PDF-tiedosto - Insinööri

Transcription

PDF-tiedosto - Insinööri
5/
5/2012
/20
012
Varon upea paluu palkittiin
sisältö
Pääkirjoitus ............................................... 5
t /VPSJLJOBOTBJUTFFQBMLLBOTB
Uutisia ..................................................... 6
Puheenjohtajan palsta ................................ 9
t 5ZÚOUFLFNJTUÊFJQJEÊWBJLFVUUBB
Opiskelijatoimintaa .................................. 10
t 0QJTLFMJKBUPJNJOUBIJUTBBZIUFFO
t )BSKBOWBSTJPOWBJIUVOVUUZÚOKPIUPUFIUÊWJJO
Kolumni.................................................. 17
10
Valkeakosken Insinööriopiskelijoiden aktiivien mielestä yhdistystoiminnan parasta antia ovat uusiin
ihmisiin tutustuminen, hauskanpito samanhenkisessä porukassa
ja uuden oppiminen.
t ,SJJTJOWBSKPMMBLZZLZUFUÊÊOOVPSJB
Osaaminen .............................................. 18
t .POJBMBJTVVEFTUBQPULVBPQJOUPJIJO
t 4IBMPNWFOFFTTÊWPJBTVBZNQÊSJWVPEFO
Tavoitteena Euroopan paras työelämä......... 23
Oikeutta.................................................. 24
t 7VPTJMPNBLPSWBVLTFUUZÚTVIUFFOQÊÊUUZFTTÊ
Tutkittua ................................................. 26
t 7BTUBWBMNJTUVOFJEFOUZÚWBTUBB
OZUQBSFNNJOLPVMVUVTUB
Maailmalta .............................................. 30
t +VTTJ,VLLVMBUVOUFFLVMUUVVSJFSPU
t 6MLPNBJMMFMÊIUÚWBBUJJLPLFNVTUBKBLPOTVMUJO
Nokialaisille oma sivusto työnhaulle .......... 33
Insinööriopiskelijaliitto
– yhdessä hyvään työelämään.................... 34
Opiskelija-asiaa ....................................... 36
Varapuheenjohtajalta................................ 38
t &EVOWBMWPOUBLÊSLJFEFMMÊ
Kisat ...................................................... 40
14
Kannen kuva Jyrki Luukkonen.
2
Onnenpekka on se, joka saa
tehdä opiskelujaan vastaavaa
kesätyötä. Näin kävi euralaiselle
Juuso Lindqvistille.
Ajankohtaista jäsenpalvelusta ................... 41
Järjestöyhteydet....................................... 42
Tapahtumia ............................................. 43
23.8. numero 5/2012
Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.
Aikakauslehtien liiton jäsen.
Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry
Nya Ingenjörsförbundet UIL rf
Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs
00520 Helsinki
Puhelin, vaihde 0201 801 801
Faksi 0201 801 880
www.uil.fi
Päätoimittaja
Jari Rauhamäki 0201 801 801
Toimituspäällikkö
Ilona Mäenpää 0201 801 826
Toimittaja
Kirsi Tamminen 0201 801 819
Taitto
Kaaripiste Oy
20
Jorma Ponkalan rakentamassa
aurinkoenergialla toimivassa
asuntoveneessä on kahdessa
kerroksessa kaikki tarpeellinen.
Ilmestymispäivät 2012
27.9., 8.11., 13.12.
Tarkastettu levikki 63 584 kpl (2.3.2012)
Painos 72 000
Osoitteenmuutokset
puh. 020 693 877
Painopaikka Oy Scanweb Ab
Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi
Ilmoitushinnat
28
Ulkomaankomennukset
avaavat portteja vieraisiin kulttuureihin.
Aukeama
mv 3 800 € / 4-väri 5 500 €
Sivu
mv 2 150 € / 4-väri 3 000 €
1/2 sivu
mv 1 500 € / 4-väri 2 200 €
1/4 sivu
mv 1 100 € / 4-väri 1 600 €
Tilaushinta 50 €/vuosikerta
Ilmoitukset ja tilaukset
Kirsi Tamminen 0201 801 819
ISSN-L 1796-8178
ISSN 1796-8178 (Painettu)
ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)
UUSI
INSINÖÖRI
3
Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki
henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta
perheestäsi? Tee laskelma osoitteessa
KHQNLYDNXXWXVNXQWRRQÀ6XPPDWYRLYDW
yllättää.
Onneksi suuriin riskeihin voi varautua
pienin panoksin. Uuden Insinööriliiton
MlVHQHQlVLQlNLQROHWRLNHXWHWWX6XRPHQ
edullisimpaan henkivakuutukseen*. Testaa laskuria, katso hinta ja osta vakuutus
verkkokaupasta vaikka heti.
* Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
FINEn tekemä hintavertailu 2011
pääkirjoitus elokuu 2012
Jari Rauhamäki
päätoimittaja
Nuorikin ansaitsee palkkansa
anhan sanonnan mukaan nuorena vitsa on väännettävä, mutta 2000-luvun Suomessa se ei ole
helppoa. Näinä viikkoina kymmenettuhannet
suomalaisnuoret palaavat kesätöistä takaisin opintojen
pariin, mutta kaikkien kohdalla tilanne ei ole yhtä ruusuinen. Kesätyö, saati opiskelupaikka, ei osu läheskään
jokaisen kohdalle, vaikka työ- ja opiskeluhaluja olisikin.
Tilastojen mukaan yhä useampi nuori uhkaa ajautua
yhteiskunnan ulkopuolelle. Jo nyt vailla toisen asteen tutkintoa olevia nuoria on pitkälti yli satatuhatta. Vuosittain
noin 4 000 peruskoulun päättänyttä nuorta jää ilman koulutuspaikkaa. Neljännes ammatillisen koulutuksen aloittaneista nuorista jättää leikin kesken, lukioissa prosentti
on noin kymmenen. Alle 29-vuotiaita työttömiä on noin
55 000. Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia kouluttautumattomia nuoria on jo noin 40 000.
Luvut ovat karuja. Ei ihme, että pääministeri Jyrki
Kataisen hallituksen yksi kärkihankkeista on nuorten
yhteiskuntatakuu, jonka tavoitteena on varmistaa nuorelle reitti koulutukseen, työelämään ja sitä kautta pääsy
yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Yhteiskuntatakuun toteuttamista on jo aloiteltu ja täysimääräisesti sen
on määrä olla voimassa ensi vuoden alussa.
Tulevat vuodet näyttävät, kuinka hallitus onnistuu
kunnianhimoisessa mutta kiistatta tärkeässä hankkeessa.
V
UUSI
INSINÖÖRI
Nuorten syrjäytymisellä on paitsi kansantaloudellista
myös inhimillistä merkitystä. Mitä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle ajautuminen toden teolla nuorelle
merkitsee, tietää vain hän, joka sen on kokenut.
Yhteiskunnalle jokainen pysyvästi työelämän ulkopuolelle joutunut ihminen on todella kallis. Pelkästään
toimeentulon kustannusten arvioidaan nousevan neljänkymmenen vuoden aikana lähes 800 000 euroon.
Kun päälle pannaan menetetyt verotulot ja muut
sosiaalimenot, jokaisen syrjäytyneen nuoren kylkeen
voidaan surutta liimata miljoonaluokan hintalappu.
On vaikea kuvitella, että Suomi selviää väestön ikääntymisen, työvoiman riittävyyden tai työurien pidentämisen asettamista haasteista, jos syrjäytymisen kierrettä
ei saada katkaistua.
On totta, että työllä on ihmiselle muutakin merkitystä kuin palkka. ”Työ on parasta sosiaaliturvaa” ja ”työ
tekee osalliseksi” ovat usein kuultuja iskulauseita. Näin
on, mutta palkkatyön idea on myös tulla omilla ansioillaan toimeen. Pyrkimys nuorisotyöttömyyden alentamiseen ei saa olla keppihevonen, jolla alle 30-vuotiaita ajetaan työmarkkinoille alennusmyyntipalkalla. Aidon osallisuuden ja hyvän työelämän perusta on tehdystä työstä maksettu palkka, joka tarjoaa säädylliset
mahdollisuudet elättää itsensä ja perheensä.
5
neuvottelujohtajan palsta
lsta
uutisia
Ismo Kokko neuvottelujohtaja
Tilastokeskus tutkii
aikuisten opiskelua
Tilastokeskus on käynnistänyt laajan
selvityksen suomalaisten aikuisten peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta ja oppimisesta. Tutkimusta varten Tilastokeskus
haastattelee runsaat 6 000 iältään
18–69-vuotiasta suomalaista. Haastattelut tehdään vuoden 2012 loppuun mennessä.
Aikuiskoulutustutkimus 2012 -tutkimuksessa selvitetään aikuisten kouluttautumista, koulutustarpeita tai -toiveita ja
mielipiteitä koulutuksesta yleensä. Lisäksi
kartoitetaan tietotekniikka- ja kielitaitoja
sekä erilaiseen vapaa-ajan toimintaan osallistumista.
– Olemme kiinnostuneita kaikesta
ammatillisesta tai vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvästä opiskelusta. Vaikka tutkimukseen valittu ei olisi osallistunut
koulutukseen, on sekin kokonaisuuden
kannalta tärkeä tieto, muistuttaa yliaktuaari Helena Niemi Tilastokeskuksesta.
Aikuiskoulutustutkimus on osa EU:n
tilastoviraston Eurostatin Adult Education Survey -projektia, ja se tehdään 32:ssa
Euroopan maassa. Suomessa tutkimus toteutetaan Tilastokeskuksen ja opetus- ja
kulttuuriministeriön yhteishankkeena.
Aikuiskoulutustutkimusta on tehty Suomessa vuodesta 1980 lähtien noin viiden
vuoden välein.
– Tutkimustulosten avulla voidaan
seurata koulutuksessa tapahtuneita muutoksia yli 30 vuoden ajalta, ja myös verrata
aikuiskoulutusta eri Euroopan maissa, toteaa Helena Niemi.
Suomessa tutkimusaineistoa käytetään
esimerkiksi koulutuspolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon pohjana. Kansainvälisellä tasolla tuloksia hyödynnetään
muun muassa EU:n elinikäisen oppimisen tavoitteiden asettamisessa ja toteutumisen seurannassa.
Ensimmäisiä tutkimustuloksia on luvassa vuoden 2013 aikana.
N
Palkka kohdalleen
heti työuran alussa
S
yyskauden avaava Uusi Insinööri
-lehden numero on suunnattu perinteisesti opiskelijajäsenille. Onkin
hyvä heti alkuun onnitella kaikkia
uusia opiskelunsa aloittavia insinöörija muita opiskelijoita. Sanonnan mukaan teillä ovat edessänne elämänne
parhaat vuodet. Käyttäkää ne siten,
että valmistumisen jälkeen jaksatte
tehdä töitä vähintään 35 vuotta.
Ensimmäinen työsuhde valmistumisen jälkeen on melko ratkaiseva
koko tulevaa työuraa ajatellen. Se
sekä määrittelee pitkälti ammatillista suuntaa että vaikuttaa myös ansiokehitykseen pitkällä aikavälillä.
Työsopimusta tehtäessä ehdoista on
kaksi ylitse muiden: työtehtävät ja
palkka. Muutkin kohdat ovat tärkeitä, mutta nämä ovat ne kaikkein
olennaisimmat.
Työtehtävistä on yleensä vielä
kohtuullisen helppo päästä tulevan
työnantajan kanssa yhteisymmärrykseen. Ne vain täytyy kirjata sopimukseen riittävän tarkasti, jotta tehtävät
myös toteutuvat, kun työskentely alkaa. Sen sijaan palkka on riskialttiimpi asia. Valmistumisen jälkeisistä
työpaikoista käydään kilpailua, mikä
saattaa johtaa kiusaukseen lähteä
joustamaan palkkapyynnöstä. Tämä
on kuitenkin se kaikista kallein tapa
työllistyä.
Jos ensimmäisessä työpaikassa jää
palkkauksessa jälkeen, sillä on valitettavasti tapana säilyä sekä ensimmäisessä työpaikassa että seuraavissakin
paikoissa. Kun johonkin yritykseen
on mennyt sisälle alhaisemmalla palkalla kuin muut insinöörityötä teke-
6
vät, alhaisen palkan korjaaminen on
vaikeaa, jollei mahdotonta. Vaikka tilanne tunnistettaisiinkin, niin halua
korjata ”palkkakuoppa” ei useinkaan
löydy.
Tilannetta voi korjata vaihtamalla työnantajaa, mutta siinä on oltava erityisen tarkkana, ettei tee toistamiseen samaa virhettä. Mitä suurempi alipalkkauksesta on muodostunut, sitä vaikeampaa sitä on henkisesti korjata – ainakaan kerralla.
Kuinka moni meistä kehtaa pyytää
vaikkapa 1500 euron palkankorotusta kerralla? Edellä mainituista
syistä on ensiarvoisen tärkeää saada
ensimmäinen palkka valmistumisen
jälkeen heti kohdalleen.
Kuinka paljon palkkaa sitten pitää pyytää? Uusi Insinööriliitto suosittelee vastavalmistuneelle palkkapyynnöksi keskimäärin 2600 euroa
kuukaudessa. Suositus perustuu vuoden 2011 jäsenistön työmarkkinatutkimukseen ja vastaa vakituisten
työsuhteiden alkupalkkamediaania.
Palkkaus tietysti vaihtelee erityisesti
tehtävän mutta myös hieman alan ja
alueen mukaan. Yksi luku on hyvä
olla mielessä ja se on 2600 euroa
kuukaudessa.
Kun työura etenee ja haasteet
muuttuvat, UIL on sinua varten. Me
tarjoamme erityisesti työpaikan vaihtotilanteeseen urapalveluita, palkkaneuvontaa sekä työsuhdeneuvontaa.
Ota niitä käyttöön rohkeasti heti jäsenyyden alusta lähtien. Hyvin perusteltu muutaman sadan euron palkankorotus kuussa tekee muutaman
tuhat euroa vuodessa.
Akavan kuntavaalitavoitteet
Kuntien talouden tervehdyttäminen
sekä laadukkaan opetuksen ja koulutuksen puolustaminen ovat Akavan kunta-
N
vaalitavoitteiden ykköspainopisteitä. Akavan 2012 tekemän kuntauudistuskyselyn
mukaan yli 90 prosenttia akavalaisista haluaa selvät laatu- ja tasokriteerit kuntien
vastuulla oleville palveluille. Sosiaali- ja
terveyspalveluihin halutaan parempia resursseja (86 prosenttia).
Huoltosuhteen ja ikä- ja elinkeinorakenteen muutokset sekä muuttoliike pakottavat kunnat etsimään uusia toimintamalleja. Kuntien perustehtävistä ja niiden
rahoituksesta on Akavan mielestä keskusteltava avoimesti ja ennakkoluulottomasti, jotta kuntalaisille voidaan taata laadukkaat palvelut sekä terveellinen ja turvallinen elinympäristö asuinpaikkaan katsomatta.
Akavan kuntavaalitavoitteissa painotetaan kuntien talouden vahvistamisen
ohella palvelutuotannon tehostamista.
Myös työnteon ja yrittämisen edellytyksistä on huolehdittava sekä sosiaali- ja terveyspalvelut turvattava kaikille.
Akavan viime keväänä tekemän kuntauudistuskyselyn mukaan akavalaiset
arvostavat erityisesti kirjasto- ja kulttuuripalveluja sekä liikuntapalveluja. Myös
koulutus sai siinä hyvän arvosanan. Erityisen huolissaan akavalaiset ovat vanhustenhoidon tulevaisuudesta (37 prosenttia).
Lisätietoja: www.akava.fi/tavoitteet/
kuntavaalitavoitteet
Kansallinen etätyöpäivä 21.9.
N Kansallinen etätyöpäivä rohkaisee yrityksiä ja yksilöitä hyödyntämään etätyön
mahdollisuuksia. Kampanjan nettisivuilla
on vinkkejä ja ohjeita ajasta ja paikasta
riippumattomaan työntekoon.
UUSI
INSINÖÖRI
”Etätyöskentelyn mahdollistaminen
luo työpaikalle hyvää työilmapiiriä, sillä
se parantaa jaksamista ja motivaatiota.
Etätyö perustuu luottamukseen työnantajan ja työntekijän välillä. Toimivien työkalujen lisäksi etätyössä olennaista ovat
kirkkaat pelisäännöt ja luottamus työkavereiden suoriutumiseen paikasta riippumatta.”
Akava on mukana Etätyöpäivä-kampanjassa.
Oletko ehdolla
kunnallisvaaleissa?
Arvoisa UIL:n jäsen, kerro
ehdokkuudestasi muille liiton
jäsenille.
Esittelemme ehdokkaita
nettisivuilla. Lähetä tietosi
osoitteeseen viestinta@uil.fi:
– nimi
– ikä
– paikkakunta, jossa olet ehdolla
– puolue tai muu ryhmittymä
– ammatti
– sähköinen yhteystietosi
(vain yksi, jossa esittelet itseäsi
ehdokkaana)
Hallitus hakee verotuloja
väärästä suunnasta
N Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja
Pertti Porokari kehottaa pääministeri
Jyrki Kataisen hallitusta puuttumaan väkevämmin harmaaseen talouteen sen sijaan, että se yrittää paikata yli kuuteen
miljardiin nousevaa budjettialijäämää kiristämällä työn tekemisen verotusta.
– Verottajan omien arvioiden mukaan
harmaa talous aiheuttaa valtiolle neljän,
jopa kuuden miljardin verotulojen menetykset. Määrä on todennäköisesti suurempi. Kun ongelma tiedetään, eikö harmaan talouden torjuntaan kannattaisi panostaa täysillä, Porokari hämmästelee.
Hallitus tavoittelee tehostetulla harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmalla 300–400 miljoonan vuosittaista verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäystä.
– Miksi tyytyä murto-osaan tuloista,
joita harmaassa taloudessa menetetään. Kenen etua tällainen palvelee, Porokari kysyy.
Porokarin mielestä hallitus ottaa hitaan talouskasvun oloissa ison riskin leikkaamalla työntekijöiden ostovoimaa kiristämällä työn verotusta. Hän pelkää, että
kiristyvä tuloverotus heijastuu kulutukseen ja heikentää työllisyyttä.
– Merkkejä on jo näkyvissä, hän sanoo
ja viittaa kaupan alan suhdannenäkymiin.
Porokarin mukaan hallituksen aikeet
leikata palkansaajille maksettavaa verotonta kilometrikorvausta oman auton
käytöstä on onnettomin esimerkki hakea
verotuloja väärästä suunnasta.
– Kilometrikorvausten leikkaamisella
työn tekemisen kustannuksia siirretään
palkansaajien maksettavaksi. Koska se ei
kelpaa kummallekaan työmarkkinaosapuolelle ja on työehtosopimusasia, hallituksen on syytä ottaa järki käteen ja luopua aikeestaan, hän sanoo.
Ehdota ammatinharjoittajaja yrittäjäpalkinnon saajaa
Kuka olisi mielestäsi sopiva henkilö
Akavan ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinnon saajaksi? Ehdotuksia palkinnon saajasta voi tehdä 14.9. asti.
Ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinnon saajaa voivat ehdottaa Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet sekä Akavan
elinkeinopoliittinen toimikunta. Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä,
akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi
jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on
toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen
yrittäjyyden hyväksi.
Akavan ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinto jaetaan syysliittokokouksessa
28.11. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2011, jolloin palkinnon sai
DI Pekka Jussila Hermia Yrityskehitys
Oy:stä.
Lisätietoa palkinnosta ja ehdotuksen
antamisesta osoitteessa www.akava.fi/yrittajapalkinto
N
7
Uuden Insinööriliiton jäsen,
tilaa kaverillesi kiinnostavaa
luettavaa – UIL tarjoaa!
Voit nyt tilata kaverillesi
ilmaisen 3T-näytenumeron
– toimi 22.10. mennessä
Ohjeet:
YYYWKNƂ6MCORCPLC
UIL tekee työtä parempien työpäivien puolesta. Jäsenenä tiedät saavasi tukea, neuvontaa ja
taloudellista turvaa urasi kaikissa vaiheissa. Ajankohtaisia teknologiaan, talouteen ja työelämään
liittyviä aiheita käsitellään myös jäsenetuihisi kuuluvassa 3T-lehdessä.
Uuteen Insinööriliittoon kuulutaan jäsenjärjestön kautta.
,QUGVXKGNÀQNGLÀUGPNKKV[P[VYYYWKNƂ
puheenjohtajan palsta elokuu 2012
Pertti Porokari
Työn tekemistä ei pidä vaikeuttaa
altion ensi vuoden budjettiesitys sisältää elementtejä, jotka toteutuessaan saattavat aiheuttaa ostovoiman heikkenemistä ja sitä kautta kysynnän
hiipumista ja työttömyyttä sekä talouden taantumaa.
Hallitusneuvotteluissa oli suhteellisen selkeä yksimielisyys siitä, että tuloverotusta ei voi kiristää. No, nyt
ollaan kuitenkin jo toisella tiellä.
Hallitus on myös etsinyt veropohjan laajentamiskeinoja. Yhteinen nimittäjä laajennuksille tuntuu olevan,
että enää yhä harvempien töissä käyvien verotaakka sen
kun kasvaa.
Kestävyysvaje on miljardeissa, budjetti on miljardeja
alijäämäinen, mutta talouden elvyttämiselementtejä ei
budjetista löydy suurennuslasilla etsimälläkään. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen suunnatuissa verohelpotuksissakin piilevät väärinkäytöksen mahdollisuudet.
Asia, jossa makaa miljardeja ja valtiolta jää saamatta
miljardeja kertymättöminä veroina ja sosiaalivakuutusmaksuina, on valtavaksi paisunut harmaa talous. Sen
torjuntaan on laitettu koko ajan vain kosmeettisia
pikkurahoja, kun sen torjuntaan pitäisi satsata niin
paljon, että harmaa talous saataisiin nujerrettua. Onko
V
UUSI
INSINÖÖRI
hallituksen kädet sidottu asian korjaamiseksi? Eivät talouteen liittyvät laittomuudet voi aina vaan olla maan
tapa.
Hallituksen kaavailemalle kilometrikorvausten verolleasettamiselle yli 15 000 kilometrin jälkeen ei löydy
mitään perusteita. Valtiovarainministeriössä on laskettu,
että paljon ajettaessa muodostuu ylikompensaatioita,
jota tulee verottaa. Sillä aiotaan kerätä noin 50 miljoonan verokertymä valtion kassaan.
Paljon ajaville ei muodostu ylikompensaatioita, sillä
autoa pitää vaihtaa usein tai laittaa rahaa kalliisiin remontteihin. Kilometrikorvaus on siis täysimittaisesti
kulukorvaus.
Työnantajan teettämien töiden kuluja ei pidä siirtää
työnantajalta työntekijälle. Jos kaikkien intressitahojen
vastustama hanke toteutuu, valtiolle ei kilahda yhtään
verotuloja, sillä kukaan ei aja metriäkään omaan piikkiin. Se siis vielä haittaa työstä suoriutumista. Se voi
myös lisätä työnantajan kuluja.
Olemme antaneet vastustavan lausunnon valtiovarainministeriölle yhdessä Akavan kanssa 1.8.2012.
Hyvää alkavaa syksyä!
9
Teksti: Minna Virolainen
Kuvat: Jyrki Luukkonen
Opiskelijatoiminta
hitsaa yhteen
Vaikeuksien kautta voittoon -lausahdus sopii erinomaisesti kuvaamaan Valkeakosken
Insinööriopiskelijoiden nousua vuoden 2011 paikallisyhdistykseksi. Aiemmin jopa
toimintansa lopettamista pohtinut yhdistys teki täyskäännöksen.
10
Valkeakosken Insinööriopiskelijoiden uusien
aktiivien mukaan onnistunutta opiskelijatoimintaa
tehdään rennolla fiiliksellä.
>>
11
Jesse Peltonen (vas.), Aleksi Kaurto, Jaakko Kylmämaa ja Kimmo Salakka lähtivät mukaan Varon toimintaan heti opintojensa alussa.
alkeakosken Insinööriopiskelijat
Varo ry:n toiminta oli parin vuoden
aikana hiipunut lähes olemattomiin. Silloiset hallituksen puheenjohtaja
Mikko Soipio ja rahastonhoitaja Eero
Heiskanen olivat jo selvitelleet menettelyä yhdistyksen purkamiseksi.
Soipion ja Heiskasen mielestä Varo oli
kuitenkin liian hyvä juttu lakkautettavaksi. Oman valmistumisensa kynnyksellä he lähtivätkin uudella kipinällä hankkimaan jäseniä sekä värväämään aktiiviporukkaa jatkamaan yhdistyksen pyörittämistä ja järjestämään toimintaa.
– Meidät nykyiset aktiivit värvättiin
mukaan heti opintojen alussa. Aloittavien
saunaillassa valtaosa liittyi jäseneksi ja
kiinnostusta on riittänyt myös yhdistyksen luottamustoimiin, hallituksen puheenjohtaja Aleksi Kaurto kertoo.
Yhdistyksen sähäkkä uudelleen aktivoituminen ja onnistuneet käytännöt
saivat Insinööriopiskelijaliiton valitse-
V
12
maan Varon vuoden 2011 paikallisyhdistykseksi.
Yhteiseksi huviksi ja hyödyksi
– Aloittavien saunailta on Varon perinteinen tapahtuma, joka järjestetään syksyllä
ja tammikuussa. Kokoontumalla rennommissa merkeissä pyritään hitsaamaan porukkaa kasaan, yhdistyksen sihteeri
Kimmo Salakka sanoo.
Jäsenhankinnan lisäksi ryhmähengen
luominen on tärkeää. Yhteistyö on pienen
yhdistyksen toiminnan kulmakivi. Jäseniä
Varolla on alle parisataa.
Paikkakunnalla järjestettävää toimintaa ja tapahtumia tehdään yhteistyössä
HAVO:n eli Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken opiskelijayhdistyksen
kanssa. Yhteisiä tapahtumia ovat muun
muassa syyskauden aloittavat Tursajaiset
ja sydäntalven Baarinki.
– Pienessä kaupungissa ei ole järkeä
lähteä kilpailemaan osallistujista, vaan
tehdään yhdessä parempia tapahtumia,
Kaurto summaa.
Myös naapuruston muiden insinööriopiskelijayhdistysten kanssa pidetään
yhtä.
– Tampereen yhdistyksen kanssa on
pyritty tekemään yhteistyötä. Tampereella
on kuitenkin erilaiset volyymit ja resurssit. Lisäksi Valkeakosken opiskelijoissa on
aika monta tamperelaista, Salakka toteaa.
Yhdessä tamperelaisten kanssa on
muun muassa reissattu Astin-risteilylle. Jatkossa tavoitteena on lisätä yhteyksiä myös
Hämeen ammattikorkeakoulun muiden
yksiköiden insinööriopiskelijoiden kanssa.
Monikulttuurinen Campus
Kansainvälisten opiskelijoiden huomioon
ottaminen oli yksi niistä seikoista, jotka
nostivat valkeakoskelaiset vuoden paikallisyhdistykseksi. Valkeakoskella kansain-
välisten opiskelijoiden osuus on merkittävä. Insinööriopiskelijoiden enemmistö
on muualta kuin Suomesta.
– Mikko ja Eero järjestivät viime syksynä kansainvälisille opiskelijoille oman
Aloittavien saunaillan. Myös sieltä saatiin
hyvin jäseniä yhdistykselle, Kaurto kiittelee.
Kansainvälisten insinööriopiskelijoiden saunotusta aiotaan jatkaa tänä syksynä. Tuoreet aktiivit pääsevät hiomaan
rekrytointitaitojaan myös englanniksi.
Uhkana juustohöylä tai giljotiini?
Kansainvälisyys lisää Valkeakosken houkuttelevuutta opiskelupaikkana ja tuo
myös itse opintoihin lisäarvoa. Tilanne ei
kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen. Insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja vähennetään ja pienemmät yksiköt tuntevat olevansa liipaisimella.
– Perimmäinen syy Valkeakosken lopettamispuheille on ollut se, että englanninkielisillä linjoilla on niin vähän suomalaisia opiskelijoita. Ne täyttyvät kansainvälisistä opiskelijoista, huomauttaa itse
englanninkielisellä Industrial Management -linjalla opiskeleva Jesse Peltonen.
– Koskissa opiskellaan kuitenkin vain
kasvavia ja kehittyviä aloja. Ei meillä ole
linjoja, joilta valmistuttaisiin kuoleville
aloille, Peltonen jatkaa.
Kaurto nostaa esiin myös yksikön toimivat työtilat ja opiskelun kannalta erinomaiset laboratoriot sekä automaatiopuolen robotit ja laitteet.
Haastateltavien mielestä pienen yksikön hyviä puolia on myös se, että porukka
on tiiviimpi – näin tieto kulkee paremmin
ja toimiminen opettajien kanssa on mutkatonta.
– Opiskelijat eivät ole opettajille pelkkiä numeroita, vaan tutuiksi tullaan molemmin puolin, yhdistyksen rahastonhoitaja Jaakko Kylmämaa kiteyttää.
Opiskelijajäsenestä insinöörijäseneksi
Insinööriopiskelijaliitto kiinnitti huomiota myös Varon ja Valkeakosken Insinööriyhdistyksen toimivaan yhteispeliin.
Opiskelijayhdistys on saanut paikallisyhdistykseltä sponsoritukea muun muassa
tapahtumateltan hankintaan. Yhteydet
UUSI
INSINÖÖRI
Opiskelujen ja yhdistystoiminnan yhdistäminen on sujunut hyvin. Varolaiset kiittelevät
myös koulua myönteistä suhtautumista.
ovat kunnossa ja opiskelijoiden puheenjohtaja on ollut mukana myös isojen
inssien kokouksissa.
Aleksi Kaurton mukaan valmistuvien
saunailta toimii tärkeänä linkkinä, kun
siirrytään opinnoista työskentelemään insinööreinä.
– Kun Valkeakosken Insinöörien järjestivät valmistuvien saunaillan, Varo oli
mukana auttelemassa. Osanotto tilaisuuteen oli hyvä ja suurin osa myös liittyi isoihin insinööreihin.
Ammattilaisia oikeille aloille
Euroopan talouskriisit sekä kotimaista
teollisuutta ravistelleet muutokset eivät
ole saaneet tulevia insinöörejä epäröimään. Usko omaan alaan ja työllistymiseen on vahva.
Automaatiotekniikkaa opiskelevat
Salakka, Kylmämaa ja Kaurto näkevät
oman alansa kehityksen myönteisenä.
Laitteiden sähköistyminen ja automatisoituminen lisääntyy koko ajan. Eivätkä
työt lopu robottienkaan myötä, sillä myös
ne pitää asentaa ja huoltaa sekä tehdä niihin ohjelmat.
– Ja toisaalta, niin kauan kun on yrityksiä, täytyy tehokkuutta suunnitella
sekä laskea ja seurata erilaisia kuluja, jatkaa Peltonen, joka perehtyy tuotantotalouteen englanninkielisessä koulutusohjelmassa. N
13
Teksti ja kuva: Jari Rauhamäki
Harjanvarsi on vaihtunut
työnjohtotehtäviin
Euralainen insinööriopiskelija Juuso Lindqvist on kesätyöntekijänä noussut
tyvestä puuhun. Pakkausvalmistaja A&R Cartonilla monta kesää ”harjahommissa” viettänyt Lindqvist sai opintojaan tukevan kesätyöpaikan.
urun ammattikorkeakoulussa koneja tuotantotekniikkaa kaksi vuotta
opiskellut Juuso Lindqvist hymyilee
Kauttuan Ruukinpuistossa kilpaa auringon kanssa. Kesätyö A&R Cartonilla vastaa nuoren insinööriopiskelijan kaikkia
toiveita.
Lindqvist lomittaa kesätyönjohtajana
vakituista väkeä. Työnjohtotehtävien lisäksi hänellä on erilaisia projektitehtäviä
tuotannon- ja laadunkehityksessä ja laadunvalvonnassa.
– Olen onnenpekka. Saan jo toisena
opiskeluvuotena loistavaa kokemusta, sellaista, joka aika harvoin osuu edes kolmannen vuoden opiskelijan kohdalle.
Tämä tarjoaa hyvät lähtökohdat eteenpäin, Lindqvist sanoo.
Hän ei ole A&R Cartonilla sattumalta. Lindqvist avasi pääasiassa elintarvike- ja lääketeollisuudelle pakkauksia valmistavan yrityksen portit ensimmäisen
kerran jo vuonna 2005.
– Yrityksellä oli 2005 sellainen Tienaa
tonni ja tutustu työelämään -kampanja.
Siitä se lähti. Sen jälkeen olen ollut Cartonilla joka kesä yhtä lukuun ottamatta,
jolloin olin töissä Harjavallan Suurteollisuuspuistossa. Nyt en ehtinyt edes hakea,
kun jo pyydettiin, Lindqvist kertoo.
– Liikkeelle lähdin lattiatasolta, harjahommista. Karu totuus on, että sieltä se
on aloitettava. Jokaisesta kokemuksesta
on ollut hyötyä. Tunnen yrityksen, pääosan työntekijöistä ja alan hyvin. Se aut-
T
14
taa nykyisessä kesätyössä, missä vaatimukset ovat aikaisempaa kovemmat, hän jatkaa.
Lean-ajattelua käytännössä
A&R Cartonin tehtaalla on Euran Kauttualla pitkät perinteet. Paikkakunnalla
Ahlströmin tytäryhtiötä puhutellaan edelleen Euran Paperiksi, joka on vuosikymmenten aikana työllistänyt tuhansia
alueen ihmisiä.
– Tällä hetkellä työntekijöitä Kauttualla on noin sata, Lindqvist kertoo.
Lindqvistin puheeseen tulee uutta innostusta, kun hän ryhtyy puhumaan yrityksessä noudatettavasta Lean-ajattelusta.
Kyse on johtamisfilosofiasta, jossa tuottamattomia toimintoja poistamalla pyritään
parantamaan asiakastyytyväisyyttä, parantamaan laatua ja pienentämään kustannuksia.
– Lean on uusia juttuja ja käytössä
aika monella alalla. Lyhyesti sanottuna
sillä pyritään saamaan asiakkaan tuotteille lisäarvoa vähentämällä hukkaa. Sitä
ei ole opetettu koulussa, mutta olen opiskellut sitä omin päin. Hienoa, että pääsen
tutustumaan siihen käytännön työssä,
hän iloitsee.
Ulkomaat kiinnostavat
Lindqvistin suuntautumisvaihtoehto ammattikorkeakoulussa on tuotantotek-
niikka. Keväällä hänet valittiin käyttöinsinöörikoulutukseen, mikä Lindqvistin
mukaan avaa hänelle uusia mahdollisuuksia. Lukuvuoden kestävä käyttöinsinöörikoulutus alkaa syksyllä.
– Kaikki konetekniikkaan liittyvät
työt kiinnostavat. Käyttöinsinöörikoulutus on loistava tilaisuus oppia taas uusia
asioita, Lindqvist sanoo.
Opintoja on jäljellä kaksi vuotta. Tavoitteena on löytää yritys, jolle voisi tehdä
opinnäytetyön. Palaako nuori insinööri
valmistumisen jälkeen tuttuun työympäristöön Kauttualle?
– Pakkaustekniikka kyllä kiinnostaa.
Pakkauskoneissa vaatimukset tarkkuudelle
ovat erittäin suuret. Myös laatuvaatimukset ovat kovat. Sanotaan vaikka niin, että
kaikki konetekniikkaan liittyvät työt kotija ulkomailla kiinnostavat. Mutta olisihan
se kiva jossain vaiheessa maailmallakin
käydä, Lindqvist myhäilee. N
– Jos en ole töissä, olen kesällä
kavereiden ja ystävien kanssa. Kuntosali
ja rullaluistelu kuuluvat myös kesän
ohjelmaan, Juuso Lindqvist sanoo.
Karu totuus on,
että lattiatasolta on
aloitettava. Jokaisesta
kokemuksesta on hyötyä.
UUSI
INSINÖÖRI
15
Ɵ
Ś
Ž
<
a
i
s
u
u
s
y
t
s
e
n
e
m
!
a
t
i
o
tarin
ǁǁǁ͘ŝŶƐŝŶŽŽƌŝƚƐĂƚĂǀƵŽƩĂ͘Į
kolumni
Toni Mäkinen
Insinööriopiskelijaliiton
hallituksen varajäsen
Kriisin varjolla kyykytetään nuoria
”V
ain kriisi, joko todellinen tai kuviteltu, johtaa todellisiin muutoksiin.”
Lainaus on peräisin yhdysvaltalaisen liberaalin taloustieteilijän Milton Friedmanin kynästä. Se on nyt harvinaisen
ajankohtainen, sillä euroalueella mylläävä velkakriisi on johtanut kaikissa talouskurimukseen ajautuneissa maissa suuriin työmarkkinareformeihin. Finanssikeinottelijoiden ja
velkarahalla itselleen valtaa ostaneiden poliitikkojen töppäilyt ovat kaatuneet yhteiskunnan aktiivisten tukipilarien, tavallisten palkansaajien, maksettaviksi.
Konkreettisesti tämä on näkynyt muun muassa Kreikassa ja Espanjassa, joissa maiden valtaapitävät ovat kunnostautuneet paikallisen ammattiyhdistysliikkeen saavutusten
alasajamisessa. Näitä ovat muun muassa irtisanomissuojan,
palkkojen ja työttömyysturvan heikentäminen. Reformit
ovat koskeneet yleisesti kaikkia työntekijöitä, mutta suuren
nuorisotyöttömyyden perusteella niitä on jostain kumman
syystä sovellettu kahta ankarammin nuoria kohtaan.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnaksen mukaan kriisimaissa ollaan menossa niinkin pitkälle,
että kollektiivisista työehtosopimuksista luovuttaisiin. Kilpailukyvyn nimissä kaikkea sopimista ollaan siirtämässä yritystasolle, vaikka OECD:n tuoreen työllisyyskatsauksen
mukaan työmarkkinoiden taantumakestävyys on parhaimmillaan niissä maissa, joissa työehtosopimuksia koordinoidaan.
Ikävä kyllä euroalueen kriisimaista tuttuja työmarkkinareformeja yritetään ujuttaa myös Suomeen. Tosin tällä hetkellä vain niin, että ne koskisivat toteutuessaan meitä nuoria.
Huoli nuorten työllistymisestä on ollut esillä poliittisessa
keskustelussa jo pitkään – ja syystäkin. Korkea nuorisotyöttömyys nykyisen huoltosuhteen kanssa muodostaa vakavan
uhan hyvinvointivaltiomme tulevaisuudelle. Suomen hallitus on vastaamassa uhkaan nuorten yhteiskuntatakuulla,
jonka tavoitteena on, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle
30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.
UUSI
INSINÖÖRI
Nuorten yhteiskuntatakuun on tarkoitus astua voimaan ensi
vuoden alussa.
Tämä ei tosin tunnu riittävän työnantajapuolelle. Niin
työnantajajärjestöjen kuin vaikutusvaltaisten poliitikkojenkin suusta on kuultu vaatimuksia nuorten työllisyyden lisäämisestä sallimalla työehdoista poikkeaminen työntekijän
iän perusteella. Sekä Suomen Yrittäjät että elinkeinoministeri Jyri Häkämies ovat esittäneet nuorille muun muassa
alennettuja palkkoja ja pidennettyjä koeaikoja.
Sen lisäksi, että edellä esitetyt toimenpiteet olisivat epäoikeudenmukaisia nuoria kohtaan, niin ne edesauttaisivat
erillisten halpatyömarkkinoiden syntymistä. Vaasan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan nuorten palkkaleikkauksilla ei ole työllistävää vaikutusta, eikä nuoren työntekijän
palkkaaminen ole työnantajalle sen riskialttiimpi sijoitus
kuin vanhemman palkkaaminen.
Palkka-alekokeiluista on saatu kansainvälisestikin erittäin
huonoja kokemuksia. Esimerkiksi Saksassa nuorten palkanalennukset ovat synnyttäneet suuren köyhien
työssäkäyvien nuorten
joukon. Saksassa nuorten
palkanalennukset ovat
johtaneet pysyviin palkanheikennyksiin. Siten
saksalaisten työssäkäyvien nykypolvi saa huomattavasti alemman elintason kuin heitä edeltänyt sukupolvi.
Työnantajien etuja ajavalla järjestöllä on taas oma lehmä
ojassa sen ehdottaessa nuorten työehtojen heikentämistä:
yritysten voittojen maksimointi kokonaisen ikäpolven elintason heikkenemisen kustannuksella ja hyvinvointivaltiomme maksupohjan rapauttamisella. Suomalaisella ammattiyhdistysliikkeellä tulee olemaan suuri haaste ja vastuu hienon työehtosopimusjärjestelmämme yleissitovuuden puolustamisella myös vaikeina aikoina!
Euroalueen kriisimaista tuttuja
työmarkkinareformeja
yritetään ujuttaa myös
Suomeen.
17
osaaminen
Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää
Kaleidoskooppi-hankkeessa
etsitään innovaatioita meri- ja
metalliteollisuuden yrityksille
sekä lisäpotkua opintoihin.
Monialaisessa yhteistyössä on
mukana yrityksiä, ammattikorkeakouluja ja korkeakouluja.
Kim Gröhn vastasi Satakunnan
ammattikorkeakoulun työpajassa betonimuottien ideoinnista
Aslemetals’ille.
Kim Gröhn kertoo saaneensa
Kaleidoskooppi-hankkeesta uusia
kontakteja ja näkökulmia sekä
koulutukseen että työelämään.
atakunnan ammattikorkeakoulun
Kaleidoskooppi-hankkeessa oli
viime keväänä mukana neljä eri
alan opiskelijaa; kaksi tuotantotalouden,
yksi markkinoinnin sekä yksi viestinnän
opiskelija.
Yritykset, joiden tilauksesta työpajat
toteutettiin, olivat länsisuomalaiset Aslemetals, Steerprop, Narvi ja STX. Yritykset olivat betonivalumuotin lisäksi tilanneet ideoita kotisivujen kehittämiseen,
pienen takan muotoiluun sekä laitetoimittajilta saatavien suunnittelu- ja tuotetietojen saamisen parantamiseen. Tuotantotaloutta Raumalla opiskeleva
Kim Gröhn lähti mukaan silkasta mielenkiinnosta ja uteliaisuudesta.
– Työpaja oli minulle sopiva juttu sen
käytännönläheisyyden vuoksi, hän kertoo. Siinä piti käyttää runsaasti luovuutta
ja uudentyyppistä päättelykykyä kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Metodeina
olivat muun muassa Swot-analyysi ja
Walt Disneyn työskentelytapa.
Myös ”brainstorming” oli Gröhnin
mielestä mielenkiintoinen toimintatapa.
Tiimiprosessissa tuotettiin osallistujille
kokemus siitä, kuinka vaiheistus, mielikuvatyöskentely, analysointi sekä vuorottelu antavat tehoa ja laatua kehittämistyöhön.
–Siinä myös yhdistettiin luovien alo-
S
18
Monialaisuudesta
lisäpotkua opintoihin
jen menetelmiä kuten visualisointia, tarinallistamista ja dramatisointia perinteellisten insinöörialojen ongelmanratkaisuun.
– Näin päästiin irtautumaan insinööritieteen rutiineista erilaisiin ajatusmaailmoihin ja ongelmanratkaisutapoihin,
Gröhn hehkuttaa.
Tämän toimintatavan Gröhn toivoo
yleistyvän insinöörikoulutuksessa. Hän
arvelee jatkossa käyttävänsä sitä sekä
omassa opiskelussaan että työssään. Jonkin verran hän on veljensä kanssa sitä jo
soveltanutkin yhteisessä korjaamoalan
yrityksessään PG-Groupissa.
– Olemme kutsuneet työnjohdon,
asentajat sekä varaosamyyjät samaan pöytään ratkomaan esille tulleita ongelmia.
Näin olemme saaneet useampia näkökulmia samaan asiaan, Gröhn kertoo. N
Markus Ahola tutkii väitöstutkimuksessaan matkustajalaivojen tilasuunnittelua.
Turvallisuutta laivoihin
afety Experience –työpajassa ideoitiin monitaustaisen osanottajajoukon kesken tulevaisuuden matkustajalaivojen turvallisuutta. Työpajaa vetäneen teollisen muotoilijan Markus
Aholan johdolla selvitettiin, mitä turvallisuus on matkustajan näkökulmasta.
Aholan mukaan turvallisuuden
tunne muodostuu erilaisista asioista eri
ihmisille. Niinpä työpajassakin ajatuk-
S
set pyörivät onnettomuustilanteissa ja
turvallisuusvälineissä, vaikka tarkoituksena oli käsitellä turvallisuuden
tunnetta laajemmin.
Elementit, jotka luovat turvallisuuden tunnetta sekä tila, joka koetaan
turvalliseksi, jäävät monesti liian vähälle huomiolle, Ahola tuumaa.
Työpajan eri ryhmissä todettiin,
että turvallisuus koetaan kaikkien aistien voimin. Informaation laatu, määrä
ja virta koettiin tärkeiksi, samoin opastuksen ja opasteiden yksinkertaisuus.
Myös tilojen luonne sekä tunne valvonnan alla olemisesta mainittiin useasti.
– Näin siis turvallisuuden miettiminen ja suunnitteleminen monesta
eri näkökulmasta koettiin tärkeäksi,
Ahola listaa työryhmän tuloksia.
Työpajan järjesti Cruise & Ferry
Experience Program ja Kaleidoskooppi
–hanke. N
Mikä Kaleidoskooppi-hanke?
Kaleidoskooppi-hanke luo meri- ja metalliteollisuuden yritysten, korkeakoulujen ja aluekehittäjien sekä luovan alan välille
kohtaamispaikan ja yhteistyöverkoston, jonka kautta pyritään
uudentyyppisiin innovaatioihin ja ratkaisuihin yritysten kilpailukyvyn kehittämisessä. Seminaareissa ja workshopeissa pureudutaan alan uudistumistarpeisiin ja tutkitaan kulttuurin
toimintatapojen ja menetelmien soveltuvuutta teollisuusympäristöön.
Hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka. Sen osatoteuttajat ovat Satakunnan ammattikorkeakoulu, Turun ammatti-
UUSI
INSINÖÖRI
korkeakoulu, Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu
Sovelletun mekaniikan laitos, Koneteknologiakeskus Turku Oy,
Porin Yliopistokeskus/TTY ja Prizztech Oy. Humanistinen ammattikorkeakoulu on hankkeen hallinnoijana.
Hankkeeseen liittyvä opiskelijakilpailu järjestetään syksyllä 2012. Sen tavoitteena on lisätä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä ja löytää uudentyyppisiä ratkaisuja
yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen yhdistämällä tekniikkaa,
luovuutta ja kaupallisuutta.
19
osaaminen
Teksti: Kirsi Tamminen | Kuvat: Mari Männistö
Jorma Ponkalan Shalom-vene on 15 metriä pitkä ja 5 metriä leveä.
Shalom-veneessä voi asua
ympäri vuoden
Asuntoveneellä voi siirtyä asumaan ihan uuteen ympäristöön.
Saattaa olla, että Jorma Ponkalan rakentama Shalom-vene seilailee
joskus Tyynellämerellä, Papua-Uusi-Guinean rannikolla.
suntoveneen teko alkoi Jorma
Ponkalan autotallissa yli 50 palasen rakentamisella. Nyt se on koottuna pihamaalla, mutta tavoitteena on
siirtää vene Särkisalon rantaan ensi keväänä. Vuoden tai parin kuluttua sillä voi
tehdä ensimmäiset reissut.
Shalom-veneen historia ulottuu noin
kymmenen vuoden taakse. Pari vuotta ku-
A
20
lui suunnitellessa, rakentamista on nyt
kestänyt reilu kahdeksan vuotta.
Neitsytmatka tehdään lähivesillä. Jos
sopiva porukka saadaan kasaan, matka voi
suuntautua Itämereltä eteenpäin Eurooppaan. Tai Tyynenmeren saarivaltioon,
josta on tullut jo kutsu.
Ponkala toivoo matkaseuraksi vieraita.
Vene on suunniteltu niin, että oleskelu on
Veneen yksikiteisten aurinkopaneelien
yhteenlaskettu nimellisteho on 5,9 kW.
Jorma Ponkala on tehnyt kaarevat
keittiökalusteet.
siellä miellyttävää myös ajon aikana. Tilaa
on jopa kymmenelle yöpyjälle, mutta silloin alkaa olla ahdasta.
– Kyläilevä väki voi toivoa, minne
mennään ja vastavuoroisesti laittaa ruokaa.
Kahdessa kerroksessa
kaikki tarpeellinen
Kun saunan pohjaikkunan avaa, sieltä voi
pulahtaa uimaan.
UUSI
INSINÖÖRI
Vene on varustettu erittäin hyvin, joten
pidemmätkin matkat sujuvat miellyttävästi.
Veneessä on kaksi kerrosta: ylhäällä
runsaat 50 neliötä ja alhaalla vähemmän. Ylemmässä kerroksessa pääoleskelutilan yhteydessä on ohjaamo. Sen valtaisasta ikkunasta näkee tällä hetkellä
kotipihan puut; jatkossa siellä voi ihailla
meren sineä.
Sisustusta on mietitty ekologisesti ja
tarkoituksenmukaisesti. Esimerkiksi oleskelutilassa olevat tuolit ovat peräisin Suomen Pankista. Ne on muotoiltu tilaan sopiviksi ja verhoiltu uudelleen.
Ylhäällä olevissa hyteissä on omat
suihkunsa ja wc-tilansa. Keittiö on täydellisesti varustettu. Pesukoneelle ja pyykinkuivaukselle on omat tilansa.
Alakerrassa on lisää hyttejä, sauna ja
työverstas. Verstaan vieressä on käytetyn
ja puhtaan veden käsittelylaitteet.
Jännittävää seikkailua
tekniikan parissa
Vaisalassa elämäntyönsä tehnyt Ponkala
on ollut pienestä pitäen kiinnostunut tekniikasta. Hän aloitti lapsena isänsä kanssa
rakentamalla esimerkiksi romukauppojen
tavaroista omia aarteita.
– Aina pitää olla jotain tekemistä, joka
vaatii omaa ajattelua.
Shalom ei ole Ponkalan ensimmäinen
aurinkoenergiaa hyödyntävä vene. Puoli
vuosisataa sitten nuorukaisena hän suunnitteli ja rakensi ensimmäisen aurinkoveneen. Viime vuosina käytössä on ollut
Aton-niminen retkivene.
– En aio vanhustentaloon, vaan nääntyä työn alle, veneenrakentaja perustelee
hymyssä suin, miksi hän on viettänyt lukemattomia tunteja rakennuspuuhissa.
Seurallisen miehen mielestä mukavinta on ollut venettä katsomassa käyneet
ihmiset. N
Lue lisää: www.insinoori-lehti.fi
21
22
Teksti: Ilona Mäenpää | Kuva: Gorilla / Stefan Berg
Tavoitteena Euroopan
paras työelämä
Mikäli Tekesiä on uskominen, Euroopan paras työelämä löytyy
Suomesta jo vuonna 2020. Tähän tähdätään kunnianhimoisella työelämää uudistavalla ohjelmalla. Uuden ”brändin”
odotetaan lisäävän paitsi tuottavuutta myös yritysten innovatiivisuutta ja houkuttelevuutta.
hjelman takana on se tosiasia, että
yli 65-vuotiaiden osuus kansalaisista on jyrkässä kasvussa. Samalla
kun työurat pitäisi saada pitenemään
muutamalla vuodella, yhä pienenevät
nuoret ikäluokat on pidettävä motivoituneina ja kiinnostuneina työnteosta.
Suomessa kymmenen seuraavan vuoden sisällä tapahtuva sukupolven vaihdos on Euroopan rajuimpia. Vanhempi
esimies- tai johtavassa asemassa oleva
kaarti vaihtuu sen aikana suurelta osin.
Tilalle tulevat uudet uljaat johtajat.
– Nyt on siis oiva tilaisuus lyödä kaksi
kärpästä yhdellä iskulla – uudistaa sekä
työnteon muotoja että johtamistapoja, sanoo Tuomo Alasoini Tekesistä. Hän johtaa työelämän innovaatiot ja kehittäminen -yksikköä.
O
Haasteita johtamiselle
Työmarkkinoille tuleva uusi sukupolvi on
tottunut toimimaan yhteistoiminnallisesti netissä. Sen tavat tehdä töitä ovat uudenlaisia ja asettavat haasteita perinteiselle
johtamiselle.
– Olemme asia-, tehtävä- ja tulosjohtamisessa todella hyviä, mutta riittääkö se
tulevaisuudessa, Alasoini miettii. Hänen
vastauksensa on ei.
Luottamus ja avoimuus ovat uudelle
sukupolvelle kaiken innovatiivisuuden
edellytys. Siis vähemmän kontrollia ja
enemmän vuorovaikutusta. Työelämän
pitää houkutella, motivoida, kannustaa ja
myös palkita uutta Y-sukupolvea.
– Yksilölliset työnteon muodot edelUUSI
INSINÖÖRI
lyttävät osaavaa esimiestyötä, jotta kaikki
osaaminen saadaan hyödynnettyä, Alasoini sanoo.
Joustoa työhön
Tulevaisuudessa työn tekeminen hajautuu
yhä enemmän; sitä tehdään eri aikoina, eri
paikoissa ja erilaisissa verkostoissa. Pysyvien työyhteisöjen tilalle tulevat uudet tavat organisoida työtä.
Työn tekemisen tavat kehittyvät,
mobiili-, etä- ja kotona tehtävä työ
yleistyvät hyvien tietoliikenneyhteyksien johdosta.
– Työtä uudelleen organisoimalla
tuetaan henkilöstön osallistumista tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, Alasoini sanoo.
Hänen mielestään henkilöstöllä on
paljon tietoa asiakkaista ja käyttäjistä,
mutta tätä tietoa käytetään puutteellisesti
uudistamisen ideointiin.
Hankkeita tuetaan
Tekesin työorganisaatioiden kehittämisohjelman toteutusaika on 2012–2018.
Sitä kehitetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen, yritysten ja yliopistojen kanssa.
Hankkeilla tuetaan etupäässä pieniä ja
keskisuuria yrityksiä, jotka hakevat kasvua
innovaatioista. Niissä ei yleensä ole tutkimus- ja kehityshenkilöitä, joten jokainen
voi olla oma ”kehittämispäällikkönsä”.
Hankkeita toivotaan monilta toimialoilta, erityisesti tietotekniikan ja ICTaloilta. N
23
oikeus
Teksti: Joel Uusi-Oukari, työsuhdeneuvoja
Vuosilomakorvaukset työsuhteen päättyessä
Vuosilomakorvauksia ja lomarahaa koskevat kysymykset kiinnostavat varsinkin
opiskelijoita, jotka työskentelevät määräaikaisena kesätöissä tai osa-aikaisesti
opintojen ohessa. Lopputilin yhteydessä työnantajan on maksettava työsuhteen
päättyessä korvausta pitämättä jääneistä vuosilomapäivistä.
Vuosiloman ansaitseminen
Vuosilomaa ansaitaan lomanmääräytymisvuotena, joka on 1.4. – 31.3. Työntekijälle
kertyy vuosilomapäiviä jokaiselta täydeltä
lomanmääräytymiskuukaudelta. Vuosilomat kertyvät etukäteen: esimerkiksi tänä
kesänä pidetään vuosilomia, jotka ovat
kertyneet ajalla 1.4.2011–31.3.2012. Vastaavasti 1.4.2012 jälkeen kertyviä lomia
saa pitää vasta vuoden 2013 kesällä.
Lyhyessä työsuhteessa lomaa ei ehdi pitää,
jolloin lomista suoritetaan rahallinen korvaus työsopimuksen päättyessä.
Täyden lomamääräytymiskuukauden
laskemiseen on kaksi laskentatapaa, jotka
valitaan työntekijän työajan perusteella.
Ensisijaisesti sovelletaan niin sanottua 14
päivän sääntöä, jonka mukaan lomapäiviä
kertyy kalenterikuukausilta, joina työntekijälle kertyy vähintään 14 työssäolopäivää. Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14
työssäolopäivää sisältävää kalenterikuu-
kautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, sovelletaan toissijaista 35 työtunnin sääntöä. Sen mukaan
vuosilomapäiviä kerryttävät kalenterikuukaudet, joina työntekijä on työskennellyt
vähintään 35 tuntia.
Lomanmääräytymiskuukautta kohti
kertyvien lomapäivien määrä on riippuvainen työsuhteen kestosta. Jos työsuhde
on kestänyt lomanmääräytymisvuoden
päättyessä 31.3. vähintään vuoden, lomapäiviä kertyy 2,5 päivää kuukautta kohti
kyseiseltä lomanmääräytymisvuodelta.
Muussa tapauksessa lomapäiviä kertyy 2
päivää kuukaudessa. Puolikkaat lomapäivät pyöristetään aina ylöspäin. Vuosiloman pituuden arvioinnissa on otettava
huomioon, että arkipäivien lisäksi myös
lauantait kuluttavat lomapäiviä. Loman
ajalle osuvat sunnuntait ja arkipyhäpäivät
eivät kuluta lomapäiviä.
Jos työntekijä työskentelee säännöllisesti vähemmän kuin 35 tuntia kuukaudessa, lomapäiviä ei kerry. Sen sijaan työntekijälle kertyy ansaitsemaansa palkkaan
Kuva: Minna Virolainen
24
24
perustuvaa prosentuaalista vuosilomakorvausta.
Lomakorvauksen määrä
Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus käyttämättä olevista lomapäivistä.
Kuukausipalkalla säännöllisesti yli 14 päivää työskentelevälle työntekijälle maksetaan lomakorvauksena summa, jonka hän
olisi ansainnut olemalla lomapäiviä vastaavan ajan töissä.
Jos kuukausipalkkainen työntekijä on
työsopimuksen mukaan töissä niin vähän,
että sovelletaan 35 tunnin laskentasääntöä, vuosilomakorvaus lasketaan prosenttiperusteella. Prosenttiperusteella laskettavan lomakorvauksen määrä on 9 prosenttia, jos työsuhde on kestänyt lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä
(31.3.) alle vuoden ja 11,5 prosenttia tätä
pidemmissä työsuhteissa.
Tuntipalkalla ja yli 14 päivää kalenterikuukaudessa työskentelevän työntekijän
lomakorvauksen määrä lasketaan kertomalla hänen keskipäiväpalkkansa kertoimella, jonka suuruus riippuu kertyneiden
lomapäivien määrästä. Keskipäiväpalkka
saadaan lasketuksi siten, että lomanmääräytymisvuoden aikana maksettu palkka
jaetaan lomanmääräytymisvuonna tehtyjen työpäivien määrällä.
Tuntipalkalla ja alle 14 päivää kalenterikuukaudessa työskentelevillä vuosilomakorvaus maksetaan prosenttiperusteisesti lomanmääräytymisvuoden aikana
maksetun palkan perusteella. Laskutapa
on siis sama kuin lyhyttä työaikaa tekevien
kuukausipalkkalaisten kohdalla. Alle 35
tuntia kuukaudessa työskentelevälle työn-
tekijälle lomakorvaus suoritetaan myös
prosenttiperusteisesti.
Kaikki lomanmääräytymisvuonna
maksettu palkka ei kerrytä lomakorvausta. Laskennan pohjana toimii säännöllisen työajan palkka. Lisäksi sopimukseen
ja työehtosopimukseen perustuvat lisät –
kuten ilta- tai yölisä – otetaan yleensä
huomioon vuosilomapalkan laskemisessa.
Luontoisedut, joita työntekijä ei voi käyttää loman aikana, otetaan huomioon vuosilomapalkan laskennassa. Sen sijaan päivärahat, matkakustannusten korvaukset
sekä ylityö- ja sunnuntaikorotukset eivät
vaikuta vuosilomapalkan suuruuteen.
Lomaraha
Vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaukset
perustuvat vuosilomalakiin. Lomarahasta
ei ole laissa säännöksiä, vaan sen maksaminen perustuu eri alojen työehtosopimuksiin. Tavallisesti työehtosopimuksissa
on sovittu, että vuosilomapalkan päälle
maksetaan lomarahana 50 prosentin vuosilomapalkan määrästä.
Työntekijän oikeus lomarahaan on rajoitetumpi kuin oikeus lomakorvaukseen.
Yleensä sitä ei tarvitse maksaa työsuhteen
päättyessä käyttämättä jääneiden lomapäivien osalta. Lomarahaa maksetaan
yleensä vain niistä lomapäivistä, jotka on
pidetty lomana työsuhteen aikana. Tämän
vuoksi vuosiloma kannattaa pitää, jos siihen on mahdollisuus. Tietyissä työehtosopimuksissa lomarahan maksamisen
edellytyksenä on, että työntekijä myös palaa vuosilomalta takaisin töihin. Joidenkin sopimusten mukaan lomaraha tulee
maksaa työsuhteen päättyessäkin, mikäli
työnantaja irtisanoo työsopimuksen
muusta kuin työntekijästä johtuvasta
syystä. Usein työnantajan on maksettava
lomarahaa työnantajan aloitteesta solmitun määräaikaisen työsopimuksen päättyessä.
Eri alojen työehtosopimusten lomarahaehdot poikkeavat toisistaan. Varmuuden vuoksi kannattaa tarkistaa omasta
työehtosopimuksesta tai UIL:n työsuhdeneuvonnasta, millä edellytyksillä lomaraha omassa tapauksessa maksetaan.N
UUSI
INSINÖÖRI
Esimerkki 1
Opintojensa loppuvaiheessa oleva
Turo Teknologiainsinööri on saanut kesätyöpaikan
suuresta teollisuusyhtiöstä. 1.6.–31.8.2012 kest
ävän työsopimuksen säännöllinen työaika on 7,5
tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. Työs
tä maksetaan
2 300 euron kuukausipalkkaa. Vuo
silomapäiviä
kertyy kaksi kuukaudessa eli yhteensä
kuusi.
Työsuhteen päättyessä Turolle mak
setaan noin
550 euron lomakorvaus, joka vast
aa määrältään
viikon palkkaa.
ieniä
Esimerkki 2
sa ohessa p
yt opintojen
n
h
te
on
i
ss
ll
yritykse e jo
Tea Tietoin
niikka-alan
ek
ot
et
ti
ja
to
it-toimeksian
nyt töitä 20
. Hän on teh
an
aj
n
ie
os
auksella.
useiden vu
ron tuntikorv
eu
2
1
sa
es
ud
n työtuntia kuuka
u päättämää
ut Tea joutu
n
tu
is
lm
va
on solminut
Hiljattain
2, koska hän
1
0
.2
.4
1
sa
sopimuksen
en yrityksen
imuksen tois
op
ös
ty
en
is
.2011–
kokoaika
isvuoden 1.4
ym
yt
rä
ää
m
an
kanssa. Lom
on kertynyt
palkkatuloja
a
n
ka
ai
2
1
hteen vuoksi
31.3.20
Pitkän työsu
a.
ro
eu
0
8
ayhteensä 2 8
a 11,5. Lom
n prosentill
aa
et
sk
la
s
u
lomakorva
,2 euroa.
setaan 331
ak
m
a
st
au
korv
Esimerk
ki 3
Ulla Ura
koitsija
on aloitta
5.3.201
nut työt
2. Hän
talonrak
tekee tö
ennusyh
vänä vii
it
ä
8 tuntia
tiössä
kossa 1
p
ä
0
iv
e
ä
uron tun
ssä viite
päivältä
n
ti
ä
p
a
päilkalla. L
suoriteta
isäksi jo
an työeh
euron olo
k
a
to
is
s
elta
opimuks
suhdelis
en peru
ä.
steella 5
Ulla alo
ittaa rak
ennuste
hän joutu
kniikan
u päättä
opinnot
m
ään työs
syksyllä
Työsuhte
opimuks
, ja
en aikan
ensa 31
a
p
a
lk
.8.2012
ja työssä
katuloja
.
olopäiviä
on kerty
nyt 10 6
tai niihin
keskipä
25 euro
verrattav
iväpalka
a
ia päiviä
ksi saad
den työs
125, joll
aan 85
uhteesta
oin
euroa. K
uuden k
lomapäiv
uukauUlla tark
iä kertyy
istaa UIL
12.
:n verkk
työsuhd
osivuilta
eoppaas
löytyväs
ta 12 vu
men ole
tä YTN:n
o
s
il
omapäiv
van 10,8
ä
ä
vastaava
,
jolloin lo
daan 85
n kertoimakorva
euroa x
uksen m
10,8 =
ääräksi
918 euro
saaa.
25
totta & tutkittua
Teksti: Taina Hämäläinen, tutkimusasiamies
Vastavalmistuneiden työ
vastaa nyt paremmin koulutusta
Viime vuonna opintonsa päättäneiden ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka
oli useammin vakituinen ja koulutusta vastaava kuin vuotta aiemmin. Vakituisiin koulutusta vastaaviin tehtäviin työllistyi seitsemän prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin
vuotta aiemmin toteutetussa tutkimuksessa.
uden Insinööriliiton tämän vuoden keväällä toteuttaman vuonna
2011 valmistuneita koskevan sijoittumistutkimuksen tuloksista käy ilmi,
että ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhde vastaa viime vuosiin nähden
paremmin koulutusta.
Vakituisiin koulutusta vastaaviin tehtäviin työllistyi viime vuonna valmistuneista insinööreistä 45 prosenttia. Työmarkkinoiden tilasta kertoo kuitenkin se,
että määräaikaisten työsuhteiden osuus on
taantumaa edeltäviin vuosiin nähden
kohtuullisen suuri. Suhdanteet ovat näin
ollen vaikuttaneet työmarkkinoiden rakenteisiin myös insinöörien osalta.
U
Opiskeluaikaisella työkokemuksella
valmiuksia työelämään
Opintojen aikainen työskentely kehittää
insinööriuralla tarvittavia taitoja sekä
yleisiä työelämätaitoja ja -valmiuksia.
Erityisesti opiskeluaikaisen työn laadulla
on merkitystä työllistymiseen. Alle
Uransa alkupuolella
olevat insinöörit
työllistyivät
useimmin
asiantuntijatehtäviin.
26
30-vuotiailla insinööreillä ilmiö näkyy
valmistumisen jälkeisessä välittömästi
työllistyneiden osuuksissa. Runsaalla
neljällä viidestä oli työpaikka heti valmistuttua, mikäli oman alan työkokemusta
oli karttunut vähintään kaksi vuotta. Alle
puolen vuoden oman alan työkokemustaustalla olevista 57 prosenttia työllistyi
heti valmistuttuaan. Kaikkiaan valmistumisen jälkeen työpaikan hakuun oli käytetty aikaa keskimäärin runsaan kuukauden verran.
Työnhakukin koettiin hieman helpommaksi kahteen edellisvuoteen verrattaessa. 38 prosenttia piti koulutusta vastaavan työpaikan saamista helppona tai
erittäin helppona. Vastavalmistuneista 14
prosenttia koki kuitenkin oman alan työn
saamisen erittäin vaikeaksi.
Kolme neljästä arvioi olevansa täysin
tai melko tyytyväinen saamaansa insinöörikoulutukseen. Melko tyytymättömiä oli
vastaajista joka viides ja erittäin tyytymättömiä viisi prosenttia. Ammatillinen erikoisosaaminen, projektinhallinta- ja johtamistaidot sekä esimiesvalmiudet nimettiin valmiusalueiksi, joita koettiin tarvittavan enemmän työelämässä ja joita oltaisiin haluttu opiskella enemmän.
Työ yhä useammin määräaikaista
Tutkinnon suorittamista seuraavana keväänä vuonna 2011 valmistuneista insinööreistä kaksi kolmesta työskenteli vaki-
tuisessa työsuhteessa. Runsaalla viidenneksellä työ oli määräaikainen. Työttömien vastavalmistuneiden osuus oli seitsemän prosenttia. Vastavalmistuneiden
työllisyystilanteessa tapahtuneet muutokset edellisvuoteen ovat vähäiset; muutokset näkyvät nyt pikemminkin työn laadussa.
Valmistumisvuoden jälkeisenä keväänä neljä viidestä työssäkäyvästä koki,
että tehtävät vastaavat hyvin tai melko hyvin koulutusta. Neljä kymmenestä arvioi
työn vastaavan koulutusta hyvin ja 39
prosenttia ilmoittaa työn sisällön melko
hyväksi. Työn koettiin vastaavan nyt hieman paremmin koulutusta viime vuoden
tutkimukseen verrattaessa.
Tämän ohella työsuhteiden määräaikaistuminen leimaa vastavalmistuneiden
tilannetta. Runsas viidennes työskenteli
tutkinnon suorittamisen jälkeisenä keväänä määräaikaisessa työsuhteessa.
Heistä 44 prosenttia mainitsi määräaikaisuuden perusteeksi työn luonteen ja 28
prosentilla työsuhteen perusteena oli sijaisuus. Suhteellisen harva ilmoitti työsuhteensa olevan määräaikainen omasta aloitteesta.
Uransa alkupuolella olevat insinöörit
työllistyivät useimmin asiantuntijatehtäviin. Valmistumista seuraavana keväänä
työelämässä mukana olleista joka kymmenes oli edennyt esimies-/johtotehtäviin ja
58 prosenttia työskenteli asiantuntijatehtävissä. Työntekijätehtävissä toimi joka
Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhde vuosina 2007–2011 valmistuneilla
45
2011
2010
38
2009
37
2008
9
NN
NN
NN
NN
NN
NN
20 %
15
23
10
3
5
2
11
8
25
60 %
4
17
27
8
40 %
10
30
8
50
0%
6
9
80 %
2
3
3 3
100 %
Vakituinen työpaikka, joka vastasi koulutustani
Vakituinen työpaikka, joka ei vastannut koulutustani
Määräaikainen työpaikka, joka vastasi koulutustani
Määräaikainen työpaikka, joka ei vastannut koulutustani
En ole valmistumiseni jälkeen saanut töitä
Muu
kymmenes ja toimihenkilötehtävissä lähes
joka viides.
Teknologiateollisuus erottuu
merkittävimpänä työllistäjänä
Kyselyhetkellä työelämässä mukana olevista vuonna 2011 valmistuneista joka
neljäs työskenteli teknologiateollisuudessa
ja 18 prosentin osuus insinööri-, suunnittelu-, tai konsultointitoimistoissa. Tietotekniikan palvelualalla oli useampi kuin
joka kymmenes vastavalmistunut insinööri.
Yleisimpänä tehtäväalueena erottuivat
suunnittelutehtävät, joissa työskenteli
reilu neljännes. It-alan tehtävissä toimi
UUSI
31
54
2007
INSINÖÖRI
8
joka kuudes työssäkäyvä. Työnjohtotehtävissä työskenteli 12 prosenttia. Käyttö- ja
ylläpitotehtävissä toimi seitsemän prosentin osuus työelämässä mukana olleista.
Sama osuus vastavalmistuneista oli sijoittunut tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan tehtäviin.
Työn sisällön paraneminen näkyy
myös siinä, että insinööriuransa alussa
olevien keskimääräinen ansiotaso nousi
vuoden takaiseen tutkimukseen nähden.
Kyselyhetkellä kokopäivätoimisesti työskentelevien mediaanipalkka oli tänä keväänä 2 600 euroa kuukaudessa ja kasvua
edellisvuoteen oli kahden prosentin verran. Keskiarvopalkka nousi 3,1 prosenttia
ollen nyt 2 659 euroa kuukaudessa. N
Uuden Insinööriliiton vuosittainen
vastavalmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus selvitti vuonna
2011 valmistuneiden jäsentensä sijoittumista työelämään. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 802 insinööriä. Vuonna
2011 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimuksen tuloksista julkaistaan syksyn aikana raportti jäsensivuilla (www.uil.fi).
27
maailmalta
Teksti: Sauli Zukale | Kuvat: Jussi Kukkula
Kuva: Sauli Zukale
Jussi Kukkula tuntee
kulttuurierot
Kansainvälisessä liiketoiminnassa puhutaan paljon kulttuurieroista
ja eri maiden toimintatavoista. Insinööri Jussi Kukkula tietää asiasta
paljon. Hän on ehtinyt asua Espanjassa, Italiassa ja Ruotsissa. Parhaillaan hän on komennuksella Vietnamissa. Ulkomaankomennuksia hän suosittelee etenkin nuorille insinööreille.
ahtelainen Ferroplan rakentaa Vietnamiin kompostointilaitosta, joka
on yrityksen historian merkittävin
vientihanke. Hankkeesta vastaava Jussi
Kukkula valmistui Espoo-Vantaan ammattikorkeakoulusta ympäristötekniikan
linjalta vuonna 1998.
Kukkula aloitti oman työuransa Hackmanin omistamassa Hadwacossa projektipäällikkönä.
L
28
– Nuorena insinöörinä pääsin useille
ulkomaankomennuksille. Hadwacon palveluksessa olin muun muassa vuoden Espanjassa, Kukkula kertoo.
Niistä päivistä lähtien jäte- ja vesihuoltolaitokset ovat tulleet tutuiksi. Nykyään
laitokset ovat moderneja ja sisältävät uutta
teknologiaa. Tällä hetkellä luodaan ensimmäisen sukupolven laitoksia ja alan
standardeja, joista voidaan olla aidosti yl-
Jussi Kukkula suosittelee ulkomaankomennuksia etenkin nuorille insinööreille.
peitä. Kukkulan mielestä alalla on paljon
työsarkaa ja hyvät mahdollisuudet kotimaisille yrityksille ja insinööreille.
Vuonna 2004 Kukkula koki, että on
aika siirtyä eteenpäin. Tie vei YIT:n palvelukseen, jossa hän sai työkokemusta
urakointiprojekteista.
– Työtehtäväni liittyivät kansainvälisiin ympäristöteknologiahankkeisiin,
joista sain paljon arvokasta urakointikokemusta, Kukkula kertoo.
Hän oli silloin tekemissä ensimmäistä
kertaa nykyisen työnantajansa kanssa,
kun Ferroplan toimi useissa projekteissa
komponenttitoimittajana. Vietnamin
kompostointilaitos on yrityksen ensimmäinen kokonaisprojekti.
Matka kohti tuntematonta Vietnamia
Hanke kompostointilaitoksen rakentamiseksi käynnistyi pari vuotta sitten. 6,7
miljoonan euron projektin rakennustyöt
alkoivat Vietnamin Binh Duongissa tämän vuoden alussa. Hanke on yrityksen
historian suurin yksittäinen kauppa.
– Olen ollut hankkeen kanssa tekemissä jo rahoitusvaiheesta lähtien. Nyt
roolini on toimia asiakkaiden kanssa ja pitää projekti tiukasti käsissä, ja samalla tietenkin etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia, Kukkula kertoo työkuvastaan
Vietnamissa.
Kompostointilaitokselle on selkeä tilaus Vietnamissa. Nykyisin 91 miljoonan
asukkaan Vietnam on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Pintaalaltaan suunnilleen Suomen kokoisessa
valtiossa lähes kolmasosa on asumatonta
seutua ja merkittävä osa väestöstä asuu
kaupungeissa.
– Suomalaiselle Vietnam saattaa tuntua aluksi yhtä aikaa kaoottiselta ja yllättävältä, lisäksi kova meteli seuraa kaupungeissa joka paikkaan. Maassa on 20 miljoonaa mopoa ja liikenne on aika kamalaa, Kukkula naurahtaa.
Hän ihastui maan kauniiseen luontoon ja kulttuuriin välittömästi. Lisäksi
perhe, vaimo ja 5- ja 7-vuotiaat pojat, ovat
viihtyneet erittäin hyvin. Poikien on hyvä
nähdä eri maita ja kulttuureja. Nyt he
aloittavat ala-asteen australialaisessa koulussa.
– Vietnamilaisilla on juuret syvällä historiassa, mutta katse tulevaisuudessa –
hieman samalla tavoin kuin suomalaisilla,
Kukkula kertoo.
Ihmiset ovat rauhallisia ja kärsivällisiä
sekä erittäin ystävällisiä. Vietnam kehittyy
tällä hetkellä kovaa vauhtia. Suomalaisille
se on mahdollisuus, koska maassa tarviUUSI
INSINÖÖRI
osittain byrokratiasta ja vanhoista toimintatavoista, jotka saattavat ihmetyttää ulkomaalaisia. Suomalaiseen toimintatapaan verrattuna tarvitaan aina useampi
leima ja allekirjoitus, jotta asiat etenevät,
Kukkula sanoo paikallisesta päätöksenteko- ja lupaprosesseista.
Projekti on kuitenkin edennyt hyvin
ja se on kaikilta osin aikataulussa. Vietnamilaiset aliurakoitsijat ovat saaneet rakennustekniset työt valmiiksi ja laitoskomponenttien asennustöitä aloitellaan.
– Vielä on paljon tehtävää jätteiden lajittelussa ja keräämisessä. Vaikka parannamme perusinfrastruktuuria, niin vielä
yleisesti omalta pihalta jätteet lakaistaan
kadulle, Kukkula kertoo.
Toimintatapojen muuttuminen kierrätyksessä vaatii aikaa ja ihmiset muuttuvat tiedon lisääntyessä.
Pitkät päivät
taan vihreän talouden ratkaisuja tulevaisuudessa.
Kulttuurit vaihtelevat eri maissa
Kukkula painottaa, että liiketoiminnassa
pätevät erilaiset säännöt eri maissa. Esimerkiksi Vietnamissa asioiden hoito kestää kauemmin kuin Euroopassa.
– Päätöksenteko- ja lupaprosessi on
Vietnamissa erittäin hidas. Tämä johtuu
Vietnamissa työpäivät ovat noin 12-tuntisia. Yö ja pimeä saapuvat kuin varkain
noin kuuden aikaan illalla päiväntasaajan
leveysasteilla.
Jussi Kukkula suosittelee ulkomaankomennuksia etenkin nuorille insinööreille. Aktiivinen työkierto ja ulkomaankomennukset kasvattavat omaa osaamista. Ympäristöteknologia-alalla monipuolinen työkierto voi olla avain menestykseen. N
29
maailmalta
Teksti: Silja Hurskainen | Kuva: Raigo Pajula
Ulkomaille lähtö vaatii
kokemusta ja hyvän konsultin
Kone- ja tuotantotekniikan insinööri Hannu Viljamaa palasi viime vuonna kesälomiltaan
työpaikalleen vaasalaiseen SOP-Metaliin ja sai kuulla, että työnantaja oli päättänyt lähettää hänet perustamaan yritykselle tehdasta Viroon.
ivan puun takaa tehtaan perustaminen Viroon ei sentään Hannu
Viljamaalle tullut. SOP-Metal oli
jo vuoden 2011 alussa alkanut miettiä toimipisteen perustamista Suomenlahden
eteläpuolelle, mutta lopullisen päätöksen
esimiehet tekivät kesän aikana.
Päätöksen jälkeen asiat etenivät vauhdilla. Viime lokakuussa Viljamaa jo asui
vaimonsa ja kahden pienen lapsensa
kanssa Tallinnassa. Viron toimipisteen
sillä hetkellä ainoana työntekijänä hänellä
oli käsissään sähkötön ja työkoneeton 500
neliömetrin kylmä tehdashalli, tyhjä tilauslista ja tehtävänä saada homma pyörimään.
Seitsemän kuukautta myöhemmin
Tallinnan eteläpuolella Jürissä sijaitsevissa
SOP-Metalin tiloissa on mukavan lämmintä, koneet jyskyttävät ja tilauslistassakin on rivejä.
Keskeinen syy Viron tehtaan perustamiseen oli yhteistyö suurimman asiakkaan, ABB:n, kanssa. ABB:n Viron pääkonttori sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä SOP-Metalista. Yrityksen Viron
tuotannosta ei viedä mitään Suomeen,
vaan sen valmistamat sähköteollisuuden
komponentit, lähinnä virtakiskot, päätyvät ABB:lle Virossa.
A
Hyviä työmiehiä on vaikea löytää
Keväällä toimipisteessä on Viljamaan lisäksi kolme virolaista työntekijää.
30
– Tahtimme on palkata yksi työmies
joka kuukausi. Tavoitteemme on, että
vuoden lopussa meillä on 10 työntekijää,
Viljamaa kertoo.
Hyvien paikallisten työntekijöiden
löytämisessä on urakkaa. Hakemuksia on
tullut kymmenittäin, mutta Viljamaan
mukaan osaavia työntekijöitä on hankala
löytää.
– Tässä näkee, että Suomessa ammattikoulutus on pidemmällä.
Valinnoissa on vaikuttanut myös kielitaito. Venäjänkieliset hakijat yritys on
joutunut ohittamaan kielimuurin takia.
Töihin otettujen virolaisten kanssa Viljamaa sanoo puhuvansa sekaisin suomea,
viroa ja englantia. Kaikille SOP-Metalin
virolaisille työntekijöille yritys on järjestänyt viikon mittaisen koulutuksen Vaasassa.
Tehtaan perustaminen Viroon ei tarkoita vähennyksiä Suomessa.
– Vaasassakin väki on vain lisääntynyt,
Viljamaa vakuuttaa.
Konsultista on apua
perustamisvaiheen jälkeenkin
Hannu Viljamaa sai Viroon tullessaan
työnantajaltaan vapaat kädet toiminnan
käynnistämiseen. Vastuuta on saanut kantaa itsekseen paljon, mutta hän muistuttaa, että ilman paikallista konsulttia ulkomaan toimipisteen perustaminen olisi
erittäin vaikeaa.
Konsultti on auttanut SOP-Metalia ja
Viljamaata lähes kaikessa mahdollisessa
toimitilojen etsimisestä alkaen.
– Ilman konsulttia olisi mahdoton
hoitaa kaikkea erityisesti tällaisessa tilanteessa, kun tulee uuteen maahan yksin.
Konsulttia ei tarvittu vain tehtaan perustamisen alkuvaiheessa, vaan yhteistyö
hänen kanssaan jatkuu edelleen.
Komennukselle lähtijän oma osaaminen on toinen olennainen asia ulkomaan
toimipisteen perustamisen onnistumisessa. Ulkomaille lähtijän on oltava valmis
tekemään kaikkea käytännön konetöistä
myyntiin ja markkinointiin.
Viljamaa on ollut SOP-Metalin palveluksessa lähes yhtäjaksoisesti vuodesta
1995 alkaen. Mies toteaakin, että vuosien
mittaan kertynyt kokemus yrityksen
töistä on ollut uudessa tilanteessa vain
hyödyksi.
Tehdasta johdetaan jatkossa
Vaasasta käsin
Ulkomaille lähtö on paljon muutakin
kuin vain yksi askel firman kasvussa. Komennus on suuri muutos ulkomaille
muuttajan työuralla ja perhesuhteissa.
Viljamaan ansioluetteloon komennukselle lähtö ja tehtaan perustaminen
tuovat hyvän lisän. Mies on tyytyväinen
siihen, että on puolessa vuodessa Virossa
saanut paljon uusia työhön liittyviä kontakteja.
SOP-Metal aloitti Virossa hallissa, jossa ei ollut edes pistorasioita. Hannu Viljamaan johdolla tyhjästä tilasta tuli toimiva tehdas.
– Olin itse hyvin innokas lähtemään.
Olen aina ollut sitä mieltä, että ulkomaille
töihin olisi mielenkiintoista mennä. Oli
houkuttelevaa, että työ olisi tuttua, mutta
kaikki muu uutta, Viljamaa kuvailee ajatuksiaan muutosta.
– Lisäksi keskisuuresta alihankintayrityksestä on aika harvinaista päästä ulkomaille.
Ensin ajatus täytyi kuitenkin myydä
vaimolle. Perhe eli yhdessä Tallinnassa
viime talven, mutta kun vaimon virkavapaa päättyi huhtikuussa, Viljamaa on olUUSI
INSINÖÖRI
lut Virossa ilman perhettään. Mies myöntää, että illat ja viikonloput Virossa ilman
perhettä ovat hyvin tylsiä.
Mutta kauan Viljamaan ei tarvinnut
olla perheestään erossa. Hän palasi kesäkuussa Suomeen ja johtaa Viron tehdasta
jatkossa enimmäkseen Vaasasta käsin. Paikan päällä Jürissä töistä vastaa sikäläinen
työnjohtaja.
Viljamaa arvelee, että jatkossa matkustamista on enemmän, ja aika näyttää,
kuinka pitkiä aikoja Virossa täytyy siellä
käydessä olla.
Ulkomaan toimipisteen perustaminen
vaatii paljon aikaa, vaivaa, rahaa ja sitoutumista sekä yritykseltä että työntekijältä
perheineen. Onko se kaiken vaivan väärti?
– Jos me emme sitä tee, niin joku muu
sen tekee. Työn hinnallahan tässä kilpaillaan. Mutta tietysti suomalaisena miettii,
miltä kaikki näyttää kymmenen vuoden
päästä, Viljamaa pohtii töiden siirtymisestä muille maille. N
31
7LODDODDWXOHKGHW1<7
XVNRPDWWRPDQHGXOOLVHVWL
-23$
l
Q
Q
\
+\|G WXVL
H
Q
H
V
l
M
7,/$$+(/3267,1(7,67b
ZZZXLOÀ
.LUMDXGXMlVHQHWXLKLQMDYDOLWVH/HKGHW
7LODDLWVHOOHVLWDLODKMDNVL
8XGHQ,QVLQ||ULOLLWRQMlVHQHWXOHKGHQWHNQLLNDQYLLNNROHKWL7QOLVlNVLMlVHQLOOlRQPDKGROOLVXXV
WLODWD6DQRPD0DJD]LQHV)LQODQGLQPXLWDOHKWLlMlVHQHWXKLQWDDQ.l\WlHGXWK\YlNVHVL
.l\8XGHQ,QVLQ||ULOLLWRQMlVHQVLYXLOODMDWHHWLODXNVHVLWlPlQYXRGHQKLQQRLQ
7LODXNVLDYRLWWHKGlPLVVlYDLKHHVVDYXRWWDWDKDQVDQLLQPRQWDNXLQKDOXDW-lVHQWLODXNVHWRYDWPllUlDLNDLVWLODXNVLD7LODXVKLQQDW
RYDW8,/QMlVHQVLYXLOOD1\N\LVHWKLQQDWRYDWYRLPDVVDDVWL8ONRPDLVLLQWLODXNVLLQOLVlWllQSRVWLPDNVXOLVl$VLDNDVSDOYHOX
SDOYHOHHNDLNLVVDWLODXNVLDNRVNHYLVVDDVLRLVVDQXPHURVVD+HQNLO|SDOYHOXDUNLVLQNORPXLQDDLNRLQDSDOYHOXDXWR
PDDWWL/LVlWLHGRWOHKWLHGXLVWDMlVHQHWXVLYXLOWD
Teksti ja kuva: Anu Kaniin
Nokialaisille oma sivusto työnhaulle
okia Talents -sivusto esittelee oululaisia Nokian työntekijöitä ja
heidän osaamistaan mahdollisille
uusille työnantajille. Sivuston tarkoituksena on helpottaa henkilöstön uudelleen
työllistymistä sekä saattaa yhteen yritysten
työntekijätarpeet ja tarjolla oleva ammattiosaaminen.
Tavoitteena on, että joku suuri kansainvälinen yritys huomaisi osaajat ja hyvän toimintaympäristön perustaakseen
Ouluun uuden tuotantolaitoksen.
Sivuston yhteyshenkilönä toimiva
Pekka Väyrynen kertoo, että Nokian Oulun yksiköstä vapautuu työmarkkinoille
tietotekniikka-alan superammattilaisia
sekä hyvin toimivia tiimejä. – Jos joku yritys tai vaikkapa yksittäinen henkilö haluaa
toteuttaa ”ruutupaperi-ideansa” lopputuotteeksi, se onnistuu Nokia Talents -yhteyksien kautta. Syy tähän on selkeä; tiimeillä on kokemusta koko tuotantoprosessista eli idean toteuttamisesta massatuotteeksi saakka.
Oulun nokialaiset voivat syystäkin olla
ylpeitä ammattitaidostaan, sillä esimerkiksi Linux-tuotteiden kehitys alkoi Oulussa vuonna 2003. Hyvän ammattitaidon lisäksi oululaisia insinöörejä yhdistää
myös se, että he ovat paitsi kotipaikkaus-
N
Pekka Väyrynen toimii Nokia Talents -sivuston yhteyshenkilönä Oulussa.
kollisia niin myös lojaaleja työnantajaansa
kohtaan.
Sivuston perustaminen kuvaa hyvin
myös sitä, että nokialaiset eivät jää tuleen
makaamaan vaan omalla aktiivisuudellaan
pyrkivät työllistymään.
Työtä tai projekteja tarjoavat työnantajat voivat olla yhteydessä sivuston ylläpitäjään [email protected] sähköpostin välityksellä. N
Teksti: Anu Kaasalainen
Uuden Insinööriliiton palvelut työnhakijalle
uden Insinööriliiton urapalvelut tarjoavat työnhakijalle monia erilaisia työllistymistä ja työnhakua tukevia palveluita niin verkkosivuilla kuin henkilökohtaisestikin.
Verkkosivujemme jäsenosiossa on Insinööripörssi ja sen
avoimet työpaikat sekä linkki yhteistyökumppanimme
Monsterin avoimiin insinöörityöpaikkoihin.
Verkkosivuilla on myös pääkohdittain ohjeistusta työnhakudokumenttien laadintaan, työhaastattelutilanteisiin
sekä erilaiseen työnhakijan testaukseen. Näiden lisäksi jo-
U
UUSI
INSINÖÖRI
kainen liiton jäsen voi saada henkilökohtaista neuvontaa
oman uransa suunnitteluun ja työnhakuun.
Neuvonnassa käydään läpi yksinkertaisimmillaan työnhaun asiakirjoja, mutta tarvittaessa pureudutaan syvemmälle uusien urasuuntien löytämiseksi. Tulevan syksyn ja
talven urahallintakoulutuksista tiedotetaan niin ikään liiton verkkosivuilla.
Liiton urapalveluissa työskentelevät ura-asiantuntija
Seija Utriainen sekä asiamies Anu Kaasalainen. Heidät
tavoitat helposti sähköpostilla [email protected]. N
33
opiskelijat
www.iol.fi
Yhdessä
hyvään
työelämään
usi Insinööriliitto ja Insinööriopiskelijaliitto ovat
insinööriopiskelijan paras yhteistyökumppani
niin koulussa kuin työelämässä. Liiton palvelut ja
edut ovat jo opiskelijoiden käytettävissä ja kannattaakin
jo opintojen alkumetreiltä tutustua mitä kaikkea hyötyä
ja hupia liiton jäsenyys tuo tulleessaan.
Liiton toiminnasta tietoa saa helposti oman oppilaitoksen paikallisyhdistykseltä sekä suoraan liitolta. Insinööriopiskelijaliitto kiertää kouluissa syksyillä ja sitä
kautta jokaisella on mahdollisuus tulla suoraan juttelemaan mieltä askarruttavista asioista.
U
10.9.
11.9.
12.9.
13.9.
18.9.
19.9.
20.9.
24.9.
25.9.
26.9.
27.9.
2.10.
3.10.
4.10.
9.10.
10.10.
11.10.
16.10.
17.10.
23.10.
24.10.
25.10.
30.10.
31.10.
1.11.
Oulu
Oulu
Kemi
Rovaniemi
Vaasa
Seinäjoki
Jyväskylä
Kotka
Metropolia ja Kuopio
Metropolia ja Varkaus
Metropolia ja Joensuu
Tampere
Tampere
Valkeakoski
Pori
Turku ja Rauma
Turku
Mikkeli
Lappeenranta
Riihimäki
Hämeenlinna
Lahti
Kajaani
Ylivieska
Kokkola
Muutokset kierrospäivissä ovat mahdollisia. Ajankohtaisen kierrospäivätilanteen löydät osoitteista www.iol.fi sekä
seuraamalla meitä Facebookissa: facebook.com/insinooriopiskelijaliitto.
Kiertueen lisäksi Insinööriopiskelijaliitto järjestää erilaisia koulutuksia aktiivisille jäsenille. Koulutusten löytyvät ohesta ja koulutuksista lisää tietoa antaa asiamies
Ulla-Mari Pasala ([email protected]).
Insinööriopiskelijapäivät järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Helsingissä. Ilmoittautuminen on jo
käynnissä osoitteessa www.iop.fi.
34
Kuva: Anu Kaasalainen
Janne Juujärvi
puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Lukuvuosi alkaa taas
nnittelut kaikille uusille tekniikan alan
opiskelijoille ja tervetuloa joukkoon.
Kesäloma on takanapäin ja syksyn opinnot
ovat alkaneet. Samalla on liiton toiminnassa
laitettu isompaa vaihdetta silmään. Toiminta käynnistyikin ryminällä, kun kolmena elokuun viikonloppuna oli ohjelmaa
liiton aktiiveille. Elokuun ohjelmassa oli
hallituksen kesäkokous, JJNP eli järjestöjohdon neuvottelupäivät ja PalMa eli palveluiden markkinointi-koulutus. Aktiiveja siis
heräteltiin tosissaan ennen kuin koulut olivat edes alkaneet.
Rankka opiskelutaival joko jatkuu tai alkaa. Insinööriopiskelijaliitto sekä sen arvokkaat paikallisyhdistykset koettavat keventää
teidän taakkaanne opiskelun ja harjoittelujen aikana. Opiskelun sujumista pyritään
parantamaan koulutuspolitiikan seurannalla ja siihen vaikuttamalla. Harjoittelussa
autetaan työelämän erinäisiin haasteisiin.
Opiskelijakulttuurin ylläpito ja luonti ovat
myös osa toimintaa.
Valtakunnallisia opiskelijatapahtumia
on useampi heti syksyllä. InssiCooper aloittaa tapahtumat pohjoisessa syyskuun puolivälissä päihteettömällä vaellusreissulla, jossa
on leikkimielinen rastikilpailu matkan varrella. Sen jälkeen syyskuun lopussa on vielä
ASTin risteily, joka starttaa Turusta ja lokakuun puolessa välissä on IOP eli Insinööriopiskelijapäivät, jossa Uudenmaan insinööriopiskelijat ovat luvanneet maailmanlopun
meininkiä.
Tänä vuonna on erityisen hienoa aloittaa opiskelu insinööriksi, sillä insinöörikoulutus täyttää 100 vuotta. Toivotan kaikille
jaksamisia opintoihin ja aktiiveille erityisesti
voimia, jotta jaksatte opiskelujen ohessa
kertoa tästä ”Meidän Insinööriopiskelijaliitosta” ja sen eduista.
Hyvää syksyn jatkoa kaikille.
O
Syksyn koulutus- ja tapahtumakalenteri
22.–-23.9.
Kokoustekniikka ja
järjestötoiminta, YH1
Riihimäki
29.–30.9.
Kokoustekniikka ja
järjestötoiminta, YH1
Kouvola, Oulu
13.10.
Insinööriopiskelijapäivät
IOP
Helsinki
20.10.
Työelämäasiat, YH2
Tampere, Helsinki
27.10.
Työelämäasiat, YH2
Mikkeli, Oulu
10.–11.11.
Työmarkkina-asiat ja
neuvottelutaito, YH3
Oulu
17.–18.11.
Liittokokous
Oulu
UUSI
INSINÖÖRI
35
opiskelijat
www.iol.fi
Kuvat: Anu Kaasalainen
Ylärivissä vasemmalta:
Puheenjohtaja Janne Juujärvi,
varapuheenjohtaja Mika-Matti
Ojala, Niklas Dahl, Toni Mäkinen
Keskellä vasemmalta: Mikko
Pohjola, Marjo Lehtinen, Sonja
Petäjämaa, Mikko Tuomivirta
Alhaalla vasemmalta: Matias Hovi,
UIL:n hallituksen opiskelijajäsen
Reima Pentikäinen sekä
varajäsenensä Heikki Heimonen
Insinööriopiskelijaliiton hallitus tutuksi
uheenjohtajana hallituksessa toimii
rovaniemeläinen Janne Juujärvi, joka
opiskelee rakennustekniikkaa. Varapuheenjohtajana ja toisena koulutuspoliittisena vastaavana toimii turkulainen tietotekniikan opiskelija Mika-Matti Ojala.
Mika-Matti toimii aluevastaavana Forssalle, Porille, Raumalle ja Tampereelle.
Hallituksen jäsenistä porilainen koneja tuotantotekniikkaa opiskeleva Mikko
Tuomivirta ja lappeenrantalainen tietotekniikkaa opiskeleva Matias Hovi vastaavat järjestöasioista siten, että Mikon
vastuulla on oma järjestökenttä ja Matiaksella alueyhdistysten ja paikallisyhdistysten välinen yhteistyö. Aluevastuupaikkakuntina Mikolla ovat Kokkola, Seinäjoki
ja Ylivieska, Matiaksella Imatra, Kotka,
P
36
Kuopio ja Mikkeli. Aikuisopiskelijoista ja
kansainvälisyydestä vastaa helsinkiläinen
mediatekniikkaa opiskeleva Niklas Dahl.
Niklas toimii Kajaanin, Rovaniemen ja
Turun aluevastaavana.
Toisena koulutuspoliittisena vastaavana toimii lahtelainen muovitekniikkaa
opiskeleva Marjo Lehtinen. Marjon
aluevastuupaikkakunnat ovat Hämeenlinna, Jyväskylä ja Riihimäki. Kulttuurija sosiaalipoliittisena vastaavana tämän
vuoden hallituksessa toimii tamperelainen tietotekniikan opiskelija Mikko
Pohjola aluevastuupaikkakuntinaan
Lahti, Vaasa ja Valkeakoski. Rovaniemellä
rakennustekniikkaa opiskeleva Sonja Petäjämaa toimii hallituksen viestintävastaavana sekä aluevastaavana Kemille, Ou-
lulle, Raahelle, Helsingille, Espoolle ja
Vantaalle.
Hallituksen varajäsenenä toimii puutekniikkaa opiskeleva Toni Mäkinen. Tonin vastuulla hallituksessa ovat työelämäasiat ja aluevastuupaikkoina Joensuu,
Lappeenranta ja Varkaus.
Uuden Insinööriliiton hallituksessa
Insinööriopiskelijaliittoa edustavat helsinkiläinen sähkötekniikan opiskelija Reima
Pentikäinen ja hänen varajäsenensä elektroniikkaa opiskeleva Heikki Heimonen
Turusta.
Hallituslaisten tarkemmat yhteystiedot löytyvät IOL:n nettisivuilta. Sähköpostit hallituksen jäsenille ovat muotoa
[email protected]. Ota rohkeasti
yhteyttä hallituksen jäseniin! N
Kuva: Minna Virolainen
Opiskelijatoiminnan
ammattilaiset
esittäytyvät
uden insinööriliiton Pasilan toimistolla opiskelijatoimintaa pyöritetään
viiden työntekijän voimin. Asiamies Juha
Manu koordinoi liiton opiskelijatoimintaa sekä toimii Insinööriopiskelijaliiton
hallituksen sihteerinä, asiamies Ulla-Mari
Pasala vastaa opiskelijoille järjestettävistä
koulutuksista ja tapahtumista sekä asiamies Anu Kaasalainen jakaa työaikansa
opiskelijoiden harjoitteluvalmennusten,
opiskelijatoiminnan viestinnän sekä nuorisojäsenten urahallinnan välillä. Kaikkien
asiamiesten työtehtäviin kuuluu myös liiton paikallisyhdistysten toiminnan tukeminen, jäsenten neuvonta sekä yhteydenpito ammattikorkeakouluihin.
Assistentti Vassa Honkanen hoitaa
insinöörisormustilauksia sekä opiskelijoiden stipendiasioita ja assistentti Afsaneh
Palomäki opiskelijakoulutusten ilmoit-
U
Vassa Honkanen (vas.), Ulla-Mari Pasala, Afsaneh Palomäki, Anu Kaasalainen ja
Juha Manu tekevät opiskelijatoimintaa ammattitaidolla.
tautumisia sekä käytännön järjestelyjä.
Kaikki opiskelijatoiminnan työntekijät
tavoittaa sähköpostilla [email protected]
Toimiston henkilökunnan lisäksi opiskelijatoiminnan parissa työskentelevät
osa-aikaiset kenttäasiamiehet Jaana Kuorelehti ja Mikko Kinnunen, joiden työtehtävänä on liiton jäsenhankinta sekä
paikallisyhdistysten tukeminen. Jäsenrekisterissä opiskelijajäsenten asioita hoitaa
jäsensihteeri Atte Lepistö. N
Teksti: Marjo Lehtinen
Koulutuspolitiikka… Hot or Not?
oulutuspolitiikka sisältää kaksi nykynuorison vieroksuvaa sanaa: koulutus
ja politiikka. Nämä kaksi runollista osaa
sidottuna yhteen muodostavat pahalta
kuulostavan sanahirviön nimeltään koulutuspolitiikka, jonka ymmärtämiseen
vaaditaan vähintäänkin insinöörilakkia
vaaleampi väri. Vai vaaditaanko?
Koulutuspolitiikka on loppujen lopuksi hyvinkin yksinkertaista ymmärtää.
Sillä ajetaan jokaisen insinööriopiskelijan
koulutuksen laatuun vaikuttavia asioita
sekä pyritään ottamaan huomioon yhteiskunnan tarpeita. Koulutuspolitiikalla halutaan säilyttää jo saavutettu koulutuksen
K
UUSI
INSINÖÖRI
taso, jotta me, tulevaisuuden toivot, säilyisimme kilpailukykyisinä tulevaisuudessa kotimaisilla kuin myös kansainvälisillä markkinoilla. Tämän tavoitteen saavuttamisen eteen joudutaan tekemään
tiettyjä uhrauksia kuten tehostamaan
koulutusresursseja sekä uudistamaan rahoitusmalleja samalla kannustaen kouluja
panostamaan määrän sijasta laatuun. Kukapa meistä haluaisikaan valmistua suoraan kortistoon?
Parasta koulutuspolitiikassa on kuitenkin se, että sitä voi harrastaa meistä
jokainen. Kaikilla on sanottavaa asiasta:
”kuinka minun koulutusohjelmastani
voitaisiin tehdä parempi/kehittävämpi/
järkevämpi”. Jo pienin muutoksin
saamme aikaan hurjia tuloksia, mikä vain
vahvistaa insinöörikoulutuksen asemaa
arvostettuna koulutuksena. Tartutaan
siis niihin koulun tarjoamiin tilaisuuksiin, jossa tätä asiaa päästään kehittämään opettajien ja oppilaiden yhteisymmärryksessä. Koulutuspolitiikka, hot or
not? Hot.
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry valvookin koulutuspoliittisia asioita tiiviisti
yhteistyössä Uuden Insinööriliiton kanssa,
jotta me opiskelijat saisimme laadukasta
koulutusta! N
37
Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää
Sillanpää toivoo, että alueyhdistykset pitäisivät aktiivisemmin yhteyttä ja kutsuisivat varapuheenjohtajiakin kyläilemään.
Vuorovaikutusta olisi hyvä olla muulloinkin kuin edustajakokouksissa ja järjestöjohdon neuvottelupäivillä.
Edunvalvontakärki edellä
uden Insinööriliiton varapuheenjohtajan Raimo Sillanpään tehtäväkenttä on laaja. Toimenkuvaan
kuuluu koulutuspolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, alueellista elinkeinopoliittista
vaikuttamista, innovaatiotoimintaa, yrittäjyyttä ja opiskelijatoimintaa.
– Tehtäväni on toimia liiton sääntöjen, toimintasuunnitelman ja oman toimenkuvani mukaan, Sillanpää sanoo. Varapuheenjohtajilta ei edellytetä tulosvastuullisuutta.
Sillanpäällä on takanaan muutama
hallituksen kokous meneillään olevalla
nelivuotiskaudella 2012–2015. Hänelle
on syntynyt täysi luottamus liiton toimiston väen ammattitaitoa sekä koulutus- ja
U
38
elinkeinopoliittisen valiokunnan tekemää
työtä kohtaan. Hän on tutustunut myös
yrittäjävaliokunnan toimintaan.
Elinkeinopoliittista ohjelmaa hän pitää tärkeänä.
– Siinä otetaan kantaa asioihin, jotka
vaikuttavat suoraan insinöörin työhön.
Muun muassa vapaa-ajalla tehdyn työn
korvaamisesta pitäisi puhua enemmän.
Ennakointi tärkeää
Sillanpään mielestä liiton pitäisi aktiivisemmin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
– Meidän pitää olla proaktiivisia ja ennakoida tulevaa, ei pelkästään reagoida jo
tapahtuneeseen, Sillanpää painottaa.
Meneillään olevaan rakennemuutokseen pitää ottaa ennakoiva ote ja tunnistaa jo pieniäkin meneillään olevia muutoksia, yritys yritykseltä ja ala alalta.
Sillanpää itse on aitiopaikalla työnantajansa Vaasan ABB:n yhteistoimintaneuvottelukunnan puheenjohtajana. Siellä
hän saa ennakoinnin pohjaksi tarvittavaa
tärkeää tietoa. Tällaisen tiedon hän soisi
välittyvän kaikille luottamusmiehille kaikissa yrityksissä.
Koulutusta on päivitettävä
Kukapa aavisti kymmenen vuotta sitten,
että kaivosinsinööri ja peli-insinööri ovat
”
Työmarkkinaedunvalvonta
on liiton tärkein tehtävä ja
tessit on saatava kuntoon
taustaryhmätyöllä
tämän vuosikymmenen hittituotteita. Insinöörin pitääkin päivittää koulutustaan jatkuvasti ja olla sen kanssa ajan hermolla.
– Insinöörin pitää olla enemmän yleisinsinööri kuin spesialisti. Yksilöllisen kehittymiseen pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia jo yrityksen sisällä, Sillanpää sanoo.
Hän ei tunnu paljon antavan arvoa opetusministeriön
koulutussuunnitelmille. Ne saattavat toteutuessaan tuottaa
vääränlaisen koulutuksen saaneita jo muuttuneeseen työelämään.
Insinööriksi valmistuvien laadullisesta työllistymisestä on
myös vaikea saada luotettavaa tietoa.
– Insinööri saattaa työllistyä koulutustaan vastaavan alan
yritykseen, mutta työtehtävä on väärä eli vaikkapa työnjohtaja. Se ei vastaa insinööriksi valmistuneen koulutusta.
Edunvalvonta kärjessä piireissä
Sillanpää arvostaa erityisesti liiton piiritoimintaa, jossa viisi
asiamiestä ovat hänen mielestään keskeisiä pelaajia. Edellytys
liiton tehokkaalle toiminnalle on, että piirien ja alueyhdistysten sekä piirien ja liiton välit ovat kunnossa.
– Jos asiamies on sovinnollinen ja rakentava, hän ei salli
asiatonta keskustelua tai nurkkakuntaista toimintaa, Sillanpää
sanoo.
Alueyhdistyksissä toimitaankin nyt enemmän edunvalvontakärki edellä.
– Edunvalvontaviestiä viedään nyt tarmokkaasti samaan
suuntaan ja pyritään saamaan kaikki maan 115 000 insinööriä UIL:n tarjoaman oikean edunvalvonnan piiriin.
Teknon työehtosopimus kuntoon 2013
Raimo Sillanpää on myös Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n
teknologiateollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja. Hän pitää nelivuotiskautensa tärkeimpänä tehtävänä sitä, että taustaryhmä olisi hyvässä iskussa ensi vuoden syksyllä, kun uusista
työehtosopimuksista neuvotellaan.
– Työmarkkinaedunvalvonta on liiton tärkein tehtävä ja
työehtosopimukset on saatava kuntoon taustaryhmätyöllä,
Sillanpää sanoo.
Taustaryhmä koostuu keskeisten teknologiateollisuuden
yritysten ylempiä toimihenkilöitä edustavista luottamusmiehistä. UIL:n jäsenillä on taustaryhmässä enemmistö.
– Kaikki on kiinni halustamme katsoa, missä olemme vahvoja, kun rakennemuutoksen hallintaan keksitään keinoja,
Sillanpää kuittaa skeptikoille. N
UUSI
INSINÖÖRI
arkauden Insinöörien puheenjohtaja Kari
Laitisen mielestä Oulun Insinöörien jäsenkehitys on ollut pitkään yllättävän hyvä.
Hän kysyykin oululaisilta, miten he ovat onnistuneet kasvattamaan vuosia sekä jäsenten
että aktiivien määrä.
Mikä on teidän viisasten kivenne, Oulun
Insinöörien puheenjohtaja Tiina-Maria Siipola?
– Meillä on ollut tiivis yhteistyö paikallisen
opiskelijayhdistyksen kanssa. Viime vuosina se
ei ole tosin tuottanut tulosta samaan tapaan
kuin aiemmin. Myös ympäristön opiskelijayhdistykset ovat tarjonneet meille kokeneita aktiiveja. Esimerkiksi lukuisat Raahessa, Kemissä
ja Rovaniemellä opiskelleet insinöörit ovat
muuttaneet työn perässä Ouluun ja näin
olemme voineet kuoria kermat päältä.
– Meillä on yhdistyksen hallituksessakin
kohtuullisen nuorta porukkaa. Mukaan aktiivitoimintaan on turvallista tulla, sillä meillä on
matala kynnys osallistua.
– Jäsenkehitystä on toki vaikeuttanut viime
aikoina Nokian rajut supistamiset Oulussa.
Mikä on ollut paras tilaisuutenne viimeisen
vuoden aikana?
– Meidät yllätti tämänvuotisen työmarkkinaillan kävijämäärä, lähes 50 insinööriä, jotka
ovat nuorehkoja ja työelämässä mukana. Ajankohtaisuusosuuden jälkeen lähdimme jäähalliin katsomaan Kärppä-ottelua. Samanlaisia tilaisuuksia on järjestetty jo pitkään, mutta
yleensä kävijöitä on 10–15.
– Tilaisuuksissa, joissa perinteisesti on käynyt lukumääräisesti paljon porukkaa, ei ole ollut tänä vuonna totutusti väkeä. Yleensä nämä
tilaisuudet ovat olleet tyypiltään koko perheelle suunnattuja ja osallistujissa on ollut paljon muita kuin jäseniä. Ensi vuonna aiommekin lisätä työmarkkina-asioita käsitteleviä tilaisuuksia ja vähentää perhetapahtumia.
Oululaisten kysymys suuntaa Itä-Suomeen, Imatran Insinööreille. N
V
Teksti: Kirsi Tamminen
39
Bulls
27 17 22
32 13
7
35
37
24
17
12
39
3
16
25
22
29
21
8
10
10
3
7
15
11
15
10
35
17
7
4
24 14
6
21
ammattikorkeakoulutusta valmistuu
insinöörejä?
5
35
1. Kuinka monesta suomenkielisestä
2. Kuinka monta prosenttia insinööri-
7
opiskelijoista työskentelee kesäisin?
3. Minkä niminen on insinööriopiskelijan
KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet
kirjaimet.
Jokaisessa ruudussa tulee olla luku
1–9. Rivin numeroiden summan tulee
vastata lukua mustassa ruudussa rivin
yläpuolella tai siitä vasemmalle.
Sama luku esiintyy vain yhden kerran
jokaisessa summassa. Parittomat luvut
ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.
Ratkaisu on verkkolehden sivuilla
www.insinoori-lehti.fi.
laulukirja?
4. Mistä lähtien insinööriopiskelija saa
käyttää insinöörilakkia?
5. Mikä on suurin insinöörikoulutusta
tarjoava ammattikorkeakoulu?
6. Kuinka paljon insinööriopiskelijaliiton
jäsen saa alennusta valmistumisensa
jälkeen siirtyessään jäseneksi johonkin
UIL osallistuu syksyn
tekniikan alan tapahtumiin
NPelastusalan Toimihenkilöliitto
PTL
ry ja UIL ovat mukana Turvallisuus,
Työhyvinvointi ja Security 2012
-messuilla 5.–7.9. Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Nämä kolme tapahtumaa muodostavat Pohjoismaiden
merkittävimmän Turvallisuusalan tapahtuman. Messut ovat avoinna keskiviikkona ja torstaina klo 9.30–16.30 ja
perjantaina klo 9.30–16.00.
N UIL on näytteilleasettajana Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa
18.–20.9.järjestettävillä Alihankintamessuilla. Alihankintamessuilla on
esillä teollisuusyrityksiä, ICT-palvelu-
40
toimittajia ja suunnittelu- ja konsulttiyrityksiä. Näyttely on avoinna vierailijoille tiistaina ja keskiviikkona. klo
9–17 sekä torstaina klo 9–16.
toiseen UIL:n jäsenjärjestöön?
7. Kuinka monta prosenttia
insinööriopiskelijoista on naisia?
8. Miten pitkään keskimäärin
insinööriopiskelijoilla kestää valmistua?
9. Milloin insinööriopiskelija voi liittyä
työttömyyskassan jäseneksi?
N UIL:llä on ständi myös Tekniikka
2012 -messuilla Jyväskylän Paviljongissa 10.–12.10. Tapahtuman teemana
on ”Hyötykäyttö, Tehokkuus, Optimointi”. Messujen aukioloajat ovat klo
10–17 keskiviikkona ja torstaina ja klo
10–16 perjantaina.
Tervetuloa vaihtamaan kuulumiset
kahvikupin äärellä!
10. Minkä niminen on UIL:n
kesätyöntekijöille tarkoitettu
toimenvälityspalvelu?
Oikeat vastaukset ovat
Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa:
www.insinoori-lehti.fi
ajankohtaista jäsenpalvelusta
äsenyyteesi kuuluu edunvalvonnan
ja työsuhdepalveluiden lisäksi myös
lukuisia muita etuja, kuten kattavat
vakuutukset vapaa-ajalle ja työelämään,
neuvontaa yksityiselämän oikeusasioissa
sekä alennuksia kursseista ja matkustamiseen liittyvistä asioista. Lisäksi jäsenetulehdet ovat juuri palanneet kesätauolta.
Jäsenenämme olet oikeutettu tarjoamiimme palveluihin ja etuihin. Vinkkaa
meistä kaverillesikin ja ohjaa myös hänet
luotettavan liiton piiriin. Liittotoiminta
perustuu hyvin pitkälti jäsenmäärään;
mitä enemmän jäseniä, sen paremmin
liitto voi toimia jäsentensä hyväksi. Tämän vuoksi uusien jäsenten hankinta on
palvelus niin itselle kuin myös uudelle jäsenelle ja koko jäsenkunnalle.
Kun hankit uuden jäsenen, voit valita
palkinnoksi itsellesi muun muassa sieniveitsen, kalankäsittelytyökalun tai pihviveitsisarjan. Kahdesta uudesta jäsenestä
J
palkinnoksi voit valita esimerkiksi uudenlaisen Cafe Solo -kahvinkeittimen. Tutustu vaihtoehtoihin ja kampanjan sääntöihin verkkosivuillamme.
Oletko oikeutettu
jäsenmaksualennukseen?
Pidäthän jäsentietosi ajan tasalla
Muistathan, että mikäli olet alennukseen
oikeuttavalla ajalla vähintään viisi kuukautta, voit hakea jäsenmaksualennusta
koko jäsenmaksuvuodelle. Alennukseen
oikeuttavat esimerkiksi työttömyys, lomautus, perhevapaa tai opiskelu.
Alennusta voit hakea heti, kun sinulla
on todistus, josta voimme todeta vähintään viiden kuukauden alennukseen oikeuttavan ajanjakson.
Tarkemmat tiedot alennuksen ehdoista ja perusteista sekä alennusohjeet
ovat verkkosivuillamme www.uil.fi > Jäsenyys > Jäsenmaksut.
Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat
esimerkiksi työpaikkaa, muistathan ilmoittaa muuttuneet tiedot myös meille.
Muutoksista ilmoittaminen on helpointa
jäsensivujen muutoslomakkeella, josta
voit tarkistaa myös nykyiset rekisterissämme olevat tietosi.
Kirjaudu jäsensivuille osoitteessa
www.uil.fi.
Opiskelijajäsen, muistathan ilmoittaa
muutosilmoituslomakkeella valmistumisesta tai opiskeluiden viivästymisestä,
jotta jäsentietosi pysyvät ajantasaisina.
Jäsentietopalvelu toivottaa mukavaa
kesänjatkoa!
Valmistutko
insinööriksi?
Tilaa insinöörisormus
edullisesti sesonkitilauksena
1.9.–15.10.2012.
Lisätietoa osoitteesta
YYYWKNƂUQTOWU
tai puhelimitse 0201 801 834
Insinöörisormus on perinteinen,
insinöörejä yhdistävä
ammattikunnan tunnus.
Insinöörisormuksella on
jo yli 37 000 kantajaa.
UUSI
INSINÖÖRI
41
järjestöyhteydet
KESKUSTOIMISTO
JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ
KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ
Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki
puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880
avoinna arkisin klo 9–16 www.uil.fi
sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi
järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872
assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823
assistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865
johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820
assistentti Anne Herne, 0201 801 841
TOIMINNAN JOHTO
puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810
1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen,
0400 524 191
varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 552 4431
varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää,
050 334 1191
johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811
HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ
johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814
talouspäällikkö Paula Mauno, 0201 801 860
talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866
pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867
talousassistentti Riitta Malinen, 0201 801 808
Jäsentietopalvelu
jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt, 0201 801 862
kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837
jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman,
Eero Husari, Atte Lepistö ja Tarja Mörsky
palveluaika klo 10-14 ma-ti, to-pe
0206 93 877
jasen@uil.fi
Järjestötoiminta
asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824
toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868
Tietohallinto
tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825
järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju,
0201 801 818
järjestelmäasiantuntija Pirjo Pesonen,
0201 801 816
TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ
johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840
assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851
Asiamiehet
Elina Das Bhowmik, 0201 801 844
Jani Huhtamella, 0201 801 835
Tapio Soltin, 0201 801 855
Mikko Sormunen, 040 7216 879
Juha Särkkä, 0201 801 843
Projektiasiamiehet
Tommi Grönholm, 0201 801 848
Saara Eriksson, 0201 801 842
Edunvalvontapäällikkö
Jouko Malinen, 0201 801 817
Elinkeinoasioiden päällikkö
Heidi Husari, 0201 801 839
Lakimiehet
työsuhdeneuvonta
palveluaika klo 9–13.30
0206 93 858
lakimiehet@uil.fi
johtava lakimies Kati Hallikainen
Työsuhdelakimiehet
Jemina Fabritius, Maria Jauhiainen,
Eeva Honkanen,Tiina Savikko, Jukka Siurua,
Niina Suvanto ja Satu Tähkäpää
työsuhdeneuvoja Joel Uusi-Oukari
assistentti Paula Tapani
Viestintä
viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki,
0201 801 847
toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826
toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819
verkkotiedottaja Minna Virolainen,
0201 801 827
Alueasiamiehet
Etelä-Suomi
alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886
Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki
Häme ja Keski-Suomi
alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116
Kalevankatu 4, 5 krs, 40100 Jyväskylä
Itä- ja Kaakkois-Suomi
alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836
Microkatu 1, (PL 1199), 70211 Kuopio
Länsi-Suomi
alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856
Isolinnankatu 24 A 5. krs, 28100 Pori
Pohjois-Suomi
alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859
Hallituskatu 29 A 4. krs, 90100 Oulu
Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta
tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828
tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori,
0201 801 829
tutkimusasiamies Taina Hämäläinen,
0201 801 870
Urapalvelut
urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen,
0201 801 821
asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871
Opiskelija-asiat
info@iol.fi
asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871
asiamies Juha Manu, 0201 801 830
asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 832
projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 833
assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834
assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831
kenttäasiamies Mikko Kinnunen, 0201 801 874
kenttäasiamies Jaana Kuorelahti, 0201 801 873
YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT
HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
www.helins.fi
järjestösihteeri Jaana Kälviäinen,
050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi
toimisto@helins.fi
HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY
Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki
toimisto@hyri.fi
www.hyri.net
HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY
Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna
www.uil.fi/hml
LAPIN INSINÖÖRIT
Korkalonkatu 18 C
96200 Rovaniemi
www.lapininsinoorit.fi
[email protected].fi
LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT LOUSI RY
Rätiälänkatu 10, 20810 Turku
www.lousi.fi
LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT
Meripuistonkatu 16, 5 krs,
94100 Kemi
[email protected]
www.uil.fi/lpi
MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry
Olympiakatu 16
65100 Vaasa
www.meki.fi
MIKKELIN INSINÖÖRIT RY
Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli
faksi (015) 361 832
www.mikkelininsinoorit.fi
SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY
PL 129, 24101 Salo
sai@sai.fi
www.sai.fi
SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY
Isolinnankatu 24, 28100 Pori
puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313
sati@satakunnaninsinoorit.fi
toimistosihteeri Pia Luovula
TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY
Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere
puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444
toimisto@tampereeninsinoorit.fi
www.tampereeninsinoorit.fi
toimistosihteeri Kaisu Lämsä
toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen,
0400 338 024
jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi
KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY
PL 454, 40101 Jyväskylä
Keskustie 22 A
www.ksinsinoorit.com
LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY
Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti
puhelin (03) 781 3392
lsi@lsi.fi
www.lsi.fi
Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat
Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30.
Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi.
Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja
sähköpostitse jasen@uil.fi.
42
mennen tullen
Teknologiayrittäjyyspäivät
Oulussa
N Uusi Insinööriliitto on mukana
Oulussa järjestettävillä valtakunnallisilla Teknologiayrittäjyyspäivillä 11.–
12.9. Tapahtuma järjestetään Oulun
kaupunginteatterilla.
Puhujina on kovan luokan startup- ja kasvuyrittäjiä.
Tule kuulemaan ajankohtaistietoa
yrittäjyydestä yhtenä uramahdollisuutena ja hae inssipinssi UIL:n ständiltä.
Osallistumismaksu on vain 20 euroa, ja se sisältää molempien päivien
ruokatarjoilut ja verkostoitumistilaisuuden.
Tapahtuma on avoin kaikille aina
opiskelijoista eläkeläisiin ja Helsingistä Utsjoelle.
Jos olet kiinnostunut yrittäjyydestä, olet yrittäjä, yrittäjämielinen
tai muuten vain kiinnostunut, niin
tervetuloa mukaan!
Lisätietoja ja ilmoittautuminen:
www.teknologiayrittajyyspaivat.fi
UIL syyskiertueella
Uusi Insinööriliitto järjestää syyskiertueen, tällä kertaa 11 paikkakunnalla.
Kiertueelle lähdetään nyt kolmannen
kerran.
Kolmen viikon aikana liitto pistäytyy eri puolilla maata ja tapahtumissa on mukana liiton johtoa sekä
asiamiehiä.
Tapahtumiin kannattaa tulla päivittämään työsuhdetietämystä sekä
kuulemaan liiton ajankohtaisia asioita
ja lähiajan tavoitteita.
Tilaisuudet pidetään seuraavilla
paikkakunnilla:
24.9. Mikkeli
24.9. Oulu
25.9. Kemi
25.9. Imatra
1.10. Hämeenlinna
2.10. Kokkola
2.10. Lahti
3.10. Pori
8.10. Turku
9.10. Tampere
10.10. Helsinki
Ilmoittaudu heti osoitteessa
uil.fi/syyskiertue.
HELSINGIN INSINÖÖRIT
Etsitkö työ/uramahdollisuuksia?
Ks. www.otty.fi
28.8. Henkiset voimavarat työnhaussa
18.9. Itsetuntemus työnhaussa
18.9. ”Uraohjus vai ajopuu” – osaamisen
tunnistaminen ja osaamiskansio
Insinööriklubi: Ay-edunvalvonta Brysselissä 12.9. klo 17.30, Insinöörit-Ekonomit -talo, Pasila
Alustus: johtaja Ari Åberg TEKista.
Tarjolla pientä iltapalaa keskustelun lomassa.
Seniorien syysretki 12.9. Verlan puuhiomoon ja pahvitehtaaseen sekä Gasumiin
Kouvolaan, Kiasman edestä tilausbussilla
klo 7.30, paluu noin 17.15.
Osallistumismaksu 25 €/hlö sisältää
kuljetuksen, lounaan ja sisäänpääsymaksun. Ilmoittautumiset 6.9. mennessä.
Insinöörien ilta hiljattain valmistuneille
ja pian valmistumassa oleville insinööreille pe 14.9. klo 18 Sokos Hotel Vaakunassa. Pääesiintyjä Eppu Salminen, cocktail buffet.
Suomen Kansallisteatterin 140-vuotisjuhlanäytelmä, Juha Jokelan Patriarkka
Pe 28.9. klo 19, liput 22 €/hlö.
TUIKE
Ilmoituksista alennusta 3T-lehdessä
Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöt sekä niiden jäsenjärjestöt
saavat ilmoituksistaan alennusta 3T-lehdessä. Järjestöillä on
oikeus 50 prosentin alennukseen omissa ilmoitteluissaan. Järjestöjen kokousten kutsuilmoittelusta alennusta myönnetään
75 prosenttia.
Rockmusikaali Kakola Turun kaupunginteatterissa 19.10. klo 19. Hinta 15€/
hlö.
Ilmoittautuminen viim. 14.9.2012
[email protected].
Syyskokous to 1.11. Paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin osoitteessa www.
tuike.fi.
Esimerkiksi ilmoituskoko 82 mm x 60 mm maksaa 432 euroa
ja siitä myönnetään alennus. 82 mm x 20 mm kokoisen ilmoituksen hinta on 144 euroa.
Lisätietoja: www.3T.fi/media
UUSI
INSINÖÖRI
43
Syyskiertue
Askel parempaan
työpäivään
TUKI
jaksaminen
YAMK
AMK
luottamusmies
PALKANKOROTUS
URANVAIHTO
PERHE
ammatti KOULUTUS
työ
jäsenyys
€
VARMUUS
TURVA
työehtosopimus
PALKKA
Tartu työuraasi edistäviin vinkkeihin.
Tutustu lisäksi urapalveluihimme sekä
lisä- ja jatkokoulutusmahdollisuuksiin.
YHTEISÖ
Päivitä tietosi työsopimusten sisällöistä ja
tulevan kierroksen aikatauluista.
työura
TES
HED
Tule kuulemaan liiton ajankohtaisia asioita
ja lähiajan tavoitteita.
%
voima
UIL järjestää
syyskiertuetilaisuuksia
UIL tekee työtä
parempien työpäivien puolesta.
UIL
tietoa
Ilmoittaudu
wwwWKNƂU[[UMKGTVWG
TYÖNILO
JATKUVUUS
oppi