Toimintakertomus 2012 Espoon hiippakunta
Transcription
Toimintakertomus 2012 Espoon hiippakunta
1 Espoon hiippakunnan tuomiokapituli TOIMINTAKERTOMUS 2012 Sisällys: 1. 2. 3. 4. 5. 6. Espoon hiippakunta ja tuomiokapituli 2012 Resurssit Perustoiminnot Toimintasuunnitelma 2012 ja sen toteutuminen Talous Tunnusluvut 1. Espoon hiippakunta ja tuomiokapituli 2012 Kertomusvuonna kirkollista keskustelua leimasivat syksyllä julkaistun nelivuotiskertomuksen näkymät, seurakuntarakenne, kirkon jäsenyys sekä kirkon ja herätysliikkeiden väliset suhteet. Vuoden alussa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntiin Espoon hiippakunnassa kuului 73 % väestöstä. Läntisellä Uudellamaalla pitkään valmisteltu seurakuntarakennemuutos ratkesi elokuussa kirkkohallituksen päättäessä tuomiokapitulin esityksen mukaisesti, että laajentuvalle Lohjalle muodostetaan yksi seurakunta. Päätöksen mukaan Karjalohjan, Sammatin, Nummen ja Pusulan seurakunnat liittyivät Lohjan seurakuntaan vuoden 2013 alusta. Raaseporin alueen seurakuntarakenneselvitystä jatkettiin. Tuomiokapitulin henkilöstössä tapahtui useita vaihdoksia. Hiippakunnan uusi piispa Tapio Luoma aloitti virassaan helmikuussa 2012. Syksyllä aloittivat uusina työntekijöinä hiippakuntasihteerit Anne Kostiainen ja Juha Ijäs. Syyskuussa toimitetussa asessorin vaalissa enimmät äänet sai kirkkoherra Mauri Vihko, joka vaalin perusteella jatkaa toisen kolmivuotiskauden kapitulin istunnon jäsenenä. Tuomiokapituli työskenteli kiristyneessä taloustilanteessa. Talouden toteuma pysyi kuitenkin hyvin annetun kehyksen puitteissa talousarviota seuraten ja annetuissa raameissa pystyttiin toimimaan. Helmikuussa toimitettiin vuosiksi 2012 -2015 hiippakuntavaltuuston vaali sekä valittiin uudet hiippakunnan edustajat kirkolliskokoukseen. Hiippakuntavaltuusto valitsi puheenjohtajakseen Pentti Aspilan ja tuomiokapitulin istunnon maallikkojäseneksi Heikki Sorvarin. Kesäkuun ja joulukuun pappis- ja diakonian vihkimyksessä vihittiin kirkon virkaan 8 pappia, 6 diakonia ja 3 diakonissaa. Hiippakunnan järjestämä ordinaatiovalmennus sekä laajempi rekrytointijärjestelmä on saanut osallistujilta myönteistä palautetta. Piispantarkastuksia ei kertomusvuonna piispanvaihdoksen takia järjestetty, mutta piispa vieraili vuoden aikana viidessätoista hiippakunnan seurakunnassa tutustumiskäynneillä ja seurakuntajuhlissa. Piispantarkastuskäytäntöjä ryhdyttiin kehittämään. Tuomiokapitulin kansainväliset yhteydet vahvistuivat, kun pääasiassa hiippakuntien seurakuntien kirkkoherroista koostunut ryhmä vieraili keväällä piispan johdolla Skotlannin episkopaalisen kirkon Edinburghin hiippakunnassa. Tässä yhteydessä sovittiin, että yhteistyösopimus solmitaan virallisesti pikimmiten. Hiippakunnan toisen kumppanuushiippakunnan, Namibian luterilaisen kirkon läntisen 2 hiippakunnan piispa Joseph Shangala otti osaa helmikuiseen piispanvihkimykseen. Kumppanuustyön kehittämistä varten tuomiokapituli perusti työryhmän. Hiippakuntavaltuusto Hiippakuntavaltuusto piti kertomusvuonna kaksi kokousta. Helmikuun kokouksessa se hyväksyi vuoden 2011 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä omalta osaltaan Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin antaman lausunnon kansainvälisen työn hiippakuntasihteerin toimenkuvasta ja päätti ehdottaa kirkolliskokoukselle hiippakunnan maallikkoedustajan kirkkohallitukseen 1.5.2012 alkavalle nelivuotiskaudelle. Vaaleilla valittu uusi hiippakuntavaltuusto järjestäytyi kesäkuun kokouksessa ja hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelman 2013–2015 sekä talousarvion vuodelle 2013. Hiippakuntavaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Pentti Aspila ja varapuheenjohtajaksi Panu Pihkala. Tuomiokapitulin maallikkojäseneksi valittiin Heikki Sorvari ja varajäseniksi Tuula Karhunen ja Ritva-Liisa Luomaranta. Hiippakuntavaltuusto esitti maallikkojäseniksi Espoon hiippakunnan luottamushenkilökoulutuksen neuvottelukuntaan toimikaudelle 1.9.2012–30.4.2016 Rauno Saarnion ja Lea Sornikiven. Hiippakuntafoorumi järjestettiin Keravalla 24.11.2012. Hiippakuntafoorumin tavoitteeksi määriteltiin hiippakunnan identiteetin vahvistaminen, kohtaamispaikan tarjoaminen ideoiden ja huolien jakamiseen ja verkostoitumiseen sekä hiippakuntavaltuuston työn ja aseman kehittäminen. 2. Resurssit Tuomiokapituli on toimintayhteisö, jonka muodostavat istunnon jäsenet, tuomiokapitulin viraston työntekijät sekä lääninrovastit niiltä osin, kun he hoitavat tuomiokapitulin toimivaltaan kuuluvia tehtäviä. Tuomiokapitulin istunnon puheenjohtajana ja tuomiokapitulin viraston esimiehenä toimii piispa. Tuomiokapitulin istunnon jäseninä ovat kertomusvuonna toimineet piispa Mikko Heikka 31.1.2012 saakka, piispa Tapio Luoma 1.2.2012 alkaen, tuomiorovasti Antti Kujanpää, vanhempi pappisasessori Mauri Vihko, nuorempi pappisasessori Hannu Suni, vs. lakimiesasessori Lars-Eric Henricson (65 %), lakimiesasessori Pekka Leino (35 %), hiippakuntadekaani Kai Peltonen sekä maallikkojäsen Johanna Lumijärvi 6.6.2012 saakka ja Heikki Sorvari 7.6.2012 alkaen. Läsnäolo- ja puheoikeudella tuomiokapitulin istuntoihin on osallistunut hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Seppo Yli-Antola 6.6.2012 saakka ja Pentti Aspila 7.6.2012 alkaen. Tuomiokapitulin jäsenten lisäksi istunnon esittelijänä ja sihteerinä on toiminut notaari Pilvi Keravuori. Pappisvarajäseninä ovat istuntoihin tarvittaessa osallistuneet lääninrovasti Kalervo Salo ja kappalainen Virpi Koivisto. Tuomiokapitulin maallikkojäsenen varajäsenenä on toiminut ensimmäinen varajäsen Inga-Lill Rajala 1.1.–6.6.2012 ja Tuula Karhunen ja Ritva-Liisa Luomaranta 7.6.2012 alkaen. Espoon tuomiokapitulin virastossa on 11 vakituista virkaa. Viranhaltijoita ovat olleet: piispa Mikko Heikka 1.–31.1.2012 piispa Tapio Luoma 1.2.–31.12.2012 lakimiesasessori Pekka Leino, ositt. virkavapaus (työssä 35 %) vs. lakimiesasessori Lars-Eric Henricson, osa-aik. (65 %) hiippakuntadekaani Kai Peltonen notaari Pilvi Keravuori, ositt. vv. (työssä 80 %) vs. notaari teol. yo Mia Nieminen, osa-aik. (20 %) 3 hallinnollinen projektityöntekijä ja palvelutiimin työntekijä Mia Nieminen (20 %) hiippakuntasihteeri, piispan teologinen erityisavustaja Niko Huttunen (60 %) 1.1.–31.7.2012 hiippakuntasihteeri Helena Tuominen 1.–31.1.2012, vv. 1.1.–31.1.2012 vs. hiippakuntasihteeri Tiina-Liisa Söderqvist 1.1.–31.3.2012 , 1.4.–30.6.2012 (40 %) hiippakuntasihteeri Anne Kostiainen 1.9.–31.12.2012 hiippakuntasihteeri Kati Pirttimaa hiippakuntasihteeri Mika Nurmi piispan sihteeri, hallintosihteeri Päivi Härkönen toimistosihteeri Eeva Partio toimistosihteeri Carolina Koski Osa-aikaisina tuomiokapitulin työntekijöinä vuonna 2012 ovat toimineet hiippakunnallinen lähetyssihteeri, pastori Marjatta Mäkinen 1.1.–30.9.2012 ja pastori Juha Ijäs 1.10.–31.12.2012 Suomen Lähetysseurasta. Hiippakunnallisesta kuurojentyöstä on vastannut Helsingin piirin kuurojenpappi Elina Jokipaltio. Lääninrovasteina ovat toimineet kirkkoherrat Kalervo Salo (Espoon tuomiorovastikunta), Salla-Maria Viitapohja (Tapiolan rovastikunta), Juhani Korte (Lohjan rovastikunta) Ulla Rosenqvist (Tuusulan rovastikunta) sekä Ilkka Järvinen (Nurmijärven rovastikunta). 3. Perustoiminnot Tuomiokapitulin perustoimintokuvauksessa on esitetty tuomiokapitulin vuotuinen perustyö. Se sisältää arvion perustyöhön kuluvasta työpanoksesta sekä kuvauksen yhteisten prosessien organisoinnista. Perustoimintokuvausta tarkennetaan tarpeen mukaan. Perustoimintokuvauksen mukaista toimintaa ei kuvata erikseen toimintakertomuksessa. Vuoden 2012 aikana valmisteltu ja hyväksytty tuomiokapitulin uusi toimintalinjaus Pyhän palveluksessa: Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin toimintalinjaus 2013–2015 astuu voimaan vuoden 2013 alussa. Vuoden 2013 aikana tuomiokapitulissa toteutetaan kirkon palkkausjärjestelmän mukainen harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönotto. Näiden johdosta tuomiokapitulissa on vuoden 2013 aikana saatettava sekä tehtävä- että perustoimintokuvaukset uuden tilanteen tasalle. Vuonna 2010 käynnistetty tuomiokapitulin viraston johtosäännön kokonaisuudistus ja sen tarpeellisuuden pohdinta ovat edelleen kesken. 4. Vuoden 2012 toimintasuunnitelman toteutuminen Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin toiminta-ajatus sekä toiminnan tavoite ja painopistealueet on määritelty tuomiokapitulin toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2012–2014 seuraavasti: Toiminta-ajatus Espoon hiippakunnan tuomiokapituli tukee ja ohjaa seurakuntaelämää sekä edistää kirkon tehtävää ja toimintaedellytyksiä hiippakunnan alueella. Toiminnan tavoite 4 Espoon hiippakunnan seurakunnissa tuomiokapitulia pidetään merkittävänä seurakuntaelämää ja sen kehittämistä tukevana ja ohjaavana yhteistyökumppanina. Hiippakunnan alueen asukkaat tuntevat piispan ja kokevat hänet merkittäväksi arvovaikuttajaksi ja hengelliseksi johtajaksi. Tuomiokapitulin toiminnan painopistealueet 2012–2014 seurakuntien diakoniatyön tukeminen eriarvoistuvassa toimintaympäristössä kirkon läsnäolon vahvistaminen verkossa vastuullisen ympäristöajattelun ja toimintatapojen edistäminen rekrytoinnin tukeminen ja vahvistaminen kirkon rekrytointistrategian mukaisesti seurakuntien työntekijöiden jumalanpalveluselämään, pastoraaliteologiaan ja sielunhoitoon liittyvien valmiuksien vahvistaminen johtamisen tukeminen seurakunnissa seurakuntien rakennemuutosprosessien ohjaus, tukeminen ja seuranta kirkon voimaantulevan virkamieslainsäädännön toteutuminen hiippakunnassa seurakuntien tukeminen hyvän hallinnon toteuttamisessa Painopistealueista johdettujen toimenpiteiden toteutuminen ja arviointi Tuomiokapitulin toiminnan painopistealueista toimintasuunnitelmassa vuosille 2012–2014 johdetut keskeiset toimenpiteet vuonna 2012 toteutuivat seuraavasti: Piispa uuden piispan perehtyminen tehtäviinsä Uusi piispa on saanut perehdytystä tehtäviinsä paitsi edeltäjältään myös tuomiokapitulin henkilökunnalta ja istunnon jäseniltä. Myös yhteys muihin piispoihin on tukenut uuteen virkaan perehtymistä. tuomiokapitulin strategiatyön käynnistäminen ja johtaminen Tuomiokapitulin asettama strategiatyöryhmä on työskennellyt piispan johdolla ja tuomiokapituli on hyväksynyt joulukuussa työryhmän ehdotuksen toimintalinjaukseksi 2013-2015. hengellinen johtajuus ja mediavaikuttaminen moniarvoisessa toimintaympäristössä Piispa on pitänyt puheenvuoroissaan esillä kirkon luonnetta hengellisenä yhteisönä ja painottanut kirkkoherrojen merkitystä omien seurakuntiensa hengellisinä johtajina. Piispa on antanut lukuisia lehti- ja radiohaastatteluja eri aihepiireistä. tulevaisuustyöskentelyn vahvistaminen erityisesti seurakuntien talouden osalta Seurakuntavierailujen yhteydessä on tarkasteltu seurakuntien taloutta ja sen pitkän tähtäimen suunnittelun merkitystä. Seurakunnissa tiedostetaan tulevaisuustyöskentelyn 5 merkitys, vaikka varsinaisia strategioita tai toimintalinjauksia ei olisikaan erikseen laadittu. diakoniatyön ja kuntien sosiaalitoimen yhteistyön vahvistaminen Seurakuntavierailujen yhteydessä aihepiiriä on käsitelty. Esimerkiksi Hyvinkään seurakuntavierailulla piispa osallistui asunnottomien yön tapahtumaan. Piispa on myös muissa yhteyksissä kannustanut yhteistyöhön mahdollisuuksien mukaan. Hallinto Istunto- ja asioiden esittelykäytäntöjen kehittäminen Hallinnon tehtäviä on hoidettu entisin resurssein. Hallinnon tiimiin kuuluvat lakimiesasessori ja notaari. Tämän lisäksi yksi palvelutiimin toimistosihteereistä tekee erityisesti hallinnon tehtäviä. Hallinnon keskeisiä tehtäviä ovat tuomiokapitulin istuntojen ja hiippakuntavaltuuston kokousten käytännön järjestelyihin liittyvät tehtävät. Istunto- ja esittelykäytäntöä on toimintakauden aikana selkiytetty. Viranhaltijapäätösten päätösvallan delegointia viranhaltijoille on laajennettu. Tämä on vaikuttanut asioiden käsittelyaikatauluihin. Keväällä 2012 toimitettiin kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaali ja syksyllä 2012 pappisasesorin vaali. Koulutuksen järjestäminen uuden virkamieslainsäädännön sisällöstä rovastikunnittain Hiippakunnan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille järjestettiin yhteinen koulutustilaisuus kirkon virkamieslainsäädännön muutoksista 23.10.2012 Espoossa. Tämän lisäksi on osallistuttu hiippakuntien väliseen neuvotteluun sekä kirkkohallituksessa käytyihin neuvotteluihin, joissa suunniteltiin lainsäädännön uudistuksesta aiheutuvia tuomiokapitulien ja seurakuntien hallintokäytäntöjen muutoksia. Virkamieslainsäädäntöuudistus ei tullut voimaan vielä vuonna 2012. Uudistuksen toteutus jää sen vuoksi vuodelle 2013. Seurakuntien ohjeistaminen hyvistä hallintokäytännöistä ja hallinnon kotisivujen kehittäminen Hyvien hallintokäytäntöjen vahvistamista tuomiokapitulissa ja seurakunnissa on jatkettu resurssien mukaisesti. Helsingin ja Porvoon tuomiokapitulien kanssa on yhtenäistetty kirkkoherran viran tehtävien tilapäistä hoitamista sekä siitä maksettavaa korvausta koskeva käytäntö. Hiippakuntien lakimiesasessorien ja notaarien yhteisessä kokouksessa 6.-7.11.2012 pyrittiin sopimaan yhteisistä menettelytavoista tuomiokapitulien kesken mm. pappien sijaisuuksien järjestämisessä hiippakuntien kesken. Hallinnon kotisivuja on päivitetty ja kehitetty. Varautuminen asianhallintajärjestelmän uudistukseen ja muuttumiseen dokumenttien hallinnaksi 6 Uudistus koskee kirkkohallitusta ja kaikkia hiippakuntia, eikä ole edennyt vielä vuoden 2012 aikana. Asiaan varaudutaan siinä vaiheessa kun uudistuksesta saadaan konkreettista tietoa. Arkistonmuodostussuunnitelman päivittäminen Resurssien niukkuuden vuoksi arkistonmuodostussuunnitelmaa ei ole pystytty päivittämään tai kehittämään. Toiminta seurakuntien johtamisen hiippakunnallisten tukitoimien arviointi Tuomiokapitulin seurakuntien johtamiselle tarjoamat tukitoimet on arvioitu vuoden 2012 aikana. Järjestelmässä on ollut selviä puutteita. Jatkossa tukitoimia kehitetään erityisesti kolmella alueella: uudistetaan ja vahvistetaan piispantarkastuksen yhteyteen kytkeytyvän seurakunnan johtamisen arvioimisen ja tukemisen rakennetta, liitetään kirkkoherrojen ns. 360-arviointi konsultointiprosesseineen säännölliseksi osaksi kirkkoherran johtamisen tukemista sekä luodaan hiippakunnallinen lähiesimiesfoorumi seurakuntien väliportaan johtotehtävissä toimivien työntekijöiden neuvottelupäiväksi. Lisäksi johtamiskoulutusten sisältöjä ja toteutusta kehitetään yhteistyössä Kirkon koulutuskeskuksen ja toisten hiippakuntien kanssa läntisen Uudenmaan seurakuntarakennemuutosprosessista aiheutuvat tuki- ja kehittämistoimet Lohjan seudun seurakuntarakenteen muutosta koskeva kirkkohallituksen täysistunnon päätös tehtiin lähinnä kuntaliitoksia koskeneiden epävarmuustekijöiden johdosta vasta elokuussa 2012. Koska alueen kuntaliitokset toteutuivat jo vuoden 2013 alussa, kirkkohallituksen päätöksen aikataulusta seurasi, että paikallisella tasolla rakennemuutoksen käytännön läpivientiin jäi poikkeuksellisen lyhyt aika. Lisäksi kirkkohallituksen päätöksestä valitettiin. Näissä olosuhteissa on Lohjan seudun seurakuntarakenteen muutoksessa ja sen tukemisessa jouduttu keskittymään lainsäädännön näkökulmasta välttämättömien ja kiireellisten hallinnollisten prosessien ja päätösten toteutukseen. Raaseporin kaupungin alueella olevien suomalaisten seurakuntien (Karjaa ja Pohja) rakennemuutosprosessi on edennyt pääosin suunnitellun mukaisesti. Porvoon hiippakunnan tuomiokapitulin toimesta käynnistetty Porvoon hiippakuntaan kuuluvien Raaseporin seurakuntayhtymän kaksikielisten ja ruotsinkielisten seurakuntien rakennemuutosselvitys on johtanut siihen, että suomalaisten seurakuntien rakennemuutoksen selvittämisestä vastaavan selvitysmiehen tehtäväksiantoa on laajennettu ja selvitystyölle varattua aikaa on jatkettu alkuvuoteen 2013. Hengellinen elämä verkossa – projektin arviointi ja hiippakuntatason jatkotoimien suunnittelu Vuonna 2012 Espoon hiippakunnassa järjestettiin kaksi Hengellinen elämä verkossa – koulutustapahtumaa, joihin osallistui yhteensä 92 hiippakunnan seurakuntien työntekijää. Kaikkiaan Espoon hiippakunnassa on hankkeen aikana koulutettu 213 työntekijää. Palautteet koulutuksista, erityisesti Some+klinikasta, ovat olleet myönteisiä. Some+klinikka oli monipuolinen ja laaja seminaari, joka tarjosi tietoa sekä kokeneelle verkkotyöntekijälle että vasta-alkajalle. 7 Jatkossa Espoon hiippakunnassa ei järjestetä erillisiä verkkotyöhön keskittyviä koulutuksia. Hiippakunnan verkkokouluttajista kootaan resurssi, jota seurakunnat voivat halutessaan käyttää paikallisiin koulutuksiin. Verkkotyötä tekevät työtekijät ohjataan osallistumaan esim. Palmenian koulutus- ja kehittämiskeskuksen järjestämiin koulutuksiin. Tuomiokapitulin omassa viestinnässä sosiaalisen median ja verkon käyttämistä kehitetään aktiivisesti. seurakuntien jumalanpalveluselämän kehittäminen tehdyn kartoituksen pohjalta Jumalanpalveluselämän kehittämistyötä on toteutettu yhteistyössä valtakunnallisen Tiellä – På väg – hankkeen kanssa. Hankeseurakuntien työntekijät ja luottamushenkilöt ovat kokoontuneet sekä omiin seminaareihinsa että esitelleet työnsä tuloksia hiippakunnallisessa jumalanpalveluselämän teemapäivässä, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa toukokuussa 2012. Tuomiokapitulin virastossa on paneuduttu hengellisen elämän ja rukouselämän kehittämiseen. sielunhoidon erikoistumiskoulutuksen toteuttaminen Sielunhoidon koulutuksen tarpeeseen vastattiin kaksivuotisen erityiskoulutuksen (40 op) toteuttamisella yhteistyössä Kirkon koulutuskeskuksen kanssa. Koulutukseen kuuluvalla kliinisellä jaksolla koulutuksessa olevat harjoittelivat Espoon sairaalan yksiköissä (Aurora, Jorvi, Puolarmetsä). Kurssilaisten harjoittelu osastoilla osoitti sielunhoidon tärkeän merkityksen sairaalamaailmassa. Diakoniatyö muuttuvassa toimintaympäristössä – koulutus Diakoniatyö muuttuvassa toimintaympäristössä – diakonian erityiskoulutus (5 op) piti toteuttaa yhteistyössä Kirkon koulutuskeskuksen kanssa, mutta hiippakuntasihteerin vaihdoksen johdosta Espoon hiippakunta ei suunnitelmista poiketen osallistunut koulutuksen toteutukseen. seurakuntaharjoitteluiden kehittämisprojekti (Harppi-projekti) ja yhteistyön vahvistaminen kirkon virkaan kouluttavien oppilaitosten kanssa Vuosi 2012 oli kirkon koulutusalojen opiskelijoiden seurakuntaharjoittelun ja työssäoppimisen yhteisten palauteseminaarien kehittämisen kolmivuotisen pilottiprojektin (Harppi – projektin) viimeinen vuosi. Tammikuussa 2012 Espoon tuomiokapituli kutsui kaksipäiväiseen KAOSseminaariin Hvittorpiin kaikki vuonna 2011 Espoon hiippakunnan alueella työssäoppimisjaksonsa tai seurakuntaharjoittelunsa suorittaneet kirkon alan opiskelijat. Seminaariin osallistuivat käytännössä kaikki teologian opiskelijat, mutta vain kaksi lapsi- ja perhetyön perustutkinnon jo suorittanutta sekä kaksi sosionomi-diakoniksi opiskelevaa. Saadun palautteen perusteella seminaariin osallistuneet opiskelijat pitivät järjestelyjä ja sisältöjä onnistuneina ja tarpeellisina. Seminaari oli tavoitteensa mukaisesti toiminut vahvistavana elementtinä kirkon työhön hakeutumisessa ja auttanut jäsentämään kirkon työntekijän roolia ja tehtäviä. Osallistujamäärä oli sen sijaan pettymys. Kouluttavien laitosten kanssa oli suoritettu valmistelevat toimenpiteet ohjausryhmän linjausten mukaisesti, ja sekä tuomiokapitulista että kouluttavista laitoksista lähetettiin opiskelijoille kutsu(ja) seminaariin. Tampereen hiippakunnan (toinen kolmesta projektin pilottihiippakunnasta) kokemus osallistumisaktiivisuudesta oli sama. Näyttää siltä, että opiskelijat eivät osallistu seminaariin tai vastaavaan ilman velvoitetta, käytännössä siis sitä, että seminaariin osallistumisesta tulisi edellytys kelpoisuudelle kirkon virkaan. Ammatillisen koulutuksen ryhmä (AKR) esitti harppi-projektista saatujen kokemusten perusteella piispainkokoukselle ryhtymistä tämänsuuntaisiin toimiin, mutta piispainkokous ei tehnyt päätöstä esitetyistä toimenpiteistä. syksyllä 2012. Käytännössä tämä merkitsee 8 nykymuotoisen harppi-hankkeen päättymistä. Kirkon koulutusalojen opiskelijoiden seurakuntaharjoittelujen ja työssäoppimisen kehittämistä ja moniammatillisuuteen panostamista on sekä hiippakunnissa että kouluttavissa laitoksissa pidetty erittäin tärkeänä kanavana uusien työntekijöiden rekrytoimiseksi kirkon virkaan. Jatkotoimenpiteistä piispainkokouksen päätöksen jälkeisessä tilanteessa on neuvoteltu hiippakuntien kesken. Espoon ja Tampereen hiippakunnat vastaavat asian jatkovalmistelusta. Hiippakuntasihteeri Mika Nurmi on laatinut erillisen harppi-projektille asetettujen tavoitteiden arvioinnin. Hiippakuntasihteeri Mika Nurmi kävi vuoden 2012 aikana kaikissa Espoon hiippakunnan seurakunnissa neuvottelut työssäoppimisjaksojen paikallisesta toteutuksesta. Neuvottelujen pohjalta jokaisessa seurakunnassa laadittiin vuosiksi 2013–2015 seurakuntakohtainen harjoittelusuunnitelma, johon on kirjattu mm. tavoitteet työssäoppijoiden vuotuiseksi määräksi sekä paikallisesti sovellettavat työssäoppimisjaksojen rakenteet ja käytännöt. Palvelutiimi sijaisuuksien hoidon ja palvelutiimin toimintatehokkuuden varmistaminen Palvelutiimi on hoitanut vastuullisesti ja tehokkaasti viraston päivystyksen ja tiimien sihteeripalveluiden tuottamisen. Kuluneen vuoden aikana erityisesti piispan vihkimiseen liittyneet työtehtävät ovat sitoneet voimavaroja. yhteydenpidon lisääminen eri yhteistyökumppaneiden kanssa Palvelutiimin vastuulla oli syksyllä Espoossa pidetty kaksipäiväinen tuomiokapituleiden toimistohenkilökunnan kokoontuminen. Kokoukseen osallistui 20 sihteeriä ja se sai paljon hyvää palautetta kokouksen organisoinnista ja sisältönsä puolesta. Palvelutiimin jäsenet ovat syksyn aikana osallistuneet sosiaalisen median koulutuksiin ja kirkkohallituksen kanssa yhdessä järjestettyyn Some+klinikka -seminaariin. 5. Talous Tuomiokapitulin talous on integroitu kirkon keskusrahaston kirjanpitoon. Kirjanpidon tilinpäätöstiedot saadaan kirkkohallituksesta vuosittain tammikuun lopussa. Ne esitetään hiippakuntavaltuustolle hyväksyttäviksi helmikuussa. Kirkolliskokouksen vuosittain hiippakunnille myöntämää määrärahaa käytetään hiippakunnan menoihin siten, että palkka- ja kiinteistömenojen sekä muiden sopimusten tms. perusteella sidotuiksi katsottavien menojen jälkeen jäävä määräraha on käytettävissä hiippakunnan toimintaan. Hiippakuntavaltuusto on hyväksynyt toiminta- ja taloussuunnitelmaa tehtäessä sisäisen määrärahajaottelun, jonka mukaan tuomiokapitulissa on toimittu. Kirkolliskokouksen Espoon hiippakunnan toimintaan myöntämät määrärahat vuodelle 2012 olivat 1.144.800 €. Hiippakunnan toiminnan toimintakulujen, toimintatuottojen ja toimintajäämän määrät olivat: – toimintatuotot 96.385,33 € 9 – toimintakulut – toimintajäämä 1.247.875,73€ -1.151.490,40 € Tuomiokapitulin rahasto ja sen käyttö Vakiintuneen käytännön mukaisesti tuomiokapitulin rahastoa on pidetty verovapaana yleishyödyllisenä rahastona. Tuomiokapitulin rahastojen toimintatuotot vuonna 2012 olivat 36.541,98 €. Vuokrista ja vastikkeista aiheutuneet kulut olivat 14.229,35 €. Rahaston käyttövarojen suunnitelmaa päätettiin ryhtyä laatimaan. Yhteisvastuukeräys Espoon hiippakunnan tuomiokapitulille tuleva osuus vuoden 2012 Yhteisvastuukeräyksen tuotosta oli 14.656,34 € (15.952,99 € vuonna 2011). 6. Tunnusluvut Tuomiokapitulin toimintaa kuvaavat tunnusluvut ovat: (1) piispantarkastukset ja muut seurakuntavierailut (lukumäärä ja päivien määrä) (2) hiippakunnalliset koulutus- ja neuvottelutilaisuudet (päivien määrä) (3) virkoihin liittyvien hallinnollisten päätösten lukumäärä (4) pappien määrä hiippakunnassa (5) kaikkien työntekijöiden määrä hiippakunnassa Vuoden 2012 tunnusluvut: (1) (2) (3) (4) (5) - (piispantarkastukset), 113 (vierailut), 77 (päivät) 126 466 (viranhaltijapäätökset 166, muut 300) 454 1946 (henkilöstön määrä) 1390 (henkilötyövuosia) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintajäämä LIITTEET Toteutuma 2012 96.385,33 1.247.875,73 -1.151.490,40 Tavoite 2012 127.800 1.272.600 -1.144.800 (2011: 2/147/101) (2011: 95) (2011:481 [162/319]) (2011: 447) (2011: 1971/ 1416) Toteutuma 2011 81.356,08 1.232.347,50 -1.150.991,42 Toteutuma 2010 88.139,83 1.194.971,05 -1.106.831,22 10 Liite 1: Espoon hiippakunnan pappisvihkimykset ja diakonian virkaan vihkimykset vuonna 2012 Liite 2: Tuomiokapitulin antamat valtakirjat 2012 Liite 3: Tuomiokapitulin antamat lausunnot 2012 Liite 4: Piispan ja tuomiokapitulin myöntämät arvonimet 2012 Liite 5: Hiippakunnallisen toiminnan tilastoja vuodelta 2012 Liite 6: Hiippakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet 2012 Liite 7: Espoon hiippakunnan toimintakertomus liitettäväksi kirkolliskokoukselle menevään kertomukseen kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta vuonna 2012