docLataa - Pohjanmaan Pelastusalan Liitto Ry
download 
Report Transcription
Lataa - Pohjanmaan Pelastusalan Liitto Ry
Valakia • Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n jäsenlehti • 2/2011 • Uusi pelastuslaki taloyhtiön näkökulmasta Reijo Alanko-Luopa on Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä Liiton uusi puheenjohtaja on Terveisiä syyskokouksesta Janne Sankelo Hyvässä ja turvallisessa hoidossa1 • Jäsenhankintakampanja alkaa Valakia Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry (PoPeLi) huolehtii hallitus- ja toimikuntatoiminnallaan vanhan Vaasan läänin alueella pelastustoiminnan edistämisestä. Liitto edistää jäsenistönsä, kansalaisten yhteisöjen ja laitosten valmiutta turvata ihmiset, omaisuus ja ympäristö onnettomuuksien aiheuttamilta vaaroilta normaali- ja poikkeusoloissa. Työtä tehdään yhdessä SPEK Pohjanmaan kanssa. Sisällys: SPEK Pohjanmaa on johtava pelastusalan kouluttaja entisen Vaasan läänin alueella. Sen kokeneet kouluttajat vastaavat vapaaehtoisten palokuntien kurssijärjestelmän mukaisesta koulutuksesta. Se on myös omatoimisen varautumisen asiantuntija. Onnitellen 2/2011 Puheenjohtajalta 3 Toiminnanjohtajan kynästä 4 Ajankohtaista 6 Palokunnissa tapahtuu Palopuuhapäivä Isojoen paloasemalla 7 Laihian palokuntanaiset 40 vuotta 8 Olavi Rantala 9 Reijo Alanko-Luopa palkittiin 10 Kurssin suorittaneet 12 Kivikirkko, Taavintupa ja Votka-turistit 16 Lisäksi liitto ja SPEK Pohjanmaa tukevat järjestötyötä alueellaan. Olemme osaltamme kasvattamassa tulevaisuuden pelastajia! Liiton syyskokouksen antia 18 Räddningslagen förnyades 22 Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry Hyvässä ja turvallisessa hoidossa 24 Sepänkyläntie 14–16 65100 Vaasa Puh. 06 325 1498 Faksi 06 312 8266 [email protected] www.popeli.fi PoPeLin jäsenhankintakampanja 26 Taloyhtiön näkökulma uuteen pelastuslakiin 20 Puheenjohtaja: Veli-Pekka Nurmi Toiminnanjohtaja: Reijo Malkamäki Valakia Julkaisija: Päätoimittaja: Ulkoasu ja taitto: Painopaikka: Kannen kuva: Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry Reijo Malkamäki Luminar Solar, Riihimäki Tammerprint, Tampere 2011 Reijo Malkamäki 2 Puheenjohtajalta On kiitosten aika Neljä innostavaa vuotta Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtajana ovat osaltani päättymässä. Haikealta tuntuu. Edeltäjäni Simo Kakkuri oli tehnyt hyvää työtä liiton johdossa, joten minun oli helppo tarttua ruoriin.Ympärillä vähän myrskysi yhden työnantajan malliin siirtymisen johdosta, mutta oman paattimme valittu kurssi oli meille selvä. Tehdyt ratkaisut ovat osoittautuneet oivaksi pohjaksi kehittää liiton toimintaa jäsenistön ja koko vanhan Vaasan läänin eduksi. Takaisin vanhaan ei ole tarvinnut palata. Tyytyväinen jäsenistö muodostaa tietenkin yhdistyksen perustan. Ilman jäseniä ei ole yhdistystä. Tärkeää on muistaa, että liitto on jäsenistöään varten eikä toisinpäin. Liiton pitää koko ajan tutkailla, miten se voi parhaalla mahdollisella tavalla palvella jäsenten tarpeita. Tässä olemme edenneet vaikuttamissuunnitelmamme myötä. Aktiiviset toimijat ovat välttämättömiä liitolle. Toiminta ei olisi mahdollista ilman vapaaehtoisten korvaamatonta panosta vaikkapa nuorisoleirien järjestelyissä. Kovasti kiitoksia teille työstänne. On ollut etuoikeus saada tutustua teihin. Yhteistyökykyinen hallitus on äärimmäisen tärkeä liitolle. Popelissa hallitus toimii ja on motivoitunut. Hyvänä osoituksena tästä on se, että käytännössä hallitus on aina koolla liki täysilukuisena, eikä varajäsenillä juuri ole ollut hommia. Olen pyrkinyt ohjaamaan hallituksen kokouksia keskustelun suuntaan. Se näyttää onnistuneen. Suuri kiitos kaikille hallituksen jäsenille. On ollut ilo johtaa kokouksia teidän rakentavan suhtautumisenne johdosta. Innovatiivinen henkilökunta muodostaa neljännen jalan, jonka varassa tuoli pysyy tukevasti pystyssä. Ilman osaavaa henkilökuntaa mistään ei tulisi mitään. Tässä suhteessa olemme olleet onnekkaita. Pidempään talossa olleet ovat jaksaneet uudistua ja panostaa tosissaan liiton työhön. Olemme myös onnistuneet rekrytoinneissa ja näin olemme saaneet tärkeitä uusia mausteita työhömme. Puheenjohtajalle toimiva suhde toiminnanjohtajaan on äärimmäisen tärkeä. Meillä yhteistyö on sujunut, ollen toisinaan jopa hauskaa. Olen hyvin kiitollinen kaikesta siitä avusta, tuesta ja arvostuksesta, jota olen teiltä saanut. Vaikka nyt siirrynkin taka-alalle vanhan isännän rooliin, minun ei ole tarkoitus jättää liittoa. Toivottavasti löydän sopivia tapoja osaltani auttaa Popelia eteenpäin. Uusi puheenjohtaja, kansanedustaja Janne Sankelo saa johdettavakseen hyvässä kunnossa olevan, tärkeää työtä tekevän yhdistyksen. Haluan toivottaa sekä uudelle puheenjohtajalle että liitolle ja sen koko jäsenistölle parasta menestystä. Näillä eväillä on hyvä aloittaa elinvoimaisen liiton 60. juhlavuosi. Toivotan teille kaikille liikettä vain eteenpäin, rohkeita ratkaisuja ja menestystä sekä tietysti hyvää terveyttä! Veli-Pekka Nurmi puheenjohtaja, dosentti Syyskokous valitsi PoPeLin uudeksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Janne Sankelon. Seuraavassa Valakian numerossa kuulemme Jannen ajatuksia. 3 Toiminnanjohtajan kynästä Toimintavuosi paketissa Vuosi 2011 alkaa olla paketissa ja on aika taas tehdä suunnitelmat kuntoon seuraavalle toimintavuodelle. Tähän tarkoitukseen hyväksyttiin liiton syyskokouksessa esitelty Vaikuttamissuunnitelma. Tulevaa aikaa ajatellen suurin muutos liittomme toiminnassa tapahtuu, kun puheenjohtajamme vuodenvaihteessa vaihtuu Veli-Pekka Nurmesta Janne Sankeloon. Janne Sankelon maine on tähän asti kertynyt muusta kuin pelastusalaan liittyvästä toiminnasta. Erityinen osaaminen ja verkoston laajeneminen liitolle koituu varmasti opetustoimen alalta ja tietenkin Sankelon kansanedustajan työstä, joka levittää vaikuttamisaluettamme valtakunnallisiin svääreihin. Popelin osaavan hallituksen tuella ja hyvällä perehdytyksellä saamme varmasti asiat sujumaan laadukkaasti ja tehokkaasti, niin kuin tähänkin saakka. Onneksemme väistyvä puheenjohtajamme on lupautunut olemaan mentorin roolissa taustalla, jos siihen on tarvetta. Ensimmäisen tapaamisemme jälkeen voin omasta puolestani todeta olevani erittäin tyytyväinen syyskokouksen tekemään valintaan ja toivotankin Jannen lämpimästi tervetulleeksi Popelin keulamieheksi. Veli-Pekka Nurmen neljän vuoden aikana antama kädenjälki liiton toiminnalle on merkittävä. Tänä aikana liittomme mm. siirtyi alueyksikkötoimintaan.VP:n rooli SPEKin valtuuston puheenjohtajana antoi lisäksi hyvin ajantasaista tietoa alueellemme, ja voidaan varmaan todeta sekin, että pelastusliittojen rooli tuona aikana korostui lausunnon antajana kun SPEKin toimintaa on kehitetty. Pelastusliittojen profiili on selkeästi SPEKryhmässä kasvanut ja antanut vapaaehtoispohjalta toiminnassa mukana oleville sisällöllistä aihetta tehdä tätä meille kaikille tärkeätä työtä. Popelin naistyön merkitys on toimintamme perusjalkoja. Naistyön rooli valistustyössä ja osallistujana erilaisissa varautumista vaativissa tilanteissa on tärkeä. Muonitukseen liittyvät asiat eivät tietenkään ole vähäpätöisiä nekään, kun naistyön sisältöä listataan. Naistyön tuki leirien ja erilaisten koulutustapahtumiemme järjestämisessä on kultaakin arvokkaampaa. Koska kiittäminen usein saattaa tahattomasti jäädä vähänlaiseksi, haluan tässä kohtaa tuoda kiitokseni naistoiminnan aktiivisesta otteesta tänäkin vuonna. Popelin nuorisotyö on saanut ansaitsemaansa huomiota kuluvan vuoden aikana Yli Hyvä juttu -nimeä kantavan projektin avulla. Kotitapaturmien ehkäisykampanja jakaa vuosittain Arjen turvateko -palkinnon merkittävästä arjen turvallisuutta edistävästä teosta tai työstä, jolla tuetaan koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyä. Tässä projektissa mukana olleita varmasti lämmitti tieto siitä, että Yli Hyvä Juttu -projekti palkittiin 13.9.2011 Valtakunnallisilla tapaturmapäivillä Arjen turvateko -palkinnolla. Toinen merkittävä huomioiminen tapahtui, kun ylipalomies Reijo Alanko-Luopa valittiin koko Suomen vuoden palokuntanuorisotyöntekijäksi. Erittäin vastuuntuntoisesti nuorisotyöhön suhtautuva Alanko-Luopa oli aktiivisena promoottorina myös Yli Hyvä Juttu -hankkeessa.Vastaavanlaiset huomioimiset ovat harvinaista herkkua, ja on todella hienoa, että nämä molemmat valinnat suuntautuivat omalle alueellemme. Palkintojen saaminen ei tietenkään ole itse tarkoitus, mutta 4 katsoisin asiaa kuitenkin niin, että kehun ja palkinnon antaminen ei ole koskaan pahasta.Voisi tähän tietysti sanoa mainoksenkin sanoin: ”on vaikia olla vaatimatoon ku on niin hyvä”. Popelin veteraanien järjestäytyminen on ollut tarkoituksena hoitaa kuntoon tämän vuoden aikana, mutta kaikkihan sen tietävät, että kun eläkeikä tulee täyteen, niin kalenterin täyttyminen erilaisilla kiireillä hämmästyttää monia. Niin on käynyt tässäkin, joten järjestäytyminen siirtynee ensi vuoden puolelle. Asiahan ei karkaa mihinkään, mutta veteraanityön sisältö pitää saada sellaiseksi, että siihen sitoutuminen on mielekästä. Sen vuoksi näen ainoaksi onnistumisen tieksi sen, että veteraanit pohtivat toimintansa tarkoituksen itsenäisesti. Alueellisen pelastusliiton kumppanuus sopii mielestäni nasevasti yrityskentän tarpeisiin. Uuden pelastuslain myötä lisääntyneet vastuut yrityksille saattavat realisoituessaan aiheuttaa nystyröiden hieromista monessa osoitteessa. Jäsenyrityksiemme kohdalla ainakin tiedotus ja koulutustarjonta auttavat selviämään hämmennyksen vaiheesta kunnialla. Pelastuslaitosten ja oman kouluttajapankkimme kautta voimme tarjota jäsenillemme varteenotettavan vaihtoehdon, kun lain velvoitteita asetellaan omiin varautumissuunnitelmiin. Jäsenlistamme onkin jo lähtenyt mukavasti nousuun, mutta vauhtia kasvuun pyrimme saamaan ensi vuoden aikana toteutettavalla jäsenhankintakampanjalla. Loppuvuodesta on sopiva hetki sitten arvioida, kuinka tässä onnistuimme. Joulun läheisyys ja kynttilöiden polttaminen tulevat jälleen väistämättä aiheuttamaan vaaratekijöitä niin kotitalouksissa kuin työpaikoillakin. Valistuksen kautta on tavoitteena saada näitäkin murhenäytelmiä vähenemään. Tilastoista on todettavissa, että 6 % rakennuspaloista aiheutuu kynttilän liekistä. Muistakaamme kaikki, että ”viimeinen sammuttaa kynttilän”. Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2012! Reijo Malkamäki toiminnanjohtaja Soppatykki ja kokousteltta vuokralle Popelin hankkima soppatykki on jäsenistön vuokrattavissa. Hinta on 40 € / vrk, lisäpäivät 10 € / vrk. Popelin koulutusteltat ovat myös vuokrattavissa. Teltan koko on 5 m x 8 m.Vuokra samoin kuin soppatykillä. Tiedustelut: Karita Stenroos, puh. 06 3251 498, [email protected] 5 Ajankohtaista Pohjoismaista palovaroitinpäivää vietetään 1.12. Toimintatilastojen palautus tammikuussa Pohjoismaista palovaroitinpäivää ryhdytään viettämään vuosittain joulukuun ensimmäisenä päivänä. Pelastustoimen asioista vastaavat Pohjoismaiden ministerit päättivät asiasta 22.11. Helsingissä. Päivä keskittyy palovaroittimen hankkimiseen, asentamiseen ja testaamiseen. Ministerit kävivät läpi eri yhteistyöhankkeiden tuloksia, kuten kriisiviestintää ja pohjoismaisen vapaaehtoistoiminnan neuvottelukunnan perustamista. Pelastustoimen pohjoismaiseen ministerikokoukseen osallistui Suomen edustajana sisäasiainministeri Päivi Räsänen. Seuraava ministerikokous järjestetään Islannissa, Reykjavikissa vuonna 2012. Vuosi 2011 lähestyy loppuaan ja on aika koota yhteen toimintavuosi. Ohjeet toimintatilastojen palauttamiseen on lähetetty joulukuussa. Toimintatilastot kerätään hyvien kokemusten pohjalta pelastusliitoittain. Ensisijainen palautus on HAKApalokuntarekisterin kautta. Palokuntakoulutuksen kehittämisestä seminaari Tammikuun 17. päivä järjestetään Vantaalla seminaari palokuntakoulutusjärjestelmän uudistamisesta. Tilaisuudessa koulutusjärjestelmän valmistelutyöryhmä esittelee yhden tai useamman ehdotuksen uudeksi järjestelmäksi, ja läsnäolijat pääsevät heti antamaan omia kommenttejaan ja kehittämisehdotuksiaan. Seminaarin jälkeen koulutusjärjestelmäluonnos lähtee vielä yleiselle lausuntokierrokselle. Niin seminaarissa esitettävät kannanotot kuin viralliset lausunnotkin otetaan huomioon uuden koulutusjärjestelmän viimeistelyssä. Nou Hätä -kampanja pyörähtää käyntiin tammikuussa Nou Hätä! -kampanja alkaa jälleen vuoden alussa uudella teemalla Syy ja Seuraus! Kampanja kietoutuu nuorten elämää koskettavien tarinoiden ympärille. Ne kertovat sankariteoista ja onnettomuuksista, jotka olisi voitu estää omalla toiminnalla. Uudet Nou Hätä! -verkkosivut aukesivat joulukuussa, ja Facebookissa tapahtuu joka päivä jotakin uutta. Kampanjaviestinnässä käytetään nuorille jo ennestään tuttuja välineitä, kuten Facebookia, Spotify-musiikkipalvelua ja blogeja. Kiinnostus turvallisuusasioihin yritetään herättää kilpailuilla ja keskustelua virittävillä toiminnoilla. Palokuntanuorten symposium Jyväskylässä helmikuussa 11.–12.2. järjestetään palokuntanuorille suunnattu valtakunnallinen tapahtuma Jyväskylässä. Paikkana toimii Kiponniemen toimintakeskus. Ilmoittautuminen tapahtuu HAKA:n kautta. Osallistujiksi haetaan 14–17-vuotiaita palokuntanuoria ja palokuntanuorten ohjaajia. Symposiumin tarkoituksena on antaa nuorille tilaisuus kehittää itse palokuntanuorisotyötä ja luoda sen tulevaisuuskuvaa. Symposiumissa valitaan myös Suomen edustajat toukokuussa Saksan Ambergissa järjestettävään kansainväliseen palokuntanuorten symposiumiin. 6 Palokunnissa tapahtuu Palopuuhapäivä Isojoen paloasemalla Kauniissa aurinkoisessa säässä syyskuisena sunnuntaina pidettiin Isojoen paloasemalla Lasten Palopuuhapäivä. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Isojoen palomiehet, Kipinäsiskot, Isojoen palokuntanuoret sekä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos. Teksti: Hannele Järvensivu Kuvat: Rauni Pitkäranta ja Henri Santahuhta Tapahtuman vetonaulana oli Kauhajoelta tilattu nostolava. Se muodostikin huikean maamerkin paloaseman pihamaalle täydessä korkeudessaan. Ohjelmanumeroksi oli suunniteltu nostolavalta käsin tehty ”palavan rakennuksen” katon avaus, joka sujuikin hienosti. Pihamaalla oli lapsille tarjolla monenlaista ohjelmaa. Paikalla olivat Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen valistusauto ja Pikkupalomiehen Sammutuskärry.Valistusautossa tarjottavana olleet karkit vaelsivat nopsasti parempiin suihin, ja sammutuskärryn liekkejä sammutettiin ahkerasti. Pihalla sai kokeilla myös oikeita vaahtosammuttimia sekä palikoiden kaatamista sankoruiskulla. Vaaratonta savua täynnä olevassa huoneessa sai todeta, kuinka näkyvyys on rajallista tulipalossa. Valistuksellisena viestinä meni perille käytännössä, että lähimpänä lattiaa savua on vähiten. Pienimmille vieraille oli pystytetty liukumäki ja aina yhtä suosittua on päästä paloauton kyytiin ajelulle. Rastien kiertämisen lomassa oli mahdollisuus pysähtyä naisten pitämään kahvioon ja syömään makkaraa. Näin mittavan tapahtuman järjestämiseen tarvitaan paljon miehiä, naisia ja nuoria. On hienoa, että palokunnan joukoista löytyy tällaista yhteishenkeä! 7 Palokunnissa tapahtuu Laihian palokuntanaiset ry 40 vuotta - ei nuukaaltu! Laihian palokuntanaiset ry perustettiin vuonna 1971, joten keväällä yhdistys täytti 40 vuotta.Yhdistys ja sen jäsenet ovat olleet aktiivisia vuodesta toiseen, joten päätimme hieman juhlia. Emme järjestäneet virallisia juhlallisuuksia, vaan teimme teatteriretken yhdessä palomiesyhdistyksen kanssa. Helteisenä kesäkuun lauantaina matkasimme Tampereen Musiikkiteatteri Palatsiin. Siellä nautimme maittavan illallisen, jonka jälkeen katsoimme esityksen Blues Brothers. Teksti: Mari Rintala Palokuntanaisten tuotteita SPEKin myynnissä Palokuntanaistyön toimintakalenteri päivitetty SPEKin myynnissä on tarjolla palokuntanaisten tuotteita.Valikoimista löytyy tällä hetkellä esimerkiksi pinssi ja servettejä, jotka on varustettu palokuntanaisten logolla. Tuotteita voi tilata SPEKin verkkokaupasta, osoitteesta verkkokauppa.spek.fi tai myynnistä, puh. 09 4761 1300. Palokuntanaistyön toimintakalenteri on päivitetty ja se löytyy SPEKin nettisivuilta www.spek. fi > Palokuntatoiminta > Palokuntanaiset sekä HAKA:sta. Käy katsomassa toimintakalenterista valtakunnalliset ajankohtaiset tapahtumat! Palokuntanaistyön johtajien valtakunnalliset opintopäivät helmikuussa Palokuntanaistyön johtajien opintopäivät järjestetään 4–5.2.2012 Padasjoella. Kutsut ja tarkempi ohjelma lähtevät vielä kuluvana vuonna palokuntiin. 8 Onnitellen Johtava palotarkastaja Olavi Rantala Vapon kautta eläkkeelle Olavi Rantalan viimeinen tarkastuskäynti Vapon turvetyömaalla 30.11.2011 päätti vuonna 1958 alkaneen työn pelastusalalla. Eläkkeelle siirtymistä juhlittiin päivän päätteeksi Jalasjärven virastotalolla, jossa vieraina olleet työkaverit ja yhteistyökumppanit muistelivat puheissaan Olavin asiantuntevaa ja valtakunnallisestikin kehittävää roolia palotarkastajan työssä. Jalasjärven VPK:n toiminnassa edelleen mukana oleva Olavi muisteli, kuinka aiemmin yrittäjänä toimiessaan hyppäsi tuulen nopeaan Apina-Datsuniin ja kiirehti usein kesken kaupan teon hoitamaan tärkeämpää velvollisuutta hälytysosaston kanssa. Olavin työuraan mahtui myös palokuntanuorten parissa tehtyä työtä, joten Olavin käden jälki pelastusalalla näkyy vielä pitkään. Muistelu- ja kiitospuheessaan SPEKin aluejohtaja Sirpa Suomalainen kertoi Olaville, että vaikka jäähyväiskahveja nautitaankin, niin toiminta pelastusalalla voi jatkua Popelin veteraanien joukossa. Kuuluipa kahvikuppien kilistelyn lomassa vielä kalenterivaraustenkin suhinaa merkkinä siitä, että Olavin neuvot eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin olivat vielä tarpeellisia. Teksti ja kuva: Reijo Malkamäki Olavi Rantala valmiina ottamaan vieraat vastaan vaimonsa Airan kanssa. 9 Reijo Alanko-Luopa on vuoden palokuntanuorisotyöntekijä Kurikkalainen ylipalomies Reijo Alanko-Luopa valittiin vuoden 2011 palokuntanuorisotyöntekijäksi – eikä syyttä. Hänet tunnetaan hyväntuulisena, reiluna ja aikaansaavana palokuntanuorten kouluttajana.Yli Hyvä Juttu on erinomainen esimerkki siitä, miten nuorista välittävä ihminen voi tehdä paljon heidän hyvinvointinsa eteen. Vuoden 2011 palokuntanuorisotyöntekijä Reijo Alanko-Luopa on toiminut palokuntanuorten kouluttajana lähes koko aikuisikänsä. Hän on osoittanut työssään suurta ennakkoluulottomuutta ja avoimuutta, mikä näkyy muun muassa Yli Hyvä Juttu -hankkeen aktiivisena toteuttamisena. Alanko-Luopa oli hankkeen varsinainen tehomoottori, joka otti oman palokuntanuorisoosastonsa pilotointiin mukaan ja tuki myös muita hankkeessa mukana olleita palokuntia. Yli Hyvä Juttu oli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön käynnistämä ja RAY:n tukema projekti. Se aloitti toimintansa 15.10.2007 ja päättyi 31.12.2008. Hankkeen tavoitteena oli tukea sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, ja sen myötä on syntynyt uudenlainen moniammatillinen yhteistyömalli. Mallia voidaan soveltaa myös muissa harrastustoiminnoissa kuin palokunnissa. Tämä tukee voimakkaasti myös kotija vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyä sekä arjen turvallisuutta. – Osastoissa on todennäköisesti jo nyt sellaisia nuoria, mutta Yli Hyvä Jutun puitteissa ollaan aktiivisemmin yhteydessä nuorisopuolen henkilöihin. He kohtaavat työssään nuoria, joilla ei ole harrastusta tai yhteisöä, johon kuulua, AlankoLuopa sanoo. Jotkut ovat synnynnäisiä lahjakkuuksia toimimaan nuorten kanssa. Reijo Alanko-Luopa taitaa olla yksi heistä. Kaikilta ohjaajilta kysytään varmasti paitsi luovaa ajattelua myös pitkää pinnaa, varsinkin jos nuori ei osoita kaikissa tilanteissa riittävää yhteistyökykyä. – Tärkeää on, ettei näytetä heti ovea, jos nuoren kanssa on hankalaa. Etsitään muita keinoja. Suhtautumista opitaan molemmin puolin, kun tutustutaan ajan kanssa myös nuorten perheisiin, Alanko-Luopa toteaa. Nuoriso-osastot tarvitsevat tukea SPEK käynnisti Yli Hyvä Juttu -hankkeen Pohjanmaan ja Oulun alueilla, ja nyt sitä jatkaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka laajentaa mallin koko maahan. Alanko-Luopa on jatkanut Yli Hyvä Juttu -työtään perehdyttämällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta hankkeeseen sekä kiertämällä syksyllä THL:n kanssa palokuntia Etelä-Pohjanmaan alueella. – Nuoriso-osastoissa tätä työtä tehdään muun työn ohella. Pidän tärkeänä, että osastoille jär- Nuoret saavat oman yhteisön Yli Hyvä Jutun idea on siinä, että sosiaali-, sivistysja nuorisotoimi ohjaavat mukaan palokuntatoimintaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Nuorten ohjaajat saavat aiheeseen liittyvää koulutusta, mutta heille ei kerrota, ketkä nuorista ovat tulleet toimintaan esim. sosiaalitoimen ohjaamina. 10 ”Tärkeää on, ettei näytetä heti ovea, jos nuoren kanssa on hankalaa.” jestettäisiin koulutustilaisuuksia. Siten tuettaisiin, että toiminnan aktiivisuus ja jatkuvuus säilyisivät, Alanko-Luopa pohdiskelee Yli Hyvä Jutun jatkoa. Alanko-Luopa on kiitoksensa ansainnut Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä on varmasti palkintonsa ansainnut, eikä pelkästään Yli Hyvä Jutun vuoksi vaan nuorille ja nuorisotoimintaan antamansa innostuksen ja aktiivisuuden sekä suuren sydämenkin vuoksi. Hän on kohdannut työssään muunkinlaisia kiitoksia, joista parhaimpia ovat varmasti iloiset ja toiminnassa mukana touhuavat nuoret itse. Sydäntä kuitenkin lämmittää aidosti nuoren vanhemmalta tuleva kiitos. – Olin tilaisuudessa, jossa yksi mies tuli puhumaan. Hänen poikansa oli tullut noin 10 vuotta sitten palokuntanuoriin. He olivat juuri muuttaneet paikkakunnalle, eikä pojalla ollut kavereita. Palokunnasta hän sai tosi hyviä kavereita ja turvaverkon itselleen. Isä tuli siitä kiittämään. Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä -huomionosoitus myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta ja menestyksekkäästä työstä palokuntanuorisotoiminnan hyväksi. Tunnustus jaetaan vuosittain, ja valinnan tekee SPEKin nuorisotyötoimikunta. Reijo Alanko-Luopa pokkasi Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä -pystin tunnustuksena ansiokkaasta työstä palokuntanuorisotoiminnan hyväksi. Teksti: Helena Grönstrand Kuva: Valtteri Tervala 11 Kurssin suorittaneet Kurssin suorittaneet 1.5.–30.10.2011 Parkkinen Pekka Peltokoski Johanna Påhls Alexander Rosbacka Sami Saviaro Henri Saviaro Jari Silfvast Robert Sjöberg Ulf-Johan Söderlund Robert Södö Samuel Tuori Tero Tuori Toni Uurinmäki Mika Valli Tero Vistinmäki Jukka-Pekka Vistinmäki Ville Österlund Jan Vaaralliset aineet/Farliga ämnen Björknäs Jimmy Eklund Frank Ekström Stefan Granlund Michael Holtlund Joakim Hällström Bo-Gustav Koski Richard Lillås Kim Nyström Daniel Ragnäs Anton Sjökvist Jonathan Sydholm Kim Thomasfolk Robert Östman Jonas Malax Närpes Korsnäs Kristinestad Korsnäs Kristinestad Kristinestad Kristinestad Malax Kristinestad Närpes Närpes Kristinestad Malax Ensivaste/Första delvård Ahlvik Andreas Alalantela Jani Alm Niklas Blom Karl-Erik Ekola Jouni Forsbacka Janne Haveri Joni-Antti Herrala Marko Hirvelä Heli Hurskainen Jere Jaskari Arttu Järvinen Mika Karkaus Hannes Korpilahti Sami Kuivanen Jarkko Lampi Olli Lantela Olli-Matti Lassus Mårten Linko Jaakko Mäkelä Joni Jussi Niemelä Ville Myllyaho Markus Töysä Ilmajoki Vörå Ylistaro Nykarleby Nykarleby Nykarleby Vörå Nykarleby Pedersöre Lapua Lapua Lapua Ylistaro Alahärmä Alahärmä Oravais Savusukellus/Rökdykning Nykarleby Lappajärvi Vörå Nykarleby Alahärmä Nykarleby Vimpeli Nurmo Ilmajoki Vimpeli Nurmo Töysä Nykarleby Kurikka Vimpeli Nurmo Kuortane Nykarleby Lapua Lapua Lappajärvi Alahärmä Alanko-Luopa Jussi Jaskari Arttu Karjalainen Roni Keski-Lusa Niilo Koivisto Ville Lamminkoski Jaakko Lehtimäki Mikko Lyly Hannu Paavola Sami Rosbacka Sami Virtanen Petri Yli-Villamo Harri Kurikka Nurmo Ylistaro Kurikka Nurmo Jalasjärvi Nurmo Karijoki Isojoki Ylistaro Karijoki Kauhajoki Pintapelastus/Yträddning Anttila Markus Aro Minna Eklund Oskar Envik Jani Hakola Antti 12 Lohtaja Vörå Pedersöre Nykarleby Ylihärmä Hartvik Ann-Mari Hautala Jussi Isorinne Samu Jaskari Arttu Jukkola Joonas Järvenpää Jussi Kallio Jani Kant Sami Kargus Henrik Karkaus Hannes Karlsson Kim Kauppi Tapani Koivisto Ilkka Lahti Janne Lamminkoski Jaakko Lehtimäki Mikko Leskelä Mikko Maasiomäki Eino Myllyniemi Juha Peltoniemi Joni Rintaniemi Iines Rytiniemi Janne Saari Pasi Ståhl Isak Syrjälä Sami Södö Samuel Södö Tom Ylimäki Tuomas Österlund Ronny Vörå Alahärmä Lohtaja Nurmo Lohtaja Ähtäri Kauhajoki Oravais Vörå Nykarleby Oravais Alahärmä Ylihärmä Kuortane Jalasjärvi Nurmo Lohtaja Lestijärvi Karijoki Kannus Laihia Veteli Veteli Oravais Veteli Pedersöre Pedersöre Kaarlela Oravais Koivisto Ville Komarov Daniel Lamminkoski Jaakko Lillgäls Jonas Lund Isak Luoma Jussi-Pekka Löfqvist Simon Mäenpää Tomi Mäkinen Jarno Niemelä Ville Nyman Fredrik Nymark Johan Nymark Simon Oksa Toni Sillanpää Toni Sjöberg Ulf-Johan Sjökvist Jonathan Sorila Joona Stubb Robin Sydholm Kim Syren Kenneth Tampio Jouni Westerdahl Alexander Yli-Villamo Harri Österroos Jens Östman Jonas Sammutustyö/Släckningsarbete Jaskari Arttu Ahvenlampi Lasse Antila Tuomas Berki Balint Björkbacka Jaakko Grannas Emil Hakala Pasi Hannula Teemu Herrgård Ida Hietanen Antti Kankaanpää Iisakki Kankaanpää Niko Karjalainen Roni Keski-Lusa Elias Pelastustyö/Räddningsarbete Ahlvik Benny Andlin Kristian Backlund Robert Blomqvist Jesper Ede Mats Forsman Tobias Glasberg Gustav Häggman Johanna Höglund Daniel Höstman Tobias Ingman Anton Keski-Lusa Niilo Nurmo Nykarleby Jalasjärvi Kristinestad Närpes Kurikka Pedersöre Lapua Lapua Lappajärvi Nykarleby Pedersöre Pedersöre Lappajärvi Ilmajoki Vörå Närpes Kauhajoki Pedersöre Närpes Malax Jalasjärvi Korsnäs Kauhajoki Korsnäs Malax Nykarleby Kristinestad Nykarleby Malax Pedersöre Pedersöre Vörå Pedersöre Närpes Malax Pedersöre Kurikka 13 Nurmo Lehtimäki Alajärvi Kauhajoki Alajärvi Lappjärd Lapua Kaskinen N. Korsholm Vaasa Kauhava Ylistaro Ylistaro Kurikka Kurssin suorittaneet Kiviranta Emmi Korpilahti Sami Kosonen Kimmo Lammi Tuomas Laukkonen Roope Lautamäki Henna Lehtimäki Mikko Lehtonen Ville Loo Madeleine Loo Martina Loppi Sami Lundberg Laura Luoma Juha Lyly Hannu Mäenpää Tomi Nyrhilä Antti Ojanen Jani Ojanen Lauri Pietilä Mika Pitkäranta Jussi Rantakangas Petri Skjäl Eleonore Smulter Wilhelm Sorila Joona Strang Mikko Sundqvist Jan-Erik Tampio Jouni Virtanen Petri Yli-Villamo Harri Vähäkyrö Kurikka Kaskinen Lappajärvi Evijärvi Vaasa Nurmo Vaasa N. Korsholm N.Korsholm Vähäkyrö Laihia Nurmo Karijoki Lapua Lapua Peräseinäjoki Peräseinäjoki Evijärvi Kortesjärvi Alajärvi N. Korsholm Vaasa Kauhajoki Lappajärvi Vaasa Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Ensiapu/Första hjälp Annala Tomi Björklund Oskar Björkskog Joel Byggmästar Rasmus Byskata Ida Byström Karolin Byström Mikaela Eklund Erik Enkvist Samuel Haga Alexander Hallanaro Jarkko Hägglund Ludvig Veteli Kronoby Jakobstad Larsmo Terjärv Terjärv Terjärv Veteli Larsmo Kronoby Kannus Jakobstad Kalliokoski Aleksi Lappi Emil Lindvall Jesper Neuman Daniel Olkkola Ari Palola Pekka Peltoneimi Joni Pohjoismäki Jussi Rautiola Samuli Sjölund Joakim Skullbacka Otso Sundblad Niklas Syri Mika Vaahteravaara Ari Ylimäki Tuomas Åkerlund Marcus Kälviä Kaarlela Kronoby Karleby Toholampi Lohtaja Kannus Veteli Toholampi Larsmo Terjärv Kaarlela Kaarlela Kälviä Kaarlela Larsmo Viestiliikenne / Kommunikationstrafik Alm Niklas Blomström Boris Bränn Gustav Dalbo Juha Ferm Johnny Fogelström Kaj Forsblom Staffan Granholm Tomas Hoffman Martin Häggblom Viktor Hägglund Mats Ingberg Thomas Kaivolahti Jussi Kanerva Patrik Kari Sami Killinen Elisabeth Kulla Mats Lagerström Sven Lassus Mårten Lehtonen Roy Lervik Harry Lindström Daniel Loo Leif-Åke Långvik Jan-Erik 14 Vörå Oravais Närpes Vaasa Björkö Nykarleby Esse Korsholm Korsnäs Korsholm Kvevlax Närpes Vaasa Maalahti Vähäkyrö Isokyrö Oravais Korsnäs Nykarleby Tiukka Solf Korsnäs N. Korsholm Kristinestad Mattkoski Lasse Mård Boris Nybacka John-Erik Nyvall Anders Paulasaari Juha Matti Peth Johan Pärus Niklas Rosenback Markus Sjöskog Tore Stolpe Peter Stubb Mats Sund Fredrik Suorauha Janne Svartsjö Jan Sved Bernt Söderman Kjell Westerlund Ove Östman Jim Östman Linus Yksikönjohtaja/Enhetschef Korsnäs Pedersöre Närpes Vörå Laihia Skatila Lappfjärd Kristinestad Purmo Oravais Esse Nykarleby Vaasa Pedersöre Malax Malax Lappfjärd Purmo Korsholm Brännbacka Patrik Eklund Mika Franzén Tommy Haaponiemi Pasi Hagqvist Lars Jyrkkä Juha-Matti Järvelä Jussi Katajala Antti Korkeaniemi Jouni Kytölä Matti Kytölä Olli Kytölä Ville Paavola Jouni Palmunen Mats Saari Pasi Sundelin Anders Torkinlampi Petri Vesternäs Johan Jakobstad Kaarlela Larsmo Toholampi Kälviä Halsua Kaustinen Veteli Kaustinen Perho Perho Perho Kaustinen Larsmo Veteli Bosund Kälviä Larsmo Katso alkuvuoden koulutukset yrityksille ja yhteisöille koulutuskalenterista: https://koulutus.spek.fi > Pohjanmaa Mitalisadetta... SPEKin ansiomitali Leena Metsälä, Teuvan palokuntanaiset ry Helena Ollikkala, Teuvan palokuntanaiset ry Mika Ketonen, Teuvan palomieskerho ry Jaakko Mikkilä, Teuvan palomieskerho ry Tero Pihlajamäki, Teuvan palomieskerho ry Rami Salo, Teuvan palomieskerho ry Juha Tammisto, Teuvan palomieskerho ry Petri Viinikainen, Teuvan palomieskerho ry Jani Heinänen, Räjähdelaitos, Sotilaspalokunta/ Ähtäri Jyrki Tienaho, Räjähdelaitos, Sotilaspalokunta/ Ähtäri Jari-Pekka Nikkola, Räjähdelaitos, Sotilaspalokunta/Ähtäri Viljo Ristolainen, Räjähdelaitos, Sotilaspalokunta/ Ähtäri Leila Filppula, Teuvan palokuntanaiset ry Sirpa Laitala, Teuvan palokuntanaiset ry 50-vuoden palveluvuosimerkki Vilho Aro, Kauhavan palomieskerho ry 15 Kivikirkko, Taavintupa ja Votka-turistit! Palokuntanaisten ja -veteraanien sekä alueen pelastuslaitosten toimistovirkailijoiden virkistyspäivä vietettiin Lappajärvellä 13.8. Mukana oli 58 henkilöä, joista enemmistö oli palokuntanaisia. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta osallistui kaksi toimistosihteeriä ja veteraaneja vaimoineenkin oli mukana. Väkeä tuli PoPeLin alueen jokaisesta ilmansuunnasta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun naiset, veteraanit ja toimistovirkailijat viettivät virkistyspäivää yhdessä. Päivän aikana huomasi, että väki viihtyi. Seuraavan virkistyspäivän järjestäminen meni Kaarlelan naisille, joten ensi vuonna suunnataan Keski-Pohjanmaan alueelle. Isäntä itse otti meidät vastaan erilaisista eläinnahoista tehdyssä turkissa ja kehotti kaikkia olemaan rohkeasti oma itsensä. Hän oli kuin shamaani. Tapio Autio on ammatiltaan poliisi, ja hän on 16 vuoden aikana hakenut kiviä eri paikoista, tehnyt niistä sopivan kokoisia, rakentanut niistä, maalannut ja koristellut niitä ja tehnyt kaiken omalla rahallaan. Tähän mennessä on 2 hehtaarin alueelle syntynyt upeita, ihmeellisiä rakennelmia ja maalauksia. Kiviin on maalattu uskonnollisia aiheita, riistaa ja lampaita. Alueesta on noin hehtaari työn alla. Rakennustyötä Tapio on tehnyt aina silloin, kun työn ja elämän tuomat vaikeudet ovat olleet suurimmillaan ja pää ja kroppa ovat tarvinneet aivan jotakin toisenlaista tekemistä, jotta selviäisi hengissä. Tämä melkein fanaattinen kiinnostus kiviin, niiden käyttäminen ja koristeleminen on leimannut Tapion, ja häntä on sanottu ”kylähulluksi”. Kun kirkon rakentaminen tuli tietoon, väki sanoi, että ”nyt se on seonnut täysin – nyt se rakentaa kirkkoa.” Kivikirkko ja shamaani Päivän ensimmäinen kohde oli ”kivikirkko”. Jännittävästä Tapio Aution ateljeesta löytyy Vuorenpeikko-linna, kalevalainen kalliomaalausluola ja yli 100 kivimaalausta, kivimaalauskirkko, jossa on yli 50 kivimaalausta, useita alttareita, enkelihuone ja Tapolanvuoren maisema- ja näkötorni. Pelastuslaista Taavintuvalla Hyvin kiinnostavan ja erikoisen aamupäivän jälkeen jatkoimme matkaa Kivitipun vieressä olevalle Taavintuvalle. Siellä meille 16 tarjottiin sekä luentoa, evästä, yhdessäoloa että arpajaisia. Luennon uuden pelastuslain tärkeimmistä muutoksista piti Keijo Kangastie Lappajärveltä.Yksi tärkeimmistä muutoksista on, että pelastuslaki nyt tiivistää tavallisen ihmisen vastuun paloturvallisuudesta tehokkaasti. Omatoimista varautumista korostetaan. Uudesta pelastuslaista vastuut ja velvollisuudet käyvät ilmi aiempaa paremmin. Esimerkiksi ikääntyneiden ja muiden erityisryhmiin kuuluvien asumis- ja poistumisturvallisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota. Uudessa laissa painotetaan, että omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan tulee huolehtia poistumisen turvaamisesta. Poistumisreitit ja kulku niille tulee pitää vapaana. Toimintakyvyltään rajoittuneiden poistumisturvallisuus on suunniteltava erityisen tarkkaan. Sosiaali- ja hoitotyötä tekevien velvollisuus on nyt ilmoittaa asiakkaittensa palovaarasta tai onnettomuusriskistä pelastusviranomaisille. Uudet tunnukset Votkaa ja sukkahousuja Luennon lopuksi Keijo kertoi, miten eri pelastusyksiköt nimetään tulevaisuudessa. Kaikille asemille ja yksiköille tulee persoonaton numero. Jatkossa kommunikointi kentällä tapahtuu numerotunnusten avulla. Kirjaimet jäänevät pois pelastustoimen sisäisessä liikenteessä. Nykyisen järjestelmän kuntalyhenteet korvataan asemien numeroilla. Toimintatapojen muuttaminen aiheuttaa monenlaista päänvaivaa sekä pelastustoiminnan johtajalle että muulle henkilökunnalle. Sitten olikin kahvin, voileipien ja arpajaisten aika. Kahvi ja leivät maistuivat ja arpoja myytiin. Onnettarina toimivat Päivi Potila ja Karita Stenroos. Arpajaisvoittoina oli Päivin tekemiä koruja, kotona leivottua kakkua, kahvia, satu- ja askartelukirjoja sekä hikipantoja. Ennen teatteria väki ehti viereiseen kauppaan, joku kävi terassilla katsomassa ja Veannetar-laivan laiturilla syötiin jätskiä ja viihdyttiin yhdessä. Sääkin suosi meitä. Votkaa ja sen aiheuttamia ongelmia, rakkaustarinoita, sukkahousujen ja välitakin myyntiä käsiteltiin sitten Halkosaaren teatterin Votka-turistit näytelmässä, johon menimme Veannetar-laivalla. Näytelmä oli musiikkia ja koettelemuksia täynnä. Ei ole niin helppoa olla hiljainen hissukka tai juhlamielellä oleva herra vieraassa maassa, jossa kieli on vierasta ja votka virtaa ja on halpaa. Mutta kaikki loppui hyvin tai ainakin aika hyvin, riippuen vähän kenen kohtaloa ajattelee. Näytelmän nuorempaan kaartiin kuuluva laulaja lauloi ihanasti ja hanuristikin osasi asiansa. Teatterin jälkeen oli sapuskan aika. Kivitipun buffetpöydästä söimme vatsamme täyteen. Ruoka oli hyvää. Kysyntää oli ja tarjoiluvadit tyhjenivät nopeasti. Sitä mukaa kun väki oli syönyt ja puhunut asiat valmiiksi, jokainen lähti kotia kohti. Teksti: Karita Stenroos 17 Liiton syyskokouksessa kuultiin asiaa, nautittiin yhdessäolosta ja tehtiin historiaa Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry piti syysopintopäivänsä Vaasassa 18.–19.11. Seminaarin avasi Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Tero Mäki, joka toivotti seminaariväen lämpimästi tervetulleeksi Vaasaan. Seminaarissa käsiteltiin jälleen mielenkiintoisia ja ajankohtaisia aiheita. Liitto juhlii ensi vuonna kuuskymppisiään ja seminaariväelle muistutettiin etikettiasioita Päivikki Turusen pitämässä luennossa. Päivikki on jäänyt hiljattain eläkkeelle hotelli- ja ravintolatoimen johtajan tehtävistä ja hauskat muistot ja sattumat saivat seminaariväenkin iloisesti naurahtelemaan tämän tästä. Iltaa istuttiin Konsulinnan kahvihuoneessa illastaen. Konsulinnan kahvihuone on saanut nimensä talon entisen asukkaan konsulinna Tulla Moen mukaan. Kahvilan kauniissa miljöössä uppouduttiin entisaikojen tunnelmaan. Taisipa osalla väestä ilta jatkua tanssijalkaa heilutellen. toimintaan, mutta mistä oli tärkeää apua tilanteen normalisoinnissa. Kulut vain jäivät näistä yleensä pelastustoimen maksettaviksi. Onnettomuustutkintakeskus antaa tutkinnan tuloksena 14 suositusta turvallisuuden parantamiseksi ja vakaviin luonnononnettomuuksiin varautumisen kehittämiseksi. Kiitos VP… Kokous jätti jälkensä myös historian kirjoihin. Liiton puheenjohtajana neljä vuotta toiminut johtaja ja dosentti Veli-Pekka Nurmi kopautti nuijansa viimeisen kerran pöytään, kun syyskokousväki valitsi liiton uudeksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Janne Sankelon. Liiton pitkäaikainen toimihenkilö, edellinen toiminnanjohtaja ja nyt Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön aluejohtajana työskentelevä Asta, Veera, Lahja ja Sylvi – voimasisarukset kylässä Lauantain kokousesitelmässä liiton puheenjohtaja Veli-Pekka Nurmi kertoi Onnettomuustutkintakeskuksen selvityksen tuloksista koskien kesän 2010 rajuilmoja. Monelle kuulijalle taisi tulla yllätyksenä millaista tuhoa rajuilmat saivatkaan aikaan. Jotain kertoo se, että sähköverkkoja vaurioitui yhteensä 35 000 kilometriä ja se vaikeutti 480 000 asiakkaan elämää. Sähköverkkojen korjaustöihin käytettiin lähes 200 000 työtuntia. Tutkimus osoitti, että johtamisvalmius pelastustoimen aluetta laajemmissa tilanteissa on puutteellinen. Pelastuslaitoksille ei varmasti taas tullut yllätyksenä, että pelastuslaitokset sopimuspalokuntineen tekivät heinä–elokuun 2010 rajuilmojen seurauksena paljon sellaista puiden raivaamista, mikä ei kuulunut pelastuslain mukaiseen pelastus- Illallistunnelmissa. 18 Sirpa Suomalainen oli saanut mandaatin kiittää yhdessä liiton toiminnanjohtajan, Reijo Malkamäen kanssa Veli-Pekka Nurmea niin Pohjanmaan Pelastusalan Liiton kuin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestönkin puolesta. Lämminsävyisessä puheessaan Suomalainen muisteli aikaa, jolloin Nurmi toimi lääninvalmiusjohtajana Länsi-Suomen lääninhallituksessa.Yhteistyö liiton kanssa lähti jo tuolloin hyvään vauhtiin. Nurmi on aina painottanut, että vaikeista ajoista selvitään vain määrätietoisella ja suunnitelmallisella ponnistelulla. Tuossa tehtävässä hän on aina ottanut itse johdon ja toiminut esimerkkinä. Toimintamalli on esimerkki erityisesti kaikille, jotka toimivat yhdistyksessä eri luottamustehtävissä: pelkät puheet ja kirjoittelu eivät riitä. Tarvitaan tekoja. Nurmen aikana Popelin hallitusta on muistutettu, että liiton päätehtävä on herätellä henkiin ”aatteen paloa”, joka on katoava luonnonvara.Viime vuosien puheenjohtajan ja liiton toimialueen välinen fyysinen välimatka ei liitossa ole tuntunut koskaan.Voimia säästämättä Veli-Pekka Nurmi on aina jaksanut matkustaa Pohjanmaan lakeuksille, mikä on vaatinut uhrauksia omasta vapaa-ajasta niin puheenjohtajalta itseltään kuin perheeltäkin. perustaksi ja hallituksen työskentelyn suuntaviivoiksi. Puheenjohtaja Nurmen kaudella myös Pohjanmaan Pelastusalan Liitto on profiloitunut alan järjestöjen kentässä valtakunnallisesti esimerkillisesti toimivana, innovatiivisena ja aktiivisena – erinomaisella tavalla jäsenistönsä ja sidosryhmänsä huomiovana järjestönä. Rakentajana ja yhteistä vastuuta kantavana järjestötoimijana. Lopuksi Suomalainen totesi, että liiton jäsenet ja yhteistyökumppanit luottavat siihen, että nyt valitulla, uudella puheenjohtajalla, Janne Sankelolla on omat vahvuutensa, jotka taas tuovat uusia ja hiukan erilaisia tuulia liiton toimintaan. Elinvoimainen, jäsenistään kiinnostunut pelastusliitto on paras kumppani niin alueen pelastuslaitoksille kuin myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöllekin. Puhe päättyi sanoihin, että puheenjohtaja VeliPekka Nurmi antoi paljon – enemmänkin, mitä odottaa osattiin. Popelin on tästä hyvä jatkaa hyvillä mielin eteenpäin. Liiton toiminnanjohtaja Reijo Malkamäki lahjoitti lopuksi puheenjohtajalle muistoesineen kiitoksen eleenä hyvästä yhteistyöstä. Teksti: Sirpa Suomalainen Uudenlaista järjestödemokratiaa Suomalainen toi samalla Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimitusjohtajan Kimmo Kohvakan terveiset. Kohvakka on todennut, että puheenjohtaja Nurmen rooli on ollut merkittävä myös alan valtakunnallisen järjestötoiminnan kehittämisessä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön uudistettujen sääntöjen mukaisen ensimmäisen valtuuston puheenjohtajana hän on ollut mm. luomassa uudenlaista järjestödemokratiaa ja jäsenten päätösvaltaa vahvistavaa ja korostavaa käytäntöä, jossa valtuuston merkitystä keskusjärjestön ylimpänä päätöksentekijänä ja toiminnan linjaajana on alleviivattu. Nurmen kaudella luotiin käytäntö, jossa valtuuston kokousten yhteydessä seminaarityöskentelyssä hyödynnettiin jäsenistön laajaa asiantuntemusta valtuuston päätöksenteon Puheet on pidetty ja nyt on lahjan vuoro.Vasemmalla Veli-Pekka Nurmi, oikealla Sirpa Suomalainen ja Reijo Malkamäki. 19 Pelastuslaki uudistui Muuttuuko mikään taloyhtiön näkökulmasta? Uusi laki tuli voimaan 1. heinäkuuta ja on täyttä tavaraa alusta loppuun. Loppuun asti siksi, että voimaantulosäännös sisältää ennätykselliset 26 tarkennusta ja siirtymäsäännöstä. Pykälästä 112 löytyvät pelisäännöt mm. pelastussuunnitelman ja turvallisuusselvityksen päivitykseen sekä olemassa olevien väestönsuojien kunnossapitoon. Vinkkinä todettakoon, ettei vanhaa lakia kannata vielä heittää vielä roskiin. Siirtymäsäännöksissä kun viitataan kumotun lain pykäliin. Uusi laki on entistä selkeämpi: kakkosluku käsittelee yleisiä – kaikkia koskevia – velvollisuuksia ja kolmas luku toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan velvollisuuksia. Lukijan on helppo löytää itseään koskevat asiat.Väestönsuojista ja niiden käyttöönotosta kerrotaan luvussa yksitoista. Poistumisturvallisuus on nostettu tärkeään asemaan. Rakennuksista on voitava poistua turvallisesti ja sujuvasti. Omatoiminen varautuminen painottuu tulipalojen ehkäisyyn, niiden sammuttamiseen ja poistumisen turvaamiseen tulipalotilanteessa. Toki muutkin vaaratilanteet on edelleen huomioitava mutta tässäkin yhteydessä korostetaan tulipaloa ja siihen liittyviä tilanteita. den vuoden kuluessa – käyttäjäystävällisemmiksi. Ei tehdä suunnitelmaa mappirivistöön unohdettavaksi vaan oikeasti apuvälineeksi taloyhtiön oman turvallisuuden edistämisessä. Painopisteenä ovat jokapäiväiset riskit ja vaarat kuitenkaan unohtamatta sitä toista ääripäätä – poikkeusoloja. Tähän väliin mahtuukin sitten kaikenlaista isompaa ja pienempää pohdittavaa: luonnonvoimat voivat aiheuttaa pitkiäkin katkoksia yhteiskunnan toimintoihin. Omissa tiloissa voi tapahtua yllättäviä asumista ja elämistä vaikeuttavia tai vaarantavia asioita. Äskettäin oli Helsingissä yli 2500 kotitaloutta ilman sähköä, kun myrsky katkoi sähkölinjoja. Sisäasiainministeriön kokoama työryhmä valmistelee asuinrakennusten pelastussuunnitteluun liittyvää ohjetta ja opasta. Työn pitäisi olla valmis vuoden loppuun mennessä. Omatoimisuus entistä tärkeämpää Enemmän valtaa ja vastuuta Yksi paloturvallisuuteen liittyvä oleellinen muutos tulee pelastustoimen puolelta. Palotarkastuksia ei enää tehdä laissa lueteltuihin kohteisiin vaan pelastuslaitoksen tulee laatia valvontasuunnitelma. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin, ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Pelastuslaitokset voivat siis kohdentaa valvontaa sinne, missä riskitkin ovat. Siis sinne, missä toiminta tuottaa parhaan tuloksen parantamalla turvallisuutta. Asuinkiinteistöihin ei enää välttämättä tehdä palotarkastuksia, joten omatoiminen Pelastussuunnitelmaa koskeva kohta (15 §) antaa entistä enemmän valtaa ja vastuuta taloyhtiölle itselleen tehdä suunnittelua omaan tarpeeseen ja omista lähtökohdistaan. Laissa mainitaan enää neljä asiaa: 1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmät, 2) tilojen turvallisuusjärjestelyt, 3) annetut ohjeet, 4) mahdolliset muut toimenpiteet. Näistä lähtökohdista asiaa tarkastellen vanhat suunnitelmat varmaankin täyttävät lain vaatimukset, mutta nyt on mahdollisuus päivittää suunnitelmat – kah20 paloturvallisuusasioiden hoito ja ylläpito ovat entistä tärkeämpi osa taloyhtiön toimintaa. Kyllä palotarkastajan paikalle saa, mutta tarkastukset tulevat maksullisiksi. Toisaalta maksullisuus tuo pelastuslaitoksille paineita siihen, että tarkastusten tulee olla yhdenmukaisia ja tasalaatuisia. Nykyisinhän on enemmän tai vähemmän hyväksytty se, että tarkastuksen lopputulos vaihtelee tarkastajasta riippuen. Tämä ei enää voi jatkua. Uuden lain myötä musta ei muuttunut valkoiseksi, mitään maailmaa mullistavia uudistuksia ei ole näköpiirissä, mutta painotuksia on muutettu ja täsmennyksiä on tehty. Esimerkiksi tikkaiden ja katon turvavarusteiden kunnossapitovaatimus mainitaan nyt laissa.Varmasti tulee edelleen monta tulkintaa vaativaa asiaa, mutta ne selviävät ajan kanssa. Teksti: Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö, SPEK 21 Räddningslagen förnyades Ändrar något ur bostadsaktiebolagets synvinkel? Den nya lagen trädde i kraft 1.7 och är mycket innehållsrik från början till slut. Ända till slutet för att ikraftträdandebestämmelsen innehåller rekordartade 26 preciseringar och övergångsbestämmelser. I paragraf 112 hittas bl.a. spelregler för uppdatering av räddningsplan och säkerhetsutredning samt för underhåll av befintliga skyddsrum. Det kan konstateras och som tips att inte slänga den gamla lagen i papperskorgen ännu, eftersom det i övergångsbestämmelserna hänvisas till paragrafer i den upphävda lagen. Den nya lagen är tydligare än den förra: andra kapitlet behandlar allmänna skyldigheter – som berör alla – och tredje kapitlet skyldigheter för verksamhetsidkare samt byggnaders ägare. Det är lätt för läsaren att hitta de saker som berör en själv. I elfte kapitlet berättar man om skyddsrum och att ta i bruk dem. Utrymningssäkerhet har lyfts fram som en viktig sak. Det ska vara möjligt att avlägsna sig säkert och smidigt från byggnader. Tyngdpunkten i egen beredskap är att förebygga bränder, släcka bränder och trygga säker utrymning vid brand. Givetvis ska man fortfarande beakta andra farosituationer, men också i samband med detta framhävs brand och situationer i anknytning till det. Punkten som berör räddningsplan (15 §) ger mer makt och ansvar åt bostadsaktiebolaget än förr att planera för sitt eget behov och ur egna utgångspunkter. I lagen nämns fyra saker: 1) slutsatser av bedömningen av faror och risker, 2) säkerhetsarrangemang i utrymmen, 3) givna anvisningar, 4) eventuella andra åtgärder. Då man granskar saken ur dessa utgångspunkter uppfyller troligen de gamla planerna kraven i lagen, nu finns möjlighet att uppdatera gamla planer – inom två år – så att de blir mer användarvänliga.Vi ska inte göra planer som glöms i mappar utan för att på riktigt användas som hjälpmedel för att främja egen säkerhet i bostadsaktiebolaget. Tyngdpunkten ligger på dagliga risker och faror utan att glömma en annan ytterlighet – undantagsförhållanden. I det avseendet finns det både större och mindre saker att fundera över: naturkrafter kan orsaka även långa avbrott i samhällets funktioner. I de egna utrymmena kan det ske överraskande saker som försvårar eller utgör fara för att bo och leva. I början av september var över 2500 hushåll utan el i Helsingfors när stormen bröt av elledningar. En arbetsgrupp sammansatt av Inrikesministeriet förbereder en anvisning och en guide för räddningsplanering. Arbetet borde vara färdigt mot slutet av året. En väsentlig ändring angående brandsäkerhet är att brandsyner inte längre utförs i objekt som räknas upp i lagen, utan räddningsverket ska utarbeta en tillsynsplan. Tillsynen ska basera sig på riskbedömning, och den ska vara av hög kvalitet, regelbunden och effektiv. Räddningsverken kan alltså rikta tillsynen dit riskerna finns. Det vill säga där denna verksamhet medför bästa resultatet för att förbättra säkerheten. Man utför inte nödvändigtvis brandsyner i bostadsfastigheter och därför är skötsel och underhåll av brandsäkerhetssaker på egen hand en allt viktigare del av bostadsaktiebolagets verksamhet. Nog är det möjligt att få brandinspektören på besök, men synerna blir avgiftsbelagda. Å andra sidan orsakar en avgiftsbelagd verksamhet att räddningsverken 22 får press på sig att synerna ska vara enhetliga och av samma kvalitet. I dagens läge är det mer eller mindre accepterat att synens slutresultat varierar beroende på inspektör. Det kan inte längre fortsätta. Den nya lagen vände inte svart till vitt och det finns inga världsomvälvande förnyelser i sikte men betoningen har ändrats och preciseringar har gjorts. Till exempel krav på underhåll av stegar och säkerhetsutrustning på tak nämns nu i lagen. Säkert kommer det att finnas många saker som kräver tolkning men de klarnar med tiden. Text: Ilpo Leino, säkerhetschef, SPEK 23 Hyvässä ja turvallisessa hoidossa Vaasan sairaanhoitopiirin turvallisuustyöllä on pitkät perinteet. Turvallisuutta pyritään vahvistamaan jokaisen toimesta päivittäisessä työssä, jotta turvallisuus ja tunne siitä kasvaa niin potilailla kuin henkilökunnallakin. Mitä turvallisuusjohtaminen sitten on? Turvallisuusjohtaminen on osa työpaikan turvallisuuden kehittämistä, johon kaikkien sitoutuminen on tärkeää. Se vaikuttaa myönteisesti henkilöstön työilmapiiriin, tuotannon laadun paranemiseen sekä onnettomuuksien ja tapahtumien ehkäisemiseen. Varautuminen ja onnettomuuksista selviytyminen vaatii ennakolta suunniteltua ja harjoiteltua toimintaa kaikilla organisaation tasoilla. Hyvänä osoituksena organisaation valmiuksien testaamisesta oli Roy-valmiusharjoitus Merenkurkussa vuonna 2010, jossa testattiin yhteistyötä Suomen ja Ruotsin viranomaisten kanssa suuronnettomuudessa. Harjoitus onnistui suunnitelmien mukaan, mutta kehitettävää löytyy aina. Ennakolta suunniteltua ja harjoiteltua toimintaa Lainsäädännön muutokset tuovat haasteita Vaasan sairaanhoitopiirissä pyritään vuosittain riskien kartoituksen kautta jo ennalta arviomaan mahdollisia riskejä ja hallitsemaan niitä kiinteällä yhteistyöllä koko henkilöstön kanssa. Riskien arvioinnin kautta turvallisuustyötä jalkautetaan osaksi arkea ja se kuuluu jokaisen esimiehen ja työntekijän normaaliin työnkuvaan. Lisäksi työsuojelun ja aluetyöterveyden asiantuntijat tukevat linjaorganisaatiota turvallisuustyössä. Lainsäädännön muutokset ja yhteiskunnan kehitys tuovat jatkuvia haasteita turvallisuustyölle. Ajankohtaisimpana oli pelastuslain muutos 1.7.2011 alkaen, jossa uusi pelastuslaki entisestään selkeytti turvallisuustyötä sairaalassa. Lain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä lisätä hoitolaitosten sekä palvelu- ja tukiasumisen poistumisturvallisuutta. Tähänkin haasteeseen pääsemme vain osastojen/ yksiköiden harjoittelulla, kuinka tulipalotilanteissa toimitaan, aina ensisammuttamisesta mahdolliseen evakuointiin poistumisturvallisuusselvityksen mukaisesti pelastuslaitoksen käskystä. Turvallisuusasiat huomioidaan arjen keskellä Turvallisuus on myös asioiden esille tuomista ja niiden huomioimista arjen keskellä. Turvallisuuden toimenpideohjelmassamme olemme pyrkineet löytämään turvallisuuspolitiikan osa-alueittain parannettavia kohteita, käytäntöjä ja teknisiä 24 toimia osana vuosisuunnittelua. Hyvänä esimerkkinä ennaltaehkäisevästä toiminnasta on väkivallan uhan ennaltaehkäisevä koulutusyhteistyö Pohjanmaan poliisilaitoksen kanssa sekä palokoulutusyhteistyö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa.Viranomaisyhteistyöllä vahvistetaan myös sairaalan toiminnan turvaamista ja oikeanlaista toimintaa mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Se on myös parasta mahdollista hyvien käytäntöjen oppimista ja tiedon jakamista kehitettäessä turvallisuustoimintaa entistäkin paremmaksi. Pidetään turvallisuusasiat esillä Viranomaisyhteistyöllä vahvistetaan sairaalan toiminnan turvaamista ja ja varaudutaan erilaisiin onnettotoimintaa mahdollisissa onnettomuustilanteissa. muustilanteisiin, sillä ne edesauttavat ja helpottavat toimintaa, jos toisiamme ja takaamaan kaikissa tilanteissa hyvän jotain poikkeavaa sattuu. Etukäteissuunnittelu ja ja turvallisen hoidon potilaille. harjoittelua yhdessä takaa turvallisemman huomiTeksti: Timo Toivonen, turvallisuuspäällikkö, Vaasan sairaanhoitopiirin sen. Näillä keinoilla pystymme turvaamaan toinen kuntayhtymä Toiminnanharjoittaja vastaa palveluasumisen paloturvallisuudesta vaikuttavat tekijät. Pelastusviranomainen arvioi selvityksen perusteella, kuinka poistumisturvallisuus toteutuu. Mikäli selvityksen perusteella näyttää siltä, että asukkaat eivät voi riittävän tehokkaasti poistua, on rakennus yleensä varustettava automaattisella sammutuslaitteistolla. Uuden lain mukaan käytössä olevissa hoitolaitoksissa ja palvelu- ja tukiasumiseen kuuluvissa rakennuksissa ja tiloissa poistumisturvallisuusselvitys on laadittava ja toimitettava pelastuslaitokselle 1.7.2012 mennessä.Valtaosa toimijoista on jo aiemman lainsäädännön nojalla tehnyt selvityksen, ja näiden päivitysten tulee olla pelastuslaitoksilla 1.7.2014. Hoitolaitosten ja palveluasuntojen toiminnanharjoittajalla on vastuu asukkaiden palo- ja poistumisturvallisuudesta. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että asukkaat voivat poistua turvallisesti tulipalossa, joko itsenäisesti tai avustettuna. Heinäkuussa voimaan tulleen pelastuslain mukaan esimerkiksi kotikäyntejä tekevän henkilöstön on ilmoitettava pelastusviranomaiselle, jos he havaitsevat asunnossa tai rakennuksessa paloturvallisuusriskejä. Toiminnanharjoittaja laatii poistumisturvallisuusselvityksen. Siinä otetaan huomioon asukkaiden toimintakyvyn lisäksi rakennuksen tai tilan käyttötapa ja muut poistumisturvallisuuteen 25 Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n jäsenhankintakampanja 2012 Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n jäsenmäärä on jatkuvasti nousussa. Jäsenlistoiltamme puuttuu kuitenkin kovin moni alueemme palokunta, palomieskerho- tai yhdistys. Hallitus on lisäksi todennut vaikuttamissuunnitelmassaan, että haluamme myös yrityksiä jäseniksemme. Tarvitaan siis kampanjointia vauhdittamaan jäsenkasvua, nostamaan liiton näkyvyyttä ja aktivoimaan jäseniä. Nyt on jäsenhankintakampanjan aika! Tässä tehtävässä tarvitsemme suosittelijoita – jäseniämme, jotka kertovat oman vaikutuspiirinsä alueella oleville tahoille, mikä PoPeLi on ja miksi kannattaa liittyä. Sinä olet tässä tehtävässä avainasemassa! Jos olet pelastusalan ammattilainen, tästä kampanjasta saat myös hyvän aasinsillan lähestyä paikkakuntasi yrityksiä ja tarjota ammattitaitoasi yritysturvallisuuden parantamiseksi. Eikä tietenkään ole huono asia, että käyt muuten vain tervehtimässä alueellasi olevia vaikuttajia. Jos tunnet asian hoitamisen itsellesi hankalaksi, riittää, että vinkkaat mahdollisuudesta ja me hoidamme yhteydenoton. Tämä käy helposti esimerkiksi lähettämällä suositteluviesti osoitteeseen pohjanmaa@ spek.fi. Kampanjaterveisin Veli-Pekka Nurmi puheenjohtaja Reijo Malkamäki toiminnanjohtaja Miksi liittyä Popeliin? Tässä jo kolme hyvää syytä: 1. Erinomainen hinta-laatusuhde Liiton jäsenmaksu on kiinteä ja edullinen. Saat rahoillesi vastinetta kattavien palvelujen ja jäsenetujen muodossa. 2. Turvallisuusprofiilisi kasvaa Voit käyttää yhteisösi markkinoinnissa jäsenyyttäsi, joka kertoo yhteisösi suhtautumisesta turvallisuuteen. 3. Turvallisuus on entistä tärkeämpää Rakennamme yhdessä turvallista huomista! Liiton jäsenenä olet vaikuttamassa turvallisuusteemaan paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry | Sepänkyläntie 14–16 26 | 65100 Vaasa | Puh. 06 325 1498 | [email protected] Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry Jäsenhankintakampanja 2012 Säännöt ja palkinnot 1. Kampanjaan voivat osallistua kaikki kannatusjäsenet ja jäsenyhteisöihin kuuluvat. 2. Kampanja kestää kesäkuun 2012 loppuun. 3. Kampanjan palkintojen arvontoihin osallistuvat kaikki, jotka ovat hankkineet vähintään yhden yhteisöjäsenen (yritys, palokunta, palomieskerho, palomiesyhdistys, laitos jne.). 4. Kannatusjäsenen hankkiminen ei tuo oikeutta osallistua kampanjan arvontoihin. 5. Eniten jäseniä (yrityksiä, yhteisöjä) hankkinut voittaa kahden hengen viikonloppupaketin / 1 vrk Härmän kylpylässä. Paketti sisältää majoituksen kahden hengen huoneessa, 2 x aamiaisbuffetin, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä sisäänpääsyn tanssiravintolaan. Eniten jäseniä hankkinut ei voi osallistua kaikkien jäseniä hankkineiden kesken arvottaviin palkintoihin. Jos samaan lukemaan päätyy useampi uusia jäseniä hankkinut, niin voittaja arvotaan. Tämän arvonnan hävinneet saavat kuitenkin yllätyspalkinnon. Lisäksi he osallistuvat kaikkien jäseniä hankkineiden palkinnon arvontaan. 6. Kaikkien jäseniä hankkineiden kesken arvotaan yksi kahden hengen viikonloppupaketti / 1 vrk Härmän kylpylässä (sisältö kuten edellä). 7. Vinkkauksen kautta toteutuneet jäseneksi liittymiset antavat oikeuden osallistua kohdan 6. arvontaan. Toimistolla lomaillaan seuraavasti: • Tom Lindell: 27.–30.12. 13.1., 20.1., 27.1., 10.2., 13.2., 24.2., 27.2., 5.3. • Reijo Malkamäki: 19.–23.12. 27.2.–2.3. 3.–5.4. • Karita Stenroos: 22.–23.12. 20.–27.4. 27 | 65100 Vaasa | Puh. 06 325 1498 | [email protected] Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry | Sepänkyläntie 14–16 Rauhallista Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry | Sepänkyläntie 14–16 | 65100 Vaasa | Puh. 06 325 1498 | [email protected]
