tai musiikkialan työt löytyvät
useimmiten kaupungeista, eikä maaseutupaikkakunnilla ole juuri tarjontaa alan työpaikoista. Kun Katri Ollila, asianajaja ja Tuomas
Ollila, tietotekniikkainsinööri, joka toimii myös
musiikkialalla, tahtoivat muuttaa takaisin maalle
ja synnyinseuduilleen Sisä-Savoon, piti työpaikat
luoda itse. Ollilat päätyivät perustamaan Vesannolle vuonna 2012 Lex Forte Oy:n, joka tarjoaa
lainopillisten palveluiden lisäksi musiikin ohjelma-,
opetus- ja tuotantopalveluita sekä tietotekniikkapalveluita. Katri Ollila kertoo, ettei Vesannolla ole
ennen ollut lainopillisia palveluita tarjoavaa yritystä, joten yrityksen perustaminen on tuonut alueelle uusia palveluita. Lisäksi Ollila perusti samaan aikaan sisarensa kanssa tilitoimiston, jonka palvelut
täydentävät hyvin Lex Forten tarjontaa.
Perustaessaan yrityksensä Ollilat hankkivat i
nvestointituen avulla toimistokalusteita, -koneita
ja -tarvikkeita, tietotekniikkaa, lainopillista kirjallisuutta ja äänentoisto- ja soitinlaitteita. Katri Ollila
kertoo, että tuesta oli suuri apu yrityksen käynnistysvaiheessa. Tuki auttoi erityisesti siinä, että
yrityksen toimialojen toiminta saatiin käynnistettyä välittömästi. Ilman tukea laiteinvestointeja
olisi todennäköisesti tehty hitaammalla aikataululla. Nyt resursseja on pystytty suuntaamaan jo
muualle, kuten lisäkoulutukseen. Ollila kehuu Vesannon kunnan suunnalta tullutta aktiivista neuvontaa yrityksen käynnistysvaiheessa ja erityisesti
tiedottamista yritystukimahdollisuuksista.
Tulevaisuuden suunnitelmista Ollila kertoo,
että palveluille on ollut kysyntää siinä määrin,
että yrityksen toimintaa saattaa olla ”pakko”
laajentaa. ”Me ollaan kaksi vuotta hoettu, että
ensi viikolla rauhoittuu” Ollila naurahtaa. Heillä
onkin tarve tarkastella lähiaikoina yrityksen tilannetta ja sitä, mihin suuntaan toimintaa lähdetään kehittämään. Kasvava yritystoiminta
yhdistettynä kolmeen pieneen lapseen ja talonrakennusprojektiin pitävät yrittäjäpariskunnan
kiireisenä. Tällä hetkellä lainopilliset työt ovat
selkeästi suuremmassa roolissa yrityksen palveluntarjonnassa ja niiden määrä todennäköisesti
kasvaa tulevaisuudessa. Toisaalta Ollilat haluavat tarjota jatkossakin myös tietotekniikka- ja
musiikkipalveluita. Niitä tullaan kehittämään
tulevaisuudessa, kun Tuomas Ollilaa työllistävä
talonrakennusprojekti saadaan päätökseen. Rahoitus
yhteensä €
Annex 1
1
11 375
21 125
32 500
Puun jatkojalostus
4
35 599
64 782
100 381
MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET KUNNITTAIN 2007 – 2014
13
155 993
241 966
397 959
Yrityksen kotikunta
Yksityinen rahoitus €
Tuki (EU ja valtio) €
Matkailu
Metalli
7
52 590
95 459
148 049
KARTTULA
7
261 896
169 457
431 353
Hoivapalvelut
4
30 383
38 425
68 808
KUOPIO
2
8 813
4 746
13 559
Hevospalvelut
4
27 031
43 088
70 119
LEPPÄVIRTA
14
148 379
101 543
249 923
Urakointi
3
10 194
18 931
29 125
RAUTALAMPI
12
157 903
86 890
244 793
Lämpöyrittäjyys
1
17 714
32 898
50 612
SUONENJOKI
14
139 693
90 129
229 822
Muu valmistus
8
71 664
95 155
166 819
TERVO
5
61 177
50 606
111 783
Muut palvelut
27
224 091
396 891
620 982
VARKAUS
7
117 303
59 111
176 414
VESANTO
Bioenergia/raaka-aine
YHTEENSÄ
2
32 526
32 526
65 053
74
669 160
1 081 246
1 750 406
Yhteensä
13
186 081
106 679
292 760
74
1 081 246
669 160
1 750 406
7
MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N TOIMINTA-ALUEELLA TOTEUTETUT LEADER-HANKKEET 2007 – 2013
Hankkeen nimi
Hakija
ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKKEET
Ryhmämatkailijoiden palveluverkostohanke 2008
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Nuorten yrittäjyyden edistäminen -selvityshanke
218 536
Elävä Kylä - Kehittyvä Kerkonkoski
Rautalammin kunta
Suonenjoen lasten liikennepuistohanke
Lions Club Suonenjoki ry
13 996
55 982
Suonenjoen ravirata-alueen kehittämis- ja kunnostushanke
Suonenjoen Hevosystäväin Seura ry
14 545
36 363
7 925
15 850
32 347
519 735
3 316
16 581
Kesäteatterin kattaminen
Harjurannan Kyläyhdistys ry
38 960
Kännipuron sauna- ja varastohanke
Vesamäen Erämiehet ry
16 174
Kyläläisten omistaman Seurantalon kattoremontti
Voimistelu- ja urheiluseura Airakselan Yritys ry
14 962
29 924
17 332
Toukolan peruskorjaus
Viljolahden maa- ja kotitalousseura ry
105 811
211 622
Kalastuslaituri LC-Tervo
Lions Club Tervo ry
7 200
14 400
40 671
188 684
Vesannon Yrittäjät ry
1 172
11 722
Kylien luontoliikunnan kehittäminen ja tuotteistaminen
Syvänniemen Kyläyhdistys ry
6 542
65 423
PK-yritysten kasvun edellytykset markkinointia tehostamalla - selvitys
Sisä-Savon yrityksistä
Sisä-Savon seutuyhtymä
34 683
Uudistuva Tervo - tulevaisuuden mahdollisuuksien luotaus
Tervon kunta
15 770
Lähiruoasta bisnekseksi/alueiden välinen (Rajupusu Leader ry)
Navitas Kehitys Oy
25 449
Uusi maaseutu mahdollistajana
Rautalammin kunta
Kulttuuri- ja talvimatkailua Tervoon
Tervon kunta
Rautalampi takaisin maailman kartalle!
Rautalammin kunta
43 100
KOORDINOINTIHANKKEET
Mansikka - koordinointihanke/ 28 alahanketta
RAHOITUS YHTEENSÄ
Leader-ryhmä, jolle tuensiirto tehty
81 995
SYTY (Leader-asiamies)
Ykkösakseli ry
50 000
Suomen Kylätoiminta ry Leader-asiamies
Ykkösakseli ry
Rural Partners - kansainvälisyyden kehittämishanke *
Kalakukko ry
Osaavat paikallistekijät
Kalakukko ry
Ilmaise iloisesti - kansainvälisyyden esiselvityshanke *
Kalakukko ry
Maaseutu opettaa
Kalakukko ry
8 200
119 983
1 305 319
34 580
Kylien kehittäminen ja aktivointi
14 671
146 710
Kylät liikkeelle
Leppävirran Viri ry
9 055
45 275
Maaseutu opettaa - toimivat toimintamallit
Kalakukko ry
Vetovoimainen Vesanto
Vesannon Yrittäjät ry
9 286
92 861
LINC-tapahtumahanke *
Veturi ry
Selvästi Paras
Voima Virtaa ry
2 039
10 195
* Kansainvälinen hanke, kansainvälisen toiminnan esiselvitys tai muuten kansainvälistä toimintaa edistävä
Musta teatteri - Black Light Theatre *
Suonenjoen kaupunki
Setlementti Ukonhattu ry:n nuorisotoiminnan kehittämisen
esiselvitys/alueiden välinen (Kalakukko ry)*
Setlementti Ukonhattu ry
Maalaisjärki, seutujen kärki/alueiden välinen (Kalakukko ry, Veturi ry)
Nuoret aktiivisiksi
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tervon osasto ry
JOHTO - johdonmukaisen toiminnan kehittämishanke/ alueiden
välinen (Kalakukko ry)
Searching for the Roots of Europe -International Leader Art Project *
Suonenjoen kaupunki
Toimiva Tervo - Yritteliäs yhteisö
Rural Youth - Active, Creative and Humane Youth "ACHY" *
113 155
7 480
49 865
74 761
17 035
85 174
116 744
2 000
107 500
Tervon kunta
13 031
130 310
Setlementti Ukonhattu ry
14 110
141 099
Kiekkoa Kylille - projekti/alueiden välinen (Veejjakaja ry)
Warkis Varkaus ry
25 416
127 080
Liisan luontolenkki
Vanhamäki säätiö
2 402
12 011
Liikunnalla vireyttä ystävyyskaupunkitoimintaan *
Varkauden Urheiluseurat ry
18 000
-
98 474
Vieraslajit kuriin kyläympäristöissä
Proagria Pohjois-Savo
45 039
VIRTOO-Uusia rahoitusvälineitä ja aktivointia maaseudun
kehittämiseen
53 435
661 444
1 657 144
7 500
15 000
21 631
43 262
3 242
8 105
10 161
25 402
1 966
4 916
Sorsakosken Eläkeläiset ry
9 971
24 928
Sorsakoski-Seura ry
5 480
13 700
Kaivinkoneen hankinta
Suonenjoen Moottoriurheilukeskus ry
4 880
12 200
Urheilutalon laajennushanke
Voimistelu-ja urheiluseura Airakselan Yritys ry
68 066
157 889
Ratsastuksen kilpailu- ja valmennusympäristöjen kehittämishanke
Iron Team Riders ry
37 695
75 390
Harjurannan kylätuvan saniteettitilojen rakentaminen
Harjurannan Kyläyhdistys ry
10 763
26 907
Eväät elämään
Karttulan Vapaaseurakunta
36 117
72 233
Suonenjoen JM/RC radan kunnostus
Suonenjoen Urheiluautoilijat ry
33 700
67 401
Uimarannasta iloa ja vierasveneistä virtaa
Konnuslahden Kyläyhdistys ry
6 729
16 821
Musta Teatteri-Black Light Theatre investointiosio puvustukseen,
lavastukseen ja teatteritekniikkaan
Suonenjoen kaupunki
Uusi Honkapirtti
Varkauden Latu ry
61 320
211 303
Suonenjoen Urheilu- ja Metsästysampujat ry
Hiittisuoran ja valmennuslenkin rakentaminen
Leppävirran Hevosystäväinseura ry
Niinimäen kylän kehittäminen
Niinimäen maa- ja kotitalousseura ry
Virtaa toimintaan
Pängätsalon Erämiehet ry
Talluskylän nuorisoseurantalon saneeraus
Talluskylän Nuorisoseura ry
Niskaharjun lava
Seuralan sisäremppa
3 769 356
Aisapari ry
3 458
Oittilansalon haulikkorata
188 684
858 200
Alueiden väliset hankkeet, joissa Mansikka ollut mukana ja osarahoittajana
118 720
YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET
40 671
Sininen Tie
11 872
5 000
54 289
Kylien kehittäminen ja aktivointi - esiselvityshanke
KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET
8
190 844
85 273
36 102
Elinvoimainen Vesanto -esiselvitys
YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMISHANKKEET
76 337
Varkauden Urheiluautoilijat ry
Rahoitus
yhteensä €
Sisä-Savon seutuyhtymä
Suonenjoen Yrittäjät ry
Warkauden Kassiopeia ry
Karting-radan peruskorjaus
Yksityinen
rahoitus €
Hoiva-alan tulevaisuus maaseutumaisilla alueilla - selvitys Sisä-Savon
yrittäjille
Paremman Palvelun Suonenjoki
Härkämäen observatorion kerhotalo
21 530
Seitsemän vuoden silmäys
U
uden ohjelmakauden kynnyksellä
on aika luoda silmäys ohjelmakauden 2007–2013 tuloksiin: onnistumisiin ja kohdattuihin haasteisiin.
Monenmoista on matkan varrella
sattunut – milloin ilonkiljahduksia hankkeiden saavutusten johdosta ja milloin
taas epätoivon sanailuja byrokratian ulottaessa
jälleen amebamaiset lonkeronsa maaseudun kehittämiseen.
Työni Mansikassa on osoittanut minulle
maaseudun asukkaiden mutkattomuuden: lupaukset pidetään ja tarpeen vaatiessa apua ja
sisua löytyy vaikka millä mitalla. Ohjelmakauden 2007–2013 hakemusvirta on vahvistanut
käsitystäni siitä, että maaseutuyrittäjän ”leipä”
on lukuisten toisiaan tukevien toimien summa:
yrittäjä nauttii työstään ja tekee sitä koko sydämellään tulosodotusten ollessa hyvin maltilliset. Itsensä työllistäminen ja kohtuullinen toimeentulo riittävät onnellisuuteen maaseudulla.
Koko ohjelmakautta on leimannut keskustelu
jatkajien vähyydestä ja uudelle kaudelle tultaessa tilanne on huonontunut entisestään. Tämä
on asia, jonka eteen meidän maaseudun kehittäjien tulee tehdä töitä yhdessä. Aloittavia yrittäjiä
myös tarvitaan entiseen malliin lisää ja rutkasti!
Miten uudelle ohjelmakaudelle?
Uudella rahoituskaudella jatketaan melko hyvästä
tilanteesta eteenpäin: meillä on aktiivisia toimijoita ja kunnissa kehittämishalukkuutta ja uskallusta
tehdä toisin. Tervoon saavitolkulla kasaantunutta yhdessä tekemisen ”taikapölyä” pitää puhaltaa
avustuksellamme kaikkiin jäsenkuntiin!
Päättyneellä ohjelmakaudella toimintansa
aloittaneita yrittäjiä tuetaan kehittämään toimintaansa uudelle tasolle. Tukea tarjotaan toimijoiden saumattomassa yhteistyössä (alueen kehittämisyhtiöt, kuntien elinkeinoasiamiehet, Pro
Agria ja Leader-ryhmät). Lisäksi pyrimme omalta
osaltamme tukemaan nuorten yrittäjyyskasvatusta alueella.
Virtuaalimaailman ja valokuidun hyödyntäminen kokonaisvaltaisesti palvelemaan sekä yksittäistä maaseudun asukasta että liiketoimintaansa kehittävää yrittäjää on priorisointilistalla
etunenässä. Ajatuksia on keskitettävä etenkin
siihen, mitä lisäarvoa keski-ikäiset työssä käyvät
saavat valokuidusta? Totta myös on, että olemme nähneet vain murto-osan valokuidun mahdollisuuksista lasten ja ikääntyneiden palveluissa. Jonkinnäköinen ThinkThank asian ympärillä
on edelleen hyvin tarpeellista ja olemme mielellämme keskusteluissa mukana.
Päättyneeltä kaudelta olemme ottaneet opiksi ja mm. tiedottamista pyrimme tehostamaan.
Eri tiedotuskanavat tullaan valjastamaan monipuolisesti Leader-ilosanoman levittämiseen. Tässä julkaisussa esiintyvät jo toteutetut hankkeet
ovat mitä parhainta mainosta toiminnallemme.
Yhteensä 154 myönteistä tukipäätöstä osoittaa,
että rahoitusta on mennyt sekä suurempiin että
pienempiin kohteisiin – ne kaikki ovat maaseudulle tärkeitä ja omalta osaltaan lisäävät alueemme elinvoimaisuutta.
Sinisiä ajatuksia punainen lanka
käsissä pitäen
Uusia avauksia ei synny ilman sinisiä ajatuksia.
Yritämme parhaamme mukaan kalastella kentältä sinisiä ajatuksia, joista jatkojalostuksessa löytyy selkeästi se paljon puhuttu punainen lanka.
Toivottavasti uudella kaudella punainen näyttäytyy myös tulipalokiireinä yhdistyksen toiminnassa – se tietää paljon yhteistä hyvää!
Sanna Kauvosaari
Toiminnanjohtaja
9
Yksityinen
vastikkeeton Julkinen ja yksityinen
osuus €
Hankkeet
kpl
Hanketuki €
(EU ja valtio)
Kuntaraha €
Yksityinen
rahallinen osuus €
6
150 874
65 715
13 958
1 500
232 047
6,2
4
218 288
34 501
29 930
-
282 719
7,5
2
62 200
19 860
-
-
82 060
2,2
Luonnon, ympäristön, maiseman tai infran
säilyttäminen tai parantaminen
5
95 383
29 163
14 920
6 934
146 399
3,9
3
150 303
57 507
13 031
-
220 841
5,9
2
73 422
89 738
9 609
8 520
181 290
4,8
9
246 739
27 448
156 128
80 497
510 811
13,6
14
639 816
198 063
282 059
148 339
1 268 277
33,6
Nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan
kehittäminen
3
101 536
16 746
19 582
13 487
151 351
4,0
Kansainvälisen toiminnan edistäminen
2
91 801
31 700
2 000
-
125 500
3,3
Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen
4
196 106
107 953
21 590
-
325 648
8,6
Toimenpiteen kohde
Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen
(liikunta, kulttuuri, käsityö yms.)
Muu hanke (Leader-toiminnan kehittäminen,
sosiaalinen yrittäjyys yms.)
YHTEENSÄ
%
3
164 323
41 973
28 189
7 928
242 412
6,4
57
2 190 791
720 367
590 995
267 204
3 769 356
100,0
Warkauden Kassiopeian uusi kerhotalo tarjoaa
tilat 30 hengen tilaisuuksien järjestämiseen.
Härkämäellä
mainiot puitteet
tutustua tähtiin
P
ohjois-Savosta löytyy eräs Suomen aktiivisimmista yhdistyksistä tähtitieteen
harrastamisen saralta. Warkauden Kassiopeia tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden ja puitteet tähän hieman harvinaisempaan harrastukseen. Yhdistyksen tavoitteena on
kehittää tähtitieteen opetusta ja harrastusta Varkauden seudulla.
Kangaslammilla sijaitsevan Härkämäen alueen ensimmäinen askel kohti aktiivisempaa tähtitieteellistä toimintaa otettiin vuonna 2004, kun
sinne nousi Warkauden Kassiopeian toimesta
observatorio. Yhdistyksen puheenjohtajan VeliPekka Hentusen mukaan jo tuolloin oli selvää,
että alueelle tarvitaan tulevaisuudessa myös kokoontumistila, kun toiminta saadaan vakiinnutettua. Kun ihmiset kiinnostuivat tähtitieteellisen
yhdistyksen toiminnasta ja vierailijamäärät kasvoivat, tuli kerhotalohankkeen aika vuonna 2010.
Yhdistyksessä tiedostettiin, että rakennushanke tulee vaatimaan paljon jäseniltä. Rohkeutta
ja intoa hankkeen toteuttamiseen kuitenkin löytyi ja kolmen vuoden ponnistuksen tuloksena ja
jäsenten esimerkillisen sitoutumisen ja vastuunkannon ansiosta harrastukselle on nyt saatu
erinomaiset puitteet. Veli-Pekka Hentusen mukaan valmistuneet uudet tilat ovat siivittäneet
yhdistyksen toiminnan uuteen nousuun.
Kerhotalo mahdollistaa yhdistyksen oman toiminnan laajentamisen lisäksi tilojen vuokraamisen esimerkiksi kokous- tai juhlakäyttöön. Erityisesti Hentunen nostaa esille uuden kerhotalon
edut lapsi- ja koululaisryhmille, jotka ovat tärkeä
kohderyhmä. Lapsiryhmiä silmällä pitäen pihaalueelle toteutettiin kerhotalohankkeen jälkeen
tiedepolku, joka sisältää erilaisia tehtävärasteja. Alueen jatkuvan kehittämisen tavoitteena on
luoda houkutteleva toiminnallinen retkikohde,
jonka avulla voidaan parantaa erityisesti lasten
luonnontieteiden tuntemusta. Yhdistyksen tulevaisuuden suunnitelmiin alueen kehittämiseksi
kuuluu toisen tähtitornin rakentaminen.
INFO
Kuvat: Warkauden Kassiopeia ry
10
Härkämäen observatorion
kerhotalo-hanke
Toteuttaja:
Warkauden Kassiopeia ry
Rahoitus: Maaseuturahasto
Leader: Mansikka ry
Lisätietoja: Veli-Pekka Hentunen
p. 040 701 1625
www.kassiopeia.net
Emäpitäjän
markkinointiponnistus
- uudenlaista maaseutuajattelua Rautalammilla
R
autalampi takaisin maailmankartalle!
-hankkeen hankepäällikön Jarna Kaplaksen mukaan Rautalammilla on aina
vallinnut hyvä yhteishenki ja tekemisen
meininki, jota on hyödynnetty jossain määrin,
muttei tarpeeksi. Rautalammilla on myös pitkä
historia, 1500–1600-luvuilla kunta on ollut eräs
Suomen merkittävimmistä paikkakunnista. Nämä tekijät olivat vahvana taustalla, kun entistä
emäpitäjää lähdettiin hankkeen avulla viemään
takaisin maailmankartalle. Hankkeen missiona oli saada Rautalammille maanlaajuista näkyvyyttä, uusia asukkaita, paluumuuttajia, yrittäjiä, matkailijoita ja kesäasukkaita sekä rakentaa
heimokulttuuria ja Rautalampi-brändiä. Vaikka
hanke pohjautui elinkeinojen kehittämiseen, olivat tilaisuudet avoimia kaikille, koska hankkeesta haluttiin luoda koko paikkakunnan yhteinen
ponnistus. Hankkeeseen lähtivätkin alusta asti
aktiivisesti mukaan niin kunta, asukkaat, yhdistykset kuin yrittäjätkin.
Kesäkuussa 2013 Helsingissä toteutettiin
hankkeen näkyvin osuus, Rautalampi takaisin
maailmankartalle! -markkinointitapahtuma. Tapahtuma ja alueen konttiravintola keräsivät viikon aikana yli 4000 kävijää, tavoite ylitettiin 500
vierailijalla. Myös tapahtuman ja hankkeen saama mediahuomio yllätti toimijat positiivisesti.
Mediajulkisuus oli kaksinkertainen asetettuihin
tavoitteisiin nähden. Hanke sai huomiota yli 20
mediassa: lehdissä, verkkojulkaisuissa, blogeissa, radiossa, TV:ssä ja Twitterissä.
Kaplaksen mukaan hanke toteutui selvästi yli
odotusten. Aktiivinen toiminta ja mukanaolo
monenlaisissa tapahtumissa, yhdessä tekemisen
Kuvat: Rautalampilehti/Iiro Lyytinen
kulttuuri ja ”uudenlaisen maaseudun rakentaminen” ovat hänen mukaansa jääneet pysyväksi
osaksi rautalampilaisten toimintaa. Yhteenkuuluvuus sekä ylpeys omasta paikkakunnasta sekä hankkeessa esille nostettu heimoajattelu ovat
Kaplaksen mukaan vahvistuneet hankkeen myötä. Heimoajattelulla tarkoitetaan Rautalammista
kiinnostuneita ihmisiä, joilla on tunneside paikkakuntaan. Tämä luo yhteenkuuluvaisuuden tunteen ”heimolaisten” välille. Heimoajattelun rakentaminen aloitettiin sosiaalisen median kautta ja
myös tässä ihmisten aktiivisuus yllätti Kaplaksen.
Rautalammin kunnanjohtaja Risto Niemelä
markkinointitapahtuman avajaisissa.
Jarna Kaplas kertoo hankkeesta
saadun palautteen yllättäneen hänet;
monet kokivat asian henkilökohtaiseksi
ja tahtoivat olla vahvasti mukana
viemässä eteenpäin viestiä Rautalammista.
Tulevaisuudessa Rautalammilla keskitytään
uuden Etelä-Konneveden kansallispuiston ja siihen liittyen matkailun kehittämiseen. Yhdessä tekemisen kulttuuria tullaan hyödyntämään
myös näiden palveluiden luomisessa.
INFO
MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N RAHOITTAMAT LEADER-HANKKEET JA NIIDEN RAHOITUS 2007 – 2013
Rautalampi takaisin maailman
kartalle! -hanke
Toteuttaja: Rautalammin kunta
Leader: Mansikka ry
Lisätietoja: Jarna Kaplas
p. 040 963 8757
www.rautalampi.com
11
MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY
Viherrakentaminen
vaatii laajan yhteistyöverkoston
Kuvat: Satu Peltonen
Villaliinu tarjoaa
hoivaa ja
huopasaippuaa
A
nu-Kaisa Ruponen on yhdistänyt yrityksessään Villaliinussa
koulutuksensa perushoitajana
sekä käsityöharrastuksensa. Idea
yritystoiminnasta syntyi viisilapsisen perheen ja kolmivuorotyön aikataulujen
yhteensovittamisen haasteista. Yritys tarjoaa kotisairaanhoitoa, kotipalveluja siivoamisesta asiointiapuun, käsityötuotteita ja -kursseja sekä lisäksi
mökkitalkkaripalveluita. Yrityksen tuotteisiin kuuluvat kudotut matot ja liinat, huovutustuotteet
sekä luonnon- ja kierrätysmateriaaleista valmistetut sisustus- ja koriste-esineet. Käsityöalan ollessa hyvin sesonkipainotteista työllistää hoivatoiminta ympärivuotisesti.
Investointituella oli Ruposen mukaan suuri merkitys yritystoiminnan käynnistysvaiheessa. Tuen avulla yritykselle remontoitiin käsitöiden valmistamiseen ja myyntiin soveltuvat työ-,
myynti- ja toimistotilat perheen pihapiirissä sijaitsevaan vanhaan asuinrakennukseen. Käsitöiden tekemiseen hyvin soveltuva tunnelmallinen
vanha tupa mahdollistaa myös teemapäivien ja
kurssien järjestämisen. Tuen avulla panostettiin
myös yrityksen markkinointiin. Yritykselle suunniteltiin ja toteutettiin laadukkaat esitteet ja kotisivut, joita on helppo päivittää.
Kotipalveluasiakkaiden määrän lisääntyessä
Ruposen aika ei enää riittänyt käsitöiden valmistamiseen ja yrityksen käsityöpuolen toiminnan
kehittämiseen. Käynnistystuen avulla yritys pystyi
laajentamaan toimintaansa ja työllistämään yhden kokoaikaisen työntekijän kotipalvelutyöhön.
Ruponen on huomannut olevansa taas samassa tilanteessa, kuin ennen ensimmäisen
työntekijän palkkaamista; hoivatyön määrä on
kasvanut entisestään eikä aikaa ole taaskaan tarpeeksi käsitöiden valmistamiseen. Hänen tulevaisuuden tavoitteenaan onkin vakiinnuttaa toiminta niin, että töitä riittäisi kokoaikaisesti myös
toiselle, tällä hetkellä osa-aikaisesti työskentelevälle, kotipalvelutyöntekijälle. Tuolloin yrittäjä
itse ehtisi keskittyä enemmän käsityöpuolen ke hittämiseen.
S
uunnitteluhortonomi Pirkko Karttusen yritys Viher.Pirkko tarjoaa
vihersuunnittelu, -rakentamis- ja
sisustuspalveluita sekä lisäksi mökkitalkkaripalveluita. Karttusella on 25
vuoden kokemus alalta, ensin palkkatyöstä ja myöhemmin yrittäjänä. Yrittäjäksi
hän päätti lähteä, koska kokemusta ja tuntemusta alalta löytyi jo hyvin ja eri aloilta oli kertynyt
vuosien mittaan laaja yhteistyökumppaniverkosto. Verkosto koostuu esimerkiksi maarakentajista, sähköurakoitsijoista ja kirvesmiehistä, jotka ovat oleellinen osa viherrakentamisprojektia.
Karttusen työkohteet ovat suuria; yleensä työ
kestää minimissään puoli vuotta suunnittelusta
toteutukseen. Hyvä yhteistyöverkosto luo Karttusen mukaan turvallisuutta pitkissä projekteissa, joissa työn eteneminen ja onnistuminen vaatii monien eri toimijoiden työpanoksen.
Karttunen sai yritystoiminnan alkuvaiheessa investointitukea toiminnalle välttämättömien työvälineiden hankintaan. Pihasuunnitelmien
tekoon hän hankki mm. suunnitteluohjelman,
tulostimen ja tietokoneen. Viherrakentamisen
puolelle investoitiin tasolaser. Kehittämistuella
ostettiin puolestaan asiantuntijapalvelua, jonka
avulla käynnistettiin takorautaisten porttien, aitojen ja kaiteiden tuonti Puolasta. Pian Karttunen huomasi, että töitä olisi tarjolla enemmän
kuin hän ehtii tehdä ja yritys sai käynnistystukea
myös ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.
Karttunen pitää nimenomaan yrityksen alkuvaiheessa saatuja tukia tärkeinä, koska ne auttavat
yrittäjää pääsemään hyvin alkuun kunnon välineillä. Mahdollisuus saada tukea saattaa hänen
mielestään toimia jopa ratkaisevana sysäyksenä
yrittäjyyttä pohtivalle.
Viherrakentaminen on erittäin sesonkiluontoista ja työt tehdään keväästä syksyyn kestävällä ajanjaksolla. Karttunen onkin harkinnut laajentavansa toimialuettaan vihersuunnitelmien
tekemisen osalta pääkaupunkiseudulle. Keskittymällä talvella vihersuunnitelmien tekoon hän
voisi tasoittaa työn sesonkipainotteisuutta. Villaliinu sai toimitilat omasta pihapiiristä.
KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET TOIMIALOITTAIN 2007 – 2014
Toimiala
12
Yritystuki (EU ja valtio) €
Muu elintarvike
1
29 828
36 881
66 709
Puun jatkojalostus
6
142 399
235 526
377 924
Metalli
3
16 406
30 237
46 643
Matkailu
4
73 962
120 181
194 144
Hoivapalvelut
3
66 736
123 939
190 676
KUOPIO
14
157 559
101 115
258 674
Urakointi
4
73 516
121 791
195 307
NILSIÄ
11
307 839
203 383
511 222
KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET KUNNITTAIN 2007 – 2014
Yrityksen kotikunta
JUANKOSKI
KAAVI
11
188 229
122 301
310 531
7
145 119
79 703
224 822
Muu valmistus
6
23 618
33 177
56 795
RAUTAVAARA
1
26 680
14 366
41 045
Muut palvelut
29
202 834
311 855
514 688
SIILINJÄRVI
6
97 454
57 608
155 062
TUUSNIEMI
Yhteensä
4
14 753
27 399
42 153
60
644 052
1 040 986
1 685 038
YHTEENSÄ
10
118 105
65 576
183 681
60
1 040 986
644 052
1 685 038
13
KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N TOIMINTA-ALUEELLA TOTEUTETUT LEADER-HANKKEET 2007 – 2013
Hankkeen nimi
Hakija
Soitun Erä-Pojat ry.
3 145
8 065
Jokiharjun kasvu
Rautavaaran Harrastajateatteri ry
9 627
24 067
Iloharjun kiinteistön kunnostus
Kaavin Kaiku ry
Kirjava satama - Nilsiän satama-alueen kehittäminen
Nilsiän kaupunki
Leikkilaidun
Rautavaaran Kurssi-ja leirikeskussäätiö
Puutossalmen kylätalo - Kylätalon peruskorjaus
Kuopion kaupunki, Tilakeskus
9 898
88 943
Aholansaaren laiturihanke
Aholansaarisäätiö
20 527
51 317
110 164
10 567
26 418
88 242
23 350
48 443
Elämyskierros Louhoksella
Nilsiän kaupunki
2 007
10 034
Lumi 2010 - 2012
Siilinjärven Ponnistus ry pujottelu
Katse Euroopan matkailutoreille - esiselvitys *
Koillis-Savon Matkailu ry
1 439
14 393
Lamperilan monitoimitalo
Kuopion kaupunki, Tilakeskus
Slow Life country "SlowLi" *
Koillis-Savon Matkailu ry
4 036
40 360
Nilsiän Kotiseutukeskuksen investointihanke
Nilsiän Perinne- ja Kulttuuriyhdistys ry
52 022
130 054
Kauppaverkko
Koillis-Savon Kehitys oy
2 416
24 156
Pajumäen koulun investointihanke
Pajumäen Hirvimiehet ry
58 600
117 200
164 715
1 257 051
Seuratalon maalämpö
Vanun Veikot ry
86 844
144 740
3 806
19 032
Muuruveden Manttu - seurantalon kunnostus
Muuruveden Jyske ry
31 185
89 100
Juankosken kaupunki
19 257
38 514
9 725
19 450
113 273
Tuusniemen ydinkeskustan ja yrityselämän kehittäminen
Tuusniemen kunta
Kyläsuunnittelu
13 037
130 366
RAKE
9 807
98 068
Kivestä ja puusta (Stics and Stones) investointi/alueiden välinen
(Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry) *
Koulut monitoimitiloiksi
Kumpusen Kyläyhdistys ry
1 129
11 291
Toimintakeskus Kumpunen
Pohjois-Savon Pystykorvakerho ry
54 280
135 700
KAKE - Kuuslahden kylän kehittämis- ja aktivointihanke
Siilinjärven Kuuslahden Nuorisoseura ry
789
3 945
Kylätalon keittiön kunnostus
Pöljän Eräveikot ry
9 126
22 816
Pöljän muisti - kotiseutupolun rakentaminen
Pöljän Kyläyhdistys ry
1 900
7 600
Hamulan motocrossradan investointi
Siilinjärven Vesa ry
27 311
105 776
Savusaunan sähköistys
Koillis-Tuusniemen Kyläyhdistys ry
12 760
31 900
KuntoRaukku
Koillis-Savon Kennelkerho ry
39 522
98 804
Harrastusmahdollisuuksien kehittäminen ja parantaminen Lamperilan kylällä
Lamperilan Kyläseura ry
6 734
24 336
6 068
15 169
12 800
32 000
Rural Partners - kansainvälisyyden kehittämishanke/alueiden välinen (Mansikka ry) * Kehittämisyhdistys Kalakukko ry
5 994
154 889
Juanvirta / esiselvitys
Juankosken kaupunki
1 488
14 883
Osaavat paikallistekijät/ alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry)
Maaseudun Sivistysliitto ry
20 823
170 820
Sportti - linja
Tahkovuoren koulutus- ja
valmennuskeskusyhdistys ry
13 765
45 882
Kädentaidot ja -taitajat
Savon Tomerat Naiset ry
10 800
54 000
Varastotilojen hankinta
Nilsiän Urheiluautoilijat ry
Savolainen puuvene
Kulttuuriosuuskunta Elonkirjo Metsä
17 080
42 700
Kesäteatteri Tammenrannan katsomon katon uusiminen
Vehmasmäen Nuorisoseura ry
Holy youth in action - esiselvityshanke *
Juankosken seurakunta
30 310
Valoa VeVa:lle
Partiolippukunta Vehmerin Vaeltajat ry
Kirjava satama - Nilsiän satama-alueen kehittämissuunnitelma
Nike ry
2 080
10 400
Kylätupa
Halunaseura ry
Juanvirta, yhteisöllisyyden kehittäminen
Juankosken kaupunki
7 614
38 070
Maaseutu - elävää kulttuuria
Muuruveden Kyläyhdistys ry
560
5 597
Elämän Kirjo
Kulttuuriosuuskunta Elonkirjo Metsä
3 520
17 600
RAHOITUS YHTEENSÄ
1 503
37 582
Rautavaaran kurssi ja leirikeskus
2 504
17 128
Luomuveräjä
Joensuun Seud
Nilsiän museon kehittämisen esiselvitys
Nilsiän perinne- ja kulttuuriyhdistys ry
3 865
19 324
Mehtätivoli
Joensuun Seudun Leader ry
77 317
Sininen Tie
Aisapari ry
Ykkösakseli ry
Paikkatieto
4 804
48 040
Koti Kortteisen koulupiirissä
Mäntyjärven kyläyhdistys ry
5 718
28 588
Ykkösakseli ry
Rising Youth Bands/alueiden välinen (Oulujärvi Leader ry) *
Nilsiän kaupunki
9 682
96 819
Maalaisjärki, seutujen kärki
Mansikka ry
Setlementti Ukonhattu ry:n nuorisotoiminnan kehittämisen esiselvitys *
Mansikka ry
JOHTO-johdonmukaisen toiminnan kehittämishanke
Mansikka ry
LINC-tapahtumahanke *
Veturi ry
Kivestä ja puusta (Stics and Stones) kehittäminen/alueiden välinen
(Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry) *
Juankosken kaupunki
21 100
84 400
70 850
413 619
11 667
58 337
10 916
Basic Queen BQ
Savon Mehiläishoitajat ry
TietoTahko opaskoulutus
Savonia-ammattikorkeakoulun ky
2 183
Ralli, Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta -hanke
3 287
32 872
Maaseutu opettaa / alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry)
Savon koulutuskuntayhtymä
37 216
186 080
Maaseutu opettaa - toimivat toimintamallit/ alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry) Savon koulutuskuntayhtymä
16 497
85 609
1 330 120
3 083 077
AARNE: aktivointi, arviointi, neuvonta -tiedonvälityshanke
39 805
Keittiön remontti
Vanun Veikot ry
14 560
36 400
Sotkan Riistamiesten kota
Sotkan riistamiehet ry
11 232
17 280
Katto piän piälle
Tuusjärven-Haurangin Erämiehet ry
28 770
35 963
PARKE-Pajulahden rannan kehittämishanke
Pajulahden Kyläyhdistys ry
5 837
14 592
”Pisan juurelta - maailmalle ja takaisin”
Lastukosken kylät ry
6 767
16 917
Varastorakennus ja kalusto
Palonurmen Nuorisoseura ry
13 133
32 832
Räsälän Liittola remontti
Keskustan Räsälän-Puutosmäen
paikallisyhdistys ry
19 440
48 600
Siilin Ladun Toimintakeskus
Siilin Latu ry
Raasion ampumakeskus
Siilinjärven Urheiluampujat ry
Viiden leivän ja kahden kalan keittiö
Rautavaaran Helluntailähetys ry
Kolokota 2008
Riistaveden Vaarunvartijat ry
Etelä-Kuopion hiihtomaa
Etelä-Kuopion Kylät ry
Tuusjärvi-Hiidenlahti kota- ja retkeilyreittihanke
Tuusjärvi-Hiidenlahti kyläyhdistys ry
Kantavat Siivet
Kuopion Laskuvarjourheilijat ry
Tahkon päätie
Nike ry
33 600
96 000
Rautavaaran lentokeskus
Rautavaara-säätiö
72 172
134 147
Veikkolakota
Etelä-Tuusniemen Eräveikot ry
8 581
14 302
Tarpisen ampumarata
Nilsiän Urheilu-ja Metsästysampujat
89 021
136 955
Raasion toimistotilat ja käyttövalvonta
Siilinjärven Urheiluampujat ry
13 185
18 836
Juanvirta, asukaspuiston rakentaminen
Juankosken kaupunki
13 631
41 917
Mäkimajan käytön tehostaminen
Mäkijärven Metsämiehet ry
30 054
75 135
77 978
173 980
252 498
382 572
16 543
33 085
3 769
9 424
17 494
50 333
7 553
18 883
56 173
70 216
124 060
1 575 583
4 842 690
Metsäkartanon geotietohanke
3 247
17 500
35 779
Ilmaise Iloisesti - kansainvälisyyden esiselvityshanke/alueiden välinen (Mansikka ry) * Kaavin 4h-Yhdistys ry
7 000
Alueiden väliset hankkeet, joissa Kalakukko ollut mukana ja osarahoittajana
Pohjois-Karjalan teatterikesä
Rural Partners II - Without Fences *
14
Yksityinen rahoitus € Rahoitus yhteensä €
Soitunmutka puuenergialle
Kalakukon iärestä
M
ennyt ohjelmakausi alkaa olla paketissa ja monenmoista on saatu aikaiseksi, paljon hyviä hankkeita, on
tuettu pienyritystoimintaa, yhteisiä
kokoontumistiloja ja museoita on kunnostettu,
leikkikenttiä ja asukaspuistoja on rakennettu.
Urheiluseurat ovat myös saaneet oman osansa
urheilualueiden kunnostukseen, kyläsuunnitelmia tehtiin vino pino ja monia muita ihmisten
viihtyvyyteen vaikuttavia asioita. Myös Kalakukon hallitustyöskentelyä ja toimintaprosesseja
kehitettiin luomalla Mansikka ry:n kanssa yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä ja hallituksen
oma intra hankeaineiston käsittelyä varten. Siirtyminen sähköiseen aineiston käsittelyyn oli iso
muutos, mutta hallituksen jäsenet ja työntekijät
ottivat asiat haltuun hyvin ja nopeasti.
Valmistautuminen uuteen ohjelmakauteen
2014 – 2020 aloitettiin toiminnanjohtajan työstämällä ensimmäisellä strategialuonnoksella,
joka jalostui monen kannanoton, kuulemisen ja
ministeriöstä saatujen ohjeiden jälkeen lopulliseen muotoonsa. Allekirjoittaneen ainakin yllät-
ti se, kuinka haastavaa on saada kaikki palaset
kasaan ja asettumaan oikeille paikoilleen. Hyvää
tässä on se, että asioista neuvoteltiin hyvässä
hengessä. Kuntien kanssa neuvoteltaessa otettiin huomioon heidän toiveensa niin, että se
istuu sekä Leader-toiminnan periaatteisiin että
kuntien omaankin kehittämisstrategiaan. Kuntaraha oli tietysti tärkein sopimisen kohde, joka
meni kalakukon osalta kohtuullisen hyvin. ELY:n
ja toisten toimintaryhmien kanssa pidettiin useampi yhteensovituspalaveri ja asiat saatiin sovittua määräaikaan mennessä.
Muuttuva toimintaympäristö asettaa kovat
haasteet tulevalle ohjelmakaudelle. Pitää varautua
muutokseen, kuntakenttä muuttuu varmasti, mikä vaikuttaa eniten harvaan asutun viheralueiden
ihmisten elämään. Perinteinen agraarikulttuuri on
jo osittain hävinnyt ja entistä harvemmat ja isommat tuotantoyksiköt tuottavat tarvittavat maataloustuotteet jatkojalostukseen. Se on kuitenkin
varmaa, että maaseutumaiset alueet on monien
madollisuuksien tyyssija. On merkittävä joukko
ihmisiä, jotka haluavat elää ja tehdä työtä kau-
punkien ja tiheiden taajamien ulkopuolella, tätä
mahdollisuutta ei pidä tuhota. Kehittämisyhdistys Kalakukko haluaa olla luomassa edellytyksiä
alueensa hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä tarkoittaa pienyritystoiminnan, uusien innovaatioiden ja kylätoiminnan tukemista. Kannustetaan
omaehtoiseen ja yhteistoimintaan eri toimijoiden
kanssa, lähtökohtana on johtava Leader periaate
alhaalta ylöspäin. Eli ideoiden pitää tulla toimijoiden tarpeista ja sitten katsotaan kuinka asiaa saataisiin vietyä eteenpäin.
Pitää muistaa että, Leader on yleiseurooppalaista toimintaa jota rahoitetaan merkittävästi Euroopan unionin toimesta. Leader-toiminnalla on
oma paikkansa maaseutualueiden kehittäjänä,
tehtäväkenttä on hyvin monipuolinen ja haastava. Pitää hallita informaatio ja kyetä seilaamaan
lainsäädännön ja sopimuksien viidakossa sekä hyödyntää saatavilla oleva rahoitus parhaalla
mahdollisella tavalla alueemme elinvoimaksi.
Jorma Holopainen
Hallituksen puheenjohtaja
15
KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N RAHOITTAMAT LEADER-HANKKEET JA NIIDEN RAHOITUS 2007 – 2013
Hanketuki €
Hankkeet kpl (EU ja valtio) Kuntaraha €
Toimenpiteen kohde
3
Yksityinen
rahallinen
osuus €
Yksityinen
vastikkeeton Julkinen ja yksityinen
osuus €
%
70 495
13 140
17 889
-
101 524
2,1
5
72 159
18 974
33 015
-
124 147
2,6
3
190 158
59 935
67 477
-
317 570
6,6
Luonnon, ympäristön, maiseman tai infran säilyttäminen
tai parantaminen
9
235 223
95 789
59 617
56 241
446 870
9,2
3
136 715
17 652
2 631
17 698
174 696
3,6
7
243 331
81 739
18 948
27 262
371 281
7,7
Kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen
kehittäminen
14
436 466
161 393
184 947
152 370
935 176
19,3
Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen (liikunta,
kulttuuri, käsityö yms.)
25
686 259
268 213
527 356
349 319
1 831 147
37,8
Nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen
4
42 752
3 877
14 525
9 316
70 470
1,5
2
155 961
67 003
9 242
-
232 206
4,8
3
135 096
18 431
10 701
484
164 711
3,4
Muu hanke (Leader-toiminnan kehittäminen, sosiaalinen
yrittäjyys yms.)
2
52 212
4 136
11 643
4 900
72 890
1,5
YHTEENSÄ
80
2 456 824
810 282
957 991
617 590
4 842 688
100,0
Mehiläistarhauksen
suosio kasvaa
hunajan kysynnän mukana
S
avon Mehiläishoitajat ry käynnisti
vuonna 2013 Basic Queen BQ-koulutushankkeen, jonka puitteissa järjestettiin kesällä 2013 emonkasvatuskurssi ja kesällä 2014 aloitettiin
mehiläishoidon peruskurssi. Yhdistyksen puheenjohtajan Markku Puumalaisen mukaan niin tarhaajat kuin emonkasvattajatkin Savon
alueella alkavat olla melko ikääntyneitä ja uusia toimijoita tarvitaan. Hankkeen avulla lisätään tietotaitoa ja siirretään kokeneiden vuosien varrella alasta
keräämä tietämys nuoremmille, pyritään kasvattamaan mehiläistarhauksen volyymiä alueella ja saamaan toimijat verkostoitumaan mahdollisimman
hyvin. Motiivina hankkeelle ja siihen osallistujille
toimii myös se, että kotimaisella hunajalla on tällä
hetkellä enemmän kysyntää kuin sitä pystytään kuluttajille tarjoamaan.
Ensin järjestetyn emonkasvatuskurssin osallistujat löytyivät jo valmiiksi alalla toimivista
tarhaajista yhdistyksen sisäisen markkinoinnin
avulla. Tavoitteena oli saada emonkasvattajista hyvin verkostoitunut ryhmä, jonka toiminta
palvelee laajasti koko maata. Osallistujia kurssilla oli 11, joka ylitti asetetut tavoitteet. Kurssin
osallistujista jokainen myös aloitti emonkasvatuksen ja näin toiminta kehittyy koko ajan sekä
määrällisesti että laadullisesti.
Hanke sai heti alusta asti Puumalaisen mukaan
hyvin mediahuomiota, joka osaltaan vaikutti siihen, että peruskurssille saatiin mukaan tavoiteltua enemmän osallistujia ja mikä parasta, täysin
uusia toimijoita. Peruskurssi oli suunnattu kaikille
alasta ja mehiläishoidosta kiinnostuneille. Kurssille osallistui 31 henkilöä, joista osa pariskuntia,
eli potentiaalisia tulevia tarhaajia on 26.
Savon Mehiläishoitajien
puheenjohtaja Markku
Puumalainen kertoo, että sekä
asetetut tavoitteet kurssien
osallistujamäärien sekä heidän
aloittamansa toiminnan määrän
ja laadun suhteen on tavoitettu
ja jopa ylitetty.
Halunan uusi kylätupa
yhdistää kyliä ja kyläläisiä
H
alunaseurassa päädyttiin toissa
vuonna epätavalliseen ratkaisuun,
kun kyläläisten käyttöön tarvittiin
yhteinen kokoontumistila. Olemassa olevaa yhteiseen toimintaan sopivaa tilaa ei alueelta löytynyt, joten halunalaiset päättivät rakentaa uuden
kylätuvan, tosin samalle paikalle, jossa on aiemmin sijainnut nuoriseurantalo. Suunnittelua
ja rakennusprojektia on vetänyt puheenjohtaja Eila Tolppanen helmikuun 2014 loppuun ja
sen jälkeen Sakari Pentikäinen. Eila Tolppanen
taustoittaa, että Halunan kylä Nilsiässä on aktiivinen ja vetovoimainen alue, jonne on viimeisten kymmenen vuoden aikana muuttanut paljon
uusia perheitä sekä paluumuuttajia, eikä alueelta
löydy asumattomaksi jääneitä taloja tai tiloja. Lisäksi kylän asukasluku vähintään kaksinkertais-
tuu kesäisin, joten kylätupa palvelee myös laajaa
joukkoa kesäasukkaita.
Kylätuvasta tehdään kaikkien kylän asukkaiden, kesäasukkaiden ja myös naapurikylien
asukkaiden yhteinen kokoontumispaikka, mutta
erityisesti kylätuvan tavoitteena on tuoda harrastus- ja tapaamismahdollisuudet lähelle lapsille, nuorille ja iäkkäille sekä aktivoida heitä.
Kylätupa rakennetaan itse kaadetuista puista lähtien perinnehirsirakentamisena ja miltei
100 % talkootyönä, jonka ovat mahdollistaneet
omalta kylältä löytyvät eri alojen ammattilaiset.
Perinteisten menetelmien käyttö on olennainen
osa hanketta, jonka tavoitteena on luoda kulttuuriympäristöä sekä siirtää vanhoja perinteitä
myös tulevassa toiminnassa nuoremmille sukupolville. Esimerkkeinä näistä Tolppanen mainitsee muun muassa syksyisen säilömisen ja mehustamisen. Lisäksi tulevaisuuden suunnitelmiin
kuuluu ensiapukursseja, erilaisia käsityökursseja,
joulukorttien- ja koristeiden tekoa sekä seniori-
jumppaa. ”Mikä ei vaadi hirveästi rahaa, mutta
tuo hyvää mieltä ja yhteisöllisyyttä, eri-ikäisille
sopivaa toimintaa” listaa Eila Tolppanen kylätalolla tulevaisuudessa järjestettävän toiminnan
reunaehtoja. Onnistunut tilaisuus on kasassa
kun edellä mainittuun kaavaan lisätään nimetty vetäjä ja aktiivista tiedottamista siitä, mitä on
tulossa. Kylätupaa tullaan myös vuokraamaan
esimerkiksi yhdistys- ja juhlakäyttöön. Kylätuvan ympärille ollaan kaavailemassa myös laturetkiä, pilkkikisoja ja erilaisia teematapaamisia: kevään tienvarsisiivoustalkoot, laskiaistapahtuma,
syksyinen grilli-ilta ja lauluiltoja kaiken ikäisille.
Eila Tolppasen mukaan rakennusprojekti on
yhdistänyt kyläläisiä ja jopa naapurikylistä on
lähdetty mukaan hankkeeseen. Hankkeen alusta
asti kyläläisten toiveita tulevan toiminnan suhteen on pyritty kuuntelemaan tarkalla korvalla.
Toiveissa olisi kylätuvan valmistuttua saada lisättyä yhteistyötä kylien välillä.
Ala on perinteisesti ollut melko miesvaltainen;
vielä muutamia vuosia sitten noin 80 – 90 % Mehiläishoitajain liiton jäsenistä oli miehiä. Nyt järjestetyn peruskurssin osanottajista kuitenkin yli
puolet oli naisia ja nykyisin puolet Savon Mehiläishoitajien jäsenistä on naisia. Myös toivottua
ikärakenteen nuorentumista tapahtui ja suurin
osa näistä toimijoista lähti mukaan selkeästi ammattimaisemmin sivuansioita tavoitellen, eikä
vain harrastusmielessä, mikä erityisesti oli yhdistyksen tavoitteena. Peruskurssilaisista suurin osa
on aloittanut mehiläishoidon ja osan tuotannosta riittää jo myytäväksikin. Puumalainen sanoo yllättyneensä, kuinka hyvin osa kurssilaisista hallitsee toiminnan jo tässä vaiheessa, vaikka
peruskurssi ei ole vielä edes päättynyt. Kokonaisuutena hän pitää peruskurssille osallistunutta
ryhmää sitoutuneena ja motivoituneena.
Basic Queen BQ-hanke
Toteuttaja: Savon
Mehiläishoitajat ry
Leader: Kalakukko ry
Lisätietoja:
Markku Puumalainen
p. 0400 658 727
www.savonmehilaishoitajat.fi
16
Halunan kylälle on muuttanut
viime vuosina paljon uusia asukkaita
ja kylätuvan rakennushanke on toiminut heille
hyvänä keinona päästä mukaan kylän toimintaan
ja tutustua muihin kyläläisiin.
Kuva: Sami Tirkkonen.
INFO
INFO
Kuvat: Korpiahon Hunaja
Kylätupa-hanke
Toteuttaja: Halunaseura ry
Leader: Kalakukko ry
Lisätietoja: Eila Tolppanen
p. 040 571 3814
17
YLÄ-SAVON VETURI RY
Harrastuksen innoittamana
yrittäjäksi
E
emeli Kiukkonen Photographyn takana
on nuori 23-vuotias pielavetinen valokuvausyrittäjä. Kiukkosella on loppusuoralla mediatekniikan ammattikorkeakouluopinnot ja pitkä harrastuneisuus valokuvauksen
saralla. Idea yrityksen perustamiseen lähti harrastuksen ja kysynnän pohjalta. Pielavedellä ja
lähikunnissa ei ole ollut valokuvaajaa ja ”jonkunhan se pitää sekin tehdä” Kiukkonen naurahtaa. Hän kokee, että syntyperäisenä pielavetisenä hänen oli helppo aloittaa yritystoiminta
kotikunnassa, koska ihmiset ja kuviot olivat tuttuja. Myös Ikälän-talossa sijaitsevaan toimitilaan
oli hänestä miellyttävä tulla, koska usean naapurissa työskentelevän yrittäjän hän tuntee jo lapsuudesta saakka. Yksinyrittäjälle naapuriyrittäjät
ovat myös työkavereita. Kiukkonen kiittelee kuntaa joustavasta suhtautumisesta ja tuesta mm.
siltä vuokratun tilan remontissa. Hän sai esimerkiksi vaikuttaa remonttiin, jolla tila muutettiin
valokuvaukseen sopivaksi.
Toukokuussa 2013 perustetun yrityksen yrittäjää työllistää tällä hetkellä eniten valokuvaus,
pääasiassa hää-, juhla- sekä henkilökuvaukset.
Hän tallentaa tunnelmia ja tapahtumia myös
videokuvaamalla. Uusin aluevaltaus on ilmakuvaus, jota varten hän on investointituen avulla
hankkinut kalustoa. Kiukkosen asiakkaat löytyvät
pääasiassa Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta.
Uusi
Kuvat: Eemeli Kiukkonen
sorkkahoitoteline
parantaa hoitajan ja hoidettavan turvallisuutta
sekä ergonomiaa
J
ani Nykänen aloitti työnsä sorkkahoitajana vuonna 2003 ”renkinä” isälleen
Kalervo Nykäselle. Vuodesta 2007 lähtien hän on toiminut yrittäjänä omalla kalustollaan. Kalustonsa uuden malliseen
”jenkkipenkkiin” päivitti ensin Kalervo Nykänen
ja hieman myöhemmin myös Jani Nykänen.
Investointi uuteen telineeseen oli samalla investointi niin hoidettavan eläimen kuin sorkkahoitajankin turvallisuuteen ja ergonomiaan. Työ
on fyysisesti erittäin raskasta ja jopa vaarallista. Uuteen telineeseen lehmä saadaan tukevasti, mikä rauhoittaa eläintä ja helpottaa näin sorkkahoitajan työtä. Teline onkin Nykäsen tietojen
mukaan ainoa, joka on saanut virallisen hyväksynnän eläinystävällisyydestään. Uusi teline on
myös nopeuttanut työtä. Nykänen arvioi, että
päivässä ehtii hoitaa parhaillaan jopa 135 lehmää.
Myös työskentelyasennoissa on tapahtunut
merkittävä parannus uuden telineen myötä; lehmä saadaan nostettua oikealle korkeudelle niin,
Investointituki on auttanut toimitilan kalustamisessa ja studion välineiden, kuten taustakankaiden ja telineiden, salamoiden ja jalustojen
hankkimisessa. Suurimman merkityksen Kiukkonen näkee tuella olleen ilmakuvauskaluston
hankkimisessa. Sen avulla hänellä on ollut mahdollisuus ottaa palvelutarjontaansa mukaan uusi
osa-alue. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman
tukea. Yritystoiminnan alkuvaiheessa on Kiukkosen mielestä hyvä kokeilla erilaisia tuotteita
ja palveluita ja ajan kuluessa karsia jäljelle kannattavimmat osa-alueet. Hän pyrkii kehittämään
toimintaansa jatkuvasti ja hänen visionsa on
olla tulevaisuudessa se kuvaaja, ketä pyydetään
ensimmäisenä ja kenen palveluista ihmiset ovat
valmiita maksamaan.
että työn voi tehdä seisten ja kumartelematta, mikä säästää mm. polvia ja selkää. Nykänen kertoo
työn raskaudesta huolimatta pitävänsä työstään
erittäin paljon. Syitä tähän hän luettelee useita;
työpiste vaihtuu useita kertoja päivässä, saa olla
tekemisissä erilaisten eläinten ja ihmisten kanssa ja joka päivä oppii jotain uutta. Hän kuvaakin
työtään ensisijaisesti palveluammatiksi.
Uuden telineen hankkimisen myötä Nykänen ryhtyi myös merkin jälleenmyyjäksi ja vastaa
myymiensä laitteiden takuista ja huolloista Suomessa. Lisäksi hän toimii maahantuojana sorkkaterveyteen liittyville tuotteille, joita ei ollut aiemmin saatavilla Suomessa. Seuraava investointi
kalustoon on sekin jo suunnitteilla. Kysyntää olisi suuremmalle ”sonnipenkille”, jossa sonnienkin sorkat saataisiin turvallisesti hoidettua.
Nykänen toimii Suomen Sorkkahoitajien yhdistyksen puheenjohtajana ja kertoo, että Suomessa toimii noin 100 sorkkahoitajaa, joista
Pohjois-Savossa 12 – 14. Noin puolet työskente-
lee sorkkahoitajana kokoaikaisesti. Nykäsen mukaan määrä on riittävä. Valtakunnan tasolla suuri määrä sorkkahoitajia on eläköitymässä, mutta
Nykäsen mukaan uusia yrittäjiä on tullut alalle
hyvin ja he myös investoivat uuteen kalustoon
ahkerasti. Hän pitää tärkeänä, että myös sorkkahoitajat valmistautuvat tilakokojen kasvamiseen
ja kehittävät toimintaansa. Nykänen kokee, että
ulkomailla kouluttautuminen on yksi parhaista
keinoista uusimman
tiedon saantiin.
Eemeli Kiukkosen
uusin aluevaltaus
on ilmakuvaus.
Jani Nykänen pitää huolen Vieremällä sijaitsevan
Virpi ja Timo Kaarakaisen tilan eläinten sorkkien kunnosta.
YLÄ- SAVON VETURI RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET TOIMIALOITTAIN 2007 – 2014
Tuki (EU ja valtio) €
Annex 1
Toimiala
2
45 513
24 507
70 019
Muu elintarvike
5
48 562
29 070
77 631
YLÄ-SAVON VETURI RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET KUNNITTAIN 2007 – 2014
Yrityksen kotikunta
Puun jatkojalostus
4
62 875
36 433
99 308
Metalli
5
103 873
55 932
159 804
Iisalmi
8
161 677
105 134
266 811
Matkailu
7
66 582
40 214
106 796
Keitele
2
2 462
2 468
4 930
Hoivapalvelut
4
47 801
40 624
88 425
Kiuruvesi
15
281 537
168 155
449 692
Hevospalvelut
6
66 723
39 431
106 154
Lapinlahti
14
103 564
81 148
184 712
Urakointi
2
25 133
11 655
36 788
Maaninka
2
18 279
9 432
27 711
Muu valmistus
4
45 803
42 386
88 189
Pielavesi
9
56 668
32 105
88 773
Muut palvelut
20
208 009
132 735
340 743
Sonkajärvi
6
109 230
79 704
188 934
Vieremä
18
YHTEENSÄ
5
92 677
71 271
163 948
64
813 550
524 257
1 337 806
YHTEENSÄ
8
80 133
46 109
126 243
64
813 550
524 257
1 337 806
19
YLÄ-SAVON VETURI RY:N TOIMINTA-ALUEELLA TOTEUTETUT LEADER-HANKKEET 2007 – 2013
Hankeen nimi
Hakija
61 490
Rural Cleantech Finland -kehittämisohjelman esiselvitysprojekti
Aluekehityssäätiö
KiuruPark yhteismarkkinointihanke
Kiuruveden kaupunki
Ylä-Savon Lähikäsityö -esiselvityshanke
Taito Ylä-Savo ry
Kiurupark II
Kiuruveden kaupunki
Rural Cleantech Finland - Poweria maaseudun ympäristöliiketoimintaan/alueiden
välinen (Elävä Kainuu Leader ry, Oulujärvi Leader ry ja Rajupusu Leader ry)
Aluekehityssäätiö
Lähikäsityö -hanke
Taito Ylä-Savo ry
Green Care -esiselvitys, uusia palvelumahdollisuuksia ja palveluja Ylä-Savoon
Palveleva Pielavesi
Pielaveden kunta
634 064
47 411
SF-Caravan Ylä-Savo ry
154 167
237 180
Kainuunmäen Eränkävijät ry
21 428
53 571
Harjun huipulta lähelle ja kauas
Pohjoismäen Kyläyhdistys ry
19 768
49 419
61 770
5 680
56 800
12 282
122 822
101 191
1 655 534
23 510
33 604
Kotiinpäin Kyläportti
Vieremän kunta
15 797
157 969
Nuotio-Nuorten Taitoa, Intoa ja Osaamista *
Varpaisjärven 4h-yhdistys
22 810
114 048
Yhteistyöllä lähelle ja kauas *
Sonkajärven kunta
NUORA - Nuorten aktivointi -esiselvityshanke *
Yhteistyöllä lähelle ja kauas 2 *
Sonkajärven kunta
Tuunaa kylä! -nuorisohanke *
26 990
23 138
Mansikkaniemen alueen jatkokehittäminen
Iisalmen kaupunki
48 700
Väisälänmäki - kansallismaiseman kasvojen kohotus
Lapinlahden kunta
41 305
Frisbeegolfrata
Vieremän Kylänraitti ry
Lastun verstaan muutostyöt
Arkkitehtuuri-ja ympäristökulttuurikoulu Lastu
KOORDINOINTIHANKKEET
PIIRI-koordinointihanke / 7 alahanketta
RAHOITUS YHTEENSÄ
27 312
111 446
27 312
111 446
1 030 724
5 027 070
Ykkösakseli ry
Ykkösakseli ry
Folk Passi
Satahäme Soi
Nostetta näppäimiin, investointi
Nostetta näppäimiin, kehittäminen
Luomuveräjä
Maalaisjärki, seutujen kärki
Mansikka ry
Osaavat paikallistekijät
Kalakukko ry
Maaseutu opettaa
Kalakukko ry
Maaseutu opettaa - toimivat toimintamallit
Kalakukko ry
Kylä lähtee!/ alueiden välinen (Viisari ry)
150 000
LINC-tapahtumahanke/ alueiden välinen (Mansikka ry, Kalakukko ry) *
130 000
JOY - Johda, opi & yritä *
40 000
EVVK - Sukevan kylän matkailu-, markkinointi- ja tapahtumien kehittämishanke
Sonkajärven kunta
10 149
101 492
Työllistävä tekstiilikierrätys -hanke
Tekstiilikierrättäjät ry
13 916
139 160
Kansainvälistymään - kv-toiminnan kehittämishanke *
24 587
90 000
-
55 000
840 731
2 571 026
9 276
43 740
Aisapari ry
Tekstiilikierrättäjät ry
2 459
3 710
17 496
Tekstiilikierrätys -esiselvityshanke
55 000
9 722
24 306
16 721
41 802
6 147
15 367
Iisalmen kaupunki
17 250
115 000
Kalliokylä viihtyisäksi ry
43 817
136 927
53 523
133 808
136 000
5 209
13 022
45 370
113 426
Metsästysmajan ja sen apurakennusten sähköistäminen
Penttilänlahden Erästäjät ry
4 598
11 494
Hirvikämpän virkistysalueen täydennyshanke
Lukkarilan Kyläyhdistys ry
13 574
33 936
Raviradan maisemointi ja valjastuskatoksen rakentaminen
Keiteleen Hevosystäväseura ry
14 429
36 072
Uusi Sinikiven uimapaikka
Kinnulanlahden Tarmo ry
4 522
11 304
Kauppilanmäen Kyläyhdistys ry
9 255
49 880
Korpijoki-Ohenmäki Kylät ry
Syvärinpään Kyläyhdistys ry
Sininen Tie
Löylykatos
42 565
Pitkälahden venevalkama
Alueiden väliset hankkeet, joissa Veturi ollut mukana ja osarahoittajana
LINC-esiselvityshanke *
Korpijoen kyläntalon korjaus
24 708
17 026
142 467
106 520
Jyrkän Kyläyhdistys ry
Ryhälänmäen maa- ja kotitalousseura ry
Keiteleen Ampumaseura ry
165 000
Pielavesi-Teatteriyhdistys ry
Honkamäki varastot ja sisätilat
Leppäselkä-KeAms
48 086
16 500
Amaze Me Leader/alueiden välinen (Viisari ry, Joensuun seudun Leader ry,
Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry) *
Jyrkän Pajasaari
100 122
Operaatio Oppikangas
81 011
Kyläkoulusta kulttuurikeskukseksi
18 089
40 049
Hiilimutka hiillos hehkumaan
149 880
3 360
Alapitkän Nuorisoseura ry
Sonkajärven Eukonkanto oy
11 607
10 728
Lapinlahden kunta
Eukonkanto-Areena
27 135
7 236
24 143
Alapitkän nuorisoseuran kulttuuri- ja harrastetilahanke
Käärmelahden Kyläyhdistys ry
22 528
9 657
Pohjois-Pielaveden kylät ry
Haminamäen Ensilumenlatu
Käärmelahti ulkoilee 3 / uimaranta kuntoon
9 011
4 643
Winning by twinning - kansainvälisen yhteistyön esiselvityshanke *
Kyläntalo Jukolan kunnostus
Keiteleen kunta
Nerkoon Seudun Kyläyhdistys ry
Talkootyötä ja liiketoimintaa
Mansikkaniemen katos
Huotarin Erämiehet ry
159 711
Sulkavan osakaskunta
22 370
Varpaisjärven Hevosystävät ry
Kota 2011
Pro Hietala
15 577
39 928
Isokoski
32 350
Ravirata-alueen peruskorjaus
Kiuruveden Maalaiskaupunginteatteri
Santurin frisbeegolfrata
3 235
Tihilän Kyläyhdistys ry
Kiuruveden kesäteatteri
55 784
6 231
15 096
2 237
Rytkynjärven yleisen uimarannan ja veneiden vesillelaskupaikan rakentaminen Rytkyn Seutu ry
Asutusmuseosäätiö
12 392
72 245
Oinasjärventien Kyläyhdistys ry
Elotuvan remontti
Iisalmen kaupunki kehittämisyksikkö
Asutusmuseon puimalan korjaus ja ulkorakennusten maalaus
40 184
4 957
28 898
Kiuruveden Maaseutuseura ry
Leader omaksi - tiedonvälityshanke
Mansikkaniemen kesäteatterialueen jatkokehittäminen
16 074
146 300
Kylillä virtaa - Sonkajärven kylien yhteistyö- ja matkailunedistämishanke
Alapitkän Metsästysseura ry
Kinnulanlahden Tarmo ry
14 630
Kiuruveden EKO-IRTI -hanke
20
Yksityinen rahoitus € Rahoitus yhteensä €
Korpihovin kunnostaminen
Sinikiven uimapaikka II, Huvila ja huussi
4 977
12 444
24 338
60 845
Haiskanlahden venevalkama
Petäys-Paloisen Kyläyhdistys ry
8 046
20 115
Karsanlahden Karpalon keittiö
Karsanlahden Kyläyhdistys ry
5 536
13 840
Paisuan koulukiinteistöt -kunnostushanke
Paisuan Kyläseura ry
21 622
54 055
Lappetelän lähiliikunta-alue
Pörsänmäen Nuorisoseura ry
26 793
66 983
36 460
Urkinmäet ulkoilualue
Pielaveden Mäenlaskun Kannatusyhdistys ry
14 584
Hirvenkello-laajennus
Horsmanmäen Erä ry
19 853
49 633
Eräpirtti entistä ehommaksi
Nerkoon Riistamiehet ry
14 733
36 832
Hanhilammen ampumakeskuksen peruskorjaus
Iisalmen kaupunki kehittämisyksikkö
Maaningan sisäampumaradan kehitys / parannushanke
Maaningan Metsästys- ja Ampumaseura ry
8 444
21 110
Kuntouran valaistus
Kiuruveden kaupunki
5 400
13 500
149 363
Maasta lämpöä
Mansikkavirran Kyläyhdistys ry
36 415
91 037
Koskela
Sonkakosken Nuorisoseura ry
9 764
24 409
Veturi uskoo Ylä-Savoon
K
atse on suunnattu tulevaan, on välitilinpäätöksen aika. Veturi on tehnyt
jo kolme ohjelmakautta maaseudun
paikallista kehittämistä. Maakunnan
Leader -ryhmien teettämän asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan meidät koetaan läheisenä toimijana. Toimistoomme on matala
kynnys. Tämä palaute mielessä kehitämme toimintaamme edelleen.
Päättyneellä kaudella tuimme voimakkaasti
kylien yhteisten kokoontumis- ja harrastetilojen
sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamista ja kunnostamista. Jatkossa haluamme saada kylätaloille lisää toimintaa. Kylätalot lisäävät viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä, mutta ne voivat myös
olla tärkeitä lähipalvelupisteitä. Hyvät laajakaistayhteydet mahdollistavat uudenlaiset palvelut asukkaille. Harrastusmahdollisuuksia ja kulttuuripalvelutarjontaa voidaan parantaa mm. it
-teknologiaa hyödyntäen. Veturi myös rahoitti
useita kylien kehittämishankkeita. Niillä aktivoitiin kyliä yhteistyöhön keskenään sekä kylä-kunta – vuoropuheluun. Konkreettisena tuloksena
syntyi kolmessa kunnassa kylien yhteistyöeli-
met. Kylien yhteistyön organisointia jatketaan
ja kehitetään entistä suunnitelmallisemmaksi.
Asukkaiden hyvä arki – painopiste uudessa ohjelmassamme sisältää aiempaa vahvemman elinkeinollisen näkökulman.
Veturi edisti alueen elinkeinotoimintaa yritystuilla ja elinkeinollisia kehittämishankkeita rahoittamalla. Hanketoiminnalla kehitettiin ympäristöliiketoimintaa, lähikäsityötarjontaa, Green
care -toimintaa sekä yritysten verkostoitumista.
Yritystuki aloittavalle tai investoivalle mikroyritykselle on pieni rahallinen satsaus, mutta yrittäjälle sillä on iso merkitys. Yritystoiminnan lisääntyminen ja monipuolistuminen ovat myös
uuden kauden tavoitteita. Elinvoimaa ja yrittäjyyttä on yksi painopiste uudessa ohjelmassa.
Yritystukia myönnetään eri toimialojen mikro
yrityksille. Yritysten verkostoituminen on entistä
voimakkaammin kehittämisen kohteena.
Nuorisohankkeilla aktivoimme onnistuneesti nuoria. Kannustimme heitä oma-aloitteisuuteen, yrittäjyyteen ja kansainvälistymään.
Nuoriso tulevaisuuden tekijät -teema on ajankohtainen edelleen. Nuorisohankkeissa hyviksi
havaitut yrittäjyysleirit ja miniprojektituki nuorten omille projekteille ovat toimintamalleja,
joita jatketaan uudella kaudella. Yrittäjyyskasvatusta viedään eteenpäin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa samoin kuin nuorten sitouttamista kotiseutuun.
Veturi myös toteutti kaksi onnistunutta kansainvälistä tapahtumaa; nuorten seikkailu
seminaarin Amaze Me Leader ja eurooppalaisten maaseudun kehittäjien ”kokoontumisajon”
LINC Finland 2013 -tapahtuman. Saimme
ylpeänä esitellä yläsavolaista luontoa, maaseudun elinkeinotoimintaa ja kulttuuriperinteitä.
Kansainvälisyys on vahvasti mukana Veturin
toiminnassa myös jatkossa.
Me Veturilla näemme, että Ylä-Savo on
täynnä mahdollisuuksia huolimatta haastavista
väestöön ja palveluihin liittyvistä kysymyksistä.
Ennakkoluulottomalla ja innovatiivisella yhteistyöllä kuntien, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa voimme kehittää aluettamme entistä elinvoimaisemmaksi.
Maria Hartikainen
21
Toiminnanjohtaja
YLÄ-SAVON VETURI RY:N RAHOITTAMAT LEADER-HANKKEET JA NIIDEN RAHOITUS 2007 – 2013
Kuntaraha €
Yksityinen
vastikkeeton
osuus €
Julkinen ja
yksityinen rahoitus
yhteensä €
%
93 427
55 810
-
562 169
11,2
220 131
51 227
108 167
104 642
484 166
9,6
1
40 000
-
-
-
40 000
0,8
39 727
327 590
6,5
-
0,0
Hanketuki €
(EU ja valtio)
6
412 931
5
Toimenpiteen kohde
Luonnon, ympäristön, maiseman tai infran
säilyttäminen tai parantaminen
Teksti: Jenni Räsänen, kuvat: Janne Ulvinen
Yksityinen
rahallinen
osuus €
Hankkeet
kpl
13
162 282
99 299
26 282
-
-
-
-
4
265 662
86 405
10 841
28 083
390 992
7,8
15
360 458
90 214
84 696
197 495
732 864
14,6
Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen
(liikunta, kulttuuri, käsityö yms.)
19
682 293
299 438
154 454
136 616
1 272 801
25,3
Nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan
kehittäminen
1
20 995
5 249
6 000
11 496
43 740
0,9
6
410 923
104 730
27 228
-
542 881
10,8
4
310 649
77 662
8 060
14 750
411 121
8,2
218 747
4,4
Muu hanke (Leader-toiminnan kehittäminen,
sosiaalinen yrittäjyys yms.)
YHTEENSÄ
Sydämen asiana
Seija Suhonen nauraa, että suurin osa
talkoolaisista on bongattu kesäteatterialueen
vierestä rannassa kulkevalta kävelytieltä:
”Vasaran kanssa on menty, että nyt olisi kuule
työväline sinullekin”.
3
186 947
15 426
4 094
12 281
77
3 073 271
923 077
485 633
545 090
5 027 070 100,0
kesäteatteri Eerola
K
iuruveden kesäteatteri Eerola sijaitsee Virranniemellä, aivan Kiuruveden
taajamassa Kettulanlahden rannalla. Kesäteatteri käsittää näyttämön ja
katetun katsomorakennuksen, jossa
sijaitsevat myös tekninen huoltotila
sekä esiintyjien sosiaalitilat. Eerolan taustalla on
Kiuruveden maalaiskaupunginteatteriyhdistys ja
erityisesti Eero Suhonen, hankkeen alullepanija,
jonka mukaan Eerola on nimetty. Hänen työtään
pysyvän kesäteatterin saamiseksi Kiuruvedelle jatkoi hänen vaimonsa Seija Suhonen.
Eerola on lunastanut paikkansa alueen kulttuuriväen esiintymis- ja kokoontumistilana.
Teatterissa on jo kahtena kesänä esitetty kahta näytelmää ja näiden lisäksi Eerolassa on
järjestetty muun muassa lausunta- ja yhteislaulutilaisuuksia sekä alakoulun kevätjuhla. Ensimmäisenä toimintavuonna 2013 Eerolan kesäteatteriesitykset keräsivät noin 4100 katsojaa.
Kesän 2014 kävijämäärä oli 4203.
Seija Suhosen mukaan projektista ei voi nostaa yksittäisiä onnistumisia, vaan hän näkee
suurimpana onnistumisena koko projektin loppuunsaattamisen ja kesäteatterin valmistumisen.
”Jokainen paikallaan oleva ruuvi on minulle todella tärkeä osa siellä. Tätä teatteria on tehty sydämellä” Seija Suhonen kertoo. Rakennushanke
toteutettiin hankkimalla ammattilaisia vaativat
työt ostopalveluina sekä tiiviin talkooporukan
työn tuloksena. Lisäksi hänen ystäväpiirinsä on
tullut apuun hankkeen loppuunsaattamisessa.
Myös Kiuruveden kaupungin kanssa hankkeen
tiimoilta tehtyä yhteistyötä hän kiittelee. Projektin valmistuttua Suhonen jopa hieman ihmettelee, kuinka hanke lopulta eteni todella hyvin vaihe kerrallaan ja aikataulun mukaisesti.
Alueen kehittämistä on hankkeen jälkeen jatkettu rakentamalla tänä kesänä lipunmyyntiä
varten oma tila. Ensi kesänä yhdistyksellä on
suunnitelmissa täydentää kokonaisuutta rakentamalla katetut kahviotilat.
Ongelmatekstiileistä
käypää materiaalia
M
iten kotitalouksien nurkkiin jääneet vaatteet ja kodintekstiilit
saadaan heräämään uudelleen
henkiin tavalla, joka tuo vipinää
maaseutualueille? Lapinlahden kunnan Varpaisjärven taajamassa toimiva Tekstiilikierrättäjät
ry on pohtinut asiaa loppuvuodesta 2011 lähtien. Alkuvuonna 2012 yhdistys alkoi kerätä ja
välittää paikallisten kuluttajien vanhoja tekstiilejä joko käyttökelpoisena tuotteena tai muuhun
käyttötarkoitukseen soveltuvana materiaalina.
Yhdistys toteutti vuonna 2012 Tekstiilikierrätys-esiselvityshankkeen, jonka aikana todettiin, että käytöstä poistettuja tekstiileitä kertyy
pienelläkin maaseutualueella niin merkittäviä
määriä, että niiden käsittely voi tarjota tehtäviä
useille henkilöille.
Esiselvityshankkeen jälkeen vuosina 2013 – 2014
toteutetussa Työllistävä tekstiilikierrätys -hankkeessa yhdistys siirtyi suurempaan toimitilaan
ja yhdisti tekstiilien käsittelyyn työllistyskokeiluja, jolloin tekstiilit saatiin lajiteltua ja varastoitua järkevästi. Fyysisen materiaalivarastotoimin-
nan tehostamisen lisäksi hankkeessa kehitettiin
internet-palveluja, joiden kautta mm. designalan mikroyrittäjät voivat löytää yhdistyksen
materiaalit. Hankkeessa kartoitettiin myös yhdistyksen toiminta-alueella olemassa olevat
poistotekstiilien hyötykäyttömahdollisuudet,
tehtiin hyötykäyttökokeiluja ja ideoitiin uusia
malleja erityisesti varastoon jumiutuvien tekstiilien hyödyntämiseksi.
Työllistyskokeilut sujuivat hyvin ja toiminta
koettiin tarpeelliseksi, mutta sen järjestämiseen
ei löydetty toimivaa rahoitusmallia. Uusia poistotekstiilien hyödyntämiseen liittyviä toimintamalleja voidaan sen sijaan soveltaa Tekstiilikierrättäjät ry:n jatkotoiminnassa. Heti Työllistävä
tekstiilikierrätys -hankkeen jälkeen yhdistyksen
palvelutoiminta on melko pienimuotoista, mutta pitkällä tähtäimellä sitä pyritään laajentamaan
ja kehittämään edelleen. Muita kehityskohteita,
joihin Tekstiilikierrättäjät ry pyrkii jatkossa puuttumaan, ovat kuluttajien ohjeistaminen sekä yhteistyön kehittäminen poistotekstiilien hyöty käytön edistämiseksi.
Lahjoitustekstiilejä lajittelemassa Sirpa Niskanen.
Tekstiilikierrättäjät ry välittää sekä poistotekstiili
materiaaleja että niiden hyötykäyttöideoita.
Lennokkaimmat ideat syntyvät yhdessä tuumaillen.
Kuvassa yhdistyksen jäsenistä Sirpa Niskanen, Kaisa
Ansomäki, Hanna Kovanen, Jenni Räsänen ja Eija Pitkänen.
22
INFO
INFO
Kiuruveden kesäteatteri-hanke
Toteuttaja: Kiuruveden
Maalaiskaupunginteatteriyhdistys ry
Rahoitus: Maaseuturahasto/
Leader: Veturi ry
Lisätietoja: Seija Suhonen
p. 050 354 2023
www.maalaiskaupunginteatteri.fi
Työllistävä tekstiilikierrätys-hanke
Toteuttaja: Tekstiilikierrättäjät ry
Leader: Veturi ry
Lisätietoja: Jenni Räsänen
p. 040 965 1719
http://www.tekstiilikierrattajat.blogspot.fi
23
Paikallinen vaikuttaminen
Teksti: Mainos- ja viestintätoimisto Hermo
Lähidemokratialla vahvistetaan yhteisöjä
Asukkaan ääni sekä Kylä lähtee! –hankkeet
ovat syntyneet nimenomaan selvittämään
ja vahvistamaan Pohjois-Savon kyläyhteisöjen asukkaiden
paikallisvaikuttamisen, toimimisen ja tiedonsaannin
mahdollisuuksia.
Kuntien ja kyläyhteisöjen rakennemuutoksessa
lähidemokratian vahvistaminen sekä tiedonkulun selvittäminen
on ensiarvoisen tärkeää. Asioihin vaikuttamisen helpottaminen
sekä tiedonkulun varmistaminen ovat kaikkien yhteinen etu,
joita halutaan kehittää aktiivisella hanketyöllä.
Kohti aktiivisempaa
kylätoimintaa
K
- Halusimme löytää kuntiemme kannalta
toimivimmat lähidemokratiamallit ja niihin tutustuttiin mm. hankkeen puitteissa järjestettyjen seminaarien sekä matkojen kautta. Asukkaan ääneen osallistui kuusi aktiivista ja erilaista
pilottialuetta Nilsiä, Juankoski, Tuusniemi, Vehmersalmi, Karttula ja Maaninka. Nämä toimivat
esimerkkeinä hankkeessa, mutta koko PohjoisSavossa on yhteinen tarve löytää toimivat vaikuttamiskäytännöt jatkaa Kalakukko ry:n projektipäällikkö Päivi Hagman.
Asukkaan ääni -hankkeen konkreettisia vaikutuksia ovat olleet mm. kuntayhteistyön luominen ja Kuopion lähidemokratiamallin kehittäminen. Tämä kulminoitui 19.5.2014 Kuopion
kaupunginvaltuustossa tehdyssä päätöksessä
lähidemokratian aktiivisesta parantamisesta.
- Lähidemokratian parantaminen on ollut
pitkä prosessi, joka onneksi sattui syntymään
oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. EU:ssa on
määritelty, että päätökset olisi tehtävä mahdollisimman lähellä niiden vaikutuspiiriä. Asukkaan
ääni -hankkeen piirissä tehdyt toimet ja äänitorvena oleminen ovat auttaneet nostamaan lähidemokratiaa ajankohtaiseksi asiaksi, jonka eteen
halutaan nähdä vaivaa myös kylä- ja kunta
tasolla, Hagman toteaa.
Silloinen
kuntaministeri
Henna Virkkunen
Lähidemokratiaseminaarissa
Tahkolla 19.2.14.
Kuva: Päivi Hagman
Tulevaisuuden suhteen on Kuopiossa olemassa suunnitelmat vuoteen 2017 asti, jolloin uusi
lähidemokratiamalli olisi käyttöönottokunnossa.
Se kuitenkin tarkoittaa jatkuvaa aktiivisuutta kaikilta toimijoilta, kuten palvelujen tarjoajilta.
- Erityisesti kolmannen sektorin tulee olla
aktiivinen ja keskittyä tarjoamiinsa palveluihin
ja niiden kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa,
Paananen korostaa.
Valmiuksia palvelujen rahoittamiseen löytyy, mutta kaiken on oltava hyvin koordinoitua.
Kuntien ja kylien aluelautakunnat voivat olla ratkaisu rahoituksen kohdentamiseen, koska
niistä löytyy tarkin tieto alueiden kehitystarpeista. Asukkaan ääni -hankkeen toimiminen sillan
rakentajana eri hallintoelinten välillä on tuonut
uusia keinoja parempaan viestintään ja vaikut tamiseen.
Asukkaan ääni – paikallisvaikuttamisen
mahdollisuudet Pohjois-Savossa
Toteuttaja:
Rahoittaja: Pohjois-Savon
ELY-keskus/Maaseuturahasto
Lisätietoja: Päivi Hagman
p. 040 172 2726
24
Kuvassa edessä Sari Hyttinen ja Maria Hartikainen.
Kuva: Laura Ahonen
M
aaseudun kehittämisyhdistysten Ylä-Savon Veturi ry:n ja
Viisari ry:n välisellä hankeyhteistyöllä synnytetty Kylä lähtee! -kylien kehittämishanke
on keskittynyt aktivoimaan kyliä ja lisäämään
kyläläisten vaikutusmahdollisuuksia. Hankkeeseen on kuulunut monia erilaisia toimenpiteitä, kuten lähidemokratiaselvitys, opintomatkoja,
seminaareja, kylä- ja asukasiltoja sekä monipuolisia teema- ja asiantuntijatilaisuuksia ja erilaisia
tapahtumia. Hanke on erityisesti pyrkinyt luomaan konkreettisia malleja, tapahtumia ja kylätoimielimiä kylien aktivointiin.
Hankkeen vetovastuu on ollut Ylä-Savon Veturi
ry:llä, jota Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari
ry on tukenut omilla toimillaan. 2012 – 2014 välille ajoittunut hanke on pyrkinyt edistämään kylien suunnitelmallisempaa kehittymistä sekä kylien
harrastusmahdollisuuksien ja palveluiden monipuolistumista. Samalla ollaan pyritty saamaan
enemmän irti kylätalojen käytöstä ja lisäämään niiden käyttäjäkuntaa. Kylä lähtee! -hankkeessa on
myös haluttu parantaa kylien välistä yhteistoimintaa ja rakentaa toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää myös muilla kuin Pohjois-Savon alueilla.
- Hankkeemme taustalla on ollut ajatus tutustua alueemme lähidemokratian tilaan, minkä
kautta tietoomme tuli selvästi, että tarvetta tällaiselle hankkeelle on olemassa, Ylä-Savon Veturi
ry:n toiminnanjohtaja Maria Hartikainen kertoo.
Kylä lähtee! -hankkeessa tarkoitus on ollut aikaansaada konkreettisia tuloksia kylien aktivointiin ja parannusta niiden lähidemokratiaan. Hankkeeseen valittiin molemmilta toiminta-alueilta
kolme kylä-kunta paria, joissa hanketyötä alettiin
viedä eteenpäin tapahtumien ja selvitysten muodossa. Näin hankkeella on ollut suoria vaikutuksia yhteensä kuuteen eri kuntaan.
- Kuntien ja kylien kiinnostus hankkeeseen
selvisi jo heti hankkeen alkuvaiheessa, koska
mukaan ilmoittautuneita kyliä saatiin Veturin
alueelta yhteensä 28 kappaletta. Päädyimme valitsemaan hankkeen laajuuden takia kuusi erilaista kylä-kunta paria, Veturi ry:n hankeneuvoja
Sari Hyttinen tarkentaa.
- Hankkeen edetessä pystyimme havaitsemaan selkeitä eroja erilaisten kuntien lähi
demokratioiden kesken. Pienemmissä kunnissa
vuorovaikutus on avoimempaa ja aktiivisempaa
kuin suuremmissa kunnissa. Niissä uskalletaan
toimia, mikä johtunee pääosin siitä, että ihmiset tuntevat paremmin toisensa, Hartikainen
arvelee.
- Suuremmissa kunnissa kyläyhteistyö ja
lähidemokratia vaatii onnistuakseen enemmän
töitä ja niissä myös tarvitaan selvästi enemmän
toimivia lähidemokratiamalleja, Hyttinen täydentää.
Kylä lähtee! -hankkeen konkreettisia tuloksia ja toimia ovat olleet mm. Sonkajärvellä järjestetyt kyläturvallisuusillat, joissa mukana ovat
olleet SPR sekä VaPePa. Kyläturvallisuusiltojen
myötä Sonkajärvellä on havahduttu siihen, että
kyläyhteisöissä tarvitaan turvallisuussuunnitelmia ja että ne ovat koko kunnan kannalta tärkeitä asioita. Lisäksi hankkeen aikana kylien aktiivisuus on lisääntynyt sekä kuntiin on syntynyt
kyläparlamentteja ja -neuvostoja. Onpa hankkeen avulla luotu jopa työllisyyttä edistävää toimintaa, kun on haettu ratkaisuja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi.
Lähidemokratiatyö on välillä yhtä köydenvetoa.
Kuva: Maria Hartikainen
INFO
untalainsäädännön uudistuminen ja
kuntien yhdistyminen vaativat asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien
parantamista. Vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia pitää löytyä
monipuolisesti. Aloitteiden teko ja tiedonsaanti
täytyy olla turvattua ja kuntalain mukaista. Nämä vaatimukset yhdessä kansalaisten toiveiden
kanssa ovat olleet vaikuttamassa mm. Asukkaan ääni -paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa -hankkeen syntyyn.
Sen avulla on selvitetty lähidemokratian ja tiedonvaihdon mahdollisuuksia Pohjois-Savossa.
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n toiminnanjohtaja Jaana Paananen kertoo Asukkaan
äänen toteuttamisen olleen varsin antoisaa. Hän
uskoo vahvasti vastaavien hankkeiden mahdollisuuksiin parantaa kuntarakenneuudistuksen keskuudessa muuttuvien kyläyhteisöjen sekä kuntien asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia
- Asukkaan ääni -hanke syntyi oikeasta tarpeesta ja kehittämisyhdistykselle tulleesta pyynnöstä, jossa Nilsiän pitäjä halusi parempia vaikutusmahdollisuuksia asukkailleen kunnan
liittyessä Kuopioon. Voidaankin puhua tarpeen
syntyneen ruohonjuuritasolla, lähellä yrittäjiä ja
asukkaita, Paananen kertoo.
INFO
Pohjois-Savon paikallis
vaikuttamista vahvistamaan
Kylä lähtee! – hanke
Toteuttaja: Ylä-Savon Veturi ry
Rahoittaja: Maaseuturahasto
Leader: Veturi ry
Lisätietoja: Maria Hartikainen
p. 0440 760 773
Kuntaliitoksista ja aluedemokratiasta osattiin tehdä välillä huumoriakin
”Kuntien pestuumarkkinat”-sketsin avulla Kivennavan Kekrikemuissa.
Kuvassa taiteilija Olavi Rytkönen (toinen vas.) Kuopio-isäntänä
houkuttelemassa lähikuntia pestuilla. Kuva: Päivi Hagman
25
Kuva: Satu Peltonen
Hankevetäjä Sinikka Jokela toteaa, että on ollut mukava vetää hanketta,
jossa hän saa yhteydenottoja suoraan kyliltä, ”tule neuvomaan ja katsomaan mitä
tehdään”. Kuvat: ProAgria Pohjois-Savo ja Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaiset.
Teksti ja kuvat: Minna Jaakkola
Valokuitua
Valokuiturakentaminen Pohjois-Savossa
2014 loppuun mennessä
eniten
Vieremä
Ylä-Savossa
Sonkajärvi
Kiuruvesi
Valokuiturakentamisen
neljäs vuosi on käynnissä.
V
INFO
ieraslajit kuriin kyläympäristöissähanke perustuu Kansalliseen vieraslajistrategiaan, jossa on määritelty
haitalliset ja tarkkailtavat vieraslajit,
jotka voivat luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle levitessään aiheuttaa haittaa ja riskejä
esimerkiksi alkuperäisille lajeille, ekosysteemeille
ja viljelyksille.
Sinikka Jokela on maisemasuunnittelijan
työssään pannut merkille, kuinka paljon esimerkiksi jättipalsami- ja jättiputkiesiintymät, joihin
tässä hankkeessa erityisesti keskitytään, ovat lisääntyneet esimerkiksi peltojen reunoilla ja perinnebiotoopeilla. Tästä huolimatta hän kertoo
yllättyneensä hankevetäjänä aloittaessaan ongelman laajuudesta ja siitä, kuinka paljon tarvetta
neuvonnalle ja esiintymien hävittämiselle todella
on. Ääriesimerkkinä Jokela kertoo kohteista, joissa esimerkiksi jättipalsamia kasvaa mattomaisina
kasvustoina jopa yli hehtaarin kokoisia alueita.
Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta vieraslajeista, niiden käsittelystä ja torjunnasta.
Hanketta viedään eteenpäin Kuopion Karttulan, Leppävirran, Rautalammin, Suonenjoen,
Tervon, Vesannon ja Varkauden kylillä yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa, jotka järjestävät tilaisuudet. Mukana ovat olleet mm.
kyläyhdistykset, Maa- ja kotitalousnaiset sekä
Martat. Myös kuntien kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä Jokela haluaa alleviivata. Koska
hankkeen toteutusaika ja resurssit ovat rajalliset,
on hankkeessa tähän mennessä keskitytty maaseutualueisiin. Kuntien roolina tulisi olla nykyistä enemmän vieraslajien torjunta omilla alueillaan. Kunnissa asiasta vastaavien henkilöiden
kanssa tullaan vielä hankkeen puitteissa kartoittamaan hoitoa vaativat alueet ja tarvittavat toimenpiteet.
Hanke on ollut käynnissä vasta vajaan vuoden ja sinä aikana on järjestetty 11 luento- ja
keskustelutilaisuutta ja lähes 20 talkoot, joissa vieraslajiesiintymiä on hävitetty kitkemällä ja
ruiskuttamalla. Tämä kertoo suuresta tarpeesta,
koska jo tässä vaiheessa, hankkeen ollessa yhä
Vieraslajit kuriin kyläympäristöissä -hanke
Toteuttaja: ProAgria Pohjois-Savo, Maa- ja kotitalousnaiset
Rahoittaja: Maaseuturahasto
Leader: Mansikka ry
Lisätietoja: Sinikka Jokela, p. 0400 571 643
www.maajakotitalousnaiset.fi/hankkeet/
vieraskasvilajit-kuriin-kylaymparistoissa-2104
26
käynnissä, määrät ovat alussa suunniteltua suurempia. Hoidetuille kohteille laaditaan hankkeen
puitteissa vielä jatkohoito-ohjeet tuleville vuosille. Tietoisuus asiasta on Jokelan mukaan kasvanut hankkeen aikana merkittävästi ja aihe on
ollut paljon esillä mediassa. Tämän seurauksena ihmiset ovat heränneet huomaamaan kuinka
suuresta ongelmasta on kyse.
Jokelan mielestä torjuntatyö on hankkeen
avulla saatu hyvään alkuun. Tarvetta tiedottamiseen, neuvontaan, torjunnan suunnitteluun
ja talkoisiin on koko Pohjois-Savon alueella. Hänen toiveissaan on tulevaisuudessa kestoltaan
useamman vuoden hanke, jolloin vieraslajien
vastaiseen taisteluun saadaan jatkuvuutta ja tulokset ovat pysyvämpiä. Hän pitää kokemusten,
tiedon, taidon ja avun eteenpäinviemistä juuri hankkeen avulla ensisijaisen tärkeänä, koska
muuten asiaan ei ole mahdollista panostaa lä heskään tarpeeksi resursseja.
P
Rautavaara
Lapinlahti
Pielavesi
Keitele
Maaninka
Siilinjärvi
Juankoski
Kaavi
Tervo
Vesanto
KUOPIO
Tuusniemi
Rautalampi
Suonenjoki
Leppävirta
Ei valokuiturakentamista
Varkaus
Valokuituverkko kesken
Runkoverkko valmis 2014 loppuun mennessä
Savon kuitu
Kaisanet
Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta
INFO
Yhteisvoimin
vieraslajeja vastaan
ohjois-Savossa lähdettiin innokkaasti tavoittelemaan Laajakaista
kaikille -hankkeen tavoitetta paremmista tietoliikenneyhteyksistä
haja-asutusalueilla: vaikka valtakunnallisesti olemmekin onnistuneet rakentamisessa kohtuullisesti, ovat kuntien väliset
erot valokuiturakentamisessa suuret.
Parhaimmalla mallilla yhteyksien rakentaminen on Ylä-Savossa. Onnistumisen taustasyistä ei vähäisin ole voimakas maatalous: syrjäiset tuotantotilat ovat alkumetreiltä saakka olleet
mukana hankkimassa valokuituyhteyksiä.
Toisena tärkeänä tekijänä on alueelle valittu
operaattori. Kaisanet on Pohjois-Savon liiton
kilpailuttamista kolmesta valokuituoperaattorista ainoa, joka on pystynyt rakentamaan kattavan valokuituverkon kaikille hakemilleen hankealueille.
Varta vasten valokuiturakentamista varten
perustetut Savon Kuitu ja RTVO ovat painineet
rahoitushaasteiden kanssa. Julkisesta tuesta
huolimatta runkoverkkorakentaminen vaatii alkuvuosina suuria investointeja. Savon Kuitu on
vedonnut rakentamisaikeiden supistuessa myös
riittämättömään kysyntään.
Valokuidun hankkineet kuntalaiset ovat olleet
investointiin tyytyväisiä: vihdoinkin saatavilla on
nopea ja luotettava nettiyhteys, joka ei ole altis
säätilan vaihteluille tai töki verkon kuormittuessa.
Monelle valokuitu mahdollistaa elinkeinon harjoittamisen nykyisiltä sijoiltaan: isojen tiedostojen
siirto, sähköisten lomakkeiden täyttö sekä yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden tapaaminen videoteitse tarvitsevat riittävästi kaistaa.
Kaista Savoon -hanke on kulkenut kuntien ja
operaattoreiden rinnalla tarjoten apua valokuitutiedotukseen. Viestintähanke päättyy vuodenvaihteessa ja ensi vuonna myönnetään viimeiset
tuet rakentamishankkeille. On aika tähyillä tulevaisuuteen: miten valokuituinfraan investoineet
kunnat saavat satsauksestaan hyödyn irti kehittäen ja ottaen käyttöön uusia sähköisiä palveluja,
jotka palvelevat kuntalaisia entistä paremmin?
Iisalmi
Kaista Savoon -hanke
Rahoitus: Pohjois-Savon ELY-keskus / maaseuturahasto
Toteuttaja: Sisä-Savon seutuyhtymä
Viestintäpäällikkö Minna Jaakkola
020 746 4646
www.kaistasavoon.fi, [email protected]
27
Kuva: Rautalampilehti/Iiro Lyytinen
Maaseudun Kehittämisyhdistys
Mansikka ry
Ainonkatu 2, 77600 Suonenjoki
www.mansikkary.fi
Toiminnanjohtaja Sanna Kauvosaari
puh. 040 532 5310
[email protected]
Hankekoordinaattori Iris Niskanen
puh. 045 131 5077
[email protected]
Kuva: Jari Sihvonen
Kuva: Pro Agria Pohjois-Savo ja Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset
Kehittämisyhdistys
Kalakukko ry
Isoharjantie 6, 71800 Siilinjärvi
www.kalakukkory.fi
Kuva:
Korpiahon Hunaja
Kuva: Satu Peltonen
Toiminnanjohtaja Jaana Paananen
puh. 040 510 32582
[email protected]
Hankesihteeri Sanna Happonen
puh. 040 519 6046
[email protected]
Kuva: Satu Peltonen
Kilpivirrantie 7, 74120 Iisalmi
www.ylasavonveturi.fi
Toiminnanjohtaja Maria Hartikainen
puh. 0440 760 773
[email protected]
Kuva: Satu Peltonen
Kuva: Janne Ulvinen
Kuva: Satu Peltonen
Hankeneuvoja Sari Hyttinen
puh. 040 868 0998
[email protected]

Maaseudun makasiinilehdessä - Kehittämisyhdistys Kalakukko ry

Transcription

Similar documents

Pieni Tytön Tylleröinen

pyöreä halk 28 cm n.10 - 15 palaa pyöreä Hyydytetyt Kakut, pyöreä

ideoita omatoimisille leikki- ja liikuntatreffeille

Kaikkea se Raimo kuljettaa…

Patruunantalo 5.11.2012

Kalakukko ja sen johdannaiset - Turun yliopiston Savo

täältä - Pajulahti

Kun lähdet etenemään ideasta hankkeeksi, tee ensin alustava

8.30–9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.30–9.35 Avaus

Koiton virallinen juhlalehti.pdf

Katse Itään - Pohjoisimman Lapin Leader ry

Luomutilat kartalla - Savo

Matkaraportti - Toscana Italia 2013

Tekemisen Meininkiä 2016 -teemahankkeen hakuohje

Ryteikkö -Ympäristön kehittämishanke LOPPURAPORTTI