Vuosikokous Laitilan Seurakuntatalolla 18.7.2011 - JR 56

Kunnioitetut kiltaveljet ja -sisaret
sekä Arvoisa Kiltaväki
Vuosi 2010 muodostui varsin mielenkiintoiseksi ja antoisaksi toimintavuodeksi Kiltamme historiassa. Vuoden loppuun mennessä
saimme päätökseen kaikki ne tavoitteet, jotka jo v. 2007 asetimme suorittaaksemme.
Internet-sivustojen ja DVD -tallenteen valmistaminen osoittautuivat ennakkoarvioita vaativammiksi. Sotahistorian auditointi hyvänkin lähdeaineiston pohjalta on vaativa ja aikaa viepä toimenpide. Onneksemme Killalla
oli käytettävissään juuri näihin asioihin erikoistuneet asiantuntijat.
Netti-sivustoja voidaan edelleen kehittää ja kasvattaa, sen mukaan, miten tallennettavaa aineistoa jatkossa löytyy. Täten jokaisella Kiltamme jäsenellä, erityisesti veteraanijäsenillä, on mahdollisuus omakohtaisten sotakokemusten esilletuomiseen ja tallentamiseen. Nettisivustothan ovat kaikkien tavoitettavissa ja näin
lukijakuntakin löytyy laajalti maamme rajojen ulkopuolelta, jopa
maailmanlaajuisesti
DVD -tallenteen tekemiseen liittyi ajatus nuorison historiatuntemuksen kasvattamisesta. Kertomus sodasta nuorisolle ja
koululaisille, jossa oman kotiseudun miesten osallisuus sodan
kulkuun ja taisteluihin on tuotu esille, on vaatinut tekijältään muutakin tietoa, kuin pääaiheen tuntemusta
Tietoketjun kolmantena hankkeena oli JR 56 historiateoksen
lisäpainatuksen suorittaminen.
Tämän hankkeen toteuttaminen jää v. 2011 aikana suoritettavaksi. Teos on jo vuosia ollut loppuunmyyty, mutta kysytty se on
ollut edelleenkin.
Neljäntenä, yhtä tärkeänä hankkeena, kuin edelliset, toteutettiin JR 56 ja JR 60 Killan varainhankinta edellä mainittujen projektien rahoittamiseksi. Keräys suoritettiin Etelä-Suomen Lääninhallituksen luvalla ja se toteutettiin lähinnä rykmenttiemme perustamisalueilla. Asetettu euromääräinen keräystavoite saavutettiin ja projektien taloudelliset vastuut saatiin näin kuitattua.
2
Killan perustamispäivämäärä 18.7.1971 on ollut tietoisesti valittu päivä, ollen selvä viittaus rykmenttiemme osallisuudesta jatkosodan ensimmäisiin raskaisiin koettelemuksiin. 18.7.2011
on tullut kuluneeksi 40 vuotta Kiltamme perustamisesta. Aseveljeyden kohottama yhteisöllisyyden tarve alkoi kehittyä jo sota
aikana, josta selvänä esimerkkinä on Motti-hallin rakentaminen.
Rauhan tultua JR 56 aseveljet alkoivat kokoontua epävirallisesti, mutta kuitenkin vakaassa maanpuolustus hengessä.
Samoin periaattein oli myös JR 60 toiminut omalla perustamisalueellaan, kunnes molemmat rykmentit yhdistyivät v. 1985 JR
56 ja JR 60 Kilta ry:ksi. On ollut luonnollista, että näin on tapahtunut. Ovathan JR 56 ja JR 60 jo jatkosodan asemasotavaiheessa
tulleet yhdistetyiksi uudeksi JR 56:ksi. Kaiken taustalta löytyy
vielä tänäänkin JR 56 komentajan eversti Matti Aarnion liikkeelle
paneva voima. Hänen selvästi luettava huolenpitonsa
rykmenttinsä miehistä vielä vuosikymmenienkin jälkeen sotien
päättymisestä, on ollut selkeä osoitus oikeasta soturi- ja asevelihengestä. Tätä henkeä olemme yhdessä tottuneet kutsumaan
Motti-Matin Hengeksi.
Viettäessämme pian JR 56 ja JR 60 Killan 40 -vuotisjuhlaa,
palautuvat ajatuksemme juhannuksen aikaan 70 vuotta sitten.
Jatkosota alkoi juuri noina päivinä. Molempien rykmenttien ensimmäiset taistelukokemukset syntyivät juuri 18. 7. JR 56:n kohdalla tappiot muodostuivat kohtuuttoman suuriksi. Peräti 34 laitilalaista ja 5 Kodisjoki-laista kaatui JR 56:n viidennestä komppaniasta tuona päivänä. Muistamme suurella kunnioituksella ja
kiitollisuudella heitä ja kaikkia sodissamme kalleimman uhrinsa
antaneita sankarivainajia.
Jo kuusi vuotta sitten on maassamme suoritettu varsin pitkälle menevä arviointi veteraanien perinnetyön siirtämiseksi nuoremmille sukupolville. Maamme huomattavimmat instituutiot, tasavallan hallitus, puolustusvoimat, luterilainen ja ortodoksinen
kansankirkko ja kuntaliitto ovat sitoutuneet hyväksytyn toteutusohjelman mukaiseen perinnetyöhön. Työ on jäämässä keskeneräiseksi puuttuvan resursoinnin johdosta.
Asia herättää vakavan kysymyksen, millä tavalla tulemme
toteuttamaan oman Kiltamme osalta perinnetyön muodon ja sisällön. Olemme päättäneet jatkaa eteenpäin totutulla tavalla
3
sodanaikaisena asevelikiltana. Kiltamme jäsenistössä on jo kymmenittäin uusia jäseniä, jotka tietysti edustavat veteraaneja nuorempia sukupolvia. On ollut suuri onni, että on löytynyt tällainen
joukko veteraanien lapsia ja lastenlapsia, jotka ovat olleet kiinnostuneita isiensä ja isoisiensä töistä isänmaamme vapauden ja
itsenäisyyden puolesta. Kiinnostusta Kiltamme jäseneksi ilmenee kiitettävällä tavalla ja hallituksella on mahdollista kasvattaa
jäsenistöä tarpeen mukaisesti. Lähitulevaisuudessa hallituksen
tulee laatia suunnitelma, jonka mukaan JR 56 JR 60 Killan toiminta perinteen vaalijana tapahtuu.
Tiettävästi JR 56 ja JR 60 Kilta on ainoa sodanaikainen joukko-osastokilta, joka on koonnut sotataipaleeltaan näin yksityiskohtaiset ja tarkat tiedot, jotka edesmennyt metsäneuvos Kaino
Tuokko on kirjoittanut ainutkertaisiksi historiateoksiksi. Ne ovat:
I Divisioona 1941 -44,
Jalkaväkirykmentti 56,
Jalkaväkirykmentti 60,
Komppania Sodassa,
Pataljoona Sodassa,
Paavo Paalu - Vaiennettu Kenraali,
Yleisesikuntaeversti Martti Vilho Vihma,
Samaan kirjasarjaan kuuluu kenraalimajuri Hannu Särkiön ansiokas JR 56 komentajasta eversti Matti Aarniosta kirjoittama elämäkerta.
Killan rauhanajan toiminnasta ovat toimikuntana Mauri Sormaala, Erkki Luntamo ja Matti Santa, kirjoittaneet teoksen JR 56
ja JR 60 Kilta 1971 -1996.
Kymmenenneksi voimme laskea Kaino Tuokon omaelämäkerran ”Polun varrelta”.
Kuitenkin jo ennen edellä mainittuja teoksia, ovat Lapin miehet toimikuntana julkaisseet ensimmäisen J5 56 koskevan kirjan. Tämä kirja on saanut nimekseen ” I/ JR / 56- krhj. muistelmia”
Toimikuntaan ovat kuuluneet: Osmo Kari puheenjohtajana, jäseninä Paavo Laine, Olavi Koivisto, Jouko Lindgren, Pentti Lähteenmäki, Leo Soukainen ja Unto Viertola. Näin teossarjan lukumäärä nousee jo 11.
Samaan merkittävien tekojen sarjaan kuuluvat kolme muistomerkkiä, jotka ovat Killan taistelijoiden muistomerkkeinä pal4
jastettu Raumalla, Laitilassa ja Porin Prikaatissa Säkylän Huovinrinteellä.
Kun vielä laskemme mukaan alussa mainitut nettisivustot, DVD
- elokuvan ja JR 56 historian lisätilauksen, on käsissämme valtava tietomäärä kolmen joukko-osaston, JR 56 ja JR 60 ja osasto
Törnin taisteluista ja kohtaloista jatkosodan ajalta.
Tämä kaikki on sitä keskeistä perintöä, jonka Te kunnioitetut
Veteraanit jätätte nuorempien sukupolvien haltuun. Te haluatte
säilyttää lapsillenne ja heitäkin nuoremmille sukupolville tiedon
sotatiestänne ja haluatte heidän tätä kautta ymmärtävän, miten
tärkeää on kokea syntymäpaikka omaksi isänmaaksi ja, että sen
puolustaminen niin rauhan kuin sodan aikana on meidän kaikkien yhteinen asia. Me olemme pieni kansa, jonka kaikkina aikoina tulee toimia yksimielisenä ja päättäväisesti.
Perinteen jatkaminen ja sen vaatima työ on nyt miettimisen
arvoinen asia. Killan henkinen ja aineellinen pääoma on suuri,
se tulee saattaa mahdollisimman laajalti yleiseen tietoisuuteen.
Resurssien oikeanlainen jakaminen on perusta, jolle tulevaisuuden perinnetyö ja siitä huolehtiminen nojaavat.
Vuoden 2010 aikana on hallituksen jäsen Väinö Leppänen
poistunut keskuudestamme. Muistamme suurella kunnioituksella Väinön ja kaikkien muiden vuoden aikana edesmenneitten
kiltasisarien ja – veljien Kiltamme hyväksi tekemää työtä.
Hallituksen puolesta kiitän kaikkia jäseniä Kiltaamme kohtaan
osoittamastanne harrastuksesta ja osallistumisesta toimintaan.
Kiitän kaikkia varainhankintakampanjaan osallistuneita yhteisöjä, liikelaitoksia, yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä hyvästä
keräystuloksesta. Erityisesti kiitän Laitilan kaupunkia, Laitilan
Seurakuntaa ja Porin Prikaatia, joiden antama apu on ollut korvaamatonta. Matti Jalava ja Jouko Nummela ansaitsevat suurkiitokset tietoprojektien valmiiksi saattamisesta. Ammattitaidolla
suoritettu työ on nyt kaikkien kiltalaisten nähtävillä.
Laitilassa, kesäkuun 1. päivänä 2011
Tapaamme Kiltajuhlassamme Laitilassa 18.7.2011.
Pentti Isotupa
puheenjohtaja
5
Sihteeri Martti Aro
Toimintakertomus vuodelta 2010
HALLITUS
Hallituksen pj sosiaalineuvos Pentti Isotupa
Varapuheenjohtaja pankinjohtaja Toivo Haarala
Kunniapuheenjohtaja professori Antero Kallio
Kunniajäsen pankinjohtaja Veikko Mattila
I sihteeri pankinjohtaja Martti Aro
II sihteeri everstiluutnantti Mauri Ikonen
Tilintarkastaja maanviljelijä Seppo Kompuinen
Tilintarkastaja varatuomari Matti Mikkola
Varatilintarkastaja sähköteknikko Jorma Elo
Varatilintarkastaja majuri evp. Jarmo Suomala
KILLAN VETERAANIJÄSENISTÖ
UUSIKAUPUNKI
RAUMA
TURKU
LAITILA
PIRKANMAA
51
36
22
19
14
OSASTO TÖRNI
HELSINKI
ULKOJÄSENET
IMPOLA
12
10
-
KOKONAISJÄSENMÄÄRÄ
VETERAANIJÄSENET 164
NAISET
64
KANNATTAJAJÄSENET 98
Veteraanien keski-ikä 30.6.2010 tulee olemaan 89,45 vuotta.
Viimeisen iltahuutoon sai kuluneena vuotena kutsun 28 kiltamme
veteraanijäsentä.
TOIMINNOT
22.1. Tehtävien vaihto sihteerien / rahastonhoitajien kesken
01.2. Tiedotustilaisuus varainhankintakampanjan alkamiseksi,
Uudenkaupungin Sanomien konttorilla. Paikalla Erkki Luntamo,
Erkki Rumpunen, Martti Aro ja Pentti Isotupa ja alueellinen lehdistö.
6
11.2. Keräyskirjeet lähetetty.
19.2. Osallistuminen Porin Prikaatin valatilaisuuteen ja Prikaatin
384 -vuotisjuhlaan. P. Isotupa osallistui.
23.2. Hallituksen puhelinkokous. Osallistujat: Antero Kallio, Hannu Särkiö, Heikki Lampinen, Väinö Leppänen, Toivo Raivo, Martti
Aro ja Pentti Isotupa.
26.3. Väinö Leppäsen siunaustilaisuus Raumalla. Osallistujat:
Antero Kallio, Veikko Mattila, Toivo Raivo, Martti Aro ja Pentti Isotupa.
06.4. DWD -elokuvan, 1. esikatselu. Erkki Luntamo, Matti Jalava,
Martti Aro ja Pentti Isotupa.
09.4. Killan hallituksen kokousjärjestelyjä, Martti ja Pentti Isotupa.
20.4. Kunniakäynti eversti Matti Aarnion viimeisellä leposijalla. Paikalla Antero Kallio, Hannu Särkiö, Veikko Mattila, Martti Aro
ja Pentti Isotupa.
20.4 Killan arkiston siirto Martti Arolle, Käynti Veikko Mattilan luona.
27.4 Killan hallituksen kokousjärjestelyjä. Martti Aro ja Pentti Isotupa
12.5. JR 56 ja JR 60 Kilta ry:n hallituksen kokous Turun Kristillisellä Kansanopistolla.
8.5. Killan vuosikokouksen kokousjärjestelyjä, Martti Aro ja Pentti
Isotupa.
28.5. On osallistuttu Mynämäen Seudun Res. Upseerien 60v-juhlaan. Martti Aro ja Pentti Isotupa
01.6. Suoritettiin Killan vuosikokouksen kokousjärjestelyjä, Martti
Aro ja Pentti isotupa.
22.6. JR 56 ja JR 60 Kilta ry:n vuosikokous ja juhla olivat Uudenkaupungin seurakuntakeskuksessa.
11.7. Jumalan palveluksen osallistuminen ja kunniakäynti Kollaan
ja Loimolan taistelijoiden muistomerkillä Laitilassa. Kahvitilaisuus
Kirkkokodilla, osallistujia18henkeä.
03.8. JR 56 ja JR 60 Killan jäsenten virkistyspäivä leirikeskus
Lehtoniemessä, paikalla 19 henkeä.
16.8. Suoritettiin Killan 40-vuotisjuhlan valmisteluja 18.7.2011 varten.
17.8. Keräystuloksen välitarkastelua.
11.9. Oli pankinjohtaja Olli Varhon 100-vuotisjuhla, paikalla Antero
Kallio, Veikko Mattila, Pentti Isotupa.
04.10. DWD -elokuvan 2. esikatselu: Antero Kallio, Pentti Isotupa
7
ja Martti Aro.
18.10. DWD -elokuvan 3. esikatselu: Erkki Luntamo Matti Jalava,
Martti Aro ja Pentti Isotupa
04.11. DWD -elokuvasta neuvottelu Raumalla: Antero Kallio, Jouko Nummela, Martti Aro ja Pentti Isotupa
01.12. DWD -elokuvan viimeinen esikatselu ja päätös tilauksen
tekemisestä. Samalla todettiin internet sivustojen sisältö ja kattavuus. Niitä voidaan tilanteiden mukaan edelleen lisätä. 06.12. Osallistuminen kutsusta Itsenäisyyspäivän juhlaan Porin
Prikaatissa.
31.12. Varainkeräys päättyy.
Killan hallitus on muistanut jäseniään onnitteluadressein syntymäpäivinä ja muistoseppelein viimeiseen iltahuutoon ehtineitä.
VARAINKERÄYS
Vuoden 2010 aikana suoritettiin varainkeräys, jonka tavoitteeksi
oli asetettu DVD-elokuva, nettisivustojen ja JR 56 historiankirjan
lisäpainatuksen kustannusten kattaminen. Keräystavoite saavutettiin ja saaduilla varoilla saadaan rahoitettua tavoitteeksi asetetut hankkeet. Varainkeräyksen tuotto oli yhteensä 21.700 euroa.
TULOS
Toimintavuoden tilinpäätöksen tulos oli +17.216,09 euroa ylijäämäinen. Taseessa olevat arvoparit yhteensä 13.062,67 euroa oli
31.12.2010 noteerattu pörssissä päivänarvoon 90.502,90 euroa.
Näiden lukujen myötä voidaan tulevaisuuden toiminnallisia haasteita sekä samalla näiden haasteiden toteuttamista tarkastella
suurella luottamuksella.
KILLAN OSAKESALKKU 31.12.2010
KESKO B
1280
KONE
190
POHJOLA PANKKI A
500
WÄRTSILÄ
586
MERKKIPÄIVIÄ
viettivät seuraavat hallituksen jäsenet ja kunniajäsenet
100
Kunniajäsen, pankinjohtaja Olli Varho, 12.9.2010 RAUMA
95
Kunniajäsen, tekn. suunn. Olavi Jokiranta, 23.10.2010 TAMPERE
95
Kunniajäsen, karttapäällikkö Unto Oranne, 6.11.2010 HELSINKI
80
Ostaja Salme Majamaa, 8.10.2010 TAMPERE
75
Kunniajäsen, pj, sosiaalineuvos, Pentti Isotupa, 1.9.2010 LAITILA
60
Tilintarkastaja, varatuomari Matti Mikkola, 22.8.1950 TURKU
50
Toiminnanjohtaja Osmo Suominen, 25.8.2010 TURKU
VIIMEISEEN ILTAHUUTOON
kutsuttiin seuraava hallituksen jäsen
Kunniajäsen, konttorin esim. Väinö W. Leppänen
11.3.2010 RAUMA
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
Väinö W. Leppänen
In Memoriam
Erkki Luntamo
KOLLAAN TAISTELUPÄIVÄ 18.7.1941
10.7.1922 – 11.3.2011
Väinö Leppänen komennettiin v.
1942 koulutuskeskuksesta JR 56
Esikuntakomppaniaan. Tehtävät rykmentin kirjurina edellyttivät yhteydenpitoa niin divisioonan kuin pataljooniin ja komppanioihin. Esikuntavääpeli Vihtori Siivo (97 v.) muisteli Väinöä vanhempana nuoren 20 vuotta täyttäneen alaisensa
optimismia ja aloitteellisuutta. Hän virkisti hyökkäysvaiheen
uuvuttamia miehiä uusilla ideoillaan. Väinön ”tavaramerkkinä”
oli jo silloin avoimuus, velvollisuuden tunto ja rehellisyys.
Näyttelijäkykyyn yhdistettynä – hänhän oli myöhemmin Rauman
teatterin ansioitunut näyttelijä – tuloksena oli asemasotavaiheen
aikana monia viihtyisiä hetkiä. Niitä on tallennettu myös nuoremmille polville nettisivustojen haastatteluissa. Hän oli mukana myös sodanaikaisen JR 56 aliupseerikerhon toiminnassa v.
1943 – 1944. Kerho keräsi ja lähetti pienistä päivärahoistaan
avustuksia kaatuneiden aliupseerien omaisille – todellista huolenpitoa.
Väinö oli killan perustajajäseniä v. 1971. Hän osallistui säännöllisesti vaimonsa kanssa kokouksiimme. Hän käytti innokkaasti
puheenvuoroja, useimmiten aidolla Rauman kielellä. Hän toimi
Rauman alueosaston puheenjohtajan 2000 luvulla Aapo Rajahalmeen jälkeen. Hän oli järjestämässä mm. Huovinrinteellä vuosikokouksen vuonna 2004 - 60 vuotta jatkosotamme päättymisestä. Kilta kutsui hänet kunniajäsenekseen v. 2002.
Rauma – Repolassa hän suoritti elämäntyönsä. Yhtiön edustaja kertoi Väinön muistotilaisuudessa hänen pitkästä työurastaan
ja syvästä kiitollisuudesta ja kaipauksesta, jota koko työyhteisö
tuntee uskollisen ja luotetun työntekijän poistumisesta johdosta.
Hän osallistui innokkaasti myös Rauman Aliupseerikerhon toimintaan sen pitkäaikaisena puheenjohtajana. Laskimme sinivalkoisen kukkaseppeleen hänen arkulleen – rivimme harvenevat,
muistot säilyvät haasteeksi tuleville sukupolville.
20
Kuvassa kirjoittaja
Erkki Luntamo v. 2004
Näätäojan aseman lähellä, paikassa, josta
hän kertoo oheisessa
jutussa.
Eversti Vihman komentamana JR 56 oli
juuttunut pienen Kollaanjoen länsirannalle Näätäojan aseman maastoon. Ylivoimaisella vihollisella oli tukenaan vahva tykistö ja joukoilla hyvin katetut asemat.
Lisäksi panssarijuna hallitsi talvisodassa avoimeksi tullutta
maastoa täydellisesti. Tuli myös tieto, että täyteen lastattu juna
oli lähtenyt aamulla Näätäojalta itään ja tämä loi tavallaan uskoa vihollisen vetäytymisestä.
Tehtiin yksityiskohtaisen tarkka hyökkäyssuunnitelma ja eversti
Kraemer lupasi raskaan patteristonsa tulituen hyökkäykseen. Valitettavasti hän pian joutui perumaan lupauksensa marssivaikeuksiensa takia. Odotusaika tuntui pitkältä. Vihollisen tarkka-ampujat ja tähystäjät kiipesivät tiheihin puihin, jolloin paljastui kaameita näkymiä. Puihin sidotut ampujat jäivät jaloistaan riippumaan pää alaspäin, ollen täten otollisia maaleja kiväärimiehillekin.
Viimein saatiin raskas patteristokin paikalle ja valmistauduttiin hyökkäykseen. Kolmas pataljoona pääsi jopa maanteille asti,
mutta sitten tuli toistakymmentä panssarivaunua, joihin Osmo
Leinon 20-millinen panssaritorjuntakivääri ei vähääkään tehonnut.
Silloin komentaja kehotti joukot vetäytymään lähtöasemiin
saakka, jonne paniikin vallassa ollut joukko vihollisen saatossa
pysähtyi ja myös jäi siihen.
21
Vielä paljon pahemmin asiat olivat Laitilan miesten osalta. Vihollinen oli nähnyt näiden ryhmityksen ja kohdisti siihen puoli
tuntia kestäneen raskaan tykistön keskityksen. Se teki kammottavaa jälkeä avoimessa maastossa.
Viidennen komppanian päällikkö Antti Eerola haavoittui, joukkueen johtajat ja varajohtajat kaatuivat, samoin aliupseereita ja
miehistöä yhteensä 32 Laitilasta ja 5 Kodisjoelta sekä haavoittuneita oli yli 60. Myös seitsemäs komppania menetti paljon vahvuudestaan.
Tieto tästä kohtalaosta levisi kulovalkean tavoin äkkiä eteenpäin aina kotipitäjään saakka. Ei Laitilassa silloin varmaankaan
ollut sellaista kotia, jossa surun kyyneleet eivät silloin vuotaneet.
Vuonna 1971 perustettu JR 56 Kilta teetti muistokiven, jonka
arkkitehti Ehojoki suunnitteli ja jonka sijaintipaikaksi valittiin juuri
Laitila tämän raskaimman surun päivän 18.7. muistoksi.
Tämä uhkea patsas muistuttaa kouriintuntuvasti sodan kaameudesta jälkipolville, joiden lähiomainen tuona päivänä antoivat henkensä vapaan itsenäisen isänmaansa Suomen puolesta.
Surupäivää muistellen
Erkki Luntamo
TOIMINTAKYKYMME ON YHÄ
KORKEALLA
”IKIHONKA” kyselyn tulokset vuonna 2011
1. Lähtökohdat
Suomessa on viime vuosina ryhdytty selvittämään myös yli 85 vuotta täyttäneiden toimintakyvyn muutoksia. Keski-iän
nopea nousu on herättänyt kysymyksen:
Nouseeko elinikämme nopeammin kuin
toimintakykymme paranee? Sotaveteraaneistamme nuorimmat saavuttavat ensi vuonna 85 vuoden iän,
joten me muodostamme mielenkiintoisen kohderyhmän, jonka
toimintakyvyn vähenemistä seuraamalla yhteiskuntakin voi varautua muutoksiin, jotka ovat välttämättömiä vanhuusvuosiemme elinolojen pysyttämiseksi riittävän korkealla tasolla. Suomen
Lääkärilehden numerossa 25- v 2009 kerrottiin kaikkiin 90 vuotta
täyttäneisiin tamperelaisiin suuntautuneesta tutkimuksesta. Ehdotin vastaavanlaisen selvittelyn tekoa JR 56 ja JR60 killan veteraanijäsenten elinoloista ja toimintakyvystä. Lupauduin projektin
vetäjäksi, pojanpoika työjuhtana.
Annoimme selvitykselle hohdokkaan ”IKIHONKA”-nimen ja
suunnittelimme kyselylomakkeen. Toistamalla kyselyn esim. 2
vuoden kuluttua, voimme verrata tapahtuneita muutoksia omassa kohderyhmässämme. Nyt käsillä olevan selvittelyn tuloksista
voidaan tehdä välittömiä mielenkiintoisia johtopäätöksiä ja verrata niitä myös tamperelaistutkimukseen. Sillä on myös vetävä ”
Tervaskanto ”-nimi.
2. Kyselyssä esitetyt kysymykset ja vastaukset
Kollaaan - Näätäojan maasto oli jo talvisodan jäljiltä tällaista v. 1941.
22
”IKIHONKA” kyselylomake- 2 sivua
Perustiedot:
NIMI, puhelinnumero
ASUINPAIKKA: vaihtoehdot: kotona, palvelutalossa, laitoksessa
SOTAINVALIIDI (kyllä, ei )
ELÄKKEEN SUURUUS (KELA, ansiotuloeläke )
KUULO (normaali, kuulokoje )
MUISTI (normaali, pienehkö vaje, vaikea )
23
LIIKUNTAKYKY
LIIKKUMINEN SISÄLLÄ
KÄVELY, 400 metriä
PORTAISSA LIIKKUMINEN
PERUSTOIMINNOT
PUKEUTUMINEN
VUOTEESTA/ VUOTEESEEN NOUSU
Vastaajia pyydettiin valitsemaan jokaiseen kysymykseen hänen
kuntoaan parhaiten kuvaava vaihtoehto
– ”kyllä, vaikeuksitta”
– ”yksin, mutta se on vaikeaa”
– ”vain, jos joku auttaa”
– ”en kykene”
YHTEENVETO 1. PERUSTIEDOT (kaikki vastaajat)
Kyselyt lähetettiin maaliskuussa 2011 saatekirjeen ja vastauskuoren kera. Vastaukset osoitettiin alueosastojen puheenjohtajille (Helsinki, Laitila, Pirkanmaa, Rauma, Turku, Osasto Törni,
Uusikaupunki, ”Impolan Poppoon” viimeinen veteraani poistui
2011 alussa) He ja lähiomaiset auttoivat vastausten laadinnassa.
Hoputustakin tarvittiin. Lankapuhelimien voimakas väheneminen
aiheutti lisäpuuhaa, tulivatpa pääsihteerin jäsenluettelot samalla tarkistettua ja jäsenmäärä täsmennettyä. Alueosastojen vastauspaketit sain kesäkuun alkupuolella. Vastauksia saatiin 125.
vastaus 81 %, jota laskettaessa on huomioitu alkuvuonna rivistä
poistuneiden vaikutus jäsenmäärään. Kyselyyn vastanneiden lukumäärää voidaan pitää varsin kattavana otoksena
.
Vastaukset olivat hyviä täydennettynä herkullisin lisäkommentein
”Kunto on vähän huono, mieliala hyvä ”- yksi niistä. Sairauksista
oli myös lisätietoja, monet valittivat näön heikkenemistä. Eläketiedot puuttuivat noin viidesosassa vastauksista. Näistäkin saa
tarpeellisen yleiskuvan veteraanien taloudellisista rajoitteista.
YHTEENVETO 2. LIIKUNTA JA PERUSTOIMINNOT
3. Vastausten käsittely ja yhteenvedot
Teimme ensiksi yhteenvedot alue-osastoittain. Annoimme jokaiselle vastaajalle tunnusluvun, joten vastausten luottamuksellisuus varmistui. Lähetän puheenjohtajille heidän osastonsa yhteenvedon pohdittavaksi
Seuraavassa vaiheessa teimme vastausten tuloksista kaksi
yhteenvetoa johtopäätösten tekoa varten koko ryhmästä.
24
Vastauksia (n) 125
Vastaus %
81%
Asuinpaikka
kotona
palvelutalossa
laitoksessa
Sotainvalidi
kyllä
Kuulo
normaali
kuulokoje (tai2)
Muisti
normaali
pienehkö vaje
vaikea (dementia jne.)
99
11
15
39
63
62
58
55
12
79%
9%
12%
31%
51%
49%
46%
44%
10%
Laskimme ensin jokaiselle vastaajalle ”liikuntakertoimen” L ja
”perustoimintakertoimen” P ja kokonaiskertoimen K näin:
L kerroin:
vaikeuksitta
yksin, vaikeaa
toisen auttamana
ei kykene
P kerroin:
vaikeuksitta
yksin, vaikeaa
toisen auttamana
ei kykene
K kerroin:
liikkuminen sisällä, kävely 400 m
ja portaissa kulkeminen vastauksista
1 piste, siis paras mahdollinen
L kerroin 3
2 pistettä
3 pistettä
4 pistettä, siis huonoin mahdollinen
L kerroin 12
pukeutuminen, vuoteesta/vuoteeseen nousu
1 piste, siis paras mahdollinen,
P kerroin 2
2 pistettä
3 pistettä
4 pistettä, siis huonoin mahdollinen,
P kerroin 8
L+P kuvaa vastaajan liikkumis- ja perustoimintojen suorituskykyä kokonaisuutena.
paras mahdollinen K- kerroin siis
huonoin mahdollinen K- kerroin siis
3+2= 5
12+8 =20
25
Laskemalla vastaajien eri kertoimet yhteen ja jakamalla summa
vastaajien lukumäärällä saadaan vastaajaryhmän suorituskyvyn
mittarit (L, P, K). Niiden avulla voi helposti verrata eri vastaajaryhmien arvoja. Saman vastaajaryhmän suorituskyvyn muutoksia
arvioitaessa mittarit ovat esim. 2 vuoden väliajoin hyvä apuväline.
L , P, ja K laskettiin (n= ryhmän lukumäärä)
Koko vastaajaryhmälle
(n- 125)
”Nuorille” (85- 88 ½ vuotta)
(n- 67)
”Vanhoille” (88 ½ - 98 vuotta) (n- 58)
Valitsimme 88 ½ vuotta ryhmiä jakavaksi luvuksi, jotta ryhmät olisivat suunnilleen samansuuruiset ja näin vertailukelpoiset Yksilöiden iät laskettiin päivämäärälle 30.06 2011.
Ryhmä
Nuoret
Vanhat
Kaikki
n
67
58
125
L
5,1
5,8
5,4
P
2,8
3,2
3,0
K= L + P
7,9
9,0
8,4
4. Vertailut ja johtopäätökset
Asuinpaikka: Kotona asumisen yllättävän suuri osuus on vakuuttavin todistus siitä, että veteraanijäsenemme kokonaisuutena
ovat edelleen toimintakykyisiä. Koko ryhmästä 79 % asui kotona
9 % palvelutaloissa ja 12 % laitoksissa, 88 ½ vuotta täyttäneistä
vastaavat luvut 72 % kotona, 12 % palvelutaloissa ja 16 % laitoksissa. Tampereen 90 vuotta täyttäneistä asui vuonna 2007
vain 57 % kotona, 11 % palvelutaloissa ja 33 % laitoksissa. Ero
on todella merkittävä, ts. veteraaniemme asuinpaikkakunnat ovat
”säästäneet” reippaasti verovaroja tamperelaisiin verrattuna.
Sotainvalidit: Määrä on suuri- 39 (31 %). Tämä johtunee ennen
kaikkea siitä, että rykmenttimme olivat jalkaväkeä ja tappiot niin
kaatuneina kuin haavoittuneina raskaat. Elossa olevien invaliditeetti % on useimmilla 10–20.
Kuulo: Ilman kuulokojeita tulee toimeen 51 %. Melkoisella varmuudella voi olettaa kuulokojetarpeen huomattavasti kasvavan
lähivuosina. Verovaroja ei niiden hankinnassa kannata säästää.
26
Niiden hankkiminen parantaa, joskaan ei kokonaan poista kuulovajetta.
Muisti: Arviointi normaalin, pienehkön vajeen ja vakavan muistihäiriön välillä (46, 44, 10 %) on tapahtunut pääosin vastaajan toimesta. Ilahduttavaa on todeta vakavan muistihäiriön (dementia,
Alzheimer jne. )omaavien pieni määrä. Se lienee huomattavasti
pienempi kuin keskimäärin tässä ikäluokassa
Liikuntakerroin (L) ja Perustoimintakerroin (P): Saadaksemme vertailukohdan veteraanien vanhemmalle ryhmälle laskimme Tampereen Yliopiston tutkimuksesta 90 vuotta täyttäneiden
vastaavat kertoimet. Yliopisto ei näitä kertoimia käyttänyt tutkimusmenetelmänään. Ne olivat kuitenkin helposti laskettavissa
tutkimukseen liittyvistä taulukoista.
Tulokset:
Vanhat veteraanijäsenet (88 ½ - 98)
Tamperelaiset 90 vuotta täyttäneet
L
L
5,9
6,8
P
P
3,2
3,5
Ero ei ole kovin suuri, kuitenkin riittävä osoittamaan, että vanhat veteraanijäsenemme ovat pitäneet kohtuullisen hyvin huolta
liikuntakunnostaan. Tämän hetken kiltamme vanhimpien jäsenten ja myös kiltamme perustajajäsenten Vihtori Siivon (98)ja Erkki Luntamon (97) L ja P kertoimet ovat kärkiluokkaa, siis 3 ja 2.
Nuoremman veteraaniryhmän kertoimet L 5,1 ja P 2,8 vanhemman ryhmän vastaaviin (L 5,9ja P 3,2) voi todeta, että ero vanhojen ryhmään on liian pieni ts. kylmä tosiasia: olette viiden vuoden
jälkeen huonommassa kunnossa kuin me vanhemmat tänään.
Oppimestarina oleminen on helppoa. Kehotukseni on: kuntoilkaa
enemmän, se on aika paljon meistä itsestä kiinni.
6. Pohdintaa
Johtopäätösten tekoon jäi liian vähän aikaa, joten se tapahtui
vain tutkimuksen tekijäin toimesta. Ehdotammekin, että me kaikki niin veteraanit kuin nuoremmat jäsenet pohdimme tuloksia ja
keskustelemme käytännöllisistä toimenpiteistä epäkohtien poistamiseksi. Taloudellisten mahdollisuuksien kohentamiseen niin
27
yksilö, veteraanijärjestöjen kuin yhteiskunnan kohdalta on myös
oleellista. Eläkkeiden suuruus tai sanoisinko ”pienuus” tiedot aiheuttavat todella vakavaa pohdintaa ja toimenpiteitä
Toivotan pojanpoikani kanssa kiltamme jäsenille hyvää kesän
jatkoa. Alueosastojen puheenjohtajien ja kaikkien veteraanijäsenten yhteistoiminnan tuloksena saimme aineistoa ja tietoja, jota
kannattaa yhteisesti jalostaa ja ryhtyä toimiin, jotka pysyttävät toimintakykymme yhä korkealla. Kehotukset liikunnan lisäämisestä
eivät riitä, tarvitaan todellisia toimenpiteitä.
Vuosikokoukseen v. 2010
osallistuneita
veteraaneja ja
muuta yleisöä.
28
VIISI VUOSIKYMMENTÄ KAMERAN TAKANA
Samaan aikaan kun syksyllä vuonna
2007 pohdimme nettisivustojemme saamista Kiltamme perinnetietojen tallentamiseen sekä tämän tiedon välittämiseen
eteenpäin jalkaväkirykmenttiemme historiasta kiinnostuneiden ulottuville, heräsi
ajatus DVD–elokuvan valmistamisesta
rykmenttien perustamisalueiden kouluille.
Meillä oli onnea, että saimme tämän
DVD – elokuvan tekijäksi tunnetun raumalaisen Jouko Nummelan, jolla on yli
viiden vuosikymmenen kokemus kameran kanssa työskentelystä. Sota-aiheiset filmit eivät olleet hänelle aivan vieraita, sillä
hän on tehnyt aikaisemmin mm. Raumalaiset sodassa – hankkeen yhteydessä yhteensä neljä DVD–tallennetta, joista Sotaajat Raumalla ja Sodasta toipuva Rauma valmistuivat jo vuoden
2007 loppupuolella.
Isänsä päiväkirjamerkinnät talvi- ja jatkosodan ajalta tulivat
erittäin mukavana yllätyksenä vastaan, samalla kun sota-aikaa
kuvaaviin tallenteisiin kerättiin materiaalia Raumalta, ja Jouko
Nummelan piti siinä yhteydessä lukea paljon sotilaiden lähettämiä kirjeitä rintamalta.
Nummela laskee tehneensä yli kolmesataa erilaista ohjelmaa
ja hänellä on materiaalia ainakin kahden sadan tunnin verran.
Hän on kuvannut muun muassa Suomen luontoa ja suomalaisia
perinteitä, mutta suurimman työn hän on tehnyt Rauman paikallishistorian tallentamisessa ja Raumassa riittää Nummelan mukaan yhä edelleen ainesta.
Näin Jouko Nummela itse kuvaa JR 56 JA JR 60 KILTA Ry:lle
tekemäänsä elokuvaa:
”Vaikuttavia sotaelokuvia on tehty valtavat määrät. Niitä on
tehty suurella rahalla ja suurella tekijäjoukolla. Oli sen tähden
melkoinen haaste, saada tehtäväksi elokuva JR 56: n ja JR 60:n
sotaretkestä. Käytössä ei nimittäin ollut paljoa rahaa eikä myöskään tekijävoimia, pääasiassa vain yksi ihminen.
29
No haasteen otin vastaan, niin kuin Suomen armeija otti haasteen vastaan 1941 lähtiessään kohti ylivoimaista vihollista. Paljon materiaalia oli jo olemassa, valokuvia sodasta, sotilaitten ja
kotiväen kirjeitä, taltioituja veteraanimuisteloja, Suomen Elokuva-arkistossa autenttista sotafilmiä oli ja kirjoitettua asiatietoa.
Joitakin helposti rakennettuja kohtauksia kuvasin myös näyttelijöiden avulla. Enää tarvitsi vain laittaa palapelin osaset kohdalleen, tehdä selostustekstit ja antaa sopivilla tehosteäänillä ja
musiikilla oikeat tunnelmat.
Vaikka filmistä ei mitään “Tuntematonta sotilasta” tullut, tuli
kuitenkin taltioitua oman alueemme historiaa, omien tuttujen isiemme ja isoisiemme historiaa ja sen asian esiintuontia, että myös
JR 56:lla ja JR 60:llä oli merkittävä tehtävä Suomen pysyttämisessä itsenäisenä.”
Jouko Nummela
Lisätietoa Nummelan töistä JN - Kulttuurivideoiden sivulta
www.kulttuurivideot.com ja Raumalaiset sodassa – hankkeesta
www.raumalaisetsodassa.fi.
Kuvia Jouko Nummelan DVDelokuvasta.
Killan nettisivut osoitteessa
www.jr56jajr60.fi
Killan internetsivut valmistuivat vuonna 2010. Sivuja tosin kehitellään ylläpitotoimintana jatkuvasti. Laitilan Puhelin on antanut maksutta Killalle tilaa palvelimeltaan osoitteessa
www.jr56jajr60.fi.
Sivuilla on erikseen kuvaukset JR 56:n ja JR 60 sotatiestä
lukuisine jatkolinkkeineen ja kuvineen. Oma osastonsa on Killan
historiikilla. Lisäksi sivustolla esitellään Killan kustantamat kirjat
tilauslomakkeineen. Myös on oma ajankohtaistapahtumia sisältävä sivusto.
Killan vuosittain painattamia vuosikokous- ja vuosikertomuspainotuotteita on sijoitettu sivustoille ”näköispainoksina” lähes
tuhat sivua alkaen kotiuttamisen 25-vuotisjuhlajulkaisusta. Onpa
mukana JR 56:n sodanaikaisen monistelehden Oksankin yksi
numero.
Nämä painotuotteet sisältävät myös useita veteraanien sotataipaleeseen liittyviä kirjoituksia. Sivuille on lisäksi sijoitettu esim.
Lappi Tl:stä olleen Kaarlo Fredrik (Kalle) Krappen laaja päiväkirja toiminnasta JR 56:n I pataljoonan kranaatinheitinjoukkueen
ykkösheittimen johtajana.
Valokuvien lisäksi sivuille on sijoitettu esim. JR 56 sotatiehen
liittyviä karttoja yli 20. Lyhyitä videotallenteita on katsottavissa
parikymmentä. Lisäksi on muutama veteraanien äänitiedosto.
Killan nettisivuja on ylläpitänyt Matti Jalavan yritys Vakkamedia
Oy.
Vakkamedialla myös mm. sotahistoriavideoita
Killan nettisivujen ylläpitäjä Matti Jalava on eläkkeellä oleva
kuntavirkamies, joka on tehnyt myös toimittajatehtäviä lehdille
ja aikaisemmin myös Ylelle. Lisäksi hän on kirjoittanut muutamia
historiikkeja. Yhdessä sisarensa kanssa hän on julkaissut myös
yli 600-sivuisen kirjan vanhempiensa sota-ajan kirjeenvaihdosta.
Kirjeet antavat hyvän kuvan mm. työläisperheen elämästä kotirintamalla. Jalava oli pitkään myös mukana Uudenkaupungin kaapelitelevisiotyössä.
30
31
Tällä hetkellä Jalava on
mukana Vakka-Suomen veteraanimatrikkelihankkeessa toimittajana. Matrikkeleita kootaan niistä Vakka-Suomen sodanaikaisista
kunnista, joista ei vielä ole
matrikkelia tehty. Hankkeesta on tietoja netissä
w w w. u u s i k a u p u n k i . f i /
veteraanitietoa.
Hänellä on myynnissä
myös mm. lukuisilta sotahistoriaan liittyvillä matkoilla kuvattuja videoita dvd-levyinä. Mukana on esimerkiksi v. 2004
kuvattu video JR 56:n jalanjäljillä ja vuodelta 2006 JR 56:n jäljillä
Karhumäessä. Molemmilla matkoilla oli mukana mm. veteraani
Erkki Luntamo.
Lisäksi on videoita Summan alueelta, Laatokan Petäjäsaaresta, Mantsinsaaresta ja Nietjärveltä. Myös Kronstadtin matkalta on tehty video.
Lähempiä tietoja löytyy netistä osoitteesta www.vakkamedia.fi.
Kuvapari JR 56 videosta Kolatselältä. (oik. v.
2004 ja alla v. 1941)
32
LAURI HAAVISTO/SUOMEN TYKISTÖMUSEO:
SUOMALAISTEN SALAINEN ASE
SUOMALAISTEN menestys kesän 1944 torjuntataisteluissa
perustui pitkälti tykistön tehokkaaseen käyttöön, joka opittiin kantapään kautta ja hiottiin huippuunsa taisteluiden kuluessa.
Suomalaiset ottivat keväällä 1943 käyttöön maailman mitassa mullistavan tulenjohtojärjestelmän. Sen ydin oli majuri Unto
Petäjän kehittämä korjausmuunnin. Nerokkaiden keksintöjen tapaan se oli yksinkertainen, vain vanerista ja selluloidimuovista
rakennettu levy. Osaavissa käsissä se kuitenkin oli tarkka graafinen laskukone. Korjausmuuntimella yksi tulenjohtaja pystyi keskittämään teoriassa äärettömän määrän tykkejä ampumaan samaan pisteeseen noin minuutissa. 1940-luvulla mikään muu tykistö ei voinut unelmoida samasta.
Tykistökenraali Nenonen ymmärsi tuoreeltaan keksinnön merkityksen. Se julistettiin salaiseksi ja tykistö opetettiin käyttämään
uutta ampumamenetelmää. Keksinnön merkitys oli mullistava.
Se nelinkertaisti tykistön käytännön tulivoiman. Sen avulla tulen
tiheys hehtaarille kasvoi yli
kahdeksankertaiseksi perinteiseen ampuvaan
tykistöön nähden.
Vaatimattoman näköinen korjausmuunnin oli
suomalaisten salainen
ase. Se mahdollisti tykistön tulen kohdistamisen
yhteen pisteeseen hetkittäisellä voimalla, johon
yhdenkään muun maan
tykistö ei 1940–luvulla
pystynyt.
Tali-Ihantalassa tulen
keskittäminen näytti tehonsa. Suomalaiset am33
puivat hyökkäämään lähtevät venäläisjoukot hajalle jo niiden
ryhmittymisalueilla.
Kun korjausmuunnin oli ollut käytössä jo keväästä 1943, niin
miksi suomalainen tykistö vasta Tali-Ihantalassa, kolmen viikkoa
suurhyökkäyksen alkamisesta alkoi pystyä ihmeisiin?
Tykistö asiantuntija Jyri Paulaharjun mukaan tykistön jäykkä
ohjesääntö esti aikansa edistyneimmän tulenjohtojärjestelmän
hyödyntämisen suurhyökkäyksen ensi viikoilla. Suomalaiset
ampuivat tykistöohjesääntönsä mukaan ensisijaisesti vastapuolen tykistöä – ei itse hyökkääviä joukkoja. Kun vastassa oli tuhansia tykkejä, oli matemaattinen mahdottomuus saada tällä taktiikalla menestystä.
Vasta kun alemmat tykistöupseerit hylkäsivät jäykän ohjesäännön ja alkoivat ampua hyökkääviä maaleja, tulosta alkoi tulla.
Venäläiset sotavangit kauhistelivat suomalaisen tykistön murskaavaa tulta, joka saattoi minuutissa tulla päälle missä vain. Viipurinlahdella taistelevat saksalaiset ihmettelivät, miten suomalaiset saivat loihdittua niin rajuja tuli-iskuja. Salaisuutta, vanerista korjausmuunninta ei paljastettu edes aseveljille.
Suomalaisen tykkilinnakkeen jäänteitä Mantsinsaaressa Laatokalla
v. 2008. Kuva Matti Jalava
34
35
36