Vuosikokous Lapin seurakuntakodissa 20.6.2012 - JR 56

JALKAVÄKIRYKMENTTI
56 JA 60
SEKÄ OSASTO TÖRNI
ISÄNMAAMME JA KANSAMME
SUOJANA 1941 - 1944
VUOSIKOKOUS
LAPIN SEURAKUNTAKODISSA,
HIEDASTENTIE 6, 27230 LAPPI,
20.6.2012
JR 56 JA JR 60 KILTA RY
VUOSIJUHLA
JA VUOSIKOKOUS
JR 56 ja JR 60 KILTA RY:n
sääntöjen määräämä vuosikokous
pidetään 20.6.2012 Rauman Lapissa
LAPIN
SEURAKUNTAKODISSA
HIEDASTENTIE 6, 27230 LAPPI
Kokouksessa käsitellään ja päätetään
Killan säännöissä 8 §:ssä mainitut asiat.
Kokouksen esityslista jaetaan kokouspaikalla.
JR 56 JA JR 60 KILTA RY
Hallitus
KOKOONTUMINEN KIRKKOON klo 11.00
LAPIN SANKARIHAUDALLE klo 11.30
LOUNAS SRK–KODISSA klo 12.00
JUHLA ALKAA klo 13.00
3
Puheenjohtaja Pentti Isotupa: Kunnioitetut JR 56 ja JR 60 Kilta
ry:n kiltaveljet ja -sisaret
Vuosi 2011 jää JR 56 ja Jr 60 historiassa varsin merkittäväksi toimintavuodeksi,
ennen kaikkea Killan 40.vuotisjuhla Laitilassa sai ansaittua huomiota niin omassa
kuin myös naapurimaakunnassa Satakunnassa. Juhlaa vietettiin Killan perustamispaikkakunnalla ja -päivänä Laitilan
Seurakuntatalolla 18.heinäkuuta kauniin
sään ja runsaan juhlaväen läsnä ollessa.
Juhlaan ja juhlapäivään liittyi myös muisto jatkosodan syttymisestä juhannuksena 70 vuotta sitten sekä muisto Näätäojan
raskaat uhrit vaatineesta taistelusta. Juhlapuheen 40-v juhlassa
Laitilan Seurakuntatalolla piti Kiltamme edellinen puheenjohtaja
kenraalimajuri Hannu Särkiö. Aluksi Laitilan kirkossa pidetyssä
hartaustilaisuudessa puhui kappalainen Ritva-Liisa Meriö. Kollaan ja Loimolan taistelijoiden muistomerkillä puheen piti opettaja,
reservin majuri Herkko Vähämäki.
Porin Prikaatin Komentaja eversti Juha Pyykönen kunnioitti läsnäolollaan juhlaamme, esittäen puolustusvoimien tervehdyksen
juhlivalle veteraanikillalle. Hän tähdensi veteraanien antaman
esimerkin merkitystä asevelvollisten koulutuksessa puolustusvoimissa. Ja kiitti veteraaneja sodassa antamistaan uhrauksista ja
ponnisteluista isänmaamme vapauden ja itsenäisyyden puolesta.
Osana 40-v juhlallisuuksia, suoritettiin kunniakäynnit Raumalla I / JR 56 ja Huovinrinteellä Säkylässä, JR 56 ja JR 60 sekä
osasto Törnin muistomerkeillä. Puheet muistomerkeillä pitivät
Pertti Peltonen ja Pentti Isotupa.
Laitilan Virvoitusjuomatehdas muisti juhlaamme uutuustuotteella Skumppa Mansikkajuomalla. Juhlavieraat saivat näin tervetulomaljana tutustua paikkakuntamme omaan uutuustuotteeseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on nykyajan trendiin
4
sopiva ajatusmalli. Jo varhain alkutalvesta kunniapuheenjohtajamme, professori Antero Kallio oli tuonut esille suunnitelman tutkimuksestaan, jossa henkilökohtaisen kyselyn kautta tuli selvittää
veteraanien päivittäisten toimintojen sujuvuutta. Kehen muuhun,
kuin veteraanipolveen tällainen tutkimus sopisi paremmin.
Itse tutkimus oli jo saavutus sinällään ja antoi mielenkiintoista
ajateltavaa tutkimuksen jatkoa varten
Kysymys Nouseeko elinikämme nopeammin, kuin toimintakykymme paranee jää tässä vaiheessa vastausta vaille, ehkä seuraavan tutkimuskierroksen jälkeen olemme asiasta viisaampia.
Kiistattomasti on tullut todistettua, että liikunta ja fyysinen kuntoutus ovat perusta ihmisen hyvinvoinnille. Määritelmä pätee
kaiken ikäisille ja on vain meidän omasta tahdostamme kiinni,
haluammeko sitä harjoittaa. Tarkemmat tulokset on julkaistu viime
vuoden vuosikertomuksessa.
Mottona professorimme heitto: pitäkää itsenne liikkeellä, älkääkä unohtako kuntoutumista! Kehotus koskee tietysti meitä
kaikkia ikään katsomatta.
Veteraanien kuntoutuksella on ollut vaikuttavuutta ja ratkaiseva
sija saavutetun terveydentilan ylläpitämisessä. Vuosikymmen
1980 merkitsi niin sotainvalidien, kuin sotaveteraanien hoito ja
kuntoutusasioissa ratkaisevaa käännettä parempaan.
Vuonna1984 julkistetun sotainvalidien sairaskotimietinnön
mukaan tuli maahamme rakentaa 1600 vaikeavammaisille sotainvalideille tarkoitettua hoitopaikkaa käsittäviä laitoksia ja niiden
yhteyteen kuuluvia kuntoutuslaitoksia.
Näin olivat veteraanit saaneet 24 omat eri puolille maata sijoittuneet hoito- ja kuntoutuslaitoksensa, joista vanhimmat ovat
toimineet jo kohta kolme vuosikymmentä.
Kaiken ikäisille veteraaneille löytyy hänelle sopiva ohjelma,
tästä huolimatta liian moni veteraani on jättänyt asian väliin.
Hänelle kuntoutukseen lähtemistä esiteltäessä, saa yllättäen
vastaukseksi, joku toinen tarvitsee sitä kipeämmin, kuin minä.
Näin ei saisi nyt olla. Tästä eteenpäin on tärkeätä nähdä, miten
veteraanin ja kuntoutusta hoitavan laitoksen välillä on yhteisiä
5
etuja vaalittavana. Mikäli veteraanit jaksavat käyttää hoito- ja
kuntoutuslaitosten palveluksia, sitä pidempään on laitoksilla
edellytyksiä toimia ja suorittaa tehtäväänsä veteraanien hyväksi.
Meillä nuoremmilla killan jäsenillä on tehtävänä seurata lähellämme asuvia veteraaneja ja keskustella heidän veteraanikuntoutuksessa käymisestään.
On ollut selvästi havaittavissa, että veteraanit, jotka ovat ajoissa
aloittaneet säännöllisen kuntoutuksen, ovat jatkaneet sitä lähes
voimiensa äärirajoille asti. Toisaalta ne, jotka eivät ole harjoittaneet liiemmälti kuntoutusta, ovat kuitenkin huomanneet asian
tärkeyden ja lähteneet liikkeelle myöhemmin.
Miten muutoin voitaisiin selvittää kuntoutuslaitostemme nykyinen toimintatila. Uusia asiakkaita on riittänyt näihin aikoihin asti
ja sotainvalidien ja veteraanien hoito- ja kuntoutuslaitokset ovat
toimineet täysimääräisesti. Edellä mainitut laitokset ovat aloittaneet valmistautumisen muutokseen.
Tietyssä vaiheessa veteraanien hoito- ja kuntoutustarve tulee
vähenemään. Siitä johtuen uusia terveydenhoidon toimintamalleja etsitään. Se on tarpeellista, sitä kautta samalla turvataan vähenevälle veteraaniväelle heidän tarvitsemansa palvelut jatkossa.
Näin yhteiskunta vastaa lupaukseensa kuinka veljeä ei jätetä. Vaikka paljon olisi ollut parannettavaa veteraanien etuisuuksissa ja hoidossa, on kokonaisuudessaan vuonna 1984 valmistuneella sotainvalidien sairaskotimietinnöllä ollut suuri merkitys
veteraanien sodanjälkeisessä huoltotyössä.
Toimintakyky ja kotona selviytyminen ovat olleet avainsanoja jo
kolme vuosikymmentä sitten ja sitä ne ovat edelleenkin.
Suoritettu IKIHONKA- tutkimus selvittää juuri näitä kahta puolta
veteraanien arkielämässä. On mielenkiintoista havaita mitä ensi
vuonna suoritettavan IKIHONKA -tutkimuksen tulokset kertovat.
Kiltamme veteraanien terveys ja hyvinvointi ovat ansaitusti nousseet esille juuri kuntoutusmahdollisuuksien kautta.
Kuntoutus korkeassa iässä oleville veteraaneille ei ole enää
välttämättä fyysistä punnerrusta, vaan enemmänkin elämäntilanteeseen sovellettua kanssakäymistä.
6
Toivoisin tällaisen toimintamallin rohkaisevan yhä useamman
veteraanin aloittamaan ennakkoluulottomasti oman, paikanpäällä
laadittavan ohjelman mukaisen kuntoutuksen.
Impolan Poppoo Sastamalassa vietti 19.6.2011 6./ JR 60:n
jatkosotaan lähdön 70-vuotismuistoa lounastilaisuudella: Ystävällisessä ja herkkätunnelmaisessa tilaisuudessa olivat hallituksen
edustajina mukana puheenjohtaja Pentti Isotupa ja sihteeri Martti
Aro, tuoden JR 56 ja JR 60 Killan tervehdyksen tähän juhlatilaisuuteen. Keskusteluissa todettiin viimeisenkin Impolan Poppoon
veteraanijäsenen poistuneen rivistä, mutta nuorempi väki jatkaa
toimintaa Impolan Poppoon perinteitä kunnioittaen.
Jouluna Killan hallitus muisti kaikkia veteraanijäseniään 40-vuotistervehdyksellä. Liitteenä kirjeessä oli 30 euron ostokortti.
Osuuskauppa Rauman Keula sponsoroi lahjakorttia 5 eurolla.
Killan hallitus kiittää lämpimästi Osuuskauppa Rauman Keulaa
tuesta joulutervehdyksessämme.
Lisäksi JR 56 ja JR 60 Killan hallitus kiittää kuluneesta vuodesta muita yhteistoimintakumppaneitaan ja jäseniään, Laitilan
kaupunkia, Laitilan Seurakuntaa ja Porin Prikaatia. Pentti Isotupa
puheenjohtaja
7
Sihteeri Martti Aro:
Toimintakertomus vuodelta 2011
HALLITUS
Hallituksen pj sosiaalineuvos Pentti Isotupa
Varapuheenjohtaja opettaja Erkki Luntamo
II varapuheenjohtaja toimitusjohtaja BBA
Esa Haarala
Kunniapuheenjohtaja professori Antero
Kallio
Kunniajäsen pankinjohtaja Veikko Mattila
I sihteeri pankinjohtaja Martti Aro
II sihteeri everstiluutnantti Mauri Ikonen
Toiminnantarkastaja maanviljelijä Seppo Kompuinen
Toiminnantarkastaja varatuomari Matti Mikkola
Toiminnantarkastajanvaramies sähköteknikko Jorma Elo
Toiminnantarkastajanvaramies majuri evp. Jarmo Suomala
KILLAN VETERAANIJÄSENISTÖ
UUSIKAUPUNKI 41
OSASTO TÖRNI 10
RAUMA27
HELSINKI10
TURKU 22ULKOJÄSENETLAITILA18
IMPOLAPIRKANMAA13
KOKONAISJÄSENMÄÄRÄ
VETERAANIJÄSENET141
NAISET
57
KANNATTAJAJÄSENET 96
Veteraanien keski-ikä 30.6.2012 tulee olemaan 89,62 vuotta.
Viimeisen iltahuutoon sai kuluneena vuotena kutsun 25 kiltamme veteraanijäsentä.
8
TOIMINNOT
12/ 2010 Saatu Sotavahinkosäätiön myöntämä 2000 euron
tunnustuspalkinto toiminnasta.
18.2. Osallistuminen sotilasvalatilaisuuteen Porin Prikaatissa
Säkylän Huovinrinteellä.
10.3. -15.5. Toteutettiin Professori Antero Kallion suunnittelema
Ikihonka-tutkimus.
4.4. Killan hallituksen kokousta Uudessakaupungissa valmistelivat puheenjohtaja ja sihteeri.
24.5. Pidettiin Killan hallituksen kokous hotelli Aquariuksessa
Uudessakaupungissa.
26.5. Killan vuosikokouskutsua valmistelivat puheenjohtaja ja
sihteeri.
19.6. JR 56 ja JR 60 Killan Vammalan alueosaston 70-vuotisjuhla, johon osallistuivat puheenjohtaja ja sihteeri.
20.6. Vuosikokouskutsun aineisto Kirjapaino Westpoint Oy:lle.
4. 7. Killan 40-vuotisuhlajärjestelyjä.
12. 7. Järjestettiin lehdistötilaisuus Killan 40-vuotisjuhlan johdosta.
14. 7. Kunniakäynnit seppeleenlaskuin Killan Rauman ja Porin
Prikaatin muistomerkeillä.
18. 7. Jr 56 ja J5 60 Killan 40-vuotisjuhla ja juhlakokous Laitilassa seurakuntatalolla, osallistujia 120 henkeä, J5 35:n edustajina
juhlassa olivat pj. Heimo Kivirinta ja siht. Jouko Nurmi. Porin
Prikaatia edusti eversti Juha Pyykönen. Juhlassa muistettiin
Killan standaarin myötä paikallisia yhteistyökumppaneitamme:
Vakka-Suomen Nuorisosäätiö, Jorma J. Elo, Jukka Vehmas, Veijo
Salonen, Matti Jalava ja Jouko Nummela, kahta jälkimmäistä eli
nettisivustojen ylläpitäjää Matti Jalavaa sekä elokuvaajaamme
Jouko Nummelaa huomioitiin lisäksi vielä kulttuuristipendillä.
Erityisen huomion kohteena oli vielä lisäksi pitkäaikainen Kiltamme pääsihteeri Veikko Mattila, jota muistettiin vielä erikseen.
Virkistävän veteraanimaljan kokousväelle tarjosi Laitilan Wirvoitusjuomatehdas. Vuosikokouskutsujen postitukset sponsoroi
Vakka-Suomen Puhelin Oy.
9
20.7. IKIHONKA -tutkimuksesta tiedote lehdistölle.
24. 8. Killan 40-vuotisjuhlan talkooväen saunailta.
8. 9. Rauman alueosaston järjestämä neuvottelu v:n 2012
vuosikokouksen johdosta.
29.10. Köyliössä Törnin aseveljeä Matti Syvästä olivat saattamassa Untamo Jousamaa ja Martti Aro
9.11. Hallituksen kokous ravintola Tapiola Gardenissa Espoossa, Ikihonkatutkimuksen jatkotoimet.
26.11. Kiukaisissa JR 56 aseveljeä Antti Lainetta olivat saattamassa Heimo Hakala ja Martti Aro.
28.11. Rauman, Uudenkaupungin ja Laitilan alueosastojen
yhteisneuvottelu Uudessakaupungissa ja samalla huomioitiin
Erkki Luntamon merkkipäivä.
5.12. Osallistuminen Porin Prikaatin järjestämään Itsenäisyyspäivän juhlaan Säkylässä, puheenjohtaja osallistui.
15.12. Osallistuminen Varsinais-Suomen Maanpuolustuskoulutuksen järjestämään joulujuhlaan.
16.12. Lähetettiin Killan joulutervehdys Ikihonka hengessä
kaikille rivissä olleille 142 kiltaveljelle,
Killan omista varoista kustannettiin 25,- euroa eli yhteensä
3.550,- euroa ja tämän lisäksi Osuuskauppa Keula lahjoitti vielä
omana osuutenaan 5,- euroa jokaiselle kiltaveljelle eli yhteensä
710,- euroa. Näin jaetun lahjakortin arvoksi saatiin yhteensä
30,- euroa
Vuoden 2011 aikana ovat alueosastot huolehtineet iäisyyskutsun saaneitten kiltaveljien muistamisen. Vuoden aikana on
32 kiltasisarta ja kiltaveljeä viettänyt merkkipäiviä, hallituksen
puolesta on heitä muistettu onnitteluadressein.
VARAINKAERÄYS
Vuoden 2011 varainkeräys jäi vaatimattomaksi. Edellä mainitun
Osuuskauppa Keulan 710,- euron lahjoituksen lisäksi muuna
varainkeräyksen tuottoina olivat DVD kasetin myynnit 60,- euroa
sekä kirjamyynnit 181,20 euroa.
10
TULOS
Toimintavuoden tilinpäätöksen tulos oli -11.282,58 euroa alijäämäinen. Taseessa olevat arvoparit yhteensä 13.062,67 euroa oli
31.12.2011 noteerattu pörssissä päivänarvoon 70.717,29 euroa.
Näiden lukujen myötä voidaan tulevaisuuden toiminnallisia haasteita sekä samalla näiden haasteiden toteuttamista tarkastella
suurella luottamuksella.
KILLAN OSAKESALKKU 31.12.2011
KESKO B1280
KONE
190
POHJOLA PANKKI A
500
WÄRTSILÄ1170
MERKKIPÄIVIÄ
viettivät seuraavat hallituksen jäsenet ja kunniajäsenet
98 Talousneuvos Vihtori Siivo 16.8.2011KANKAANPÄÄ
97 Opettaja Erkki Luntamo 25.11.2011UUSIKAUPUNKI
96 Karttapäällikkö Unto Oranne 6.11.2011 HELSINKI
60 Toimitusjohtaja Katariina Molin 18.2.2011 HELSINKI
60 Erikoissairaanhoitaja Henry Lindholm-Ventola 3.6.2011
LAITILA
VIIMEISEEN ILTAHUUTOON
kutsuttiin seuraava hallituksen jäsen
Kunniajäsen, pankinjohtaja Olli Varho 13.2.2011 RAUMA
11
JR 56 ja 60 KILTA Ry
VETERAANIJÄSENISTÖ
31.12.2011
†
%
†
%
jäs.m.
TURKU ALUEOS.
Pentti Heinonen
Veitti Yli-Väärälä
2
8,33
22
OSASTO TÖRNI
Urho Rastas
Matti Syvänen
2 16,67
10
UUSIKAUPUNKI
9 19,61
ALUEOS.
Erkki Haanperä
Martti Ikävalko
Antti Laine
Esko Leivo
Erik Muggo
Heikki Mäntyranta
Armas Rehmonen
Risto Virtanen
Veikko Vähä-Kouvola
41
jäs.m.
HELSINKI ALUEOS. 1 10,00
Oiva Piela
9
IMPOLAN POPPOO 0 100,00
0
LAITILA ALUEOS.
August Nurmi
Lauri Vuorio
2 10,00
18
PIRKANMAA ALUE
Heikki Ahola
1 7,14
13
RAUMA ALUEOS.
8 22,86
Jalmari Antola
Vihtori Heininen
Onni Helander
Toivo Mäkelä
Ilkka E. Tommila
Veikko K. Tuominen
Olli Varho
Antero Wittfooth
27
Jäsenistö v.2010
Ikä
101 -100
95
90
85
80
Törni
Yhteensä
12
Synt.vuosi
1909 -1911
1912 -1916
1917 -1922
1923 -1926
1927
Lukum.
2
13
78
73
0
-5
166
Jäsenistö v.2011
Poist.
-2
-3
-11
-9
%
100,00
23,08
14,10
12,33
0,00
-25
15,06
Synt.vuosi
1909 -1912
1913 -1917
1918 -1923
1924 -1927
1927
kaksoisjäs.
Lukum.
0
10
67
64
0
0
141
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
Yht.
1
1
1
2
1
0
1
3
2
5
4
4
1
1
2
1
2
2
2
8
5
6
1
18
13
27
1
3
1
10
1
1
1
1
1
1
0
VETERAANIJÄSENTEN
Tilastointi aloitettiin v. 1996.
Silloin jäsenmäärämme oli 595.
Uusia jäseniä on liittynyt 15,
jäseniä yhteensä 610.
31.12.2010 mennessä
kutsun viimeiseen iltahuutoon
on saanut 444 jäsentä.
Poistuma v. 2004 - 8,90 %
v. 2005 - 9,38 %
v. 2006 - 12,31 %
v. 2007 - 11,54 %
v. 2008 - 12,20 %
v. 2009 - 13,45 %
v. 2010 - 14,66 %
v. 2011 - 15,48 %
Keski-ikämme
30.6.2007 86,62
30.6.2008 87,16
30.6.2009 87,87
30.6.2010 89,19
30.6.2011
89,45
30.6.2012
89,62
Synt.
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
yht.
2
1
0
1
2
1
4
5
7
2
1
5
2
0
2
15
7
12
2
23
10
41
0
0
0
0
0
1
2
2
5
4
9
0
5
9
40
28
26
9
0
141
104
103
102
101
100
99
98
97
96
95
94
93
92
91
90
89
88
87
86
Keski-ikä
Uusikaup.
Törni
Turku
0
1
1
x ikä
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
0
0
Yht.
1908
1909
1910
1911
Rauma
Pirkanm.
Laitila
Impola
Helsinki
Synt.v.
KESKI-IKÄTILASTO
30.6.2012
0
0
0
0
0
99
196
194
480
380
846
0
460
819
3600
2492
2288
783
0
12637 89,62
Jäsenistö
v.1996
alkaen
14
15
24
28
35
24
48
46
41
17
23
50
107
73
51
14
† 2011
2
0
0
0
1
1
3
1
2
0
0
2
5
6
2
1
Poistumat
†1996 - 2011
14
15
24
27
33
22
43
42
32
17
18
41
67
45
25
5
†%
100,00
100,00
100,00
96,43
94,29
91,67
81,25
91,30
78,05
100,00
78,26
80,39
62,62
61,64
49,02
35,71
610
26
470
77,05
Jäsenistö
2011
0
0
0
1
2
2
5
4
9
0
5
9
40
28
26
9
0
141
13
14
JR 56 JA JR 60 KILTA RY TASE
31.12.2011
31.12.2010
13 067,62 €
22 686,24 €
10 737,84 €
13 062,67 €
44 706,66 €
‐ €
46 491,70 €
57 774,28 €
41 723,52 €
41 723,52 €
16 050,76 €
‐ 1 165,33 €
‐ 11 282,58 €
17 216,09 €
46 491,70 €
57 774,28 €
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Rahat ja pankkisaamiset
Kirja‐ ja DVD ‐varasto
Vastaavaa yhteensä
Vastattavaa
Oma pääoma
Toimintapääoma
Toimintapääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä
Edellisten vuosien tappio
Tilikauden ylijäämä
Tilikauden tulos
Vastattavaa yhteensä
15
16
JR 56 ja JR 60 KILTA RY
HALLITUS
Sosiaalineuvos
PENTTI ISOTUPA
Vihtorinkatu 4 A 4
23800 LAITILA
01.09.1935
02 856 672
0500 765 533
puheenjohtaja
Kunn.jäs.-01
Opettaja
ERKKI LUNTAMO
25.11.1914
Harmaalokkikuja 3
(02) 842 3827
23500 UUSIKAUPUNKI I varapuheenjoht.
Toimitusjohtaja BBA
ESA HAARALA
Myllykiventie 9 A 18
21100 NAANTALI
Everstiluutnantti
MAURI IKONEN
Rykmentintie 15
20810 TURKU
044 525 1536
II varapuheenjoht.
Professori
ANTERO KALLIO
Itätuulenkuja 1 C 49
02100 ESPOO
08.06.1918
09 466 447
040 573 1087
Kunn.pj.-93
Pankinjohtaja
VEIKKO MATTILA
Rivikuja 1 A 8
12100 OITTI
01.04.1922
(019) 783218
040 572 5056
Kunn.jäs.-95
Pankinjohtaja
MARTTI ARO
Koskelokuja 21
23500 UUSIKAUPUNKI
18.09.1949
(02) 842 3476
044 234 8747
I sihteeri
15.03.1953
(020) 756 9064
040 547 7131
II sihteeri
TOIMINNANTARKASTAJAT
VARAMIEHET
Maanviljelijä
SEPPO KOMPUINEN
Haapaistentie 338
23100 MYNÄMÄKI
12.01.1942
(02) 430 3879
Sähköteknikko
JORMA ELO
Koverontie 31
23800 LAITILA
VT
MATTI MIKKOLA
Kaskenkatu 4 a D 13
20100 TURKU
22.08.1950
(02) 231 4806
Majuri EVP
JARMO SUOMALA
08.04.1937
Aseenkantajankatu 2 B 10 (02) 238 6363
20320 TURKU
0400 908 314
23.06.1937
(02) 834 661
17
HELSINKI
LAITILA
Insinööri
11.12.1922
LAURI LÄHTEENMÄKI
Piikintie 7 B
(09) 728 5465
00680 HELSINKI
Linja-autonkuljettaja
TOIVO RAIVO
Myllykoskentie 1
23800 LAITILA
Kenraalimajuri
HANNU SÄRKIÖ
Alakartanontie 15 D 21
02360 ESPOO
30.04.1937
(09) 813 73
040 530 9805
Kunn.jäs.-95
Maanviljelijä
12.01.1949
UNTAMO JOUSAMAA (02) 853 520
Raumantie 573
23800 LAITILA
Pankinjohtaja
VEIKKO MATTILA
Rivikuja 1 A 8
12100 OITTI
01.04.1922
(019) 783 218
040 572 5056
Kunn.jäs.-95
Toimitusjohtaja
EERO KUISMA
Kaivolantie 87
23800 LAITILA
14.06.1956
040 585 5661
(02) 851 716
Presidentti
MAUNO KOIVISTO
Presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 HELSINKI
25.11.1923
Kunn.jäs.-99
Maanviljelijä
MIKA SEIKOLA
Salontie 242 (02)
23800 LAITILA
27.01.1947
0440 730 031
Karttapäällikkö
UNTO ORANNE
Urkupillintie 4 B
00420 HELSINKI
06.11.1915
(09) 793 141
Kunn.jäs.-06
Talousneuvos
VIHTORI SIIVO
Keskuskatu 61 B 24
38700 KANKAANPÄÄ
16.08.1913
(02) 572 2298
Kunn.jäs.-95
Amm.koul.opettaja
MARTTI YLILAMMI
Saramäentie 41 E
00670 HELSINKI
11.05.1917
(09) 724 0301
040 738 2956
Kunn.jäs.-06
IMPOLAN POPPOO
Terveydenhuollon lehtori
LEENA VIRRI-HANHIJ
Vatajantie 413
38220 SASTAMALA
Linja-autonkuljettaja
Hannu Mäkelä
Kutunpolku 11
38200 SASTAMALA
18
16.4.1953
(03) 515 5331
050-565 1546
(03) 514 1749
24.07.1924
(02) 853 988
PIRKANMAA
Toimitusjohtaja
KARI KOIVUNEN
Saarenkärjenk.15 D 19
33300 TAMPERE
17.07.1952
(03) 343 1744
0400 902 601
Tekn. suunnittelija
OLAVI JOKIRANTA
Ruovedenkatu 14 A 18
33720 TAMPERE
23.10.1915
(03) 317 1521
Kunn.jäs.-03
Toimitusjohtaja
KALERVO KARIMO
Pähkinämäenkatu 1 B 1
33840 TAMPERE
01.10.1949
0400 737 450
Ostaja
SALME MAJAMAA
Teiskontie 25 B 22
33500 TAMPERE
08.10.1930
(03) 255 0756
OSASTO TÖRNI
RAUMA
Diplomi-insinööri
ANTTI STARCK
Hirvitie 24 B
26200 RAUMA
3.10.1975
(02) 822 8882
044-532 2175
Teologian tohtori
VOITTO VUOLA
Eerikinkatu 27 A 12
20100 TURKU
Yrittäjä
PERTTI PELTONEN
Naappukuja 2 C
26660 RAUMA
12.03.1943
(02) 825 0366
0400 72 2846
Erikoissairaanhoitaja
03.06.1951
HENRY LINDHOLM-VENTOLA
Ainontie 64
(02) 853 788
23800 LAITILA
Operaattori
RAVO SARMET
Kolhantie 132
26510 RAUMA
04.05.1970
(02) 822 5575
UUSIKAUPUNKI
Rehtori
MARKKU LAINE
Nestvedinkatu 17
26100 RAUMA
30.12.1947
044 545 0725
Opettaja
25.11.1914
ERKKI LUNTAMO
02 842 3827
Harmaalokkikuja 3
Kunn.jäs.-92
23500 UUSIKAUPUNKI
TURKU
Kauppatiet maisteri
JYRI SUONPÄÄ
Aurator Varainhoito Oy
Aurakatu 8 3.krs
20100 TURKU
18.07.1966
(02) 6516 6636
040 730 7855
Dipl.ekonomi
HEIKKI LAMPINEN
Saga-Seniorikeskus
Vähäheikkiläntie 1 B 156
20700 TURKU
06.08.1922
(02) 4445 5156
040 5804 794
Veteraani
SOINI SAINIO
Vahdontie 484
214210 VAHTO
29.11.1923
(02) 25706149
Varastopäällikkö
ERIK SOINILA
Poikkitie 7
21220 RAISIO
3.6.1923
(02) 43801124
Toiminnanjohtaja
OSMO SUOMINEN
V-S:n Sotaveteraanipiiri
Brahenkatu 11 G 119
20100 TURKU
25.08.1960
(02) 2334 165
0400 908 314
Kunn.jäs. -96
Maanviljelijä
VAITO SIIVONEN
Heiläntanhua 4
23600 KALANTI
31.08.1922
(02) 251 4948
21.12.1922
(02) 874 589
Kunn.jäs.-04
Merkonomi
27.11.1939
HEIMO HAKALA
(02) 842 3953
Varbergintie 3
Kunn.jäs.-09
23500 UUSIKAUPUNKI
Liikkeenharjoittaja
KEIJO JÄRVINEN
Kyröntie 18
21800 KYRÖ
26.09.1922
(02) 486 2234
0500 843 068
Kunn.jäs.-03
19
YHDYSHENKILÖT
TURKU
HELSINKI
Sihteeri
VEIKKO MATTILA
Rivikuja 1 A 8
12100 OITTI
(019) 783 218
040 572 5056
Puheenjohtaja
LEENA VIRRI-HANHIJ (03) 515 5331
Vatajantie 413
050-366 6953
38220 SASTAMALA
(03) 514 1749
050-565 154
Sihteeri
MARTTI ARO
044 342 8747
Koskelokuja 21
23500 UUSIKAUPUNKI
PIRKANMAA
(03) 343 1744
0400 902 601
RAUMA
Puheenjohtaja
PERTTI PELTONEN
Naappukuja 2 C
26660 RAUMA
20
Puheenjohtaja
LAURI LÄHTEENMÄKI (09) 728 5465
Piikintie 7 B
00680 HELSINKI
Sihteeri
VEIKKO MATTILA
Rivikuja 1 A 8
12100 OITTI
(019) 783 218
040 572 5056
UUSIKAUPUNKI
LAITILA
Puheenjohtaja
KARI KOIVUNEN
Saarenkärjenk.15 D 19
33300 TAMPERE
(02) 233 4165
0400 908 314
OS. TÖRNI
IMPOLAN POPPOO
Sihteeri
HANNU MÄKELÄ
Kutunpolku 11
38200 SASTAMALA
Puheenjohtaja
OSMO SUOMINEN
V-S Sotaveteraanipiiri
Brahenkatu 11 G 119
20100 TURKU
(02) 825 0366
0400 72 2846
Puheenjohtaja
ERKKI LUNTAMO
(02) 842 3827
Harmaalokkikuja 3
23500 UUSIKAUPUNKI
Sihteeri
HEIMO HAKALA
(02) 842 3953
Varbergintie 3
23500 UUSIKAUPUNKI
Impolan Poppoo 70 vuotta
Juhannusaattona 24.6. tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta siitä,
kun yli kaksisataa miestä lähti marssimaan Impolan talosta kohti
Tyrvään rautatieasemaa. Asemalle marssivien miesten mieliin
piirtyi kuva syreenien kukkimisesta ja tuoksumisesta. Toisissa
olosuhteissa olisi valmistauduttu kesän suuren juhlapäivän viettoon.
Juna lähti täyteen lastattuna juhannuspäivänä. Tämä joukko
oli Jalkaväkirykmentti 60:n yksikkö 6./JR 60, jonka perustamispaikka oli Tyrvään Impolan talo ja miesten kotikunta pääasiassa
Tyrvää. Miehillä päämäärä ei ollut tiedossa, mutta ajatus kaikilla
oli tarvittaessa puolustaa maamme itsenäisyyttä sitä uhkaavassa
tilanteessa.
Miesten mielialoja lähdön hetkellä kuvaa sodan alkuvaiheessa kaatuneen Otto Tuomisen, pienen pojan ja syntymättömän
lapsen isän, sisko Sylvi Hakala runokokoelmassaan ”Elämän
soittorasia”:
”Kiitos veteraaneille
Kun junaan noussut oli
viimeinenkin mies
juna lähti raskaasti jyskyttäin
Tää liekö elämämme viime reissu?
Juna jatkoi –
jatkoi eteenpäin jyskytystään
toiset julkisesti toiset salaa
kuka meistä joskus täältä palaa,
mitä lähemmäksi käytiin rintamaa
mies tunsi sydän tuskaa polttavaa.”
Näistä Impolasta lähteneistä miehistä jäikin palaamatta 32 ja
haavoittui 98 vuoden -41 loppuun mennessä. Impolan rivien
täydennysmiehistä kaatui lisäksi 17 ja haavoittui 33. Erityisesti
syys- ja lokakuu koitui monen miehen kohtaloksi.
Liikekannal­lepano ei tuolloin kesäkuussa 1941 Tyrvään seudulle tullut yllätyksenä. Sota levisi Euroopassa. Suh­teissa Neu21
vostoliittoon
oli jatkuvasti
häiriöitä, mutta virallisesti
niistä vaiettiin.
Juna lähti täyteen lastattuna
klo 17.16 kohti
tuntematonta.
25.6. päämi­
nis­teri J. W.
Rangell ilmoitti
Kuva alkuvaiheessa kaatuneen Tuomisen
Suomen oleOton perheestä ennen lähtöä.
van sodassa
Neuvostoliiton
pommittaessa Suomen aluetta. Sen jälkeen jokainen tiesi mitä
varten oltiin menossa kohti rajaa.
Sunnuntaina 18.6.2011 kokoontui Impolan poppoon perinteitä
vaalivat jäsenet 70-vuotislounaalle pohtimaan Poppoon tulevaisuutta Vammalassa. Päivä oli sama kuin se päivä 70 vuotta
sitten, jolloin viimeistään piti ilmoittautua Impolassa ylimääräisiin
harjoituksiin. Edellisenä päivänä monelle tyrvääläiselle oli tullut
käsky ilmoittautua.
Varsinaisia Impolan Poppoolaisia ei ole elossa enää kuin silloinen luutnantti Antero Kallio Helsingissä. Mukana oli leskistä Helvi
Virri ja Kaarina Pohja. Tervehdyksen tilaisuuteen toi JR 56/60
Killan pj sosiaalineuvos Pentti Isotupa, joka myös antoi Impolan
Poppoon viimevuosien vastuunkantajille Timo Kökölle ja Matti
Sannalle vastavalmistuneen DVD -elokuvan rykmentin vaiheista.
Kovia kokeneet Impolan poppoon aseveljien ensimmäinen
kokoontuminen sodan jälkeen Impolan taloon oli vuonna 1974.
Pääosa miehistä oli tuolloin 50 - 60 vuotiaita Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajia. Impolan Poppoo on monelle ikäiselleni
tuttu käsite. Oma isäni Tuure Virri ja äitini veli Kauko Punto olivat
lähtijöiden joukossa. Tuure oli 26 vuotta ja enoni Kauko 23 vuotta,
22
Impolan poppoon v. 1974 kokoontumisesta on yllä oleva kuva.
Kuvan henkilöistä vain osa tunnistettiin sunnuntain 18.6.2011
tilaisuudessa. Kuvassa vasemmalla Taisto Pohja, neljäs Eino
Välimaa vieressään Valto Saunanoja, jonka edessä Yrjö Koivisto
ja takana Aarne Silveri ja Viljo Lakkinen. Edessä lotat Kyllikki
Seppä ja Impolan emäntä Annikki Sipilä. Keskellä takana oven
pielessä Tuure Virri ja hänen alapuolellaan Eemeli Santa. Annikin
oikealla ovat puolella Eero Hanhijärvi ja Martti Piironen. Oikealta
neljäs Tauno Yli-Houhala ja viides oli Olavi Jarkko.
molemmilla koko elämä vasta edessä. Vain toinen heistä palasi,
Kauko kaatui Itsenäisyyspäivänä. Nuoria miehiä, kuten useimmat
lähtijöistä olivat.
Elämänvaiheet lähtijöillä olivat hyvin erilaisia. Osalla oli jo perhe, osa vasta avioituneita, kuten Valto Saunanoja kolme viikkoa
aiemmin ja Eino Välimaa kaksi päivää ennen lähtöä. Joillakin oli
mielitietty katsottuna, joku perheensä ainoa lapsi. Mukaan oli
lähdettävä, siinä ei asetettu ehtoja, ei kyseenalaistettu.
23
Impolan poppoo saatiinkin hyvin kokoon, velvollisuus kutsui
tyrvääläisiä miehiä. Kyyneleet olivat asemalla saattajilla herkässä. Monelle äidille, isälle, sisarelle, veljelle, lapselle hyvästijättö
olikin viimeinen.
Emil Sannan poika Matti Santa ja rovasti Timo Kökkö ovat
kymmeniä vuosia uurastaneet pitämällä yllä Impolan Poppoon
henkeä ja olemalla yhdyssiteenä JR 56/ 60 Kiltaan. Olemme
useita kertoja saaneet kokoontua yhteen ja olemme kiitollisia
tästä panoksesta.
Impolan poppoon tietoa ja tietoa esi-isiemme panoksesta
isänmaamme puolustamisessa on siirtynyt myös kirjoihin ja nyt
jo nettisivuillekin Killan toimesta, jonka puheenjohtajana Antero
Kallio oli pitkään. Meidän nuorempien tehtävä on tästedes vaalia
kahdensadan tyrvääläisen muistoa ja heidän panostaan itsenäisyytemme puolesta.
Elia Tuominen, joka menetti isänsä jatkosodan alkuvaiheessa,
valittiin kokoontumisessa kokoonkutsujaksi ja tulevaan työryhmän
valittiin Seija Santamäki, Hannu Mäkelä ja allekirjoittanut. Työryhmä aloittaa omien voimavarojensa puitteissa työnsä kokoontumalla alkuun yhteen Matti Sannan ja Timo Kökön kanssa, jotta
tieto siirtyisi mahdollisimman jouhevasti seuraaville sukupolville.
Seuraava isompi kokoontuminen Impolan Poppoolaisille on
ensi vuonna viikkoa ennen Juhannusta, jotta muistaisimme tuon
Juhannuksen 1941, jolloin monen isämme, isoisämme, setämme
jne. elämä ratkaisevasti muuttui.
Leena Virri-Hanhiärvi
Lähteinä ovat kirjat:
Matti Santa, Impolan Poppoo, 1997 ja
Vammalan Kaatuneittn Omaiset ry, Vaiettu ikävä 2010
24
Kunniajäsen, pankinjohtaja Olli Varho
12.9.1910 - 13.2.2011
Killan kunniajäsen Olli Varho menehtyi
yli 100-vuotiaana Raumalla 13. helmikuuta 2011.
Hän antoi oman panoksensa isänmaalle talvi- ja jatkosodissa. Jatkosodan aikana hän toimi JR 56:ssa pst-komppanian
päällikkönä.
– Vanhempi veljeni kaatui talvisodassa,
mutta itse selvisin kahdella haavoittumisella. Toisen kerran osui vain muutama
päivä ennen jatkosodan loppumista, Varho kertoi syksyllä 2010
julkaistussa haastattelussa.
Mannerheimin arkun kantajana
- Se oli tilaisuus, jota ei unohda koskaan. En ole ikinä tuntenut
mitään vastaavaa, Varho kertoi v. 2010. Hän oli yksi Mannerheimin arkunkantajista Hietaniemen hautausmaalla 4.2.1951. Hänet
kutsuttiin kantajaksi Rauman Reserviupseerikerhon puheenjohtajan ominaisuudessa.
Olli Varho ei tavannut Marskia rintamalla kertaakaan. Lähelle
hän toki suomalaisten suurinta sankaria pääsi.
– Otin Marskista kuvankin ennen Petroskoin valtausta, mutta
välimatkaa oli sen aikaiselle kameralle liikaa, sodan jälkeen reservissä majurin arvoon ylennetty Varho harmitteli.
Olli Varho osallistui aktiivisesti myös mm. Nortamo Seoran
toimintaan. Satavuotispäivänään Varho oli arvoltaan ”vanheve
redar”. Hän oli ensimmäinen, joka on seuran 80-vuotisen historian
aikana saavuttanut kyseisen vuosirajapyykin.
Lähteenä
Asko Tanhuanpään juttu ja valokuva Uusi Rauma 8.9.2010
25
Antero Kallio:
Iskuosaston hyökkäys
Kagrakankaalla 16.8.1944
Sotaveteraanilehden edellisessä numerossa oli mielenkiintoinen sivu 24
”Uutta tietoa jatkosodan viimeisestä
taistelusta Rukajärvellä”, joka päättyi…
”tämä 16.8.44 taistelu jäi koko jatkosodan viimeiseksi taisteluksi.”
Päämaja tiedotti 16.8.44
”Laatokan koillispuolella taistelupartiomme valtasi Loimolanjärven seudulla erään tukikohdan ja torjui vihollisen
vastaiskut” jatkaen 17.8.44 ”Laatokan koillispuolella
vihollinen on tehnyt useita kiivaan tykistö- ja kranaatinheitintulen tukemia hyökkäyksiä joukkojemme Loimolanjärven koillispuolella valtaamaa tukikohtaa vastaan.
Taistelumaastossa on laskettu 160 kaatunutta vihollista.”
TAUSTAA
Tämä taistelu tapahtui JR 56 puolustuslohkolla Kagrakankaalla
(kuva 1 ”Suomalaisten ja venäläisten asemat 13. 8. 44). Rykmenttimme oli 7. Divisioonalle alistettuna heinäkuun 10. päivästä
alkaen käynyt kiivaita taisteluja Loimolan puolustamiseksi. JR 56
komentaja eversti Matti Aarnio — Motti-Matti — oli haavoittunut
18.7. Venäläiset jatkoivat turhaan yrityksiään rintamalinjan vakiintuessa kuun loppuun mennessä karttaan merkitylle linjalle.
Vain Läntisen Kagrakankaan tukikohta (kuva 2) jäi vihollisen
haltuun. Kyseessä oli pitkulainen vajaa puolen kilometrin leveä
suosaareke. Venäläiset olivat aloittaneet sinne välittömästi niin
taisteluhautojen kuin korsujen rakentamisen. Se muodosti myös
hyvän lähtökohdan uudelle hyökkäykselle Loimolaan. Näin ollen
tukikohta oli pyrittävä valtaamaan takaisin.
26
Kuva 1 ”Suomalaisten ja venäläisten asemat 13. 8. 44
HYÖKKÄYKSEN SUUNNITTELU JA VALMISTELUT
Eversti Aarnio palasi rykmenttiin 8.8. Tulomatkalla hän oli
käynyt varmistamassa niin 7. Divisioonan kuin II Armeijakunnan
hyväksymisen valtaukselle. Useat partiot olivat jo yrittäneet
27
Kuva 2. Kagrakankaan tuhoamistaistelu 16.8.1944.
siepata vangin, jolta saataisiin tietoja tukikohdan miehityksestä,
taisteluhaudoista jne. Vihdoin se onnistui 10.8 – tietoja saatiin
varsin runsaasti. Motti-Matti määräsi luutnantti Kaino Tuokon
kokoamaan vapaaehtoisista 70 miehen suuruisen iskuosaston
ja aloittamaan välittömästi sen koulutuksen. Osastoon kuului 2
taisteluryhmää á 1 ups. + 2 aliups. + 25 miestä, pioneeriryhmä,
2 liekinheitintä miehistöineen ja krh:n tulenjohtaja. Koulutuspaikkana oli hyökkäyskohteen mukainen maasto rintaman takana.
Kaksi päivää ammuttiin kovilla, heitettiin kasapanoksia ja käsikranaatteja ja kuviteltu tukikohta vallattiin lopuksi kahteen kertaan.
Tykistön tukiryhmän muodosti Raskas PSTO 28, Kevyt KTR
2 PSTO, JR 56:n Raskas heitinosasto ja I Pataljoonan kevyt
heitinjoukkue komentajana majuri Eero Olavi Kronholm. Ammuksia oli varattu riittävästi. Maalit tiedusteltiin ja sisään ammuttiin
ennakolta
Reservin muodostivat vänrikki Salmisen (myöhemmin Sormaa28
lan) ja vänrikki Longan joukkueet.
Eversti Aarnio hyväksyi 14.8. illalla hyökkäyskohdetta vastapäätä sijaitsevassa etulinjan korsussa hyökkäyssuunnitelman ja
antoi sitä vastaavan käskyn. Olin rykmenttiupseerina koordinoinut
suunnittelua ja valmisteluja.
Käskyn mukaan tulivalmistelu alkaa 16.8. klo 2.46 (kesäaikaa ei
silloin tunnettu) ja kestää 9 minuuttia. Kello 2.55 miehet nousevat
kuopistaan ja syöksyvät tukikohtaan liekinheittimien valaistessa
taistelumaastoa, vyöryttävät taisteluhaudat ja tuhoavat korsut ja
viholliset.
TAISTELU
Iskuosasto siirtyi etulinjan taisteluhautaan 15.8 klo 21 erittäin
varovasti vihollisen huomaamatta. Miehillä oli mukanaan runsaasti ammuksia, käsikranaatteja ja kasapanoksia. Huoltoryhmä oli
valmiina lisätarvikkeineen ja paareineen haavoittuneita varten.
Mahtava tulivalmistelu ja sitä seurannut syöksy onnistuivat
suunnitelman mukaan. Valoraketit nousivat aamun sarastaessa
taivaalle merkkinä siitä, että taisteluhautoihin oli päästy ja vyörytys alkanut. ”Motti oli juostu läpi” niin kuin Tuokko asian ilmaisi.
Vihollinen oli välittömästi iskun jälkeen lamaantunut ja hajallaan. Se jatkoi kuitenkin keskitetyn johdon puuttuessa pieninä
ryhminä taistelua. Se yritti myös tuoda vereksiä joukkoja aavan
Kagrasuon yli avuksi, mutta tykistön sulkutuli esti tehokkaasti sen
aikeet. Vänrikki Salmisen joukkue saapui paikalle ja yhteisvoimin
saatiin noin puolet tukikohdasta puhdistettua
Kaino Tuokko ja molempien iskuryhmien johtajat olivat haavoittuneet klo 10.30 mennessä. Mauri Salminen joutui näin ollen
kovan paikan eteen. Onneksi hänen hermonsa pitivät. Hän ryhtyi
järjestelmällisesti valtaamaan aluetta pesäke pesäkkeeltä. Kun
Vänrikki Lonkan joukkue saapui iltapäivällä, oli suurin osa tukikohdasta jo meikäläisten käsissä.
Vihollinen ei antanut vieläkään periksi, vaan jatkoi taistelua
iltaan noin klo 18 asti, jolloin vääpeli ja yksi sotamies antautuivat. Loput miehistä yrittivät pelastua Kagrasuon yli. Tykistömme
sulkutuli tuli useimpien kohtaloksi. I/JR 56 miehitti Kagrakan29
kaan itäreunan välittömästi valppaana ottamaan vastaan uuden
hyökkäyksen. Sitä ei kuitenkaan tullut — parin viikon kuluttua
tuli RAUHA.
Suomalaisten tappiot olivat 4 kaatunutta, haavoittuneita 35
näiden joukossa kaikki 4 iskuosaston upseeria.
Kagrakankaan iskuosastohyökkäys oli viimeinen merkittävä
taistelutoimi Loimolan suunnalla. Eri aselajien hyvällä yhteistoiminnalla ja vapaaehtoisen taistelujoukon sitkeydellä lyötiin hyvin
kaivautunut ja asemiaan urhoollisesti puolustanut vihollinen. Se
osoitti laajemminkin, että Suomen armeija on edelleen voimakas
ja ryhdikäs
LOPPUNÄYTÖS
Aselevon oli määrä alkaa 4.9.1944 klo 7. Neuvostoliiton Armeija
jatkoi tykistöllään tulitusta niin Loimolan rintamalla kuin muuallakin itärintamalla. Tämä yksipuolinen mittelö ei onneksi aiheuttanut
JR 56:ssä tappioita. Seuraavien päivien aseleponeuvotteluissa
eversti Matti Aarnio sopi, että Kagrakankaan tukikohdassa kaatuneen majurin ruumis luovutetaan venäläisille ja muut kaatuneet
haudataan yhteishautaan. Välimaastoon suolle kaatuneiden
ruumiit venäläiset hautaavat itse. Näin tapahtui ennen joukkojemme vetäytymistä 21.9.1944. Kummulle pystytettiin ortodoksisen
mallin mukainen risti vänrikki Lonkan johdolla.
Tuskinpa tämäkään taistelu oli viimeinen. Luin Päämajan tiedonannot sodan loppupäiviltä — ainakin Ilomantsin suunnalla ja
Karjalan kannaksella oli niiden mukaan tavallista voimakkaampaa
taistelua muistuttavaa toimintaa.
ANTERO KALLIO
Lähteet:
Päämajan tiedonannot
Kaino Tuokko: JR 56 historia 1941- 1944 v.1989
Kaino Tuokko: Komppania Sodassa v.1997
Hannu Särkiö: Yleisesikuntaeversti Matti A. Aarnio v.2006
30
EHDOTUS KILLAN TOIMENPITEISTÄ
SOTAVETERAANIJÄSENTENSÄ tukemiseksi
1. Kilta pyrkii kaikin tavoin veteraanijäsenten toimintakyvyn
ylläpitämiseen käyttäen siihen myös varojaan vuosittain hyväksyttävän budjetin puitteissa. Nämä varat ovat kuitenkin varsin
rajallisia. Näin ollen on huolehdittava, että valtiovallan, kuntien,
järjestöjen ja yritysten myöntämät tuet saadaan veteraanijäsentemme käyttöön täysmääräisesti
2. Tukiverkosto muodostuu killan nuorista sukupolvista.
- Alueosastot muodostavat tukiryhmät niin, että jokainen
jäsen ottaa vastuulleen yhteydenpidon 1-4 veteraanijäseneen.
Hän pitää yhteyttä veteraaniin esim. 2-3 kertaa vuodessa keskustellen veteraanin huolista. Tavoitteena on saada veteraani
osallistumaan joko laitos tai avokuntoutukseen vuosittain ja
varmistautua siitä, että hän on saanut kaikki yhteiskunnan ja
järjestöjen myöntämät taloudelliset tuet. Sotainvalidien osalta on
syytä varmistaa, että he ovat tietoisia niin kuntoutus kuin muista
eduistaan ja niiden hakemismenettelyistä
3. Ajankohtaisena toimenpiteenä voisi ajatella killan joulu ja
uudenvuoden tervehdystä ”joulukori” muodossa, johon myös
paikalliset ”korinmyyjät” voisivat osallistua
4. Toimenpiteet, joilla kartoitetaan yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa vuosina 2009 – 2010 veteraanikuntoutusta
saaneitten tilanne
5. Toimenpiteet, joilla sotaveteraanit saadaan sotaveteraanijärjestön jäseniksi ja näin suoraan tukikelpoisiksi säädösten
tarkoittamalla tavalla
6. Vuonna 2013 toteutettava ”Ikihonkakysely” uusitaan ja
selvitetään vallitseva tilanne toistamiseen Kiltamme veteraaniemme keskuudessa
31
Lapin komppanian sotatiestä ilmestyi kirja 1997
Lapin kirkonkylän kansakoulussa kesäkuussa 1941 perustetun
jalkaväkirykmentti 56:n 3. komppanian sotatie oli saatu kansien
väliin vuonna 1997. Lappilaissoturien ja komppanian täydennysmiesten sotareissu eteni aina Äänisen rannoille asti. Kolmeen
ja puoleen vuoteen mahtuu paljon.
Osmo Uusi-Pietilä (edessä oikealla) oli nuorin Lapin komppanian mies. Vuonna 1918 syntynyt silloinen alikersantti toimi mm.
ryhmänjohtajana. Uusipietilä haavoittui 14.4.44. Komppaniakirjan kirjoittaja Kaino Tuokko on vasemmalla, keskellä JR 56 ja JR
60 Kilta ry:n puheenjohtaja, professori Antero Kallio. Taustalla
ovat Osmo Kari ja Paavo Laine.
Lapin seurakuntakodissa 20.11.1997 järjestetyssä juhlavassa
tilaisuudessa julkistettu sotahistoriateos ”Komppania sodassa
1941 — 1944” poikkeaa aiemmista, se on ihmisläheistä komppaniatason historiaa. Aiemmin julkaistut kirjat ovat pääosin di32
visioona- tai rykmenttitasoisia,
jonkin jalkaväkisotilaistakin
on kirjoitettu monia loistavia
kuvauksia.
”Tämä kirja kuvaa armeijamme rungon, jalkaväkikomppanian, taistelijan mielialoja
ja jokapäiväistä arkea. Syntyi
hieno kirja, hyvin kirjoitettu dokumentti”, kirjan julkaisijan JR
56 ja JR 60 Kilta ry:n puheenjohtaja, professori Antero
Kallio painotti tässä mainitussa julkaisutilaisuudessa.
Tämän Lapin komppanian
kirjan kirjoitti silloinen reservin
kapteeni, turkulainen metsäneuvos Kaino Tuokko, soKomppania sodassa -kirjaa danaikainen upseerikokelas,
on edelleen tilattavissa Killan vänrikki ja joukkueenjohtaja.
nettisivuilta hintaan 20 euroa. Syntyjään terijokelainen Tuokko tuli mukaan täydennysmiehenä Kollaalle runsaan kuukauden kuluttua Lapin komppanian
perustamisesta ja palveli tässä komppaniassa aina lokakuuhun
1944.
Aiemmin Tuokko oli kirjoittanut 1. Divisioonan ja JR 56:n ja JR
60:n historiankirjat. Lapin komppania oli reserviläiskomppania,
jonka miehet olivat lappilaisia lukuun ottamatta viittä miestä, joista
kolme oli raumalaisia upseereita, yksi sotamies Hinnerjoelta sekä
yksi Eurassa kirjoilla ollut alikersantti. Kirjan ilmestyessä oli enää
vain kymmenkunta komppaniassa palvellutta lappilaissoturia
elossa. Perustamisvaiheessa komppaniaan kuului 206 miestä.
Kaiken kaikkiaan komppanian kirjoissa sotatoimiin osallistui sentään seitsemisensataa soturia eri puolilta Suomea.
”Pyrin saamaan tästä kirjasta ihmisläheisen, aiemmat kirjani
33
JR 56 ja JR 60 sekä 1. divisioonan historiat ovat enemmän ison
näkökulman historioita. Komppaniassa palvelleet sekä Lapin
Krh -joukkueen miehet kertoivat innokkaasti asioista ja avustivat
kirjan tekemisessä”, teoksen kirjoittaja iloitsi. Lapin komppaniassa palvelleista miehistä kaatui tai kuoli sodan aikana 73, näistä
yli kymmenen prosenttia eli 25 lappilaista antoivat raskaimman
uhrinsa, loput kaatuneet olivat 39 eri kunnasta. Lisäksi komppanian miehiä haavoittui yli 200. Ajatus Lapin komppania kirjasta oli
syntynyt jo aikaisemmin, sillä Lapissa perustetun Krh- joukkueen
toiminnasta vuonna 1989 kirjoitettua muistelmakirjaa myytiin
kaksi painosta. Tästä Komppania sodassa – kirjasta otettiin 1200
kappaleen painosmäärä.
Lähteet:
Alasatakunta paikallislehti 25.11.1997,
toimittajana Suoma Tirkkonen,
kuva Suoma Tirkkonen.
Lappilaiskohtaloita
Kaksosveljekset Esko ja Ilmo Kari haavoittuivat vartiopaikalla samasta
kranaatista heinäkuussa 1944. Läskelän kenttäsairaalassa he lepäsivät
vie­reisillä vuoteilla, kunnes Ilmo Kari (oik.) neljä päivää myö­hemmin
menehtyi vammoihinsa. Veljesten
vanhemmat olivat
Kauklaisten koulun
opettajapariskunta
v. 1919-1927 Lovisa
ja Onni Kari. Kuva
kirjasta ”Veljeä ei
jätetä” Sotainvalidien Veljesliitto 19401990.
34
Lappilainen Kalle Krappe kirjoitti
rintamakokemuksistaan
JR 56:n I pataljoonan
kranaatinheitinjoukkueen
ykkösheittimen johtajana jatkosodassa toiminut Kaarlo Fredrik (Kalle)
Krappe (1904 - 1983) kirjoitti rintamakokemuksistaan marraskuulle 1941
saakka, jolloin terveydellisistä syistä joutui jättämään rintamapalveluksen.
Lappi TL:stä olleen Krappen tyttärenpoika Vesa
Toivonen Ko­kemäeltä on
kirjoittanut isoisänsä tekstin puhtaaksi ja kuvittanut
tekstiä Krappen itse ottamilla valokuvilla.
Vesa Toivonen on luovuttanut Krappen värikkäät muistelmat
kaikkien JR 56:n vaiheista kiinnostuneiden nähtäväksi internetissä.
Muistelmien 58-sivuisen pdf-tiedoston voi katsoa Killan nettisivuilta osoitteesta (www.jr56ja jr60.fi) kohdassa Ajankohtaista
olevasya linkistä (linkkiosoite kokonaisuudessaan http://www.
jr56jajr60.fi/data/File/Krappe.pdf ).
Näyte muistelmista heinäkuun 20 päivältä 1941:
20.07. Tuli taas kranua. 12 lappilaista on kaatunut ja 35 haavoittunut, kerrotaan. Tilanne vähän helpottanut. 12 tuumainen on hiljaa. Kerrotaan meille
tulleen myös rautatietykistöä, liekö vanja sitten saanut osuman tai joko tykki
on mennyt piloille. Vähemmästäkin räiskyttelystä.
Kello 20.00 alkoi vanja hyökätä. Tykistö ampui taajaan ja myös me heittimien
kanssa. Pohjamokin yhtyi leikkiin ja hyökkäys tyrehtyi. Tuntia myöhemmin uusiutui sama leikki, samalla tuloksella. Moni iivana siinä taisi muuttaa hiippakuntaa.
35
Toukokuussa 2012 sotakamreerin arvonimen saaneen,
majuri res. Herkko Vähämäen puhe JR 56 ja JR 60 Kilta ry:n
40-vuotisjuhlallisuuksien seppeleenlaskussa Kollaan ja
Loimolan taistelijoiden muistomerkillä Laitilassa 18.7.2011
Kunnioitetut veteraanit ja kiltalaiset, herra kenraali, hyvät naiset ja
herrat!
Eräs ystäväni tapaa sanoa, että ”historiaa pitää kunnioittaa, mutta
siinä ei tarvitse elää”.
Tavallaan hän on oikeassa, tavallaan väärässä. Riippuu näkökulmasta.
Itse kuulun kesällä 1943 syntyneenä sukupolveen, jolla on hataria
muistoja sodan päättymisen hetkiltä. En ole enää pystynyt selvittämään,
mihin liittyi tapaus, että meille Punkalaitumen Länsipään koululle majoitettiin illalla miehiä, jotka aamulla olivat lähteneet jonnekin. Saattoi
liittyä isän rykmentin purkamiseen Urjalassa. Isäni toimi rykmentin
viestiupseerina, ja hoiti sodan päätyttyä tuon purkamisen. Itselleni
mielenkiintoinen perhehistoriallinen kaari syntyy siitä, että toimin viimeisessä reservin tehtävässäni perustamiskeskuksen päällikkönä.
Kunnioitan luontaisesti tätä historiaa ja minulla on ollut tarve elää siinä.
Mutta on myös totta, että yhä useammalle suomalaiselle Talvi- ja
Jatkosota merkitsevät jo melko kaukaista historiaa. VT Markku Jokisipilän Turun Sanomissa keväällä julkaiseman artikkelin mukaan
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen syntyneitä suomalaisia on jo 1,1
miljoonaa. Ja 2010-luvun lapsille sota on yhtä kaukainen asia kuin
Suuret nälkävuodet omalle ikäluokalleni.
Suomessa vielä elossa olevat sotaveteraanit ovat harveneva joukko;
heitä on enää noin 60 000. Nuorimmatkin sota-ajasta jotain omakohtaista muistavat ovat ikäpolveani, eli noin 70-vuotiaita. Viestikapula on
jo siirtynyt, ja muutamassa vuodessa siirtyy kokonaan nuoremmille
sukupolville.
Tämän päivän juhlaan kokoontuneet JR 56 – JR 60:n ja Osasto Törnin
veteraanit nuorempine tukirenkaineen kantavat arvokasta perinnettä
hetkellä, jolloin monien tutkijoiden mielestä kansallinen identiteetti ei
enää tule perustumaan terveelle ylpeydelle sotavuosien kokemuksista
ja Suomen itsenäisyyden säilymisestä.
Mainituista Suomen kohtalonvuosista on silti vielä paljon tutkittavaa
ja julkaistavaa tietoa. Vastikään paikallislehdissä kerrottiin Pyhärannan
36
Herkko Vähämäki puhuu Kollaan ja Loimolan taistelijoiden muistomerkillä
Laitilassa 18.7.2011.
veteraanimatrikkelin teosta ja pian tapahtuvasta julkaisusta. Joidenkin
kuntien vastaavat matrikkelit ovat vielä tekemättä. Uskoakseni painopiste sotavuosien tutkimuksessa tuleekin olemaan paikallistasolla
ja kotirintamalla. Eri joukko-osastojen sotatiet on jo kattavasti dokumentoituja, uutta ja oleellista tietoa on taas vaikea saada. Sanon taas,
sillä Venäjän johto on tutkijoiden mukaan jälleen tiukentanut arkistokäytäntöjä, tai luovuttanut avaimia vain heidän luottamilleen tutkijoille.
Nyt juhlivien rykmenttien sotateiden historiasta löysin ainakin itselleni
uuden ja mielenkiintoisen tiedon Petroskoin valtauksen ajoilta. Silloin
otettuja valokuvia on kehitetty ja valmistettu melko paljon Uudessakaupungissa toimineessa A. Olssonin valokuvausliikkeessä. Toivokaamme, että näitä kuvia löytyy lisää ja niitä liitetään vielä julkaistaviin
veteraani-teoksiin. Juuri eilen katsoessani JR 56:n nettiaineistoa,
havaitsin siellä samoja valokuvia. Kuvat on valmistanut mainittu A.
Olsson, Uusikaupunki eli kuuluisa Augusta Olsson. Kuvaaja on ollut
ainakin lähellä JR 56:tta, ja ollut aikaisin Petroskoissa. Uskoisin valo-
37
kuvauspaperista olleen rintamalla pulaa, jolloin kuvia kehitettiin lisää
kotirintamalla. Samoin on luultavaa, että rintamalla otetuista kuvista
yhdet kopiot ovat menneet Päämajan valvontaosastolle (Valv-os/PM),
joka hoiti sotasensuurin. Valokuvia voi siis löytyä lisää.
Petroskoin ”suomalaisaikaan” liittyy myös eräitä episodeja, joissa
Karjalan paikallisväestöä käytettiin NKP:n käskystä röyhkeästi hyväksi. NKP:n vakoilua ja tihutöitä Petroskoin suunnalla johdettiin Vienan
Kemistä eli Belomorskista, johtajana tarmokkaana tunnettu puoluejyrä Juri Andropov, joka myöhemmin johti KGB:tä ja sen jälkeen koko
Neuvostoliittoa. Näistä tapahtumista olisi vielä paljonkin tutkittavaa.
Suoritin RUK:n talvikurssin numero 117 Haminassa 1964 - 65.
Oppilaskunnan kuraattorina toimi silloinen kapteeni, nykyinen everstiluutnantti evp Matti Savonjousi, vanhaa sotilassukua. Muistan hänet
hyvänä puhujana, tiukkana ja taitavana organisaattorina. Savonjousi
kirjoittaa Kadettikunnan tuoreeseen Kylkirauta-julkaisuun ohjeita vastavalmistuneille upseereille. Muutama poiminta on paikallaan tässäkin
tilaisuudessa, sillä hänen sanoillaan on kaipaamaamme painavuutta.
Savonjousi kirjoittaa otsikolla ”Suomalainen testamentti 2000-luvulle”:
Tunne juuresi – perheesi, kansasi, Euroopan ja maailman
historiaa.
Usko Jumalaan, syvimpiin, ikuisiin arvoihin – sitoudu.
Arvioi aikaasi avarasti – omaasi, perheesi, ympäristösi, kansasi,
pallomme.
Rakenna tulevaisuutta – rakkaudella, lämmöllä.
Savonjousi jatkaa viidellä esimieskysymyksellä, jotka sopivat myös
kaikille:
Olenko kannustava esimerkki?
Kehitänkö alaisiani, itseäni, joukkoani?
Luonko me-henkeä yli aineellisten ja henkisten rajojen?
Rakennanko tulevaisuutta lämmöllä?
Toiminko edestä isänmaan ja ihmiskunnan?
Hyvät kuulijat!
Laskemme nyt kunnioittaen seppeleen Kollaan – Loimolan taistelijoiden muistomerkille.
Kauan eläköön Suomi, vapaa isänmaa!
38
JALKAVÄKIRYKMENTTI 56:N
HISTORIATEOKSESTA
UUSINTAPAINOS
Sodanaikaisen rykmenttimme historiateos on ollut yli toistakymmentä
vuotta loppuunmyyty. Nyt Kilta on
ottanut tästä uuden lisäpainoksen. Se
valmistui valmistui heinäkuussa 2011.
Kirjaa voi tilata nettisivustomme
www.jr56jajr60.fi kautta.
Lähes 600-sivuinen kirja maksaa 30 euroa + postikulut.
V. 2011 vuosikokous pidettiin Laitilassa 18.7.2011
Kunniakäynti Kollaan ja Loimolan taistelijoiden muistomerkillä. Seppeleenlaskussa kenraalimajuri Hannu Särkiö, killan kunniapuheenjohtaja, professori Antero
Kallio, killan sihteeri Martti Aro ja puheenjohtaja Pentti Isotupa
Juhlayleisöä Laitilassa 18.7.2011. Sivun kuvat Ville Juuti.