docHiippakuntauutiset 2/2011 - Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli
download 
Report Transcription
Hiippakuntauutiset 2/2011 - Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli
Hiippakuntauutiset h e l s i n k i 2 / 1 1 1 Martti Ajo: Terapeuttiset työkalut auttavat sielunhoitajaa Hyvä aikuissuhde on nuorelle kantava voima Toimintakalenteri 2012 Irjan Heinäkuinen perjantai-ilta sinkosi päällemme pelon varjon. Norjasta levinnyt uhkapilvi synkensi uutisotsikot, lomakeskustelut ja monen päättäjän mietteet. Totuttu olotila hävisi jäljettömiin ja tyhjän tilan täytti pelko, ahdistus, tuskakin. Pelkoaan kukin kohteli omalla tavallaan. Kesytti, selätti tai kutsui sitä oppaaksi ymmärtämään jotakin, mitä ei entisen perusteella osannut ymmärtää. Joltakin sanat katosivat kokonaan, toinen nujersi pelkoaan sanatulvalla. Osa laskeutui syiden syvyyssukellukseen, toiset taas suolsivat toimenpidelistojaan poliisille, piispalle, poliittisille päättäjille. Pelko on totta. Monesti se suojeleekin. Mutta jos pelko sammuttaa luottamuksen liekit, sulkee kuuloyhteyden erilaisten välillä ja lukitsee vuorovaikutuksen väylät, me olemme hävinneet hävittäjälle. Kristityn sanastossa luottamus, vieraanvaraisuus ja toivo toistuvat. Ne kertautuvat tekoina, ne sisältyvät rukouksiimme ja ne heijastuvat asenteistamme. ”Älä pelkää, älkää pelätkö” on viesti, jonka enkelit yhä uudelleen tuovat Jumalan terveisinä yön pimeyteen, elämäntilannekriiseihin, oudon ja tuntemattoman pelkoon. Raine Haikarainen Sisällys 2/11 Irjan ikkunasta 2 Pääkirjoitus 3 Sielunhoitoa vai puoskarointia 4 ”Nuori tarvitsee aikuisen läsnäoloa” 8 Onko tässä meidän kutsumuksemme juuri nyt? Tehdä tilaa erilaisten kohtaamisille. Etsiä hienovaraisesti heitä, joiden poissaoloon kaikki ovat jo tottuneet. Kattaa ruokapöytä, johon mahtuu myös hän, jota ikävä repii. Kiinnostua sydämellisesti myös heistä, joiden elämänvalintoja karsastamme. Sallia itsellemme hallitsemisen sijasta häkeltyminen: kuulla koko tarina heiltä, joilla on meille asiaa. Kristinusko on kohtaamista. ”Sotilaspappi on aina saatavilla” 10 Sielunhoitoa sähköisesti 12 Sielunhoito ja psykoterapia vuoropuhelussa 14 Sielunhoitajan tärkeä kirja 16 Kapitulin väkeä 18 Tapahtuu Helsingin hiippakunnassa 19 Toimintakalenteri 2012 23 Ajankohtaista 2 Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli PL 142, 00121 Helsinki. Käyntiosoite: Bulevardi 16 B, 5. kerros Puh. 09 2340 3000 (keskus), faksi 09 2340 3050 Puhelinvaihde ja pääsisäänkäynti ovat auki klo 9–15 Työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected] Kotisivu: www.helsinginhiippakunta.evl.fi 2340 3010 Palveluosoitteet: Piispan sihteeri Maritta Maununen 2340 3010 Yleinen asiointi, nimikirjaotetilaukset, viranhaut: [email protected] Koulutustiedustelut, peruutukset, tentti-ilmoittautumiset: [email protected] Tuomiorovasti Matti Poutiainen (Tuomiokirkkosrk) 2340 6100 Pappisasessori Anja Nurminen (Myrskylän srk) 040 841 4977 Pappisasessori Hannu Vapaavuori (Haagan srk) 2340 3210 Lakimiesasessori Ritva Saario 2340 3020 Notaari Heikki Hämäläinen 2340 3021 Julkaisija: Toimistosihteeri Ulla Aaltio 2340 3023 Hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen 2340 3030 Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli PL 142, 00121 Helsinki Päätoimittaja: Kirsti Poutiainen Raine Haikarainen, p. 09 2340 3032, faksi 09 2340 3050, gsm 040 553 9464, [email protected] Hiippakuntasihteeri (nuoriso-, rippikoulu- ja koulutyö, ympäristötyö, Hiippakuntauutiset) Raine Haikarainen 2340 3032 Hiippakuntasihteeri (lapsi- ja perhetyö, työnohjaus, työyhteisöt) Diakonia ja yhteiskuntatyö 27 Kasvatus 30 Kirkkomusiikki 33 Lähetys ja evankeliointi 35 Työyhteisöt 40 41 Hiippakuntauutiset on Helsingin hiippakunnan tiedotuslehti. Se ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan seurakuntien työntekijöille, luottamushenkilöille ja tiedottajille. Hiippakuntasihteeri (diakonia ja yhteiskunta, kansainvälinen diakonia) 2340 3031 Ihmisiä hiippakunnasta Piispa Irja Askola Piispan teologinen erityisavustaja Päivi Linnoinen 2340 3011, 040 551 5851 Kansi: Martti Ajo – pappi, terapeutti ja Toimitussihteeri: Laura Pörsti, gsm 044 530 0441, [email protected] analyytikko. Kuva: Raine Haikarainen Jaana Räntilä 2340 3033 Toimistosihteeri Birgitta Falenius (50 %) 2340 3034 Kuurojenpappi Elina Jokipaltio 2340 3035 Lähetyssihteeri (lähetys, evankeliointi) Hannu Lätti 2340 3037 Taitto- ja painopaikka: Hiippakuntakanttori Hanna Remes 2340 3038 Etelä-Savon Kirjapaino Oy, Mikkeli, [email protected] 6.12.2011. Aineiston viimeinen sisäänjät- Painos: 3 400 kpl töpäivä on 4.11.2011. Lähetystoimisto (Suomen Lähetysseura) 129 71 (vaihde) Pääkirjoitus i k k u n a s ta Raine Haikarainen Osoitteenmuutokset: Ulla Aaltio, p. 09 2340 3023, [email protected] Seuraava Hiippakuntauutiset ilmestyy ISSN 1456-8144 Luotettavuutta ja herkkyyttä Nykyaikaisten järjestelmien turvallisuudesta puhuttaessa saattaa törmätä englanninkieliseen käsitteeseen High Reliability Organization (HRO). Sanoilla tarkoitetaan organisaatiota, jonka perusolemukseen kuuluu korkea luotettavuustaso. Tyypillisiä esimerkkejä näistä järjestelmistä ovat lentoyhtiöt, ydinvoimalat tai erikoissairaalat. Niiden kaikkien toimintaa ohjaavana periaatteena on määrätietoinen pyrkimys onnettomuuksien nollatoleranssiin. Voiko kirkkoa pitää tällaisena korkean luotettavuustason organisaationa? Ainakin ihmisten odotukset tuntuvat viittaavaan siihen suuntaan. Vähäisetkin kirkon epäonnistumiset saavat runsaasti julkisuutta ja arvostelua. Ne ovat kumpikin asioita, jotka on väistämättä hyväksyttävä, kun tavoitellaan korkeaa luotettavuutta. Luotettavuutta odotetaan myös silloin, kun on kyse henkilökohtaisista ja sielunhoidollisista kohtaamisista. Avun tarpeessa oleva lähimmäinen haluaa purkaa sydäntään kirkon edustajalle. Näin tehdessään hän haluaa olla vakuuttunut, että auttajalla on herkkyyttä ja asiantuntemusta. Itsestään selvää myös on, ettei hänen hädänalaista tilaansa käytetä hyväksi eikä luottamuksellisia asioita levitellä ulkopuolisille. Lehtemme tässä numerossa käsitellään sielunhoitoa eri näkökulmista. Työntekijöiden puheenvuoroista käy ilmi, miten keskustelulle on yhä enemmän tarvetta ja ihmisten auttaminen on löytänyt aivan uusiakin muotoja. Samanaikaisesti kirkon vanhasta perinteestä nousevilla sanoilla, symboleilla, tavoilla ja jopa miljöillä on merkitystä ihmisten sielunhoidollisessa kohtaamisessa. Yhä selvemmin korostuu myös sielunhoidon ammatillisuus. Vaikka auttava keskustelu on kaikkien seurakuntalaisten tehtävä, työntekijän rooli on kuitenkin poikkeava. Hänelle uskottavat ongelmat voivat olla monimutkaisia ja keskusteluyhteys pitkäjänteistä. Ammattitaito edellyttääkin sielunhoidon ja terapian yhtäläisyyksien ja erojen ymmärtämistä sekä tajua siitä, milloin omat auttamisvälineet eivät riitä. Kaikille korkean luotettavuustason järjestelmille ovat tyypillisiä tietyt yhteiset piirteet. Näitä ovat esimerkiksi kyky ennakoida epäonnistumisia, herkkyys aistia toiminnan muutoksia, valmius joustamiseen ja erityisesti kriittisestä palautteesta oppiminen. Nämä asiat ovat tuttuja myös kirkon sielunhoitajakoulutuksessa ja laajemminkin henkilöstökoulutuksessamme. Ainakin koulutuksen näkökulmasta voi todeta, että kirkko pyrkii selkeästi olemaan yksi korkean luotettavuustason organisaatioista. 3 Tekstit: Janne Villa Kuvat: Raine Haikarainen Sielunhoitoa vai puoskarointia 4 Martti Ajo vihittiin papiksi vuonna 1989. Hän työskenteli seuraavat 14 vuotta Käpylän seurakunnassa, alkuun nuoriso- ja rippikoulupappina, lopuksi lähetys- ja diakoniatyössä. Käpylästä hän siirtyi viideksi vuodeksi Vantaan vankilaan pastoriksi. Tätä nykyä Ajo toimii perheneuvojana Helsingin seurakuntayhtymässä sekä yksityisenä psykoterapeuttina. Ajo arvostaa suuresti seurakuntapapin työtä, jossa kohdataan ruohonjuuritasolla ihmisiä laidasta laitaan, syntymästä kuolemaan. ”Pappina näkee kattavan poikkileikkauksen suomalaisten elämästä ja mielenmaisemasta. Koin hyvin tärkeitä kohtaamisia niiden 14 vuoden aikana”, Martti Ajo toteaa. Millaiset valmiudet teologinen tiedekunta antoi sielunhoitajalle? ”Melko ohueksi sen puolen opiskelu jäi siihen nähden, kuinka haastavaa papin työ on. Siihen aikaan tiedekunnassa oli vähän sielunhoitokoulutusta. Jouduin opettelemaan kantapään kautta sielunhoitajan valmiudet.” ”Nuoret papit ovat usein valmistuessaan kokemattomia idealisteja. Heillä on paljon oppimista elämästä”, Martti Ajo hymyilee muistoilleen reilun 20 vuoden takaisesta itsestään. Mielen lukkojen armollinen avaaja Martti Ajo veti Käpylässä edelleen jatkuvaa kapakkapappiprojektia. Hän kävi ravintolassa keskusteluita ja kiinnostui entisestään ihmisten sielunhoidollisesta kohtaamisesta, elämäntarinoiden ja huolien kuuntelemisesta. ”Olen sanonut leikillisesti, että päädyin kapakan kautta vankilaan.” Vankien järisyttävän suurten ongelmien edessä ihmiselämän synkin ja pimein puoli löivät vasten sielunpaimenen kasvoja. ”Vankila oli melkoinen elämänkoulu. Sain työkokemusta ja vanhenin varmaan kymmenen vuoden edestä. Työ on kuluttavaa. Siinä kohtaa poikkeuksellisen traagisia asioita.” Vangit ovat monien fyysisten ja psyykkisten lukkojen takana. Martti Ajo koki tehtäväkseen mielen lukkojen avaamisen. Hän joutui miettimään, selviääkö tehtävästä papin perustyökalujen ja kutsumuksen voimin. ”Olen pappi – se on ensimmäinen ja vahvin identiteettini, vaikken ole psykoterapeuttina ja perheterapeuttina papin virassa”, sanoo Martti Ajo. Pastori Martti Ajo päätyi kapakan kautta vankilaan. Siellä ei pärjätty ilman psykoterapiaa. Sittemmin tutuksi tulivat myös psykoanalyysi ja perheneuvonta. 5 Silloin syntyi ajatus hankkia lisää valmiuksia auttamiseen. Pappi opiskeli työn ohessa psykoterapeutiksi. Nykyään Martti Ajon koulutuspohja on vankka ja monipuolinen. Hän valmistuu pian myös psykoanalyytikoksi. Suomessa ei ole tiettävästi muita työikäisiä pappis-psykoanalyytikkoja. Koulutuksista on ollut suurta apua työhön. ”Sain järeämpiä terapeuttisia työkaluja. Opin näkemään rajani: missä pystyn auttamaan ja missä en; milloin ei kannata lyödä päätään seinään. Vaikka vankilatyö on vaikeaa, ihmisiä voi vähän tukea ja kulkea heidän rinnallaan.” Mitä muuta opit vankilassa? ”Ihmisten kunnioittamisen. Me kaikki olemme samalla viivalla. Ihmisen arvoa ei voi mitata sillä, mitä hän on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Kaikilla ei ole ollut mahdollisuutta aloittaa elämäänsä samalta lähtötasolta.” ”Myös armo ja armottomuus puhuttelivat, ja punnitsin paljon niitä sanoja. Loppupeleissä jokainen on Jumalan edessä. Siinä mitataan, mitä armo todella on.” ”Armottomuus on ihmisten ominaisuus, jonka vangit olivat kohdanneet. Kun ihminen joutuu vankilaan, sitä ennen elämässä on yleensä ehtinyt tapahtua paljon ikäviä asioita.” Ensin omat haavat kuntoon Sielunhoitajan on tiedostettava henkiset ja ammatilliset rajansa, Martti Ajo tähdentää. Itsetuntemuksen on oltava hyvä, ennen kuin haasteellisia henkilöitä voi auttaa työkseen. ”Ihmiset ovat hyvin yksilöllisiä. Jokaisella meistä on omanlaisensa tausta ja omat haavansa. Ammattiauttajan on hoidettava oman taustansa aukot ja haavansa kuntoon, jotta hän pystyy auttamaan muita haavoitettuja.” On osattava erottaa, milloin sielunhoidettava tarvitsee toisenlaista apua, ja ohjattava hänet eteenpäin. Vaarana on ottaa liian vähäisillä resursseilla käsiteltäväkseen liian vaativa ongelmakimppu. Tällöin voi viedä autettavaa väärään suuntaan, Martti Ajo muistuttaa. ”Täytyy miettiä tarkasti, onko minulla tarpeeksi ammattitaitoa ja riittävän tuhti terapeuttinen työkalupakki.” 6 Älä kanna kotiin kuormia ”50 vuotta on kypsän miehen ikä: elämänkoulussa on nähnyt ja kokenut jo kaikenlaista. Elämänkokemuksen lisäännyttyä auttajan työtäkin voi tehdä rohkein mielin”, toteaa Martti Ajo. Sielunhoitaja tai terapeutti voi lähteä kantamaan mielessään toisten ongelmia ja ahdistuksia, joita nämä eivät välttämättä edes sano ääneen, Martti Ajo varoittaa. ”Ihmiset projisoivat auttajaan isoja ongelmia ja siirtävät niitä hänen kannettavakseen. Sielunhoitajan suurin vaara on siinä, että häneen sijoitetaan liian raskaita psyykkisiä painolasteja, joita on vaikea käsitellä. Asiakkaan ongelmat alkavat elää omaa itsenäistä elämäänsä auttajan mielessä. Puhutaan sijaistraumatisaatiosta.” ”Auttajan tulisi kyetä käsittelemään ihmisten ongelmia tietoisella tasolla niin, etteivät ne jää pyörimään mieleen ja sekoitu omaan elämään. Papin mieli kuormittuu helposti ja työn ongelmat siirtyvät kotiin.” Martti Ajo painottaa, että jokainen syvätasolla liikkuva sielunhoitaja tarvitsee säännöllistä työnohjausta. Tuppurainen tappuraisen takuumiehenä? Terapeuttipiireissä sielunhoitoa on toisinaan arvosteltu puoskaroinniksi: terapiatyöhön kouluttautumattomat, uskonnollisten harhakuvitelmien hapattamat amatöörit ronkkivat hyväuskoisina hölmöinä ihmisten herkkää sisintä… Martti Ajo ei yhdy puoskarointisyytteisiin. Silti esimerkiksi psykoterapeutin koulutus on hänestä erittäin hyödyllinen sielunhoitajille. Pastoraalikoulutukseen olisikin hyvä lisätä psykoterapiaopintoja. ”On jotenkin hölmöä sanoa, ettei ihminen voi antaa sielunhoitoa ilman terapeuttista koulutusta. Pitkälti kysymys on kaikissa terapiamuodoissa siitä, kuinka auttaja ja autettava kohtaavat toisensa.” ”Kun innostuneen sielunhoitajan nälkä kasvaa, hän saattaa kuitenkin ylittää ammatilliset rajansa ja kuvitella, että vaikkapa papin koulutuksella voi lähteä hoitamaan isoja psyykkisiä ongelmia.” ”Joudun psykoterapeuttina ja perheneuvojana miettimään jatkuvasti, kuinka syvälle tasolle voin viedä keskustelut. Kun käytettävissä on rajattu aika, minun täytyy saada sen puitteissa nostettua ihminen takaisin ylös, jos olen ensin sukeltanut hänen kanssaan mielen syvyyksiin.” Hiljaisuuden viljelijä löytää sisäavaruuden Itselleen Martti Ajo ammentaa hengenravintoa vanhoilta kristillisiltä mystikoilta ja erämaan kilvoittelijoilta, hyviksi havaituilta hengellisiltä isiltä ja äideiltä. Hän ei väsy lukemaan vaikkapa Filokaliaa tai Ristin Johannesta. ”Olen vitsaillut, että erämaaisät olivat ensimmäisiä psykoanalyytikkoja. He löysivät oman kielen kuvaamaan ihmisen tiedostamatonta aluetta. Vaikka he puhuivat oman aikansa käsittein, heidän tekemänsä löydöt ovat tavoitettavissa myös tämän päivän psykoanalyyttisellä kielellä.” ”Ihmisen sisäinen ja tiedostamaton elämä ei ole yksinomaan Freudin keksintöä. Itsetutkiskelua ja oman mielen liikkeiden tarkastelua harrastaneet mystikot ja erämaaisät tunsivat tiedostamattoman alueen hyvin. He kuuntelivat tarkoin ajatuksiaan, mielikuviaan ja jopa uniaan.” Martti Ajo on kiinnostunut edellisten tapaan hiljaisuuden viljelystä. ”Meidän aikamme elämä on kiivasrytmistä ja hektistä. On vähän paikkoja, joissa pääsee pysähtymään ja miettimään, mitä minulle kuuluu ja mitä sisäisessä maailmassa liikkuu – kuuntelemaan Jumalaa ja itseään. Hiljaisuudessa monet tärkeät asiat lähtevät luonnostaan liikkeelle.” Psykoterapia ja sielunhoito samalla asialla Kirkon koulutuskeskuksessa järjestettiin syyskuun alussa konferenssi Valon heijastuksia – Spiritualiteetti sielunhoidossa ja psykoterapiassa. Sielunhoito ja psykoterapiamuodot ovat vuosikymmenten ajan eristäytyneet toisistaan. Terapiassa hengellisyys nähdään monesti harhana, josta tulisi päästä eroon. Samoin jotkut teologit ja sielunhoitajat vieroksuvat kategorisesti psykoterapeuttista ajattelua. Lisääntynyt kiinnostus eksistentiaaliseen etsintään ja uskontoon on herätellyt ihmisen hoitamisen ammattilaisia dialogiin. Vuorovaikutuksessa on mieltä, sillä molemmilla kentillä on omista tulokulmistaan jaettavana arvokasta tietoa ihmisen kohtaamisen syvätasosta. Martti Ajo määrittelee sielunhoidon ihmisen kokonaisvaltaiseksi kohtaamiseksi. Kun henkilö hakeutuu seurakunnan työntekijän pakeille, hän on tietoinen siitä, että myös jumalasuhde – tai jopa Jumala – on mahdollisesti läsnä kohtaamisessa. Silloinkin, kun Jumalasta tai uskonasioista ei puhuta ääneen. Laaja-alaisen psykoterapeutinkin kanssa voi keskustella uskonnollisista kysymyksistä, mutta teologeilla ja seurakunnan työntekijöillä on koulutuksensa ja henkilökohtaisen kokemuksensa takia valmiudet pohtia eksistentiaalisia kysymyksiä ja jumalasuhdetta. Pappi, psykoterapeutti ja tuleva psykoanalyytikko ei halua tehdä jyrkkää rajaa saati vastakkainasettelua sielunhoidon ja psykoterapian tai psykoanalyysin välillä, vaan näkee niiden täydentävän toisiaan. ”Olen sanonut pieni pilke silmäkulmassa, ettei teologiaa voi ymmärtää ilman psykoanalyysia eikä psykoanalyysia ilman teologiaa. Molemmat tutkivat ihmismielen salaisuuksia”, Martti Ajo sanoo. ”Psykoanalyysin ja teologian on monesti ajateltu olevan kaukana toisistaan. Itse en ajattele näin, vaan ymmärrän psykoanalyysin puhuvan ihmisen sisäisestä maailmasta toisella kielellä kuin teologian. Monilta osin on kysymys samoista asioista, ihmisenä olemisen vaikeudesta.” ”Joskus olen ajatellut, että kun Sigmund Freud puhui ihmismielen tiedostamattomasta ja tuntemattomasta alueesta, sillä oli jotakin tekemistä Jumalan kanssa. Jumala on perimmiltään tuntematon ja salattu. Myös ihmisen mielessä on paljon sellaisia asioita, jotka jäävät lopulta salaisuuksiksi. Kaikkia kiviä ei ole mahdollista kääntää edes pitkässä terapiassa.” 7 Sielunhoito Teksti ja kuva: Laura Pörsti Taina Repo-Holten: ”Nuori tarvitsee aikuisen läsnäoloa” Yksi merkittävä aikuissuhde voi kantaa nuorta koko elämän ajan, muistuttaa Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön keskus Snellun psykologi. Huoneet ovat korkeita ja avaria. Ikkunoista avautuu urbaani näkymä Kallioon. Tunnelma on kuin jonkun kotona: on lautalattiat ja kaakeliuunit. 8 Tämä on kuitenkin Snellun toimisto, jossa psykologi Taina Repo-Holten tapaa nuoria, heidän perheitään ja verkostoaan. Repo-Holten kiittelee Snellun tarjoamaa vapautta toimia: kukaan tai mikään ei raamita, missä asiakkaita pitää tavata tai miten hoitosuhteen pitää edetä. Kotikäynnitkin ovat mahdollisia. ”Täällä lähdetään nuoren tarpeista. Asiakassuhteet vaihtelevat kertaluontoisista monta vuotta jatkuviin tapaamisiin.” 10 vuotta Snellussa työskennellyt psykologi on nähnyt läpileikkauksen nuorten ongelmista. ”Monenlaista ihmissuhdepahoinvointia, masennusta, syömishäiriöitä, seksuaalista kaltoin kohtelua, kuolemantapauksia ja erojen jälkeistä pahoinvointia... Joissakin tapauksissa syrjäytymisen ketju on jatkunut sukupolvesta toiseen”, Taina Repo-Holten sanoo. Hän voi tarjota avuksi kuuntelemista ja läsnäoloa – ja toimia sillanrakentajana nuorten ja heidän vanhempiensa välillä. ”Työn taustalla on ehdoton kunnioitus nuoren vanhempia kohtaan, vaikka heillä olisikin vanhemmuus hukassa. Minun tehtäväni on toimia tulkkina: lähteä nuoren tarpeista käsin, olla myös vanhemman puolella ja auttaa osapuolia kuulemaan toisiaan.” Se on hienovaraista työtä. Katon on oltavat korkealla, ja avarista, urbaaneista näkymistäkin voi olla apua. Tähtien ja putoajien yhteiskunta ”Yhteiskunta on polarisoitunut. On hyvinvoivat nuoret ja pahoinvoivat nuoret, ja kuilu heidän välillään on leveä”, Taina Repo-Holten sanoo vakavana. Hänen ensisijainen huolenaiheensa on päihteidenkäyttö. Psykologi Taina Repo-Holten kehottaa nuorten sielunhoitajia miettimään, mikä on heidän erityistehtävänsä nuoren verkostossa. ”Tämä ei koske vain nuoria, vaan myös heidän vanhempiaan, joiden juominen aiheuttaa pahoinvointia koko perheelle.” Päihteiden kulutuksen RepoHolten ei tiedä lisääntyneen, mutta asennemuutoksia on tapahtunut. ”Huumemyönteisyys on joissakin sosiaaliryhmissä lisääntynyt. Nykyään voi olla työssäkäyvä ja käyttää huumeita.” Päihdekoukun vaara on suurin niillä nuorilla, jotka kokevat, etteivät tule nähdyiksi. Monesti heiltä puuttuu koulutuspaikka, eikä kaveriporukkakaan ole paras mahdollinen. ”Taustalla on rakkaudennälkä. Tarttumapinta nuoreen on löydettävissä, jos tukijoukot ovat kunnossa, mutta jos vanhemmalla ei ole keinoja olla nuoren kanssa, seuraa hankaluuksia.” Toisaalta toisessakin äärilaidassa on psykologia huolettavia ilmiöitä. Esimerkiksi – hieman yllättäen – tämän päivän lukio valtavine vaatimuksineen. ”Se osuu nuorilla hyvin herkkään vaiheeseen. Etenkin tunnollisia tyttöjä se näyttää ahdistavan ja masentavan.” Repo-Holtenia mietityttää se, että lukio korostaa niin vahvasti suorituksia. Kaikkien pitäisi niin koulussa kuin harrastuksissakin olla tähtiä. Pahimmillaan vanhemmatkin painottavat juuri tätä näkökulmaa. ”Oppiminen on hyvä asia, mutta toivoisin, että siihen ei lähdettäisi paineella arvosanoista. Jos nuori menee lukiossa psyykkisesti lukkoon, on tärkeä tarttua tilanteeseen heti: etsiä armollisempaa asennoitumista ja herätellä oppimisen iloa ja elämästä nauttimista. Joskus hyvässä ammattikoulussa voi päästä psyykkisesti helpommalla”, Taina Repo-Holten pohtii. Mitä vanha opettajasi sanoisi? Taina Repo-Holten puhuu taajaan aikuissuhteiden kantavasta merkityk- sestä – sellaistenkin, jotka ovat lapsen ja nuoren elämässä vain vähän aikaa. Heihin palataan usein Snellun juttutuokioissakin. ”Kehotan nuoria miettimään niitä henkilöitä, jotka ovat nähneet heidät. Sitten pohdimme yhdessä, mitä tämä henkilö mahtaisi tästä tilanteesta sanoa. Merkittävien kokemusten tavoittaminen on tärkeää. Niiden muistelu voimaannuttaa ja luo uskoa omaan kykyyn selviytyä.” Repo-Holten muistuttaa, että nykymaailmassa pysyvät ihmissuhteet ovat poikkeuksellisia. Koulut ja asuinpaikat vaihtuvat, samoin opettajat. Puolet avioliitoista päättyy eroon, ja eron seurauksena lapsi saattaa menettää toisen vanhempansa lähes kokonaan. ”Eron varjo voi olla tosi pitkä. Vaikka vanhempien oma elämä on sekaisin, pitäisi muistaa, että lapsella on oikeus kaikkiin itselleen tärkeisiin aikuisiin.” Repo-Holten viittaa tilanteisiin, joissa vanhemmat eri tavoin ryhtyvät kiristämään lapselta rakkautta tyyliin: ”et mene isäsi luokse jos yhtään rakastat minua”. ”Pitäisi olla kansalaisvelvollisuus, että kuka tahansa aikuinen puuttuisi tällaiseen käytökseen sitä kohdatessaan.” Oppia omista rajoista Nuorten arjen kysymykset ovat nykyään rankkoja. Salattujen elämien draamat tuntuvat Taina Repo-Holtenin mielestä valuvan todellisuuteen. ”Nuoret kuvittelevat, että heidän pitää kyetä olemaan toistensa terapeutteja ja kantamaan vaikka kaverin itsemurha-ajatuksia. Omat rajat katoavat.” Väliin kaivattaisiin kuuntelevia aikuisia. Sellaisia, joilla ei ole liian kiire, liian ahdistavaa, liian paljon taakkaa. Aikuisten pitäisi Repo-Holtenin mukaan olla niin läsnä, että heille selviäisi, missä asioissa nuori todella tarvitsee apua ja tukea. Häntä hämmästyttää se, että samalla kun tiettyihin nuorten tekemisiin puututaan paljonkin, joidenkin suurten kysymysten kanssa heidät jätetään yksin. ”On otettava tosissaan se, mitä nuori sanoo. Vaikka asia aikuisen mielestä tuntuisi pieneltä, nuorelle se voi olla iso. Lapsen puheen pitäisi olla yhtä tärkeää kuin aikuisen puheen.” Sielunhoitajan herkkä paikka Taina Repo-Holten on psykologi kirkon leivissä. Hänen vastaanotollaan tunnistetaan myös hengellisiä kysymyksiä – jos tarpeen on. Jeesusta ei kuitenkaan käytetä laastarina. ”Tämä työ ei ole ensimmäisenä sielunhoitoa, ellei asiakkaalla ole hengellinen tausta. Voisi puhua vaikka juttelusta. En tarjoa hengellistä ratkaisua psykologisiin ongelmiin.” Taina Repo-Holtenilla kuitenkin on myös sielunhoidon työnohjaajakoulutus. Hänen mielestään on hyvä, että kirkon työntekijöillä niin monelta alalta on valmiuksia sielunhoitoon ja nuorten seurakuntalaisten kuuntelemiseen. Korvia ei ole koskaan liikaa. ”Tärkeää on tietenkin, että sielunhoitaja tunnistaa oman osaamisensa rajat ja ottaa tarvittaessa muita apuun. Näin nuorisotyöntekijät tekevätkin. Monella nuorella on muitakin tukiverkostoja. Silloin on hyvä kysyä, mikä merkitys juuri minulla tässä on.” Repo-Holten katsoo, että ammatillisten ihmissuhteiden tehtävä on tukea nuoren luonnollista ihmissuhdeverkostoa ja auttaa ihmissuhteiden solmuja aukeamaan. Tärkeintä on kuitenkin tavallinen, yhteisöllisyyden mukanaan tuoma välittäminen. ”Jos kuka tahansa aikuinen näkee yksin itkevän nuoren kadunkulmassa, toivoisin hänellä olevan herkkyyttä ja uskallusta pysähtyä ja kysyä, voiko hän olla avuksi.” 9 Sielunhoito Sielunhoito Teksti ja kuva: Laura Pörsti Tapani Selin: ”SOTILASPAPPI ON AINA SAATAVILLA” Sotilaspastori Tapani Selin saattaa samana päivänä selvittää yhden varusmiehen parisuhdeongelmaa ja toisen mahdollisuutta rukoilla oikeaan aikaan. Sielunhoidollinen ote on hänen varusteistaan tärkein. 10 Kolme vuotta sitten helmikuussa sotilaspastori Tapani Selinin puhelin soi. Soittaja kertoi, että Santahaminan urheilukentällä elvytetään varusmiestä. Tämä oli lyyhistynyt kesken Cooperin testin. Kun Selin meni paikalle, siellä oli jo ambulanssi. Mitään ei kuitenkaan ollut tehtävissä. Kriisihoito aloitettiin heti. Armeijassa sekin sujuu tarkalla kaavalla, esikuntapäällikön johdolla. Papilla on siinä tärkeä sielunhoidollinen tehtävä. ”Käsittelemme asiaa paikalla olleen henkilöstön kanssa. Myös uhrin perusyksikössä pidämme hiljaisen hetken, ehkä hartaudenkin. Tarpeen mukaan myös uhrin tuvan varusmiesten kanssa käydään asiaa läpi ja seurataan, tarvitseeko joku erityistukea”, kertoo Tapani Selin. ”Pappi huolehtii myös omaisten tukemisesta ja tulevista hautajaistoimista.” Kuolemantapaukset ovat rauhan aikana onneksi harvinaisia. Kuitenkin sellaisten edessä sotilaspapin sanoja kaivataan: hänen puoleensa kääntyvät myös median edustajat. Pappi kuuluu kalustoon Tavallisesti Kaartin jääkäripataljoonan sotilaspastori Tapani Selinin työ on arkisempia kohtaamisia. ”Työ jakaantuu kolmeen osaan: julistus, opetus ja sielunhoito”, Selin kuvaa. Julistusta ovat hartaudet, joita usein vietetään niin, että alttaritauluna on Santahaminan upea luonto. ”Ja merimaiseman takana kaupunki, jonka rauhaa me puolustamme. Ne Sotilaspastori Tapani Selin on tuttu näky Santahaminan varuskunta-alueella. Hänen puoleensa on helppo kääntyä. ovat isoja elämyksiä monelle”, Selin huomauttaa. Opetusta ovat varusmiehille annetut oppitunnit. Sielunhoitoa puolestaan ovat ne satakunta luottamuksellista keskustelua, jotka Tapani Selin vuosittain käy henkilökunnan ja varusmiesten kanssa. ”Pidän sielunhoitoa painopistealueena. Niin kuin on tärkeää, että kirkko on keskellä kylää, on tärkeää, että sotilaspappi on saatavilla tarvittaessa. Keskusteluilla on vankka merkitys niille, jotka niihin hakeutuvat.” Armeija on siitä erityinen paikka, että siellä pappi on koko ajan läsnä. Hänen yhteystietonsa eivät jää kenellekään epäselviksi, siitä pitävät huolen jo Selinin kaikille alokkaille pitämät aloitusoppitunnit. Niille osallistuvat kaikki palvelukseen astuvat. Pappi on myös mukana joukkojensa arjessa osallistumalla sotaharjoituksiin ja leireille. ”Pappia on jollain tavalla on luvallisempaa ja luontevampaa lähestyä armeijan oloissa. Hän on samanlainen palvelustoveri kuin muutkin”, Tapani Selin uskoo. Muslimeja papin pakeilla Tapani Selin on toiminut sotilaspappina 20 vuotta. Viimeisten vuosien aikana uskontojen kirjo kasarmilla on lisääntynyt. Santahaminan 1000 alokkaan saapumiserässä on tavallisesti parikymmentä muslimia. Heidän kanssaan Selin on paljon tekemisissä. ”Tässä käy tavan takaa joku muslimipoika. Meillä on hyvä yhteys, heillä ei ole kynnystä hakeutua puheilleni”, hän sanoo. Muslimeille Selin tarjoutuu avuksi uskonnonharjoittamisen ja armeijan yhteensovittamisessa. Perussääntö on, että uskonnonharjoittaminen tapahtuu palveluksen sallimissa puitteissa, mutta Selin ymmärtää, että joskus säännön noudattaminen on haastavaa. ”Osalla on aika tiukat puhtaussäännöt. Ymmärrän hyvin sen, että Sielunhoitoa armeijan harmaissa Puolustusvoimien kirkollisessa työssä on tällä hetkellä 28 päätoimista sotilaspapin virkaa sekä kenttäpiispan virka. Lisäksi virassa on 12 osa-aikaista sotilaspastoria. He käyvät yhteensä noin 5000 sielunhoidollista keskustelua vuodessa.Vähän yli puolet niistä käydään varusmiesten kanssa, vajaa puolet henkilökunnan kanssa. Puolustusvoimien kirkollisen työn tavoitteena on tukea henkisesti ja hengellisesti puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa palvelevia sekä ylläpitää ja kehittää heidän eettistä toimintakykyään kaikissa olosuhteissa. jos kaveri on peseytynyt tietyllä tavalla koko ikänsä, sitä on hyvin vaikea muuttaa. Viime viikolla puhuin sen puolesta, että yhdelle shiiamuslimipojalle järjestettiin oma, suihkulla varustettu vessa”, hän kertoo. ”Näissä asioissa täytyy olla varovainen ja suhtautua sielunhoidollisesti. Ajatus on, että puolin ja toisin joustetaan.” Nykynuoret huolehtivat vanhemmistaan Suomalaispoikien murheista suurimmat ovat koko Tapani Selinin työuran ajan liittyneet lähimpiin ihmissuhteisiin. ”Usein taustalta paljastuu rikkinäinen kotitausta ja monenlaista ongelmaa. Siinä tilanteessa puoliso on ainoa tärkeä asia. Jos hänen kanssaan menee sukset ristiin, tuntuu että maailma kaatuu”, Selin tietää. 1990-luvun alussa sotilaspapin pakeille hakeutui varusmiehiä, joilla oli tuottamattomia yrityksiä ja paljon velkaa. Se oli edellisen laman erikoisuus. Nyt Selinistä tuntuu, että syrjäytyminen ja siihen liittyvät ongelmat ovat nousseet esiin. ”Monella on suurin huoli siitä, miten vanhemmat pärjäävät. On näkyvissä jo useamman polven syrjäytymistä, mielenterveys- ja alkoholiongelmia”, hän toteaa. Papin apu on pääasiassa keskustelua ja tilanteen taustojen kartoittamista, tarvittaessa useammankin kerran. ”Voin vedättää palan matkaa eteenpäin ja toimia lautturina karikkoisen kohdan yli. Itsellenikin tulee hyvä mieli, kun huomaan, että kaveri lähtee selvästi huojentuneena. Monesti pojat kiittävätkin.” Varsinaisia uskonnollisia kysymyksiä sielunhoitokeskusteluissa käsitellään verrattain harvoin, mutta poikkeuksia on. ”Kerran varusmies tuli toimistooni ja sanoi haluavansa tietää, miten tullaan uskoon”, Tapani Selin muistaa. Varusmiesten opintoihin ja asumiseen liittyviä ongelmia selvittää Santahaminassa kaksi sosiaalikuraattoria. Sotilaspapin konkreettinen apu on toisenlaista. ”Mikään loma-automaatti minä en ole, mutta jos katson, että tilanne siviilissä vaatii lomapäivää, voin toimia asiassa yksiköiden suuntaan.” Sotilaspapilla on Santahaminassa tilava huone, mutta monet tärkeät keskustelut viriävät kannonnokassa tai sotaharjoituksen vartiovuorossa. ”Kun ollaan pidemmän aikaa jossakin ja varusmiehillä käy aika pitkäksi, syntyy syvällisiä keskusteluja”, Tapani Selin kertoo. 11 Sielunhoito Teksti: Antti Kupiainen Kuva: Raine Haikarainen Sielunhoito Kirkko auttaa myös netissä Sielunhoitoa sähköisesti Oletko joskus vastannut työssäsi sähköpostiviestiin, joka käsittelee kirjoittajansa henkilökohtaisia asioita? Jos vastasit myöntävästi, olet ollut mukana verkkoauttamisessa – siis tekemässä sielunhoitoa verkossa. 12 Verkkoauttaminen on hyppy mielenkiintoiseen maailmaan. Kirkolla on auttamispalveluita netissä jo varsin paljon. Tunnetuin niistä lienee Nettipappi-palvelu. Tämä Helsingin seurakunnissa 1990-luvulla alkanut auttamispalvelu on Merimieskirkon nettipappitoiminnan ohella vanhimpia verkossa toimivia kirkon auttamispalveluja. Koko nettityö on tietenkin varsin nuorta. Alan uranuurtajina voi pitää korkeakoulupappeja, joista jotkut alkoivat hoitaa opiskelijoiden sieluja sähköpostikirjeenvaihdolla sähköpostin yleistyttyä. 2000-luvulla erilaisia auttamissivustoja on syntynyt runsaasti. Niiden tyyppisille kirkollisille palveluille on nyt kysyntää. Niitä voi suhteellisen helposti synnyttää myös lisää. Osaltaan asiaan vaikuttaa se, että tietoturvakysymyksiin on kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota. Se on parantanut palveluiden luotettavuutta. Monet nykyisistä auttamispalveluista ovat valtakunnallisia. Nettipappi on niistä yksi. Palvelevan puhelimen sisarpalvelu Palveleva netti toimii pääosin vapaaehtoisvoimin. City. fi-nettiyhteisön Puhu papille -palveluun ja Parisuhdeklinikalle pääsee monia reittejä pitkin – muun muassa suomi24.fi-sivustolta. Merimieskirkon Nettipappi palvelee lähinnä ulkosuomalaisia. Palvelujen vastaustavat vaihtelevat. Joissain tapauksissa kysymykset ja vastaukset ovat julkisesti kaikkien luettavissa, toisissa taas keskustelu käydään kahden kesken kysyjän ja vastaajan välillä. Joskus keskustelua voidaan jatkaa, mutta usein vastaaminen on kertaluonteista. Verkkopalvelua suunnittelevan ei pidä lähteä soitellen sotaan, vaan työhön tulee sitoutua pitkäjänteisesti, kirjoittaa Antti Kupiainen. Yhteydenottoja ei voi rajata paikkaan Porvoon Nettipappi ja Vantaan Huojentamo ovat kuvaavia esimerkkejä Helsingin hiippakunnan alueella toimivista verkkoauttamispalveluista. Vaikka ne ovatkin paikallisia ja niihin pääsee kyseisen seurakunnan nettisivun kautta, verkkokohtaamista ei voi rajoittaa tiettyyn aikaan tai paikkaan. Porvoossa Nettipappi-palvelu on aloitettu vuonna 2009. Vastaajina toimivat seurakunnan papit. Yleisimmät keskustelunaiheet liittyvät uskoon sekä kirkkoon ja seurakuntaan. Osa kysymyksistä on luonteeltaan tiedusteluja, mutta on myös paljon kysymyksiä, jotka vaativat pitkää paneutumisaikaa. Porvoon Nettipappi toimii kokonaan suojatuilla sivuilla siten, että kysyjä voi lukea omaan kysymykseensä tulleen vastauksen rekisteröitymisen jälkeen kolmen viikon ajan. Sen jälkeen vastaus poistetaan. Palvelussa kaikki toimivat anonyymisti, myös papit. Vantaan seurakuntien verkkosivuilla käynnistyi vuonna 2004 verkkoauttamispalvelu Huojentamo. Siellä kysymykset ja vastaukset ovat kaikkien luettavissa, mutta niistä on poistettu seikat, joista henkilöt voisi tunnistaa. Huojentamo tarjoaa paikan purkaa pahaa oloa ja kysyä omaan elämäntilanteeseen liittyvistä asioista. Vastaamassa on muutama seurakuntien työntekijä. Toiminnasta vastaava perheneuvoja ohjaa kysymykset vastaajille alan mukaan. Yhteisen seurakuntatyön työntekijät ovat käytettävissä oman erityisalansa kysymyksiin. Hyötyä verkkoauttamisesta Verkkoauttaminen on madaltanut kynnystä hakea apua ja lähestyä kirkkoa. Se ei korvaa muuta kohtaamista, mutta siitä on muodostunut hyvä rinnakkaispalvelu. Verkkoauttaminen on luonteeltaan ensiapua mutta myös aitoa kohtaamista. Toisia ihmisiä kirjoittaminen auttaa parhaiten jäsentämään omaa Kirkon verkkoauttamispalveluja Valtakunnallinen Nettipappi: www.nettipappi.fi Palveleva netti: www.verkkoauttaminen.fi Merimiespappi netissä: www.merimieskirkko.fi/nettipappi/default.asp Puhu papille: www.city.fi/feedback/send.php?topic=6 Huojentamo: www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/tukea_elamaan/huojentamo Helsingin Nettipappi: www.helsinginseurakunnat.fi/?Deptid=58 Porvoon Nettipappi: www.porvoonseurakunnat.fi/fi/ suomalainen+seurakunta/tukea+ja+tietoa/nettipappi/ elämäntilannetta, toiset taas puhuvat kasvotusten mieluummin. Sama jako on myös auttajissa. Nettiauttaminen vastaa ensimmäisen ryhmän tarpeisiin. Verkkoauttamispalvelut eivät toimi reaaliajassa, vaan vastausaika on yleensä muutama päivä. Tämä on armollista niin kysyjälle kuin vastaajallekin. Kirjoitettu viesti jättää paljon tulkinnanvaraa, koska täsmentäviin kysymyksiin ei aina ole mahdollisuutta. Toisaalta se antaa mahdollisuuden pohdinnalle ja uusille näkökulmille, jolloin painopiste on nimenomaan autettavassa, jota kannustetaan eteenpäin. Joka tapauksessa epävarmuuden sietäminen on tärkeä taito verkkoauttamisessa. Uutta verkkoauttamispalvelua suunnittelevan kannattaa muistaa, että palvelun tulee olla helposti käytettävä ja ohjeistuksen selkeä. Tietoturvaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Soitellen ei pidä lähteä sotaan, vaan työhön tulee sitoutua pitkäjänteisesti. Vaikka kysymyksiä ei välttämättä tule suuria määriä, kaikkiin on vastattava ja jokaisen ihmisen asia otettava vakavasti. Palvelun täytyy toimia. Kaikki auttaminen ei ole sielunhoitoa Sielunhoito ja verkkoauttaminen eivät aina ole sama asia. Monien kysy- mysten vastaukset ovat tiedottamista (esim. seurakunnan toiminnasta) tai asioiden hoitoa (esim. vihkimis- tai kasteasioiden kysymykset). Ne ovat avuksi, mutta kyse ei välttämättä ole sielunhoidosta. Sama koskee esimerkiksi raamatuntulkinnan ja uskon kysymyksiä. Rajanveto on tosin vaikeaa ja usein myös tarpeetonta. Sielunhoito tukee ihmisen hengellistä kyselyä ja etsintää sekä elämäntilanteeseen liittyvää pohdintaa. Sille on tärkeä paikka verkkoauttamisessa, mutta on hyväksyttävä, että nettityössä ei voi rajoittaa aikaa ja paikkaa eikä aina aiheitakaan. Verkkotyö antaa mahdollisuuden seikkailulle. 13 Kirjoittaja on Askolan seurakunnan seurakuntapastori, joka on ollut mukana monissa kirkon sosiaalisen median hankkeissa. Hän toimii verkkokeskustelijana ja verkkokouluttajana Hengellinen työ verkossa -kursseilla, vastaa verkkoauttamispalveluiden viesteihin sekä bloggaa Kotimaa24-sivustolla. Sielunhoito ” Teksti: Jaana Räntilä Kuva: Raine Haikarainen Sielunhoito ja terapiamuodot voivat hyötyä paljonkin keskinäisestä vuoropuhelusta. Sielunhoito ja psykoterapia vuoropuhelussa Sielunhoidon ja psykoterapian erilaiset tulkintakehykset aiheuttavat joskus hämmennystä. Onko sielunhoito terapeuttista puoskarointia? Ohittaako tai peräti kieltääkö psykoterapia Jumalan? 14 Sielunhoito on kirkon ominta toimintaa: hengellistä huolenpitoa, jota harjoitetaan uskonnollisen uskon lähtökohdista. Kirkko julistaa Jumalasta, joka asettuu vuoropuheluun luomansa ihmisen kanssa. Sielunhoito on tämän vuoropuhelun tutkimista ja kuulostelua. Päämääränä on jumalasuhteen syveneminen niin, että se tukee kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointia. Julistaminen (keryssein) ja parantaminen (therapeuein) ovat molemmat läsnä sielunhoidossa. Sielunhoidossa parannetaan kuitenkin erilaisessa tulkintakehyksessä kuin psykoterapian kaltaisessa maallisessa auttamistoiminnassa. Sielunhoito etsii tarkoitusta Nimestään huolimatta sielunhoito ei ole ensisijaisesti ”hoitoa”, joka pyrkisi selvittämään ihmisen ahdistuksen syntysyytä ja lievittämään näin ahdistusoireita. Psykoterapia sen sijaan on hoitomuoto, joka pohjautuu psykologisiin teorioihin. Se pyrkii lieventämään psyykkisiä ongelmia ja niihin liittyviä psyykkisiä häiriöitä. Usein häiriöiden taustalla on jokin alitajuinen ristiriita, jota työstetään keskustelumenetelmällä. Psykodynaamisen psykoterapian lisäksi on myös toisenlaisia tukiterapioita, jotka tähtäävät vahvistamaan ihmistä hänessä olevien psyykkisten resurssien kautta, ilman että pyritään saamaan tietoa alitajuisista ristiriidoista. Psykoterapiat liittyvät luonnontieteelliseen tulkintamalliin, syyn ja vaikutuksen etsimiseen. Sielunhoidon tulkintakehys on sen sijaan tarkoitusta ja päämäärää etsivä. Kysymykset muun muassa elämän tarkoituksesta ja mielekkyydestä sekä huomiseen kantavasta toivosta kuuluvat sielunhoidon piiriin. Sielunhoito ei voi toimia erillisenä omasta uskonnollisesta traditiostaan ja struktuuristaan, kirkosta. Se pohjautuu seurakunnan liturgiseen elämään, sanan ja sakramenttien kiinteään yhteyteen. Kysymykset elämän tarkoituksesta ja toivosta ovat ihmiselämän kannalta yhtä merkittäviä kuin muutkin psyyken tasapainoon liittyvät kysymykset. Monista hankalista elämäntilanteista aukeaa tie kahteen suuntaan: sekä psyykkisiin ongelmiin että elämän mielekkyyden ja tarkoituksen pohdintaan. Sielunhoitaja auttaa kriisissä olevaa ihmistä liittämään kokemansa asiat suurempaan kokonaisuuteen. Usko ja sen tarjoamat symbolit ja riitit voivat olla tie tällaiseen kokonaisuuteen ja ykseyteen. Tietenkään kaikkia ihmiselämän ongelmatilanteita ei voi eikä saa tulkita ilmiöiksi, joihin tarvitaan hengellistä ”parannuskeinoa”. Toisaalta kuoleman, sairauden tai aviokriisin eteen joutunut ihminen tarvitsee muutakin kuin ymmärrystä omista emootioistaan. Hengellinen ohjaus tukee uskoa Sielunhoito käsittää koko elämän vuoropuheluksi Jumalan kanssa. Eivät vain kriisit tai muut rajakokemukset ole Jumalan puhuttelua. Ihmiselämä kokonaisuutena eletään Jumalan edessä, ja klassinen sielunhoito on nojautunut hengelliseen ohjaukseen tukiessaan uskon syventymistä elämäntiellä. Sen keskeisiä välineitä keskustelun lisäksi ovat rukous ja rippi. Hengellisen ohjauksen vahvistuminen kirkossamme kertoo osaltaan tarpeesta syventää sielunhoidon identiteettiä suhteessa terapiamuotoihin. Niin tärkeää kuin onkin ymmärtää erilaisia psyykkisiä prosesseja, vähintään yhtä tärkeää on tehdä teologisia tulkintoja siitä, millä tavoin ihminen etsii Jumalaa, tarkoitusta ja eheyttä. Päämääränä on usko, joka on henkilökohtaisesti eheyttävää eikä vain auktoriteeteilta vastaanotettua. Onko Jumalalla paikka terapiassa? Psykologia kysyy, miten ihminen funktionaalisessa mielessä toimii ja miten voisimme siltä pohjalta ymmärtää hänen käyttäytymistään tai psyykkisiä häiriöitään. Sen sijaan kysymykset elämän perimmäisestä tarkoituksesta, moraalista tai olemuksesta eivät kuulu psykologian piiriin. Ne ovat teologian alaa. Ihmisen sisäistä jumalakuvaa saatetaan sen sijaan hyvinkin tutkia psykoterapiassa, koska se liittyy muihin potilaan sisällä eläviin merkityksellisiin objektimielikuviin. Riippuu terapeutista, käsittääkö hän Jumalan tällöin pelkästään projektiona vai ”todellisena Toisena”, joka toimii potilaan elämässä. Suomessa on muutama vuosi sitten käynnistetty pastoraalipsykologinen erityistason psykoterapeuttikoulutus (Joensuun yliopiston täydennyskoulutuslaitos yhdessä Therapeia-säätiön kanssa), joka tähtää sellaiseen ammatilliseen auttamistoimintaan, jossa teologiset ja psykologiset todellisuuskäsitykset ovat tasavertaisessa asemassa ja toimivat yhdessä potilaan hyväksi. Uskonnollinen usko voi olla syvästi parantavaa vaikuttaessaan persoonallisuuden syvimpiin kerroksiin. Toisaalta usko, kuten muutkin ilmiöt elämässä, voi olla ilmausta jostakin psyykkisestä häiriöstä, psykopatologiasta. Teologisen ja psykoterapeuttisen koulutuksen ” saanut henkilö pystyy työskentelemään psykopatologian ja terveen uskonnollisuuden usein hämärillä rajamailla. Ihminen keskiössä Sielunhoidon ja psykoterapian keskiössä on apua hakeva ihminen. Hän etsii syytä inhimillisille kokemuksilleen, kyselee elämänsä tarkoitusta, painii joskus sietämättömän kanssa. Sielunhoito ja terapiamuodot voivat hyötyä paljonkin keskinäisestä vuoropuhelusta, vaikka kummallakin on oma toimialueensa ihmisen auttamisessa. Eksistentiaaliset rajakysymykset, kuolema, kärsimys, ajan rajallisuus ja siitä nouseva vastuu ja syyllisyys ovat ikuisuusteemoja, jotka osoittavat sielunhoidon tarpeellisuuden vielä senkin jälkeen, kun alitajuiset konfliktit on ratkaistu – mikäli ne ylipäätään voidaan sataprosenttisesti ratkaista. Lisääntyvässä määrin kirkkomme tarvitsee myös sellaisia sielunhoitajia, jotka voivat toimia hengellisinä ohjaajina opastaen kohti syvenevää jumalakokemusta. Sielunhoito ei ole terapeuttista puoskarointia, jos se ymmärtää oikein oman lähtökohtansa ja identiteettinsä. Toisaalta pastoraalipsykoterapia, ymmärtäessään psyyken alitajuisia konflikteja ja uskonnollisen uskon funktiota, antaa Jumalalle, ”todelliselle Toiselle”, paikan terapiassa. Lähteet: Anto Geels ja Owe Wikström: Uskonnollinen ihminen (Kirjapaja 2000), Owe Wikström: Salattu ihminen (Kirjapaja 2000) Kirjoittaja on Helsingin hiippakunnan varhaiskasvatuksen hiippakuntasihteeri, pastori ja psykoterapeutti. Koulutusta psykoterapiaan Therapeia-säätiön Koulutuskeskus järjestää yksilöpsykoterapeuttista ja viitekehykseltään psykoanalyyttistä psykoterapiakoulutusta. Erityisesti pastoraalipsykologinen kolmevuotinen erityistason psykoterapiakoulutus tarkastelee ihmisen uskonnollisuutta osana mielen rakentumista ja toimintaa. Koulutusten alkamisesta ja muista pääsyvaatimuksista tiedotetaan säätiön julkaisuissa ja verkkosivulla www.therapeia-saatio.fi. Koulutukseen hakeutuminen edellyttää psykologian tai psykiatrian opintoja. Therapeiasäätiön Koulutuskeskus järjestää myös erillisiä psykoterapiavalmiuksien erikoistumisopintoja. Lisätietoja saa koulutussihteeriltä, p. (09) 492 866, [email protected] ja koulutuksen johtaja Pirjo Tuhkasaarelta, p. 040 525 4832, [email protected]. 15 Johtaja Sampo Muurinen, sairaalasielunhoidon yksikkö, kirkkohallitus Kuvat: Raine Haikarainen Sielunhoitajan tärkeä kirja Neljä sielunhoidon parissa työskentelevää kirkon työntekijää paljastaa itselleen ammatillisesti merkittävän kirjan. Diakoni Jukka-Pekka Virtanen, Vantaankosken seurakunta Insoo Kim Berg ja Scott D. Miller: Ihmeitä tapahtuu. Alkoholiongelmien ratkaisukeskeinen hoito. Lyhytterapiainstituutti, 1994. 16 ”Ihmeitä tapahtuu on kirja, joka pienin vedoin ja ytimekkäin lausein on jäänyt mieleeni. Se toimii käsikirjana ihmisen kohtaamiselle. Kirjan tekijät esittävät periaatteita ja lähtökohtia, joiden avulla voimme päästä sielunhoidollisissa keskusteluissa eteenpäin. Esimerkiksi: Keskusteluissa kiinnitetään huomio voimavaroihin, joiden avulla ongelma voitetaan. Sielunhoitajana minun tulee hyväksyä ihmisen edustama viitekehys ja työskennellä siinä. Yhdessä asiassa tapahtuva muutos voi lopulta johtaa suuriin muutoksiin. Tekijät korostavat tavoitteiden asettamista tapaamisille. Niiden tulee olla selkeitä, realistisia ja saavutettavissa olevia. Edistyminen tulee huomata. Tärkeintä on, että sielunhoidossa ihmisen itsekunnioitus ja omanarvontunto säilyvät. Kirjan henki on tuloksellinen ja rohkea. Sen keskeinen filosofia on: Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki. Kun tiedät, mikä toimii, tee sitä lisää. Abstraktin leijumisen ja haahuilun rinnalla on hyvä muistaa rohkeus, eteenpäin kulkeminen ja se, että elämä jatkuu sielunhoidon loputtuakin.” Irja Kilpeläinen: Osaammeko kuunnella ja auttaa. Lähimmäiskeskeisen sielunhoitomenetelmän opas. WSOY, 1969. ”Jo teologian opintojeni alkuvaiheessa Åbo Akademissa hankin tärkeimmiksi katsomani kirjat omikseni, jotta sain niitä rauhassa alleviivata ja kommentoida. Irja Kilpeläisen lähimmäiskeskeisen sielunhoitomenetelmän oppaan ostin 11.3.1974. Sen sisältö oli innokkaalle jumaluusopin ylioppilaalle aluksi vaikea pala: tulisi auttaa siten, että autettava oivaltaisi itse oman elämänsä ongelmat, kiirehtimättä hänen omaa kehitystään. Nuorella auttajalla olisi ollut niin paljon juuri oikeansuuntaista annettavaa… Kirja ja lehtori Fride Hedmanin mietiskelevät seminaarit ohjasivat minua sielunhoitajan minäkeskeisyydestä lähimmäiskeskeisyyteen. Vahvoilla ja kasvun antaneilla eväillä oli hyvä suunnistaa sielunhoidon poluille alleviivauksin, jotka vielä yli 37 vuoden jälkeen elävät: ’Mutta ilman sanomaa ei ole mitään todellista sielunhoitoa. Sielunhoito on yksi kirkon toimintamuoto. Sen rinnalla tarvitaan aina julistus, opetus ja diakonia.’ ’Emme saa herättää ongelmia enemmän, kuin pystymme hänen kanssaan selvittämään.’ ’Katkeruuden ilmaiseminen on usein ainoa tie avun löytämiseen. – Tätä kanavaa ei saa tukkia neuvoilla tai opetuksilla, ennen kuin autettava on itse valmis niitä ottamaan vastaan.’ ’Sinun käsiäsi ei sielunhoidossa tarvita.’” 17 Pastori, taideterapeutti Terhi Varjoranta, Kallion seurakunta Lapsityönohjaaja Satu Laakso, Helsingin seurakuntayhtymä Elisabeth Cleve: Pidä isää kädestä! Kaksivuotias kriisiterapiassa. WSOY, 2005. Kirja kertoo kaksi ja puolivuotiaasta Victorista, joka menettää auto-onnettomuudessa äitinsä ja pikkuveljensä. Victor aloittaa kriisiterapian lasten ja nuorten psykologi ja psykoterapeutti Elisabeth Cleven kanssa. Kirja on yksityiskohtainen, tositapahtumiin perustuva kuvaus 15 terapiakerrasta lapsen ja terapeutin näkökulmasta. Terapiassa korostuu leikin parantava voima. Leikin hienovaraisella ja ammattitaitoisella ohjauksella terapeutti vaikuttaa terapian suuntaan ja etenemisvauhtiin lasta kunnioittavalla tavalla. Kirja antaa paljon ajattelemisen aihetta lasten sururyhmien ohjaamiseen ja lapsen kohtaamiseen. Se avaa konkreettisesti lapsen tapaa käsitellä suruaan. Pienen lapsen syvälliseen tunnemaailmaan kurkistaminen on häkellyttävää. Lapsen ja terapeutin sanaton yhteydenpito huokauksineen kuvaa sitä herkkyyttä, jota lasten kanssa työskentely ohjaajalta edellyttää. Ohjaajan on kyettävä reagoimaan muuttuviin tilanteisiin lasta aktiivisesti havainnoimalla ja kuitenkin siten, että hän on koko olemuksellaan tilanteissa läsnä. Kirja kuvaa oivasti myös tätä prosessia. Pidä isää kädestä! tuo varmuutta lasten ja perheiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen kriisin ja surun keskellä.” Minna Martin, Maila Seppä ym.: Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena. Mediapinta, 2010. ”Vähän ennen kuolemaansa äitini ei kyennyt enää puhumaan, mutta lyhyt, nopea hengitys kertoi ahdistuksesta, ehkä myös kivusta. Aloin hengittää tietoisen rauhallisesti kuin äitini hengitystä kannatellen. Vähitellen hengitykseni rauhallinen rytmi loi meille levollisen tilan keskelle sairaalan täpötäyttä osastoa. Äitini hengitys tyyntyi. Käden ja katseen kosketus vahvisti yhteistä kokemusta: Ei ole mitään hätää. Kaikki on hyvin. Tämä kokemus mielessäni hakeuduin mielen ja ruumiin keskinäistä vuorovaikutusta korostavan hengitysterapian koulutukseen. Sen keskeinen sisältö on nyt ilmestynyt kirjana Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena. Kirja lähestyy monipuolisesti hengitystä ja sen käyttöä työvälineenä kaikessa ihmissuhdetyössä. Kyse ei ole menetelmistä tai tekniikoista vaan olemisen, havaitsemisen ja elämisen tavasta, hengityksestä elämän perusilmaisuna. On kyse hyväksyvän, vastaanottavan läsnäolon tilan tarjoamisesta. On tilaa hengittää, olla, tuntea ja kokea – sellaisena kuin on. Tällaista tilaa kuvastaa myös leikki. Leikissä ja mielikuvissa on lupa kokea kaikki mahdollisena – juuri siitä kumpuaa luovuus. Koska sielunhoitajana ja työnohjaajana työskentelen taiteen ja taideterapian menetelmin, tämä on minulle tavattoman tärkeää.” T a pa h t u u H e l s i n g i n K a pi t u l i n V ä k e ä Raine Haikarainen Yhteiset Päivi Tapola 18 Taloudenhoitoa pilke silmäkulmassa Lähes 20 vuotta tuomiokapitulin taloutta on hoitanut Päivi Tapola. Hän on myös loputtoman kärsivällisesti opastanut työtovereitaan tarkkaan rahaliikenteeseen. Päivin hyvä ihmistuntemus ja älykäs huumorintaju ovat tuottaneet työyhteisöön paljon iloa. Vuosien aikana Päivi Tapola ei ole halunnut antaa itsestään tai työstään haastatteluja. Eläkepäivien lähestyessä kapitulin väki ottaa kuitenkin itselleen vapauden muistella Päivin inspiroivaa persoonaa ja työtoveruutta: ”Päivi on ollut suorapuheinen ja reilu työtoveri. Aluksi hän sanoi jotain, jota melkein säikähdin, mutta sitten totuin tyyliin ja opin arvostamaan sitä. Hän muisti pitää myös työntekijän puolta, jos tämä ei itse älynnyt oikeuksiaan.” ”Päivin kanssa puhutaan asiat suoraan, kunnioittavassa ja ystävällisessä hengessä huumoria unohtamatta. Lukuisat yhteistyöprojektit sujuivat ja niissä saatiin hyviä tuloksia. Päivi on neuvokas ratkaisujen etsijä ja ehdottaja hyvin laajaalaisesti.” ”Päivi on sivistynyt, sosiaalisesti lahjakas ja valtavan mukava ihminen! Ja on tehnyt tosi ison työn kirkon ja hiippakunnan hyväksi, tuntejaan ja vaivojaan laskematta.” ”Ajatellessani Päivi Kaarinaa alan hymyillä. Kiitos naurustasi työyhteisössämme.” ”Päivi on ollut kapitulin raha-asioiden huippuammattilainen, iloinen, persoonallinen ja temperamenttinen työkaveri. Hän ymmärsi hyvin toiminnallisen osaston työntekijöitä ja tuki monin tavoin, jotta työntekijät saivat keskittyä omaan tehtäväänsä.” ”Kapitulissa vieraillut juristi totesi Päivin tavattuaan, että hän ei ole koskaan tavannut niin mahtavaa talousihmistä. Päivillä on lisäksi rautainen ammattitaito ja asiantuntemus, loistava huumorintaju ja valloittava temperamentti. Hän on aktiivinen kulttuurin ja musiikin harrastaja ja muun muassa Suomen egyptologisen seuran perustajajäsen.” ”Päivin valoisa asenne ja hersyvä huumori ovat tuoneet runsaasti iloa koko työyhteisön arkeen.” ”Päivi on iloinen, neuvokas, huumorintajuinen. Tulee ihan ikävä Päivin kuuluvaäänistä ohjausta, jos pientäkin asiaa yritti nopeasti ja hiljaisesti kysyä…” ”Hän on harvinaisen tarkkavainuinen nainen, jonka silmissä on aina älykäs pilke. Olen vakuuttunut, ettei häntä ole helppo huijata raha- eikä ihmissuhdeasioissa.” Hienosta työtoveruudesta kiittäen ja iloisia eläkevuosia toivottaen, Kapitulin väki h iipp a k u n n a s s a Yhteistyösopimus Namibian läntisen hiippakunnan kanssa Namibian läntisen hiippakunnan piispa Josafat Shanghala, hänen puolisonsa rouva Aune Amukaku ja lääninrovasti Aron Kanana vierailivat kesäkuussa Suomessa.Vierailun aikana päivitettiin ja allekirjoitettiin yhteistyösopimus Helsingin ja Namibian läntisen hiippakunnan välillä. Sopimuksella pyritään edistämään hiippakuntien välistä yhteistyötä mm. työntekijävaihdon, diakonian, kasvatuksen ja kehitysyhteistyön alueilla. Alkuperäinen sopimus on solmittu hiippakuntien välillä 13.3.2000. Raine Haikarainen 19 Raine Haikarainen Usko tai älä! Ryhmänohjaajien peruskurssi kulttuurikeskus Sofiassa pe–su 16.–18.3.2012 Usko tai älä on aikuisille tarkoitettu uskonkysymyksiä ja elämänkokemuksia käsittelevä pienryhmä, jonka juuret ovat alkukirkon katekumenaatissa eli kasteopetuksessa. Ryhmä on kooltaan rajallinen, ja se kokoontuu kahden viikon välein. Ryhmän aikana on myös mahdollista suorittaa aikuisrippikoulu. Katekumenaatti-kurssin järjestävät Helsingin hiippakunta ja seurakuntayhtymä sekä Vantaan seurakuntayhtymä yhteistyössä Koulutuskeskus Agricolan kanssa. Ryhmän kouluttajina toimivat Marjaana Kanerva ja Sinikka Metsätähti. Viikonlopun koulutukseen toivotaan ilmoittauduttavan työpareittain (työntekijä ja vapaaehtoinen), jos mahdollista. Viikonlopun hinta aterioineen on 118 euroa/henkilö. Majoittuminen maksaa 80 euroa/yö/2hh. Järjestäjät maksavat kurssimaksun osallistujien puolesta. Ilmoittautumiset: http://sakasti.evl.fi/koulutus Lisätietoja: Jaana Räntilä, jaana.rantila@evl, p. (09) 2340 3033 Kosketus hengelliseen ytimeen Miten rovastiksi? Heikki Kotilan muistoseminaari ja messu, pe 4.11.2011 Seminaari Teologisen tiedekunnan tiloissa klo 12–16, aiheina mm. Heikki Kotilan akateemisen uran kaari, merkitys hiljaisuuden liikkeelle ja kirkon jumalanpalveluselämälle sekä kirkon uudistamiselle mm. kirkolliskokouksen kautta. Klo 16.30 messu Tuomiokirkon tapulin kappelissa. Mukana mm. Eero Huovinen, Liisa Seppänen, Pauliina Kainulainen ja Jari Jolkkonen, Jaana Räntilä ja Antti Kruus. Piispa voi myöntää rovastin arvonimen kirkollisessa työssä erityisesti ansioituneelle papille. Piispat ovat sopineet keskenään, että arvonimiä myönnetään kirkolliskokouskaudessa suhteessa äänivaltaisten pappien määrään. Helsingin hiippakunnassa rovastin arvonimiä voidaan myöntää noin 30 neljän vuoden aikana. Arvonimen saajan tulee yleensä olla 50 vuotta täyttänyt. Rovastin arvonimeä ei tarvitse erikseen anoa. Piispalle on kuitenkin mahdollista esittää ehdotuksia ansioituneista papeista. Myönnettyjä arvonimiä ei erikseen perustella. Lääninrovastin tai kenttärovastin virkaa hoitavalle voidaan myöntää rovastin arvonimi hänen jäädessään pois kyseisestä tehtävästä. Teologian tohtorille ei myönnetä rovastin arvoa.Tohtori-rovastius on kuitenkin mahdollinen, jos henkilö väittelee tohtoriksi rovastin nimen ja arvon saamisen jälkeen. Helsingin hiippakunnassa on tällä hetkellä 867 pappia. Rovastin nimen ja arvon saaneita on 175. Hieman yli 60 pappia on väitellyt tohtoriksi. Tohtori-rovasteja on neljä. Suhteessa papiston kokonaismäärään on rovasteja noin 20 % hiippakunnan ei-väitelleistä papeista. (HH) 20 Näkemisestä ja tuntemisesta Pastoraalipsykologinen retriitti Heponimen hiljaisuuden keskuksessa 23.– 25.3.2012 Retriitti on levollista aikaa jumalasuhteen syventämiselle ja omien elämänteemojen kuulostelulle.Teemaa lähestytään kärsimyksen sunnuntain raamatuntekstien ja psykologisen ajattelun avulla. Vetäjät: Psykologi, psykoanalyytikko-opiskelija, ingnatiaaninen retriitinohjaaja Leea Kuusela ja pastori, pykoterapeutti, ingnatiaaninen retriitinohjaaja Jaana Räntilä Hinta: täysihoidolla 150 euroa Ilmoittautumiset: www.heponiemi.fi – tapahtumakalenteri Lisätiedot: Helsingin hiippakunta/Jaana Räntilä Teologian opiskelijoiden työssäoppimisjakson ohjaajien neuvottelupäivä Päivä järjestetään tuomiokapitulissa (Bulevardi 16 B, 5. krs.) to 24.11. klo 9.15–12. Keräämme palautetta päättyneestä ohjauskaudesta ja katsomme tulevaan. Päivitämme käytänteitä mm. jumalanpalvelusoppaan avulla. Kahvia ja suolaista purtavaa tarjolla.Tervetuloa uudet, vanhat ja välivuotta pitävät ohjaajat. Ilmoittautumiset tuomiokapituliin: [email protected]. Pysäkki – Hengellisen elämän päivä Kulttuurikeskus Sofia, 11.–12.2.2012 Pysäkki on tarkoitettu jokaiselle, joka etsii mahdollisuutta syventyä hengellisen elämän keskeisiin kysymyksiin tiedollisesti ja kokemuksellisesti. Päivillä ammennetaan kristillisen perinteen aarteistosta ja pohditaan tapoja elää uskoa todeksi tässä ajassa. Ohjelma: La 11.2. 10.00 Messu, Irja Askola ja Sirkka-Liisa Raunio, kirkkokahvit 11.30 Spiritualiteetti – alfa ja omega, Pauli Annala 13.00Lounas 14.00 Lauluja, porinaryhmät 15.00 Kahvi 15.30 Mitä on luterilainen spiritualiteetti? Antti Raunio 16.50 Ohjattu katekismusmietiskely, Pekka Y. Hiltunen 17.15 Ikkuna pyhyyteen. Ikonien merkitys ortodoksisessa hengellisessä elämässä, Marianne Kantonen ja Veijo Koivula 18.30 Iltapala 20.00 Hengellisellä tiellä – vaeltajien kertomaa 21.00 Kompletorio Su 12.2. 9.00 Ilmansuuntarukous, Pekka Y. Hiltunen 10.00 Kelttimessu, Liisa Seppänen ja Ulla Tuovinen Työskentely kelttiläisestä Pyhästä Kolmesta 12.00 Lounas 13.00 Pysäkiltä eteenpäin – kotiin vietävää 14.00 Päätösrukous 14.30 Kahvi Osallistumismaksu: 150 euroa (majoitus ei sisälly hintaan, vaan osallistujat vastaavat siitä itse) Vastuuhenkilöt: Marjaana Kanerva ja Sirkka-Liisa Raunio, [email protected] Ilmoittautuminen: 1.12.2011 mennessä, [email protected] Järjestäjät: Koulutuskeskus Agricola, Hiljaisuuden Ystävät ry, kirkkohallitus/KLK, KJM, Helsingin ja Espoon hiippakunnat, Helsingin Tuomasyhteisö sekä Helsingin Diakonissalaitos 21 Raine Haikarainen Tuomiokapituli muuttaa takaisin Bulevardille Bulevardi 16:n noin kaksi vuotta kestänyt remontti valmistuu syyskuun aikana. Tuomiokapitulin virasto on muuton takia suljettuna 20.9.2011–26.9.2011. Tarkemmin asiasta tiedotetaan tuomiokapitulin kotisivuilla. 2012 Täydennyskoulutus ja neuvottelupäivät Helsingin hiippakunnassa Bulevardin seurakuntatalon sisätilat ovat peruskorjauksen jäljiltä täysin uusitut. Kuvassa viimeistelyä vaille valmis alaaula, josta aikaisemmin mentiin Bullan kulmaan. Kaipaatko työnohjausta? 22 Tiesithän, että jokaisella kirkon työntekijällä on mahdollisuus hakeutua työnohjaukseen? Hiippakunnan internetsivuilta löydät kirkon työnohjaajien nimilistan. Listalla on kirkon työnohjaajakoulutuksen saaneita henkilöitä, jotka ovat sitoutuneet antamaan työnohjausta.Valtaosa heistä tekee ohjaustyötä oman tehtävänsä ohella maksutta. Jotta mahdollisimman moni pääsisi kohtuullisessa ajassa työnohjaukseen, olemme sekä Helsingin että Espoon hiippakunnissa käynnistäneet toimenpiteitä, joilla pyrimme luomaan mahdollisimman monelle työnohjausmahdollisuuden. Tämä tarkoittaa sitä, että yksilötyönohjauksen rinnalle on muodostettu ryhmätyönohjausryhmiä. Ryhmätyönohjaus vaatii hieman uskallusta, mutta tarjoaa toisaalta mahdollisuuden saada paljon irti sekä omista että toisten kokemuksista. Ryhmätyönohjauksessa on mahdollisuus peilata omaa ajattelua toisten ajatteluun ja laajentaa ymmärrystä toisten kokemusten kautta. Ryhmässä on monta ääntä ja ajatusta. On hyvä myös huomata, että työnohjausryhmiä voidaan muodostaa sekä ammattiryhmien kesken että moniammatillisesti. Muutamilla hiippakuntamme työnohjaajilla on mahdollisuus aloittaa syksyn 2011 kuluessa ryhmätyönohjaus. Jos olet kiinnostunut tästä mahdollisuudesta, • puhu asiasta esimiehesi kanssa: sovi työnohjaukseen käytettävästä työajasta ja matkakustannuksista ja • ole yhteydessä tuomiokapituliin Jaana Räntilään, [email protected], p. (09) 2340 3033. Kannattaa myös vilkaista työyhteisöjen ajankohtaisia asioita tämän lehden sivulta 40. Hiippakunnallinen viestintäpäivä Viestintäpäivä ”Verkostoituva seurakunta” järjestetään tiistaina 15.11.2011 Agricolan kirkon tiloissa. Päivään kutsutaan mukaan kaikki seurakuntien viestintätyössä pää- tai osatoimisesti toimivat työntekijät (esim. tiedottajat, toimittajat ja viestintää hoitavat seurakuntasihteerit). Päivän tarkempi ohjelma lähetetään syyskuun aikana seurakuntiin. Osallistumismaksu sisältäen ohjelman ja kahvit on 30 euroa. Ilmoittautumiset: 10.11. mennessä, http://sakasti.evl. fi/koulutus Tiedustelut: Hiippakuntasihteeri Raine Haikarainen, p. (09) 2340 3032 Työssäoppijoiden päivä Lauttasaaressa Teologisen ja DIAK:n harjoittelijat sekä heidän ohjaajansa kutsutaan ensimmäiseen yhteiseen työssäoppijoiden päivään Lauttasaaren kirkolle tiistaina 18.10.2011. Päivän ohjelmaan sisältyy mm. viikkomessu, keskustelua piispa Irja Askolan kanssa ja moniammatillista työskentelyä. Päivän aikana tarjotaan kahvit ja lounas. Ilmoittautumiset 30.9. mennessä sähköpostilla, [email protected]. Ainutlaatuista osaamista 23 Maapuolustuskurssilla opin, että normaali arkityö on parasta valmistautumista poikkeusoloihin. On osattava oma työ, jotta siitä olisi apua kriisin iskiessä. siosaamisemme ei rajoitu vain tähän ”erikoisjoukkoon”, vaan perustoimintamme takaa, että valmiutta löytyy kaikessa kirkon työssä. Olemme niitä harvoja instituutioita, jossa kuolema on osa viikkotoimintaa. Kirkossamme toimitetaan lähes 1000 hautaan siunaamista viikossa. Niissä kohtaamme surun, menetyksen ja kivun. Saattelemme ihmistä, perhettä ja yhteisöä eteenpäin uudenlaiseen elämään. Saattelemassa on melkoinen joukko meikäläisiä: pappien ja kanttoreiden lisäksi toimistojen sihteereitä, suntioita ja hautausmaan väkeä. Olin sekä kiitollinen että ylpeä siitä tuesta, mitä oma tyttäreni sai kotiseurakuntani iltapäiväkerhossa, kun pappa oli kuollut. Eleettömästi, suurta numeroa tekemättä hänelle järjestyi juttelun hetkiä jonkun aikuisen kanssa. Tätä on yhteisöllinen osaaminen! Näissä kohtaamisissa syntyy ainutlaatuista osaamista. Se on sielunhoitoa, saattelemista, kannattelemista, kuuntelemista ja rukousta toisten puolesta. Tällainen osaaminen on äärimmäisen arvokasta silloin, kun pahin on tapahtunut. Hiippakunnassamme toimii hyvin järjestäytynyt HeHu, henkinen huolto. Organisaatio on varsin kevyt, mutta kattaa jokaisen kolkan. Pääkaupunkiseutu ja itäinen Uusimaa toimivat omina kokonaisuuksinaan. Elämme seudulla, jossa sattuu ja tapahtuu. Harjoitusten lisäksi HeHu on toiminut useita kertoja tositilanteissa. On tärkeä huomata, että krii- Kirkon työntekijöinä meidän on hyvä tunnistaa tämä osaaminen ja olla siitä terveellä tavalla ylpeä. Samalla on tärkeää tunnustaa työmme vastuullisuus. Ihmiset luottavat kirkon apuun ja rooliin isojen ja pienien kriisien keskellä. Meidän on oltava luottamuksen arvoisia.Yksilöinä ja yhteisöinä meidän on ylläpidettävä ja kehitettävä osaamistamme. Hätää ei saa koskaan käyttää hyväksi. Hengellinen perustehtävämme suojelee hyvällä tavalla meitä koppavuudelta ja väärältä ylpeydeltä. Se osoittaa myös paikkamme muiden auttajien rinnalla. Tätä ei kukaan muu tee! Re ijo Liim ataine n hiip p akuntade kaani Ilmoittautumisohjeet • Kaikki ilmoittautumiset vuodelle 2012 tapahtuvat Kirkon sähköisessä henkilöstökoulutuskalenterissa olevan ilmoittautumisjärjestelmän kautta, ellei kalenterissa muutoin ole ilmoitettu. • Kirkon henkilöstökoulutuskalenteri vuodelle 2012 on luettavissa osoitteessa www.helsinginhiippakunta. evl.fi/koulutus2012. • Hiippakunnan ulkopuolisilta osanottajilta osanottajamaksua korotetaan 25 %. Etusija kursseille on kuitenkin oman hiippakunnan työntekijöillä. Seurakuntien koulutussuunnitelmat • Koulutussuunnitelmat lähetetään tiedoksi tuomiokapituliin 15.11.2011 mennessä. Koulutussuunnitelma ei toimi ilmoittautumisena hiippakunnan ja koulutuskeskuksen koulutuksiin. Peruutusehdot • Hiippakunnan koulutuksiin ja neuvottelupäiviin osallistumisen peruutus on ilmoitettava tuomiokapituliin, sähköpostiosoitteeseen koulutus.helsinki. [email protected] viimeistään kahta viikkoa ennen koulutuksen alkua. Tämän jälkeen peruutettujen tai kokonaan peruuttamatta jääneiden koulutusten ja neuvottelupäivien kurssimaksut laskutetaan täysimääräisinä, ja lisänä 50 euron käsittelymaksu. 24 Kasvatus • Espoon ja Helsingin hiippakuntien lapsi- ja perhetyön koulutus- ja neuvottelupäivä 14.1.2012, Järvenpää, Seurakuntaopisto • Rippikoulun paikallissuunnitelmapäivä (kutsumenettely) 24.1.2012 klo 13–16, Helsingin tuomiokapituli • Ympäristötyön neuvottelupäivä 16.2.2012, Helsinki • Lapsi- ja perhetyöstä vastaavien hiippakunnallinen areenatapaaminen 17.2.2012 klo 9–11, Seurakuntien talo, Kolmas linja • Kansainvälinen rippikoulu. Koulutuspäivä 8.3.2012 klo 12–15, Helsingin Tuomiokapitulin kokoustila. Seminaari Confirmation: Nationally and Internationally 20.3.2012 klo 9–16, Helsinki, kirkkohallitus. Opintomatka Britanniaan 18.–24.4.2012. • Nuorisoteologien neuvottelupäivä 29.3.2012 klo 9–12, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila • Porvoon rovastikunnan lapsityöstä vastaavien neuvottelupäivä 17.8.2012 klo 10–15, Pornainen • Rippikoulun koulutuspäivä 27.9.2012, Korson kirkko • Monikulttuurisuus päivähoidon uskontokasvatuksen kysymyksenä 25.10.2012 klo 9–16, Seurakuntien talo, Kolmas linja • Hiippakunnallinen viestintäpäivä 13.11.2012 klo 9–14, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila • Rippikoulutyöstä vastaavien neuvottelupäivä 15.11.2012, paikka avoin Diakonian virkaan vihkiminen ja ordinaatiokoulutus • Seminaaripäivät tuomiokapitulissa 3.–4.5.2012 klo 9–16, jälkimmäisenä päivänä piispan tapaaminen. 7.–8.5. ordinaatioretriitti Heponiemessä Karjalohjalla. 18.5. vihkiharjoitus Kallion kirkossa. 20.5. diakonian virkaan vihkiminen Kallion kirkossa ja juhla seurakuntakodilla. Diakonia ja yhteiskunnallinen työ, kansainvälinen diakonia • Diakoniapappien ja -teologien neuvottelupäivä 9.2.2012 klo 9–12, Helsingin seurakuntayhtymä • ”Kun toimittaja soittaa ja kysyy diakoniasta” – median kohtaaminen 15.3.2012, Kirkon toimitalo, Helsinki • Sosiaaliturvan päivitys 10.5.2012 klo 9–12, Helsingin seurakuntayhtymä • Kirkon Ulkomaanavun ajankohtaispäivä kansainvälisestä diakoniasta 13.9.2012, Hakavuoren kirkko, Helsinki • Diakonian tulevaisuus -teemaseminaari 4.10.2012 klo 9–12, Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo • Yhteisvastuukoulutus keräyspäälliköille ja vastuuhenkilöille 17.11.2012 klo 9–15, Helsinki Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta • Uusien virsien ja Ruotsin kirkon suomenkielisen virsikirjan koulutuspäivä 19.1.2012 klo 9.30–15.30, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila • Tuomiorovastikunnan kanttoreiden hiippakunnallinen neuvottelupäivä 31.1.2012 klo 10–13, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila • ”Laulakaa Herralle” –virsikoulutus papeille: 14.2.2012 klo 9.30–15.30 Paaston ja pääsiäisen ajan virret, 9.10.2012 klo 9.30–15.30 Adventin ja joulun ajan virret, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila • Jumalanpalvelukset kirkkovuoden juhla-aikoina – suntioiden koulutuspäivät 6.–8.3.2012 Helsingin tuomiokirkon krypta ja koulutusristeily Helsinki–Tukholma–Helsinki (Silja Line). Tukholmassa tutustumiskohde. • Kanttori ja rippikoulu 20.3.2012 klo 9.30–15.30, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila • Huopalahden rovastikunnan kanttoreiden hiippakunnallinen neuvottelupäivä 27.3.2012 klo 10–13, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila • Malmin rovastikunnan kanttoreiden hiippakunnallinen neuvottelupäivä 10.5.2012 klo 10–13, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila • Vartiokylän rovastikunnan kanttoreiden hiippakunnallinen neuvottelupäivä 25.9.2012 klo 10–13, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila • Vantaan rovastikunnan kanttoreiden hiippakunnallinen neuvottelupäivä 23.10.2012 klo 10–13, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila • Porvoon rovastikunnan kanttoreiden hiippakunnallinen neuvottelupäivä 6.11.2012 klo 10–13, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila • Neuvottelupäivä jumalanpalvelusten laskevan kävijämäärän kääntämiseksi 15.11.2012 klo 9.30–15.30, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila Kansainvälinen ja monikulttuurinen työ sekä lähetys • Ikkuna juutalaisuuteen -koulutuspäivä 29.3.2012 klo 9–19, Seurakuntien toimitalo, Bulevardi 16 sekä Helsingin synagoga • Lähetysteologien ja -sihteereiden neuvottelupäivä 2.2.2012 klo 9–15, paikka ilmoitetaan myöhemmin hiippakunnan verkkosivuilla • Lähetysseminaarimatka Pietariin 27.–30.10.2012. Tutustumista Inkerin kirkkoon ja Kelton koulutuskeskukseen. Arvioitu hinta 450 euroa. • Orientaatiopäivä uusille Lähetyssihteereille ja -teologeille 23.10.2012, Suomen Lähetysseura, Tähtitorninkatu 18 • Lähetystyön esikoulutuskurssi, Lähetystalo, Tähtitorninkatu 18. Kurssi kestää viisi viikonloppua: 27.–29.1., 2.–4.3., 23.–25.3., 20.–22.4. ja 11.–13.5.2012. Suunnattu alle 35-vuotiaille työntekijöille. Mahdollistaa haun 2–3 kk harjoitteluun Lähetysseuran työalueilla. • Kansainväliset naistenpäivät 28.–30.9.2012, Päiväkumpu, Orivesi. Lisää tietoa ja ilmoittautuminen toukokuusta alkaen osoitteessa www.mission.fi/osallistu/naiset/naistenpaivat/. Kirkonpalveluskunta • Jumalanpalvelukset kirkkovuoden juhla-aikoina – suntioiden koulutuspäivät 6.–8.3.2012 Helsingin tuomiokirkon krypta ja koulutusristeily Helsinki–Tukholma–Helsinki (Silja Line). Tukholmassa tutustumiskohde. Työnohjaus ja muu ohjaustoiminta • Työnohjaajien hiippakunnallinen neuvottelupäivä 30.1.2012 klo 9.30–16, Sipoon seurakuntakeskus, Sipoo • Ohjaajakoulutus kirkollisten alojen opiskelijaharjoittelunohjaajina toimiville tai siitä kiinnostuneille 29.–30.3.2012, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila, ja 21.9.2012, Espoon hiippakunnan tuomiokapituli Spiritualiteetti ja retriittitoiminta Kaikille työntekijöille tarkoitettu hiippakunnallinen koulutus Verkko-osaaminen ja viestintä • Hengellinen työ verkossa -peruskoulutus (kahdeksan vaihtoehtoista kaksipäiväistä kurssia): 1.–2.2.2012, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila, 29.2.–1.3.2012, Sopukka, Östersundom, 6.–7.3.2012, Sopukka, Östersundom, 14.– 15.3.2012, Sopukka, Östersundom, 28.–29.3.2012, Sopukka, Östersundom, 13.–14.9.2012, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila, 18.–19.9.2012, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila, 10.–11.10.2012, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila • Hiippakunnallinen viestintäpäivä 13.11.2012 klo 9–14, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila Pastoraalitutkinto/pastoraalikurssit • Raamattutieto 13.1.2012, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila ja 19–20.4.2012, Kuntokallio, Helsinki • Raamattutieto 24.8.2012,Turun tuomiokirkkoseurakunnan yläsali ja 22.–23.11.2012, Pihlava, Säkylä • Kirkon tunnustus 20.1.2012, Espoon tuomiokapituli ja 23.–24.4.2012,Vivamo, Lohja • Kirkon tunnustus 21.9.2012, Helsingin tuomiokapitulin kokoustila ja 5.–6.11.2012, Kuntokallio, Helsinki • Kirkon hallinto 27.1.2012,Turun tuomiokirkkoseurakunnan yläsali ja 15.–16.3.2012, Laitilan Lehtoniemi • Kirkon hallinto 13.9.2012, Espoon tuomiokapituli ja 15.– 16.11.2012,Vivamo, Lohja Pastoraalitentit • Tuomiokapitulissa klo 9–13: ti 10.1., 7.2., 6.3., 10.4., 8.5., 5.6., 4.9., 2.10., 6.11. ja 11.12. Pastoraalipubliikit • 4.4.2012 klo 12, 13.6.2012 klo 12, 5.9.2012 klo 12 ja 19.12.2012 klo 12 Seurakuntatyön johtamiskoulutus • ”Usko tai älä!” – aikuiskatekumenaatin peruskurssi 16.– 18.3.2012, Kulttuurikeskus Sofia, Helsinki • Pastoraalipsykologinen retriitti 23.–25.3.2012, Heponiemen hiljaisuuden keskus • Kirjo I Seurakuntatyön johtamisen tutkinto, (+ soveltuvuustestit), 1. jakso 6.–7.9.2012 ja 10.–12.12.2012, Hvittorp, Kirkkonummi, järjestäjävuorossa Espoon hpk • Kirjo II A Johtaminen seurakunnassa (osanottajat valittu), 1. jakso 12.–14.10.2011,Vivamo, 2. jakso 14.–16.2.2012 Säkylä, Pihlava ja 3. jakso 10.–12.9.2012, Sopukka, Östersundom Seurakuntaharjoittelu ja työssäoppimispaikat Valtakunnalliset neuvottelupäivät • Teologiharjoittelun hiippakunnallinen palauteseminaari 8.10.2012 klo 9–12 tuomiokapitulissa ja 9.10.2012 Lauttasaaren kirkolla. Soveltuvuuskeskustelut tuomiokapitulissa 11.–12.10.2012. • Teologiharjoittelun ohjaajien hiippakunnallinen neuvottelupäivä 2012, aika ja paikka ilmoitetaan ohjaajille myöhemmin • Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivät 10.–12.1.2012, Jyväskylä • Pysäkki – Hengellisen elämän päivät 11.–12.2.2012, Kulttuurikeskus Sofia, Helsinki • Lapsityönohjaajien ja lapsityön teologien valtakunnalliset neuvottelupäivät 25.–27.4.2012, Helsinki • Kirkon musiikkijuhlat 2012, 25.–27.5.2012, Jyväskylä 25 ajankohtaista... Uskonto ja mielenterveys Teologia.fi-palvelu tekee tunnetuksi suomalaista yliopistoteologiaa. Sivustolla julkaistaan muun muassa kolme kertaa vuodessa vaihtuva teema, kirjaesittelyitä ja opinnäytteiden pohjalta laadittuja artikkeleita. Palvelun sisällöt on suunniteltu uskonnonopettajien, seurakuntien työntekijöiden, teologian opiskelijoiden ja tutkijoiden sekä laajemman yleisön tarpeita silmällä pitäen. Palvelua ylläpitävät Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin teologiset tiedekunnat ja Itä-Suomen yliopiston teologian osasto. Verkkosivuston hankekoordinaattori TM Katri Antin kertoo, että lokakuussa julkaistavassa teemassa pureudutaan uskonnon ja mielenterveyden suhteeseen. ”Aihetta tarkastellaan sekä hyvin moderneista näkökulmista, kuten aivotutkimuksen ja viimeisimmän psykologisen tiedon valossa, että historiallisten henkilöiden ja tapahtumien kautta. Teeman kirjoittajat ja haastateltavat ovat sekä teologeja että muita alan asiantuntijoita.” Uskonto ja mielenterveys -teema julkaistaan lokakuun alussa. Tässä esitellyt artikkelien otsikot ovat alustavia. Sivun arkistosta löytyy runsaasti aiemmin julkaistuja teemoja. Pääkirjoitus Artikkelit D i a k o n i a j a y h t e i s k u n t at y ö Antti Räsänen: Uskonnon mielenterveydelliset vaikutukset Auli Vähäkangas: Sielunhoidon soveltavat opinnot ja psykiatria teologian opiskelussa Risto Uro: Terapeuttinen näkökulma kristinuskon syntyyn Jussi Koivisto: Jumala- ja paholaiskuvat mielenterveyden näkökulmasta Leo Näreaho: Uskonnollisuus ja mielenterveys: aivotutkimuksen näkökulma Mari Stenlund: Hulluutta vai hurskautta? Psykoottisen ja uskonnollisen todellisuudentulkinnan erottaminen Paavo Kettunen: Hengellinen häpeä Koonnut Kirsti Poutiainen Vierailevat kirjoittajat Heidi Roberts: Tuoko mindfulness hengellisyyden psykoterapiaan? Jaana Räntilä: Masennus uskonnollisena kokemuksena Haastattelut Vanhoillislestadiolaisen mielenterveys kytkeytyy yhteisöön Anders Behring Breivik ja Norjan tragedia Tutkitaanko teologisessa tiedekunnassa ihan pimeitä tyyppejä? Mari Stenlund: Uskonnon ja mielenterveyden välinen suhde uskonnonvapauden näkökulmasta Yhteisvastuukeräyksen koulutuspäivät Yhteisvastuukeräyspäälliköille ja keräyksestä vastaaville, 18.–19.11.11 (huom. ajankohta) Suomen Lähetysseuran Pihasalissa, Tähtitorninkatu 18, Helsinki. Koulutuksessa on mukana suunnittelija Tiina Putkinen keräystoimistosta. Kotimainen keräyskohde koskee Takuu-Säätiön pienluottohanketta. Ulkomaisena tiedotuksellisena kohteena on Ugandassa toteutettava pienrahoitustoiminta. Lisätietoja kohteista: www.yhteisvastuu.fi. Ohjelma: Raine Haikarainen 26 Pe 18.11. 17.30 Kahvia ja teetä tarjolla 18.00 Avaus, hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen Vapaaehtoiset Yhteisvastuukeräyksen toimijoina Käytännön vinkkejä keräyksen toteuttamiseksi, suunnittelija Tiina Putkinen Lähetysseuran tehtäväkenttää, lähetyssihteeri Hannu Lätti 20.30 Iltavirsi La 19.11. 9.30 Aamukahvia ja -teetä tarjolla 10.00 Aamuhartaus ja aloitus, Kirsti Poutiainen Kotimaisen kohteen esittely, Tiina Putkinen Ulkomainen keräyskohde, Cecilia Forcén, seurakuntatyön koordi naattori, Kirkon Ulkomaanapu 12.00 Lounas SLS:n basaari auki 13.00 Materiaalin esittely Yhteisiä kysymyksiä 15.00 Päätösvirsi Kustannukset: Matkakulut, hiippakunta tarjoaa kahvin, teen ja lounaan Järjestäjät: Helsingin hiippakunta,YV-keräystoimisto, Kirkon Ulkomaanapu Lisätietoja: Kirsti Poutiainen, p. (09) 2340 3031, 040 583 4670, [email protected] Ilmoittautuminen: 11.11. mennessä, toimistosihteeri Birgitta Falenius, [email protected], p. (09) 2340 3034. Ilmoittautumisessa tulee ilmetä, osallistuuko molempiin koulutuspäiviin ja onko erityisruokavaliota. Katri Antin toivottaa tervetulleeksi tutustumaan verkkosivustoon www.teologia.fi. 27 Hiippakunnan diakoniaavustukset Seurakuntien diakonia-avustusten käsittelyajankohdat syksyllä 2011: 13.9., 5.10., 4.11. ja 9.12. Keväällä 2012: 13.1., 3.2., 9.3., 11.5. ja 8.6. Anomuksen tulee olla perillä viikkoa ennen käsittelyä hiippakunnassa, os. Kirsti Poutiainen, Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli, PL 142, 00121 Helsinki. Hiippakunnan avustuslomake löytyy netistä osoitteesta: www. helsinginhiippakunta.evl.fi/hiippakunta/aineistot/lomakkeet/. Anomuksessa tulee olla mukana sosiaalitoimen lausunto ja asiakkaan allekirjoittama suostumuslomake mahdollista yhteydenottoa varten. Eeva Nurminen kulkee vankien rinnalla Eeva Nurminen 28 Vantaan Korsossa järjestetään valtakunnalliset vankilalähetyspäivät 2011. Yksi työryhmän jäsenistä on päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen Vantaan seurakuntayhtymästä. Eeva on pitkän linjan kriminaalityöntekijä, joka on ”ajautunut kriminaalityöhön”. Eeva Nurminen kertoo alun perin opiskellessaan seurakuntakuraattoriksi ajatuksenaan olleen suuntautuminen perhetyöhön, mutta opiskelu ja elämä veivät. Ensimmäinen harjoittelupaikka olikin Kriminaalihuollon vastaanottoasuntola vankilasta vapautuville. ”Jostain kummallisesta syystä myös muissa työharjoitteluissa jouduin tekemisiin vankien tai entisten vankien kanssa.Valmistuttuani päihde- ja kriminaalityö olikin sitten tavallaan itsestään selvä vaihtoehto”, Eeva kertoo. Vankilassa tarvitaan sielunhoitoa Ennen nykyistä työtään Eeva Nurminen oli noin kymmenen vuotta mukana erilaisissa päihdetyön projekteissa. Seurakunnassa hän on tehnyt päihde- ja kriminaalityötä yli 12 vuotta.Vankilatyössä sielunhoidolla on iso merkitys. ”Kaikki ne henkilökohtaiset keskustelut, joita vankilassa käyn, ovat tavalla tai toisella sielunhoitoa, ovathan ne ihmistä tukevia ja hoitavia. Myös ryhmissä keskustelu on usein hyvin sielunhoidollista. Ehkä vankienkin on helpompi puhua, koska olen talon ulkopuolelta tullut vierailija ja kuitenkin selkeästi kirkon työntekijä. Tapaamiset tapahtuvat usein vankiloiden kirkkotiloissa tai kappeleissa”, Eeva toteaa. Vankilalähetyspäivien teema puhuttelee Vankilalähetyspäivät järjestetään Korson kirkolla 4.–6.11. Ne on tarkoitettu vankiloissa hengellistä työtä tekeville vapaaehtoisille ja viranhaltijoille sekä hengellisestä vankilatyöstä kiinnostuneille. Eeva Nurminen toivoo, että päiville osallistuu myös vankilasta vapautuneita ja vielä vankilassa olevia. Kuka tahansa aiheesta kiinnostunut voi toki tulla mukaan. Päivät ovat yhteiskristilliset ja valtakunnalliset. Päivien teema on puhutteleva: ”Kiven sisällä armon asialla”. Otsikon syntyhistoria johtaa Korsoon, joka on yksi Vantaan keskuksista. Eevan mielestä Korson keskustassa ympärille katsellessa näkee etupäässä kerrostaloja, kivitaloja. Ollaan siis ”kivikylässä, kiven sisällä”. ”Myös vankilassa kuulee usein puhuttavan kiven sisällä olosta tai kivitalossa olosta. Me hengellistä vankilatyötä tekevät taas koemme vahvasti olevamme armon asialla. Kun me työssämme kohtaamme vankeja vankilassa, meillä on mahdollisuus kertoa heille armahtavasta Jumalasta. Joskus saamme olla myös kulkemassa rinnalla, kun vanki haluaa henkilökohtaisesti kohdata armahtavan Jumalansa.” Espoon ja Helsingin hiippakunnilla on yhteinen kriminaalityöryhmä, jonka jäseniä ovat hiippakuntien alueilla olevien vankiloiden vankilapapit. Mukana on myös kriminaalityötä tekeviä diakoniatyöntekijöitä seurakunnista, seurakuntayhtymistä ja erityistyömuodoista. Eeva Nurmisen mukaan yhdessäololla, yhteisestä työstä puhumisella ja jakamisella on suuri mer- kitys. Moni työryhmän jäsenistä tekee omaa työtään vankien parissa usein itsekseen omissa laitoksissaan tai yksin vankilassa vieraillen. Myös yhdessä suunnitteleminen ja tekeminen on tärkeää. Yhteistyöryhmä on vuosien varrella mm. suunnitellut ja järjestänyt erilaisia vankilatyöhön liittyviä koulutustilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Vankien omaiset ovat tärkeä osa työtä Perheenjäsenen vankilassa oleminen aiheuttaa monenlaista tuskaa ja kipua perheessä. Asiasta ei ole ollenkaan helppo puhua. Joskus omaisen on myös vaikea hakea apua, koska tilanne aiheuttaa niin paljon häpeää. Usein tuntuu siltä, että myös omainen ”lusii”. Eeva Nurminen haluaa nostaa esille sen, että omaisten auttaminen on merkittävää myös vangeille. ”Uskon, että kun omaisia tukee ja auttaa, auttaa myös vankilassa olevaa. Kun vankia tukee ja auttaa, voi se auttaa myös omaista.” Vuosien varrella Eevalle ovat tulleet yhä läheisemmiksi ja tärkeämmiksi Matteuksen evankeliumin sanat: ”Minun oli nälkä ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti ja vaatetitte minut. Minä olin sairas ja kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa ja te tulitte minun luokseni ---Totisesti: kaiken minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” (Mt. 25:35–36, 40.) 29 Korson kirkko,Vantaa Korson kirkko sijaitsee aivan juna-aseman vieressä. Korsossa pysähtyvät Helsingin ja Keravan välillä liikennöivät K-junat. Kirkon pysäköintipaikalle ajo Kotkansiiven kautta.Voi käyttää myös monitoimikeskus Lumon (Urpiaisentie 14) pysäköintipaikkoja. Ilmoittautuminen: 24.10.2011 mennessä, [email protected] tai Elina Piippo, p. (09) 8306 288. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava, mihin ruokailuihin osallistuu ja onko erityisruokavaliota sekä omat yhteystiedot. Ruokalippuja voi ostaa paikan päältä (lounas/päivällinen 8,60 e, päiväkahvi 2 e, aamu- tai iltapala 4 e). ajankohtaista... K a s vat u s Koonnut Raine Haikarainen Toisenlainen tulevaisuus! 30 Espoon ja Helsingin hiippakuntien kasvatuksen painopisteseminaari Helsingin Agricolan kirkossa torstaina 15.9.2011 Vielä ehtii ilmoittautua kasvatuksen parissa työskentelevien yhteiseen seminaariin! Seminaari keskittyy yhteisen kasvatusvastuun ja kasvurauhan kysymyksiin. Luennoitsijoina ovat mm. seksologi Jukka Kuikanvirta, tutkija Outi Lehtipuu, johtava lapsityönohjaaja Mirca Kukkasniemi, (Vihti) ja johtava nuorisotyönohjaaja Johanna Jutila (Vihti), vs. lapsityönohjaaja Nina Hotma (Kirkkonummen srk), lastentarhanopettaja Hannele Stafford ja päivähoitomentori Anne-Mari Teukku, seppomestarit Hetu Saarinen ja Nana Honkasalo, pääsihteeri Eija Kallinen ja erityisnuorisotyön sihteeri Arja Lehikoski, hankekoordinaattori Kaisa Rantala, toiminnanjohtaja Arja Lusa (KNT) ja puheenjohtaja Minna Karas (DiaNa).Yksityiskohtainen ohjelma löytyy hiippakunnan verkkosivuilta. Osallistumismaksu: 30 euroa Ilmoittautumiset: 13.9. mennessä Espoon hiippakuntaan, ilmo. [email protected] Lisätiedot: Hiippakuntasihteeri Raine Haikarainen, p. 040 553 9464 Tilanne päällä – kerhon lumoissa Helsingin ja Espoon hiippakuntien varhaisnuorten kerhonohjaajapäivä la 8.10.2011 Korson kirkolla ja Lumon monitoimitalossa (Merikotkantie 4, Vantaa, Korson juna-asemalta 100 metriä) Ohjelma: 9.15 Ilmoittautuminen Korson kirkolla 10.00 Messu ja aloitus kirkolla 11.15 Kanavat eri pisteissä 1. Peppupalloillen – Eetu Haataja,Vantaan NMKY 2. Turvallisesti pehmomiekkaillen – Ansu Balac,Vantaankosken srk 3. Painien ja temppuillen – Terho Kettunen, Korson srk 4. King’s Kids tanssahdellen – Maiju Tykkyläinen, Korson srk 5. Laulellen – Pekka Kosonen ja Triangeli 6. Omaan kerhoon sitoutuen – Jukka Jylhä, PTK 7. Maailman ääriin matkaillen – Elina Ruoko, SLS 8. Sählyillen – Petri Väljä, Korson srk 9. Siististi kokkaillen – Enni Korhonen, Tikkurilan srk 10. Leikitellen – Linda Liesiö, Hämeenkylän srk 11. Paikkaillen ja hoidellen – Asolan VPK 12. Kämmäillen ja sammutellen – Asolan VPK 13. Askarruttaako? – Mari Vuorisalmi, Rekolan srk ja Nina Pajunen, Hakunilan srk 12.15 Ruokailu Lumon ruokalassa 13.00 Kanavat eri pisteissä 14.15 Kanavat eri pisteissä 15.30 Mehuhetki Lumossa ja työntekijätapaaminen kirkolla 16.00 Päätös Hinta: 20 euroa/hlö (PTK:n jäsenseurakunnat), muilta 25 euroa/hlö Ilmoittautuminen: Sitovat ilmoittautumiset henkilötietoineen 30.9. mennessä, PTK, [email protected] Lisätietoja: Jukka Jylhä, p. 0400 508 241, [email protected], www.tilannepaalla.fi Hyväksi koettua – Rippikoulutyöstä vastaavien neuvottelupäivä Espoon ja Helsingin hiippakuntien Helsingin ja Espoon hiippakuntien yhteinen neuvottelupäivä järjestetään kokousristeilynä Tallinnaan torstaina 17.11. Neuvottelupäivä keskittyy rippikoulun käytännön kysymyksiin. 14.1.2012 Järvenpää, Seurakuntaopisto Ohjelma: 10.45 Tapaaminen satamassa ja siirtyminen laivaan 11.15 Lounas – salaattibuffet 11.30 Laiva lähtee 12.00 Hartaus ja neuvottelupäivän avaus 12.15 Konfirmaation hyvät käytännöt – Tuija Filppula 13.30 Rippikoulun verkko- ja printtijulkaisut – Hannele Nuojua ja Jouko Olkkola 14.30 Työskentely Tallinnassa 15.30 Rippikoulu nyt ja huomenna – Mikko Mäkelä 16.45 Rippikoulu ja taivaallinen turvallisuuskulttuuri – Raine Haikarainen 18.00 Päivällinen Teemojen työstö jatkuu 20.30 Laiva saapuu satamaan Osallistumisen hinta on 60 euroa sisältäen ruokailut. Sitovat ilmoittautumiset 10.10.2011 mennessä osoitteeseen ilmo. [email protected]. Ilmoita samalla syntymäaikasi ilman henkilötunnuksen loppuosaa. Lisätietoja antaa hiippakuntasihteeri Raine Haikarainen, p. 040 553 9464. Tarkempi ohjelma hiippakunnan kotisivuilla. Ensi vuonna runsaasti rippikoulun erityiskursseja Ensi vuonna järjestetään mm. rippikoulun kansainvälisiin kysymyksiin sekä opetussuunnitelman päivittämiseen liittyvää erityiskoulutusta. Lisätietoja Henkilöstökoulutusoppaasta sekä hiippakuntasihteeri Raine Haikaraiselta, p. (09) 2340 3032. Teemaseminaari päivähoitoyhteyksistä vastaaville Päivähoidon uskontokasvatus avautuu vasu-maailmasta – seurakunta yhteistyökumppanina Teemaseminaari seurakuntien työntekijöille, joiden vastuulla ovat yhteydet päivähoitoon 28.10.2011 klo 9–16, Kolmas Linja 22, 2. krs., Engel-Sali Uskontokasvatuksen kysymyksiä ja näköaloja ovat avaamassa mm. pääsihteeri Lasse Halme (SLK) ja varhaiskasvatussihteeri Heljä Petäjä (KKN). Kaikki osallistujat saavat Lapsen parhaaksi -kirjan. Ilmoittautuminen: 14.10.2011 mennessä, ysk.kasvatus@ evl.fi Tiedustelut: [email protected] Järjestäjät: Helsingin hiippakunta ja seurakuntayhtymä Lapsi- ja perhetyön koulutusja neuvottelupäivä Alustava ohjelma: 08.30 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja materiaalimyyntinäyttelyt 09.30 Messu, Hiippakuntasihteeri Mika Nurmi 10.45 Riskitietoisuus ja tarve elämänhallintaan vanhem muuden haasteena, tutkija Kaisa Ketokivi Kommenttipuheenvuoro, hiippakuntasihteeri Jaana Räntilä 12.00 Lounas 13.15 Kanavat 1. Sallikaa lasten tulla? – lasten ehtoollisesta, pastori Tarja Meijer, Hakunilan seurakunta 2. Pienen iltahetki, varhaiskasvatuspastori Arto Helle, Helsingin seurakuntayhtymä 3. Lastenkaltaisten on Jumalan valtakunta, taidete rapeuttinen työskentely, pastori Terhi Varjoranta 4. Sylimuskari, musiikkikouluttaja Mari Torri Tuominen, SLK 5. Lapsen ruumiillisuus, johtava asiantuntija Samuli Koiso-Kanttila,Väestöliitto 14.30 Kahvi 15.00 Häivähdyksiä kanavista, kouluttaja Heli Mäkinen, SLI 15.30 Musiikkia 16.00 Päivä päättyy Ilmoittautuminen ja lisätiedot:Viimeistään kuukautta ennen, www.seurakuntaopisto.fi Osallistumismaksu: 55 euroa + ateriapaketti Blogeja varhaiskasvatuksesta Tutustu Helsingin Mikaelin seurakunnan varhaiskasvatuksen blogeihin! lastenalttarit.blogspot.com Tästä blogista löytyy kuvia Mikaelinkirkon aulassa olevasta lastenalttarista sekä kommenteissa lasten, nuorten ja aikuisten ajatuksia alttarin äärellä. Mallia saa ottaa ja vinkkejä hakea muihinkin seurakuntiin. maanelamaa.blogspot.com Tästä blogista löytyy materiaalia, jota olen ryhtynyt tuottamaan päivähoidon uskontokasvatukseen. Kyseessä on Mään matka-arkkuun (kirkkovuosilaatikko, jossa Mää-lammas maskottina) tekemäni sarjakuva sekä siihen liittyvä tarina. Tähän mennessä olen tehnyt vasta neljä sarjakuvan ja tarinan yhdistelmää, mutta tulen tekemään lisää kausittain. Saa käyttää. Lisätietoja:Varhaiskasvatuksen pappi Mia Iiskola, Helsingin Mikaelin srk, p. 050 421 0497, (09) 2340 4832 31 Raine Haikarainen ajankohtaista... Kirkkomusiikki Koonnut Hanna Remes Nostoja vuoden 2012 koulutustarjonnasta Jumalanpalveluksetkirkkovuodenjuhla-aikoina– suntioiden koulutuspäivät (1 op) Onnistunut SYKE-leiri Heinäkuussa järjestetty varhaisnuorten suurleiri SYKE kokosi Partaharjuun ennätysmäärän Helsingin ja Espoon hiippakuntien osanottajia. Mukana oli myös työntekijöitä, joille SYKE oli ensimmäinen kunnon telttaleiri. Myönteisten kokemusten rohkaisemana päätettiin epävirallisesti, että parin vuoden päästä järjestettäisiin varhaisnuorten hiippakuntaleiri.Alustavasti varattiin päivät 25.–28.6.2013 ja paikkana Hangon länsipuolella oleva Bengtsårin leirialue. Lisätietoja suunnitelmien täsmentyessä. 32 Ohjaajakoulutusta Kaikille ohjaamistoiminnasta kiinnostuneille tai sitä tekeville kirkollisten alojen työssäoppijoiden ohjaajille 29.–30.3.2012 Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli (Bulevardi 16 B, 5. krs.) 21.9.2012 Espoon hiippakunnan tuomiokapituli (Kirkkokatu 10) Koulutus kehittää omia ohjaamistaitoja ja auttaa sisäistämään ohjaavan työotteen. Se sekä esittelee että antaa valmiuksia hengelliseen ohjaamiseen. Ilmoittautuminen sähköisen koulutuskalenterin kautta, jonne on linkki tuomiokapitulin kotisivuilta helsinginhiippakunta.fi. Koulutus järjestetään Helsingin ja Espoon hiippakuntien yhteistyönä. Lisätiedot: Jaana Räntilä, jaana.rantila@ evl.fi, p. (09) 2340 3033 NAVI-ryhmä kokoontuu Helsingin hiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivää vietetään 24.9.2011 klo 9.30–16.00 Vantaan seurakuntayhtymän auditoriossa (Unikkotie 5 C,Tikkurila) ja Tikkurilan kirkossa.Välittömästi kokouksen jälkeen kokoontuu myös Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä (NAVI). Tapaamisessa tietoa mm. tulevista kirkolliskokousvaaleista. Samalla valitaan myös uusi hiippakuntaedustaja NAVI-ryhmään. Lisätietoja: Anssi Almgren, koordinaattori, p. 0400 852 135, anssi.almgren@ nuortenkeskus.fi Merkitse jo kalenteriisi! Lapsityönohjaajien ja lapsityön teologien valtakunnalliset neuvottelupäivät järjestetään 25.–27.4.2012 Helsingissä.Tarkempi ohjelma seuraavassa lehdessä. Koulutus järjestetään 6.–8.3.2012. Se alkaa klo 8 aamumessulla Helsingin tuomiokirkossa ja jatkuu koulutuksella kryptassa sekä koulutusristeilynä Hki–Tukholma–Hki. Koulutuksen tavoitteena on syventää suntion ammatillista tietotasoa ja osaamista kirkkovuoden juhla-aikojen jumalanpalveluksissa. Kouluttajina toimivat Mika Mäntyranta, hiippakuntasihteeri (Turun arkkihpk), Hanna Remes, hiippakuntakanttori (Helsingin hpk), Petri Oittinen, pääsuntio (Helsingin tuomiokirkkosrk) ja Arto Kuronen, pääsuntio (Kallion srk). Koulutuskokonaisuuteen sisältyy ennakkotehtävä, jossa osallistuja kuvaa jotakin työssään kokemaansa vaikuttavaa kirkkovuoden juhla-ajan jumalanpalvelusta. Ennakkotehtävä palautetaan viimeistään pe 3.2.2012 Hanna Remekselle sähköpostitse, [email protected]. Hinta: Osallistumismaksu on 75 euroa (sis. koulutuksen ja aamukahvin kryptassa). Matkakulut (Tallink Silja, Hki–Tukholma–Hki) sisältävät matkan valitussa hyttiluokassa, lounaan ja kokouskahvit aloituspäivänä, kaksi illallista, kaksi meriaamiaista sekä bussikuljetuksen Tukholman tutustumiskohteeseen. Hyttiluokat hintoineen:A1 266 euroa/hlö, Promenade 1 257 euroa/ hlö, B1 232 euroa/hlö, A2 201 euroa/hlö, Promenade 2 196 euroa/hlö, B2 184 euroa/hlö. Muut kustannukset: Tukholman lounas ja paluumatka Tukholman tutustumiskohteesta laivalle omakustanteisia. Muut mahdolliset matkakulut. Ilmoittautuminen: Sähköisen koulutuskalenterin kautta 31.10.2011 mennessä. Linkki koulutuskalenteriin löytyy tuomiokapitulin nettisivuilta. Koulutus järjestetään Helsingin hiippakunnan ja Turun arkkihiippakunnan yhteistyönä. Helsingin hpk:n työntekijöille koulutuspaikkoja on 60. Kanttori ja rippikoulu (0,5 op) Koulutuspäivä järjestetään 20.3.2012 klo 9.30–15.30 tuomiokapitulin kokoustilassa (Bulevardi 16 B, 5 krs.). Päivän tavoitteena on päivittää ja täydentää kanttorin osaamista rippikoulutyöskentelyssä. Koulutus sisältää etukäteistehtävän. Osallistumismaksu: 50 euroa. Lisäksi matka- ja lounaskulut. Ilmoittautuminen: Sähköisen koulutuskalenterin kautta 31.12.2011 mennessä. Linkki koulutuskalenteriin löytyy tuomiokapitulin nettisivuilta. Laulakaa Herralle -virsikoulutus papeille (0,5 op) Koulutuspäivät järjestetään 14.2.2012 ja 9.10.2011 klo 9.30– 15.30 tuomiokapitulin kokoustilassa (Bulevardi 16 B, 5 krs). Koulutuksessa tutustutaan paaston ja pääsiäisen sekä adventin ja joulun ajan virsiin. Tavoitteena on, että osallistuja osaa hyödyntää ja käyttää virsikirjaa monipuolisesti seurakuntatyössä, erityisesti kirkkovuoden juhla-aikoina. Osallistumismaksu: 80 euroa. Lisäksi matka- ja lounaskulut. Ilmoittautuminen: Sähköisen koulutuskalenterin kautta 15.12.2011 mennessä. Linkki koulutuskalenteriin löytyy tuomiokapitulin nettisivuilta. Rovastikunnallisetkanttoreidenneuvottelupäivät Vuoden 2012 aikana järjestetään rovastikunnalliset kanttoreiden neuvottelupäivät.Tarkat ajankohdat löytyvät tämän lehden koulutusliitteestä. Ilmoittautuminen sähköisen koulutuskalenterin kautta ”hakeudu koulutukseen” -linkistä. 33 Raine Haikarainen VirsiVisan finaalijoukkue vieraili kapitulissa Tuomelan tomerat -joukkue Tuomelan koulusta Hämeenkylän seurakunnan alueelta Vantaalta edusti Helsingin hiippakuntaa 3–4-luokkalaisille suunnatussa VirsiVisan valtakunnallisessa finaalissa 26.5.2011 Turun tuomiokirkossa. Joukkue koko luokan voimin vieraili opettajansa Hanna Perkola-Musikan kanssa tuomiokapitulissa piispa Irja Askolan vieraana 30.5.2011. Mukavan keskustelu- ja lauluhetken päätteeksi herkuteltiin jäätelöllä. Ajankohtaista Kirkon musiikkijuhlista 2012 Yhteiskustannuksen julkaisemat uudet nuotit 34 1) Evankeliumijuna – laulumatka negrospirituaalien maailmaan Lapsikuorojen workshopin ja konsertin nuotit sekä ohjeet laulujen harjoitteluun ovat yksissä kansissa. Hinta 4 euroa/kpl. 2) G. Ph. Telemannin kantaatti ”Kiittäkää Herraa, kaikki kansat” Kantaatin on sovittanut Timo Kiiskinen, ja se on juhlilla nuorisokuorojen ohjelmistoa. Hinta 3,50 euroa/kpl. Nuotteja voi hankkia Yhteiskustannukselta, p. (09) 436 6540 tai [email protected]. Kuorokatselmus Kuorokatselmuksen tarkoituksena on kannustaa seurakuntien kuoroja tavoitteelliseen toimintaan sekä kehittää näin kuorolaulun tasoa ja antaa kuoroille mahdollisuus omien kykyjen arviointiin. Katselmus järjestetään perjantaina 25.5.2012, ja siihen voivat osallistua kaikki kuorot kuorotyypistä ja koosta riippumatta. Ilmoittautumisohjeet www-sivuilla. Ilmoittautuminen päättyy 15.3.2012. Osallistuvat kuorot valitsevat itse hengellistä musiikkia sisältävän ohjelmistonsa. Esityksen enimmäiskesto on 15 minuuttia, mikä sisältää lavalle tulon ja poistumisen. Osallistumismaksu on 100 euroa/kuoro. Nuorten bändikatselmus Bändikatselmuksen tarkoituksena on tukea ja kannustaa seurakuntien bänditoimintaa sekä tukea nuoren musiikillista kasvua ja ilmaisutaitojen sekä luovan osaamisen vahvistumista. Katselmus järjestetään perjantaina 25.5.2012, ja siihen voivat osallistua sekä akustisesti että äänentoistolla vahvistetut ryhmät. Katselmuksessa vokaali- ja akustiset ryhmät ovat omassa sarjassaan ja perinteisiä sähkösoittimia käyttävät bändit omassaan. Bändit voivat itse valita hengellistä musiikkia sisältävän ohjelmistonsa. Esiintymisaikaa on 10 minuuttia/bändi. Ilmoittautuminen alkaa 1.2.2012 ja päättyy, kun 20 bändiä on ilmoittautunut tai viimeistään 1.4.2012.Varasijoille otetaan viisi bändiä. Osallistumismaksu on 50 euroa/bändi. Juhliin ilmoittautuminen ja varaukset 1) Ilmoittautuminen alkaa 3.10.2011. Ilmoittautumiset ja majoitusvaraukset tehdään Jyväskylä bookingin kautta. 2) Osallistumismaksu:Aikuiset 40 euroa, alle 18-vuotiaat 20 euroa. Ilmoittautumisaika on 3.10.–31.12.2011. Ilmoittautua voi myös tammikuussa 2012, mutta tuolloin hinta on aikuisilta 50 euroa ja lapsilta ja nuorilta 25 euroa. 3) Ruokailu: 1 lippu 10 euroa, kahden päivän lippu 18 euroa, kolmen päivän lippu 25 euroa. 4) Majoitushinnat ilmoitetaan juhlien www-sivuilla myöhemmin syksyn aikana. Seuraa sivustoa www.kirkonmusiikkijuhlat.fi. ajankohtaista... L ä h e t y s j a e va n k e l i o i n t i Koonnut Hannu Lätti Seurakunnanpalkkiotoimistenjavapaaehtoisten Lähetyssihteerien koulutus Kasvunaika-seurakuntakoulu Suomen Lähetysseuran kurssikeskus Päiväkumpu, Längelmäki 1. osa: Lähetys – yhteinen usko, yhteinen tehtävä, 2.–4.9.2011 (voi korvata 31.8.–2.9.2012) 2. osa: Kirkon lähetystyö ja lähetysjärjestöt, 30.9 –2.10.2011 3. osa: Seurakunnan lähetystyö, 28. –30.10.2011 Kustannukset: 100 euroa (2 hh/osio tai 140 euroa 1 hh/osio) Ilmoittautuminen: Päiväkummun kurssikeskus, p. 040 534 9507 tai www.mission.fi/paivakumpu/tapahtumat/ilmoittautumiset/lomake_8/ Tiedustelut: Kirsti Sirviö, p. (09) 180 2365, [email protected] tai Kirsti Kosonen, p. (09) 129 7296, [email protected] Järjestäjät: Hiippakunnat, KLK ja SLS Seurakuntien työntekijöille ja muille vastuunkantajille tarkoitettu ohjaajakoulutus 27.–28.9.2011 tai 24.–25.1.2012 Vivamon kurssikeskus, Lohja Kasvunaika antaa mahdollisuuden seurakuntalaisille löytää oman kutsumuksensa kristittyinä ja arjen keskellä. Koulu koostuu eri aiheisiin liittyvistä 20 osioista, joita yhdistelemällä voidaan rakentaa erilaisia kokonaisuuksia osanottajien ja seurakunnan tarpeen mukaan. Ajankohtaisia teemoja käsitteleviä osioita ovat Uskonnot ajassamme ja Hengellinen matkakumppanuus (SLS) sekä Armolliseen aikuisuuteen (KRS). Ohjaajakoulutuksessa esitellään 5–7 osiota. Kurssimaksu: 200 euroa (sis. materiaalin), täysihoito 91 – 97 euroa Tiedustelut: kasvatussihteeri Kirsti Kosonen, p. (09) 129 7296, [email protected] Ilmoittautumiset: 16.9.2011 mennessä,koulutussihteeri Marja-Liisa Kokkonen, p. 0207 681 633, [email protected] Järjestäjät: SLS ja EVKO/KRS Lähetyskirkon toimintaa • Sunnuntaisin klo 14 vietetään messua • Opiskelijoiden lähetysliiton illat torstaisin klo 18 • Mission Music Club 22.9., 20.10. ja 24.11. klo 19.00.Tule Lähetyskirkkoon kuuntelemaan nuorekasta ja omaehtoista musiikkia. • Ompeluseura lauantaisin klo 11–17: 17.9., 1.10., 29.10., 12.11. ja 3.12. ja keskiviikkoisin klo 17.30–20.30: 21.9., 5.10., 19.10., 2.11., 16.11., 30.11. ja 14.12. • Postimerkkihuutokauppa la 26.11. • AIDS-päivän messu 1.12. • Itsenäisyyspäivän myyjäiset 6.12. Porkkanamarkkinat 17.9.2011 klo 10–14 Helsingin tuomiokirkon edustalla Suomen Lähetysseura järjestää yhdessä Helsingin ja Espoon seurakuntien kanssa porkkanamarkkinat. Myyntipöydillä on myytävänä mm. leivonnaisia, juureksia, hilloja, mehuja ja käsitöitä ym.Voit myös nauttia porkkanakeittoa ja kahvia paikan päällä. Lähde liikkeelle -koulutus Koulutus lähetystyöstä kiinnostuneille aikuisille Lähetystalolla, Tähtitorninkatu 18, Helsinki I osio 24.–25.9.2011 II osio 22.–23.10.2011 III osio 3.–4.12.2011 Koulutus antaa mahdollisuuden tutustua tämän päivän kokonaisvaltaiseen lähetystyöhön ja pohtia omaa paikkaa palvella lähetyksen vapaaehtoisena kotimaassa ja ulkomailla. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. lähetyksen raamatulliset juuret, kristittynä kulttuurien ja uskontojen keskellä, tutustuminen lähetystyön arkeen kotimaassa ja ulkomailla, paikkani lähetystyössä. Hinta: 60 euroa/osio Lisätiedot ja ilmoittautumiset: kasvatussihteeri Kirsi Kosonen, p. (09) 1297 296, [email protected] Järjestäjä: Suomen Lähetysseura 35 Sana on vapaa! Hiippakunnallinen lähetysseminaari la 1.10.2011 klo 9–17, Seurakuntakeskus, Hämeentie 16, Hyvinkää Seminaari on tarkoitettu Helsingin ja Espoon hiippakuntien seurakuntien työntekijöille ja muille lähetyksen vastuunkantajille. Osallistumismaksu: 40 euroa (sis. lounaan ja kahvit) Ilmoittautuminen: Helsingin ja Espoon hiippakuntien lähetystoimistoon 15.9.2011 mennessä, [email protected] tai p. (09) 1297 407 Järjestäjät: Helsingin ja Espoon hiippakunnat 36 Ohjelma 9.00 Ilmoittautuminen, kahvia tarjolla. Mahdollisuus tutustua lähetysjärjestöjen materiaaleihin ja myyntituotteisiin. 10.00 Tervetuloa & aamun sana, Johanna Rantalankila, Hyvin kään seurakunta Kirkkomme lähetys ja sen nykytilanne, Risto Jukko, kirkon lähetyssihteeri, Kirkon lähetystyön keskus Keskustelua Miten kerron lähetystyöstä luottamushenkilöille, Sirkku Nyström, Helsingin hiippakunnan lähetystyön neuvottelukunta 12.00 Lounas 13.00 Superfood – voimaannuttava Sana, Martti Asikainen ja Anne Huoponen, Suomen Pipliaseura 14.00 Kahvi 14.30 Sanan sytyttämät ja vapaaehtoisuuden voimanpesät Toiminnallinen työskentely Opettajat lähetyskummeina, Päivi Rohkimainen, Kau niaisten seurakunta Uutta toimintakulttuuria Helsingin keskustassa, Arto Antturi ja Laura Hytti, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta 16.30 HPE kappelissa, Hannu Lätti, Helsingin hiippakunnan lähetyssihteeri ja Marjatta Mäkinen, Espoon hiippakun nan lähetyssihteeri Kauneimmat kirkkomme 2012 -seinäkalenteri Kasvattajien opintomatka Tansaniaan Sari Lehtelä/SLS Ihastuttavia valokuvia kirkoista ympäri Suomen. Mukana mm. Helsingin vanha kirkko, Oulun tuomiokirkko, Tampereen tuomiokirkko, Halikon kirkko... Kalenterin voi myös tilata pesonoituna seurakunnan omilla tiedoilla ja kuvilla. Kalenterissa on nimi- ja juhlapäivät, kirkkopyhien tekstit, kuunkierto ja sitaatteja Raamatusta. Hinta 9,90 euroa koko 297x420 (aukaistuna) kestävä kierresidos, laskutasku Tilaukset puh. 0207 289650 asiakaspalvelu@aurinkokustannus.fi www.aurinkokustannus.fi 37 Naistenpäivät Päiväkummussa Lähetyspiirien ideapäivä La 12.11. klo 10–15, Suomen Lähetysseura, Tähtitorninkatu 18, Helsinki Osallistumismaksu: 20 euroa (sis. kahvit, lounaan ja materiaalin) Tiedustelut ja ilmoittautuminen: P. (09) 1297 407, [email protected] Lähetystyön esikoulutuskurssi Lähetystalolla (Tähtitorninkatu 18) pidettävä kurssi kestää viisi viikonloppua: 27.–29.1., 2.–4.3., 23.–25.3., 20.–22.4. ja 11.–13.5.2012. Kertoja voi jakaa myös syksyn 2012 kurssille. Suunnattu alle 35-vuotiaille työntekijöille. Mahdollistaa haun 2–3 kk harjoitteluun Lähetysseuran työalueilla. Kansainväliset naistenpäivät pidetään Päiväkummussa, Orivedellä 28.–30.9.2012. Naistenpäivien hinta 20–140 euroa majoituksesta ja osallistumisajasta riippuen. Lisää tietoa ja ilmoittautuminen toukokuusta alkaen osoitteessa www.mission.fi/osallistu/naiset/naistenpaivat/. Joulukonsertteja Lähetyskirkossa 25.11. klo 19 Luoteis-Helsingin musiikkiopiston joulukonsertti 27.11. latinalaisamerikkalaista joulumusiikkia, Aurinko – música de Latinoamérica ry 12. ja 13.12. Jakarandan joulukonsertti 18.12. Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajien joulukonsertti 19.12. Maailma-kuoro + Espoo Voices, joulukonsertti Opintomatkalla tutustutaan lasten asemaan Tansaniassa. Kuva on Busongon kylästä. Kuinka lapsi nähdään ja kuullaan Tansanian kirkossa ja yhteiskunnassa? Opintomatka sijoittuu viikoille 45–46/2012, ja lähiopiskelupäivät ovat 25.9.2012 ja 5.2.2013 (5 opintopistettä). Matkan ja lähiopiskelupäivien lisäksi kokonaisuuteen kuuluu ennakkotehtävä ja kooste. Kohderyhmä: Lasten ja nuorten parissa työskentelevät Tavoitteet: Kansainvälisen vastuun vahvistaminen lapsi- ja varhaisnuorisotyössä. Vuorovaikutuksen lisääminen Suomen ja Tansanian kirkkojen välillä. Syventyminen lapsen oikeuksien ja osallisuuden tematiikkaan Suomessa ja Tansaniassa. Sisältö: Seurakunta-, päiväkoti- ja oppilaitosvierailuja. Paikallisen koulutuksen järjestäminen seurakuntien kasvattajille Pohjois-Tansaniassa. Kansallispuistoon tutustuminen. Tiedustelut: Kasvatussihteeri Tiina Rankila, p. 0400 426 140, [email protected] Ilmoittautuminen: 5.3.2012 mennessä SLS/Tampereen lähetystoimistoon, sls. [email protected], p. (03) 222 6709 Osallistumismaksu: Arviolta 2000–2500 euroa Järjestäjät: Suomen Lähetysseura, Seurakuntien Lapsityön Keskus ja Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus Koulutamme seurakuntaopistolla 2012 Koulutus tuo varmuutta ja rohkeutta työhön! VarhaiskasVatuksen teologia ja pedagogiikka Lapsen ja perheen hengellisen kasvun tukeminen, spiritualiteettikoulutus 23.–25.1. ja 23.–25.4. (5 op, kasvatuksen erityiskoulutus KEK/E) | Osallistumismaksu 370 € Varhaiskasvatuksen teologiaa Raamatturäppi – Vanha testamentti 30.–31.1. (1 op) | Osallistumismaksu 200 € Raamatturäppi – Uusi testamentti 1.–2.11. (1 op) | Osallistumismaksu 200 € Rohkeammin, avarammin ja syvemmin Raamattuun 5.–7.9. ja 19.–20.11. (5 op, kasvatuksen erityiskoulutus KEK/E) | Osallistumismaksu 390 € 27.–29.2., 11.–13.4. ja 22.–24.8. (5 op) | Osallistumismaksu 450 € Lasten ja perheiden hartaudet ja jumalanpalveluselämä Lattiakuvat-menetelmän peruskoulutus 15.–17.10. (2 op) | Osallistumismaksu 200 € Uskontokasvatuksen mentorointi varhaiskasvatuksessa, eteläinen koulutus 38 raamattu ja sen käyttö 19.–20.1. ja 3.–4.5. Kirkkohallitus, Helsinki (5 op) | Osallistumismaksu 250 € Uskontokasvatuksen mentorointi varhaiskasvatuksessa, pohjoinen koulutus 8.–9.2. ja 8.–9.5. Rovaniemi (5 op) | Osallistumismaksu 250 € 28.–29.3. ja 10.–11.5. (3 op) | Osallistumismaksu 360 € Lattiakuvat-menetelmän jatkokoulutus 4.–5.10. ja 29.–30.11. (3 op) | Osallistumismaksu 360 € Lattiakuvat-menetelmän kehittämispäivät kouluttajille 15.–16.8. (1 op) | Osallistumismaksu 50 € Bibliodraaman peruskoulutus 2012-2013 Kehity mentorina – Uskontokasvatuksen mentorointi varhaiskasvatuksessa 20.–21.8., 17.–18.9., 18.–19.10., 15.–16.11., 10.– 11.12. sekä keväällä 2013 viisi kahden päivän jaksoa kerran kuukaudessa (15 op) | Osallistumismaksu 570 € 21.–22.3. ja 18.–19.9., Tuomiokirkkoseurakunta, Helsinki (5 op) | 250 € perheiden kohtaaminen Lapsen hyvinvointi ja seurakunnan varhaiskasvatus Perheen parhaaksi – perhetyötä kehittämään 26.–28.3. ja 24.–25.9. (5 op) | Osallistumismaksu 370 € 6.–8.2. ja 15.–16.3. (5 op) | Osallistumismaksu 400 € Avointen varhaiskasvatuspalveluiden verkostot Lapsen ja perheen kohtaaminen kriisissä 11.–12.10. ja II jakso kevätkaudella 2013, Kirkkohallitus, Helsinki (5 op) | Osallistumismaksu 350 € 11.–13.4., 10.–11.9. ja 21.–23.11. (5 op) | Osallistumismaksu 490 € Mahdollisuuksien verkko – netin hyödyntäminen seurakunnan varhaiskasvatuksessa Aikuiset kasvokkain – kohtaamisia perhekerhossa 8.–9.3. (1 op) | Osallistumismaksu 195 € Lapsivaikutusten arviointi 2.–3.2. (1 op) | Osallistumismaksu 200 € luoVa ilmaisu, musiikki ja taide Hoidollinen nukketeatteri – tervehdyttävät tarinat 13.–15.2. ja 21.–22.5. (5 op) | Osallistumismaksu 395 € (sisältää materiaalit) Tunnetaidot ja haasteelliset lapset 5.–7.3. ja 26.–28.9. (5 op) | Osallistumismaksu 410 € Musiikki ja leikki 12.–14.3. (1,5 op) | Osallistumismaksu 200 € 56. Kotimusiikkiviikko 30.7.–5.8. (3 op) | Lisätietoja maaliskuussa 2012 nettisivuiltamme Näin käytän kanteletta 3.–4.9. (1 op) | Osallistumismaksu 160 € Kirkkomuskari 5.–7.11. (1,5 op) | Osallistumismaksu 200 € Pyhät tanssit 21.–23.3. (1 op) | Osallistumismaksu 250 € Liikettä töppösiin – ajankohtaista varhaiskasvatuksen liikuntaa 2.–4.5. (1 op) | Osallistumismaksu 250 € Varhaiskasvatuksen kuvallinen ilmaisu Oppimisen työniloa! on osa neuVottelupäiVät Helsingin ja Espoon hiippakuntien lapsi- ja perhetyön koulutus- ja neuvottelupäivä 14.1. | Osallistumismaksu 50 € Pyhäkoulusymposium – Osallisena Pyhään 28.–29.1. | Osallistumismaksu 140 € Godly Play -neuvottelupäivät 1.–2.3. | Osallistumismaksu 140 euroa Valtakunnalliset lapsityönohjaajien ja lapsityön teologien neuvottelupäivät 25.–27.4. Helsinki | Osallistumismaksu 200 € | Ilmoittautuminen: www.evl-slk.fi Valtakunnalliset koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan neuvottelupäivät 15.–16.10. Hotelli Scandic, Jyväskylä | 135 € | Ilmoittautuminen14.9.2012 mennessä: ilmoittautuminen@ ptk.fi tai p. 0400 630 430 Koulunkäyntiavustajien ja aamu- ja iltapäiväohjaajien ajankohtaispäivä 8.–10.8. (2 op) | Osallistumismaksu 270 € 17.4. | osallistumismaksu 75 € (sisältää lounaan ja kahvin) Pyhän sanaton kohtaaminen – tilan kokeminen luonnonmateriaalien, kukkien ja värien maailmassa Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen, kutsuminen ja yhteistoiminnallinen oppiminen 29.–31.8. (1 op) | Osallistumismaksu 270 € 14.–16.3. ja 10.–12.9., (5 op) | Osallistumismaksu 240 € Osallistumismaksun lisäksi laskutamme Seurakuntaopistolla järjestettävien koulutuksien yhteydessä ateria- ja majoituskulut. Hintatietoja nettisivuillamme kohdassa Hakeminen. tilauskoulutus Tarjoamme monipuolista räätälöityä palvelua työyhteisöille ja organisaatioille. Osaamisen kehittäminen voi olla koulutusta, konsultointia tai valmennusta. Suunnittelemme kehittämistyön aina yhdessä tilaajan kanssa tilaajan tarpeet, toiveet ja toimintaympäristön huomioiden. Kouluttajina toimivat Seurakuntaopiston lehtorit ja tarvittaessa muut asiantuntijat tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. lIsätIetoja KoulutuKsIstamme: www.seurakuntaopisto.fi > Koulutustarjonta > Kristillinen varhaiskasvatus IlmoIttaumInen elleI toIsIn maInIta: www.seurakuntaopisto.fi > Hakeminen > Kristillinen varhaiskasvatus 12.–14.9. (2 op) | Osallistumismaksu 200 € Ole oman työsi kehittäjä! ilo Järvenpää | www.seurakuntaopisto.fi 39 Tekstit ja kuvat: Raine Haikarainen Ty ö y h t e i s ö t L a s te n o i k e u k s i e n p u o le s ta Koonnut Jaana Räntilä Erilaisten työkulttuurien haasteet yhteistyölle Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien työnohjaajien koulutusaamupäivä torstaina 6.10.2011 klo 8.30–12.00 Seurakuntien talossa, Kolmas Linja 22 B, 2. krs., Engel-sali 40 Ohjelma: 8.30 Kahvit Amicassa, Engel-salin vieressä 9.00 Aamuhartaus 9.15 Erilaisten työkulttuurien haasteet yhteistyölle, Jukka-Pekka Heikkilä, organi saatiokonsultti FINOD, psykologi, kehitysjohtaja Humap Oy 11.30 Yhteiskeskustelu ja päätös 12.00 Mahdollisuus jäädä lounaalle (omakustanteinen) Jukka-Pekka Heikkilän alustus pyrkii jäsentämään erilaisten työkulttuurien yhteistyötä nostamalla esiin yhteisen kielen ja ajattelutapojen muodostamat systeemit. Virittäytymisenä koulutusaamupäivään voi jokainen miettiä ajatuksiaan seuraaviin kysymyksiin: Mistä on puhuttu paljon, kun yhteistyötä on rakennettu erilaisten työkulttuurien kesken? Millaisia seurauksia tällä puheella on ollut? Mistä ei ole puhuttu, kun yhteistyötä on rakennettu erilaisten työkulttuurien kesken? Millaisia seurauksia tällä puhumattomuudella on ollut? Ilmoittautuminen: 26.9. mennessä, [email protected], p. 050 4017045. Muistathan kertoa erityisruokavaliotoiveesi. Haasteena luottamus! Työnohjaajien hiippakunnallinen neuvottelupäivä 30.1.2012 klo 9.30–16.00 Sipoon seurakuntakeskuksessa (Iso Kylätie 1, Sipoo) Ohjelma: 9.30 Aamukahvit 10.00 Musiikillinen aamuhartaus 10.30 Organisaation syvärakenteen perusmielikuvat, johdon konsultti Terttu Niemelä, Human Focus Oy, organisaatiokonsultti FINOD 12.30 Lounas 13.30 Työntekijä häpeän kantajina, prof. Paavo Kettunen, Itä-Suomen Yliopisto 15.45 Ajankohtaisinfo 15.55 Siunaus ja päätösvirsi Ilmoittautuminen: Sähköisen koulutuskalenterin kautta, jonne on linkki tuomiokapitulin kotisivulta Lisätiedot: Jaana Räntilä, [email protected] Kaipaatko työnohjausta? Tänä syksynä on tarjolla mahdollisuuksia työnohjaukseen. Katso tarkemmat tiedot tämän lehden sivulta 22. Tarinateatteripainotteinen työnohjausryhmä Ma klo 11.30–14.00: 16.1., 23.1., 6.2., 13.2., 5.3., 26.3., 16.4., 7.5., 3.9., 17.9., 1.10., 22.10., 12.11. ja 26.11.2012 Snellussa, Toinen linja 8 Ryhmä on tarkoitettu seurakuntien diakonia- ja nuorisotyöntekijöille, lapsityönohjaajille sekä papeille. Ryhmään valitaan kuusi osallistujaa, jotka voivat sitoutua koko työnohjausryhmän ajaksi. Sisältö: Työn kysymysten tutkimis ta, ammatillisten kasvun ja jaksamisen teemoja Tavoite: Osallistuja voi löytää uusia näkökulmia omiin työstä nouseviin kysymyksiinsä, kasvaa ammatillisesti ja saada kokonaisvaltaista iloa työhön. Ryhmässä voi saada oivalluksia myös toisten ihmisten tarinoista ja yhdessä tekemisestä. Menetelmät: Lämmittely, keholliset improvisaatioharjoitukset, työn kysymyksiä tarinateatterin menetelmillä sekä kysymysten prosessointia draamallisin ja luovin menetelmin Kustannukset: Osallistujille maksuton Ohjaajat: Taina Repo-Holten (kirkon työnohjaaja) ja Sirpa Zotow (tarinateatteri Pyhän Solmun ohjaaja) Lisätietoja: Taina Repo-Holten, taina. [email protected], p. (09) 2340 2354 Järjestäjät: Helsingin seurakunta yhtymä, Erityisnuorisotyökeskus Snellu Kaisa Rantala on koordinoinut seurakunnallisten palvelujärjestöjen ja kirkkohallituksen yhteistä Tyttöjen ja poikien oikeudet kirkossa -hanketta viimeiset kolme vuotta – ensin Seurakuntien Lapsityön Keskuksessa ja vuoden 2010 alusta Poikien ja Tyttöjen Keskuksessa. Ensi vuoden alussa hän siirtyy PTK:ssa hoitamaan koulutussihteerin tehtävää. Työn keskeisimpänä sisältönä on koulutusmaailman kehittäminen ja erityisvastuuna lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen liittyvät koulutukset ja hankkeet. Kaisa Rantala on aikaisemmin toiminut muun muassa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän lapsityönjohtajana. Miten toimintamme vaikuttaa lapsiin ja nuoriin? Millä tavoin lasten oikeudet voisivat parhaiten toteutua seurakunnissa ja kirkossa? Nämä kysymykset nousevat lähitulevaisuudessa yhä voimakkaammin esiin ja koskettavat myös työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Syksyllä 2009 kokoontunut kirkolliskokous teki merkittävän päätöksen, kun se päätti käynnistää lapsivaikutusten arvioinnin kirkossa. Lapsivaikutusten arviointiin liittyvää lakimuutosta ja käytännön ohjeistusta valmistellaan tällä hetkellä kirkkohallituksessa. L a p s i v a i k u tu s te n a rv i o i m i n e n tu lo s s a Tarkoitus on, että kirkolliskokous hyväksyy lopullisesti lapsivaikutusten arviointiin liittyvän lakimuutoksen ja arviointityö seurakunnissa käynnistyy lähivuosina. Päätöksen myötä kirkossa ja sen toimintakulttuurissa tapahtuisi selkeä muutos, jossa lasten osallisuus ja kuuleminen otetaan entistä vakavammin. Lapsivaikutusten arviointiin liittyy laaja ohjeistus siitä, miten nämä oikeudet määritellään ja miten arvioiminen sekä kuuleminen tapahtuvat. Pyrkimys on saada laki voimaan mahdollisimman nopeasti – edellyttäen, että kirkolliskokous tekee esityksestä myönteisen päätöksen. Kaisa Rantala katsoo, että lapsivaikutusten arviointi voi merkittävällä tavalla vaikuttaa seurakunnan asenneilmastoon. ”Arviointi on menetelmä, joka tekee seurakunnan päätöksenteosta entistä läpinäkyvämpää. Olennainen asia on myös se, että yhteistyö työntekijöiden ja luottamushenkilöiden välillä vahvistuu arvioinnin myötä.” ”Näen itse arviointimenettelyn myös mahdollisuutena lasten aseman parantamisen lisäksi sitouttaa seurakuntalaiset yhä vahvemmin koko seurakuntayhteisöön. Lapsivaikutusten arvioinnissa olennaista on kuulla vahvemmin lapsia, nuoria ja perheitä”, toteaa Kaisa Rantala. L a p s i a s i a i n h e n k i lö s e u ra k u n ta a n ? joka i se e n Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen liittyy myös oheishankkeita. Näyn & kuulun -projekti vahvistaa lasten oikeuksia sekä kirkossa että yhteiskunnassa. Yhtenä käytännön tavoitteena on erityisen lapsiasianhenkilön valitseminen seurakuntaan. Hän voi olla joko työntekijä, luottamushenkilö tai molemmat yhdessä. Erityisenä vastuualueena olisi arvioida ja vahvistaa lasten ja nuorten etua ja osallisuutta koskevia asioita. ”Toivoisin, että seurakunnat voisivat nimetä oman lapsiasiainhenkilön syksyn aikana”, Kaisa Rantala sanoo. Lapsiasiainhenkilöille on tarjolla myös koulutusta. Koulutustilaisuus järjestetään keskiviikkona 12.10.2011 Helsingissä. Mukana on myös lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula sekä muita alan yhteiskunnallisia ja kirkollisia asiantuntijoita. Luottamushenkilöille ja työntekijöille järjestetään myös Lapsivaikutusten arviointi -seminaari Seurakuntaopistolla Järvenpäässä 11.–12.11.2011. Näistä seminaareista ja käytännön hankkeista saa lisätietoja Kaisa Rantalalta, p. 050 381 2886, [email protected]. Kaisa Rantala uskoo, että lapsivaikutusten arviointi tekee seurakunnan päätöksenteosta entistä läpinäkyvämpää. I h m i s i ä H iipp a k u n n a s t a ajankohtaista... 41 Mare Kinanen muistuttaa, että lapsia ja nuoria hoitavien täytyy pitää huolta myös omasta jaksamisestaan. Kirkon asialla. J a lk o j e n j a s i e lu j e n h o i to a Varhaisnuorten suurleirille Partaharjulle kokoontuneet Helsingin ja Espoon hiippakunnan työntekijät antoivat yhdestä asiasta erityisen hyvää palautetta. Heille oli leirillä oma teltta, jossa oli monenlaista huolenpitoa tarjolla. Kahvipannu oli kuumana, ja halukkaat saivat muun muassa jalka- ja kasvohoitoa. Työntekijähuollon puuhanaisena toimi Mare Kinanen. 70 28,– 30,51– (norm. 31,90,-) Ty ttö ty ö s tä S n e llu n 42 j o h ta j a k s i Mare Kinasen työntekijäura alkoi Vartiokylän seurakunnasta, jossa vierähti peräti 23 vuotta. Tyttötyö laajeni vuosien saatossa koulutyöhön ja erilaisiin projektitehtäviin. Aikanaan tie johti Helsingin Snelluun, jossa Mare työskentelee tällä hetkellä johtavana erityisnuorisotyöntekijänä. Hänet on opittu tuntemaan myös uusien sielunhoitomuotojen ja sururyhmätyön kehittäjänä. ”Vartiokylässä intohimonani oli tehdä koulutyötä. Sain saatella oppilaita ala-asteelta aina lukioon asti. Jossain vaiheessa huomasin, että puhelimeeni tuli paljon tekstiviestejä, joissa kysyttiin neuvoa mitä erilaisimpiin elämän ongelmiin”, hän kertoo. Snelluun siirryttyään Mare Kinanen käynnistikin Tekstaritupu-palvelun. Se on anonyymi lasten ja nuorten auttamiskanava. Helsingissä palvelusta vastaa tällä hetkellä kahdeksan vapaaehtoista, ja toiminta on laajentunut myös muualle Suomeen. Mare Kinasen mukaan Tekstaritupuun lähetetyt viestit ovat hyvin asiallisia ja mietittyjä. Tekstiviestin lyhyt muoto pakottaa tiivistämään sanottavan. ”Tekstareissa käsitellään asioita, joita ei kehdata kysyä muilta. Maailmanlaajuisista ongelmista voi hyvin keskustella kavereiden kanssa. Omaa elämää lähelle tulevat kysymykset ovat vaikeampia: aikuiseksi kasvaminen ja kehittyminen, seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset, kaverisuhteet ja sekä erityisesti koulukiusaaminen”, kertoo Mare Kinanen. S u ru Kaikkien kustantajien kirjat, kirkolliset tarvikkeet, tekstiilit ja muuta seurakuntatyön tuotteet. k o h d a ta a n y h d e s s ä Mare Kinanen havaitsi jo koulutyössä toimiessaan, miten paljon perheiden hajoaminen aiheutti lapsissa ja nuorissa surua. Surutyöstä onkin muodostunut yksi Snellun keskeisistä toimintamuodoista. Mare on myös julkaissut aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, jossa opastetaan vertaisryhmätyöskentelyyn lasten sururyhmissä. Kahden kodin kansalainen ilmestyi 2008, Surusäkki 2009. 10 53,– (norm. 32,30,-) Karoliina, Jaakko ja Seppo Löytty Alister E. McGrath Kolmen sukupolven saarnat Kolmen Löytyn väkevä puheenvuoro saarnasta ja saarnaamisesta. Kuinka saarna, julistettu sana, voi yhä synnyttää ja ylläpitää uskoa? Teologia keskustelee ajan ilmiöiden kanssa. Se ei ole jotakin tieteen vastaista – se voi avartaa tapaamme tarkastella asioita. Isä, poika ja pojantytär ”Mieleni tekee sanoa seurakuntien työntekijöille, ettei lapsi tai nuori mene siitä rikki, jos suruun liittyvät asiat otetaan puheeksi. Snellulla olemme käynnistäneet myös yhteistyön perheneuvonnan ja diakonian kanssa. Työalat ylittävää yhteistyötä toivoisin seurakuntiin enemmänkin.” Kirkon työn vahvuutena Mare näkee ajatuksen, että kaikki ovat tervetulleita. ”Haluamme omassa työssämme antaa jokaiselle ihmiselle olemisen oikeuden riippumatta hänen elämänsä olosuhteista, taustoista, kansallisuudesta, seksuaalisesta suuntautuneisuudesta tai muista ihmisiä erottavista tekijöistä. Snellun johtava ajatus on, että hoidamme kaikkia, jotka tulevat apua pyytämään.” Omassa työssään Mare Kinanen on huomannut, miten tärkeää on myös työtovereista huolehtiminen. Lasten ja nuorten parissa työskentely voi helposti viedä voimat, ellei osaa pitää huolta myös itsestään. ”Sekä Snellulla että täällä Partaharjulla olen kokenut tärkeänä, että työntekijöistä välitetään. Usein hyvät sielunhoitosuhteet syntyvät silloin, kun on mahdollista tehdä asioita yhdessä.” ”Keskellämme elää paljon ihmisiä, joilta puuttuu hyvän ja parantavan kosketuksen kokemukset. Monilla lapsilla saattaa sen sijaan olla kokemuksia pahasta kosketuksesta. Turvallinen käsien ja jalkojen hoitaminen voikin siksi olla parantavaa kosketusta parhaimmillaan: sinänsä pieni ja vähäpätöinen asia, joka voi kuitenkin auttaa toisen ihmisen huomaamaan oman arvonsa”, toteaa jalkojen ja sielun hoitaja Mare Kinanen. (norm. 59,00,-) Tapio Aaltonen Tätä on teologia Johda ihmistä Teologiaa johtajille Mitä opittavaa johtajilla on teologiasta? Teologia tarjoaa johtamiskäsityksille sekä kriittisen peilin että energisoivan inspiraationlähteen. 43 185,– 50 26,– (norm. 29,90,-) 41 13,– (norm. 14,90,-) Stola Mooria Pentti Laasonen Yhteisellä tiellä Luterilainen kirkko jakamattoman perinteen kantajana Suurten ja nopeiden muutosten aikana kirkolla on oltava käsitys siitä, miten se on toiminut historiassaan ja miten se kestää nykyajassa. Vähintään 20 kpl 11,90 Kaija Maria Junkkari Sielukas nainen Yksipuoleinen kotimainen stola, kangas 100 % viskoosia, käsin kirjotut kuviot. Saatavana kaikissa liturgisissa väreissä. Odotettu uusi kirja naisen elämän muutosvoimista, oman kutsumuksen löytämisestä ja viisaiden valintojen tekemisestä. KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ. HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki | ma-pe 9–17 | p. 020 754 2350 | www.kotimaakauppa.fi B531 Kohti lapsiystävällistä seurakuntaa! Kaisa Rantala - Suvielise Nurmi (toim. ) Näyn ja kuulun – lapsen etu ja osallisuus Tasokas artikkelikokoelma tarjoaa tietoa ja ymmärrystä lapsen edusta ja osallisuudesta kirkossa ja yhteiskunnassa. Mitä osallisuus tarkoittaa ja miksi se on ajankohtainen teema? Mikä on osallisuuden merkitys ja lasten asema kristillisessä uskossa? Kirja toimii käsikirjana kirkon työntekijöille ja seurakuntien luottamushenkilöille sekä kaikille niille, jotka tekevät lapsiin tavalla tai toisella vaikuttavia toimintoja, suunnitelmia ja päätöksiä. ISBN 978-951-627-886-8 Hinta 32,00 Minna Valkeapää Pomppivat pavut ryhmätoimintaa pienille ja isoille 44 Monipuolinen paketti erilaisia ryhmäytymisharjoitteita, jotka sopivat niin lapsi-, nuoriso- kuin aikuisryhmille. Mukana on niin tutustumisleikkejä, luovan toiminnan menetelmiä, pelejä kuin ongelmanratkaisuharjoitteita. ISBN 978-951-627-905-6 Hinta 27,00 Kari Kanala Katekismusjengi Vauhdikas katekismus 10-14-vuotiaille sopii niin 10-synttärilahjaksi, kerhoihin, kouluun, esirippikouluun, leireille. Katekismusjengi kertoo alakoululaisen elämästä iloineen ja suruineen ja käy samalla läpi katekismuksen opinkohdat kymmenestä käskystä sakramentteihin. ISBN 978-951-627-883-7 Hinta 14,00 / yli 10 kpl 10,50 netto www.lastenkeskus.fi Tilaukset: Lasten Keskus, puhelin (09) 6877 4530, sähköposti: [email protected]
