OHJE Verensiirto 20141103

HUSLAB
1825 Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue
Verikeskukset
PALVELUTUOTANTO, TOIMINTAOHJE
Sivu 1(11)
Versio: 3.11.2014
Laatija: K. Salmela
Tarkastaja: L. Joutsi-Korhonen, U. Peltola 3.11.2014
Hyväksyjä: M. Raitakari 3.11.2014
OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTO
OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTO
Tämä ohje on laadittu HUSLABin verikeskusten asiakkaille ja on tarkoitettu niille hoitoyksikön henkilökuntaan
kuuluville, jotka osallistuvat potilaan verensiirtohoidon toteuttamiseen. Ohje täydentää muita hoitoyksiköille
suunnattuja ohjeita, jotka löytyvät Verensiirtoketju-sivuilta (HUS:n intranetistä tai internetistä osoitteesta
http://huslab.fi/veri.) Verensiirtoketju-sivuilta on linkki myös Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun sivuille.
Tämä ohje pohjautuu mm. Veripalvelun ohjekirjaan VERIVALMISTEIDEN KÄYTÖN OPAS 2013, Pharmaca Fennicaan,
Fimean määräykseen veripalvelutoiminnasta (6/2013), Veripalvelulakiin sekä HUS:n ohjeeseen POTILAAN
TUNNISTAMINEN
JA
TUNNISTERANNEKKEEN
KÄYTTÖ
HELSINGIN
JA
UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRISSÄ
(Johtajaylilääkärin ohje 1/2014). Hoitoyksiköissä voi olla myös omia verensiirto-ohjeita. Tähän ohjeeseen sisältyvän
VERENSIIRTÄJÄN TARKISTUSLISTAn voi tulostaa erikseen työpisteeseen.
Verivalmisteita ovat punasolu- ja trombosyyttivalmisteet; jääplasmavalmisteita ovat OctaplasLG® (joka on
lääkevalmiste) ja IgA-puutosjääplasmavalmiste. Selkeyden vuoksi tässä ohjeessa termeillä ”verivalmiste” ja ”veret”
tarkoitetaan pääsääntöisesti kaikkia em. valmisteita.
Sairaalan verikeskus tekee verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja välittää verivalmisteet Veripalvelusta
hoitoyksikköön. HUSLABissa on kymmenen verikeskusta: Hyvinkään, Jorvin, Kirurgisen, Kätilöopiston, Lohjan,
Meilahden, Peijaksen, Porvoon, Tammisaaren ja Töölön sairaaloiden laboratorioiden verikeskukset. Ne välittävät
verivalmisteita noin 50 sairaalaan tai terveyskeskukseen.
A. TOIMINTAOHJEITA
·
Verensiirtoon varaudutaan (mahdollisuuksien mukaan) ajoissa
1. tarkistamalla potilaalle mahdollisesti jo annetut verensiirto-ohjeet (mm. Weblab→Tulokset→Verikortisto)
2. tilaamalla tarvittavat sopivuustutkimukset
3. tilaamalla verivalmisteet
Verikeskuksesta voi kysyä neuvoa. Lisätietoja löytyy Verensiirtoketju-sivuilta:
- sopivuustutkimukset: tutkimusohjekirjan tutkimukset 2951 E-ABORh ja 2935 B-XKoe
- verivalmisteet: Veripalvelun VERIVALMISTEIDEN KÄYTÖN OPAS 2013
- verivalmisteiden tilaaminen: OHJE Vertti verivalmisteiden tilausohjelma.
- synnyttäjän verensiirtoon varautuminen: OHJE Synnyttäjän verensiirtoon varautuminen
·
Verikeskukset tekevät verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja välittävät verivalmisteet Veripalvelusta
hoitoyksiköihin. Toimituskäytännöt vaihtelevat sairaaloittain/osastoittain: veret voidaan esimerkiksi lähettää
verikeskuksesta hoitoyksikköön putkipostilla tai hoitoyksikön henkilökuntaan kuuluva henkilö hakee veret
verikeskuksesta; toiseen sairaalaan veret voidaan lähettää kuljetuslaukussa autokuljetuksella. Verien tilaamisesta
ja saamisesta hoitoyksikköön on laadittu myös sairaalakohtaisia ohjeita. Jos käytäntönä on se, että hoitoyksikkö
hakee verivalmisteet verikeskuksesta ilman, että verikeskuksen laboratoriohoitaja ojentaa niitä hakijalle,
noudatetaan verikeskuksen laatimia hakuohjeita.
·
Veret haetaan/pyydetään lähettämään verikeskuksesta potilaan nimen ja henkilötunnuksen perusteella!
·
Verivalmiste haetaan/pyydetään hoitoyksikköön vasta juuri ennen verensiirtoa. Suositeltavaa on hakea/pyytää
vain yksi valmiste kerrallaan. Näin pyritään varmistamaan valmisteiden ohjeenmukainen säilytys ja ehkäisemään
hävikkiä (esimerkiksi siinä tapauksessa, että verensiirto yllättäen viivästyy tai peruuntuu). Verikeskus toimittaa
veret hoitoyksikköön pääsääntöisesti vasta juuri ennen verensiirtoa. Poikkeuksia voivat olla mm. leikkaukseen
toimitettavat punasolut, joita voidaan säilyttää leikkaussalin jääkaapissa lyhytaikaisesti (joitakin tunteja).
Hoitoyksikkö säilyttää veri- ja jääplasmavalmisteet Veripalvelun ja jääplasmavalmistajan ohjeiden ja aikarajojen
mukaan. Jos hoitoyksikkö haluaa palauttaa käyttämättä jääneitä käyttökelpoisia punasoluvalmisteita verikeskukseen edelleen käytettäväksi, sovitaan tämän toimintatavan käyttöönotosta verikeskuksen kanssa etukäteen
(ks. OHJE HOITOYKSIKÖLLE JA VERIKESKUKSELLE: PUNASOLUJEN SÄILYTYS HOITOYKSIKÖSSÄ).
X:\verensiirtoketju\doc\OHJE Verensiirto_20141103.doc
HUSLAB
1825 Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue
Verikeskukset
OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTO
·
PALVELUTUOTANTO, TOIMINTAOHJE
Sivu 2(11)
Versio: 3.11.2014
Veripalvelun VERIVALMISTEIDEN KÄYTÖN OPPAASSA 2013 on hoitoyksikölle ohjeet mm. verivalmisteiden
säilytyksestä, kuljetuksesta ja käyttöajoista, verensiirtoon tarvittavista välineistä, punasolujen lämmittämisestä,
verensiirron aikarajoista ja biologisesta esikokeesta. Seuraavaan on koottu niistä keskeisimpiä.
·
·
·
Punasoluvalmisteiden säilytyslämpötila on +2 - +6 °C.
Jos punasoluvalmiste on ollut yli tunnin huoneenlämmössä, sitä ei saa enää palauttaa säilytettäväksi jääkaappiin.
Verensiirto tulee saada päätökseen kuuden tunnin sisällä siitä, kun punasoluvalmiste on otettu jääkaapista
huoneenlämpöön.
· Trombosyyttivalmisteiden säilytyslämpötila on +20 - +24 °C.
· Trombosyyttivalmisteet säilytetään ja siirretään huoneenlämpöisinä.
· Trombosyyttivalmiste on suositeltavaa siirtää 30 - 60 minuutissa. Vuodon yhteydessä trombosyytit tulee kuitenkin
siirtää nopeasti, jolloin saadaan optimaalinen hemostaattinen vaikutus.
· Verensiirron yhteydessä samaan siirtolaitteeseen saa tiputtaa ainoastaan fysiologista suolaliuosta (0,9 % NaCl).
· Punasolu-, trombosyytti- ja OctaplasLG-valmisteiden siirtoon käytetään 150 - 200 µm:n suodattimella varustettua
siirtolaitetta.
· Jos samalla siirtokerralla halutaan siirtää sekä punasoluja että trombosyyttejä, on suositeltavaa aloittaa
trombosyyttien siirrolla. Jos trombosyytit siirretään punasolujen jälkeen, suositellaan siirtolaitteen vaihtoa, sillä
letkuun jääneet punasolut saattavat häiritä trombosyyttien siirtoa.
· Siirtolaite on vaihdettava viimeistään neljännen valmisteen jälkeen tai 12 tunnin kuluttua verensiirron aloituksesta.
Punasoluvalmisteiden lämmittäminen
· Siirrettäessä punasoluja normaalinopeudella valmistetta ei lämmitetä, mutta se tulisi siirtää huoneenlämpöisenä.
Käytännössä valmiste ehtii lämmetä riittävästi valmistelujen aikana.
· Hoitava lääkäri määrää erikseen, mikäli valmiste on lämmitettävä.
· Massiiviseen kylmän veren siirtoon liittyy rytmihäiriöiden ja sydänpysähdyksen vaara, minkä vuoksi valmisteet
lämmitetään.
· Punasoluvalmisteet on syytä lämmittää hoidettaessa hypotermisiä ja verenvaihtopotilaita.
· Valmisteet lämmitetään, jos potilaalla tiedetään olevan kylmässä reagoivia punasoluvasta-aineita.
· Valmisteet saa lämmittää vain tähän tarkoitukseen hyväksytyissä (CE-merkityissä) lämmittimissä. Joidenkin
lämmittimien lämpötila voi nousta paikallisesti + 43 °C:n, mutta ne ovat turvallisia, kun niitä käytetään valmistajan
ohjeiden mukaisesti.
· Punasoluvalmisteen lämpötilan huomattavaa nousua yli 37 °C:n tulee varoa hemolyysin vuoksi.
· Valmistetta ei saa koskaan lämmittää ilman lämpötilan kontrollointia (esim. mikroaaltouunissa tai vesihauteessa).
Biologinen esikoe
· Biologisella esikokeella tarkoitetaan verensiirron aloittamista hitaasti ja potilaan voinnin erityisen huolellista
seurantaa. On suositeltavaa, että siirto aloitetaan tiputtamalla verta noin 10 minuutin ajan 10—15 tippaa/minuutti.
Näin verensiirto voidaan keskeyttää heti alkuvaiheessa, mikäli haittavaikutuksia ilmenee. Esikokeen jälkeen
tiputusnopeus voidaan säätää lääkärin määräämälle tasolle.
· Välittömät verensiirron haittavaikutukset ja mahdolliset väärät verensiirrot voidaan havaita jo biologisen esikokeen
aikana. Mahdollinen anafylaktinen reaktio tulee usein jo ”ensimmäisten tippojen aikana” ja hemolyyttisen reaktion
oireet 10—15 minuutissa.
· Tietyissä tilanteissa, esimerkiksi massiivisessa verensiirrossa, ei biologista esikoetta luonnollisesti voida tehdä.
·
OctaplasLG-jääplasmaa koskevat valmistetiedot löytyvät Pharmaca Fennicasta, koska kyseessä on
lääkevalmiste. Verikeskus lähettää OctaplasLG-valmisteen mukana myös tuoteselosteen. Hoitoyksikkö saa
jääplasman verikeskuksesta joko valmiiksi sulatettuna (jolloin pussin lämpötila on yleensä jääkaappikylmän ja
huoneenlämmön välissä) tai jäisenä: käytäntö vaihtelee sairaaloittain. Jos verikeskus on sulattanut jääplasman,
sulatusaika on merkitty lähetyslistaan. Sulattamisen jälkeen OctaplasLG voidaan säilyttää 24 tuntia +2 - +8
°C:ssa tai 8 tuntia huoneenlämmössä (+20 - +25 °C) ennen käyttöä. Liitteessä 1 on kuvia jääplasmavalmisteesta.
·
Verensiirto tapahtuu hoitavan lääkärin vastuulla: hän antaa määräyksen verensiirrosta ja sen toteuttamisesta.
Määräyksen tulee sisältää ohjeet verivalmisteesta, siirrettävän veren määrästä, siirtonopeudesta ja potilaan
tarkkailussa huomioon otettavista seikoista; hoitava lääkäri määrää erikseen, mikäli punasoluvalmiste on
lämmitettävä. Hoitava lääkäri antaa tarvittavat potilaskohtaiset verensiirto-ohjeet, esimerkiksi valmisteiden
erikoiskäsittelyistä (sädetys, HLA-tyypitys jne.), veriryhmän huomioimisesta elin- tai kantasolusiirtopotilaiden
verensiirroissa tai punasolujen siirtämisestä AIHA-potilaalle lämmitettynä. Hoitava lääkäri antaa ohjeet sairaalan
verikeskukseen kirjallisesti, ensisijaisesti lomakkeella (ks. Verensiirtoketju-sivut). Verikeskus kirjaa ohjeet atkjärjestelmään, minkä jälkeen ne näkyvät a) Weblabin verikortistossa (Weblab → Tulokset → Verikortisto), b)
X:\verensiirtoketju\doc\OHJE Verensiirto_20141103.doc
HUSLAB
1825 Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue
Verikeskukset
OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTO
PALVELUTUOTANTO, TOIMINTAOHJE
Sivu 3(11)
Versio: 3.11.2014
verentilaajalle, joka käyttää Vertti-ohjelmaa, c) verien mukana hoitoyksikköön tulevassa lähetyslistassa ja d)
HUSLABin verikeskuksissa. Verensiirto-ohjeet voivat olla myös laboratorion (eli sairaalan verikeskuksen tai
Veripalvelun) laatimia, esimerkiksi silloin, kun siirrettävien punasolujen tulee olla fenotyypitettyjä laboratorion
toteamien punasoluvasta-aineiden vuoksi.
·
Verikeskus lähettää tippalomakkeen (kuva 1) sairaalaan, joka on tilannut potilaasta veriryhmän (pääsääntöisesti, jos kyseessä on potilaan ensimmäinen veriryhmämääritys ko. sairaalassa ja jos ko. sairaala kuuluu ko.
verikeskuksen asiakkaisiin). Lomakkeelle on tulostettu potilaan veriryhmä. Kun lomake täyttyy, pyydetään
verikeskuksesta uusi lomake. Uuden tippalomakkeen saa pyytämällä verikeskuksesta myös silloin, kun potilaan
sairaskertomuksessa ei ole tippalomaketta, vaikka veriryhmä on jo määritetty.
Kuva 1. Punasoluvalmiste, lähetyslista ja tippalomake (= VERIRYHMÄ JA VERENSIIRROT –lomake )
·
Hoitoyksikkö voi halutessaan käyttää tippalomakkeen kohtia Esitiedot ja Vastasyntyneitä varten. Huomautuskohdan ohjeet ovat vanhentuneet. (Lomake päivitetään lähivuosina.)
·
Verikeskuksesta toimitettujen valmisteiden mukana on pääsääntöisesti aina lähetyslista. Näin on myös siinä
tapauksessa, että samassa veritilauksessa on tilattu esimerkiksi kaksi punasoluvalmistetta, jotka haetaan
verikeskuksesta eri kerroilla: molempien valmisteiden mukaan tulee lähetyslista. (Käytännöstä voidaan poiketa
tapauskohtaisesti sopimalla verikeskuksen kanssa erikseen, että uutta lähetyslistaa ei tarvita, koska halutaan
käyttää hoitoyksikköön jo saatua lähetyslistaa, jossa siis jo nytkin haettava verivalmiste näkyy.)
- Huomautus-kentässä on ohjeita hoitoyksikölle ja verikeskukselle (Weblabin verikortistossa on sama teksti).
- Verikeskus on voinut kirjoittaa lisätietoja jonkin valmisteen nimen alle, esim. jääplasman sulatusajan tai
maininnan siitä, että valmisteen veriryhmä on sopiva, vaikka se on eri kuin potilaan veriryhmä.
- Verikeskus ei enää merkitse lähetyslistaan punasoluvalmisteen letkunpätkän kolmea viimeistä merkkiä.
·
VERENSIIRTÄJÄN TARKISTUSLISTAn mukaan riittää, että yksi henkilö tekee verensiirtoa edeltävät
tarkistukset (yksikkönumeron tarkistaminen voi kyllä olla sujuvampaa, jos pyytää toista henkilöä lukemaan
yksikkönumeron ääneen pussista ja samalla katsoo sen itse lähetyslistasta). Hoitoyksikössä voi olla tästä
poikkeava oma ohje, jonka mukaan kahden henkilön tulee tehdä tarkistukset.
·
Kun VERENSIIRTÄJÄN TARKISTUSLISTAn kohtien 1–6 tarkistukset kuitataan lähetyslistaan (ks. mm. kuva 2),
voidaan myös valmisteeseen tehdä jonkinlainen kuittausmerkintä, jos tämä katsotaan omassa hoitoyksikössä
X:\verensiirtoketju\doc\OHJE Verensiirto_20141103.doc
HUSLAB
1825 Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue
Verikeskukset
OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTO
PALVELUTUOTANTO, TOIMINTAOHJE
Sivu 4(11)
Versio: 3.11.2014
tarkoituksenmukaiseksi. Merkinnän tulee olla sellainen, ettei se aiheuta väärinkäsitystä siinä tapauksessa, että
valmiste palautuu välillä verikeskukseen ja tulee sitten takaisin siirrettäväksi (samalle tai eri potilaalle); valmisteisiin, jotka mahdollisesti palautuvat käyttökelpoisina verikeskukseen, ei siis saa tehdä pysyviä merkintöjä.
·
Hoitoyksikkö dokumentoi jokaisen verensiirron (vaikka potilas saisi vain osan verivalmisteesta). Hoitoyksikkö
vastaa siitä, että dokumentti säilytetään Veripalvelulain edellyttämät 30 vuotta verivalmisteiden jäljitettävyyden
takaamiseksi. Verensiirto voidaan dokumentoida tippalomakkeeseen tai lähetyslistaan (kuva 3): tippalomake on
ensisijainen vaihtoehto (mm. mahdollisen jäljitystyön sujuvuuden vuoksi). Lähetyslistan käyttöä voidaan
perustella sähköiseen sairaskertomukseen siirryttäessä sillä, että yksi työvaihe jää pois: Jos käytetään
tippalomaketta, on se ensin pyydettävä arkistosta (jos se on arkistoituna potilaan paperisessa sairaskertomuksessa) ja lopuksi toimitettava arkistoon. Jos käytetään lähetyslistaa, se tarvitsee vain toimittaa arkistoon.
·
Em. dokumentoinnin lisäksi tehdään potilaan sairaskertomukseen kunkin hoitoyksikön ohjeiden mukaiset
kirjaukset: valmiste, määrä, aloitus- ja lopetuskellonaika jne.
·
Potilaan tunnistaminen on ensisijaisen tärkeää! Potilas tunnistetaan jokaisessa verensiirtoketjun vaiheessa
henkilötunnuksen perusteella, ei esimerkiksi vain nimen tai vuodepaikan perusteella! VERENSIIRTÄJÄN
TARKISTUSLISTAn kohdassa 12 potilas tunnistetaan HUS:n ohjeessa esitetyllä ensisijaisella tavalla (POTILAAN
TUNNISTAMINEN JA TUNNISTERANNEKKEEN KÄYTTÖ HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ,
Johtajaylilääkärin ohje 1/2014). Tunnistusvirheiden riskin minimoimiseksi on suositeltavaa käsitellä
samanaikaisesti vain yhdelle potilaalle tarkoitettuja verivalmisteita.
·
Jos verensiirto peruuntuu eikä potilas saakaan hoitoyksikköön jo toimitettua valmistetta lainkaan,
- hoitoyksikkö ilmoittaa asiasta puhelimitse verikeskukseen; samalla sovitaan käyttökelvottoman valmisteen
hävittämisestä tai toimenpiteistä siinä tapauksessa, että valmiste on vielä käyttökelpoinen tai
- noudatetaan omassa hoitoyksikössä mahdollisesti käytössä olevaa ohjetta (esim. OHJE HOITOYKSIKÖLLE
JA VERIKESKUKSELLE: PUNASOLUJEN SÄILYTYS HOITOYKSIKÖSSÄ), jos sen käytöstä on erikseen
sovittu verikeskuksen kanssa.
Näin varmistetaan, että verikeskus saa tiedon käyttämättä jääneistä valmisteista päivittääkseen potilaskohtaiset
verensiirtotiedot atk-järjestelmään Veripalvelulain edellyttämän verivalmisteiden jäljitettävyyden takaamiseksi.
B. KULJETUKSEN TARKISTAMINEN
1. Jos veret saapuvat hoitoyksikköösi talon ulkopuolelta kuljetuslaukussa, tarkista heti, onko kuljetus onnistunut.
·
PUNASOLUT:
ONKO KULJETUSLAUKUSSA LÄMPÖTILASEURANTA ELI LIBERO-DATALOGGERI
EI
Tarkista, että
- laukku oli suljettu
- punasolujen pakkaamisesta laukkuun on kulunut alle 1 h
- punasoluvalmisteet tuntuvat jääkaappikylmiltä
- kuljetus vaikuttaa muutenkin onnistuneelta
ON
Tarkista, että
- punasoluvalmisteet ovat Liberon
mukaan käyttökelpoisia (ks.
mukana tuleva Libero-ohje)
- kuljetus vaikuttaa muutenkin
onnistuneelta
Jos punasoluvalmisteet ovat käyttökelpoisia, noudata ensisijaisesti seuraavaa ohjetta:
Punasolujen siirto on saatava päätökseen 6 tunnin kuluessa ym. tarkistuksesta.
(Vaihtoehtoisesti voit säilyttää ja siirtää punasoluvalmisteet noudattaen Veripalvelun ohjeita ja aikarajoja.)
·
TROMBOSYYTIT: Trombosyyttien mukana on lämpötilaa rekisteröivä Libero-dataloggeri: tarkista se
mukana tulevan Libero-ohjeen avulla.
·
Jos epäilet, että verivalmisteet eivät ole käyttökelpoisia, soita heti verikeskukseen.
2. Palauta kuljetuslaukku tarvikkeineen sekä mahdollinen taksikuitti (kirjoita ”Minne”-kohtaan sairaalasi nimi)
joutuisasti laboratorioon/verikeskukseen.
X:\verensiirtoketju\doc\OHJE Verensiirto_20141103.doc
HUSLAB
1825 Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue
Verikeskukset
OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTO
PALVELUTUOTANTO, TOIMINTAOHJE
Sivu 5(11)
Versio: 3.11.2014
C. VERENSIIRTÄJÄN TARKISTUSLISTA: PUNASOLUT, TROMBOSYYTIT, JÄÄPLASMA
1. Tarkista, että verivalmiste on tarkoitettu juuri sille potilaalle, jolle aiot sen siirtää: tarkista, että potilaan nimi ja
henkilötunnus - jotka katsot jostakin hoitoyksikkösi dokumentista - ovat samat kuin valmisteen etikettiin
liimatussa henkilötietotarrassa.
2. Varmista, että lääkärin tekemä verensiirtomääräys on voimassa.
3. Tarkista, että valmiste on lääkärin verensiirtomääräyksen mukainen: tarkista, että potilaan henkilötiedot valmisteen etiketissä ovat samat kuin verensiirtomääräyksessä, ja vertaa määräystä valmisteen etiketissä lukeviin tietoihin valmisteen laadusta (esim. PUNASOLUT ) ja erikoiskäsittelyistä (esim. SÄDETETTY).
4. Tarkista, että valmisteen veriryhmä sopii potilaalle: tarkista, että potilaan henkilötiedot valmisteen etiketissä
ovat samat kuin tippalomakkeessa ja vertaa valmisteen etiketin veriryhmää tippalomakkeen veriryhmään.
(Tippalomakkeen sijasta voi käyttää muutakin dokumenttia, esim. lähetyslistaa.)
5. Tarkista, että valmiste on sopivuustutkimusten mukaan potilaalle sopiva (kuva 2): tarkista, että potilaan
henkilötiedot valmisteen etiketissä ovat samat kuin lähetyslistassa ja vertaa valmisteen etiketin yksikkönumeroa
(mm. vasemman yläkulman pitkä numerosarja) lähetyslistan yksikkönumeroon (= Luovutusnumero). (Jos
haluat, voit pyytää toista henkilöä lukemaan yksikkönumeron pussista, kun itse katsot sen lähetyslistasta.)
Tarkista, että punasoluvalmisteen sopivuuskoe on negatiivinen: miinus-merkki lähetyslistassa valmisteen
kohdalla.
6. Huomioi lähetyslistan Huomautus-kentässä mahdollisesti olevat ohjeet (kuva 2; esimerkissä kenttä on tyhjä).
Sinun ei tarvitse tarkistaa kentässä mahdollisesti olevia punasolujen fenotyyppivaatimuksia (esim. E neg, K neg,
c neg); kentässä voi lisäksi olla vain verikeskusta koskevia ohjeita.
7. Kuittaa tekemäsi tarkistukset kirjoittamalla nimesi/nimikirjaimesi valmisteen kohdalle lähetyslistaan (kuva 2).
Lähetyslista säilytetään potilaan sairaskertomuksessa ko. hoitojakson ajan (tai 30 vuotta, jos verensiirto
dokumentoidaan siihen; ks. kohta 13).
Kuva 2. Punasoluvalmiste ja sen lähetyslista, jossa on kohtien 1-6 tarkistajan kuittaus. (Ks. liite 1 OctaplasLG:stä)
K-
K-
K-
X:\verensiirtoketju\doc\OHJE Verensiirto_20141103.doc
HUSLAB
1825 Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue
Verikeskukset
OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTO
PALVELUTUOTANTO, TOIMINTAOHJE
Sivu 6(11)
Versio: 3.11.2014
Seuraavat tarkistukset tehdään juuri ennen verensiirron aloitusta potilaan luona:
8. Varmista, että em. kohtien 1 – 6 tarkistukset on tehty.
9. Tarkista, että pussi on ehjä ja siisti, etiketti on tiukasti paikoillaan, valmisteen väri on normaali (poikkeava väri
voi johtua hemolyysistä) eikä siinä ole muutakaan poikkeavaa (esim. hyytymiä tai kaasua). Tarkista, että
valmisteen käyttöaika on voimassa: katso etiketin Käyt. ennen –aika.
10. Jos punasolusiirto viivästyy suunnitellusta, verikeskukseen ilmoitetusta siirtopäivästä, varmista että valmisteen
sopivuuskoe on voimassa: soita verikeskukseen tai tarkista itse etikettiin liimatusta henkilötietotarrasta.
11. Huomioi lähetyslistan Huomautus-kentässä mahdollisesti olevat ohjeet verensiirron toteutuksesta.
12. Varmista, että olet aloittamassa valmisteen siirtoa oikealle potilaalle: kysy potilaalta hänen nimensä ja
henkilötunnuksensa ja lue ne potilaan tunnisterannekkeesta ja tarkista, että ne ovat samat kuin
valmisteen etikettiin liimatussa henkilötietotarrassa.
13. Dokumentoi verensiirto (kuva 3): kirjoita nimikirjaimesi/nimesi valmisteen etiketin siirtotarraan, liimaa se
verensiirron alussa potilaan tippalomakkeelle (tai lähetyslistaan) ja kirjoita lomakkeelle siirron pvm; tarkista,
että lomakkeessa on oikeat henkilötiedot. Tee sairaskertomukseen hoitoyksikkösi ohjeiden mukaiset kirjaukset.
Kuva 3. Valmisteen etiketin siirtotarra liimataan tippalomakkeelle (tai lähetyslistaan). (Ks. liite 1 OctaplasLG:stä)
K
K
K
K
-
14. Noudata hoitavan lääkärin ohjeita verensiirron toteuttamisesta (mm. veren määrä, siirtonopeus, lämpötila).
15. Mittaa ja kirjaa potilaan pulssi, verenpaine ja lämpö ennen jokaisen valmisteen siirtoa.
16. Aloita verensiirto biologisella esikokeella.
17. Seuraa potilaan vointia hoitoyksikkösi ohjeiden ja lääkärin antamien potilaskohtaisten ohjeiden mukaisesti.
Jos epäilet verensiirron haittavaikutusta, keskeytä verensiirto.
Ks. OHJE HOITOYKSIKÖLLE: TOIMENPITEET EPÄILTÄESSÄ VERENSIIRRON HAITTAVAIKUTUSTA.
18. Mittaa ja kirjaa potilaan pulssi, verenpaine ja lämpö jokaisen valmisteen siirron jälkeen.
X:\verensiirtoketju\doc\OHJE Verensiirto_20141103.doc
HUSLAB
1825 Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue
Verikeskukset
OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTO
PALVELUTUOTANTO, TOIMINTAOHJE
Sivu 7(11)
Versio: 3.11.2014
D. VERIVALMISTEIDEN JÄÄNTEIDEN SÄILYTYS NORMAALISTI TOTEUTUNEEN VERENSIIRRON
JÄLKEEN
Verivalmisteiden jäänteet on säilytettävä normaalistikin toteutuneen verensiirron jälkeen, jotta mahdollisen
myöhemmin ilmaantuvan verensiirron haittavaikutuksen selvittely olisi mahdollista. Säilytys kannattaa järjestää niin,
että tiedetään, minä päivänä jäänteet saa hävittää: niihin voi merkitä esimerkiksi suoritetun verensiirron päivämäärän.
PUNASOLUT (kuva 4)
· Ensisijainen vaihtoehto:
- Säilytä siirretyn valmisteen tyhjä pussi mieluiten siirtolaitteineen, joka on suljettu: tippakammion
alapuolinen rullasulkija kiinni ja siirtoletkun päässä korkki tai tiukka solmu. Jos siirtolaitetta ei ole, laita
kukin valmiste omaan muovipussiin.
- Säilytys jääkaapissa 1 - 3 vrk.
· Toissijainen vaihtoehto:
- Säilytä siirretystä valmisteesta kaksi letkunpätkää, joihin merkitset
- potilaan henkilötiedot (esim. henkilötietotarra, jonka irrotat valmisteen etiketistä verensiirron jälkeen) ja
- verivalmisteen yksikkönumeron: esimerkiksi valmisteen etiketin oikeassa alakulmassa oleva tarra tai jos tarroja ei ole etiketissä enää jäljellä - voit myös kirjoittaa yksikkönumeron ylös (se näkyy mm.
etiketin vasemmassa yläkulmassa).
- Säilytys jääkaapissa 3 vrk.
TROMBOSYYTIT JA JÄÄPLASMA
· Säilytä siirretyn valmisteen tyhjä pussi mieluiten siirtolaitteineen, joka on suljettu: tippakammion alapuolinen
rullasulkija kiinni ja siirtoletkun päässä korkki tai tiukka solmu. Jos siirtolaitetta ei ole, laita kukin valmiste
omaan muovipussiin.
· Säilytys jääkaapissa 1 vrk.
Kuva 4. Punasoluvalmisteen jäänteiden ensisijainen ja toissijainen säilytysvaihtoehto
X:\verensiirtoketju\doc\OHJE Verensiirto_20141103.doc
HUSLAB
1825 Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue
Verikeskukset
OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTO
PALVELUTUOTANTO, TOIMINTAOHJE
Sivu 8(11)
Versio: 3.11.2014
E. VERIRYHMÄN HUOMIOIMINEN VERENSIIRROISSA
Taulukko 2: TROMBOSYYTIT
Veriryhmävaihtoehdot trombosyyttisiirroissa
potilaan oman veriryhmän lisäksi,
jota käytetään ensisijaisesti.
Taulukko 1: PUNASOLUT
Veriryhmävaihtoehdot punasolusiirroissa
potilaan oman veriryhmän lisäksi,
jota käytetään ensisijaisesti.
Potilaan
veriryhmä
A RhD pos
A RhD neg
B RhD pos
B RhD neg
O RhD pos
O RhD neg
AB RhD pos
AB RhD neg
Hyvä
vaihtoehto
O RhD pos
A RhD neg
O RhD neg
O RhD neg
O RhD pos
B RhD neg
O RhD neg
O RhD neg
A RhD pos
O RhD pos
B RhD pos
O RhD pos
O RhD neg
O RhD pos
B RhD pos
A RhD pos
O RhD pos
B RhD neg
A RhD neg
AB RhD neg
O RhD neg
B RhD neg
A RhD neg
O RhD neg
Potilaan
veriryhmä
A
Hätävaihtoehto*
AB RhD pos
B RhD pos
A RhD pos
O RhD pos
·
Trombosyyttien Sopivuus
veriryhmä
O
hyvä
AB
kelvollinen
B
kelvollinen
O
B
kelvollinen
A
kelvollinen
AB
kelvollinen
B
O
hyvä
AB
kelvollinen
A
kelvollinen
AB
A
hyvä
B
hyvä
O
hyvä
RhD pos potilaalle annetaan RhD pos tai
RhD neg trombosyyttejä.
·
RhD neg potilaalle annetaan RhD neg
trombosyyttejä.
·
Jos RhD neg potilaalle joudutaan
saatavuusongelmien vuoksi antamaan RhD
pos trombosyyttejä, hoitoyksikkö huolehtii
potilaalle annettavasta anti-D-suojauksesta
(ks. OHJE HOITOYKSIKÖLLE:
TROMBOSYYTTISIIRROT JA ANTI-DSUOJAUS)
Taulukko 3: JÄÄPLASMA
Veriryhmävaihtoehdot OctaplasLG-siirroissa.
Potilaan veriryhmä
O
A
B
AB
Jääplasman veriryhmä
O, A, B, AB
A, AB
B, AB
AB
HUOM!
JÄÄPLASMASIIRROISSA
ABO-SIIRTOSÄÄNNÖT OVAT
PÄINVASTAISET KUIN PUNASOLUSIIRROISSA!
*
RhD neg potilaalle saa siirtää RhD pos punasoluja ainoastaan henkeä uhkaavissa tilanteissa hoitavan lääkärin
päätöksellä, jos RhD neg punasoluja ei ole saatavilla (olettaen, että potilaalla ei ole anti-D-vasta-ainetta).
·
Huomioi verivalmisteen veriryhmän tarkistamisessa myös mahdollinen potilaskohtainen verensiirto-ohje, joka
näkyy mm. verivalmisteiden mukana tulevassa lähetyslistassa ja Weblabin verikortistossa (Weblab → Tulokset
→ Verikortisto). Potilaskohtainen verensiirto-ohje voi olla yo. taulukoiden ohjeita tiukempi (esim.
kantasolusiirtopotilaat, vastasyntyneet, harvinaiset veriryhmät).
X:\verensiirtoketju\doc\OHJE Verensiirto_20141103.doc
HUSLAB
1825 Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue
Verikeskukset
OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTO
PALVELUTUOTANTO, TOIMINTAOHJE
Sivu 9(11)
Versio: 3.11.2014
F. VERENSIIRTOKETJUN HAITTAVAIKUTUKSET JA VAARATAPAHTUMAT/VIRHEET
TAUSTAA
·
Verensiirto voi aiheuttaa potilaalle haittavaikutuksen. Toisaalta verensiirtoketjussa voi tapahtua virhe. Kaikki
haittavaikutukset eivät johdu virheistä eikä kaikista virheistä aiheudu potilaalle haittaa.
·
Haittavaikutukset: Veripalvelulain (197/2005) ja veripalveluasetuksen (258/2006) mukaan terveydenhuollon
toimintayksikön tulee pitää kirjaa verensiirtoon liittyvistä haittavaikutuksista. Lisäksi vakavat, veren laatuun ja
turvallisuuteen liittyvät haittavaikutukset on ilmoitettava Veripalveluun, joka ilmoittaa ne viranomaiselle.
Veripalvelu suosittelee, että myös muut verensiirtoon liittyvät vakavat haitat ilmoitetaan Veripalveluun.
Kun hoitoyksikkö tilaa verensiirron mahdollisen/varman haittavaikutuksen vuoksi
9281 B-XKompl –tutkimuksen,
verikeskus tekee sen perusteella ilmoituksen Veripalveluun eli hoitoyksikön ei tarvitse tehdä ilmoitusta erikseen.
(Tutkimus 9281 B-XKompl tehdään Veripalvelussa; verikeskus lähettää sinne tarvittavat näytteet, hoitoyksikön
palauttamat verivalmisteiden jäänteet ja hoitoyksikön täyttämän lähetteen.)
·
Vaaratapahtumat: Potilasturvallisuusasetus (341/2011) velvoittaa terveydenhuollon organisaatioita ylläpitämään potilasturvallisuuteen liittyvien vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmää. HUS:ssa käytetään vaaratilanneraportoinnissa HaiPro-ilmoitusjärjestelmää. Veripalvelulain (197/2005) ja veripalveluasetuksen (258/2006)
mukaan terveydenhuollon toimintayksikön tulee pitää kirjaa verensiirtoon liittyvistä vaaratilanteista. Lisäksi
vakavat, veren laatuun ja turvallisuuteen liittyvät vaaratilanteet on ilmoitettava Veripalveluun, joka ilmoittaa ne
viranomaiselle. Veripalvelu suosittelee, että myös muut verensiirtoon liittyvät vakavat vaaratilanteet ilmoitetaan
Veripalveluun. HUSLABin verikeskukset ovat useiden vuosien ajan tehneet ym. ilmoitukset Veripalveluun
tietoonsa tulleista, hoitoyksiköissä tapahtuneista virheistä/vaaratilanteista hoitoyksiköiden puolesta, joko
viipymättä tai vuoden lopussa (riippuen tapauksesta). Vuoden 2014 alusta alkaen ilmoittaminen Veripalvelun
veriturvatoimistoon tapahtuu seuraavasti:
Kun hoitoyksikkö tekee verensiirtoketjun mahdollisesta/varmasta vaaratilanteesta
HaiPro-ilmoituksen siten, että ilmoittaja valitsee Tapahtuman tyypiksi jonkin
Lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoketjuun, varjo- tai merkkiaineeseen liittyvän kolmesta alaluokasta*
Verensiirtoketjuun liittyvä: Hoitoyksikön poikkeama
Verensiirtoketjuun liittyvä: Verikeskuksen/laboratorion poikkeama
Verensiirtoketjuun liittyvä: Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun poikkeama,
verikeskus tekee sen perusteella ilmoituksen Veripalveluun eli hoitoyksikön ei tarvitse tehdä ilmoitusta erikseen.
Jos HUS:n ulkopuolisella hoitoyksiköllä ei ole käytössään HaiPro-ilmoitusjärjestelmää, hoitoyksikön tulee
ilmoittaa vaaratilanteet itse Veripalveluun tai mieluiten verikeskukseen, joka ilmoittaa ne edelleen
Veripalveluun. Hoitoyksikkö voi tehdä ilmoituksen käyttämällä Verensiirtoketju-sivuilta löytyvää B-XKompltutkimuksen lähetettä = STM:n vahvistama haittavaikutuslomake =
ILMOITUS VERIVALMISTEEN SIIRRON AIHEUTTAMASTA VAKAVASTA HAITTAVAIKUTUKSESTA
JA VÄÄRÄN VERIVALMISTEEN SIIRROSTA
*
Näissä tapauksissa ilmoituksesta tulee tieto HUSLABiin (siis silloinkin, kun hoitoyksikkö tekee ilmoituksen
toiseen hoitoyksikköön). Tieto tulee lähinnä kerran vuodessa tapahtuvaa ilmoitusten tilastointia ja raportointia
varten. Ilmoitusta ei siis lueta HUSLABissa välttämättä viipymättä: se ei korvaa mahdollisesti tarvittavaa
välitöntä yhteydenottoa sairaalan verikeskukseen!
X:\verensiirtoketju\doc\OHJE Verensiirto_20141103.doc
HUSLAB
1825 Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue
Verikeskukset
OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTO
PALVELUTUOTANTO, TOIMINTAOHJE
Sivu 10(11)
Versio: 3.11.2014
TOIMINTAOHJEITA
·
Jos kyseessä on verensiirron mahdollinen/varma haittavaikutus (myös väärä verensiirto, ilman oireita!): Katso
OHJE HOITOYKSIKÖLLE: TOIMENPITEET EPÄILTÄESSÄ VERENSIIRRON HAITTAVAIKUTUSTA
·
Jos kyseessä on verensiirtoketjun mahdollinen/varma vaara/virhe:
Katso OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTOKETJUN HAIPRO-ILMOITUS
Kuva 5. Yksinkertaistettu kaavio toimenpiteistä kun kyseessä on verensiirtoketjun haittavaikutus ja/tai virhe.
Etenkään alkuvaiheessa – ennen kaikkien tutkimusten ja selvitysten valmistumista - ei aina ole selvää, onko kyseessä
jompikumpi vai molemmat.
VARMISTA VIIPYMÄTTÄ POTILAAN VÄLITÖN HOITO JA RYHDY TARVITTAVIIN TOIMENPITEISIIN
SEURAUKSIEN LIEVENTÄMISEKSI JA LISÄVAHINKOJEN ESTÄMISEKSI.
MUISTA, ETTÄ HAIPRO-ILMOITUS EI KORVAA VÄLITÖNTÄ YHTEYDENOTTOA VERIKESKUKSEEN, KUN
KYSEESSÄ ON MAHDOLLINEN/VARMA HAITTAVAIKUTUS JA/TAI VÄÄRÄ VERENSIIRTO.
X:\verensiirtoketju\doc\OHJE Verensiirto_20141103.doc
HUSLAB
1825 Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue
Verikeskukset
OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTO
PALVELUTUOTANTO, TOIMINTAOHJE
Sivu 11(11)
Versio: 3.11.2014
LIITE 1. OCTAPLASLG-JÄÄPLASMAN ETIKETTI
Kuva 5. Jääplasmavalmisteen yksikkönumero on etiketin vasemmassa yläkulmassa.
Kuva 6. Jääplasmavalmisteen siirtotarra on etiketin oikeassa alakulmassa ja viimeinen käyttöpäivä (Käyt. viim.) sen
yläpuolella. Siirtotarra liimataan siirron alussa tippalomakkeelle (tai lähetyslistaan).
(Tämän ohjeen valokuvat ovat lavastettuja esimerkkejä eivätkä siten välttämättä täysin oikein kaikilta yksityiskohdiltaan.)
X:\verensiirtoketju\doc\OHJE Verensiirto_20141103.doc