Lukuvuosiopas1314

Transcription

Lukuvuosiopas1314

KYL lukuvuosiopas 2013-2014
Koulun toiminta
Kurssitarjonta
Työaika ja järjestelyt
Kouvolan yhteiskoulun lukio
Salpausselänkatu 36
45100 Kouvola
02061 58506 (rehtori)
02061 58519 (opinto-ohjaaja)
02061 55334 (kanslia)
www.edukouvola.fi/lukiokoulutus
Sisällysluettelo
1. Lukuvuoden alkaessa....................................................................................................................... 1
1.1 OHJEITA 1. VUODEN OPISKELIJOILLE ......................................................................................................................................... 1
1.4 LIIKENNEOPETUS (AUTOKOULU) .............................................................................................................................................. 1
2. Lukuvuoden 2012-2013 työaika ja tapahtumia ................................................................................ 2
3. Koeviikot ......................................................................................................................................... 3
4. Ylioppilastutkinto ............................................................................................................................ 4
4.1 YLEISTÄ ............................................................................................................................................................................. 4
4.2YLIOPPILASKIRJOITUSTEN AIKATAULU ........................................................................................................................................ 5
5. Opintojen suorittaminen lukiossamme - sääntöjä ........................................................................... 6
6. Opiskeluohjeita ............................................................................................................................... 9
7. Koulun toimintatapoja................................................................................................................... 10
8. Opiskelun seuraaminen, opiskelijahuolto ja opintososiaaliset edut .............................................. 11
9. Koulun toiminnan järjestelyt ......................................................................................................... 13
10. Oppiaineet ja niihin liittyvät kurssit ............................................................................................. 14
1.ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (ÄI)............................................................... 14
2.TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI (RUB1), ................................................................................. 15
3.VIERAAT KIELET A, ........................................................................................................................ 16
3.1ENGLANTI A (ENA) ....................................................................................................................................................... 16
3.2 SAKSA A (SAA)............................................................................................................................................................. 17
3.3 RANSKA A (RAA) ......................................................................................................................................................... 18
3.4 VENÄJÄ A (VEA) .......................................................................................................................................................... 19
4.VIERAAT KIELET B2 (perusopetuksen vuosiluokilla 7 – 9 alkanut oppimäärä) ............................... 19
4.1
4.2
4.3
SAKSA B2 (SAB2)................................................................................................................................................... 19
RANSKA B2 (RAB2)................................................................................................................................................ 20
VENÄJÄ B2 (VEB2)................................................................................................................................................. 20
5.VIERAAT KIELET B3 (lukiossa alkava oppimäärä)........................................................................... 21
5.1
5.2
5.3
5.4
SAKSA B3 (SAB3)................................................................................................................................................... 21
RANSKA B3 (RAB3)................................................................................................................................................ 21
VENÄJÄ B3 (VEB3)................................................................................................................................................. 21
ESPANJA B3 (EAB3) ................................................................................................................................................. 22
6.Muut kielet................................................................................................................................... 23
6.1
6.2
6.3
ESPANJA (EA).......................................................................................................................................................... 23
LATINA (LA) .......................................................................................................................................................... 23
VENÄJÄ ABC (VE) .................................................................................................................................................. 23
7.MATEMATIIKKA (MA) ................................................................................................................... 23
7.1
7.2
MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ (MAA) ............................................................................................................... 24
MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ (MAB) ............................................................................................................... 25
8.BIOLOGIA (BI) ............................................................................................................................... 25
9.MAANTIEDE (GE) .......................................................................................................................... 26
10.FYSIIKKA (FY) .............................................................................................................................. 27
11.KEMIA (KE) ................................................................................................................................. 28
12.USKONTO ................................................................................................................................... 28
13.ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET) ................................................................................................... 29
14.FILOSOFIA (FI)............................................................................................................................. 30
15.HISTORIA (HI) ............................................................................................................................. 30
16.YHTEISKUNTAOPPI (YH).............................................................................................................. 32
17.PSYKOLOGIA (PS)........................................................................................................................ 33
18.MUSIIKKI (MU) ........................................................................................................................... 33
19.KUVATAIDE (KU) ......................................................................................................................... 34
20.LIIKUNTA (LI) .............................................................................................................................. 36
21.TERVEYSTIETO (TE) ..................................................................................................................... 37
22.OPINTO-OHJAUS (OP) ................................................................................................................. 38
23.Muut lukiokurssit ....................................................................................................................... 38
24.Studies in English ........................................................................................................................ 40
24.1 BIOLOGY ..................................................................................................................................................................... 40
24.2 GEOGRAPHY................................................................................................................................................................. 40
24.3 PHYSICS (FY)................................................................................................................................................................ 40
24.4 RELIGION AND ETHICS (UE).............................................................................................................................................. 40
24.5 HISTORY (HI) ............................................................................................................................................................... 40
24.6 PSYCHOLOGY (PS)......................................................................................................................................................... 41
24.7 ARTS (KU)................................................................................................................................................................... 41
24.8 INFORMATION TECHNOLOGY (AT) ..................................................................................................................................... 41
HENKILÖKUNTA 2013-2014 ...................................................................................................................................... 44
LUKUVUODEN TYÖAIKA, KURSSITARJOTIN
1.
Lukuvuoden alkaessa
Lukuvuosioppaassa on mukana kurssitarjotin lukuvuodelle 1314. Huomaa, että tarjotin saattaa
muuttua lukuvuoden aikana. Muutoksena edellisiin vuosiin opetus on jaettu 75min tunteihin. Tämä
muuttaa myös ruokailuaikoja ja kolmannen opetustuokion keskellä on ruokailutauko. Ruokailutauon
paikka näkyy työjärjestyksessäsi.
1.1 Ohjeita 1. vuoden opiskelijoille
13A-ryhmä opiskelee pitkää matematiikkaa, 13B-ryhmässä (Studies in English) ja 13C-ryhmässä on
pitkän- ja lyhyen matematiikan opiskelijoita.
Syventävät ja soveltavat kurssit järjestetään koulun resurssien ja kurssin osallistujien mukaan.
Kurssitarjottimeen ei ole merkitty kursseja, jotka järjestetään tuntikaavion ulkopuolella. Tällaisia
ovat mm. musikaali-, kuoro-, ilmaisutaito- ja tanssitaidekurssit. Kurssien alkamisesta ilmoitetaan
erikseen kuulutuksin ja ilmoitustauluilla. Kurssit ovat ainutlaatuisia ja pätevien opettajien vetämiä:
osallistu!
Wilma on auki valintojen tarkistamista varten noin viikon ajan koulun alkamisesta. Jokaisen
opiskelijan on tarkistettava valintansa.
Pakollinen kurssi on aina sen ryhmän sarakkeessa kurssitarjottimessa, joiden opiskelijoille on
opiskelupaikka ryhmään varattu. Voit myös käyttää e-merkinnällä (Studies in English -kurssit)
varustettuja kursseja jos vain ryhmään sopii.
Kuvataiteen, musiikin ja liikunnan (KU01, MU01, LI01) ryhmänsä opiskelija voi tarkistaa Wilmasta.
Nämä kurssit on käytävä annetun ryhmän mukana. Kurssit on hajautettu kahteen jaksoon (jaksot 1
ja 2 tai jaksot 1 ja 3: tunteja (75min) 1-2/jakso, yhteensä 3). Hajautuksen näet jo valmiiksi
työjärjestyksessäsi Wilmassa. Älä poista itseäsi näistä KU1/MU1/LI1-ryhmistä!
Lukion 1. vuoden opiskeluun sisältyy paljon pakollisia kursseja, ja siirtyminen 2. tai 3. vuoden
opiskelijoiden ryhmiin on hankalaa. Jos työjärjestykseesi tulee hyppytunteja, niin voit täydentää
työjärjestystäsi 2. ja 3. vuoden kurssitarjottimen kursseilla. Näin voit tyhjien tuntien paikalle ottaa
kursseja, jotka saattavat helpottaa jatko-opintojesi järjestelyissä. Älä kuitenkaan uuvuta itseäsi: ota
kohtuullisesti kursseja, 6 kurssia 1. jaksossa on hyvä alku opinnoille.
Toinen lukiovuosi tuntuu alussa rankalta johtuen siitä, että 1. vuoden opinnot oletetaan osattaviksi.
Tee töitä tasaisesti ja rauhallisesti joka koulupäivä – älä jätä rästejä opintoihisi. Näin selviät
varmasti.
Wilma on auki valintojen tarkistamista varten noin viikon ajan koulun alkamisesta. Tarkista ja korjaa
kurssivalintasi lukuvuoden alkaessa. Muistathan, että pakollinen kurssi on kurssitarjottimessa aina
sen ryhmän kohdalla, joiden opiskelijoille on opiskelupaikka ryhmään varattu. Jos ryhmään sopii, on
muilla valintaoikeus kurssille.
Ole tarkkana kuvataiteen/ musiikin (KU02, MU02, LI02) pakollisen kurssin suorittamisesta jaksoissa 3
ja 4 (tunteja (75min) 1-2/jakso). Näet ryhmäsi Wilmasta ennen jakson 3 alkua. ÄLÄ POISTA
valintaasi KU2/MU2/LI2 ryhmistä!
Hyppytuntien paikalle kannattaa katsoa sopivia kursseja. Myös 1. ja 3. vuoden kursseja voit
halutessasi valita ja myös uusia.
Wilma on auki valintojen tarkistamista varten noin viikon ajan koulun alkamisesta. Tarkista ja korjaa
kurssivalintasi lukuvuoden alkaessa. Muistathan opiskella valtakunnallisia syventäviä kursseja ja
ylioppilaskirjoituksiin valmentavia kursseja kaikissa kirjoitettavissa oppiaineissasi. Näin varmistat
hyvän tuloksen kirjoituksissa.
ENNAKKOON
SOVITTAVA!
1.4 Liikenneopetus (autokoulu)
Autokoulun teoria ja ajotunnit on hoidettava kouluajan ulkopuolella. Liikenneopetukseen
osallistuva voi kuitenkin ajotunnin takia olla poissa kerran kustakin aineesta. Poissaolosta on aina
neuvoteltava ennakkoon opettajan/ ryhmänohjaajan kanssa. Ajokortin suorittamien hyväksytään
lukion kurssisuoritukseksi (yksi kurssi: muut opinnot, soveltava kurssi), kun tuot ajokortti rehtorille
tai kansliaan.
KYL
1
2.
Lukuvuoden 2013-2014 työaika ja tapahtumia
Lukiomme lukuvuosi on poikkeuksellinen opettajien 14 päivän lomautuksen takia vuonna 2013.
Lomautusten vaikutus opiskelijoiden opintojen etenemiseen pidetään mahdollisimman pienenä.
Lomautusten takia opiskelijalla on kaksi (2) itsenäisen opiskelun jaksoa, viikko 42 (5d) ja 20.21.12.2013 (2d). Itsenäisen opiskelun jaksoille opiskelija saa opintoihin sisältyviä, itsenäisesti
suoritettavia tehtäviä oman opinto-ohjelmansa mukaisissa oppiaineissa.
Syyslukukausi 13.8.-21.12.2013 (89 työpäivää)
Ylioppilaskirjoitukset
9.9.-30.10.2013 (kuuntelut 9.-11.9.2013, kirjalliset 13.9.-30.9.2013)
Itsenäisen opiskelun jakso
14.-18.10.2013 (5d)
Syysloma
21.10.- 27.10.2013 (vko 43)
Itsenäisyyspäivä
6.12.2013 (pe)
Itsenäisen opiskelun jakso
20.-21.12.2013 (2d)
Joululoma
22.12.2013- 1.1.2014
Kevätlukukausi 2.1.-30.5.2014
Loppiainen
Talviloma
Pääsiäinen
Vappu
Helatorstai
Lauantaityöpäivä
(98 työpäivää)
6.1.2014 (ma)
7.2.-12.2.2014 (ÄI tekstitaito pe 7.2., kuuntelut 10.-12.2.2014)
24.2.- 2.3.2014 (vko9)
10.3.-24.3.2014 (kirjalliset kokeet jatkuvat, ma-ke-pe)
18.4.-21.4.2014
1.5.2014 (to)
29.5.2014
31.5.2014
Jaksotus
Jakso 1
13.8.2013Jakso 2
3.10.2013Itsenäisen opiskelun jakso
Jakso 3
5.12.2013Itsenäisen opiskelun jakso
Jakso 4
7.2.2014Jakso 5
7.4.2014-
2.10.2013
4.12.2013
14.-18.10.2013
6.2.2014
20.-21.12.2013
4.4.2014
31.5.2014
Erikoispäivät
5.12.2013 to
13.2.2014 to
14.2.2014 pe
30.5.2014 pe
31.5.2014 la
(37 d)
(35 d)
(5 d)
(35 d)
(2 d)
(36 d)
(37 d)
Itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla klo 12:15-13:30
Penkkarit
Wanhojen päivä
Kulttuuriretkipäivä, 1. ja 2. vuoden opiskelijat
Ylioppilasjuhla klo 12:00 -
Edellä mainittujen päivien lisäksi on lukuvuoden aikana konserttitapahtumia, vierailuja ja juhlapäiviä.
Huoltajaillat
(alustavat,
varaudu
muutoksiin)
Päiväys
to 31.10.2013
to 31.10.2013
ti 5.11.2013
Taso
1. opiskeluvuosi
3. opiskeluvuosi
2. opiskeluvuosi
Aihe
Lukion toiminta
Yo-tutkinto, jatko-opinnot
Opiskelusta – tulevasta
Aina ajan tasalla olevat tiedot lukuvuoden toiminnasta löytyvät koulun kotisivuilta
www.edukouvola.fi/lukiokoulutus, Kouvolan yhteiskoulun lukio. Työpäiväkalenterin
löydät myös kotisivuilta.
2
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
3.
Koeviikot
Lukuvuosi
2013-2014
Koeviikot
Jakson 5/12-13 uusinta
Päiväys
Klo
Ilm. uusintaan
pe
16.8.2013
14:00
Wilmassa
Uusintakoe
ti
20.8.2013
17-19:30
AU
Klo
Huom!
J1 koeviikko
Päiväys
J4 koeviikko
Koe 1
ti
24.9.2013 8:20-11:05
Koe 6
3
ke
25.9.2013 8:20-11:05
7
to
26.9.2013
9-12
2
pe
27.9.2013
6
ma 30.9.2013
Päiväys
Klo
to
27.3.2014 8:20-11:05
2
pe
28.3.2014 8:20-11:05
4
ma
31.3.2014
9-12
9-12
1
ti
1.4.2014
9-12
9-12
3
ke
2.4.2014
9-12
to
3.4.2014
9-12
pe
4.4.2014
9-12
16.4.2014
Huom!
5
ti
1.10.2013
9-12
7
4
ke
2.10.2013
9-12
5
Jaksotodistus
to
10.10.2013
Jaksotodistus
ke
Ilm. uusintaan
pe
11.10.2013
14:00
Wilmassa
Ilm. uusintaan
to
17.4.2014
14:00
Wilmassa
Uusintakoe J1
ti
29.10.2013
17-19:30
AU
Uusintakoe J4
to
24.4.2014
17-19:30
AU
Klo
Huom!
Ilmoittaudu
pe
2.5.2014
14:00
Wilmassa
Rästikoe
ti
6.5.2014
17-19:30
AU
Klo
Huom!
Rästikoe
J2 koeviikko
Koe 6
3
Päiväys
ti
26.11.2013 8:20-11:05
ke 27.11.2013 8:20-11:05
7
to
28.11.2013
9-12
2
pe 29.11.2013
9-12
Koe 1
ti
4
ma
2.12.2013
9-12
3
ke
21.5.2014 8:20-11:05
1
ti
3.12.2013
9-12
7
to
22.5.2014
9-12
5
ke
4.12.2013
9-12
2
pe
23.5.2014
9-12
4
ma 26.5.2014
9-12
27.5.2014
9-12
Jaksotodistus
to
Ilm. uusintaan
pe 13.12.2013
Uusintakoe J2
ti
J3 koeviikko
J5 koeviikko
17.12.2013
Päiväys
Wilmassa
17-19:30
AU
Klo
Koe 3
ke
29.1.2013 8:20-11:05
6
Huom!
20.5.2014 8:20-11:05
5
ti
6
ke
28.5.2014 8:20-11:05
Jaksotodistus
la
31.5.2014
Ilm. uusintaan
elokuussa 2014
Wilmassa
Uusintakoe J5
elokuussa 2014
AU
12.12.2013
14:00
Päiväys
10:45 13ABC ja 11:30 12ABC
to
30.1.2013 8:20-11:05
2
pe
31.1.2013
9-12
4
ma
3.2.2014
9-12
Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan Wilmassa suoraan opettajalle.
5
ti
4.2.2014
9-12
Uusintakoe pidetään auditoriossa.
1
ke
5.2.2014
9-12
7
to
6.2.2014
9-12
Kokeen luokkatilan saat selville ilmoitustauluilta/ Wilmasta
Ole tarkkana: koepäivät saattavat muuttua
Jaksotodistus
to
6.3.2014
Ilm. uusintaan
pe
7.3.2014
14:00
Wilmassa
Uusintakoe J3
ti
11.3.2014
17-19:30
AU
lukuvuoden aikana.
HUOM! KUMULI- tunteja on myös koeviikolla!
KYL
3
4.
Ylioppilastutkinto
Lukio-opetukseen liittyy erillisenä osana ylioppilastutkinto, johon kaikki lukiokoulutukseen osallistuvat
tähtäävät. Ylioppilastutkintoon osallistuminen vaatii opiskelijan suunnittelemaan opintojaan pitkäjänteisesti.
4.1 Yleistä
Tutkinnon aloittaminen
Kurssitarjottimen perusteella pakollisten aineiden opiskelun voi suorittaa kahdessa vuodessa. Yotutkinnon voi siis halutessaan aloittaa kolmannen opiskeluvuoden syksyllä. Kokeet perustuvat
oppiaineiden pakollisiin ja syventäviin kurssit, joten opiskelijan on menestyäkseen otettava opintoohjelmaansa myös aineiden syventäviä ja ylioppilaskirjoituksiin valmentavia kursseja.
Hajauttaminen
Ylioppilaskirjoituksiin on mahdollisuus osallistua syksyisin ja keväisin. Opiskelija voi suorittaa
ylioppilastutkinnon kerralla tai hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen suorituskertaan, esim. S13, K14,
S14 (S=syksy, K=kevät). Tämä tarkoittaa, että kolmen peräkkäisen kerran aikana kokelaan on osallistuttava
neljän valitsemansa pakollisen aineen kokeeseen. Yksittäiseen kokeeseen voi yleensä osallistua
suorittamalla ko. oppiaineen pakolliset kurssit. Lisäksi voi pakollisten kokeiden lisäksi kirjoittaa samalla
ylimääräisiä kokeita.
Kokeeseen osallistumisesta ja tarkemmista säännöistä kannattaa varmistua Kirjoittajan oppaasta, minkä
löydät mm. koulun kotisivuilta osasta Abi-info.
Tutkintoon kuuluva pakolliset ja ylimääräiset kokeet
Tutkintoon kuuluu pakollisena kokeena äidinkieli. Ryhmästä toinen kotimainen kieli (ruotsin kieli,), vieras
kieli, matematiikka ja reaaliaineen koe on lisäksi kirjoitettava pakollisena kolme koetta opiskelijan
valinnan mukaisesti.
Ruotsin kielessä, vieraassa kielessä ja matematiikassa järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason
kokeet. Kokelaan on suoritettava pakollisena vaativampi (A-tason koe) koe vähintään yhdessä mainituista
aineista.
Edellä mainittujen lisäksi ylioppilastutkintoon voi kuulua ylimääräisiä kokeita (kielissä, reaaliaineissa,
matematiikassa).
Reaaliaineen koe
Kokelas voi suorittaa yhden valitsemansa reaaliaineen kokeen pakollisena ja halutessaan suorittaa
useampia reaaliaineiden kokeita ylimääräisenä kokeena tai täydentää niillä myöhemmin
ylioppilastutkintoaan.
Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koepäivät sijoitetaan tutkintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Ensimmäisenä koepäivänä järjestetään psykologian,
filosofian, historian, fysiikan sekä biologian kokeet ja toisena koepäivänä evankelis-luterilaisen uskonnon,
ortodoksisen uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon
kokeet. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi
suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkintoa hajauttamalla voi osallistua useampaan
reaaliaineen kokeeseen.
Äidinkielen koe
Äidinkielen kokeeseen kuuluu kaksi koetta, tekstitaidon koe ja esseekoe. Molemmat kokeet vaikuttavat
lopulliseen tutkintoarvosanaan ja kokeen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun painotetun
pistesumman perusteella.
Maksut
Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan annetun aikataulun mukaisesti (katso jaettava Kirjoittajan opas,
löydettävissä kotisivuilta) opinto-ohjaajalle ja ilmoittautuminen on sitova. Ylioppilaskirjoitusten maksut
koostuvat perusmaksusta (S2013 14€, maksetaan jokaiselta kirjoituskerralta) sekä ainekohtaisista
maksuista (S2013 á 28€). Maksut laskutetaan koulun toimesta ja koulu tilittää ne
Ylioppilastutkintolautakunnalle.
Tiedottaminen
Ylioppilastutkintoon osallistuville järjestetään lukuvuoden aikana tiedotustilaisuuksia elo-syyskuun
vaihteessa, marraskuussa, tammikuussa ja toukokuussa. Opettajat tiedottavat omaan oppiaineeseensa
liittyvistä yo-kirjoitusasioista. Huoltajille ylioppilaskirjoituksista tiedotetaan vanhempainilloissa.
Ylioppilastutkinnosta ja eri oppiaineisiin liittyvistä erityiskysymyksistä löytyy lisätietoa koulun kotisivuilta
osassa
Abi-info
ja
Ylioppilastutkintolautakunnan
sivuilta
www.ylioppilastutkinto.fi,
sekä
ylioppilaskirjoituksiin osallistuvalle opiskelijalle marraskuussa ja toukokuussa jaettavasta Kirjoittajan
oppaasta. Oppaaseen voi tutustua myös koulun kotisivuilta.
4
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
4.2 Ylioppilaskirjoitusten aikataulu
Ylioppilaskirjoituspäivät S2013-K2014
Syksyn 2013 ylioppilastutkinto
Kuullunymmärtämiskokeet S2013
ma 9.9.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
 ruotsi, A- ja B-taso; suomi, A- ja B-taso klo 8:45
ti 10.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä
 englanti
klo 8:45
 saksa
klo 11
 venäjä
klo 13
 ranska / espanja
klo 15
ke 11.9.





vieras kieli, lyhyt oppimäärä
saksa
klo 8:45
venäjä
klo 11:00
englanti
klo 13:00
ranska
klo 14:00
espanja/ italia
klo 15:00
Kirjalliset kokeet S2013
pe 13.9.
äidinkieli, tekstitaidon koe
ma 16.9.
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
ke 18.9.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
pe 20.9.
ma 23.9.
äidinkieli, esseekoe ; suomi toisena kielenä -koe
ke 25.9.
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 27.9.
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
ma 30.9.
Kevään 2014 ylioppilastutkinto
Kirjallinen koe K2014
pe 7.2.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
Kuullunymmärtämiskokeet K2014
ma 10.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä
 englanti
klo 8:30 saksa
klo 11 ranska
klo 13 venäjä/espanja
klo 15
ti 11.2.
 ruotsi, A- ja B-taso
klo 8.30-9.00
ke 12.2.
 saksa
klo 8.30-9.00
 ranska
klo 11
 espanja
klo 13
 englanti
klo 14
 venäjä/italia
klo 15.00-15.30
Kirjalliset kokeet jatkuvat K2014
ma 10.3.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe, suomi/ruotsi toisena kielenä —koe
ke 12.3.
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
pe 14.3.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
ma 17.3.
ke 19.3.
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 21.3.
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
ma 24.3.
Katso www.edukouvola.fi/lukiokoulutus Kouvolan yhteiskoulun lukio, ABI- info
KYL
5
5.
Opintojen suorittaminen lukiossamme - sääntöjä
Jaksollisuus
Lukion lukuvuosi jakaantuu 5 jaksoon. Yhden jakson pituus on n. 7 viikkoa. Opetustunnit pidetään
75min pituisina.
Opinnot lukiossa
Lukion oppiaineita ovat kaikille yhteiset ja valinnaiset aineet. Yhteiset oppiaineet muodostuvat
valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista ja koulukohtaisista syventävistä ja
soveltavista kursseista. Valinnaisissa vieraissa kielissä on vain syventäviä ja mahdollisesti
koulukohtaisia soveltavia kursseja. Muut valinnaisaineet muodostuvat koulukohtaisista kursseista.
Opiskelijan lukio-opintoihin kuuluu pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää
kurssia ja soveltavia kursseja, yhteensä vähintään 75 kurssia. Jokainen kouluun tuleva täyttää
ainevalintalomakkeen jolla valitsee opinto-ohjelmansa. Tätä ohjelmaa opiskelija voi joutua
muuttamaan kurssitarjonnan muutosten takia.
Kurssi
Lukion eri oppiaineet suoritetaan kursseina. Oppiaine voi sisältää valtakunnallisia pakollisia ja
syventäviä kursseja, ja/tai koulukohtaisia soveltavia kursseja. Yksi kurssi kestää yhden jakson ajan n.
30-33 tuntia, ja opetusta kullakin kurssilla on kolme 75min oppituntia viikossa (paitsi kahdessa
jaksossa opetettavilla KU, LI ja MU kursseilla 1 ja 2). Lisäksi kurssiin liittyy 3h kurssikoe.
Eri oppiaineisiin sisältyvät kurssit löytyvät opetussuunnitelmasta (lukuvuosiopas, Wilma, kotisivut).
Kurssitarjotin ja työjärjestys
Koulussa opiskeltavat eri oppiaineisiin liittyvät kurssit löytyvät kurssitarjottimelta. Kurssit ovat
tarjottimella ainelyhenteellä, jonka perässä on kurssinumero ja tarvittaessa ryhmänumero (MA1 =
pitkä matematiikka, kurssi 1; PS3.1= psykologia, kurssi 3, ryhmä 1; PS3.2= psykologia, kurssi 3, ryhmä
2). Kun kurssissa on ryhmänumero, niin tarjottimelta löytyy useita ko. kurssin ryhmiä. Wilmassa
merkinnän perässä on usein selvennys ryhmästä jonka kohdalla kurssi on (esim. UE01.13C).
Merkinnästä huolimatta myös muut kuin ryhmän opiskelijat voivat valita kyseisen kurssin.
Opiskelija on sijoitettu ryhmään A, B tai C. Ryhmällä on kurssitarjottimessa oma sarakkeensa, jota
seuraamalla opiskelijalla on mahdollista suorittaa pakolliset opinnot ja osa syventävistä opinnoista
kolmessa vuodessa. Opiskelijan on mahdollista valinta myös muille ryhmille varattuja pakollisia
kursseja, mutta valinnan toteutumisen ehtona on aina ryhmäkoon säilyminen kohtuullisena.
Olet saanut koulun alustavan kurssitarjottimen käyttöösi. Se saattaa muuttua lukuvuoden aikana.
Saat siitä silloin ilmoituksen Wilmaan. Viimeisin tarjotin on aina luettavissa Wilmassa ja kotisivuilta.
Kurssitarjotinta on helppo käyttää: kullakin rivillä sinulla voi olla valittuna vain yksi kurssi, koska
samalla rivillä opetettavat kurssit opetetaan yhtä aikaa. Tarjottimen oikeassa alanurkassa, värillisellä
pohjalla olevaa numeroruudukkoa kutsutaan tuntikaavioksi. Kurssitarjottimessa tietyllä rivillä (1-7)
oleva kurssi on tarjottimen tuntikaaviossa vastaavan numeron paikalla. Valintasi teet Wilmassa, ja
sieltä saat tulostettua myös valmiin työjärjestyksesi.
Liikunnan, kuvataiteen ja musiikin pakolliset kurssit (1 ja 2) on hajautettu, ja ne opetetaan kahden
jakson aikana 1-2 75min tuntia jaksossa. Nämä ryhmät tehdään rehtorin toimesta. Älä muuta
KU/MU/LI-ryhmääsi Wilmassa – poistaminen onnistuu MUTTA palauttamien ei.
Valinnaisuuden takia opiskelijalle saattaa tulla työjärjestykseen vapaatunteja. Näiden paikalle
kannattaa kurssitarjottimesta etsiä sopivia kursseja.
Wilma – mikä se onkaan?
Wilmassa ilmoittaudut kursseille, saat opettajilta viestejä, ilmoittaudut uusintakokeeseen, muutat
kurssiohjelmaasi, tulostat jaksotodistuksesi ja näet reaaliaikaisesti suorituksesi. Jos opettaja
sairastuu, niin saat viestin ohjelmastasi useimmiten Wilmaan.
Huoltaja (opiskelija alle 18v) voi tarkastella opiskelijan opintosuorituksia, lähettää viestejä
opettajille, ryhmänohjaajalle ja kuittaa opiskelijan poissaolot.
Yli 18v opiskelija voi kuitata itse poissaolonsa Wilman kautta.
Opiskelija saa tunnuksensa Wilmaan ensimmäisen kouluvuoden alkaessa. Wilmaan pääset koulun
kotisivujen kautta tai www.edukouvola.fi –sivulta.
6
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
Wilma-tunnuksesi ovat voimassa koko lukioajan. PIDÄ OMAT TUNNUKSESI VAIN OMANA
TIETONASI! VOIT KÄYTTÄÄ TUNNUKSIASI MILLOIN (ja missä) TAHANSA TARKISTAAKSESI
OPINTOTILANTEESI.
Opiskelija valitsee kaikki kurssinsa itse Wilmassa omilla tunnuksillaan.
Lukuvuoden aikana kurssi-ilmoittautumiset on varmistettava n. kaksi viikkoa ennen uuden jakson
alkua. Samalla on mahdollisuus muuttaa tarvittaessa opinto-ohjelmaasi. Kursseille ilmoittautuminen
on auki rajallisen ajan, ja mikäli ryhmään ei pysty ilmoittautumaan (täynnä tai ilmoittautumisaika on
ohi), ota yhteyttä opinto-ohjaajaan tai rehtoriin. Kurssien ilmoittautumisajoista ilmoitetaan
Wilmassa, kotisivuilla ja Info-tv:ssä.
Kurssien valinnassa kannattaa huomioida englannin kielellä opiskeltavat kurssit (merkintä e
kurssinimessä), joihin etuoikeus on Studies in English- linjan valinneilla (B-ryhmien) opiskelijoilla.
Huomaa1 Valintojasi voit muuttaa Wilmassa vain annettuina ajankohtina.
Huomaa2 Huoltaja saa omat tunnuksensa lukion alussa. Huoltajatunnusten voimassaolo lakkaa
opiskelijan täyttäessä 18 vuotta, mutta opiskelijan suostumuksella tunnusten käyttöä voidaan
jatkaa. Tämä kysytään opiskelijalta toisen lukuvuoden alkaessa tai opiskelijan lähestyessä 18 vuoden
ikää.
Kurssin suorittamisesta
Oppiaineen kursseista, valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista, on vähintään kaksi
kolmasosaa (2/3) suoritettava hyväksytysti (arvosana 5-10 tai S).
Yleensä
kurssien
suoritusjärjestys
on
numerojärjestys.
Ainekohtaisesta
kurssien
suoritusjärjestyksestä saat tietoa katsomalla tämän oppaan lukiokurssien tietoja. Jos haluat käydä
kurssit eri järjestyksessä kuin ohjeeksi on annettu, niin ota yhteyttää kyseisen aineen opettajaan.
Kukin kurssi voidaan suorittaa
1. opiskelemalla kurssi normaalisti ja osallistumalla kurssikokeeseen.
2. suorittamalla kurssi opetukseen osittain tai kokonaan osallistumatta (itsenäinen opiskelu).
Oikeudesta kurssin itsenäiseen opiskeluun päättää opettaja ja sitä on anottava kirjallisesti
(koulun kotisivu: Lomakkeet). Opettaja laatii ohjelman, jonka opiskelija suorittaa. Kurssikoe
suoritetaan normaalisti.
3. laatimalla tutkielma kurssin sisällöstä. Tästä on sovittava kirjallisesti opettajan kanssa.
Opettaja määrittelee tutkielman laajuuden, aikataulun ja kokeen tarpeen.
Kaksi kurssia on mahdollista suorittaa samanaikaisesti osallistumalla toiseen kursseista ja
suorittamalla toinen kurssi kohtien 2. tai 3. mukaan. Pakollisista kursseista voidaan suorittaa yleensä
korkeintaan puolet itsenäisesti opiskellen. Saman aineen peräkkäisiä kursseja ei kuitenkaan saa
opiskella itsenäisesti ilman erityisperusteita. Itseopiskelijan tulee suunnitella ohjelmansa siten, että
osallistuminen normaaliin kurssikokeeseen on mahdollista.
Kurssikoe
Kurssikokeet järjestetään pääsääntöisesti kunkin jakson lopussa olevina koepäivinä. Koeviikkoon
kuuluu 7 koepäivää, joista kahtena ensimmäisenä opiskellaan iltapäivä klo 11-15 normaalin
työjärjestyksen mukaan. Koeaika on kolme tuntia. Sellaisten aineiden kokeet, joiden kurssi on jaettu
kahdelle tai useammalle jaksolle tai jotka eivät kuulu koeviikkoon, järjestetään koepäivien
ulkopuolella ryhmän sopimuksen mukaan. Koeaikataulu löytyy tästä lukuvuosioppaasta, koulun
kotisivuilta ja Wilmasta.
Opiskelijan, joka ei aio osallistua kurssikokeeseen, on ilmoitettava tästä opettajalle kurssin alussa.
Jos poissaolojen määrä kurssilta on 4-5 (75min) tuntia, on opiskelijan sovittava opettajan kanssa
lisänäytöistä/ lisätöistä ennen kurssikokeeseen osallistumista. Jos poissaoloja kurssilta on 6 (tai yli)
tuntia, on kurssi käytävä uudelleen. Pitkäaikaisen sairauden takia voidaan poissaolorajoja harkita
uudelleen. Tällöin sairaus on selvitettävä lääkärintodistuksella.
Hyväksyttävästä syystä kurssikokeesta poissaollut, hylätyn kurssin uusija tai samaan aikaan kahta
kurssia suorittava opiskelija voi suorittaa koepäivän aikana kaksi koetta. Toisen kokeista voi suorittaa
myös uusintakuulustelussa. Suorittamisesta on ennakkoon sovittava opettajan kanssa.
Kurssin arvostelu
Kurssin arvosana voi olla numero 4-10 (4=hylätty) tai kirjainarvosana S= suoritettu, H= hylätty. Jos
kurssimerkinnäksi on laitettu K, niin se tarkoittaa kesken olevaa tai keskeytynyttä kurssia. Kurssin
arvosteluperusteet on selvitetty kyseisen oppiaineen opetussuunnitelmassa.
Kokeen uusinta
Hylätyn kurssin (arvosana 4 tai H) arvosanaa opiskelija saa yrittää korottaa kerran. Tämä voi
tapahtua vastaavan kurssin kurssikokeessa, jolloin opiskelija voi halutessaan osallistua kurssin
KYL
7
opiskeluun, tai uusintakuulustelussa. Hylätty-arvosanan voi korottaa vain kerran kurssia seuraavassa
uusintakokeessa. Mikäli opiskelijalle tulee useampia hylätty-arvosanoja, voidaan korotuksia siirtää
seuraaviin uusintoihin päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Uusintakoe järjestetään kerran jaksossa (yleensä tiistaina) klo 17-19:30 auditoriossa niille jotka
perustellusta syystä eivät voi osallistua kurssikokeeseen tai ovat kurssikokeessa saaneet hylätyn (4
tai H). Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan Wilmassa opettajalle pikaviestillä annettuun päivään
mennessä. Ilmoittautuminen on sitova. Uusintakoepäivä on normaali koulupäivä eikä opiskelijalla
ole oikeutta pitää vapaata ennen koetta.
Hyväksytysti suoritetun kurssin arvosanaa ei voi korottaa osallistumalla vain kurssikokeeseen.
Arvosanaa voi yrittää korottaa käymällä kurssi uudelleen ja osallistumalla kurssikokeeseen.
Arvosanoista parempi jää voimaan.
Poissa kurssikokeesta?
Mikäli opiskelija ei sairauden tai muun PAKOTTAVAN syyn takia voi osallistua kurssikokeeseen, on
siitä ilmoitettava kurssin opettajalle.
Opinto-ohjelman muuttaminen
Opintojen aikana opiskelija voi muuttaa opinto-ohjelmaansa sisältyviä aineita ja kursseja.
Tietyissä tapauksissa ainemuutos edellyttää aina keskustelua aineopettajan ja opinto-ohjaajan
kanssa. Erityisesti on oltava tarkkana matematiikan tason ja kielten tason vaihtamisessa
 Opiskelija voi vaihtaa valinnaisen kielen oppimäärää (A-B2 tai B2-B3). Muutos tehdään
kirjallisesti lomakkeella opettajan ja opinto-ohjaajan kautta.
 Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeen matematiikkaan. Matematiikan arvosana
määräytyy tällöin lyhyen matematiikan kurssien perusteella. Pitkästä matematiikasta luopuneen
opiskelijan kurssien välinen vastaavuus on mainittu opetussuunnitelmasta. Matematiikan tason
muutos tehdään aina kirjallisesti opettajan, opinto-ohjaajan ja rehtorin kautta.
Opinto-ohjelman muutoksissa paras apu löytyy opinto-ohjaajalta.
Tukiopetus
Tukiopetusta voidaan antaa kaikissa aineissa oppimisvaikeuksien tai pitkien poissaolojen
takia. Opiskelija sopii tukiopetuksesta aineenopettajan kanssa.
Opiskelu muissa Kouvolan lukioissa
Yhteiskoulun lukiolla ja Lyseon lukiolla on, lukuvuodesta riippuen, yhteisiä kursseja. Iltalukiossa
järjestetään opetusta ET:ssa ja UO:ssa erillisen aikataulun mukaisesti.
Jos aioit opiskella kursseja jossakin toisessa lukiossa, niin huomaa seuraavaa.
 Toisen lukioiden kursseille voi osallistua perustellusta syystä. Mikäli aiot opiskella kurssin
jossakin muussa lukiossa, niin ota yhteyttä opinto-ohjaajaasi.
 Kouvolan Iltalukion kursseille voivat osallistua opintojaan nopeuttavat, ylioppilastutkintoon
valmistautuvat sekä hylätyn kurssin uusijat. Iltalukio-opiskelu varmennetaan kansliasta
saatavaan ilmoittautumislomakkeeseen opinto-ohjaajan allekirjoituksella
Muut opinnot
Lukio-opinnoiksi hyväksytään muissa lukioissa suoritetut opinnot. Opiskelijoiden on mahdollisuus
lukea hyväkseen 5 kurssia muualla kuin lukioissa suoritettuja opintoja 75 kurssin lukio-opintoihin
seuraavasti:
1. Musiikkiopistossa lukio-aikana suoritetuista tutkinnoista enintään 5 (viisi) kurssia.
2. Liikenneopetuksen kurssi (1 kurssi) lukioaikana suoritetusta, vähintään henkilöauton
kuljettamiseen oikeuttavasta ajokorttitutkinnosta.
3. Urheiluakatemiassa suoritettuja kursseja enintään 10 (kymmenen) kurssia lukioaikana.
4. Liikunnan valmennusohjemaan osallistumisesta lukioaikana enintään 5 (viisi) kurssia siten,
että kursseja hyväksytään enintään yksi (1) lukukaudessa.
Yliopiston arvosanasuorituksien, Kansalaisopistossa suoritettujen lukion oppimäärään liittyvien
kurssien, erilaisten kielikurssien ja järjestöjen ohjaajakurssien soveltumisesta lukiokursseiksi on
sovittava rehtorin kanssa tapauskohtaisesti. Kurssisuoritus edellyttää lukion kurssilta vaadittavaa
tuntimäärää ja loppukoetta tai lopputyötä.
Opiskelija voi myös lukea hyväkseen soveltavina opintoina em. kursseja 75 lukiokurssin lisäksi.
Kohtien 1 ja 4 opintojen hyväksymisestä lukiokursseiksi ja menettelytavoista on ennakkoon
sovittava vastaavan oppiaineen opettajan kanssa. Muiden opintojen hyväksymisestä
lukiokursseiksi on sovittava rehtorin kanssa. Nämä kurssit merkitään lukion päättötodistukseen
otsakkeella ”Muut opinnot”.
8
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
Arvostelu ja todistukset
Jaksotodistukseen merkitään kurssiarviointi opetussuunnitelman mukaisesti (joko numero tai
suoritusmerkintä).
Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Lukion
oppimäärä on suoritettu, kun kaikki opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden oppimäärät on
hyväksytysti suoritettu. Arvioituja kursseja ei voi jälkikäteen poistaa.
Opiskelijalle varataan ennen päättötodistuksen antamista mahdollisuus osallistua oppiaineen
suulliseen kuulusteluun, johon voi kuulua myös kirjallisia tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän
laajuuden määrää opiskelijan opinto-ohjelma. Kuulustelun perusteella voidaan oppiaineen
arvosanaa korottaa. Suullisia kuulusteluja voidaan hyödyntää myös ylioppilastutkintoon
valmistauduttaessa.
Kunkin oppiaineen päättöarvosana määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvien
valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien keskiarvon perusteella. Opettajalla on
mahdollisuus korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan näytöt ovat kurssiarvosanaa paremmat.
Numeroarvosanoin arvostellaan päättötodistuksessa kaikki pakolliset oppiaineet ja valinnaiset
vieraat kielet. Oppilaanohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Muut oppiaineet arvostellaan
opetussuunnitelman mukaisesti.
Suoritusmerkintä (S)
Huomaa, että päättötodistukseen voidaan merkitä suoritusmerkintä liikunnassa ja sellaisissa
oppiaineissa, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista
vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.
Suoritusmerkinnän opiskelija pyytää kirjallisesti noin kuukautta ennen päättötodistuksen antamista
(lomake). Ilman eri pyyntöä nämä aineet arvioidaan numeroin.
Todistus lukiossa suoritetuista opinnoista (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta
ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.
6.
Opiskeluohjeita
Lukio on vaativa koulu. Kasvava kotityömäärä ja vain koepäiviin keskittyvät kurssikokeet edellyttävät
uusia asenteita ja työtapoja.
Ammattitaitoinen opiskelija
 välttää aiheetonta poissaoloa ja myöhästelyä itsensä, mutta myös muiden opiskelijoiden vuoksi,
 hyödyntää oppitunnit kuunnellen, tehden muistiinpanoja ja osallistuen,
 valmistautuu parhaiten kurssikokeeseen tekemällä kotityönsä säännöllisesti,
 pyytää tukiopetusta tarvittaessa,
 huolehtii oman opetussuunnitelmansa toteutumisesta,
 tukee muita opiskelijoita vaikeuksien ilmaantuessa,
 rakentaa ja ylläpitää ryhmänsä opiskeluilmapiiriä,
 varaa aikaa harrastuksille ja ystäville.
Opiskelutekniikkaa
 Merkitse oudot käsitteet. Alleviivaa avainsanat ja -merkitykset. Numeroi ne marginaaliin.
 Kirjoita tekstiin liittyviä kysymyksiä ja kuulustele itseäsi niiden perusteella. Kertaa.
 Tee muistiinpanoja lukiessasi. Pidä muistiinpanosi järjestyksessä.
 Lue koealue useampana päivänä, näin se jää paremmin mieleen.
 Tee läksysi säännöllisesti!
KYL
9
7.
Koulun toimintatapoja
Rehtorin päätösvalta
Rehtorin päätösvaltaan kuuluu mm. oppikirjojen käyttöönotto, työjärjestys, ryhmänohjaajien
määrääminen, opiskelun poikkeava järjestäminen, oppilaskunnan ohjaajan määrääminen ja
opiskelijan poissaololuvan myöntäminen kolmea päivää pitemmäksi ajaksi.
Ryhmänohjaajan päätösvalta
Ryhmänohjaaja antaa opiskelijalle poissaololuvan 1-3 päivän poissaoloille.
Turvallisuus
Tulipalon tai muun koulun tyhjentämistä vaativan tapahtuman vuoksi on aiheellista tutustua
luokkien seinille asetettuun poistumisohjeeseen.
Koulualue
Koulualueeseen kuuluu koulurakennus, piha-alue sekä koulun käytössä olevat muut pysyvät tai
tilapäiset opetustilat.
Kouluyhteisön jäsenet pitävät koulun ja sen alueen siistinä.
Kouluaika
Kouluajaksi katsotaan aika 7:30 - 15:50. Ulko-ovet avataan n. klo 7:30 ja suljetaan työjärjestyksen
viimeisen oppitunnin jälkeen n. klo 16. Jos työskentelet kouluajan ulkopuolella, varmista
henkilökunnalta ulospääsysi.
Kouluajaksi katsotaan myös kaikki koulun tilaisuudet tapahtumisajankohdasta riippumatta
(opintomatkat, juhlat, erityistapahtumat).
Oppitunnit
Opiskelija tulee oppitunneille ajoissa mukanaan oppitunnille kuuluvat työvälineet. Opiskelija on
aktiivinen ja noudattaa oppitunneilla hyviä tapoja.
Mikäli opiskelija myöhästyy oppitunnilta, selvitetään syy opettajalle välittömästi oppitunnin
päätyttyä.
Työrauha
Kouluyhteisön jäsen edistää käyttäytymisellään koulun työrauhaa. Oppituntia häiritsevä opiskelija
voidaan poistaa luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi.
Välitunnit
Välitunnit vietetään aulatiloissa tai ulkona.
Poissaolot
Poissaolot lasketaan aina kurssikohtaisesti. Lukiossamme on periaate, että kaikki poissaolot
oppitunneilta on selvitettävä. Poissaolojen selvittäminen tehdään Wilmassa. Poissaolot vaikuttavat
aina kurssiarvosanaan, joten koulu ei suosittele lukion työaikana tehtäviä lomamatkoja.
Jos poissaoloja kurssilta on

1-3 (75min) tuntia, niin kurssin voi suorittaa normaalisti.

4 tai 5 (75 min) tuntia, niin voi opiskelija suorittaa kurssin tekemällä opettajan määräämät
lisätyöt.

6 (75min) tuntia tai enemmän, niin opiskelijan on pääsääntöisesti käytävä kurssi
uudelleen. Poikkeus tästä säännöstä on mahdollinen, mikäli poissaolot johtuvat pitkästä
sairaudesta tai muusta erikseen hyväksyttävästä pakottavasta syystä.
Opettaja merkitsee poissaolon Wilmaan mahdollisimman nopeasti, viimeistään kolmen päivän
kuluessa poissaolosta.
Alle 18- vuotiaan opiskelijan huoltaja käy varmentamassa poissaolon omilla tunnuksillaan Wilmaan
käyttäen annettuja poissaoloselityksiä. Tarvittaessa huoltaja voi kirjoittaa selvennyksen. Huoltaja saa
omat tunnuksensa opiskelijan lukio-opintojen alussa. Poissaolon syy on varmennettava Wilmaan
mahdollisimman nopeasti ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun opiskelija on palannut kouluun.
Yli 18- vuotias opiskelija varmentaa itse poissaolon syyn Wilmaan mahdollisimman nopeasti ja
viimeistään viikon kuluessa siitä, kun on palannut kouluun.
Ennalta tiedettyyn (mm. matkat) poissaoloon poissaololuvan myöntää enintään 3 päiväksi
ryhmänohjaaja ja pidemmät luvat myöntää rehtori. Poissaolo on anottava hyvissä ajoin
(viimeistään viikkoa ennen poissaoloa) erillisellä lomakkeella (kansliasta, kotisivuilta).
Poissaoloanomukseen merkitään kaikki opiskelijalta poissaolon aikana poisjäävät tunnit. Luvan
myöntäjä siirtää poissaolon suoraan Wilmaan. Tätä poissaoloa ei enää erikseen huoltaja varmenna.
10
Opas 2013-2014 (OPS2012-)

Poissaolo kurssikokeesta edellyttää yhteydenottoa kurssin opettajaan.

EDU-poissaolo tarkoittaa poissaoloa, mikä liittyy koulun opetukseen. Näitä ei lasketa mukaan
poissaolokertymään kun selvitellään poissaolojen määrää kurssilla, ja merkintä tehdään
opettajan toimesta.
Koulun juhlat ja tilaisuudet kuuluvat opiskelijan opinto-ohjelmaan, joten poissaolo näistä on aina
selvitettävä.
Päivänavaus
Päivänavaus (klo 11:15) kuunnellaan pääsääntöisesti luokissa. Erikoispäivänavaukset (Lucia-kulkue,
adventti, penkkarit, Wanhojen päivä, vieraat yms) pidetään koulun aulassa.
Koulun juhlat ja tilaisuudet
Koulun juhlat ja koulun järjestämät tilaisuudet kuuluvat opiskelijan lukio-opintoihin.
Ilmoitustaulut
Lupa koulun ulkopuolista toimintaa koskevien ilmoitusten kiinnittämiseen on AINA hankittava
ennakkoon rehtorilta.
Kaupalliseen toimintaan ja yleisiin vaaleihin liittyvää materiaalia ei saa kiinnittää ilmoitustauluille.
Kerhotoiminta
Koulun toimintaan voi kuulua kerhoja. Kerhoa perustettaessa kannattaa opiskelijoiden ottaa
yhteyttä rehtoriin. Kerhojen laativat itselleen säännöt, mitkä hyväksytään opettajakunnan
kokouksessa.
Korvausvelvollisuus
Koulun omaisuuden turmelemisesta on tekijä korvausvelvollinen. Havaitusta vahingosta on
ilmoitettava opettajalle tai kansliaan.
Pysäköinti
Polkupyörät pidetään etupihalla siihen maalatun keltaisen viivan rajaamalla alueella.
Moottoriajoneuvot pysäköidään Sumulaakson pysäköintialueelle ja pysäköinnissä noudatetaan
liikennesääntöjä.
Koulun takapihan autopaikat on tarkoitettu vain henkilökunnalle.
Tupakointi, nuuska ja päihteet
Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä kouluaikana ja -alueella päihteiden vaikutuksen alaisena.
Tupakointi ja nuuskan käyttö on koulualueella ja sen välittömässä läheisyydessä kielletty.
Urheiluvälineet
Jääkiekkomailoja, suksia yms. välineitä ei tuoda aulaan turvallisuussyistä. Niille on varattu säilytystila
pohjakerroksesta, ja säilytyksestä opiskelija sopii liikunnanopettajan kanssa.
Kauden päättyessä opiskelijat huolehtivat urheiluvälineensä kotivarastoon.
Vaihto-oppilaaksi?
Rehtori voi perustellusta syystä myöntää oikeuden keskeyttää lukio-opinnot jakson tai lukuvuoden
ajaksi. Keskeytysoikeutta anotaan rehtorilta erityisellä lomakkeella (saat kotisivuilta tai kansliasta).
Vaihto-oppilaaksi aikovan on viimeistään lähtövuoden huhtikuussa anottava opiskelun
keskeyttämistä.
Arvoesineet
Opiskelija vastaa mukanaan tuomistaan arvoesineistään eikä koulun vakuutus korvaa arvoesineiden
häviämistä. Koulun vakuutus ei myöskään korvaa arvoesineiden katoamista koulun retkien aikana.
Liikuntatilojen pukuhuoneet eivät ole valvottuja. Liikuntatunneilla kannattaakin arvoesineet antaa
opettajan säilytettäväksi.
8.
Opintojen seuraaminen, opiskelijahuolto ja opintososiaaliset edut
Ryhmänohjaaja
Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä opintoja ja poissaoloja, pitää yhteyttä huoltajiin ja vastaa
ryhmänsä tiedottamisesta. Ryhmänohjaajan vartteja pidetään jaksoittain.
Opinto-ohjaaja (Opo)
Opinto-ohjaaja tukee opiskelijaa lukio-opintojen kaikissa vaiheissa ja seuraa opintojen edistymistä
yhdessä ryhmänohjaajien ja opettajien kanssa. Opinto-ohjaaja informoi ja ohjaa opiskelijaa
jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä.
KYL
11
Muutokset opiskelijan opinto-ohjelmaan tehdään opinto-ohjaajan kautta..
Erityisopettaja
Erityisopettaja tukee opiskelijaa, jolla on kielellisiä erityisvaikeuksia tai muita oppimisvaikeuksia ja
osallistuu opiskelijan ohjaukseen ja arviointiin oppimisvaikeuksiin liittyvissä asioissa. Hän tekee
lukitestaukset ja laatii tarvittavat lausunnot ja ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin, tiedottaa ja
tekee yhteistyötä mm. konsultaatioin. Erityisopettajaan saa helposti yhteyden Wilman kautta.
Terveydenhoitaja
Terveydenhoitaja vastaa opiskelijoiden terveystarkastuksista. Hän antaa myös ohjeet
erikoisruokavalion noudattajille. Lääkärintodistuksen tarvitsijan on syytä ottaa ensin yhteyttä
terveydenhoitajaan.
Terveydenhoitajan vastaanottoajat ovat ma-pe klo 8:30-10:00. Terveydenhoitajaan saa yhteyden
Wilman kautta ja terveystarkastusajat ilmoitetaan henkilökohtaisesti Wilmassa.
Koulupsykologi
Psykologin palveluja voi tarvitessa saada terveydenhoitajan tai opinto-ohjaajan kautta. Psykologiin
saa yhteyden myös suoraan Wilman kautta.
Tutor
Koulussa toimii aloittavien lukiolaisten apuna ryhmälle nimetyt tutor-opiskelijat ensimmäisen
lukuvuoden ajan. He pitävät oppitunteja, opetushetkiä, perehdyttämistuokioita ja ovat
opiskelijoiden tukena ja auttajina opiskelua koskevissa asioissa. KYSY tutoreilta apua
ongelmatilanteissa, he auttavat!
Sinulla on mahdollisuus itse ryhtyä tutoriksi. Uudet, seuraavan ikäluokan tutorit valitaan vuoden
lopulla toukokuussa. Tule mukaan!
Koululääkäri
Koululääkäriin saa yhteyden terveydenhoitajan kautta. Lääkärintodistuksen ajokorttia varten saa
koululääkäriltä.
Opiskelijahuoltoryhmä
Opiskelijahuoltoryhmän tehtävänä on seurata ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja tasapainoista
kasvua ja kehitystä ja ennaltaehkäistä ongelmien kasaantumista ja syrjäytymistä. Lisäksi opiskelijahuollon tavoitteena on kehittää valmiuksia ja toimintatapoja oppimis- ja opiskeluvaikeuksien
tunnistamiseksi, ja suunnitella tarvittava tuki yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa.
Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu jaksoittain, tai tarvittaessa, rehtorin kutsumana. Ryhmään
kuuluvat rehtorin lisäksi opinto-ohjaaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja
tarvittaessa ryhmän-ohjaaja. Ryhmän toiminnan tavoitteena on yksilöllisen ja yhteisöllisen tuen
avulla taata hyvän oppimisen edellytykset ja tasavertaiset oppimisen mahdollisuudet kaikille
opiskelijoille.
Kouluruokailu
Lukio-opiskelijan ruokailuaika on pääsääntöisesti klo 11:45-12:30. Luokkien 7-9 ruokatunnin aikana
lukiolaiset ruokailevat vain erillisellä luvalla. Ruokalassa noudatetaan hyviä tapoja. Ruokailun
jälkeen jakkara nostetaan kannattimilleen ja ruokailuvälineet palautetaan oikeaan paikkaan.
Koulutapaturma
Koulussa tai koulumatkalla tapahtuneessa koulutapaturmasta on opiskelijan otettava heti yhteyttä
kansliaan tai lähimpään opettajaan. Kaupungin vakuutus korvaa opiskelijalle tapaturman hoitokulut.
Hoitohenkilökunnalle on syytä mainita tapaturman sattumisesta kouluaikana tai koulumatkalla.
Opiskelija, joka on itse maksanut hoidosta ja kuljetuksesta, saa korvauksen tositteita vastaan
koulun kanslian kautta.
Koulumatkatuki
Ohjeet ja hakulomakkeet saat kansliasta.
Opintotuki
Valtion opintotukea (opintorahaa ja -lainaa) voivat hakea ne opiskelijat, jotka eivät saa enää
lapsilisää, eli seuraavasta kuukaudesta lukien, jona hän täyttää 17 vuotta.
Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukaudesta lukien, joten on syytä tehdä anomus
ajoissa. Hakemuslomakkeita saa koulun kansliasta. Lukiolaiselle myönnetään opintotuki yleensä
korkeintaan kolmeksi vuodeksi. Opintotukipäätökset tehdään yleensä yhdellä kertaa koko
opiskeluajaksi.
Opiskelija-alennukset
VR ja Matkahuolto myöntävät pitkille matkoille opiskelija-alennuksen. Alennuskorttia varten
opiskelija saa kansliasta opiskelutodistuksen.
12
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
9.
Koulun toiminnan järjestelyt
Opettajat
Opettajat kokoontuvat opettajakokoukseen jaksoittain koeviikon aikana. Kokouksissa käsitellään ja
sovitaan mm. koulun toimintaan, koulun sääntöihin, kehittämiskohteisiin, työjärjestyksiin, kurssien
toteutumiseen, projekteihin ja koulun tapahtumin liittyviä asioita.
Opettajakokouksissa on lukion oppilaskunnan edustajilla (2) puhe- ja läsnäolo-oikeus.
Toimintaryhmä
Lukion ryhmät (A, B ja C) valitsevat keskuudestaan luottamusopiskelijan ja kolme opiskelijaa
toimintaryhmäkseen. Toimintaryhmä valitaan lukuvuoden alkaessa, yleensä elokuussa, ja sen
toimikausi on lukuvuosi.
Oppilaskunta
Oppilaskunta järjestäytyy syyskokouksessa ja kokoontuu tarvittaessa hallituksensa tai jäsentensä
kokoon kutsumana. Oppilaskunta osallistuu koulun toiminnan järjestelyihin.
Oppilaskunnan edustajilla (enintään kaksi) on oikeus osallistua opettajakokouksiin. Poikkeuksista
sovitaan oppilaskunnan kanssa erikseen.
Lukion opettaja toimii oppilaskunnan ohjaajana.
Oppilaskunnan hallitus
Hallituksen muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen muut toimihenkilöt.
Hallitukseen valitaan kaikkien koulun ryhmien edustajat kouluvuoden alussa. Hallitus kokoontuu
tarvittaessa.
Oppilaskunnan säännöt ja hallituksen kokoonpano ovat luettavissa koulun kotisivuilta.
Vanhempainillat
Opiskelijoiden vanhemmille järjestetään vuosittain vanhempainilta, jonka aikana vanhemmilla on
tilaisuus tavata toisiaan ja opettajia. Vanhempainilloista tiedotetaan koteihin erikseen Wilmassa ja
ajankohdat löytyvät myös tästä lukuvuosioppaasta.
KYL
13
10.
1.
Oppiaineet ja niihin liittyvät kurssit
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (ÄI)
Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus käsittää kuusi pakollista (kurssit 1 - 6) ja
kolme syventävää (kurssit 7-9) kurssia. Pakolliset kurssit suoritetaan
numerojärjestyksessä. Syventävistä opinnoista kurssin ÄI7 voi suorittaa
ensimmäisen pakollisen kurssin (AI1) jälkeen, mutta syventäville
kursseille ÄI8 ja ÄI9 on suositeltavaa osallistua vasta pakollisten
kurssien jälkeen.
Valtakunnalliset pakolliset kurssit
Kurssit arvioidaan arvosanoin 4-10
1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)
Opiskelijan käsitys, kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea
tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan
puhujana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä.
2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI02)
Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään
yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy
erilaisten tekstien tuottajana.
3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI03)
Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taidetehtävästä ja kulttuurimerkityksestä
syvenee.
4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI04)
Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta.
Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja
tuottamaan vaikuttamaan pyrkiviä tekstejä.
5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI05)
Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon
kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.
6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI06)
Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä kirjallisuuden ja kulttuurin kehityksestä ja
merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
Kurssit arvioidaan arvosanoin 4-10
7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI07)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii
arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä sekä
yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.
8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI08)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssin voi suorittaa
juuri ennen ylioppilaskirjoituksia.
9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI09)
Opiskelija perehtyy ajankohtaiseen kulttuuria ja yhteiskuntaa käsittelevään keskusteluun ja
nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa
kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Kurssin voi
opettajan harkinnan mukaan suorittaa osin itsenäisesti.
KYL soveltavat kurssit
10. Kielenhuollon kurssi (ÄI10)
Kurssilla opiskelija tutustuu kootusti ja kattavasti kielenhuollon käytänteisiin ja tarkastellaan
erilaisten tekstien kieltä, tyyliä ja rakenteita. Kurssin tavoitteena on selkiinnyttää ja sujuvoittaa
kirjallista ilmaisua.
Kurssin loppukokeen arvosanan on oltava vähintään 6,5 jolloin kurssista saa suoritusmerkinnän.
11. Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI11)
Kurssilla opetellaan kirjoittamisen iloa. Harjoitusten tavoitteena on kokeilla sanataiteen eri
muotoja ja lajeja, lisätä kirjallisuuden luonteen ja ilmaisutaitojen ymmärrystä ja erityisesti
rohkaistua ilmaisemaan itseään kirjoittamalla.
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.
12. Mediakurssi (ÄI12)
Kurssilla perehdytään sähköiseen mediaan eri näkökulmista. Kurssilla sekä analysoidaan mediaa
että tuotetaan mediatekstejä. Samalla vahvistetaan kriittistä medialukutaitoa. Kurssin sisältö ja
painopistealue voivat vaihdella opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan. Kurssi on pakollinen niille,
jotka aikovat suorittaa mediadiplomin. Mediakurssi toteutetaan verkkokurssina.
14
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
13. Tekstilajikurssi (ÄI13)
Kurssilla tutustutaan kattavasti eri tekstilajeihin. Eritellään lajien tuntomerkkejä ja kirjoitetaan
omia tekstilajikokeiluja. Kurssi valmentaa myös tekstitaidon kokeeseen, jossa tekstilajien
tuntemusta edellytetään. Kurssi on pakollinen niille, jotka aikovat suorittaa mediadiplomin.
14. Lehtityön kurssi (ÄI14)
Kurssilla tutustutaan lehden tekemiseen monipuolisesti ja tuotetaan sisältöä koulun
verkkolehteen. Toimitustiimiin kaivataan sekä tekstintekijöitä että kuvaajia. Kurssilla korostuu
tekeminen. Kurssi on pakollinen niille, jotka aikovat suorittaa mediadiplomin. Kurssi arvostellaan
suoritusmerkinnällä.
15. Ilmaisutaidon kurssi (ÄI15)
Ilmaisutaidon kurssilla opiskelijaa rohkaistaan ja ohjataan omaehtoiseen ilmaisuun. Kurssilla
tehdään monenlaisia harjoituksia, jotka vahvistavat opiskelijan itseilmaisua ja
vuorovaikutustaitoja. Kurssin päätteeksi ryhmä harjoittelee pienimuotoisen esityksen. Kurssi
arvostellaan suoritusmerkinnällä.
16. Kirjallisuusdiplomikurssi (ÄI16)
Kurssilla perehdytään monipuolisesti koti- ja ulkomaiseen kirjallisuuteen ja niiden eri lajeihin.
Kirjallisuusdiplomi edellyttää 20 teoksen lukemista lukion aikana ja niihin liittyvien tehtävien
tekemistä, minkä vuoksi kurssi on syytä aloittaa jo ensimmäisenä lukuvuonna. Lisätietoa
kirjallisuusdiplomista ja sen tehtävistä saat äidinkielen opettajilta.
Kurssin suorittamisesta saa kirjallisuusdiplomin.
17. Mediadiplomi (ÄI17)
Rakentuu viidestä kurssista: ÄI12, ÄI13, ÄI14, ÄI17 ja KU3 tai KU9. Diplomityö tehdään
kolmantena opiskeluvuotena.
2.
TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI (RUB1),
perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä
Pakolliset kurssit (1 – 5) suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Numerojärjestyksestä
poikkeamisesta opiskelija neuvottelee opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan arvosanoin 4-10.
1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1)
Kurssilla totutellaan lukion työtapoihin ja kertaillaan peruskoulussa opittua. Aihepiirejä ovat urheilu,
ruoka, koulunkäynti, musiikki ja vapaa-aika. Perehdytään kieliopin perusasioihin.
2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2)
Kurssin aiheita ovat mm. perhe ja ystävät, asuminen, ostosten teko sekä opinnot ja työelämä.
Jatketaan perusrakenteiden opiskelua.
3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3)
Opitaan kertomaan ruotsiksi kotiseudusta ja -maasta. Tutustutaan Suomeen pohjoismaisena ja
eurooppalaisena maana niin matkailijan kuin suomalaistenkin näkökulmasta. Opiskellaan lisää ja
vahvistetaan aiemmin opittuja rakenteita. Aloitetaan kuullunymmärtämiskokeiden systemaattinen
harjoittelu.
4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4)
Kurssin tekstit käsittelevät rakkautta ja kumppanuutta, uskontoa, eri kulttuurien ja kansallisuuksien
kohtaamista sekä nykypäivän arvomaailmaa. Perehdytään infinitiivin käyttöön, indefiniitti- ja
relatiivipronomineihin sekä s-passiiviin. Lisätään kuullunymmärtämisen harjoittelua.
5. Elinympäristömme (RUB5)
Kurssin aiheita ovat joukkoviestintä, työelämä, liikenne, elinympäristö ja luonnonsuojelu. Opitaan
mm. partisiippien muodostus ja käyttö ja syvennetään perusrakenteiden hallintaa.
Syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen. Muussa tapauksessa opiskelija
neuvottelee opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan arvosanoin 4-10.
6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB06)
Kurssilla harjoitellaan ruotsin kielen käyttöä suullisesti. Puhumista harjoitellaan mm.
parikeskustelujen, roolileikkien ja pelien avulla. Samalla kerrataan ja laajennetaan eri aihepiirien
sanastoa. Tämä abiturienteille tarkoitettu kurssi sisältää myös kuullunymmärtämisen harjoittelua ja
sen päätteeksi pidetään Opetushallituksen laatima suullinen koe.
7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB07)
Kurssin tekstit käsittelevät mm. maailmanlaajuisia ilmiöitä ja kansainvälistä vaikuttamista. Myös
lukion jälkeiset opinnot ja työelämä ovat aiheina. Tutustutaan yo-kokeen tehtävätyyppeihin ja
harjoitellaan niitä edellisvuosien kokeiden avulla. Kurssi päättyy preliminäärikokeeseen.
8. Kulttuurimatka Pohjoismaihin (RUB08)
Pohjoismaiden nähtävyydet, tavat, ruoat ja kulttuuri (mm. elokuvat, ja dekkarit) tulevat tutuiksi tällä
kurssilla, jolla myös kerrataan rakenteita ja harjoitellaan runsaasti yo-tutkinnon kuuntelu- ja
rakennekokeita sekä kirjoittamista. Kurssi on tarkoitettu abiturienteille ja se arvioidaan numeroin,
mutta arvosana voi vaikuttaa päättöarvosanaan vain korottavasti.
KYL
15
9. Abikertaus (RUB09)
Vahvistetaan keskeisten rakenteiden ja sanaston hallintaa kertaamalla koko kielioppi sekä erilaisten
rakenneharjoitusten, tekstien ja kirjoitusharjoitusten avulla kuullunymmärtämistäkään unohtamatta.
10. Perusopetuksen kertaus (RUB10)
Kerrataan perusrakenteet ja keskeistä sanastoa. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joiden
peruskouluarvosana on välttävä tai tyydyttävä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.
3.
VIERAAT KIELET A,
(perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä)
Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi
poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan
kanssa.
3.1
ENGLANTI A (ENA)
Kurssit arvioidaan numeroin 4-10.
1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1)
Opiskeltavat aihepiirit ovat valoisa elämänasenne, vapaa-aika ja harrastukset,
ihmissuhteet ja niiden merkitys ihmisten välisessä viestinnässä, joita käsitellään eri
tekstien avulla. Kurssin painopistealueena on suullinen viestintä. Kieliopista opiskellaan
perusverbioppia ja kirjalliseen viestintään kuuluvat lyhyet henkilökohtaiset viestit ja
kappalekirjoittaminen.
2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2)
Opiskeltavana aihepiirinä on nuori ja muu maailma. Suullisen viestinnän
painopistealueena ovat arkipäivän keskustelu- ja palvelutilanteet. Jatketaan
perusverbiopin opiskelemista ja perehdytään substantiivioppiin. Kirjallisessa viestinnässä
lyhyet henkilökohtaiset viestit.
3. Opiskelu ja työ (ENA3)
Kurssin aihepiirinä on koulutus ja työelämä sekä tulevaisuuteen liittyvät unelmat ja
toiveet. Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä turvallisuus ja
hyvinvointi ovat korostetusti esillä. Suullisen viestinnän alueella harjoitellaan aihepiiriin
liittyvää viestintää suullisten esitysten, esimerkiksi haastattelujen avulla. Kirjallisessa
viestinnässä harjoitellaan virallisen kirjeen laatimista, esim. työpaikan hakukirje.
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4)
Tekstit käsittelevät yhteiskunnan erilaisia rakenteita ja yksilöä niiden osana.
Painopistealueina ovat ymmärtävä lukeminen ja puhuminen. Kurssilla kirjoitetaan erilaisia
tarkoituksia varten mm. argumentoiva teksti ja harjoitellaan aihepiiriin liittyvää suullista
viestintää.
5. Kulttuuri (ENA5)
Aihepiirit käsittelevät kulttuuria monesta näkökulmasta eri aikakausina. Oppilaat
valmistavat laajahkon pitkäjänteisyyttä ja itsenäistä työskentelyä vaativan tuotoksen sekä
esittävät sen suullisesti. Kurssilla painottuu tekstin ymmärtäminen ja sen tulkinta sekä
monipuolinen kirjallinen ilmaisu. Suullinen kielitaito taas korostuu itsenäisesti laaditun
tuotoksen esittelyn yhteydessä.
6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6)
Sisältöihin kuuluvat teknologia arkipäivän apuna, ihminen keksintöjen maailmassa,
median ja mainonnan kriittinen tarkastelu sekä talouselämä ja yrittäjyys. Kurssin
painopistealueena on tekstin ymmärtäminen. Lisäksi harjoitellaan asiapitoista
kirjoittamista, esimerkiksi muodollinen kirje, artikkelin kirjoittaminen.
Ylioppilaskoe perustuu pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin (kurssit 7 ja 8).
Suositus on, että myös valtakunnalliset syventävät kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.
Opiskelijalla on kuitenkin oikeus valita päinvastainen suoritusjärjestys, ellei hänellä muuten ole
mahdollisuutta osallistua molemmille kursseille. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10.
7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7)
Kurssilla aihepiireinä ovat maapallomme ongelmat ja kestävä kehitys. Kurssilla
syvennetään kielitaidon kaikkien osa-alueiden hallintaa ja painotetaan abstraktin
kielen osaamista. Ymmärtävän lukemisen osuutta korostetaan kurssilla esim.
tiivistelmän avulla. Muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Kuunteluissa
pyritään myös abstraktien aiheiden ymmärtämiseen. Keskustellaan yhä
muodollisemmista aihepiireistä argumentoiden.
16
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA08)
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielitaidon käyttöä eri
tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat esim. ajankohtaiset tapahtumat ja
muiden kurssien aihepiirit.
Kurssit voidaan valita milloin tahansa lukioaikana. Kurssi ENA9 suositellaan suoritettavaksi
vasta pakollisten kurssien jälkeen. Muussa tapauksessa opiskelija neuvottelee opettajan
kanssa. Kurssi ENA11 on tarkoitettu kirjoituksiin valmentautuville, ja se on hyvä suorittaa
ylioppilaskirjoituksia edeltävässä jaksossa.
9. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA09)
Kurssin aihepiireinä ovat yhteismaailmalliset ja ajankohtaiset tapahtumat sekä
erilaiset maailmankuvat. Kurssin tavoitteena on syventää kielitaidon kaikkien osaalueiden hallintaa ja painottaa abstraktin kielen osaamista. Ymmärtävän lukemisen
osuus korostuu edelleen ja muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa.
Kuunteluissa pyritään myös abstraktien aiheiden ymmärtämiseen. Keskustellaan yhä
muodollisemmista aihepiireistä argumentoiden.
10. Ajankohtaista prosessoitavaksi (ENA10)
Opiskelu tapahtuu pienryhmissä, joissa harjoitellaan sekä suullista että kirjallista
viestintää. Kurssilla paneudutaan kielen eri mahdollisuuksiin esimerkiksi
uutisoinnissa ja opiskellaan eri tyylilajien vaikutusta lukijan huomion herättämisessä.
11. Kertauskurssi (ENA11)
Muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Ymmärtävän lukemisen osuutta
korostetaan. Opitaan hallitsemaan laajoja kielen rakenteiden kokonaisuuksia ja
kerrataan lukion kieliopin keskeisimmät rakenteet ylioppilaskirjoituksia varten.
12. Tsemppikurssi (ENA12)
Kurssilla vahvistetaan englannin kielen taitoja kertaamalla keskeisiä
kielioppirakenteita ja tekemällä sanasto- ja kuunteluharjoituksia. Kurssilla myös
luetaan tekstejä ja kirjoitetaan aineita.
13. Kirjoituskurssi (ENA13)
Pääpaino on kirjallisessa tuottamisessa ja itsenäisessä työskentelyssä. Lisäksi
tehdään pari- ja ryhmätöitä ja näiden arviointia. Kurssille pyritään saamaan
syntyperäinen englanninkielinen opettaja mahdollisuuksien mukaan.
14. There are two sides to every picture: intercultural understanding (ENA14)
Kurssilla verrataan suomalaista ja jotain englanninkielistä kulttuuria ja pyritään
löytämään näistä niin eroavaisuuksia kuin samankaltaisuuksia. Pohditaan kulttuurin
merkitystä viestinnässä ja tehdään projektitöitä kulttuurienväliseen viestintään
liittyvistä ilmiöistä (esim. kulttuurishokki).
3.2 SAKSA A (SAA)
Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä
1. Nuori ja hänen maailmansa (SAA1)
Kurssilla kerrataan peruskoulussa opittua ja tutustutaan lukiolle tyypillisiin
työmuotoihin. Painopiste on puheviestinnässä. Aiheena on lähin elämänpiiri.
2. Viestintä ja vapaa-aika (SAA2)
Tutustutaan saksankielisen alueen maihin ja nuorten elämäntyyliin. Kurssin
painopiste on suullisessa viestinnässä, mutta tehdään myös kirjallisia tehtäviä.
3. Opiskelu ja työ (SAA3)
Kurssilla tutustutaan saksankielisten maiden kouluihin. Opitaan kertomaan Suomen
koulujärjestelmästä ja omasta koulusta. Tekstinymmärtämistä harjoitellaan
lukemalla opiskelusta ja työelämästä kertovia tekstejä.
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA4)
Aihepiirinä ovat yksilön ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus sekä nuorten omat
ratkaisut. Puheviestinnän lisäksi harjoitellaan kirjoittamista. Opetellaan kertomaan
Suomesta ja suomalaisuudesta.
5. Kulttuuri (SAA5)
Kurssilla tutkitaan, mitä kaikkea kulttuuri on. Tutustutaan saksankielisen
kirjallisuuden, elokuvan ja julkaisutaiteen aloihin sekä kommunikaatiokulttuuriin.
Laaditaan laajahko portfoliotyö kurssin aiheista. Painopiste on kirjallisessa
tuottamisessa. Tutustutaan Saksan ja Berliinin historiaan.
6. Tiede, talous ja tekniikka (SAA6)
Kurssilla tutustutaan erilaisiin elinympäristöihin ja ympäristön tilaan. Aihepiiriin
kuuluvat Myös tuotantoelämä, kuluttajuus sekä terveyden- että sairaudenhoito.
Tieteen uudet mahdollisuudet saavat taustan historian kulusta. Kurssilla painotetaan
vaativamman kieliaineksen ymmärtämistä.
KYL
17
7. Luonto ja kestävä kehitys (SAA7)
Antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja
kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä Kurssilla jatketaan ymmärtävän
lukemisen ja tiivistämisen harjoittelua loppukokeeseen suuntautuen.
Painopistealue on tekstin ymmärtämisessä, mutta kirjallista viestintää, esim.
perustellun mielipiteen laatimista harjoitellaan myös.
8. Puhu ja ymmärrä paremmin (SAA08)
tilanteissa. PUhumisen harjoittelun aiheina ovat esim. ajankohtaiset tapahtumat ja
9. Yhteinen maailmamme ja kansainvälistyminen (SAA09)
Kurssilla opitaan sanastoa, jolla voi keskustella ja kertoa maapallon ja ihmisen
mahdollisuuksista tulevaisuudessa, tutkitaan erilaisten maailmankuvien takana
olevia arvoja, tutkitaan eurooppalaista ja globaalia vastuuta.
Kurssilla on luontevaa painottaa kaikkien kielen eri osa-alueiden hallintaa ja
harjoittaa päättökokeessa tarvittavia taitoja.
10. Saksan kertauskurssi (SAA10)
Kurssilla kerrataan kaikki keskeiset saksan kielen rakenteet ja harjoitellaan
päättökokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi soveltuu myös B2- ja B3-kielten
kertauskurssiksi.
3.3 RANSKA A (RAA)
1. Nuori ja hänen maailmansa (RAA1)
7Aiheina nuorten jokapäiväinen elämä ja ihmissuhteet sekä itsestä, perheestä ja
harrastuksista kertominen.
2. Viestintä ja vapaa-aika (RAA2)
Aiheina mm. viestintä- ja mediaosaaminen ja nuorten vapaa-aika.
3. Opiskelu ja työ (RAA3)
Kurssin aiheet liittyvät opiskeluun, työelämään, aktiiviseen kansalaisuuteen ja
yrittäjyyteen.
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RAA14)
Kurssilla perehdytään oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyviin
aihepiireihin.
5. Kulttuuri (RAA5)
Perehdytään kohdemaiden kulttuurin eri osa-alueisiin, esim.kuvataiteeseen,
kirjallisuuteen, musiikkiin, elokuvaan, teatteriin tai urheiluun.
6. Tiede, talous ja tekniikka (RAA6)
Aihepiireinä eri tieteen alat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja
talouselämä.
7. Luonto ja kestävä kehitys (RAA7)
Oppilas perehtyy ympäröivään luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen
aihepiirin liittyvään kieleen.
8. Puhu ja ymmärrä paremmin (RAA08)
9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (RAA9)
Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet ja tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja
harjoitellaan
päättökokeen
eri
tehtävätyyppejä.
Kurssi
arvioidaan
suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti.
18
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
3.4 VENÄJÄ A (VEA)
1. Nuori ja hänen maailmansa (VEA1)
Niveltävä kurssi, jolla kerrataan peruskoulussa opittua ainesta. Aiheena on
tutustuminen ja perheestä ja ystävistä kertominen. Kurssilla pääpaino on suullisessa
viestinnässä.
2. Viestintä ja vapaa-aika (VEA2)
Opitaan kertomaan nuorten elämästä, vapaa-ajan viettotavoista ja
asuinympäristöstä. Harjoitellaan edelleen puheviestinnän eri strategioita.
3. Opiskelu ja työ (VEA3)
Opitaan kertomaan Suomen koulujärjestelmästä ja tutustutaan Venäjän
koululaitokseen. Harjoitellaan myös kirjallista viestintää ja laaditaan suullisesti ja
kirjallisesti oman koulun esittely.
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (VEA14)
Opitaan kertomaan kotimaasta ja – seudusta. Pohditaan kulttuurista johtuvia eroja
yksilön ja yhteisöjen elämässä. Harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen
strategioita.
5. Kulttuuri (VEA5)
Opitaan kertomaan suomalaisesta kulttuurista ja tutustutaan venäläisen kulttuurin
ominaispiirteisiin. Keskitytään tekstien ymmärtämiseen ja tiivistelmien laatimiseen.
Kirjallisen viestinnän lisäksi laaditaan suullinen esitys.
6. Tiede, talous ja tekniikka (VEA6)
Harjoitellaan vaativienkin tekstien ymmärtää lukemista. Aiheina ovat tieteen ja
tekniikan saavutukset, liikenne, talouselämä ja kulutus. Pohdimme myös yksilön
vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia.
7. Luonto ja kestävä kehitys (VEA7)
Kurssilla perehdytään ympäröivään luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän
kehityksen aihepiiriin liittyvään sanastoon. Painopistealue on tekstin
ymmärtämisessä. Harjoitellaan perustellun mielipiteen laatimista.
8. Puhu ja ymmärrä paremmin (VEA08)
4.
VIERAAT KIELET B2 (perusopetuksen vuosiluokilla 7 – 9 alkanut oppimäärä)
Kurssien suorittamisjärjestys
Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä.
Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua
kieltä opettavan opettajan kanssa.
4.1 SAKSA B2 (SAB2)
Kurssit arvostellaan numeroin 4-10.
1. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB21)
Seurataan saksalaisten nuorten elämää Neustadtissa. Harjoiteltavia
viestintätilanteita ovat mm. itsestä, harrastuksista ja koulunkäynnistä kertominen,
ostoksilla käynti ja ravintolassa asiointi. Kerrataan perusopetuksessa opitut
rakenteet.
2. Meillä ja muualla (SAB22)
Opitaan esittelemään Suomea ja omaa kotiseutua. Tutustutaan Saksaan, Itävaltaan
ja Sveitsiin ja niiden suurimpiin kaupunkeihin. Harjoitellaan matkustamiseen liittyviä
viestintätilanteita ja opitaan lisää rakenteita, mm. aikamuotoja ja prepositioita.
3. Ennen ja nyt (SAB23)
Aihepiirejä ovat mm. asuminen maalla ja kaupungissa sekä elämä Saksassa ennen ja
nykyään. Opitaan kertomaan terveydentilasta ja asioimaan lääkärissä. Opitaan lisää
rakenteita, mm. adjektiivien taivutus.
KYL
19
4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB24)
Kurssin aiheita ovat tulevaisuudensuunnitelmat, ammatinvalinta ja ihmissuhteet.
Kerrataan 1. vuonna opittuja rakenteita ja opitaan uusia. Aloitetaan
kuullunymmärtämiskokeiden ja kirjallisen tuottamisen harjoittelu.
5. Kulttuuri (SAB25)
Tutustutaan saksalaiseen kulttuuriin: musiikkiin, kirjallisuuteen, televisionkatseluun,
elokuvaan ja muotisuunnitteluun sekä ruoka- ja jalkapallokulttuuriin. Lisätään
kuullunymmärtämisen harjoittelua ja opitaan lisää rakenteita.
6. Yhteinen maapallomme (SAB26)
Aiheita ovat globalisaatio, yhteiskunnan toiminta, asepalvelus ja uskonto. Opitaan
viimeiset keskeiset rakenteet ja kerrataan ennen opittuja opiskelijoiden toiveiden ja
tarpeiden mukaan.
7. Tiede ja tekniikka (SAB27)
Kurssin aiheita ovat korkeakouluopinnot, eri tieteenalat ja keksinnöt sekä tekniikka.
Kieliopista kerrataan verbioppi sekä konjunktiot ja sanajärjestys. Rakenteita
kerrataan myös edellisvuosien yo-kokeiden rakennetehtävien avulla.
Kuullunymmärtämistä harjoitellaan runsaasti.
8. Luonto ja kestävä kehitys (SAB28)
Luonto, ympäristön tila ja luonnonsuojelu ovat kurssin aiheita. Kieliopista kerrataan
mm. substantiivit, adjektiivit ja pronominit. Päättökokeeseen valmistaudutaan myös
edellisvuosien kokeiden avulla.
9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (SAB209)
Kurssilla tehdään kuullun-, tekstinymmärtämis-, ja rakennetehtäviä sekä
kirjoitetaan aineita.
4.2 RANSKA B2 (RAB2)
1. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB21)
Aiheina nuoren jokapäiväiseen elämään ja harrastuksiin liittyvät tilanteet.
2. Meillä ja muualla (RAB22)
Aiheina ovat oman maan ja ranskankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia,
nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet.
3. Ennen ja nyt (RAB23)
Kurssilla käsitellään esim. terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita, yhteiskuntaa
ennen ja nyt.
4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB24)
Kurssilla käsitellään mm. koulua, jatko-opiskelua, työelämää sekä nuorten
tulevaisuuden suunnitelmia.
5. Kulttuuri (RAB25)
Perehdytään esim. kohdekulttuurin kuvataiteeseen, kirjallisuuteen, musiikkiin,
elokuvaan, teatteriin tai urheiluun harjoittaen kaikkia kielitaidon alueita.
6. Yhteinen maapallomme (RAB26)
Aiheina oman maan ja ranskankielisten maiden yhteiskuntien toiminta, maapallon
tila ja tulevaisuus.
7. Tiede ja tekniikka (RAB27)
Tutustutaan esim. eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin.
8. Luonto ja kestävä kehitys (RAB28)
Tutustutaan oman ja kohdekielisten maiden luontoon ja sen ilmiöihin sekä miten
luontoon suhtaudutaan kyseisissä kulttuureissa.
9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (RAB29)
Kurssilla tehdään kuullun-, tekstinymmärtämis-, ja rakennetehtäviä sekä
kirjoitetaan aineita. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa
itsenäisesti.
4.3 VENÄJÄ B2 (VEB2)
1. Vapaa-aika ja harrastukset (VEB21)
Kurssilla kerrataan tavalliset jokapäiväisen elämän kommunikaatiotilanteet.
Harjoitellaan kertomaan harrastuksista ja erilaisista vapaa-ajan viettotavoista.
2. Meillä ja muualla (VEB22)
Opitaan kertomaan omasta kotimaasta ja – seudusta venäjäksi ja tutustutaan
venäläisten nuorten elämästä kertoviin teksteihin.
20
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
3. Ennen ja nyt (VEB23)
Harjoitellaan lukemisen erilaisia strategioita yksilön elämänvaiheista kertovien
tekstien avulla. Laaditaan oma pienoiselämänkerta. Opetellaan pitämään pieni
maljapuhe. Opitaan yhteiskunnalliseen aiheeseen liittyvää sanastoa.
4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB24)
Opitaan koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvää sanastoa. Harjoitellaan kertomaan
omasta opiskelusta ja tulevaisuudensuunnitelmista.
5. Kulttuuri (VEB25)
Kurssilla opitaan sanastoa, jolla voi kertoa kulttuurin eri osa-alueista. Kurssilla
harjoitellaan sekä lukemaan, kirjoittamaan että puhumaan kirjallisuudesta,
kuvataiteista, musiikista, elokuvista, teatterista ja urheilusta. Keskustellaan myös
suomalaisen ja venäläisen kulttuurin ominaispiirteistä.
6. Yhteinen maapallomme (VEB26)
Kurssilla harjoitellaan lukemaan yhteiskunnalliseen toimintaan, maapallon tilaan ja
tulevaisuuteen liittyviä yleistajuisia tekstejä. Kuvauksia ja yksinkertaisia selostuksia
laaditaan suullisesti ja kirjallisesti.
7. Tiede ja tekniikka (VEB27)
Kurssilla opitaan eri tieteenaloihin ja tekniikkaan liittyvää sanastoa. Kurssilla
painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kerrataan rakenteita.
8. Luonto ja kestävä kehitys (VEB28)
Opitaan luontoon ja luonnonilmiöihin liittyvää sanastoa. Harjoitellaan vaativahkojen
tekstien ymmärtämistä ja vahvistetaan päättökokeessa tarvittavia taitoja.
5.
VIERAAT KIELET B3 (lukiossa alkava oppimäärä)
Kurssien suorittamisjärjestys
Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä.
Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua
kieltä opettavan opettajan kanssa.
5.1
SAKSA B3 (SAB3)
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB301)
Opitaan tervehtimään, hyvästelemään, esittäytymään sekä kertomaan itsestä,
perheestä ja koulunkäynnistä. Harjoitellaan yksinkertaisia arkipäivän puhetilanteita.
2. Näin asiat hoituvat (SAB302)
Harjoiteltavia viestintätilanteita ovat mm. kahvilassa asiointi, lipun osto,
lääkärikäynti sekä tien kysyminen ja neuvominen. Opetellaan kirjoittamaan lyhyt
viesti.
Näiden kurssien jälkeen opiskelija on valmis jatkamaan opiskelua B2 oppimäärän
mukaan kurssista 1 alkaen (SAB201).
5.2
RANSKA B3 (RAB3)
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB301)
Nuoren jokapäiväinen elämä ja perheeseen liittyvät tilanteet. Opetellaan
selviytymään yksinkertaisista arkipäivän tilanteista.
2. Näin asiat hoituvat (RAB302)
Aiheina ovat ostoksilla käynti ja esim. pankki-, posti-, lääkäri- liikenne-, majoitus- ja
ateriointipalveluiden käyttö.
Näiden kurssien jälkeen opiskelija on valmis jatkamaan opiskelua B2 oppimäärän
mukaan kurssista 1 alkaen (RAB201).
5.3
VENÄJÄ B3 (VEB3)
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (VEB31)
Kurssilla opitaan kyrilliset äänteet ja kirjaimet. Opitaan kertomaan itsestä,
tutustumaan ja rohkeasti käyttämään venäjän kieltä suullisissa viestintätilanteissa,
kuten tervehdittäessä, tiedusteluissa ja neuvomisessa.
2. Näin asiat hoituvat (VEB32)
Kurssilla opitaan arkisissa tilanteissa tarvittavia kohteliaita sanontoja. Rohkaistaan
opiskelijoita kommunikoimaan venäjäksi jokapäiväisen elämän tilanteissa.
Perehdytään venäläiseen tapaan kommunikoida.
KYL
21
3. Vapaa-aika ja harrastukset (VEB33)
Aiheina ovat nuorten jokapäiväinen elämä, vapaa-ajan vietto ja harrastukset.
Kommunikatiivisissa harjoituksissa opetellaan keskustelemaan em. aiheista.
4. Meillä ja muualla (VEB34)
Opitaan kertomaan omasta kotimaasta ja – seudusta venäjäksi ja tutustutaan
venäläisten nuorten elämästä kertoviin teksteihin.
5. Ennen ja nyt (VEB35)
Harjoitellaan lukemisen erilaisia strategioita yksilön elämänvaiheista kertovien
tekstien avulla. Laaditaan oma pienoiselämänkerta. Opetellaan pitämään pieni
maljapuhe. Opitaan yhteiskunnalliseen aiheeseen liittyvää sanastoa.
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB36)
Opitaan koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvää sanastoa. Harjoitellaan kertomaan
omasta opiskelusta ja tulevaisuudensuunnitelmista.
7. Kulttuuri (VEB37)
Kurssilla opitaan sanastoa, jolla voi kertoa kulttuurin eri osa-alueista. Kurssilla
harjoitellaan sekä lukemaan, kirjoittamaan että puhumaan kirjallisuudesta,
kuvataiteista, musiikista, elokuvista, teatterista ja urheilusta. Keskustellaan myös
suomalaisen ja venäläisen kulttuurin ominaispiirteistä.
8. Yhteinen maapallomme (VEB38)
Kurssilla harjoitellaan lukemaan yhteiskunnalliseen toimintaan, maapallon tilaan ja
tulevaisuuteen liittyviä yleistajuisia tekstejä. Kuvauksia ja yksinkertaisia selostuksia
laaditaan suullisesti ja kirjallisesti.
9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (VEB39)
harjoitellaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi arvioidaan
suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti.
5.4
Espanja B3 (EAB3)
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (EAB31)
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,
hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja
kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös
perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista
arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
2. Näin asiat hoituvat (EAB32)
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät
rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä
kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-,
lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista.
3. Vapaa-aika ja harrastukset (EAB33)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen
kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin
palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun
muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden
tuntemusta.
4. Meillä ja muualla (EAB34)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,
historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.
Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
5. Ennen ja nyt (EAB35)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää
ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan
viestinnällisten tehtävien avulla.
6. Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat (EAB36)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä
nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin
liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien
kuvailua.
22
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
7. Kulttuuri (EAB37)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,
musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia
alueita.
8. Yhteinen maapallomme (EAB38)
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien
toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät
yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä
ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (EAB39)
harjoitellaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi arvioidaan
suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti
6.
7.
6.1
Muut kielet
Espanja (EA)
1. Espanja tutuksi (EA1)
Kurssilla opitaan ääntämään espanjan kieltä sekä kielen alkeistaidot ja harjoitellaan
selviytymään arkielämän tilanteista espanjan kielellä.
Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.
6.2
LATINA (LA)
Kursit arvostellaan suoritusmerkinnällä.
1. Cursus primus (LA1)
Opitaan klassisen latinan ääntäminen ja lentäviä lauseita.
Opiskellaan muutamia latinan kieliopin keskeisiä rakenteita ja perussanastoa.
Tutustutaan muutaman roomalaisen runoilijan tuotantoon.
2. Cursus secundus (LA2)
Kurssilla opitaan lisää sanastoa ja keskeisiä kielen rakenteita. Opitaan ymmärtämään
antiikin perinnön merkitys eurooppalaiselle kulttuurille.
6.3
VENÄJÄ ABC (VE)
Venäjän ABC-kurssi (VEabc)
Kurssilla opitaan kyrilliset kirjaimet ja venäjän kielen äänteet sekä venäjän kielen
alkeistaidot. Harjoitellaan tavallisimpien jokapäiväisen elämän tilanteisiin liittyvää
kielitaitoa. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.
MATEMATIIKKA (MA)
Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa
matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija
matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään
puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja.
Pitkä oppimäärä ja lyhyt oppimäärä
Matematiikan osaamista yhteiskunnassa tarvitaan pelkistetysti ammattilaistasolla ja kansalaistasolla.
Ammattilaistason valmiuksia kehitetään matematiikan pitkässä oppimäärässä. Kansalaistason
valmiusvaatimuksiin pyritään lyhyessä matematiikassa. Toisaalta lyhyen oppimäärän opiskelleen
mahdollisuutta siirtyä myöhemmin matemaattisille aloille tuetaan kurssilla MAB8. Molempien
oppimäärien suorittajille soveltuvia syventäviä kursseja ovat MAA11 ja MAB7.
Oppimäärän vaihto
Vaihdettaessa oppimäärää pitkästä lyhyeen opiskelijan suorittamat pitkän kurssit muunnetaan lyhyen
kursseiksi pääsääntöisesti seuraavasti:
MAA1  MAB1
MAA2  MAB3
MAA3  MAB2
MAA6  MAB5
MAA7  MAB4
MAA8  MAB3
KYL
23
7.1 MATEMATIIKKA, pitkä oppimäärä (MAA)
1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1)
 ensimmäisen asteen yhtälön sovelluksia
 potenssikäsitteen laajentaminen
 eksponenttifunktio
2. Polynomifunktiot (MAA2)
 peruslaskutoimitukset polynomeilla
 toisen ja korkeamman asteen yhtälöt ja epäyhtälöt
 rationaalilausekkeiden sieventäminen
 rationaaliyhtälöt ja epäyhtälöt
3. Geometria (MAA3)
Keskeinen taso- ja avaruusgeometria sovelluksineen.
4. Analyyttinen geometria (MAA4)
Analyyttinen geometria on geometriaa koordinaatistossa. Keskeiset sisällöt: suora,
paraabeli, ympyrä ja ellipsi.
5. Vektorit (MAA5)
Vektorilaskun perusteet tasossa ja avaruudessa.
6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6)
 kuvailevaa tilastotiedettä
 todennäköisyyden lajeja
 todennäköisyysjakaumia
7. Derivaatta (MAA7)
Differentiaalilaskennan keskeisiä käsitteitä ovat raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. Kurssi
rajoittuu polynomi- ja rationaalifunktioihin.
8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)
Tutkittavien funktioiden joukko laajenee käsittämään juuri- eksponentti ja
logaritmifunktiot.
9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9)
 trigonometrian perusteet
 trigonometristen funktioiden derivaatat
 lukujonot
10. Integraalilaskenta (MAA10)
 integraalifunktiot
 määrätty integraali sovelluksineen
11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11)
Logiikan perusteita. Todistamismenetelmiä. Kokonaislukujen ominaisuuksia.
12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12)
Virheen arviointia. Yhtälön numeerisia ratkaisumenetelmiä. Algoritmin käsite. Polynomien
jakoalgoritmi ja jakoyhtälö. Numeerinen derivointi ja integrointi.
13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)
Funktion jatkuvuus , derivoituvuus, integroituvuus ja raja-arvo äärettömyydessä.
Epäoleelliset integraalit. Jatkuvat todennäköisyysjakaumat.
14. Pitkän matematiikan kertauskurssi (MAA14)
Pitkän matematiikan oppimäärän kertaus ja valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin.
15. Perusopetuksen matematiikan kertauskurssi (MAA0)
Kurssilla kerrataan vahvistetaan matematiikan eri osa-alueiden hallintaa ja laskurutiineja.
16. Pitkän matematiikan ylioppilastehtäviä (MAA15)
Kurssilla keskitytään erityisesti harjoittamaan ylioppilastehtävien laskemiseen tarvittavaa
tekniikkaa ja taitoja. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.
24
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
7.2 MATEMATIIKKA, lyhyt oppimäärä (MAB)
1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1)
 suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus
 prosenttilaskenta
 ongelmien muotoileminen yhtälöiksi
 toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen.
2. Geometria (MAB2)
 kuvioiden yhdenmuotoisuus
 suorakulmaisen kolmion trigonometria
 kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen
 geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa.
3. Matemaattisia malleja (MAB3)
 lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen
 potenssiyhtälön ratkaiseminen
 eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla.
4. Matemaattinen analyysi (MAB4)
 polynomifunktion derivaatta
 polynomifunktion kulun tutkiminen
 polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen
 graafisia ja numeerisia menetelmiä.
5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)
 jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen
 normaalijakauma ja jakauman normittaminen
 todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä
 kombinatoriikkaa.
6. Matemaattisia tutkimusmenetelmiä (MAB6)
 kahden muuttujan lineaariset yhtälöt
 kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen
 lineaarinen optimointi
 aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa.
7. Talousmatematiikka (MAB7)
Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia.
Taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla.
8. Matemaattisia malleja II (MAB8)
Trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla.
Trigonometristen yhtälöiden ratkaisemista.
Muotoa f(x) = A sin (bx + c) olevien funktioiden kuvaajien tutkimista.
Vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet.
9. Lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB9)
Lyhyen matematiikan oppimäärän kertaus ja valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin.
8.
BIOLOGIA (BI)
Pääsääntöisesti kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, josta voidaan poiketa opettajan kanssa sopien.
1. Eliömaailma (BI1)
Kurssi toimii johdantona lukion biologiaan ja selvittää esim. sitä millainen tieteenala biologia
on. Käsiteltäviin asioihin kuuluvat myös eliökunnan kehityksen vaiheet sekä eliöiden
luokittelun ja ekologian perusteet.
2. Solu ja perinnöllisyys (BI2)
Eliöt rakentuvat soluista. Tällä kurssilla käsitellään sitä millaisia solut ovat ja miten ne toimivat.
Lisäksi selvitetään perinnöllisyyden perusteita.
KYL
25
3. Ympäristöekologia (BI3)
Tällä kurssilla tutustutaan suomalaisiin ekosysteemeihin ja joihinkin maailmanlaajuisesti
merkittäviin luontotyyppeihin sekä niiden biologiseen monimuotoisuuteen. Lisäksi selvitetään
ihmisen aiheuttamia ympäristöongelmia ja niiden ratkaisukeinoja.
4. Ihmisen biologia (BI4)
Tämä kurssi toimii keskeisenä biologisen taustatiedon antajana esim. terveyteen, psykologiaan
ja lääketieteeseen liittyvissä asioissa. Kurssilla käsitellään ihmisen asemaa eliökunnassa, lajinja yksilönkehitystä, anatomiaa, elintoimintoja ja elämänvaiheita.
5. Bioteknologia (BI5)
Kurssi käsittelee biologian, erityisesti mikrobiologian ja geenitutkimuksen, sovellutusaloja
esim. lääketieteessä, eliöiden jalostuksessa, ympäristönsuojelussa ja bioteknologiassa. Samalla
syvennetään geenien toiminnan ja rakenteen tuntemusta.
6. Kertauskurssi (BI6)
Kurssilla kerrataan lukion biologian oppimäärän keskeisiä ja vähemmälle huomiolle jääneitä
kohtia. Samalla harjaannutaan vastaamaan reaalikoetehtäviin. Kurssi arvostellaan
suoritusmerkinnällä, mutta sen käyminen voi nostaa lopullista todistusnumeroa.
7. Työtapakurssi (BI7)
Kurssilla tutustutaan sekä teoriassa, että käytännössä biologisten tutkimusten tekoon,
työmenetelmiin ja työtapoihin.
9.
MAANTIEDE (GE)
Kurssit arvioidaan arvosanoin 4-10.
1. Sininen planeetta (GE1)
Lukion maantieteen ensimmäinen kurssi toimii johdantona tähän tieteenalaan, tutustuu
Maahan planeettana ja selvittää maapallon pinnan alueellisia luonnonilmiöitä eli ilmakehän,
vesikehän, kivikehän ja eliökehän vuorovaikutusta.
2. Yhteinen maailma (GE2)
Lukion maantieteen toinen kurssi käsittelee ihmisen toimintojen alueellista vaihtelua
maapallon pinnalla, kuten kulttuuria, väestöä, kaupunkeja, luonnonvarojen käyttöä ja
kehittyneisyyseroja.
Kurssit arvioidaan arvosanoin 4-10.
3. Riskien maailma (GE3)
Ihmisten elämää vaikeuttavat maapallon pinnalla monenlaiset uhkat eli hasardit. Tämä kurssi
selvittää näitä uhkatekijöitä sekä niiden ennakointia ja torjuntaa alueellisesta näkökulmasta.
Käsiteltävinä ovat esim. maanjäristykset, myrskyt, taudit ja monet ihmisen itsensä aiheuttamat
uhkat.
4. Aluetutkimus (GE4)
Kurssi käsittelee sitä miten erilaisilta alueilta kerätään maantieteellistä tietoa ja miten tietoja
havainnollistetaan, kun tehdään aluekuvauksia. Tässä yhteydessä tutustutaan mm. karttoihin,
tilastoihin ja ns. paikkatietojärjestelmiin.
5. Kartta- ja kertauskurssi (GE5)
Kurssin tavoitteena on mm. syventää kartografian tietoja sekä kerrata lukion maantieteen
keskeisiä ja vähemmälle huomiolle jääneitä kohtia. Lisäksi harjoitellaan reaalikoetehtäviin
vastaamista. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä, mutta sen käyminen voi nostaa lopullista
todistusnumeroa. Kurssille voi osallistua jo toisen opiskeluvuoden aikana; näin kannattaa
tehdä etenkin silloin, jos aikoo kirjoittaa maantieteen syksyn reaalikokeessa.
26
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
10.
FYSIIKKA (FY)
Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja
selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa
yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina.
Fysiikan ainoa pakollinen kurssi FY1 suoritetaan ensin. Järjestyksestä poiketessaan opiskelijan kannattaa
keskustella asiasta opettajan kanssa. Kurssi arvostellaan numeroin 4-10.
1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)
Kurssilla pyritään antamaan yleinen kuva fysiikasta ja sen merkityksestä
perusluonnontieteenä, sekä filosofisen ja teknisen tietämyksen kehittäjänä länsimaisessa
kulttuuriperinteessä.
Valtakunnallisten syventävien kurssien osalta suoritusjärjestys on vapaa, mutta suositeltavinta on
suorittaa kurssit numerojärjestyksessä. Kurssi arvostellaan numeroin 4-10.
2. Lämpö (FY2)
Kurssilla tutustutaan energian olemukseen ja eri muotoihin, erityisesti lämpöenergiaan. Esille
tulee myös energian merkitys yhteiskunnassa.
3. Aallot (FY3)
Kurssilla tutustutaan aaltoliikkeeseen ja sen yleisiin ominaisuuksiin erityisesti esimerkkeinä
valo ja ääni.
4. Liikkeen lait (FY4)
Kurssilla tutustutaan suoraviivaiseen liikkeeseen ja mekaniikan lakeihin.
5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)
Kurssilla syvennetään liikkeen tuntemusta käsitellen kaksiulotteista liikettä kuten pyörimistä ja
heittoliikettä.
6. Sähkö (FY6)
Kurssilla tutustutaan sähköopin perussuureisiin ja sähköilmiöihin tasavirtapiireissä.
7. Sähkömagnetismi (FY7)
Kurssilla tutustutaan sähköilmiöiden mukanaan tuomiin magneettisiin ilmiöihin ja niiden
merkitykseen muun muassa energian tuotannossa ja vaihtovirtapiireissä.
8. Aine ja säteily (FY8)
Kurssilla perehdytään atomi- ja ydinfysiikan perusteisiin, sekä ionisoivan säteilyn syntyyn ja
vaikutuksiin. Tutustutaan kvantittumiseen, dualismiin ja suhteellisuusteorian alkeisiin.
9. Kertauskurssi (FY9)
Kurssilla kerrataan fysiikan kurssien 1 – 8 (FY1 – FY8) keskeiset sisällöt. Erityisesti keskitytään
mekaniikkaan sekä sähkö- ja lämpöopin sisältöihin. Kurssimateriaalina käytetään aikaisempia
reaalikoetehtäviä, preliminäärikokeita ja muita kertaustehtäviä. Tehtävät ovat pääosin
laskutehtäviä, joiden yhteydessä kerrataan asiaan liittyvä teoria.
10. Space Camp (FY10)
Kurssilla perehdytään avaruuden tutkimuksen eri aihealueisiin tähtitieteestä
avaruusteknologiaan. Kurssin aikana voidaan tehdä vierailu Kumpulan avaruuskeskukseen,
perehdytään ulkona talviseen tähtitaivaaseen ja vieraillaan mahdollisuuksien mukaan
lähialueen tähtitornissa. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.
11. Fysiikan työkurssi (FY11)
Kurssilla keskitytään fysiikan ilmiöiden kokeelliseen tutkimiseen, koejärjestelyihin, mittausten
tekemiseen ja analysointiin virhearviointeineen. Kurssi alkaa ensimmäisen vuoden keväällä ja
päättyy kolmannen vuoden syksyllä. Työkurssin aikana perehdymme myös ilmailufysiikkaan.
12. Fysiikan projektikurssi (FY12)
Kurssin sisältö vaihtelee vuosittain. Kurssin voi suorittaa osallistumalla johonkin fysiikan
aihepiirin projektiin esim. tiedekilpailuun tai suorittamalla purjelentolupakirjan teoreettisen
osuuden. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.
13. Moderni fysiikka (FY13)
Kurssilla tutustutaan tarkemmin mm. alkeishiukkasiin, hiukkaskiihdyttimiin ja -ilmaisimiin,
standardimalliin ja antimaterian tutkimukseen. Kurssin voi suorittaa myös itsenäisesti
verkkokurssina. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.
14. Fysiikan historia (FY14)
Itsenäisesti suoritettava kurssi. Opiskelija tekee itsenäisesti opettajan kanssa sovitun kirjallisen
seminaarityön. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.
KYL
27
11.
KEMIA (KE)
Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen
maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä
keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja
kestävän kehityksen edistämiseksi.
Pakollinen kurssi suoritetaan ensin. Syventävien kurssien suorittaminen numerojärjestyksessä on
suositeltavaa. Muutoksista on syytä keskustella opettajan kanssa.
Valtakunnallinen pakollinen kurssi
Kurssi arvostellaan numeroin 4-10.
1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)
Kurssilla kerrataan ja syvennetään kemian perusteita. Kurssilla käsitellään mm. orgaanisia
yhdisteryhmiä, orgaanisissa yhdisteissä esiintyviä sidoksia sekä poolisuus ja erilaisia seoksia,
ainemäärää ja pitoisuutta ja orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä
protoninsiirtoreaktioita.
2. Kemian mikromaailma (KE2)
Kurssilla tarkastellaan alkuaineen elektroniverhon rakenteen ja ominaisuuksien välisiä
yhteyksiä. Yhdisteen rakenteeseen ja muihin ominaisuuksiin perehdytään atomiorbitaalien
hybridisoitumisen ja kemiallisten sidosten avulla.
3. Reaktiot ja energia (KE3)
Kurssilla tutustutaan kemiallisiin reaktioihin. Tutkitaan reaktioissa tapahtuvia
energianmuutoksia ja reaktionopeuteen vaikuttavia tekijöitä sekä käsitellään reaktioita
matemaattisesti.
4. Metallit ja materiaalit (KE4)
Kurssilla opiskellaan sähkökemiaa ja polymeerikemiaa. Tutustutaan teollisesti merkittävien
metallien ja epämetallien ominaisuuksiin ja reaktioihin.
5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)
Tutkitaan tasapainotilan muodostumista, tasapainon säätelyä, happoemästitrauksia sekä liukoisuutta kokeellisesti ja laskennallisten tehtävien
avulla.
7. Kemian kertauskurssi (KE7)
Kurssilla kerrataan kemian kurssien keskeiset sisällöt ja valmistaudutaan
kemian ylioppilas-kokeeseen.
6. Kemian laborointikurssi (KE6)
Kurssin sisältö vaihtelee ja kehittyy vuosittain. Kurssilla suoritettavia töitä ovat esimerkiksi
sakkareaktiot, titraus, alkuaine analyysi, pumpulin nitraus, kemiallinen puutarha, suhdekaavan
määrittäminen ja sitruunahapon eristäminen. Oppilaat valmistavat itse tarvittavat liuokset,
etsivät työvälineet ja kemikaalit ja huolehtivat työpisteensä siisteydestä.
12.
USKONTO
12.1 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO (UE)
Kurssi UE1 suoritetaan ensimmäisenä, sen jälkeen numerojärjestyksessä tai oman etenemissuunnitelman
mukaisessa vapaassa järjestyksessä. Kurssit arvostellaan numeroin 4-10.
1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)
Kurssi käsittelee uskonnon olemusta ja Raamatun keskeisiä opillisia ja eettisiä teemoja.
2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)
Kristillisen kirkon historia, kehitys ja vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan.
3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)
Elämän hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtimista.
Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä tai oman etenemissuunnitelman mukaisessa vapaassa
järjestyksessä. Kurssit arvostellaan arvosanoin 4-10.
4. Uskontojen maailmat (UE4)
Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja,
juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan
luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.
28
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5)
Muinaissuomalainen uskonto. Suomen kirkkohistorian yleislinjat. Luterilainen kirkko ja muut
kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa. Ei-kristilliset yhteisöt Suomessa. Kristinuskon vaikutus
suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia
lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia
6. Myytti ja minä (UE6)
Kierrämme maapalloa ympäri myyttejä etsien ja mytologiaan syventyen. Uppoudumme
myytin olemukseen ja ilmenemismuotoihin ja tutustumme tarkemmin johonkin itseään
kiinnostavaan myyttiin/ kertomusperinteeseen. Myös Raamattu ja myytit ovat
kiinnostuksemme kohteena
7. Raamattu tutuksi (UE7)
Kurssilla tutustutaan Raamatun olemukseen, keskeiseen sisältöön, sanomaan ja tutkimukseen.
8. Kertauskurssi (UE8)
Kurssilla keskitytään pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskeisiin teemoihin
ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten uskonnon reaalikokeen tehtäviin.
9. Kristilliset Kirkkokunnat (UE9)
Tutustumme kristikunnan suurten kirkkokuntien opin ja etiikan yhtäläisyyksiin ja eroihin,
ekumeenisen liikkeen tavoitteisiin ja nykypäivän kristikunnan globaaleihin haasteisiin.
10. Kirkkotaide (UE10)
Kirkkotaiteen kurssi on poikkitieteellinen kuvaamataidon ja uskonnon soveltava kurssi, joka on
jaettu teoria ja käytäntö osioon. Kurssilla tutustutaan kirkkotaiteen moni-ilmeiseen historiaan
ja nykyolemukseen teoriassa ja käytännössä maalamalla.
Kurssilta saa UE10 tai KU10 kurssin suoritusmerkinnän.
12.2 ORTODOKSINEN USKONTO (UO)
Kurssit arvostellaan arvosanoin 4-10.
1. Ortodoksinen maailma (UO1)
Keskeisenä sisältönä ovat varhaiskirkko, Bysantin aika – oppi ja hallinto määräytyvät, idän ja
lännen kirkon ero, Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot, orientaaliset kirkot ja
lännen kirkot.
2. Uskonoppi ja etiikka (UO2)
Keskeisenä sisältönä ovat ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite, Pyhä Kolminaisuus,
Jumalansynnyttäjä, pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen, ortodoksinen ihmiskuva ja yksilö- ja
yhteisöeettisiä kysymyksiä.
3. Raamattutieto (UO3)
Keskeisevä sisältönä ovat Jumala ja ihminen Pentateukissa, viisauskirjallisuus, profeetat ja
messiasodotus, evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet, Jeesuksen henkilö, Apostolien
tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista ja Paavali ja hänen kirjeensä.
Kurssit arvostellaan arvosanoin 4-10.
4. Uskontojen maailmat (UO4)
Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja,
juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan
kristillisperäisiä uskontoja ja uususkontoja.
5. Ortodoksinen Suomi (UO5)
Suomalainen muinaisusko. Ortodoksit idän ja lännen välissä. Katolisuudesta luterilaisuuteen.
Itsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko. Maahanmuuttajien ortodoksinen perinne – ykseys ja
erilaisuus. Uskonnollinen tilanne nykypäivän Suomessa
13.
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET)
Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen.
Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis- yhteiskunta- kuin
kulttuuritieteitäkin. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä
tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata
elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin
muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista.
1. Hyvä elämä (ET1)
Kurssilla käsitellään ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja,
elämänhallintaa, identiteettiä sekä hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä.
KYL
29
2. Maailmankuva (ET2)
Kurssilla pohditaan maailmankuvaa, sen rakennetta ja muotoutumista.
3. Yksilö ja yhteisö (ET3)
Kurssilla käsitellään ihmistä sosiaalisena olentona, valtaa, yhteiskunnan rakenneteorioita,
ihmisoikeuksia, poliittisia ihanteita ja oikeudenmukaisuutta.
4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4)
Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana
sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä
maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.
5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5)
Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja
katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn,
historiaan ja tutkimukseen.
14.
FILOSOFIA (FI)
Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista
hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on
sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja
keskustellen. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat
välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi.
1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)
Keskeisiä kurssin sisältöjä ovat mm. ihmiskuvat, maailmankuvat, uskonnon ja filosofian
suhde, filosofian historia ja nykyaika, filosofian olemus ja eri osa-alueet, tieto, oleminen ja
todellisuus.
Syventävät kurssit voi suorittaa missä järjestyksessä tahansa. Suositeltavaa on, että pakollinen kurssi FI1
on suoritettu ennen syventäviä kursseja. Kurssit arvostellaan numeroin 4-10.
2. Filosofinen etiikka (FI2)
Filosofisen etiikan kurssi käsittelee niin sanottua käytännöllistä filosofiaa syventäen
ensimmäisen kurssin etiikkaa koskevaa osiota.
3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3)
Tiedon olemus metafyysisenä käsitteenä kuuluu olennaisena osana filosofista kysymyksen
asettelua. Kriittisen tiedon merkitys korostuu myös nykyajan tietoyhteiskunnan
mukanaan tuomien haasteiden myötä.
4. Yhteiskuntafilosofia (FI4)
Ympäröivän yhteiskunnan hahmottamisessa yhteiskuntafilosofialla voi olla merkittävä
rooli. Yksilön ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen hahmottaminen filosofisena kysymyksenä
korostuu nykyisessä yhteiskuntajärjestelmässä
5. Filosofian kertauskurssi (FI5)
Kurssilla varmistetaan, että opiskelija saa hyvät valmiudet vastata filosofian reaalikokeen
kysymyksiin. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.
6. Miksi Hitler ymmärsi yli-ihmisopin väärin? (FI6)
Kurssi keskittyy moderniin filosofiaan Marxista eteenpäin. Erilaiset koulukunnat, filosofit
ja yhteiskunnan ilmiöt ovat mielenkiintomme kohteena estetiikkaa unohtamatta.
15.
HISTORIA (HI)
Lukion historian opetus luo opiskelijoille edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa
ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on
yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine.
Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä, syventävien kurssien
suoritusjärjestyksen voi vapaasti valita. Kurssit arvostellaan numeroin 4-10.
1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)
Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta
kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. Lähi-idän
kulttuurien, antiikin, keskiajan ja uuden ajan poliittinen sekä taloudellinen kehitys ovat
opiskelun painopisteenä.
30
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
2. Eurooppalainen ihminen (HI2)
Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia antiikista nykyaikaan, sekä
eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja
aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin
erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena
käsitteenä, jolloin se pitää sisällään mm. taiteen, tieteen, uskonnon, filosofian, aatteet ja
teknologian.
3. Kansainväliset suhteet (HI3)
Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800–
luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen ja
aatteellisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelukulmia ovat demokratia
vastakohtanaan diktatuuri. Keskeisimpiä sisältöjä ovat mm. imperialismi, maailmansodat ja
muut konfliktit, kylmä sota, suurvaltapolitiikka sekä kolmannen maailman ongelmat.
4. Suomen historian käännekohtia (HI4)
Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja
kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen säätyyhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla
tutustutaan myös paikallisesti merkittäviin tapahtumiin ja erityispiirteisiin sekä tarkastellaan
valtakunnallisten tapahtumien heijastumista Kouvolan seutuun.
5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5)
Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Mahdollisuuksien mukaan kurssilla tutustutaan paikallisesti
merkittävien tapahtumien ja henkilöiden vaikutukseen Kouvolan seudulla.
6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6)
Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja
nykyaikaa, sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena
käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta.
Kurssit arvostellaan suoritusmerkinnällä.
7. Maailman tilanne nyt (HI7)
Kurssilla tarkastellaan ajankohtaisia kansainvälisiä ja kansallisia tapahtumia
pääasiassa joukkoviestimien tarjoaman aineiston avulla.
8. Kadonneet kulttuurit (HI8)
Kurssilla opiskellaan yleislinjoja korkeakulttuurien kehityksestä ja maailmasta ja tutustutaan
tarkemmin joihinkin valittuihin aiheisiin.
9. Keskiaikako pimeä? (HI9)
Kurssilla murretaan myyttejä keskiajan pimeydestä tutustumalla Euroopan valtioiden
syntyhistoriaan ja elinvoimaiseen, kulttuuriltaan rikkaaseen ja kiehtovaan keskiajan
maailmaan. Kurssilla on mahdollista käyttää monenlaisia työtapoja ja painottaa opiskelijoita
kiinnostavia asioita.
10. Yhdysvaltain historia (HI10)
Kurssilla käsitellään maailman ainoan supervallan olemusta poliittisen historian ja kulttuurin
näkökulmasta. Hahmottelemamme aikaväli ulottuu Mayflower-laivasta Starwarsiin. Luennot ja
oma työ ovat keskeisiä opetusmenetelmiä, mutta muitakin voidaan käyttää. Opiskelijoiden
kiinnostus otetaan aiheiden valinnassa huomioon.
11. Antiikkia, antiikkia (HI11)
Kurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään antiikin merkityksen myöhemmälle
historiankehitykselle ja syventää tietoja antiikin erityispiirteistä taiteen, kulttuurin, tieteiden ja
mytologian saralla. Kurssilla tehdään yksi tutkielma opiskelijan valitsemasta aiheesta.
12. Historian kertauskurssi (HI12)
Kurssilla kerrataan historian pakollisten ja osittain valtakunnallisten syventävien kurssien
sisällöt pääpiirteittäin sekä tutustutaan aikaisempien ylioppilaskirjoitusten kysymyksiin.
KYL
31
16.
YHTEISKUNTAOPPI (YH)
Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan
rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan Kouvolan seudun,
suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri
yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen
ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan.’
Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Kurssit arvostellaan numeroin 4-10.
1. Yhteiskuntatieto (YH1)
Kurssi perehdyttää opiskelijan Suomen valtiolliseen, yhteiskunnalliseen ja kunnalliseen
järjestelmään. Se pohjautuu valtio-oppiin, sosiaalipolitiikkaan ja sosiologiaan. Kurssi keskittyy
suomalaisen yhteiskunnan analyysiin. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan sosiaalinen
kehitys, valta ja vaikuttaminen sekä paikallisuus.
2. Taloustieto (YH2)
Kurssi johdattaa taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan,
yritysten, kuntien ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. Kurssilla voidaan tehdä vertailua Suomen ja
Kouvolan seudun talouselämän välillä ja tutustua muutenkin paikallisen talouselämän
rakentumiseen.
Syventävien kurssien suoritusjärjestyksen voi vapaasti valita. Kurssit arvostellaan
numeroin 4-10.
3. Kansalaisen lakitieto (YH3)
Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa
opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset
oikeustoimet itse.
4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4)
Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen
kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa
osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään
keskusteluun.
Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.
5. Yhteiskuntaopin kertauskurssi (YH5)
Kurssilla kerrataan yhteiskuntatiedon ja taloustiedon sekä valtakunnallisten syventävien
kurssien sisällöt pääpiirteittäin sekä tutustutaan aikaisempien ylioppilaskirjoitusten
kysymyksiin.
6. Yrittäväksi kansalaiseksi (YH6)
Kurssi kannustaa opiskelijaa yritteliäisyyteen ja perehdyttää yrittäjyyteen paikallisten
esimerkkien sekä teoreettisen tarkastelun avulla. Lähtökohtana ovat omat kokemukset ja
ajatukset sekä yhteistyö paikallisten yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Kurssilla
ideoidaan, kehitellään ja tuotetaan yksilö- tai ryhmätyönä liikeideoita ja/tai muuta
yrittäjämäistä toimintaa. Kurssilla pyritään luomaan myönteinen suhtautumistapa
yrittäjyyteen ja asenteellisia edellytyksiä omaehtoiseen yrittämiseen. Lisäksi kurssilla
syvennetään yritystoiminnan perusteita. Kurssiin voidaan liittää osallistuminen NY24h-leiriin..
7. Käytännön yrittäjyys (YH7)
Opiskelijalle annetaan mahdollisuus tutustua yrittäjyyteen käytännössä omakohtaisesti,
itsenäisesti tai tiimityöskentelynä. Opiskelija osallistuu yhteen tai useampaan opettajan kanssa
yhdessä määriteltyyn yrittäjyyskasvatukseen liittyvään projektiin. Projekti voi olla esimerkiksi
koulun tapahtuman yms. suunnittelemista ja toteuttamista yksin tai tiimityönä. Projekti voi
myös koostua yrittäjyyskasvatukseen liittyvistä useamman koulun yhteistyössä toteutettavista
oppimiskokonaisuuksista. Opiskelijat osallistuvat itse jonkin konkreettisen projektin
suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kurssin tavoitteena on oppia jonkin projektin aloittamisen ja
hoitamisen kautta tuntemaan verkottumista, projektinhallintaa, tiimityöskentelyä, yrittäjän
arkea ja yrittäjämäistä elämäntapaa. Osa kurssista voi olla osallistumista NY24h-leirin
suunnitteluun ja 1-2 leirillä tutorina olemiseen.
8. Yrittäjyyskasvatuksen projektikurssi (YH8)
Kurssin tavoitteena on oppia aidosti oman yrityksen tai laajemman projektin perustamisen,
aloittamisen ja hoitamisen kautta tuntemaan yrittäjän arkea ja yrittäjämäistä elämäntapaa.
Yritys tai projekti voidaan aloittaa yksin tai yhdessä muiden kanssa. Opiskelija osallistuu
yhteen opettajan kanssa yhdessä määriteltyyn yrittäjyyskasvatukseen liittyvään suurempaan
projektiin. Projekti voi olla esimerkiksi tapahtuman, messujen yms. suunnittelemista ja
toteuttamista yksin tai pienessä ryhmässä. Projekti voi olla myös NY-yhdistyksen Vuosi
yrittäjänä -ohjelma. Projekti tai harjoitusyritys voi kestää koko lukukauden tai -vuoden ajan
riippuen projektin laajuudesta.
32
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
17.
PSYKOLOGIA (PS)
Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää
monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Opetuksessa luodaan
edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen.
PS1 on pohja muille kursseille, joiden suoritusjärjestystä voi tarvittaessa muuttaa. Kurssi
arvostellaan numeroin 4-10.
1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)
Kurssilla käsitellään psykologian tutkimuskohteita ja sovellusalueita, keskeisiä
lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen, toimintaa ohjaavia psyykkisiä,
biologisia ja sosiaalisia tekijöitä, oppimisen psykologian perusteita ja sovelluksia ja
sosiaalipsykologian perusteita.
Suositellaan kurssien suorittamista numerojärjestyksessä. PS6 voidaan suorittaa milloin vain PS1:n
jälkeen. Kurssit arvostellaan numeroin 4-10.
2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2)
Kurssilla käsitellään yksilön psyykkistä kehitystä elämän eri vaiheissa, psyykkisen kehityksen
yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen,
sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitystä ihmisen psyykkisessä kehityksessä,
psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttamista.
3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3)
Kurssilla käsitellään seuraavia aiheita: vireystilan säätely, nukkuminen ja uni, hermoston
rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin,
kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus, kognitiivisen psykologian
ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia.
4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4)
Kurssin sisältöalueeseen kuuluu mm. tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden
muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys, motivaation ja emootioiden perusteoriat ja
tutkimus, motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset
ihmisen toiminnassa, motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin ja
korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko.
5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5)
Kurssilla käsitellään persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja
identiteetti, persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista,
persoonallisuuden tutkiminen, mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt
ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen.
PS6 voidaan suorittaa milloin vain PS1:n jälkeen.
6. Sosiaalipsykologia (PS6)
Kurssin opiskelija kehittyy itsetuntemuksessa ja vuorovaikutustaidoissa, perehtyy ryhmien
toimintaan vaikuttaviin tekijöihin ja perehtyy ihmisten välisiin vuorovaikutussuhteisiin ja
sosiaaliseen elämään. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.
7. Psykologian kertauskurssi (PS7)
Kurssilla kerrataan psykologian kurssien sisällöt pääpiirteittäin sekä tutustutaan aikaisempien
ylioppilaskirjoitusten kysymyksiin.
8. Käytännöllistä psykologiaa PS8
Kurssilla tutustut eri tekstien avulla psykologian teorioihin, tutkimustuloksiin ja käsitteisiin.
Tekstejä ovat esimerkiksi mainokset, tv-sarjat, sarjakuvat ja kaunokirjalliset tuotteet. Kurssi
yhdistyy äidinkieleen analyysi- ja tulkintatehtävien avulla. Etsit myös itse sopivaa materiaalia
kurssin tarpeisiin.
18.
MUSIIKKI (MU)
Musiikki on merkittävä osa ihmisen kulttuuria. Opiskelijan oma ilmaisu, luovuus, vuorovaikutustaitojen
kehittyminen, myönteiset kokemukset ja kyky arvioida omaa toimintaa ovat keskeisiä lukion musiikin
opetuksessa. Musiikin tuottaminen – laulaminen, soittaminen ja musiikillinen keksintä – sekä
kuunteleminen ovat opetuksen keskeisiä sisältöjä. Musiikin kursseilla pyritään tarjoamaan jokaiselle
mielekkäitä musiikillisia tehtäviä.
Kurssit MU1 ja MU2 suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventäville ja soveltaville kursseille
osallistuminen ei velvoita MU2 suorittamista. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10.
1. Musiikki ja minä (MU1)
Opiskelija tutkii mahdollisuuksiaan laulajana, soittajana, kuuntelijana ja kulttuuripalvelujen
käyttäjänä. Kurssi syventää musiikillista yleissivistystä.
KYL
33
2. Moniääninen Suomi (MU2)
Kurssilla tutustutaan suomalaiseen musiikkiin ja musiikkikulttuureihin, ja sisältöinä ovat mm.
suomalainen kansanmusiikkiperinne, suomalaisen populaarimusiikin vaiheita ja
eurooppalaisen ja suomalaisen taidemusiikin vertailua eri aikakausina.
Kurssit voi suorittaa omavalintaisessa järjestyksessä. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10.
3. Ovet auki musiikille (MU3)
Opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikkikulttuureja ja musiikinlajeja, ymmärtää
musiikin kulttuurisidonnaisuutta ja kehittää edelleen musisointi- ja tiedonhankintataitojaan.
Kurssilla tutustutaan syvällisesti yhdessä valittuihin musiikinlajeihin ja musiikkikulttuureihin
4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)
Kurssilla tutustutaan musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä
ja internetissä. Lisäksi tutkitaan musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen.
5. Musiikkiprojekti ”…JA ROKKI SOI…” 1 (MU5)
Kurssilla opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan musiikillisen kokonaisuuden
käyttäen aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja. Kurssin sisältö määritellään yhdessä projektiin
osallistuvan ryhmän kanssa. Kurssilla toteutetaan konsertti tai näyttämöteos, taiteiden välinen
projekti, äänite tai video.
6. Musiikkiprojekti ”…JA ROKKI SOI…” 2 (MU6)
Opiskelija syventää MU5 kurssilla opittuja taitoja. Sisällöt määritellään yhdessä
projektiin osallistuvan ryhmän kanssa.
7. Bändikurssi (MU7)
Opiskelijan laulu- ja soittotaitojen kehittäminen. Kurssilla tehdään
soittoharjoituksia ja musisoidaan yhdessä. Ei esiintymispakkoa.
8. Musiikin tekniikka (MU8)
Kurssin tavoitteena on opiskella äänen tuottamisen ja toistamiseen liittyvien
tekniikoiden hallintaa. Kursin liittyy äänitekniikan opiskelua ja konserttien äänentoiston
toteuttamistehtäviä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.
9. Kulttuurikierros Kouvolassa ja vähän ulkopuolella (MU9)
Tutustutaan Kouvolan ja lähialueen kulttuuritarjontaan, konsertteihin, teattereihin ja
näyttelyihin. Kurssin aikana tehdään kohteista kriittisiä arviointeja ja annetaan eväitä oman
kulttuurimaun rakentumiseen.
Kurssin alussa kokoonnutaan ja suunnitellaan yhdessä kurssin sisältöä ja sovitaan
tutustumiskohteista. Kurssilla läsnäolopakko. Kurssiin ei sisälly kirjallista koetta ja kurssi
arvostellaan suoritusmerkinnällä.
10. ABIkonsertti (MU10)
Opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen
kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja.
11. Lukiodiplomikurssi (MU11)
Opiskelija voi hyödyntää/todistaa erikoisosaamistaan myöhemmin tulevaisuudessa kurssilla
valmistamansa portfolion avulla. Kurssilla analysoidaan opiskelijan valitsemaa materiaalia.
Lisätietoja saat musiikinopettajalta.
12.-16. Kuorokurssi (MU12-MU16)
Tavoitteena on, että opiskelijalla säilyy kiinnostus lauluun ja laulun harrastamiseen koko lukion
ajan. Kurssi sisältää äänenkäyttö- ja hengitystekniikkaharjoituksia, lauluharjoituksia ja
esiintymisiä. Kuorosta saa kurssimerkinnän jokaiselta osallistumislukukaudelta (läsnäolo
pakollinen).
19.
KUVATAIDE (KU)
Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden
kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan
ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa
opiskelijalle mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin ja itselle tärkeiden
asioiden ilmaisemiseen.
Kuvataidekursseihin kuuluu mahdollisuuksien mukaan näyttely- ja opintokäyntejä ensisijaisesti oman
paikkakunnan kulttuuritarjontaa hyödyntäen.
Kuvataiteen kurssi 1 käydään lukion ensimmäisenä kurssina, koska se antaa perusteet koko lukion
kuvataiteen opiskelulle. Kurssit arvostellaan numeroin 4-10.
1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1)
Kurssi on kaikille yhteinen peruskurssi, joka kehittää valmiuksia ja antaa välineitä lukion
kuvataiteen opiskeluun ja omaan kuvalliseen ilmaisuun.
34
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
Kurssilla käsitellään mm. kuvan ominaisuuksia, rakennetta, kuvasommittelun periaatteita,
värioppia, sekä kuvan sisältöä, tulkintaa ja analysointia. Harjaannutetaan keskeisiä kuvan
tekemisen tekniikoita, ja tarkastellaan kuvaa ja taidetta yksilön ja yhteiskunnan kannalta eri
kulttuureissa.
2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2)
Kurssilla tarkastellaan ympäristöä eri näkökulmista ja opitaan arkkitehtuurin ja muotoilun
perusteita. Tutustutaan oman kaupungin rakennettuun ympäristöön (kaupunkisuunnitteluun,
arkkitehtuuriin, julkisiin taideteoksiin), luonnonympäristöön ja ympäristötaiteeseen, sekä
omaan esineympäristöön. Tarkastellaan ympäristön viestejä, muotokieltä, materiaaleja ja
merkityksiä ja ilmaistaan omia ympäristökokemuksia taiteen keinoin esim. piirtäen, maalaten,
muotoillen ja valokuvaten.
Kurssit voidaan suorittaa missä järjestyksessä tahansa. Kurssit arvostellaan numeroin 4-10.
3. Media ja kuvien viestit (KU3)
Kurssilla tutustutaan laajasti visuaaliseen viestintään.
- kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, sarjakuva, tietokonekuvat,
valokuva
- graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvankäsittely
- elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta
- visuaalisuus tuotteiden ja tuotemerkkien suunnittelussa
4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4)
Kurssilla tutustutaan kuvataiteen historiaan ja tehdään kuvia sen innoittamana.
- taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin
- eri aikakausien kulttuurien ilmeneminen kuvataiteessa
- aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia
- kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä
5. Nykytaiteen työpaja (KU5)
Kurssilla tutustutaan nykytaiteeseen ja tehdään kokeilullisia, mahdollisesti monitaiteellisia
kuvallisia tuotoksia. nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset
- nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus
- mahdollisuuksien mukaan oman produktion toteuttaminen, taiteiden välisiä
projekteja
- visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita
Kurssit voidaan suorittaa missä järjestyksessä tahansa. Kurssit 7, 8 ja 10 arvostellaan numeroin 4-10, kurssi
9 arvostellaan suoritusmerkinnällä.
6. Taiteilua suomalaisittain (KU6)
Perehdytään syvällisemmin kotimaan kuvataiteeseen ja haetaan siitä innoitusta omaan taiteen
tekemiseen. Itsenäisen työskentelyn lomassa tutustutaan Suomen taiteen historiaan, ilmiöihin
ja keskeisiin taiteilijoihin. Seurataan kotiseudun taidetapahtumia tutustumalla paikallisiin
taidenäyttelyihin.
Kurssi soveltuu hyvin jatkoksi yleisen taidehistorian kurssille (KU4).
7. Grafiikan kurssi. Painomenetelmiä paperille ja kankaalle (KU7) Työpajakurssi
Kurssilla harjoitellaan graafista suunnittelua ja taidegrafiikan eri menetelmiä, kuten
monotypiaa, linokaiverrusta, kuivaneulatekniikkaa.
Tutustutaan kankaanpainantaan ja –maalaukseen.
8. Keramiikka ja kuvanveisto (KU8)
Kurssi on kolmiulotteisen ilmaisun kurssi, jossa keskitytään plastiseen sommitteluun ja
rakenteluun eri materiaaleista, kuten savi, kipsi, paperi, pahvi ja mahdollisesti lumi.
Tutustutaan veistotaiteen suuntauksiin ja julkisiin taideteoksiin sekä arkkitehtuuriin.
9. Valokuvaus ja videokurssi (KU9) Työpajakurssi
Kurssilla tutustutaan valokuvaan ja digitaaliseen kuvaan oman ilmaisun ja viestinnän välineinä.
Harjoitellaan valokuvausta ja kuvien ja kuvasarjojen valmistusta, pimiötyöskentelyä ja kuvan
käsittelyä sekä tutustutaan valokuvauksen historiaan.
Opetellaan videofilmin tekoa ja tutustutaan elokuva- ja videoilmaisun keinoihin sekä elokuvan
historiaan
10. Piirustus ja maalaus (KU10)
Kurssilla syvennetään omaa kuvataiteellista, persoonallista ilmaisua ja eri tekotapojen
hallintaa.
Tekniikoista tulevat tutuiksi erilaiset piirustus- ja maalaustekniikat, kuten hiili-, pastelliliitu-,
akvarelli-, peiteväri-, akryyli-, öljyväri- ja sekatekniikat. Aihetutkielmia ja tehtäväsarjoja.
Opiskelija voi mieltymystensä mukaan valita useita tekniikoita tai keskittyä syventäen
muutamaan.
11. Lukiodiplomikurssi (KU11)
Kurssi on kuvataiteen valtakunnallinen koe, jossa on tarkoitus näyttää erityisosaamista
kuvataiteessa. Opetushallitus vahvistaa vuosittain tehtävät, joista opiskelija valitsee
haluamansa. Kurssi suoritetaan itsenäisesti opettajan valvonnassa. Tehtäväkokonaisuus
KYL
35
muodostuu portfoliosta (prosessin kuvaus ja kuvalliset tehtävät) ja kirjallisesta tehtävästä, joka
suoritetaan kokeenomaisissa olosuhteissa. Lukiodiplomikurssille pääsyn ehtona on vähintään
neljä hyväksytysti suoritettua kuvataiteen lukiokurssia.
Lukiodiplomi arvostellaan numeroin asteikolla 1-5.
12. Projektikurssi (KU12)
Kurssi on koulussa tai koulun ulkopuolella toteutettava projektiluontoinen kokonaisuus tai
erityistehtävä. Opiskelijalla on mahdollisuus lukiovuosiensa aikana osoittaa kiinnostustaan ja
aktiivisuuttaan kuvataiteessa osallistumalla koulun projekteihin. Tällaisia toteutuneita
projekteja ovat esim. koulun musikaalien ja näytelmien lavastuksen ja visuaalisen ilmeen
suunnittelu, juhlien koristelut ja seinämaalausprojekti. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.
20.
LIIKUNTA (LI)
Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa
ymmärtämään liikunnan merkityksen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Liikunnan
myönteiset kokemukset vahvistavat psyykkistä vireystilaa ja jaksamista koulutyössä. Liikunnassa opiskelija
ilmaisee itseään ja kokee elämyksiä.
Kurssi LI1on suoritettava 1.opiskeluvuonna ja LI2 on suoritettava 2. opiskeluvuonna.
1. Taitoa ja kuntoa (LI1)
Kurssin tavoitteena on monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteiden
ymmärtäminen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistäen sekä ylläpitää ja
kehittää perusopetuksessa opittuja liikuntataitoja ja –tietoja kuntoliikkujan tasolle.
Kurssi sisältää mm. eri kuntoliikuntalajeja, luistelua, yleisurheilua, tansseja sekä
erilaisia pallopelejä.
2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2)
Kurssin tavoitteena on motorisia taitoja vaativien liikuntalajien perustekniikan
kehittäminen sekä henkilökohtaisen liikuntaharrastuksen aktivointi tutustumalla
lähialueiden liikuntapalveluihin ja joihinkin uusiin liikuntalajeihin. Kurssi sisältää mm.
lihashuoltoa, rentousharjoituksia, vesiliikuntaa, luontoliikuntaa, hiihtoa, voimistelua,
paritansseja sekä pallopelejä.
Kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Kurssien suoritusjärjestys on vapaa.
3. Virkisty liikunnasta (LI3)
Virkisty liikunnasta -kurssi antaa valmiuksia huolehtia omasta hyvinvoinnista liikunnan avulla.
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä oman kunnon
kohentumisen, rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssin
liikuntalajit suunnitellaan ja valitaan yhteistyössä opettajan ja opiskelijoiden kanssa.
Rentoutumisharjoitukset, lihashuolto ja jokin elämyksellinen uusi liikuntamuoto kuuluvat
kurssin sisältöön.
4. Yhdessä liikkuen (LI4)
Kurssilla harjoitellaan yhdessä valitut Vanhojen juhlassa tanssittavat tanssit. Kurssiin kuuluu
tanssien harjoitteleminen, juhlassa tanssiminen sekä muut juhlaan liittyvät
käytännönjärjestelyt.
5. Kuntoliikunta (LI5)
Kuntoliikuntakurssilla annetaan valmiuksia ja ohjataan opiskelijoita itsenäiseen, koko elämän
jatkuvaan kuntoliikunnan harrastamiseen ja oman kuntonsa seuraamiseen. Kurssilla
toteutetaan henkilökohtainen liikuntaohjelma. Kuntoliikuntalajit valitaan yhteistyössä
opettajan ja opiskelijoiden kanssa.
6. Palloilukurssi (LI6)
Kurssilla pelataan opiskelijoiden yhdessä valitsemia sisä- ja ulkopalloilupelejä sekä viite- ja
pienpelejä vuodenaika ja lajien monipuolisuus huomioiden. Tavoitteena on kehittää
palloilutaitojen ja taktiikan lisäksi myös motorisia ominaisuuksia ja fyysistä kuntoa.
7. Mailapelikurssi (LI7)
Mailapelikurssin lajeina ovat golf, squash, tennis ja sulkapallo. Kurssin sisältö suunnitellaan
yhteistyössä paikallisten seurojen valmentajien kanssa (tennis, squash, golf). Kurssi antaa
valmiudet lajien harrastamiseen kuntopelaajan/harrastepelaajan tasolla (perussäännöt,
tekniikka ja taktiikka). Samalla oppilaille annetaan tietoa em. lajien seuratoiminnasta Kouvolan
seudulla ja oppilailla on myös mahdollisuus tutustua paikallisten seurojen harrastustiloihin /paikkoihin.
8. Iltarastikurssi (LI8)
Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijoiden jo opittuna suunnistustaitoja kuntosuunnistajan
tasolle. Kurssi sisältää info-tunnin, joko keväällä tai syksyllä ennen iltarastikauden alkua,
opastuksen iltarastitapahtumassa ja kymmenen (10) iltarastitapahtumaa. Kouvolan Sanomien
36
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
iltarasteja järjestävät Kouvolan Rasti -72, Kuusankosken Urheiluseura, Iitin pyrintö, Utin
Jääkärirykmentti ja Kouvolan Sanomat. Iltarasteilla maastoon pääsee tiistaisin ja torstaisin ja
lauantaisin. Iltarastitapahtumassa suunnistusradan voi itse valita seuraavista vaihtoehdoista:
C-rata 1,5 - 3 km, B-rata 3 – 4 km ja A-rata 5 – 7 km. C-rata on helppo, B keskivaikea ja A
vaikein vaihtoehto. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.
9. Liikunnan lukiodiplomi (LI9)
Liikunnan lukiodiplomi antaa liikunnallisesti lahjakkaille ja liikunnassa hyvin edistyneille
opiskelijoille mahdollisuuden näyttää erityisosaamista. Liikunnan lukiodiplomin suorittaminen
on osoitus opiskelijan liikunnallisista kyvyistä, erityisosaamisesta, harrastuneisuudesta,
yhteistyötaidoista sekä liikuntatiedoista. Liikuntadiplomi auttaa opiskelijaa etenemään
mahdollisiin liikunnan jatko-opintoihin.
10. Retkeilykurssi (LI10)
Retkeilykurssi kehittää monipuolisesti oppilaan retkeilytaitoja se antaa mahdollisuuden
soveltaa retkeilyyn liittyviä taitoja ja tietoja käytännössä. Kurssi sisältää mm. teoriaa ja
käytäntöä retken suunnittelusta, varusteista, maastossa liikkumisesta, suunnistuksesta,
leiriytymisestä, retkiruokien valmistuksesta ja ensiavusta retkellä ja sekä
viikonloppuvaelluksen. Kurssiin liittyy osallistumismaksu, joka sisältää kuljetuskustannukset.
Kurssi järjestetään syksyllä 2011 ensimmäisessä jaksossa ja seuraava kurssi järjestetään vasta
syksyllä 2013. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.
21.
TERVEYSTIETO (TE)
Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä,
hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, sosiaalisina,
tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisinä sekä tiedonhankintavalmiuksina.
Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion
terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja
hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta.
Pakollinen kurssi suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä opiskeluvuonna ennen syventävää ja
soveltavaa terveystiedon kurssia. Kurssi arvioidaan numeroin 4-10.
1. Terveyden perusteet (TE1)
Kurssin tavoitteena on työ- ja toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden tiedostaminen ja oman
terveyskäyttäytymisen arviointi. Kurssin aihealueisiin kuuluvat kansantaudit ja niiden ehkäisyn
merkitys yksilön ja yhteisön näkökulmasta, terveyserojen syntyyn vaikuttavien erojen
tunnistaminen, perhesuunnittelu, tavallisimpien sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu,
terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut sekä terveyttä koskeva viestintä.
2. Nuoret, terveys ja arkielämä (TE2)
Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin sisältöjä; aikuistuminen, perhe-elämä ja
vanhemmuus, mielenterveys, itsetuntemus ja elämän ilo, ravinto, syömishäiriöt,
erityisruokavaliot, terveysliikunta ja painonhallinta, seksuaalisuus nuoren
näkökulmasta, fyysinen ja psyykkinen turvallisuus ja riippuvuus sekä päihteet eri
näkökulmista. Kurssilla pohditaan ja tarkastellaan terveyteen ja sairauteen liittyviä
arvoja ja arvostuksia.
3. Terveys ja tutkimus (TE3)
Kurssilla perehdytään terveyden ja sairauden tutkimiseen, tutustutaan
paikallistason terveydenhuollon palveluihin sekä lääkärien ja terveydenhoitajien
tekemiin perustutkimuksiin ja niiden antamien tulosten tulkintoihin. Kurssilla käsitellään
yksilön oikeuksia terveyden- ja sairaanhoidossa sekä kerätään tutkimustietoa terveydestä ja
verrataan sitä median välittämään tietoon terveydestä.
4. Terveystiedon kertauskurssi (TE4)
Kurssilla kerrataan terveystiedon yleisimmät käsitteet sekä aikaisempien kurssien sisällöt ja
tavoitteet sekä käydään läpi ylioppilaskysymyksiä ja mallivastauksia. Kertauskurssi on
tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka suunnittelevat kirjoittavansa terveystiedon reaalikokeessa.
5. Turvallisuus ja ensiapu (TE5)
Kurssilla perehdytään kodin, koulun, vapaa-ajan sekä liikenteen turvallisuuteen sekä
harjoitellaan turvallisuus ja ensiaputaitoja. Kurssilla tehdään paljon toiminnallisia harjoituksia
lavastetuilla ensiaputilanteilla sekä mahdollisuuksien mukaan opintokäyntejä.
KYL
37
22.
OPINTO-OHJAUS (OP)
Opinto-ohjaus auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa opiskeluohjelmaansa, tukee häntä lukioopintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia
suunnitelmia ja valintoja.
1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1)
Opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin
hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kaikki opiskelijat osallistuvat
henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tekevät kirjallisen jatko-opintosuunnitelman.
Kurssi hajautetaan kolmelle lukiovuodelle. Kurssista saa suoritusmerkinnän.
Valtakunnallinen syventävä kurssi
2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2)
Kurssi tarjotaan toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille.
Kurssin tavoitteena on saada tukea jatko-opintosuunnitelman laatimiseen. Päätöksentekoa
helpottavat itsetuntemusta lisäävät yksilö- ja ryhmätehtävät sekä yritysvierailut lähialueella.
Kurssilla tutustutaan myös KELA:n ja työvoimahallinnon palveluihin.
Kurssista saa suoritusmerkinnän.
3. TUTOR-kurssi
Kurssi on suunnattu toisen vuoden opiskelijoille.
Kurssilla opiskelijat suorittavat tutorkoulutuksen, mikä antaa heille valmiuksia perehdyttää
uusia opiskelijoita lukio-opintojen alkuun. Lisäksi tutor-kurssilla opiskelijat suunnittelevat
koulun viihtyisyyttä lisääviä teemapäiviä ja tapahtumia sekä esittelevät koulua oppilaitoksessa
käyville vierailijoille.
23.
Muut lukiokurssit
23.1 TIETOTEKNIIKKA (AT)
Oppiaineena tietotekniikka antaa valmiuksia ymmärtää ja toimia globaalissa
tietoyhteiskunnassa. Se tukee aktiivisena kansalaisena toimimista, viestintä- ja
mediaosaamista sekä lisää opiskelutaitoja.
Kurssien suoritus
Tietotekniikka sisältää neljä kurssia. Niistä kolme ensimmäistä voi suorittaa myös itsenäisesti,
tenttimällä. Kurssien suoritusjärjestyksellä ei ole väliä. Kolme ensimmäistä kurssia sisältävät
yhteensä seitsemän aihekokonaisuutta, joista jokaisesta on Tieken näyttö- tai kirjallinen koe.
Vaikka näyttökoetta ei saa hyväksytysti läpi, voi kurssista saada suoritusmerkinnän
osallistumalla aktiivisesti oppitunneille. Suorittaessaan Tieken ajokorttitutkinnon, saa
tutkintotodistuksesta kurssin (kurssi AT5).
1. Tietotekniikan peruskurssi (AT1)
 kurssi antaa tietotekniset valmiudet esim. tutkielmien ja esitelmien tekemiseen
 käyttöjärjestelmän, tekstinkäsittelyn ja diaesitysten peruskäyttö
 tutustuminen erilaisiin oppimisympäristöihin
 Internetin tärkeimmät palvelut kuten www ja sähköposti
 Tieken A-ajokorttitutkinnon moduulien Internet ja sähköposti, Tekstinkäsittely
sekä Esitysgrafiikka kokeet
2. Käyttöjärjestelmä ja taulukkolaskenta (AT2)
 Windows käyttöjärjestelmän perusteet
 taulukkolaskennan peruskäyttö
 Tieken A-ajokorttitutkinnon moduulien Käyttöjärjestelmä ja tiedonhallinta sekä
Taulukkolaskenta kokeet
3. Tietotekniikan perusteet ja tietokanta (AT3)
 alan perussanasto, laitteet ja ohjelmat
 yhteiskunnan ja eri laitosten tietojärjestelmiä sekä niiden merkitys yksilölle,
liiketoiminnalle ja yhteiskunnalle
 tietokantaohjelman peruskäyttö
 Tieken A-ajokorttitutkinnon moduulien Tietotekniikan perusteet ja Tietokanta
kokeet
4. Ohjelmointi (AT4)
 ohjelman luominen ja koodin kirjoittaminen
 ohjelman kirjoittaminen (proseduurit, muuttujat, ohjausrakenteet,
ohjelman testaus ja virheenkäsittely)
 oliot ja olioluokat
 tavallisimmat komponentit ja niiden avulla ohjelman rakentaminen
5. TIEKE ajokorttitutkinto (AT5)
 ajokorttitutkinnon suorittamisesta saa todistukseen kurssimerkinnän
38
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
23.2 KÄSITYÖ, TEKNINEN TYÖ (TN)
Kurssit tarjoavat käytännön riemua pänttäämisen harmaaseen arkeen ja peukalon siirtoa
kämmenen sivulle. Kehitetään teoreettisen tiedon muuttamista tuotesuunnitelmaksi ja valmiiksi
tuotteeksi. Samalla kehittyvät luovuus ja ongelmanratkaisutaidot.
1. Materiaalit ja konstit tutuksi (TN01)
Tutustutaan eri puu- ja metallimateriaaleihin sekä mahdollisuuksiin niiden muokkaamiseksi,
liittämiseksi ja pintakäsittelyyn. Eri tekniikoita harjoitellaan pienimuotoisilla harjoitustöillä.
2. Teoriasta käytäntöön (TN02)
Toteutetaan opiskelijan omavalintainen ja -suunnittelema pienimuotoinen harjoitustyö. Samalla
syvennetään työvälineiden hallintaa ja materiaalitietoutta. Kurssille osallistuminen edellyttää
kurssin TN1 suorittamista.
3. Lukiodiplomikurssi (TN03)
Suoritetaan valtakunnallinen käsityödiplomi Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kurssille
osallistuminen edellyttää kurssien TN01 ja TN02 suorittamista.
23.3 TEKSTIILITYÖ (TS)
1. Juhlaan tai arkeen – toteuta unelma-asusi (TS01)
Kurssilla tutustutaan muodin historiaan lyhyesti ja etsitään ideoita kurssilla
valmistettavaan omaan asuun tai asukokonaisuuteen. Lisäksi perehdytään
kangasmateriaaleihin sekä vaatteen valmistuksessa esiin tuleviin ompeluteknisiin ratkaisuihin.
Oman asun voi valmistaa vanhojen päivää silmällä pitäen, penkkaripäivää varten tai vaikkapa
kevätjuhliin, jolloin on osattava arvioida työhön menevää aikaa ja omia resursseja puvun
toteuttamiseen.
23.4 Teatteritaide/ Impro (TE)
Kurssin tavoitteena on tutustua monipuolisesti ilmaisun eri osa-alueisiin; liikkumiseen,
äänenkäyttöön, tunnetiloihin ja rentoutukseen sekä tutustuttaa opiskelijat improvisaatioon ja siihen
liittyviin tekijöihin; ilmaisun iloon ja hauskuuteen, suorittamisen ja esiintymispelon poistoon sekä
erilaisiin esittävän taiteen improvisaatiotekniikoihin.
23.5 TANSSITAIDE (TA)
Kurssille voi osallistua opiskeluvuodesta riippumatta. Kurssilla harjoitellaan eri tanssityylien
perusteita; jazz-tanssi, bodyrumming, latinalaistanssit, afrikkalainen tanssi, flamenco, street/hiphop.
Kurssilla valmistetaan myös tanssiesityksiä koulun juhlatilaisuuksiin.
23.6 KANSAINVÄLISYYSKURSSI (KV)
Kurssilla opiskellaan ymmärtämään omaa ja vierasta kulttuuria sekä erilaisia maailmankatsomuksia.
Opetellaan kohtaamaan erilaisuutta ja monikulttuurinen yhteisö. Kurssilla laaditaan projektityö
valitusta aiheesta. Työ voidaan tehdä myös virtuaaliympäristöön.
KYL
39
24.
Studies in English
Content-based instruction in English
Since 1995 we have been running content-based instruction in English. The
subjects are taught by Finnish teachers who have been trained to use English in their
work. Content-based instruction in English can be offered in Art, Biology, Chemistry,
Geography, History, Mathematics, Philosophy, Physics, Psychology and Religion. The scope
of
tuition in English varies in different subjects and courses.
The general objectives of content-based instruction are as follows: reaching the objectives of the national
curriculum, encouraging the students to take challenges in their studies, promoting intercultural
understanding, and improving students´ language skills.
As far as methods are concerned, every teacher chooses the methods they use on their courses. These can
vary from teacher-centred lecturing to pair and individual work performed by the students. On some courses
the instruction is mainly given in English, on others the materials used are in English and the teacher speaks
Finnish. In some subjects the main terminology is given in English but otherwise the instruction is given in
Finnish.
In what follows, each course offered in English in each subject is briefly introduced. For further information,
see pages xx where the courses are described in detail.
24.1 Biology
1. Organisms (BIe1)
The course looks at the characteristics of life, the diversity and functions of nature as well as
the development of life in the course of evolution.
2. Cell and heredity (BIe2)
The course deals with the structure, functioning and meaning of cells as the foundations of
life, and with the basics of heredity.
24.2 Geography
1. Blue planet (GEe1)
The course looks at Earth as a planet and the natural phenomena observed on its surface.
2. Joint world (GEe2)
The course concentrates on man-made geographical phenomena, such as cultural circles,
populations, the structure of cities and the diffusion of industrialization, as they can be
observed on the surface of Earth.
24.3 Physics (FY)
1. Physics as a science (FY1e)
The course aims at giving students an overview of physics, and of its significance as a science
and as the source of development in philosophic and technical knowledge in Western culture.
24.4 Religion and ethics (UE)
1. Essence and meaning of religion (UEe1)
The course deals with the essence and meaning of religion, its forms of manifestation in
different cultures as well as its relationship with surrounding society. The course also involves
an introduction to the Bible and exegetics.
2. Church, culture, and society (UEe2)
The central theme on the course is the history of the Christians, evolving from a community of
Jewish apostles into the global institution of the Church that it is nowadays. The course takes
into consideration the essential ideological and cultural turning points of various eras.
3. Ethics and people's lives (UEe3)
The course looks at basic ethical issues, theories, and applications from different aspects of
life. Furthermore, the central contents of the Christian doctrine are included in the course.
24.5 History (HI)
1. People, their surroundings, and culture (HIe1)
The course deals with the interaction between people and nature, and with the construction
and development of cultural environment owing to this interaction from prehistory to modern
times. The main emphasis is on looking at cultural atmospheres from Mesopotamy to
40
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
antiquity, from the Middle Ages to industrialization. The focus is on political and economic
history.
2. European people (HIe2)
The course looks at the essential achievements of European culture, the changing worldview
of European people, and the scientific development in the Western thought that has affected
this change. Using different kinds of source materials, the student becomes familiar with the
output of European culture. Culture is seen as an extensive concept.
3. International relationships (HIe3)
The course concentrates on the central events and changes in and the backgrounds to
international politics, starting from the late 1800s. Relevant phenomena are analysed bearing
economic and ideological competition in mind. The essential points of view on the course are
those of democracy and dictatorship.
24.6 Psychology (PS)
1. Psychical working of the mind, learning and interaction (PSe1)
The course looks at the basics of psychology, that is the basic concepts and general tendencies
of psychology. In short, it deals with what psychology is as a science. The factors that guide
and rule people’s lives are also looked at.
2. People’s psychical development (PSe2)
This course of developmental psychology ponders over the characteristics that are involved in
human development at different ages. What characteristics do all representatives of a certain
age group have in common? What gives rise to individual differences in the course of people’s
lives? Various developmental theories are dealt with and the psychological, biological, and
social factors in the human life are also looked at on the course.
3. Basics in the information processing of the human mind (PSe3)
The third course deals with the way people handle flows of information. The central issues
under consideration are factors involved in perception, thought process, and memory. Other
issues that are paid attention to on the course are learning and various states of alertness and
consciousness.
24.7 Arts (KU)
1. I, visual images and culture (KUe1)
The course provides students with the readiness needed for studying arts in upper secondary
school. The themes that are touched upon are cultural identity and knowledge, wellbeing and
sense of security, communication and the media.
24.8 Information technology (AT)
1. TIEKE, A-computer driver’s licence (AT5e)
You have the possibility to take all the seven tests for TIEKE A- computer driver’s licence in
English.
KYL
41
Muistiinpanoja varten:
42
Opas 2013-2014 (OPS2012-)
HENKILÖKUNTA 2013-2014
Rehtori
Kanslia
Opettajat
Karvonen Tapio, rehtori
(a)kouvola.fi
Oksanen Marja-Liisa, koulusihteeri
(a)kouvola.fi
02061 58506
02061 55334
02061 55327
Sähköposti:
etunimi.sukunimi(a)edukouvola.fi
NIMI
LYHENNE
Arponen Antti
AAR
Huuhka Satu
SHU
Jokinen Juhani
JJO
Kallio Katja
KatK
Karvonen Tapio, rehtori
TKA
Kujala Minna
KuM
Kuisma-Taskinen Johanna
JKT
Laakso-Suutari Mari
MaLS
Lahti Päivi
PAL
Lintinen Pasi
PLI
Mönkkönen Petteri
PMÖ
Parkkinen Jarno
JPA
Pesonen Risto
RPE
Rantanen Paula
PRan
Rockas Henrik
HRO
Rohrweck Päivi
PRO
Siltovuori Kati
KSI
Taina Jari, vararehtori
JTA
Valojää Päivi
PVA
Westman Leila
LWE
Viljakainen Hannele
HVI
(ä=a, ö=o)
Opetettavat aineet
KU, KUe
RU, SAB
RA, ENA
MU
FYe, AT
ÄI
MU
EA
ENA, PSe
HI, YH, HIe
FY, MAA, MAB
LI, TE
UE, UEe, FI, HI
KE, MAB, MAA
BI, GE, BIe, GEe
ÄI, PS
LI, TE
MAA, MAB, FY
RU, SAB
VE, SAA, LA
OP
Opinto-ohjaaja
Viljakainen Hannele
(a)edukouvola.fi
HVI
02061 58519
Erityisopettaja
Kärkkäinen Irma
(a)kouvola.fi
IKÄ
02061 58421
Psykologi
Partinen Sirpa
(a)kouvola.fi
02061 56677
Ryhmänohjaajat
13A Taina Jari
13B Siltovuori Kati
13C Rantanen Paula
12A Jokinen Juhani
12B Lintinen Pasi
12C Valojää Päivi
Terveydenhoitaja
Ruokala
Siivous
Kiinteistön hoito
11A Mönkkönen Petteri
11B Huuhka Satu
11C Lahti Päivi
4 Viljakainen Hannele
Kokkonen Helena
(a)kouvola.fi
Hanski Niina, vastaava
Laukka Jenni
(a)kouvola.fi
Äikäs Mirja
Anttonen Marja-Leena
Hänninen Paula
(a)kouvola.fi
02061 57932
Seppälä Juha
(a)kouvola.fi
02061 58527
02061 55472
02061 58521
KYL henkilöstö
Lukiot JAKSOTUS/ 5.3.2013
2013
4
5
6
7
8
16 23 30
11
12
13
14
15
MARRASKUU
vko 44 45 46 47 48
ke
to
9
LOKAKUU
vko 40 41 42 43 44
pe 1
ke
to
ti
23 30
24 31
2
ma
25
la
21 28
7
8
9
10
11
22 29
12 19 26
ma
ti 1
ke 2
to 3
pe 4
ti
5
ma
pe
la
25
26
27
28
29
9
10
11
12
13
10 17 24
18
19
20
21
22
14 21 28
3
14
15
16
17
18
2
3
4
5
6
su
23 30
24
25
26
27
7
13 20 27
16
17
18
19
20
la
6
vko 14 15 16 17
ma
HUHTIKUU
Työpäiviä 21
su
MAALISKUU
2014
Työpäiviä 18
15 22 29
Työpäiviä 21
HELMIKUU
13 14
18
8
su
ke
to
pe
10 11 12
JOULUKUU
vko 48 49 50 51 52
1
J2
J1
35
36
35
37
27
25
26
24 31
23 30
2
3
4
5
9
10
11
12
13
ti
ke
to
6
14 21 28
ma
pe
7
15 22 29
Työpäiviä 15
1
J3
J4
37
16
17
18
19
20
la
8
su
ke
to
29
30
1
187
7
Itsenäisen opiskelun päiviä
180
J5
TOUKO-KESÄKUU
vko 18 19 20 21 22
ma
8
vko 9
ma
7
10 17 24 31
9
24
6
pe 2
ti
3
ti
la
25
7
8
9
10
11
ti
12 19 26
Työpäiviä 21
26
27
28
ti 1
ke 2
to 3
pe 4
ke
5
26
la
1
10
11
12
13
14
14
15
16
17
15 22 29
11 18 25
to
3
4
5
6
7
4
27
8
su
19
20
21
22
23
1
13 20 27
Työpäiviä 20
12
13
14
15
16
la
6
5
6
7
8
9
17
18
19
20
21
su
18
10
11
12
13
14
16 23 30
pe
15 22
9
28
3
4
5
6
7
2
21 28
22 29
23 30
24
25
8
su
24 31
25
26
27
28
1
16 23
17
18
19
20
21
la
9
Työpäiviä 21
2
Työpäiviä 15
su
vko 5
ma
1
SYYSKUU
vko 35 36 37 38 39 40
KOUVOLAN KOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT 2013-2014
ELOKUU
vko 31 32 33 34 35
5
7
8
6
1
9
ti
ke
to
2
ma
pe
26
27
28
29
30
10 17 24 31
12 19
20
21
22
23
3
11 18 25
13
14
15
16
la
4
Työpäiviä 14
su
TAMMIKUU
5
3
4
2
vko 1
27
28
29
30
31
11 18 25
20
21
22
23
24
4
12 19 26
ma
6 13
ti
7 14
ke 1 8 15
to 2 9 16
pe 3 10 17
la
5
Työpäiviä 21
su
Kurssitarjotin
KYL
2013-2014
11.6.2013
13.8.2013- 2.10.2013
1. 1
A
B
C
13
A
B
C
12
A
B
C
11
KU1
MU1
LI1
x)
EN4
MA5
MB4.1
MA10.1 UE3e
YH2.3
2
ÄI1
MA1
MA1
MB1.1
RU3
FI1
EN4
EN8.1
PS7.1
HI12.1 BI6.1
J
3
MA1
UE1e
BI1
EN7.1
RU8.2
SB27
A
4
KU1
MU1
LI1
K
5
FY1
ÄI1
HI1
S
6
EAB31 RU10
AT1
O
7
RU1
EN1
8
ÄI16** ÄI17**
AT04**
x) pakolliset, ryhmäjako
MU12-16 : ke 2h/vko
FY1e
x)
ÄI14*
UrhA
EAB34 PS2.1
KE2.1
LI5
MA5
ÄI4
GE2
YH2.1
EN11.1 EN11.2
HI3
EN4
RU3
VB37
RU8.1
SA4
SB23
FY3.1
GE2
HI3e
FI1
BI3
ÄI10.1
MU8
UrhA
SA7
TE4.1
GE5.1
MA10.2 KU5
EN8.2
MB9.1
FY7
PS5.1
MB7
ÄI13
MA15
FY10Space
UrhA
MU10
FY11*
3.10.2013 - 4-12-2013
2. 1
RB31
VB31
ÄI10.2 HI11
2
EN1
EN1
FY1
J
3
GE1
HI1e
PS1
A
4
KU1
MU1
LI1
K
5
PS1
MA2
MA2
S
6
SA1
SB31
KU4
O
7
8
MA2
GE1e
ÄI1
AT2
x)
MA0
UrhA
BI2
RU3
HI3
ÄI9.1
FY8
RU9.1
MA6
BI2e
ÄI4
UE3
YH2.2
ÄI9.3
SB24
VB34
ÄI7.1
ÄI4
MA6
MB4.2
FI1
EN5
YH1
FI6
RB23
GE3
EN12
Vii01
PS3.1
UE5
LA1
TE2
FY4
ÄI16** ÄI17** CO.1**
LI4
AT04** TS01
MU12-16 : ke 2h/vko
KE6
MU6
UrhA
RB27
EAB37 RU8.3
KU11
MA13
VB38
RU7.1
UE7
SB28
SA8
ÄI9.2
MU11
MA12
PS5.2
MB8
UrhA
KE5
YH4
RU6.1
EN7.2
MA15
FY10Space
Reaaliaineiden kertauskurssit
5.12.2013 - 6.2.2014
koepäivä 1
3. 1
HI1
MA3
MA3
MB2.1
KU2
MU2
LI2
x)
ÄI8.1
SA9
koepäivä 2
SB29
RB29
EN11.4
2
EN2
ÄI2
RU1
MA7
EN6
RU4
GE5.2
KE7
TE4.2
UE8
YH5
J
3
T E1
RU1
KE1
RU4
ÄI5
EN5
BI6.2
PS7.2
FI4
FY9
HI12.2
A
4
KU1
MU1
LI1
EN5
YH1
BI2
K
5
MA3
PS1e
UE1
BI4.1
VB35
EAB35 HI6
ÄI10.3
S
6
SA2
SB32
FY2.1
MU7
RB24
PS3.2
FI2
KE3
O
7
EAB32 RB32
ÄI7.2
VEabc UE6
YH1
MA7
MB5.1
8
ÄI16** ÄI17**
LI4
**kokoontuu sop. Mukaan
MU12-16 : ke 2h/vko
x)
UrhA
7.2.2014- 4.4.2014
KU3
UrhA
TS01
ÄI8.2
MA14.1 MB9.2
RU7.2
MA14.2 RB28
EN8.3
ÄI8.3
EAB38 RU9.2
RU7.3
LI3
EN11.3 PS6
EAB309 MA15
FI5
UrhA
FY10Space
VB39
4. 1
KE1
RU2
UE2
KU2
MU2
LI2
2
RU2
KE1
ÄI2
EN6
GE2e
ÄI5
J
3
BI1
EN2
HI2
SA5
SB25
TE3
A
4
EAB33 VB32
HI5
RB25
EN7.3 UE4
K
5
UE1
BI1e
EN2
ÄI5
MA8
MB6.1 MB5.2
S
O
6
7
8
RB21
SB21
MA11
YH3
BI4.2
FI3
ÄI2
HI2e
T E1
MA8
RU4
EN6
FY2.2
MU3
AT3
CO.1
UrhA
TA01* IT01*
ÄI16** ÄI17**
Normaali tuntikaavio
x)
ma
ti
ke
to
pe
PS4.1
ÄI12
4
6
1
6
2
8:20-9:35
KE4
PS4.2
6
1
3
7
5
9:50-11:05
7
5
4
2
3
11:15-13
3
2
5
4
1
13:15-14:30
8
8
7
8
FY5
KU10
UrhA
14:40-15:55
YH06** OP2**
MU12-16 : ke 2h/vko
7.4.2014- 31.5.2014
5. 1
MA4
ÄI3.1
ÄI3.2
2
EN3
UE2e
RU2
J
3
UE2
EN3
GE1
A
4
ÄI3.3
MA4
MA4
K
5
RB22
VB33
MU5
FY3.2
LI6
S
O
6
7
8
SA3
SB22
KE2.2
PS2.2
KU9
HI2
T E1
EN3
MB3.1
ÄI3.4
ÄI16** ÄI17**
Poikkeustilanteet
RU5
HI4
12ABC jaksolla 4
ÄI6
MA9.2 MB6.2
HI4
RU5
EAB36 VB36
UrhA
RU5
ÄI6
EN8.4 FY6
KU8
ke
to
pe
4
6
1
6
2
8:20-9:35
6
1
3
7
5
9:50-11:05
HI4
7
5
4
2
3
11:15-13
EN7.4
RB26
GE4
TE5
HI7
UrhA
3
OP
5
4
1
13:15-14:30
SA6
SB26
MU4
BI5
ÄI11
LI7
8
2*
7
8
YH06**
MU12-16 : ke 2h/vko
PS2.2
Valtakunnallinen syventävä kurssi
Värikoodit näkyvät koulun kotisivuilla
*
ti
MA9.1 ÄI6
Muuttunut alkuperäisestä
GE1 Pakollinen kurssi
ma
toteutus ryhmän sopimuksen mukaan
ÄI10.1 KYL kurssi
2*= klo 14:00-15:15
14:40-15:55

Lukuvuosiopas1314

Transcription

Similar documents

Hirvenhaukkukokeet - Taivalkosken kennelkerho ry

Enintään 6 tehtävään saa vastata. Tehtävät arvostellaan pistein 0–6

2014-15 - Kaitaan lukio

Abin muistilista 2012-2013 2. – 5. jaksoihin

Malli: Asunto-osakehuoneiston kauppakirja - Osamaksu

OHJEITA KEVÄÄN 2015 YLIOPPILASTUTKINNON KOKEISIIN

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3.-6.lk arviointi

Opinto-opas (PDF) - Lukiot

Abi-info II materiaali kevät 2015.pdf

Lataa tiedosto (PDF, 427KB)