opetussuunnitelma (pdf) - Munkkiniemen yhteiskoulu

Transcription

I
E
N
M
E
U
M
N
K
N
I
K
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
MUNKKINIEMEN
Y H T E I S KO U L U
OPETUSSUUNNITELMA
Munkkiniemen yhteiskoulun opetussuunnitelma on vahvistettu koulun johtoryhmän
päätöksellä 23.4.2012. Johtoryhmä on tarkastellut ja täydentänyt opetussuunnitelmaa
8.1.2015.
Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen johtokunnan hyväksymään Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 (1 / 011 / 2004) asiakirjaan.
Tässä opetussuunnitelmassa on EM. perusteiden lisäksi huomioitu seuraavat opetushallituksen päätökset:
Määräys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksesta oppilashuollon
osalta (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1.8.2014)
• Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010
• Mallilomakkeet oppimissuunnitelmaa ja HOJKSia varten – Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 29.10.2010 tehtyjen muutosten ja täydennysten (oppimisen ja koulunkäynnin tuki) mukaiset lomakkeet
• Täydennys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ihmisoikeuksien ja
holokaustin osalta 2010
• Täydennys lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteisiin ihmisoikeuksien ja
holokaustin osalta. Opetushallituksen päätös 18.6.2010.
• Suullisen kielitaidon ja osaamisen tunnustamisen muutos. Opetushallituksen määräys 20.5.2009.
• Todistusmerkintöjä koskeva muutos, Opetushallituksen päätös 7.5.2007
• Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006
• Lukion muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006.
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
K
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
SISÄLLYSLUETTELO
1 Munkkiniemen yhteiskoulun arvoperusta, tehtävä ja toiminnan tavoitteet...... 15
1.1 Arvoperusta .............................................................................................15
1.2Koulun tehtävä ja tavoitteet..........................................................................16
1.2.1Koulun tehtävä.................................................................................16
1.2.2Koulun tavoitteet.............................................................................16
1.3 Toiminta-ajatus .............................................................................................18
2 Koulun toimintakulttuuri................................................................................... 19
2.1 Oppimiskäsitys .............................................................................................19
2.2 Opiskeluympäristö........................................................................................19
2.3Toimintakulttuurin pääpiirteet.........................................................................20
2.3.1Tapakasvatus..................................................................................21
2.4Opetusmenetelmät ja työtavat......................................................................21
2.5Oppilaiden osallisuus....................................................................................22
2.6 Yhteistyö.......................................................................................................22
2.7 Koulukirjasto .............................................................................................23
3 Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt.......................................................... 24
3.1 Tuntijako.......................................................................................................24
3.1.1Perusopetuksen tuntijako...............................................................24
3.1.2Lukion tuntijako...............................................................................25
3.2 Kieliohjelma..................................................................................................27
3.3Koulun painotukset.......................................................................................27
3.4 Opetusjärjestelyt...........................................................................................28
3.5 Oppilaaksiotto...............................................................................................28
4Oppimisen ja koulunkäynnin tuki (pk).............................................................. 29
4.1 Yleinen Tuki..................................................................................................29
4.2 Tehostettu Tuki..............................................................................................29
4.2.1 Pedagoginen arvio..........................................................................30
4.2.2 Oppimissuunnitelma ......................................................................30
4.3 Erityinen tuki 30
4.3.1 Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten....................................31
4.3.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
(HOJKS) .............................................................................................31
5Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Munkkiniemen yhteiskoulussa........ 34
5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki.....................................................................34
5.1.2 Tukiopetus (PK) .............................................................................34
5.1.2Osa-aikainen erityisopetus (PK).....................................................34
5.1.3 Erityisopetus ..................................................................................35
5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen ........................................................................................ 35
5.2Opiskeluun Liittyvä Erityinen Tuki (LU).................................................... 36
5.3 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus............................................................... 37
5.4 Ohjauksen tehtävät ja tavoitteet Munkkiniemen yhteiskoulussa............. 37
5.4.1 O
hjauksen toteuttaminen........................................................... 38
5.4.2 O
hjaukseen liittyvä tiedottaminen ja yhteistyö .......................... 38
6Hyvinvoinnin tukipalvelut............................................................................. 40
6.1. OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO...................................................... 40
6.2 Muut tukipalvelut...................................................................................... 41
6.2.1Kerhotoiminta............................................................................ 41
6.2.2 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta..................................... 41
6.2.3 Kouluruokailu............................................................................. 41
6.2.4 Koulumatkat............................................................................... 41
6.2.5 Koulunkäyntiavustajatoiminta.................................................... 41
7 Yhteistyö .................................................................................................... 43
7.1Kodin ja koulun yhteistyö......................................................................... 43
7.2Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö........................................... 43
7.3Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa...................... 44
7.4 Työelämäyhteistyö................................................................................... 44
7.5Kansainvälinen yhteistyö......................................................................... 45
8 Arviointi (pk)................................................................................................. 46
8.1Arviointi opintojen aikana......................................................................... 46
8.1.1Oppilaan arvioinnin tehtävä ja periaatteet................................. 46
8.1.2 Oppilaan itsearviointi................................................................. 47
8.1.3 Työskentelyn arviointi................................................................. 47
8.1.4Käyttäytymisen arviointi............................................................. 48
8.1.6Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi .......................................... 49
8.1.7 Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi............................ 51
8.1.8Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli............................................ 51
8.1.9Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet.52
8.1.10 Hylätyn suorituksen korottaminen erillisessä kuulustelussa ... 53
8.2 Päättöarviointi ........................................................................................ 53
8.3 Todistukset
........................................................................................ 54
8.3.1 Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset......................... 54
8.3.2Päättötodistus............................................................................ 54
8.4Arvioinnin uusiminen ja oikaisu................................................................ 55
9 Arviointi (lu).................................................................................................. 56
9.1Opiskelijan oppimisen arviointi................................................................ 56
9.1.1Kurssisuorituksen arviointi......................................................... 56
9.1.2 Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen......... 57
9.1.3 Opinnoissa eteneminen............................................................. 57
9.1.4Opintojen hyväksilukeminen...................................................... 58
9.1.5 Kurssin suorittaminen opetukseen osallistumatta (itsenäinen opiskelu).................................................................................................... 59
9.2Opiskelijan oppimisen arviointi opintojen päättövaiheessa..................... 60
9.2.1Oppiaineen oppimäärän arviointi............................................... 60
9.2.2Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet................ 61
9.2.3 Lukion oppimäärän suoritus....................................................... 61
9.2.4Arvioinnin uusiminen ja oikaisu.................................................. 61
9.2.5Todistukset ja niihin merkittävät tiedot....................................... 62
10 Koulun itsearviointi.................................................................................... 64
AINEKOHTAINEN OSA, PERUSOPETUS
Ainekohtainen osa, perusopetus
9
Ainekohtainen osa, lukio
11
Äidinkieli ja kirjallisuus
69
Suomi toisena kielenä
78
Kielet yleistä
80
Englanti82
A-ranska85
A-saksa88
B-kielet91
B-ranska92
B-saksa94
Toinen kotimainen (A1 ja A2)
96
Ruotsi (B1)
98
Matematiikka100
Soveltuvuuskoulujen matematiikka
108
Biologia116
Maantieto122
Terveystieto128
Fysiikka136
Kemia144
Uskonnot ja elämänkatsomustieto
148
Uskonnot149
Evankelisluterilainen uskonto
151
Ortodoksinen uskonto
155
Islam uskonto
159
Elämänkatsomustieto162
Historia167
Yhteiskuntaoppi171
Musiikki175
Valinnainen musiikki: 8. ja 9. vuosiluokka
178
Kuvataide179
Valinnainen kuvataide 185
Kotitalous189
Valinnainen kotitalous
193
Käsityö195
Tekninen Työ (7. luokka)
196
Tekstiilityö (7. luokka)
198
Valinnainen tekninen työ
201
Valinnainen tekstiilityö
203
Liikunta204
Valinnainen liikunta
215
Valinnainen koripallo
216
Oppilaanohjaus217
Ilmaisutaito221
Mediakasvatus224
Tietotekniikka227
AINEKOHTAINEN OSA, LUKIO
Äidinkieli ja kirjallisuus
233
Suomi toisena kielenä
242
Englannin kieli A1 ja A2
243
Ranskan kieli
248
Saksa255
Toinen kotimainen kieli
261
Espanjan kieli
268
Venäjä271
Italia273
Matematiikka274
Biologia292
Maantiede304
Kemia322
Uskonto328
Evankelisluterilainen uskonto
331
Ortodoksinen uskonto
336
Islam341
Elämänkatsomustieto345
Filosofia351
Psykologia356
Historia364
Yhteiskuntaoppi377
Liikunta386
Musiikki392
Kuvataide398
Terveystieto408
Opinto-ohjaus413
Tietotekniikka418
Tekstiilityö420
Tekninen työ
423
Kotitalous424
Ilmaisutaito426
Liikenneopetus430
Viestintäkasvatus431
I
E
N
M
E
U
M
N
K
N
I
K
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
YLEINEN OSA
Munkkiniemen yhteiskoulu on kannatusyhdistyksen ylläpitämä, perusopetuksen
(vuosiluokat 7–9) ja lukion käsittävä oppilaitos, jonka tehtävänä on antaa
oppilaille ajan vaatimuksia vastaava monipuolinen yleissivistys. Siihen kuuluvat
tiedollisten ja taidollisten perustavoitteiden saavuttaminen kirjatuissa yhteisissä
oppiaineissa, suomalaisen kulttuurin tuntemus ja perusvalmiudet kansainväliseen
vuorovaikutukseen. Valinnaisaineiden ja valinnaisten oppimäärien avulla oppilaille
tarjotaan mahdollisuuksia painottaa opinto-ohjelmaansa oman kiinnostuksensa ja
yksilöllisten taipumustensa suuntaisesti.
1.1ARVOPERUSTA
Me Munkkiniemen yhteiskoulussa
• tiedostamme velvollisuutemme ja oikeutemme ja pyrimme kaikissa
toimissamme totuuteen.
• meillä jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä
ihmisenä kasvamiseen.
• arvostamme monipuolista yleissivistystä ja valmiutta jatkuvaan oppimiseen.
• rakennamme osaltamme suomalaista kulttuuria ja identiteettiä.
• edistämme kansojen ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja ymmärtämystä.
• vahvistamme yhteisöllisyyttä ja vastuunottoa, hyvää käytöstä ja yhteistyötä.
• edistämme tasa-arvoa ja demokratiaa, kunnioitamme jokaisen ihmisarvoa ja
pidämme yhdessä huolta ystävällisestä, kannustavasta ja oikeudenmukaisesta
ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista; emme salli minkäänlaista
väkivaltaa, syrjintää emmekä rasismia.
• toimimme elämää ja ympäristöä kunnioittaen ja kestävää tulevaisuutta
rakentaen.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
M u n k k i n i e m e n y h t e i s ko u l u n o p e t u s s u u n n i t e l m a , t a r k a s t e t t u 1 5 . 1 . 2 0 1 5
•
15
E
U
M
N
K
YLEINEN OSA • YLEINEN OSA • YLEINEN OSA • YLEINEN OSA • YLEINEN OSA
1 MUNKKINIEMEN YHTEISKOULUN
ARVOPERUSTA, TEHTÄVÄ JA TOIMINNAN
TAVOITTEET
I
S
K
O
1.2.1Koulun tehtävä
Munkkiniemen yhteiskoulun tehtävänä on järjestää opetusta ja tukea kotien
antamaa kasvatusta sekä auttaa oppilaita saavuttamaan kansalaisyhteiskunnassa
vaadittavat sosiaaliset taidot. Päämääränä on myönteisesti itseensä, toisiin ihmisiin ja
ympäristöön suhtautuva, valistunut ja aktiivinen nuori ihminen.
Koulutyö on järjestettävä siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja
oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla
turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön
turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti.
Koulu arvostaa yleissivistävää koulutusta, tukee oppilaita ja kannustaa heitä
jatko-opintoihin. Tämä huomioidaan opinto-ohjelman suunnittelussa ja käytännön
opetustyössä. Pedagoginen linja jatkuu perusopetuksesta lukioon. Opetuksessa
painotetaan oppiaineiden hyvää hallintaa ja tarjotaan oppilaille mahdollisuuksia jatkoopintovalmiuksiensa kehittämiseen. Koulua kehitetään monipuolisena yleiskouluna.
Oppilaille pyritään antamaan riittävät tiedot ja taidot oman elämän suunnitteluun ja
hallintaan yhteiskunnassa, jossa opiskelun ja kouluttautumisen merkitys on erittäin
suuri.
1.2.2Koulun tavoitteet
Yleiset koulutuspoliittiset tavoitteet on määritelty laeissa ja asetuksissa sekä niiden
nojalla annetuissa opetussuunnitelman perusteissa. Koulun tulkinta näistä tavoitteista
johdetaan siitä, mitä pidämme tärkeänä arvioidessamme ihmisen suhdetta tietoon,
omaan itseensä, toisiin ihmisiin, kulttuuriin, työhön ja ympäristöön.
Yleissivistys
Yleissivistyksellä tarkoitetaan tietoihin, taitoihin ja arvoihin perustuvaa kykyä hallita
elämäänsä ja vaikuttaa valistuneella tavalla yhteisten asioiden hoitoon. Yhteiskunnan
jäsen tarvitsee eri tiedonaloilla sisällöllisen lukutaidon voidakseen omaksua ja
suhtautua tietoon kriittisesti. Koulun oppiaineet tarjoavat erilaisia näkökulmia ja
aineksia tämän taidon kehittymiselle. Niihin sisältyy teknologista, matemaattista,
luonnontieteellistä, humanistista ja yhteiskunnallista tietoa, jota nuori tarvitsee sekä
oman persoonallisen kasvunsa että ammattiopintojensa pohjaksi. Yleissivistykseen
kuuluu myös eettisten ja esteettisten arvojen ymmärtäminen sekä kyky tarkastella
asioita eri näkökulmista ja ilmaista ajatuksiansa erilaisin viestintämenetelmin.
Perusopetuksen ja lukion opetusohjelmassa painotetaan teknologista yleissivistystä
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
1.2 KOULUN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
16
M u n k k i n i e m e n y h t e i s ko u l u n o p e t u s s u u n n i t e l m a , y l e i n e n o s a
Humanistinen näkökulma on välttämätön koulun opetusohjelmassa. Humanistisyhteiskuntatieteelliselle sivistykselle on ominaista kaikkeen ihmisen toimintaan
liittyvän arvo-ulottuvuuden mukanaolo. Niin historia, yhteiskuntatieteet, filosofia,
psykologia ja katsomusaineet kuin myös taiteellinen yleissivistys antavat materiaalia
arvojen selkeyttämiseen ja arvovalintojen tekoon. Siksi niillä on keskeinen merkitys
arvojen omaksumisessa. Humanistiset ja taideaineet tarjoavat opiskelijalle myös
aineksia samastua erilaisiin yhteisöihin ja siten rakentaa itselleen identiteettiä. Näihin
seikkoihin perustuu humanistis-yhteiskunnallisten aineiden tärkeä merkitys kasvavan
nuoren persoonallisuuden muotoutumisessa ja kehityksessä.
Tasa-arvoinen vuorovaikutus muiden kansojen kanssa yhdentyvässä Euroopassa
edellyttää vieraiden kielten taitamista ja oman kansallisen kulttuurin sekä yhteisen
eurooppalaisen kulttuuriperinteen tuntemista. Hyvä äidinkielen taito on kielitaidon
laajentamisen ja muiden kommunikaatiovalmiuksien kehittämisen lähtökohtana. Kieli
on kommunikoinnin välttämätön väline mutta myös kulttuuri-ilmiö. Kielen oppiminen
on samalla kulttuuriin tutustumista. Kielen opiskelu ei siis ole vain välineellistä vaan
myös sisällöllistä. Oman kielen tunteminen on samalla itsensä tuntemista ja vieraan
kielen osaaminen samalla toisen kulttuurin ymmärtämistä.
Maailmalla suomalaisena esiintyminen edellyttää oman ainutlaatuisuuden,
kansallisen kulttuurimme, Suomen historian ja muiden kansallisen identiteetin
perusaineksien tuntemista. Kansallista identiteettiä tarvitaan hahmotettaessa
ajallemme ominaisia maailmanlaajuisia riippuvuussuhteita sekä erityisesti
kansainväliseen vuorovaikutukseen perustuvaa eurooppalaista identiteettiä.
Opetus tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden muodostaa käsityksen nykyyhteiskunnan historiallisista juurista ja niistä keskeisistä prosesseista, joiden
tulosta nykyinen maailmamme ja Suomen asema kansainvälisessä yhteisössä on.
Oppilasta opastetaan oman yhteiskuntamme infrastruktuurin jäsentämiseen sekä
yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinojen ja vastuun ymmärtämiseen.
Sivistys on myös kykyä järkevään vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten ja
ihmisryhmien kanssa. Urbaanissa yhteiskunnassa, jossa joudutaan tekemisiin
erilaisten tapojen ja kulttuuritottumusten kanssa, korostuu ihmissuhdetaitojen ja
tapakulttuurin merkitys. Niitä koulu osaltaan edistää. Terve itsetunto sekä arvostava
suhtautuminen toisiin ihmisiin ja heidän ajattelutapaansa muodostavat pohjan
rakentavalle osallistumiselle kansanvaltaisen yhteiskunnan toimintoihin.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
17
E
U
M
N
K
sekä sen pohjana olevaa luonnontieteellistä maailmankuvaa ja siihen liittyvää
matemaattista perussivistystä. Tällöin kiinnitetään huomiota myös teknologian
vaikutuksiin luontoon ja ympäristöön. Opetuksessa painotetaan kestävän kehityksen
periaatteen tärkeyttä ja ekologista vastuuta.
I
S
K
O
Koulutyö sekä perusopetuksessa että lukiossa tähtää oppilaan opiskeluvalmiuksien
kehittämiseen. Lähtökohtana on nykyinen käsitys oppimisesta, joka korostaa
opiskelijan aktiivista roolia tiedon valikoijana ja muokkaajana. Oppilaan kiinnostuksen
herättäminen, oppimiseen kannustaminen ja hänen henkilökohtaisten työtapojensa
kehittäminen auttavat oikeiden työskentelytapojen omaksumisessa.
Harjaantumista eri alojen tiedonhankintaan sekä tarjolla olevan tiedon kriittiseen
arviointiin edistetään huomioimalla oppilaiden ikäkausi ja kehitysvaihe. Tiedon
ja mielipiteen eron havaitseminen, tiedon arviointi ja analysointi sekä tiedollisten
kokonaisuuksien hahmottaminen ovat kaikessa opiskelussa esiin tulevia
peruskysymyksiä.
Persoonallisuuden kehittyminen
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen aikana annetaan eväitä nuoren kasvua kohti
aikuisuutta. Koulu tukee tätä prosessia ja mahdollisuuksiensa mukaan ohjaa
sitä myönteiseen suuntaan. Lähtökohtana on tällöin yksilön omaleimaisuuden
hyväksyminen ja pyrkimys terveen itsetunnon lujittamiseen. Oppilaan tiedonhalua
kannustetaan ja häntä ohjataan kasvavassa määrin ottamaan vastuuta omasta
opiskelustaan.
Tärkeä osa koulussa tapahtuvasta kasvuprosessista on sosiaalisten
vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Tämä merkitsee vastuuta omasta toiminnasta,
toisten oikeuksien kunnioittamista ja yhteistyökykyä. Luokan ulkopuolinen toiminta,
tukioppilastyö, tutortoiminta, oppilaskuntatoiminta, kerhotyöskentely sekä yhteisten
projektien, tapahtumien ja juhlien järjestely sekä näihin verrattavat yhteiset
aktiviteetit tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia sosiaalisten taitojen ja yhteistyökyvyn
hiomiseen. Tällaista toimintaa pidetään koulun kokonaistehtävän kannalta tärkeänä.
Olemalla siinä mukana oppilaat saavat mahdollisuuden taipumustensa mukaiseen
luovaan toimintaan. Ilmaisutaidon ja esiintymisvalmiuksien lisääminen sekä
innovatiivisuuteen kannustaminen kuuluvat kaikkien oppiaineiden ohella myös juhlaja kulttuuritoiminnan keskeisiin tavoitteisiin.
1.3TOIMINTA-AJATUS
Munkkiniemen yhteiskoulu on monipuolinen yleiskoulu, joka yhdessä kotien ja
muiden sidosryhmien kanssa tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuden kehittyä
tiedollisesti, taidollisesti ja sosiaalisesti turvallisessa ja kannustavassa yhteisössä.
Tavoitteena on antaa opiskelijalle monipuolinen yleissivistys ja hyvä jatkoopintokelpoisuus sekä hyvät mahdollisuudet löytää tulevaisuudessa oma paikkansa
yhteiskunnassa.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Pohja jatko-opinnoille
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
18
2.1OPPIMISKÄSITYS
Opetussuunnitelma pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen
on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän
vuorovaikutuksessa opettajan, muiden oppijoiden ja ympäristön kanssa sekä
aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa
informaatiota. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja
työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä.
Opetuksessa otetaan huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat
kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen
käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen
ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei
automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa, joten oppimisympäristön
monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia
mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä
osallistua koulun ja yhteiskunnan toimintaan. Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on
hyvä opetus.
2.2OPISKELUYMPÄRISTÖ
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön,
psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja
oppiminen tapahtuvat.
Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat
sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu
ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet suunnitellaan ja järjestetään
siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen
käytön. Työvälineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut ja lukusali ovat oppilaan
käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen
opiskeluun. Oppimisympäristön varustus tukee myös oppilaan kehittymistä
nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun
mediatekniikan sekä tietoja viestintätekniikan käyttämiseen. Oppilaita ohjataan
käyttämään oman koulukirjaston ja muiden kirjastojen tarjoamia palveluja. Fyysisen
oppimisympäristön esteettisyyteen kiinnitetään huomiota.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
19
E
U
M
N
K
2 KOULUN TOIMINTAKULTTUURI
I
S
K
O
Oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Se on fyysisesti, psyykkisesti
ja sosiaalisesti turvallinen ja tukee oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea
oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan,
itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia.
Oppimisympäristö ohjaa oppilaita asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa
toimintaansa ja työskentelemään itsenäisesti. He saavat tilaisuuksia kokeilla ja
löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Oppilaat voivat osallistua
oppimisympäristönsä kehittämiseen.
Oppimisympäristö tukee myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden
keskinäistä vuorovaikutusta. Se edistää vuoropuhelua ja ohjaa oppilaita
työskentelemään ryhmän jäseninä sekä erilaisissa verkostoissa. Tavoitteena
on avoin, rohkaiseva, kiireetön, ystävällinen ja tasapainoinen ilmapiiri, jonka
ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.
Oppilaille annetaan välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon
luotettavuuden arviointiin. Heitä ohjataan soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle
luonteenomaisia tiedon- ja taidonhankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelutilanteita
suunnitellaan siten, että oppilas pystyy soveltamaan oppimaansa myös
opiskelutilanteiden ulkopuolella.
2.3 TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPIIRTEET
Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki Munkkiniemen yhteiskoulun arvot, säännöt,
toimintaperiaatteet ja käyttäytymismallit. Toimintakulttuuri ilmenee yksilö-, ryhmä- ja
yhteisötasolla.
Munkkiniemen yhteiskoulun toimintakulttuuri on yleissivistävää koulutusta arvostava.
Tämä näkyy suurena lukionkäyntihalukkuutena, mikä otetaan huomioon opintoohjelman suunnittelussa ja käytännön opetustyössä.
Toimintakulttuuri perustuu avoimuuteen ja vuorovaikutukseen. Se korostaa koko
yhteisön jäsenten vastuuta ja tukee yhteistyötä niin koulussa kuin kotien ja muun
yhteiskunnan kanssa. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintakulttuuriin
ja sen kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta
yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen
ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
20
Tässä yhteydessä alueen kouluilla tarkoitetaan Munkkiniemen yhteiskoulua,
Munkkiniemen ala-astetta ja Munkkivuoren ala-astetta.
Hyvien käytöstapojen omaksuminen on alueen kouluille yhteinen kasvatustavoite.
Tämä tavoite heijastuu koko alueen ilmapiiriin. Hyviä käytöstapoja
harjoitellaan koulun arjessa sekä juhlien ym. tilaisuuksien yhteydessä. Arki- ja
juhlakäyttäytymisestä on Munkkiniemen yhteiskoulussa laadittu erilliset ohjeet (ks.
liite ).
Koulutyö on kaiken aikaa myös tapakasvatusta. Hyvien tapojen hallinta näkyy toisten
huomioonottamisena, perinteiden vaalimisena, suomalaisen kulttuurin tuntemuksena
ja monikulttuurisuuden huomioimisena. Tavoitteena on, että oppilaat ottavat vastuuta
yhteisen työympäristön viihtyvyydestä ja huolehtivat sekä omista että yhteisistä
työvälineistä.
Erityisesti tapakasvatuksessa pätee sanonta ”ei koulua vaan elämää varten”.
Vuorovaikutus kotien, alueen koulujen ja eri sidosryhmien välillä on välttämätöntä
lapsen ja nuoren kasvamiselle sekä terveen itsetunnon kehittymiselle.
2.4 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT
Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, kullekin
oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja
ohjataan oppimista. Monipuolisten työtapojen avulla kehitetään oppilaan oppimisen,
ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä
kykyä aktiiviseen osallistumiseen. Työtavat edistävät tietoja viestintätekniikan
taitojen kehittymistä sekä verkossa toimimisen taitoja ja antavat mahdollisuuksia
myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan ja elämyksiin.
Opettaja valitsee työtavat, ja hän on opetuksessaan velvollinen käyttämään niitä
monipuolisesti. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata ryhmän työskentelyä sekä
edistää yksittäisen oppilaan oppimista.
Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne
• virittävät halun oppia
• ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen
• ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja
tavoitteet
• aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti
• tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
21
E
U
M
N
K
2.3.1Tapakasvatus
I
S
K
O
• edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja
niissä harjaantumista
• edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä
sekä vastuun kantamista toisista
• kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja
• kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä
hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten
• kehittävät oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.
Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva keino ottaa huomioon
opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Eriyttämisen perusteena ovat
oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat, erilaiset oppimistyylit sekä tyttöjen ja
poikien väliset erot. Eriyttämisellä pyritään vaikuttamaan oppimismotivaatioon.
Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri
asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä.
2.5 OPPILAIDEN OSALLISUUS
Munkkiniemen yhteiskoulussa kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja
osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, sosiaalisten vuorovaikutustaitojen
kehittymistä ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista.
Osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa nuoret asettavat tavoitteita,
keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun
tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille. Nuorilla on
mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin.
Oppilaskuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria.
Oppilaskuntatoiminta kehittää nuorten valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina
ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan.
Munkkiniemen yhteiskoulussa kiinnitetään erityistä huomiota myös muuhun luokan
ulkopuoliseen toimintaan, kuten tukioppilas- ja tutortyöhön, kerhotoimintaan sekä
yhteisten projektien, tapahtumien ja juhlien järjestelyyn.
2.6YHTEISTYÖ
Koulu tukee kotien kasvatusvastuuta yhteistyössä huoltajien kanssa. Yhteistyön muut
muodot esitellään luvussa 7.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan
vaikuttaa siihen
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
22
Munkkiniemen yhteiskoulun kirjasto tukee kaikkien aineiden opetussuunnitelman
mukaista opiskelua. Kirjasto, lukusali ja kirjastonhoitajan palvelut ovat oppilaiden
käytettävissä.
Koulukirjaston tehtävät opetuksen tukemisessa jakautuvat kolmeen osa-alueeseen:
kirjaston käyttötaitoihin, kirjallisuuden opetukseen ja tiedonhallintataitoihin.
Opiskelu koulukirjastossa tukee oppilasta niin, että hänestä kasvaa aktiivinen
kirjastonkäyttäjä ja lukija, jolle kirjallisuus on osa elämää. Tavoitteena on oppia
tiedonhallintataidot, jotka antavat pohjan elinikäiselle oppimiselle. Tällaisia taitoja
ovat mm. tietoja viestintätekniikan hyödyntäminen arkielämässä, tiedonlähteiden
monipuolinen käyttö sekä tiedon luotettavuuden arviointi.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
23
E
U
M
N
K
2.7KOULUKIRJASTO
I
S
K
O
3.1TUNTIJAKO
3.1.1Perusopetuksen tuntijako
Munkkiniemen yhteiskoulun tuntijako perustuu valtioneuvoston tuntijakopäätökseen
(1435/2001). Koulun tuntijako ja opetussuunnitelma on laadittu noudattaen ns.
toiminnallisesti yhteistä perusopetuksen mallia. Tällä tarkoitetaan käytännössä sitä,
että lähiala-astetta (Munkkiniemen ja Munkkivuoren ala-asteita) käyvä oppilas voi
sujuvasti siirtyä jatkamaan perusopintojaan Munkkiniemen yhteiskouluun.
Opetuksen tavoitteet oppiaineittain ja vuosiluokittain, oppiaineiden keskeiset sisällöt
ja hyvän osaamisen kuvaus on kirjattu perusopetuksen ainekohtaiseen osuuteen.
Vuosiluokat 8–9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on
myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja
työelämässä.
K
N
I
K
I
Munkkiniemen yhteiskoulun tuntijako (yleisluokalle/matematiikkaluokalle)
Peruskoulu
7.
8.
9.
yht.
äidinkieli ja kirjallisuus
2/2
4/4
3/3
9/9
A-kieli
3/3
3/3
3/3
9/9
B-kieli
2/2
2/2
3/3
7/7
matematiikka
3/4
3/4
4/4
10/12
biologia, maantieto
2/2
2/2
3/3
7/7
terveystieto
1/1
2/2
3/3
fysiikka, kemia
0,5/1
3/3
3,5/4
kemia
0,5/1
3/3
3,5/4
uskonto/ET
1/1
1/1
1/1
3/3
historia, yhteiskuntaoppi
2/2
3/3
2/2
7/7
musiikki
1/1
1/1
kuvataide
2/2
2/2
kotitalous
3/3
3/3
käsityö, TN ja TS
3/3
3/3
liikunta
2/2
2/2
2/2
6/6
oppilaanohjaus
1/1
1/1
2/2
YHTEENSÄ
29/31
25/26
25/25
79/82
E
N
M
E
U
M
N
3 OPETUKSEN RAKENNE JA
OPETUSJÄRJESTELYT
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
24
kieli (A2)
kieli (B2)
ilmaisutaito
koripallo
kotitalous
kuvataide
liikunta
musiikki
tekninen työ
tekstiilityö
tietotekniikka
mediakasvatus
7.
3/3
1/1
1/1
1/1
1/1
8.
3/3
3/3
2/2
2/2
2/2
2/2
2/2
2/2
2/2
2/2
2/2
2/2
9.
3/3
3/3
2/2
2/2
2/2
2/2
2/2
2/2
2/2
2/2
2/2
2/2
yht.
9/9
6/6
4/4
1–5/1–5
4/4
1–5/1–5
1–5/1–5
1–5/1–5
4/4
4/4
4/4
4/4
Taito- ja taideaineiden kokonaistuntikertymästä on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti
vuosiluokille 7–9. Tunti käytetään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen
aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen, toteuttamiseen
oppiaineiden välisenä yhteistyönä vuosittain vahvistettavan suunnitelman mukaisesti.
3.1.2Lukion tuntijako
Munkkiniemen yhteiskoulun lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman
asetuksen (955/2002) mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista.
Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin
liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään
kymmenen.
Edellä mainittujen kurssien lisäksi koulun opetussuunnitelmaan sisältyy
koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä
kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja, toisen
koulutuksen järjestäjän toteuttamia ammatillisia opintoja tai muita lukion tehtävään
soveltuvia opintoja.
Lukion oppimäärän hyväksytty suoritus edellyttää, että opiskelija on suorittanut
vähintään 75 kurssia. Luku sisältää kaikki opiskelijan oppimäärään kuuluvat
pakolliset kurssit ja vähintään 10 syventävää kurssia. Lisäksi edellytetään, että
oppiaineen oppimäärän arvioinnin edellytykset täyttyvät. Lisäksi lukio-opintoihin voi
kuulua lukiodiplomeita.
Kurssien tavoitteet, sisällöt ja mahdolliset suoritusjärjestystä koskevat määräykset on
kirjattu tämän opetussuunnitelman ainekohtaiseen osuuteen.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
25
E
U
M
N
K
Valinnaisaineet
I
S
K
O
Oppiaine tai aineryhmä
äidinkieli ja kirjallisuus
kielet
englanti (A-kieli)
ranska (A-kieli)
saksa (A-kieli)
ruotsi (A-kieli)
ruotsi (B1-kieli)
ranska (B2-kieli)
saksa (B2-kieli)
espanja (B3-kieli)
ranska (B3-kieli)
saksa (B3-kieli)
venäjä (B3-kieli)
italia
matematiikka
lyhyt oppimäärä
pitkä oppimäärä
erikoispitkä oppimäärä
ympäristö ja luonnontieteet
biologia
maantiede
fysiikka
kemia
uskonto
elämänkatsomustieto
filosofia
psykologia
historia
yhteiskuntaoppi
taito-ja taideaineet
liikunta
musiikki
kuvataide
terveystieto
opinto-ohjaus
tietotekniikka
käsityö (TS)
käsityö (TN)
kotitalous
ilmaisutaito
liikenneopetus
K
N
I
K
I
Valtakunnalliset
Pakolliset Syventävät
kurssit
kurssit
6
3
Koulukohtaiset
Syventävät Soveltavat
kurssit
kurssit
2
1
6
6
6
6
5
2
2
2
2
2
8
8
8
8
8
2
(2)
1
3
2
3
3
1
2
1
1
3
1
6
10
10
2
3
3
1
3
4
3
4
2
2
1
1
3
3
1
1
4
2
3
2
7
4
2
2
3
4
2
2
3
1
5
1
1
2
1–2
1–2
1
1
3
3
3
2
1
N
M
E
U
M
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
1
2
4
3
5
3
7
1
1
E
N
Lukion tuntijako (Valtioneuvoston asetus 955/2002)
26
4
1
1
1
1
1
2
2
2
2
4
1
3
4
1
Perusopetus
• A1 yhteinen englanti, ranska, ruotsi, saksa
• A2 valinnainen
englanti, ranska, ruotsi, saksa
• B1 yhteinen
ruotsi
• B2 valinnainen
ranska, saksa
Lukio
• A-kieli
englanti, ranska, ruotsi, saksa
• B1-kieliruotsi
• B2-kieli
ranska, saksa
• B3-kieli
espanja, ranska, saksa
• Muu kieli venäjä, latina, italia
3.3 KOULUN PAINOTUKSET
Perusopetus
• laaja kieliohjelma
• matematiikkaluokka
Lukio
• laaja kieliohjelma
• erikoispitkä matematiikka ja fysiikka
• kirjallisuus
• liikunta
• kuvataide
• taloustieto
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
27
E
U
M
N
K
3.2KIELIOHJELMA
I
S
K
O
Peruskoulun lukuvuosi on jaksottamaton ja työjärjestys hajautettu. Luokattoman
lukion lukuvuosi on jaksotettu (5-jaksojärjestelmä) ja oppimäärä kurssitettu.
3.5OPPILAAKSIOTTO
Perusopetus
Munkkiniemen yhteiskoulu on perusopetuksen osalta sopimussuhteessa Helsingin
kaupungin kanssa. Tämän sopimuksen perusteella koulu noudattaa Helsingin
opetuslautakunnan vahvistamia oppilaaksioton periaatteita.
Lukio
Lukion yleinen oppilaaksiotto tapahtuu yhteishakujärjestelmän kautta. Muu
oppilaaksiotto tapahtuu harkinnanvaraisesti yksilöllisin perustein.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
3.4OPETUSJÄRJESTELYT
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
28
4.1 YLEINEN TUKI
Oppilaalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen
ilmetessä. Tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan
tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Koulutyössä
tulee huomioida monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat, tavat sekä
oppilaiden kulttuuritausta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja
oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Tuki rakennetaan opettajien sekä
tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan
ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin
vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti
muuntelemalla.
Yleinen tuki on tarkoitettu yleisopetuksen oppilaalle, joka tarvitsee lyhytaikaista
tukea jossakin oppiaineessa. Munkkiniemen yhteiskoulu käyttää erityisesti
tukiopetusta yleisen tuen muotona. Tukiopetuksen lisäksi voidaan käyttää myös
oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työapua keinoina
vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun
tuen vaiheeseen siirtymistä.
4.2 TEHOSTETTU TUKI
Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai
samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava
tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea
annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostetun tuen aloittaminen todetaan
oppilashuoltoryhmässä.
Tehostettu tuki on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen
tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista
ja koulunkäyntiä. Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista,
monimuotoistumista ja kasautumista.
Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja,
lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta.
Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen
sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
29
E
U
M
N
K
4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI (PK)
I
S
K
O
Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti
tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia,
oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta.
4.2.1 Pedagoginen arvio
Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa
arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena,
oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista, oppilaan oppimisvalmiudet ja
tuen tarve. Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen
arvion. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan
siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen
moniammatillisesssa oppilashuoltoryhmässä.
4.2.2 Oppimissuunnitelma
Oppimissuunnitelma on koulussa laadittava asiakirja oppilaan oppimisen ja
koulunkäynnin etenemisestä, siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan
tarvitsemasta tuesta. Oppimissuunnitelmaa tulee käyttää tehostetun tuen aikana, ja
sen tulee perustua pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon.
Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä
opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja auttaa
opettajien työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää
yhteistyötä.
Tehostettua tukea varten laadittavassa oppimissuunnitelmassa kuvataan muun
muassa opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa, pedagogiset ratkaisut ja se,
miten opiskelun etenemistä seurataan.
Oppimissuunnitelman laativat oppilasta opettavat opettajat ja erityisopettajat
yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimissuunnitelma vahvistetaan
oppilashuoltoryhmässä. Erityisopettaja koordinoi oppimissuunnitelman laadintaa ja
seuraa sen toteutumista yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien kanssa.
4.3 ERITYINEN TUKI
Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen
tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön ja sopimusten
merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja
ylläpitäjänä vahvistetaan.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
30
Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista
tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen
jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Erityisen tuen antamisesta tulee tehdä kirjallinen
päätös.
4.3.1 Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten
Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän
huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys.
Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja
koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena sekä oppilaan saama tehostettu tuki ja
arvio sen vaikutuksista. Selvityksessä kuvataan myös oppilaan oppimisvalmiudet
sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet. Selvityksessä arvioidaan,
millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla
tukijärjestelyillä oppilasta olisi tuettava. Selvitys sisältää myös arvion sitä, tarvitseeko
oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän.
Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua
pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalle on laadittu
muita lausuntoja, kuten psykologinen lausunto, voidaan niitä hyödyntää huoltajan
luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa riittävän usein sekä oppilaan tuen
tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten tehdään tarvittaessa uusi pedagoginen
selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään
päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen
lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea.
4.3.2Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
(HOJKS)
Jokaiselle erityistä tukea saavalle oppilaalle on laadittava tehtyyn pedagogiseen
selvitykseen ja hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen
opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma tulee tarkistaa
tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaiden tarpeiden
mukaiseksi.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laativat oppilaan
opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tarvittavilta osin se valmistellaan
moniammatillisena yhteistyönä.
HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
31
E
U
M
N
K
järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki
muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista
perusopetuksen tukimuodoista.
I
S
K
O
HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan, kuin oppilaan opetuksen ja
tukitoimien järjestäminen edellyttää:
• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät
erityistarpeet
• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet
• opiskelun erityiset painoalueet yleisen oppimäärän oppiaineissa
• oppilaan muuhun kehitykseen kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin
liittyvät tavoitteet
• oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät
• luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen
mukaisista oppimääristä
• oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet
• pedagogiset ratkaisut kuten opetusmenetelmät, erityiset apuvälineet ja muu
tuki
• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät,
oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut
• erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja
avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja
kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet, muut
opetus ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet
ja oppimateriaalit
• kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai
erityisopetuksen ryhmässä
• kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä
pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä
• moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet
• kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta
odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta
• yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa
• suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt
Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn
oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi
• luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä sekä
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista
tukitoimista.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
32
• edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa
eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä
oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan
Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen
oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä
koskevassa suunnitelmassa.
HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina
oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Jos oppilas siirtyy
tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
33
E
U
M
N
K
• näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt
I
S
K
O
5.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI
5.1.2 Tukiopetus (PK)
Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee
oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus tulee
aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi
pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia
ennakolta. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla.
Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan
mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti
kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta annetaan joko
oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve
liittyy, tai oppituntien ulkopuolella.
Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja.
Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien
kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä.
5.1.2Osa-aikainen erityisopetus (PK)
Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus
saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisella
erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä
oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta
annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin
liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia
opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä.
Osa-aikaista erityisopetusta annetaan samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai
yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään
oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja
oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaisen erityisopetuksen
järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN
TUKIMUODOT MUNKKINIEMEN
YHTEISKOULUSSA
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
34
Osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan
ja huoltajan kanssa. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on
keskeinen. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan
oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen.
Erityistä tukea saavan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, tavoitteet ja
järjestäminen kirjataan HOJKSiin.
5.1.3 Erityisopetus
Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä
on tukea oppilaan oppimista. Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus
ja muu tuki annetaan laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan
suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista
toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja, joka on kuvattu luvussa 4.3.2.
Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon
ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai
muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista
ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan, kuin erityistä tukea
koskevassa päätöksessä määrätään. Opetusryhmiä muodostettaessa tulee
ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa
asetetut tavoitteet. Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin
perusopetusasetuksessa.
5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta
vapauttaminen
Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset, ja se voi perustua
erilaajuisiin oppimääriin. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua
yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on
mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan
opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli edes
ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta
ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan
yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi
puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän
yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla.
Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset
vaikutukset jatko-opintoihin.
Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
35
E
U
M
N
K
palveluista vastaavien kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla
tuen tasoilla.
I
S
K
O
Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää
ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä
tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta.
Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta
arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita
hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla
arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan
vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden
määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen
selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.
Oppilaan oppimäärältään yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt,
oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin
oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat
yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän
tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista
ja sisällöistä usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla.
Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja
-menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä.
Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, kyseisen oppiaineen
numeroarvosanan ja sanallisen arvion yhteyteen merkitään tähti (*) sekä opintojen
aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen Lisätietoja-kohtaan tulee maininta
siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän
mukaan.
Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan
vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta
tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 §:ssä
tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu
jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua
toimintaa.
Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden
vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, oppivelvollisuus alkaa vuotta
perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta.
5.2 OPISKELUUN LIITTYVÄ ERITYINEN TUKI (LU)
K
N
I
K
Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on
tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat
I
E
N
M
E
U
M
N
tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden
tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
36
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13
§:n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja
-asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan
jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen pitää valita sen tilalle muita opintoja niin, että
säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy.
Lukiolain 13 §:ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet järjestetään siten, että
opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia
suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa.
Lukion aloittajille tehdään lukiseulatesti.Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee
ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan välittömästi.
5.3 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS
Kieli- ja kulttuuriryhmien osalta noudatetaan voimassa olevan opetussuunnitelman
perusteiden määräyksiä.
5.4 OHJAUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET MUNKKINIEMEN
YHTEISKOULUSSA
Ohjaustoiminta muodostaa koko kouluajan mittaisen kokonaisuuden, jonka
tavoitteena on tukea oppilasta opintojen eri vaiheissa. Ohjauksen tarkoituksena
on vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta. Perusopetuksessa ohjausta
keskitetään erityisesti koulutuksen eri nivelvaiheisiin. Lukiossa pyritään kehittämään
opiskelijan valmiuksia tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja
ratkaisuja.
Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä
ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on tukea
oppilaan persoonallista kasvua, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, edistää tasa-arvoa ja
oppilaiden hyvinvointia sekä estää syrjäytymistä.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
37
E
U
M
N
K
sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden
opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden
vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä
tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen,
sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien
vuoksi.
I
S
K
O
Kaikki koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat osallistuvat ohjaustoimintaan.
Oppilaanohjaajalla ja opinto-ohjaajalla on päävastuu ohjauksen käytännön
järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta.
Opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta opettamiensa oppiaineiden opiskelussa
sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitoja ja oppimisen valmiuksia
sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä.
Perusopetuksessa oppilaanohjaus on luokkakohtaista ohjausta, yksilöllisiin
kysymyksiin syventyvää henkilökohtaista ohjausta sekä sosiaaliseen
vuorovaikutukseen perustuvaa pienryhmäohjausta. Opintojen edetessä työelämään
tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa.
Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja
pienryhmäohjauksena. Opiskelijat ohjataan tekemään oma henkilökohtainen,
realistinen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijoiden
opinto-ohjelmat tarkistetaan vuosittain, ja ryhmänohjaaja yhdessä opinto-ohjaajan
kanssa seuraa heidän opintojensa etenemistä jaksoittain.
Sekä perusopetuksessa että lukiossa perehdytetään heti opintojen alussa koulun
toimintaan sekä opiskelua koskeviin ohjeisiin ja menettelytapoihin. Oppilaita
myös informoidaan valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppimiselle
ja tulevaisuudelle. Tämän suunnittelevat ja toteuttavat yhteistyössä rehtori,
luokanvalvojat/ryhmänohjaajat sekä oppilaanohjaaja/opinto-ohjaaja. Oppilaille
selvitetään myös ohjauksen järjestämiseen, oppilashuoltoon ja opiskelun
tukipalveluihin liittyvät käytännöt. Tämän suunnittelevat ja toteuttavat rehtori,
oppilaanohjaaja/opinto-ohjaaja, luokanvalvoja/ryhmänohjaaja, muu koulun
oppilashuoltohenkilöstö ja tilanteesta riippuen myös eri aineiden opettajat.
5.4.2Ohjaukseen liittyvä tiedottaminen ja yhteistyö
Oppilaiden huoltajille tiedotetaan koulun käytännöistä, oppilaan opinto-ohjelman
valintamahdollisuuksista ja opiskelun tukitoimista mm. vanhempainilloissa,
koulun esitteissä, tarvittaessa luokka- ja ryhmäkohtaisissa tilaisuuksissa tai
kahdenkeskisissä neuvotteluissa.
Munkkiniemen yhteiskouluun hakeutumisesta ja opiskelumahdollisuuksista
tiedotetaan koulunkäynnin nivelvaiheissa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen,
muiden koulujen opetus- ja ohjaushenkilöstölle mm. vanhempainilloissa ja muissa
tiedotustilaisuuksissa, koulun omissa esitteissä ja verkkosivuilla.
K
N
I
K
I
Ohjausta suunnitellaan ja toteutetaan tarpeen mukaan yhteistyössä lähioppilaitosten,
erityisesti oman alueen ala-asteiden kanssa mm. nivelvaiheeseen liittyvin
neuvotteluin.
E
N
M
E
U
M
N
5.4.1Ohjauksen toteuttaminen
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
38
Koulun päättövaiheessa ohjataan ja tuetaan erityisesti niitä oppilaita ja opiskelijoita,
joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä jatko-opintojen
tai työelämän ulkopuolelle. Ohjaustoiminta suunnitellaan silloin yksilöllisesti paitsi
oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa, myös moniammatillisena yhteistyönä
esim. koulun oppilashuoltohenkilöstön, muiden oppilaitosten tai työvoimahallinnon
edustajien kanssa.
Työ- ja elinkeinoelämään oppilaat tutustuvat mm. osallistumalla työharjoitteluun,
tekemällä vierailuja ja kutsumalla asiantuntijoita luokkatunneille tai muihin koulun
tilaisuuksiin ja yhteistyöprojekteihin.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
39
E
U
M
N
K
Jatko-opintojen suunnitteluvaiheessa tehdään tutustumiskäyntejä eri oppilaitoksiin
tai kutsutaan vierailijoita omalle koululle. Yhteistyötä tehdään työvoimatoimistojen
ammatinvalinnanohjauksen kanssa osallistumalla työvoimaviranomaisten järjestämiin
neuvotteluihin ja koulutustilaisuuksiin sekä ohjaamalla oppilaita työhallinnon
palveluihin. Tätä koordinoi oppilaanohjaaja/opinto-ohjaaja tarvittaessa yhteistyössä
eri aineiden opettajien tai oppilashuoltohenkilöstön kanssa.
I
S
K
O
6.1. OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO
Oppilas- ja opiskelijahuolto on oppilaiden ja opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja
sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista, ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Sen avulla edistetään oppilaiden ja opiskelijoiden tervettä
ja tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle.
Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Pääpaino on yhteisöllisessä oppilas- ja opiskelijahuollossa, joka on keskeinen osa
koulun toimintakulttuuria ja käytännön toimia. Yksilökohtaisella oppilas- ja opiskelijahuollolla tarkoitetaan koulu- ja opiskeluhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja sekä monialaista yksilökohtaista
oppilas- ja opiskelijahuoltoa, jota tarjotaan monialaisessa, yksilökohtaisessa ja luvanvaraisessa asiantuntijaryhmässä.
Oppilas- ja opiskelijahuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja
sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen
kokonaisuus. Munkkiniemen yhteiskoulu kuuluu yksityisten sopimuskoulujen ohjausryhmään. Oppilas- ja opiskelijahuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri
suunnitelmaa: 1) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon sisältyy oppilas- ja
opiskelijahuoltoa koskeva osuus, 2) paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä
kuvaus oppilas- ja opiskelijahuollosta sekä 3) kuvaus Munkkiniemen yhteiskoulun
oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelmasta (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 ja 13 §,
Lastensuojelulaki 12 § (1292/2013), Lukiolaki 10 § (478/2003).
Koulun turvallisuussuunnitelma sisältää toimintamallit kriisi- kiusaamis-, väkivalta-,
syrjintä- ja häirintätilanteiden hoitamiseksi sekä päihteiden käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Tässä mainitut toimintamallit on
liitetty osaksi oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelmaa.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
6 HYVINVOINNIN TUKIPALVELUT
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
40
6.2.1Kerhotoiminta
Kerhotoiminta on oppilaille järjestettävää tavoitteellista toimintaa, joka tukee
oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään
oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä.
Tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus osallistua oman mielenkiinnon
mukaiseen toimintaan ja laajentaa harrastusten kohteita. Kerhotoimintaan
osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tai erityistä tukea.
Kerhotoimintaa järjestetään lukuvuosittain vahvistettavan suunnitelman mukaan sekä
siihen varattujen määrärahojen puitteissa.
6.2.2Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
Erityisoppilaiden aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Helsingin kaupungin
päätösten mukaisesti.
6.2.3Kouluruokailu
Munkkiniemen yhteiskoulussa oppilaat saavat kouluruokailussa täysipainoisen
aterian, joka on osa oppilaiden päivittäisestä ravinnontarpeesta.
Kouluruokailussa noudatetaan terveys- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oppilaita
ohjataan ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille
sekä kehittämään ruokailutottumuksiaan ja -tapojaan. Heitä ohjataan ruokailemaan
hyvien tapojen mukaisesti ja huomioimaan muut ruokailijat siten, että ruokailutilanne
on asiallinen ja miellyttävä.
Koulun henkilökunta ja kouluruokailun järjestäjä toimivat yhteisten
kasvatustavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden terveystekijät ja eri kulttuuritaustat
huomioidaan ruokalistojen suunnittelussa. Ruokailuun järjestetään riittävästi
aikaa ja ruokailutilojen viihtyvyyteen ja siisteyteen kiinnitetään huomiota.
Ruokailujärjestelyissä huomioidaan sopivalla tavalla kestävän kehityksen periaatteet.
6.2.4Koulumatkat
Koulumatka on tärkeä osa oppilaan koulupäivää. Yhteistyössä kotien kanssa koulu
ohjaa oppilaita vastuulliseen ja kohteliaaseen käyttäytymiseen koulumatkoilla.
6.2.5Koulunkäyntiavustajatoiminta
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
41
E
U
M
N
K
6.2 MUUT TUKIPALVELUT
I
S
K
O
Oppilaan avustamisen tarve edellyttää monipuolista arviointia ja jatkuvaa seurantaa.
Oppilaskohtaiset tavoitteet kirjataan oppimissuunnitelmaan ja henkilökohtaiseen
opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman järjestämisessä
mukana ovat myös oppilaan huoltajat.
Koulunkäyntiavustajatoiminnan järjestämisessä otetaan huomioon erityisluokat,
integroidut erityisoppilaat, oppilaskohtaiset tarpeet yleisopetuksessa sekä
iltapäivätoiminta.
Munkkiniemen yhteiskoulussa järjestetään koulunkäyntiavustajapalveluita Helsingin
kaupungin myöntämän tuen mukaisessa laajuudessa.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Koulunkäyntiavustajatoiminnan lähtökohtana on omalta osaltaan turvata oppilaan
osallistuminen opetukseen. Tavoitteena on auttaa oppilasta koulunkäynnissä sekä
tukea ja ohjata häntä kasvu- ja oppimisprosessissa. Toiminnan tavoitteena on myös
edistää oppilaan omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Työtä ohjaavat oppilaalle
ja ryhmälle asetetut opetus- ja kasvatustavoitteet. Lisäksi otetaan huomioon
oppilaan hoito- ja kuntoutustavoitteet. Avustaminen toteutuu moniammatillisena
yhteistyönä. Yhteistyötä tekevät erityisopettaja, oppilashuoltoryhmä, aineenopettaja
ja kouluavustaja.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
42
7.1 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ
Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten,
että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta,
ohjausta ja tukea. Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on tukea oppilaan tervettä
kasvua ja oppimista. Onnistunut yhteistyö perustuu avoimeen, tasavertaiseen ja
luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan
oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta ja siitä, että oppilas
suorittaa oppilasvelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa
oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä.
Keskeinen asema koulun ja kodin vuorovaikutuksessa on luokanvalvojilla/
ryhmänohjaajilla ja oppilaanohjaajalla/opinto-ohjaajalla. Luokanvalvojan ja
ryhmänohjaajan tehtävänä on muodostaa kokonaiskäsitys luokkansa oppilaista
ja heidän edistymisestään oppiaineissa ja tiedottaa tarpeen vaatiessa huoltajille
oppilaan koulunkäynnistä. Kodin ja koulun yhteistyönä seurataan oppilaan
poissaoloja. Wilma-järjestelmä parantaa tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja
koulun välillä sekä välittää tiedon luvattomista poissaoloista huoltajille.
Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys oppilaiden
opintojen tukemisessa. Yhteistyö korostuu erityisesti valintatilanteissa ja
koulutuksen nivelvaiheissa sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja
maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opintojen tukemisessa.
Huoltajille järjestettävistä tilaisuuksista ja muista yhteydenpidon muodoista sovitaan
tarkemmin lukuvuosittain.
7.2 KOULUTUKSEN NIVELVAIHEISIIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ
Opetus rakentuu aiemmin luodulle pohjalle. Yhteistyötä tehdään sekä
opetussuunnitelman laadinnassa että käytännön toiminnassa lähikoulujen kanssa.
Yhteistyö luo pohjan joustavalle, elinikäiselle oppimiselle.
Kuudennen luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen tarjotaan
mahdollisuus tutustua etukäteen koulumme toimintaan, tiloihin, opettajiin ja
oppilashuoltohenkilöstöön. Tutustumiskäynnit toteutetaan yhteistyössä lähikoulujen
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
43
E
U
M
N
K
7YHTEISTYÖ
I
S
K
O
Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden
kohdalla sekä koulutuksen nivelvaiheissa että oppilaan siirtyessä yleisopetuksesta
erityisopetukseen ja erityisopetuksesta yleisopetukseen. Oppilas tarvitsee ohjausta
ja tukea erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa ja valintatilanteissa. Yhteistyö oppilaan
opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa on oleellista oppilaan siirtyessä
kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle.
Perusopetuksen ja lukion päättövaihe on oppilaan jatko-opintojen kannalta
merkittävä. Päättövaiheen erityisenä tehtävänä on ohjata oppilasta jatkoopintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Koulumme
perusopetuksen ja lukion saumaton yhteistyö helpottaa oppilaan siirtymistä
perusopetuksesta toisen asteen opiskeluun. Lukiomme laaja-alainen yleissivistyksen
painotus luo pohjan monipuolisille jatko-opintomahdollisuuksille. Eri oppiaineissa ja
oppilaanohjauksessa järjestettävät tutustumiskäynnit lisäävät opiskelijoiden tietoutta
opiskelusta ja työelämästä.
Yhteistyö eri tahojen kanssa on tärkeää ohjattaessa oppilasta jatko-opintoihin.
Osallistumalla yhteistyöhön opettajat ja opinto-ohjaajat saavat tietoa oppilaiden
tarpeista ja jatko-opinnoissa edellytettävistä valmiuksista. Opinto-ohjaajien sekä
perusasteen ja toisen asteen opettajien välisen yhteistyön merkitys korostuu erityistä
tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjauksessa.
7.3 YHTEISTYÖ LÄHIYHTEISÖJEN JA MUIDEN
HALLINTOKUNTIEN KANSSA
Hallinnollisena keskuksena Helsinki tarjoaa poikkeukselliset mahdollisuudet tutustua
valtion keskushallinnon instituutioihin. Myös pääkaupunkimme kansainvälisesti
vertailukelpoinen kulttuurielämä luo ainutlaatuisen mahdollisuuden elävöittää eri
oppiaineita museo-, teatteri- ja musiikkitarjonnalla.
Yhteistyötä tehdään muun muassa lähialueen seurakuntien, terveys- ja
nuorisotoimen, poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Tavoitteena on ohjata oppilaita
vastuulliseen käyttäytymiseen sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi.
7.4TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ
Suurena talous- ja teollisuuskeskuksena Helsinki luo työelämään tutustumiselle
kansallisesti ainutlaatuiset puitteet. Yrittäjyyskasvatusta ja -tietoutta annetaan
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
ja myös yhteistyössä vanhempien kanssa, ja niiden tarkoituksena on auttaa oppilaita
sopeutumaan uuteen ympäristöön ja tukea heidän koulunkäyntiään ja hyvinvointiaan
uudessa koulussa.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
44
Työelämäyhteistyön tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa
eri toimijoiden näkökulmasta. Aihekokonaisuus osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
tukee oppilasta ottamaan vastuun omasta toiminnastaan. Samalla se selkiyttää
oppilaan jatko-opintosuunnitelmia ja käsitystä itsestään.
7.5 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Kansainvälisyyskasvatus sisältyy eri oppiaineisiin. Konkreettisia toimintamuotoja ovat
esimerkiksi leirikoulut, opintoretket ja toiminta ulkomaisten ystävyyskoulujen kanssa.
Vieraiden kielten opiskelu antaa välineitä toimia kielellisesti ja kulttuurisesti erilaisissa
ympäristöissä. Vieraan kulttuurin ja sen tapojen tunteminen luo edellytykset sujuvalle
kommunikaatiolle.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
45
E
U
M
N
K
konkreettisesti erityisesti lukion taloustiedon opetukseen sisältyvällä yrityksen
perustamiskurssilla.
I
S
K
O
8.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA
8.1.1Oppilaan arvioinnin tehtävä ja periaatteet
Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan opiskelua, tukea hänen kasvuaan,
kehitystään ja oppimistaan sekä vahvistaa oppilaan luottamusta itseensä oppijana.
Arviointi kehittää osaltaan oppilaan oppimaan oppimisen taitoja. Oppilaan arviointi
antaa myös tietoa opettajalle opetuksen suunnittelusta ja kehittämisestä.
Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama
jatkuva palaute. Arviointipalautetta annettaessa otetaan huomioon arvioinnin merkitys
oppilaan oppimisprosessille. Arviointi on monipuolista, kokonaisvaltaista, realistista ja
kannustavaa. Arviointipalaute antaa tietoa myös niistä oppimisen osa-alueista, joita
on tarpeen kehittää.
Oppilaan arviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin,
kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta tai oppilaalle mahdollisesti laaditussa
oppimissuunnitelmassa asetettuihin oppilaan omiin tavoitteisiin. Arviointi kohdistuu
oppilaan koulutyössään esittämään monipuoliseen näyttöön. Arviointipalautetta
annetaan oppimisesta, edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.
Yhteisten oppiaineiden arvioinnissa käytetään numeroarvostelua. Arvioinnin tulee olla
monipuolista, ja siksi oppilaalle annetaan sanallista arviointipalautetta edistymisestä
numeroarvostelun lisäksi koko perusopetuksen ajan.
Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa yleisistä arvioinnin
perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa
sovellettu. Arviointipalautetta annetaan monipuolisesti oppilaalle ja hänen
huoltajalleen lukuvuositodistuksen lisäksi.
Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa laaditut kuvaukset oppilaan
hyvästä osaamisesta tukevat opettajan työtä ja ovat arvioinnin pohjana arvioitaessa,
miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa.
Sanallisella arvioinnilla kuvataan myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia.
Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason
arvosanalle kahdeksan (8). Arviointimuodosta riippumatta oppilas saa lukuvuoden
aikana monipuolisesti palautetta edistymisestään ja osaamisestaan.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
8 ARVIOINTI (PK)
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
46
10erinomainen
9kiitettävä
8hyvä
7 tyydyttävä
6 kohtalainen
5 välttävä
4hylätty
hyväksytty
osallistunut
hylätty
* oppimäärä yksilöllistetty
8.1.2Oppilaan itsearviointi
Opetuksen yhtenä tehtävänä on luoda edellytyksiä oppilaan itsearviointitaitojen
kehittymiselle. Tavoitteena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja kehittää
hänen opiskelutaitojaan. Oppilaan käsitys itsestään oppijana selkiytyy ja tieto
oman kehittymisen mahdollisuuksista syvenee. Oppilasta ohjataan ja kannustetaan
asettamaan tavoitteita työskentelylleen, oppimiselle ja yhdessä toimimiselle sekä
arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan.
Oppilas harjaantuu tarkastelemaan ja säätelemään toimintaansa sekä
tunnistamaan edistymistään. Itsearvioinnin kautta oppilaalle syntyy käsitys siitä,
että hän voi vaikuttaa omaan oppimiseensa ja itseään koskeviin asioihin. Oppilas
tarvitsee opettajan ohjausta ja tukea sekä säännöllistä palautetta, jotta hänen
itsearviointitaitonsa kehittyvät. Tähän pyritään kausitiedotteilla.
Oppilaat arvioivat omaa työskentelyään ja yhteistyötaitojaan neljä kertaa yläluokkien
aikana. Arviointi kirjataan kausitiedotteeseen, johon kirjataan myös opettajan arviointi
samoissa kohteissa. Opettajat arvioivat oppilaan työskentelyä myös sanallisesti.
Kausitiedotteen lisäksi itsearviointia voidaan toteuttaa kussakin oppiaineessa
erikseen.
8.1.3Työskentelyn arviointi
Työskentelyn arvioinnilla tuetaan oppilaan oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä.
Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja
arvioida omaa työtään. Näitä arvioitaessa otetaan huomioon oppilaan ikäkausi ja
yksilölliset erot. Vastuullisuus ja yhteistyötaidot ovat myös osa oppilaan työskentelyn
arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat koulun opetussuunnitelmassa
työskentelylle asetetut yleiset ja oppiainekohtaiset tavoitteet. Työskentelyn arviointi
on aina osa oppiaineen arviointia. Arviointi perustuu opettajan havainnointiin oppilaan
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
47
E
U
M
N
K
Arviointiasteikko
I
S
K
O
8.1.4Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisessä arvioidaan sitä, miten oppilas toimii vuorovaikutuksessa muiden
ihmisten ja ympäristön kanssa, arvostaa omaa ja toisten työtä sekä noudattaa
koulun sääntöjä ja toimintaperiaatteita. Käyttäytymisen arvioinnin pohjana ovat
koulun opetussuunnitelmassa hyvälle käyttätymiselle asetetut tavoitteet. Oppilaan
käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat.
Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet:
OLLAAN IHMISIKSI
Muiden (huomioon ottaminen luokkatoverien, opettajien, koulun henkilökunnan)
• tervehtiminen, kiittäminen, anteeksipyytäminen, toisten kunnioittaminen
• kyky ymmärtää erilaisuutta ja muiden mielipiteitä
• yhteistyökyky: ryhmässä toimiminen
• vastuuntunto: omien tehtävien hoitaminen, vastuualueiden hoitaminen koulun
erilaisissa hankkeissa (esim. juhlissa)
• auttaminen tarvittaessa
• työrauhan ylläpito ja edistäminen
• asiallinen ja ystävällinen kielenkäyttö
Työn arvostaminen
• työrauhan kunnioittaminen
• positiivinen suhtautuminen työhön ja opiskeluun
• työskentely koulun yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi
• oman ja toisen työn arvostaminen
Ympäristön huomioon ottaminen
• koulutilojen, -ympäristön ja toisten omaisuuden kunnioittaminen
Sääntöjen ja aikataulujen noudattaminen
• säännöllinen koulunkäynti ja opiskelu (aikataulut, täsmällisyys, koulun ja kodin
välisistä tiedotteista huolehtiminen)
• poissaolojen selvittäminen
• koulun järjestyssääntöjen noudattaminen
• työ- ja turvallisuusohjeiden ja liikennesääntöjen noudattaminen
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
tuntityöskentelystä ja muihin työskentelyyn liittyviin tilanteisiin (ns. jatkuva näyttö).
Työskentelyä arvioidaan huoltajille jaettavassa kausitiedotteessa neljä kertaa
vuosiluokkien 7.–9. aikana (ks. luku 8.1.2. oppilaan itsearviointi).
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
48
Arvioinnin toteuttaminen ja perusteet:
Oppilaan käyttäytymisen arvosana määräytyy sen mukaan, miten hänen
käyttäytymisensä täyttää opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Arvosana
määräytyy kaksivaiheisen prosessin mukaisesti:
1. Jokainen oppilasta opettava opettaja arvioi oppilaan käyttäytymistä oman
oppiaineensa näkökulmasta käyttämällä arviointiasteikkoa 4–10. Aineenopettajan
tulee huomioida oppilaan käytös omassa oppiaineessaan sekä havaitsemissaan
muuhun koulunkäyntiin liittyvissä tilanteissa.
2. Luokanvalvoja laskee opettajien antamista numeroista keskiarvon, joka
muodostaa oppilaan käyttäytymisen arvosanan perustan. Luokanvalvojan
tulee huomioida oppilaan käytös kokonaisvaltaisesti mukaan lukien
mahdollisten rangaistusten syyt, rangaistuksen/rangaistusten vakavuus ja
yleinen piittaamattomuus. Luokanvalvoja voi joko nostaa tai laskea arvosanaa
yhden numeron verran. Opettajainkokouksen päätöksellä voidaan muuttaa
käyttäytymisen arvosanaa.
8.1.5Arvioinnin toteuttaminen
Oppilaille annetaan seuraavat kirjalliset todistukset:
• välitodistus syyslukukauden päättyessä
• lukuvuositodistus lukuvuoden koulutyön päättyessä
• kausitiedote neljästi 7.–9. luokkien aikana lukukauden puolivälissä (ei
kuitenkaan 7. luokan syyslukukaudella eikä 9. luokan kevätlukukaudella)
• yhdeksäsluokkalaisen välitodistus kevätlukukauden puolivälissä
Käyttäytyminen arvioidaan omalla arvosanallaan väli- ja lukuvuositodistusten
yhteydessä (käyttäytymisen arviointi annetaan erillisenä päättötodistuksen liitteenä).
8.1.6Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi
Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon arvioinnissa. Tämä koskee myös
oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä.
Arvioinnin suorittavat erityisopettaja ja aineenopettaja yhteistyössä. Arvioitaessa
käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin
osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat
kehittymistarpeensa.
Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään hänelle
laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
49
E
U
M
N
K
Käyttäytymisen arvioinnin perusteet:
I
S
K
O
Ympäristön huomioon
ottaminen
Suhtautuminen työntekoon
Sääntöjen noudattaminen
Oppilas on toiset huomioon ottava, kohtelias ja
ystävällinen. Hän toimii
positiivisena ja kannustavana esimerkkinä muille.
Hän on yhteistyöhaluinen,
avulias, aktiivinen, omaaloitteinen ja rehellinen.
Oppilas huolehtii yhteisestä omaisuudesta ja
siisteydestä omaaloitteisesti.
Oppilaalla on erittäin
myönteinen asenne
koulutyöhön. Huolellisuus,
suunnitelmallisuus ja
oma-aloitteisuus näkyvät
hänen työnteossaan ja
tuloksissaan. Hän antaa
rakentavaa palautetta
muiden töistä ja auttaa
luokkatovereitaan omaaloitteisesti.
Oppilas noudattaa koulun sääntöjä ja annettuja
ohjeita. Hän toimii omaaloitteisesti ja rakentavasti
kouluyhteisön parhaaksi.
Oppilas ylläpitää työrauhaa ja ottaa muut huomioon. Oppilas on avulias
ja yhteistyöhaluinen. Hän
on koulumyönteinen ja
käytökseltään asiallinen.
Yhteistyö toisten oppilaiden ja opettajien kanssa
sujuu häiriöittä.
Oppilas huolehtii yhtei- Oppilaalla on myönteinen
sestä omaisuudesta ja asenne koulutyöhön. Hän
siisteydestä.
on yhteistyöhaluinen ja
tekee annetut tehtävät.
Hän arvostaa myös toisten
töiden tuloksia ja auttaa
pyydettäessä toista.
Oppilas noudattaa koulun sääntöjä ja annettuja
ohjeita. Yksittäinen lievä
rangaistus, esimerkiksi
myöhästyminen, ei estä arvosanan 9 saamista, mikäli
käyttäytyminen on muuten
moitteetonta.
Oppilas ottaa muut huomioon. Hän on yleensä
koulumyönteinen ja
käytökseltään asiallinen.
Pääsääntöisesti oppilas työskentelee hyvin
ohjeiden mukaisesti, mutta
saattaa esimerkiksi myöhästellä ajoittain.
Oppilas pitää oman
Oppilas on yhteistyökylähiympäristönsä siis- kyinen ja tekee annetut
tinä. Hän ei tahallisesti tehtävät.
roskaa tai vahingoita
koulun tai muiden
omaisuutta.
Oppilas noudattaa koulun
sääntöjä ja annettuja ohjeita. Hän tarvitsee joskus
siinä kuitenkin ohjausta ja
opastusta.Oppilaalla voi
olla joitain lieviä sääntörikkomuksia, esimerkiksi
hän myöhästelee ajoittain.
Yksittäiset lievät rangaistukset eivät estä numeron
8 saamista.
Oppilas ei aina
huolehdi työskentelyympäristönsä siisteydestä.
7 (tyydyttävä)
Oppilaalla on satunnaisesti vaikeuksia toimia
muiden kanssa. Hän
käyttää joskus epäkohteliasta tai asiatonta kieltä
oppilastovereitaan tai
koulun henkilökuntaa
kohtaan. Hän ei osallistu
aina oppimistapahtumaan
ja saattaa joskus häiritä
oppitunneilla.
Oppilas on ajoittain huolimaton tai ei huolehdi hänelle annetuista tehtävistä.
Oppilaalla on luvattomia
poissaoloja ja/tai runsaasti
myöhästymisiä.
Oppilas jättää satunnaisesti noudattamatta sääntöjä
ja annettuja ohjeita, jonka
vuoksi opettaja ja/tai
luokanvalvoja on antanut
rangaistuksia.
6 (kohtalainen)
Oppilas häiritsee opetusta
ja työrauhaa. Hän on epäystävällinen ja epäkohtelias. Hänellä on vaikeuksia
olla yhteistyössä muiden
kanssa. Hänellä on useita
luvattomia poissaoloja.
Oppilas suhtautuu välinpitämättömästi työskentely ympäristönsä
siisteyteen ja kuntoon
sekä työntekoon ja
työvälineisiin.
Oppilas on huolimaton tai
ei huolehdi hänelle annetuista tehtävistä.
Oppilas ei noudata sääntöjä ja annettuja ohjeita.
Oppilaalla on useita rangaistuksia.
Oppilas häiritsee opetusta jatkuvasti. Hän
käyttäytyy muita kohtaan
asiattomasti ja on haluton
yhteistyöhön. Hän loukkaa
toisen fyysistä ja henkistä
koskemattomuutta.
Oppilas sotkee tahallisesti työympäristöään.
Oppilas käy koulua hyvin
epäsäännöllisesti ja/tai
oppilas jättää tekemättä
tehtävänsä eikä osallistu
tuntityöskentelyyn.
Oppilas jättää tahallisesti
noudattamatta koulun
sääntöjä ja ohjeita. Oppilas
on saanut rehtorin kirjallisen varoituksen.
K
N
I
K
I
4 (hylätty)
8 (hyvä)
9 (kiitettävä)
10 (erinomainen)
Muiden huomioonottaminen
5 (välttävä)
Tavoite
E
Oppilaan käytös on kouluyhteisöön sopimatonta.
N
M
E
U
M
N
suunnitelmassa (HOJKS).
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
50
Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn
oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan
suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa
määriteltyihin oppilaan omiin tavoitteisiin perustuen. Yksilöllistettyjen oppimäärien
mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota koko
perusopetuksen ajan ja myös päättöarvioinnissa.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu
perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin sen mukaan,
mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty.
8.1.7Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi
Oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä
suomen kielen taito. Suomen kielen taitojen mahdollisten puutteiden merkitystä
arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen
sovitetuilla arviointimenetelmillä. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine arvioidaan
joko suomi toisena kielenä tai suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti. Koulu
päättää oppimäärästä oppilaskohtaisesti. Oppilaan arviointi voi olla sanallista koko
perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.
Oppilaan arviointi perustuu oppimissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin
valmistavan opetuksen ajan ja vuosi sen jälkeen.
Oppilas voi valmistavan opetuksen ohessa suorittaa myös perusopetuksen
oppimääriä joissakin oppiaineissa. Oppilas saa tällöin erillisen todistuksen
perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta. Arviointi voidaan antaa sanallisena
arviona tai numeroarvosteluna. Jos oppilas suorittaa jonkin perusopetuksen
oppiaineen koko oppimäärän valmistavan opetuksen aikana, annetaan siitä
numeroarvosana.
Jos peruskoulun vuosiluokille 7 – 9 sijoittuva maahanmuuttajataustainen oppilas
ei ole opiskellut vierasta kieltä, oppimissuunnitelmassa asetetaan tavoitteet
kielen opiskelulle ja kuvataan tarvittavat tukimuodot, joiden avulla oppilas voi
saavuttaa A-kielen oppimäärän tavoitteet päättöarviointiin mennessä. Oppilas voi
myös osallistua B1-englannin opetukseen, joka tukitoimin toteutettuna arvioidaan
viimeistään päättötodistuksessa A-kielenä.
8.1.8Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli
Oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus maahanmuuttajien
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
51
E
U
M
N
K
Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, hänen
suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset.
I
S
K
O
8.1.9Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet
Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän on suorittanut hyväksytysti kaikki
opetussuunnitelmassa määritellyt oppiaineiden tai aihekokonaisuuksien tavoitteet.
Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia,
jos arvioidaan, että hän kykenee suoriutumaan seuraavan vuosiluokan tavoitteista.
Tällöin oppilaalle laaditaan kyseisessä oppiaineessa oppimissuunnitelma, josta käy
ilmi, miten oppilas suorittaa opintonsa hyväksytysti.
Oppilaalle, jolla on hylättyjä suorituksia, varataan mahdollisuus osoittaa erillisessä
kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti.
Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia.
Päätöksen oppilaan luokalle jättämisestä tekevät rehtori ja oppilasta opettavat
opettajat yhdessä. Vuosiluokalle jättämistä harkittaessa arvioidaan aina sen hyöty
oppilaan kokonaistilanteen kannalta. Oppilaan kokonaistilanteen arviointiin osallistuu
tarvittava oppilashuoltohenkilöstö. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänellä
on hylätty suoritus yhdessä tai useammassa oppiaineessa ja arvioidaan, ettei hän
selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista.
Yhteistyötä oppilaan huoltajan kanssa tiivistetään, kun huomataan, että oppilaan
suoritustaso yhdessä tai useammassa oppiaineessa on heikentynyt huomattavasti.
Tämä on erityisen tärkeää päättövaiheessa olevien oppilaiden osalta.
Päätös luokalle jättämisestä voidaan opettajien ja rehtorin yhteisen harkinnan
perusteella tehdä myös ehdollisena, jos arvioidaan, että hylätyistä arvosanoista
huolimatta oppilaalla on edellytykset selvitä seuraavan vuosiluokan opinnoista.
Jos oppilaalla kuitenkin on hylättyjä arvosanoja useammassa kuin yhdessä
aineessa, ehdollinen päätös tehdään vain erityisestä syystä, esim. jos oppilas
sairauspoissaolojen vuoksi ei ole lukuvuoden koulutyön aikana antanut riittävää
näyttöä eri aineiden tavoitteiden saavuttamisesta. Silloin oppilaalle voidaan osoittaa
kussakin hylätyssä oppiaineessa ne osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on
edellytyksenä vuosiluokalta siirtymiselle. Oppilaalla, jonka luokalle jättämisestä on
tehty ehdollinen päätös, on mahdollisuus osoittaa kesällä järjestettävässä erillisessä
kokeessa hallitsevansa hylätyn oppimäärän tai hänen opiskeltavakseen määrätyt
osa-alueet.
Vaikka oppilaalla ei olisi lainkaan hylättyjä suorituksia, rehtori ja oppilaan opettajat
yhdessä voivat tehdä päätöksen oppilaan jättämisestä vuosiluokalle yleisen
koulumenestyksen perusteella. Tämä edellyttää, että oppilaalla on vähintään kaksi
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Todistukseen merkitään opetettava kieli,
opetuksen laajuus ja sanallinen arvio. Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen
todistus. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
52
8.1.10
Hylätyn suorituksen korottaminen erillisessä kuulustelussa
Mikäli on tehty ehdollinen päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle vuosiluokalle
yhden tai useamman hylätyn suorituksen vuoksi, hänelle järjestetään mahdollisuus
osallistua kesällä yhden kerran erilliseen kokeeseen (ns. ehtokuulusteluun) ja siinä
osoittaa saavuttaneensa ko. aineessa tai aineissa vähintään opetussuunnitelmassa
ilmoitetut välttävään arvosanaan vaadittavat tiedot ja taidot. Opettajakunta ja rehtori
yhdessä päättävät tämän koetilaisuuden ajankohdan vuosittain, ja siitä ilmoitetaan
vuosikertomuksessa. Jos oppilas ei tässä kokeessa osoita riittävää aineen hallintaa
vaan suoritus hylätään, hän jää vuosiluokalle. Erilliseen kokeeseen osallistuvalle
oppilaalle voidaan ilmoittaa ne oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksyttyä suoritusta
kokeessa edellytetään. Koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia
eikä vain kirjallisia suorituksia.
8.2PÄÄTTÖARVIOINTI
Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita
tasavertaisesti. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on
saavuttanut perusopetuksen tavoitteet eri oppiaineissa.
Päättöarvosana perustuu oppilaan osaamiseen päättövaiheessa. Päättövaiheen
muodostavat vuosiluokat 8–9 lukuun ottamatta niitä oppiaineita, joissa yhteinen
opetus päättyy aikaisemmin.
Oppilaan osaaminen arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin päättöarvioinnin
kriteereihin, jotka määrittelevät tietoja taitotason arvosanalle 8 (hyvä).
Päättöarvioinnissa työskentelytaidot sisältyvät oppiaineiden päättöarvioinnin
kriteereihin. Oppilas saa arvosanan 8, jos hän osoittaa keskimäärin kriteereiden
mukaista osaamista. Joidenkin kriteereiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida
muiden kriteereiden tason ylittäminen. Oppilas saa arvosanan 5 (välttävä), jos hän
osoittaa jossain määrin kriteereiden mukaista osaamista.
Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai
useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan
suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa
määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan
osaamista ei arvioida opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen päättöarvioinnin
kriteereiden mukaan.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
53
E
U
M
N
K
välttävää arvosanaa yhteisissä aineissa. Jos oppilas jätetään luokalle yleisen
koulumenestyksen perusteella, huoltajalle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi
ennen päätöksen tekemistä.
I
S
K
O
8.3.1Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset
Lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus, joka on opettajan antama
arvio oppilaan edistymisestä ja osaamisesta. Jos todistuksessa on oppilaan
henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus
on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen
huoltajalleen.
Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, merkitään hänen saamansa arvio
todistukseen vain siinä tapauksessa, että kyseinen opetus on perusopetuksen
järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta
mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.
Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla
kuin koulun opetuskielellä, todistuksessa on mainittava opetuksessa käytetty kieli ja
sillä opetetut oppiaineet.
Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai
useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, kyseisen oppiaineen
numeroarvosanan ja sanallisen arvion yhteyteen merkitään tähti (*). Todistuksen
lisätietoihin tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*)
oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan (Perusopetuslaki 17 §:n 2 mom.).
Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa
perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi. Erotodistuksen
liitteenä on koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista
painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota.
8.3.2Päättötodistus
Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet
ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli,
matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai
elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta
ja kotitalous.
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa arvioidaan perusopetuksen perusteissa
määritellyt oppimäärät, joista oppilas opiskelee yhtä tai kahta. Jos oppilas on
vaihtanut (äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten)
oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi
opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
8.3TODISTUKSET
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
54
Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden
vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi
vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat
kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine
katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäväksi opinnoksi, sen suoritus voi korottaa
kyseisen oppiaineen arvosanaa.
Valinnaisena aineena opiskeltava kieli voidaan huoltajan kirjallisesta pyynnöstä
arvioida sanallisesti.
Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään
todistukseen vain siinä tapauksessa, että kyseinen opetus on perusopetuksen
järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta
mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.
Päättötodistukseen merkitään oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin
oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään
puolet muulla kuin koulun opetuskielellä.
Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn
oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Jos
käytetään numeroarviointia, kyseisen oppiaineen numeroarvosanan ja sanallisen
arvion yhteyteen merkitään tähti (*). Todistuksen lisätietoihin tulee merkintä siitä,
että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän
mukaan (Perusopetuslaki 17 §:n 2 mom.).
Yhdeksännen luokan oppilaalle annetaan tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä
varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin
päättötodistuksessa.
8.4 ARVIOINNIN UUSIMINEN JA OIKAISU
Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan
pyytää opinnoissa etenemistä tai vuosikurssille jättämistä koskevan päätöksen tai
päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään kirjallisesti rehtorille. Uudesta arvioinnista
päättävät rehtori ja opettajat yhdessä.
Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on
hylätty, huoltaja voi pyytää arvioinnin oikaisua lääninhallitukselta.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
55
E
U
M
N
K
Oppiaineiden vuosiviikkotuntien määrä merkitään vain taitoja taideaineissa ja
valinnaisissa aineissa.
I
S
K
O
Opiskelijan arviointi perustuu hänen antamaansa monipuoliseen näyttöön.
Arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja
oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen
tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi
arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien,
työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen
arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden
arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto.
Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteidensa
asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.
9.1 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI
9.1.1Kurssisuorituksen arviointi
Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arviointi kohdistuu opiskelijan
koulutyössään esittämään monipuoliseen näyttöön. Arviointipalautetta annetaan
oppimisesta (kurssin tavoitteiden saavuttamisesta), edistymisestä ja työskentelystä.
Kurssin arvioinnin on oltava monipuolista ja perustuttava paitsi mahdollisiin kirjallisiin
kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen
ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon
käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja.
Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen
osallistumatta. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana.
Itsenäisesti opiskeltavan kurssin suoritusperiaatteista ja arvioinnista kerrotaan
tarkemmin luvussa 9.1.5.
Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä annetaan tietoa opiskelijalle
ja hänen huoltajalleen jaksojen päätyttyä annettavalla jaksotodistuksella. Koulu
edellyttää huoltajan allekirjoitusta jaksotodistuksiin ja muihin mahdollisiin tiedotteisiin
sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä.
Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt
valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan arvosanoin 4–10. Muiden syventävien
sekä soveltavien kurssien arviointitavat määritellään tarkemmin oppiainekohtaisessa
opetussuunnitelmassa. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
9 ARVIOINTI (LU)
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
56
Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja
kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka
vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että
opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen
näyttöön. Yksilöllisestä arviointitavasta opettaja päättää opiskelijakohtaisesti.
Edellä mainitut vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan
kurssiarvosanaa.
Arviointiasteikko
10erinomainen
9kiitettävä
8hyvä
7 tyydyttävä
6 kohtalainen
5 välttävä
4hylätty
Ssuoritettu
Hhylätty
K kurssisuoritus kesken, täydennettävä määräajassa
9.1.2Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen
Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan
opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista
päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Opiskelijalla on oikeus saada
tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Arviointiperusteista
tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoihin.
Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään
opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.
9.1.3Opinnoissa eteneminen
Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden
suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
57
E
U
M
N
K
arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää
numeroarvosanaa. Mikäli kurssin suoritusta tulee puutteellisena täydentää, annetaan
kurssista jaksotodistukseen määräaikainen K-merkintä. K-merkinnällä kirjatut
puutteelliset kurssisuoritukset on täydennettävä mahdollisimman pian, kuitenkin
viimeistään ilmoitettuna määräaikana. Sen jälkeen ne mitätöityvät.
I
S
K
O
Hylätyn kurssisuorituksen voi yrittää suorittaa hyväksytysti kerran jokaisen jakson
jälkeen järjestettävässä tai seuraavan lukuvuoden ensimmäisenä koulupäivänä
järjestettävässä uusintakokeessa.
Hyväksyksen kurssisuorituksen voi yrittää korottaa vain käymällä kurssin uudelleen
opetukseen osallistuen. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä
suorituksista parempi.
9.1.4Opintojen hyväksilukeminen
Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut
opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman
mukaisia. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tehdään sitä
erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Hyväksi luettavan
kurssin tulee olla hyväksytysti suoritettu.
Sen lisäksi, mitä lukiolaissa on säädetty, opintojen hyväksilukemisella vältetään
opintojen päällekkäisyyttä ja lyhennetään opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle
hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan
arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi,
sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon
mukaisesti:
asteikko 1–5lukioasteikko asteikko 1–3
1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1
2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1
3 (hyvä)7 (tyydyttävä) 2
4 (hyvä) 8 (hyvä) 2
5 (kiitettävä) K
N
I
K
I
9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) E
N
M
E
U
M
N
opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja
opintoja hyväksytysti, varataan mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset
tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen. Opiskelijan opintojen
etenemistä seurataan. Kaksi hylättyä kurssisuoritusta saman oppiaineen pakollisissa
ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa muodostaa etenemisesteen lukuun
ottamatta niitä aineita, joissa pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja on
yhdeksän tai enemmän. Näissä aineissa etenemisesteen muodostaa kolme hylättyä
kurssisuoritusta.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
58
3
Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi,
syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai
opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, niistä
annetaan numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa
edellyttää lisänäyttöjä.
Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen
suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä
oppimäärässä siinä määrin, kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat
toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien
yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden
kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen
oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä
tavalla. Jos opiskelija pyytää, järjestetään lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi.
Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään menetellään
edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja
tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.
Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi toisena kielenä vieraskielisille (S2)
-oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta
siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko
lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista. Suomi äidinkielenä,
äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän, mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi
täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy
suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan
arvosana vain joko suomen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi
toisena kielenä vieraskielisille (S2) -oppimäärästä, mutta ei molemmista.
9.1.5Kurssin suorittaminen opetukseen osallistumatta (itsenäinen
opiskelu)
Opiskelija voi suorittaa joitakin lukiokursseja itsenäisesti eli opetukseen
osallistumatta. Tavoitteena on ohjata opiskelijaa suunnitelmalliseen ja vastuulliseen
työskentelyyn. Itsenäiseen opiskeluun liittyy useimmiten osasuorituksina kirjoitelma,
referaatti, portfolio, oppimispäiväkirja, kielissä kuuntelu- ja keskustelukoe
sekä kurssin loppukoe. Kunkin aineen kurssikuvauksissa on maininta kurssin
soveltuvuudesta itsenäiseen opiskeluun. Oppiaineen ensimmäinen tai ainoa
pakollinen kurssi voidaan suorittaa itsenäisesti opiskellen vain poikkeustapauksissa.
Taito- ja taideaineiden kursseja ei voi suorittaa opetuksen osallistumatta. Kurssin
itsenäinen opiskelu tulee ajoittaa sellaiseen jaksoon, jolloin kyseinen kurssi on
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
59
E
U
M
N
K
Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa
oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, vastaavuus
määritellään opiskelijan eduksi.
I
S
K
O
Opiskelijan on jätettävä kirjallinen anomus itsenäisestä opiskelusta opettajalle ennen
jakson alkua.
9.2 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI OPINTOJEN
PÄÄTTÖVAIHEESSA
9.2.1Oppiaineen oppimäärän arviointi
Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin
kursseihin. Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen
opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista
sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa
eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma
tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa
tavoitteellisiin kurssivalintoihin.
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten
ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien
kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista
opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:
Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja
pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa valtakunnallisia syventäviä kursseja,
joista voi olla hylättyjä
arvosanoja enintään
1–2 kurssia 0
3–5 kurssia 1
6–8 kurssia 2
9 kurssia tai enemmän 3
Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja
opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä
mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden
syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin
opetussuunnitelmassa.
K
N
I
K
I
Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa
korottaa saamaansa arvosanaa, järjestetään mahdollisuus erillisessä kuulustelussa
arvosanan korottamiseen. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa
suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä
oppiaineen arvosana edellyttää, arvosanaa korotetaan.
E
N
M
E
U
M
N
perustyöjärjestyksessä. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty
arvosana.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
60
• koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja
soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä
• opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan
tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella
määräytyvää arvosanaa paremmat.
9.2.2Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet
Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten
oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta
annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan
suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama
oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli
opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.
Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot
arvioidaan siten, kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
9.2.3Lukion oppimäärän suoritus
Eri oppiaineiden opetusta ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia
kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä
mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia.
Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä
ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa, kuin ne on
määritelty valtioneuvoston 14.11.2002 antamassa tuntijakopäätöksessä.
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut
oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion
vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja
soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan
hyväksytysti suorittamat kurssit.
9.2.4Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on
pyydettävä kirjallisesti rehtorilta kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta.
Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.
Jos edellä mainittu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen
virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
61
E
U
M
N
K
Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja
syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa
edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi
I
S
K
O
Opiskelijoille tiedotetaan arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta.
9.2.5Todistukset ja niihin merkittävät tiedot
Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus.
Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus,
johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen
oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta.
Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:
1.Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko
oppimäärän.
2.Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut
yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän.
3.Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa
lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.
Lukion todistukset sisältävät seuraavat tiedot:
• todistuksen nimen
• koulutuksen järjestäjän nimen
• oppilaitoksen nimen
• opiskelijan nimen ja henkilötunnuksen
• suoritetut opinnot
• todistuksen antamispäivämäärän ja rehtorin allekirjoituksen
• tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta
• arvosana-asteikon
• selvityksen kielten oppimääristä
ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/suomi)
S2/R2 = suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille
A = perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkaneen kielen oppimäärä
B1 = perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä
B2 = perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä
B3 = lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen
muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
62
Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se
kirjataan soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla Muu opiskelijan
äidinkieli.
Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään
opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin
oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä 9) tai merkintä
oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu).
Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös
kohta Lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat
ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä, kuten suoritetut lukiodiplomit,
suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista
lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden
oppimäärien yhteydessä.
Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla
kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, siitä tehdään merkintä todistuksen
lisätietoihin.
Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin
kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty).
Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit
ja niiden arvosanat.
Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden
arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla.
Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä.
Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
63
E
U
M
N
K
Suomi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2) merkitään todistuksessa
äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan.
I
S
K
O
Munkkiniemen yhteiskoulussa arvioidaan annettua opetusta/koulutusta ja sen
vaikuttavuutta ja osallistutaan viranomaisten järjestämään ulkopuoliseen arviointiin.
Arvioinnin kohteista päätetään vuotuisessa toimintasuunnitelmassa.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
10 KOULUN ITSEARVIOINTI
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
64
N
I
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
65
E
U
M
N
K
K
I
S
K
O
I
E
N
M
E
U
M
N
K
N
I
K
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
A I N E KO H TA I N E N O S A
PERUSOPETUS
Y H T E I S K O U L U
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
JOHDANTO
Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelun tavoitteena on, että oppilaasta kehittyy kielenkäyttäjä, joka osaa vaikuttaa ajattelunsa ja itseilmaisunsa kautta ympäristöönsä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on saada oppilas kiinnostumaan
kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta, niin että hän oppii käyttämään kieltä
yhteisön tavoin sitä hyödyttäen.
Tavoitteena on, että oppilaasta kehittyy toiset huomioiva, kriittinen, itsenäisesti ajatteleva yksilö, joka käyttää äidinkieltään maailmankuvansa muodostamiseen ja kulttuurin siirtoon omassa yhteisössään. Opetuksessa tähdätään siihen, että oppilaasta
tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi
kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Tärkeänä osana tavoitteita
on, että opitaan käsitteitä, joilla jäsennetään ja rakennetaan maailmankuvaa ja omaa
ajattelua. Oppilas oppii kytkemään uusia tietoja hänellä jo olemassa oleviin tietoihin,
ja samalla hänen oppimaan oppimisen taitonsa vahvistuvat.
Oppiaineen monipuoliseen hallintaan pyritään erilaisten tekstien lukemisen, tuottamisen ja tulkinnan kautta. Elämykset kielen ja kirjallisuuden parissa antavat oppilaalle
aineksia oman elämän hallintaa varten. Oppilas saa mahdollisuuksia monipuoliseen
viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla rakentaa identiteettiään ja
itsetuntoaan. Hän saa valmiuksia etsiä, arvioida ja soveltaa muuttuvaa tietoa. Työskentely kielen ja kulttuurin parissa tuo oppilaalle yhteisöllisyyteen liittyviä valmiuksia
ymmärtää kansallista kulttuuriamme ja osallistua kansainvälisen yhteistyön edistämiseen.
Kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on välittää tietoa oman maan ja osin muidenkin
maiden kulttuureista. Kirjallisuuden opetuksella luodaan pohja systemaattiselle kirjallisuuden opiskelulle. Opetuksessa käydään läpi kirjallisuuden traditiota ja käsitteistöä
monipuolista kirjallisuuden tulkintaa varten. Lukeminen avartaa maailmankatsomusta
ja vahvistaa oppilaan kykyä empatiaan ja suvaitsevaisuuteen.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa tähdätään voimakkaasti aineen sisäiseen
eheyteen niin, että oppiaine laaja-alaisena tieto-, taitoja taideaineena kehittäisi oppilasta ja auttaisi häntä kohtaamaan alati muuttuvan maailman haasteita. Opetuksen
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
M u n k k i n i e m e n y h t e i s ko u l u n o p e t u s s u u n n i t e l m a , t a r k a s t e t t u 2 . 6 . 2 0 1 4
•
69
E
U
M
N
K
PK PK PK PK PK PK PK PK PK PK PK PK PK PK PK PK PK PK PK PK PK PK PK PK PK
M U N K K I N I E M E N
I
S
K
O
Helsinki kaksikielisenä ja monikulttuurisena kulttuurikaupunkina antaa mahdollisuuksia tutustua muun muassa teattereihin, elokuviin ja kirjastoihin, jolloin oppilas saa
tietoa ja elämyksiä. Helsinki teknologian osaamisen ja median keskuksena tuo tilaisuuksia perehtyä viestintään, mediaosaamiseen ja verkko-oppimiseen. Elämänläheinen työskentely luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle.
Opettajan antama ohjaus
Oppilasta ohjataan oppimaan neuvomalla läksyjenlukutekniikkaa, ohjeiden kuuntelemista ja lukemista, keskittymistä kulloiseenkin työtehtävään sekä vastaanottamaan ja
antamaan rakentavaa palautetta. Oppilaita ohjataan lisäksi kysymään ja hakemaan
tietoa erilaisista lähteistä sekä harjoittelemaan lähdekritiikkiä. Häntä ohjataan systemaattisesti kirjastopalveluiden pariin. Oppilasta ohjataan tavoitteelliseen työskentelyyn ja arvioimaan omaa edistymistään ja tuloksiaan. Oppilaassa herätetään kiinnostusta ja halua elinikäiseen oppimiseen.
Erilaiselle oppijalle annetaan vaihtoehtoinen tehtävä tai työtapa. Mahdollisuuksien
mukaan hänet ohjataan pienryhmätyöskentelyyn.
AIHEKOKONAISUUDET
Äidinkieleen ja kirjallisuuteen sopivat aihekokonaisuuksista erityisesti ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä ja mediataito.
Ihmisenä kasvaminen: Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana. Yhteisön ja ryhmän vastuullisena jäsenenä toimiminen mahdollistuu, ja oppilas saa aineksia tavoitteelliseen itsensä kehittämiseen muun muassa
esteettisten ilmiöiden havainnoinnin ja tulkinnan kautta.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ovat olennainen osa äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. Oman kulttuuriperinnön ja –identiteetin tunteminen ja arvostaminen
antavat voimavaroja henkiseen kasvuun ja muiden kulttuurien ymmärtämiseen.
Viestintä ja mediataito liittyvät keskeisesti äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen.
Ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu, median aseman ja merkityksen ymmärtäminen sekä tiedonhallintataitojen kehittäminen kuuluvat oppiaineen olemukseen.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
tehtävänä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
70
M u n k k i n i e m e n y h t e i s ko u l u n o p e t u s s u u n n i t e l m a , a i n e ko h t a i n e n o s a , p e r u s ko u l u
Äidinkielen ja kirjallisuuden osa-alueita harjoitetaan monipuolisesti erilaisissa tehtävissä. Työtavat ja sisällöt ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään. Sisällöt
vaikuttavat yksittäisen oppitunnin tai aihealueen työtavan valintaan. Opiskeltavat
asiat valitaan niin, että yksilökeskeinen, pari- ja ryhmätyöskentely vaihtelevat. Kieltä
havainnoidaan ja tutkitaan, kirjallisuutta analysoidaan suullisesti, kirjallisesti ja myös
draaman keinoin. Kirjoittamisen opetuksessa on tärkeää, että oppilas pystyy tuottamaan erityyppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Tällöin suunnitelmallisuus ja kirjoittaminen prosessina tulevat tärkeiksi. Kirjoittamisen opetuksessa on
mukana tietoja viestintätekniikka tarpeen mukaan. Ajankohtaisia, oppilaan omaan
elämään, hyvinvointiin ja elämänhallintaan liittyviä aihepiirejä käsitellään niin kirjoittamisessa kuin suullisessa ilmaisussa. Oppilasta kannustetaan jatkuvaan, aktiiviseen ja
kriittiseen tiedonhankintaan ja oman työn arviointiin.
YHTEISET TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 7–9
Äidinkielen ja kirjallisuuden keskeisiin tavoitteisiin vuosiluokille 7–9 sisältyy oppilaan
tekstitaitojen laajentaminen ja kartuttaminen. Pyrkimyksenä on, että oppilas tulee
entistä tietoisemmaksi omista tiedoistaan ja taidoistaan, oppii uutta tekstilajeista ja
tekstityypeistä sekä kehittyy ilmaisussaan kohti yleiskielen vaatimuksia. Opetuksen
tehtävänä on ohjata oppilasta tekstien erittelyssä ja kriittisessä tulkinnassa sekä kannustaa häntä lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, samoin erilaisia median tekstejä.
Opetus myös ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja
innostaa häntä tutkimaan kieltä.
7. luokan keskeiset tavoitteet
Oppilas
• oivaltaa, että kielentuntemus on työskentelyväline ja oppii mielekkäästi soveltamaan omaksumiaan tietoja ja taitoja muihinkin kieliin
• laajentaa lukutottumuksiaan ja monipuolistaa tietämystään kirjallisuudesta
• harjoittelee aktiivista ja kriittistä lukemista, kuuntelemista ja kirjoittamista
• kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan
• kehittyy tekstien jäsentelijänä ja osaa käyttää oppimiaan muotoseikkoja ja
oikeinkirjoituksen perusasioita hyväkseen
• rohkaistuu tuomaan esille mielipiteitään ja näkemyksiään sekä perustelemaan
niitä rakentavasti ja muut huomioon ottaen
• pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen,
että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen
• harjoittelee tiedonhallintataitoja ja kirjastonkäyttötaitoja.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
71
E
U
M
N
K
KESKEISET TYÖTAVAT
I
S
K
O
• peruskieliopin kertausta (sanaluokat)
• kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen harjoittelemista
• silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan lukutavan valinnan harjoittelua ja
ymmärtävän kuuntelun harjoittelua
• kirjallisuuden päälajit
• kaunokirjallisuuden lukemista ja tulkintaa luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen sekä lukukokemusten jakamista
• omien lukutottumusten havainnointia
• selostavien, kuvailevien ja kertovien tekstien käsittelyä ja tuottamista
• omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessien
harjoittelemista
• tekstin sisällön tiivistämistä ja opiskelutaitojen harjoittelua
• kertomuksen rakenteen ja jaksotuksen harjoittelua
• yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisuja viestintätavan opettelua
• erilajisten tekstien kirjoittamista käsin tai tietokoneella
• kirjastonkäyttötaitojen harjoittelua
• tiedonhankinnan osa-alueiden opettelua (tiedonhankinta prosessina)
• ilmaisuharjoituksia erilaisia tekstejä tai välineitä hyödyntäen
Oppilas
• avartaa käsitystään lause- ja virkerakenteesta sekä verbiopista
• laajentaa lukuharrastustaan tutustumalla kirjallisuuden eri lajeihin
• rohkaistuu valitsemaan, jäsentämään, tulkitsemaan, arvioimaan, muokkaamaan ja tarkastelemaan kriittisesti viestintäympäristön välittämää tietoa
• saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja
• harjaantuu perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti
muiden ajatuksia
• tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja
kirjoitustehtävissään
• oppii perustietoa omasta äidinkielestään ja sen rakenteesta sekä oppii valitsemaan kuhunkin tilanteeseen sopivan kielimuodon
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
7. luokan keskeiset sisällöt
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
72
• monipuolistaa kirjoittamisen taitoaan erilaisten tekstityyppien ja tekstilajien
avulla
• syventää tiedonhallintataitojaan ja kirjastonkäyttötaitojaan.
• kielentuntemusta (mm. verbioppia ja lauseoppia) sekä kielenhuoltoa (esim.
välimerkit)
• kaunokirjallisuuden päälajit ja joitain alalajeja (esim. dekkari-, fantasia-, scifi- ja
kauhukirjallisuus)
• kirjallisuuden analysoinnin harjoittelua, erilajisten tekstien lukemista ja tulkintaa
sekä ilmaisukeinojen monipuolistamista (myös suullinen ilmaisu)
• omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyn ja tekstintekoprosessien
varmentamista
• tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua sekä jaksotus-, aloitus- ja lopetustaidon
varmentamista
• ohjaavien, pohtivien ja kantaaottavien tekstityyppien kriteerit
• tekstien erilaisten vaikutuskeinojen tarkastelua viestintätilanteissa (esim. median tuntemus, mainokset, mielipiteen ilmaisu perusteluineen); myös viestintävälineiden käytön harjoittelua mahdollisuuksien mukaan
• aineistopohjaisen kirjoittamisen alkeita
• tiedonhallintataitojen harjoittelua: muistiinpanojen tekemistä, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi sekä erilaisten lähteiden merkintätapoja
• kirjastonkäyttötaitojen varmentamista
Oppilas
• harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä
koulussa ja sen ulkopuolella
• harjaantuu tulkitsemaan ja arvioimaan lukemaansa ja kuulemaansa
• tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji
ja tavoite edellyttävät
• oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään
• syventää tietojaan omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja
muuttumisesta
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
73
E
U
M
N
K
• harjoittelee median kriittistä tarkastelua
I
S
K
O
• saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen
tietoisuutensa vahvistuu ja näkemyksensä kulttuureista laajenee
• kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan
• vakiinnuttaa kirjoittamisen taitoaan kohti yleiskielen vaatimuksia.
• Suomen yleiskielen historiaa
• suomen kieli ja sen merkitys äidinkielenä (mm. kielisukulaisuus, peruspiirteet ja
kielen vaihtelu)
• Suomen kirjallisuuden historiaa ja nykypäivää
• kansanperinne (mm. Kalevala)
• yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista (esim. Seitsemän veljestä
ja Tuntematon sotilas)
• erityisesti yleiskielen käytön ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisuja viestintätavan vahvistamista
• oman tekstin tuottamista ja muokkaamista, tavallisten jäsentelytapojen varmentamista sekä jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon vakiinnuttamista
• aineistosta kirjoittamista erilaisten tekstien pohjalta
• omien tekstien ilmaisukeinojen ja kielenrakenteiden käytön monipuolistamista
(mm. nominaalimuodot sekä lauseenvastikkeet)
• kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä sekä oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista
• erilaisten tekstien (ohjaavat, pohtivat ja kantaaottavat tekstityypit) analysointia
ja arviointia
• erilaisten tekstien (puhuttu ja kirjoitettu teksti, kuvat, mediatekstit) erittelyä ja
arviointia vaikuttavuuden kannalta ja oma lukukokemus huomioon ottaen
• tiedonhankintataitojen varmentamista ja tekstien kirjoittamista tietotekniikkaa
hyödyntäen (mm. asioimiskirjoitusta)
• omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötaitojen arviointia
ARVIOINTI
Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelussa edistymistä arvioidaan monipuolisesti, ja siinä otetaan huomioon oppiaineen tavoitteet, sisällöt ja työskentelytavat. Oppilasta arvioidaan kirjallisten ja suullisten työtehtävien ja esitysten pohjalta. Arviointiin sisältyy
sekä oppilaan itsearviointia että opettajan tekemää arviointia. Koko oppimisprosessi
on arvioinnin kohteena: aktiivisuus, asenne työskentelyyn, kotitehtävistä huolehtimiK
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• syventää kirjallisuudentuntemustaan ja oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden
vaiheita
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
74
Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän
• haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään
• osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa
• osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja
• edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös
silloin, kun asioista ollaan eri mieltä
• tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon
viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi
• pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan
palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös
rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että
ryhmässä.
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän
• osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä
omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa
• tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä
• lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa
käyttäen
• erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista
• tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja
• osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen
perustelut
• pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä
• osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
75
E
U
M
N
K
nen ja menestyminen erilaisissa töissä ja kokeissa vaikuttavat kaikki arviointiin.
I
S
K
O
• pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista
keinoista
• pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten
ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn
• pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin,
että hän
• osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tietoja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös
ilmoittaa ne
• tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan
tekstejä tuottaessaan
• kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille
olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata
• pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa
kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä
• pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä
• osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja
pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään
• soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän
• on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen
• löytää itseään kiinnostavaa tietoja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja
osaa perustella valintojaan
• on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja,
satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä
tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
76
• tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia
• pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa
• osaa puhua kielen äänne-, muotoja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen
kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen
sukukielistä
• tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan, tietää
kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
77
E
U
M
N
K
lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän
I
S
K
O
SUOMI TOISENA KIELENÄ
JOHDANTO
Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen keskeisenä tehtävänä on kehittää kokonaisvaltaisesti oppilaan suomen kielen taitoa ja kielellistä tietoisuutta niin, että hän pystyy
opiskelemaan suomen kielellä ja toimimaan suomenkielisessä yhteisössä. S2-opetus
tukee oman äidinkielen kehittymisen kanssa oppilaan toiminnallista kaksikielisyyttä.
Suomi toisena kielenä on elämyksellinen, identiteettiä vahvistava tieto-, taitoja taideaine.
S2-oppimäärä on äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärä, jonka laajuudesta
päättää koulu. Jos oppilas opiskelee S2-oppimäärää, Munkkiniemen yhteiskoulun
opetuksessa noudatetaan Helsingin kaupungin hyväksymää S2-opetussuunnitelmaa,
vaikka oppilas saisikin opetuksen kokonaan tai osittain suomi äidinkielenä -oppitunneilla. S2-oppimäärän tavoitteet ja sisällöt ovat osin yhteneviä suomi äidinkielenä
-oppimäärän tavoitteiden ja sisältöjen kanssa. Opetuksen lähtökohtana on kuitenkin
toisen kielen oppijan oppimistilanne. Suomen kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että sen väline. Oppimäärän opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan suomen
kielen taitoa myös muiden oppiaineiden sisältöjen, käsitteiden ja sanaston oppimisen
kautta.
S2-opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen määrittelyn lähtökohtana on oppilaan suomen
kielen kielitaitoprofiili. Opetuksessa edetään oppilaan kulloisenkin tietoja taitotason
mukaisesti ja opetusta eriytetään tarvittaessa. Oppilaalle laadittava oppimissuunnitelma tukee tavoitteiden saavuttamista. Opetussuunnitelma lähtee siitä, että oppilas on
saanut perusopetukseen valmistavaa opetusta tai hänellä on sitä vastaavat kielelliset
valmiudet.
OPETUSJÄRJESTELYT
Oppilas oppii suomea kaikissa oppiaineissa, ja opetus edellyttää yhteissuunnittelua
ja yhteistyötä opettajien kesken. Jos oppilas ei opiskele koko S2-oppimäärää S2oppitunneilla, on yhteistyö S2-opetuksesta vastaavan opettajan ja suomi äidinkielenä
-opettajan kesken myös tärkeää. Opetuksen yhteinen suunnittelu on tarpeen, jotta
kaikki S2-oppimäärän keskeiset sisällöt tulevat käsitellyiksi. Toisaalta opetusjärjesteK
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
78
Opettajan antama ohjaus
Oppilasta ohjataan ja kannustetaan opiskelussa, niin että hän saisi realistisen kuvan
tiedoistaan ja taidoistaan sekä pystyisi suunnittelemaan jatko-opintojaan. Tärkeätä on
löytää kullekin oppilaalle sopivia oppimisstrategioita, joiden avulla voi edetä ja menestyä opinnoissa.
Aihekokonaisuudet
Aihekokonaisuudet tulevat samalla tavoin kuin suomi äidinkielenä -opetussuunnitelmassa.
KESKEISET TYÖTAVAT
Suomi toisena kielenä -opetuksen työtavat tukevat äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ja koulun yhteisiä työtapoja. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaalle ennestään tutut asiat. Oppilasta ohjataan oivaltavaan oppimiseen, päättelemään itse
merkityksiä, käsitteitä ja säännönmukaisuuksia. Pari- ja ryhmätyöt edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista.
Vuosiluokilla 7. – 9. harjoitellaan itsenäistä työskentelyä, mm. tiedonhankintaa, esitelmien laatimista ja pitämistä. Erilaisten työtapojen opettelulla tuetaan oppilaan koulunkäyntiä ja kotoutumista.
ARVIOINTI
Oppilaan arvioinnissa on keskeistä jatkuvan arvioinnin periaate, monipuoliset arviointitavat ja arvioinnin kohdistuminen oppilaan edistymiseen ja hänelle mahdollisessa
oppimissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnissa noudatetaan Helsingin kaupungin oppilaan arviointia koskevia linjauksia ja koulun arviointikäytänteitä.
Opettajien välinen yhteistyö arvioinnissa on tärkeää koko opiskelun ajan ja painottuu
erityisesti siinä vaiheessa, kun arvioidaan oppilaan siirtymistä opiskelemaan suomi
äidinkielenä -oppimäärää. Arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.
Arvioinnissa huomioidaan kielitaidon kaikki osa-alueet sekä oppilaan kielitaitoprofiilin
mahdollinen epätasaisuus. Valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät
tietoja taitotason arvosanalle kahdeksan (8).
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
79
E
U
M
N
K
lyissä huolehditaan siitä, että oppilaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen vuosiviikkotuntimäärä täyttyy.
I
S
K
O
KIELET YLEISTÄ
YLEISTÄ
7. luokan alusta A1- ja A2- kielten opiskelijat yhdistetään yhdeksi ryhmäksi. Alaluokilla
opittuja asioita syvennetään, ja oppilas oppii käyttämään kielitaitoaan yhä vaativammissa tilanteissa. Opettaja auttaa oppilasta löytämään itselleen sopivia kielenopiskelustrategioita. Opiskelutaitojen kehittyessä myös oppilaan käsitys kielten yleisrakenteesta lisääntyy. Tuntityöskentelyssä keskeisellä sijalla ovat kuullunymmärtäminen,
suulliset harjoitukset ja rakenteiden opiskelu. Tekstinymmärtämisen harjoittaminen,
sanaston opiskelu ja oma tuottaminen painottuvat kotityöskentelyssä. Opetusmateriaalina käytetään oppikirjojen lisäksi kirjaston kirjoja, multimediasovelluksia ja mahdollisuuksien mukana autenttista kielimateriaalia. Helsinki tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia vieraskielisiin kulttuureihin tutustumiseen, esim. taidenäyttelyitä, elokuvia ja
teatteria.
AIHEKOKONAISUUDET
Aihekokonaisuuksista vieraiden kielten kohdalla luontevimmin esille tulevat ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä ja mediataito.
Tavoitteena on, että oppilas kasvaa ryhmän jäsenenä, harjoittelee vuorovaikutustaitoja ja oppii työskentelemään erilaisten oppijoiden kanssa. Oppilasta kannustetaan
tutustumaan myös omaan kulttuuriinsa ja arvostamaan sitä. Oppilaiden oma kulttuuriidentiteetti vahvistuu, kun he oppivat hahmottamaan Suomen osana Pohjoismaita,
Eurooppaa ja muuta maailmaa. Oppilas kasvaa kansainvälisyyteen, kun hän oppii
tunnistamaan niin eri kansallisuuksia erottavia kuin yhdistäviäkin piirteitä. Oppilaan
kulttuuritaidot kehittyvät koko perusopetuksen ajan. Yhdeksännellä luokalla oppilaalla on melko hyvät perustiedot kohdekielten kulttuureista. Eri kulttuureissa viestintä
tapahtuu eri tavoin, ja siksi on tärkeää, että oppilas saa mahdollisuuden harjoitella
viestintää kohdekulttuurille ominaisella tavalla.
OPETTAJAN ANTAMA OHJAUS
Opettaja neuvoo oppilaalle vieraan kielen opiskelutekniikkaa ja opettaa erilaisia
läksyjenlukutapoja. Oppilasta kannustetaan löytämään itselleen mieluisia ja tehokK
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
80
ARVIOINTI
Arvioinnin perustana ovat opiskelulle asetetut tavoitteet. Sen pohjana ovat keskeiset opetetut sisällöt ja harjoitellut taidot. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan
tietoihin, taitoihin, aktiivisuuteen, aloitteellisuuteen, ahkeruuteen sekä toimintaan
ryhmässä. Arviointi perustuu näin ollen koearvosanojen lisäksi sanakokeisiin sekä
muihin mahdollisiin pienempiin testeihin, kirjoitettuihin aineisiin, tuntityöskentelyyn ja
aktiivisuuteen, kotitehtävistä huolehtimiseen sekä ryhmätöihin ja mahdollisiin esitelmiin ja muihin esityksiin.
Päättöarvioinnissa noudatamme Opetushallituksen päättöarvioinnin kriteerejä.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
81
E
U
M
N
K
kaita työskentelytapoja. Jos kielten opiskelu on oppilaalle hyvin työlästä ja tulokset
heikkenevät, opettaja antaa tukiopetusta tai ohjaa hänet tukiopetukseen. Tarpeen
mukaan oppilas voidaan ohjata myös pienryhmäopetukseen. Projektitöiden yhteydessä oppilasta opetetaan etsimään tietoa ja soveltamaan sitä. Oppilasta ohjataan
työskentelemään sekä itsenäisesti että ryhmässä ja arvioimaan omaa työskentelyään
ja kielitaitoaan suhteessa asettamiinsa tavoitteisiin.
I
S
K
O
ENGLANTI
Kuullunymmärtäminen
Oppilas ymmärtää normaalitempoista puhetta tutuista aihepiireistä.
Puhuminen
Oppilas osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään ja selviytyy yksinkertaisista
vuoropuheluista sekä palvelutilanteista. Puheessa voi olla taukoja, mutta puhekumppanin avulla viesti välittyy.
Tekstinymmärtäminen
Oppilas ymmärtää tavanomaista sanastoa sisältävien tekstien pääkohdat ja joitain
yksityiskohtia. Hän osaa etsiä tarvitsemaansa tietoa tekstistä sekä tehdä yksinkertaisia päätelmiä kontekstista.
Kirjoittaminen
Oppilas osaa tuottaa yksinkertaisia viestejä ja tarinoita annetussa aikamuodossa.
Oppilas osaa kirjoittaa tutusta aiheesta saneltua tekstiä.
Viestintätilanteet ja aihepiirit ovat arkielämään liittyviä ja oppilaalle läheisiä, kuten
itsestä, harrastuksista ja perheestä kertominen sekä koulu ja palvelutilanteet.
Oppilas harjoittelee päättelemään viestin sisältöä tilannevihjeiden avulla, ilmaisemaan oman mielipiteensä ja reagoimaan kuulemaansa. Oppilas osaa korjata kielenkäyttöään opettajan antaman palautteen avulla. Opetellaan puuttuvan kielitaidon
kompensointia likimääräisellä ilmauksella.
Oppilas oppii tuntemaan englanninkielistä maailmaa, ymmärtämään eri aksentteja
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
82
Seitsemännen luokan tavoitteiden lisäksi seuraavat tavoitteet:
Oppilas ymmärtää pidempiä puhejaksoja ja pystyy poimimaan niistä olennaiset tiedot. Hän ymmärtää normaalitempoista ja selkeästi puhuttua yleiskieltä.
Puhuminen
Oppilas osaa ilmaista mielipiteensä ja kertoa omin sanoin tunnilla käsitellyistä aihepiireistä. Hän oppii myös ilmaisemaan itseään yhä useammin ainoastaan kohdekielellä.
Oppilas pystyy itsenäisesti selvittämään sanaston avulla rajattua aihepiiriä käsittelevän tekstin pääsisällön. Hän osaa päätellä tekstin merkityksiä kontekstin avulla
ja oppii eri aihepiirien erityissanastoja. Hän pystyy myös kirjoittamaan lukemastaan
kaunokirjallisesta teoksesta pääkohdat ja ilmaisemaan oman käsityksensä teoksesta.
Kirjoittaminen
Oppilas osaa kirjoittaa ohjattuja aineita, joissa hän käyttää eri aikamuotoja, ja laatia
yksinkertaisia tekstejä myös asia-aiheista. Omassa tuottamisessaan hän osaa käyttää apuna opiskelemiaan tekstejä. Oppilas oppii myös jäsentämään tekstiä ja kehittämään argumentointitaitojaan.
Aihepiirit monipuolistuvat ja käsittelevät myös oppilaille uusia aiheita, jotka eivät välttämättä liity hänen välittömään elinpiiriinsä. Viestintätilanteet tulevat haastavammiksi,
kun siirrytään helposta dialogista perusteltuun oman mielipiteen ilmaisuun tai toisen
henkilön näkökulman esittämiseen. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. matkailu, nuorten
elämä, terveys ja hyvinvointi.
Oppilas syventää tietojaan mm. aikamuodoista, oppii eri moduksia ja apuverbejä. Oppilas oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
83
E
U
M
N
K
ja oppii lukemaan foneettisia merkkejä. Oppilas oppii käyttämään perusaikamuotoja,
prepositioita, yleisimpiä pronomineja ja artikkeleita.
I
S
K
O
Seitsemännen ja kahdeksannen luokan tavoitteiden lisäksi seuraavat tavoitteet:
Oppilas pystyy seuraamaan nopeaa arkikielistä puhetta ja ymmärtää siitä suurimman
osan. Oppilas kykenee hahmottamaan kokonaisuuksia ja seuraamaan osittain vaikeaakin ja erityissanastoa sisältävää puhetta.
Puhuminen
Oppilas suoriutuu sujuvasti keskustelutilanteista ja osaa myös kompensoida puuttuvan kielitaidon käyttämällä kiertoilmauksia. Hän osaa lukea tekstiä sujuvasti ääntäen
ja käyttää oikeaa intonaatiota.
Oppilas osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasun ja kontekstin avulla sekä ymmärtää lähes kaiken tuttua sanastoa sisältävistä teksteistä.
Kirjoittaminen
Oppilas osaa kirjoittaa itsenäisesti valitsemastaan aiheesta ja korjata virheitään opettajan opastuksella. Hän hallitsee jo jonkin verran sanakirjan käyttöä. Oppilas osaa
tuottaa tekstiä, joka sisältää kohdekielelle tyypillisiä sanontoja ja rakenteita.
Oppilas oppii vertaamaan omaa ja kohdekielen kulttuuria toisiinsa. Aihepiirit vaihtelevat arkisista aiheista laajempiin asiakokonaisuuksiin. Viestintätilanteet vaativat jo
valitun aihepiirin erikoissanaston tuntemusta. Tutustutaan erilaisiin teksteihin esim.
kirjallisuuteen ja lehtiteksteihin.
Oppilas hallitsee kaikki aikamuodot ja oppii muodostamaan kirjakielelle tyypillisiä
rakenteita (esim. passiivin ja epäsuoraa kerrontaa).
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
84
A-RANSKA
Oppilas ymmärtää selkeää yksinkertaista puhetta ja pystyy seuraamaan keskustelua
tutuista aihepiireistä, kun puhe on hidastempoista ja sanoma toistetaan tarvittaessa.
Puhuminen
Oppilas osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään ja selviytyy yksinkertaisista
vuoropuheluista sekä palvelutilanteista. Puheessa voi olla taukoja, mutta puhekumppanin avulla viesti välittyy. Oppilas tunnistaa äänteet ja osaa lukea lähes oikein ääntäen tuttuja sanoja ja lyhyitä tekstejä.
Oppilas ymmärtää tavanomaista sanastoa sisältävien tekstien pääkohdat ja joitain
yksityiskohtia. Hän osaa etsiä tarvitsemaansa tietoa tekstistä sekä tehdä yksinkertaisia päätelmiä kontekstista.
Kirjoittaminen
Oppilas osaa tuottaa yksinkertaisia viestejä ja tarinoita annetussa aikamuodossa.
Oppilas osaa kirjoittaa tutusta aiheesta saneltua tekstiä.
Viestintätilanteet ja aihepiirit ovat arkielämään liittyviä ja oppilaalle läheisiä, kuten
itsestä, harrastuksista ja perheestä kertominen sekä koulu ja palvelutilanteet.
Oppitunneilla harjoitellaan mm. seuraavia rakenteita: keskeisiä aikamuotoja (mm.
preesensjä, imperfektiä, perfektiä, lähifutuuria), artikkelien käyttöä, refleksiiviverbejä,
prepositioiden ja adjektiivien käyttöä ja pronomineja. Kerrataan lauseenmuodostusta,
kuten kysymys-, käsky- ja kieltoilmauksia.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
85
E
U
M
N
K
I
S
K
O
7. luokan tavoitteiden lisäksi seuraavat tavoitteet:
Oppilas ymmärtää pidempiä puhejaksoja ja pystyy poimimaan niistä olennaiset tiedot. Hän ymmärtää normaalitempoista ja selkeästi puhuttua yleiskieltä, tarvittaessa
toistettuna.
Puhuminen
Oppilas osaa ilmaista mielipiteensä ja kertoa omin sanoin tunnilla käsitellyistä aihepiireistä. Oppilas osaa soveltaa ääntämissääntöjä niin, että hän pystyy ääntämään
myös uusia sanoja.
Oppilas pystyy itsenäisesti selvittämään sanaston avulla rajattua aihepiiriä käsittelevän tekstin pääsisällön. Hän osaa päätellä tekstin merkityksiä kontekstin avulla.
Kirjoittaminen
Oppilas osaa kirjoittaa ohjattuja aineita, joissa hän käyttää eri aikamuotoja, ja laatia
yksinkertaisia tekstejä myös asia-aiheista. Omassa tuottamisessaan hän osaa käyttää apuna opiskelemiaan tekstejä.
Aihepiirit monipuolistuvat ja käsittelevät myös oppilaille uusia aiheita, jotka eivät välttämättä liity hänen välittömään elinpiiriinsä. Viestintätilanteet tulevat haastavammiksi, siirrytään helposta dialogista perusteltuun oman mielipiteen ilmaisuun tai toisen
henkilön näkökulman esittämiseen. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. kestävä kehitys,
tiedotusvälineet, terveys ja hyvinvointi.
Rakenteista käsitellään mm. passé composén ja imperfektin käyttö, futur simple, adjektiivin vertailu, adverbien muodostaminen, pronomineja ja kysymystyypit.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Oppilas harjoittelee päättelemään viestin sisältöä tilannevihjeiden avulla, ilmaisemaan oman mielipiteensä ja reagoimaan kuulemaansa. Oppilas osaa korjata kielenkäyttöään opettajan antaman palautteen avulla. Opetellaan puuttuvan kielitaidon
kompensointia likimääräisellä ilmauksella.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
86
7. ja 8. luokan tavoitteiden lisäksi seuraavat tavoitteet:
Oppilas pystyy seuraamaan nopeahkoa arkikielistä puhetta ja ymmärtää siitä suuren
osan. Oppilas kykenee hahmottamaan kokonaisuuksia ja seuraamaan osittain vaikeaakin puhetta hätääntymättä.
Puhuminen
Oppilas suoriutuu sujuvasti tutuista ja harjoitelluista keskustelutilanteista ja osaa
myös kompensoida puuttuvan kielitaidon käyttämällä kiertoilmauksia. Hän osaa lukea
sujuvasti ääntäen tekstiä ja käyttää oikeaa intonaatiota.
Oppilas osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasun ja kontekstin avulla sekä ymmärtää lähes kaiken tuttua sanastoa sisältävistä teksteistä.
Kirjoittaminen
Oppilas osaa kirjoittaa itsenäisesti valitsemastaan aiheesta ja korjata virheitään opettajan opastuksella. Hallitsee jo jonkin verran sanakirjan käyttöä.
Aihepiirit vaihtelevat arkisista aiheista laajempiin asiakokonaisuuksiin. Viestintätilanteet vaativat jo valitun aihepiirin erikoissanaston tuntemusta. Tutustutaan erilaisiin
teksteihin, esim. kirjallisuuteen, lehtiteksteihin ja sarjakuviin.
Opiskeltavia rakenteita ovat mm. konditionaali, subjunktiivi, pluskvamperfekti, gerundi
ja eräät pronominit.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
87
E
U
M
N
K
I
S
K
O
A-SAKSA
Oppilas ymmärtää yksinkertaista, hidastempoista puhetta ja keskustelua hänelle
tutuista aihepiireistä.
Puhuminen
Oppilas selviytyy yksinkertaisista puhetilanteista mutta pystyy harvoin ylläpitämään
keskustelua ja puheessa voi olla taukoja.
Oppilas ymmärtää pääasiat sekä joitakin yksityiskohtia lyhyistä viesteistä, esimerkiksi
pystyy lukemaan ruokalistoja, aikatauluja ja pikku uutisia.
Kirjoittaminen
Oppilas osaa kirjoittaa yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia tutuista aiheista. Rakenteet ovat melko oikein, mutta toistuvia virheitä esiintyy perusasioissakin.
Kerrataan ala-asteella opittuja rakenteita ja sanastoja. Harjoitellaan puhumista,
kuulemista, kirjoittamista ja lukemista. Maan- ja kulttuurintuntemuksessa keskitytään
Saksan liittotasavaltaan.
Aihepiireinä ovat esim. itsestä ja perheestä kertominen, ulkonäöstä kertominen, koulu
ja kouluaineet, mielipiteen ilmaisut, säästä kertominen, puhelimella asioiminen ja
ruokasanasto.
Käsiteltäviä rakenteita ovat verbin preesens- ja perfektitaivutus, substantiivien ja
pronominien sijamuodoista nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi, artikkelin käyttö, man-raK
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
88
Oppilas ymmärtää tilannesidonnaista, normaalitempoista keskustelua ja pystyy poimimaan siitä olennaiset tiedot.
Puhuminen
Oppilas selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista tilanteista, mutta saattaa tehdä kuitenkin joskus viestin perillemenoa haittaavia virheitä.
Oppilas pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän tekstin pääajatukset. Hän
osaa päätellä tekstin merkityksiä kontekstin avulla.
Kirjoittaminen
Oppilas selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa, osaa kirjoittaa esimerkiksi lyhyitä sähköposti- ja tekstiviestejä.
Vahvistetaan kaikkia kielen osa-alueita, kerrataan aiemmin opittua ja lisätään saksan
kielialueen kulttuurintuntemusta.
Aihepiireinä ovat esim. matkustamisesta ja lomasta kertominen, ravintolassa ja
hotellissa asioiminen, asuminen, voinnista kertominen ja lääkärissä asioiminen sekä
kansainvälisyys.
Rakenteiden osalta kerrataan aiemmin esille tulleet aikamuodot ja opetellaan imperfekti ja pluskvamperfekti, imperatiivi, infinitiivirakenteita, konditionaali, substantiiveista
maat, kielet ja kansallisuudet, adjektiivin taivutus, epäsuorakysymyslause sekä eräät
prepositiot.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
89
E
U
M
N
K
kenne, adjektiivin vertailumuodot, pää- ja sivulauseen sanajärjestykset, järjestysluvut
sekä prepositioita.
I
S
K
O
Oppilas ymmärtää pääajatukset normaalitempoisesta puheesta. Hän ymmärtää keskeisen sisällön vaikeampaakin aihetta käsittelevästä puheesta.
Puhuminen
Oppilas selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista palvelutilanteista sekä pystyy kuvailemaan omaa elämäänsä ja lähipiiriään sekä esittelemään
Suomea ja Helsinkiä saksan kielellä. Hän ymmärtää saksalaisen kielialueen kulttuuria ja osaa viestiä kulttuurin mukaisesti tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa.
Oppilas ymmärtää kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- että asiatietoa
sisältävää selkeää yleiskielistä tekstiä. Hän osaa päätellä tuntemattomien sanojen
merkityksiä kontekstin avulla.
Kirjoittaminen
Oppilas kykenee tuottamaan kertovaa ja kuvailevaa omaa tekstiä tutuista aihepiireistä. Hän pystyy myös kirjallisesti esittelemään kotimaataan. Oppilas osaa käyttää
kirjoittaessaan sanakirjaa apunaan.
Vahvistetaan kaikkia kielen osa-alueita – erityisestä omaa ilmaisua suullisesti ja
kirjallisesti – kerrataan aiemmin opittua ja lisätään saksan kielialueen kulttuurintuntemusta.
Aihepiireinä ovat esim. nuorten arkipäivään liittyvät asiat, tulevaisuuden suunnitelmista kertominen, keskustelu ympäristöasioista ja luonnosta.
Uusina rakenteina opitaan substantiivien sijamuodoista genetiivi, heikot maskuliinit,
relatiivipronominit ja relatiivilauseet, pronominaaliadverbit ja verbeistä futuuri ja passiivi.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
90
B-KIELET
JOHDANTO
Valinnaisen B2-kielen opiskelussa painotetaan suullista kielitaitoa ja kuullunymmärtämistä, jotta oppilas oppii toimimaan tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa vieraalla
kielellä. Tuntityöskentely koostuu usein suullisista pari- ja ryhmäharjoituksista sekä
opettajan ohjaamasta ääntämisen harjoittelusta. Kielen rakenteiden opiskelu on
yleensä ohjattua, sanaston opiskelu taas itsenäisempää työskentelyä. Kuullun- ja luetunymmärtämistä harjoitellaan jatkuvasti oman tuottamisen rinnalla, niissä vastaanottava eli passiivinen kielitaito on kehittyneempi kuin oppilaan aktiivinen tuottaminen.
Aihekokonaisuuksista valinnaisen kielen opiskelussa tulevat erityisesti esille kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä ja mediataito. Myös osallistuvaa kansalaisuutta ja yrittäjyyttä sekä ihmisenä kasvamisen teemoja käsitellään. Kahden vuoden opiskelu antaa pohjan jatkaa kielenopiskelua toisen asteen koulutuksessa.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
91
E
U
M
N
K
I
S
K
O
B-RANSKA
Oppilas ymmärtää tilannesidonnaisesti rajallisen määrän sanoja sekä lyhyitä lauseita,
kuten kysymyksiä, ohjeita, kieltoja, pyyntöjä ja kehotuksia. Ymmärtämistä avustetaan
hidastamalla ja toistamalla, selittämällä ja tarvittaessa kääntämällä.
Puhuminen
Oppilas osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein ja käyttää opeteltuja
vakioilmaisuja. Puheessa voi olla taukoja ja toistoa, ja oppilas tarvitsee puhekumppanin tukea.
Oppilas osaa lukea ääntämisohjeiden avulla tuttuja sanoja, käyttää intonaatiota ja
tuntee perusteet ääntämissäännöistä. Oppilas osaa toimia kielialueen kulttuurinormien mukaisesti tutuissa tilanteissa (esim. teitittely ja puhuttelu).
Oppilas ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä ja osaa tunnistaa yksittäisen tiedon tarvittaessa uudelleen lukemalla.
Kirjoittaminen
Oppilas osaa kirjoittaa lyhyitä lauseita tutuista aiheista, kirjoittaa oppimiaan sanoja
saneltuna ja kykenee yksinkertaiseen vapaaseen tuotokseen fraasien ja tuttujen ilmausten avulla.
Keskitytään kielen kirjoitus- ja ääntämissääntöjen opiskeluun ja tutustutaan kielen
rakenteeseen. Opetellaan yleisimpien prepositioiden, pronominien, adjektiivien ja
artikkeleiden käyttö, harjoitellaan lauseenmuodostusta preesensissä (myönteinen,
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
92
8. luokan tavoitteiden lisäksi
Kuullun ymmärtäminen
Oppilas ymmärtää tilanneyhteyden tukemana yksinkertaisia keskusteluja ja osaa
poimia kuullusta etsimänsä tiedon.
Puhuminen
Oppilas osaa viestiä tutuissa tilanteissa välittömiä tarpeitaan ja kertoa suppeasti henkilökohtaisista asioistaan. Hän osaa lukea tuttua tekstiä ymmärrettävästi ääntäen.
Oppilas osaa lukea tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja ja ymmärtää hyvin lyhyitä
viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia.
Kirjoittaminen
Oppilas osaa kirjoittaa tuttuja fraaseja ja yksinkertaisia päälauseita ja sivulauseita
tutuista aiheista. Hän osaa käyttää ohjatusti eri aikamuotoja ja kirjoittaa kuulemansa
tutut sanonnat.
Syvennetään perustietoja Ranskasta ja ranskalaisesta kulttuurista. Laajennetaan
sanavarastoa ja painotetaan yhä enemmän vapaata ilmaisua. Käsiteltävät aiheet
liittyvät mm. opiskeluun ja nuorten elämään. Rakenteista opiskellaan mm. objekti- ja
relatiivipronomineja, refleksiiviverbejä ja aikamuodoista lähifutuuria ja perfektiä.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
93
E
U
M
N
K
kielteinen ja kysyvä) ja opitaan taivuttamaan yleisimpiä säännöllisiä ja epäsäännöllisiä verbejä. Opitaan perustiedot ranskalaisesta tapakulttuurista (tervehtiminen ja
kuulumisten kysely jne.) ja tutustutaan alustavasti ranskankielisiin maihin ja niiden
kulttuuriin. Aiheet liittyvät arkielämän tilanteisiin, itsestä ja lähiympäristöstä puhumiseen sekä perusasiointitilanteisiin.
I
S
K
O
B-SAKSA
Oppilas ymmärtää lyhyitä, hidastempoisia lauseita ja kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja
kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin.
Puhuminen
Oppilas osaa viestiä suppeasti ja vastata yksinkertaisiin henkilökohtaisiin kysymyksiin. Puheessa voi olla taukoja ja toistoa. Hän tuntee ääntämisen perusteet.
Oppilas pystyy lukemaan lyhyitä, tuttuja aiheita käsitteleviä tekstejä.
Kirjoittaminen
Oppilas osaa kirjoittaa muutamia lauseita itsestään ja lähipiiristään.
Opiskellaan hyvää ääntämistä käymällä tavallisimmat ääntämissäännöt läpi sekä harjoitellaan oikeinkirjoitusta. Oppilas ymmärtää jokapäiväisen elämän keskusteluja ja
pystyy osallistumaan niihin ymmärrettävästi. Aloitetaan tutustuminen saksankielisiin
maihin ja niiden kulttuureihin.
Käsiteltävät aiheet liittyvät ihmiseen ja hänen jokapäiväiseen elämäänsä ja ympäristöönsä: kotiin, kouluun, ystävyyteen ja vapaa-aikaan. Kielenkäyttötilanteet ovat pääasiallisesti asioimis- ja palvelutilanteita, tapaamisia ja niistä sopimisia, puhelinkäyttäytymistä sekä omasta elämästä, perheestä, harrastuksista ja säästä kertomista.
K
N
I
K
I
Keskeisinä rakenteina ovat substantiivit ja niiden artikkelit, sijamuodoista nominatiivi
ja akkusatiivi, verbien preesenstaivutus, modaaliapuverbit sekä päälauseen sanajärjestys.
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
94
Oppilas pystyy seuraamaan yksinkertaista, tuttuihin aihepiireihin liittyvää tilannesidonnaista keskustelua.
Puhuminen
Oppilas osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään sekä selviytyy tavallisimmista
palvelutilanteista.
Oppilas pystyy lukemaan lyhyitä arkielämää käsitteleviä viestejä sekä yksinkertaisia
ohjeita.
Kirjoittaminen
Oppilas selviytyy kirjoittamalla arkisista tilanteista, esimerkiksi postikorttien kirjoittamisesta tai henkilötietojen antamisesta.
Sanavarastoa laajennetaan, jotta kommunikointia voidaan monipuolistaa. Laajennetaan saksankielisten maiden tuntemusta.
Aihepiireinä ovat esim. matkustelu, tavat ja kansainvälisyys. Kielenkäyttötilanteiden
osalta opitaan kertomaan lomasta sekä omasta kotipaikasta. Lisäksi opitaan ilmaisemaan mielipiteitä ja tunteita sekä neuvomaan ja kysymään tietä.
Rakenteiden osalta kerrataan aiemmin opittua sekä opetellaan mm. sijamuodoista
datiivi, verbin taivutuksesta perfekti, man-rakenne, prepositioiden käyttöä sekä sivulauseiden sanajärjestys.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
95
E
U
M
N
K
I
S
K
O
TOINEN KOTIMAINEN (A1 JA A2)
YHTEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKILLE 7–9
7. luokka
Tavoitteena on arkipäiväisistä viestintätilanteista selviytyminen, helpon tekstin ja puheen ymmärtäminen sekä lyhyen tekstin kirjoittaminen. Harjoitellaan tutustumista ja
yksinkertaisia keskustelutilanteita.
Aihepiirejä ovat itsestä, perheestä ja harrastuksista kertominen. Tutustutaan suomenruotsalaiseen ja pohjoismaiseen kulttuuriin ja tapoihin.
Rakenteiden osalta kerrataan substantiivien, verbien ja adjektiivien taivutus. Kerrataan myös tavallisimmat prepositioilmaukset ja päälauseen sanajärjestys.
8. luokka
Tavoitteena on oppia kommunikoimaan tavallisissa arkipäivän tilanteissa. Lisäksi
oppilas ymmärtää jo vaikeahkoja tekstejä ja puhuttua kieltä sekä osaa käyttää kieltä
laajempaa sanavarastoa käyttäen.
Aihepiirejä ovat harrastuksista kertominen ja nuorten elämään liittyvät asiat. Pohjoismaisen kulttuurin tuntemusta syvennetään tutustumalla yhteen Pohjoismaahan
tarkemmin.
Rakenteiden osalta kerrataan adjektiivien, substantiivien ja verbien taivutusta. Opetellaan pronomineja ja sanajärjestystä sekä konditionaali ja refleksiiviverbit.
9. luokka
Tavoitteena on oppia ymmärtämään eri aihealueita käsitteleviä kirjoitettuja ja puhuttuja tekstejä sekä kertomaan itse eri ilmiöistä. Sanastoa kartutetaan sekä lisätään
kirjoittamisen valmiuksia.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
96
Rakenteita kerrataan ja laajennetaan. Opetellaan epäsuora esitys, partisiipin preesens, partisiipin perfekti ja s-passiivi.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
97
E
U
M
N
K
Aihepiirejä ovat yleismaailmalliset ja ajankohtaiset asiat ja tulevaisuuden näkymät. Lisäksi laajennetaan suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten elämään tutustumista.
I
S
K
O
RUOTSI (B1)
YLEISTÄ
Toisen kotimaisen kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen
yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja
kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että kieli taitoaineena ja kommunikaation välineenä edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena toinen
kotimainen kieli on taitoja kulttuuriaine.
7. luokka
Aihepiirejä ja viestintätilanteita ovat mm. itsestä, perheestä ja harrastuksista kertominen. Rakenteista opiskellaan mm. verbin, substantiivin ja adjektiivin taivutusta. Opetellaan mm. kysymyssanoja, persoonapronomineja, lukusanoja, prepositioita sekä
päälauseen sanajärjestystä.
Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii kommunikoimaan ruotsiksi yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa esim. tutustuttaessa toisiin ja oppii tuottamaan lyhyitä
itseensä liittyviä viestejä. Tutustuminen ruotsalaiseen ja suomenruotsalaiseen kulttuuriin aloitetaan.
8. luokka
Aihepiirit ja viestintätilanteet liittyvät esimerkiksi matkustamiseen ja voinnista ja säästä kertomiseen. Opiskeltavia rakenteita ovat mm. sivulauseen sanajärjestys, perfekti,
imperatiivi, järjestysluvut ja kuukaudet.
Tavoitteena on, että oppilas oppii viestimään tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa.
Kirjallisia tuotoksia ja niiden harjoittelua lisätään. Ruotsalaisen ja suomenruotsalaisen
kulttuurin tuntemusta syvennetään sekä lisätään tietoa muista Pohjoismaista.
9. luokka
Aihepiirejä ovat mm. nuorten omaan elämään liittyvät tapahtumat, tulevaisuudenK
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
98
Tavoitteena on, että oppilas osaa esittää asiansa ymmärrettävästi, esittää tutuista aiheista kysymyksiä ja osaa vastata niihin lyhyesti sekä kertoa muutamalla yhtenäisellä
virkkeellä itsestään. Oppilas oppii tuottamaan pidempiä ja rakenteeltaan vaikeampia
tekstejä. Kulttuuritaitojen osalta syvennetään Pohjoismaiden tuntemusta edelleen.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
99
E
U
M
N
K
suunnitelmat sekä luonto ja ympäristö. Uusia rakenteita ovat esimerkiksi refleksiiviverbit, konditionaali, futuuri sekä s-passiivi.
I
S
K
O
MATEMATIIKKA
Vuosiluokkien 7 – 9 matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan luovaa
ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan
ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti
– se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen vastuulliseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Matematiikka edistää oppilaan omaa tavoitteellista toimintaa sekä vastuuta ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta.
Matematiikan opetus etenee systemaattisesti, ja se luo kestävän pohjan matematiikan käsitteiden, rakenteiden ja ratkaisumallien omaksumiselle sekä käyttämiselle
globaalisti. Konkreettisuus on tärkeä apuväline yhdistettäessä helsinkiläisen oppilaan
arkipäivän kokemuksia ja ajattelua matematiikan abstraktiin järjestelmään. Tieto- ja
viestintätekniikkaa sekä koulun kirjastoa voidaan käyttää oppilaan oppimisprosessin
tukemisessa.
Oppimistilanteet rakennetaan keskustelunomaisiksi, kokeileviksi ja ongelmakeskeisiksi. Oppilaita ohjataan ajatteluun ja oikean ratkaisun löytämiseen osuvien kysymysten asettelulla, ongelman hahmottamisella ja tehtävän rajaamisella sekä aiemmin
opittujen menetelmien soveltamiseen uusissa tilanteissa. Laskimia ja tietokoneita
käytetään luonnollisina apuvälineinä päässälaskua ja vihkotyöskentelyä unohtamatta.
Oppilaita rohkaistaan toimimaan yhteistyössä esimerkiksi parin kanssa.
YLEISET TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 7 - 9
Oppilas oppii
• luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa
• ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä
• laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
• loogista ja luovaa ajattelua
• soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn käyttämällä
apunaan koulun kirjastoa sekä tietoja viestintätekniikkaa
• ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
100
• esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella
• näkemään säännönmukaisuuksia
• työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.
Vuosiluokkakohtaisten sisältöjen lisäksi kaikissa matematiikan kokonaisuuksissa
keskeisiä asioita ovat
• loogista ajattelua vaativia toiminnot, kuten luokittelu, vertailu, järjestäminen,
mittaaminen, rakentaminen, mallintaminen, sääntöjen ja riippuvuuksien etsiminen sekä niiden esittäminen
• vertailussa ja riippuvuuksissa käytettävien käsitteiden tulkinta ja käyttö
• matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen
• ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttö
• matematiikan historia.
• matemaattisten tietojen ja taitojen lisääminen
• matemaattisen ajattelun ja kiinnostuksen lisääminen
• matemaattisten taitojen vahvistaminen ja monipuolistaminen
• oikeiden merkintöjen käyttö
• ajattelua tukevien piirrosten tekeminen
1. Luvut ja laskutoimitukset
• peruslaskutoimitusten varmentaminen
• luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut ja reaaliluvut
• vastaluku, itseisarvo ja käänteisluku
• luvun jakaminen alkutekijöihin ja lukujen jaollisuussääntöjä
• murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen
murtolukuna
• peruslaskutoimitukset kokonais-, murto- ja desimaaliluvuilla ja myös negatiivisilla luvuilla
• lausekkeiden sieventäminen
• pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
101
E
U
M
N
K
päätelmiään
I
S
K
O
• yhtäsuuruusmerkin käyttö välivaiheiden kirjoittamisen yhteydessä
• tarkat arvot
• yksiköiden käyttö ja muuntaminen
2. Geometria
• lukuparin esittäminen koordinaatistossa
• kulman mittaaminen ja kulmien välisiä yhteyksiä
• tasokuvioihin liittyviä käsitteitä ja osia
• säännölliset monikulmiot
• kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä
• yhtenevyys ja yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa
• kappaleiden nimeäminen ja luokittelu ja piirtäminen
• geometrista konstruointia
• koordinaatisto
• todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen
yritys-erehdysmenelmä
3. Algebra 1
• muuttuja-käsite
• lauseke ja sen sieventäminen
• lausekkeen arvon laskeminen
• potenssi, eksponenttina kokonaisluku ja kymmenpotenssimuoto
• potenssilauseke ja sen sieventäminen
• juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella
• polynomin käsite
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• aikalaskut ja aikaväli
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
102
4. Algebra 2
• polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku
• alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin ja lukujen jaollisuussääntöjä
• lukujonojen tutkimista ja muodostamista
5. Yhtälöt, epäyhtälöt ja verrannollisuus
• yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko ja ratkaisujoukko
• ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen
• vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
• suhde ja verrannollisuus
• verranto
• taitojen soveltaminen sanallisten tehtävien ratkaisussa
6. Tasogeometria
• arviointi ja mittaaminen sekä merkitsevät numerot
• yhdenmuotoisuus, yhtenevyys ja mittakaava
• tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen
• ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä: ympyrän kehän pituus, ala, kaaren pituus ja
sektorin pinta-ala
• yhdenmuotoisuus ja yhdenmuotoisten kuvioiden pinta-ala
• suorakulmaisen kolmioon liittyviä laskuja
• Pythagoraan lause
• tarkat arvot
• pitkäjänteinen työskentely
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
103
E
U
M
N
K
I
S
K
O
7. Prosenttilasku
• prosenttikäsitteen vahvistaminen
• prosenttilaskut
• korkolasku
• promille
8. Funktiot ja tilastot
• riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla
• funktion käsite
• funktion arvon laskeminen
• suoran yhtälö kuvaajasta
• funktion kuvaajan tutkimista ja piirtämistä koordinaatistoon: funktion nollakohta,
suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen
• lineaarinen funktio
• suoraan ja kääntäen verrannollisuus
• toisen ja korkeamman asteen kuvaajien piirtäminen ja tulkitseminen
• frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi
• keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen
• hajonnan käsite
• diagrammien tulkinta
• tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa
9. Trigonometria ja avaruusgeometria
• trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen
• avaruusgeometriaa: kappaleiden tilavuuden ja pinta-alan laskeminen
• piirtäminen kavaljeeriperspektiivissä
• tarkoilla arvoilla laskeminen
• likiarvot
• vastauksen järkevyyden arviointi
10. Todennäköisyyslaskenta
• todennäköisyyden käsite
• kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
104
• sanallisten tehtävien ratkaiseminen yhtälöiden avulla
• yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti
• yhtälöryhmän ratkaiseminen algebrallisesti
ARVIOINTI
Arviointi pohjautuu kokeisiin. Tuntityöskentely, kotitehtävien teko ja aktiivinen osallistuminen vaikuttavat myös arvosanaan.
Ajattelun taidot ja menetelmät
Oppilas
• huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet
• osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa
• osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon
• osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista ogelman ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden
• osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa
• osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-,
polku- tai muuta diagrammia käyttäen.
Luvut ja laskutoimitukset
Oppilas osaa
• arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja
hänellä on luotettava peruslaskutaito
• korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku, ja pystyy
jakamaan luvun alkutekijöihinsä.
• ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta
• käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä
eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
105
E
U
M
N
K
11. Yhtälöt ja yhtälöparit
I
S
K
O
Oppilas osaa
• ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön
• sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita
• potenssien laskutoimitukset
• muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä
• käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen
• arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.
Funktiot
Oppilas
• osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta
• osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan
• osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan
• osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta
• tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; osaa määrittää
kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä.
Geometria
Oppilas osaa
• tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet
• soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja
• käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen
• löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa
• soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa
• käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien
ratkaisemiseen
• suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia
mittayksiköitä.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Algebra
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
106
Oppilas osaa
• määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja
satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa
• lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta
frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
107
E
U
M
N
K
Todennäköisyys ja tilastot
I
S
K
O
SOVELTUVUUSKOULUJEN MATEMATIIKKA
Helsinkiläiset soveltuvuuskoekoulut haluavat tarjota matematiikasta kiinnostuneille
oppilaille matematiikan lisäopintoja ja siten hyvän pohjan jatko-opintoihin. Soveltuvuuskoekoulujen matematiikkaluokille ja - linjoille oppilaat valitaan yhteisellä soveltuvuuskokeella. Oppisisällöt voivat eri soveltuvuuskoekouluissa vaihdella vuosiluokkien
kesken,mutta pääpiirteittäin sisällöt ovat kaikissa kouluissa samat. Matematiikan
vuosiviikkotuntimäärä voi myös vaihdella kouluittain. Vuosiviikkotuntimäärä (matematiikan kurssien määrä) on jokaisessa koulussa vähintään 12. Munkkiniemen yhteiskoulussa tuntimäärä on 12. Peruskoulun yleisen oppimäärän lisäksi suoritetaan
peruskoulun ja lukion matematiikkan yhdistävä johdantokurssi MAA21v.
Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti – se vaikuttaa
oppilaan henkiseen kasvamiseen vastuulliseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Matematiikka edistää oppilaan omaa tavoitteellista toimintaa, vastuuta ympäristöstä ja
kestävästä tulevaisuudesta.
Matematiikan opetus etenee systemaattisesti, ja se luo kestävän pohjan matematiikan käsitteiden, rakenteiden ja ratkaisumallien omaksumiselle sekä käyttämiselle
globaalisti. Konkreettisuus on tärkeä apuväline yhdistettäessä helsinkiläisen oppilaan
arkipäivän kokemuksia ja ajattelua matematiikan abstraktiin järjestelmään. Tieto- ja
tukemisessa.
Oppimistilanteet rakennetaan keskustelunomaisiksi, kokeileviksi ja ongelmakeskeisiksi. Oppilaita ohjataan ajatteluun ja oikean ratkaisun löytämiseen osuvien kysymysten asettelulla, ongelman hahmottamisella, tehtävän rajaamisella sekä aiemmin
opittujen menetelmien soveltamiseen uusissa tilanteissa. Laskimia ja tietokoneita
käytetään apuvälineinä päässälaskua ja vihkotyöskentelyä unohtamatta. Oppilaita
rohkaistaan toimimaan yhteistyössä esimerkiksi parin kanssa.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
108
Oppilas oppii
• luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa
• ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä
• laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
• loogista ja luovaa ajattelua
• soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn käyttämällä
apunaan koulun kirjastoa sekä tietoja viestintätekniikkaa
• ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja
päätelmiään
• esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella
• näkemään säännönmukaisuuksia
• työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.
Vuosiluokkakohtaisten sisältöjen lisäksi kaikissa matematiikan kokonaisuuksissa
keskeisiä asioita ovat
• loogista ajattelua vaativia toiminnot, kuten luokittelu, vertailu, järjestäminen,
mittaaminen, rakentaminen, mallintaminen, sääntöjen ja riippuvuuksien etsiminen sekä niiden esittäminen
• vertailussa ja riippuvuuksissa käytettävien käsitteiden tulkinta ja käyttö
• matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen
• ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttö
• matematiikan historia.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
109
E
U
M
N
K
YLEISET TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 7 - 9
I
S
K
O
1. Luvut ja laskutoimitukset
• peruslaskutoimitusten varmentaminen
• luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut ja reaaliluvut
• vastaluku, itseisarvo ja käänteisluku
• luvun jakaminen alkutekijöihin ja lukujen jaollisuussääntöjä
• murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen
murtolukuna
• peruslaskutoimitukset kokonais-, murto- ja desimaaliluvuilla ja myös negatiivisilla luvuilla
• lausekkeiden sieventäminen
• pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö
• aikalaskut ja aikaväli
• yhtäsuuruusmerkin käyttö välivaiheiden kirjoittamisen yhteydessä
• tarkat arvot
2. Geometria
• lukuparin esittäminen koordinaatistossa
• kulman mittaaminen ja kulmien välisiä yhteyksiä
• tasokuvioihin liittyviä käsitteitä ja osia
• säännölliset monikulmiot
• kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä
• yhtenevyys ja yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa
• kappaleiden nimeäminen ja luokittelu ja piirtäminen
• geometrista konstruointia
• koordinaatisto
• todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen
yritys-erehdysmenelmä
3. Algebra 1
• muuttuja-käsite
• lauseke ja sen sieventäminen
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
110
• potenssi, eksponenttina kokonaisluku ja kymmenpotenssimuoto
• potenssilauseke ja sen sieventäminen
• juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella
• polynomin käsite
4. Algebra 2
• polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku
• alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin ja lukujen jaollisuussääntöjä
• lukujonojen tutkimista ja muodostamista
• polynomin kertominen polynomilla
5. Yhtälöt, epäyhtälöt ja verrannollisuus
• yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko ja ratkaisujoukko
• ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen
• vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
• suhde ja verrannollisuus
• verranto
• taitojen soveltaminen sanallisten tehtävien ratkaisussa
• tulon nollasääntö
• kaavan muokkaus esimerkiksi fysiikan kaavoilla
6. Tasogeometria
• arviointi ja mittaaminen sekä merkitsevät numerot
• yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys ja mittakaava
• tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen
• ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä: ympyrän kehän pituus, ala, kaaren pituus ja
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
111
E
U
M
N
K
• lausekkeen arvon laskeminen
I
S
K
O
• yhdenmuotoisuus ja yhdenmuotoisten kuvioiden pinta-ala
• suorakulmaisen kolmioon liittyviä laskuja
• tarkat arvot
• muistikolmiot
7. Prosenttilasku
• prosenttikäsitteen vahvistaminen
• prosenttilaskut
• korkolasku
• promille
8. Funktiot ja tilastot
• riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla
• funktion käsite
• funktion arvon laskeminen
• suoran yhtälö kuvaajasta
• funktion kuvaajan tutkimista ja piirtämistä koordinaatistoon: funktion nollakohta,
suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen
• lineaarinen funktio
• suoraan ja kääntäen verrannollisuus
• toisen ja korkeamman asteen kuvaajien piirtäminen ja tulkitseminen
• frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi
• keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen
• hajonnan käsite
• diagrammien tulkinta
• tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa
K
N
I
K
I
• pitkäjänteinen työskentely
E
N
M
E
U
M
N
sektorin pinta-ala
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
112
9. Trigonometria ja avaruusgeometria
• trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen
• avaruusgeometriaa: kappaleiden tilavuuden ja pinta-alan laskeminen
• piirtäminen kavaljeeriperspektiivissä
• tarkoilla arvoilla laskeminen
• likiarvot
• vastauksen järkevyyden arviointi
10. Todennäköisyyslaskenta
• kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä
11. Yhtälöt ja yhtälöparit
• sanallisten tehtävien ratkaiseminen yhtälöiden avulla
• yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti
• yhtälöryhmän ratkaiseminen algebrallisesti
12. Lukion johdantokurssi 1
• polynomilaskennan syventäminen
• muistikaavat
• Pascalin kolmio
• todistamisen harjoittelua
13. Lukion johdantokurssi 2
• rationaalilausekkeen sieventäminen
• määrittelyjoukot
• tekijöihin jako
• prosenttilaskenta
ARVIOINTI
Arviointi pohjautuu kokeisiin. Tuntityöskentely, kotitehtävien teko ja aktiivinen osallistuminen vaikuttavat myös arvosanaan. Päättöarvioinnissa noudatamme Opetushallituksen päättöarvioinnin kriteerejä.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
113
E
U
M
N
K
I
S
K
O
Ajattelun taidot ja menetelmät
Oppilas
• huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet
• osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa
• osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon
• osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden
• osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa
• osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-,
polku- tai muuta diagrammia käyttäen.
Luvut ja laskutoimitukset
Oppilas osaa
• arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja
hänellä on luotettava peruslaskutaito
• korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku, ja pystyy
jakamaan luvun alkutekijöihinsä.
• ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta
• käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä
eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa.
Algebra
Oppilas osaa
• ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön
• sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita
• potenssien laskutoimitukset
• muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Lukion johdantokurssin arviointi pohjautuu kokeisiin. Lisäksi tuntityöskentely, kotitehtävien teko ja aktiivinen osallistuminen vaikuttavat arvosanaan.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
114
• arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.
Funktiot
Oppilas
• osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta
• osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan
• osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan
• osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta
• tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; osaa määrittää
kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä.
Geometria
Oppilas osaa
• tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet
• soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja
• käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen
• löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa
• soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa
• käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien
ratkaisemiseen
• suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia
mittayksiköitä.
Todennäköisyys ja tilastot
Oppilas osaa
• määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja
satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa
• lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta
frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
115
E
U
M
N
K
• käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen
I
S
K
O
BIOLOGIA
JOHDANTO
Biologian opetuksen päämääränä on kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja luonnontieteellistä ajattelua. Oleellista on myös ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen ja
muun luonnon välisiä vuorovaikutussuhteita sekä luonnon monimuotoisuuden suojelemisen merkitystä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on teoreettisen tiedon lisäämisen lisäksi tärkeää vaalia oppilaan luontosuhdetta, tarjota myönteisiä luontokokemuksia ja -elämyksiä sekä mahdollisuuksia luonnon omakohtaiseen havainnointiin ja
tutkimiseen.
Koulun kirjasto tarjoaa mahdollisuudet tiedonhankintaan ja ryhmätyöskentelyyn biologian opiskelussa. Hyödynnettävissä oleva kirjastonhoitajan ammattitaito, kattava
biologian ja muiden luonnontieteiden kirjallinen aineisto sekä kirjaston tietokoneet
ohjelmineen mahdollistavat oppikirjatietoa monipuolisemman ja syvällisemmän perehtymisen opiskeltaviin teemoihin.
Opetusta eheyttävät aihekokonaisuudet tulevat huomioiduiksi biologian opetuksessa
melko monipuolisesti. Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuudesta nousevat esiin
tavoitteet oman fyysisen kasvun ymmärtämisestä, oman toiminnan eettisyyden arvioimisesta sekä toimimisesta yhteisön ja ryhmän jäsenenä. Viestintä ja mediataito
-aihekokonaisuuden päämäärät niveltyvät opetukseen hyvin. Monipuoliset mediataidot ovat tärkeitä biologian opiskelussa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys –aihekokonaisuus niveltyy myös biologian opiskeluun. Opetuksessa ohjataan oppilasta
kasvamaan oman ympäristönsä suhteen aktiiviseksi, kriittiseksi, osallistuvaksi, vastuunsa kantavaksi ja omaa toimintaansa arvioivaksi yksilöksi. Vastuu ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämäärät ovat
oleellinen osa biologian opiskelua. Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuus niveltyy
biologian opetukseen tietoteknisten laitteiden käyttönä. Teknologian hyödyntäminen
ja siihen liittyvät ympäristönäkökulmat ja eettiset kysymykset tulevat myös esiin biologian opetuksessa.
Helsingille ominaisista piirteistä biologian opiskelussa korostuu Helsinki arvokkaana
elinympäristönä -osio. Biologian opiskelussa painotetaan oman lähiympäristön, sen
elinympäristöjen ja eliölajiston tuntemusta. Huomiota kiinnitetään Itämereen liittyviin
kysymyksiin. Myös ympäristö- ja kuluttajakasvatuksen osalta huomioidaan helsinkiläiK
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
116
Opettaja toimii opetuksen ohjaajana ja auttaa oppilasta kehittämään opiskelutaitojaan. Opettajan tehtävä on myös kannustaa oppilasta aktiivisuuteen, vastuullisuuteen, kriittisyyteen sekä kokonaisuuksien ymmärtämiseen opiskelussa. Keskeisiä
biologian opiskelussa käytettyjä työtapoja ovat
• opettajajohtoinen luokkatyöskentely
• itsenäinen työskentely
• pari- ja ryhmätyöskentely
• suulliset ja kirjalliset esitelmät
• pienimuotoiset tutkimukset
• mikroskopointi
• laborointi sekä muu näytteiden otto ja tutkiminen
• maastoretket
• kasvien kerääminen.
VUOSILUOKKIEN 7–9 YLEISET TAVOITTEET
Biologian opiskelun keskeisiin tavoitteisiin sisältyy luonnon perusilmiöiden ymmärtäminen. Oleellisina elementteinä ovat eliöiden ja niiden rakenteen, ekologian perusteiden sekä evoluution mekanismien tunteminen. Tavoitteena on, että luonnontuntemuksen kautta oppilas kehittyy ymmärtämään luonnon prosesseja sekä näiden
prosessien ja ihmisen välistä vuorovaikutusta. Havainnoiva ja tutkiva oppimistyyli
omassa lähiympäristössä tukee tämän tavoitteen saavuttamista. Tavoitteena on myös
ymmärtää oman toiminnan yhteys luonnon hyvinvointiin ja sen monimuotoisuuden
säilymiseen sekä ekologisesti kestävän ympäristösuhteen luominen. Halu kunnioittaa
ja suojella yhteistä ympäristöä syntyy myönteisten luontokokemusten kautta. Muun
eliökunnan tuntemisen ohella biologian opetuksen keskeisiin tavoitteisiin kuuluvat
ihmisen rakenteen ja keskeisten elintoimintojen tunteminen sekä seksuaalibiologian
ja perinnöllisyyden perusteiden ymmärtäminen.
7. luokkien keskeiset tavoitteet
Biologian opiskelun tavoitteena 7. luokalla on eliökunnan rakenteen ja luokittelun tunteminen sekä erityisesti eläinkunnan järjestelmään perehtyminen vesiekosysteemeissä elävien lajien kautta. Tavoitteena on myös oppia ymmärtämään vesiekosysteemi
toimivana kokonaisuutena. Keskeisinä elementteinä ovat tähän elinympäristöön
liittyvien lajien ja niiden välisten vuorovaikutussuhteiden tunteminen sekä elottoman
luonnon ympäristötekijöiden merkitys eliöstölle. Merkittävää on myös tuntea vesielin-
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
117
E
U
M
N
K
syys ja kaupungissa käytössä olevat toimintatavat (esimerkiksi jätehuolto ja vesihuolto). Lisääntyvän ympäristötiedon kautta pyritään luomaan vastuullinen suhtautuminen
luontoon, yhteiseen omaisuuteen ja kuluttamiseen.
I
S
K
O
7. luokkien keskeiset sisällöt
• perehtyminen erilaisiin vesiin: makeaan veteen, murtoveteen ja suolaiseen
veteen
• vesiekosysteemin rakenne ja toiminta
• lähiympäristön vesiekosysteemin omakohtainen tutkiminen
• eliökunnan rakenne ja luokittelu
• selkärangattomien eläinten järjestelmä, esimerkit vesiekosysteemien lajeista
• selkärankaisten eläinten järjestelmä, esimerkit vesiekosysteemien lajeista
• mikrobien ja eläinten lisääntyminen
• Itämeren ympäristöongelmat ja suojelutoimenpiteet
Biologian opiskelun tavoitteena 8. luokalla on metsäekosysteemiin liittyvien luonnonilmiöiden tunteminen ja ymmärtäminen. Keskeisinä elementteinä tässä ovat elinympäristöön liittyvien lajien ja niiden välisten vuorovaikutussuhteiden tunteminen sekä
elottoman luonnon ympäristötekijöiden merkitys eliöstölle. Eliöstön opiskelu keskittyy
omalla kotiseudulla esiintyvään lajistoon. Tavoitteena on oppia ymmärtämään metsäekosysteemi ekologisesti toimivana kokonaisuutena. Merkittävää on myös tuntea metsäekosysteemiä ja luonnon monimuotoisuutta uhkaava ihmistoiminta sekä
keskeisimmät luonnonsuojeluun liittyvät toimenpiteet. Lisäksi tavoitteena on myös
ymmärtää metsä suomalaisille merkittävänä luonnonvarana sekä tuntea ekologisesti
kestävän metsänhoidon pääperiaatteet.
• ekologian perusteet
• kasvien ja sienten lisääntyminen
• kasvi- ja eläinsolun rakenne
• yhteyttäminen
• metsäekosysteemin rakenne ja toiminta
• kotiseudun kasvi-, eläin- ja sienilajisto
• kasvien kerääminen
• luonnon monimuotoisuus, uhanalaisuus ja luonnonsuojelu
• metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
ympäristön hyvinvointia uhkaava ihmisen toiminta sekä keskeiset ympäristön suojeluun liittyvät toimenpiteet. Tämän lisäksi on tärkeää ymmärtää omien elämäntapojen
ja kulutustottumusten merkitys vesiluonnon hyvinvoinnille.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
118
Biologian opiskelun pääpaino 9. luokalla on ihmisen anatomian ja fysiologian opiskelussa. Tavoitteena on, että oppilas tuntee ihmiskehon perusrakenteen ja eri elimistöjen toiminnan sekä ymmärtää niiden muodostavan yhdessä toiminnallisen kokonaisuuden. Oleellisena osana opiskelua ovat myös ihmisen seksuaalisuuden biologisen
perustan ymmärtäminen sekä lisääntymiseen liittyvien elintoimintojen tunteminen.
Tavoitteena on myös hallita perinnöllisyyden perusteet ja keskeisimmät mekanismit
sekä ymmärtää eliökunnan syntyyn, kehitykseen ja ihmisen evoluutioon liittyvät keskeiset sisällöt.
• ihmisen rakenne ja elintoiminnot
• seksuaalisuus ja lisääntyminen
• perinnöllisyys
• eliökunnan synty ja kehitys
• ihmisen evoluutio
• biotekniikan mahdollisuudet ja eettiset ongelmat
ARVIOINTI
Arvioinnilla on opiskelua kannustava ja ohjaava tehtävä. Oppilaan arviointi perustuu
monipuoliseen näyttöön. Arviointikohteet ja painotukset voivat vaihdella kokonaisuuksittain ja niistä keskustellaan yhdessä oppilaiden kanssa. Arviointiin vaikuttavia asioita ovat
• aktiivisuus
• asenne
• työskentely yksin ja ryhmässä
• kotitehtävistä huolehtiminen
• kirjalliset tuotokset
• koemenestys
• kasvio
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
119
E
U
M
N
K
I
S
K
O
Biologian tutkimustaidot
Oppilas osaa
• käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan
• työskennellä maastossa ja laboratoriossa ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä
kasveja ohjeiden mukaisesti
• toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia.
Luonto ja ekosysteemit
Oppilas osaa
• jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa
lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja
• kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan
• nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä
• tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia
• selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä
• kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta ja perustella sen merkitystä
ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet.
Elämä ja evoluutio
Oppilas osaa
• kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta
• selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta
• kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä
• selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet
• jäsentää eliökunnan ryhmiin ja perustella ryhmittelyn.
Ihminen
Oppilas osaa
• kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet
• selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
120
• käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä
• kuvata biotekniikan sovelluksia.
Yhteinen ympäristö
Oppilas osaa
• kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristönsuojelun merkitystä
• tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta
• kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa
antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
121
E
U
M
N
K
• selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen,
raskauden kulun ja synnytyksen
I
S
K
O
MAANTIETO
JOHDANTO
Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia
ilmiöitä. Maantiedon opetuksella on keskeinen vastuu oppilaiden maantieteellisen
maailmankuvan muodostumisesta sekä sen alueellisen perustan ja kansainvälisyyden ymmärtämisestä. Maantiedon opetus toimii siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Maantiedon opetus tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi maailmankansalaisiksi.
Opetuksessa ohjataan oppilasta maailman ajankohtaisten tapahtumien seuraamiseen sekä arvioimaan niiden vaikutuksia luontoon ja ihmisen toimintaan. Oppilaita
ohjataan pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.
Maantiedon opiskelua varten koulun kirjastosta, sen aineistosta sekä sen ulkopuolisista yhteyksistä muodostuu oppilaalle tärkeä ja kattava tukiverkko tiedonhankintaa,
tietojen käsittelyä sekä niiden omaksumista varten. Kirjastonhoitajan ohjaus, laaja
maantieteellinen aineisto, kirjaston tietokoneet sekä yhteydet ulkopuolisiin tietoverkkoihin luovat oppilaalle laajat mahdollisuudet maantiedon opiskeluun sekä yksilö- että
ryhmätyöskentelynä.
Maantiedon opetuksessa käsitellään useita aiheita ja aihekokonaisuuksia. Ihmisenä
kasvamisen aihekokonaisuudesta keskeisiksi nousevat oppilaan oman oppimistyylin
tunnistaminen ja samalla itsensä kehittäminen sekä oppijana että vastuullisena yhteisön jäsenenä. Kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyden aihekokonaisuudessa oleellista on oppilaan tutustuminen omaan henkiseen ja aineelliseen kulttuuriperintöönsä
ja suomalaisen kulttuuri-identiteetin näkeminen osana alkuperäistä, pohjoismaista
ja eurooppalaista kulttuuria sekä valmiudet ymmärtää monikulttuurisia yhteisöjä ja
kansainvälistä yhteistyötä. Viestintä ja mediataidot -aihekokonaisuudesta keskeisiksi
nousevat tiedonhallintataitojen kehittäminen sekä hankitun tiedon vertailu, valikointi
ja hyödyntäminen. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
-aihekokonaisuus painottaa oppilaan kykyä oppia ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyys sekä arvioimaan omaa kulutustaan ja omaksumaan kestävän
kehityksen edellyttämiä toimintatapoja. Samoin oppilaan kyky ymmärtää yksilön
valintojen merkitys sekä oman tulevaisuutensa että yhteisen tulevaisuutemme turK
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
122
Maantiedon opetuksessa Helsingille ominaiset piirteet sekä helsinkiläisyys painottuvat useissa käsiteltävissä aihekokonaisuuksissa. Maantiedon opiskelussa tutustutaan
aihekokonaisuuksien yhteydessä Helsingin infrastruktuuriin ja nykyiseen kaavoitukseen sekä kunnalliseen aluesuunnitteluun. Opetuksessa painotetaan oppilaan
mahdollisuuksia perehtyä oman kaupunginosansa erityiskysymyksiin sekä vaikuttaa
kunnalliseen suunniteluun ja päätöksentekoon. Samoin opetuksessa nousevat keskeisiksi Helsingin koon, rakenteen, liikenteen ja palveluiden vaikutukset asukkaiden
hyvinvointiin ja turvallisuuteen.
Opettaja ohjaa maantiedon opiskelua oppilasta sekä kannustaen että hänen omaa
oppimista tehostaen. Opettajajohtoisessa luokkaopiskelussa painottuvat oppilaan
ohjaaminen aktiiviseen, tunnolliseen, kriittiseen ja oivaltavaan opiskeluun. Keskeisiä
työtapoja ovat opettajajohtoinen luokkatyöskentely, itsenäinen työskentely, pari- ja
ryhmätyöskentely, suulliset ja kirjalliset esitelmät, pienimuotoiset tutkimustyöt sekä
ympäristöön tutustuttavat maastoretket. Lisäksi perehdytään erilaisiin maantieteellisen informaation esittämismenetelmiin, kuten diagrammeihin, tilastoihin, valokuviin,
ilma- ja satelliittikuviin sekä fyysisiin ja teemakarttoihin.
Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle asti. Maantiedon opetus
pyrkii lisäämään maapallon kulttuurien tuntemusta ja kehittämään oppilaan kykyä ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa. Opetuksen tavoitteena on toimia luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun
yhdistäjänä. Oppilas perehtyy käyttämään ja tulkitsemaan maantieteellisiä tietolähteitä ja niiden avulla oppii määrittelemään alueiden sijainteja ja etäisyyksiä. Lisäksi
hän ymmärtää maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksia maisemassa ja planetaarisuuden seurauksia maapallolla. Oppilas kykenee käyttämään ja tulkitsemaan
itsenäisesti erilaisia karttoja. Opetus painottaa vieraiden maiden, niiden kansojen ja
erilaisten kulttuurien sekä vähemmistökulttuurien ja maahanmuuttajien kunnioittamista. Keskeistä on oppia tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja
rakennettua ympäristöä sekä oppia hahmottamaan oma alueellinen identiteettinsä.
Tavoitteena on, että oppilas muodostaa käsityksen aluesuunnittelusta ja tiedostaa,
miten sen avulla voidaan kehittää alueita ja vaikuttaa oman elinympäristön suunnitteluun ja kehittymiseen. Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaan kykyä ymmärtää ja kriittisesti arvioida globaalitasoista uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista
ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä toimia itse kestävän kehityksen mukaisesti.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
123
E
U
M
N
K
vaamisessa ja kyky toimia rakentavasti oman elinympäristönsä hyväksi ovat tärkeitä.
Turvallisuuden ja liikenteen aihekokonaisuus kehittää oppilaan kykyä vertailla erilaisia
liikenneympäristöjä sekä tunnistaa oman ympäristönsä turvallisuus- ja terveysriskejä.
I
S
K
O
Maantiedonopetuksen perustavoitteina on, että oppilas oppii käyttämään ilmansuuntia, paikanmääritystä ja mittakaavoja sekä tuntemaan valtameret, mantereet ja
maanosat. Opetuksen tavoitteena on myös, että oppilaat ymmärtävät planetaaristen
ilmiöiden seuraukset maapallolla, kuten vuodenaikojen sekä päivän ja yön vaihtelut.
Näiden ilmiöiden ymmärtämisen kautta maapallon lämpövyöhykkeiden sekä ilmastoja kasvillisuusalueiden sijoittuminen täsmentyy. Tavoitteena on hahmottaa maankuoren laattojen rakennetta ja niiden liikettä.
Seitsemännen luokan keskeisenä sisältöinä ovat Amerikan kaksoismanner ja sen eri
osa-alueet, nimistö ja lämpövyöhykkeet. Opetuksessa perehdytään Amerikan asuttamiseen, sen löytöhistoriaan, siirtolaisuuteen ja väestöön muihin maanosiin vertaillen.
Amerikan alueelta tarkastellaan luonnonoloja sekä ihmisen toimintaa erilaisia kulttuureja vertaillen. Esimerkkivaltioiden avulla perehdytään alueen valtioiden vaikutusta
maailmanlaajuisesti. Napa-alueiden yhteydessä korostetaan niiden erityisolosuhteita.
Opetuksen keskeisenä tavoitteena on hahmottaa Euroopan luonnonoloja ja niiden
vaikutusta ihmisen toimintamahdollisuuksiin sekä esimerkkivaltioiden avulla tutustua
Eurooppaan ja sen kulttuureihin.
Kahdeksannen luokan keskeisinä aihepiireinä ovat Euroopan karttakuva ja luonnonolot, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla. Opetuksessa tutustutaan erilaisiin kulttuureihin, Euroopan unioniin
sekä Eurooppaan osana maailmaa ja Euroopan tulevaisuuteen.
Opetuksen keskeisenä tavoitteena on luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutuksen ymmärtäminen Suomen eri alueilla. Tavoitteena on tutustua rakennettuun ympäristöön sekä perinnemaisemiin tarkasteltavilla alueilla. Oppilas oppii tarkastelemaan
ihmistä luonnonvarojen kuluttajana sekä tunnistamaan kansainvälistymisen ja monikulttuuristumisen merkityksiä ja ongelmia maantieteellisesti. Tavoitteena on, että
oppilas oppii ymmärtämään erilaisia kaavoja ja ympäristösuunnitelmia sekä tulkitsemaan ja lukemaan niitä ja voi halutessaan ehdottaa niihin muutoksia.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
124
Yhdeksännen luokan keskeisenä aihepiirinä on Suomi osana Eurooppaa ja maailmaa. Opetuksessa tutustutaan Suomen karttakuvaan ja sen luonnon erityispiirteisiin,
Suomen maankamaran rakenteeseen, ominaisuuksiin ja menneisyyden tapahtumiin,
kuten luonnonolojen kehitykseen, sekä maankamaran käyttöön. Opetuksessa perehdytään Suomen väestöön ja vähemmistökulttuureihin. Tärkeä alue on oppilaan oman
lähiympäristön tuntemus: sen luonnonympäristön ja rakennetun sekä sosiaalisen
ympäristön hahmottaminen. Keskeinen aihe on Itämeren alue ja sen ympäristökysymykset.
ARVIOINTI
Yleistä
Oppilaan arvioinnin on tarkoituksena kannustaa ja ohjata oppimista. Oppilasta ja
hänen oppimistaan, tietojaan ja taitojaan arvioidaan oppitunnilla jatkuvasti monilla
osa-alueilla. Arviointikohteet ja -painotukset voivat vaihdella aihekohtaisesti, ja ne selvitetään oppilaalle kurssin alussa.
Arviointiin vaikuttavat
• aktiivisuus
• tuntityöskentely
• asenne
• työskentely yksin ja ryhmässä
• kotitehtävistä huolehtiminen
• kirjalliset ja suulliset tuotokset
• koemenestys.
Maantieteelliset taidot
Oppilas osaa
• etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi
karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa
• tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää
hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa
• havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
125
E
U
M
N
K
I
S
K
O
Maailman jäsentäminen
Oppilas osaa
• hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja
kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet
• soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat
maailmankartalle.
Euroopan jäsentäminen
Oppilas osaa
• kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden
• vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa.
Suomen jäsentäminen
Oppilas osaa
• selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla
• kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa
• analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat
• osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen
• suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia
• tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit
• kuvata, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse
ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
126
Oppilas osaa
• selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen,
elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma
• kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä esittää keinoja
parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa
• kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi, ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
127
E
U
M
N
K
Yhteinen ympäristö
I
S
K
O
TERVEYSTIETO
VUOSILUOKAT 7−9
Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvää
osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia.
Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja
sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä,
elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa
vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi.
Terveystieto on oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva oppiaine.
Opetuksen lähtökohtana ovat lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen
elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä
edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa.
Terveystietoa opetetaan itsenäisenä oppiaineena vuosiluokilla 7–8. Terveystiedon
opetus suunnitellaan siten, että oppilaalle muodostuu kokonaisvaltainen kuva terveystiedosta koko perusopetuksen aikana. Terveystiedon sekä biologian, maantiedon,
fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta suunnitellaan
yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollon
henkilöstön kanssa.
Opettaja toimii opetuksen ohjaajana ja auttaa oppilasta kehittämään opiskelutaitojaan. Opettajan tehtävänä on myös kannustaa oppilasta aktiivisuuteen, vastuullisuuteen, kriittisyyteen sekä kokonaisuuksien ymmärtämiseen opiskelussa.
Terveystiedon opetuksessa pyritään käyttämään monipuolisesti eri työtapoja. Niiden
valinnassa korostuvat toiminnallisuus ja oppilaiden aktiivinen osallistuminen. Keskeisiä työtapoja ovat muun muassa pari- ja ryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely,
toiminnalliset harjoitukset sekä opetuskeskustelu.
K
N
I
K
I
Koulukirjastoa hyödynnetään tiedonhankintataitojen kehittämisessä.
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
128
Kasvu ihmisyyteen
Päämääränä on tukea nuoren kokonaisvaltaista kasvua sekä itsetunnon ja elämänhallinnan kehittymistä. Siihen sisältyy valmius harkita ja tehdä terveyteen liittyviä
valintoja sekä toimia oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa edistävästi oman luokan ja
koulun jäsenenä ja kasvaa vastuulliseksi kansalaiseksi.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Tavoitteena on ymmärtää suomalaisen terveyden perustaa ja siihen liittyvät uhkatekijöitä, eri kulttuurien terveyskäsityksiä sekä terveyskäyttäytymistä eri puolilla maailmaa.
Viestintä- ja mediataidot
Tavoitteena on, että oppilas tiedostaa median ja mainonnan vaikutuksen terveyskäyttäytymiseen ja että hän oppii suhtautumaan niihin kriittisesti. Sosiaalista hyvinvointia
tukevien vuorovaikutustaitojen harjoittaminen kuuluu osana opetukseen.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Oppilas oppii tarkkailemaan ympäristössään terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia
tekijöitä ja ennaltaehkäisemään mahdollisia riskejä. Tavoitteena on, että nuori tietää
terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja ja järjestöjä, joita hän voi tarvita eri elämäntilanteissa.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Nuori ottaa vastuuta ja on aloitteellinen kouluyhteisön sekä lähiympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden kehittämisessä ja sitoutuu koulun kestävän kehityksen
periaatteisiin. Tunneilla pohditaan myös omien terveysvalintojen ja terveyteen liittyvien kulutustottumusten globaaleja vaikutuksia. Ohjataan nuorta ymmärtämään, että
terveyden lähtökohdat ovat erilaiset eri puolilla maailmaa.
Turvallisuus ja liikenne
Turvallisuuteen ja liikenteeseen liittyvät kysymykset tulevat esille kahdeksannen luokan oppisisällöissä.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
129
E
U
M
N
K
Aihekokonaisuudet otetaan huomioon terveystiedon opetuksessa seuraavalla
tavalla:
I
S
K
O
Oppilas oppii
• tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii
ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä
• ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon
merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa
• ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä
• kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen
liittyviä valintoja
• huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja
avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja
turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa
• tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja
• arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta
• käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi
• ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen
kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä.
Kasvu ja kehitys
Oppilas
• tunnistaa eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia
• tiedostaa unen ja levon vaikutukset vireyteen ja hyvinvointiin
• tuntee terveellisen ravitsemuksen pääpiirteet
• ymmärtää liikunnan terveysvaikutukset
• tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja tietää, miten toimia
niitä ehkäisevästi.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
130
Oppilas
• osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja tietää niiden tartuntatavoista
• osaa nimetä yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ja tietää niiden vaikutuksesta
ihmisen elämään
• tietää päihde- ja vaikuteaineiden aiheuttamia terveysriskejä
• tietää riippuvuuden käsitteestä ja osaa pohtia päihteiden käytön syitä ja seurauksia
• osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisesta käytöstä.
Voimavarat ja selviytymisen taidot
Oppilas
• osaa perustella arkielämän terveyttä edistäviä valintoja
• osaa suhtautua kriittisesti terveystiedon tiedonhankintalähteisiin.
Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri
Oppilas
• tuntee oman koulun terveys- ja hyvinvointipalvelut ja osaa hakeutua niihin
• tutustuu erilaisiin terveystiedon tiedonhankintalähteisiin
• osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä.
Kasvu ja kehitys
• ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä ja kuolema
• fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus, terveyttä
edistävä liikunta, ravitsemus ja terveys
• sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja
vastuu yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito
Terveys arkielämän valintatilanteissa
• tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät
valinnat
• tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen
ja itsehoito
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
131
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset
• omasta terveydestä huolehtiminen
• koulun tarjoamat terveys- ja hyvinvointipalvelut
• lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva
lainsäädäntö
Kasvu ja kehitys
Oppilas
• ymmärtää, että terveys on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus
• osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä
• tietää murrosiässä tapahtuvista fyysisistä ja psyykkisistä muutoksista
• osaa pohtia nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia ja tietää, minkälaisia ratkaisuja ongelmatilanteisiin voi kokeilla.
Oppilas
• tietää seksuaalisuusterveyden perusteista ja raskauden ehkäisymenetelmistä
• tietää ravitsemukseen liittyvistä erityiskysymyksistä
• tietää, mitä vastuullinen seksuaalikäyttäytyminen on
• opettelee keinoja välttää päihde- ja vaikuteaineiden käyttöä
• opettelee rakentavaa kommunikaatiota
• ymmärtää liikennesääntöjen tarpeellisuuden oman ja muiden turvallisuuden
takaamiseksi
• hallitsee keskeiset ensiaputaidot.
Oppilas
• opettelee vuorovaikutustaitoja
K
N
I
K
I
• osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja tietää niiden syistä
E
N
M
E
U
M
N
• yleisimmät allergiat
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
132
• osaa arvioida kriittisesti terveystiedon tiedonhankintalähteitä
• tietää, mistä tekijöistä työ- ja toimintakyky koostuvat
• oppii ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolepidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa
• osaa toimia tarkoituksenmukaisesti erilaisissa elämän kriisitilanteissa.
Oppilas
• tuntee tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä
• tietää ympäristön terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä
• tietää oman koulun ja kunnan terveys- ja hyvinvointipalveluja ja tietää, miten
niihin hakeudutaan
• tietää kulttuurin ja terveyden välisistä yhteyksistä
• tutustuu työhyvinvoinnin eri osa-alueisiin
• tutustuu kansalaisjärjestöjen työhön.
Kasvu ja kehitys
• itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset suhteet, mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino
• nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita
• ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa sekä erityisruokavaliot
• ristiriitojen selvittäminen ja mieltäpainavista asioista puhuminen
• seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, seksuaalinen käyttäytyminen ja
niihin liittyvät arvot ja normit
• liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmat ja ensiapu
• työ- ja toimintakyky ja henkilökohtaiset voimavarat
• tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot ja vuorovaikutustaidot
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
133
E
U
M
N
K
• tietää, miten vuorovaikutusta säädellään tilanteeseen sopivaksi
I
S
K
O
• terveyteen ja nuorten elämään liittyvät informaatiolähteet ja niiden kriittinen
tarkastelu
• kansantaudit
• ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys
• keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ
ARVIOINTI
Arvioinnilla on opiskelua kannustava ja ohjaava tehtävä. Koemenestyksen lisäksi
arviointiin vaikuttavat myös aktiivisuus tuntityöskentelyssä sekä kotitehtävien tekeminen. Päättöarvioinnissa noudatetaan Opetushallituksen päättöarvioinnin kriteerejä.
Arviointikohteet ja painotukset voivat vaihdella kokonaisuuksittain ja niistä keskustellaan yhdessä oppilaiden kanssa.
Kasvu ja kehitys
Oppilas
• tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta
• osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa
esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta
ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia
• osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä
antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista
• tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään
• osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä
kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja.
Oppilas
• tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja
menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä
K
N
I
K
I
• osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden, kuten tupakan, nuuskan,
alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyvää riippuvuutta ja terveysE
N
M
E
U
M
N
• kriisit ja niistä selviytyminen
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
134
• tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta
• osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein
niiden ehkäisyä pääpiirteissään
• tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten
erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.
Oppilas
• osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä
antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla
• osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet
• osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja
• osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää
ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.
Oppilas
• tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä
• osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä
edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään
• tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa
hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan
tarkoituksenmukaisesti
• osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
135
E
U
M
N
K
riskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa esimerkkejä perusteluineen
keinoista välttää niiden käyttöä
I
S
K
O
FYSIIKKA
VUOSILUOKAT 7–9
Vuosiluokilla 7–9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä
fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti 9. luokalla.
Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot sekä kokemukset ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä ja tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä
on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia
luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun.
Opettaja ohjaa oppilaita luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Oppimistilanteet ovat keskustelunomaisia, kokeilevia ja ongelmakeskeisiä.
Kokeellisissa töissä oppilaita ohjataan työskentelemään pareittain tai ryhmässä sekä
noudattamaan työturvallisuutta. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian
merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Tieto- ja
tukemisessa.
Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen
maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja
erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristönsuojeluun liittyvissä asioissa. Pääkaupunkiseudun monipuolinen liike-elämä tarjoaa hyvät mahdollisuudet tehdä oppisisältöihin liittyviä tutustumisretkiä.
Oppilas oppii
K
N
I
K
I
• työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten
kanssa
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
136
• havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja
tulkitsemista myös tietoja viestintätekniikkaa hyväksikäyttäen.
Syksyllä 2009 ja sitä ennen seitsemännen luokan aloittaneet:
Värähdys- ja aaltoliike
• erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt, aaltoliikkeen synty ja vastaanottaminen sekä havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen ja niihin liittyvät
ominaisuudet, suureet ja lait
• äänen ja valon merkitys ja sovellukset
• optisten laitteiden toimintaperiaatteita
Syksyllä 2010 ja sen jälkeen seitsemännen luokan aloittaneet:
Fysiikan työtavat
• mittaaminen, malli, suure
Liike ja voima
• vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat
• liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit
• massa ja paino, tiheys
• kitka
• paine ja noste
• painopiste ja tasapaino
Oppilas oppii
• suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia
• muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämi-
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
137
E
U
M
N
K
• luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista
I
S
K
O
• käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan
fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita
• arvioimaan eri lähteistä esimerkiksi kirjastosta ja Internetistä hankkimansa
tiedon luotettavuutta
• käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä,
ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa
• tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita.
Syksyllä 2009 ja sitä ennen seitsemännen luokan aloittaneet:
Liike ja voima
• vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä niiden esiintyminen ympäristössä
• liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit
• voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho
Lämpö
• kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä
niiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla ja lämpöilmiöiden
merkitys ja sovellukset
• energian säilyminen ja huononeminen ja lämpö energiamuotona
Sähkö
• kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat
• tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa
• sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
sessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten
luotettavuutta
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
138
• luonnon rakenteet ja mittasuhteet
• rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja
vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa
• radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus
elolliseen luontoon sekä säteilyltä suojautuminen
Syksyllä 2010 ja sen jälkeen seitsemänen luokan aloittaneet:
• erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt, aaltoliikkeen synty ja vastaanottaminen sekä havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen ja niihin liittyvät
ominaisuudet, suureet ja lait
• äänen ja valon merkitys ja sovellukset
• optisten laitteiden toimintaperiaatteita
Liike ja voima
• vuorovaikutus ja voima sekä niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä
niiden esiintyminen ympäristössä
• syvennetään kiihtyvä liike sekä hidas ja painava massa
• voiman tekemä työ ja mekaaninen energia ja teho
• yksinkertaiset koneet
Lämpö
• kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt, niiden
kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla ja lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset
• energian säilyminen ja huononeminen sekä siirtyminen ja lämpö energiamuotona
Sähkö
• kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat
• tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa
• sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön tuottaminen ja sähkön käyttö kotona
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
139
E
U
M
N
K
Luonnon rakenteet
I
S
K
O
• luonnon rakenteet ja mittasuhteet
• rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja
vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa
• radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus
elolliseen luontoon sekä säteilyltä suojautuminen
ARVIOINTI
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas
• osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa
• osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä
suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa
asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa
• osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi
taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä
• osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä
tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä
• tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista
tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.
Liike ja voima
Oppilas
• osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia
suureita, kuten aikaa, matkaa, nopeutta, kiihtyvyyttä ja voimaa
• osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista, tulkita niitä ja käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien
ennusteiden tekemiseen sekä keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen
K
N
I
K
• ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia
I
E
N
M
E
U
M
N
Luonnon rakenteet
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
140
• tuntee työn ja energian välisen yhteyden
• ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.
Oppilas
• tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen
• tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille
ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien
suureiden avulla
• osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina
käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa
• ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melun ja siltä suojautumisen sekä valon tiedonsiirrossa.
• Lämpö
Oppilas
• tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä
ja osaa tulkita niitä
• osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla
• osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen
lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.
Sähkö
Oppilas
• osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen
käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden
käyttökustannuksia
• ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja
vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita
virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina
• tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
141
E
U
M
N
K
• osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa
selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan
I
S
K
O
Luonnon rakenteet
Oppilas
• tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä
• hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin
ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla
• osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuorovaikutus ja säteily
• ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven
putoamisessa.
Oppilas on yleensä läsnä oppitunneilla, on vähän kiinnostunut tuntityöskentelystä ja
yrittää suoriutua annetuista tehtävistä.
Matematiikkaluokan (9a) oppilaat pyrkivät suorittamaan lukion pakollisen fysiikan
kurssin (kurssi FY1).
1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa, ja tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen
• tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan
käsitteiden ja periaatteiden avulla
• ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja
siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta
• suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee
tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille
• tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti
K
• käyttää opiskelun tukena tietoja viestintätekniikkaa.
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida
erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
142
• fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana
• aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset
• energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen
aikaansaamissa prosesseissa
• kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa,
mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi
• voima liikkeen muutoksen aiheuttajana
• liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys
Arviointi
Kurssi arvostellaan erillisellä arvosanalla.
Lukion kurssin arviointi pohjautuu kokeisiin. Tuntityöskentely, kotitehtävien teko ja
aktiivinen osallistuminen vaikuttavat arvosanaan.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
143
E
U
M
N
K
Keskeiset sisällöt
I
S
K
O
KEMIA
VUOSILUOKAT 7 – 8
Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–8 on laajentaa oppilaan tietämystä
kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen
ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus
antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan
muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia, ja se auttaa ymmärtämään kemian
ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetus antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä ympäristöä
säästäviä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista sekä ohjaa oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään.
Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Oppimistilanteet
ovat keskustelunomaisia, kokeilevia ja ongelmakeskeisiä. Opettaja ohjaa oppilaita
tulkitsemaan, selittämään ja kuvaamaan ilmiöitä sekä mallintamaan aineen rakennetta ja kemiallisia reaktioita kemian merkkikielellä. Oppilaita rohkaistaan toimimaan
yhteistyössä esimerkiksi parin kanssa sekä noudattamaan työturvallisuutta kokeellisissa töissä. Kokeellisuus auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta
ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää
käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta
kemian opiskeluun. Tieto- ja viestintätekniikkaa sekä koulun kirjastoa voidaan käyttää
oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. Pääkaupunkiseudun monipuolinen liike-elämä tarjoaa hyvät mahdollisuudet tehdä oppisisältöihin liittyviä tutustumisretkiä.
Oppilas oppii
• työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen
• tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään
tuloksia
• aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
144
Työmenetelmät ja turvallisuus
• tutustuminen laboratoriotyöskentelyyn kuten välineisiin ja työtapoihin sekä työturvallisuus laboratoriossa
• liuoksen tekeminen ja liukenemiseen vaikuttavat tekijät
• erotusmenetelmät: suodatus, uuttaminen ja tislaus
Aineiden rakenne
• atomimalliin tutustuminen ja alkuaineiden kemialliset merkit
• kemiallinen reaktio, reaktioon vaikuttavat tekijät ja palaminen
• paloturvallisuus
Oppilas oppii
• käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tietoja viestintätekniikkaa ja kirjastoa sekä arvioimaan
tiedon luotettavuutta ja merkitystä
• tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään
tuloksia
• aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden
merkityksen luonnolle ja ympäristölle
• tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä
sekä käyttämään niitä
• aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja
• kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla
• soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa
• tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että
yhteiskunnalle.
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä, ilman ja veden rakenne sekä aineiden
happamuus
• ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle
• vesi ja veden ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
145
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai jaksollisen järjestelmän avulla
Elollinen luonto ja yhteiskunta
• fotosynteesi ja palaminen sekä energialähteet
• orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit
ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö
• hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita
• hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina
• pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit
Raaka-aineet ja tuotteet
• tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet sekä niiden ominaisuuksia ja tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys
• sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset
• alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekä reaktionopeuksien vertailu
• reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen
ARVIOINTI
Oppilas
• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä
• osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa
tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen
vesiliuoksen happamuutta
• osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä
• tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja
ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulun, kasvihuoneilmiön ja happamoitumisen
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• aineiden paloherkkyys, palamisreaktio, sen kuvaaminen kemian merkkikielellä
sekä palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
146
• tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden
palamistuotteita ja raskasmetalleja
• tuntee teollisuuden eri aloja, kuten metalli- ja puunjalostusteollisuuden, sekä
niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä
• osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttajana
• osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia
• osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja
jalot metallit
• osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja
käyttäen
• osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön
• osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä
Oppilas on yleensä läsnä oppitunneilla, on vähän kiinnostunut tuntityöskentelystä ja
yrittää suoriutua annetuista tehtävistä.
Matematiikkaluokan (9a) oppilaat pyrkivät suorittamaan seuraavat kemian osa-alueet
• Avogadron vakio
• ainemäärän käsite ja mooli
• suhteellinen moolimassa
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
147
E
U
M
N
K
• tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle
sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja
metalliteollisuudessa
I
S
K
O
USKONNOT JA ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Kaikissa uskontosidonnaisissa ryhmissä ja elämänkatsomustiedossa korostetaan
oman katsomuksen tuntemista sekä valmiutta kohdata eri tavalla ajattelevia ja uskovia ihmisiä. Opetuksessa tuetaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. Oppilaille tarjotaan mahdollisuus dialogiin ja laajaan katsomukselliseen yleissivistykseen.
OPETUKSEEN OSALLISTUMINEN
Uskontokuntaan kuuluminen määrittää oppilaan saamaa uskonnonopetusta. Poikkeuksena tähän:
• Jos oppilas kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan,
oppilaan huoltaja päättää, minkä uskonnon opetukseen oppilas osallistuu.
• Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle, jolle ei järjestetä hänen
oman uskontonsa opetusta, opetetaan huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa.
• Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas voi huoltajan pyynnöstä
osallistua myös sellaiseen perusopetuksen järjestäjän hyväksymään uskonnonopetukseen, joka oppilaan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollista katsomustaan.
Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumaton oppilas saa huoltajan pyynnöstä osallistua evankelisluterilaiseen uskonnonopetukseen.
Munkkiniemen yhteiskoulussa katsomusaineiden opetus järjestetään vuosiluokittain
luokkamuotoisesti.
Uskontojen ja elämänkatsomustiedon seitsemännen luokan opetussuunnitelmat ovat
arkistettu ja ovat voimassa 1.8.2014 lähtien.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
148
USKONNOT
Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta
oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata
muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia
katsomusperinteitä.
Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia,
joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus
antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön
elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.
Opetuksen tavoitteena on
• perehdyttää omaan uskontoon
• perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen
• tutustuttaa muihin uskontoihin ja kasvattaa suvaitsevaisuuteen
• auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä
• kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta
• auttaa tiedostamaan maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
Työtapoina käytetään mahdollisuuksien mukaan muun muassa keskustelua ja väittelyä, itsenäisiä pohdintatehtäviä, ryhmämenetelmiä, dramatisointeja, video- ja tekstianalyyseja, erilaisia taiteen keinoja, kirjallisia töitä sekä vierailijoita ja opintokäyntejä.
Paikallisten yhteisöjen kanssa pyritään tekemään yhteistyötä ja vahvistetaan näin oppilaan osallisuutta ja lisätään sosiaalista vastuuta esimerkiksi vapaaehtoistyön avulla.
Opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden
tukeminen. Opettaja auttaa oppilasta kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
149
E
U
M
N
K
I
S
K
O
Määritellyistä aihekokonaisuuksista uskontojen opetuksessa toteutuvat erityisesti ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Uskonnonopetuksessa tavoitteena
on, että oppilas osaa
• ymmärtää ja arvostaa omaa ainutkertaisuuttaan
• ottaa huomioon toiset
• arvostaa omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään sekä tutustuu muihin
kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin
• arvioida toimintansa eettisyyttä ja tunnistaa oikean ja väärän
• kantaa yksilön ja yhteisön vastuun elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista
• toimia rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.
Katso uskonnot ja elämänkatsomustieto, yleinen osa
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
soveltamaan opittuja taitoja osallistumalla ja vaikuttamalla koulussa ja sen ulkopuolella. Tehtävissä ohjataan oppilasta kriittiseen ja huolelliseen tiedonhankintaan.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
150
EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
JOHDANTO
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti katsomuksellisiin kulttuureihin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun
kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta kannustetaan ymmärtämään maailmankatsomuksen merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen ja katsomusten
vaikutuksia yhteiskunnassa, kulttuurissa ja mediassa. Uskonnonopetus tukee oppilaan kasvua yhteisön ja yhteiskunnan eettisesti vastuulliseksi jäseneksi ja maailmankansalaiseksi.
Opetus järjestetään vuosiluokittain.
7. luokan keskeiset tavoitteet (1.8.2014 aloittavat 7. -luokkalaiset)
Oppilas
• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
• ymmärtää katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä
• tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
• osaa kunnioittaa ihmisiä katsomuksesta riippumatta
• oppii keskustelemaan elämänkatsomuksestaan
Maailmankatsomuksellinen pohdinta
• maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus, uskonto ja uskonnottomuus
• luonnollinen ja yliluonnollinen
Maailmanuskonnot ja kulttuuri
• uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin
• keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen
elämän pääpiirteet
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
151
E
U
M
N
K
I
S
K
O
Oppilas
• ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkityksen
ihmisen ja yhteisön elämässä
• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
• perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana.
• maailmanuskontojen näkyminen suomalaisessa katsomusperinteessä
• Raamattu juutalais-kristillisenä kirjana
• Raamatun synnyn pääpiirteet ja sen käyttö
• Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisenä kulttuuriperintönä
8. LUOKKA: KIRKKO
Oppilas
• oppii perustiedot kristillisistä kirkoista
• hahmottaa kristillisten kirkkojen keskinäiset suhteet ja kristillisen maailman
kokonaiskuvan
• tutustuu erityisesti suomalaiseen katsomusperinteeseen
• osaa kunnioittaa toisen uskonnonvapautta.
• keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä
• kirkkokunnat, niiden erityispiirteet ja ekumenia
• kirkkorakennus ja sen symboliikka sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
7. LUOKKA: USKONNOT (ennen 1.8.2014 aloittaneet 7. -luokkalaiset)
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
152
• uskonnonvapaus ja uskonnottomuus
• luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta
9. LUOKKA: USKO JA ELÄMÄ
Oppilas
• tiedostaa kristinuskon merkityksen ihmisen elämässä ja yhteiskunnassa
• perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen
• perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana
• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä
osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.
• ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana
• Raamattu kristillisen ihmiskuvan ja eettisten periaatteiden perustana
• Raamatun tulkinta ja sen kulttuurivaikutuksia
• kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko
• eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen
ARVIOINTI
Arvioinnin perusteina ovat suullinen ja kirjallinen (kirjalliset työt, kokeet) aktiivisuus
ja osaaminen sekä työskentelyn säännöllisyys. Evankelisluterilaisen uskonnon arviointiin vaikuttaa oppilaan asennoituminen elämänkatsomuksellisiin kysymyksiin sekä
kyky keskustella niistä ja hyväksyä omasta näkökulmastaan eroavia näkemyksiä.
Oppilaita ohjataan omien tavoitteiden asettamiseen ja itsearviointiin. Arviointi ohjaa ja
innostaa oppilaita pääsemään tavoitteisiinsa.
Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta kirkosta
Oppilas
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
153
E
U
M
N
K
• yleiskuva Suomen uskontotilanteesta
I
S
K
O
• tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet
• tuntee Suomen evankelisluterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen
luterilaisuuden perusluonteen
• ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.
Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä
Oppilas
• ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta
• tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa
• tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet
• arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
• tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen
• hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä
• kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.
Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla
Oppilas
• kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan
• tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• tuntee Raamatun keskeisen sisällön
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
154
ORTODOKSINEN USKONTO
Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään ortodoksisen
uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa, kulttuurissa ja mediassa. Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman
maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi
kasvamiseksi.
Opetus järjestetään vuosiluokittain. Mahdollisuuksien mukaan lukuvuoden aikana
tehdään 1-2 kertaa vuodessa kirkkomatka koulupäivän aikana.
VUOSILUOKILLE 7–9 YHTEISET TEEMAT
Kirkkovuosi, jumalanpalvelukset, sakramentit, pyhät ihmiset, kirkkovuoden juhlat ja
paastot sekä oma monikulttuurinen seurakunta. Teemoihin tutustutaan läpäisyperiaatteella vuosiluokittain syventäen. Lukuvuoden aikana tehdään 1-2 kertaa vuodessa
kirkkomatka koulupäivän aikana.
Oppilas
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
155
E
U
M
N
K
I
S
K
O
7. luokan keskeiset tavoitteet (ennen 1.8.2014 aloittaneet 7. -luokkalaiset)
Oppilas
• tutustuu ortodoksisen kirkon historiaan pääpiirteissään
• perehtyy Suomen ortodoksisen kirkon historiaan ja nykypäivään
• tutustuu ortodoksisen Helsingin historiaan
• tuntee Helsingissä vaikuttavia kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä
• ymmärtää ekumeenista ajattelua.
• kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat
• ortodoksinen Suomi
• ortodoksinen Helsinki
• kirkkokunnat, kristilliset yhteisöt sekä ekumenia
Oppilas
• tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin
• osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä
ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä.
• keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset
ja uskonnollisen elämän pääpiirteet
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
156
Oppilas
• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä
osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan
• vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elämässä
• osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.
• ortodoksinen ihmiskäsitys
• eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen
• kymmenen käskyn ja vuorisaarnan etiikka
• sakramenttien eettinen ulottuvuus
TYÖTAVAT
Opetuksessa käytetään monipuolisia ja tarkoituksenmukaisia työtapoja. Työtapoina
ovat keskustelu, pari- ja ryhmätyöt, opettajajohtoinen työskentely, kirjalliset tehtävät
ja esitelmät. Opetusta elävöitetään esim. ikoneilla, muulla kuvamateriaalilla, AV-materiaalilla, draamalla, opintokäynneillä, vierailijoilla luokassa ja musiikilla sekä kirkkokäynneillä.
ARVIOINTI
Oppilasta arvioidaan omassa edistymisessään ja suhteessa muiden edistymiseen.
Arvioinnin perusteina käytetään oppilaan tuntiaktiivisuutta, vihkotyöskentelyä, projektitöitä ja kirjallisia kokeita.
Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta
Oppilas
• tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan ortodoksista kirkkovuotta
• tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen
• on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
157
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä.
Oppilas tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön
Oppilas
• tuntee Raamatun sisäisen rakenteen
• ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen
• ymmärtää Raamatun osana kirkon traditiota
• tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri
kirjojen liturgisen käyttöyhteyden.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
• tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt
• osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa
• tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen
• tuntee oman seurakunnan toimintaa
• tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa
• tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa.
Oppilas tuntee maailmanuskontoja
Oppilas
• ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle
• tunnistaa suuret maailmanuskonnot
• osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
158
ISLAM USKONTO
Islamin opetuksessa keskeistä on tutustuttaa oppilas monipuolisesti islamin uskontoon ja vahvistaa hänen islamilaista identiteettiään. Oppilasta autetaan ymmärtämään islamin uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen
vaikutuksia yhteiskunnassa, kulttuurissa ja mediassa. Oppilasta autetaan kohtamaan
ja ymmärtämään eri tavoin ajattelevia ja käyttäytyviä ihmisiä sekä omassa yhteiskunnassaan että maailmassa. Uskonnonopetus tukee oppilaan kasvua yhteisön ja yhteiskunnan eettisesti vastuulliseksi jäseneksi ja maailmankansalaiseksi.
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä
• vahvistaa ja syventää identiteettiään muslimina
• tutustuu laajemmin islamin opetuksiin
• tutustuu keskeisiin maailmanskontoihin pääpiirteissään
• osaa arvostaa itseään vähemmistön edustajana sekä kunnioittaa eri tavoin
uskovia ja ajattelevia ihmisiä
• tuntee islamin moraaliopin perusteet ja osaa soveltaa niitä eettiseen pohdintaansa
• tuntee Suomen uskontotilanteen ja sen juuret
Oppilas
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
159
E
U
M
N
K
I
S
K
O
Vuosiluokilla 7 – 9 opetettavat keskeiset sisällöt: (ennen 1.8.2014 aloittaneet 7.
-luokkalaiset)
• syvempi tutustuminen muslimin uskonnollisiin velvollisuuksiin (viisi pilaria)
• islamin historiaa, yhteiskunta ja islamilainen valtio (umma) profeetta Muhammedin ja ensimmäisten kalifien aikana ja tärkeimmät suuntaukset
• Koraani-tieto, profeetan perimätieto (hadithit), profeetan esimerkki (sunna) ja
islamin laki
• muutaman Koraanin suuran ulkoa opettelu ja tulkinta
• islamin etiikka
• Suomen uskontotilanne ja sen juuret
• tutustuminen keskeisiin maailmanuskontoihin
Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa islamista:
• tuntee Koraanin keskeistä sisältöä ja profeetta Muhammedin opetuksia
• tuntee islamin syntytapahtumat ja hallitsee islamin uskonnon muotoutumisen
keskeisiä vaiheita
• tuntee islamin opin ja elämän keskeisiä asioita
• tietää suomalaisesta uskonnollisuudesta ja katsomusperinteestä
Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä:
• ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytyK
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
160
• tunnistaa uskontojen vaikutuksia Suomessa ja maailmassa
• tuntee maailmanuskontojen keskeisiä piirteitä
• arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa:
• tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen
• hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä
• kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä
Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla:
• kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan
• tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
161
E
U
M
N
K
misen luonnetta
I
S
K
O
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka
lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuotavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään
yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti
omaa elämäänsä.
Opetuksen ydintavoitteena on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä siten, että perusopetuksen vuosiluokilla 7–9
opiskellaan erilaisista katsomuksista ja uskonnoista perustiedot. Näin oppilas saa
aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi
yhteisönsä jäseneksi.
Opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden
tukeminen. Opettaja auttaa oppilasta kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja
soveltamaan opittuja taitoja osallistumalla ja vaikuttamalla koulussa ja sen ulkopuolella. Opetuksessa ohjataan oppilasta käyttämään kirjaston palveluita.
Työtapoina käytetään muun muassa keskustelua ja väittelyä, itsenäisiä pohdintatehtäviä, ryhmämenetelmiä, dramatisointeja, video- ja tekstianalyysejä, erilaisia taiteen
keinoja, kirjallisia töitä sekä mahdollisuuksien mukaan vierailijoita ja opintokäyntejä.
Elämänkatsomustiedon opetuksessa pyritään tekemään yhteistyötä paikallisten katsomuksellisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa ja vahvistetaan näin oppilaan osallisuutta ja lisätään sosiaalista vastuuta esimerkiksi vapaaehtoistyön avulla.
Määritellyistä aihekokonaisuuksista elämänkatsomustiedon opetuksessa toteutuvat
erityisesti ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä vastuu
ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Elämänkatsomustiedon
opetuksessa tavoitteena on, että oppilas osaa
• ymmärtää ja arvostaa omaa ainutkertaisuuttaan
• ottaa huomioon toiset
• arvostaa omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään sekä tutustuu muihin
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
162
• arvioida toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän
• kantaa yksilön ja yhteisön vastuun elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista
• toimia rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.
Katso uskonnot, yleinen osa
Oppilas
• tutustuu keskeisiin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin
• katsomuksen käsite (maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus),
uskonto ja uskonnottomuus
Kulttuuri ja maailmanuskonnot
• uskonnolliset ja ei-uskonnolliset katsomukset kulttuurisina järjestelminä
• kulttuuri ja luonto
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
163
E
U
M
N
K
kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin
I
S
K
O
Oppilas
• oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään
• saa käsityksen maailmalla vallitsevista kulttuureista ja katsomuksista ja oppii
suvaitsemaan ja ymmärtämään eri tavoin ajattelevia ja eläviä ihmisiä
• saa taitoja toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa.
• katsomuksen käsite (maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus),
tiedollinen pohja sekä erilaisia tapoja suhtautua yliluonnolliseen
• uskonnolliset katsomusjärjestelmät sekä ei-uskonnolliset katsomukset kulttuurisina järjestelminä
• suvaitsevaisuus ja oma kasvu suvaitsevaisuuteen sekä kysymys kulttuurirelativismista
• kulttuuri ja yhteisö: kulttuurin ja vähemmistön käsitteet sekä erilaiset vähemmistöt Suomessa ja ennen kaikkea Helsingissä
• suomalainen kulttuuri: eurooppalaisen kulttuurin pääpiirteet ja historiaa, nykykulttuuri ja uskonnoton tapakulttuuri
• kulttuuri ja luonto: käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta sekä luonnon asema eri kulttuureissa
8. LUOKKA: ETIIKKA JA HYVÄ ELÄMÄ
Oppilas
• oppii arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän ja
kasvaa näin ihmisenä
• oppii ottamaan huomioon toiset sekä ryhmän oikeudet ja velvollisuudet
• ymmärtää ihmisoikeudet globaaleina humanistisina oikeuksina ja osaa soveltaa niitä lähiympäristöönsä
• oppii ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan nykypäivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutusta tulevaisuuteen
• tietää perustuslailliset uskonnonvapaudelliset oikeutensa ja niiden taustaa.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
7. LUOKKA: KULTTUURI (ennen 1.8.2014 aloittaneet 7. -luokkalaiset)
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
164
• etiikan pääsuuntia ja nuoren moraalinen kasvu
• monikulttuurisuus ja muita nykyetiikan kysymyksiä
• ihmisoikeusetiikka ja ihmisoikeusrikoksia, kuten holokausti
• ympäristöetiikka
• Prometheus-leirin esittely
• katsomusvapaus Suomessa: historiaa, nykyinen lainsäädäntö ja ajankohtaisia
katsomusvapauden kysymyksiä
9. LUOKKA: TULEVAISUUS
Oppilas
• oppii toimimaan yhteisön jäsenenä
• ymmärtää oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon merkityksen yhteiskunnan
perustana
• kasvaa osallistuvaksi kansalaiseksi, joka muodostaa oman kriittisen mielipiteensä
• osallistuu tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottaa vastuuta yhteisten asioiden
hoidossa
• osaa kohdata ja käsitellä muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja
• omaksuu kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja
• ymmärtää hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla.
• toimiminen tulevaisuuden hyväksi
• maailmanperintö ja sen vaaliminen
• minun tulevaisuuteni
• tulevaisuuden yhteiskunta ja tulevaisuutta koskeva yhteiskunnallinen päätöksenteko
• politiikka yhteisten asioiden hoitamisena ja poliittisia katsomuksia
• luonnon tulevaisuus
ARVIOINTI
Arvioinnin perusteina ovat suullinen ja kirjallinen (kirjalliset työt, kokeet) aktiivisuus
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
165
E
U
M
N
K
I
S
K
O
Oppilas kykenee käyttämään eettisiä käsitteitä
Oppilas
• osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä
• kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään
siihen eettisiä ratkaisuja
• kykenee havainnoimaan arkipäivästä, taiteesta, mediasta jne. eettisiä ulottuvuuksia. Hän kykenee perustelemaan jollakin näistä alueista, mitä eroa on
eettisesti kehittyneellä ja kehittymättömällä arviolla.
Oppilas ymmärtää kulttuurin eri osa-alueiden vuorovaikutusta.
Oppilas
• tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien
olennaisia piirteitä ja perusteita. Hän kykenee käyttämään kulttuuriperinteiden
käsitteitä ja symboleja
• ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron
• osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä tarkoituksenmukaisella
tavalla ja hankkia tietoa erilaisista katsomuksista.
Oppilas osaa toimia aktiivisena kansalaisena.
Oppilas
• tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet ja kykenee selittämään niiden
eron. Hän hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön ja
ympäristöön.
• pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden
• tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia. Hän osaa arvioida erilaisten tasa-arvoja oikeusvaateiden perusteita
• ymmärtää yhteiskuntaa ja ympäristöä koskevien ratkaisujen kauaskantoisia
vaikutuksia.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
ja osaaminen sekä työskentelyn säännöllisyys. Elämänkatsomustiedon arviointiin
vaikuttaa oppilaan asennoituminen elämänkatsomuksellisiin kysymyksiin sekä kyky
keskustella niistä ja hyväksyä omasta näkökulmasta eroavia näkemyksiä. Oppilaita
ohjataan omien tavoitteiden asettamiseen ja itsearviointiin. Arviointi ohjaa ja innostaa
oppilaita pääsemään tavoitteisiinsa.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
166
HISTORIA
JOHDANTO
Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–8 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa
identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.
Opettaja ohjaa oppilaita itsenäiseen ja kriittiseen tiedon käsittelyyn. Opetustilanteissa
pyritään hyödyntämään mediateknologiaa ja koulun kirjastopalveluita.
Helsingin ja pääkaupunkiseudun historiaan paneudutaan seitsemännellä luokalla
käsiteltäessä Helsingin nousua autonomisen Suomen pääkaupungiksi.
Aihekokonaisuuksien osalta historian opetuksessa vuosiluokille 7–8 korostuvat seuraavat asiat: Kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyden tärkeimpänä tavoitteena on,
että oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriperintöään ja globaalisti
muita kulttuureja painotuksen ollessa eurooppalaisissa kulttuureissa. Viestinnän ja
mediataidon tärkeimpänä tavoitteena on, että oppilaat oppivat suhtautumaan kriittisesti median eri lähteiden välittämiin tietoihin. Tärkeimpinä sisältöinä ovat lähdekritiikki ja sananvapaus. Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden keskeisenä sisältönä
on teknologian kehitys eri elämänalueilla, eri kulttuureissa ja eri aikakausina.
Oppilas oppii:
• hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa
• käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta
• ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin.
Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
167
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• elämää 1800-luvun Suomessa
• 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa
• kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa
Teollinen vallankumous
• teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään
• kaupungistuminen
Murrosten aika Suomessa
• sääty-yhteiskunnan mureneminen
• Suomen venäläistäminen ja sen vastustus
Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen
• imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille
• ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
• Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset
Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka.
a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri
b) tasa-arvoisuuden kehitys
c) kulttuurin kehitys
d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
e) Euroopan hajaannuksesta yhdistymiseen
Valitun teeman käsittelyä jatketaan kahdeksannella luokalla.
Oppilas oppii:
• arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta
koskevaa tietoa.
• selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia sekä ymmärtämään oikeutensa ja vastuunsa kansalaisena
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
168
Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1900- ja 2000-luvuilla.
Itsenäisen Suomen alkutaival
• Suomen itsenäistyminen ja sisällissota
Laman ja totalitarismin aika
• maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan
• elämää demokratioissa ja diktatuureissa
Toisen maailmansodan aika
• toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
• Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen
Suomi 1950-luvulta nykypäivään
• elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään
• suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun
• kylmä sota
• maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat
• Lähi-idän konfliktit
Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa
• länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja
ympäristöön
• tiedonvälityksen kehitys
Ihmisoikeuskysymykset ja kansojen yhteistyö
• ihmisoikeudet, ihmisoikeusrikokset kuten joukkotuhonta, holokausti ja muut
kansanvainot
• YK:n toiminta ja ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
• Lapsen oikeuksien sopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja muut keskeiset
ihmisoikeussopimukset
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
169
E
U
M
N
K
• tuntemaan ihmisoikeudet ja keskeiset ihmisoikeussopimukset
I
S
K
O
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
Oppilas
• osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä
• pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
Oppilas
• kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen.
• osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään.
• osaa esittää historiallisten tapahtumien syitä ja seurauksia.
Historiallisen tiedon käyttäminen
Oppilas
• pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla, saamaansa informaatiota
• pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja
arvioimaan niitä.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
ARVIOINTI
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
170
YHTEISKUNTAOPPI
JOHDANTO
Yhteiskuntaoppia opetetaan 9. luokalla.
Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan
aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen yhteiskuntaopin opetuksen
tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä
kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan
kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta
Opettaja ohjaa oppilaita itsenäiseen ja kriittiseen tiedon käsittelyyn. Opetustilanteissa
pyritään hyödyntämään mediateknologiaa ja koulun kirjastopalveluita.
AIHEKOKONAISUUDET
Yhteiskuntaopin opetuksessa korostuvat:
Ihmisenä kasvaminen
Tärkeimpinä tavoitteina ovat oppilaan sosiaalinen kasvu ja oppilaan oppiminen toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. Keskeisinä sisältöinä ovat oikeudenmukaisuus ja
tasa-arvo.
Oppilas oppii
• ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen
merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta
• muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen
• osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten
asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
171
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä
arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia
• tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle.
• oppilas oppii tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja
Keskeisinä sisältöinä ovat oman talouden hallinta, kulutuskäyttäytyminen ja kuluttajan
vaikutuskeinot
Oppilas
• saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta
• oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää
informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana
• oppii tuntemaan julkiset palvelut
• saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen
• oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan
hyvinvoinnin tekijänä
• oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten
elämään
• kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta
• oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja
yhteiskunnallisena toimijana
• tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset.
Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni.
Yksilö yhteisön jäsenenä
• perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit
K
N
I
K
I
• yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, Pohjoismaissa ja EU:ssa
E
N
M
E
U
M
N
• kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
172
• hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet
• tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi
Vaikuttaminen ja päätöksenteko
• kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa
• demokratia, vaalit ja äänestäminen
• politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla
• media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Kansalaisen turvallisuus
• oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu
• liikenneturvallisuus
• turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka ja maanpuolustus
Taloudenpito
• yksityisen taloudenpidon periaatteet
• työnteko ja yrittäjyys
Kansantalous
• yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina
• ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys
Talouspolitiikka
• talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset
yksityistalouksiin
• julkinen talous ja verotus
ARVIOINTI
Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
173
E
U
M
N
K
Yksilön hyvinvointi
I
S
K
O
• kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia
esityksiä
• pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista
• osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri
vaihtoehtoja ja niiden seurauksia.
Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen
Oppilas
• ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja
• ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Oppilas
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
174
MUSIIKKI
JOHDANTO
• Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta
oma kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisia ilmaisuvälineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan.
• Eri työtapoja käyttäen kehitetään oppilaan omaa luovaa ilmaisua niin, että hän
voi toimia aktiivisesti musiikin parissa sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä.
• Opetuksessa otetaan huomioon musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä
saadut merkitykselliset kokemukset.
• Musiikin opetus vahvistaa oppilaan musiikillista identiteettiä, yleissivistystä,
sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa.
• Musiikin opetus kehittää rakentavaa suhtautumista musiikin eri lajeihin (blues,
jazz, klassinen musiikki, suomalainen iskelmä).
• Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla.
• Koulussa toteutettavat konsertit ja koulun juhlat liittyvät kiinteästi musiikin opetukseen.
AIHEKOKONAISUUDET
• yhdessä musisoiminen ja toisten huomioiminen
• oman ja muiden musiikillisen kehityksen arvostaminen
• juhlakulttuuriin kasvattaminen
• suomalaisen kulttuurin omaleimaisuuden ymmärtäminen kansanmusiikin, iskelmämusiikin ja suomalaisen klassisen taidemusiikin avulla
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
175
E
U
M
N
K
I
S
K
O
Viestintä ja mediataito
• taito osata sekä kuunnella että arvioida musiikkia kriittisesti ja perustellen
• musiikilla vaikuttaminen ja mielikuvien luominen
• kriittinen suhtautuminen musiikin välillä manipuloivaan ja ylikaupalliseen asemaan
• musiikki ammattina
• vastuullisuus musiikin kuluttajana
• musiikin asema erilaisten ihmisryhmien ja yhteisöjen yhteisöllisyyden vahvistajana on tärkeä
• kuulonhuolto
• ääniympäristöön vaikuttaminen
• musiikin materiaalien (kirjat, soittimet ym.) huolellinen käyttäminen ja kierrättäminen
Ihminen ja teknologia
• musiikkiteknologiaan tutustuminen (soittimet ja äänentoistolaitteet)
• teknologian asema nykypäivän musiikissa
• teknologian vastuullinen ja kriittinen käyttäminen
Oppilas
• ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla musisoivan
ryhmän jäsenenä toimien
• oppii kriittisesti tarkastelemaan musiikin eri lajien ja tyylien tuntemusta
• kehittää omaa ääntään ja oppii ilmaisemaan itseään laulaen ja soittaen sekä
ryhmässä että yksin
• oppii kuuntelemaan keskittyneesti ja aktiivisesti musiikkia
• oppii ymmärtämään musiikin elementtien käsitteitä
K
N
I
K
• rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin.
I
E
N
M
E
U
M
N
• eri musiikkityyleihin tutustuminen avartaa käsityksiä musiikin kehityksestä ja
sen yhteydestä yhteiskuntaan
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
176
• äänenkäyttöä ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia sekä eri tyylejä ja lajeja
edustavaa yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa opetellaan ulkoa
• yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä
ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa
• monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja
kulttuurisesti
• omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen
esim. ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen
• oppilas oppii jonkin bändisoittimen perustaidot (kitara, basso, rummut, kosketinsoittimet)
• musiikin teorian perusteiden opiskelu
ARVIOINTI
Oppilas
• osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan
suuntaisesti
• hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että
pystyy osallistumaan yhteissoittoon
• osaa kuunnella aktiivisesti musiikkia sekä tehdä siitä havaintoja sekä esittää
perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan
• osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy
musisoimaan muiden kanssa
• tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien
musiikkia
• tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää
• osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä
• osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineena omien musiikillisten ideoidensa ja ajattelunsa kehittelyssä ja toteutuksessa
• arvioidaan 7. vuosiluokan tulosten perusteella. Tarvittaessa käytetään apuna
ala-asteen aikaista arviointia ja opettajan lausuntoa.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
177
E
U
M
N
K
I
S
K
O
VALINNAINEN MUSIIKKI: 8. JA 9. VUOSILUOKKA
Musiikkia opetetaan 8. ja 9. vuosiluokalla valinnaisena aineena.
TAVOITTEET JA SISÄLTÖ
Valinnaisen musiikin tunnit koostuvat kokonaan bändisoitosta. Yhteismusisoinnin
avulla kehitetään oppilaan musiikillista ilmaisua ja kykyä jatkuvaan harrastamiseen.
Tuntien tavoitteena on perehdyttää oppilaat erilaisiin musiikkityyleihin ja taitoon ymmärtää ja toteuttaa niitä.
ARVIOINTI
Oppilaan numero koostuu vain koulun tuntiosaamisen perusteella. Huomioon ei oteta
koulun ulkopuolisia harrastuksia (musiikkiopistoissa opiskelu, soitto-, laulutunnit ym.).
Arvosana muodostuu tuntiaktiivisuuden, laulu- ja teoriakokeiden perusteella.
Oppilas
• hallitsee soittimen/soittimien tai laulamisen taidon ja pystyy ilmaisemaan itseään musiikillisin keinoin niiden avulla
• pystyy työskentelemään ryhmässä
• osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy
musisoimaan muiden kanssa
• tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja
• osaa käyttää musiikin peruskäsitteitä musisoinnin yhteydessä
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
178
KUVATAIDE
OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN
7. luokan kuvataide
Vuosiluokalla 7 jokainen oppilas opiskelee kuvataidetta kaksi vuosiviikkotuntia. (Jos
oppilas ei valitse kuvataidetta enää 8.-9. luokalla, 7. luokan kevätlukukauden numero
jää päättötodistuksen numeroksi.)
7. luokan lyhyt valinnainen kuvataide
Vuosiluokalla 7 on lisäksi mahdollisuus valita yksi vuosiviikkotunti valinnaista kuvataidetta.
8.-9. luokan valinnainen kuvataide
8.-9. luokan kuvataide on täysin valinnainen oppiaine, jota opiskellaan kaksi vuosiviikkotuntia.
JOHDANTO
Kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun, esteettisen
tietoisuuden ja ilmaisun kehittymistä. Kuvataiteen tunneilla opetellaan tekemään, tuntemaan ja analysoimaan taidetta, kuvallista mediaa ja ympäristöä. Tärkeää on, että
oppilaalle syntyy omakohtainen, innostunut suhde kuvataiteeseen.
Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan omat kokemukset ja elämykset. Opetuksessa
kehitetään mielikuvitusta, ongelmanratkaisukykyä ja tutkivan oppimisen työtapoja.
Kuvataiteen oppimista leimaavat kuvalliset kokeilut, leikinomaisuus, mielikuvitus, luova ajattelu ja ilo. Opetuksesta rakennetaan pitkiä kokonaisuuksia, joissa kuvataiteen
eri sisältöalueet ja tavoitteet toteutuvat. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka
mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
179
E
U
M
N
K
I
S
K
O
Munkkiniemen yhteiskoulun toiminta-ajatuksen mukaisesti kuvataiteen tunneilla työskennellään keskittyen ja toisten työskentelyä ja erilaisia ilmaisemisen tapoja kunnioittaen. Kuvataiteen töiden näytteillepano sekä julkaiseminen koulun julkaisuissa on
tärkeää kouluympäristön viihtyisyyden ja estteettisyyden vaalimista, jolla on merkitystä kouluyhteisön kannalta. Koulun juhlien, teemapäivien ja yhteisten ilmaisullisten
projektien, lavastuksien, maskeerauksen ja erilaisten julkaisujen suunnittelu tukevat
yhteisöllisyyttä koulussa.
Tapakasvatus kuvataiteessa ilmenee työvälineiden ja työskentelytilojen huolehtimisena sekä esteettisen ja viihtyisän kouluympäristön vaalimisena. Munkkiniemen
asemakaavan puutarhamaisuus ja arkkitehtuurin eri kerrokset tarjoavat monia mahdollisuuksia kuvataiteen opetuksessa. Yhteistyö sijainniltaan läheisten taidelaitosten
kanssa rikastaa kuvataiteen opetusta. Suurten yritysten läheisyys tarjoaa edellytykset
yritysyhteistyöhön.
Kuvataiteen opetuksessa hyödynnetään laajasti pääkaupungin tarjoamia taide-elämyksiä, näyttelytarjontaa, museoita ja Helsingin arkkitehtuuria.
AIHEKOKONAISUUDET
Kuvataide oppiaineena opettaa ihmistä tuntemaan ja ilmaisemaan itseään. Itsensä
ilmaiseminen kuvin on kuvataiteen keskeisintä sisältöä. Opetuksessa vahvistetaan
oppilaan itsetuntoa kuvan tekijänä. Taiteeseen tutustumalla vahvistetaan oppilaan
kykyä ymmärtää muiden ilmaisua.
Kuvataiteen opetuksessa tutustutaan kirjoitetusta ja puhutusta kielestä riippumattomaan visuaaliseen, kuvalliseen ilmaisuun sekä eri kulttuurien taiteeseen ja kuvaperinteeseen. Tämä antaa mahdollisuuksia ymmärtää, arvioida ja kunnioittaa omaa ja
muita kulttuureja ja niiden ilmaisua.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Eri sisältöalueita opetetaan yhteydessä toisiinsa, jolloin opitut tekniikat ja ilmaisumuodot liittyvät taiteen, ympäristön suunnittelun ja kuvaviestinnän sisältöihin. Oppimisen
tärkeä tapa on tekemällä ja itse kokeilemalla oppiminen. Kirjasto mahdollistaa monipuolisen kuvallisen ja kirjallisen tiedonhaun ja tukee oppilaan yksilöllisiä kuvallisia
prosesseja. Kuvataiteellisia työskentelyprosesseja opetellaan ymmärtämään kokoamalla omaa vihkoa ja portfoliota eri luokka-asteilla.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
180
Kuvataiteen tunneilla harjoitellaan luomaan, tulkitsemaan ja arvioimaan nykypäivän
kuvallista mediaa, digitaalista kuvaa, elokuvaa, valokuvaa sekä mainonnan, lehtien
ja tietokonepelien visuaalisia viestejä. Samalla opitaan ymmärtämään virtuaalisen ja
todellisen maailman eroja sekä arvioimaan visuaalisen viestinnän esteettisiä ja eettisiä arvoja.
Kuvataiteen tunneilla kohdataan ja käsitellään ympäristöön liittyviä esteettisiä arvoja.
Arkkitehtuurin ja muotoilun sisältöalueissa käsitellään ympäristöä esteettiseltä, ekologiselta ja eettiseltä kannalta.
Sisäisen yrittäjyyden valmiuksia tuetaan projektinomaisella työskentelyllä ja itsenäistä
työskentelyä ja kuvallista ongelmanratkaisua harjoittelemalla. Taiteilijan ja suunnittelijan työhön tutustutaan ja työskentelyprosesseja opitaan kuvataiteessa. Arkkitehtuurin
opiskelussa tutustutaan kansalaiselle tärkeään oman lähiympäristön suunnitteluun ja
siihen vaikuttamiseen.
Materiaaleilla ja välineillä työskennellessä opetellaan ottamaan vastuuta omasta ja
toisten turvallisuudesta.
Kuvataiteessa opitaan ymmärtämään erilaisten työtapojen, työprosessien, materiaalien ja työvälineiden merkitystä kuvallisessa ilmaisussa ja viestinnässä.
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Oppilas kehittää ja syventää omaa kuvailmaisuaan monipuolisesti ja rohkeasti käyttäen kuvaamisen lähtökohtina omaa elämäänsä, ympäristöään ja mielikuvituksen
maailmaa. Hän näkee omaa kehittymistään kuvan tekijänä ja nauttii persoonallisesta
kuvailmaisustaan. Hän oppii kuvallisten työskentelyprosessien tallentamista. Oppilas
oppii työskentelemään yksin ja yhteisöllisesti. Hän oppii taiteellisia työskentelytapoja
ja huolehtii työvälineistään ja materiaaleista. Oppilas oppii soveltamaan eri kulttuurien
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
181
E
U
M
N
K
Viestintä- ja mediataito
I
S
K
O
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas tutustuu nykytaiteen virtauksiin sekä suomalaiseen taiteeseen. Oppilas oppii
arvioimaan, tulkitsemaan ja analysoimaan taide-ja käyttökuvia.
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas tutustuu Munkinseudun ja Helsingin arkkitehtuuriin eri aikoina. Oppilas oppii
muotoilun ilmaisua, historiaa ja tekniikkaa.
Media ja kuvaviestintä
Oppilas tutustuu digitaalisen ilmaisun välineisiin sekä harjoittelee median ja tietokonepelien visuaalisten viestien arviointia. Hän oppii valokuvan ja digitaalisen kuvan
ilmaisukeinoja ja tekniikkaa.
Oppilas kehittää ja syventää omaa kuvailmaisuaan: piirtää, maalaa ja tekee grafiikkaa. Oppilas kuvaa omaa elämäänsä, ympäristöään ja mielikuvituksen maailmaa, taruja, myyttejä ja fantasiamaailmaa. Oppilas harjoittelee kuvallisten työskentelyprosessien tallentamista. Hän työskentelee kuvallisesti yksin ja ryhmässä. Oppilas käytttää
taiteellisia työskentelytapoja ja huolehtii työvälineistään ja materiaaleista.
Oppilas soveltaa eri kulttuurien kuvailmaisua omassa työskentelyssään.
Hän kokeilee ja harjoittelee värien käyttöä omassa ilmaisussaan: värisävyjä, valöörejä, värien taittamista ja murtamista sekä värien vuorovaikutusta ja vastakkaisuutta.
Oppilas harjoittelee tilan kuvaamista havaintoihin pohjautuen: perspektiiviä sekä tilan
kuvaamista eri kulttuureissa ja eri aikakausina. Hän harjoittelee ihmisen kuvaamista
tehden esimerkiksi croquis-piirustusta, muotokuvia tai veistoksia eri materiaaleista.
Taiteen tuntemus ja kulttuurien osaaminen
Oppilas tutustuu nykytaiteen teoksiin ja ilmiöihin ja vierailee taidenäyttelyssä mahdollisuuksien mukaan. Oppilas tutustuu kuvallisten tehtävien kautta suomalaiseen taiteeseen. Oppilas tekee tulkintoja taidekokemuksistaan omassa kuvailmaisussa.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
kuvailmaisua omassa työskentelyssään. Hän tutkii ja syventää osaamistaan värien
ominaisuuksista ja tilan kuvaamisen keinoista. Oppilas oppii ihmisen kuvaamista.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
182
Oppilas tutustuu Munkinseudun ja Helsingin arkkitehtuuriin eri aikoina. Oppilas tutkii
ja kuvaa arkkitehtuuria ja luonnonympäristöä Munkkiniemessä. Oppilas tekee rakennelmia ja ympäristöteoksia. Oppilas harjoittelee muotoilun perusteita, esimerkiksi
keramiikkaa tai muita kolmiulotteisia töitä.
Oppilas oppii analysoimaan ja suhtautumaan kriittisesti eri medioiden tuottamaan kuvamateriaaliin. Oppilas havainnoi, tulkitsee ja arvioi elokuvan, television ja tietokonepelien visuaalisia viestejä keskustellen ja kuvallisesti. Oppilas valokuvaa ja käsittelee
kuvaa digitaalisesti eri tehtävien yhteydessä.
ARVIOINTI
Arvioinnin kohteena ovat oppilaan kuvalliset työt, portfolio (luonnosvihko, taiteilijakirja
tai kuvataidevihko), työskenteleminen ja keskittyminen tunneilla ja osallistuminen yhteisiin tehtäviin ja keskusteleminen tunnin aiheista sekä työvälineistä huolehtiminen.
Päättöarvioinninkriteerit arvosanalle 8
Oppilas osaa
• ilmaista itseään kuvallisin keinoin
• käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita
• valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita
• selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin
• tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja
kulttuuriseen yhteyteen
• tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia
• hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja.
• erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja
ekologisia ominaisuuksia
• tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään
• tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä
• kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
183
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta
• osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua
palautetta omassa työskentelyssään
• osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa
• pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa
• osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua
ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
184
VALINNAINEN KUVATAIDE
7. luokan lyhyt valinnainen kuvataide
Vuosiluokalla 7 on mahdollisuus valita 1 vuosiviikkotunti valinnaista kuvataidetta.
Kurssilla tehdään kuvia monipuolisesti eri tekniikoilla, välineillä ja materiaaleilla. Käsiteltäviä tekniikoita voivat olla esimerkiksi seuraavat:
• Piirustus ja maalaus: lyijykynä, hiili, tussi, vesiväri, peiteväri ja akryyliväri.
• Grafiikka: sabloonapainanta ja kohopainotyöt.
• Muotoilu ja rakentelu: savi, muut luonnonmateriaalit, kipsi, pahvi, rautalanka,
jne.
• Taiteentuntemus: käytetään taidekuvia kuvan tekemisen lähtökohtana. Teemojen lähtökohtana myös ajankohtaiset näyttelyt.
• Kuvaviestintä ja mediaosaaminen: digikuvaus, juliste ja sarjakuva.
Oppilas syventää persoonallista kuvailmaisuaan monipuolisesti ja rohkeasti käyttäen
kuvaamisen lähtökohtina omaa elämäänsä, havaintoja ympäristöstään, eri kulttuurien
kuvamaailmaa ja mielikuvitustaan. Hän näkee omaa kehittymistään kuvan tekijänä
ja nauttii persoonalllisesta kuvailmaisustaan ja oppii asettamaan itselleen tavoitteita.
Oppilas oppii kuvallisen työskentelyprosessien itsenäistä tallentamista, työskentelemään yksin ja yhdessä, sekä taiteellisia työskentelytapoja ja valisemaan itselleen
sopivia työtapoja.
Oppilas tutustuu itselleen vieraiden kulttuurien kuvamaailmaan ja nykytaiteeseen.
Oppilas oppii käyttämään taide-ja arkikuvia oman työskentelynsä lähtökohtina,. Hän
oppii tulkitsemaan taidetta ja arkikuvia oman työskentelynsä lähtökohtina. Hän oppii
tulkitsemaan taidetta ja arkikuvia sekä keskustelemaan kokemastaan taiteen käsittein.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
185
E
U
M
N
K
I
S
K
O
Oppilas oppii tutkimaan rakennettua ympäristöä ja muotoilua esteettiseltä ja käytön
kannalta ja hahmottamaan ja luomaan tilaa sekä käyttämään erilaisia materiaaleja
kolmiulotteisessa työskentelyssä.
Oppilas oppii animaation suunnittelua ryhmässä. Hän oppii käyttämään valokuvan ja
digitaalisen kuvan ilmaisukeinoja omassa persoonallisessa ilmaisussaan. Hän oppii
analysoimaan ja arvottamaan elokuvia ja valokuvia.
Oppilas piirtää, maalaa, tekee grafiikkaa ja kuvanveistoa käyttäen kuvaamisen lähtökohtina omaa elämäänsä, ympäristöään, maisemaa ja eläimiä sekä eri kulttuurien
kuvamaailmaa, taruja ja myyttejä sekä mielikuvitustaan. Hän tallentaa työskentelyprosessejaan itsenäisesti kuvataidevihkoonsa. Oppilas tekee kuvia yksin ja ryhmässä. Hän valitsee itselleen soveltuvia työskentely- ja ilmaisutapoja.
Oppilas tutustuu joidenkin eri kulttuurien kuvamaailmaan sekä nykytaiteeseen. Hän
käyttää taide-ja arkikuvia oman työskentelynsä lähtökohtina ja muokkaa niitä omiin
tarkoituksiinsa. Hän käy taidenäyttelyssä mahdollisuuksien mukaan ja keskustelee ja
työstää näkemäänsä kuvallisesti.
Oppilas tutkii rakennettua ympäristöä esteettiseltä ja käytön kannalta. Hän suunnittelee, dokumentoi ja rakentaa erilaisia tiloja sekä käyttää erilaisia materiaaleja kolmiulotteisessa työskentelyssä.
Oppilas valokuvaa ja käsittelee kuvia digitaalisesti. Hän analysoi elokuvaa ja valokuvia kuvallisesti ja sanallisesti.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
186
Oppilas kehittää ja syventää omaa kuvailmaisuaan monipuolisesti ja rohkeasti käyttäen kuvaamisen lähtökohtina omaa elämäänsä, ajatteluaan ja ympäröivää maailmaa. Hän oppii erilaisia piirustus- ja maalaustekniikoita ja grafiikan menetelmiä. Hän
näkee omaa kehittymistään kuvantekijänä, nauttii persoonallisesta kuvailmaisustaan
ja syventyy itselleen läheisiin aiheisiin ja työtapoihin. Hän näkee mahdollisuuksiaan
kuvantekijänä ja taiteen harrastajana. Hän oppii kuvallisten työskentelyprosessien
itsenäistä ja persoonallista tallentamista. Oppilas oppii työskentelemään yksin ja
jakamaan omaa osaamistaan ryhmän työskentelemisen hyväksi. Hän oppii taiteellisia
työskentelytapoja ja huolehtii työvälineistä ja materiaaleista itsenäisesti.
Oppilas oppii soveltamaan modernin ja nykytaiteen taiteen eri suuntauksien kuvailmaisua omassa työskentelyssään. Hän oppii kuvaamaan ihmistä ja tilaa sekä kehittää omaa väri-ilmaisuaan.
Oppilas tutustuu modernin ja nykytaiteen suuntauksiin ja oppii tärkeimpiä nykytaiteen
teoksia ja taiteilijoita. Oppilas oppii arvioimaan, tulkitsemaan ja analysoimaan taidetta
tietyn aikakauden ja kulttuurin kuvastajana. Oppilas oppii käyttämään taide- ja kulttuuripalveluja itsenäisesti ja näkee taiteen elämäänsä rikastuttavana tekijänä.
Oppilas tutustuu, tulkitsee ja arvioi modernia ja postmodernia arkkitehtuuria. Oppilas
tutustuu ympäristö- ja tilataiteeseen. Oppilas tutustuu muotoilun keinoihin.
Oppilas oppii käyttämään valokuvaa ja digitaalista kuvaa omassa ilmaisussaan. Hän
näkee sähköisten viestinten mahdollisuuksia kuvataiteessa ja oppii soveltamaan niitä
omassa taiteellisessa ilmaisussaan.
Oppilas ilmaisee itseään monipuolisesti ja rohkeasti käyttäen kuvaamisen lähtökohtina omaa elämäänsä, ajatteluaan ja ympäröivää maailmaa. Hän tekee kuvia maalaten ja grafiikan keinoja hyödyntäen. Hän näkee omaa kehittymistään kuvan tekijänä
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
187
E
U
M
N
K
I
S
K
O
Oppilas oppii soveltamaan modernin taiteen eri suuntauksien kuvailmaisua omassa
työskentelyssään. Hän oppii kuvaamaan esimerkiksi ihmistä ja tilaa sekä kehittää
omaa väri-ilmaisuaan.
Oppilas perehtyy modernin ja nykytaiteen suuntauksiin ja tärkeimpiin teoksiin ja taiteilijoihin. Oppilas arvioi, tulkitsee ja analysoi taidetta tietyn aikakauden ja kulttuurin
kuvastajana. Oppilas käy taidenäyttelyissä ja kulttuuritapahtumissa mahdollisuuksien
mukaan, arvioi näkemäänsä ja keskustelee taiteesta muiden kanssa.
Oppilas tutustuu, tulkitsee ja arvioi modernia ja postmodernia arkkitehtuuria, tutustuu
suunnittelun periaatteisiin ja mahdollisuuksiin vaikuttaa ympäristöön. Hän tekee ympäristö- ja tilateoksia. Oppilas käyttää muotoilun ilmaisukeinoja.
Oppilas oppii käyttämään digitaalisen median ja kuvaviestinnän eri tekniikoita kuten
videokuvaa, valokuvaa tai digitaalista kuvaa omassa ilmaisussaan. Hän näkee sähköisten viestinten mahdollisuuksia kuvataiteessa ja oppii soveltamaan niitä omassa
taiteellisessa ilmaisussaan.
ARVIOINTI
Arvioinnin kohteena ovat oppilaan kuvalliset työt, portfolio (luonnosvihko, taiteilijakirja tai kuvataidevihko), työskenteleminen ja keskittyminen työskentelyyn tunneilla ja
osallistuminen yhteisiin tehtäviin ja keskusteleminen tunnin aiheista.
Arvosanoja verrataan samoihin päättöarvioinnin kriteereihin kuin 7. luokalla.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
ja nauttii persoonallisesta kuvailmaisustaan ja syventyy itselleen läheisiin aiheisiin
ja työtapoihin. Hän näkee mahdollisuuksiaan kuvantekijänä ja taiteen harrastajana.
Hän oppii kuvallisten työskentelyprosessien itsenäistä ja persoonallista tallentamista.
Oppilas oppii työskentelemään yksin ja jakamaan omaa osaamistaan ryhmän työskentelemisen hyväksi. Hän oppii taiteellisia työskentelytapoja ja huolehtii työvälineistä
ja materiaaleista itsenäisesti.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
188
KOTITALOUS
VUOSILUOKAT 7−9
Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään,
ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta.
Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen
kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin, ihmisen hyvinvoinnin ja
hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia
ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön
muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa.
Kotitaloustunneilla oppilaat harjoittelevat kodintöitä opetuskeittiössä ja tekevät käytännön harjoitustöitä. Kotitalous on taitoja taideaine. Oppitunneilla kerrotaan oppilaille kotitalouden eri ilmiöistä käytännön esimerkkien avulla.
Työtavat ovat oppilas- ja opettajakeskeisiä. Helsingin kaupunki tarjoaa monia mahdollisuuksia opintokäynteihin.
AIHEKOKONAISUUDET
• kotitaloustunneilla työskennellään ryhmissä ja opetellaan yhteisön jäsenenä
toimimista
• hyvät tavat ja juhlaja tapaperinne
• tasavertainen ja oikeudenmukainen toiminen opetustilanteissa
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
189
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• suomalainen ruokaperinne
• eri uskontojen ja kansainvälistymisen vaikutus ruokakulttuuriin
Viestintä ja mediataito
• kuluttajakasvatuksella ja kriittisellä suhtautumisella ohjataan oppilaita arvioimaan mainontaa ja ravitsemusviestintää
• yhteisten sääntöjen hyväksyminen ja niihin sitoutuminen
Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta
• yksilön vastuu ja vaikutusmahdollisuudet
• oppitunneilla lajitellaan jätteet (bio- ja sekajätteet, energiajätteet, paperin-, metallin- ja lasinkeräys).
• hankinnoissa suositaan järkeviä pakkauskokoja ja materiaaleja
• työturvallisuus oppitunneilla
• kotitalouskoneet ja laitteet, työvälineet
• oppitunneilla noudatetaan turvallisia työtapoja ja neuvotaan liikkumaan turvallisesti
• kotitalouskoneita ja kodin elektroniikkaa käytetään töiden apuna
• kotitalouskoneiden valintaperusteet
Oppilas oppii
• ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen
hyvinvoinnin kannalta
• pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja
toimintaansa
• tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä
ja käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
190
• tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia.
Perhe ja yhdessä eläminen
• hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat
• sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri
• tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä
Ravitsemus ja ruokakulttuuri
• ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka
• ruoan laatu ja turvallisuus
• perusruoanvalmistusmenetelmät
• aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa
• ruokakulttuurien muuttuminen
Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta
• oman rahankäytön suunnittelua
• kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet
• tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö
• kulutuksen ympäristövaikutukset
Koti ja ympäristö
• asunnon ja tekstiilien hoito
• kotitalouden jätehuolto
• kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä
ARVIOINTI
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
191
E
U
M
N
K
• toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan
kulutukseen liittyviä ongelmia
I
S
K
O
Oppilas
• osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä
toimia itsenäisesti ja ryhmässä
• tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa.
Käytännön työtaidot
Oppilas
• tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa
• osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa
ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen
• osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja
-välineitä turvallisesti
• osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä
• osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä
• osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta.
Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot
Oppilas
• osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä
tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta
• osaa pääpiirteittäin kertoa, mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman
rahankäyttösuunnitelmansa
• tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu- ja vaikutusmahdollisuudet.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
192
VALINNAINEN KOTITALOUS
Munkkiniemen yhteiskoulussa kotitaloutta opetetaan valinnaisena 8. ja 9. luokalla.
Valinnaisen kotitalouden tavoitteena on syventää ja laajentaa yhteisen kotitalousopetuksen tietoja ja taitoja sekä antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastustaan
ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Tavoitteena on kädentaitojen kehittyminen,
itsenäiseen työskentelyyn harjaantuminen sekä yhteistyötaitojen kehittäminen. Valinnainen kotitalous tukee kaikille yhteisen kotitalouden tavoitteita.
Oppilas oppii
• syventämään ja laajentamaan 7. luokalla opittuja tietoja, taitoja ja työtapoja
• toimimaan vastuullisesti ryhmässä ja yksin
• ymmärtämään käytöstapojen merkitystä
• myönteistä asennetta kodin tehtäviä ja tasapuolista työnjakoa kohtaan
• omaksumaan tiedollisia ja taidollisia valmiuksia terveiden elämäntapojen ylläpitämiseen ja kodin tehtävien hoitamiseen
• suomalaista perinneruokakulttuuria ja kodinperinteitä vuoden juhlien avulla
• pohtimaan kulutustottumustensa ja valintojensa vaikutusta ympäristöön.
• suomalaisia kotiruokia ja leivonnaisia sekä kansallista ruokaperinnettä
• kodin puhtaanapitoa, tekstiilien hoitoa, kuluttajakasvatusta
• ajankohtaisia ravitsemus- ja elintarvikealan aiheita
• harjoitellaan kattamista, pöytätapoja ja tarjoilua
• tutustutaan muutamiin kansainvälisiin ruokakulttuureihin
• erityisruokavalioihin tutustuminen
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
193
E
U
M
N
K
I
S
K
O
Oppilas oppii
• syventämään ja laajentamaan aikaisemmin opittuja tietoja, taitoja ja työtapoja
• oppilas osaa huomioida ryhmän jäsenet, toimii vastuullisesti ja käyttäytyy kohteliaasti
• osaa jakaa työt tasapuolisesti ja suunnitella ajankäyttöään sekä tehdä jälkityöt
huolellisesti
• tuntee useita kansainvälisiä ruokia ja osaa eri maiden ruokakulttuuriin kuuluvia
erityispiirteitä.
• ateriasuunnittelua
• eri maiden ruoka- ja tapakulttuuriin tutustumista
• kalenterivuoden- ja kodin juhlien järjestämistä
• huolehditaan omasta työympäristöstä; hygienian merkitys
• kulutus ympäristön näkökulmasta
• harjoitellaan kattamista, pöytätapoja ja tarjoilua
ARVIOINTI
Valinnaisen kotitalouden arviointi perustuu kaikille yhteisen kotitalouden arviointimalliin, jossa arvioidaan:
• käytännön työtaitoja
• yhteistyötaitoja
• tiedonhankintataitoja.
Kotitalouden arvosana muodostuu siis kolmesta osa-alueesta. Valinnaisessa kotitaloudessa oppilas saa neljä numeroarvosanaa, kaksi kahdeksannella ja kaksi yhdeksännellä luokalla. Päättötodistukseen tulevassa valinnaisen kotitalouden arvosanassa painotetaan yhdeksännen luokan opiskelua. Lisäksi arvioinnissa noudatetaan
Munkkiniemen yhteiskoulun opetussuunnitelman yleisessä osassa olevia arvioinnin
periaatteita.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
194
KÄSITYÖ
Käsityö on oppiaine, jossa oppilas tekemällä oppien saa onnistumisen elämyksiä.
Samalla käsityön opettamisessa ja käsin tekemisessä tuetaan oppilaan myönteisen
minäkuvan rakentamista ja vahvistetaan itsetuntoa.
Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen työntekoon yhtä lailla itsenäisesti kuin ryhmän jäsenenä. Opetus kehittää
oppilaan esteettisiä, teknisiä ja psykomotorisia kykyjä ja ongelmanratkaisutaitoja.
Oppilasta autetaan omaksumaan suunnittelutaitoja sekä erilaisia tekniikoita suunnitelmiensa toteuttamiseen. Tavoitteena on saada aikaan hyvälaatuisia ja tarkoituksenmukaisia tuotteita.
Käsityötä opetetaan turvallisessa ja kiireettömässä oppimisympäristössä. Näin oppilasta voidaan ohjata käsityössä tarvittavien perustyövälineiden ja laitteiden turvalliseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön.
Käsityön opetuksella annetaan oppilaalle valmiuksia arkielämää, harrastuksia ja
jatko-opintoja varten.
OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN
7. luokalla jokainen oppilas opiskelee joko teknistä työtä tai tekstiilityötä valintansa
mukaan kolme vuosiviikkotuntia. 8. ja 9. luokalla käsityö (tekstiilityö, tekninen työ) on
valinnainen oppiaine, jota opiskellaan kaksi vuosiviikkotuntia. Opetukseen voidaan
sisällyttää kaikille oppilaille sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä lyhyinä vaihtojaksoina.
Käsityön opetuksessa tutustutaan ja tehdään yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan
paikallisten käsityöalan yritysten, teollisuuden sekä koulumme muiden oppiaineiden
kanssa erilaisten teemojen ja projektien muodossa.
AIHEKOKONAISUUDET
Käsityöhön sopivat aihekokonaisuuksista erityisesti vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä ihminen ja teknologia.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
195
E
U
M
N
K
I
S
K
O
TEKNINEN TYÖ (7. LUOKKA)
Syvennetään 1. – 6.luokilla opittuja käsityötaitoja, ja lisäksi oppilas
• laajentaa materiaalituntemustaan
• oppii työskentelemään turvallisesti työstökoneilla
• oppii elektroniikan perusteet.
Suunnittelu ja dokumentointi
• suunnittelutaitojen kehittäminen
Materiaalituntemus
• hyödynnetään eri materiaalien ominaisuuksia
• tutustutaan eri materiaalien työmenetelmien asettamiin vaatimuksiin
• tutustutaan materiaalien ja työaineiden turvallisuusohjeisiin
Työturvallisuussäädökset
• oikohöylä, tasohöylä, vannesaha, nauhahiomakone, pylväsporakone, puusorvi,
kaarisakset, levyntaivutuskone, kaasuhitsauslaitteet, pistehitsauslaite
Liitostekniikat
• eri materiaalien yhdistäminen
Puutekniikan perusteet
• mittaaminen ja merkitseminen, liimaus ja pinnankäsittely
• käsityövälineet
• työstökoneet: vannesaha, oikohöylä, tasohöylä, pylväsporakone, sorvi, hiomakoneet
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
196
• mittaaminen ja merkitseminen
• käsityövälineet
• porakoneet, pistehitsaus, kaarisakset, levyntaivutuskone, nauhahiomakone,
vannesaha
Kone- ja sähkötekniikan perusteet
• tutustutaan arkielämässä esiintyviin ilmiöihin ja laitteisiin
Elektroniikan perusteet
• opetellaan elektroniikassa tarvittavien käsityökalujen käyttö
• opetellaan tunnistamaan peruskomponentit ja käyttämään niitä
• tutustutaan komponenttien ja virtapiirien mittaamiseen
Kestävä kehitys
• oppilas osaa hankkia tietoa ja soveltaa sitä käsiteltävään aiheeseen
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
197
E
U
M
N
K
Metallitekniikan perusteet
I
S
K
O
TEKSTIILITYÖ (7. LUOKKA)
Seitsemännellä luokalla opetuksen painopiste kohdistuu tekstiilityön perusasioiden
hallintaan. Opetuksessa vahvistetaan ja syvennetään ala-asteella opittuja tietoja ja
taitoja. Tavoitteena on oppia suunnittelemaan tekstiilituotteita, laatimaan työskentelyjärjestyksiä ja työskentelemään niiden mukaan omatoimisesti. Tavoitteena on myös
oppia erilaisia valmistusmenetelmiä ja käsityökoneiden käyttöä.
Ompelu
• ompelutyön perustaitojen vahvistaminen ja oppiminen
• vaatteen valmistamisen perusteet ja vaatteen suunnittelu- ja valmistusprosessi
(yläosan ja alaosan vaate)
• mittojen ottaminen ja kaavakoon valinta
• kaavojen piirtäminen ja niiden yksinkertainen muokkaaminen
• vaatteiden hoito ja huolto
• ompelukoneen käyttö ja huoltaminen
Neulonta
• neuletyön suunnittelu- ja valmistusprosessi
• neuleen perussilmukat ja -mallit
Erikoistekniikat
• toteutetaan vaihdellen riippuen oppilasryhmän aikaisemmista taidoista ja mielenkiinnon kohteista
• esim. huovutusta, kankaan värjäämistä ja painantaa, tilkkutöitä sekä kirjontaa
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
198
Käsityön arvostelu toteutetaan numeroarvosteluna, jossa huomioidaan tuntiaktiivisuus, käytännön työskentelytaidot, ahkeruus sekä omatoimisuus. Töiden ja työskentelyn numeraalisen arvioinnin lisäksi tuotoksesta, sen suunnittelusta ja työprosessista
annetaan sanallista arviointia. Työprosessin aikana voidaan suorittaa myös itsearviointia. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
Visuaalinen ja tekninen suunnittelu
Oppilas
• havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva
aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys,
taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus
• ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle
• dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja
millä tavoin se on tarkoitus valmistaa
• osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.
Valmistaminen
Oppilas
• työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä
• hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen,
viimeistelty, ekologinen ja esteettinen
• osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä
• osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia
• osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.
Itsearviointi ja prosessin pohdinta
Oppilas
• kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
199
E
U
M
N
K
ARVIOINTI
I
S
K
O
• osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti
• arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein
• ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia
• muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
200
VALINNAINEN TEKNINEN TYÖ
Vuosiluokkien 8–9 yhteiset tavoitteet
Tavoitteena on täydentää ja syventää aiemmin opittuja tietoja ja taitoja. Kahdeksannen ja yhdeksännen luokan opetuksessa harjaannutetaan ja kehitetään oppilaan
ongelmaratkaisukykyä ja tiedonhankintataitoja, jotta oppilas pystyisi hahmottamaan
käsityöprosessin kokonaisuuden ja toteuttamaan suunnitelmansa itsenäisesti ja
turvallisesti. Tavoitteena on myös, että oppilas osaa ottaa huomioon taloudellisen ja
kestävän kehityksen työssään, sekä kehittää oppilaan valmiuksia jatko-opintoihin.
Suunnittelu ja dokumentointi
• tekninen piirtäminen: piirtäminen, projektiot ja mitoitus
• Lamello-jyrsin, sähköhitsauslaitteet ja kulmahiomakone
Puutekniikka
• käsijyrsin ja Lamello-jyrsin
Metallitekniikka
• sähköhitsaus ja kulmahionta
Elektroniikka
• piirilevyjen valmistus syövyttämällä
• pyörösaha, kärkisorvi ja metallisaha
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
201
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• aiemmin opittujen taitojen syventämistä
Metallitekniikka
• kärkisorvi oppilaan valitseman työn niin edellyttäessä
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Puutekniikka
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
202
VALINNAINEN TEKSTIILITYÖ
Tavoitteena on laajentaa ja syventää aiemmin opittuja tietoja ja taitoja. Kahdeksannen luokan aikana tutustutaan monipuolisesti erilaisten tekstiilimateriaalien ja valmistusmenetelmien käyttöön, joita hyödyntäen oppilas kykenee suunnittelemaan
yksilöllisiä, esteettisiä, tarkoituksenmukaisia ja laadukkaita tuotteita. Valinnaisessa
tekstiilityössä oppilaalla on mahdollisuus kehittää omia erityistaitojaan valitsemalla ja
suunnittelemalla työnsä taitojensa ja tavoitteidensa mukaisiksi.
• pukeutuminen: pukeutumisen viestit, vaatteiden suunnittelu ja ompelu sekä
kaavan rakenne ja sen muokkaaminen
• neulonta: erilaiset neulerakenteet, neulevaatteet ja koneneulonta
• erikoistekniikat: esim. kankaan kuvioiminen eri tekniikoin, kankaankudonta,
huovutus, silkkimaalaus, kirjonta ja tilkkutyöt
Tavoitteena on laajentaa ja syventää aiemmin opittuja tietoja ja taitoja. Yhdeksännen
luokan aikana syvennetään edelleen erilaisten tekstiilimateriaalien ja valmistusmenetelmien tuntemusta ja tietämystä. Oppilaalla on mahdollisuus kehittää omia erityistaitojaan valitsemalla ja suunnittelemalla työnsä taitojensa ja tavoitteidensa mukaisiksi.
Työskentelyssä pyritään yhä itsenäisempään ongelmanratkaisuun.
• pukeutuminen: pukeutumisen viestit, vaatteiden suunnittelu ja ompelu, kaavan
rakenne ja sen muokkaaminen
• sisustus: kodin sisustus, erilaiset sisustustekstiilit ja niiden valmistaminen
• erikoistekniikat: esim. kankaan kuvioiminen eri tekniikoin, kankaankudonta,
huovutus, silkkimaalaus, kirjonta ja tilkkutyöt
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
203
E
U
M
N
K
I
S
K
O
LIIKUNTA
JOHDANTO
Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen,
psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta
ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle
sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa.
Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta
kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan
itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen.
Liikunnan opetuksessa korostetaan yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja
turvallisuutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä korostetaan turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. Lisäksi
pyritään osallistuman koululaisille järjestettäviin tapahtumiin myönteisen yhdessäolon
hengessä.
Opetuksessa ja arvioinnissa otetaan huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat,
paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila.
VUOSILUOKAT 7–9
Vuosiluokkien 7–9 liikunnanopetuksessa huomioidaan oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia,
kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen
liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
204
Oppilas
• kehittää motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja
• oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä
• oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään
• kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja
• oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa
• oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä
• opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta
• tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdollisuuksista.
KESKEISET SISÄLLÖT
• juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa
• voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä
• musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia
• pallopelejä
• suunnistusta
• talviliikuntaa
• uintia ja vesipelastusta
• toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa
• uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta
Keskeiset tavoitteet ja sisällöt lajeittain
Uinti
Tavoitteet
7. luokka
• oppilas oppii turvallisen käyttäytymisen vesiliikunnassa
• oppilas osaa päin- ja selinkellunnan
8. luokka
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
205
E
U
M
N
K
TAVOITTEET
I
S
K
O
9. luokka
• oppilas osaa vedestä pelastamisen alkeita
• oppilas pystyy veteen hypättyään uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta vähintään 50 metriä selkäuintia (Pohjoismainen uimataidon määritelmä)
Sisällöt
7. luokka
• erilaisia oppilaan uimataitoa kartoittavia harjoitteita
8. luokka
• rinta- ja selkäuinnin tekniikkaharjoitteita
• kuntouintia
9. luokka
• vesipelastamistaitojen harjoittelua
• kuntouintia
• eri uintitekniikoiden harjoittelua
7. luokalla on uintia mahdollisuuksien mukaan. Kullakin vuosiluokalla voidaan olosuhteiden salliessa ottaa seuraavia sisältöjä: vesipelit ja uimahypyt.
Seuratanssi
Tavoitteet
7. luokka
• oppilas osaa käyttäytyä tahdikkaasti ja toiset huomioiden
• oppilas tietää tanssietiketin mukaisia käytöstapoja
8. luokka
• oppilaan rytmitaju ja tanssitaidot kehittyvät
9. luokka
• oppilas osaa 7. ja 8. luokalla opeteltuja tansseja sekä oppii uusia tansseja
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• oppilas oppii rinta- ja selkäuinnin tekniikkaa
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
206
7. luokka
• parinvaihtotansseja
• valssin perusaskel ja käännöksen alkeet
• letkajenkka
8. luokka
• valssin käännös
• jiven perusaskel ja käännös
9. luokka
• valssin ja jiven harjoittaminen
• jenkka ja bugg
Yleisurheilu
Tavoitteet
7. luokka
• oppilas osaa perustaitoja juoksussa ja hypyissä
8. luokka
• oppilas oppii heittolajien perustaitoja
• oppilas harjaantuu edellisen vuoden sisällöissä
9. luokka
• oppilas kehittyy hyppy-, heittoja juoksulajeissa
Sisällöt
7. luokka
• pikajuoksun tekniikka
• reaktio- ja lähtöharjoituksia
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
207
E
U
M
N
K
Sisällöt
I
S
K
O
• kestävyysjuoksu
• suorituspaikkojen puitteissa pituushyppy ja kolmiloikka
8. luokka
• kiekon- ja keihäänheiton ja kuulantyönnön harjoitteita
• 7. luokan sisältöjen syventämistä
9. luokka
• jo opittujen taitojen syventämistä
Suunnistus
Tavoitteet
7. luokka
• oppilas osaa yleisimmät karttamerkit
• oppilas osaa suunnata kartan
• oppilas osaa määritellä sijaintinsa kartalla
8. luokka
• oppilas tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista
• oppilas osaa lukea korkeuskäyriä
• oppilas osaa soveltaa eri maastoissa 7. luokalla opittuja taitoja
9. luokka
• oppilas osaa suunnistaa kompassin avulla
• oppilas osaa soveltaa suunnistustaitoja vaativammassa maastossa
Sisällöt
7. luokka
• karttamerkkiharjoituksia
• erilaisia suunnistusharjoituksia, esim. viuhka- ja
• muistisuunnistusharjoituksia sekä ratasuunnistusta
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• erilaisia viestijuoksuja
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
208
• ratasuunnistusta
• mahdollisuuksien mukaan erilaisia suunnistusharjoituksia
9. luokka
• kartan suuntaaminen kompassin avulla
• mahdollisuuksien mukaan suunnanotto ja suunnassa kulkeminen kompassin
avulla
• ratasuunnistusta
Palloilu
Tavoitteet
7. luokka
• oppilas osaa yleisimpien pallopelien perustaidot
• oppilas osaa pelata yhdessä sovittujen ja/tai sovellettujen sääntöjen ja reilun
pelin hengen mukaisesti
• oppilas osallistuu aktiivisesti kaikkien palloilulajien harjoitteluun ja pelaamiseen
8. luokka
• oppilas kehittää pelikäsitystään
• oppilas kehittyy lajitaidoissaan
9. luokka
• oppilas osaa yleisimpien palloilulajien sääntöjä
• oppilas kehittää lajitaitojaan ja pelikäsitystään
Sisällöt
7. luokka
• jalkapallo, salibandy, koripallo, lentopallo ja pesäpallo
• lajeissa tarvittavien perustekniikoiden harjoittelua
• pelinomaisia harjoitteita ja pelejä
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
209
E
U
M
N
K
8. luokka
I
S
K
O
• lajiteknisiä harjoitteita
• pelikäsitystä kehittäviä harjoitteita ryhmän tason mukaisesti
• pienpelejä, pelinomaisia harjoitteita ja pelejä
9. luokka
• lajiteknisiä harjoitteita
• pelikäsitystä kehittäviä harjoitteita ryhmän tason mukaisesti
• pienpelejä, pelinomaisia harjoitteita ja pelejä
Lisäksi palloilussa tutustutaan mahdollisuuksien mukaan myös muihin palloilulajeihin,
esimerkiksi lippupalloon, käsipalloon, ultimateen ja erilaisiin mailapeleihin.
Voimistelu
Tavoitteet
7. luokka
• oppilas oppii kehon hallintaa erilaisten voimisteluliikkeiden avulla
• oppilas osaa avustaa toisia oppilaita opettajan ohjeiden mukaisesti
8. luokka
• oppilas kehittää taitojaan ja uskaltaa yrittää omien taitojensa mukaisia liikkeitä
• oppilas ottaa vastuuta järjestelyistä
9. luokka
• oppilas kehittää taitojaan
• oppilas toimii turvallisuutta edistävästi ja yhteistyökykyisesti
Sisällöt
7. luokka
• permanto- ja tasapainoliikkeitä, hyppyjä ja rekkiliikkeitä
• avustusten harjoittelua
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
8. luokka
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
210
• permanto- ja tasapainoliikkeitä, hyppyjä, rekkiliikkeitä kunkin oppilaan taitotason mukaisesti
9. luokka
• permanto- ja tasapainoliikkeitä, hyppyjä, rekkiliikkeitä kunkin oppilaan taitotason mukaisesti
Lisäksi mahdollisuuksien mukaan välinevoimistelua (tytöille).
Talviliikunta
Tavoitteet
7. luokka
• oppilas oppii luistelun perustaitoja: eteen- ja taaksepäinluistelua, jarrutuksia
• oppilas osaa pukeutua talviliikuntaan sopivalla tavalla
• jääpeleissä ks. palloilun tavoitteet
8. luokka
• oppilas kehittyy luistelutaidoissaan: kaarreluistelu eteen- ja taaksepäin
9. luokka
• oppilas osaa luistella sujuvasti
Sisällöt
7. luokka
• perusluisteluharjoitteita
• jääpelejä ja muodostelmaluistelun perusteita ryhmän mukaisesti
8. luokka
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
211
E
U
M
N
K
8. luokka
I
S
K
O
9. luokka
Laskettelua ja lumilautailua mahdollisuuksien mukaan lähinnä liikuntapäivinä. Olosuhteista riippuen myös muuta talvista ulkoliikuntaa, kuten hiihtoa.
Kuntoharjoittelu
Tavoitteet
7. luokka
• oppilas osaa lihaskuntoliikkeiden oikeat suoritustavat
• oppilas tietää venytysliikkeitä eri lihasryhmille
• oppilas oppii käyttämään kuntosalia turvallisesti
8. luokka
• oppilas tietää suorituskyvyn eri osa-alueita
9. luokka
• oppilas osaa kehittää omaa kuntoaan ja suorituskykyään
• oppilas tutustuu erilaisiin voima- ja kestävyysharjoittelutapoihin
Sisällöt
7. luokka
• kestävyyttä, voimaa, nopeutta, liikkuvuutta, tasapainoa, ketteryyttä ja koordinaatiota kehittäviä harjoitteita (nivoutuu soveltuvin osin kaikkiin liikuntatunteihin)
• kuntopiirit liikunta- ja kuntosalissa
8. luokka
• erilaiset jumpat (aerobic, stepaerobic ja keppijumppa) ryhmien mukaisesti
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
212
9. luokka
• paikkaharjoittelua kuntosalissa
Oppilasta ohjataan ja kannustetaan seuraamaan omaa fyysistä kuntoaan ja sen
kehittymistä. Fyysistä kuntoa mitataan 1–2 kertaa lukuvuoden aikana. Mittaamisessa käytetään yleisiä koulukäyttöön suunniteltuja liikehallintatestejä sekä 12 minuutin
kestävyysjuoksutestiä tai 3000 metrin juoksua.
ARVIOINTI
Arviointi kohdistuu liikuntataitoihin ja -tietoihin, toimintakykyisyyteen, aktiivisuuteen
ja vastuullisuuteen liikuntatunneilla. Toimintakykyisyys käsittää oppilaan fyysisen
kunnon ja motoriset kyvyt. Liikuntataitoihin sisältyy eri liikuntamuotojen perustiedot ja
-taidot. Aktiivisuus ja vastuullisuus ilmenevät myönteisenä asennoitumisena ja yrittämisenä sekä oppilaan kykynä toimia ryhmän jäsenenä liikuntatunneilla turvallisuutta
ja viihtyvyyttä edistäen. Arvioinnissa käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilasta
ohjataan omien liikunnallisten valmiuksien realistiseen tunnistamiseen. Arviointimenetelmiä ovat muun muassa liikuntatestit, observointi ja itsearviointi.
Oppilas
• osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa
• osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä
• osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa
• osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan
• osaa suunnistaa karttaa apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja
velvollisuuksista
• osaa luistella sujuvasti
• hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
213
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä
• osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään
• osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan
• toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
214
VALINNAINEN LIIKUNTA
Valinnainen liikunta on tarkoitettu kaikille liikunnasta kiinnostuneille oppilaille vuosiluokilla 7–9.
Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 7–9
• oppilas saa valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen
• oppilas syventää taitojaan ja tietojaan yhteisten tuntien sisällöissä
• oppilas saa monipuolisia liikuntakokemuksia ja -elämyksiä
• oppilas toimii oma-aloitteisesti ryhmän toimintaa edistävästi
• oppilas tutustuu paikallisiin liikuntamahdollisuuksiin
Yhteiset sisällöt vuosiluokille 7–9
• oppilaiden kanssa yhdessä suunnitellut sisällöt monipuolisuus ja mahdollisuudet huomioiden
ARVIOINTI
Arvioinnissa painotetaan oppilaan innostuneisuutta, aktiivisuutta ja yritteliäisyyttä
liikuntataitojen ja -tietojen lisäksi.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
215
E
U
M
N
K
I
S
K
O
VALINNAINEN KORIPALLO
Koripallotunneilla harjoitetaan ja kehitetään sekä yksilöllisiä taitoja että joukkuepelin
osaamista. Tunneilla painotetaan henkilökohtaisen tekniikan ja taktiikan opetusta.
Opetuksen järjestäminen
Vuosiluokalla 7 on mahdollisuus valita 1 tunti valinnaista koripalloa viikkossa. Vuosiluokilla 8 ja 9 valinnaista koripalloa on mahdollisuus valita 2 tuntia viikkossa. Valinnainen koripallo on tarkoitettu jo ennestään lajia harrastaneille oppilaille. Opetus tapahtuu sekaryhmissä, tytöt ja pojat yhdessä.
Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 7–9
Oppilas
• pyrkii syventämään jo aikaisemmin oppimiaan lajitaitoja
• oppii ymmärtämään itsenäisen, yksilöllisen lajiharjoittelun merkityksen joukkuelajissa
• oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä.
Yhteiset sisällöt vuosiluokille 7–9
• pelataan paljon pienpelejä
• harjoitetaan yksilötaitoja
• osallistutaan koulun joukkueessa koululaissarjoihin
• käydään läpi lajin vaatimia fyysisiä ominaisuuksia ja harjoitetaan niitä
• sivutaan muitakin urheilulajeja koripallon valmentautumisen kantilta
ARVIOINTI
Arviointi kohdistuu lajitaitoihin ja -tietoihin, toimintakykyisyyteen, aktiivisuuteen ja vastuullisuuteen koripallotunneilla.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
216
OPPILAANOHJAUS
JOHDANTO
Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella
oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta,
arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on
edistää koulutyön tuloksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tuetaan oppilaanohjaajien
ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden rajat.
Perusopetuksen vuosiluokilla 7 – 9 oppilaanohjaukseen sisältyy luokkamuotoista,
henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta sekä työelämään tutustumisjaksoja. Henkilökohtaisessa ohjauksessa oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä.
Pienryhmäohjauksessa käsitellään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan
oppilaan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia
kysymyksiä. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta ohjataan ja tuetaan jatkoopiskeluvalinnoissa sekä ohjataan tutustumaan yhteiskunnan tarjoamiin ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluihin. Työelämään tutustumisjaksojen kautta oppilas hankkii tietoa
ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilas
arvioi hankkimiaan tietoja ja kokemuksia työympäristöistä ja itsestään työntekijänä.
Aihekokonaisuuksista oppilaanohjaukseen soveltuvat erityisesti ihmisenä kasvaminen sekä osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys.
Keskeiset työtavat
• luokkamuotoisen ohjauksen työtapoja
• henkilökohtainen ja ryhmäohjaus
• ryhmä- ja itsenäinen työskentely: tiedon hakeminen ja jäsentäminen koulutusN
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
217
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• TET-harjoittelu
• tutustuminen työpaikkoihin ja oppilaitoksiin.
VUOSILUOKKIEN 7 – 9 YLEISET TAVOITTEET
Oppilas
• oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen
• oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja
• oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan
sekä etsimään apua ongelmatilanteissa
• oppii tuntemaan erilaisia oppimistyylejä
• oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan
• saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa
• oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tietoja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia
• oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan
tulevaisuudensuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa
• saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat
ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa
• oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä
kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen.
Oppilas
• muodostaa kokonaiskäsityksen opetuksesta ja koulun toimintatavoista
• oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia
• oppii arvioimaan omia opiskelutaitojaan sekä tutustuu ja kehittää itselleen sopivia opiskelustrategioita
• tutustuu Suomen koulutusjärjestelmän ja eri ammattialojen pääpiirteisiin
• asennoituu myönteisesti opiskeluun ja työntekoon.
7. luokkien sisällöt
• kouluyhteisössä toimiminen
• opiskelutaidot ja oppimistyylit
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
oppaita ja -esitteitä sekä tietoja viestintäteknologiaa hyväksi käyttäen
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
218
• peruskoulun oppilasarviointi 7. – 9.luokilla
• itsetuntemus
• Suomen koulutusjärjestelmään ja ammattialoihin tutustuminen
• valinnaisaineet
• positiivisen asenteen kehittäminen itseä, muita ja opiskelua kohtaan
• kirjastonkäytön ja tiedonhankinnan opetus
• oppilaalla on mahdollisuus tutustua työelämään
• työelämään tutustumismahdollisuus yhden koulupäivän pituisena jaksona
Oppilas
• kehittää valmiuksiaan uranvalintaratkaisun tekemiseen
• tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatkoopiskelumahdollisuuksista
• hankkii perustietoa työelämästä ja syventää eri ammattialojen tuntemustaan
sekä harjoittelee työnhakua
• opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työskentelystä ulkomailla
• tutustuu yhteiskunnan tarjoamiin ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalveluihin.
• itsetuntemus, tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot
• työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat
• työnhaku
• työelämään tutustuminen TET-harjoittelun avulla yhden kouluviikon pituisena
jaksona
• Suomen koulutusjärjestelmä
• jatko-opiskelumahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin
• yhteishaku
• opiskelu ja työskentely ulkomailla
• opintojen rahoitus
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
219
E
U
M
N
K
• tavoitteiden asettaminen ja itsearviointi
I
S
K
O
• tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä
ARVIOINTI
Oppilaanohjauksen luokkatunnit arvioidaan jatkuvan näytön perusteella hyväksytyksi
tai hylätyksi.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
220
ILMAISUTAITO
JOHDANTO
Ilmaisutaitoa opetetaan valinnaisaineena kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille, ja
sen laajuus on kaksi vuosiviikkotuntia.
Ilmaisutaidon opetuksen tavoitteena on, että oppilas rohkaistuu ilmaisemaan itseään
ja löytämään ilmaisun ilon. Opetuksen lähtökohtana ovat ne taidot ja vahvuudet, jotka
oppilaalla on. Draaman avulla oppilas oppii käyttämään taitojaan parhaalla mahdollisella tavalla sekä ymmärtää oman ainutkertaisuutensa. Hän oppii ymmärtämään ja
erittelemään tunteitaan ja ajatuksiaan sekä saa aineksia omaan kasvuunsa. Ryhmässä toimiessaan hänen vuorovaikutustaitonsa ja ongelmanratkaisutaitonsa kehittyvät.
Hän oppii näkemään omat mahdollisuutensa vaikuttaa ryhmän toimintaan ja oppii
kantamaan myös vastuuta hyvästä työskentelyilmapiiristä.
Lisäksi tavoitteena on, että oppilas tutustuu monipuolisesti teatteri-ilmaisuun ja teatterin tekemisen prosessiin esimerkiksi helsinkiläisten teatterien tarjonnan kautta ja oppii
samalla erittelemään kokemaansa ja näkemäänsä.
Ilmaisutaidon tunneilla työskennellään pääsääntöisesti ryhmässä. Tuntien kulkuun
liittyvät olennaisena osana erilaiset lämmittely- ja kontaktiharjoitukset. Lisäksi tunneilla valmistetaan ja harjoitellaan näytelmiä ja esityksiä koulun juhliin. Oppilaiden omat
tavoitteet ja toiveet sekä ryhmän kokoonpano vaikuttavat valinnaistuntien sisältöön
yhteissuunnittelun yhteydessä.
Oppilas oppii
• ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja tulkitsemaan muiden viestintää
• hyvän äänenkäytön perusteita
• tulkitsemaan eleiden, ilmeiden ja kehon liikkeiden merkityksiä
• esiintymisvarmuutta
• ryhmätyötaitoja.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
221
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• aistiharjoitukset
• äänenkäyton harjoitukset
• pantomiimiharjoitukset
• luova liikunta
• esiintymisvarmuutta lisäävät harjoitukset
• erilaisten tarinoiden muuntaminen ryhmässä näytelmäksi
• näytelmäprosessin alkeiden harjoittelu
• pienimuotoisten esitysten valmistaminen
Oppilas oppii
• improvisaation perusteita
• arvioimaan omaa työskentelyään ja vaikutustaan ryhmän toimintaan
• pohtimaan näytelmän rakennetta ja erilaisia rooleja
• tulkitsemaan näkemäänsä teatteria
• draaman tekemisen prosessia kokonaisuudessaan.
• improvisaation hyödyntäminen näytelmäharjoitusten osana
• oman roolin rakentaminen erilaisten harjoitusten avulla
• mahdolliset teatterivierailut ja asiantuntijatapaamiset
• teatteriesityksen seuraaminen
• esityksen valmistaminen tekstin pohjalta
• video- ja näytelmäprojektien teko
ARVIOINTI
Ilmaisutaito arvioidaan numeroin. Arviointi tukee oppilaan oppimisprosessia, antaa
tietoa hänen edistymisestään, oppimistuloksistaan ja työskentelystään. Oppilaan
työskentelyä arvioidaan tuntityöskentelyn ja mahdollisten kirjallisten tuotosten perusteella. Erilaiset projektit ovat olennainen osa tuntityöskentelyä. Opettajan arvioinnin ja
oppilaan itsearvioinnin avulla ohjataan oppilaan opiskelua, tavoitteiden asettamista,
työskentelyn suunnittelua, itsenäisiä valintoja ja oppimistuloksia.
Arvosanan hyvä (8) saavuttaa oppilas, joka työskentelee aktiivisesti tunnilla omien ja
ryhmän tavoitteiden mukaisesti ja suorittaa annetut tehtävät ohjeiden mukaan. OppiK
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
8.luokan keskeiset sisällöt
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
222
Arvosanan välttävä (5) saavuttaa oppilas, joka osoittaa halua ryhmätyöskentelyyn ja
itsensä ilmaisuun.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
223
E
U
M
N
K
las osoittaa kiinnostusta opiskeltavaa aihetta kohtaan, pyrkii soveltamaan annettuja
tehtäviä ja auttaa ryhmänsä jäseniä projektien loppuun saattamiseksi.
I
S
K
O
MEDIAKASVATUS
JOHDANTO
Mediakasvatusta opetetaan valinnaisaineena kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille,
ja sen laajuus on kaksi vuosiviikkotuntia. Valinnaisaineen päämääränä on tutustua eri
medioihin oman tekemisen sekä analyysin kautta, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää medialukutaitoa ja -kriittisyyttä. Viestintätaidoista
painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja
harjoitellaan sekä analysoimalla erilaisia mediatekstejä (esim. sanoma- ja aikakauslehden eri tekstilajit, elokuva, mainos) että itse tekemällä.
Mediakasvatuksessa toteutetaan perusopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden viestintä ja mediataito – aihekokonaisuuden tavoitteita ja sisältöjä.
Mediakasvatuksen oppitunneilla toimintatavat ja oppimiskulttuuri tukevat oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja
osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttavat oppilasta muodostamaan realistisen kuvan
omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Opetuksessa opastetaan kulloinkin käytössä
olevien laitteiden ja ohjelmien monipuoliseen hyödyntämiseen.
Mediakasvatuksen tunneilla työskennellään sujuvasti eri projektien parissa vaihtelevissa ympäristöissä ja koulun kirjaston tarjontaa hyödynnetään tarpeen mukaan.
Oppitunneilla tutuksi tulevat kamerat, videokamerat, sanelu- ja äänityslaitteet sekä
erilaiset tietokoneohjelmat. Pari- ja ryhmätyöskentely sekä itsenäinen työskentely
vaihtelevat, ja oppilaat kantavat vastuuta omien tehtäviensä valmistumisesta. Vierailijat ja vierailut liittyvät olennaisena osana mediakasvatuksen tunteihin. Mediakasvatuksen opetuksessa käytetään kaikin mahdollisin tavoin hyödyksi helsinkiläistä mediatarjontaa.
YHTEISET TAVOITTEET 8. JA 9.LUOKALLA
Mediakasvatuksen avulla oppilas saa aineksia maailmankuvansa rakentamiseen
elämyksen, toiminnan ja analyysin kautta. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas
osallistuu ja vaikuttaa monipuolisesti viestintäympäristöönsä. Hän myös kykenee
aktiivisesti hakemaan tietoa eri lähteistä ja suhtautuu kriittisesti lukemaansa ja näkemäänsä. Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään
oppijana sekä toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä, kun tehdään yhteisiä tuotokK
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
224
Oppilas oppii
• ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden
viestintää
• tunnistamaan ja tuottamaan sanoma- ja aikakauslehden tekstilajeja
• kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa
• suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä.
• median historiaan ja nykypäivään tutustuminen
• uutisen rakenne ja uutiskuva
• lehtijuttujen kirjoittamista sekä juttuihin liittyvien kuvien hankkimista
• viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta sekä vaikuttavan kielenkäytön keinojen tutkiminen ja analysoiminen mm. mainoksissa
• (video)kameran käytön alkeet
• mahdollisuuksien mukaan perehtyminen erilaisiin editointi- ja kuvankäsittelyohjelmiin sekä omien tuotoksien editoiminen
• erilaiset vierailut
Oppilas oppii
• tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti
• käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä
sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
• käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin
• median roolin ja vaikutukset yhteiskunnassa, ja median kuvaaman maailman
suhdetta todellisuuteen
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
225
E
U
M
N
K
sia. Mediakasvatusta opiskeltuaan oppilas osaa entistä paremmin käyttää mediaa
omaksi ilokseen ja hyödykseen.
I
S
K
O
• median roolin ja vaikutuksen tutkimukset (käyttö- ja kulutustutkimus)
• viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka
• tutustuminen elokuvan eri genreihin, rakenteeseen, kuvaamiseen ja käsikirjoittamiseen
• oman lyhytelokuvan kuvaaminen ja mahdollisuuksien mukaan editoiminen
• tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö tiedonhallintataitojen näkökulmasta (lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus)
• luokan tai koulun lehteen kirjoittaminen ja lehden taittaminen
• oman mediaprojektin suunnittelu, toteutus ja itsearviointi
• erilaiset vierailut
ARVIOINTI
Mediakasvatus arvioidaan numeroin. Arviointi tukee oppilaan oppimisprosessia, antaa tietoa hänen edistymisestään, oppimistuloksistaan ja työskentelystään. Oppilaan
työskentelyä arvioidaan sekä sanallisten että kirjallisten tuotosten kautta. Erilaiset
projektit ovat olennainen osa tuntityöskentelyä. Opettajan arvioinnin ja oppilaan itsearvioinnin avulla ohjataan oppilaan opiskelua, tavoitteiden asettamista, työskentelyn
suunnittelua, itsenäisiä valintoja ja oppimistuloksia.
Arvosanan hyvä (8) saavuttaa oppilas, joka työskentelee aktiivisesti tunnilla omien ja
ryhmän tavoitteiden mukaisesti ja suorittaa annetut tehtävät ohjeiden mukaan. Hän
hallitsee keskeiset mediakasvatuksen osa-alueet. Oppilas osoittaa kiinnostusta opiskeltavaa aihetta kohtaan, pyrkii soveltamaan annettuja tehtäviä ja auttaa ryhmänsä
jäseniä projektien loppuun saattamiseksi.
Arvosanan välttävä (5) saavuttaa oppilas, joka osoittaa halua ryhmätyöskentelyyn ja
mediakasvatuksen keskeisten osa-alueiden hallitsemiseen.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
226
TIETOTEKNIIKKA
JOHDANTO
Tietotekniikka on perusopetuksen valinnaisaine yläasteen 8. ja 9. luokalla, ja sen laajuus on kaksi vuosiviikkotuntia. Tietotekniikan keskeinen tehtävä valinnaisaineena on
kehittää ja syventää oppilaan valmiuksia käyttää hyväksi nykyaikaisia tiedonhankinnan, käsittelyn ja viestinnän välineitä. Tietotekniikan opinnot auttavat oppilasta omaksumaan laitteistoon ja ohjelmistoihin liittyviä peruskäsitteitä, joiden avulla hän saa
jatkuvat valmiudet opiskella uusia ohjelmistoja ja hyödyntää tietotekniikkaa muiden
aineiden opiskelussa.
Työskentely tunnilla on toiminnallista ja kokeilevaa. Opettaja käynnistää kulloinkin
käsiteltävänä olevaan aiheeseen liittyvät tehtävät, minkä jälkeen oppilas tekee annettuja harjoituksia itsenäisesti tietokoneella. Oppitunneilla on hyvät mahdollisuudet
yksilölliseen ohjaukseen oppilaan sitä tarvitessa. Työskentelyssä korostuu oppilaan
oma kiinnostuneisuus ja oma-aloitteisuus. Pääkaupunkiseudun monipuolinen liikeelämä tietoja teknologia-alojen yrityksineen sekä kulttuuritarjonta tarjoavat hyvät
mahdollisuudet tehdä oppisisältöihin liittyviä retkiä.
Aihekokonaisuuksista tietotekniikan valinnaisaineessa korostuvat viestintä tietotekniikan sovelluksia käyttäen sekä ihmisen ja teknologian yhteys. Lisäksi Internetin sisältöihin tutustuttaessa, tietoa haettaessa ja omia tuotoksia tehtäessä nousevat esille
esim. kansainvälisyyteen, mediakriittisyyteen ja verkkoetiikkaan liittyvät kysymykset.
Itsenäinen työskentely kehittää oppilaan opiskelutaitoja ja pitkäjänteisyyttä.
Yllä mainitun lisäksi peruskoulun aikana oppilas suorittaa TIEKEn hallinnoiman
@-ajokorttitutkinnon. @-kortin sisältöihin kuuluvat tietoyhteiskunnassa tarvittavat perusvalmiudet, kuten laitteen käyttö, tekstinkäsittely, tiedonhaku ja sähköpostin käyttö
sekä valitun ohjelman peruskäyttö. Suomalainen ajokorttitutkinto on EU:n hyväksymä tutkinto, joka tunnetaan ja tunnustetaan Euroopan lisäksi muualla maailmassa.
Tutkintotodistus on aina kaksikielinen, jotta se toimii ilman erillisiä järjestelyitä missä
tahansa osaamisen todisteena.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
227
E
U
M
N
K
I
S
K
O
Tietotekniikassa tavoitteena on syventää ja laajentaa oppilaan aikaisempia tietotekniikan tietoja ja taitoja niin, että oppilas aikaisemmasta kokemuksesta riippumatta
oppii käyttämään koulun tietokoneita ja keskeisimpiä työvälineohjelmia sekä saa realistisen kuvan tietotekniikan hyödyntämismahdollisuuksista arkielämässä ja työssä.
Lisäksi tavoitteena on ohjata oppilasta hankkimaan tietoja erilaisista tietokannoista ja
-verkoista.
Oppilas oppii
• työskentelemään pitkäjänteisesti ja omatoimisesti
• suhtautumaan kriittisesti Internetin välittämiin sisältöihin sekä vertailemaan ja
valikoimaan eri lähteistä löytyviä tietoja
• tuottamaan huolellisesti viimeisteltyjä ja sisällöltään asiallisia tehtäviä
• ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja ymmärrettävästi käyttäen sähköisiä
viestintävälineitä ja tulkitsemaan toisten lähettämiä viestejä
• kymmensormijärjestelmän perusteet.
Oppilas hallitsee
• laitteiston käyttöön liittyvät perusasiat
• jonkin tekstinkäsittelyohjelman peruskäytön
• tiedonhaun Internetistä ja hakutulosten arvioimista
• kuvien tekemisen ja muokkaamisen kuvankäsittelyohjelmalla ja osaa hyödyntää erilaisia kuvakirjastoja
• käyttöjärjestelmä ja käyttöliittymä: työpöytä, valintaikkuna, leikepöytä, tulostaminen, kansiorakenne ja tiedostojen käsittely
• tekstinkäsittelyn perustaidot: tekstin kirjoittaminen ja korjaaminen oikeilla työkaluilla, sisentäminen, kirjasinmuotoilut, asettelut ja oikoluku
• www, esimerkiksi www -sivun löytäminen osoitteen perusteella ja hakukoneiden käyttö
• kuvankäsittelyn perusteet
• tekijänoikeuksien huomioiminen www-materiaalin yhteydessä ja kuvien käytössä
• sähköpostiviestin rakenne ja käsittely
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
VUOSILUOKKIEN 8-9 YLEISET TAVOITTEET
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
228
Oppilas
• osaa käyttää taulukkolaskentaa tilastotietojen havainnollistamiseen
• osaa tehdä yksinkertaisia animaatioita
• ymmärtää, että tietokone tarvitsee kaikkiin toimintoihinsa tarkat ohjeet, joista
muodostuu tietokoneohjelma
• monipuolisten www-sivujen tekemisen sopivien ohjelmien avulla ja ymmärtää
kotisivujen lähdekoodia.
• taulukkolaskennan perustiedot, kuten tietojen syöttäminen oikeassa muodossa, kaavojen kirjoittaminen ja kaavioiden tekeminen
• multimedia: kuvaa ja/tai liikkuva kuvaa ja ääntä sisältävän esityksen laatiminen
• ohjelmoinnin alkeita: ohjelman suunnittelu, koodaus ja testaus ja algoritminen
ajattelu
• tietoliikenne: tiedoston siirto verkossa
• kotisivun tekeminen
• esitysgrafiikkaohjelman perustaidot: diarakenteet, esityksen muokkaaminen ja
objektien käsittely
ARVIOINTI
Arviointi perustuu jatkuvaan tuntityöskentelyn seuraamiseen ja tunnilla suoritettuihin
töihin. Tuntityöskentelyn arvioinnissa on olennaista kiinnostuneisuus, oma-aloitteisuus ja itsensä kehittämisen halu opittavien asioiden suhteen. Töiden arvioinnissa
kiinnitetään huomiota huolellisuuteen, asialliseen sisältöön ja virheettömyyteen valmiissa töissä.
Arvosanan 8 saa oppilas, joka osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn, suorittaa
annetut tehtävät tunnollisesti loppuun saakka sekä kokeilee rohkeasti erilaisia ratkaisumalleja.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
229
E
U
M
N
K
I
S
K
O
I
E
N
M
E
U
M
N
K
N
I
K
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
A I N E KO H TA I N E N O S A
LUKIO
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ
JOHDANTO
Äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja
taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kielen,
kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän
taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.
Oppiaineessa painotetaan kielellistä ja kulttuurista suvaitsevaisuutta sekä aktiivista
tiedon hankintaa, tiedon kriittistä käsittelyä ja tulkintaa.
Äidinkielen eri osa-alueet nivoutuvat opiskelussa yhteen. Lukeminen, kirjoittaminen,
puheviestintä, kielen tarkastelu, kirjallisuus ja median tarkastelu kytkeytyvät
jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin. Kurssikohtaisissa sisällöissä määritellään
tarkemmat painotusalueet.
Munkkiniemen yhteiskoulun lukiossa painotetaan kirjallisuuden opetusta.
TAVOITTEET
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää
niihin liittyviä käsitteitä
• pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen
• harjaantuu käyttämään tilanteeseen sopivaa kieltä
• syventää tekstitaitojaan
• oppii erittelemään erilaisia tekstejä, esimerkiksi niiden vaikutuskeinoja, ja oppii
soveltamaan tietojaan tuottaessaan tekstejä
• syventää kirjallisuuden tuntemustaan
• hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yleiskielen tarpeellisuuden
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
233
E
U
M
N
K
LU LU LU LU LU LU LU LU LU LU LU LU LU LU LU LU LU LU LU LU LU LU LU LU
I
S
K
O
• arvostaa kulttuuria ja nauttii siitä
• osaa hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa.
ARVIOINTI
Arviointi perustuu suullisten ja kirjallisten tuotosten lisäksi jatkuvaan näyttöön. Kunkin
kurssin alussa sovitaan sisällöistä ja työtavoista johdettavat arviointiperusteet.
Opiskelija kehittyy myös itsearvioinnissa.
KURSSIEN SUORITTAMINEN
Kaikille yhteiset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Kurssit
numero 8 (Tekstitaitojen syventäminen) ja 9 (Kirjoittaminen ja nykykulttuuri)
suoritetaan viimeisenä kouluvuonna. Äidinkielen kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti.
PAKOLLISET KURSSIT
1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)
Kurssilla perehdytään erilaisiin teksteihin ja niiden erittelyyn. Opiskelijan oma
viestijäkuva tarkentuu.
Tavoitteet
• kehittyy tekstien lukijana ja tulkitsijana
• oppii kielenhuoltoa
• kehittää sekä kirjallisia että suullisia viestintätaitojaan
• kehittyy ryhmäviestintätaidoissaan.
• erilaisten tekstien analysointia, tutkimista ja toteuttamista
• kielenhuollon perusteiden käsittelyä
• tekstien referointia ja kommentointia
• keskustelua kurssin aiheista
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• kykenee lähdekritiikkiin
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
234
M u n k k i n i e m e n y h t e i s ko u l u n o p e t u s s u u n n i t e l m a , a i n e ko h t a i n e n o s a , l u k i o
Keskitytään erilaisten tekstien erittelyyn ja intertekstuaalisuuden tunnistamiseen.
Syvennetään tekstilajituntemusta. Oppilas kehittyy kirjoittajana.
Tavoitteet
• oppii arvioimaan tekstejä kokonaisuutena
• oppii ja osaa soveltaa erittelykäsitteistöä
• tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta
• oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä
• oppii tiedonhankintastrategioita.
• tekstuaalisten keinojen käsittelyä
• oman puheenvuoron suunnittelu ja esittäminen
• prosessikirjoittamista
• kielenhuoltoa
3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)
Syvennetään opiskelijoiden käsitystä kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta
tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä.
Tavoitteet
• syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä ja käyttää
näitä keinoja omassa ilmaisussaan
• oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta
• oppii analysoimaan ja perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti
että kirjallisesti tarvittavia käsitteitä käyttäen.
• proosan, lyriikan, novellien ja draaman suullista ja kirjallista erittelyä ja tulkintaa
• keskeisten käsitteiden soveltamista
• monipuolista kirjoittamista ja kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
235
E
U
M
N
K
2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2)
I
S
K
O
Opitaan tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen
näkökulmasta. Perehdytään argumentointiin. Opitaan analysoimaan ja tuottamaan
vaikuttavia tekstejä.
Tavoitteet
• oppii analysoimaan, tulkitsemaan ja arvioimaan erilaisia mediatekstejä
• harjaantuu perustelemaan monipuolisesti ja arvioimaan vaikuttavuutta ja
luotettavuutta eettisyyttä unohtamatta.
• tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki
• suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi;
mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia
• vaikuttavia tekstilajeja
• argumentointitavat ja retoriset keinot
• kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä
• tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä
• viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka
5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5)
Tarkastellaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että opitaan ottamaan huomioon
kontekstin merkitys tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.
Tavoitteet
• oppii tarkastelemaan eri aikakausien tekstejä ja niiden intertekstuaalisuutta
• oppii erittelemään tyylin keinoja ja vaikutusta teksteissä
• pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta,
aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan
kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan
• kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
236
• eri aikakausia ja tyylejä edustavia tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin
näkökulmasta
• tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvoja aatemaailman
ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa
• tyylin vaikutus tekstiin
• esseen kirjoittaminen
• oman tyylin hiontaa ja huoltoa
6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6)
Luodaan yleiskuva suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin
merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.
Tavoitteet
• oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita eri aikakausina
• ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle ja arvostaa nykySuomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä
• perehtyy eri aikakausien suomalaiseen kirjallisuuteen ja oppii erittelemään sen
tapoja rakentaa ja purkaa suomalaista identiteettiä.
• kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa
• suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen
• kurssia varten luettujen kotimaisten klassikoiden käsittelyä
• tekstinäytteitä eri aikakausien kirjallisuudesta
• kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista
SYVENTÄVÄT KURSSIT
7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)
Syvennetään ja monipuolistetaan puheviestintään liittyviä tietoja ja taitoja sekä
opitaan arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja
työelämässä.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
237
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja
puhekulttuurista
• kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja
ryhmätaitojaan
• tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen
vaikuttavia tekijöitä.
• vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet
• verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
• esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen
ominaispiirteet ja menettelytavat
• esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
• puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria
8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8)
Syvennetään ja monipuolistetaan taitoja analysoida ja tuottaa tekstejä.
Tavoitteet
• vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä
• varmentaa kykyään kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja
johdonmukaista tekstiä.
Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:
• tekstityypit ja tekstilajit
• tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet
• tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely,
muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely
• kielenhuoltoa
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Tavoitteet
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
238
Perehdytään kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median
ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Syvennetään kriittistä ja kulttuurista
lukutaitoa. Ajattelutaito kehittyy ja kirjallinen ilmaisu kypsyy kohti lukion päättötason
vaatimuksia.
Tavoitteet
• kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen,
kirjallisuuden ja viestinnän teemoja
• oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin
perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua
• löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä
käytävään keskusteluun
• osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä,
ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.
• nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä
• ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria
käsittelevistä aiheista
• mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua
• osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
10. Siisti kielesi -kielenhuoltokurssi (ÄI10k)
Tavoitteet
• tutustuu kielenhuollon periaatteisiin
• kehittää kielellistä ilmaisukykyään
• oppii tarkastamaan omaa tekstiä kriittisesti.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
239
E
U
M
N
K
9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9)
I
S
K
O
• kirjoittamisessa keskeisiä ja vaikeuksia aiheuttavia oikeakielisyysseikkoja
oppilaiden tarpeiden mukaan (esimerkiksi yhdyssanat, alkukirjaimet,
vierasperäiset sanat, lauserakenteet, välimerkit ja tyyliseikat)
• kielenkäyttöön liittyviä yksilö- ja ryhmätöitä
• kirjoitusharjoituksia
• mahdollisuuksien mukaan kielenhuollon ammattilaisten toimintaan tutustumista
Arviointi
Kurssi arvioidaan arvosanalla.
11. Kirjallisuuden teemakurssi (ÄI11k)
Tavoitteet
• tutustuu syvemmin johonkin kirjallisuuden teemaan tai alueeseen
• tutustuu erilaisiin kirjallisuuden tarkastelutapoihin (tekstilähtöisiin,
lukijalähtöisiin sekä taustalähtöisiin tulkintatapoihin)
• laajentaa omaa kykyään nähdä yksittäinen teksti laajemmassa yhteydessä,
oppii tunnistamaan tekstin lajipiirteitä sekä yhteyksiä muihin teksteihin
• oppii suhteuttamaan luetun tekstin kulttuurin erilaisiin kehyksiin.
• jonkin teeman valitseminen, esim. myytit kirjallisuudessamme, kirjallisuuden
nais- ja mieskuvat, jonkin maan tai maanosan kirjallisuus jne.
• teeman aiheisiin tutustumista monipuolisten tekstien (novellien, romaanien,
runojen ja näytelmätekstien) avulla
• tekstien tarkastelu eri näkökulmista (esimerkiksi intertekstuaalisesti,
lukijalähtöisesti ja taustalähtöisesti)
• kirjallisuuskeskusteluja
• teosten esittelyjä
Arviointi
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
240
12. Ilo kirjoittaa -luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI12v)
Tavoitteet
• kokeilee ja kehittää erilaisia luovan kirjoittamisen muotoja sekä laajentaa omaa
kirjoittamisreviiriään
• varmentaa kirjoittamisen taitoaan.
• mahdollisimman erityyppisten tekstien kirjoittamista
• omista teksteistä keskustelua
• palautteen antaminen ja saaminen
Arviointi
Puheviestinnän päättökoe
Puheviestinnän päättökokeen voi suorittaa abiturienttivuonna. On suotavaa,
ennen sitä on suoritettu puheviestinnän syventävä kurssi (ÄI7s), mutta se ei ole
välttämätöntä. Puheviestinnän päättökoe järjestetään joulu- tai tammikuussa. Koe
on kaksiosainen. Siihen kuuluu ryhmäviestintäosio (keskustelu) sekä yksilöllinen
puheenvuoro.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
241
E
U
M
N
K
KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT
I
S
K
O
SUOMI TOISENA KIELENÄ
Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa
äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan.
Munkkiniemen yhteiskoulussa noudatetaan Lukion opetussuunnitelman perusteissa
2003 esitettyjä opetuksen tavoitteita, arvioinnin periaatteita ja oppimääriä siten, että
opiskelijalle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen
rinnalle.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
242
ENGLANNIN KIELI A1 JA A2
JOHDANTO
Antamalla opiskelijoille sekä mielekkäitä kielen käyttökokemuksia että tiedollisia
haasteita opiskelijaa autetaan ymmärtämään viestintätaidon saavuttamisen
edellyttävän pitkäjänteistä ja monipuolista työskentelyä. Opiskelijaa kannustetaan
hankkimaan tietoa kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista. Näin toimien
opiskelijaa ohjataan tiedostamaan myös oman toiminnan ja arvostuksien
kulttuurisidonnaisuutta ja kehittämään kulttuurista herkkyyttä.
TAVOITTEET
Tavoitteena on, että opiskelija osaa viestiä englannin kielelle ja kulttuurille ominaisella
tavalla ja selviytyy kohdekielellä jokapäiväisen elämän tehtävissä ja tilanteissa.
Opiskelija pystyy myös aktiivisesti kehittämään omaa kielitaitoaan ja arvioimaan
omia tietojaan ja taitojaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Häntä kannustetaan
tuntemaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja englannin
opiskelijana. Opiskelijan tulisi englannin kielessä kyetä saavuttamaan kielitaidon
kuvausasteikon B2.1 -taso jokaisella kielen osa-alueella.
Opiskelijoilla on jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja
kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten kurssien painotusten kuitenkin vaihdellessa.
Ilmaisulta vaadittava laajuus, monipuolisuus ja tarkkuus lisääntyvät opiskelun
edetessä. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla
ja heitä ohjataan käyttämään kulloinkin tarkoituksenmukaisia strategioita ja
tiedonhankintamenetelmiä mm. koulukirjastoa hyödyntäen.
ARVIOINTI
Arvioinnissa otetaan jokaisella kurssilla huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet
kurssikuvausten painotusten mukaisesti.
PAKOLLISET KURSSIT
Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
243
E
U
M
N
K
I
S
K
O
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja
perusrakenteiden hallintaa. Kurssilla myös kartoitetaan ja vahvistetaan tarvittavia
opiskelustrategioita ja kommunikaatiostrategioita aihepiireissä ja tilanteissa,
jotka liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään ja ihmissuhteisiin. Kurssilla
painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja muita puheviestinnän taitoja.
Aihekokonaisuuksista painottuvat hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä ja
mediaosaaminen.
2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2)
Kurssin aihepiirit liittyvät nuoren arkipäivään, harrastuksiin ja vapaa-aikaan. Kurssilla
harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja laajennetaan sekä rakenteiden että
sanaston hallintaa. Kirjallista ilmaisua vankennetaan viestinnällisten tehtävien
avulla. Aihekokonaisuuksista painottuvat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus,
hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä ja mediaosaaminen.
3. Opiskelu ja työ (ENA3)
Kurssin aihepiireinä ovat opiskeluun ja työelämään liittyvät teemat, mm. opintojen
merkitys, työpaikan hakeminen ja erilaiset ammatit. Kurssilla harjoitellaan erityisesti
muodollisempien tilanteiden, esim. työnhaun, vaatimaa kielen ymmärtämistä ja
käyttämistä sekä vahvistetaan aihepiirin sanaston hallintaa. Aktiivinen kansalaisuus
ja yrittäjyys on yksi kurssin keskeisistä aihekokonaisuuksista.
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4)
Kurssilla keskitytään sekä oman maan että kohdemaiden yhteiskuntiin liittyviin
vaativahkoihin teksteihin, joiden avulla harjoitetaan erilaisia ymmärtävän lukemisen
strategioita ja laajennetaan yhteiskunnallisen sanaston hallintaa. Myös kirjallista
ilmaisua harjoitellaan vaativahkolla tasolla kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin
sopivia tekstejä sekä tiivistelmiä. Aihekokonaisuuksista painottuvat mm. aktiivinen
kansalaisuus ja yrittäjyys sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus.
5. Kulttuuri (ENA5)
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Teemoina ovat niin kirjallisuus,
musiikki, kuvataide kuin teatteri ja elokuvakin. Opiskelijan tulee valmistaa laajahko
kulttuuriaiheinen tuotos ja esitellä se. Erityisesti opiskelijoita ohjataan kurssilla
englanninkielisen kirjallisuuden lukemiseen ja tiedon etsimiseen, jäsentämiseen
ja muokkaamiseen myös oman ja toisten työn arvioimisen korostuessa.
Aihekokonaisuudet viestintä ja mediaosaaminen ja kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1)
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
244
6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6)
Kurssilla painottuvat aihekokonaisuudet teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä
ja mediaosaaminen opiskelijoiden tutustuessa eri tieteenaloihin, talouselämään,
tekniikan saavutuksiin ja viestinnän eri muotoihin. Kieliaines painottuu entistä
vaativampaan materiaaliin, jonka avulla jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua.
Myös kielellistä ilmaisua hiotaan vaativammalla tasolla argumentoivia asiatekstejä
tuottamalla.
7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7)
Kurssi antaa opiskelijoille valmiuksia ymmärtää ja käyttää vaativaa sanastoa, joka
liittyy luontoon, luonnontieteisiin ja ihmisen vastuuseen. Kurssin sisältöihin niveltyy
luontevasti kestävä kehitys -aihekokonaisuus. Lisäksi kurssilla vahvistetaan erityisesti
ylioppilaskirjoituksissa tarvittavia tietoja ja taitoja.
8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA8)
Ylioppilaskirjoituksiin opiskelijaa monipuolisesti valmistavan kurssin aihealueina ovat
yleismaailmalliset kehityslinjat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät teemat.
KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI
12. Kieliopin kertauskurssi (ENA12k)
Kurssilla vahvistetaan monipuolisesti lukion A-englannin oppimäärän keskeisten
rakenteiden hallintaa kertaamalla erityisesti yo-kirjoituksissa tarvittavia perustietoja
ja -taitoja. Kurssilla ei käsitellä pakollisten ja syventävien kurssien ulkopuolista uutta
kieliainesta.
Arviointi
Kurssi arvioidaan arvosanalla tai suoritusmerkinnällä.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
245
E
U
M
N
K
tuntemus tarjoavat luontevasti näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.
I
S
K
O
Ensimmäisen vuosiasteen opiskelijoille suunnattu kurssi antaa osallistujille
tilaisuuden kehittää ja vahvistaa jokapäiväisissä tilanteissa käytettävää suullista
kielitaitoa kannustavassa ja rohkaisevassa ilmapiirissä.
Arviointi
10. Suullisen kielitaidon jatkokurssi (ENA10v)
Toisen vuosiasteen opiskelijoille suunnattu suullisen kielitaidon kurssi kehittää
opiskelijoiden suullista ilmaisua ajankohtaisiin aiheisiin painottuen. Kurssilla
harjoitellaan mm. väittelyä ja puheen pitämistä sekä muita vaativampia
viestintätilanteita.
Arviointi
11. Luova kirjoittaminen (ENA11v)
Kurssi on suunnattu toisen ja kolmannen vuosiasteen opiskelijoille. Sen aikana kukin
opiskelija kokoaa tuotoksistaan oman portfolionsa, ja kurssin päätteeksi julkaistaan
kurssilaisten oma antologia. Luovan kirjoittamisen kurssilla kirjoitetaan esimerkiksi
runoja, satuja, pakinoita, novelleja ja kirjeitä, kaikkea muuta paitsi perinteistä
kirjoitelmaa.
Arviointi
13. American studies (ENA13v)
Kurssi on toisen ja kolmannen vuosiasteen opiskelijoille suunnattu maantuntemuksen
ja kulttuurin kurssi, jonka aikana tutustutaan amerikkalaiseen yhteiskuntaan,
kulttuuriin ja historiaan. Kurssiin sisältyy opintomatka New Yorkiin. Kurssin
järjestämisestä päätetään lukuvuosikohtaisesti.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
9. Suullisen kielitaidon kurssi (ENA9v)
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
246
Bristish studies -kurssin aikana tutustutaan brittiläiseen yhteiskuntaan, kulttuuriin
ja historiaan. Kurssiin sisältyy opintomatka. Kurssin järjestämisestä päätetään
lukuvuosikohtaisesti.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
247
E
U
M
N
K
14. British studies (ENA14v)
I
S
K
O
RANSKAN KIELI
JOHDANTO
hankkimaan tietoa ranskalaisen kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista. Näin
toimien opiskelijaa ohjataan tiedostamaan myös oman toiminnan ja arvostuksien
TAVOITTEET
Tavoitteena on, että opiskelija osaa viestiä ranskan kielelle ja kulttuurille ominaisella
tuntemaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja ranskan
opiskelijana.
Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja
kirjoittaa ranskan kielellä erilaisia tarkoituksia varten kurssien painotusten kuitenkin
vaihdellessa. Ilmaisulta vaadittava laajuus, monipuolisuus ja tarkkuus lisääntyvät
opiskelun edetessä. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella
kurssilla ja heitä ohjataan käyttämään kulloinkin tarkoituksenmukaisia strategioita ja
ARVIOINTI
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
248
PAKOLLISET KURSSIT
Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.
1. Nuori ja hänen maailmansa (RAA1)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston
ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Tutustutaan
lukion työtapoihin: sanakirjan käyttöön, kuunteluihin vastaamiseen ja kirjoitelman
laatimiseen.
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen
vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista.
Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden
käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä
puheviestinnän strategioita.
2. Viestintä ja vapaa-aika (RAA2)
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan
rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin
sekä niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi
ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen korostuvat kurssin aiheiden
käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota
ilmaisuvarmuuteen.
3. Opiskelu ja työ (RAA3)
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla
harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös
muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä (laaditaan CV).
Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tarjoaa näkökulmia kurssin
aiheiden käsittelyyn.
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RAA4)
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla.
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit.
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
249
E
U
M
N
K
PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1–6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (A)
I
S
K
O
5. Kulttuuri (RAA5)
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijoiden tulee valmistaa laajahko
kulttuuriaiheinen tuotos ja esitellä se. Erityisesti opiskelijoita ohjataan kurssilla
ranskankielisen kirjallisuuden lukemiseen sekä arvioimaan omaa ja toisten työtä.
Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja
mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.
6. Tiede, talous ja tekniikka (RAA6)
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat
eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä.
Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä.
Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla
erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.
7. Luonto ja kestävä kehitys (RAA7)
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin
ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssilla tutustutaan yo-materiaaliin
ja kerrataan kielioppia ja sanastoa. Kurssilla on yo-koetyyppinen koe, jonka lisäksi
kieleen kohdistuva harrastuneisuus luetaan lisäansioksi.
8. Puhu ja ymmärrä paremmin (RAA8)
9. Kertauskurssi (RAA9k)
Keskitytään kursseilla 1–6 esiintyneiden rakenteiden hallintaan ja syvennetään
sanavarastoa. Harjoitellaan yo-materiaalin avulla.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.
Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
250
Kurssi arvioidaan arvosanalla kurssikokeen sekä oppitunneilla annetun suullisen ja
kirjallisen näytön perusteella.
10. Abiturientin tehokurssi (RAA10k)
Kurssilla vahvistetaan monipuolisesti koko lukion A-ranskan oppimäärän keskeisten
rakenteiden hallintaa kertaamalla erityisesti yo-kirjoituksissa tarvittavia perustietoja
ja -taitoja. Kurssilla ei käsitellä pakollisten ja syventävien kurssien ulkopuolista uutta
kieliainesta.
Arviointi
Kurssi arvioidaan arvosanalla kurssikokeen sekä oppitunneilla annetun suullisen ja
kirjallisen näytön perusteella.
KOULUKOHTAINEN SOVELTAVA KURSSI
11. Ranskan maantuntemuksen ja kulttuurin kurssi (RAA11v)
Kurssi on suunnattu ranskaa A-kielenä opiskeleville 1.–3. vuosiasteen opiskelijoille
sekä B-kielenä opiskeleville 2. ja 3. vuosiasteen opiskelijoille. Kurssilla tutustutaan
ranskankielisten maiden maantuntemukseen ja kulttuuriin, yhteiskuntaan ja
historiaan. Kurssiin sisältyy opintomatka. Kurssin järjestämisestä päätetään
lukuvuosikohtaisesti.
Arviointi
Kurssin alussa päätetään oppilaskohtaisesti, arvioidaanko se arvosanalla vai
suoritusmerkinnällä.
PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7–9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (B2)
Itsenäinen opiskelu on mahdollista vain poikkeustapauksissa. Kurssit suoritetaan
oheisessa järjestyksessä.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
251
E
U
M
N
K
Arviointi
I
S
K
O
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen
kohteisiin, vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin
palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden
hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa
mielipiteen ilmaisua, ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
2. Meillä ja muualla (RAB2.2)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,
historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista sekä vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.
Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
3. Ennen ja nyt (RAB2.3)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää
ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan
viestinnällisten tehtävien avulla.
4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB2.4)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä
nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin
liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien
kuvailua.
5. Kulttuuri (RAB2.5)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,
musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
Kerrataan edellisten kurssien kielioppiainesta.
6. Yhteinen maapallomme (RAB2.6)
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja
maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit.
Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä sekä kuvausten ja yksinkertaisten
selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
1. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB2.1)
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
252
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät
yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.
8. Luonto ja kestävä kehitys (RAB2.8)
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt sekä luontoon suhtautuminen omassa ja
kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.
9. Täydentävä kertauskurssi (RAB2.9k)
Kielioppi- ja kertauskurssi toisen opintovuoden keväällä. Osallistumisen
edellytyksenä on kurssien 1–6 suorittaminen.
LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄ (B3)
Kurssit suoritetaan oheisessa järjestyksessä.
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB3.1)
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtimistä,
hyvästelyä ja esittäytymistä. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja
kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen
ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän
viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
2. Näin asiat hoituvat (RAB3.2)
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään
liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä
kielenkäyttötilanteissa, kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-,
lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
253
E
U
M
N
K
7. Tiede ja tekniikka (RAB2.7)
I
S
K
O
kohteisiin, vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin sekä niiden yhteydessä käytettäviin
palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa
mielipiteen ilmaisemista, ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
4. Meillä ja muualla (RAB3.4)
historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista sekä vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.
Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
5. B3-ranskan kiinniottokurssi (RAB3.10k)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan
kannalta. Aiheina ovat muun muassa terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan
puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa
harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla annetaan valmiudet B3ranskan lukijoille siirtyä B2-ranskan opiskelijoiksi kurssille RAB2.5.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
3. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB3.3)
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
254
SAKSA
PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1–6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (A)
PAKOLLISET KURSSIT
1. Nuori ja hänen maailmansa (SAA1)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja
perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet
liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen ja
ihmissuhteisiin. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus hyvinvointi
ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan
keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
2. Viestintä ja vapaa-aika (SAA2)
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan
rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin
ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi
ja turvallisuus sekä viestintä ja mediaosaaminen korostuvat kurssin aiheiden
käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota
ilmaisuvarmuuteen.
3. Opiskelu ja työ (SAA3)
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla
harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitellaan
myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä.
Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tarjoaa näkökulmia kurssin
aiheiden käsittelyyn.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
255
E
U
M
N
K
I
S
K
O
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla.
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit.
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä
kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.
Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
5. Kulttuuri (SAA5)
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti
ja kulttuurien tuntemus ja viestintä ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin
aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon
tuotoksen ja esittelevät sen.
6. Tiede, talous ja tekniikka (SAA6)
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat
eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä.
Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä.
Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla
Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.
7. Luonto ja kestävä kehitys (SAA7)
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin
ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.
8. Puhu ja ymmärrä paremmin (SAA8)
Kerrataan aiempien kurssien 1–7 aihealueita (perhe, opiskelu ja työ, vapaa-aika,
yhteiskunnassa toimiminen, kulttuuri, tiede ja luonto) ja harjoitellaan näitä erilaisten
suullisten harjoitusten avulla. Lisäksi harjoitellaan arkipäivän puhetilanteita ja
opetellaan puheviestinnän strategioita ja eri rekistereiden käyttöä. Kurssin aikana
oppilaat harjoittelevat myös itse- ja vertaisarviointia.
Kurssin lopuksi suoritetaan valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe, josta saa
erillisen todistuksen.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA4)
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
256
9. Abiturientin tehokurssi (SAA9k)
Kerrataan vaikeimpia kielioppiasioita ryhmän toiveiden mukaan. Sanavarastoa
kartutetaan erilaisilla teksteillä. Yo-koemateriaalia käsitellään yhdessä.
10. Kulttuurin ja maantuntemuksenkurssi (SAA10v)
Kurssilla tutustutaan saksankielisten maiden kulttuuriin ja maantuntemukseen,
yhteiskuntaan ja historiaan. Kurssiin sisältyy opintomatka. Kurssin järjestämisestä
päätetään lukuvuosikohtaisesti.
Arviointi
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.
11. Kielioppi ja rakennekertauskurssi (SAA11v)
Kurssilla kerrataan ja vahvistetaan saksan kielen keskeisiä rakenteita. Uutta
kielioppiainesta ei ole tarkoitus opetella. Kielioppia harjoitellaan niin kirjallisten,
suullisten kuin Alfasoft-harjoitustenkin avulla.
Edellä mainittuja kursseja tarjotaan vuorovuosina. Ne soveltuvat niin a-saksan 2. kuin
3. vuosiasteen opiskelijoille sekä b-saksan abiturienteille.
PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7–9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (B2)
1. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB2.1)
kohteisiin, vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin sekä niiden yhteydessä käytettäviin
palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden
hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa
mielipiteen ilmaisua, ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
257
E
U
M
N
K
I
S
K
O
historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan
puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.
Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
3. Ennen ja nyt (SAB2.3)
4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB2.4)
kuvailua.
5. Kulttuuri (SAB2.5)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,
musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
6. Yhteinen maapallomme (SAB2.6)
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja
maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit.
Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten
selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
7. Tiede ja tekniikka (SAB2.7)
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät
yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
8. Luonto ja kestävä kehitys (SAB2.8)
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja
kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
2. Meillä ja muualla (SAB2.2)
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
258
Kurssin aihepiirit muuttuvat ajankohtaisten teemojen mukaan. Tekstejä otetaan muun
muassa uusimmista yo-vihkoista sekä aikakaus- ja sanomalehdistä. Tekstien osuus
on pienempi kuin aikaisemmilla kursseilla, sillä pääpaino on ylioppilaskokeeseen
harjoittelulla. Tehdään useita yo-kuunteluita. Kurssin aikana harjoitellaan yo-tehtäviä
ja laaditaan kirjoitelmia.
SAB2.10v Kulttuurin ja maantuntemuksenkurssi
ks. SAA10v.
SAB2.11v Kielioppi ja rakennekertauskurssi
ks. SAA11v
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB3.1)
kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen
ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän
2. Näin asiat hoituvat (SAB3.2)
kielenkäyttötilanteissa, kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-,
lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista.
3. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB3.3)
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
259
E
U
M
N
K
9. Abiturientin tehokurssi (SAB2.9k)
I
S
K
O
4. Meillä ja muualla (SAB3.4)
historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan
10. B3-saksan kiinniottokurssi (SAB3.10k)
Muut kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään.
Kurssilla annetaan valmiudet b3-saksan lukijoille siirtyä b2-saksan opiskelijoiksi
kurssille SAB2.5.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
260
TOINEN KOTIMAINEN KIELI
JOHDANTO
Ruotsin kielen opetus antaa kielen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa
opiskelijoille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria
koskevaa tietoisuuttaan ja ymmärtämystään. Se antaa huomattavan pohjoismaisen
kulttuuripääoman ja vahvistaa oppilaiden kulttuuri-identiteettiä. Ruotsin kielen opetus
antaa opiskelijoille valmiudet myös kielen omaehtoiseen opiskeluun sekä valmiuksia
työskennellä pohjoismaisissa ja yleiseurooppalaisissa työympäristöissä.
Kurssien aiheita käsiteltäessä otetaan huomioon aihekokonaisuuksissa esiin
tuodut näkökulmat. Kursseilla voidaan myös käsitellä muita aiheita opiskelijoiden
mielenkiinnon ja ajankohtaisten teemojen mukaisesti. Kurssien aiheita käsitellään
oman maan kulttuurin ja suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurin kannalta.
Tarkoituksena on antaa opiskelijoille mahdollisuus kulttuurialueiden väliseen
vertailuun ja avartaa heidän maailmankuvaansa esittämällä Suomi Pohjoismaana
Euroopassa.
Jokaisella kurssilla tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus harjoitella sekä kuullun- että
luetunymmärtämistä, kirjoittamista ja puhumista. Näiden osa-alueiden painotukset
vaihtelevat kursseittain, ja vaatimukset ilmaisun tarkkuuden ja monipuolisuuden
osalta kasvavat kielitaidon karttuessa. Viestinnän kulttuurien välisiin eroihin
kiinnitetään huomiota.
Ruotsin kieli on sekä taito- että kulttuuriaine. Ruotsin kielen opetus kehittää
opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Opiskelijat opetetaan näkemään,
että näiden taitojen saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista
viestinnällistä harjoittelua. Kursseilla pyritäänkin kehittämään opiskelijan
opiskelutaitoja ja itsearviointia tukemalla opiskelijan kykyä asettaa tavoitteita, ottaa
vastuuta opiskelustaan ja arvioida omaa edistymistään. Opetus pyrkii vahvistamaan
myönteistä suhtautumista ruotsin kieleen ja erityisesti suomenruotsalaiseen
kulttuuriin.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
261
E
U
M
N
K
I
S
K
O
Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon
tasot seuraavasti:
Oppimäärä
A-oppimäärä
B1-oppimäärä
Kuullunymmärtäminen Puhuminen
B2.1
B1.2
B1.2
B1.1
Tekstin ymmärtämäminen
B2.1
B1.2
Kirjoittaminen
B1.2
B1.1
Opiskelun tavoitteena on, että opiskelija osaa viestiä tälle kielelle ja kulttuurialueelle
ominaisella tavalla, osaa arvioida omaa kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin sekä
tuntee omat vahvuutensa ja kehitystarpeensa kielen opiskelijana. Lukion jälkeisten
opintojen kannalta tavoitteena on, että opiskelija osaa kehittää kielitaitoaan oman
kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän mukaisesti.
ARVIOINTI
Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten
painotusten mukaisesti.
PERUSKOULUN VUOSILUOKILLA 1–6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (A)
PAKOLLISET KURSSIT
1. Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1)
Kurssi on niveltävä. Kerrataan peruskoulusta tuttua ainesta, esim. substantiivin
monikoita, verbien konjugaatiot, sanajärjestyssääntöjä ja ohjeiden antamista ja
pyyntöjen esittämistä. Aihepiirinä on nuori ja häntä lähellä olevat asiat kuten koulu,
vapaa-aika ja harrastukset. Harjoitellaan kirjeen tai sähköpostin kirjoittamista.
2. Ihmiset ympärillämme (RUA2)
Kurssi painottaa puheviestintää. Suullista harjoittelua tehostetaan jokapäiväisten
tilanteiden pohjalta. Tuttujen aihepiirien kautta tuetaan oppilaan aktiivista
kielenkäyttöä. Kirjallista ilmaisua harjoitetaan laatimalla kirjallisia viestejä. Kurssin
keskeisiä aiheita ovat nuoren lähiympäristö, ihmissuhteet ja hyvinvointi. Kurssilla
jatketaan myös nuorten elämän, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
OPETUKSEN TAVOITTEET
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
262
Kurssi 3 on jo selkeästi lukiokurssi, toisin sanoen siirrytään vaativampaan
ilmaisuun ja aiheisiin. Aihepiireinä ovat Suomi ja suomenruotsalaisuus sekä
maamme kaksikielisyys. Pohjoismaisten kohteiden lisäksi käsitellään Suomea
osana Eurooppaa. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti kulttuuri-identiteetti
ja kulttuurien tuntemus. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin
tarkoituksiin sopivia tekstejä.
4. Elinympäristömme (RUA4)
Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen
avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Kuluttaminen ja
politiikka kuuluvat myös kurssin teemoihin. Kurssin aikana kirjoitetaan tiivistelmä
ruotsinkielisestä tekstistä.
5. Opiskelu ja työ (RUA5)
Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme.
Kurssin toisena teemana ovat tekniikka, mainonta ja mediat. Harjoitellaan näille
aihealueille tyypillistä viestintää ja myös vaativampien muodollisten tilanteiden
kielenkäyttöä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu aktiivinen kansalaisuus ja
yrittäjyys.
6. Kulttuuri ja sen tekijöitä (RUA6)
Kurssin keskeisiä aiheita ovat opinnot, korkeakouluelämä, työelämä, geeniteknologia,
armeija, muotoilu ja arkkitehtuuri. Kurssilla kerrataan kielioppia tehostetusti koko
kieliopin osalta, mutta myös tähdätään jo yo-materiaalin läpikäymiseen ja yo-kokeen
keskeisiin kysymyksiin. Opiskelijat valmistelevat laajahkon tuotoksen ja esittelevät
sen.
7. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUA7)
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri
tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun
aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit.
Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa
suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien
ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla, jotka perustuvat
aiempiin kursseihin 2–5. Kurssin suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
263
E
U
M
N
K
3. Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa (RUA3)
I
S
K
O
8. Tiede, talous ja tekniikka (RUA8)
Kurssin aihepiireihin kuuluvat mm. tiede ja tekniikka sekä yritysmaailma mutta
kurssin aikana tarkastellaan myös ajankohtaisia ilmiöitä. Kurssilla kerrataan kieliopin
tärkeimpiä osa-alueita ja harjoitellaan nimenomaan yo-koetta silmällä pitäen. Kurssi
päättyy preliminäärikokeeseen.
10. Kielioppipainotteinen kertauskurssi (RUA10k)
Kurssilla kerrataan keskeisiä kielioppirakenteita sääntöjen ja harjoitusten avulla.
Arviointi
11. Kulttuuri- ja käännöskurssi (RUA11k)
Kurssin tarkoitus on tarjota uusia näkökulmia ruotsin kieleen ja pohjoismaisten
kulttuurien erityispiirteisiin. Kulttuurintuntemusta syvennetään tutustumalla
ajankohtaisiin ilmiöihin sekä mahdollisuuksien mukaan tekemällä vierailuja sekä
käymällä teatterissa ja/ tai elokuvissa. Kurssin aikana kieltä harjoitellaan erilaisilla
käännöstehtävillä sekä opetellaan ruotsin kielelle tyypillisiä rakenteita ja sanontoja.
Kulttuuri- ja käännöskurssi tarjoaa mahdollisuuden ”harrastaa” kieltä, ja se täydentää
erinomaisesti valtakunnallisia kursseja. Kurssi soveltuu hyvin myös B-kielen
opiskelijoille.
Arviointi
9. Abiturientin tehokurssi (RUA9v)
K
N
I
K
I
Tehokurssin aikana kerrataan ja vahvistetaan monipuolisesti koko lukion ruotsin
pitkän oppimäärän keskeisten rakenteiden hallintaa painottaen erityisesti yokirjoituksissa tarvittavia perustietoja ja -taitoja.
E
N
M
E
U
M
N
tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin
aikaisiin näyttöihin. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus
päättötodistuksen liitteenä.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
264
PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLLA 7–9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (B1)
Tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää tyydyttävästi yleisluontoista normaalitempoista puhetta
• pystyy selviytymään jokapäiväisissä keskustelutilanteissa
• ymmärtää kirjoitetun yleiskielen tekstin sisällön tarvittaessa apuneuvoja
käyttäen
• hallitsee kielen keskeistä sanastoa, keskeisiä sanontoja ja perusrakenteita
• pystyy tuottamaan lyhyen kertovan, kuvailevan, perustelevan tai kantaaottavan
tekstin tarvittaessa apuneuvoja käyttäen
• pystyy kertomaan olennaisen asiasisällön kuulemastaan tai lukemastaan
• hallitsee ruotsin kielelle ja sen kulttuurille ominaisia keskeisiä viestintätapoja
• on omaksunut tietoja suomenruotsalaisista ja Pohjoismaista, niiden kansoista
ja kulttuureista
• osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin.
Kaikilla kursseilla kirjoitetaan aineita tai lyhyempiä kirjoitelmia ja harjoitellaan kuullunymmärtämistä.
PAKOLLISET KURSSIT
1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston
ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat
opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla
painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän
strategioita. Kurssilla harjoitellaan kirjeen tai sähköpostin kirjoittamista.
2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2)
Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan
puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien
avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden
ja vapaa-ajan tarkastelua. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa
ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
265
E
U
M
N
K
Arviointi
I
S
K
O
Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin
sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan
kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia
ymmärtävän lukemisen strategioita.
4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4)
Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen
opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt.
5. Elinympäristömme (RUB5)
Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet.
Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja
mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan
ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla
6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6)
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä
eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen
harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien
aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa
tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien
tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla, joka perustuu
aiempiin kursseihin 2–5. Kurssin suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen
tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin
aikaisiin näyttöihin. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus
päättötodistuksen liitteenä.
7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7)
Aiheina ovat muun muassa yhteiskunta, politiikka ja ajankohtaiset tapahtumat.
Harjoitellaan ylioppilaskokeen voimassa olevia tehtävätyyppejä. Kieliopin kertauksen
lisäksi kurssilla pidetään puhe tai esitelmä. Kurssi päättyy preliminäärikokeeseen.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3)
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
266
10. Kielioppipainotteinen kertauskurssi (RUB10k)
Kurssilla kerrataan keskeisiä kielioppirakenteita sääntöjen ja harjoitusten avulla.
Arviointi
11. Kulttuuri- ja käännöskurssi (RUB11k)
Kurssin tarkoitus on antaa näkemystä ruotsin kieleen ja pohjoismaisten kulttuurien
erityispiirteisiin uudesta näkökulmasta. Kulttuurituntemusta syvennetään tutustumalla
ajankohtaisiin ilmiöihin sekä mahdollisuuksien mukaan tekemällä vierailuja sekä
käymällä teatterissa ja/ tai elokuvissa. Kurssin aikana kieltä harjoitellaan erilaisilla
käännöstehtävillä sekä opetellaan ruotsin kielelle tyypillisiä rakenteita ja sanontoja.
Kulttuuri- ja käännöskurssi tarjoaa mahdollisuuden ”harrastaa” kieltä, ja se täydentää
erinomaisesti valtakunnallisia kursseja. Kurssi soveltuu hyvin myös B-kielen
oppilaille.
Arviointi
9. Abiturientin tehokurssi (RUB9v)
Tehokurssin aikana kerrataan ja vahvistetaan monipuolisesti koko lukion ruotsin
keskipitkän oppimäärän keskeisten rakenteiden hallintaa painottaen erityisesti yokirjoituksissa tarvittavia perustietoja ja -taitoja.
Arviointi
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
267
E
U
M
N
K
I
S
K
O
ESPANJAN KIELI
JOHDANTO
hankkimaan tietoa kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista. Näin toimien
opiskelijaa ohjataan tiedostamaan myös oman toiminnan ja arvostuksien
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteena on, että opiskelija osaa viestiä espanjan kielelle ja kulttuurille ominaisella
tuntemaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja espanjan
opiskelijana.
Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja
kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten kurssien painotusten kuitenkin vaihdellessa.
Ilmaisulta vaadittava laajuus, monipuolisuus ja tarkkuus lisääntyvät opiskelun
edetessä. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla,
ja heitä ohjataan käyttämään kulloinkin tarkoituksenmukaisia strategioita ja
ARVIOINTI
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
268
Kursseja 1, 4 ja 5 ei suositella suoritettavaksi opetukseen osallistumatta. Mikäli
oppilas on suorittanut yläasteella B2-espanjan oppimäärän, hän voi suorittaa
opetukseen osallistumatta esim. kurssit 1–3.
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (EAB3.1)
kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta.
Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan
selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan
puheviestintää ja hyvän perussanaston hallintaa.
2. Näin asiat hoituvat (EAB3.2)
kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-,
liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita.
Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
3. Vapaa-aika ja harrastukset (EAB3.3)
4. Meillä ja muualla (EAB3.4)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja espanjankielisten maiden ihmiset,
maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
269
E
U
M
N
K
ITSENÄISESTI SUORITTAMINEN
I
S
K
O
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (EAB3.6)
kuvailua.
7. Kulttuuri (EAB3.7)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi espanjankielisen kulttuurin kirjallisuus,
musiikki, elokuva, teatteri, urheilu tai härkätaistelu. Kurssilla harjoitellaan kielitaidon
kaikkia alueita.
8. Yhteinen maapallomme (EAB3.8)
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan
sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuudennäkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit,
myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja
yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
9. Kertauskurssi (EAB3.9k)
Kurssi on suunnattu erityisesti opiskelijoille, jotka ovat osallistumassa espanjan
kielen ylioppilaskokeeseen. Käsitellään aikaisempia ylioppilaskokeita sekä muita
samaa vaikeustasoa edustavia ajankohtaisia asioita käsitteleviä tekstejä. Kurssilla
painotetaan tekstin ja puheen ymmärtämistä, kielioppirakenteiden hallintaa ja
kirjallista tuottamista.
ARVIOINTI
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
5. Ennen ja nyt (EAB3.5)
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
270
VENÄJÄ
JOHDANTO
Venäjässä on keskeistä elävien kielenkäyttötilanteiden luominen ja kulttuurien
vertailu. Kulttuuriin tutustuminen aloitetaan jo uutta kirjoitusjärjestelmää
opeteltaessa. Kieltä ja kulttuuria opitaan rinnakkain. Näin venäjän kurssit liittyvät
aihekokonaisuuksista kohtaan kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Opiskelijaa
ohjataan tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen opiskeluun ja autetaan tutustumaan
kirjaston palveluihin, esimerkiksi venäjän kielen sanakirjoihin.
TAVOITTEET
Opiskelija
• opettelee kyrilliset aakkoset ja oppii myös käsialakirjoitusta
• oppii ymmärtämään ja käyttämään venäjän kieltä erilaisissa viestintätilanteissa
• saa tietoa venäläisestä kulttuurista ja sen ilmiöistä.
ARVIOINTI
Kurssit arvioidaan arvosanalla. Opiskelija voi kuitenkin halutessaan saada
suoritusmerkinnän arvosanan sijasta.
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (VEB3.1)
kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Keskustellaan ja esiinnytään
monenlaisissa ryhmissä. Kurssilla rohkaistaan puhumaan. Aihepiirit kattavat myös
perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista
arkipäivän viestintätilanteista. Kurssin alussa suullisten harjoitusten lomassa
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
271
E
U
M
N
K
I
S
K
O
2. Näin asiat hoituvat (VEB3.2)
kielenkäyttötilanteissa kuten ostostilanteissa, liikenteessä, tietä ja paikkoja
kysyttäessä ja neuvottaessa Pietarissa ja Helsingissä sekä hotelliin majoituttaessa.
Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Kurssin aikana
vahvistetaan myös luetun ymmärtämistaitoja ja kirjoitetaan pieniä viestejä.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
opetellaan kyrilliset kirjaimet. Venäjänkielisen tekstin lukutaitoa vahvistetaan muista
kielistä tuttujen nimien ja lainasanojen kautta. Kurssin aikana luetaan pietarilaisten
nuorten kirjeitä ja kirjoitetaan pieniä vastauskirjeitä, vaikka kurssilla painotetaankin
puheviestintää.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
272
ITALIA
JOHDANTO
Italia nähdään usein kulttuurin, muodin, matkailun ja taidealojen kielenä, mutta se on
tärkeä kieli myös muun muassa teollisuuden alalla. Kielellä on pitkät perinteet aina
antiikin ajan latinasta saakka. Italiaa opiskelemalla saa myös kosketuksen muiden
romaanisten kielten opiskeluun sekä latinalaiseen mentaliteettiin.
TAVOITTEET
Opiskelija oppii selviämään yksinkertaisista kommunikaatiotilanteista ja saa tietoa
Italian kulttuurista.
ARVIOINTI
Kurssit arvioidaan numeroarvosanalla.
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (Buongiorno, molto piacere) (ITB3.1)
Kurssilla opitaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtimistä,
esittäytymistä ja hyvästelemistä. Harjoitellaan myös kertomaan perusasioita itsestä
ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös
perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään arkipäivän
2. Näin asiat hoituvat (Facciamo così) (ITB3.2)
liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitellaan selviytymään erilaisissa jokapäiväisissä
kielenkäyttötilanteissa ja painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
273
E
U
M
N
K
I
S
K
O
MATEMATIIKKA
Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää
ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä
on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan
perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua
matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja.
Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan
tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä
perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten
käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin
kokonaisuuksiin.
Opiskelijaa myös kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin
ongelmiin. Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä
käytetään tietoisesti eteen tulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden
kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassa hänen kiinnostuksensa ohjaamista,
kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä.
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tulee esille mm. tilastotieteen ja
todennäköisyyslaskennan kursseilla. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus liittyy
matematiikan kehittymiseen eri aikakausina. Teknologian, laskinten ja tietokoneiden
käyttäminen kuuluu niin laskentaan kuin esittämiseen luonnollisena osana.
ARVIOINTI
Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää
ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa
ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista.
Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan
ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen. Pakollisten
ja syventävien kurssien numeroarvostelu perustuu jatkuvaan näyttöön ja
kurssikokeeseen.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
274
Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen korvautuvat pitkän
oppimäärän kurssit seuraavasti: MAA1 → MAB1, MAA3 → MAB2, MAA6 → MAB5,
MAA7 → MAB4, MAA8 → MAB3 ja MAA9 → MAB6.
Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa erikoispitkästä matematiikasta pitkään
korvautuvat MAE-kurssit vastaavan numeroisilla MAA-kursseilla.
MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ MAA JA ERIKOISPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MAE
Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle
matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakoulusekä yliopisto-opinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus
omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään
matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän
käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen
soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.
Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin
matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa
• rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä
niiden kriittiseen arviointiin
• ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seurata matemaattisen
tiedon esittämistä, lukea matemaattista tekstiä ja keskustella matematiikasta
• oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä
• oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena
• kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan
• harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu
tekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja
sekä arvioimaan perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä
• harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään
erilaisia ratkaisustrategioita
• osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä
apuvälineitä ja tietolähteitä.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
275
E
U
M
N
K
OPPIMÄÄRÄN VAIHTAMINEN
I
S
K
O
1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1/MAE1)
Tavoitteet
• vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan
• syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden
ymmärtämistään
• tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä
• syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja
eksponenttifunktioita
• oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä.
• potenssifunktio
• potenssiyhtälön ratkaiseminen
• juuret ja murtopotenssi
• eksponenttifunktio
2. Polynomifunktiot (MAA2/MAE2)
Tavoitteet
• harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita
• oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen
lukumäärää
• oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan
ratkaista ilman polynomien jakolaskua
• oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä.
• polynomien tulo ja binomikaavat
• polynomifunktio
• toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
PAKOLLISET KURSSIT
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
276
• toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin
• polynomiepäyhtälön ratkaiseminen
3. Geometria (MAA3/MAE3)
Tavoitteet
• harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa
sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa
• harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa
käsitteleviä lauseita
• ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden
ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja
vinokulmaisen kolmion trigonometriaa.
• kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus
• sini- ja kosinilause
• ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria
• kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja
tilavuuksien laskeminen
4. Analyyttinen geometria (MAA4/MAE4)
Tavoitteet
• ymmärtää, kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja
algebrallisten käsitteiden välille
• ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla
pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja
• syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia
itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä |f(x)| = a tai |f(x)|
= |g(x)|
• vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
277
E
U
M
N
K
• toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen
I
S
K
O
• pistejoukon yhtälö
• suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt
• itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen
• yhtälöryhmän ratkaiseminen
• pisteen etäisyys suorasta
5. Vektorit (MAA5/MAE5)
Tavoitteet
• ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin
• oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla
• tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia
vektoreiden avulla.
• vektoreiden perusominaisuudet
• vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla
• koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo
• suorat ja tasot avaruudessa
6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6/MAE6)
Tavoitteet
• oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä
määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja
• perehtyy kombinatorisiin menetelmiin
• perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien
laskusääntöihin
• ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään
jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä
• perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan
normaalijakaumaa.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
278
• diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma
• jakauman tunnusluvut
• klassinen ja tilastollinen todennäköisyys
• kombinatoriikka
• todennäköisyyksien laskusäännöt
• diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma
• diskreetin jakauman odotusarvo
• normaalijakauma
7. Derivaatta (MAA7/MAE7)
Tavoitteet
• osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia
rationaaliepäyhtälöitä
• omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja
derivaatasta
• määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat
• osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen
ääriarvot
• osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon
sovellusongelmien yhteydessä.
• rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö
• funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta
• polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen
• polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen
8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8/MAE8)
Tavoitteet
• tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
279
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla
• oppii yhdistetyn funktion derivoimisen
• tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita.
• juurifunktiot ja -yhtälöt
• eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
• logaritmifunktiot ja -yhtälöt
• yhdistetyn funktion derivaatta
• käänteisfunktio
• juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat
9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9/MAE9)
Tavoitteet
• oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla
• oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x)
= a tai sin f(x) = sin g(x)
• osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x/
cos x
• tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla
• ymmärtää lukujonon käsitteen
• oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla
• osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä
muodostettujen summien avulla.
• suunnattu kulma ja radiaani
• trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen
• trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
• trigonometristen funktioiden derivaatat
• lukujono
• rekursiivinen lukujono
K
• aritmeettinen jono ja summa
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
• geometrinen jono ja summa
280
Tavoitteet
• ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden
integraalifunktioita
• ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan
• oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla
• perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin.
• integraalifunktio
• alkeisfunktioiden integraalifunktiot
• määrätty integraali
• pinta-alan ja tilavuuden laskeminen
11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11/MAE11)
Tavoitteet
• oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja
totuustaulujen avulla
• ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita
• oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista
• oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin
• osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen
kongruenssin avulla
• osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen
algoritmilla.
• lauseen formalisoiminen
• lauseen totuusarvot
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
281
E
U
M
N
K
10. Integraalilaskenta (MAA10/MAE10)
I
S
K
O
• kvanttorit
• suora, käänteinen ja ristiriitatodistus
• kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö
• Eukleideen algoritmi
• alkuluvut
• aritmetiikan peruslause
• kokonaislukujen kongruenssi
12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12/MAE12)
Tavoitteet
• oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden
avulla likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten
tapauksissa
• ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti
• oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät
• oppii algoritmista ajattelua
• harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä
• oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa.
• absoluuttinen ja suhteellinen virhe
• Newtonin menetelmä ja iterointi
• polynomien jakoalgoritmi
• polynomien jakoyhtälö
• muutosnopeus ja pinta-ala
13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13/MAE13)
Tavoitteet
• syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden
tuntemustaan
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• avoin lause
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
282
• tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia.
• funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen
• jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia
• funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä
• epäoleelliset integraalit
14. Peruskurssi (MAA14k)
Tavoitteet
• Opiskelija kertaa ja vahvistaa kurssien asioita
• Itseisarvo, murtoluvut, potenssilaskenta, yhtälöpari, ensimmäisen asteen
yhtälö, verranto ja prosentti.
15. Kertauskurssi (MAA15k/MAE15k)
Tavoitteet
• kertaa ja syventää pakollisten kurssien 1–10 asioita.
• pakollisten kurssien 1–10 asiat
Arviointi
Kurssin arvostelu perustuu jatkuvaan näyttöön ja kurssikokeeseen. Kurssi arvioidaan
arvosanalla.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
283
E
U
M
N
K
• täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa
jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen
I
S
K
O
Tavoitteet
• syventää ja laajentaa pakollisten kurssien 1–5 asioita
• kurssien MAA1–MAA5 asiat
• yo-tehtäviä
• TTK:n pääsykoetehtäviä
Arviointi
20. Differentiaalilaskenta (MAE20k)
Tavoitteet
• syventää ja täydentää kurssien MAE6 - 10 oppiainesta.
• kurssien MAE6 - 10 sisällöt
Arviointi
Kurssin arvosana määräytyy
17. Talousmatematiikka (MAA17v/MAE17v)
Tavoitteet
• oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
16. Avaruusgeometria (MAA16k/MAE16k)
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
284
• saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun
• soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.
• indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
• taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja
summien avulla
• Kurssilla pyritään pitämään asiantuntijaesitelmä talouselämän matemaattisista
malleista ja niihin liittyvistä käyristä.
Arviointi
Kurssin arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja kurssikokeeseen. Kurssi arvioidaan
arvosanalla tai suoritusmerkinnällä.
18. Kilpailuvalmennus (MAA18v/MAE18v)
Tavoitteet
• syventää, vahvistaa ja täydentää matemaattisia taitojaan valtakunnallisen
matematiikkakilpailun tehtävien avulla.
• Pythagoraan lause, funktio, yhtälö
Arviointi
Kurssin arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.
19. Differentiaaliyhtälöt (MAA19v/MAE19v)
Tavoitteet
• tutustuu differentiaaliyhtälöihin ja harjaantuu käyttämään niitä erilaisissa
sovelluksissa
• tutustuu kompleksilukuihin.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
285
E
U
M
N
K
• saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun
I
S
K
O
• separoituva differentiaaliyhtälö
• ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö
• kompleksiluvut
Arviointi
Kurssin arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja kurssikokeeseen. Kurssi arvioidaan
21. Johdantokurssi (MAA21v/MAE21v)
Tavoitteet
• syventää peruskoulun oppimäärään kuuluvia tietoja ja taitoja
• täydentää peruskoulun oppimäärää lukiomatematiikan perustaidoilla.
• potenssi, ensimmäisen asteen yhtälö ja epäyhtälö, yhtälöpari
• prosentti, itseisarvo, neliöjuuri, polynomi
• toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö
• rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö
Arviointi
MATEMATIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ
Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia,
käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri
tilanteissa ja jatko-opinnoissa.
Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
286
• saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja
oppii luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa sekä rohkaistuu
kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen
• hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat
riittävän pohjan jatko-opinnoille
• sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata,
selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä
• saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta
• harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa
muodossa tarjoamaa informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta
• tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä
• oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna.
PAKOLLISET KURSSIT
1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1)
Tavoitteet
• harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien
ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä
• ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen
polynomifunktion käsitteet
• vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen
asteen yhtälöitä.
• suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus
• ongelmien muotoileminen yhtälöiksi
• yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen
• ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen
• toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
2. Geometria (MAB2)
Tavoitteet
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
287
E
U
M
N
K
toiminnan apuvälineenä
I
S
K
O
• harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden
geometrisista ominaisuuksista
• vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen
taitojaan
• osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen.
• kuvioiden yhdenmuotoisuus
• suorakulmaisen kolmion trigonometria
• kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen
• geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa
3. Matemaattisia malleja I (MAB3)
Tavoitteet
• näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja
kuvaa niitä matemaattisilla malleilla
• tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta.
• lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen
• potenssiyhtälön ratkaiseminen
• eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla
4. Matemaattinen analyysi (MAB4)
Tavoitteet
• tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin
• ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana
• osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla
• oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja
pienimmän arvon.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
288
• polynomifunktion derivaatta
• polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen
• polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen
• graafisia ja numeerisia menetelmiä
5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)
Tavoitteet
• harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja
• tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä
• perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin.
• jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen
• normaalijakauma ja jakauman normittaminen
• kombinatoriikkaa
• todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä
6. Matemaattisia malleja II (MAB6)
Tavoitteet
• varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan
• osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä
• ymmärtää lukujonon käsitteen
• ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan
avulla.
• kahden muuttujan lineaariset yhtälöt
• lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen
• kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
289
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• lukujono
• aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa
7. Talousmatematiikka (MAB7)
Tavoitteet
• oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä
• saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun
• saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun
• soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.
• indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
• taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja
summien avulla
8. Matemaattisia malleja III (MAB8)
Tavoitteet
• laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta
matematiikasta
• saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn.
• trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla
• radiaani
• tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
• muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden
mallintajina
• vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet
K
N
I
K
I
• koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo
E
N
M
E
U
M
N
• lineaarinen optimointi
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
290
9. Kertauskurssi (MAB9k)
Tavoitteet
• ymmärtää matematiikan merkkikieltä
• osaa perustellusti ratkaista tyypillisiä lyhyen matematiikan tehtäviä
• Kerrataan ja syvennetään aikaisemmissa kursseissa käsiteltyjä asioita.
Arviointi
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
291
E
U
M
N
K
• kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen
vektoreiden avulla
I
S
K
O
BIOLOGIA
JOHDANTO
Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja
vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on
ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta. Biotieteet
ovat nopeasti kehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia hyödynnetään laajasti
yhteiskunnassa. Biologia tuo esille uutta tietoa elollisen luonnon monimuotoisuudesta
ja kestävän kehityksen edistämisestä.
Biologian opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan
eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen
toiminnan merkityksen ympäristössä. Lukion biologia luo myös perustan ymmärtää
biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan
ja elinympäristöjen hyvinvointia. Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä
ajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin sekä edistää opiskelijan luonnon
monimuotoisuutta säilyttävää ja ympäristövastuullista käyttäytymistä.
Opiskelijaa kannustetaan käyttämään koulun kirjastoa, luokan ainekirjastoa,
aikakauslehtiä ja internetiä itsenäisessä tiedonhankinnassa. Biologian opiskelussa
korostuvat etenkin hyvinvointi ja turvallisuus sekä kestävä kehitys. Helsinkiläisyys
huomioidaan soveltuvin osin.
TAVOITTEET
Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• hallitsee biologian keskeiset käsitteet
• tunnistaa elämän tuntomerkit ja osaa jäsentää elämän ilmiöt sekä biologian eri
organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin
• oppii arvostamaan eliökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden
sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin
• ymmärtää perimän ja evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä
• perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin sekä osaa
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
292
• osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen biologisen kokeen sekä tulkita sen
tuloksia
• tuntee biotieteiden, esimerkiksi bioteknologian ja lääketieteen sovelluksia
• tuntee ihmiselimistön toiminnan peruspiirteet
• ymmärtää perimän ja ympäristötekijöiden merkityksen terveyden taustana
sekä yksilön että ihmiskunnan kannalta
• tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden ja ymmärtää oman
vastuunsa ekosysteemien tulevaisuudesta.
ARVIOINTI
Biologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä
käsitteitä sekä soveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota
luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen,
vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien
hahmottamiseen. Taitojen arvioinnissa painotetaan opiskelijan luonnontieteellisiä
työskentelytaitoja, ryhmässä toimimista, kykyä käyttää erilaisia lähteitä biologisen
tiedon hankinnassa sekä kykyä arvioida tietoa kriittisesti. Harrastuneisuus biologian
eri osa-alueisiin voidaan ottaa arvioinnissa huomioon.
PAKOLLISET KURSSIT
1. Eliömaailma (BI1)
Tavoitteet
• tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän
ilmiöitä tutkitaan
• ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa
• ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen
• tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen
elämän kehitykselle
• osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä
• tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
293
E
U
M
N
K
arvioida kriittisesti eri lähteistä saamaansa biologista tietoa
I
S
K
O
Biologia tieteenä
• elämän ominaisuudet ja perusedellytykset
• biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät
Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen
• ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus
• eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä
• geneettinen monimuotoisuus
Evoluutio – elämän kehittyminen
• elämän syntyvaiheet
• lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat
• lajien syntyminen ja häviäminen
• nykyinen eliökunta
Miten luonto toimii?
• elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus
• ekosysteemien rakenne ja toiminta
• populaatioiden ominaisuudet
• lajien väliset suhteet
• eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys
Arviointi
2. Solu ja perinnöllisyys (BI2)
Tavoitteet
• ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja
ja niiden rakenteita
• ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin
kokonaisuuden
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
294
• hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen
• tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun
ja sukupolvelta toiselle
• tietää, miten geenit ohjaavat solun toimintaa
• osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet
• tietää, kuinka soluja tutkitaan, ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja.
Solu elämän perusyksikkönä
• erilaisia tapoja tutkia soluja
• erilaisia soluja
• solun rakenne ja toiminta
Solun energiatalous
• energian sitominen
• energian vapauttaminen
Solujen toiminnan ohjaaminen
• DNA:n rakenne ja toiminta
• proteiinisynteesi
Solujen lisääntyminen
• mitoosi ja sen merkitys
• solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen
Periytymisen perusteet
• geenit ja alleelit
• sukusolut ja niiden synty meioosissa
• periytymismekanismit
Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
295
E
U
M
N
K
• osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön
toimintaan
I
S
K
O
3. Ympäristöekologia (BI3)
Tavoitteet
• osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen
elolliseen luontoon
• ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle
• hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä
• tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy
myös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin
• tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja
ratkaista syntyneitä ongelmia
• osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää
sen tulokset
• kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa
toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Ekologinen tutkimus
• ekologisten peruskäsitteiden syventäminen
• ekologisen tutkimuksen tehtävä
• ympäristön laadun indikaattorit
• oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen
Biodiversiteetti ja sen merkitys
• biodiversiteetti luonnonvarana
• eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu
• biodiversiteetin väheneminen
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Arviointi
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
296
• aineiden kiertoon liittyvät ongelmat
• paikalliset ympäristöongelmat
Suomen luonnon haavoittuvuus
• pohjoiset metsät
• suot
• järvet ja virtavedet
• Itämeri
Kestävä tulevaisuus
• ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat
• rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia
• ekologisesti kestävä tuotanto
• ympäristötekniikan mahdollisuudet
Arviointi
4. Ihmisen biologia (BI4)
Tavoitteet
• osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet
ja toimintaperiaatteet
• ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten
ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin
• ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen
yksilön toimintojen ohjaajana
• ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia
sekä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta
• pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua
ulkoisia uhkia vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien
syntymekanismeja
• ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön
yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
297
E
U
M
N
K
Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet
I
S
K
O
Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet
• solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys
• solujen vanheneminen ja kuolema
• syöpä
Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys
• ruoansulatus ja ravitsemus
• hengityselimistö ja hengityksen säätely
• veri ja verenkierto
• erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino
• tuki- ja liikuntaelimistö
Elintoimintojen säätely
• umpirauhaset ja hormonit
• hermosto ja aistit
• lämmönsäätely
Ihmisen lisääntyminen
• sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus
• hedelmöitys, raskaus ja synnytys
Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys
Perimän merkitys
• ihmisen evoluutio ja ihminen lajina
• perinnöllisyys ja terveys
Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit
• elimistön puolustusjärjestelmät
• ihminen ja mikrobit
• myrkylliset aineet ja mutageenit
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja
tutustumaan alan uutisiin sekä arvioimaan niitä kriittisesti.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
298
5. Bioteknologia (BI5)
Tavoitteet
• syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta
• ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun
toiminnassa
• hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen,
toiminnan ja lisääntymisen periaatteet
• tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn
• tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen
tekniikan pääpiirteet ja hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet
• tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja
teollisuudessa
• pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia,
uhkatekijöitä ja eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja
arkielämän ratkaisuja.
Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä
Solut proteiinien valmistajina
• DNA:n, geenien ja genomien rakenne
• entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina
Geenien toiminta
• geenin toiminta ja sen säätely
• mutaatiot
Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet
• geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus
• geenitutkimus lääketieteessä
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
299
E
U
M
N
K
Arviointi
I
S
K
O
Mikrobit ja niiden merkitys
• bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen
• bakteerien viljely ja käsittely
• mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa
Biotekniikka teollisuudessa
Kasvien ja eläinten jalostus
Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö
Arviointi
6. Vesi - elämän kehto (BI6k)
Tavoitteet
Kurssin keskeisenä tavoitteena on, että oppilas tuntee maapallon vesiongelman,
ymmärtää veden merkityksen aineenvaihduntareaktioissa, ymmärtää vesien
monimutkaiset ravintoverkot, tunnistaa vesien ja rantojen tyyppilajistoa sekä oppii
vastuulliseksi rantojen ja vesien käyttäjäksi.
Johdanto
• hydrologinen kierto
• maapallon vesivarat
Elämän kehto
• alkumeren kemiallinen evoluutio
• sukusolut ja hedelmöitys
• alkiokerroksista elimiksi
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
300
• yksilökehityksen ohjailu
• kasvien vesitalous
• eläinruumiin nestekierrot
Vesiekosysteemit
• vesiekosysteemien fysikaalis-kemialliset piirteet
• erilaisia vesiekosysteemejä
• vesien ravintoverkot
• trofiatasojen energiavirrat
• vesien ravinnontuotanto
• vesistöjen ympäristöongelmat
Itämeri
• Itämeren erikoispiirteet
• tyyppilajistoa
• tutustuminen saaristoluontoon
• ranta-asukkaan ja retkeilijän vastuu
Arviointi
7. Käyttäytymisen biologiaa (BI7k)
Tavoitteet
Kurssin keskeisenä tavoitteena on, että oppilas tutustuu eritasoisiin
hermojärjestelmiin, erottaa synnynnäisen ja opitun käyttäytymisen, opiskelee
hermoston ja aistien perusrakenteet, ymmärtää hermotoiminnan kemiallisen perustan
sekä oppii omassa elämässään suosimaan vastuullisia ja terveyttä edistäviä
toimintamalleja.
Johdanto
• perimä ja ympäristö
• käyttäytymisen reagointi ympäristömuutoksiin
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
301
E
U
M
N
K
• sikiön huolto – istukka
I
S
K
O
Käyttäytymisen perusteita
• vaistot ja refleksit eläinten perustoiminnoissa
• oppiminen ja muisti
• signaalit, viestit, kieli
• sosiaaliset järjestelmät
• ihminen ja eläin
Anatomiaa ja fysiologiaa
• eläinten hermojärjestelmät
• aistimet ja niiden toiminta
• hermoimpulssin kemiaa ja mekaniikkaa
• aivot eri selkärankaisryhmissä
• ihmisaivojen ainutlaatuisuus
• Aivojen kehitys ja huolto vauvasta vanhukseen
Arviointi
9. Geenivirta – tehokertausta abeille (BI9k)
Tavoitteet
• syventää tietojaan geeneistä ja niiden ilmenemisestä
• ymmärtää suvullisen lisääntymisen ja mutaatioiden evolutiivisen merkityksen
• hahmottaa populaation yksilöt geeniensä lyhytaikaisina kantajina
• pystyy erottamaan yksilögenetiikan ja populaatiogenetiikan
• tuntee luonnonvalinnan ja muiden evoluutiovoimien toimintamallit
Johdanto
• Populaation sisäinen muuntelu
• Perimä ja ilmiasu
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• ulkoiset ja sisäiset ärsykkeet
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
302
• Panmiktinen populaatio
• Heterotsygotia ja alleelisuhteiden tasapaino
• Hyvän ja huonon geenivaikutuksen ilmeneminen
• Alleelien häviäminen ja yleistyminen
• Mutaatiot
• Geenimutaatiot ja proteiinin synteesi
• Letaalit kromosomimutaatiot
• Auto- ja allopolyploidia
• Evoluutiomekanismit
• Suuntaava ja tasapainottava valinta
• Sukupuolivalinta ja sukulaisvalinta
• Pienet populaatiot ja sattuman vaikutus
• Risteytymisesteet ja muut isolaatiomekanismit
• Lajiutuminen ja sukulaislajien perimä
• Eliösystematiikkaa
• Eläinkunnan pääjaksot, kasvikunnan kaaret
• Luokat, lahkot, heimot, suvut ja lajit
• Lajintuntemusta ja määrityskaavoja
Arviointi
8. Vaelluskurssi (BI8v)
Kurssi on retkeilykurssi, jolla opetetaan luonnossa liikkumista ja erätaitoja. Kurssi
alkaa matkavalmisteluilla keväällä, ja vaellus Lapissa tehdään ennen lukuvuoden
alkua elokuussa. Kurssi on sama kuin liikunnan kurssi LI12v.
Arviointi
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
303
E
U
M
N
K
• Populaation geenit
I
S
K
O
MAANTIEDE
JOHDANTO
Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien
järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa
tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan
maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen
opetuksessa integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet.
Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia ympäristökysymysten
alueelliseen jäsentämiseen ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen etsimiseen.
Lukion maantieteen opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään
maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden
ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija oppii maantieteellisen tiedon
avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan
perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin
muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Opiskelijaa kannustetaan käyttämään koulun kirjastoa, luokan ainekirjastoa,
aikakauslehtiä ja internetiä itsenäisessä tiedon hankinnassa. Kaikki
aihekokonaisuudet korostuvat maantieteen opiskelussa, etenkin kulttuuri-identiteetti
ja kulttuurien tuntemus. Helsinkiläisyys huomioidaan soveltuvin osin sekä luonnonettä kulttuurimaantieteessä.
TAVOITTEET
Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa kuten karttoja,
tilastoja, kirjallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää
monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä
• ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja
maantieteellisessä ajattelussa
K
N
I
K
• osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja
vuorovaikutussuhteita sekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailman
tapahtumia
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
304
• ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee ja osaa pohtia
mahdollisuuksia ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia
• tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja kunnioittaa
erilaisuutta
• tuntee suunnittelun keinoja eri aluetasoilla ja tietää mahdollisuudet vaikuttaa
oman ympäristönsä kehitykseen
• osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävän
kehityksen puolesta toimivana aktiivisena maailmankansalaisena.
ARVIOINTI
Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen
suhteen. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella
maantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia.
Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito tulkita ja arvioida maantieteellistä
tietoainesta sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa. Arvioitavia taitoja
ovat maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kuten kartan
tulkintataito ja muut graafiset taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot.
PAKOLLISET KURSSIT
1. Sininen planeetta (GE1)
Tavoitteet
• osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä
• ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt
• osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan
• ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat, ja osaa tulkita kuvista
ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä
• ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla
• osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti
että maailmanlaajuisesti.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
305
E
U
M
N
K
• osaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun
ympäristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia
paikallisesti ja maailmanlaajuisesti
I
S
K
O
Maantieteellinen ajattelu
• mitä maantiede on
• maantiede luonnontieteenä
• maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku
• maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys
Maan planetaarinen luonne
• aurinkokunnan synty ja perusrakenne
• Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla
• Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt
Ilmakehä liikkeessä
• ilmakehän rakenne ja merkitys
• tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet
Vesikehä liikkeessä
• veden kiertokulku luonnossa
• sateiden synty ja jakautuminen
• meriveden liikkeet ja merkitys
Sää ja ilmasto
• sää ja sen ennustaminen
• lämpö- ja ilmastovyöhykkeet
• ilmastonmuutos
Maapallon muuttuvat pinnanmuodot
• Maan rakenne
• endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina
Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet
• kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus
• ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä
Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
306
Tavoitteet
• osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen
toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja
hyväksi käyttäen
• tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita
tekijöitä
• osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä
sekä kaupungistumisen syitä ja seurauksia
• osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien
vaikutusta ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja
taloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen
• tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja
• tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot
• osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja
sosiaalisesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla.
Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät
• lähestymistavat ja näkökulmat
• maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat
• paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti
Väestö ja asutus
• väestönkehitys ja väestönkasvu
• asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen
• kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit
Luonnonvarat
• luokittelu ja riittävyys
Alkutuotanto ja ympäristö
• ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous
• maatalouden muodot
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
307
E
U
M
N
K
2. Yhteinen maailma (GE2)
I
S
K
O
Teollisuus ja energia
• raaka-aineet ja energialähteet
• teollisuuden sijainti
• kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet
Liikkuminen ja vuorovaikutus
• liikennejärjestelmät
• matkailu ja sen merkitys eri alueilla
• maailmankauppa
• alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio
Maantiede
Ihmistoiminnan alueellinen rakenne
• ytimet ja periferiat
• maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa
• keskukset ja vaikutusalueet
• kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla
Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys
• aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet
• kehittyneisyyserot eri aluetasoilla
• kansainvälinen yhteistyö
• globalisaatio
3. Riskien maailma (GE3)
Tavoitteet
• tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon
vuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden
merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
308
• osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä
suhdetta
• osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä
osaa soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin
• tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia
lieventää
• ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon
elinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen
• tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä
toimia kestävän kehityksen mukaisesti.
Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys
Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet
• avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja
eliöperäiset riskit
• luonnonriskeihin varautuminen
Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet
• luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen
riittävyys, puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston
muutos, saastuminen ja biodiversiteetin heikkeneminen
• mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen
keinoin
Ihmiskunnan riskit ja riskialueet
• väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit,
yhteiskunnalliset ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen
eriarvoistuminen
• ristiriitojen säätelymahdollisuudet
Tekniset riskit
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
309
E
U
M
N
K
• tuntee, millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja
arvioida eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti
I
S
K
O
Tavoitteet
• osaa kartografian perusteet
• tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja
sovellusmahdollisuuksia
• osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten
kenttähavainnoinnin, kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista,
kartoista, tilastoista ja muista lähteistä
• osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa
työstämisessä ja tulosten julkaisemisessa
• osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina
• osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla
kuvauksen alueesta
• osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja
viittaustekniikan sekä tuntee tekijänoikeudet.
Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot
• kenttähavainnot, kysely ja haastattelu
• kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja
satelliittikuvat
• numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina
• painettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja
CD-ROM-tallenteina olevat lähteet
Paikkatietojärjestelmät
• paikkatiedon perusteet ja sovellusmahdollisuudet
• esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja
visualisoinnista eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla
Oma aluetutkimus
• tutkimusalueen valinta
• aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai
muiden tietolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
4. Aluetutkimus (GE4)
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
310
• aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia,
alueen koko, luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö,
elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat
ja kehittäminen
5. Kertauskurssi (GE5k)
Tavoitteet
• ymmärtää maapallon planetaariset ilmiöt
• syventää tietojaan ihmisen toiminnasta maapallolla
• syventää tietojaan kehitysmaiden ongelmista
• osaa tulkita kartastoja
• maapallon liikkeet
• ilmakehän liikkeet
• veden liikkeet
• ilmasto ja kasvillisuus
• luonnonvarojen riittävyys maapallolla
• kehitysmaiden erityispiirteet
Arviointi
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
311
E
U
M
N
K
aluekuvauksen raportointi
I
S
K
O
FYSIIKKA
JOHDANTO
Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä
pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin
saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia
ja esittää ne matemaattisina malleina. Fysiikan opiskelulle luonteenomainen
kokeellisuus voi olla aihepiirin, opetuksen vaiheen ja välineiden mukaan
opiskelijoiden omakohtaista työskentelyä, opettajan esittämiä demonstraatioita,
vierailujen, videoiden tai kerronnan kautta tapahtuvaa toimintaa. Kokeellisuudella
tuetaan opiskelijaa omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja
malleja. Fysiikan opiskelu kehittää opiskelijan kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön
taitoja. Kokeellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja
tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä.
Opiskelija oppii tarkastelemaan luonnon rakenteita ja ilmiöitä omien aikaisempien
tietojensa ja käsitystensä valossa. Hän oppii tiedostamaan ja kyseenalaistamaan
ennakkokäsityksiään ja tarkentamaan maailmankuvaansa hankkimansa uuden tiedon
perustella. Opiskelija oppii suunnittelemaan kokeita yhdessä ja keskustelemaan
kokeellisesti hankitusta tiedosta tai aineistosta, sen käsittelystä ja mallintamisesta
sekä sen luotettavuuden arvioimisesta. Opiskelijayhteisö oppii jakamaan uuden
tiedon keskenään. Luonnontieteiden opiskelussa tiedon hankkimiseen käytetään
kokeellisia menetelmiä, erilaisia tiedon lähteitä sekä tapoja käsitellä tietoa.
Fysikaalisen tiedon lähteenä on ensisijaisesti luonto. Koulussa luonnontieteellisen
tiedon lähteinä ovat lisäksi oppi- ja tietokirjat, digitaaliset tietovarannot ja alan
asiantuntijat.
Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• tiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luonnon
ilmiöiden mallintamisessa
• ymmärtää fysiikan merkityksen kestävässä kehityksessä
• ymmärtää kokeellisen toiminnan ja teoreettisen pohdiskelun merkityksen
luonnontieteellisen tiedon muodostumisessa
• hahmottaa fysiikan merkityksen tieteessä, taiteessa ja tekniikassa ja näin
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
312
• hahmottaa fysiikan merkityksen kommunikaatioteknologiassa ja
elinkeinoelämässä sekä ihmisen arkiympäristössä
• vaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti terveellisen ja turvallisen ympäristön
luomiseksi
• jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja
periaatteiden avulla
• pystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmia
fysiikan lakeja ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen
• hankkii ja käsittelee tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa
asiantuntijayhteisön tapaan
• suunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan ja
arvioimaan tuloksia sekä soveltamaan niitä
• hyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittämään ja
julkistamaan tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäen
• tarkastelee fysiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä ihmistä
fysiikan tietojen soveltajana, tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niiden taitavaan,
eettiseen ja hallittuun käyttöön tuotteiden aikaansaamisessa ja arkielämän
helpottamisessa sekä saa valmiuksia ymmärtää teknologisten sovellusten
vaikutuksia.
ARVIOINTI
Fysiikassa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten
fysiikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista. Arvioinnin kohteena ovat
myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työskentelyn taitojen sekä muiden opiskelua
tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin
jäsennetty kuvaaminen.
PAKOLLINEN KURSSI
1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)
Tavoitteet
• saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka
herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan
• tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
313
E
U
M
N
K
auttaa häntä kehittämään kulttuuri-identiteettiään
I
S
K
O
• ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja
siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta
• suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee
tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille
• tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti
• käyttää opiskelun tukena tietoja viestintätekniikkaa.
• fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana
• aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset
• energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen
aikaansaamissa prosesseissa
• kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa,
mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi
• voima liikkeen muutoksen aiheuttajana
• liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys
Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija
• saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla
aloilla
• tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä matemaattisten ja
graafisten menetelmien avulla
• rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen
• tutkii ja havainnollistaa malleja tietoja viestintätekniikan avulla
• tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin
• tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan
• tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla
• tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin.
2. Lämpö (FY2)
Tavoitteet
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan
käsitteiden ja periaatteiden avulla
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
314
• tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä
ilmiöitä
• saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen
keskusteluun ja päätöksentekoon.
• kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen
• paine, hydrostaattinen paine
• kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja
lämpöenergia
• mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde
• lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia
• energiavarat
3. Aallot (FY3)
Tavoitteet
• saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin
keskeisiin periaatteisiin
• perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista
värähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja.
• harmoninen voima ja värähdysliike
• aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen
• aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen
• heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen
• valo, peilit ja linssit
• ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen
4. Liikkeen lait (FY4)
Tavoitteet
• ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
315
E
U
M
N
K
• tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt
I
S
K
O
• ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa.
• liikkeen mallit ja Newtonin lait
• etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste
• liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate
• liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate
• värähdysliikkeen energia
5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)
Tavoitteet
• syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien
ilmiöiden laskennallista hallintaa
• syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta.
• momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen
• pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike
• pyörimisen liikeyhtälö
• pyörimismäärän säilyminen
• pyörimisliikkeen energia
• ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys
• gravitaatio ja gravitaation alainen liike
• heittoliike ja planeettojen liike
• satelliitit ja niiden käyttö
6. Sähkö (FY6)
Tavoitteet
• ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä ja tutustuu mittaustekniikkaan
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla
Newtonin lakeihin
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
316
• sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa
• jännitteen ja sähkövirran mittaaminen
• Ohmin laki
• Joulen laki
• vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait
• Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä
• kondensaattori, kytkennät ja energia
• sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi
7. Sähkömagnetismi (FY7)
Tavoitteet
• syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä
• perehtyy sähköturvallisuuteen
• syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä
yhteiskunnassa.
• magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä
• varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä
• induktiolaki ja Lenzin laki
• induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio
• energian siirto sähkövirran avulla
• tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin
taajuusriippuvuuden määrittäminen
• värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä
• sähköturvallisuus
• energiateollisuus
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
317
E
U
M
N
K
• osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
virtapiirejä.
I
S
K
O
Tavoitteet
• tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin
aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina
• syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta
luonnonilmiöiden tulkitsijana.
• sähkömagneettinen säteily
• röntgensäteily
• mustan kappaleen säteily
• valosähköilmiö
• säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne
• atomimallit, esimerkkinä Bohrin atomimalli
• kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio
• atomiytimen rakenne
• radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus
• massan ja energian ekvivalenssi
• ydinreaktiot ja ydinenergia
• aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu
9. Fysiikan kokonaiskuva (FY9k)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kokonaiskuvan fysiikan rakenteesta
ja oppii soveltamaan eri kurssien tietoja yhtä aikaa monenlaisten fysikaalisten
ongelmien ratkaisussa.
Kurssilla kerrataan kurssien 1–8 sisältöjä, ja se sopii erityisesti ylioppilaskirjoituksiin
valmistautumiseen.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
8. Aine ja säteily (FY8)
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
318
10. Työkurssi (FY10k)
Tavoitteet
• saa kuvan fysiikan menetelmistä
• oppii tekemään mittauksia ja käsittelemään tuloksia eri menetelmillä (graafinen
esitys, tietotekniikan käyttö mittauksen apuvälineenä)
• perehtyy työselostusten tekemiseen.
• Työt ( 5–7 kpl) tehdään kurssien 1–6 aihepiireistä.
• Kurssilla pyritään tekemään vierailukäynnit Helsingin yliopiston fysiikan
laitokselle tai Teknilliseen korkeakouluun.
Arviointi
11. Tähtitiede (FY11k)
Tavoitteet
• saa tiedot tähtitieteen perusteista aina aurinkokuntamme rakenteesta
kosmologian peruskysymyksiin asti.
• tähtitieteen tutkimuskohteet ja havaintovälineet
• maailmankaikkeuden rakenne ja kehitys
• kurssilla pyritään tekemään vierailukäynti johonkin lähialueen observatorioon
tai planetaarioon
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
319
E
U
M
N
K
Arviointi
I
S
K
O
Arviointi
12. Sähköopin ja modernin fysiikan jatkokurssi (FY12k)
Tavoitteet
• syventää sähköopin (kurssit FY6, FY7) taitojaan sekä kokeellisen työskentelyn
että teoreettisen tarkastelun kautta
• perehtyy suhteellisuusteorian alkeisiin ja helpoimpiin sovelluksiin sekä
hiukkasfysiikan perusteisiin.
• sähköopin perusmittaukset
• vaihtovirtaan liittyvien suureiden hallinnan syventäminen
• yleinen ja erikoinen suhteellisuusteoria
• suhteellisuusteorian sovellukset sähköopissa
• hiukkasfysiikan alkeet
Arviointi
13. Fysiikan kilpailukurssi (FY13k)
Tavoitteet
• pyrkii saamaan valmiuksia vaativien laskennallisten ja sanallisten fysiikan
ongelmien hallintaan sekä kokeellisen mittauksen tekemiseen nopeassa
tahdissa.
• kurssilla käydään läpi vanhoja lukion fysiikkakilpailun tehtäviä
• kurssiin kuuluu myös osallistuminen ko. kilpailuun kaksi kertaa (B-sarja 2.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• Kurssilla laaditaan tutkielma jostakin tähtitieteeseen liittyvästä aiheesta.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
320
• kurssi jakautuu kahteen (0,5 kurssia) osaan: B-sarjan kokeeseen
valmentautumiseen 2. opiskeluvuotena ja A-sarjaan valmentautumiseen 3.
opiskeluvuotena
• kilpailuun voi osallistua myös ilman kurssia
Arviointi
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
321
E
U
M
N
K
opiskeluvuotena ja A-sarja viimeisenä opiskeluvuotena)
I
S
K
O
KEMIA
JOHDANTO
Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun
ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä.
Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii
ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen
edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja
teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla
aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita.
Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden
ominaisuuksien havaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen
ja selittäminen mallien ja rakenteiden avulla, niiden kuvaaminen kemian
merkkikielellä sekä mallintaminen ja matemaattinen käsittely. Monipuolisin
työtavoin ja arviointimenetelmin opiskelijoita ohjataan kemian tietojen ja taitojen
sekä persoonallisuuden kaikkien osa-alueiden kehittämiseen. Kemian opetuksen
toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden oppimisvalmiudet ja luodaan
myönteinen kuva kemiaa sekä sen opiskelua kohtaan.
Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä
jokapäiväisen elämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin
• osaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä
ja käsitellä tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä
ja aineiden ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystä
• osaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa
ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat
• osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa ja
keskustella siitä sekä esittää sitä muille
K
N
I
K
I
• perehtyy tietoja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja
mallintamisen välineenä
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
322
• osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen
edistämisessä sekä osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa
koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon
• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen
opiskelua kohtaan.
ARVIOINTI
Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä
soveltamisen taito. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen
tiedonhankinnan ja -käsittelytaitojen kehittyminen, johon kuuluvat
• havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus
• työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö
• tulosten esittäminen suullisesti ja kirjallisesti
• tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi
• johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen
Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden
seurantaa, kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai
tutkielmia.
Lisäksi opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä
seurataan jatkuvasti.
PAKOLLINEN KURSSI
1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)
Tavoitteet
• saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä
• syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla
käsiteltävien asioiden yhteydessä
• osaa orgaanisen yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita
sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle
• tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä
• kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia
• oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
323
E
U
M
N
K
• perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa
I
S
K
O
• orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä,
orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia
• orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset ja poolisuus
• erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus
• orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktiot sekä
protoninsiirtoreaktiot
2. Kemian mikromaailma (KE2)
Tavoitteet
• tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä
• osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja,
taulukoita ja järjestelmiä
• ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen
määrityksessä käytettäviä menetelmiä
• osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen,
ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä.
• alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä
• elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit
• hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava
• kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet
• atomiorbitaalin hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja
avaruusrakenne
• isomeria
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita,
tuntee erotus- ja tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
324
Tavoitteet
• ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden
merkityksen elinympäristössä (teollisuus)
• ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa
sekä niiden merkityksen ihmiselle
• osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti
• osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin,
reaktionopeuteen ja -mekanismeihin liittyviä ilmiöitä.
• kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu
• epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia
• stoikiometrisiä laskuja, kaasujen yleinen tilan yhtälö
• energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa
• reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät
4. Metallit ja materiaalit (KE4)
Tavoitteet
• tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja
• tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa
hapettumis-pelkistymisreaktioita
• osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia
sovelluksia
• tuntee erilaisia mineraaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja
valmistusmenetelmiä
• tuntee kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä
menetelmiä
• osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan
liittyviä ilmiöitä.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
325
E
U
M
N
K
3. Reaktiot ja energia (KE3)
I
S
K
O
• sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja
elektrolyysi
• hapettumis-pelkistymisreaktiot
• metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet
• synteettiset polymeerit ja biopolymeerit, komposiitit
5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)
Tavoitteet
• ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja siihen liittyviä
laskennallisia tasapainosovelluksia
• ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden
prosesseissa ja luonnonilmiöissä
• osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä
ilmiöitä
• reaktiotasapaino
• happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden
merkitys
• liukoisuus ja liukoisuustasapaino
• tasapainoon liittyvät graafiset esitykset
6. Lukion keskeinen kemia (KE6k)
Tavoitteet
• ymmärtää kemian merkkikieltä
• osaa perustellusti ratkaista tyypillisiä kemiallisia tehtäviä
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
326
• kerrataan ja syvennetään aikaisemmissa kemian kursseissa opittuja asioita
• kurssiin voi liittyä myös vierailu korkeakouluasteen laboratorioihin tai yrityksiin
Arviointi
7. Kokeellista kemiaa (KE7v)
Tavoitteet
• ymmärtää kemian tutkimusmenetelmiä
• osaa tehdä havaintoja ja suunnitella kokeita
• tuntee työvälineet ja osaa käyttää niitä turvallisesti
• osaa esittää tulokset ja tehdä niistä johtopäätöksiä
• vahvistaa oppimista ja ymmärtämistä erilaisin laboratoriotöin.
• tutustutaan kemian työ- ja tutkimusmenetelmiin
• tehdään johtopäätöksiä kokeellisten mittausten perusteella ja tutustutaan
tietokonesovelluksiin
• kurssin aikana tehdään vähintään viisi työtä, joista laaditaan työselostukset
• kurssiin voi liittyä myös vierailu korkeakouluasteen laboratorioihin tai yrityksiin
Arviointi
KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS
Ensimmäisenä suositellaan suoritettavaksi kurssit 1 ja 2 numerojärjestyksessä.
Tämän jälkeen voidaan suorittaa kurssi 3 ja kurssi 4 tai kurssi 4 ja kurssi 3. Kurssi 5
on suoritettava valtakunnallisista kursseista viimeisenä. Kurssi 6 voidaan suorittaa,
kun kurssi 5 on suoritettu, ja soveltava kurssi 7 voidaan suorittaa kurssin 2 jälkeen.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
327
E
U
M
N
K
I
S
K
O
USKONTO
JOHDANTO
Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija
omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan
elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan
niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan
laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää.
Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta
kunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista
ja uskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa,
uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin
tieteisiin ja taideaineisiin. Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää
uskontoja ja soveltaa tätä tietoa oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja
yhteiskunnan jäsentämisessä sekä kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa.
Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden
välittämää ajankohtaista materiaalia sekä tutustutaan pääkaupunkiseudun
monipuoliseen katsomukselliseen kenttään.
Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetään
opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämään
kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan. Opettaja ohjaa
opiskelijaa uskonnon oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään
oppimaan oppimisen taitojaan sekä oppimisen valmiuksiaan.
Määritellyistä aihekokonaisuuksista uskontojen opetuksessa toteutuu erityisesti
kulttuuri-identiteetti ja kulttuurituntemus. Sen lisäksi huomioidaan kurssisisältöihin
soveltuvin osin kaikki muut aihekokonaisuudet.
TAVOITTEET
Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää
uskonnon merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
328
• hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida
erilaisia uskontoihin liittyviä kysymyksiä
• kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa
maailmankatsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään sekä arvostaa oman
kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä
• kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja
toimimaan eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien
ihmisten kanssa monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa
• ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten
eetisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen
• hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskusteluja
ajattelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä
arviointia.
ARVIOINTI
Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen
hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja
kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita
ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa
otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset
taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun,
arviointiin ja kehittämiseen.
Arvioinnin perusteina voivat olla kirjalliset kokeet, opintojen edistymisen jatkuva
havainnointi, opiskelijan tuotosten arviointi sekä opiskelijan itsearviointi. Opiskelija
ei voi saada suoritusta kahdesta tai useammasta samansisältöisestä eri oppiaineen
kurssista.
Uskontokuntaan kuuluminen määrittää opiskelijan saamaa uskonnonopetusta.
Poikkeuksia:
• jos opiskelija kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan,
opiskelija päättää, minkä uskonnon opetukseen hän osallistuu
• uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle opiskelijalle, jolle ei järjestetä
hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan hänen pyynnöstään
elämänkatsomustietoa
• uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton opiskelija voi osallistua myös
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
329
E
U
M
N
K
elämässä kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin
I
S
K
O
Jokaisella opiskelijalla on kuitenkin oikeus osallistua evankelisluterilaiseen
uskonnonopetukseen.
Opiskelija suorittaa kolme pakollista kurssia omasta uskonnostaan. Syventäviä ja
soveltavia kursseja eri uskonnoissa ja elämänkatsomustiedossa voivat kuitenkin
opiskella kaikki lukion opiskelijat. Toisen katsomusaineen syventävät ja soveltavat
opinnot luetaan opiskelijan oman katsomusaineen soveltaviksi kursseiksi.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
sellaiseen koulutuksen järjestäjän hyväksymään uskonnonopetukseen, joka
opiskelijan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti
vastaa hänen uskonnollista katsomustaan
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
330
EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
UE1-kurssi suoritetaan ennen muita UE-kursseja. UE1- ja UE4-kurssit suositellaan
opiskeltavaksi samana opiskeluvuonna, samoin kuin UE2- ja UE5-kurssit. UE6kkurssi suoritetaan viimeisenä.
PAKOLLISET KURSSIT
1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)
Tavoitteet
• tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän
kirjallisuuden edustajana
• ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät
kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan
• saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa
jäsentämiseen
• tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun
tutkimuksen osana uskonnon tutkimusta
• oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen
vakaumus.
• uskonnon määrittely ja tutkiminen
• uskonnon ydinkysymykset
• uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa
• Raamattu pyhänä kirjallisuutena
• yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
331
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin
2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)
Tavoitteet
• ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut
ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa
kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa
• tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen
vuorovaikutuksen sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri
vaiheissa
• ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla
maailmaa
• osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja
ymmärtää näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan.
• kristillisen kirkon synty
• alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon
• lännen kirkko keskiajalla
• idän kirkon kehitys
• reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla
• nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa
• kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu
3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)
Kurssi vastaa sisällöltään ET1- ja FI2-kursseja.
Tavoitteet
• hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja
eettisen pohdinnan merkityksen
• saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun
• ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
332
• saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista
ja osaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin
• ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan
• ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan
keskeisen sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia
teologisia perusteita.
• ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema
• kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta
• hyvän ja pahan käsitteet
• kristillinen etiikka ja etiikan teoriat
• yksilöeettisiä kysymyksiä
• yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä
4. Uskontojen maailmat (UE4)
Tavoitteet
• tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet
• ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden
vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan
• ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten
samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja
eettistä perinnettä
Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja,
juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan
luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä. Kurssi vastaa sisällöltään UO4- ja ET5kursseja.
• uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät
• uskontojen pyhät kirjat ja oppi
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
333
E
U
M
N
K
vastuussa ratkaisuistaan
I
S
K
O
• uskontojen kultit ja rituaalit
• uskontojen suuntaukset
• uskonnot ja yhteiskunta
5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5)
Tavoitteet
• tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta
uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen
• ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista
kysymyksistä käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä
• osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten
korostusten näkökulmasta.
• muinaissuomalainen uskonto
• Suomen kirkkohistorian yleislinjat
• luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa
• ei-kristilliset yhteisöt Suomessa
• kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan
6. Uskonnon kertauskurssi (UE6k)
Kurssi on tarkoitettu vain niille opiskelijoille, jotka suunnittelevat kirjoittavansa
uskonnon yo-kokeen. Kurssi kannattaa suorittaa mahdollisimman lähellä yokirjoituksia. Kurssilla kerrataan lukion uskonnon kurssien sisällöt ja kurssimateriaalina
käytetään aiempien kurssien oppikirjoja ja muistiinpanomateriaalia.
Tavoitteet
• muodostaa kokonaiskuvan lukion uskonnon kurssien sisällöstä
• syventää lukion uskonnon kurssien sisältöjen hallitsemista
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• uskontojen eettiset ohjeet
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
334
• uskonnon koko lukio-oppimäärän keskeiset sisällöt, aihekokonaisuudet ja
ajankohtaiset kysymykset
• hyvän esseevastauksen laatimisen harjoittelua mm. vanhojen yo-koetehtävien
avulla
• ohjeita kertaamiseen ja yo-kirjoituksiin valmistautumiseen
Arviointi
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
335
E
U
M
N
K
• saa tukea uskonnon yo-kokeeseen valmistautumisessa
I
S
K
O
ORTODOKSINEN USKONTO
Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija
omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan
elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan
niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan
laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää. 
Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta
kunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista
ja uskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa,
uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin
tieteisiin ja taideaineisiin.
Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä
tietoa oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekä
kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen
omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia.
Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetään
opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämään
kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan.
Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää
uskonnon merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön
elämässä kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin 
• hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida
erilaisia uskontoihin liittyviä kysymyksiä 
• kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa
maailmankatsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään sekä arvostaa oman
kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä 
• kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja
toimimaan eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
336
• ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten
eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen 
• hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskusteluja
ajattelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä
arviointia.
ARVIOINTI
Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen
hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja
kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita
ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa
otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset
taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun,
arviointiin ja kehittämiseen.
PAKOLLISET KURSSIT
1. Ortodoksinen maailma (UO1)
Tavoitteet
• tuntee kirkon synnyn ja kehityksen sekä kirkon nykyisyyttä muovanneet tekijät
• ymmärtää oman kirkkonsa muotoutumisen historian kulussa
• tuntee ortodoksisia paikalliskirkkoja sekä niiden historiallista ja kulttuurista
merkitystä
• näkee oman uskonnollisen perinteensä osana historiallista ketjua.
• varhaiskirkko
• Bysantin aika – oppi ja hallinto määräytyvät
• idän ja lännen kirkon ero
• Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot
• orientaaliset kirkot
• lännen kirkot
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
337
E
U
M
N
K
ihmisten kanssa monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa 
I
S
K
O
Kurssilla painottuvat seuraavat aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien
tuntemus, aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
2. Uskonoppi ja etiikka (UO2)
Tavoitteet
• tuntee ortodoksisen kirkon opin lähteet ja perusteet
• hahmottaa eri kirkkojen opillisia eroja ja eriävään kehitykseen johtaneita syitä
• tuntee ortodoksisen ihmiskuvan ja etiikan perusteet sekä ymmärtää, kuinka
näiden pohjalta kirkko voi muodostaa eettisiä kannanottoja uusiin esille tuleviin
kysymyksiin
• ymmärtää, että eri maiden ortodoksiset kirkot voivat päätyä erilaisiin eettisiin
tulkintoihin.
• ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite
• Pyhä kolminaisuus
• Jumalansynnyttäjä
• pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen
• ortodoksinen ihmiskuva
• yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä
Aihekokonaisuudet
Kurssilla painottuvat seuraavat aihekokonaisuudet: aktiivinen kansalaisuus ja
yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, mediaosaaminen, teknologia ja
yhteiskunta.
3. Raamattutieto (UO3)
Tavoitteet
• tuntee Raamatun synnyn ja rakenteen sekä taustalla vaikuttaneen
kulttuurihistorian
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Aihekokonaisuudet
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
338
• tuntee Raamatun käytön ortodoksisessa kirkossa ja sen liturgisessa elämässä
• ymmärtää eri Raamatun kirjojen merkityksen tämän päivän kristinuskolle
ja erityisesti ortodoksiselle kirkolle sekä Raamatun merkityksen etiikan
muotoutumisessa
• osaa omatoimisen Raamatun käytön.
• Jumala ja ihminen Pentateukissa
• viisauskirjallisuus
• profeetat ja messiasodotus
• evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet
• Jeesuksen henkilö
• Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista
• Paavali ja hänen kirjeensä
Aihekokonaisuudet
tuntemus, mediaosaaminen.
4. Uskontojen maailmat (UO4)
Tavoitteet
samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista
perinnettä.
Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja,
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
339
E
U
M
N
K
• hahmottaa jumalakuvan kehityksen historian kulussa ja Raamatun sisällä sekä
messiasodotuksen syntymisen ja täyttymisen Palestiinassa
I
S
K
O
• uskontojen kultit, rituaalit ja taide
Aihekokonaisuudet
tuntemus, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys.
5. Ortodoksinen Suomi (UO5)
Tavoitteet
• tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historian ja nykypäivän
• ymmärtää eri kirkkojen merkityksen suomalaisessa yhteiskunnallisessa
kehityksessä
• hahmottaa uskonnon ilmenemisen taiteessa
• tuntee Suomessa elävää monikansallista ortodoksista kulttuuria
• osaa jäsentää nykyistä uskonnollista tilannetta Suomessa.
• suomalainen muinaisusko
• ortodoksit idän ja lännen välissä
• katolisuudesta luterilaisuuteen
• itsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko
• maahanmuuttajien ortodoksinen perinne – ykseys ja erilaisuus
• uskonnollinen tilanne nykypäivän Suomessa
Aihekokonaisuudet
Kurssilla painottuvat seuraavat aihekokonaisuudet: teknologia ja yhteiskunta,
kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan
kristillisperäisiä uskontoja ja uususkontoja.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
340
ISLAM
PAKOLLISET KURSSIT
1. Islam, yhteiskunta ja kulttuuri (UI1)
Tavoitteet
• tuntee islamin synnyn, kehityksen, leviämisen sekä islamin nykyaikana
• ymmärtää islamin opin perusteet sekä Jumalan palvelemisen (Ibada)
merkityksen
• tuntee islamin pääsuunnat sekä niiden historiallista ja kulttuurista vaikutusta
• ymmärtää, miten islam vaikuttaa eri puolilla maailmaa.
• maailma islamin syntyaikana
• profeetta Muhammedin elämäkerta
• islamin synty ja alkuvaiheet Mekassa ja Medinassa
• kalifien aika
• islamin leviäminen ja pääsuunnat
• islam nykyajan maailmassa
• islamin ja muiden uskontojen välinen vuoropuhelu
2. Islamin oppi ja etiikka (UI2)
Tavoitteet
• tuntee islamin opin perusteet
• ymmärtää Koraanin yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
341
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista
ja osaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin.
• islamin käsitys Jumalasta, ihmisestä ja maailmasta
• uskon pilarit (Arkan Al-Iman)
• elämän tarkoitus
• kuoleman jälkeinen elämä
• hyvän ja pahan käsitteet
• islamin pilarit (Arkan Al-Islam)
• islamilainen etiikka
• yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä
3. Koraanitieto (UI3)
Tavoitteet
• tuntee Koraanin synnyn ja rakenteen
• tuntee Koraanin käytön islamin opetuksen mukaan
• ymmärtää Koraanin merkityksen tämän päivän islamille sekä Koraanin
merkityksen etiikan muotoutumisessa
• osaa omatoimisen Koraanin käytön.
• Koraani, Jumalan ilmoitus (Al-Risala)
• Koraanin ilmoitusten välittäminen (Al-Wahi)
• Koraanin ilmoitusten tilannekohtaisuus (Asbaabu Al-Nuzuul)
• Koraani käsikirjoituksena ja valmiina painoksena
• Koraanin rakenne ja sisällön aihealueet
• Koraanin muoto, kieli ja tyyli
• Koraanin tekstin tulkinta (Tafsir Al-Qur’an)
• Koraanin lukeminen
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa
vastuussa ratkaisuistaan
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
342
4. Uskontojen maailmat (UI4)
Tavoitteet
samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja
eettistä perinnettä.
Kurssilla käsitellään kristinuskoa, hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin
uskontoja ja juutalaisuutta seuraavien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan
luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.
• uskontojen kultit, rituaalit ja taide
5. Islam meillä ja muualla (UI5)
Tavoitteet
• tuntee islamilaisen sivilisaation olemassaolon ja merkityksen länsimaissa
• ymmärtää islamin suhtautumisen tieteisiin ja tuntee islamin ja lännen tieteiden
vuorovaikutusta
• ymmärtää islamin suhtautumisen taiteisiin, tuntee islamilaisen taiteen lajeja
sekä tuntee islamilaisen ja länsimaisen taiteen vuorovaikutusta
• tuntee islamilaista moskeijanrakennustaidetta ja arkkitehtuuria
• ymmärtää uskontojen merkityksen tieteiden ja taiteiden muokkaajana
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
343
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• ymmärtää islamin yleismaailmallisen luonteen sekä islamin nivoutumisen
yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
• islamilainen sivilisaatio länsimaissa
• islamin tieteiden vaikutus lännessä
• islamin käsitys taiteesta ja muotoilusta
• lännen vaikutus islamilaiseen taiteeseen
• moskeijoiden kehitys ja islamilainen arkkitehtuuri
• sivilisaatioiden silta tämän päivän maailmassa – islam ja länsi
• islamin ajankohtainen tilanne maailmassa
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• ymmärtää tieteiden ja taiteiden merkityksen eri uskontoja, kulttuureja ja ihmisiä
yhdistävänä tekijänä myös nykypäivänä
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
344
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
JOHDANTO
Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella
se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon
opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina toimijoina,
jotka luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessaan.
Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden
vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu
ihmiskäsitykseen, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään
tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineen opetuksessa painotetaan
ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä
yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine
tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä
heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista.
Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden
kulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä, toiminnallista arviointikykyä ja
tilannetajua, eettisiä valmiuksia ja suvaitsevaisuutta sekä keskustelun, kuuntelun ja
itseilmaisun taitoja. Katsomuksellisen arviointikyvyn kehittyminen on avain hyvään
elämään sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti.
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea
pyrkimyksilleen
• rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan
• laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään
• kehittää arvostelu-, harkinta- ja toimintakykyään
• sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen
ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
345
E
U
M
N
K
I
S
K
O
Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja
katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta
tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja
luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden
pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus,
ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten
arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta eri näkökulmien sekä
toisten katsomustapojen huomioimista.
Mikäli opiskelija on uskonnon sijasta valinnut opiskeltavaksi aineekseen
elämänkatsomustiedon, hänen on suoritettava kaikki pakolliset
elämänkatsomustiedon kurssit. Syventäviä ja soveltavia kursseja eri uskonnoissa
ja elämänkatsomustiedossa voivat kuitenkin opiskella kaikki lukion opiskelijat.
Toisen katsomusaineen syventävät ja soveltavat opinnot luetaan opiskelijan oman
katsomusaineen soveltaviksi kursseiksi.
PAKOLLISET KURSSIT
1. Hyvä elämä (ET1)
Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja
yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää
elämää.
Tavoitteet
• kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan
toimia arvostustensa mukaisesti
• kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista
ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
• kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä
maailmassa ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja
elämänkatsomustaan
• oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä
• kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
ARVIOINTI
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
346
• peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus,
identiteetti
• hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän
malleja
• ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat,
syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi
• elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä,
perimän ja ympäristön merkitys
• identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset
valinnat eri elämänvaiheissa
• yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien
yhteiskunnassa
• hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde
elämäntapoihin ja tottumuksiin
2. Maailmankuva (ET2)
Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja.
Perehdytään myös maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri
yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä.
Tavoitteet
• oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia
maailmankuvia sekä kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista
uskomusjärjestelmistä
• oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja
• kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan
muokkaajina ja välittäjinä
• jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle
keskustelulle.
• maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja
niiden keskinäinen suhde
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
347
E
U
M
N
K
liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja
luovasti.
I
S
K
O
• maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden,
näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti
• koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina
• länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat
• kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus
• maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi
3. Yksilö ja yhteisö (ET3)
Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä
vuorovaikutusta. Perehdytään myös oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja
demokratian toteutumiseen.
Tavoitteet
• ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle
identiteetille
• oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa,
kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä
• oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana
yhteiskunnallista vallankäyttöä
• oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja
haluaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen
• ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen
hyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.
• ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys,
yksityinen ja julkinen
• vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot
• teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta
• hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena
• ihmisoikeudet, ihmisoikeussopimukset ja niiden historia, ihmisoikeusrikoksia
kuten holokausti
• poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot
K
N
I
K
I
• oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena
kysymyksenä
E
N
M
E
U
M
N
• maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta,
kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
348
4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4)
Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän
elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä.
Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan
monikulttuurisuuteen.
Tavoitteet
• oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana
• tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin
• kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiin
arvostuksiinsa ja uskomusjärjestelmiinsä
• oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja
identiteettivalintoja kohtaan
• perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihin
• ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina.
• kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt
• identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö
• saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen
merkitys
• kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus
• etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa
• elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa
• etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa
5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5)
Mikäli opiskelija on suorittanut uskonnossa UE4-kurssin, hän ei voi valita tätä kurssia,
koska kurssien sisällöt ovat päällekkäiset. Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää
maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla
perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
349
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä
esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä
• oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä
• tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä
ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden
taustoista sekä niiden välittymisestä nykyajassa
• ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja
nykyisen merkityksen maailman ilmiöiden selittäjinä
• oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa
kulttuuriperinnössä.
• maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt
• uskonnon ja uskonnollisuuden olemus
• uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen
• ateismi ja agnostismi
• sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia
• humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina
Opiskelijalta edellytetään ET2-kurssin suorittamista.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Tavoitteet
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
350
FILOSOFIA
JOHDANTO
Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista
sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää
ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa
tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun
valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa.
Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä
kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi.
Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään
käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian
opiskelu auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle
ja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu
opettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä.
Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset
todellisuudesta, arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisia
kokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä.
Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa
annetaan runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle.
Kun opiskelijat paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia
ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään
sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden
kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin
yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu
tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi.
Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja
• osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden
perusteluja
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
351
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että
nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin.
ARVIOINTI
Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista
omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen,
mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys,
johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys.
PAKOLLINEN KURSSI
1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)
Tavoitteet
• hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja sekä
ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä,
toimintaa ja arvoja
• tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta,
sen tietämisestä ja siinä toimimisesta
• hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella
käsityksiä hyvästä ja oikeasta.
• mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin,
tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet
• todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja
aineen suhde, vapaus ja välttämättömyys
• tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde
tieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja
kokemuksellisen suhde tiedon muodostumisessa
• yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä,
oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteet
K
N
I
K
I
• hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja
suhde tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja
onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä
E
N
M
E
U
M
N
• ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy
keskustelemaan niistä johdonmukaisesti ja järkevästi
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
352
2. Filosofinen etiikka (FI2)
Tavoitteet
• perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin
• osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella
arvioitaan etiikan käsittein
• kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen
etiikan välinein
• oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan.
• moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka
• moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat,
moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa
vakaumuksissa
• moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys
eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta
• klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet
• filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä
Mikäli opiskelija suorittaa elämänkatsomustiedon pakolliset kurssit, hän ei voi
suorittaa tätä kurssia, koska kurssien sisällöt ovat päällekkäiset.
3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3)
Tavoitteet
• hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä
• osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu
filosofiassa, tieteessä ja katsomuksissa
• oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä
• oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
353
E
U
M
N
K
I
S
K
O
• metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä
metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen,
ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa
• totuuden luonne ja totuusteoriat
• tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen
• tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja
ja yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä
• tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä
• argumentoinnin ja päättelyn perusteita
4. Yhteiskuntafilosofia (FI4)
Tavoitteet
• perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin
• oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden
toimintaa
• osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta
• osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja
poliittista toimintaa.
• yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, ihmisoikeussopimuksia ja julistuksia
• yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus
• yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen:
yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat, dystopiat ja
niiden toteutuminen kuten holokausti
• poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja
niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat
• nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus,
identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus
Mikäli opiskelija suorittaa elämänkatsomustiedon pakolliset kurssit, hän ei voi
suorittaa tätä kurssia, koska kurssien sisällöt ovat päällekkäiset.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
354
5. Tieteenfilosofia ja kertauskurssi (FI5k)
Tavoitteet
• syventään filosofian 3. kurssin teemoja siitä, mitä voimme tietää ja miten
perustelemme sen, mitä tiedämme.
• kurssilla syvennetään tieteenfilosofian keskeisiä kysymyksiä länsimaisen
kulttuurin historiassa nykypäivään asti (mikä on tieteen merkitys, mitkä ovat
tieteen rajoitukset ja miten tieteenfilosofia tutkii tieteen menetelmiä)
• tarkastellaan, kuinka esimerkiksi luonnontieteellinen ja humanistinen tiede
eroavat toisistaan
• lisäksi perehdytään 1900-luvun analyyttiseen filosofiaan
• tieteenfilosofia asetetaan myös eettiseen tarkasteluun, miten tieteellinen
tutkimus on edistänyt tai haitannut elämän edellytyksiä maailmassamme
Arviointi
Osan kurssista opiskelija voi suorittaa osallistumalla tammikuussa Nuorten
filosofiatapahtumaan. Kurssi sisältää myös aiempien kurssien kertausta ja
valmistautumista filosofian yo-kokeeseen.
Kurssi arvioidaan oppilaan valinnan mukaan joko S-merkinnällä tai
numeroarvosanalla.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
355
E
U
M
N
K
I
S
K
O
PSYKOLOGIA
JOHDANTO
Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia
havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia
tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti
tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot
tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä.
Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle
mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan.
Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja
omakohtaiseen soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon
yhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään
psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja
vastavuoroista riippuvuutta.
Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumista
painottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä.
Kurssisisältöjä rikastutetaan hyödyntämällä paikallisia eri alojen asiantuntijoita ja
yhteisöjä ja koulukirjastopalveluja.
Määritellyistä aihekokonaisuuksista psykologian opetuksessa toteutuu erityisesti
hyvinvointi ja turvallisuus. Sen lisäksi kurssisisällöissä huomioidaan soveltuvin osin
kaikki muut aihekokonaisuudet.
Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka
perustuu psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen
• hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja
tiedonhankintakeinoja sekä tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden
pohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon mahdollisuuksia ja rajoituksia
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
356
• saa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon
luotettavuutta
• kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan,
yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten muutosten – kuten teknologisen kehityksen
– tunnistamiseen ja kohtaamiseen sekä erilaisista kulttuuritaustoista ja
yhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten toiminnan ymmärtämiseen.
ARVIOINTI
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseen
ymmärrykseen tähtäävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon
muokkaamista ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta.
Arvioinnin perusteina voivat olla kirjalliset kokeet, opintojen edistymisen jatkuva
havainnointi, opiskelijan tuotosten arviointi sekä opiskelijan itsearviointi. Opiskelijan
tulee osoittaa, että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy
soveltamaan oppimaansa tietoa. Itsearvioinnissa opiskelijaa suunnataan oman
oppimisen tarkasteluun.
Jokaisen kurssin alussa opettaja ja opiskelija sopivat yhdessä kyseisen kurssin
arvioinnin perusteista. Psykologian kurssit arvioidaan numerolla, paitsi PS7vkurssista opiskelija saa suoritusmerkinnän (S).
PS1-kurssi on suoritettava ennen muita psykologian kursseja. Ennen PS6-kurssia
suositellaan vähintään PS1- ja PS2-kurssien suorittamista. PS7v-kurssille voi
osallistua ilman aiempia psykologian opintoja. Opiskelija voi osallistua PS8k-kurssille,
mikäli hän on suorittanut PS1-kurssin ja vähintään neljä kursseista PS2–PS6s. Muut
psykologian kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
357
E
U
M
N
K
• ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan
elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen
kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa,
ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen
I
S
K
O
1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)
Tavoitteet
• tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri
alueilla
• ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa
• tietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootion, motivaation ja
kognitiiviset toiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä
kuvaavien käsitteiden avulla
• ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia
psykologisen tiedon avulla omaa opiskeluaan
• osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen
tarkastelussa ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä.
• psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet,
psykologisen tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten
ilmiöiden selittämiseen
• psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia
psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä
• oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia
• sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit
2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2)
Tavoitteet
• ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia,
biologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta
• tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa
kehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
PAKOLLINEN KURSSI
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
358
• ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että
kehitykseen voidaan vaikuttaa
• ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan.
• yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa
• psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa
• psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi
perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen
• sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä
kehityksessä
• psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen
• psyykkisen kehityksen tutkiminen
3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3)
Tavoitteet
• ymmärtää kognitiivisten perusprosessien kuten tarkkaavaisuuden,
havaitsemisen ja muistin toiminnan periaatteita
• ymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta
• ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden
yhteyden kognitiivisiin perustoimintoihin
• tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan.
• kognitiiviset perusprosessit
• vireystilan säätely, nukkuminen ja uni
• hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys
psyykkisiin toimintoihin
• kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus
• kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
359
E
U
M
N
K
• ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko
elämän ajan
I
S
K
O
Tavoitteet
• ymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen että
tiedostamattomien tekijöiden vaikutuksen alaista
• tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisen
motivaatiota ja emootioita koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjalta
• ymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavat
dynaamisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden
• ymmärtää, miten motivaatio ja emootiot ovat yhteydessä yksilön ja yhteisön
hyvinvointiin
• ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnassa
• ymmärtää taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden
edellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta.
• eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen
• tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen
ja merkitys
• motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus
• motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset
ihmisen toiminnassa
• motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja
yhteisötasolla
• motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä
motivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta
• korkeatasoinen kognitiivinen toiminta kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja
päätöksenteko
5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5)
Tavoitteet
• ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin
tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt
K
N
I
K
I
• ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen
E
N
M
E
U
M
N
4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4)
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
360
• tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja
• tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja.
• persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja
identiteetti
• persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista
• persoonallisuuden tutkiminen
• mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt
• psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa
• psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen
6. Sosiaalipsykologia (PS6k)
Tavoitteet
• oppii tuntemaan ryhmien toimintaa
• ymmärtää sosiaalisen vaikuttamisen lainalaisuuksia
• kykenee soveltamaan sosiaalipsykologista tietoutta sosiaaliseen
vuorovaikutukseensa.
• minän synty ja kehitys sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
• ihmisten välinen vuorovaikutus
• erilaisten ryhmät ja niiden toiminta
• sosiaalinen havaitseminen
• asenteet ja ennakkoluulot
• valta ja vallankäyttö
• aggressio
• tunnetuimpia sosiaalipsykologisia tutkimuksia
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
361
E
U
M
N
K
• ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset,
biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen
I
S
K
O
8. Psykologian kertauskurssi (PS8k)
Kurssi on tarkoitettu vain niille opiskelijoille, jotka suunnittelevat kirjoittavansa
psykologian yo-kokeen. Kurssi kannattaa suorittaa mahdollisimman
lähellä yo-kirjoituksia. Kurssilla kerrataan lukion psykologian kurssien
sisällöt ja kurssimateriaalina käytetään aiempien kurssien oppikirjoja ja
muistiinpanomateriaalia.
Tavoitteet
• muodostaa kokonaiskuvan lukion psykologian kurssien sisällöstä
• syventää lukion psykologian kurssien sisältöjen hallitsemista
• saa tukea psykologian yo-kokeeseen valmistautumisessa
• psykologian koko lukio-oppimäärän keskeiset sisällöt, aihekokonaisuudet,
ajankohtaiset teemat ja tutkimustuloksia
• hyvän esseevastauksen laatimisen harjoittelua mm. vanhojen yo-koetehtävien
avulla
Arviointi
7. Stressinhallinta (PS7v)
Kurssin suorittaminen
Soveltava kurssi sisältää sekä teoriaa että käytännön harjoituksia. Kurssille voi
osallistua, vaikkei olisi aikaisemmin opiskellut psykologiaa. Sitä ei voi suorittaa
itsenäisesti. Opiskelijalta edellytetään aktiivista osallistumista opetukseen.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Arviointi
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
362
• ymmärtää stressin kokonaisvaltaisena psyko-fyysis-sosiaalisena ilmiönä
• oppii tunnistamaan stressin syntyyn vaikuttavia tekijöitä
• oppii itsetuntemuksen lisääntymisen myötä ehkäisemään ennalta stressiä ja
tuntemaan parhaat keinonsa selviytyä stressitilanteista.
• Kartoitetaan opiskelijoille merkityksellisiä elämäntilanteita, kuten opiskelua,
harrastuksia ja ihmissuhteita, ja niiden yhteyttä stressiin
• minäkäsitys ja sen yhteys stressiin
• omien psyykkisten vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen
• stressitilanteiden hallintakeinojen opettelu
• ihmissuhteiden merkitys ja hoitaminen
Arviointi
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
363
E
U
M
N
K
Tavoitteet
I
S
K
O
HISTORIA
JOHDANTO
Yleistä
Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien
luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä
hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja
eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine. Opetuksen lähtökohtana ovat historian
luonne tieteenalana ja sen tiedon muodostumisen perusteet. Sen vuoksi huomiota
kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan sekä pyritään ottamaan
huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat
aika, muutos ja jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana
oppiaineena historia luo mahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida
tulevaisuuteen liittyvä mahdollisuuksia. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja
ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien
erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Oman
maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.
Tiedon haku ja hallinta
Historiatieteen luonteen vuoksi myös opetuksessa korostuvat lähdekritiikki ja
käytettävissä olevan tiedon arviointi monesta eri näkökulmasta. Tiedon hakemisen
opettelu ja saatujen tietojen kriittinen arviointi kuuluvat nykymuotoisen historian
opetuksen päätehtäviin.
Tekniikan kehittyminen on nopeuttanut tiedonhakua valtavasti ja suunnaton
määrä sekä oikeaa että väärää tietoa on jokaisen ulottuvilla. Historiallisen
yleistiedon opettelu auttaa seulomaan tietotulvasta oikeaa ja olennaista tietoa.
Historian pitkien linjojen ja kehityskaarien ymmärtäminen puolestaan mahdollistaa
kokoamaan sirpaletiedon mosaiikista selkeän ja ymmärrettävän kuvan, jonka avulla
yksilön identiteetti selkiytyy ja hänen on mahdollista ankkuroitua oman aikansa
yhteiskuntaan.
K
N
I
K
I
Koulumme kirjasto kokoelmineen ja tiedonhakumahdollisuuksineen auttaa yllä
mainittujen tavoitteiden saavuttamisessa.
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
364
Historian opetuksen kannalta koulumme opiskelijat ovat etuoikeutetussa asemassa,
sillä pääkaupunkimme on kulttuuritarjonnaltaan kansallisesti ainutlaatuinen.
Opintoretkiä ja vierailuita järjestetään aikataulujen ja kurssisisältöjen salliessa.
Aihekokonaisuudet
Oppiaineen kurssit tukevat erityisesti oman kulttuuri-identiteetin
muodostumista ja vieraiden kulttuurien tuntemisen lisääntymisen kautta myös
kansainvälisyyskasvatuksen päämäärien toteutumista. Tieto vähentää epäluuloja ja
lisää suvaitsevaisuutta.
Ohjauksen järjestäminen
Oppilasta ohjataan historian perustietojen opiskelun lisäksi historian ymmärtämiseen
ja kokonaisuuksien hallintaan. Ohjauksessa korostetaan ylioppilaskirjoituksissa
vaadittavan esseemuotoisen vastaustekniikan hallintaa.
Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät
historialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraukset
• näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden
lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian
jatkumoon ja näin rakentamaan historiatietoisuuttaan
• osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä
ymmärtää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien
monisäikeisyyden
• osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin
ajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta
• ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta
• saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan
luomiseen sekä toimintaan vastuullisena kansalaisena.
ARVIOINTI
Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat
sekä oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä
huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia,
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
365
E
U
M
N
K
Helsinkiläisyys
I
S
K
O
PAKOLLISET KURSSIT
1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)
Kurssilla tarkastellaan ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena
tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta
nykyaikaan.
Tavoitteet
• ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää
kehitystä
• ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja
miten se vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen
• tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan
• tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät.
Esihistoria – pyyntikulttuurin aika
• ihmisen kehitysvaiheet
• keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa
Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset
• työnjako ja kulttuurin synty
• suurten jokilaaksojen kulttuurit
Välimeren talousalue antiikin aikana
• Kreikan talouselämä
• Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi
• orjuus ja antiikin ajan tekniikka
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syyyhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Kurssien
arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyttää
opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
366
• feodaaliyhteiskunta
• keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki
Löytöretket
• löytöretkien edellytykset ja seuraukset
• maailmantalouden syntyminen
Teollistuva maailma
• tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet
• muutokset sukupuolten työnjaossa
• yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset
• muutokset kaupunkirakenteessa
Globaali kulutusyhteiskunta
• raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen
• massatuotanto ja kulutusyhteiskunta
• sosialistinen suunnitelmatalous
• kolmannen maailman muotoutuminen
• kasvun rajat ja uudet haasteet
2. Eurooppalainen ihminen (HI2)
Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä
eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta
tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen
kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri
ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.
Tavoitteet
• ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla Euroopan keskeiseen
kulttuuriperintöön
• ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan
muokkaajana
• osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
367
E
U
M
N
K
Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä
I
S
K
O
• tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa.
Antiikin aika
• demokratian synty
• antiikin kulttuuri
Keskiajan yhtenäiskulttuuri
• keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri
• uskonnon merkitys kulttuurissa
Uuden ajan murros
• renessanssi ja tiedon vallankumous
• uskonpuhdistus
• barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä
• luonnontieteellisen maailmankuvan synty
Valistuksen aikakausi
• valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen
• Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen
perintö
Aatteiden vuosisata
• keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset
• tiede uskonnon haastajana
• porvariston vuosisata
Nykyaika
• kulttuurin pirstoutuminen
• populaarikulttuuri massaviihteeksi
3. Kansainväliset suhteet (HI3)
K
N
I
K
Kurssilla tarkastellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja
muutoksia 1800-luvun alusta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan
I
E
N
M
E
U
M
N
• tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia
virtauksia
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
368
Tavoitteet
• tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa
• ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen
perusteita
• ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten
suhteiden historiassa
• tunnistaa sodan ja rauhan vuorottelun perussyyt maailman historiassa 1800luvulta nykypäivään.
Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset
• kansainvälisen politiikan peruskäsitteet
• imperialismin teoria ja käytännöt
• ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan
Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota
• eurooppalaiset ääriliikkeet ja demokratian kriisi
• ihmisoikeudet, joukkotuhonta, holokausti ja muut kansan vainot
• toinen maailmansota seurausilmiöineen
• YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja sen merkitys sekä muut
keskeiset ihmisoikeussopimukset
Kylmä sota
• kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman
johtajina
• kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat
• kylmän sodan kriisien luonne
• Saksa kylmän sodan näyttämönä
• Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa
Uusi epävarmuuden aika
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
369
E
U
M
N
K
ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin
keskeisiä tarkastelunäkökulmia on demokratia vastakohtanaan diktatuuri.
I
S
K
O
• kansainväliset rauhanpyrkimykset
• kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa
• Lähi-idän ongelmakenttä
• Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa
• uudet kansainväliset rakenteet
4. Suomen historian käännekohtia (HI4)
Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja
ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat
Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät
kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja
kulttuuriset murrokset.
Tavoitteet
• tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset
• osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja
maailmanpoliittiseen taustaan
• ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja
valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden.
Ruotsin ajan perintö
• vallanvaihdos
• Suomen liittäminen Venäjään
• autonomian synty
Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen
• aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat
Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros
• elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen
• sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty
• sortokaudet ja kansanvallan synty
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
370
• Suomen itsenäistyminen
• sisällissota
• hallitusmuoto
Kahtiajaosta eheytymiseen
• oikeistoradikalismin nousu
• elintason nousu
• kulttuurista kulutustavaraa
Toinen maailmansota jälkiseurauksineen
• sodat ja jälleenrakentaminen
• ulkopolitiikan muutos
Hyvinvointivaltion rakentaminen
• rakennemuutos
• 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos
Suomen uusi kansainvälinen asema
• kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja
poliittisesti
• suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää
5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5)
Kurssilla tarkastellaan Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809
sekä suomalaista kulttuuriperintöä.
Tavoitteet
• tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren
alueeseen
• tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
• ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
371
E
U
M
N
K
Suomen itsenäistymisprosessi
I
S
K
O
• oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja
näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta.
Esihistoria
• esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä
• asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet
Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla
• Suomi idän ja lännen välimaastossa
• sääty-yhteiskunnan synty
• asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset
Uuden ajan uudet tuulet
• uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen
• Kustaa Vaasa ja Helsingin perustaminen
Suurvaltakausi
• suurvaltakauden vaikutukset Suomessa
• talous, väestö, koulutus
Vapauden ja hyödyn aika
• kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys
• kustavilaiset uudistukset
• kansallisen tietoisuuden ensi askeleet
• Sveaborg
6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6)
Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkin kulttuuripiirin tai joidenkin kulttuuripiirien
ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri
ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan
Euroopan ulkopuolelta.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
372
• tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan
poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa
• ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja
luonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden
• tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen
vuorovaikutuksen muiden kulttuurien kanssa
• oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa,
uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa
• osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa.
Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:
• Afrikka
• arktiset kulttuurit
• Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
• Intia
• islamin maailma
• Japani
• Kiina
• Korea
• Latinalainen Amerikka
• Pohjois-Amerikka
7. Antiikki (HI7k)
Tavoitteet
• saavuttaa hyvän ja monipuolisen antiikin kulttuurin eri osa-alueiden
tuntemuksen
• oppii antiikin merkityksen ja vaikutuksen erilaisten historiallisten ilmiöiden ja
tapahtumien selittäjänä
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
373
E
U
M
N
K
Tavoitteet
I
S
K
O
• ymmärtää antiikin merkityksen eurooppalaisuuden peruskivenä
• aktivoituu monipuoliseen tiedonhankintaan ja jakamiseen
• oppii oman työskentelyn arviointia
• oppii itseohjautuvaan ja kriittiseen opiskeluun
Kurssi tutustuttaa opiskelijan laajasti antiikin ajan Kreikan, hellenistisen kauden ja
Rooman imperiumin historiaan ja kulttuuriin. Keskeisiä aihealueita ovat antiikin
• poliittinen ja valtiollinen historia: antiikin sodat
• talous- ja sosiaalihistoria: mikrohistoria
• henkilöhistoria: kuuluisat kreikkalaiset ja roomalaiset
• taidehistoria: arkkitehtuuri, kuvataide, kirjallisuus, teatteri
• tieteen ja ajattelun eli filosofian historia
• uskonnon merkitys: jumaltarut ja myytit
• antiikin perintö länsimaisessa kulttuurissa
Arviointi
8. Suomen taidehistoria (HI8k)
Tavoitteet
Tavoitteena on antaa yleiskuva Suomen taiteen kehityksestä 1700-luvulta
nykypäivään.
• Ruotsin ajan perinne kuvataiteessa
• kuvataide autonomian aikoina
• maalaustaide 1880-luvulla – ulkoilmarealismi
• maalaustaide 1890-luvulla – mystiikka vai kansallisromantiikka?
• kuvanveisto 1800-luvulla
• maalaustaide vuosisadan vaiheesta itsenäisyyden aikaan
• maalaustaide 1918–1940
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• havaitsee antiikin ajan merkittävän vaikutuksen nykyajan elämän ja kulttuurin
eri osa-alueiden rakentajana
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
374
• nykytaide
• Tutustutaan Ateneumin peruskokoelmiin ja Kiasmaan
Arviointi
9. Historian kertauskurssi (HI9k)
Tavoitteet
Kertauskurssin tavoitteena on auttaa opiskelijaa muodostamaan kokonaiskuva lukion
historian kursseista ja parantaa valmiuksia historian kirjoittamiseen ainereaalissa.
Kurssista on hyötyä myös jatko-opintoihin pyrkiville.
• koulussamme opetettavien historian kurssien kertausta niin, että eri teemojen
ja kronologian hahmottuminen ehjäksi kokonaisuudeksi helpottuu
• erilaisiin kysymystyyppeihin tutustumista, esim. taulukko- ja tilastotehtäviä,
historiallisia tekstejä ja karttoja
• esseemuotoisen vastaustekniikan harjoittelua esimerkiksi vanhojen
ylioppilaskoekysymysten avulla
Arviointi
10. Viron historiaa ja kulttuuria (HI10v)
Kurssilla käsitellään Viron historiaa, nykyistä yhteiskunnallista tilannetta ja
kulttuuria. Kurssiin kuuluu oleellisena osana opintoretki Tallinnaan (2 pv). Tallinnan
opintoretkellä tutustutaan erilaisten museoiden lisäksi MYK:n ystävyyskouluun
Gustav Adolfi Gümnaasiumiin. Perinteisesti on tutustuttu myös Suomen Tallinnan
suurlähetystöön sekä Suomen Viron-instituuttiin. Opiskelijoiden on varauduttava
maksamaan itse osa Tallinnan matkasta ja hotellimajoituksesta. Kurssilla tehdään
esitelmiä Viron historiasta ja kulttuurista. Kurssille otetaan 25 opiskelijaa ja se
arvostellaan suoritusmerkinnällä.
11. Rooman historiaa ja taidehistoriaa HI11v (=KU14v)
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
375
E
U
M
N
K
• kuvanveisto 1900–1950
I
S
K
O
Opiskelija valmistaa matkasta opintopäiväkirjan keskittyen valintansa mukaan joko
historiaan tai taidehistoriaan. Päiväkirjassa painottuu historiassa kirjallinen ilmaisu,
kuvataiteessa taiteellinen ilmaisu. Osa opintopäiväkirjasta voidaan tehdä koulun
verkkosivuille.
Kurssi arvioidaan opiskelijan valinnan mukaan joko suoritusmerkinnällä tai
numeroarvosanalla. Numeroarviointi voi vaikuttaa korottavasti oppiaineen
päättöarvosanaan.
Kurssin järjestämisestä päätetään lukuvuosikohtaisesti.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Kurssilla tehdään 6 päivän opintomatka Roomaan. Matkan hinta on arviolta 700–
800€. Opiskelija voi sisällyttää kurssin omaan opinto-ohjelmaansa joko historian tai
kuvataiteen opintoina.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
376
YHTEISKUNTAOPPI
JOHDANTO
Yleistä
Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä
yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja
vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman
näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden
sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaisten
ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Opetus perustuu keskeisiin
yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon,
sosiaaliseen vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyyden
arvostukseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen.
Kirjaston käyttö
Yhteiskunnallinen tieto vanhentuu nopeasti ja uutta informaatiota syntyy nopeasti.
Ajankohtaisen informaation käyttössä ja tiedonhaussa korostuu kirjaston käyttö.
Aihekokonaisuudet
Yhteiskuntaoppi läpäisee aineena laajuutensa ja monipuolisuutensa vuoksi kaikki
aihekokonaisuudet. Lähtökohtana opetuksessa on suomalaisen yhteiskunnan
tunteminen.
Helsinkiläisyys
Pääkaupunkimme tarjoaa hallintokeskuksena poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet
tutustua valtaakäyttäviin instituutioihin ja toimielimiin konkreettisesti kurssien sisällön
ja aikataulujen salliessa.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
377
E
U
M
N
K
I
S
K
O
Ohjauksessa korostuu yhteiskunnan perusrakenteiden tunteminen ja aktiiviseen
kansalaisuuteen kannustaminen. Yhteiskuntaoppi valmentaa opiskelijaa myös moniin
jatko-opiskelumahdollisuuksiin. Lähitavoitteena on kuitenkin ylioppilaskirjoituksiin
valmistautuminen.
Opetuksen tavoitteet
Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena
• tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja
toimintatavat ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin
• hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön
• on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa
ja osaa myös käyttää niitä
• pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti
verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota
• kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja
arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä
• saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan
yhteiskuntakäsityksen rakentamiseen
• ymmärtää hyvinvointiyhteiskuntaa tulevaisuudessa kohtaavat haasteet.
Arviointi
Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön
ja keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa
jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä
sanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia
arvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällä
vaihtoehtoisia arviointikeinoja.
PAKOLLISET KURSSIT
1. Yhteiskuntatieto (YH1)
K
N
I
K
I
Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy
suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian
käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan
perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen.
E
N
M
E
U
M
N
Ohjauksen järjestäminen
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
378
• ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet
• tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet
• omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan
• tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet.
Suomalaisen yhteiskunnan kehitys
• Suomen väestörakenne
• hyvinvointivaltion rakentuminen
• hyvinvointivaltion mahdollisuudet
Valta
• valta käsitteenä ja vallankäytön muodot
• poliittiset järjestelmät
Vaikuttaminen
• demokratia ja kansalaisyhteiskunta
• globaali vaikuttaminen
• vaikuttamisen haasteet
Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät
• perusoikeudet
• tuomio- ja järjestysvalta
• turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat
Sosiaalipolitiikka
• tarkoitus, tehtävä ja muodot
2. Taloustieto (YH2)
Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu
taloustieteisiin ja käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten
ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten
tilastojen ja muiden lähteiden avulla.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
379
E
U
M
N
K
Tavoitteet
I
S
K
O
• tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin
• tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja
tulevaisuudennäkymiin
• saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee
taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta
• tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle.
Suomalaisten elinkeinot
• alkutuotanto
• teknologia ja teollistuminen
• palveluyhteiskunta
Taloudellinen toiminta ja yritykset
• talouden peruskäsitteet
• kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina
• kilpailu ja sen muodot
• yritystoiminta ja kuluttaja
Talouselämän vaihtelut ja häiriöt
• taloudellinen kasvu
• keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina
ratkaisumalleina
Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat
• markkinoiden vapautuminen
• rahoitusmarkkinoiden rakenne
• rahapolitiikka ja korko
Julkinen talous ja talouspolitiikka
• verotus ja finanssipolitiikka
• politiikka ja markkinavoimat
K
N
I
K
I
• tulopolitiikka
E
N
M
E
U
M
N
Tavoitteet
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
380
• kansainvälistyvä talous ja Suomi
• globalisaation vaikutuksia
Suomen talouden tulevaisuudennäkymät
• uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat
3. Kansalaisen lakitieto (YH3)
Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa
valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.
Tavoitteet
• oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista
• saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta
merkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista
• oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat
• tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja
kuluttajana
• kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä
• haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti.
Lakitiedon perusteet
• Suomen oikeushistoria
• oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä
• peruskäsitteet
• oikeudellisen tiedon hankkiminen
Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet
• perheoikeus
• työoikeus
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
381
E
U
M
N
K
Suomi kansainvälisessä kaupassa
I
S
K
O
• velka, takaus ja maksukyvyttömyys
• asuminen
• muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin
Rikos- ja prosessioikeus
• oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot
• rangaistukset
• kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen
4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4)
Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen
asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen
Euroopan unionista käytävään keskusteluun.
Tavoitteet
• ymmärtää unionin synnyn taustan ja integraation perusteet
• saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta
• oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena
• tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja
uhkia
• osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa
• ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen
poliittisen järjestelmän kannalta.
Eurooppalainen identiteetti
• yhteiset eurooppalaiset arvot
• Euroopan unionin kansalaisuus
Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa
• Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä
• suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä
• erilaiset jäsenet
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• kuluttajansuoja
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
382
• opiskelu ja työnteko EU:ssa
• alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta
Euroopan unionin haasteet
• EU:n laajeneminen
• yhteinen turvallisuuspolitiikka
• EU ja globaalit
5. Taloustiedon jatkokurssi (YH5k)
Kurssilla perehdytään ajankohtaiseen taloustieteelliseen materiaaliin, laajennetaan
peruskurssilla opittua peruskäsitteistöä ja harjaannutaan taloustieteelliseen ajatteluun
ja logiikkaan. Kurssi sisältää opintovierailuja.
Tavoitteet
Jatkokurssin tavoitteena on, että opiskelija
• harjaantuu käyttämään taloustiedon käsitteitä oikein ja loogisesti
• kiinnostuu seuraamaan ajankohtaista taloustieteellistä informaatiota
• ymmärtää kansantaloustieteen merkityksen yhteiskunnallisessa toiminnassa ja
päätöksenteossa
• saa perusvalmiuksia taloustieteellisiin jatko-opintoihin
• ajankohtaisen taloudellisen informaation analysointi eri medioissa
• lyhyt katsaus Suomen taloushistoriaan
• Suomen taloudellisen nykytilanteen tarkastelua
• Euroopan unionin taloustieteellisen ulottuvuuden tarkastelua
• kansainvälisen kaupan ja globalisaation tarkastelua
Arviointi
6. Yrityksen perustamiskurssi (YH6k)
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
383
E
U
M
N
K
Euroopan unionin alueelliset vaikutukset
I
S
K
O
Tavoitteet
• orientoituu yksityisyrittämisen maailmaan
• saa tietoa yrityksen perustamisen keskeisistä vaiheista
• muodostaa realistisen kuvan yrittämisen mahdollisuuksista ja haasteista
• oppii löytämään tietoa yrittäjyyteen liittyvistä kysymyksistä.
• erilaisten liikeideoiden pohtiminen ja niiden jalostaminen
• liiketoimintasuunnitelman laatiminen
• yrittämisen perustamisen perusportaiden läpikäyminen
Arviointi
7. Sijoittamisen kurssi (YH7k)
Kurssilla tarkastellaan erilaisia sijoittamisen ja vaurastumisen mahdollisuuksia
kansantaloudessamme ja lisätään opiskelijan valmiuksia seurata erilaisia
talouskehitystä osoittavia indikaattoreita.
Tavoitteet
• hallitsee keskeiset rahamarkkinoihin liittyvät käsitteet
• motivoituu pohtimaan ja vertailemaan erilaisia sijoitusvaihtoehtoja
• ymmärtää tuoton ja riskin välisen korrelaation.
• erilaisiin sijoitusmahdollisuuksiin ja –instrumentteihin tutustuminen
• ajankohtaisen sijoittamiseen liittyvän informaation analysointi
• sijoituspalveluita myyviin yrityksiin tutustuminen
K
N
I
K
I
Arviointi
E
N
M
E
U
M
N
Kurssilla tarkastellaan yksityisyrittämisen merkitystä ja mahdollisuuksia
kansantaloudessamme.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
384
8. Lukiolaisen turvakurssi (YH8v)
Kurssilla tutustutaan arjen turvallisuudesta vastaavien viranomaisten (poliisin, puolustusvoimien, väestönsuojelun ja pelastuslaitoksen) toimintaan. Koulu ei pääsääntöisesti toteuta kyseistä kurssia, mutta opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Maanpuolustuskoulutuksen kurssille.
Arviointi
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
385
E
U
M
N
K
I
S
K
O
LIIKUNTA
JOHDANTO
Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa
sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja
sosiaaliselle hyvinvoinnille. Liikunnan myönteiset kokemukset vahvistavat psyykkistä
vireystilaa ja jaksamista koulutyössä. Liikunnassa opiskelija ilmaisee itseään ja
kokee elämyksiä. Se on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden
fyysis-motorisia ominaisuuksia sekä tuetaan heidän tasapainoista kasvuaan ja
kehitystään. Liikunnan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta,
ohjataan vastuullisuuteen ja reilun pelin hengen ymmärtämiseen sekä hyviin tapoihin.
Liikunnanopetus tukeutuu eettiseen ja esteettiseen arvopohjaan. Fyysisen kunnon
harjoittamisen ja seurannan avulla opiskelijaa ohjataan ymmärtämään hyvän
kunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle. Monipuolisella liikunnanopetuksella
luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Liikuntaa
opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.
Opetusjärjestelyinä käytetään yksilö-, pienryhmä- ja ryhmäopetusta. Suomalaisen
liikuntakulttuurin perinteet otetaan huomioon valittaessa liikuntamuotoja. Erityistä
tukea tarvitseville opiskelijoille opetusta eriytetään yksilöllisten tarpeiden pohjalta.
Opetuksen toteuttamisessa otetaan huomioon turvallisuus, monikulttuurisen
oppilasaineksen erityistarpeet ja uskonnollinen vakaumus. Liikuntakursseja ei voi
suorittaa itsenäisesti.
Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuodoissa
• saa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseen
• osaa arvioida omaa fyysistä kuntoaan ja asettaa itselleen tavoitteita
• toimii hyvien tapojen mukaisesti, noudattaa sovittuja sääntöjä ja osaa liikkua
luonnon arvoja kunnioittaen
• osaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti
että ryhmässä.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
386
Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus
ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky. Pakolliset (LI1, LI2)
ja valtakunnalliset syventävät kurssit (LI3, LI4, LI5) arvioidaan arvosanalla.
Koulukohtaisilla syventävillä ja soveltavilla kursseilla oppilas voi kurssin alkaessa
valita arviointimenettelyksi joko arvosanan tai suoritusmerkinnän.
PAKOLLISET KURSSIT
Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä
annetaan mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Tarvittaessa opetusta eriytetään
opiskelijalähtöisesti. Kurssien suunnittelussa otetaan huomioon vuodenajat niin,
että pakollisten kurssien aikana pyritään harjoittamaan kesä- ja talviliikuntaa sekä
sisä- ja ulkoliikuntaa. Opetuksessa korostetaan liikunnan vaikutusta terveyteen ja
hyvinvointiin. Opiskelussa huomioidaan turvallisuus ryhmiä muodostettaessa.
1. Taitoa ja kuntoa (LI1)
Tavoitteet
• jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista
• saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan
• saa myönteisiä liikuntakokemuksia
• tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin
• ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii
terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi.
• fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi
• lihashuolto ja rentoutus
• sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit
• voimistelu eri muodoissaan
• tanssi eri muodoissaan
• talviliikunta
• uinti ja vesipelastus
• yleisurheilu
• suunnistus ja luontoliikunta
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
387
E
U
M
N
K
ARVIOINTI
I
S
K
O
Tavoitteet
• monipuolistaa lajitaitojaan ja -tietojaan
• saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen
• saa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen
aktivoimiseen
• oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä
• oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä
• kehittyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
• fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus
• sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit
• voimistelu eri muodoissaan
• tanssi eri muodoissaan
• talviliikunta
• kuntouinti ja vesiliikunta
• luontoliikunta
• jokin uusi liikuntalaji
Kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden
edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssin sisältöjen
tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä.
3. Virkisty liikunnasta (LI3)
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä
rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä
tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän
kanssa kurssin sisällön.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2)
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
388
Jakson aikana syvennytään joukkuepelien lajikohtaisiin teknisiin ja taktisiin taitoihin.
Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.
5. Kuntoliikunta (LI5)
Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon
kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen
oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka
toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä
opiskelijaryhmän kanssa.
6. Vanhat tanssit (LI6k)
Opiskelijaa ohjataan omaksumaan hyvä ja monipuolinen tanssitaito. Kurssilla
perehdytään eri aikakausien tansseihin, opitaan tanssien historiaa ja niihin liittyviä
tapoja ja pukeutumista. Harjoitellut tanssit esitetään vanhojen päivänä. Työtavoissa
painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta.
Arviointi
Kurssi arvioidaan joko suoritusmerkinnällä tai arvosanalla.
7. Mailapelikurssi (LI7k)
Mailapelikurssilla tutustutaan sulkapallon, tenniksen, squashin ja pöytätenniksen
perustaitoihin mahdollisuuksien mukaan.
Arviointi
8. Koripallokurssi (LI8k)
Tavoitteena on antaa lajia harrastaville opiskelijoille syventävää tietoa ja taitoa
koripallosta. Kurssilla harjoitetaan ja kehitetään sekä yksilö- että joukkuepelitaitoja
pääpainon ollessa henkilökohtaisessa tekniikan ja taktiikan sekä lajin vaatiman
fyysisen kunnon kehittämisessä.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
389
E
U
M
N
K
4. Yhdessä liikkuen (joukkuepelikurssi) (LI4)
I
S
K
O
9. Liikuntakurssi urheiluopistolla (LI9k)
Opiskelijat tutustuvat urheiluopiston liikuntatarjontaan kokeillen ja harjoitellen
monipuolisesti eri lajeja. Kurssi koostuu itsenäisistä suorituksista ja
viikonloppukurssista.
Arviointi
10. Golfin alkeiskurssi (LI10v)
Kurssilla opetellaan golfin perustaitoja. Tavoitteena on saavuttaa Green Card -kokeen
tasoiset golftaidot. Harjoittelu tapahtuu golfkentällä. Kurssilla peritään vuosittain
vahvistettava materiaalimaksu.
Arviointi
11. Liikunnan lukiodiplomi (LI11v)
Liikunnan lukiodiplomin suorittaminen on osoitus opiskelijan liikunnallisista kyvyistä,
erityisosaamisesta sekä harrastuneisuudesta ja yhteistyötaidoista. Arviointikohteina
ovat myös opiskelijan liikuntatiedot sekä hänen kykynsä arvioida omien liikunnan
oppimisprosessien lisäksi liikunnan merkitystä. Diplomin saamisen ehtona on, että
opiskelija on suorittanut vähintään viisi liikunnan kurssia, joista yksi voi olla liikunnan
lukiodiplomikurssi. Yhteistyö muiden lukioiden kanssa lukiodiplomien suorittamisen
mahdollistamiseksi on suotavaa. Liikunnan lukiodiplomi on lukion toimintaa ja siitä
saatava todistus on lukion päättötodistuksen liite.
12. Vaelluskurssi (LI12v)
Kurssi on retkeilykurssi, jolla opetetaan luonnossa liikkumista ja erätaitoja. Kurssi
alkaa matkavalmisteluilla keväällä, ja vaellus Lapissa tehdään ennen lukuvuoden
alkua elokuussa. Kurssi on sama kuin biologian kurssi BI8.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Arviointi
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
390
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
391
E
U
M
N
K
Arviointi
I
S
K
O
MUSIIKKI
JOHDANTO
Lukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on osa ihmisen kulttuuria.
Musiikinopetus tähtää siihen, että opiskelija tiedostaa musiikkisuhteensa ja syventää
sitä. Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista
hyvinvointia sekä tukee itsetuntoa. Opiskelija oppii ymmärtämään musiikin
monenlaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä. Tehtävänä on tarjota elämyksiä,
taitoja ja tietoja, jotka lisäävät opiskelijan musiikillista sivistystä ja rohkaisevat
häntä elinikäiseen musiikin harrastamiseen. Musiikin opetuksessa on keskeistä
opiskelijan oma ilmaisu, luovuus, vuorovaikutustaidot ja myönteiset kokemukset.
Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia
taitoja ja kommunikaatiotaitoja. Musiikin kursseilla pyritään tarjoamaan jokaiselle
mielekkäitä musiikillisia tehtäviä. Taideaineena musiikin tulee tukea ja luoda
koulun kulttuuritoimintaa. Se on tärkeä osa koulun juhlia ja muita tapahtumia.
Musiikinopiskelu syventää oman ja muiden kulttuurien tuntemusta. Opiskelija
saa valmiuksia taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseen kulttuurivaikuttamiseen,
teknologian hyödyntämiseen musiikin alalla ja median tarjonnan kriittiseen
tarkasteluun.
AIHEKOKONAISUUDET
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
• suomalaisen kulttuurin omaleimaisuuden ymmärtäminen kansanmusiikin ja
suomalaisen klassisen taidemusiikin avulla
• eri kulttuurien erityispiirteiden kuvaaminen
• kulttuurien monimuotoisuus elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä
• eri musiikkityyleihin tutustuminen (avartaa käsityksiä musiikin kehityksestä ja
sen yhteydestä yhteiskuntaan)
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
392
• teknologian keskeinen vaikutus nykymusiikissa
• musiikkiteknologiaan tutustuminen (soittimet ja äänentoistolaitteet)
• teknologian vastuullinen ja kriittinen käyttäminen
• teknologia ja yhteiskunta vuorovaikutuksessa
• kuluttajan vaikuttamiskeinojen tunteminen ja niiden käyttämisen osaaminen
Hyvinvointi ja turvallisuus
• ääniympäristöön vaikuttaminen
• musiikin materiaalien (kirjat, soittimet ym.) huolellinen käyttö
• sellaisen turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen, jossa opiskelija
uskaltaa kokeilla omia taitojaan
• omalla myönteisellä suhtautumisella hyvinvoinnin ja turvallisuuden luominen
opiskeluyhteisöön
Kestävä kehitys
• musiikin pysyvyyden ja samalla kehityksen ymmärtäminen muuttuvassa
maailmassa
• musiikin kokeminen turvaatuovana elementtinä
Viestintä- ja mediaosaaminen
• taito osata sekä kuunnella että arvioida musiikkia kriittisesti ja perustellen
• musiikilla vaikuttaminen ja mielikuvin luominen
• suhtautuminen kriittisesti musiikin välillä manipuloivaan ja ylikaupalliseen
asemaan
TAVOITTEET
Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja kykenee arvioimaan sitä sekä oppii
arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista
• oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen
• kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös
musisoidessaan
• syventää tietojaan musiikin eri tyyleistä, lajeista ja historiasta
• tutustuu eri maiden, mukaan lukien Suomen, musiikkikulttuureihin ja sitä kautta
oppii oman maansa kulttuuri-identiteettiä sekä ymmärtämään muiden maiden
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
393
E
U
M
N
K
Teknologia ja yhteiskunta
I
S
K
O
• oppii ymmärtämään musiikin ja äänen merkitystä mediassa
• osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa
ryhmän kanssa
• osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita ja arvioida niiden toteuttamista.
ARVIOINTI
Arviointi kohdistuu koko musiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen
tavoitteiden toteuttamiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso
sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella.
Opiskelijan itsearviointi on oleellinen osa arviointia. Musiikinopetus tarjoaa
samanaikaisesti useita tapoja kehittää opiskelijoiden muusikkoutta ja musiikillista
osaamista. Kukin opiskelija syventää musiikillisia valmiuksiaan sekä itsenäisesti että
yhdessä ryhmän kanssa. Nämä musiikinopiskelun erityispiirteet edellyttävät jatkuvaa
ja monipuolista arviointia, jolla suunnataan ja tarkennetaan oppimisprosessin
kulkua. Arviointi tukee myönteisesti opiskelijan musiikillista edistymistä ja hänen
musiikkisuhteensa syventymistä. Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista
toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan. Pakollinen kurssi (MU1) ja
vaihtoehtoinen kurssi (MU2) sekä valtakunnalliset syventävät kurssit (MU3s, MU4s,
MU5s) arvioidaan arvosanalla. Koulukohtaiset syventävät kurssit (MU6k, MU7k,
MU8k) arvioidaan oppilaan kurssin alussa valitsemalla arviointimenettelyllä, joko
PAKOLLINEN KURSSI
1. Musiikki ja minä (MU1)
• opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun
välineenä
• kurssilla tutustutaan musiikin peruskäsitteisiin. rytmi, melodia, harmonia,
sointiväri, muotorakenteet
• tutustutaan länsimaisen taidemusiikin merkittävimpiin aikakausiin
(renessanssiin, barokkiin, klassismiin ja romantiikkaan) ja niiden säveltäjiin
• tutustutaan länsimaisen taidemusiikin lajeihin (sinfoniamusiikkiin,
kamarimusiikkiin, oopperaan, pianomusiikkiin, kirkkomusiikkiin)
• opiskelijan omaa suhdetta musiikkiin käsitellään siten, että jokainen opiskelija
pohtii omaa musiikkimakuaan tai mieltymyksiään
Tämä kurssi on kaikille opiskelijoille pakollinen.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
kulttuureja ja niiden välisiä eroja
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
394
2. Moniääninen Suomi (MU2)
• opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista
identiteettiään
• tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen
musiikkikulttuuriin
• opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja
kuuntelua
• sisältöjen tulee edustaa eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia
Tämä kurssi on vaihtoehtoinen kurssin KU2 kanssa.
3. Ovet auki musiikille (MU3)
• opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja
sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta
• tutustutaan eteläamerikkalaiseen musiikkiin
• opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan
4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)
• opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri
taidemuodoissa ja mediassa
• opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esim. elokuvassa, näyttämöllä ja
joukkoviestimissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen
• musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse
tuotettua materiaalia
5. Musiikkiprojekti (bändikurssi) (MU5)
• opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti
musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankittuja tietoja ja
taitoja
• kyseessä voi olla esim. konsertti, ohjelmaa koulun juhliin tai äänite
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
395
E
U
M
N
K
VAIHTOEHTOINEN KURSSI
I
S
K
O
6. Laulukurssi (MU6k)
• opiskelija keskittyy oman äänensä hallintaan, oikeaan äänenkäyttöön ja tekstin
artikulaatioon
• kurssilla harjoitetaan soololaulua, duettolaulua, ryhmälaulua ja kuorolaulua
Arviointi
7. Klassinen musiikki (MU7k)
• opiskelija perehtyy yhteen valitsemaansa teokseen, josta pitää esitelmän
• kurssilla tutustutaan merkittävimpiin taidemusiikin teoksiin ja säveltäjiin
• ooppera-/konserttikäynti
Arviointi
8. Sovituskurssi (MU8k)
• opiskelija tekee valitsemastaan kappaleesta sovituksen popbändille käyttäen
soittimia mahdollisimman monipuolisesti
Arviointi
9. Kirjoita musiikista (MU9k)
Opiskelija pystyy perehtymään syvällisesti itse valitsemaansa musiikin osaalueeseen lukemalla musiikkikirjallisuutta ja kuuntelemalla musiikkia
• Pakollisten johdantotuntien jälkeen kurssi suoritetaan opettajan ohjauksessa
itsenäisesti
• Kurssilla luetaan ja kuunnellaan sekä opettajan osoittamaa pakollista materiaalia että henkilökohtaisesti oppilaan kanssa sovittua aineistoa
• Kurssi kehittää oppilaan tiedonhallinta ja -hankintataitoja, sekä kykyä tuottaa
tekstiä oman perehtyneisyyden, kokemuksen ja analysoinnin pohjalta
K
• Arvioitava kurssisuoritus koostuu pakollisista tehtävistä ja itse tuotetusta mate-
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
396
• Kurssitöitä kootaan koulun verkkosivuille
Arviointi
• Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
397
E
U
M
N
K
riaalista
I
S
K
O
KUVATAIDE
JOHDANTO
Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja
arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena
on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista
ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa
opiskelijalle mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin
ja itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen. Opetuksessa tuetaan opiskelijan
mielikuvituksen, luovan ajattelun ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Opiskelijaa
ohjataan pohtimaan ja perustelemaan esteettisiä ja eettisiä arvovalintojaan omassa
elämässä, kuvataiteessa, mediassa ja kulttuuriympäristössä. Opetuksen keskeisenä
tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää taiteen merkityksen omassa elämässään
ja yhteiskunnassa. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurin yleissivistyksen
perusteita ja luodaan riittävät edellytykset jatko-opintoihin.
Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja
kulttuurinen osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä
median visuaaliset tekstit. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon,
jossa taidolliset ja tiedolliset sisällöt täydentävät toisiaan. Oppisisällöistä rakennetaan
teemallisia kokonaisuuksia ja opetuksessa tehdään yhteistyötä eri taiteen- ja
tieteenalojen kanssa. Opetuksen lähtökohtana on opiskelijan oma kokemus, jonka
pohjalta opiskelija toteuttaa monipuolisia kuvien tuottamis- ja tulkintaprosesseja.
Oppiaineiden välistä yhteistyötä tehdään kouluympäristön viihtyvyyden ja
kulttuuritoiminnan lisäämiseksi. Opiskelija hankkii projekti- ja kulttuuriosaamista
työskennellessään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.
Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja arvottamaan kuvataidetta ja muuta
visuaalista kulttuuria omassa elämässään ja yhteiskunnassa
• tuntee kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin keskeisiä käsitteitä ja osaa
käyttää niitä taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
398
• harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin
sekä yhteistyöhön
• oppii valitsemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja,
tekniikoita ja välineitä kuvallisessa ilmaisussaan
• tuntee nykytaidetta ja kuvataiteen historiaa
• ymmärtää mediakulttuuria ja sen vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan
• oppii mediatuotannon visuaalisen sisällön suunnittelua, tuottamista ja
esteettistä arviointia ja osaa soveltaa mediateknologiaa omassa kuvallisessa
työskentelyssään
• tuntee arkkitehtuurin, muotoilun ja esinekulttuurin visuaalista kieltä ja historiaa
• tiedostaa oman toimintansa vaikutukset luontoon, kulttuurimaisemaan,
rakennettuun ympäristöön ja niitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon
• osaa käyttää ja arvostaa kulttuuripalveluja.
ARVIOINTI
Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tulee antaa
tietoa opiskelijan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseään
rohkeasti omaan kuvalliseen ilmaisuunsa luottaen. Kuvataideopetuksen tulee
kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja. Arvioinnin kohteina ovat työprosessit,
työskentelyn tulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa
teoriatietoa omassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon
kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavat
tehtävät ja yleinen aktiivisuus.
PAKOLLINEN KURSSI
1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1)
Tavoitteet
• tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita
• oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia
ratkaisuja
• oppii käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja arvioidessaan omia,
muiden opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia
• oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaan
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
399
E
U
M
N
K
tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa
I
S
K
O
• ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa
elämässään ja yhteiskunnassa.
• taiteen määrittelyä: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset
taidekäsitykset
• kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa
• taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja
Euroopan ulkopuolisia kulttuureita
• oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely,
digitaalisen kuvan käyttö
• kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika
• kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin sekä
analysointitapoihin kuten formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja
reseptioanalyyttiseen tulkintaan tutustuminen
Tämä kurssi on kaikille opiskelijoille pakollinen.
VAIHTOEHTOINEN KURSSI
2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2)
Tavoitteet
• oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja,
materiaalituntemusta, estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja
• oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja eri
näkökulmista, kuten esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti
kestävän kehityksen kannalta
• oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna,
sosiaalisena ja psyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä
• ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa ja
laajemmin visuaalisessa kulttuurissa.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
niiden sisältöjä, muotoja ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä
soveltamaan oppimaansa omassa työskentelyssään
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
400
• tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena
paikkana
• arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila,
suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali
• maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä
ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä
• arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän
näkökulmasta
• mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut
Tämä kurssi on vaihtoehtoinen MU2:n kanssa.
3. Media ja kuvien viestit (KU3)
Tavoitteet
• oppii erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaaman maailman suhdetta
kulttuuriin ja todellisuuteen
• ymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa
• oppii käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä oman
ilmaisunsa välineenä
• oppii analysoimaan ja kehittämään omaa mediasuhdettaan.
• kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri,
sarjakuva, www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu
• graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät
• mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja
osakulttuureissa
• valokuva mediassa
• elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta
• visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
401
E
U
M
N
K
I
S
K
O
Tavoitteet
• hahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti
• ymmärtää kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa
• käyttää omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaan
• oppii työskentelemään itsenäisesti ja harjaantuu pohdiskelevaan, sanalliseen
itsearviointiin.
• taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin
• eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen
kuvataiteessa
• aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia
• kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten väri,
valo, varjo ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja
materiaali
• eri tekniikat, kuten öljyväri, akryyliväri jne.
5. Nykytaiteen työpaja (KU5)
Tavoitteet
• oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä
• oppii havaitsemaan ja oivaltamaan visuaalisia merkityksiä ympäristössä sekä
soveltamaan havaintojaan omassa ilmaisussaan
• oppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessään
erilaisten ilmiöiden parissa
• harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn.
• nykytaiteen määrittelyä: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset
taidekäsitykset
• nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit
• taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4)
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
402
• visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita
6. Kuvanveiston ja keramiikan työpaja (KU6k)
Tavoitteet
• ymmärtää kolmiulotteista tilaa, plastisuutta ja rakenteellisuutta
• ymmärtää käyttöesineen ja taideteoksen luonteen
• tuntee erilaisia kuvanveiston ja tilataiteen työtapoja
• tutustuu saven, kipsin ja muiden kuvanveiston perusmateriaalien
työstämistapoihin
• tutustuu kipsivalutekniikkaan
• oppii työskentelemään keramiikan erilaisia käsinrakennustekniikoita
hyödyntäen
• kuvanveiston määrittelyä
• tilataiteen määrittelyä
• oma kolmiulotteinen työskentely
• tutustuminen kuvanveistäjän ja esinesuunnittelijan työhön taiteilijavierailujen
avulla
Arviointi
7. Maalauksen työpaja (KU7k)
Tavoitteet
• toteuttaa kuvailmaisun elämyksellistä ja prosessinomaista luonnetta
itsenäisessä taiteellisessa työskentelyssä
• edistää valmiuksiaan lukiodiplomin suorittamiseen sekä kuvataiteen jatkoopintoihin.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
403
E
U
M
N
K
• oman produktion toteuttaminen
I
S
K
O
• erilaisten maalaustekniikoiden syventäminen: tempera, akryyli, öljyväri
• prosessipäiväkirja ja portfoliotyöskentely
• oman taiteellisen ilmaisun tukeminen
Arviointi
8. Arkkitehtuurin työpaja (KU8k)
Tavoitteet
• ymmärtää arkkitehtuurin historiaa ja nykyisyyttä
• oppii tarkastelemaan ympäröivää rakennuskulttuuria kriittisesti
• tunnistaa keskeisimmät suomalaiset arkkitehdit
• ymmärtää rakennuksen suunnitteluprosessia ja tiimityöskentelyä.
• pohjapiirrokset, mittakaavapiirrokset, perspektiivi-ja projektiokuvat
• tuotesuunnitteluprosessin ymmärtäminen ideasta valmiiksi tuotteeksi
• mahdolliset yritysyhteistyöt
• pienoismallit ja prototyypit
Arviointi
9. Muotoilun työpaja (KU9k)
Tavoitteet
• ymmärtää taideteollisuuden eri osa-alueita: teollista muotoilua,
vaatesuunnittelua, tekstiilitaidetta, sisustussuunnittelua
• ymmärtää tuotesuunnitteluprosessin luonteen ideasta valmiiksi tuotteeksi
• tuntee suomalaisen muotoilun historiaa ja nykyisyyttä
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
404
• asiakaslähtöiset suunnitteluharjoitukset
• prototyypit ja materiaalikokeilut
• mahdollinen yritysyhteistyö
Arviointi
10. Taidegrafiikan ja graafisen suunnittelun työpaja (KU10k)
Tavoitteet
Tavoitteena on että opiskelija
• perehtyy taidegrafiikan ja graafisen suunnittelun menetelmiin, historiaan ja
ilmaisuun
• oppii ymmärtämään taidegrafiikan ja käyttögrafiikan eroja ja yhtäläisyyksiä
• tutustuu kankaankuvioinnin mahdollisuuksiin serigrafiaa hyödyntäen.
• pienten graafisten tuotosten suunnittelu ja toteutus todellisiin arkipäivän
tilanteisiin: kutsukortit, julisteet, kirjankuvitukset, pakkaukset jne.
• tutustumista taidegrafiikan keskeisimpiin tekniikoihin, kuten kuivaneulaan,
garborundumiin, puupiirrokseen jne.
• tutustumista serigrafian mahdollisuuksiin kankaan kuvioinnissa, esim.
valotettuun kaavioon
Arviointi
11. Taiteen historia (KU11k)
Tavoitteet
• saa tietoa kuvataiteen ja arkkitehtuurin kehityksestä ja luonteesta
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
405
E
U
M
N
K
• osaa tarkastella kriittisesti ympäröivää esinekulttuuria.
I
S
K
O
• tutustuu Euroopan merkittävimpien taiteilijoiden henkilöhistoriaan ja oppii
analysoimaan heidän keskeisimpiä taideteoksiaan.
• taiteen kehitys menneisyydestä nykypäivään
• keskeisimmät tyylisuunnat ja taiteilijat
• taideteosten tarkkaa katsomista ja analyysiä
• taidemuseoissa ja näyttelyissä käymistä
Arviointi
12. Kuvataiteen lukiodiplomi (KU12v)
Tavoitteet
Kurssi antaa opiskelijalle mahdollisuuden syvälliseen työskentelyyn ja kuvallisten
taitojen kokoamiseen lukio-opintojen lopuksi.
Kuvataiteen lukiodiplomin muoto on portfoliomuotoinen näyttö, joka suoritetaan
yhden kurssin aikana. Portfolio koostuu opiskelijan työskentelyyn liittyvistä
luonnoksista, muistiinpanoista, lähdemateriaalista yms. sekä työprosessin
itsearvioinnista.
Kirjallinen tehtävä, jossa opiskelija osoittaa kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin
tuntemuksensa, on integroituna portfolioon. Kurssi suoritetaan itsenäisesti opettajan
valvonnassa. Työn suunnittelun sekä teknisen ja materiaalisen toteutuksen tulee
olla opiskelijan tekemä. Työn teemat vaihtelevat vuosittain. Opetushallitus laatii
valtakunnalliset tehtävät.
Arviointi
Kurssi arvioidaan sekä arvosanalla asteikolla 1–5 että kirjallisesti niin, että
arvioinnista ilmenevät tehtävän ja suoritustavan lisäksi työn vahvuudet. Työn arvioivat
oma opettaja ja yksi ulkopuolinen arvioitsija. Jotta kuvataiteen lukiodiplomin voi
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
renessanssista nykyaikaan
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
406
13. Kankaankuvioinnin työpaja (KU13v)
• tutustuu kankaanpainannan ja värjäyksen menetelmiin monipuolisesti.
• tuntee suomalaisen painokankaan historiaa ja nykyisyyttä
• oppii ajattelemaan kangasta jatkuvana pintana
• osaa ideoida ja kehitellä omia painokuoseja ja t-paitapainatuksia.
• tutustumista erilaisiin kankaankuviointitapoihin: silkkipainon eri menetelmiin,
paperikaavioon, vahakaavioon, valotettuun kaavioon
• tutustumista värjäyksen ja vahabatiikin menetelmiin
• tutustumista muotoilijoiden ja tekstiilitaiteilijoiden työskentelyyn toimisto- ja
työhuonevierailujen avulla
Arviointi
14. Rooman historiaa ja taidehistoriaa (KU14v =HI11v)
Kurssilla tehdään 6 päivän opintomatka Roomaan. Matkan hinta on arviolta 700–
800€. Opiskelija voi sisällyttää kurssin omaan opinto-ohjelmaansa joko historian tai
kuvataiteen opintoina.
Opiskelija valmistaa matkasta opintopäiväkirjan keskittyen valintansa mukaan joko
historiaan tai taidehistoriaan. Päiväkirjassa painottuu historiassa kirjallinen ilmaisu,
kuvataiteessa taiteellinen ilmaisu. Osa opintopäiväkirjasta voidaan tehdä koulun
verkkosivuille.
Kurssin järjestämisestä päätetään lukuvuosikohtaisesti.
Arviointi
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
407
E
U
M
N
K
suorittaa, täytyy suoritettuna olla kurssit KU1, KU2, KU7k, sekä joko KU3 tai Ku4.
Lisäksi suositellaan suoritettavaksi kursseja KU6k ja KU11k.
I
S
K
O
TERVEYSTIETO
JOHDANTO
Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on
edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen
ilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina,
eettisinä ja tiedonhankintavalmiuksina. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa
vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa
terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa
tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta.
Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena työ- ja toimintakykynä.
Lukion terveystiedon opiskelussa terveyteen ja sairauksiin liittyviä ilmiöitä
tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla. Tärkeää on myös terveyttä koskeva
arvopohdinta.
Pakollisen kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin
tekijöihin kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja
toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien
kehittäminen.
Syventävillä kursseilla perehdytään seikkaperäisemmin nuoren arkielämässään
tarvitsemiin terveysresursseihin, terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin
sekä terveyskysymysten käsittelyyn vastuullisen aikuisuuden ja vanhemmuuden
näkökulmasta. Terveyteen ja sairauksiin liittyviä tekijöitä ja niihin vaikuttamista
tarkastellaan tutkimuksen, terveydenhuollon ammattikäytäntöjen, palvelujen käytön
sekä historiallisen ja yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta.
Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää työ- ja toimintakyvyn, turvallisuuden sekä sairauksien ehkäisyn ja
terveyden edistämisen merkityksen
K
N
I
K
I
• osaa käyttää terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä
keskeisiä käsitteitä
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
408
• pohtii terveyttä koskevia arvokysymyksiä ja osaa perustella omia valintojaan ja
oppii arvostamaan terveyttä voimavarana sekä edistämään terveyttä
• tuntee kansanterveyden historiallista kehitystä ja väestöryhmien välisten
terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä
• tuntee terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluja sekä kansanterveyteen
liittyvää kansalaistoimintaa
• perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin sekä osaa
kriittisesti arvioida ja tulkita terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa ja erilaisia
terveyskulttuuriin liittyviä ilmiöitä.
ARVIOINTI
Arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja
soveltamista. Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistää
erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvioinnin kohteena on opiskelijan valmius
terveyttä ja sairautta koskevaan eettiseen arvopohdintaan ja taito perustella omia
terveysvalintoja sekä taito arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia
ratkaisuja. Terveystiedon arvioinnissa voidaan käyttää kurssikokeita, yksilö- ja
ryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia kartoituksia ja tutkimuksia sekä toiminnallisia
tehtäviä. Kurssit arvioidaan arvosanoin.
PAKOLLINEN KURSSI
1. Terveyden perusteet (TE1)
Kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin tekijöihin
kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja toimintakyvyn
edistämisen näkökulmasta.
Tavoitteet
• tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työturvallisuuteen ja
toimintakykyyn sekä työ- ja muuhun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa
arvioida niiden toteutumista omassa elämäntavassaan ja ympäristössään
• tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen
yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
409
E
U
M
N
K
• ymmärtää sairauksien, erityisesti kansantautien ja tartuntatautien, ehkäisyn
merkityksen ja tuntee niiden keskeisiä ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia yksilön
ja yhteiskunnan näkökulmasta
I
S
K
O
• tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä
• osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa
sekä pohtia terveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä
terveysnäkökulmasta
• tuntee keskeiset terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut.
• työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus,
uni, lepo ja kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki,
työhyvinvointi, työturvallisuus, turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön
terveys
• seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö
• kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riskitekijät ja
suojaavat tekijät sekä niihin vaikuttaminen
• sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen
• terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen
• terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän,
mainonnan ja markkinoinnin kriittinen tulkinta
• terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoiminta
kansanterveystyössä
2. Nuoret, terveys ja arkielämä (TE2)
Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän
terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla
tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia
ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista
fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden
ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat arvopohdinta, yksilöja ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä keskusteluja
argumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot.
Tavoitteet
• oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
liittyviä ratkaisuja yhteiskunnassa
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
410
• osaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida
elämäntapaan ja ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja
hyvinvoinnille
• osaa kuvata koettua terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niiden
erilaisia tulkintoja.
• itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja
lähiyhteisössä
• vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen
• elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja
kriisien kohtaaminen
• ruuan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä
painonhallinta, terveysliikunta, syömishäiriöt
• fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä
• seksuaaliterveys
• terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin
ilmiöihin ja niiden tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden
kokeminen, ruumiinkuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana
• tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalista
näkökulmasta
3. Terveys ja tutkimus (TE3)
Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin,
terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin
kehityslinjoihin. Kurssilla käsitellään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona
toteutettavia tavallisimpia tutkimuksia, niiden tulosten tulkintaa ja johtopäätöksiä.
Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon eri
käytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja
sairaudenhoidossa. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen,
tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit.
Tavoitteet
• osaa pohtia kansanterveystieteen ja ehkäisevän terveydenhuollon kehityksen
päälinjoja kansallisesti ja maailmanlaajuisesti
• osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja
arkitietoa
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
411
E
U
M
N
K
• osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia
I
S
K
O
• osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan
oikeudet
• osaa pohtia ja arvioida teknologisen kehityksen merkitystä terveyden ja
turvallisuuden näkökulmasta.
• terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri
aikakausien menetelmiä
• terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen
työ- ja toimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja
siihen vaikuttavat tekijät
• terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan
oikeudet
• tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito
• terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen
4. Terveystiedon kertauskurssi (TE4k)
Kurssia suositellaan niille opiskelijoille, jotka suunnittelevat kirjoittavansa
terveystiedon yo-kokeen. Kurssilla kerrataan lukion terveystiedon kurssien
keskeisimmät sisällöt ja kurssimateriaalina käytetään aiempien kurssien oppikirjoja ja
muistiinpanoja.
• muodostaa kokonaiskuvan terveystiedon lukion kursseista
• syventää lukion terveystiedon kurssien sisältöjen hallintaa
• saa tukea yo-kokeeseen valmistautumisessa
• TE1-, TE2- ja TE3-kurssien sisältöjen kertaus ja syventäminen
• harjoitellaan ylioppilaskirjoituksiin liittyviä tehtäviä, mm. vanhojen yo-tehtävien
avulla
Arviointi
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
• toteuttaa pienimuotoisia terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia omassa
opiskeluympäristössään
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
412
OPINTO-OHJAUS
JOHDANTO
Opinto-ohjauksella tuetaan opiskelijaa opintojen suunnittelussa ja oman opintoohjelman toteuttamisessa. Opiskelijalle annetaan tietoja jatko-opinnoista ja
työelämästä ja tukea oman realistisen jatkokoulutussuunnitelman tekemiseen. Lisäksi
opiskelijaa tuetaan hänen elämätilanteeseensa liittyvien kysymysten ja ongelmien
ratkaisemisessa. Opinto-ohjauksen tehtävänä on myös tukea ja auttaa erityistä tukea
tarvitsevia opiskelijoita opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä.
TAVOITTEET
Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja
vastuullisuuteen siten, että hän pystyy suunnittelemaan oman henkilökohtaisen
opiskelusuunnitelmansa, tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään
tietoa siitä, miten hän saa apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija
pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenee kehittämään
oppimaan oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja
vahvuutensa opiskelijana.
Opiskelijaa ohjataan hankkimaan tietoa ja hyödyntämään tietoja
viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee
keskeiset hakuoppaat ja muut tietolähteet sekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa
informaatiota itsenäisesti jatko-opintoihin hakeutuessaan.
Opiskelijaa tuetaan elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa. Hänelle
tarjotaan ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa siten, että hänellä on tietoa
opiskeluvaihtoehdoista lukion jälkeen ja että hän tuntee toisen asteen ammatillisten
oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen keskeisen koulutustarjonnan.
Pyritään siihen, että opiskelija suunnittelee realistisesti lukio-opintojaan ja tekee
opinto-ohjelmaansa koskevia päätöksiä myös jatko-opintoja ajatellen.
Opinto-ohjauksen tehtävänä on välittää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekä
yrittäjyydestä. Opiskelijalla on mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään
sekä opiskeluun muissa oppilaitoksissa. Opiskelijoita opastetaan myös hakemaan
tietoa opiskelusta ja työskentelystä ulkomailla.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
413
E
U
M
N
K
I
S
K
O
1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1)
Tavoitteet
Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen
aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät
keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä
toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin.
Opinto-ohjauksen kurssilla käsitellään kaikille opiskelijoille yhteisiä lukio-opintoihin,
ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä
sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita.
• opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen
• itsetuntemus ja omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen
• työelämätietous
• ylioppilastutkinto
• ammatillinen suuntautuminen, jatko-opintojen pohtiminen ja jatko-opintoihin
hakeutuminen
• työelämään siirtyminen
Kurssi hajautetaan koko lukioajalle. Suurin osa kurssin sisällöistä käsitellään
luokkatunteina joko ohjausryhmittäin tai vuosiasteittain. Ryhmänohjaustuokiot ja mm.
rehtorin pitämät informaatiotilaisuudet (esim. ylioppilaskirjoitusohjeet) ovat myös osa
OP1-kurssia.
Heti lukion alkuviikkoina oppilaille esitellään lukio-opintojen suunnitteluun ja
suorittamiseen liittyvät ohjeet ja määräykset, muut koulun säännöt ja käytännöt
ja käsitellään aine- ja kurssivalintojen periaatteet. Erityisesti abiturienttivuonna
järjestetään myös eri alojen opistoja koskevia informaatiotilaisuuksia, joissa alan
opiskelijat esittelevät opintoja ja opiskelemaan hakeutumista.
Arviointi
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä lukion päättövaiheessa.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
PAKOLLINEN KURSSI
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
414
2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2)
Tavoitteet
Opinto-ohjauksen syventävän kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijan
opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään
jatkokoulutukseen ja työelämään.
Kurssilla tutustutaan lukion jälkeisiin jatko-opintovaihtoehtoihin monipuolisemmin
kuin pakollisella kurssilla (OP1). Oppilaat perehtyvät koulutustietokantoihin
ja koulutusoppaisiin ja etsivät tietoa opiskeluvaihtoehdoista sekä Suomessa
että ulkomailla. Jokainen laatii kurssin aikana itselleen henkilökohtaisen jatkoopintosuunnitelman. Itsetuntemuksen lisäämiseksi oppilaat voivat tehdä kurssin
aikana mm. ammatinvalintatestin.
Oppilaiden kiinnostuksen mukaan voidaan tehdä tutustumiskäyntejä tai osallistua
esim. lukiolaisille tarkoitetuille koulutusmessuille.
Arviointi
3. Tukioppilaskurssi (OP3v)
Tavoitteet
Tukioppilaskurssin tavoitteena on, että opiskelijat oppivat kurssilla käytännön
ihmissuhdetaitoja, yhteistyötaitoja ja tilaisuuksien organisointitaitoja ja oppivat
ottamaan vastuuta.
Opiskelijat toimivat lähinnä peruskoulun 7.-luokkalaisten tukena ja apuna uuteen
kouluun tutustuttaessa. He suunnittelevat ja järjestävät myös luokanvalvojan ja muun
opettajakunnan kanssa oppilaille yhteistä toimintaa, kuten retkiä tai illanviettoja.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
415
E
U
M
N
K
SYVENTÄVÄ KURSSI
I
S
K
O
Tukioppilaskurssille otetaan pääasiassa ensimmäisen vuosiasteen opiskelijoita,
mutta kurssi hajautetaan kahdelle vuodelle, joten suoritusmerkintä edellyttää
sitoutumista toimintaan kahdeksi lukuvuodeksi. Tukioppilastoiminnan ohjaaja valitsee
kurssin opiskelijat ilmoittautuneiden joukosta yhdessä rehtorin kanssa kuultuaan
myös muiden opettajien arvioita opiskelijoiden soveltuvuudesta tehtävään.
Arviointi
4. Tutorkurssi (OP4v)
Kurssi on tarkoitettu lähinnä lukion 2. vuosiasteen opiskelijoille.
Tavoitteet
Tutorkurssin tavoitteena on, että opiskelijat oppivat kurssilla käytännön
ihmissuhdetaitoja, yhteistyötaitoja ja tilaisuuksien organisointitaitoja ja oppivat
ottamaan vastuuta.
Käytännönläheinen kurssi painottuu lukioon hakeutuvien peruskoulun
päättöluokkalaisten ja lukion 1. vuosiasteen opiskelijoiden opastamiseen yhdessä
ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajan kanssa. Kurssin alussa on perehdyttämisjakso,
jonka jälkeen opiskelijat osallistuvat toimintasuunnitelman laatimiseen.
Tutorit ovat mukana uusille opiskelijoille järjestettävien tutustumis- ja
tiedotustilaisuuksien suunnittelussa ja käytännön toteutustyössä. Lisäksi he
avustavat opinto-ohjaajaa, ryhmänohjaajia ja muita opettajia uusien opiskelijoiden
kurssivalintoihin liittyvissä käytännön asioissa, kuten valintojen kirjaamisessa
ja tallentamisessa. Tutorit osallistuvat myös peruskoulun päättöluokkalaisten
vierailukäyntien järjestämiseen ja peruskoulun oppilaanohjauksen tunnille
kertoakseen oppilaille lukio-opiskelusta.
Kurssin suorittaminen edellyttää sitoutumista toimintaan koko lukuvuodeksi ja
raportin laatimista. Tutortoiminta ajoittuu pääasiassa varsinaisen koulupäivän ja
oppituntien ulkopuolelle, ja opiskelijoiden on varauduttava iltakokoontumisiin ja jonkin
verran myös yhteisesti suunniteltuun, kesällä tapahtuvaan toimintaan. Opinto-ohjaaja
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Tukioppilaat osallistuvat tarpeen mukaan 7. luokan vanhempainiltaan tai muihin
tilaisuuksiin. Tukioppilastoiminnan luonteen vuoksi opiskelijoiden on varauduttava
kokoontumisiin myös varsinaisen koulupäivän ja oppituntien ulkopuolella.
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
416
Arviointi
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
417
E
U
M
N
K
ja rehtori valitsevat kurssin osanottajat ilmoittautuneiden joukosta kuultuaan myös
opettajien arvioita opiskelijoiden soveltuvuudesta ohjaustehtävään.
I
S
K
O
TIETOTEKNIIKKA
TAVOITTEET
Tietotekniikan keskeinen tehtävä oppiaineena on kehittää oppilaan valmiuksia
käyttää hyväksi nykyaikaisia tiedon hankinnan, käsittelyn ja viestinnän välineitä.
Tietotekniikka on koulussa voimavara, jonka avulla käytännössä voidaan toteuttaa
eri oppiaineiden välistä yhteistyötä. Tietotekniikan keinoin oppilaalla on mahdollisuus
käsitellä ja ymmärtää laajoja kokonaisuuksia. Työskentely tietokoneella on
toiminnallista, kokeilevaa ja luovaa, ja se tarjoaa oppilaalle myönteisiä tiedollisia ja
taidollisia kokemuksia.
Suorittamalla kaksi tietotekniikan soveltavaa kurssia opiskelija saa erilliset
näyttökokeet ja yhden kirjallisen kokeen läpäistyään suoritetuksi Tietokoneen
A-kortin, joka antaa valmiudet ymmärtää tietoyhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia,
hallita itsenäisesti työaseman käyttöä sekä selvitä tietoteknisiä taitoja vaativista
perusasioista. @- tai A-kortin hyväksytysti suorittanut saa virallisen todistuksen.
Suorittamalla soveltavan kurssin AT1 (@-ajokorttikurssi) opiskelija saa erilliset
näyttökokeet (4 koetta) hyväksytysti suoritettuaan Kansalaisen @-kortin, joka antaa
valmiudet mikrotietokoneen itsenäiseen käyttöön. Käymällä lisäksi soveltavan kurssin
AT2 (A-ajokorttikurssi) opiskelija saa kolme seuraavaa näyttökoetta läpäistyään
suoritetuksi A-kortin, joka takaa laajennetut perustiedot koneen käytössä.
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE ry on myöntänyt hakemuksesta
Munkkiniemen yhteiskoululle oikeuden Tietokoneen A-kortti- ja Kansalaisen
@-korttitutkinnon järjestämiseen ja todistusten kirjoittamiseen.
1. @-ajokorttikurssi (AT1v)
Kurssilla käydään pakollisina osioina läpi laitteen käyttöön ja tiedonhallintaan
liittyviä toimintoja, tiedon hakua internetistä ja harjoitellaan sähköpostin käyttöä.
Lisäksi opetellaan tekstinkäsittelyohjelma Wordin perusteita. Kurssilla harjoitellaan
grafiikkaohjelman (lähinnä Power Pointin) käyttöä. Kaikista neljästä osioista
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
418
Arviointi
2. A-ajokorttikurssi (AT2v)
Kurssilla harjoitellaan taulukkolaskentaohjelma Excelin käyttöä ja valmistaudutaan
suorittamaan tietotekniikan perusteita käsittelevä TIEKE:n kirjallinen koe. Lisäksi
käydään läpi ajokortin tietokantaosio Access-tietokantaohjelman avulla. Kaikista
kolmesta osiosta suoritetaan TIEKE:n näyttökokeet. Kurssin suorittamiseen
vaaditaan kaikkien kolmen osion hyväksytty suoritus. Valinnaisena osiona suoritetaan
taulukkolaskentaohjelma Excelin peruskäyttö.
Arviointi
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
419
E
U
M
N
K
suoritetaan TIEKE:n näyttökoe. Kurssisuoritukseen vaaditaan kolmen osion
hyväksytty suoritus. Kaikki neljä hyväksyttyä osiota vaaditaan @-korttitodistukseen.
I
S
K
O
TEKSTIILITYÖ
JOHDANTO
Tekstiilityö antaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittää käsityötaitoja ja käsitteistön
hallintaa tekstiilityön alueella ja ottaa ne entistä paremmin luovan käsityötoiminnan,
ongelmanratkaisun ja ilmaisun välineiksi. Tekemällä itse monipuolisen
käsityöprosessin kaikki vaiheet opiskelija kehittyy tasapuolisesti persoonallisuutensa
kaikilla osa-alueilla. Erityisen tärkeää on opiskelijan oma ideointi, ideoiden kehittely ja
valmistettavan tuotteen visuaalinen ja tekninen suunnittelu. Opiskelussa painotetaan
omatoimista työskentelyä. Tekstiilityön kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti.
TAVOITTEET
Tekstiilityön opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• kehittää taitojaan ja tietojaan käsityön eri osa-alueilla
• tekee kokonaisen käsityöprosessin ideasta valmiiksi tuotteeksi
• oppii käsityöprosessin aikana ideointia, ideoiden kehittelyä, tuotteen visuaalista
ja teknistä suunnittelua sekä ongelmaratkaisua
• saa valmiuksia omatoimiseen käsityöharrastukseen
1. Erikoistekniikkakurssi (TS1v)
Kurssilla on mahdollisuus luovaan toimintaan ja itseilmaisuun. Vuosittain vaihtuvan
teeman tai tekniikan mukaan työt voidaan toteuttaa esim. huovuttamalla tai erilaisilla
kankaan kuviointitekniikoilla kuten värjäämällä tai kankaanpainannalla.
Arviointi
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
420
Kurssilla perehdytään juhlapukujen kaavoitukseen ja materiaaleihin. Pukuhistorian
kautta opitaan soveltamaan ideoita ja yksityiskohtia nykyajan juhlapukuun. Kurssilla
voit toteuttaa esim. vanhojenpäiväpuvun tai ylioppilaspuvun.
Arviointi
3. Vaatetuskurssi (TS3v)
Ideoidaan ja toteutetaan oma vaate. Kurssilla tarkastellaan muodin, tyylin
ja värien merkitystä pukeutumisessa. Perehdytään perustekniikoiden avulla
vaatesuunnitteluun, kaavoitukseen, ompeluun ja vaatteen kokoamiseen.
Arviointi
4. Tekstiilityön lukiodiplomikurssi (TS4v)
Lukiodiplomikurssilla valmistetaan valtakunnallisten aiheiden mukaisesti yhden
lukiokurssin laajuinen käsityötuotos ja siihen liittyvä portfolio. Kurssille voivat
osallistua ne, jotka ovat osallistuneet vähintään kahdelle tekstiilityökurssille ennen
diplomikurssia.
Arviointi
TS5v Teatteripuvustus
Toteutetaan suurempien musikaalien tms. projektien yhteydessä. Ei järjestetä
vuosittain.
Arviointi
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
421
E
U
M
N
K
2. Juhlapukukurssi (TS2v)
I
S
K
O
Kurssilla tutustutaan mm. nykymuotoiluun, tekstiilitaiteeseen, pukusuunnitteluun,
teatteripuvustukseen, alan tarjoamiin koulutusmahdollisuuksiin, kulttuurihistoriaan ja
käsityö/muotoiluperinteeseen. Kurssiin kuulu opintomatka johonkin kohdemaahan
(vuonna 2011 New Yorkiin).
Arviointi
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
TS6k Kulttuurikurssi
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
422
TEKNINEN TYÖ
JOHDANTO
Teknisen työn opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan käsityötaitoa niin, että hän
kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin
käytöstä lisääntyy. Hän oppii myös arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja
suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin
virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin.
TAVOITTEET
Tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja ja taitoja teknisessä työssä.
1. Teknisen työn kurssi (TN1v)
Opiskelija suunnittelee ja dokumentoi suunnitelman joko tietokoneella tai käsin
piirtämällä ja valmistaa itse tuotteen hyödyntäen tarvittavia teknisen työn osaalueita. Työn luonteen mukaan kerrattavia/opetettavia laitteita ovat puutöissä
mm. sorvi, oikohöylä, tasohöylä, vannesaha, pyörösaha, käsijyrsin, lamellojyrsin,
pylväsporakone ja sähkökäyttöiset käsityökalut.
Metallitöissä vastaavasti laitteita ovat kärkisorvi, vannesaha, pylväsporakone,
kaarisakset, pistehitsi, mig-hitsi, kaasuhitsauslaitteet ja sähkökäyttöiset käsityökalut.
Arviointi
Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
423
E
U
M
N
K
I
S
K
O
KOTITALOUS
JOHDANTO
Lukion kotitalouden opiskelussa syvennetään perusopetuksessa hankittuja
arjen hallinnan tietoja ja taitoja kotitalouden eri osa-alueilla. Lisäksi tutustutaan
kansainväliseen tapa- ja ruokakulttuuriin.
1. Juhlien järjestäminen ja leivonta (KO1v)
Kurssilla perehdytään juhlien järjestämiseen ja leivontaan. Kurssilla opetetaan juhlien
järjestämiseen liittyviä asioita kuten tarjottavien määrän laskemista, juhlamenun
suunnittelua ym. juhlajärjestelyihin liittyvää. Opetuskerroilla harjoitellaan leipomaan
erilaisia leivonnaisia, niin juhlaan kuin arkeenkin. Työskentely tapahtuu yksin tai
parityöskentelynä. Kurssin suoritukseen kuuluu osallistuminen vanhojen päivän
kahvituksen tarjottavien suunnitteluun ja leipomiseen, kahvituksessa tarjoiluun
sekä abi-illallisen tarjoiluun. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, jonka saaminen
edellyttää läsnäoloa ja aktiivista työskentelyä opetuskerroilla. Kurssi on tarkoitettu
erityisesti 1. vuosiasteen opiskelijoille. Kurssin materiaalimaksu on 10 €.
2. Makumatka maapallon ympäri (KO2v)
Kurssilla tutustutaan eri maiden ruokakulttuureihin. Kurssin aikana suunnitellaan
ja valmistetaan ateriakokonaisuuksia jokaisen maanosan ruokakulttuurista.
Opetuskerroilla ruokaa ja leivonnaisia valmistetaan yksin, pareittain ja ryhmätöinä.
Kurssin aikana tutustutaan mahdollisuuksien mukaan jonkin ravintolan keittiöön
ja ravintolan erilaisiin työtehtäviin. Kurssilla käydään ruokailemassa jonkin maan
ruokakulttuuria edustavassa ravintolassa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä,
jonka saaminen edellyttää läsnäoloa ja aktiivista työskentelyä opetuskerroilla. Kurssi
on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiasteen opiskelijoille. Kurssin materiaalimaksu on 10 €.
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
424
Kurssin aikana opiskelija tekee itsenäisesti lukiodiplomin OPH:n ohjeiden mukaan.
Opettaja toimii prosessissa ohjaajana. Lukiodiplomin suorittaminen edellyttää kahden
lukiokurssin hyväksyttyä suoritusta.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
425
E
U
M
N
K
3. Kotitalouden lukiodiplomi (KO3v)
I
S
K
O
ILMAISUTAITO
JOHDANTO
Ilmaisutaito on taideaine, jossa nuoren persoonallisuus kehittyy draaman keinoin.
Ilmaisutaidon luonne oppiaineena on kokonaisvaltainen. Draamassa harjoitetaan
taiteidenvälisyyttä ja kaikkia ilmaisun osa-alueita prosessinomaisena työskentelynä.
TAVOITTEET
Ilmaisutaidon tavoitteena on, että opiskelija
• kehittyy vuorovaikutustaidoissaan ja rohkaistuu esiintymään
• löytää itsestään uusia ilmaisullisia voimavaroja
• kehittyy toimimaan ja ottamaan vastuuta ryhmässä myönteisellä tavalla.
ARVIOINTI
Kurssien läpäiseminen edellyttää jatkuvaa näyttöä ja osallistumista. Kunkin kurssin
alussa sovitaan sisällöistä ja työtavoista johdettavat arviointiperusteet. Kursseilla
saadaan ja annetaan suullista palautetta. Oppilas kehittyy myös itsearvioinnissa.
Kursseista saa suoritusmerkinnän. Teatterin diplomikurssin suorittaja saa
ilmaisutaidon diplomin.
Ilmaisutaidon kurssit on suositeltavaa suorittaa järjestyksessä. Diplomikurssille
(IL4v) saa osallistua, kun on suorittanut peruskurssin (IL1v), jatkokurssin (IL2v) ja
teatteritiedon kurssin (IL3v).
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
426
1. Ilmaisutaidon peruskurssi (IL1v)
Tavoitteet
• saa uusia näkökulmia esteettisen ja eettisen elämänasenteensa kehittämiseen
• kehittää vuorovaikutustaitojaan ja rohkaistuu monipuoliseen ilmaisuun ja
esiintymiseen
• löytää itsestään uusia voimavaroja ja oppii kanavoimaan niiden käyttöä
• kehittää myönteistä suhtautumistapaansa yksilöä ja ryhmää kohtaan
• harjaannuttaa omia ilmaisullisia perusvalmiuksiaan luovan toiminnan,
puheviestinnän ja teatterin alueilla.
• kurssilla tutustutaan ilmaisun eri alueisiin (keskittymis-, liike-, ele-, mimiikka- ja
improvisointiharjoituksia)
Arviointi
Kurssista saa suoritusmerkinnän.
2. Ilmaisutaidon jatkokurssi (IL2v)
Tavoitteet
• kehittää vuorovaikutustaitojaan ja rohkaistuu monipuoliseen ilmaisuun ja
esiintymiseen
• löytää itsestään uusia voimavaroja ja oppii kanavoimaan niiden käyttöä
• syventää omia ilmaisullisia perusvalmiuksiaan luovan toiminnan,
puheviestinnän ja teatterin alueilla
• oppii esityksen tekemisen vaiheet ja oppii ottamaan vastuuta yhdessä
tehtävässä produktiossa.
• kurssilla valmistetaan esitys: opiskelijat suunnittelevat ja esittävät näytelmän
tai muun vastaavan teatteritaiteellisen kokonaisuuden
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
427
E
U
M
N
K
I
S
K
O
3. Teatteritiedon kurssi (IL3v)
Tavoitteet
• oppii tuntemaan länsimaisen teatterin historiaa
• oppii tulkitsemaan näkemäänsä teatteriesitystä
• soveltaa tietoja teatterin käsitteistä ja näytelmän rakenteesta omaan
näyttelemiseensä
• syventää omaa ilmaisuaan ja tulkitsemisen taitojaan.
• kurssilla tutustutaan länsimaisen teatterin vaiheisiin itse tekemällä,
näyttelemällä ja keskustelemalla
• luetaan käsikirjoituksia ja opiskellaan näytelmäkirjallisuuden keskeisiä
käsitteitä
• käydään teatterissa
Arviointi
4. Teatterin diplomikurssi (IL4v)
Tavoitteet
• oppii soveltamaan oppimiaan ilmaisullisia keinoja yhdessä toteutettavassa
produktiossa
• oppii ottamaan vastuuta ryhmän jäsenenä
• kehittyy itsearvioinnissa.
• kurssilla valmistetaan itsenäisesti ryhmän kanssa produktio, joka esitetään
kurssin lopussa yleisölle ja raadille
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Arviointi
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
428
Arviointi
Kurssista saa suoritusmerkinnän ja ilmaisutaidon diplomin.
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
429
E
U
M
N
K
• kurssin aikana jokainen pitää oppimispäiväkirjaa, jonka pohjalta kirjoitetaan
essee kurssin lopuksi
I
S
K
O
LIIKENNEOPETUS
1. Liikenneopetus (LOv)
Liikenneopetuksen kurssi tarkoittaa autokoulun edellyttämien 30 oppitunnin laajuisten
teoriaopintojen suorittamista. Myös SPR:n hätäensiapukurssi on suoritettava osana
liikenneopetuksen kurssia.
Arviointi
K
N
I
K
I
E
N
M
E
U
M
N
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O
430
VIESTINTÄKASVATUS
1. Viestintäkasvatusta abeille (VIv)
Kurssi on tarkoitettu abiturienteille.
Tavoitteet
• kehittää kirjallista ilmaisuaan
• tutustuu lehtityöhön ja abilehden tekemiseen
• kehittää videoilmaisun taitojaan osallistumalla abivideon tekemiseen sekä
löytää omat mahdollisuutensa videon tekijänä ja kokijana.
• erilaisten lehtijuttujen kirjoittamista abilehteen
• penkinpainajaispäivänä esitettävän abivideon suunnittelu ja toteutus
Arviointi
N
I
K
I
E
M
N
U •
Y
T
E
U
L
H
•
431
E
U
M
N
K
I
S
K
O
I
E
N
M
E
U
M
N
K
N
I
K
Y
U •
•
T
U
L
H
E
I
S
K
O

opetussuunnitelma (pdf) - Munkkiniemen yhteiskoulu

Transcription

Similar documents

opetussuunnitelman luvut 7.11–9.4 (pdf)

Mallivastaus (kysymys 1.)

4.2 Tuen kolmiportaisuus - Pedagogisen tuen järjestäminen esi

Opetussuunnitelma - Pohjois

OPS vuosiluokat 1–2

Sotungin lukion opetussuunnitelma lv 13-14

lataa ohjelma ja ilmoittautumisohjeet tästä

Opinto-opas - Enontekiön erälukio

Pöytäkirja 10/2013 pdf - Informaatioteknologian tiedekunta

Liikuntadidaktiikka 4 op/ Juha Valtonen Tiina Lähteenmaa

Teknologia - Koulumestari

Lukion opinto-opas 2014-2015 - Suomalais

2014-15 - Kaitaan lukio

OPETUSSUUNNITELMA

Valtakunnalliset syventävät kurssit