Valtakunnalliset syventävät kurssit

Transcription

SISÄLLYSLUETTELO
Kaitaan lukion käytänteet ................................................................................. 14
Koeviikko, pohjatunnit ja palautepäivä........................................................... 15
Palautepäivän aikataulu ............................................................................... 16
Uusintakuulustelut....................................................................................... 16
Itsenäinen opiskelu ..................................................................................... 17
Etenemiseste .............................................................................................. 17
Poissaolot................................................................................................... 17
Arviointi ......................................................................................................... 18
Kurssisuorituksen arviointi............................................................................ 18
Oppiaineen koko oppimäärän arviointi ........................................................... 19
Muualla suoritetut opinnot ............................................................................ 20
Lukion oppimäärä ja päättötodistus ............................................................... 20
Kurssien valintajärjestys opintovuosittain ........................................................... 22
Kurssien määrä/ valmistumisajankohta .............................................................. 23
Ylioppilastutkinto ............................................................................................. 24
Abin muistilista 2013-2014........................................................................... 26
Opinto-ohjaus ................................................................................................. 28
Tutortoiminta.............................................................................................. 29
Opiskelijahuoltopalvelut ................................................................................... 30
Opintoetuudet................................................................................................. 32
Lukion kurssit ................................................................................................. 33
Kaitaan lukion oppikirjat 2013-2014 .................................................................. 73
Opintopolut ja suoritusjärjestykset .................................................................... 84
Lukion sidosryhmät ......................................................................................... 89
LUKUV UOD EN
A I K A T A U L U T
Koulu on auki koulutyöpäivinä klo 7:30 - 16:00 (perjantaisin 7:30 - 15:30)
JAKSOT JA KOEVIIKOT
1. jakso 13.8.2013 - 2.10.2013
koeviikko ke 25.9. - ke 2.10.
2. jakso 3.10.2013 - 27.11.2013 koeviikko ke 20.11. - ke 27.11.
3. jakso 28.11.2013 - 5.2.2014
koeviikko ke 29.1. - ke 5.2.
4. jakso 6.2.2014 - 4.4.2014
koeviikko to 27.3. - pe 4.4.
5. jakso 7.4.2014 -31.5.2014
koeviikko ti 21.5. - ke 28.5.
PALAUTEPÄIVÄ on koeviikon jälkeinen tiistai klo 8:30 - 12:30
UUSINTAKUULUSTELUT
ti 20.8.2013 klo 16:00 - 19:00 (hylätyt, korotukset,itsenäiset)
Ilmoittautuminen viimeistään pe 16.8. klo 15:00
ti 22.10.2013 klo 16:00 - 19:00 (1.jakson/päättöarv.korotus)
ti 10.12.2013 klo 16:00 - 19:00 (2.jakson)
Ilmoittautuminen viimeistään to 5.12. klo 15:00
ti 25.2.2014 klo 16:00 - 19:00(3.jakson/hylätyt,korotukset,itsenäiset)
ti 22.4.2014 klo 16:00 - 19:00 (4.jakson+yo-kirjoittajille)
Ilmoittautuminen viimeistään to 17.4. klo 15:00
pe 6.6.2014 klo 9:00 - 12:00 (5.jakson)
TYÖAJAT JA LOMAT
Syyslukukausi
ti 13.8.2013 - pe 20.12.2013
Kevätlukukausi
ti 7.1.2013 - la 31.5.2014
Syysloma
ma 14.10.2013 - pe 18.10.2013
Joululoma
la 21.12.2013 - ma 6.1.2014
Talviloma
ma 17.2.2014 - su 23.2.2014
Poissaolo- ja eroanomus sekä muut lomakkeet löytyvät osoitteesta
www.kaitaanlukio.fi
2
HYVÄ OPISKELIJA
Olet tervetullut aloittamaan lukio-opintosi Kaitaan lukiossa. Kaitaan lukio on perinteinen espoolainen lukio, joka on perustettu vuonna 1966. Alkavana lukuvuonna meillä
on noin 340 opiskelijaa joista uusia opiskelijoita on 104. Opettajia lukiossamme on
30 joista osa opettaa myös Kaitaan koulussa. Vuonna 2010 peruskorjattu koulurakennuksemme takaa opiskelijoille turvalliset, terveelliset ja viihtyisät tilat lukioopintojen suorittamiseen.
Kaitaan lukio on turvallinen ja opiskelijoista välittävä lukio, jossa opiskelijoita kohdellaan reilusti ja oikeidenmukaisesti. Edelliset ovat opiskelijoidemme mielestä vahvuuksiamme viime lukuvuonna toteutetun pääkaupunkiseudun lukiokyselyn perusteella. Olemme panostaneet myös paljon opinto-ohjaukseen ja ohjauksen saatavuus
lukiossamme on opiskelijoidemme mielestä hyvällä tasolla. Jatkamme ohjauksen kehittämistä myös alkavana lukuvuonna painopisteen ollessa erityisesti ryhmänohjauksen kehittämisessä kohti laadukkaampaa ohjuksen kokonaisuutta.
Vaikka lukio tarjoaa nuorille tukea ja ohjausta on myös vanhempien tuki ja kannustus ensiarvoisen tärkeää. Opiskelu lukiossa on vaativaa ja menestyminen edellyttää
hyvää ajankäytön suunnittelua, päättäväisyyttä, sitkeyttä ja paljon tehtyä työtä. Lukio on edelleen nimensä mukaisesti ”lukukoulu”, jossa opiskelijan on luettava ja
opiskeltava päivittäin. Toki nuori itse kantaa ensisijaisesti vastuun opiskelustaan,
mutta kodin ja koulun tuki ja kannustus ovat tärkeä voimavara opiskelussa jaksamiseen.
Toivotan kaikille opiskelijoillemme hyvää alkavaa lukuvuotta ja menestystä opinnossa.
Harri Henttonen
rehtori
Iines Lampinen
3
TOIMINTAKALENTERI
1. JAKSO 13.8.- 2.10.2013
Vko
ma
ti
ke
to
pe
12.8.
13.8.
Lukuvuosi alkaa
14.8.
15.8.
16.8.
21.8.
22.8.
23.8.
28.8.
29.8.
VALOKUVAUS
30.8.
Ykkösten
lukiseulat
auditoriossa
33
19.8.
20.8.
Ykkösten
Ykkösten
Hvittorp-päivä
Hvittorp-päivä
34
Abi-info syksyn UUSINTA 16.00
YO-tutkintoon hylätyt/korotukset/
osallistuville 11.10
itsenäiset
26.8.
27.8.
35
koko lukion
vanhempainilta
5.9.
2.9.
3.9.
4.9.
9.9.
YO-kuuntelu
BB,BA 8.30
10.9.
YO-kuuntelu
EA 8.30
16.9.
YO reaali 9.00
PS,FF,HI,FY,BI
17.9.
11.9.
YO-kuuntelu
SC 8.30
EC 13.00
FC 14.00
PC 15.00
18.9.
YO 9.00
EA
6.9.
36
37
38
AMK- ja yliopisto
haku alkaa
23.9.
YO AI essee 9.00
+suomi toisena k.
24.9.
12.9.
13.9.
YO AI tekstitaito
9.00
19.9.
20.9.
YO
BB, BA 9.00
25.9.
26.9.
27.9.
YO M,N 9.00
YO reaali 9.00
KOEVIIKKO ALKAA Pohjatunti 9-10
UE,ET,YH,
Pohjatunti 9-10
KOE 5
KE,GE,TE
39
KOE 6
10.15-13
10.15 - 13
Pohjatunti 9-10
Haku ammatillisiin
KOE 3
oppilaitoksiin alkaa
10.15 -13
30.9.
1.10.
2.10
YO EC,PC,FC,SC
Pohjatunti 9-10
9.00
Pohjatunti 9-10
KOE 7
KOE 4
10.15 - 13
40
Pohjatunti 9-10
10.15 -13
KOE 2
10.15 -13
AMK- ja yliopisto
haku päättyy
4
28.9.
Pohjatunti
9-10
KOE 1
10.15 -13
KURSSI TARJOTI N
JAKSO 1
AI
EA
BB
SA/SD FD/PD MA
1
01.1 04.1 06.1 SD04.1 FD04.1 16.1
2
01.2
3
4
5
01.3
04.2
04.3
08.1
01.1
04.2
6
04.1 08.1
7
08.2
07.1
GE
14.1 00.1
14.2 01.1
04.1
00.1
01.2
00.2
KE
FF
PS
03.1
01.1
01.1
PD04.1
KU
MU
04.1
LI OPO T E KTL
01.1
02.1
01.2
03.1
02.1
01.1
04.1
YH
01.1
1.1
1.2
06.1
03.1 01.1
02.1
02.1
05.1 01.1 08.1
02.1 04.1 01.1
03.1
HI
01.1
01.2
SD07.1 PD07.1 04.1
UE
03.1
10.1 08.1 02.1
01.1
FY
04.1
07.1
11.1 01.2
05.1
BI
07.1
04.3
09.1 00.1
NB
03.1
01.2
03.1
02.1 07.1
08.1
02.1
01.1
01.1 01.2
05.1 01.2
8
02.2
1.3
1.4
07.1
MA
TI
KE
07.1
TO
PE
2
7
4
7
1
3
5
2
5
4
5
4
3
2
6
6
1
6
1
7
8
YT
8
3
8
8.15 - 9.30
9.45 - 11.00
11.10 - 13.00
13.15 - 14.30
14.45 - 16.00
5
2. JAKSO 3.10.- 27.11.2013
vko
ma
ti
ke
to
pe
3.10.
2. JAKSO ALKAA
4.10.
40
7.10.
8.10.
PALAUTEPÄIVÄ
klo 8.30-12
9.10.
14.10.
SYYSLOMA
21.10.
16.10.
SYYSLOMA
23.10.
28.10.
15.10.
SYYSLOMA
22.10.
1.jakson UUSINTA
Syksyn abeilla viim.
mahd. suor.puuttuva
kurssi/päättöarvosanan korotusmahd.
29.10.
4.11.
5.11.
11.11.
12.11.
41
42
43
Haku ammatillisiin
oppilaitoksiin päättyy
10.10.
30.10.
11.10.
Ilmoitt.päättöarvosanan korotustenttiin
opettajalle
1.vuoden opiskelijoiden
Uusintaan
vanhempainilta
ilmoitt.päättyy
17.10.
18.10.
SYYSLOMA
SYYSLOMA
24.10.
25.10.
1.11.
6.11.
31.10.
Abi-info kevään YOtutk.osallistuville
Ilmoitt.kevään
YO-kirj. alkaa
HY:n Koe kampustapahtuma
2.ja 3.vuoden opiskelijoiden vanhempainilta
7.11.
13.11.
14.11.
15.11.
44
8.11.
45
RO-tunti
9.45 - 11.00
46
18.11.
19.11.
47
48
20.11.
KOEVIIKKO ALKAA
Pohjatunti 9-10
KOE 1
10.15-13
25.11.
26.11.
27.11.
Pohjatunti 9-10
KOE 5
10.15-13
Pohjatunti 9-10
KOE 2
10.15-13
Pohjatunti 9-10
KOE 6
10.15-13
6
21.11.
Pohjatunti 9-10
KOE 3
10.15 - 13
22.11.
23.11.
Pohjatunti 9-10
KOE 4
Pohjatunti
10.15-13
9-10
Ilmoittautuminen
KOE 7
kevään YO10.15-13
tutkintoon päättyy
KURSSI TARJOTI N
JAKSO 2
AI
EA
BB
1
08.2 01.3 01.3
2
05.1 07.2
3
01.4
4
09.2 08.3
5
02.1
6
05.2
11.2
01.4
05.1
02.1
04.4
SA/SD FD/PD MA
NB
BI
GE
FY
KE
01.1
01.3 06.1
01.2
01.4
04.3
13.1 08.2
SA01.1
SD01.1
FD01.1 06.1 05.2
07.2 SD08.1 PD08.1
01.5 02.1
08.1
03.1
04.3
07.2
01.1
02.2 01.2
04.2 02.2
16.2
FF
PS
03.2
02.1 04.1
04.2
UE
01.2
YH
KU
MU
04.1 04.1
01.2
03.1 01.3 01.2
01.3
01.3 03.2
14.1
06.1
01.3
01.2
05.1
HI
LI
AT/OP
KTL
AT01.1
01.3
01.4 01.4
01.1
TE
01.2
01.3 11.1
03.1
03.2 11.1
OPO1.5
7
04.4
01.5
02.1
OPO1.6
OPO1.7
18.1
8
21.1
MA
TI
KE
18.1
07.1
TO
21.1
PE
2
7
4
7
1
3
5
2
5
4
5
4
3
2
6
6
1
6
1
7
8
YT
8
3
8
8.15 - 9.30
9.45 - 11.00
11.10 - 13.00
13.15 - 14.30
14.45 - 16.00
7
3. JAKSO 28.11.2013 - 5.2.2014
ma
ti
ke
to
pe
28.11.
3. JAKSO ALKAA
29.11.
Syksyn yo-kirj
osallistuneiden
ilmoitt. kevään
yo-tutkintoon päättyy
5.12.
6.12.
Itsenäisyys- ja
syksyn ylioppilasjuhla
klo 12-13
ITSENÄISYYS
PÄIVÄ
11.12.
12.12.
13.12.
18.12.
19.12.
20.12.
48
2.12.
49
3.12.
PALAUTEPÄIVÄ
klo 8.30 – 12
4.12.
Abit Studiamessuille
9.12.
10.12.
VAPAA
2.jakson UUSINTA
16.00
50
16.12.
17.12.
51
Joulukirkko 12.00
52
1
JOUL UL OM A 21.12.2013 – 6.1.2014
6.1.
7.1.
Kevätlukukausi
alkaa
8.1.
9.1.
10.1.
13.1.
14.1.
15.1.
16.1.
17.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
30.1.
31.1.
1.2.
Pohjatunti 9-10
KOE 3
10.15-13
Pohjatunti
9-10
KOE 4
10.15 - 13
2
3
Abi-info 11.10
20.1.
RO-tunti
9.45 – 11.00
4
27.1.
28.1.
3.2.
4.2.
29.1.
KOEVIIKKO
ALKAA
Pohjatunti 9-10
KOE 6
10.15-13
5.2.
Pohjatunti 9-10
KOE 2
10.15-13
Pohjatunti 9-10
KOE 5
10.15-13
Pohjatunti 9-10
KOE 7
10.15-13
5
6
8
Pohjatunti 9-10
KOE 1
10.15-13
KURSSITARJOTIN
JAKSO 3
AI
EA
02.2
1
2
04.4
02.2 02.2
05.3
4
08.3
05.3
09.1
09.2
PD01.1 15.1
08.1
NB
BI
GE
02.2
FY
KE UE/ET F F
01.3
09.1
01.4
02.3
05.1
KU
MU
06.1
05.1
01.2
01.4
03.3
01.3
11.2
01.4 03.2
02.2 03.1
02.2
04.1
01.3
02.3
ET 01.1
07.1 06.1 09.1 06.1 07.1 05.1 08.1 07.1 06.1
MA
TE KTL
02.1 02.1
04.1 02.1
03.3
AT
04.1
01.3
04.1
8
LI
02.2 11.2 02.2
03.1
05.1
09.3
YH
01.5
01.3
09.2
08.4 05.1 SD05.1 F D05.1
HI
01.2
07.1 06.1 01.2
06.1 09.3
PS
04.1 06.1 04.2
PD05.1 02.1 03.2
02.3 02.4
6
7
02.3
SA/SD FD/PD MA
SD09.1 PD09.1
10.1 05.2
3
5
BB
TI
KE
04.1
TO
05.1
PE
2
7
4
7
1
3
5
2
5
4
5
4
3
2
6
6
1
6
1
7
8
YT
8
3
8
8.15 - 9.30
9.45 - 11.00
11.10 - 13.00
13.15 - 14.30
14.45 - 16.00
9
4. JAKSO 6.2.- 6.4.2014
ma
ti
ke
6
10.2.
Yo-kuuntelu
EA 8.30
11.2.
YO-kuuntelu
BB, BA 8.30
PALAUTEPÄIVÄ
8.30 -12
7
12.2.
YO-kuuntelu
SC
EC PC
VANHOJEN
TANSSIHARJOITUKSET
to
pe
6.2
4. JAKSO ALKAA
7.2.
YO AI
tekstitaito 9.00
13.2.
14.2.
Penkkaripäivä
Wanhojen päivä
Abi-aamiainen
ruokala 8.30-9.00
Wanhojen kahvila
Abishow
galleriassa 9-12
salissa 9.00-10.00
Wanhojen
Penkkariajelu
coctail-tilaisuus
lähtee 10.20
9.30-10
Wanhat tanssit
Tanssiesitys koululle
iltaesitys vanhemmille
12.15-13.30
Ilmoittautuminen
kahvitus 17.45-18.30
uusintaan
tanssiesitys
18.30-20.00
T AL V I L OM A 1 7 . - 2 3 . 2 .2 0 1 4
8
25.2.
3. jakson UUSINTA
16.00
hylätyt/ korotukset/
itsenäiset
4.3
Liikunta ja
kulttuuripäivä
26.2.
27.2.
28.2.
5.3.
6.3.
7.3.
10.3.
YO AI essee 9.00
11 +suomi toisena k.
11.3.
12.3.
YO reaali 9.00
UE,ET,YH,KE,GE,TE
13.3.
14.3.
YO EA 9.00
17.3.
YO BB, BA 9.00
18.3.
19.3.
YO M, N 9.00
20.3.
haku ammatillisiin
oppilaitoksiin päättyy
21.3
YO reaali 9.00
PS,FF,HI,FY,BI
26.3.
27.3.
28.3.
Pohjatunti 9-10
KOE 2
10.15-13
Pohjatunti 9-10
KOE 6
10.15-13
9
24.2.
Haku
ammatillisiin
oppilaitoksiin
alkaa
3.3.
10
12
24.3.
YO SC,EC 9.00
RO-tunti
9.45 – 11.00
25.3.
31.3.
1.4.
2.4.
KOEVIIKKO ALKAA
Pohjatunti 9-10
KOE 5
10.15-13
3.4.
Pohjatunti 9-10
KOE 1
10.15-13
Pohjatunti 9-10
KOE 3
10.15-13
Pohjatunti 9-10
KOE 7
10.15-13
Pohjatunti 9-10
KOE 4
10.15-13
13
14
10
4.4.
KURSSI TARJOTI N
JAKSO 4
AI
EA
1
BB
02.4
05.4
3
07.1 06.1 05.3
4
03.1
03.1
06.2
6
NB
BI
08.1 04.4
03.1
2
5
SA/SD FD/PD MA
GE
KE
01.4
03.1 03.3
05.2
FY
UE
YH
KU
MU
01.4 01.5
02.3 01.4
03.4
15.1
02.5
02.3
02.3
FD02.1
02.1
02.1
01.4 06.2
05.3
AT/OP
TE KTL
03.1
02.4
03.2 SD06.1 FD06.1
LI
02.3 02.3
04.2
02.3 01.4
SD02.1
HI
PD02.1 11.1 06.2 01.3
03.2 06.2
SA02.1
PS
01.3 01.4
06.1
02.4 05.4
7
FF
03.1
02.4
AT01.2
01.5
02.2
15.1
OP01.8
OP01.9
OP01.10
OP01.11 01.4
01.4
OP03.1
8
07.2
MA
TI
KE
07.2
TO
PE
2
7
4
7
1
3
5
2
5
4
5
4
3
2
6
6
1
6
1
7
8
YT
8
3
8
8.15 - 9.30
9.45 - 11.00
11.10 - 13.00
13.15 - 14.30
14.45 - 16.00
11
5. JAKSO 7.4.- 31.5.2014
ma
ti
ke
to
pe
7.4.
5. JAKSO ALKAA
8.4.
9.4.
11.4.
Ilmoittautuminen
päättöarvosanan
korotustenttiin
opettajalle
14.4.
15.4.
4. jakson UUSINTA
16.00
16.4.
10.4.
PALAUTEPÄIVÄ
8.30 - 12
2.ja3.vuoden
opiskelijoiden
vanhempainilta
17.4.
22.4.
23.4.
24.4.
29.4.
30.4.
2.5.
VAPUN PÄIVÄ
15
16
21.4.
17
18.4.
PITKÄPERJANTAI
VAPAA
25.4.
2.PÄÄSIÄISPÄIVÄ
VAPAA
28.4.
18
VAPAA
5.5.
6.5.
19
12.5.
13.5.
7.5.
Abi-info syksyn
YO-tutkintoon osallistuville 9.45
8.5.
9 .5 .
15.5.
16.5.
21.5.
22.5.
23.5.
Pohjatunti 9-10
KOE 2
10.15-13
Pohjatunti 9-10
KOE 5
10.15-13
Pohjatunti 9-10
KOE 4
10.15-13
28.5.
29.5.
30.5.
31.5.
Pohjatunti 9-10
KOE 7
10.15-13
HELATORSTAI
PALAUTEPÄIVÄ
8.30-12.00
YO-juhla
ja lukuvuoden
päätösjuhla
Ilmoittautuminen
syksyn YO-tutkintoon
alkaa
14.5.
RO-tunti
9.45 – 11.00
20
19.5.
21
22
3 .5 .
20.5.
KOEVIIKKO ALKAA
26.5.
Pohjatunti 9-10
KOE 1
10.15-13
27.5.
Pohjatunti 9-10
KOE 6
10.15-13
Pohjatunti 9-10
KOE 3
10.15-13
Ilmoittautuminen
syksyn YO-tutkintoon
päättyy
12
VAPAA
Ilmoittautuminen
7.6. uusintaan
Kesäkuun
uusinta
ke 4.6.klo 9.00
KURSSITARJOTIN
JAKSO 5
AI
EA
BB
SA/SD FD/PD MA
NB
1
06.3 03.2
2
03.3
09.1 06.3
03.4
05.1 03.4
3
03.4
06.4
BI
GE
FY
KE
UE
02.4 03.1
4
03.3
5
03.3 06.3 03.4
6
06.4
7
07.3
SA03.1
SD03.1
05.4
06.2
PS
HI
01.5
01.5
YH
KU
LI
02.4 01.5
02.3
04.3
AT/OP
TE
01.4
03.5
FD03.1
01.5
06.2
01.5
PD03.1
02.4
05.1
02.2
03.2 03.2 02.5
07.1
01.5 02.4
07.1
KTL
AT06.1
03.2 04.4
12.1 06.4
PD06.1
FF
05.1
03.2
01.6 OP02.1
02.2
8
10.1
MA
TI
KE
TO
PE
2
7
4
7
1
3
5
2
5
4
5
4
3
2
6
6
1
6
1
7
8
YT
8
3
8
8.15 - 9.30
9.45 - 11.00
11.10 - 13.00
13.15 - 14.30
14.45 - 16.00
13
K A I T A A N
L U K I O N
K Ä Y T Ä N T E E T
Lukion oppimäärä on vähintään 75 kurssia, näistä 47 - 51 kurssia on pakollisia opintoja, 10 syventäviä ja loput opiskelijan vapaasti valitsemia syventäviä ja soveltavia
kursseja. Lukion oppimäärä on suunniteltu suoritettavaksi kolmessa vuodessa. Kolmen vuoden opiskeluaika edellyttää kuuden kurssin suorittamista kussakin jaksossa.
Opiskeluajan pidentäminen edellyttää hyväksyttäviä perusteita sekä huoltajan kuulemista.
Lukion koko oppimäärä on suoritettu, kun kaikkien opinto-ohjelmaan kuuluvien aineiden oppimäärät on suoritettu hyväksytysti. Suositus lukion kurssien suorittamiseksi kolmen lukuvuoden aikana on esitetty sivulla 13. Lukio-opintojen suorittaminen
edellyttää opiskelijalta opintojen suunnittelua ja seuraamista koko lukio-opintojen
ajan. Opinto-ohjelmien ja kurssivalintojen tekoon opiskelijalla on oikeus saada ohjausta ja neuvontaa opinto-ohjaajalta ja opettajilta.
Opintojen etenemistä ja kurssien kertymistä opiskelija sekä hänen huoltajansa voivat
seurata jaettavista jaksotodistuksista sekä Wilmasta. Ryhmänohjaaja ja opiskelija
yhdessä seuraavat opintojen kertymistä lukuvuoden aikana. Ryhmänohjaaja on yhteydessä alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajaan, mikäli opiskelijan tilanne antaa siihen aihetta.
Lukion aloittavat opiskelijat saavat ensimmäiselle jaksolle valmiin lukujärjestyksen,
jossa on valmiina 5 - 6 pakollista kurssia. Tulevia jaksoja koskevat suunnitelmat ja
valinnat tehdään opinto-ohjaajan ja tutorien ohjauksessa ensimmäisen jakson opinto-ohjauskurssin aikana. Myös ryhmänohjaaja sekä aineenopettajat auttavat opintojen suunnittelussa ja valintojen tekemisessä. Kurssivalintoja ja opinto-ohjelmaa ellajkurssivalintaajoissa
Lukiossa jo opiskelevat tekevät huhtikuussa kurssivalintansa seuraavaa lukuvuotta
varten. Kurssien osallistujamäärät sekä toteuttamismahdollisuus tarkastetaan toukokuussa, jonka jälkeen opiskelijat saavat tiedon siitä, toteutuvatko kaikki heidän valintansa seuraavana lukuvuonna. Tarvittavista muutoksista informoidaan opiskelijoita. Opiskelija vastaa itse valintojen syöttämisestä Wilmaan.
WILMA
L UK I O - O P I NT O J E N S U U NNI T T E L U S S A
,
S EU R AA M I S ESS A JA YL I O PP I L AS T U T K I NT O O N
I L M O I T T A U T U M I S ES SA
Wilma on lukion oppilashallinto-ohjelman etäkäyttöliittymä opiskelijoille, heidän huoltajilleen ja lukion henkilökunnalle. Wilman avulla opiskelija ja alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajat voivat seurata opintosuorituksia ja kurssivalintoja. Wilmasta voi tulostaa lukujärjestyksen ja sen avulla seurataan opiskelijan poissaoloja ja niiden selvittämistä.
14
Opiskelija voi suunnitella ja tallentaa opintojaan koskevia tietoja Wilman opintosuunnitelmalomakkeelle. Lomakkeella opiskelija voi muun muassa ennakoida ja seurata
oman kurssimääränsä kerääntymistä koko opiskeluaikansa. Lomakkeelle voi myös
tallentaa suunnitelmiansa muualla suoritettavista kursseista sekä keskeytyneistä ja
hylätyistä kursseista, mikäli ne edellyttävät opiskelijalta kurssin uudelleen suorittamista tai täydentämistä. Opiskelijan tehtävä on muuttaa lomakkeen tietoja opintojensa edetessä ja suunnitelmien muuttuessa. Lomakkeelle tallennettuja tietoja hyödynnetään lukiossa opiskelijan ohjauksessa.
Opiskelijan tulee tallentaa ylioppilaskirjoitussuunnitelma ja suoritusajankohdat wilman opintosuunnitelmalomakkeelle. Näiden tietojen ajantasaisuus on edellytys ylioppilastutkintoon ilmoittautumiselle Lomakkeet löytyvät opiskelijan etusivun vasemman
puoleisesta valikosta. Opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon ilmoittautumisajankohtana avoinna olevalle erilliselle lomakkeelle jonka jälkeen hän vahvistaa ilmoittautumisensa rehtorille tai opinto-ohjaajalle.
OPPIKIRJAT
JA VÄL INEET
Lukiolainen hankkii itse oppikirjat ja muut opiskeluvälineet ennen kurssin alkua. Oppikirjat tulee olla mukana kurssin ensimmäisellä oppitunnilla. Oppaassa on luettelo
käytettävistä oppikirjoista. Lukiolaisilta kerätään koko lukioajan kattava 10 euron
koepaperimaksu. Kuvataidekursseista peritään kaikki käytettävät materiaalit ja välineet kattava 10 euron kurssikohtainen materiaalimaksu. Maksutosite näytetään
kurssin opettajalle kahden viikon kuluessa kurssin alkamisesta.
KOEVIIKKO,
P O HJA TUNNIT JA P A L A UTEPÄ IVÄ
Lukiossa lukuvuosi jakautuu viiteen jaksoon, joiden ajankohdat selviävät toimintapäivyristä. Jokaisessa jaksossa on erilainen lukujärjestys, joka syntyy opiskelijan tekemien valintojen pohjalta. Oppitunnit järjestetään pääsääntöisesti kello 8.15 - 16 ja
työpajatunnit kello 14.45 - 16.30 (kurssitarjottimen tuntinumero 8). Jakson lopussa
järjestetään koeviikko. Kokeet pidetään päivittäin kello 10.15 - 13.15. Kokeesta voi
poistua aikaisintaan kello 11.45. Koeviikolla ennen jokaista koetta järjestetään kokeeseen valmistava pohjatunti kello 9 – 9.45. Pohjatunnin tarkoituksena on koota
opiskeltu aines yhteen ja luoda opiskelijalle oppimisen kannalta merkittäviä oppimiskokonaisuuksia. Koeviikon jälkeen järjestetään palautepäivä, jolloin pidetään 25 minuutin mittaiset palautetuokiot. Palautepäivän oppitunnit ovat osa kurssisuoritusta ja
opiskelijan oppimisen kannalta erittäin tärkeitä tilaisuuksia.
L I S Ä A IK A
K O EVIIK O N KO K EISS A
+30
MIN
Lisäaikaan oikeutettuja ovat sellaiset opiskelijat, joilla on erityisopettajan (Päivi Kamula p. 046-877 2835) tai muun asiantuntijan toteama tarve lisäaikaan. Lisäajan
tarve tulee kartoittaa tapaamisessa erityisopettajan kanssa. Apulaisrehtori vahvistaa
lisäajan käyttöoikeuden.
Lisäaikaa myönnetään harkinnan ja tarpeen mukaan niihin kokeisiin, joissa siitä on
todellista hyötyä opiskelijalle. OPISKELIJAN VASTUULLA on huolehtia siitä, että apulaisrehtorilla (Juha Ruotsalainen p. 043-825 1807) on tieto lisäajan käytöstä viikkoa
ennen koeviikkoa.
15
PA L A U T E PÄ IV Ä N A IK AT A U L U
Tarkasta palautepäivän ajankohta jaksokalenterista!
7 tunti no
klo 8:30
6 tunti no
klo 9:00
5 tunti no
klo 9:30
4 tunti no
klo 10:00
3 tunti no
klo 10:30
2 tunti no
klo 11:00
1 tunti no
klo 11:30
Ro-tuokio
klo 12:00
ruokailu
klo 12.15
Tanja Kekarainen
Lasse Alho
U U S I NT A K U U L U S T EL U T
Opiskelijalla on oikeus uusia hylätty kurssikoe. Hylätty koe suositellaan uusittavaksi
saman jakson uusintakuulustelussa. Hylätty koe tulee uusia kuluvan lukuvuoden aikana tai viimeistään seuraavan lukuvuoden ensimmäisessä uusintakuulustelussa.
Uusintakuulustelussa voi osallistua enintään kahden hylätyn kurssin kokeeseen.
Uusintakuulustelu pidetään heti jakson päätyttyä. Siihen ilmoittaudutaan Wilman
tentit–toiminnolla. Mikäli kurssi on järjestetty edellisessä jaksossa, uusintakokeesiin
ilmoittaudutaan wilma-viestillä kyseisen kurssin opettajalle samoja aikatauluja noudattaen. Sairaustapauksessa opiskelijan tulee ottaa yhteys uusintakuulustelun järjestävään opettajaan wilma-viestillä. Jos opiskelija on pois varsinaisesta kurssikokeesta,
tulee hänen osallistua kurssikokeeseen heti saman jakson uusintakokeessa. Muuten
hän menettää uusintaoikeutensa. Uusintaan ei voi osallistua, jos on ollut pois kurssikokeesta ilman pätevää syytä.
Kunkin lukuvuoden elokuun uusinta-kuulustelussa on viimeinen mahdollisuus suorittaa edellisen lukuvuoden hylättyjä kursseja, mikäli opiskelijalla on uusintaoikeus.
Hyväksyttyjen kurssien arvosanoja voi yrittää korottaa 20.8 ja 25.2. uusinnoissa.
Jos suoritus hylätään myös uusintakuulustelussa, kurssi on suoritettava uudelleen.
Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi korottaa myös käymällä koko kurssin uudelleen.
16
ITS ENÄ INEN
OPISKELU
Opiskeluvalmiuksien kehittämiseksi opiskelijan on hyvä suorittaa kursseja myös itsenäisesti. Opiskelijan oikeudesta kurssin itsenäiseen suorittamiseen päättää opettaja.
Opiskelijan sopii opettajan kanssa itsenäisestä opiskelusta koeviikolla ennen kurssin
alkua, jolloin hän saa ohjeet ja tehtävät kurssin suorittamiseksi. Opiskelijan tulee
täyttää itsenäisen kurssin suorittamisen ilmoittautumislomake.
Itsenäisesti opiskellun kurssin koe suoritetaan koeviikolla tai uusinta-kuulustelussa ja
siitä sovitaan aina erikseen opettajan kanssa. Mikäli itsenäisesti opiskeltu kurssi hylätään myös uusintakuulustelussa, koko kurssi on suoritettava uudestaan sen opetukseen osallistumalla.
Kunkin aineen ensimmäisen kurssin voi suorittaa itsenäisesti ainoastaan poikkeustapauksissa. Itsenäisesti ei voi suorittaa aiemmin hylättyä tai keskeytettyä kurssia. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksyttyä arvosanaa.
Taito- ja taideaineita ei voi suorittaa itsenäisesti.
ETENEMIS ES TE
Etenemiseste muodostuu siitä, että opiskelijalla on kaksi hylättyä arvosanaa samasta
oppiaineesta.
Opiskelija ei voi jatkaa etenemistä oppiaineessa ennen kuin ainakin toinen hylätyistä
arvosanoista on suoritettu hyväksytysti. Opiskelijalla on mahdollisuus aloittaa uusi
kurssi etenemisesteestä huolimatta, mikäli hän suorittaa uusintakuulustelussa hyväksytysti vähintään toisen hylätyistä kursseista. Jos uusinnassakin tulee hylätty
suoritus aloitettu kurssi keskeytyy. Opiskelijan tulee kertoa etenemisesteestään
kurssin opettajalle.
POISSAOLOT
Lukiolain mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole siitä
myönnetty vapautusta. Opiskelija voi siis olla pois koulusta vain saatuaan siihen luvan tai sairastuttuaan. Lupa poissaoloon on anottava lomakkeella, wilman kautta tai
sähköpostilla. Ryhmänohjaaja voi hyväksyttävästä syystä antaa poissaololuvan 1-5
päiväksi. Pidemmäksi ajaksi lupaa on anottava rehtorilta hyvissä ajoin.
Aiheettomia (luvattomia) poissaoloja ei saa olla. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen ja aiheettomat poissaolot voivat estää kurssin arvioimisen. Myös hyväksyttävästä syystä johtuvat liialliset poissaolot voivat olla esteenä kurssin arvioimiselle.
Tällöin kurssisuoritus merkitään keskeytyneeksi (K).
Kaitaan lukiossa käytetään sähköistä Wilma-poissaolojärjestelmää. Wilman avulla
huoltajat voivat seurata ja selvittää alaikäisen opiskelijan poissaoloja. Täysi-ikäinen
opiskelija selvittää poissaolonsa itse. Poissaolot tulee selvittää viikoittain siten,
että edellisen viikon poissaolot on selvitetty seuraavana maanantaina. Selvittämättömistä poissaoloista johtuen opettaja ei voi arvioida kurssia.
17
A R V I O I N T I
K UR SS IS UOR ITUKS EN
A RVIOINTI
Jokaisen oppiaineen oppimäärä koostuu kursseista. Kurssin laajuus on 38 oppituntia.
Jokainen kurssi muodostaa oman arvioitavan kokonaisuutensa. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeerisesti. Numeroarvioinnissa käytetään
asteikkoa 4 – 10. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Koulukohtaiset syventävät tai soveltavat kurssit arvioidaan joko numeerisesti tai S (suoritettu) tai H (hylätty) merkinnällä. Arviointitapa on kirjattu lukion opetussuunnitelmaan ja se selvitetään kurssin alussa.
Kurssi on suoritettu vasta, kun siihen liittyvät, arviointiin tarvittavat työt ja osatehtävät on tehty. Mikäli arviointiperusteena olevia töitä tai osatehtäviä puuttuu voi opettaja perustellusta syystä antaa mahdollisuuden täydentää suoritusta. Tällöin jaksotodistukseen tulee merkintä P (puutteita). Opettaja voi antaa aikaa enintään palautepäivään asti puuttuvien suoritusten täydentämiseen. Mikäli opiskelija ei täydennä
puuttuvia suorituksia määräaikaan mennessä, kurssi arvioidaan keskeytyneeksi.
Kurssi voidaan jättää arvioimatta liiallisten poissaolojen vuoksi (myös sairauspoissaolot), jolloin arvosanan tilalle merkitään K (keskeytynyt). Tällöin kurssi on käytävä
uudelleen.
Jakson ensimmäisellä tunnilla selvitetään kurssin tavoitteet, sisällöt, työtavat, arviointikriteerit sekä arviointitapa. Kurssiarvioinnissa toteutetaan seuraavia periaatteita.
Kurssin arvioinnin tulee olla kokonaisvaltaista. Opiskelijoita ei arvioida ainoastaan
suhteessa toisiinsa vaan aina myös suhteessa omaan edistymiseensä kurssin aikana.
Arviointiin vaikuttavat kurssikoesuoritus, kurssilla annettujen tehtävien suorittaminen, kurssin alussa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja jatkuva näyttö. Jatkuvaan näyttöön kuuluu aktiivinen osallistuminen opetukseen ja itsenäisten työtehtävien suorittaminen. Jakson päätyttyä opiskelija saa jaksotodistuksen, joka on nähtävillä myös Wilmassa.
Norma Pöyry
18
OPPIA INEEN
K O K O O PPIMÄ ÄR Ä N AR VIO INTI
Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan oman suunnitelmansa mukaan suorittamista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona. Edellä mainituissa
opinnoissa opiskelijalla saa olla hylättyjä arvosanoja enintään seuraavasti.
Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia
ja valtakunnallisia syventäviä kursseja
joista voi olla hylättyjä
kurssiarvosanoja
enintään
1 – 2 kurssia
0
3 – 5 kurssia
1
6 – 8 kurssia
2
9 kurssia tai enemmän
3
Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä
voi jälkikäteen poistaa.
Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelija on suorittanut vain yhden
kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelija on suorittanut niissä
enintään kaksi kurssia.
Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää korottaa aineen oppimäärän päättöarvosanaa
tenttimällä suorittamansa aineen oppimäärä. Päättöarvosanan korotustenttiin ilmoittaudutaan aineenopettajalle 12.4.2013 mennessä. Päättöarvioinnin yhteydessä aineenopettajalla on myös mahdollisuus harkinnanvaraiseen päättöarvosanan korottamiseen, mikäli opiskelija on osoittanut opintojensa päättövaiheessa kurssiarvosanojen keskiarvoa parempaa osaamista.
19
MUUALLA
S UO R I TETU T O P I NNO T
Opiskelijalla on oikeus hyväksilukea muualla suoritetut opinnot, jotka tavoitteiltaan
ja keskeisiltä sisällöiltään ovat lukion opetussuunnitelman mukaisia. Muualla suoritetut opinnot hyväksiluetaan sisältöjen vertailun pohjalta ja tarvittaessa arvosanan
määrittelyn tueksi voidaan edellyttää lisänäyttöä. Hyväksiluvusta päättää rehtori.
Muissa lukioissa suoritetut kurssit hyväksytään sellaisenaan. Espoon yhteistarjottimelta suoritetut opinnot hyväksiluetaan saman oppiaineen kursseihin tai muihin
opintoihin. Todistukset muualla suoritetuista kursseista toimitetaan lukion kansliaan.
Opiskelijan kannattaa varmistaa etukäteen, voidaanko kurssi hyväksyä hänen opinto-ohjelmaansa. Asiasta päättää rehtori. Tällöin hänen on etukäteen tehtävä selkoa
kurssin tavoitteista, sisällöstä, arviointiperusteista ja opettajan pätevyydestä. Ulkomaillakin suoritettuja opiskeluita voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin.
LUKION
O P P I M ÄÄ RÄ J A P ÄÄ T T Ö T O D I S T US
Opiskelija saa lukion päättötodistuksen, kun hän on suorittanut lukion oppimäärän,
vähintään 75 kurssia. Lukion oppimäärään tulee sisältyä pakolliset lukiokurssit ja
vähintään 10 syventävää kurssia. Koulukohtaista syventävistä ja soveltavista kursseista lukion oppimäärään voidaan lukea ainoastaan hyväksytysti suoritetut kurssit.
Lukion päättötodistus on edellytys ylioppilastodistuksen saamiselle. Saadakseen ylioppilastutkintotodistuksen keväällä lukion oppimäärä tulee olla suoritettuna huhtikuun loppuun mennessä. Syksyllä valmistuvilla lukion oppimäärä tulee olla suoritettuna lokakuun loppuun mennessä. Edellä mainituista ajoista voidaan poiketa ainoastaan sopimalla asiasta rehtorin ja aineenopettajan kanssa.
M
A TEMA TIIK A N
L Y HYEEN
PITK Ä N
O PP IMÄ Ä R Ä N
VA IHTA MINE N
O PPIMÄ Ä R Ä Ä N
Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeksi oppimääräksi missä tahansa
opiskelun vaiheessa. Vaihtamista varten opiskelijan tulee keskustella asiasta sekä
pitkän matematiikan opettajan että opinto-ohjaajan kanssa. Jo suoritetut pitkän matematiikan kurssit korvaavat suorituksina seuraavasti lyhyen matematiikan kursseja.
MA01
MA03
MA08
MA07
MA06
= NB01
= NB02
= NB03
= NB04
= NB05
Pitkän matematiikan arvosana siirretään lyhyen matematiikan arvosanaksi. Pitkän
matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit, joita ei ole käytetty korvaamaan lyhyen
matematiikan kursseja, hyväksiluetaan opiskelijan suorituksiin lyhyen matematiikan
soveltavina kursseina. Mitään suoritettua kurssia ei voi poistaa.
Opiskelijalla on oikeus yhden kerran korottaa pitkän matematiikan kurssiarvosanoilla korvattuja lyhyen matematiikan arvosanoja osallistumalla lyhyen matematiikan
kurssikokeeseen.
20
Oona Sellman
21
KURSSIEN VALINTAJÄRJESTYS OPINTOVUOSITTAIN
LUKION
OPPIA INEE T
SUO SITEL TA VA T
1. VU O DEN VALIN N AT
PA KOLLISE T
KURSSIT
ÄIDINKIELI
1 2 3
S2
12
SYV/SOV
KURSSIT
11
SUO SITEL TA VA T
PA KOLLISE T
KURSSIT
SYV/SOV
KURSSIT
SUO SITEL TA VA T
PA KOLLISE T
KURSSIT
8 11
4 5 6
3 4
SYV/SOV
KURSSIT
MUUT KURSSIT
8 9 10 11
5 6
A-KIELI
*ENGLANTI
1 2 3
*SAKSA
1 2 3
0
7, 8
4 5 6
7 8 9
7 8
4 5 6
B1-KIELI
*RUOTSI
1 2 3
0
4 5
6 7 8
6
D3-KIELI
*RANSKA
1 2 3
4 5 6
*SAKSA
1 2 3
4 5 6
7 8
1 2 3
4 5 6
7 8
*ESPANJA
MATEMATIIKKA
*PITKÄ
14 1 2 3 5
4 6 7 8 9
*LYHYT
BIOLOGIA
1 2 35
1
4 5 6
2
MAANTIETO
1,2
FYSIIKKA
1
KEMIA
11 12
10
13 15 16
3 4 56
7 8 9
3 4 56
7
2
3 4 5
3 4 5
6
2 3
1
4 5 6
7 8
9
1
2, 7
1
2 3 7
4 5
6
USKONTO EV.LUT.
1
4
2
5
3
6
7
USKONTO ORTD.
1
4
2
5
3
ELÄMÄN.KATS ET
3
1
FILOSOFIA
1
1
2 3 4 7
3 47
5
HISTORIA
1 2
3 4
5
5 6
7
YHTEISKUNTAOPPI
1
2
3 4
3 4
6
PSYKOLOGIA
1
3 4 7
5
8
MUSIIKKI
12
2 tai
3
3
KUVATAIDE
1
2 tai
3 4 5
345
KUVATAIDELINJA
1 2 3 4 11
5 7 8 15
TIETOTEKNIIKKA
LIIKUNTA
1
TERVEYSTIETO
1
OPINTO-OHJAUS
1
MEDIADIPL.KURSSI
3
5
2
2 6
12 3 6
3 8
3 4
18 tai 21
2
12 3 6
346
12 3 6
3
1
23
3
1 jatkuu
2
ME01
1 jatkuu
ME01
Pakollis et kurs sit o n tumme nnettu, sy ve ntävät alleviivattu
ja koulukohtaise t (syve ntävät tai soveltavat) kursivoitu
22
6 7 8 9 10
11 12 13 14
15 18 21
6 9 10 12 13
14
2
ME01
MDK
K UR SS IE N MÄ Ä RÄ /
V A LM I S T U M IS AJ A N K OH T A
1. VUOSIKURSSI
2. VUOSIKURSSI
3. VUOSIKURSSI
JAKS
O
3. KEVÄT
4. SYKSY
4. KEVÄT
1
6
5
5
2
12
10
9
3
18
15
13
4
24
20
17
5
30
25
21
1
36
30
25
2
42
35
29
3
48
40
33
4
54
45
38
5
60
50
42
1
65
55
46
2
70
60
50
3
75
65
54
4
yo-kirj
yo-kirj
58
5
72
63
1
75
67
4. VUOSIKURSSI
2
71
3
75
4
yo-kirj
5
23
OMA
KERTYMÄ
Y L I O P P I L A S T U T K I N T O
Yo-tutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto, joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Syksyn tutkintoon ilmoittaudutaan viimeistään 5.6 mennessä ja kevään tutkintoon 23.11 mennessä. Ilmoittautuminen tapahtuu henkilökohtaisesti joko opintoohjaajalle tai rehtorille. Tutkinnon hyväksytty suorittaminen edellyttää osallistumista
koko tutkintoon eikä vain erillisiin kokeisiin.
Pakollisten kokeiden määrä on neljä. Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaikille yhteinen. Tutkinnon muut pakolliset kokeet valitaan seuraavista neljästä kokeesta:
toisen kotimaisen kielen koe
vieraan kielen koe
matematiikan koe
ainereaalikoe
Tutkintoon tulee sisällyttää yksi A-tason koe (A-kieli tai pitkä matematiikka). Tutkintoon voi sisällyttää haluamansa määrän ylimääräisiä kokeita.
Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koepäivät sijoitetaan tutkintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Koepäivien järjestys voi vaihdella. Eri aineiden kokeet jakautuvat kahdelle koepäivälle seuraavasti:
samana koepäivänä
samana koepäivänä
psykologia
uskonto (ev. lut. / ortod.)
filosofia
elämänkatsomustieto
historia
yhteiskuntaoppi
fysiikka
kemia
biologia
maantiede
terveystieto
24
Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun opiskelija ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Yo-tutkintoon ilmoittaudutaan lukion omalla ilmoittautumislomakkeella. Tutkintoon osallistuville opiskelijoille lukio järjestää kaksi erillistä abi-info
tilaisuutta, joiden ajankohdat ovat tapahtumakalenterissa. Tutkinto on suoritettava
kolmen perättäisen tutkintokerran aikana, esim. kevät-syksy-kevät.
Hylätyn pakollisen kokeen voi uusia kaksi kertaa seuraavien kolmen tutkintokerran
aikana. Hylätyn ylimääräisen kokeen uusimisessa ei ole aikarajaa. Hyväksytyn kokeen voi uusia kerran ilman aikarajaa.
Kokelas on itse vastuussa siitä, että osallistuu abi-infoihin ja on selvillä ylioppilastutkintoon liittyvistä määräyksistä ja yo-tutkinnon suoritusohjeista. Lisätietoja
www.ylioppilastutkinto.fi
Ennen tutkinnon kirjallisiin kokeisiin osallistumista opiskelijalla tulee olla opiskeltuna
ko. tutkintoaineen pakolliset kurssit. Menestyminen ylioppilaskirjoituksissa edellyttää
kuitenkin myös syventävien kurssien hyvää hallintaa.
Aleksi Klemetti
K I R J A LL I SE T K OK E E T J A K U U NT E L UT
Ylioppilastutkinnon kirjalliset kokeet alkavat kello 9.00. Kokelaiden tulee olla tutkintotilan aulassa viimeistään kello 8.30. Ylioppilastutkinnon kuuntelukokeiden ajat löytyvät toimintapäivyristä. Aamulla kello 8.30 alkavissa kuunteluissa kokelaan on oltava paikalla viimeistään kello 8.15.
Y L IO P P I L A SK IR J OI T U KS II N V A L MI S TA U T U M I NE N
Kokelas, joka lukion päättövuonna kolmannen jakson loppuun mennessä on suorittanut lukion oppimäärän voi keskittyä täysipainoisesti ylioppilastutkintoon valmistautumiseen. Ennen tutkinnon kirjallisia kokeita järjestetään tutkintoon kuuluvissa aineissa suullisia kuulusteluja (vko 9-11), joiden tarkoituksena on kerrata ja syventää
opiskeltuja kokonaisuuksia. Tenttiryhmiin ilmoittaudutaan ilmoitustaululla oleviin listoihin. Preliminääri on ylioppilaskokeeseen valmistava harjoituskoe. Preliminäärit järjestetään äidinkielessä, englannissa, ruotsissa, matematiikassa sekä reaaliaineissa.
Preliminäärin tavoitteena on kartoittaa opiskelijan tietoja taitotaso sekä ajan käytön
hallinta ylioppilaskoetilanteessa. Preliminääri arvioidaan kuten ylioppilaskoe. Preliminäärit järjestetään pääsääntöisesti ennen talvilomaa.
25
ABIN
MUISTILISTA
2 01 3 -2 01 4
ELO-SYYSKUU
ma 19.8.
abi-info syksyn ylioppilaskirjoituksiin osallistuville
ma 9.9.-ke 11.9.
Ylioppilaskirjoitusten kuullunymmärtämiskokeet klo 8.30
pe 13.9.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
ma 16.9.
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
ke 18.9.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
pe 20.9.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ma 23.9.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe,
suomi/ruotsi toisena kielenä-koe
ke 25.9.
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 27.9.
uskonto, et, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
ma 30.9.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
L O K AK UU
pe 11.10.
ilmoittautuminen aineen oppimäärän päättöarvosanan korotustenttiin kansliaan
ti 22.10.
syksyllä valmistuvilla viimeinen mahdollisuus suorittaa puuttuvan
kurssin koe ja viimeinen mahdollisuus korottaa päättöarvosanaa
ke 31.10.
Aalto- ja Helsingin yliopiston Koe kampus -päivä abeille
to 31.10.
3. vuoden opiskelijoiden vanhempainilta
pe 25.10
yhteydenotto viimeistään erityisopettajaan mahdollisen lukilausunnon saamiseksi kevään yo-kirjoituksiin
ke 30.10
syksyllä valmistuvien 75 kurssia suoritettuna ja arvosteltuna,
ilmoitettava rehtorille, mikäli ei halua jotakin koetta kompensoitavaksi ja opiskelijan ilmoitettava kirjallisesti kansliaan, mikäli ei
halua nimeään julkaistavan ylioppilaiden luettelossa
M A R R A SK UU
ma 4.11.
rehtori ilmoittaa ylioppilastutkintolautakunnalle ne opiskelijat,
jotka eivät saa päättötodistusta
pe 22.11.
ilmoittautuminen kevään yo-kokeisiin päättyy, syksyn ylioppilastutkinnon tulokset tulevat viimeistään YTL:stä
pe 29.11.
syksyn yo-kokeisiin osallistuneiden viimeinen ilmoittautumispäivä
kevään yo-kokeisiin
JOULUKUU
to 5.12.
ylioppilasjuhla ja itsenäisyyspäivän juhla
26
T AMMIKUU
ma 13.1.
abi-info II klo11.10 kevään yo-kirjoituksiin ilmoittautuneille
HELMIKUU
pe 7.2.
äidinkieli, tekstitaidon yo-koe
ma 10.2.- ke 12.2. Ylioppilaskirjoitusten kuullunymmärtämiskokeet klo 8.30
to 13.2.
penkkarit klo 8.30-12, lukuloma alkaa
ma 24.2. alkaen
yo-tentit (pääasiassa suullisia kuulustelutilaisuuksia yo-kokeisiin
valmistautumiseksi)
MAALISKUU
ma 10.3.
äidinkieli, esseekoe, suomi/ruotsi toisena kielenä -koe
ke 12.3.
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
pe 14.3.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
ma 17.3.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ke 19.3.
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 20.3.
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
ma 24.3.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
HUHT I KUU
pe 11.4.
ilmoittautuminen aineen oppimäärän päättöarvosanan korotustenttiin kansliaan
ti 15.4.
uusintakoe, keväällä valmistuvilla viimeinen mahdollisuus suorittaa puuttuvan kurssin koe ja korottaa päättöarvosanaa
pe 25.4.
keväällä valmistuvien 75 kurssia suoritettuna ja arvosteltuna,
opiskelijan ilmoitettava kirjallisesti kansliaan, mikäli ei halua
nimeään julkaistavan ylioppilaiden luettelossa
pe 25.4.
yhteydenotto viimeistään erityisopettajaan mahdollisen lukilausunnon saamiseksi syksyn yo-kirjoituksiin
T O UK OK UU
ke 7.5.
abi-info syksyn ylioppilaskokeisiin osallistuville, ilmoittautuminen
syksyn yo-kokeisiin alkaa
pe 9.5.
rehtorille ilmoitettava, mikäli ei halua jotakin koetta kompensoitavaksi
pe 23.5.
ylioppilastutkinnon tulokset tulevat viimeistään YTL:stä
ke 28.5.
ilmoittautuminen syksyn yo-kokeisiin päättyy
la 31.5.
Ylioppilasjuhla ja lukuvuoden päätösjuhla klo 11.00
27
O P I N T O - O H J A U S
Opinto-ohjauksen tehtävä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia
siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään.
Opiskelija saa ohjausta opintoihinsa mm. opintoja ryhmänohjauksen luokkatunneilla, info-tilaisuuksissa, pienryhmä- ja henkilökohtaisessa ohjauksessa sekä oppiaineiden oppitunneilla.
Ryhmänohjaaja on lukiolaisen lähiohjaaja, joka perehdyttää lukio-opintoihin ja lukion käytänteisiin sekä seuraa opiskelijan opintojen etenemistä sekä hyvinvointia ja
on tarvittaessa yhteydessä huoltajiin. Ensimmäisenä lukiovuotena opiskelija tapaa
ryhmänohjaajansa viikoittain pidettävässä ryhmänohjaustuokiossa keskiviikkoisin klo
13.00-13.15 sekä kerran jaksossa pidettävällä ryhmänohjaustunnilla.Toisena ja kolmantena vuotena opiskelija tapaa ryhmänohjaajansa kerran jaksossa pidettävällä
ryhmänohjaustunnilla. Palautepäivänä pidetään aina ryhmänohjaustuokio klo.12.0012.15. Ryhmänohjaaja voi tarvittaessa kutsua ryhmänsä kokoon keskiviikoksi Wilmaviestillä.
Aineenopettajat ohjaavat oman oppiaineensa opiskelussa ja perehdyttävät opiskelijat ylioppilastutkinnon kannalta olennaisiin asioihin omassa aineessaan.
Opinto-ohjaaja pitää valtakunnallisen opinto-ohjauskurssin (OP01) oppitunnit.
Opiskelija osallistuu kurssin oppitunneille kolmen lukiovuoden aikana. Opinto-ohjaaja
ohjaa ja neuvoo kaikissa opintojen suunnitteluun, kurssivalintoihin, ylioppilastutkintoon, jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvissä asioissa. Opinto-ohjaajan
viikko-ohjelma on nähtävillä työhuoneen ovessa ja opiskelija voi siitä varata itselleen
ohjausaikaa, mikäli ei muuten tavoita opinto-ohjaajaa. Opinto-ohjaaja järjestää opiskelijoille myös pienryhmäohjausta, josta tiedotetaan opiskelijoille lukuvuoden aikana.
OP01 oppitunnit
Pienryhmäohjaus
1. vuosi
1. jakso
3. jakso
2. vuosi
4. jakso
1. jakso
3. vuosi
2 jakso
2. jakso
Elina Lahti
28
T U T O R T O I M I N T A
Opiskelijatutor on toisen vuoden opiskelija, joka on perehtynyt luokattoman lukion
käytäntöihin ja haluaa opastaa uusia lukiolaisia heidän aloittaessaan opintojaan. Tutorit vaikuttavat omalla toiminnallaan ja esimerkillään kouluyhteisön viihtyisyyteen ja
yhteisöllisyyteen. Uudet opiskelijat voivat kysyä tutoreilta neuvoa opintoihin ja koulun toimintaan liittyen. Tutorit osallistuvat myös vanhempainiltoihin, avoimiin oviin ja
muihin koulun tapahtumiin sekä käyvät peruskouluissa kertomassa lukio-opiskelusta.
Tutoropiskelijat valitaan kevätlukukaudella ja heitä koulutetaan tehtäväänsä. Tutorit
saavat vuoden tutortoiminnasta kurssin ja erillisen todistuksen osallistumisestaan
toimintaan. Tutorohjaajana toimii opinto-ohjaaja.
Lukuvuoden 2013-2014 tutorit ovat:
1A Kiia Niinimäki, Norma Pöyry, Reti-Liis Saks
1B Linda Foxell , Antti Kanto, Inesse Soini
1C Elias Pitkänen, Perita Siltanen
1D Jasmin Korhonen, Maria Sajantila, Henna Virén
Saana Siivonen
29
O P I S K E L I J A H U O L T O P A L V E L U T
OPI S K E LI J A HUOLT O R YHMÄ
Lukion opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, lukiopsykologi, erityisopettaja ja terveydenhoitaja. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti rehtorin
johdolla ja toimii yhteistyössä ryhmänohjaajien ja opettajien kanssa. Opiskelijahuoltohenkilöstö ottaa tarvittaessa yhteyttä huoltajiin, ja myös huoltajat voivat ottaa yhteyttä heihin. Opiskelijahuoltoryhmä toimii luottamuksellisesti ja sillä on vaitiolovelvollisuus.
E R IT YI SO PET TA J A
Erityisopettaja kartoittaa mahdollisia lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksia
ensimmäisten kouluviikkojen aikana. Lukiseula tehdään kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille.
Erityisopettaja kutsuu opiskelijoita haastatteluun ja mahdolliseen tarkempaan yksilölliseen lukitestiin seulatulosten perusteella. Oppimiseen liittyvissä erityisvaikeuksissa
on mahdollista saada yksilöohjausta ja tukea.
Päävastuu lukitestaukseen osallistumisesta ja erityisjärjestelyjen hakemisesta on
opiskelijalla ja huoltajalla. Rehtori neuvoo erityisjärjestelyjen hakemisessa. Tarkempia menettelyohjeita kannattaa kysyä lukion erityisopettajalta, rehtorilta tai opintoohjaajalta.
Lisätietoja erityisjärjestelyistä ylioppilaskirjoituksissa löytyy sivulta
www.ylioppilastutkinto.fi.
Lukion erityisopettaja Päivi Kamula p. 09-816 82945, 046-8772835
L UK I OK UR A AT TO R I
Lukiokuraattori tukee opiskelijoita lukionaikaisessa elämäntilanteessa. Hänen kanssaan voi keskustella kaikista sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä asioista, kuten ihmis- ja
perhesuhteista sekä erilaisista elämänmuutoksista ja sosiaaliturvasta. Opiskelija on
tervetullut keskustelemaan myös, jos oma kasvu, kehitys tai itsenäistyminen mietityttävät.
Lukiokuraattori
tapaa
opiskelijoita
sovitusti
lukiolla.
Hänet
tavoittaa
puhelinnumerosta 046 8773234 (myös tekstiviestit)
sekä
sähköpostitse
[email protected].
30
L U K I O P S YK O L O GI
Lukiopsykologi ohjaa, neuvoo ja tukee lukiolaisia hyvinvointiin, opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on opiskelijoiden myönteisen nuoruusiän kehityksen, toimintakyvyn ja mielenterveyden tukeminen. Lukiopsykologin
vastaanotolle hakeutumisen syinä voivat olla esim. väsymys, stressi, ahdistuneisuus, jännittäminen, masennus tai äkilliset elämänmuutos- ja kriisitilanteet. Myös
ihmissuhteisiin, opintojen sujumiseen sekä tulevaisuuden suunnitelmiin liittyvistä
huolista voi olla tarpeen keskustella lukiopsykologin kanssa.
Lukiopsykologin vastaanotolla järjestettävät yksilölliset tapaamiset ovat luottamuksellisia, vapaaehtoisia ja maksuttomia. Käyntimäärät ja niiden toteuttamistapa
sovitaan yksilöllisesti. Tapaamiset järjestetään työpäivän aikana ja tarvittaessa lukiopsykologi kirjoittaa opiskelijalle poissaolotodistuksen oppitunnin ajaksi. Opiskelija voi hakeutua vastaanotolle itse tai esim. huoltajan, terveydenhoitajan, ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan suosittelemana.
Lukiopsykologi kirjaa asiakastiedot asiakastietojärjestelmä AURAan (rekisteriseloste on nähtävillä Espoon kaupungin internet-sivuilla osoitteessa www.espoo.fi/suko
sekä psykologin vastaanottotilassa). Rekisterin tiedot ovat salassa pidettäviä.
Psykologi Pirketta Hietanen toimii Kaitaan, Espoonlahden ja Olarin lukioiden lukiopsykologina. Vastaanotto tapahtuu pääsääntöisesti ko. oppilaitoksissa. Tapaamisia
voidaan järjestää myös Tapiolassa osoitteessa Itätuulentie 2B. Ajan voi varata
psykologilta puhelimitse/tekstiviestillä (050-3671769) tai sähköpostitse ([email protected]).
KO UL U-J A O PIS KE L UTE RV E YDE NHUO L T O
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on koululaisille ja opiskelijoille järjestettävä lakisääteinen palvelu, johon sisältyy lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, erityisen tuen tai tutkimusten
tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin
ja -hoitoon ohjaaminen. Lisäksi palveluun sisältyy koulu- ja opiskeluympäristön
terveellisyyden ja turvallisuuden sekä koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen.
Toimintaa toteutetaan yhteistyössä vanhempien ja huoltajien, terveydenhuollon,
oppilas- ja opiskelijahuollon sekä opetushenkilöstön ja muiden tarvittavien tahojen
kanssa
Terveydenhoitaja Anna Merenheimo, tavattavissa Kaitaalla pääsääntöisesti
ma - to klo 8.15 - 16, pe klo 10.30 - 14 p. 046 - 8771672, 09 - 81646312. Lisäksi
voi tavoitella wilman ja sähköpostin : [email protected] välityksellä.
31
O P I N T O E T U U D E T
O P I NT O T UK I : O PI NT O R A HA , A S U MI S L I S Ä , O P I NT O L A I NA
KELAn opintotuen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat 17 vuoden ikä ja
päätoiminen opiskelu (75 kurssia lukiossa)
opinnoissa edistyminen (väh 10 kurssia tai 2 yo-tutkintoa/lukukausi)
tuen tarve (vanhempien tulot alle 40800e, jos yli 61000 e ei tukea ja
tältä väliltä vähennettynä)
HUOM ! Oppilaitos seuraa opintojen edistymistä ja ilmoittaa KELAan mikäli eivät
edisty, tuki keskeytetään.
Opintotukihakemuksen voit tehdä verkossa KELAn sivuilla tai paperiversiona ja jättää sen koulusihteerille. Tukea ei makseta takautuvasti vaan sen kuukauden aikana on jätettävä hakemus mistä lähtien tukea haluaa. Hae tukea ajoissa, vaikka
kuukautta etukäteen! Lisätietoja koulusihteeriltä ja kelan sivuilta www.kela.fi.
M A T KA K OR TT I O PI SK E LI JA -A L E NNUK S E LL A
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi)
sisäiseen ja seutuliikenteeseen. Opiskelija asuu vakituisesti pääkaupunkiseudulla,
on täyttänyt 17 vuotta, opiskelee päätoimisesti lukiossa.
Matkakortti hankitaan palvelupisteestä, mukana valokuvallinen henkilötodistus
(passi, ajokortti, Kela-kortti, virallinen hlökortti), ja alennuslippuhakemuslomake
täytettynä oppilaitoksen leimalla ja allekirjoituksella varustettuna. Matkakorttiin voi
ladata sitten alennettuja kausi- ja arvolippuja. Alennus on voimassa 1.8.2013 31.7.2014, syksyllä opintonsa päättävillä saman vuoden joulukuun loppuun. Alennusoikeus on uusittava vuosittain palvelupisteessä. Alennuslippuhakemuksia on
käytävällä, täytä ja hae koulusihteeriltä leima ja allekirjoitus.
K O U L U M A T KA T UK I
Koulumatkatukea voi hakea opiskelija, jos hänen yhdensuuntainen koulumatkansa
on vähintään 10 kilometriä ja kustannuksien on oltava yli 54 euroa/kk. Hakulomakkeita ja ostotodistuksia saa KELAn paikallistoimistosta ja kansliasta. Opiskelijan on hakemuksen lisäksi täytettävä ostotodistus, joka täydennetään oppilaitoksessa lipunostokertojen määrällä ja ostoajankohdalla. Ostotodistuksella opiskelija
voi ostaa linja-auto- tai junalippuja koulumatkatuella alennettuun hintaan. Lisätietoja Kelan kotisivuilta internetistä www.kela.fi ja koulusihteeriltä.
32
L
U K IO N
K U R S S I T
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
V
A L TA K UNNA L L IS ET
AI01
P AK O LL IS ET
K UR SS IT
KI E LI , TE K ST IT J A V UO R OV AI K UT US
Tutustutaan eri tekstilajeihin. Totutellaan ilmaisemaan itseään ryhmässsä ja esittämään perusteltuja näkemyksiä. Tutkitaan, miten oma ja tekstin konteksti vaikuttavat ilmaisuun. Kurssi valmentaa omaksumaan perustaitoja, joita tarvitaan äidinkielen lukio-opinnoissa. Houkutellaan opiskelijaa kasvattamaan yleissivistystään ja
kulttuurista lukutaitoaan eli omaksumaan utelias asenne elämänilmiöitä kohtaan.
AI02
T E KS TI E N R AK E NTE IT A J A ME R KI T YK S IÄ
Opitaan tuottamaan jäsenneltyä tekstiä, sekä kirjoitettua että puhuttua. Tutkitaan,
mikä tekee tekstistä vaikuttavan ja kiinnostavan. Opetellaan käyttämään tarkoituksenmukaisia tekstuaalisia keinoja. Tarkastellaan lähemmin tekstin osia: sanavalintoja, lauseenmuodostusta ja kappalejakoa. Totutellaan rakentamaan tekstiä
esim. kysymysten ja miellekarttojen avulla.
AI03
KI RJ A LLI SUUDE N KE I NO J A J A T ULKI NT AA
Syvennytään kaunokirjallisuuteen ja kirjoitetaan omia fiktiivisiä tekstejä. Opetellaan tulkitsemaan kaunokirjallisuutta, sen konnotaatioita ja merkitystasoja. Eritellään kerrontatekniikkaa: tunnistetaan mm. aihe, kerronta, kuvaus, kertoja ja henkilöt, aikasuhteet, näkökulma, motiivi, symboli ja tematiikka fiktiivisestä tekstistä.
Opiskellaan kirjallisuuden tulkinnan vaatimaa asioiden käsitteellistämistä.
AI04
T E KS T I T J A V AI K U T T A MI NE N
Luetaan, eritellään ja kirjoitetaan argumentoivia tekstejä. Havainnoidaan, miten
mediaesitysten ideologia rakentuu mm. mainonnassa ja muissa eri medioiden vaikuttamaan pyrkivissä tekstityypeissä. Harjoitellaan argumentointitapoja ja retorisia
keinoja sekä harjoitetaan lähdekritiikkiä. Rohkaistutaan, toivottavasti, ilmaisemaan
omat näkemykset perustellusti ja erittelemään muiden näkemysten kestävyyttä.
AI05
T E KS TI , T YYLI J A K O NTE KS TI
Tutustutaan eri-ikäisiin ja erityylisiin kaunokirjallisiin ja asiateksteihin. Hiotaan
omaa tyyliä. Eritellään kulttuurin kontekstin ja oman kontekstin vaikutusta näkökulmiin ja aatemaailmaan. Tutustutaan syvemmin esseistiseen tyyliin ja ilmaisuun.
Opitaan kokoamaan aineistoa omassa kirjoitusprosessissa, muokkaamaan ja hiomaan tekstiä. Tutustutaan eurooppalaisen kirjallisuuden virtauksiin.
AI06
KI E LI , K IR J AL L I S UUS J A I DE NT IT EET TI
Tutustutaan suomalaisen kirjallisuuden ja suomen kielen kehityksen vaiheisiin. Havainnoidaan, miten kieli ja kirjallisuus rakentavat suomalaista identiteettiä.
Pohditaan oman identiteetin rakentumista suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuurin näkökulmista. Opiskellaan tekstitaidon vastausten ja esseiden kirjoittamista,
kuten muillakin kursseilla.
33
V
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
AI07 PUHE V I E ST I NNÄ N T A IT OJE N SYV E NTÄ MI NE N
Opiskellaan eri puhetilanteissa vaikuttamista perehtymällä niiden ominaispiirteisiin.
Hiotaan esiintymisvalmiuksia mm. puheen pidossa, neuvotteluissa, kokouksissa ja
keskusteluissa. Pohditaan, mistä puheviestinnän vaikuttavuus syntyy. Tulkitaan
nonverbaaleja viestejä. Opitaan rakentamaan tilanteeseen sopivaa vuorovaikutusta.
A I0 8 T E K ST IT AI TO JE N S YV E NTÄ MI NE N
Hiotaan ja syvennetään tekstin analysoimisen ja kirjoittamisen taitoja. Kurssi antaa valmiuksia varsinkin ylioppilaskirjoitusten tekstitaidon kokeeseen. Opitaan tietoisesti rakentamaan tiivis teksti. Kiinnitetään huomiota tekstin ideointiin, suunnitteluun, näkökulman valintaan, jäsentelyyn, muokkaamiseen, tyylin hiontaan, otsikointiin ja ulkoasun viimeistelyyn. Kirjoitetaan tekstitaidon kokeen vastaustekstejä
ja analysoidaan niitä. Suositellaan jokaiselle!
AI09 KI R J O ITT A MI NE N JA NYK YK UL TT UUR I
Terästetään kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa. Perehdytään ajankohtaisiin kielen,
kirjallisuuden ja viestinnän teemoihin. Kiinnitetään huomiota tekstin näkökulman
valintaan, ajattelun itsenäisyyteen ja ilmaisun omaäänisyyteen. Kurssi valmentaa erityisesti ylioppilaskirjoitusten esseekokeeseen. Kirjoitetaan esseitä. Suositellaan jokaiselle!
K
O UL UKO HTA IS ET
AI10
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
K I R J A LL I S U U DE N T U LK I NNA N S Y V E NT Ä MI NE N
Syvennetään kaunokirjallisuuden erittelyn valmiuksia. Äidinkielen ja kirjallisuuden
ylioppilaskokeessa on aineistoina kirjallisuutta, jota tulee eritellä. Kurssi palvelee
ylioppilaskokeeseen valmistautuvia ja kirjallisuudesta muutoinkin kiinnostuneita.
Opettelemme analysoimaan kirjallisuutta eri lukutapoja hyödyntäen. Kertaamme
kaunokirjallisuuden tutkimuksen terminologiaa ja sovellamme sitä tekstien tulkintaan ja erittelyyn. Luemme romaaneja, runoja ja näytelmiä. Arviointi asteikolla 4-10.
AI11
KI E LE NHUO L L O N K UR S S I
Kurssilla opiskellaan kirjoittamaan oikeakielisyysnormien mukaista asiasuomea.
Käydään läpi lukiolaisten tavallisimmat ja vähän harvinaisemmatkin tekstien virhetyypit oikeakielisyysharjoituksin. Kurssin voi suorittaa missä tahansa opintojen
vaiheessa. Erityisesti kurssista on hyötyä ylioppilaskirjoituksiin valmentautuville,
jotka haluavat karsia virheet teksteistään. Arviointi asteikolla 4-10.
34
Juliana Tsurkka
K
O UL UKO HTA IS ET
AI12
S O VEL TA VA T
K URS S IT
M E DI A L U K UT AI T O
Kurssilla tutkitaan, miten mediaesitykset rakentavat maailmankuvaamme ja millaisia haasteita tiedon välittäminen ja vastaanottaminen sisältää. Tutustutaan median
ajankohtaisiin ilmiöihin, mm. sen kaupallistumiseen ja viihteellistymiseen. Eritellään mediatekstien ideologisuutta ja objektiivisuutta. Harjoitellaan siis representaatioiden kriittistä lukutapaa mm. tunnistamalla uutisoinnista ja mainonnasta kertomuksia ja konnotaatioita, joilla meihin pyritään vaikuttamaan. Tutustutaan
viestinnän tutkimuksen terminologiaan. Keskustellaan yhdessä, laaditaan omia esityksiä ja analyysejä portfolioon. Kurssi sopii valittavaksi niin osaksi mediadiplomin
suorittamista kuin harjoitteluksi päättökokeen media-aiheisia tehtävänantoja varten. Arviointi suoritusmerkinnällä tai asteikolla 4-10. (Ei järjestetä lv. 2012 - 13.)
AI14
L UO V A N KI R J OI TT A MI SE N K U R S S I
Kurssi tähtää omaperäisen ja itsenäisen kirjoittajan löytämiseen itsestään. Kirjoittaminen on nautinto, jolla tehdään maailmaa näkyväksi omalle itselle ja muille!
Kurssilla kirjoitetaan fiktiota ja/tai faktaa luovasti ja omaäänisesti. Nyt on mahdollisuus kokeilla eri tekstilajeja ja -tyyppejä sekä tyylikeinoja ilman paineita. Kirjoitamme novelleja, satuja, pakinaa, päiväkirjaa, sarjakuvaa, näytelmädialogia, puheita, pamfletteja, esseitä tai runoja valinnan mukaan. Uskalla kokeilla. Arviointi
suoritusmerkinnällä. (Ei järjestetä lv. 2012 - 13.)
35
ENGLANTI (A-KIELI)
V
EA01
P AK O LL IS ET
K UR SS IT
NUO R I J A HÄ NE N MA A I L MA NS A
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Perusrakenteiden vahvistamista.
EA02
V I E ST I NTÄ J A V A PA A - AI K A
Aihepiirinä vapaa-aika ja harrastukset. Puheviestinnän harjoittelua monipuolisesti,
lyhyen suullisen esityksen pitäminen. Viestinnällisten tehtävien avulla harjoitellaan
kirjoittamistaitoa ja laajennetaan rakenteiden osaamista.
EA03
OPISKELU JA TYÖ
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan
niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Kirjallisena tuotoksena oman CV:n
ja työhakemuksen laatiminen, suullisena harjoituksena on työhaastattelutilanne.
E A 0 4 Y HTE I SK U NT A JA Y M P Ä R ÖI VA M AA I L MA
Yhteiskuntaelämän sanastoa. Harjoitellaan tiivistelmän tekoa.
EA05 KULTTUURI
Filmi, teatteri, musiikki, kuvataiteet, kirjallisuus. Kulttuuria monipuolisesti.
E A06 T IE DE , T A LO US J A TE K NI IK KA
Tiede, tekniikka, viestintä, talouselämä. Sanavarastoa laajennetaan.
V
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
Englannin ylioppilaskirjoitukset pohjautuvat etupäässä kursseihin EA07 ja EA08
E A07 L UO NT O J A K E ST ÄV Ä K E HIT YS
Teksteissä käsitellään luontoa ja kestävää kehitystä. Sanavarastoa laajennetaan ja
tehdään kuunteluharjoituksia.
E A08 S UUL L I SE N V IE ST I NNÄ N K UR S S I
Kurssilla harjoitellaan suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssin
suulliset ja kirjalliset harjoitukset valmentavat ylioppilaskokeeseen. Suullisen kielitaidon kokeesta (arviointi 4-10) annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä.
36
K
O UL UKO HTA INEN
S YV ENTÄ VÄ
K UR S S I
E A09 AB IK UR S SI
Kurssilla harjoitellaan englannin ylioppilaskirjoituksen eri tehtävätyyppejä. Kielioppia kerrataan monipuolisesti, tehdään tehtäviä monistevihosta. Kirjoitelman kirjoittamista hiotaan. Kurssi on tarkoitettu niille, jotka ovat suorittaneet pakolliset
kurssit. Arvostelu asteikolla 4-10.
K
O UL UKO HTA IS ET
S O VEL TA VA T
K URS S IT
E A00 PE R USA S IO I DE N KE RT A US
Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joiden peruskoulun päättöarvosana on
heikko. Osa opiskelijoista ohjataan kurssille opintojen alkuvaiheessa. Kurssilla pääset paikkaamaan puutteita perusasioissa ja hyvään alkuun englannin opinnoissasi.
Arviointi asteikolla 4-10.
E A12 T UTK IE L MAK UR S SI
Opettajan johdolla tehty tutkielma englanniksi jostakin yhdestä sovitusta aiheesta.
RUOTSI (B-KIELI)
V
BB01
P AK O LL IS ET
K UR SS IT
KO UL U J A V A PAA -A IK A
Kurssin aihepiireinä ovat vapaa-aika ja perhe, koulu sekä harrastukset. Kurssilla
panostetaan suulliseen kielitaitoon ja lyhyiden viestien kirjoittamiseen ja oppimistrategioiden kehittämiseen.
BB02
AR K IE L Ä MÄÄ POHJOISMAISSA
Toisen kurssin aiheina ovat Tukholma ja Pohjoismaat, ruoka ja asuminen, työ ja
rahankäyttö, terveys ja kännykänkäyttö. Kurssin aikana harjoitellaan lyhyiden
viestien ymmärtämistä ja kirjoittamista sekä kehitetään edelleen suullisen viestinnän strategioita.
BB03
S U O M I , P O HJ O I S MA A T J A E U R OO P P A
Aihepiireinä ovat Suomi, Ahvenanmaa sekä suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita ja kirjoittamistaitoa kirjoittamalla erilaisia viestejä.
B B 0 4 E L Ä MÄ Ä Y HDE S S Ä J A E RI K SE E N
Kurssin teemoja ovat ihmissuhteet, sukupolvien ja kulttuurien välinen kohtaaminen sekä elämänkatsomukset. Kurssilla saat vinkkejä kirjoitelmien laatimiseen sekä erilaisiin keskustelutilanteisiin.
BB 05 E LI NYMPÄ R I S TÖ MME
Kurssin aiheina ovat muuttuva elin- ja työympäristö, joukkoviestimet ja luonto.
Kurssilla harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita, tiivistelmän laatimista ja
kehitetään keskustelutaitoja.
37
V
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
B B 0 6 P U HU J A Y M M Ä R R Ä PA R E M MI N
Kurssin aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja kertauksena muiden kurssien aihepiirit. Suulliset ja kirjalliset harjoitukset valmentavat arkielämän
tarpeisiin ja ylioppilaskokeen uudentyyppisiin viestinnällisiin tehtäviin.
Kurssin arviointi perustuu suullisen kielitaidon kurssikokeeseen ja muihin kurssin
aikaisiin näyttöihin. Sekä suullinen että koko kurssi arvioidaan asteikolla 4-10.
Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä.
B B 0 7 Y HTE I NE N M A AI L MA JA KA NS A I NV Ä LI ST YMI NE N
Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt, kansainvälisyys, opiskelu, työelämä ja
yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kurssilla harjoitellaan yo-kokeen osa-alueita ja
kerrataan aikaisempien kurssien rakenteita.
K O UL UK O HTA INEN
BB08
S YVE NTÄ VÄ
K UR S S I
RUO T S I N AB I K URS S I
Kurssilla treenataan yo-kirjoitusten osa-alueita; kerrataan ruotsin kielen rakenteita ja
sanastoa, harjoitellaan erityyppisiä kirjoitelmia ja kuuntelustrategioita. Kurssi on
suunnattu yo-kirjoituksiin valmistuville opiskelijoille. Arviointi asteikolla 4-10.
K
O UL UKO HTA IS ET
BB00
S O VEL TA VA T
K URS S IT
PE R U S A S IO I DE N KE RT A U S K UR S S I
Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joiden peruskoulun päättöarvosana on
heikko. Osa opiskelijoista ohjataan kurssille opintojen alkuvaiheessa. Kurssilla pääset paikkaamaan puutteita perusasioissa ja hyvään alkuun ruotsin opinnoissasi.
Arviointi asteikolla 4-10.
BB10
PR A K TI S K S VE NS K A
Kurssilla harjoitellaan käytännön kielitaitoa ja tutustutaan (suomen-)ruotsalaiseen
kieliympäristöön. Arviointi suoritusmerkinnällä. (Ei järjestetä lv. 2012-13.)
BB11
T UT KI EL MA K UR SS I
Opettajan johdolla tehty tutkielma yhdessä sovitusta aiheesta. Arviointi asteikolla 4-10.
38
RANSKA (D–KIELI)
Yläkoulussa ranskaa B2-kielenä opiskelleet voivat suorittaa tasokokeen 1. kurssin
alussa. Mikäli opiskelija tarvitsee tai haluaa kertausta, hän jatkaa 1. kurssista
eteenpäin. Muussa tapauksessa hän voi tulla mukaan viimeistään 3. kurssille.
V
FD01
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
H Y V Ä Ä P ÄI VÄ Ä , HA U S K A T UT U S T U A
Kurssilla tutustutaan eri maiden nuoriin, jotka opiskelevat Toulousissa Etelä Ranskassa. Opitaan selviytymään yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa ja rakenteina opitaan lukusanat, verbejä preesensissä ja perfektissä.
FD02
NÄ I N A S I AT HO IT UVA T
Kurssilla tutustutaan Pariisin nähtävyyksiin. Ollaan ravintolassa ja ostoksilla. Rakenteista opitaan mm. refleksiiviverbejä ja imperatiivi.
FD03
V A PA A - AI K A J A HAR RA ST UK SE T
Kurssilla käsitellään ranskalaista ruokakulttuuria, musiikkia ja urheilua. Rakenteina
mm. imperfekti ja adverbit.
FDO4 ME I L LÄ J A MUUA L L A
Kurssilla tutustutaan elämään Suomessa ja ranskankielisissä maissa. Kieliopissa
keskitytään futuuriin ja konditionaaliin.
FD05 E NNE N J A NYT
Kurssilla käsitellään historiallisia aiheita linkittäen ne Ranskaan tai ranskankieliseen
maahan. Rakenteina: subjunktiivi ja passé simple.
F D 0 6 O P I S KE L U J A T U L E V A IS U U DE NS U U N NI T E L MA T
Kurssilla aiheena koulu ja myöhempi opiskelu sekä työelämä.
FD07
E L Ä KÖ Ö N KE K SI NNÖ T
Kurssilla paneudutaan keksintöjen maailmaan. Kieliopista opitaan passiivi ja menneen ajan konditionaali.
FD08
Y HT EI NE N MA A PA L LO MME
Kurssilla aiheina ympäristö ja luonnonsuojelu. Kerrataan vanhoja kielioppiasioita ja
uutena asiana passé simple.
39
K
O UL UKO HTA INEN
FD09
S YV ENTÄ VÄ
K UR S S I
RA NS K A N A B IK UR S SI
Kurssille voivat osallistua kaikki vähintään 6 kurssia opiskelleet opiskelijat. Oppimateriaalina käytetään erilaisia yo-tehtäviä. Arviointi suoritusmerkinnällä.
SAKSA (A-KIELI)
V
SA01
P AK O LL IS ET
K UR SS IT
NUO R I J A HÄ NE N MA A I L MA NS A
Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän
strategioita ja vahvistetaan sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja
ihmissuhteisiin.
SA02
V I E ST I NÄ J A V A P A A -A I KA
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien
avulla. Aihepiireinä vapaa-aika, harrastukset ja palvelut.
SA03
OPISKELU JA TYÖ
Kurssilla harjoitellaan muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja
käyttämistä. Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään ja
kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää.
S A 0 4 Y HT EI S K U NT A J A Y M P ÄR Ö IV Ä MA AI L M A
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla.
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua
harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
SA05 KUL T T UURI
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Kulttuuri-identiteetti, kulttuurien
tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden
käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat sovitusta aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
SA06 T IE DE , TA L O US J A T EK NI I KK A
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Jatketaan
lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
40
V
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen vahvistamalla tekstin ymmärtämisen, kuullunymmärtämisen, kirjallisen tuottamisen, aihepiirien sanaston hallintaa ja suullista kielitaitoa. Kurssit arvioidaan asteikolla 410.
SA07 L UO NT O JA KE S TÄ VÄ KE HI T YS
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.
SA08 SUULLI SE N VI ESTI NNÄN KURSSI
Kurssilla harjoitellaan suullisen kielen käyttöä. Harjoittelun pohjana ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssikoe on kokonaan tai osittain
suullinen. Kurssiarvosanan lisäksi opiskelijat saavat erillisen todistuksen päättötodistuksen liitteenä.
K
O UL UKO HTA INEN
S YV ENTÄ VÄ
K UR S S I
S A 0 9 S A K S A N AB I K UR S S I
Kurssilla kerrataan kielioppia ja sanastoa sekä harjoitellaan ylioppilaskirjoitusten
eri osa-alueita. Tavoitteena on vahvistaa koko oppiaineen monipuolista hallintaa.
SAKSA (D-KIELI)
Yläkoulussa saksaa B2- kielenä lukeneet voivat tehdä tasokokeen 1. kurssin alussa. Mikäli opiskelija tarvitsee kertausta, hän jatkaa 1. kurssista eteenpäin. Muussa
tapauksessa hän voi aloittaa halutessaan viimeistään 3. kurssista.
V
SD01
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
H Y V Ä Ä P ÄI VÄ Ä , HA U S K A T UT U S T U A
Käsitellään saksalaisen nuoren koulunkäyntiä, harrastuksia, perhe-elämää sekä
lomanviettoa. Kieliopista opitaan mm. verbien preesens, artikkelit sekä substantiivien yksikkö ja monikko.
SD02
NÄ I N A S I AT HO IT UVA T
Opitaan kertomaan tunteista ja pyytämään anteeksi. Tutustutaan saksalaiseen
ruokakulttuuriin, matkustamiseen saksalaisissa maissa ja opitaan sairaussanastoa.
Uusina kielioppiasioina käydään mm. omistuspronominit sekä persoonapronominien ja substantiivien akkusatiivi.
41
SD03
V A PA A - AI K A J A HA RR A ST UK SE T
Tutustutaan saksalaiseen asumiseen, perhe- ja muiden juhlien viettoon sekä saksalaiseen kulttuuriin. Kieliopissa uusia asioita ovat mm. sein ja haben-verbien imperfekti, perfekti ja sivulausesekä datiivi.
SD04 ME I LL Ä JA MUUA L LA
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede
ja historia, saadaan tietoa esim. Wienistä ja Berliinistä. Käsitellään ihmisen
elinympäristöä maalla ja kaupungissa. Uusina kielioppiasioina opitaan mm. prepositioita ja genetiivi.
SD05 E NNE N J A NYT
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Saadaan tietoa tekniikasta ja luonnontieteistä. Opitaan ilmaisemaan ajatuksia
mm. eläin- ja ympäristönsuojelusta. Uusina rakenteina opiskellaan mm. imperfekti,
-isi-muodot, adjektiivin taivutus ja vertailu.
SD06 OPI S K ELU J A T ULE V AI S UUDE NS UUNNI T E L MAT
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä
nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Opitaan ottamaan kantaa ja väittelemään
mm. ihmissuhteista, aikuistumisesta, työstä ja tulevaisuudesta. Uusina kielioppiasioina käsitellään mm. infinitiivi, futuuri ja imperatiivi.
SD07
K O T I MA A NI
Opitaan kertomaan Suomesta, suomalaisesta elämänmuodosta ja nähtävyyksistä.
Käsitellään myös aihetta saksalaisuus sekä tutustutaan saksalaisiin taiteilijoihin ja
taidehistoriaan. Kieliopista kerrataan substantiivit, adjektiivit ja pronominit.
SD08
MI NUN MA A I LMA NI
Opitaan kertomaan opiskelusta ja ammatinvalinnasta sekä vaativampia rakenteita
käyttäen myös vapaa-ajasta. Tutustutaan saksan kielen ominaispiirteisiin, saksalaiseen lehdistöön ja kirjallisuuteen. Kieliopista kerrataan mm. verbit, prepositiot,
lukusanat, konjunktiot ja sanajärjestys.
K
O UL UKO HTA INEN
S YV ENTÄ VÄ
K UR S S I
SD09 A B IK UR S SI
Saksan täydennyskurssi. Kurssilla kerrataan tärkeimpiä kielioppiasioita sekä sanastoa ja harjoitellaan erityisesti yo-kirjoitusten eri osa-alueita. Arviointi asteikolla 4-10.
42
ESPANJA (D-KIELI)
V
PD01
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
¡B UE NO S DÍ A S !
Kurssilla on päätavoitteena espanjan kielen arkipäivän pragmaattisten tilanteiden
(esittäytyminen, tervehtiminen, ravintolatilanteet) puheviestinnän perushallinta,
jonka edellytyksiin kuuluu eritoten ääntämisen ja intonaation sekä oikeinkirjoituksen alustava hallinta.
PD02
¿AL GO MÁ S ? AR K EA JA VI I KO NL O PPUJ A E S PA NJ AK S I
Kurssin aihepiirejä ovat lisäksi suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään
liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa.
PD03
T I E M PO LI B RE
Kurssilla opetellaan liikkumaan kaupunkiympäristössä espanjaksi ja kertomaan kotitöistä, lomailusta, televisiosta jne. espanjaksi.
PD04
E N F I NL A ND I A Y E N L O S PA Í SE S HI S PA NO HA B L A NT E S
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,
historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan
yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
PD05 ANT E S Y AHORA
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan
viestinnällisten tehtävien avulla.
PD06 ¿QUÉ VAMOS A HACE R E N E L FUT URO?
Kurssin tavoitteena on kerrata syventävien kurssien keskeisintä sanastoa ja kielioppisisältöä. Kurssin aihepiirit liittyvät opiskeluun ja työelämään sekä tulevaisuudensuunnitelmiin.
P D 0 7 N U E S T R A C UL T U RA Y NU E S T R O P LA NE T A
Kurssilla jatketaan espanjan kieliopin ja sanaston kertausta. Tavoitteena on valmentautua ylioppilaskirjoituksiin, mutta myös opiskella lisää rakenteita ja sanastoa.
PD08 YHT E I NE N MA A PA L LO MME
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja
yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
43
MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ
V
MA01
P AK O LL IS ET
K UR SS IT
FUNK T I OT J A YHT Ä L ÖT
Yhtälön ratkaiseminen. Prosenttilaskenta. Potenssifunktio. Verrannollisuus. Potenssiyhtälön ratkaiseminen. Juuret ja murtopotenssi. Eksponenttifunktio
MA02
PO L YNO MI FUNK T I OT
Polynomien tulo ja binomikaavat. Polynomifunktio. Toisen ja korkeamman asteen
polynomiyhtälöitä. Toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen. Toisen
asteen polynomin jakaminen tekijöihin. Polynomiepäyhtälön ratkaiseminen
MA03
G E O ME TR I A
Kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus. Pythagoraan lause. Suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. Sini- ja kosinilause. Ympyrän osien ja siihen liittyvien suorien geometria. Kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien,
pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen
MA04
A NA L Y Y T T I NE N G E O MET R IA
Pistejoukon yhtälö. Suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt. Itseisarvoyhtälön ja
epäyhtälön ratkaiseminen. Yhtälöryhmän ratkaiseminen. Pisteen etäisyys suorasta
M A 0 5 V E KT O RI T
Vektoreiden perusominaisuudet. Vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku sekä vektorin kertominen luvulla. Koordinaatiston vektoreiden pistetulo.Yhdensuuntaisuus
ja kohtisuoruus. Suorien esittäminen vektoreiden avulla. Kaksi- ja kolmiulotteisen
koordinaatiston pisteet. Etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla.
MA06 T O DE NNÄ K Ö I SYYS J A T IL A ST OT
Diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma. Jakauman tunnusluvut. Klassinen ja tilastollinen todennäköisyys. Kombinatoriikka. Todennäköisyyksien laskusäännöt.
Diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma. Diskreetin jakauman odotusarvo.
Normaalijakauma
MA07 DE RIVAATT A
Rationaaliyhtälö ja –epäyhtälö. Funktion raja-arvo. Jatkuvuus ja derivaatta. Polynomifunktion derivoiminen. Funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen. Polynomifunktion kulun tutkiminen. Ääriarvojen määrittäminen
M A 0 8 J U U R I - J A L O GA R IT M I F U NK T I OT
VILLE LAPPALAI NEja
n –yhtälöt. Eksponenttifunktiot ja –yhtälöt. Logaritmifunktiot ja –
Juurifunktiot
yhtälöt. Yhdistetyn funktion derivaatta. Käänteisfunktio. Juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat ja ääriarvotehtävät.
M A 0 9 T R I G O NO ME T RI SE T F U NK T I OT J A L UK U J O NO T
Suunnattu kulma ja radiaani. Trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen. Trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, trigonometristen
funktioiden derivaatat ja ääriarvotehtävät. Lukujonot. Aritmeettinen jono ja summa. Geometrinen jono ja summa
44
M A 1 0 INT E GR A A LI L A SK E NTA
Integraalifunktio. Alkeisfunktioiden integraalifunktiot. Määrätty integraali. Pintaalan ja tilavuuden laskeminen.
V
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
M A 1 1 L U K U T E O RI A J A L O GI I K K A
Lauseen formalisointi. Lauseen totuusarvot. Totuustaulukot. Tautologia. Kvanttorit.
Suora, käänteinen ja ristiriitatodistus. Induktiotodistus. Alkuluvut. Kokonaislukujen
jaollisuus ja jakoyhtälö. Eukleideen algoritmi. Diofantoksen yhtälö. Kokonaislukujen kongruenssi.
M A 1 2 N U M E E R IS I A J A A L G EB R AL L I SI A ME NET E L MI Ä
Kompleksiluvut. Polynomien jaollisuus ja jakoalgoritmi. Yhtälön numeerinen ratkaiseminen Newtonin menetelmällä ja kiintopistementelmällä. Numeerinen derivointi.
Numeerinen integrointi puolisuunnikassäännöllä ja Simpsonin menetelmällä.
M A 1 3 D I F F E RE NT IA A LI - J A I NT E GR A A LI L AS K E NNA N
J A TK O K URS S I
Osamurtohajotelma. Funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen. Rajaarvokäsitteen laajennuksia. Asymptootit. Jatkuvien ja derivoituvien funktioiden
yleisiä ominaisuuksia. Funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä. Sarjat. Murtolausekkeen integrointi. Epäoleelliset integraalit.
K
O UL UKO HTA IS ET
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
MA14 JOHDANT OKURSSI
Murtoluvut. Potenssi. Polynomit. Muistikaavat. Murtolausekkeet. Ensimmäisen asteen yhtälö ja epäyhtälö. Prosenttilaskenta. Arviointi asteikolla 4-10.
MA15 A B IK UR S SI
YO-kirjoituksiin valmentautumista. Syvennetään ja yhdistellään aiemmilla kursseilla opiskeltuja taitoja. Kertaustehtäviä ja ylioppilastehtäviä. Arviointi asteikolla 410.
K
O UL UKO HTA INEN
S O VEL TA VA
K UR S S I
M A 1 6 T A L O U S MA T E M AT II K KA
Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia. Taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla.
Arviointi asteikolla 4-10. Kurssi on yhteinen lyhyen matematiikan NB07 - kurssin
kanssa.
45
Veera Kolkki
46
MATEMATIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ
V
P AK O LL IS ET
K UR SS IT
NB01 L A US EK KE ET JA YHT Ä L ÖT
Reaalilukujen laskutoimitusten kertausta. Polynomit. Ensimmäisen ja toisen asteen
lausekkeet ja yhtälöt. Prosentit. Juuret.
N B 0 2 G E O ME TR I A
Suorakulmaisen kolmion trigonometriaa. Pythagoraan lause. Kuvioiden ja kappaleiden pinta-aloja ja tilavuuksia. Yhdenmuotoisuus. Jana koordinaatistossa.
NB03 MA TE MA AT TI S IA MA LL EJ A I
Funktioiden peruskäsitteet. Funktiolajeja: Lineaarinen -, 2. asteen -, verrannollisuus-, eksponentti- ja potenssifunktio. Murtopotenssit, potenssiyhtälöitä. Funktioiden soveltamista ongelmanratkaisuun. Eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmien avulla.
NB04 MA TE MA AT TI NE N A NA L YYS I
Polynomifunktion muutosnopeus ja derivaatta. Polynomifunktion kulun tutkiminen,
suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen. Paikalliset ääriarvot ja niiden sovelluksia.
NB05 T I LASTOT JA T ODE NNÄKÖISYYS
Frekvenssit ja keskiluvut luokittelemattomalle ja luokitellulle aineistolle. Todennäköisyyden käsite, summa- ja tuloperiaate. Kombinaatiot. Binomijakauma, normaalijakauma.
NB06 MA TE MA AT TI S IA MA LL EJ A II
Yhtälöparit ja lineaariset yhtälöryhmät. Tasoalueet. Lineaarinen optimointi. Aritmeettiset ja geometriset lukujonot. Eksponentiaalinen kasvu, talousmatematiikan
sovelluksia.
V
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
N B 0 7 T A L O U S MA T E M AT II K KA
Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina- ja verotuslaskelmia. Talousmatematiikan tehtävien ratkaisemista lukujonojen avulla.
Kurssi on yhteinen pitkän matematiikan kurssin MA16 kanssa.
47
NB08 MA TE MA AT TI S IA MA LL EJ A III
Trigonometrian kertausta ja syventämistä. Vektorilaskennan perusteet. Tehtävien
ratkaisujen muotoilemista, laskimen käyttöä ym. ylioppilastehtäviin vastaamiseen
valmentavaa.
K
O UL UKO HTA IS ET
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
NB00 ST A RT TI K UR SS I
Kurssilla kerrataan ja täydennetään peruskoulun oppisisältöjä. Arviointi numeroin
4-10.
NB09 KE R TA US K UR SS I
Kurssin suorittaminen on välttämätön ehto hyvälle menestymiselle ylioppilaskirjoituksissa. Pakollisten kurssien sisältöjen kertausta. Kokoavia tehtäviä, ylioppilaskirjoitustehtäviä. Kurssin arvioinnissa numeroin 4-10; arvosanan on oltava hyväksytty, jotta kurssin voi lukea mukaan kurssikertymään
FYSIIKKA
V
FY01
P AK O LL IS ET
K UR SS IT
F Y S I I KK A L UO NNO NT I E T E E NÄ
Fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana. Aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset. Energian, erityisesti säteilyn sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa. Voima
liikkeen muutoksen aiheuttajana.
V
FY02
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
LÄMPÖ
Kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen. Paine ja hydrostaatinen paine.
Kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia.
Mekaaninen energia työ, teho ja hyötysuhde. Lämpöopin pääsäännöt, Sisäenergia
ja energiavarat.
FY 03 A AL L OT
Jaksolliset ilmiöt, aaltoliikkeen periaatteet sovellutuksineen.
FY 04 L II KK EE N L A IT
Liike, Newtonin lait ja säilymislait.
F Y 0 5 PY Ö R I MI NE N J A G R AV IT A ATI O
Gravitaatio sekä pyörimisliike.
48
FY 06 SÄHKÖ
Sähkökenttä , Jännite, vastukset, kondensaattorit sekä virtapiirit.
FY07
SÄ HK Ö MA GNE TI S MI
Tutustutaan magnetismiin, sähkömagneettiseen induktioon ja vaihtovirtaan sekä
niihin liittyvään teoriaan ja sovelluksiin.
FY08
AI NE J A S Ä TE IL Y
Sähkömagneettinen säteily, röntgensäteily, mustan kappaleen säteily, valosähköilmiö.
K
O UL UKO HTA INEN
FY09
S YV ENTÄ VÄ
K UR S S I
F YS I I KA N A B IK UR S SI
Kurssi on tarkoitettu reaaliaineiden yo-kirjoituksiin valmistautuville. Kurssi suoritettaan osaksi itsenäisesti. Lähiopetusta on noin puolet kurssista ja loput kurssista
suoritetaan itsenäisesti. Opiskelija voi osallistua samanaikaisesti kahdelle kertauskurssille, jolloin lähiopetustunnit ovat saman tuntinumeron eri päivinä. Arviointi
suoritusmerkinnällä.
K
O UL UKO HTA INEN
FY10
S O VEL TA VA
K UR S S I
T ÄHT IT IE DE
Käydään läpi tähtitieteen historiaa, taivaan mekaniikkaa (planeettojen liikkeet)
tähtitieteen tutkimuskohteita ja menetelmiä. Voi suorittaa kurssin 1 jälkeen. Arviointi asteikolla 4-10. (Ei järjestetä lv. 2012-12.)
KEMIA
V
A L TA K UNNA L L INEN
KE01
Simin Monetali
P A K O L L INEN
K UR S S I
IHMI S E N J A EL I NYMPÄ R I ST Ö N KE MIA
Kurssilla käsitellään lähinnä orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia
happi- ja typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja reaktioita. Opiskellaan myös
niissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus. Lisäksi opitaan suureet ainemäärä ja
konsentraatio sekä liuosten valmistaminen.
49
V
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
K E 0 2 K E MI A N M I KR O M A AI L M A
Kurssilla paneudutaan aineen rakenteeseen sekä jaksollisen järjestelmän rakentumisperiaatteisiin ja systematiikkaan. Erityisesti pohditaan miten aineen rakenne
vaikuttaa aineen ominaisuuksiin.
K E 0 3 R E AK T I OT J A E NE R GI A
Kurssilla käsitellään erilaisia kemiallisia reaktioita, niihin vaikuttavia tekijöitä ja
niissä esiintyviä energian muutoksia. Opitaan kirjoittamaan tasapainotettu reaktioyhtälö ja siihen liittyviä laskuja.
KE 04 MET A LL IT J A MA TE RI A AL IT
Kurssilla käsitellään metallien ominaisuuksia, niiden kemiaa ja käyttökohteita. Lisäksi esitellään tärkeimpien epämetallien kemiaa. Kursiiin kuuluvat myös tärkeänä
osana erilaiset hapettumis- ja pelkistymisreaktiot ja niiden sovellukset, kuten
elektrolyysi.
KE 05 RE AK TI OT J A TA SA PAI NO
Kurssilla käsitellään tasapainoreaktioita (esim. happo-emästasapaino) ja tasapainon muuttumista, opetellaan pH-laskuja sekä liukoisuus ja liukoisuustasapaino käsitteet. Tutustutaan myös tasapainoon liittyviin graafisiin esityksiin.
K
O UL UKO HTA INEN
KE06
S YV ENTÄ VÄ
K UR S S I
KE MI AN AB IKURSSI
Kurssi on tarkoitettu reaaliaineiden yo-kirjoituksiin valmistautuville. Kurssi suoritetaan osaksi itsenäisesti. Lähiopetusta on noin puolet kurssista ja loput kurssista
KE08
O R G A A NI S E N K E MI A N K U R SS I
Kurssilla perehdytään orgaanisten yhdisteiden systemaattiseen nimeämiseen, eri
yhdisteryhmien reaktioihin sekä isomerialajeihin. Tutustutaan myös synteettisten
polymeerien sekä biomolekyylien kuten hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien ja
DNA:n kemiallisiin rakenteisiin. Kurssin pohjatiedoiksi riittää KE 01 ja se on erityisen suositeltava kaikille, jotka aikovat kirjoittaa kemian yo-kirjoituksissa. Arviointi
numeroin 4-10.
K
O UL UKO HTA INEN
S O VEL TA VA
K UR S S I
K E 0 7 K E MI A N T Y ÖK UR S SI
Kurssilla tutustutaan käytännön laboratoriotyöskentelyyn tekemällä 6-10 erilaista
työtä kemian eri osa-alueilta. Töistä tehdään työselostukset. Kurssin aikana pyritään tekemään myös tutustumiskäyntejä mm. Yliopiston kemianlaitokselle. Edeltävät kurssit: KE01. Kurssi on erittäin suositeltava myös niille, jotka aikovat kirjoittaa kemian yo-kirjoituksissa. Arvioidaan suoritusmerkinnällä.
50
BIOLOGIA
V
BI01
P AK O LL IS ET
K UR SS IT
E L I Ö MA A IL MA
Kurssilla perehdytään eliömaailmaan kokonaisuutena (elämän tunnusmerkit ja
edellytykset, eliökunnat, luonnon monimuotoisuus), evoluutioon (mekanismit,
eliökunnan kehitysvaiheet, lajinkehitysteoriat) sekä luonnon toimintaan kokonaisuutena (populaatiot,eliöiden väliset suhteet, ekosysteemin rakenne ja toiminta).
B I 0 2 S O L U J A PE RI NNÖ L L I S YYS
Kurssilla opiskellaan biologiaa solutasolla sekä perinnöllisyyden perusteita. Perehdytään solujen rakenteeseen, kemialliseen rakenteeseen, energiatalouteen ja aineenvaihduntaan sekä putkilokasvien rakenteeseen ja aineiden kuljetukseen.
Opiskellaan DNA:n rakennetta sekä periytymistä solu-ja yksilötasolla, sekä geenien
toimintaa ja ilmenemistä yksilön ominaisuuksina. Lopuksi tutustutaan perinnöllisyyden yleisiin lainalaisuuksiin risteytystehtävien kautta.
V
BI03
S
YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
Y M P Ä R IS TÖ EK O L O GI A
Kurssilla opiskellaan ekologian perusteita sekä ihmisen vaikutusta luontoon. Aiheita
ovat biodiversiteetti ja sen vähenemisen syyt ja seuraukset, Suomen erilaiset
ekosysteemit, ympäristön muuttuminen ja ympäristöongelmat sekä kestävä kehitys. Tavoitteena on syventää ihmistoiminnan syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä
luonnossa mm. tekemällä pienmuotoinen tutkimus lähiluonnossa.
BI04
IHMI S E N B I O LO GI A
Kurssilla tutustutaan ihmiselimistön rakenteeseen ja toimintaan. Opiskeltavia aiheita ovat kudokset, elimet ja elimistöt, elintoimintojen säätelyjärjestelmät sekä elimistön sopeutuminen ja puolustautuminen mikrobeilta. Lisäksi perehdytään lisääntymiseen, yksilönkehitykseen ja ihmislajin kehitykseen. Rakenteita tutkitaan itse
preparoimalla ja mikroskopoimalla, sekä muilla toiminnallisilla tavoilla. Kurssin aiheet ovat keskeisiä esim. lääketieteen, terveydenhoitoalojen, psykologian ja biokemian aloille suuntautuville.
BI05
BI O TE K NO LO GI A
Kurssilla perehdytään biologisen tiedon nykyaikaisiin soveltamistapoihin. Syvennytään solun hienorakenteeseen, geenien rakenteeseen, toimintaan ja säätelyyn, sekä tutustutaan geeniteknologian perusmenetelmiin, geenitutkimukseen ja geenitekniikan lainsäädäntöön. Opiskellaan mikrobien rakenteita, toimintaa sekä lisääntymistapoja,kasvi- ja eläinjalostusta sekä bioteknologian käyttöä eri teollisuudenaloilla. Kurssilla tehdään mikrobeihin ja DNA:han liittyvät laboratoriotyöt, sekä
pyritään vierailemaan geeniteknologian laboratoriossa.
51
K
O UL UKO HTA IS ET
BI06
S
YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
B I O L O GI A A T UT K I E N
Kurssilla tutkitaan eliöitä, niiden elintoimintoja sekä rakenteita laboratoriotöiden
avulla. Tutkimuskohteita ovat erilaiset mikrobit sekä kasvit ja eläimet. Töistä
kirjoitetaan arvioitavat työselostukset. Kurssilla pyritään myös vierailemaan
biotieteellisessä tutkimuslaitoksessa, sekä perehtymään alan ajankohtaiseen
tutkimukseen. Järjestetään joka toinen lukuvuosi. Arviointi suoritusmerkinnällä.
(Ei järjestetä lv. 2012 – 13).
BI07
B I O L O GI A N A BI K U R SS I
Kurssi on tarkoitettu reaaliaineiden yo-kirjoituksiin valmistautuville. Kurssi suoritetaan puoliksi itsenäisesti. Lähiopetusta on noin puolet kurssista ja loput suoritetaan
tekemällä annetut tehtävät. Opiskelija voi osallistua samanaikaisesti kahdelle kertauskurssille, jolloin lähiopetustunnit ovat saman tuntinumeron eri päivinä. Arviointi suoritusmerkinnällä.
Elina Lahti
52
MAANTIEDE
V
GE01
P AK O LL IS ET
K UR SS IT
SI NI NE N PLA NE E TT A
Kurssilla opiskellaan luonnonmaantiedettä. Aiheita ovat maan planetaarisuus ja siihen liittyvät ilmiöt, sekä ilmakehän, vesikehän ja kivikehän rakenne, toiminta ja
vuorovaikutus. Kurssilla opitaan myös soveltamaan opittua tietoa analysoimalla
luonnonmaisemien syntyä ja kehitystä.
G E 02 IHMI NE N J A YMPÄ RI S TÖ
Kurssilla opiskellaan kulttuurimaantiedettä eli luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta.
Opiskeltavia aiheita ovat väestönkasvu, asutus, muuttoliikkeet, kaupungistuminen,
kaupunkien rakenne, ravinnontuotanto, teollisuuden raaka-aineet, energianlähteet,
teollisuus, liikenneverkot, globalisaatio ja aluesuunnittelu.
V
GE03
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
RISKIE N MAAILMA
Kurssi syventää pakollisten kurssien teemoja, jotka koskevat maapalloon kohdistuvia katastrofeja. Tutustutaan luonnon omaan toimintaan liittyviin riskeihin, ihmisen
ja luonnon riippuvuuteen liittyviin ympäristöriskeihin sekä ihmiskunnan riskeihin.
Pohditaan riskien esiintymistä alueellisesti.
GE04
A L U E T UT K I M U S
Kurssin alussa perehdytään kartografian perusteisiin, ja opitaan tulkitsemaan erilaisia karttoja. Opiskelemme myös paikkatietojärjestelmien perusteita ja sovelluksia. Pääpaino kurssilla on oman aluetutkimuksen teossa, jonka tekemisessä sovelletaan maantieteessä hankittuja taitoja (erilaiset kartat, diagrammit, taulukot, lähdeaineisto, tutkielman rakenne).
K
O UL UKO HTA IS ET
GE05
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
KE HI T YS MAA T
Kurssilla keskitytään luonnon- ja kulttuurimaantieteellisiin ilmiöihin kehitysmaissa.
Kurssin aiheita ovat kehitysmaatyypit, väestö ja perhe, nälkä ja taudit, kaupungistuminen, siirtolaisuus, pakolaisuus, talous, ympäristöongelmat, kehitysyhteistyö.
Kurssilla tehdään kehitysmaareferaatti (oman valinnan mukaan). Arviointi asteikolla 4-10.
G E 0 6 M AA NT IE TE E N AB I K UR S S I
Kurssi on tarkoitettu reaaliaineiden yo-kirjoituksiin valmistautuville. Kurssi suoritetaan puoliksi itsenäisesti. Lähiopetusta on noin puolet kurssista ja loput kurssista
suoritetaan tekemällä annetut tehtävät. Opiskelija voi osallistua samanaikaisesti
kahdelle kertauskurssille, jolloin lähiopetustunnit ovat saman tuntinumeron eri päivinä. Arviointi suoritusmerkinnällä.
53
USKONTO
V
UE01
P AK O LL IS ET
K UR SS IT
U S K O NNO N L UO NNE J A ME RK IT YS
Tutustut uskontoon ilmiönä ja uskonnon tieteelliseen tutkimukseen, suuriin maailmanuskontoihin ja uskonnon vaikutuksiin ajattelussa, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Saat myös perustietoa Raamatun synnystä, sisällöstä ja tulkinnasta sekä ajankohtaisesta Raamattuun liittyvästä keskustelusta.
UE02
KI R K KO , K ULT T UURI JA YHT EI S K UNT A
Tutustut, miten kristinusko on eri aikoina vaikuttanut kulttuuriin ja millaisia vaikutuksia ympäröivällä kulttuurilla on ollut kristinuskolle. Tutustut kristinuskon poliittisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin eurooppalaisessa kulttuurissa sekä ymmärrät ja
osaat analysoida nykyisten tuntemiesi kristillisten perinteiden syntyä ja ominaislaatua.
UE03
IHMI S E N E L Ä MÄ J A ET I IK KA
Tutustut erilaisiin eettisiin järjestelmiin ja opit pohtimaan moraalin syvintä olemusta. Opit argumentoimaan omia mielipiteitäsi ja pohtimaan erilaisiin arkielämän kysymyksiin liittyviä eettisiä ongelmia.
V
UE04
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
U S K O NT OJ E N M AA I L MA T
Tutustut suurten maailmanuskontojen sisällölliseen monimuotoisuuteen ja erityispiirteisiin, uskonnoissa ilmeneviin tapoihin, ajatteluun ja vaikutukseen ympäröivässä kulttuurissa. Tutustut myös luonnonkansojen uskontojen yleisiin erityispiirteisiin.
UE05
M I HI N S UO MA L AI NE N US K O O ?
Tutustut suomalaiseen uskonnollisuuteen ja siitä käytyyn ajankohtaiseen keskusteluun sekä Suomen uskonnollisiin liikkeisiin ja uskonnon vaikutuksiin kulttuurielämän eri alueilla.
K
O UL UKO HTA IS ET
UE06
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
U S K ONT O J A T AI DE
Tutustut kurssilla kristinuskon ja toisten maailmanuskontojen taiteelliseen ilmaisuun ja symboliikkaan. Taidekurssi on taide- ja kulttuurihistoriallinen kurssi, jonka
avulla opetellaan ymmärtämään uskonnoissa ilmenevää ajattelua ja taidetta tämän
ajattelun kuvastajana eri aikakusina. Arvostelu suoritusmerkinnällä. (Ei järjestetä
lv. 2012-13.)
UE07
US K O NNO N A B I K UR S SI
suoritetaan itsenäisesti. Opiskelija voi osallistua samanaikaisesti kahdelle kertauskurssille, jolloin lähiopetustunnit ovat saman tuntinumeron eri päivinä. Arvostelu
54
Anna Rantala
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
V
ET01
P AK O LL IS ET
K UR SS IT
HYVÄ ELÄMÄ
Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää
elämää. (Järjestetään lv. 2013-14)
ET02
M A A I L MA NK U V A
Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten
instituutioiden merkityksen pohtimiseen yksilön maailmankuvan hahmottumisessa.
ET03
Y K SI L Ö J A YHTE I SÖ
Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian
toteutumiseen. (Järjestetään lv. 2014-15)
55
FILOSOFIA
V
FF01
P A K O L L INEN
K UR S S I
JO HDA T US FI L O SO FI SE E N AJ AT TE L UUN
Mitä filosofia on ja mitä merkitystä sillä on? Filosofian peruskurssilla tutustutaan filosofian perusteisiin ja perinteisiin osa-alueisiin. Samalla harjoitellaan hieman ajattelun taitoja.
V
FF02
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
F I L O S O FI NE N ET I IK KA
Tarkastellaan hyvän elämän lähtökohtia ja edellytyksiä filosofisen etiikan näkökulmasta. Tutustutaan klassisiin etiikan teorioihin ja harjoitetaan soveltavaa etiikkaa
pohtimalla muun muassa ihmisen ja ympäristön suhdetta.
FF03
T I E DO N JA TO DE L LI S UUDE N F I L O SO F IA
Mitä on tieto? Mitä ihminen voi tietää? Kurssilla pohditaan tieto-opin peruskysymyksiä ja tarkastellaan inhimillisen tiedon merkitystä. Luodaan myös katsaus tieteen etiikkaan.
FF04
Y HT EI S K UNT A FI L OS O F IA
Yhteiskuntafilosofian peruskäsitteet ja ongelmat. Tarkastellaan muun muassa millainen on hyvä yhteiskunta, yksilön ja yhteisön välistä suhdetta ja yhteiskunnallista
oikeudenmukaisuutta. Tutustutaan myös klassisiin valtio-utopioihin.
K O UL UK O HTA INEN
FF05
S YVE NTÄ VÄ
K UR S S I
F I L O S O FI A N AB I K UR S S I
suotetaan itsenäisesti. Opiskelija voi osallistua samanaikaisesti kahdelle kertauskurssille, jolloin lähiopetustunnit ovat saman tuntinumeron eri päivinä. Arviointi
FF07
F I L O S O FI A N O PI NTO PII R I
Kurssi toteutetaan niin sanotun fenomenologisen filosofian hengessä, jossa tarkoituksena on lähteä liikkeelle opiskelijoita askarruttavista filosofisista kysymyksistä.
Kurssin opettaja ei siis anna käsiteltäviä aiheita etukäteen, vaan teemat rakentuvat kurssin aikana opiskelijoiden omista motiiveista lähtien.
Kurssin aikana opiskelija perehtyy tarkemmin johonkin filosofian osa-alueeseen tai
ajattelijaan, ja tekee kiinnostuksensa kohteesta seminaarityyppisen tutkielman.
Kurssin kuluessa käydään tehtyjä tutkielmia yhdessä läpi harjoitellen samalla filosofisen dialogin ja argumentaation taitoja.
Kurssi kestää ajallisesti kaksi ensimmäistä jaksoa. Tapaamiskerrat sovitaan kurssin
alussa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. (Ei järjestetä 2013-2014)
56
PSYKOLOGIA
V
PS01
P A K O L L INEN
K UR S S I
P S Y YK K I NE N T O I MI NT A , O P PI MI NE N J A V UO R O V A I K UT U S
Tutustut psykologiaan tieteenä ja sen sovellusalueisiin yhteiskunnassa. Saat myös
tärkeää oppimisenpsykologista tietoa, joka auttaa sinua taitavien opiskelustrategioiden kehittämisessä. Opit tarkastelemaan myös sosiaalisen vuorovaikutuksen perusteita ja ryhmädynamiikkaa.
V
PS02
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
IHMI S E N PS YYK K I NE N KE HI T YS
Tutustut kehityspsykologiseen tutkimukseen ja ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa
tapahtuvaan kehitykseen vauvasta vaariin. Kurssilla saat tietoa terveen psyykkisen
kehityksen edellytyksistä, kehityksen monimuotoisuudesta ja mahdollisuuksista
vaikuttaa kehitykseen.
PS03 IHMI S E N T I E DO NK ÄS IT TE L YN PE R UST EET
Tutustut havaitsemisen, oppimisen, muistin, ajattelun, ongelmanratkaisun lainalaisuuksiin ja taitavan oppimisen strategioihin sekä aivoihin psyykkisten toimintojen
tyyssijana.
P S 0 4 M O T IV A AT IO , T U NT E ET JA Ä L YK Ä S T OI M I NT A
Tutustut tunteiden ja motivaatioiden psykologiaan, tunteiden tutkimukseen ja erilaisiin
tunne- ja motivaatioteorioihin, jotka selittävät tunteiden ja motivaatioiden syntyä.
PS05 PE R S O O NA L LI S UUS J A MIE L E NTE RV E YS
Tutustut persoonallisuuden sekä terveen ja sairaan mielen määrittelyn kysymyksiin.
K
O UL UKO HTA IS ET
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
PS06 RO O L I T , V IE ST IT JA VE TO VO I MA
Tutustut sosiaalisen vaikuttamisen keinoihin, vuorovaikutustaitojen perusteisiin sekä manipulaation vaikutuksiin. Keskeisiä teemoja ovat mm. ryhmät, roolit, attraktio, asenteiden tutkimus ja sosiaalisen havainnoinnin peruslainalaisuudet. Arvostelu asteikolla 4-10.
PS 0 7 M E DI A PS YK OL O GI A
Tutustut kurssilla mediapsykologiaan tieteenä, median vaikutusten syntymekanismeihin ja psykologisiin vaikutusmekanismeihin, vaikutusten erilaisiin teorioihin ja
informaationkäsittelyn psykologiaan. Mediasuhdetta tarkastellaan myös persoonallisuuden rakentamisen, samastumisen, identiteettityön, roolien, minäihanteiden ja
virtuaalitodellisuuden näkökulmasta. Arvostelu asteikolla 4-10.
PS 0 8 PS Y K O L O G I A N AB I K UR S S I
suoritetaan itsenäisesti. Opiskelija voi osallistua samanaikaisesti kahdelle kertauskurssille, jolloin lähiopetustunnit ovat saman tuntinumeron eri päivinä. Arvostelu
57
HISTORIA
V
HI01
P AK O LL IS ET
K UR SS IT
IHMI NE N, YMPÄ R I S T Ö JA K ULT T UURI
Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. Kurssi johdattaa historiatieteen menetelmiin ja seuraa ihmiskunnan historiaa
maanviljelyn käyttöönotosta globalisaatioon.
HI02
E UROOPPA LAI NE N I HMI NE N
Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä
ja aatehistoriallista kehitystä.
HI03
KANSAI NV ÄLISET SUHTE ET
Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssi esittelee kansainvälisen politiikan nykytilaan johtaneita kehityskulkuja.
HI04
SUO ME N HI S T OR I A N KÄ Ä NNE K O HT IA
Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja
ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan.
V
A L TA K UNNA L L I S ET
HI05
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
S UO ME N V A I HE E T E S I HI S T O R I A S T A A UT O NO MI A NA I K A A N
Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 eli
aikaa, jolloin Suomi oli osa Ruotsia sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Kurssi luo
pohjan Suomen historian käännekohtia -kurssin opiskelulle. Suositellaan suoritettavaksi ennen HI04 kurssia. Kurssi johdattelee kurssilaisen Porvoon valtiopäivistä
nykyiseen Suomeen.
HI06 KULT T UURIE N K OHTA A MI NE N
Kurssi esittelee Euroopan ulkopuolisen maailman historiaa. Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta. Näitä ovat esim. islamilainen maailma ja Japani.
K
O UL UKO HTA INEN
S YV ENTÄ VÄ
K UR S S I
HI07 HI S T O RI A N AB I K URS S I
Kurssi on tarkoitettu reaaliaineiden yo-kirjoituksiin valmistautuville. Kurssi suoritettaan osaksi itsenäisesti tekemällä yo-kokeisiin harjoittavia tehtäviä. Lähiopetusta on noin puolet kurssista ja loput kurssista suoritetaan itsenäisesti. Opiskelija voi
osallistua samanaikaisesti kahdelle kertauskurssille, jolloin lähiopetustunnit ovat
saman tuntinumeron eri päivinä. Arviointi suoritusmerkinnällä.
58
YHTEISKUNTAOPPI
V
YH01
P AK O LL IS ET
K UR SS IT
Y HT EI SK UNT AT IET O
Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy
suomalaisen yhteiskunnan analyysiin. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen. Tarkasteluun voidaan myös ottaa
ihmisoikeudet ja turvallisuus tämän päivän yhteiskunnassa.
YH02
T A L O UST IET O
Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se käsittelee
mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtion näkökulmasta.
Kurssilla käydään laajasti läpi yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä. Talouselämään tutustutaan erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla.
V
A L TA K UNNA L L I S ET
YH03
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
KA NS A L A I SE N L A KI TI ET O
Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. Kurssilla käydään läpi oikeustapauksia ja tutustutaan käräjäoikeuden toimintaan.
YH04
E U R O O P P A LA I S U U S J A E U R O O PA N U NI O NI
Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen
asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen
Euroopan unionista käytävään keskusteluun.
K
O UL UKO HTA INEN
YH05
S YV ENTÄ VÄ
K UR S S I
P U N A I SE S T A V I I V A ST A PE UK UT T A MI S E E N .
K A N S A L A I S V A I K U T T A M I S E N T A U S T A , T E O R I A J A K Ä Y T Ä NT Ö
Kurssi yhdistää yhteiskuntaopin ja historian näkökulmat. Tarkoituksena on tarjota
opiskelijoille poikkileikkaus kansalaisvaikuttamisen historiaan, teoriaan ja käytäntöön nykypäivänä. Käytännön osio toteutuu opiskelijoiden käytännön harjoituksissa
sekä vierailuilla koulun ulkopuolella ja kansalaisjärjestöjen vierailuina koulussa.
Kurssi pyrkii lisäämään opiskelijoiden aktiivisuutta ja mielenkiintoa kansalaistoimintaa kohtaan. Kurssi hyödyntää Fronter-ympäristöä korostetusti.
59
YH06
Y HT EI S K UNT AO PI N A BI K URS S I
Veera Kolkki
60
TERVEYSTIETO
V
TE01
P A K O L L INEN
K UR S S I
T E RV E YDE N PER US TE ET
Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine. Kurssin tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista.
V
TE02
NUO RE T
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
, T E RV E YS J A A R KI EL Ä MÄ
Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta.
TE03
T E RV E YS J A T UTK I MUS
Kurssilla perehdytään terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä terveydenhuollossa
ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan
ja johtopäätöksiin.
K
O UL UKO HTA INEN
TE05
S YV ENTÄ VÄ
K UR S S I
T E RV E YST IE DO N A BI K UR SS I
Rosa Kuivalainen
Juuli Rönkä
61
MEDIA
K
O UL UKO HTA INEN
S O VEL TA VA
K UR S S I
M E 0 1 M E DIA N M A A I L MA
Tutustut median historiaan, median osa-alueisiin, radioon, televisioon ja internetiin
sekä niille ominaisiin toimintatapoihin sekä tutustut niiden toimintaan vierailuilla.
Perehdyt myös mediatutkimuksen syntyyn, peruskäsitteisiin ja tutkimuksen tulkinnallisiin taustoihin sekä median ja yhteiskunnan välisiin suhteisiin kuten mediaomistuksen ja vallankäytön problematiikkaan. Media on suuri vallankäyttäjä.
Siispä on syytä pohtia myös sen tehtäviä nyky-yhteiskunnassa, jossa median digitalisointi ja netti ovat tärkeitä kehitystrendejä samoin kuin median säätelyyn ja
etiikkaan liittyvät kysymykset. Median maailma kurssin lisäksi voit valita seuraavista kolme tai useampia kursseja. ME 01 arvioidaan suoritusmerkinnällä.
KU03
MEDIA
KU07
VALOKUVAUS
KU10
VIDEO JA ELOKUVA
KU11
DIGITAALINEN
KU12
KÄYTTÖGRAFIIKAN TYÖKALUT (EI JÄRJ.LV 13-14)
AT03
VERKKOSIVUJEN TUOTTAMINEN
AT06
DIGITAALINEN ANIMOINTI
PS07
MEDIAPSYKOLOGIA
JA KUVIEN VIESTIT
KUVANKÄSITTELY
ME 02 ME DIA DI PL O MIK UR S SI
Suvi Heinonen
Mediadiplomia suorittaessaan opiskelija saa monipuolista tietämystä mediasta;
median kehityksestä, sen toimijoiden ja niiden käyttämien ilmaisukeinojen erityispiirteistä, median vaikutustavoista ja median yhteiskunnallisista sidoksista. Mediadiplomin suorittaminen tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden syventää omaa tietämystään tietyltä median osa-alueelta. Samalla se antaa välineitä analyyttiseen ja
kriittiseen mediaesitysten tulkintaan.
Mediataitojen lukiodiplomi koostuu neljästä (4) mediaan liittyvästä syventävästä
tai soveltavasta kurssista. Niistä ainoa pakollinen kurssi on Median maailma
(ME01), jonka lisäksi opiskellaan kolme syventävää tai soveltavaa kurssia ennen
mediadiplomin suorittamista edellä luetelluista kursseista. Niiden lisäksi suoritetaan varsinainen diplomikurssi.
62
KUVATAIDE
Opetuksesta vastaavat päätoimisten kuvataideopettajien lisäksi taiteilijaopettajat.
Opetukseen sisältyy luokkatyöskentelyn lisäksi koulun ulkopuolisten tahojen kanssa yhteistyössä toteutettavia projekteja, museo- ja näyttelykäyntejä sekä oppilastöiden näyttelyjä.
Kuvataidelinjan opiskelijat suorittavat kahdeksan kuvataiteen peruskurssia sekä opintojen lopuksi päättötyön tai kuvataiteen lukiodiplomin. Näiden lisäksi
voi valita koulukohtaisia syventäviä kuvataidekursseja.
K
UVA T A IDEL INJA N
PER US KUR S S IT
E NSIMMÄISE NÄ OPISKE LUV UO NNA OPISKE LTAV AT
PE RUSKURSSIT : KU01, KU02, KU03, KU04, KU11
T OISE NA OPISKELUVUONNA OPISKE LTAVAT
KU05 ja oiskelijan tulee valita vähintään kaksi seuraavista kursseista:KU07, KU08, KU15
PE RUSKURSSIT :
K OLMA NT E NA OPISKE LUV UO NNA T E HDÄÄ N PÄÄT T ÖT YÖ : KU21 tai KU18
V
P AK O LL IS ET
K UR SS IT
KU 01 MI NÄ , K UVA J A K ULT T UURI
Kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotojen ja merkitysten tarkastelua. Oman kuvallisen ilmaisun taitojen kehittämistä; väriopin ja sommittelun sovelluksia. Kuvien sisällöllisen tulkinnan menetelmiä. Kuvallisia harjoituksia vaihtelevin
tekniikoin sekä kirjallisia tehtäviä.
KU 02 Y MPÄ RI ST Ö , PAI K KA JA TI L A
Perehdytään ympäristön suunnittelun, arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteisiin. Kuvallisia harjoituksia, havainnekuvien ja kolmiulotteisten mallien tekemistä
tila- ja tuotesuunnittelusta. Luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua. Harjoitellaan oman työprosessin esittämistapoja. Kuvallisia tehtäviä vaihtelevin materiaalein, tekniikoin ja välinein.
V
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
KU 03 ME DI A J A K UVI E N VI E ST IT
Sisältönä kuvaviestintä. Harjoitustehtäviä mediakuvien tarkastelusta, digitaalisesta
kuvasta ja graafisen suunnittelun perusteista. Yksilötöitä ja ryhmissä työstettäviä
harjoituksia ajankohtaisista mediailmiöistä vaihtelevin tekniikoin ja välinein.
KU04
T A IT EE N K U VI S TA O MI I N K U VI I N
Länsimaisen kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti. Kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa. Kuvien tarkastelua, keskustelua, kuvallisia tehtäviä. Kurssin aikana opiskelija kokoaa kurssin sisällöstä taidehistorian kirjan.
63
KU 05 NYK YT AI TE E N T YÖ PA JA
Kurssilla tarkastellaan nykytaiteen taustalla olevia ilmiöitä ja taidekäsityksiä sekä
taiteen ja kulttuurin välistä vuorovaikutusta. Etsitään omakohtaisia työtapoja ja
harjoitellaan prosessinomaista työskentelyä ja sen esittelyä portfolion muodossa.
Tehdään nykytaiteeseen liittyviä näyttelykäyntejä ja toteutetaan oma nykytaiteen
keinoin toteutettu työprojekti.
Elias Pitkänen
K
O UL UKO HTA IS ET
KU07
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
V A L O K UV A U S 1
Perehdytään kameran toimintaan, valokuvailmaisuun ja kuvien tulkintaan. Erilaisten valokuvien tarkastelua ja analysointia. Omaan elämään liittyviä valokuvaustehtäviä. Arviointi asteikolla 4-10.
KU08
K E R A MI I KK A 1
Opiskellaan saven käsittelyn perustekniikat, materiaaliin liittyvät tekniset haasteet
ja keskeiset koristelumenetelmät. Materiaaleina lähinnä matalan polton puna- ja
valkosavet, engobevärit ja kirkas lasite. Tavoitteena kolmiulotteisten isohkojen rakenteiden hallinta. Työt poltetaan keramiikkauunissa. Arviointi asteikolla 4-10.
KU15
MAALAUS
Saadaan tietoa öljyvärien sekoittamisesta, maalausmateriaaleista ja -välineistä sekä syvennetään väriopin tietoutta. Öljyvärimaalauksen pohjustaminen. Harjoitellaan maalaamisen sisällöllisten ja ilmaisullisten merkitysten luomista. Arviointi asteikolla 4-10.
KU11
DI GI TA A LI NE N K UV A NK Ä SI TTE L Y
Kuvien luonti ja muunteleminen Photoshop kuvankäsittelyohjelmalla. Sisältönä
mm; käyttöliittymän osien hallinta, digitaalisten kuvien värien muuntelu ja korjailu, työkalujen ominaisuudet, tasojen avulla työskentely, erilaiset tiedosto- ja tallennusmuodot ja niiden käyttö. Arviointi asteikolla 4-10.
64
K
A IKIL L E
V
YHT EIS ET
KUVA TA IDEKUR S S IT
P AK O LL IS ET
K UR SS IT
KU 01 MI NÄ , K UVA J A K ULT T UURI
Kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotojen ja merkitysten tarkastelua. Oman kuvallisen ilmaisun taitojen kehittämistä; väriopin ja sommittelun sovelluksia. Kuvien sisällöllisen tulkinnan menetelmiä. Kuvallisia harjoituksia vaihtelevin
tekniikoin sekä kirjallisia tehtäviä.
KU 02 Y MPÄ RI ST Ö , PAI K KA JA TI L A
Perehdytään ympäristön suunnittelun, arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteisiin. Kuvallisia harjoituksia, havainnekuvien ja kolmiulotteisten mallien tekemistä
tila- ja tuotesuunnittelusta. Luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua. Harjoitellaan oman työprosessin esittämistapoja. Kuvallisia tehtäviä vaihtelevin materiaalein, tekniikoin ja välinein.
V
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
KU 03 ME DI A J A K UVI E N VI E ST IT
Sisältönä kuvaviestintä. Harjoitustehtäviä mediakuvien tarkastelusta, digitaalisesta
kuvasta ja graafisen suunnittelun perusteista. Yksilötöitä ja ryhmissä työstettäviä
harjoituksia ajankohtaisista mediailmiöistä vaihtelevin tekniikoin ja välinein.
KU04
T A IT EE N K U VI S TA O MI I N K U VI I N
Länsimaisen kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti. Kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa. Kuvien tarkastelua, keskustelua, kuvallisia tehtäviä. Kurssin aikana opiskelija kokoaa kurssin sisällöstä taidehistorian kirjan.
KU 05 NYK YT AI TE E N T YÖ PA JA
Kurssilla tarkastellaan nykytaiteen taustalla olevia ilmiöitä ja taidekäsityksiä sekä
taiteen ja kulttuurin välistä vuorovaikutusta. Etsitään omakohtaisia työtapoja ja
harjoitellaan prosessinomaista työskentelyä ja sen esittelyä portfolion muodossa.
Tehdään nykytaiteeseen liittyviä näyttelykäyntejä ja toteutetaan oma nykytaiteen
keinoin toteutettu työprojekti.
K
O UL UKO HTA IS ET
KU06
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
T E KS TI I LI TA I DE
Opiskelija saa perustiedot kankaiden koristelu- ja värjäystekniikoista, käytettävistä
materiaaleista sekä osaa soveltaa niitä käyttötekstiileihin ja taideteoksiin. Kuumavahabatiikkia silkille, erilaisia painanta- ja kuvansiirtomenetelmiä ja kankaan solmubatiikkivärjäystä kylmäreaktiivivärein. Arviointi asteikolla 4-10.
65
KU07
Perehdytään kameran toimintaan, valokuvailmaisuun ja kuvien tulkintaan. Erilaisten valokuvien tarkastelua ja analysointia. Omaan elämään liittyviä valokuvaustehtäviä. Arviointi asteikolla 4-10.
KU08
K E R A MI I KK A 1
Opiskellaan saven käsittelyn perustekniikat, materiaaliin liittyvät tekniset haasteet
ja keskeiset koristelumenetelmät. Materiaaleina lähinnä matalan polton puna- ja
valkosavet, engobevärit ja kirkas lasite. Tavoitteena kolmiulotteisten isohkojen rakenteiden hallinta. Työt poltetaan keramiikkauunissa. Arviointi asteikolla 4-10.
KU09
T A I DE GRA FII K KA
Taidegrafiikka on erilaisten painolaattojen avulla tehtävien kuvien tuottamistapa.
Opitaan kuivaneulatekniikka sekä monimuotoinen ja kokeileva kartonkigrafiikka.
Opetellaan grafiikan vedostamista, vedosmerkinnät ja saadaan tietoa graafikon
työstä ja grafiikan materiaaleista. Arviointi asteikolla 4-10.(ei järj. lv 13-14)
KU10
V I DE O J A E L OK UV A
Tutustutaan elokuvakerronnan keinoihin ja videotekniikkaan. Harjoitellaan kuvakokojen ja -kulmien, rajausten ja leikkausten käyttöä sekä äänen liitämistä videoon.
Kuvataan ja editoidaan digitaalisesti ryhmissä lyhytfilmi tai musiikkivideo. Arviointi asteikolla 4-10.
KU12
K Ä Y T TÖ GR A FI I KA N T Y Ö KA L UT
Graafisen suunnittelun perusteet. Sommittelu, typografia, kuvan ja tekstin yhdistäminen, taitto, mainonta. Harjoituksia eri tekniikoita ja välineitä hyödyntäen. Erilaisten julkaisujen, esitteiden ja ilmoitusten sekä käyttögrafiikan tuottaminen Indesign taitto-ohjelmalla. Arviointi asteikolla 4-10. (ei järj. lv13-14)
K U 1 3 K UV A NVE I ST O
Harjoitellaan ideointia, tilan ja erilaisten muotojen hahmottamista annettuun teemaan ja työskentelyyn sopivia materiaaleja sekä tutkivia työtapoja käyttäen. Tuotoksena kolmiulotteinen teos. Veistoksen materiaaleina voivat olla esim. kipsi, rautalanka, puu sekä erilaiset tarkoitukseen sopivat sekamateriaalit. Arviointi asteikolla 4-10. (ei järj lv13-14)
K U 1 4 P I I RT Ä MI S E N T A IT O
Kurssin tavoitteena on kehittää sekä kuvakerronnan, että piirtämisen taitoa. Harjoitellaan muodon ja mittasuhteiden ja perspektiivin kuvaamistapoja ja tutkitaan
eri piirtimien ja paperilaatujen ilmaisullisia mahdollisuuksia. Opetellaan myös ihmisen piirtämistä. Arviointi asteikolla 4-10.
KU15
MAALAUS
Saadaan tietoa öljyvärien sekoittamisesta, maalausmateriaaleista ja -välineistä sekä syvennetään väriopin tietoutta. Öljyvärimaalauksen pohjustaminen. Harjoitellaan maalaamisen sisällöllisten ja ilmaisullisten merkitysten luomista. Arviointi asteikolla 4-10.
KU11
Kuvien luonti ja muunteleminen Photoshop –kuvankäsittelyohjelmalla. Sisältönä
66
K U 1 7 K E RA A M I NE N T UO T E S U U NNI T TE L U
Syvennetään tietoutta keramiikan työtavoista ja materiaaleista. Tehdään taide- ja
käyttöesineitä sekä mahdollisuuksien mukaan pieni esinesarja valusavimuotin
avulla. Opetellaan värillisten lasitteiden käyttöä sekä dreijausta. Arviointi asteikolla 4-10. (ei järj. lv13-14)
KU20
Valokuvauksen jatkokurssi. Syvennetään omaa valokuvailmaisua tuottamalla kuvasarja ja portfolio, jossa tulkitaan kuvia ja työskentelyprosessia. Kurssiin sisältyy
näyttelykäynti. Arviointi asteikolla 4-10. (ei järj. lv13-14)
K
O UL UKO HTA INEN
KU18
S O VEL TA VA
K UR S S I
KUV A TAIT EE N L O PPUT YÖK UR S SI
Laajahko opinnäytetyö joltakin opiskelijan valitsemalta kuvataiteen alueelta. Työ
koostuu opiskelijan ideoimasta taiteellisesta tuotoksesta ja siihen liittyvästä työprosessia kuvaavasta portfoliosta tavoitteinneen, luonnoksineen, kirjallisine työnkuvauksineen ja itsearviointeineen. Opiskelija osoittaa taiteentuntemustaan portfoliossa. Opiskelijalla on oltava vähintään neljä kuvataidekurssia suoritettuna
ennen lopputyötä. Arviointi asteikolla 4-10.
V
KU21
S O VEL TA VA
K UR S S I
KUVATAIT EE N DIPLOMIKURSSI
Kurssin aikana tehdään valtakunnallisten ohjeiden ja tehtävänantojen mukainen
opinnäytetyö. Tehtävävaihtoehdot ja ohjeistus ovat nähtävillä kevätlukukauden lopussa osoitteessa www.edu.fi/lukiokoulutus/lukiodiplomit. Syyslukukauden alussa
järjestetään infotilaisuus. Diplomi koostuu taiteellisesta tuotoksesta sekä portfoliosta,
jonka kautta opiskelija kuvaa työprosessiaan ja osoittaa taiteen tuntemustaan. Työn
arvioivat ohjaava opettaja ja ulkopuolinen arvioija. Kurssi arvioidaan arvosanoilla 1-5
ja sen suorittamisesta saa valtakunnallisen lukiodiplomitodistuksen. Päättötodistuksessa kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Opiskelijalla täytyy olla vähintään
neljä kuvataidekurssia suoritettuna ennen kurssille ilmoittautumista. Lisäksi
kurssin alkaessa on oltava alustavat työsuunnitelmat.
MUSIIKKI
V
P AK O LL IS ET
K UR SS IT
M U 0 1 M US I I KK I J A MI NÄ
Opiskelija tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä, tulkitsijana ja kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Opiskelija tutustuu paikalliseen musiikkitoimintaan. Opiskelija kehittää äänenkäyttöään sekä soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä. Syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön
musisoinnin avulla.
67
MU0 2 MONI Ä Ä NI NE N SUO MI
Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua.
Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksien kehittämiseen. Sisällöt edustavat eri musiikinlajeja: populaari-,
taide- ja perinnemusiikkia.
Iris Friberg
V
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
MU03 OV E T A UK I MUS II K IL LE
Laajentaa opiskelijan musiikillisen tuntemuksen kenttää ja tutustuttaa hänet vieraisiin musiikkikulttuureihin. Opiskelija oppii arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta ja
erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman
käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikin lajeihin
tai musiikkikulttuureihin. (Järjestetään lv. 2013-14)
MU0 4 MUS I IK KI VI ES TI I J A V A IK UTT A A
Tutustutaan musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja
mediassa, esim. elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja internetissä. Tutkitaan musiikin suhdetta tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Perehdytään erilaisiin tapoihin käyttää musiikkia esimerkiksi elokuvassa, näyttämöteoksissa, joukkoviestimissä ja internetissä. Sisältöjä tarkastellaan sekä olemassa olevan että itse tuotetun
materiaalin avulla.
68
LIIKUNTA
V
LI01
P AK O LL IS ET
K UR SS IT
T A IT O A J A K UNT O A : PE R USL I IK UNT A 1
Kurssilla liikutaan monipuolisesti , yksin tai ryhmässä, liikkumisesta nauttien, aktiivisen elämäntavan ja koulussa jaksamisen edistämiseksi. Kurssilla syvennetään
peruskoulusta tuttujen liikuntalajien perustaitoja. Lajeina ovat erilaiset sisä- ja ulkopallolajit, voimistelu ja tanssillinen liikunta, uinti sekä ulkoliikuntalajit vuodenaika huomioon ottaen.
LI02
L I I K UNTA A YHDE S SÄ J A E RI K SE E N: PERUS L II K UNT A 2
Kurssilla jatketaan LIO1: n tavoin perusliikuntataitojen syventämistä. Lisäksi sovitaan yhdessä mahdollisesta uudesta lajista, johon on mahdollista tutustua koulun
ulkopuolisissa liikuntapaikoissa, kuten keila- tai tennishallissa tai esim golfradalla.
V
LI03
S YVENTÄ VÄ T
K UR S S IT
VI R KI S T Y L II K UNNA S T A : PAL L OI L U 1
Kurssilla edistetään opiskelijan jaksamista ja opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten pelikokemusten kautta. Sisältö tarkentuu kurssilaisten toiveiden mukaisesti joko yhdestä tai useammasta ulko- tai sisäpallolajista.
LI04
Y HDE S S Ä LI IK K UE N: VA NHA T T A NS SI T
Kurssilla harjoitellaan erilaisia seura- ja vanhojentansseja esityskokonaisuudeksi, joka esitetään yleisölle koulun Wanhojen päivänä mahdollisen orkesterin säestyksellä.
LI05
KUNT O L I IK UNT A : OMA FYYSI NE N K UNT O
Kurssin tavoitteena on oman, säännöllisen liikunnan tehostaminen jatkuvan liikunnan merkityksen oivaltaminen. Opiskelija laatii henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman, joka tarkistetaan yhdessä opettajan kanssa ja toteutetaan kurssilla. Suunnitelma voi olla joko yksilöurheilua tai joukkueurheilua. Kurssilla voidaan hyödyntää
koulun kuntosalia. (Ei järjestetä lv. 2011-12)
K
O UL UKO HTA INEN
LI06
S O VEL TA VA
K UR S S I
PA L L O I L LE N: PA L LO I L U 2
Kurssilla edistetään opiskelijoiden yhteisiä liikuntamahdollisuuksia ja fyysistä kuntoa. Sisältö voi olla joko yksi tai useampi palloilulaji, joka sovitaan yhteisesti kurssin valitsevien opiskelijoiden kesken seuraavista palloilulajeista: lentopallo, koripallo, jalkapallo, sisäjalkapallo, salibandy ja/tai pesäpallo. Opiskelijat voivat muodostaa kilparyhmiä koulujenvälisiin otteluihin. Arvostellaan asteikolla 4-10.
LI07
T ANSSI A, T ANSSIA, TANSSI A
Suomalaisten lavatanssien tavallisimmat tanssit ovat valssi, tango, foksi ja fusku
(suomal. versio jivestä ). Näiden tanssien alkeet opetellaan kurssilla paria vaihtaen
ja kurssilaisten toivomusten mukaisesti. Kurssi soveltuu valmistavaksi kurssiksi
ennen vanhojen tansseja tai täydentäväksi kurssiksi vanhojen tanssien jälkeen.
Pojille opetetaan myös daamin viemistä. Opiskelijat voivat tehdä oman koreografian, joka esitetään vanhojen tansseissa. Kurssi arvostellaan numerolla 4-10.
69
LI08
L A S KE TT EL UK UR S SI
Kaitaan lukio tekee 3 päivän laskettelumatkan (20.3.-24.3.tai viikkoa aiemmin)
Vuokattiin tai Himokselle. Kurssi on omakustanteinen ja laskettelun opetusta järjestetään tarvittaessa. Matka maksaa n 400-450 € sisältäen matkan, majoituksen,
ruoan ja 3 pv laskettelulipun. Kurssi toteutuu, jos osallistujia on vähintään 20.
Kurssi arvostellaan S-merkinnällä (Ei järj. 2013-2014)
L
IIK UNNA N
S UO R ITA MINE N
Liikunnan pakollisista kursseista ei saa uudelleen suoritettaessa kurssimerkintää.
Syventävien ja soveltavien kurssien suorittamisesta voi saada uudelleen merkinnän. Etusijalla kurssille osallistumisessa ovat kuitenkin ensimmäistä kertaa kurssia
suorittavat.
LI03 = LI08
LI04 = LI09
LI05 = LI10
LI06 = LI11
Elina Rajala
70
TIETOTEKNIIKKA
K
O UL UKO HTA IS ET
AT01
S O VEL TA VA T
K URS S IT
T I ET OTE K NI IK A N PE R UST EET
Windows-standardiohjelmat. Kirjallisen työn tuottaminen Word –tekstinkäsittelyohjelmalla. Excel -taulukkolaskennan perusteet. Paintshop Pro –kuvankäsittelyohjelman perusteet. Arviointi suoritusmerkinnällä.
AT02
OHJ E L MO I NT I
Ohjelmoinnin yleiset periaatteet. JavaScript -ohjelmointikielen perusteet. Ohjaus ja toistorakenteet. Funktiot. Javascriptin –ohjelman koodaminen Dreamweaverillä. Arviointi suoritusmerkinnällä.
AT03
V E R KK O SI V UJE N T UOT TA MI NE N
Näyttävien ja toimivien verkkosivustoja tuottaminen. julkaiseminen ja ylläpitäminen
Dreamweaver –ohjelmalla. Arviointi suoritusmerkinnällä. (Ei järjestetä lv. 2013-14)
AT06
DI GI TA A LI NE N A NI MO I NT I
Vektoripohjaisen ja vuorovaikutteisen grafiikan ja animaation tuottaminen Flashohjelmalla. Arviointi suoritusmerkinnällä.
KU11
Kuvien luonti ja muunteleminen Photoshop –kuvankäsittelyohjelmalla. Sisältönä
KU12
K Ä Y T TÖ GR A FI I KA N T Y Ö KA L UT
Graafisen suunnittelun perusteet. Sommittelu, typografia, kuvan ja tekstin yhdistäminen, taitto, mainonta. Harjoituksia eri tekniikoita ja välineitä hyödyntäen. Erilaisten julkaisujen, esitteiden ja ilmoitusten sekä käyttögrafiikan tuottaminen taitto-ohjelmalla. Arviointi suoritusmerkinnällä. (Ei järjestetä lv. 2013-14)
KANSAINVÄLISYYS JA YHTEISTYÖ
K
O UL UKO HTA INEN
KV01
S O VEL TA VA
K UR S S I
K A NS A I NV Ä L IS Y Y S J A Y HT EI S T YÖ
Projektit ovat osa kansainvälistä yhteistyötä ja ne rohkaisevat opiskelijaa kommu-nikoimaan vieraalla kielellä sekä tutustumaan vieraisiin kulttuureihin. Projekteihin liittyvät matkat ulkomaille sekä toimiminen isäntinä ulkomaalaiselle vaihtoopiskelijalle. Arviointi suoritusmerkinnällä.
70
OPINTO- OHJAUS
V
OP01
P A K O L L INEN
K UR S S I
K O U L U T U S , T YÖ J A T U LE VA I S U U S
Kurssilla käsitellään opiskelua lukiossa, ylioppilastutkintoa sekä jatko-opiskelua
lukion jälkeen. Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan lukio-opintojen suorittamista kunakin lukuvuotena sekä antaa opiskelijalle riittävästi sellaisia tietoja ja
taitoja, joita hän tarvitsee tehdäkseen suunnitelmia lukion jälkeiselle ajalle. Kurssi
suoritetaan osallistumalla oppitunneille kolmen lukuvuoden aikana.
V
OP02
S YVE NTÄ VÄ
K UR S S I
OPI S K E L U, T YÖE L Ä MÄ J A A MMAT I NV A LI NT A :
T YÖ E LÄ MÄ Ä E S POO S S A
Kurssilla perehdytään lukion jälkeiseen koulutukseen, ammatteihin ja työelämään
kurssille osallistuvien opiskelijoiden tarpeita huomioon ottaen. Kurssin aikana keskustellaan kurssin teemoista, etsitään tietoa eri lähteistä ja toteutetaan vierailuja,
jotka liittyvät kurssin tavoitteisiin. Kurssi on hyödyllinen opiskelijalle, joka haluaa lisää valmiuksia tehdä valintoja ja päätöksiä omaa uraa/työelämää tai jatkokoulutuspaikkaa koskien.
K
O UL UKO HTA INEN
OP03
S O VEL TA VA
K UR S S I
LÖYDÄ OMA OPPI MIST YYLISI
Kurssilla opiskellaan oman oppimisvaikeuden ja –tyylin tunnistamista sekä etsitään omia voimavaroja ja vahvuuksia. Tavoitteena on itselle sopivien opiskelutekniikoiden kokeilu ja löytäminen sekä positiivisen muutoksen aikaansaaminen
omassa työskentelyssä ja asenteessa. Kurssin kuluessa suoritetaan lukivaikeuden
arviointia yo–tutkintoa varten ja ohjataan opiskelija tarvittaviin tutkimuksiin.
Opiskelijat ohjautuvat kurssilla lukiseulan perusteella erityisopettajan ja opintoohjaajan toimesta. Arvostelu suoritusmerkinnällä.
OP04
T UT O RK UR S SI
Kurssille osallistuvat opiskelijat kouluttautuvat vertaisohjaajan taidoissa sekä toimivat seuraavan lukuvuoden tutor-opiskelijoina lukiossa aloittaville opiskelijoille. Kurssin tavoitteena on lisätä kurssille osallistuvan itsetuntemusta, vuorovaikutus- ja
esiintymistaitoja sekä kehittää osallistujan vertaisohjaajataitoja. Koulutus toteutetaan 5. jakson aikana. Kurssin suorittaminen jatkuu seuraavan lukuvuotena tutortoimintana. Tutorin tehtäviä ovat mm. lukion aloittavien ohjaaminen opintoihin,
osallistuminen ryhmäytymispäivän järjestämiseen, lukio-opintojen esittely peruskoululaisille jne. Arvostelu suoritusmerkinnällä.
72
K A ITAA N LUK ION OPPIK IRJ A T 2013 - 2014
E
= Edita
T
= Tammi
K
= Kustannus Oy
KK
= Kustannuskiila
SP
= Sanoma Pro
O
= Otava
SKS= Suomal.kirjall. seura
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
Pakolliset kurssit:
AI01-03
Särmä + tehtäväkirjat 1, 2 ja 3
(O) Haapala-Hellström-ym
AI04-06
Särmä + tehtäväkirjat 4, 5 ja 6
(O) Haapala-Hellström-ym
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
AI07
Kurssivihko 7
(SP) Haapamäki-Niemi-ym
AI08
Kurssivihko 8
(SP) Mikkola-Koskela-ym
Ylioppilastekstejä 2011
(SKS) ÄOL
(tai Ylioppilastekstejä 2012, joka ilmestyy syksyllä 2012)
AI09
Kurssivihko 9
Koulukohtaiset kurssit:
AI11
Kielenhuollon vihko
ENGLANTI (A-KIELI)
Pakolliset kurssit:
EA00
Pre-fix
(SP) Lindholm-Nuutila-ym
EA01
Open road 1
(O) Karapalo-McWhirr-ym
EA02
Open road 2
(O) Benmergui-Lampinen-ym
EA03
Open road 3
EA04
Open road 4
EA05
Open road 5
EA06
Open road 6
73
EA07
Open road 7
(O)
EA08
Open road 8
(O)
RUOTSI (B-KIELI)
Pakolliset kurssit:
BB01
Magnet 1
(SP) Bulut-ym
BB02
Magnet 2
(SP) Bulut-ym
BB03
Magnet 3
(SP) Bulut-ym
BB04
Magnet 4
(SP) Bulut-ym
BB05
Magnet 5
(SP) Bulut-ym
BB06
Galleri 6
(O) Blom-ym
BB07
Magnet 7
(SP) Bulut-ym
BB08
Sovitaan erikseen
BB09
Sovitaan erikseen
BB10
Sovitaan erikseen
BB00
Signal
(SP) Fröjdman-ym
RANSKA (B-KIELI)
FD01-02
Escalier 1
(SP) Granath-ym
FD03
Escalier 2
(SP) Granath-ym
FD04
Voilà 3
(O) Bärlund-ym
FD05
Voilà 4
(O) Bärlund-ym
FD06
Voilà 5
(O) Bärlund-ym
FD07-08
Voilà 6
(O) Bärlund-ym
74
SAKSA (A-KIELI)
Pakolliset kurssit:
SA01
Genau 1
(SP) Honkavaara-ym
SA02
Genau 2
(SP) Honkavaara-ym
SA03
Genau 3
(SP) Honkavaara-ym
SA04
Genau 4
(SP) Honkavaara-ym
SA05
Genau 5
(SP) Honkavaara-ym
SA06
Genau 6
(SP) Honkavaara-ym
SA07
Genau 7
(SP) Honkavaara-ym
SA08
Genau 8
(SP) Honkavaara-ym
SAKSA (B-KIELI)
SD01-02
Kurz und gut 1-2 Texte
(O) Kelkka-ym
SD01-02
Kurz und gut 1-2 Übungen
(O) Kelkka-ym
SD03
Kurz und gut 3 Texte und Ûbungen
(O) Kelkka-ym
SD04-06
Kurz und gut 4-6 Texte
(O) Kelkka-ym
SD04-06
Kurz und gut 4-6 Übungen
(O) Kelkka-ym
SD07-08
Kurz und gut 7-8 Texte + Abi-Bonus
(O) Pihkala-Posti-ym
SD07-08
Kurz und gut 7-8 Übungen + Abi-Bonus
(O) Pihkala-Posti-ym
ESPANJA (B-KIELI)
PD01-02
Dime! 1
(O) Conzález-ym
PD03-04
Dime! 2
(O) Conzález-ym
PD05-06
Dime! 3
(O) Conzález-ym
PD 07-08 Dime! 4
(O) Conzález-ym
75
MATEMATIIKKA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ
Pakolliset kurssit:
MA01
Pyramidi 1
Funktiot ja yhtälöt
MA02
(T) Kontkanen -ym
Pyramidi 2
Polynomifunktiot
MA03
(T) Kontkanen-ym
Pyramidi 3,
Geometria
(uudistettu painos)
MA04
(T) Kontkanen-ym
Pyramidi 4,
Analyyttinen geometria
(uudistettu painos)
MA05
(T) Kontkanen-ym
Pyramidi 5,
Vektorit
(uudistettu painos)
MA06
MA07
MA08
(T) Kontkanen-ym
Pyramidi 6,
Tilastot ja todennäköisyys
(uudistettu painos)
(T) Kontkanen-ym
Pyramidi 7,
Derivaatta (uudistettu painos)
(T) Kontkanen-ym
Pyramidi 8,
Juuri- ja logaritmifunktiot
(uudistettu painos)
MA09
(T) Kontkanen-ym
Pyramidi 9,
Trigonometriset funktiot ja lukujonot
MA10
(uudistettu painos)
(T) Kontkanen-ym
Pyramidi 10,
Integraalilaskenta
(T) Kontkanen-ym
MA11
Lukion Calculus 6,
Lukuteoria ja logiikka
MA12
(O) Jäppinen -ym
Lukion Calculus 7,
Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä
MA13
(O) Jäppinen -ym
Pyramidi 13,
Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi
76
(T) Kontkanen-ym
MA14
Linkki
Johdantokurssi lukion matematiikkaan
MA15
Oppikirja ilmoitetaan kurssilla
MA16
Variaabeli 7
Talousmatematiikka
(O) Jäppinen –ym
(O) Hautajärvi-ym
MAOL-taulukot
Matematiikka - fysiikka - kemia
(O)
MATEMATIIKKA LYHYT OPPIMÄÄRÄ
Pakolliset kurssit:
NB01
Variaabeli 1
Lausekkeet ja yhtälöt
NB02
(O) Hautajärvi-ym
Variaabeli 2
Geometria
NB03
(O) Hautajärvi-ym
Variaabeli 3
Matemaattisia malleja I
NB04
(O) Hautajärvi-ym
Variaabeli 4
Matemaattinen analyysi
NB05
(O) Hautajärvi-ym
Variaabeli 5
Tilastot ja todennäköisyys
NB06
(O) Hautajärvi-ym
Variaabeli 6
Matemaattisia malleja II
(O) Hautajärvi-ym
NB07
Variaabeli 7
Talousmatematiikka
NB08
(O) Hautajärvi-ym
Variaabeli 8
Matemaattisia malleja III
(O) Hautajärvi-ym
77
NB00
NB09
opettajan aineisto
joku ylioppilastehtäväkirja esim.
Lyhyen matematiikan ylioppilaskokeet
(SP) KangasahoMäkinen
MAOL-taulukot
(O)
BIOLOGIA
Pakolliset kurssit:
BI01
Lukion biologia 1: Eliömaailma
BI02
Lukion biologia 2:
Solu ja perinnöllisyys
(O) Kokkonen ym
(O) Kokkonen ym
BI03
BIOS 3: Ympäristöekologia
(SP) Happonen ym
BI04
BIOS 4: Ihmisen biologia
(SP) Happonen ym
BI05
BIOS 5: Bioteknologia
(SP) Happonen ym
Soveltavat kurssit:
BI06
Ei oppikirjaa
BI07
Hannele Tarvainen
78
MAANTIETO
Pakolliset kurssit:
GE01
GEOS 1: Sininen planeetta
(SP) Anttila-Muilu ym
GEOS 1: Sininen planeetta tehtävävihko
GE02
GEOS 2: Yhteinen maailma
(SP) Anttila-Muilu ym
GEOS 2: Yhteinen maailma tehtävävihko
GE03
ym
GEOS 3 Haasteiden maailma
(SP)Anttila-Muilu-
GE04
GE3 Aluetutkimus
(T) Antikainen-ym
Soveltavat kurssit:
GE05
Materiaalina luentomoniste
GE06
FYSIIKKA
Pakollinen kurssi:
FY01
Fysiikka 1
Fysiikka luonnontieteenä
(T) Lehto-Luoma
FY02
FY03
FY04
FY05
FY06
FY07
FY08
Fysiikka 2-3
Lämpö. Aallot
Fysiikka 2-3
Lämpö. Aallot
Fysiikka 4
Liikkeen lait
Fysiikka 5
Pyöriminen ja gravitaatio
Fysiikka 6
Sähkö
Fysiikka 7
Sähkömagnetismi
Aine ja säteily
(T) Lehto-Luoma
(T) Lehto-Luoma
(T) Lehto-Luoma
(T) Lehto-Luoma
(T) Lehto-Luoma
(T) Lehto-Luoma
(T) Lehto-Luoma
79
FY09
Fysiikan kertauskurssi
(T) Lehto-Luoma
FY10
Tähtitiede
(T) Lehto-Luoma
MAOL-taulukot
(O)
KEMIA
Pakollinen kurssi:
KE01
Mooli 1 (ISBN 978-951-1-23705-1) UUSI PAINOS !
Ihmisen ja elinympäristön kemia
(O) Lehtiniemi-ym
KE02
Mooli 2
Kemian mikromaailma
KE03
(O) Lehtiniemi-ym
Mooli 3
Reaktiot ja energia
KE04
(O) Lehtiniemi-ym
Mooli 4
Metallit ja materiaalit
KE05
(O) Lehtiniemi-ym
Mooli 5
Reaktiot ja tasapaino
(O) Lehtiniemi-ym
Koulukohtainen kurssi:
KE06
Abi kemia
(O) Lehtiniemi-ym
KE08
Mooli 1
(O) Lehtiniemi-ym
(Mooli 2 ja Mooli 3, jotka eivät ole välttämättömiä)
MAOL-taulukot
(O)
USKONTO
Pakolliset kurssit:
UE01
THEO 1 - Pyhät piirit
(O) Utriainen-ym
UE02
THEO 2 - Brysselistä Betlehemiin
(O) Laine-ym
UE03
Etiikka ja kirkon oppi
(SP) Hanki, Könni-ym (09)
80
UE04
THEO 4 – Pyhän perinteet
(O) Utriainen-ym
UE05
Portti 5
(O) Mikkola-ym
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
ET01
Dialogi 1 hyvästä elämästä
(T) Tomperi -ym
ET02
Dialogi 2 tiedosta ja maailmankuvista (T) Tomperi-ym
ET03
Dialogi 3 yksilöstä ja yhteisöistä
(T) Tomperi-ym
FILOSOFIA
Pakollinen kurssi:
FF01
Filo, Opas aloittelevalle filosofille
(T) Hakala-ym
FF02
Filo, Etiikkaa etsimässä
(T) Hakala-ym
FF03
Filo, Minä ja maailmankaikkeus
(T) Hakala-ym
FF04
Filo, Vapaus, veljeys, tasa-arvo
(T) Eerolainen-ym
PSYKOLOGIA
Pakollinen kurssi:
PS01
Lukion psykologia 1
(O) Lindblom-Ylänne-ym
PS02
Lukion psykologia 2
PS03
Lukion psykologia 3
PS04
Lukion psykologia 4
PS05
Lukion psykologia 5
PS06
PS Sosiaalipsykologia
PS07
Kirja ilmoitetaan kurssilla
(O) Järvinen-Tontti-ym
81
HISTORIA
Pakolliset kurssit:
HI01
Forum I,
Ihminen, ympäristö ja kulttuuri
HI02
Forum II,
Eurooppalainen ihminen
HI03
(O)
Forum III,
Kansainväliset suhteet
HI04
(O)
(O)
Forum IV,
Suomen historian käännekohtia,
(O)
HI05
Forum V,
Suomi esihistoriasta autonomian aikaan
HI06
(O)
Forum IV,
Kulttuurien kohtaaminen
(O)
YHTEISKUNTAOPPI
Pakolliset kurssit:
YH01
Forum, Uusi Yhteiskuntatieto (uusi painos)
(O) Hänninen-ym
YH02
Forum, Uusi Taloustieto (uusi painos)
(O) Hänninen-ym
YH03
Forum, Kansalaisen lakitieto
(O) Arola
YH04
Forum, Eurooppalaisuus ja e uroopan unioni
(O) Liuskari -ym
MUSIIKKI
Pakolliset kurssit:
MU01
Lukion musa 1
(SP) Juutilainen-ym
MU02
Lukion musa 2
(SP) Juutilainen-ym
MU03-04
82
TERVEYSTIETO
Pakollinen kurssi:
TE01
Uusi Lukion dynamo
Terveyden perusteet
(T) Orkovaara-Taskinen
TE02
Uusi Lukion dynamo
Nuoret, terveys ja arkielämä
TE03
Uusi Lukion dynamo
Terveys ja tutkimus
Solja Vuoriranta
83
O P I N T O PO L U T J A S U O R I T US J Ä R J ES T YK S E T
ÄI DI NK I E LI
E NGLA NT I
RUOTSI
RA NS K A
SAKSA
84
E S PA NJ A
PI T K Ä MA TE MAT II KK A
L YHYT MA TE MAT I IK KA
85
FYSI I KK A
KEMIA
B I O L O GI A
MA A NT IE DE
86
U SK O NT O
ET
Suoritusjärjestys vapaa
PSYKOLOGIA
Y HT EI S K UNT AO PPI
HI ST ORI A
87
F I L O S O FI A
T E RV E YST IET O
KUV A TA I DE LI NJ A
KUVATAIDE
Muuten suoritusjärjestys on vapaa
88
L U K I O N S ID O S R Y HM Ä T
JOHTOKUNTA
Johtokunta on Kaitaan koulu39n ja lukion hallintoelin, joka seuraa lukion toimintaa ja päättää monista koulutyöhön liittyvistä käytännön asioista. Yhdeksänjäsenisessä johtokunnassa on yksi oppilasedustaja ja hänen varamiehensä kummastakin koulusta. Heidät valitaan lukuvuodeksi kerrallaan oppilaskuntien kokouksessa. Opettajia ja muuta henkilökuntaa edustaa johtokunnassa kaksi opettajajäsentä. Opiskelijat ja opettajat voivat kääntyä edustajiensa puoleen kaikissa
kouluntyöskentelyyn liittyvissä asioissa. Johtokunnan jäsenten nimet ja yhteystiedot ilmenevät alla olevasta tekstistä.
VARSI NAISET JÄSE NET
Auli Lempinen, 050-3053146, [email protected]
Marissa Tammisalo, 045-6343604, [email protected]
Anne Lemberg, 050-5962044, [email protected]
VA R A JÄ S E NET
Kaisa Kokko, Kristiina Alho, Mehmed Yildiz
HE NK I LÖK UNNA N J Ä SE NE T
Erkki Heikkilä-Kyyhkynen, Aleksanteri Suvioja (varalla)
OPI SK E LI J AJ ÄSE N
Opiskelijajäsen valitaan lukuvuoden alussa.
Krista Laurila
OPPILASKUNTA
Oppilaskunnan hallitukseen kuuluvat: Niko Haapalainen, Olli-Pekka Hietto, Norma
Pöyry, Antti Kanto, Perita Siltanen, Juha Eriksson, Ylimaa Anni, Erika Haapalehto,
Samuli Kerminen, Tea Kekki sekä syksyllä valittavat uudet jäsenet. Oppilaskunnan ohjaajana lukuvuonna 2013 - 2014 toimii lehtori Eevamaija Roininen.
KAITAAN KOTI- JA KOULUYHDISTYS
Kaitaan koti- ja kouluyhdistys r.y. on Kaitaan koulun ja lukion vanhempainyhdistys, joka toimii yhteistyössä koulun henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. Kaikki
oppilaiden huoltajat ovat tervetulleita hallituksen kokouksiin sekä mukaan toimintaan! Lisätietoja Kaitaan koulun nettisivuilta www.espoo.fi. Puheenjohtaja Anne
Lemberg, [email protected]
89
M
U I S T I I N P A NO J A
90
M
U I S T I I N P A NO J A
91
Iiris Laakso
OPI NTO -O PPA A N
T O I M I T U S K U NT A
Harri Henttonen
Berit Seppälä
Marjut Lindqvist
Matti Tapio
Heljä Renfors
Oppaan kannessa käytetty työ: Iines Lampinen
Kansi: Heljä Renfors.
92
:

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Transcription

Similar documents

2014-15 - Kaitaan lukio

Tilauslomake suomeksi

PÄIVÄTOIMINTAKESKUKSEN VIIKKO-OHJELMA / Kevät 2015 (12.1

2 1982, Tarinan pituus, Viitasalo 20

Taksihelsinki.fi Sites Default Files Materiaalisalkku Hta Uutiset 0415

Turvasähköpostin asiakasohje

Lukuvuosiopas1314

3.-6.lk arviointi

pientalo ja piha lehti 12.5.2015

lattaa PDF

opetussuunnitelma (pdf) - Munkkiniemen yhteiskoulu