docEsimieskokemuksesta hyötyä projektinhallinnassa - Insinööri
download 
Report Transcription
Esimieskokemuksesta hyötyä projektinhallinnassa - Insinööri
1/2011 Timo Relander, Yleisradio: Esimieskokemuksesta hyötyä projektinhallinnassa sisältö Pääkirjoitus ............................................... 5 t .BBJMNBNVVUUVV&TLPTFOJ Uutisia ..................................................... 6 Neuvottelujohtajan palsta ........................... 7 t .VVUPTTFVSBBMJJLFUUÊ Puheenjohtajan palsta t &EVTLVOUBWBBMJUMÊIFTUZWÊU Edunvalvontaa – palkkaus ........................ 10 t +ÊSKFTUFMNÊMMJTFTUJQBMLLBB t 1BMLBUBKBOUBTBMMF t 1BMLLBUVULJNVLTJTUBTFMLÊOPKBBOFVWPUUFMVJIJO 16 Turku Energiassa on työnantajan kanssa paikallisesti sovittu matkustamiseen kuluvan vapaa-ajan korvaamisesta tunti tunnista, ylempien toimihenkilöiden varaluottamusmies Arto Ahonen kertoo. Edunvalvontaa ........................................ 16 t .BULVTUBNJTFFOLVMVWBBJLBLPSWBUBBO 5VSLV&OFSHJBTTB t 5FPMMJTVVEFOQBMLBOTBBKBUUÊIUÊÊ&,O WBTUBWPJNBLTJ Yhteiskunnasta ....................................... 20 t .ZÚOUFJTJÊUBMPVTOÊLZNJÊUBSKPMMB t &MÊLFQVULJPOLVUJTUVOVUNVUUBFEFMMFFO LÊZUÚTTÊ Osaaminen .............................................. 22 t *OTJOÚÚSJLPVMVUVTVVEJTUVV t J1PETVLVQPMWJIBBTUBBUZÚFMÊNÊO t &SJUFLOJJLBULÊTJLÊEFTTÊ Maailmalta ............................................. 28 t ,JJOBNVVUUVVNPOFMMBUBWBMMBIZWJOOPQFBTUJ Totta ja tutkittua ...................................... 30 t *OTJOÚÚSJFOQBMLBONVPEPTUVLTFOTFMJUUÊKJFO FUTJOUÊÊKBBSWJPJOUJB Oikeutta.................................................. 32 t 1BMLLBVTWPJNVVUUVBUZÚTVIUFFOBJLBOB 18 Kannen kuva: Jyrki Luukkonen 2 Kolmentoista teollisuuden tai sitä lähellä olevan ammattiliiton rekisteröitymätön neuvottelukunta TP pyrkii tiivistämään yhteistyötään ja vahvistamaan palkkakoordinaatiotaan vastatakseen EK:n haasteeseen. Kuvassa TP:n johto: keskellä uusi puheenjohtaja Pertti Porokari sekä varapuheenjohtajat Proliiton Antti Rinne (vas.) ja Metalliliiton Riku Aalto (oik.). Opiskelija-asiaa ....................................... 34 Jäsentietopalvelu ..................................... 37 Nimityksiä .............................................. 38 Järjestöyhteydet....................................... 42 10.2. numero 1/2011 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2011 17.3., 28.4., 6.6., 1.9., 6.10., 10.11., 15.12. Tarkastettu levikki 60 995 kpl (26.1.2011) Painos 63 000 26 Ennen uuden televisiosarjan lavastussarjaa halliin rakennettavan studion kattoon ripustettiin 250 lamppua. Nyt sarja pyörii televisiossa ja projektipäällikkö Timo Relander jatkaa muissa Yleisradion hankkeissa. Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat 39 Syyskiertueen aikana UIL-yhteisöön liittyneiden jäsenten kesken arvottiin palkintoja. Pasi Salhoja oli yksi onnekkaista. UUSI INSINÖÖRI Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178 3 Turun ammattikorkeakoulu TEKNIIKAN YLEMMÄT AMK - TUTKINNOT Rakentaminen - Teknologiaosaamisen johtaminen - Ympäristöteknologia Haku 7.3.-12.4.2011 Valmiuksia muuttuviin toimintaolosuhteisiin Tämän päivän työelämässä projektimuotoinen toimintamalli korostuu, kilpailu markkinoilla on kovaa ja työn sisällön muutokset johtavat myös muutoksiin toimenkuvissa. Moni insinööri suuntautuu esimerkiksi esimies-, projektinjohto- ja markkinointitehtäviin. Tässä vaiheessa vaaditaan uudenlaista osaamista. Ylemmällä AMK-tutkinnolla vastataan tähän haasteeseen. Koulutuksen sisältö Koulutus toteutetaan työelämän ehdoilla.Tutkinto on tarkoitettu suoritettavaksi työn ohessa noin kahden vuoden kuluessa. Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna; lähijaksoja on 2-3 päivää kuukaudessa. Voit suunnata opintojen sisältöjä oman kiinnostuksesi mukaisesti; kanssasi laaditaan yksilöllistä kehitystä tukeva henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Keskeinen osa opintoja on laaja kehittämistehtävä, joka kytketään tiiviisti työelämän tarpeisiin. Opetuksessa hyödynnetään verkostoitumista ja käytännönläheistä projektimuotoista työtapaa. Työkokemukseksi voidaan hyväksyä myös aiemmin suoritetun insinöörin tutkinnon jälkeen hakittu alakohtainen työkokemus. Työkokemuksen tulee olla hankittu 1.8.2011 mennessä. Hakuohjeet löytyvät Turun ammattikorkeakoulun internetsivuilta. Lisätietoja Rakentaminen, Jouko Lehtonen [email protected] Teknologiaosaamisen johtaminen, Osmo Eerola [email protected] Ympäristöteknologia, Juha Leimu [email protected] Haku koulutusohjelmaan 2011 Hakukelpoisuus: Insinööri (AMK) -tutkinto ja vähintään 3 vuoden työkokemus koulutusta vastaavissa tehtävissä. Joukahaisenkatu 3, 20520 Turku, puhelin (02) 263 350 www.turkuamk.fi www.turkuamk.fi pääkirjoitus Maailma muuttuu Eskoseni Tammikuu 2011 K un Kiinan johtajalta Déng Xiaopingiltä tiedus- maailman teollisuustuotannosta. Maailman suurim- teltiin, mitä mieltä hän on Ranskan vallanku- mat innovaatiokeskukset löytyvät Japanista, Kiinasta ja mouksesta, hän vastasi, että siihen on vielä liian Etelä-Koreasta. Se, jos mikä, muokkaa maailmankart- varhaista antaa vastausta. Deng toimi Kiinan vahvana johtajana 1970-luvulta vuoteen 1997. taa uusiksi. Kiinalla on rahaa syytää niin USA:n kuin EU:nkin Ennen Ranskan vallankumousta Kiinan, Japanin ja kriisimaiden velkakirjoihin. Sen innovaatiotoimistoja Intian kansantaloudet muodostivat yli 80 prosenttia avataan jo Suomessakin. Sen avulla myös Afrikka on maailmantaloudesta. Teollisen vallankumouksen myötä nousemassa. Visio 2020 -seminaarissa esiintyneen Eurooppa ja Uusi Manner kirivät ja jättivät Aasian maat Teppo Turkin mukaan muutos on perustavanlaatuinen; jälkeensä. Nyt Itä-Aasia on jälleen nousussa. Kahdensa- se merkitsee länsimaille niin henkisiä, taloudellisia, dan vuoden taantumaan on tulossa korjausliike. kulttuurisia kuin teknologisiakin haasteita. Sitran Itä-Aasian osaston johtajan Teppo Turkin Haastetta tuo myös uudentyyppinen yhteiskunnal- mukaan Kiina nousee vuoteen 2025 mennessä maail- lis-yhteisöllinen ajattelu. Aasiassa yksilön olemassaolo man johtavaksi teknologian kehittäjäksi. Kiina panos- perustuu yhteisöstä saatuun lupaan eikä universaaliin taa jo nyt tutkimukseen ja tuotekehitykseen enemmän ihmisoikeuteen. Tätä länsimaiden edustajien on vaikea kuin USA. Ja Itä-Aasian maiden osuus on jo puolet ymmärtää ja omaksua. INSINÖÖRI UUSI Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi 5 uutisia Viime keväänä kemian ylemmät toimihenkilöt lakkoilivat alan ensimmäisen, heitä koskevan työehtosopimuksen puolesta. nen määrä vuoden 2010 aikana. Jäsenkunnan laskennallinen työttömyysaste oli noin 4,1 prosenttia. Pahimmillaan työttömyysaste oli vuosi sitten noin 6 prosenttia. Vuoden aikana myös työttömyyden rakenne muuttui. Vuosi sitten lomautettuja oli korvaustensaajista lähes puolet. Nyt lomautettujen osuus oli enää noin 15 prosenttia. Käsittelyaika IAET-kassassa oli enintään kaksi viikkoa eli kassan hallituksen asettaman tavoiteaikataulun mukainen. YTN irtisanoi kemianteollisuuden työehtosopimuksen Uuden Insinööriliiton piirien puheenjohtajat vuonna 2011 ■ Kemianteollisuus ja Ylemmät Toimi- henkilöt YTN eivät ole päässeet tammikuun loppuun mennessä yhteisymmärrykseen 1.2.2011 toteutettavista palkankorotuksista eikä ylempien toimihenkilöiden vapaa-ajalla työasioissa matkustamisen korvaamisesta. YTN on irtisanonut Kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden pöytäkirjan päättymään 31.5.2011. Muutoin sopimus olisi ollut voimassa 31.3.2013 asti. Vaikka työehtosopimus onkin irti- Palvelualojen työnantajat yhdistivät liittonsa ■ Suomeen syntyi vuoden vaihteessa uusi työnantajaliitto, johon kuuluvissa yrityksissä työskentelee noin 140 00 palkansaajaa. Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat LTY ry, Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry yhdistyvät Palvelualojen työnantajat PALTA ryk:si. Jäsenten henkilöstömäärällä mitattuna liitto on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toiseksi suurin jäsenliitto. Uuden liiton toiminta jaetaan päätoimialaryhmiin, joita ovat logistiikka, yrityspalvelut, tietoliikenne ja muut palvelut. Logistiikkaan kuuluvat muun muassa lento- ja maaliikenne, huolinta sekä maaliikennepalvelut. Yrityspalvelujen ryhmään kuuluvat esimerkiksi asennus- sekä infra- ja turva- 6 sanottu, neuvottelut kuitenkin jatkuvat. Uusi Insinööri -lehden painoon mennessä tilanne oli auki. Sopimuksen jälkivaikutus takaa kuitenkin sen sisältämien työehtojen voimassa pysymisen, kunnes uusi sopimus on solmittu. Samoin LTY-sektorilla palkkaneuvottelut olivat auki lehden painoon mennessä. Mikäli neuvotteluissa ei päästä tulokseen, sopimus irtisanotaan ja se päättyy helmikuun lopussa. Muuten sopimus on voimassa 28.2.2012 saakka. palvelut. Tietoliikenneryhmässä ovat muun muassa teleoperaattorit, media sekä muut ICT-palvelut. Muiden palvelujen ryhmässä ovat esimerkiksi autokoulut, vapaa-ajan palvelut sekä neuvontajärjestöt. PALTAn hallituksen puheenjohtajaksi valittiin DNA:n toimitusjohtaja Riitta Tiuraniemi ja Toimitusjohtajana aloittaa 1. maaliskuuta tekniikan lisensiaatti, eMBA Riitta Varpe. Työttömyystilanne viime joulukuussa ■ IAET-kassasta tukea saavien määrä pieneni marraskuusta 2010 vajaalla neljällä prosentilla. Erilaisia tukia maksettiin 7 325 jäsenelle, yhteensä 12,5 miljoonaa euroa. Myös uusien hakemusten määrä pieneni. Joulukuussa saapui kaikkiaan vain 429 hakemusta, eli pienin kuukausittai- Uusimaa Pekka Laakso, Helsingin Ins pj [email protected] Länsi-Suomi Markus Moisio [email protected] Itä-Suomi Arto Puumalainen, Mikkelin Ins pj [email protected] Kaakkois-Suomi Reijo Mustonen, Lappeenrannan Ins pj [email protected] Häme- ja Keski-Suomi Jani-Petri Semi, Valkeakosken Ins pj [email protected] Pohjois-Suomi Kimmo Hannukainen, Lapin Ins pj kimmo.hannukainen@agnico-eagle. com Kymenlaakson amk:ssa yt-neuvottelut ■ Kymenlaakson ammattikorkeakoulu aloitti tammikuussa yt-neuvottelut tekniikan ja liikenteen toimialalla. Neuvottelujen lähtökohtana on muun muassa toimialan opetustuntien väheneminen, mikä johtuu opiskelijamäärien ja -tulojen pienenemisestä. Toimenpiteet kohdistuvat toimialan henkilöihin, jotka jäisivät opetustuntien vähentyessä ilman töitä ja joita ei voida työllistää olemassa olevissa työtehtävissä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu tarjoaa opetusta Kotkassa ja Kouvolassa. neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko Suunnittelualan paikalliset neuvottelut sujuivat vain osittain ■ Suunnittelualan viime syksyn palkkaratkaisun pai- kalliset neuvottelut eivät sujuneet aivan toivotulla tavalla, selviää alan luottamusmiehille lähetetystä kyselystä. Työpaikoista peräti kolmasosassa ei keskusteltu lainkaan yrityksen tai työpaikan talous-, tilaus- tai työllisyystilanteesta, vaikka ratkaisun mukaan niin piti tehdä. – Työnantaja on ajanut paikallista neuvottelemista palkkaratkaisuihin. Silti monella työpaikalla työnantajan edustajalla ei ollut valmiutta keskustella taloustilanteesta luottamusmiesten kanssa, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n suunnittelualan vastaava asiamies Teemu Hankamäki sanoo. – Ei voi välttyä ajatukselta, että työehtosopimuksessa sovittuja paikallisia työpaikkakohtaisia eriä kaipaavat työnantajaliitot, eivät niinkään heidän jäsenyrityksensä. Perusteellisesti yrityksen taloustilannetta käytiin läpi vain neljäsosassa yrityksistä. Kyselyn tuloksista selviää, että paikallistason työnantajilla ei ollut läheskään aina valtuuksia neuvotella palkkaratkaisusta, sillä linjaukset tehtiin yrityksen pääkonttorissa. Työnantaja saattoi myös ilmoittaa heti kättelyssä, että meillä mennään perälaudan mukaan. Hankamäki ei kuitenkaan pidä palkkaratkaisun lopputulosta kehnona. – Suurimmassa osassa yrityksistä palkoista neuvoteltiin ja sovittiin paikallisesti. Sopimalla tehdyt palkkaratkaisut koskevat alan ylemmistä toimihenkilöistä arviolta kahta kolmasosaa eli perälautaratkaisuun joutui tyytymään noin kolmasosa. Neljäsosassa yrityksistä päädyttiin jakamaan 1,5 prosenttia yleiskorotuksena kaikille eikä yhtään 1,5 prosenttia pienempää ratkaisua kaiketi tehty. Se on kohtuullinen tulos näissä vielä epävarmoissa taloudellisissa oloissa. YTN teki suunnittelualan kyselyn joulukuussa. Siihen vastasi 71 luottamusmiestä. He edustavat lähes 3 900 alan ylempää toimihenkilöä. Suunnittelualan palkkaratkaisu oli viime syksyn yleisen linjan mukainen eli kustannusvaikutukseltaan 1,5 prosenttia. Korotusten kustannusvaikutuksesta, ajankohdasta ja toteutustavasta neuvoteltiin yritys- tai työpaikkakohtaisesti 15.11.2010 mennessä. Jos palkankorotuksista ei päästy sopuun, työpaikoilla maksettiin niin sanotun perälaudan mukaisesti yhden prosentin yleiskorotus ja työnantaja jakoi puoli prosenttia haluamallaan tavalla. UUSI INSINÖÖRI neuvottelujohtaja Muutos seuraa liikettä V iime viikkoina olemme saaneet seurata median välityksellä, kuinka Pohjois-Afrikan maissa kansa on lähtenyt liikkeelle vaatimaan oikeuksiaan vapaan demokratian ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Pitkään jatkunut harvainvalta näyttää tulleen ainakin osaksi tiensä päähän, kun ihmiset ovat lähteneet kaduille vaatimaan oikeuksiaan ja myös siinä onnistuneet. Vaikka nämä tapahtumat ovat monelta osin inhimillinen tragedia muun muassa menetettyjen ihmishenkien johdosta, tapahtumat ovat osoitus siitä, että kaikkea ei voi loputtomiin sanella ja ohjata yläpuolelta. Liike on johtamassa muutokseen. Väkivaltaa ei tosin tule missään nimessä sallia. Meillä Suomessa on huhtikuussa edessä eduskuntavaalit, joihin on ladattu runsaasti poliittista painetta työllisyyden, talouskasvun ja julkisen talouden sekä palveluiden osalta. Jokainen puolue esittää muutosta. Ammattiliiton näkökulmasta toivottavaa on, että jokainen jäsen valitsee omasta mielestään parhaan vaalipaketin, joka tukee insinöörienkin työllisyyttä ja teollisuuden menestystä. Valinta ei vielä riitä, vaan jokaisen on lähdettävä liikkeelle ja äänestettävä näkemyksensä mukaisesti. Muutoin muutos jää tulematta ja hyvinvoinnin kasvu saavuttamatta. Suurin este muutokselle on välinpitämättömyys. Sama muutoksen logiikka koskee myös meidän ydintoimintaamme, palkka- ja työehtoneuvotteluja. Heti eduskuntavaalien jälkeen alkavat kevään palkkaneuvottelut useilla eri aloilla. Neuvottelupöydässä ovat teknologia-, suunnittelu-, ICT-, ja energiateollisuuden neuvottelijat. Samoin jatkuvat pitkään kestäneet paperiteollisuuden neuvottelut. Kahtena viime vuonna, lähinnä heikon talous- ja työllisyystilanteen johdosta, työnantajapuoli on ollut vahvoilla ja painanut yksissä tuumin palkkakehityksen minimiin. Samoin heidän kovasti vaalimansa paikallinen sanelu on ottanut liikaa jalansijaa tehtyjen sopimuskirjausten ansiosta. Meidän pitää yhdessä osoittaa tahtomme paluusta normaaliin palkkakehitykseen ja normaaliin palkankorotusmalliin, yleiskorotuksiin. Tässäkin kohtaa muutos edellyttää jäsenten tahtoa, keskustelua ja liikettä. Liike konkretisoituu lopulta fyysisenä liikkeenä pois työpaikoilta, jos tarve niin vaatii. Muutos tapahtuu vain yhteisellä liikkeellä. PS. Olen itsekin lähtenyt muutoksen tielle ja avannut FB-profiilin (facebook.com/ismo.kokko). Tarkoituksena on siirtää sinne mahdollisimman paljon kevään neuvottelujen kommentointia. Siispä tervetuloa kaikki keskustelemaan. 7 NETISTÄ -10 % AJATTELE MUITA. VAKUUTA ITSESI. NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN. www.henkivakuutuskuntoon.fi Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saada itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa puoleen hintaan. Tutustu vakuutukseen osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Samalla voit tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä. 8 Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta, säästät ensimmäisen vuoden maksusta 10 % lisää. Nyt voit jakaa turvaa myös muille. Liity Ifin Ajattele Muita Facebook-ryhmään ja olet mukana tukemassa Pelastakaa Lapset ry:n kotimaan toimintaa. puheenjohtajan palsta Eduskuntavaalit lähestyvät Pertti Porokari Tammikuu 2011 P uolueita kiinnostavat taas kansalaisten ongel- mintaedellytyksiä ei saa kaventaa ja siksi työuria pitää mat. Hallitusohjelmatavoitteita julkaistaan nyt pidentää työympäristö ja työntekijät huomioon ottaen. kiivasta tahtia. Insinööriliitto on tehnyt omat Eläkeiän korottamisella ei ole mitään tekemistä työ- tavoitteensa ja painotuotetta jaetaan juuri sidosryhmille. Olemme olleet tekemässä myös Akavan ja Teol- On jo korkea aika saada liitoille kanneoikeus myös lisuuden Palkansaajien TP:n hallitusohjelmatavoitteita. Suomeen. Tällainen löytyy jo muun muassa Ruotsista, TP:n elinkeinopoliittiset hallitusohjelmatavoitteet Norjasta ja Saksasta. Työpaikkojen mielenilmaisut joh- julkaistiin yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä pi- tuvat lähes yksinomaan työnantajien lainrikkomuksista detyssä lehdistötilaisuudessa 20.1.2011. ja liittojen kanneoikeus toimisi siis näitä ennaltaehkäi- Insinööriliitto pitää kaikkein tärkeimpänä tavoitteena työllisyyttä, jonka ympärille lähes kaikki hallitusohjelmatavoitteet linkittyvät. sevänä. Työelämän ongelmiin on haettava parantavia lääkkeitä, ei laastaria. Puolueet julkistavat varovaisesti linjauksiaan, kun Ketju alkaa laadukkaasta koulutuksesta, joka antaa vaalit lähestyvät. Palkansaajien kannattaa kuunnella riittävät valmiudet tuottavaan, koko yhteiskuntaa ra- herkällä korvalla, mitä eri ammattiyhdistysjohtajat lau- kentavaan työtehtävään, joka viime kädessä luo maa- suvat eri asioiden sisällöistä, jotta poliitikkojen viestit han vaurautta ja pitää hyvinvointiyhteiskunnan säily- avautuvat. misen ja kehittymisen mahdollisena. Insinööriliitto on puoluepoliittisesti täysin neut- Suomi elää tänä päivänä suurimmaksi osaksi vien- raali ammattiyhdistys ja toivottaa kaikille liiton edus- titeollisuuden varassa. Siksi insinöörikoulutus on koko kuntavaaliehdokasjäsenille tasapuolisesti onnea ja me- menestymisen keskiössä. Siksi vientiteollisuuden toi- nestystä vaaleihin. INSINÖÖRI UUSI urien pidentämisen kanssa. 9 edunvalvonta – palkkaus Teksti: Kirsi Tamminen ■ Piirros: Markku Haapaniemi Järjestelmällisesti palkkaa 10 Lähes kaikki suomalaisorganisaatiot määrittävät palkkapolitiikkaansa jonkinlaisen järjestelmän kautta – niitä kutsutaan yleisesti palkkausjärjestelmiksi. iemmat palkanmäärittelyperusteet eivät tarpeeksi hyvin kuvanneet tehtäviä, niiden sisältöjä tai vaativuuksia. Perinteiset mallit eivät ota kantaa, miten yksilö suoriutuu omassa työssään. Se on kuitenkin palkkatason tai -kehityksen näkökulmasta olennainen tekijä. Viimeiset 20 vuotta analyyttiset, työnvaativuuteen perustuvat palkkausjärjestelmät ovat A yleistyneet. Palkkausjärjestelmät perustuvat työn vaativuuteen ja siitä suoriutumiseen. Kolmantena tekijänä voi olla markkinapalkka: mitä muualla vastaavista tehtävistä maksetaan. – Jos ei ole määritelty selkeätä palkkapolitiikkaa, yhteisiä linjauksia esimiehen selkänojaksi eikä ole järjestelmällisyyttä, mihin palkkataso ja -kehitys perustuvat, niin käytännöt organisaatiossa ovat hataralla pohjalla, sanoo toimitusjohtaja Saara Tarumo Alexander Pay Management Oy:stä. – Palkkausjärjestelmä on väline, jonka pitää tukea organisaation palkkapolitiikan toteuttamista, hän jatkaa. Työyhteisössä on oltava tietoa ja taitoa ymmärtää, mikä on sen tavoittelema palkkapolitiikka. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten jukolaisen pääluottamusmies Pekka Liimataisen mukaan palkitseminen on kokonaisuus. Pelkkä palkka ei luo työyhteisön hyvinvointia, vaan se rakentuu hyvin monista asioista. – Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä on vain osa kokonaisuutta. Lisäksi kaikki muu on otettava huomioon, kuten esimerkiksi strategia, johto ja henkilöstö, jotka yhdessä muodostavat organisaation toiminnallisuuden. Liimatainen korostaa, että palkkausjärjestelmä on ennen kaikkea johdon väline, jolla se saa motivoitua työntekijöitä. – Palkka on ihmisille tietenkin tärkeä, ja sillä pitää tulla hyvin toimeen. Ihmiselle toteuttavana olentona työn on oltava kuitenkin mielekästä, minkä kautta pystyy motivoitumaan. Työpaikoilla palkoista vaietaan Suomalaisilla työpaikoilla ei puhuta kovinkaan avoimesti palkoista. Työkaverien sijaan palkkaasioita mietitään ystävien tai sukulaisten kanssa. Liimatainen arvelee, että yksi syy puhumattomuuteen on kateus muiden ansioista tai pelko kateudesta. Sen tähden hyvän palkkausjärjestelmän tärkeä ominaisuus on läpinäkyvyys. UUSI INSINÖÖRI >> 11 edunvalvonta – palkkaus – Läpinäkyvästi määritelty palkka tuo oikeudenmukaisuuden tunteen. Kun henkilö tulee uuteen tehtävään, tehtävämäärittelyssä lähtökohtana on työn vaativuus ja myöhemmin siitä suoriutuminen. Määrittely alkaa hyvin ja kattavasti kirjoitetehtävänkuvalla. Läpinäkyvän palkan tullaLäpinäkyvän palkan määrittelyssä on ihannetilanteessa määrittelyssä on mukana kolme tahoa: henkiesimies, palkkahallinnosta ihannetilanteessa mukana lön vastaava ihminen ja luottaKolmikko käy läpi kolme tahoa: henkilön musmies. tehtäväkuvan ja soveltaa palktaulukkoja. esimies, palkkahallinnosta kausjärjestelmän Myös Tarumo korostaa Työntekijöiden vastaava ihminen ja avoimuutta. on luotettava siihen, että työnkäyttää harkintaa valisluottamusmies. antaja tuneesti. Luottamukseen tarvitaan avoimuutta eikä työnantajan pidä pelätä sitä. – Avoimuus ei tarkoita sitä, että julkistetaan kaikkien palkat. Palkkapolitiikan voi kuitenkin kirjata, Tarumo painottaa. – Toisaalta en ole tavannut yhtään yritystä, jossa ei haluta toteuttaa oikeudenmukaista palkkapolitiikkaa. Tasapuolisuus eri-ikäisiä kohtaan Muita tärkeitä palkkausjärjestelmän elementtejä ovat esimerkiksi kannustavuus ja joustavuus. Yksi nykyisten palkkausjärjestelmien hyvä puoli entisiin palkkataulukoihin verrattuna on se, että nuoretkin saavat tehtäväkuvan mukaista palkkaa. – Entisessä virastomaailmassa mitä vanhempi oli, sitä suurempi palkkaluokka, riippumatta mitä teki, valtiolla päätoimisena pääluottamusmiehenä toimiva Liimatainen sanoo. Valtiolla kaikkiin henkilöstöryhmiin noudatetaan samaa palkkausjärjestelmää. Sen sijaan yksityissektorilla ylemmillä toimihenkilöillä on tyypillisesti eri järjestelmä kuin muulla henkilöstöllä. – On johdonmukaisempaa ja työnantajankin kannalta selvempää, että koko henkilöstö on saman järjestelmän piirissä. Eri henkilöstöryhmien 12 rajapinnassa vaativuudet voivat mennä limittäin, Tarumo korostaa. Vaativuutta arvioivien kriteerien on oltava relevantteja tehtävässä kuin tehtävässä. Vaativuuden arviointi ei ole tiedettä, vaan mahdollisimman objektiivinen menettely. Kun lopputuloksesta saadaan konsensus aikaan, niin se on riittävän hyvä tulos. Tarumo, joka konsultoi organisaatioita palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmissä, kertoo, että suoritusarviointi joskus pohdituttaa: jotkut ryhmät kokevat, ettei omalla toimialalla pysty arvioimaan suoritusta. – On tehtävä mikä tahansa, pappi tai insinööri, niin siinä on tietty toimenkuva, tehtävällä tietty tarkoitus organisaatiossa ja tietyt keskeiset tavoitteet. Tarumon mukaan pitää pystyä arvioimaan ja tarkastelemaan sitä, miten kukin henkilö onnistuu työssään suhteessa odotuksiin ja tehtävän perustarkoitukseen. Kuukausia kestävä koitos Usein uuden palkkausjärjestelmän rakentaminen on isompi muutos kuin organisaatio kykenee ennakoimaan. Siinä kiteytetään uudella tavalla tehtävärakennetta. Myös kaikkien osapuolien sitouttamiseen on varattava riittävästi aikaa. – Konsultit pystyvät toimimaan nopeallakin aikataululla, mutta silloin käy helposti niin, että väki ei pysy perässä eikä ehdi omaksumaan ajatusta, Tarumo sanoo. Valmistelussa mukana oleva sisäpiiri on yleensä hyvin sitoutunut järjestelmään. Lisäksi esimiesten ja johdon järjestelmän soveltajina on myös sitouduttava, samoin koko henkilöstön. ■ Suomalaisorganisaatioissa on käytössä useita erilaisia analyyttisia, työnvaativuuteen perustuvia palkkausjärjestelmiä. Viereisellä sivulla on esitelty kotimainen Palkkavaaka. Huhtikuussa ilmestyvässä Uusi Insinööri -lehdessä esitellään HAY- ja IPE-järjestelmiä. Palkat ajan tasalle Valtionhallinnon uudistaminen konkretisoitui, kun vuoden 2010 alussa aloittivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) sekä aluehallintovirastot (AVI). un aluehallinto järjestettiin uudestaan, noin 6 000 henkilölle piti luoda yhteinen palkkausjärjestelmä, sillä vanhojen virastojen palkkausjärjestelmät poikkesivat toisistaan ja palkkataso oli erilainen. – Jo uudistamishankkeen valmisteluvaiheessa eri virastojen henkilöstö otti kantaa, että palkkausjärjestelmä pitää synnyttää mahdollisimman nopeasti, kertoo ELY-keskusten jukolainen pääluottamusmies Pekka Liimatainen. ELY-keskuksissa työskentelee 4 600 palkansaajaa. Eduskunnan hallintovaliokunta saneli, että palkkausjärjestelmän pitäisi valmistua vuoden kuluessa siitä kun ELY-keskukset on synnytetty. Urakka on kuitenkin niin suuri, ettei vuosi riittänyt. – Nyt on sovittu, että järjestelmän neuvottelutulos on saavutettu 31. toukokuuta mennessä, Liimatainen sanoo. Kilpailutuksen jälkeen uudeksi järjestelmäksi valittiin Palkkavaaka. Se ei ole ollut käytössä yhdistyneissä virastoissa aiemmin, mutta muuten se on laajasti käytössä useissa virastoissa ja yksityisissä yrityksissä. Työnantaja näki, että sen tähden Palkkavaa’asta saadaan etua eli arviointikriteeristö on sellaisenaan vertailtavissa suhteessa muihin organisaatioihin. Vaakakupissa painoi myös se, että Palkkavaa’an omistavalla Alexander Pay Management Oy:llä oli eniten tarjota resursseja palkkausjärjestelmän käyttöönottoon, koulutukseen ja ylläpitoon. K Valtaisa palkkauksen uudistamishanke Alexander Pay Managementin toimitusjohtaja Saara Tarumo arvioi, että projekti on isoin koskaan heillä ollut. Projekti on vedetty läpi todella tiukalla aikataululla. Siinä on kuitenkin voitu hyödyntää aiempaa dokumentointia tehtävistä, joka on vanhoissa järjestelmissä tuotettu. – Koska kaikissa virastoissa on ollut jo aiemmin jokin analyyttinen järjestelmä, se on tukenut uuden luontia. Tarumon mukaan käyttöönottovaiheeseen jää paljon viimeisteltävää. UUSI INSINÖÖRI – Palkkavaa’an vahvuus on runsas testaaminen eri toimialoilla sekä erityyppisissä tehtävissä. Aina se näyttää tuottavan järkevän lopputuloksen organisaationkin näkökulmasta. Liimatainenkin arvostaa Palkkavaa’an määritelmiä aiemmin käytössä olleisiin palkkausjärjestelmiin verrattuna. Asiantuntijatehtävissä työskentelevälle Palkkavaaka tarjoaa hyvän mahdollisuuden määritellä vaativuustason. Pekka Liimatainen. Vierastusta uutta kohtaan Liimatainen kertoo, että henkilöstö ei ottanut Palkkavaakaa kovin innostuneesti vastaan, sillä se oli tottunut vanhoihin järjestelmiin. – Toisaalta tiedettiin, että menee ainakin vuosi ennen kuin voidaan ottaa Palkkavaaka käyttöön. Sen ajan kaikki ovat euromääräisillä, joulukuun 2009 tilanteeseen jäädytetyillä palkoilla. Luottamusmiehet ymmärsivät, ettei vanhoja palkkausjärjestelmiä voinut pitää enää voimassa, sillä niiden mukaan eri puolilla virastoa palkitsemiset vaihtelisivat. Pelkoa on herättänyt myös palkkojen aleneminen, sillä eri virastojen palkkatasoerot ovat isoja. – Kenelläkään ei palkka alene palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä, jos tehtävän kuva ei muutu miksikään, Liimatainen painottaa. Hänen arvionsa mukaan suuresta osasta insinöörejä tulee takuupalkkalaisia eli nykyinen palkka on suurempi kuin työn vaativuus ja siitä suoriutuminen edellyttävät. Ajatus on se, että takuupalkkalainen kuroo umpeen 1–2 vuodessa, jonka jälkeen hän alkaa elää Palkkavaa’an mukaisesti. – Sekä palkansaaja- että työnantajapuoli haluavat niin hyvän neuvottelutuloksen, että takuupalkkalaisia on mahdollisimman vähän ja takuupalkkalaisille ohjelman, miten nopeasti järjestelmä saadaan kurottua kiinni. ■ ,5 ”Kenelläkään ei palkka alene palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä, jos tehtävän kuva ei muutu miksikään.” 13 edunvalvonta – palkkaus Teksti: Marketta Harinen ■ Kuvat: Antonin Halas ja Marketta Harinen Palkkatutkimuksista selkänojaa neuvotteluihin Palkkatutkimuksista saa kunnon tietoa neuvottelupöytiin ja pohjaa omiin palkkaneuvotteluihin. Liittojen lisäksi palkkatutkimuksia tekevät monet yritysyhdistykset. aikille ylemmille toimihenkilöille lienevät tuttuja omien ammattiliittojen vuosittaiset palkkatutkimukset. Ylemmät Toimihenkilöt YTN kokoaa jäsenliittojensa keräämistä tiedoista tietopakettia, josta selviävät eri alojen keski- ja mediaanipalkat, tehtyjen ylitöiden määrä, matkustuspäivät ja muut työelämän kuviot. Tutkittu tieto tarjoaa selkärankaa YTN:n neuvottelijoille, kun he istuvat neuvottelupöytään vääntämään kättä yleisistä palkankorotuksista ja työsuhteen muista ehdoista. YTN:n yli sadasta yritysyhdistyksestä moni tekee myös omia palkkatutkimuksia paikallisten neuvottelujen tueksi. Niiden tuloksia käytetään hyväksi, kun palkkoja pyritään kehittämään paikallisesti. Useimmat yritysyhdistykset toteuttavat kyselyjään parin vuoden välein ja likimain samoin kysymyksin, jotta vertailu onnistuisi. YTN:n tutkijat auttavat yritysyhdistyksiä asiantuntijoina, jos apua tarvitaan. He esimerkiksi tarkistavat kysymyspatteriston, jotta bugeja ei pääsisi syntymään. K Tärkeää paikallista tietoa Outokummun Tornion ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys tekee palkkatutkimuksia noin puolentoista vuoden 14 välein. Pari viimeistä kyselyä on työstetty yhdessä Raahen Rautaruukin yritysyhdistyksen kanssa. – Palkkatutkimuksista näkee, mitä töitä arvostetaan ja miten palkkaus on kehittynyt vuosien varrella. Yhteistyö Raahen kanssa on hyödyllistä, koska palkkoja päästään vertailemaan saman alan yritykseen täällä pohjoisessa. Olosuhteet ovat meillä ja Raahen Ruukilla lähes samat, kertoo Tornion ylempien luottamusmies Hannele Aikio. Aikion mukaan kyselyistä on joskus paljastunut hyvin alhaisia palkkoja. Ne poikkeamat selvitetään ja asia yritetään korjata. Omasta tutkimuksesta on apua palkkaneuvotteluissa. – Niistä saa kuvan meidän omasta tilanteesta, jota voi sitten verrata YTN:n tietoihin ja muihin teknologiateollisuuden palkkatilastoihin. Myös työilmapiiriä, matkustuskorvauksia, ylitöitä ja vaikkapa työehtosopimustavoitteita kartoittavat kysymykset antavat hyvää tietoa paikallisista oloista. Tornion väestä noin puolet vastaa kyselyihin ja tulokset kiinnostavat. Työnantajakaan ei ole tutkimuksen tekoa kavahtanut. Lupa kyselyn tekemiseen on tullut helposti. Aikion mielestä yritysyhdistyksen palkkatutkimukset ovat tärkeä toiminta- Janne Seppälä arvioi, että palkkatutkimusten suurin hyöty Metsolla on ollut palkkatietoisuuden lisääminen. muoto. Samaa mieltä on Metson ylempien yritysyhdistys MYTin Janne Seppälä. Palkkaeroja haarukoidaan MYT on tehnytkin palkkatutkimuksia jo lähes 20 vuoden ajan. Viimeisin oli järjestyksessään kymmenes. Seppälän mukaan kyselyjen tuloksilla on saatu haarukoitua palkkaeroja eri yksiköiden välillä ja sisällä. – Palkkatutkimusten suurin hyöty on ollut palkkatietoisuuden lisääminen. Tutkimustuloksia on pystytty jonkin verran hyödyntämään pohjana paikallisissa neuvotteluissa. Työnantaja on suhtautunut kyselyjen tutkimuksiin vaihtelevasti, mutta kun tulokset ovat olleet suhteellisen tarkkoja, tuloksia ei ole pystynyt tyrmäämäänkään, Seppälä kertoo. Metsolaisista ylemmistä toimihenkilöistä reilusti yli kolmasosa vastaa yleensä tutkimuksiin. – Mitä paremmin ihmiset tiedostavat palkkansa suhteessa muihin, sitä paremmin palkoista pystyy puhumaan. Tutkimukset ainakin vähentävät mutu-pohjaisiin oletuksiin perustuvaa palkkatietämystä puolin ja toisin, Seppälä sanoo. ■ NOPSYn kyselyn tulokset päätyivät lehtiin okia Siemens Networksin (NSN) pääkaupunkiseudun ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys Nopsyn viime vuoden palkkakysely toi uutta tietoa NSN:n palkoista. Reaaliansiot laskivat, eri yksiköiden keskipalkoissa oli jopa satojen erojen eroja ja työntekijät kokivat työn vaativuuden mittarit epäreiluiksi. NSN:llä voidaan huonosti, sillä usko omaan tulevaisuuteen yrityksessä horjuu ja työpaikkojen pelätään siirtyvän Kiinaan tai Intiaan. Nopsyn kyselyn tuloksista raportoitiin useissa lehdissä, muun muassa Helsingin Sanomissa ja Taloussanomissa – yritysjohdon harmiksi. – Kysely oli tarkoitettu yritysyhdistyksen omaan käyttöön, mutta jostain tiedot päätyivät julkisuuteen, Nopsyn Tuula Aaltola sanoo. Pahoittelut eivät riittäneet NSN:lle, joka arvosteli julkisuudessa Nopsyn palkkatutkimusta. – NSN:n ulostulosta jäi vaikutelma, etteivät he olleet perehtyneet asiaan. Onneksi liitotkin puuttuivat asiaan. Puheenjohtajana jouduin asiasta kovan paikan eteen, muun muassa työnantajan puhutteluun, Nopsyn puheenjohtaja ja luottamusmies Jari Ruokolainen kertoo. N Arvokasta tietoa saatiin Viime vuoden kysely oli Nopsyn historian toinen. Myös vuonna 2009 kartoitettiin NSN:n palkkoja, palkkakehitystä ja työtyytyväisyyttä pääkaupunkiseudulla. NSN:n väki vastasi puoli tuntia vieneeseen kyselyyn hyvin. Vastausprosentti nousi 25:een eli vastaajia oli noin tuhat. Tulokset ovat siis yleistettävissä. – Palkkatietojen lisäksi Nopsy sai kyselystä arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, koetaanko palkkarakenteiden perusteiden olevan kohdallaan, millaiseksi työkuorma koetaan eri organisaatioissa ja miten yleisesti työntekijät kokevat ikäsyrjintää, Ruokolainen selittää. Aaltola huokaa urakan jälkeen, sillä kyselyn tulosten yhteenveto ja analysointi oli vaativa rupeama. Työtä tehtiin seitsemän luottamusmiehen voimin useita viikkoja, viikonloppuisinkin. Paikallisissa neuvotteluissa työnantajan kanssa ei tarvitse enää tyytyä arvailemaan, kun on tutkittua tietoa tarjolla. Nopsy järjesti kyselyn tuloksista ylemmille toimihenkilöille neljä tiedotustilaisuutta, joista yksi oli englanniksi. Tutkimus on ollut suosittua luettavaa myös Nopsyn sisäisillä verkkosivuilla, ja kiitosta on tullut runsaasti. Yritysyhdistyksen jäsenmäärä kasvoi taas. – Firma kutistuu, mutta me kasvamme, Ruokolainen toteaa. UUSI INSINÖÖRI Luottamusmies Tuula Aaltolan mukaan NSN:n henkilöstöhallintokin toivoo Nopsyn jatkavan palkkatutkimuksiaan. Niistä on hyötyä sekä henkilöstölle että yritykselle. Yhdessä rakentaen Kyselyn toteuttaneet luottamusmiehet ja yrityksen johto kävivät läpi tutkimuksen tuloksia yhdessä. – Tutkimuksestamme myös yritys saa sellaista tietoa, jota sillä ei ole ennestään. Siitä on hyötyä sekä henkilöstölle että yritykselle. Me pystyimme esimerkiksi kertomaan, millaisista asioista työhyvinvoinnin huonot tulokset koostuvat, Aaltola kertoo. Vaikka NSN:ssä elo on ollut edunvalvonnallisesti ajoittain hyvin hankalaa, valoa on nyt näkyvissä. – Varovaisen optimistia olemme, jotain toivoa on yhteistyön paranemisesta. Tavoitteemme on, että asioita voitaisiin miettiä rakentavasti yhdessä, Aaltola sanoo. Sitä paitsi ei kaikki ihan surkeaa ole. Esimerkiksi naisten ja miesten välinen palkkaero näyttäisi olevan NSN:ssä pienempi kuin samantapaisissa töissä keskimäärin. .) 15 edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Kiiltävät kaukolämpökanavien tuuletusputket, jotka on suunnitellut Turku Energian rakennuttamispäällikkö Urpo Holma, soveltuvat Turun vanhaan kaupunkimaisemaan. Matkustamiseen kuluva aika korvataan Turku Energiassa Arto Ahonen on ylempien toimihenkilöiden varaluottamusmies Turku Energiassa. Siellä työnantajan kanssa on paikallisesti sovittu matkustamiseen kuluvan vapaa-ajan korvaamisesta tunti tunnista periaatteella joko rahana tai vapaana, elämäntilanteen mukaan. 16 hosen mukaan on erinomaista, että työntekijä voi itse valita, miten korvauksen haluaa. Valinta tehdään useimmiten sen mukaan, missä elämäntilanteessa henkilö on. Seminaarit ja koulutusmatkat ovat ainoita, joista ei makseta matka-ajalta. Työsuhdeasioissa työnantaja on meillä järkevä yhteistyökumppani, joka suhtautuu työlainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin vakavasti. Valitettavasti näin ei ole joka yrityksessä. Sen Ahonenkin tietää. A Osaamista tarvitaan Energia-ala painottuu yhä enemmän vaativiin asiantuntijatehtäviin. Myös toimihenkilöryhmät kasvavat, mutta työntekijöitä ei tarvita yhtä paljon kuin ennen. Osaamista tarvitaan yhä vaativammissa tehtävissä, Ahonen sanoo. Ala kehittyy ja asiakkaiden vaatimukset kasvavat. Miten tärkeäksi energian, sähkön ja lämmityksen rooli kasvaa 2010-luvulla, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa laitteet paranevat ja monimutkaistuvat, kunnossapito kehittyy ja toiminnassa tarvittava osaamistaso nousee. Ihmiset eivät nykyään siedä sitä, että tulee katkoja sähkön tai lämmön toimituksessa. Vaatimustason nousuun pyritään vastaamaan muun muassa henkilöstön osaamista kasvattamalla. Paikallinen sopimus Turku Energialla on paikallinen sopimus kaikkien henkilöstöryhmien kanssa – myös ylempien. Sen piiriin kuuluvat Turku Energia –konserniin kuuluvat emoyhtiö Turku Energia sekä tytäryhtiöt Turku Energia Sähköverkot ja Turun Seudun Kaukolämpö. Paikalliset sopimukset pyritään konsernissa neuvottelemaan pikaisesti valtakunnallisen sopimuksen synnyttyä. Ongelmiin haetaan tarvittaessa apuja myös liittotasolta, jos paikallisesti jää asioita auki. Jos työtehtävä vaatii matkustamista, on työnantajan tietenkin otettava se huomioon kustannuksissa, Ahonen miettii. UUSI INSINÖÖRI Korvauskäytännöt vaihtelevia atka-ajan korvaamisesta neuvotteleminen on aiheuttanut energiaalalla paljon päänvaivaa ja ongelmia. Toisissa yrityksissä, kuten esimerkiksi artikkelissa mainitussa Turku Energiassa, matka-aika korvataan yhden suhde yhteen. Joissakin yrityksissä matkatunnit voi lisätä työaikasaldoon, mutta osassa matka-aika korvataan ainoastaan pienehköllä korotetulla ja verollisella päivärahalla ja joissakin yrityksissä sitä ei korvata laisinkaan. Näin, vaikka korvaaminen työehtosopimuksen kirjauksen mukainen tapa olisikin. Ongelmia ovat aiheuttaneet myös ylitöiden korvaamiset muun muassa erisuuruisina könttäkorvauksina, jotka eivät kata kokonaisuudessa tehtyä työmäärää. Näistä korvauskäytännöistä yri- M Kun työnantaja mukisematta maksaa hotelleille ja lentoyhtiöille, miksi se ei maksaisi työntekijälle matkustamisen aiheuttamista ylityötunneista, hän ihmettelee. Jos työntekijän pitää matkustaa Tukholmaan kolme kertaa viikossa, olisiko viisaampaa siirtää työpistekin sinne, Ahonen miettii. Vai pitäisikö työntekijän olla työssä omalla ajalla? Sähköinen tai videoneuvottelu auttaisi alentamaan kustannuksia murto-osaan. Sopimuksia yhdistämässä Ahonen on ollut Turku Energiassa ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä – varsinaisena tai varalla – lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1998 lähtien. Hän oli mukana YTN:n energian taustaryhmän toiminnassa vuonna 2007 neuvottelemassa 2010 päättynyttä sopimusta. Hänet kutsuttiin mukaan taustaryhmään edustamaan kaupunkien energiayhtiöitä. Vuonna 2007 käyty työehtosopimuskierros oli siinä mielessä merkittävä, että siinä yhdistettiin kaupunkiyhtiöiden (Enertan) ja yksityisen puolen (Finer- tetään päästä eroon ja siirtyä lain mukaiseen, korotettuun ylityökorvaamiskäytäntöön. Osassa energia-alan yrityksiä on käytössä työaikapankkeja, joihin henkilöstö on ollut yleensä tyytyväisiä. Niitä ollaan laajentamassa myös muihin yrityksiin hyvien kokemusten rohkaisemana. Energia-alan yrityksillä menee yleisesti erittäin hyvin, vaikka mukana olevat niin sanotut palvelualan yritykset ovatkin sähkön tuottamista ja jakelua heikommassa taloudellisessa asemassa. Tämä aiheuttanee kitkaa tämän kevään työehtosopimusneuvotteluissa, joissa on tarkoitus sopia alan tulevista palkankorotuksista. Maria Harju, työsuhdelakimies gyn) sopimukset samaan Energiateollisuuden nimissä kulkevaksi sopimuskokonaisuudeksi, Ahonen kertoo. Turku Energia yhtiöitettiin vuonna 1995 ja tuli silloin Enertan sopimuksen piiriin. Enertan tessissä oli kiemuraisia ja monimutkaisia lauseita, joista ei aina tiennyt, mitä ne tarkoittavat. Käytännössä sen kautta ei haettu korvauksia matkustamisesta. Turku Energiassa laaja matkustaminen on vähäistä, sillä asiakkaat ovat suurimmaksi osaksi Turussa. Ahonen työskentelee Turku Energia Sähköverkot Oy:ssä, joka on Turku Energian tytäryhtiö. Hänelle kertyy matkapäiviä keskimäärin 15 vuodessa. Korvaukset tulevat säntillisesti kaikista ylimääräisistä tunneista, joita matkaan on käytetty. Konsernin noin 300 työntekijästä 25 on ylempiä toimihenkilöitä. He toimivat pääosin keskijohdossa. Toimihenkilöitä on yli sata. Kun työnantaja joutui vuonna 2007 rajaamaan eri työehtosopimusten piiriin kuuluvat henkilöt, myös keskijohdolta kysyttiin, onko alaisissa ylemmän toimihenkilön tehtäviä tekeviä henkilöitä. ■ 17 edunvalvonta Teksti: Ismo Kokko ja Marketta Harinen ■ Kuva: Tuulikki Holopainen Teollisuuden palkansaajat tähtää EK:n vastavoimaksi Teollis puhee rokari tajina ja Met Palkansaajien yhteistyötä täytyy tiivistää ja palkkakoordinaatiota lisätä, tuumaavat Teollisuuden Palkansaajien TP:n puheenjohtajat Pertti Porokari, Antti Rinne ja Riku Aalto. yönantajajärjestöjen keskittyminen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tiukkaan otteeseen on herättänyt myös Teollisuuden palkansaajia. Kolmentoista teollisuuden tai sitä lähellä olevan ammattiliiton rekisteröitymätön neuvottelukunta pyrkii vastaisuudessa tiivistämään yhteistyötään ja vahvistamaan palkkakoordinaatiotaan vastatakseen EK:n haasteeseen. – Meidän on ryhdistäydyttävä, TP:n puheenjohtajisto totesi yksissä tuumin. TP aikoo pohtia ja keskustella yhteistyön tiivistämisestä jo tämän talven ja kevään aikana. Helppoa ja nopeaa muutosta ei luvannut kukaan, mutta pois ei suljettu sitäkään mahdollisuutta, että TP vielä jossain vaiheessa rekisteröityisi. T Pohdittavaa hallitusneuvotteluihin TP julkisti elinkeinopoliittiset hallitusohjelmatavoitteensa torstaina 20.1. TP:n mielestä seuraavan hallitusohjelman tärkein asia on työllisyyden ja kasvun edellytysten turvaaminen. 18 Se edellyttää rakennemuutoksen parempaa hallintaa ja aktiivista työvoimapolitiikkaa, mutta myös panostamista innovaatiotoimintaan ja uusien menestyvien toimialojen löytämistä. Valtiolta odotetaan osallistumista investointeihin, jotka suuntautuvat uusien teollisuusklustereiden luomiseen. Energiapolitiikassa tavoitteena on täysi energiaomavaraisuus. TP esittää muun muassa kolmen uuden ydinvoimalan lisäämistä vuoteen 2030 mennessä Olkiluoto 3:n jälkeen. Myös vesivoiman tuotantoa halutaan lisättäväksi nykyistä tuotantolaitteistoa päivittämällä ja hyödyntämällä lisää jo rakennettujen vesistöjen säätövoimaa. Tuulivoimakapasiteettia pitäisi kasvattaa ja panostaa maalämmön ja bioenergian sekä hukkaenergian ja energiatehokkuuden tutkimukseen. T&K-panostuksia lisättävä Tutkimus- ja tuotekehitysvaroja pitäisi saada entistä enemmän vihreään ympä- ristöteknologiaan ja biotalouteen. TP näkee paljon mahdollisuuksia erityisesti ympäristöteknologiassa. T&K rahoitus on nostettava vähintään neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja valtion osuus on korotettava 30 prosenttiin kaikista tutkimus- ja tuotekehitysmenoista. TP toivoo myös, että uusi hallitus loisi edellytyksiä uusien menestystoimialojen löytämiseksi.smo Kaivosteollisuuteen on perustettava klusteri, jossa ovat mukana kotimaiset toimijat ja valtio. Uusien kaivoshankkei- suuden palkansaajien uusi njohtaja on UIL:n Pertti Po(oikealla). Varapuheenjohtoimivat Pron Antti Rinne talliliiton Riku Aalto. Teollisuuden palkansaajien uusi puheenjohtaja on UIL:n Pertti Porokari (oikealla). Varapuheenjohtajina toimivat Pron Antti Rinne ja Metalliliiton Riku Aalto. den rahoittamiseksi ja käynnistämiseksi tarvittaisiin kotimaista, riittävän suurta ja riskinottokykyistä kaivosrahastoa. TP kaipaa valtiolta uutta roolia yritysten omistajana: kotimaista omistusta on lisättävä strategisesti tärkeillä aloilla. Koulutustarpeita on ennakoitava entistä paremmin, sillä nyt on syntymässä kokonaan uusia vihreitä ammatteja ja ammattitaitovaatimukset muuttuvat. Koulutuksen korkea laatu ja riittävät resurssit on turvattava kaikilla tasoilla. ■ UUSI INSINÖÖRI Porokarista TP:n puheenjohtaja TP:n puheenjohtajan pesti kiertää. Uuden Insinööriliitto UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari valittiin uudeksi puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Akavalaisilla liitoilla ei ole tätä ennen ollut TP:n puheenjohtajuutta ja tämä koetaankin osoituksena palkansaajien lisääntyneestä keskinäisestä luottamuksesta, joka antaa eväitä aitoon, kaikkia hyödyttävään yhteistyöhön. Varapuheenjohtajia ovat Ammatti- liitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne ja Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto. TP:n sihteeriksi valittiin UIL:n Ismo Kokko ja viestintävastaavaksi TEKin Ari Åberg. Teollisuuden palkansaajiin kuuluu 13 ammattiliittoa, jotka edustavat yhteensä lähes 800 000 palkansaajaa. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n liitoista TEK, UIL ja SEFE ovat TP:n jäseniä. Toivottavasti tämäkin joukko lisääntyy tulevaisuudessa. 19 yhteiskunnasta Teksti ja kuva: Marketta Harinen Myönteisiä talousnäkymiä tarjolla Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa myönteisiä talousnäkymiä tälle vuodelle. Suomen kokonaistuotanto kasvaa vakaasti. alkansaajien tutkimuslaitos (PT) ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvuksi 3,5 prosenttia viime vuodesta. Tutkimuslaitos ennusti samoja lukemia loppuvuodesta myös viime vuodelle. Kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttää selviytyvän tänä vuonna hyvin, sillä muihin Euroopan maihin ja USA:aan verrattuna kokonaistuotanto kasvaa enemmän. Jopa Ruotsin ennustetaan jäävän 3,4 prosenttiin, vaikka seuraakin Suomen lähituntumassa. Venäjälle (5 prosenttia) ja Kiinalle (9 prosenttia) povataan parempaa kokonaistuotannon kasvua kuten myös muille kehittyvien talouksien maille. Vaikka taantuman syövereissä pelättiin Suomen juuttuneen pysyvien rakenteellisten ongelmien kierteeseen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto arvioi toisin. – Kilpailukyky ei ole merkittävästi heikentynyt, eikä meidän kilpailurakenteessamme ole muihin verrattuna moittimista. Tosin ihan ongelmatonta ei ole meilläkään, Lehto totesi talouskatsauksessaan Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n asiamiehille tammikuussa. Lehto muistutti, että tutkimus- ja tuotekehityksen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kansainvälisesti suuri. – Se on meidän vahvuutemme. P Lähes kaikki alat nousussa Viime vuonna teollisuustuotanto lähti nousuun lähes kaikilla Suomen keskeisillä teollisuustoimialoilla. Sama ilahdut20 Ennustepäällikkö Eero Lehdon mukaan Palkansaajien tutkimuslaitos on onnistunut talousennusteissaan suhteellisen hyvin. Nyt luvataan nousun jatkuvan. tava suunta jatkuu tänä vuonna, mutta vuonna 2012 tilanne tasaantuu hieman. Paperiteollisuuden notkahdusta ja alihankinnan siirtymistä halvempien kustannusten maihin paikkaavat kaivosteollisuus ja metallinjalostus sekä viennin palveluvaltaistuminen, joka näkyi viime vuonna selvästi. – Meille on syntynyt palveluihin erikoistuneita yrityksiä kuten Outotec ja Pöyry. Lisäksi konsernirakenteiden sisällä on erikoistuttu palveluihin, esimerkkeinä Nokia ja Cargotec, Lehto sanoi. oimialaennusteyhteistyö Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) kanssa alkoi vuosia sitten. Nykyään yhteistyö kattaa teollisuuden ja liikeelämän palvelut. Vuosittain julkaistava ennuste tuo toimialakohtaista täsmätietoa liiton jäsenten ulottuville ja heidän työnsä tueksi – palkansaajien näkökulmasta. Ennuste jakautuu kolmeen osaan: – Yleinen osa käsittelee maamme kokonaistaloudellista kehitystä ja teollisuuden rakenneongelmia. Ennuste perustuu PT:n omaan ennusteeseen kuluvan ja seuraavan vuoden osalta. Kolmas ennustettava vuosi on PT:n makroennusteen arvio tulevasta. – Toimialakohtainen osa ennustaa tuotannon volyymia, työllisten T Samalla kun viennissä liike-elämän palvelujen osuus bruttokansantuotteesta on noussut, teollisuuden on vähentynyt. Työtuntien määrä kääntyi PT:n ennusteen mukaan viime vuonna kasvuun, ja työllisten määrän kasvun odotetaan alkavan tänä vuonna. Tänä vuonna päädyttäneen sitäkin parempiin lukuihin. Erityisen voimakasta kasvu on rakentamisessa, tietojenkäsittelypalveluissa ja liike-elämää palvelevassa toiminnassa. ■ määrää, ansiotasoa ja yritysten kannattavuuden kehitystä kolmeksi vuodeksi. – Riskianalyysi sisältää kvalitatiivisen arvion tuotannosta, työllisten määrästä, ansiokehityksestä ja kannattavuudesta. Ennuste on palkansaajien jatkuvasti päivittyvä edunvalvonnan työkalu liiton eri alojen neuvottelijoille. Sen lisäksi käytettävissä on erillisraportti keskeisten monikansallisten yritystemme viimeaikaisesta kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä. Raportit ovat ladattavissa liiton jäsensivuilta Edunvalvonta – Elinkeinopolitiikka – TP toimialaraportti -osiosta. Heidi Husari, elinkeinopäällikkö Teksti: Heikki Lehtinen / UP Eläkeputki t &MÊLFQVULFMMBFMJUZÚUUÚNZZTUVSWBO MJTÊQÊJWÊPJLFVEFMMB UBSLPJUFUBBO UZÚUUÚNÊLTJKÊÊOFFOPJLFVUUBTBBEBQFSVTKBBOTJPQÊJWÊSBIBBTFOLJOKÊMLFFOFMÊLLFFMMFTJJSUZNJTFFO BTUJLVOUZÚUUÚNZZTUVSWBONBLTVO FOJNNÊJTNÊÊSÊFMJQÊJWÊÊPO UVMMVUUÊZUFFOKPTUZÚUÚOPOSJJUUÊWÊOWBOIBKBIÊOFMMÊPOUZÚTTÊPMPBJLBBWÊIJOUÊÊOWJJTJWVPUUBWJJNFJTFOWVPEFOBKBMUB Eläkeputki on kutistunut, mutta edelleen käytössä t 7VPTJOBoTZOUZOFJEFO PO PMUBWB WÊIJOUÊÊO WVPUJBJUB FOOFOQÊJWÊOUÊZUUZNJTUÊ Vanhempien työttömien pääsyä eläkeputkeen on rajoitettu ja virta putkeen on heikentynyt. Finanssivalvonnan tiedot eläkeputkeen siirtyneistä viime vuosilta kertovat, että sitä on käytetty etenkin teollisuuden rakennemuutoksissa. t 7VPOOBUBJTFOKÊMLFFOTZOUZOFJMMÊJLÊSBKBPOWVPUUB Eläkeputkeen siirtyneet uoden 2006 alusta viime vuoden kesäkuun loppuun työttömyysturvan lisäpäiville siirtyi eri työttömyyskassoista kaikkiaan 21 600 ihmistä. Heidät oli irtisanottu noin kahta vuotta ennen siirtymistä, sillä ansiopäivärahan 500 päivän enimmäisraja täyttyy siinä ajassa. Lisäpäiville siirtyneiden määrä tänä aikana oli runsas prosentti suhteessa kahden miljoonan ihmisen jäsenmäärään, joka kassoilla oli vuoden 2009 lopussa. Vaihtelu aloittain oli suurta. V 12 kuukauden liukuva summa 10000 Lisäpäiville siirtyneiden määrä on laskenut ehtojen kiristyessä ja työllisyystilanteen parannuttua. Viime syksyltä saadaan todennäköisesti taas nousevia lukuja. 8000 6000 4000 2000 Finanssivalvonta UP/HL 0 1/07 7/07 1/08 7/08 1/09 7/09 1/10 6/10 Määrät ovat pudonneet paljon Kassoissa siirtyi lisäpäiville vuonna 2006 kaikkiaan 8 500 ihmistä. Seuraavana vuonna määrä oli pariatuhatta pienempi ja vuonna 2008 enää 3500 ihmistä. Vuonna 2009 lisäpäiville siirtyi vain 2100 ihmistä. Sinä vuonna lisäpäiviä maksettiin Työttömyysvakuutusrahaston mukaan kaikkiaan 14 700 ihmiselle. Viime vuonna ensimmäisen vuosipuoliskon aikana siirtyneitä oli enää 900. Määrä on pienentynyt sen vuoksi, että ennen talouskriisiä työllisyystilanne oli hyvä. Mutta lisäpäiville siirtymisen ehtoja on myös kiristetty nostamalla vaadittavia ikärajoja. UUSI INSINÖÖRI Tarkkoja tietoja lisäpäiville siirtyneistä viime vuoden loppupuolelta ei ole vielä olemassa. Niistä alkaa näkyä se, miten eläkeputkea käytettiin talouskriisin iskiessä syksyllä 2008. Eläkeputki on EK:n silmätikku Lisäpäiväoikeuden poistaminen on ollut Elinkeinoelämän Keskusliiton tähtäimessä. Perustelu on ollut työhön osallistumisen lisääminen. EK:n sinnikkyyden taustalla voi olla myös se, että teollisuus on ehkä suurimmat saneerauksensa tehnyt. Vuoden 2009 alusta suurimmat työnantajat ovat lisäksi joutuneet maksamaan jopa 80 prosenttia lisäpäivien tuomista kustannuksista enimmillään neljältä vuodelta. EK:sta huolimatta työnantajat ovat kyselleet Työttömyysvakuutusrahastosta vielä viime vuonnakin lähes edellisvuoden tahtiin arvioita siitä, millaisiksi heidän omakustannusosuutensa muodostuisi, jos putkeen ihmisiä laitettaisiin. ■ 21 osaaminen Teksti: Kirsi Tamminen Insinöörikoulutus uudistuu Tammikuisessa seminaarissa käsiteltiin insinöörikoulutuksen ajankohtaisia asioita ja Inssi-hankkeen tuloksia. nssi-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Veijo Hintsanen kiitteli hankkeen aikana tekniikan ammattikorkeakoulutuksen vetovoimaindeksin nousua. Vuonna 2007 vetovoimaindeksi oli 1,8 ja vuoden 2010 vastaava luku oli jo 2,2. – Ansio tästä ei varmaankaan kuulu yksin hankkeelle, mutta kehityksen suunta on joka tapauksessa hyvin ilahduttava, Hintsanen arvioi. Vuosina 2006–2009 tekniikan ja liikenteen alalla keskimääräinen opiskeluaika oli nuorisoasteella 4,5 vuotta. Hankkeen ajalta ei ole luotettavia lukuja läpäisyasteen kehittymisestä, mutta Hintsasen mukaan luvut ovat edelleen kaukana ammattikorkeakouluille asetetusta keskimääräisen läpäisyn tavoitteesta. I Amk-linjauksia hallitusohjelmaan Johtaja Hannu Sirén antoi opetus- ja kulttuuriministeriön tilannekatsauksen. Viime loppuvuodesta ministeriölle luovutetun ammattikorkeakouluselvityksen lausuntokierros päättyi tammikuun lopussa. Selvityksessä esitettiin muun muassa amk-rahoituksen ja hallinnon uudistamista. Johtamis- ja hallintarakennetta ehdotetaan virtaviivaistettavaksi ja koko perusrahoituksen siirtoa kunnilta valtiolle. Selvityksestä ja lausuntokierrokselta mahdollisesti nousevat linjaukset tulevat seuraavaan hallitusohjelmaan 22 Selonteko ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista annetaan helmikuun aikana. Eduskunta edellytti vuonna 2005, että hallitus antaa viiden vuoden kuluttua selonteon ylempien ammattikorkeakoulututkintojen asemasta työelämässä ja uudistuksen vaikutuksista koulutusjärjestelmään ja työelämään. Korkeakoulujen arviointineuvosto on arvioinut tutkinnonuudistusta. Tutkintorakenteen toimivuuden olennainen tavoite oli opintoaikojen lyhentäminen. Se ei ole lainkaan toteutunut. Sen sijaan sekä amk-opiskelijoiden mahdollisuus jatkaa opintojaan syventämällä ammatillista osaamistaan toteutui täysin. Lisää amk-tutkintoja tarvitaan Teknologiateollisuus ry:n viestin seminaarin toi johtaja Mervi Karikorpi. Hän puhui amk- yritysyhteistyöstä. Teknologiateollisuuden pk-yritykset uskovat kasvuun. Alle 500 hengen yrityksissä arvellaan henkilöstön kasvavan 11 prosentilla vuosina 2009–2013. Samalla korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä kasvaa. Esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä lisääntyy kuusi prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2013. Karikorven mukaan tarvittavan osaamisen taso nousee kaikissa tehtävissä. Teknologia-alan ammattilaisen ydin on oltava kunnossa, siis itse teknologiaosaaminen. Lisäksi tarvitaan muun muassa yrittäjähenkisyyttä, oppimishalua ja -kykyä, projektijohtamisen, matematikan sekä sosiaalisia taitoja. – Teknologiateollisuuden yrityksistä keskimäärin 85 prosenttia on sitä mieltä, että insinöörikoulutus vastaa melko hyvin tai hyvin yritysten osaamistarpeita, mutta päätoimialojen välillä on selviä eroja, Karikorpi sanoo. – Pk-yrityksistä kuitenkin vain reilu puolet on sitä mieltä, että insinöörikoulutus vastaa melko hyvin tai hyvin yritysten tarpeita. Pk-yritysten viesti on: lisää käytännönläheisyyttä opetukseen! Teknologiateollisuus jakaa samat huolet monen muun tahon kanssa: Suomessa on liikaa ammattikorkeakoulujen toimipisteitä ja insinöörikoulutuksessa liian alhainen läpäisyaste. Insinöörikoulutukseen uusi malli Satakunnan ammattikorkeakoulun vararehtori ja koulutusrakenneryhmän puheenjohtaja Matti Lähdeniemi kertoi insinöörikoulutuksen uudistamistyöstä. Kehittämisryhmän tehtävä oli sovittaa insinöörikoulutuksen uudistaminen vastaamaan entistä paremmin muuttuvan työelämän tarpeita ja nuorison toimintakulttuuria. Lisäksi ryhmä tarkasteli toteutusmallia ja -kulttuuria, harjoittelua, tekniikan yhteisen aineksen kokoa ja sisältöä sekä kansainvälisyyden vaatimuksia. Uuden mallin avulla yksilöllä on va- paus koota tutkintonsa yli nykyisten hallintorajojen. Osaamistarpeiden muuttuessa on myös mahdollisuus uudistaa moduuleita joustavasti. Lähdeniemen mukaan malli varmistaa, että elinkeinoelämä saa tarvitsemaansa insinööriosaamista myös pienille toimialoille. Toteutusmallissa korostuvat muun muassa yrittäjyys, ongelmalähtöinen oppiminen, työelämävuorovaikutus sekä opiskelijan ohjaus ja oma vastuu opiskelupolun suunnittelussa. Ryhmä ehdottaa insinöörikoulutuksen hakukohteiksi seuraavia: t,POF t3BLFOOVT t4ÊILÚ t1SPTFTTJ t*OGPSNBBUJPUFLOPMPHJB t&OFSHJB Koulutusrakennemallin uudistamisen kipupisteitä lienevät koulutusohjelmajako ja isojen kokonaisuuksien hakukohteet. ■ UUSI INSINÖÖRI Työelämän muutokset vaativat eniten nuorilta yömarkkinoiden muutokset heijastuvat voimakkaimmin nuorten ikäluokkien työssäkäyntiin ja uranäkymiin. 1970–1980-luvuilla syntyneistä jopa lähes puolet on tähän mennessä vaihtanut tai joutunut vaihtamaan ammattiaan työmarkkinoiden muutosten takia. Työpaikan toimiala on puolestaan vaihtunut 1960-luvun alussa syntyneillä jo lähes joka toisella. 1950-luvulla syntyneillä 1990-luvun alun taloudellinen taantuma ja tuotantorakenteelliset muutokset näkyvät heidän työllisyysasteensa alenemisena ja selvästi 1940-luvulla syntyneitä korkeampana työttömyytenä. Nuoret työntekijäryhmät matkustavat työpaikan ja asuinpaikkakunnan välillä vanhempia työntekijäryhmiä useammin. Vuonna 1973 syntyneistä yli 40 prosenttia käy työssä asuinpaikkakunnan ulkopuolella. Suomalaisen koulutusrakenteen muutos on ollut ennätyksellisen nopea. 1960-luvulla syntyneistä työllisistä enää noin 10 prosenttia on suorittanut ainoastaan perusasteen koulutuksen. 1970-luvulla syntyneistä koulutuksen normi on ollut enemmän kuin keskiasteen tutkinnon suorittaminen. Tiedot käyvät ilmi Suomen Akatemian Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelman tutkimuksesta. ■ T 23 osaaminen Teksti ja kuvat: Ari Hautaniemi iPod-sukupolvi haastaa työelämän Työpaikoille on rekrytoitumassa jälleen uusi, hämmentävä sukupolvi. He ovat niitä, jotka kauhistuttavat vanhempia työtovereitaan ottamalla vuoden sapattivapaata lähteäkseen etsimään itseään Intiaan tai niitä, jotka tekevät kolmipäiväistä työviikkoa ollakseen enemmän perheensä parissa. ohtamisasiantuntija Bruce Tulgan on todennut, että siinä missä edellinen, 1970-luvulla syntynyt sukupolvi X oli lähinnä hiljaista kapinaa vallinnutta arvomaailmaa vastaan, 1981– 2000 syntyneiden Y-sukupolvi tulee äänekkäästi iPod-korvillaan ja tennarit jalassaan muuttamaan työelämän pelisääntöjä. Tulgan on yhdysvaltalaisen konsulttiyritys RainmakerThinkingin perustaja sekä eräs maailman johtavista asiantuntijoista, mitä tulee nuorten kykyjen johtamiseen ja eri sukupolvien vaikutukseen työhön ja työpaikkoihin. J 24 Hän kuvailee Y-sukupolven edustajia ”korkean tehokkuuden sekä korkeiden ylläpitokustannusten työntekijöiksi”. Työpaikan kulttuurista ja johtamistavoista riippuen nuoret voivat olla joko voimavara tai konfliktin lähde. Minä pystyn -sukupolvi Tulganin mukaan Y-sukupolvi on varttunut 2000-luvun kiihkeimmän talouskasvun aikana. Globalisaation ja maailman tietoverkottumisen myötä he ovat ensimmäinen aidosti globaali sukupolvi. Kotona ja koulussa on jatkuvasti va- Tutkijoiden mukaan Y-sukupolvi suhtautuu kriittisesti työelämän vallitseviin pelisääntöihin. Totutut tavat kiistetään, jos niille ei löydy järkeviä perusteita. kuutettu, että he voivat muuttaa maailmaa. Heitä on rohkaistu itseilmaisuun, vaikuttamiseen ja verkottumiseen. Y-sukupolvi onkin varustettu harvinaisen mittavalla itseluottamuksella. – Y-sukupolvella ei ole historiallista sidettä vallitseviin pelisääntöihin tai johtamiskäytäntöihin. He ovat erittäin valmiita kyseenalaistamaan sellaiset olot, joille he eivät näe perusteita. Esimiesten onkin syytä ymmärtää, ettei tämän sukupolven työntekijä välttämättä tee, mitä käsketään, jollei hänelle selitetä miksi, Tulgan on todennut. Tämä saattaa herättää närää vanhem- missa kollegoissa. Aikaisemmat sukupolvet kun eivät ole tottuneet siihen, että vallitsevia oloja lähdetään voimallisesti horjuttamaan tai kritisoimaan. Varsinkaan silloin, jos kuulutaan työpaikan nuorimpiin ja pukeudutaankin vielä totuttua rennommin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö y-sukupolvi vaadi johtamista. Päinvastoin, he ovat lapsesta asti tottuneet siihen, että heille järjestetään virikkeitä. Myös johtajan pitää olla innostava aktivaattori, joka muistaa antaa palautetta. Muutos elinympäristönä Siinä missä aiemmat sukupolvet hämmästelivät kännykkää, Y-sukupolvelle tekstaaminen on luonnollinen kommunikointitapa ja Facebook arkinen elinympäristö. Tulganin mukaan digitaalisessa tietotulvassa surffailu on eräs uuden sukupolven vahvuuksista. Y-sukupolvi on tottunut ärsykkeisiin ja ihmisten erilaisuuteen. Se vaatii uusia haasteita pysyäkseen aktiivisena ja luovana. Lisäksi Y-sukupolvi tietää, ettei yksi osaamisalue riitä loppuelämäksi. Jatkuva kouluttautuminen on kaiken a ja o. Tästä johtuen Y-sukupolvelle onkin kyettävä tarjoamaan riittävästi mielekästä tekemistä – paino sanalla ”mielekäs”. Y-sukupolven edustaja haluaa tehdä kiinnostavia ja joustavia hommia. Siinä missä aiemmat sukupolvet eivät edes uneksineet siitä, että työ joustaa työntekijän eduksi, Y-sukupolvi odottaa työn taipuvan tarvittaessa muun elämän tieltä. Kiva työ ja elämä Tulganin mukaan erityisesti sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien tavoite elämässä oli päästä vakituiseen työsuhteeseen organisaatioon, jossa edetään uraputkessa kohti ylintä huippua. Uurastamisen palkintona oli komea ura, jonka eteen uhrattiin mm. aika perheen parissa. 1970-luvulla syntynyt X-sukupolvi varttui todistaen työuupumuksen, 1980-luvun kerskakulutuksen jälkeisen laman ja globaalin talouden heilahtelut, jotka jättivät työlle kaikkensa antaneet tyhjän päälle. Tästä syystä suhtautuminen työhön muuttui kyynisemmäksi ja varauksellisemmaksi. Tulganin mukaan Y-sukupolvi syntyi epävarmaan maailmaan, mutta on elänyt 2000-luvun huiman kasvukauden, eikä suhtaudu omiin mahdollisuuksiinsa pessimistisesti. Nuori ei rakenna identiteettiään vain työn varaan, eikä luovuta itsemääräämisoikeuttaan työnantajan armoille. Y-sukupolvi haluaa kivaa työtä, joka mahdollistaa sen, että myös muu elämä on kivaa. Etätyö, joustavuus työajoissa ja moderni, monipuolinen viestintäteknologia eivät ole Y-sukupolvelle enää työn lisäominaisuuksia, vaan perusedellytyksiä. Kaikuja Suomesta Kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntijoita ja esimiehiä edustava Akavan Erityisalat tutki viime vuonna nuorten jäsentensä työelämäodotuksia. Alle kolmekymppiset eivät suinkaan ole hylkäämässä työntekoa, vaan ovat valmiita antamaan sille täydet sata prosenttia, jos vastavuoroisuus toteutuu. Tutkimus heijastelee Tulganin ajatuksia Y-sukupolvesta: Työltä halutaan tekemisen meininkiä, mielenkiintoisia tehtäviä, reilua esimiestyötä, avointa ilmapiiriä ja rentoa verkostoitumista. Joustot ovat ehdoton edellytys ja myös itse ollaan valmiita joustamaan ja oppimaan uutta. Työlle ei haluta uhrata muuta elämää eikä omaa terveyttä. Lisäksi sitoutuminen yhteen työnantajaan on aiempaa heikompaa. Jos asiat eivät nykyisessä työssä miellytä, katse käännetään kohti uusia haasteita – vaikka sitten pienemmällä palkalla. ■ Lähteet: Akavan Erityisalat ry (2010) Nuoret jäsenemme työelämässä. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1/2010. Libris Oy, Helsinki. Armour, Stephanie (2005) Generation Y: They’ve arrived at work with a new attitude. USA Today 11/8/2005. Martin, Carolyn & Tulgan, Bruce (2006) Executive Summary. Managing the Generation Mix 2007. Rainmakerthinking Inc. UUSI INSINÖÖRI 25 osaaminen Teksti: Kirsi Tamminen ■ Kuvat: Jyrki Luukkonen Eri tekniikat käsi kädessä – Teemme työkaluja käsityöläisille, kiteyttää insinööri Timo Relander projektipäällikön tehtävänkuvansa Yleisradiossa. Timo Relander matkustaa Helsingin ja Tampereen studioiden välillä, tällä kertaa kuitenkin tv-sarjan lavasteissa. etsittiin Tampereelta sopiva tila, varastona toiminut tyhjä halli. Perusteina hallin valinnalle oli 1300 neliön pylväätön ja korkea tila sekä koko kiinteistön saaminen vuokralle. – Tampereen kaupunki oli meille apuna, sillä se ohjasi meitä hyvien insinöörien pariin, Relander kiittelee. Kaikilla osa-alueilla hänellä oli joko yleläinen tai ulkopuolinen ammattilainen mukana, sillä tekniikan repertuaaria ei voi yksin hallita. lassa. Seuraavana vuorossa oli ilmastointi. – Tv-tekniikka on hupaisaa: suunnilleen kaikki sähkö, minkä tänne saamme, meidän on ohjattava lämpönä ulos ja ennen kaikkea äänettömästi, Relander kertoo. Ennen talotekniikkaa kuten lavastuksen rakentamista oli saatava tv-tekniikka valmiiksi. Töiden vaiheistus on tärkeää. – Hetkittäin tärkein vaihe oli aikataulutus, jotta tekijät eivät sotke toistensa töitä. Tietotekniikkavaiheessa hankittiin maanalainen kuitu, jonka kautta kuvattu materiaali siirretään suoraan kovalevylle Ylen Tohlopin toimitiloihin. Osa tuotannosta jälkikäsitellään siellä, osa paikan päällä, mutta kaikki hallin tuotannot ovat leisradiossa projektien skaala on laaja. Timo Relander on erikoistunut tv-tuotannollisiin projekteihin, jotka sisältävät niin sanottua talotekniikkaa eli kiinteistötekniikkaa, tietotekniikkaa sekä tv-tuotantotekniikkaa. Kuvaava esimerkki monipuolisesta projektista on viime syksynä televisiossa aloittanut Uusi päivä -draamasarja, jonka valmisteluprojektissa Relander oli alusta asti mukana. Projektipäällikkö sai alussa ohjelman määrittelyt: sarja on iloinen, siinä on nuoria ja siinä tanssitaan. – Joten tarvitsemme paljon sähköä valaistukseen ja hyvää akustiikkaa, koska meillä on musiikkia, projektipäällikkö määritteli. Alun perin sarjalle suunniteltiin uudisrakennus, mutta hanke keskeytyi rakennusluvasta valittamisen takia. Tilalle Y 26 Tyhjästä hallista tv-sarjan studioksi TV-tekniikan vaihe alkoi sähkösopimuksen teolla ja sähkökeskusten sijoittelulla halliin. Halli täytyi akustoida kunnolla, sillä sen vieressä kulkee rata ja sarjan hiljaisiakin kohtauksia äänitetään ti- saman tien kummassakin käytettävissä. Sarja tehdään teräväpiirtotekniikalla, vaikka sitä ei vielä niin ajeta ulos. Kiinteistöteknisiä tehtäviä olivat muun muassa naamiointitilojen ja puvustamon rakentaminen: taas oli tarvetta sähkölle, vedelle ja niin edelleen. Koko sarja tehdään ulkokuvauksia lukuun ottamatta hallissa eivätkä Tohlopin tilat ole näiltä osin käytettävissä. – Hankin muun muassa parturituolin ja sen viereen viemärin, Relander muistelee. Uusi Päivä -sarja toteutetaan monikanavaisesti televisiossa, radiossa ja internetissä, mikä teki omat haasteensa teknisiin ratkaisuihin. Kun tv-sarja alkoi pyöriä, Relanderin osalta projekti oli jo päättynyt. Hän antaa korkean arvosanan suomalaiselle infrastruktuurille. – Kireällä aikataululla ja nopeasti insinöörit saivat aikaan kaiken. Yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa Timo Relanderilla on 30-vuotinen ura Yleisradiossa. Vuosien varrella hän on ollut esimies-, asiantuntija- ja päällikkötehtävissä. Nykyisen asiantuntijatehtävän vastapainona olleet esimiestehtävät tukevat toisiaan hyvin. – Yleisradiossa journalismi on painopiste, mutta insinöörikunta ja tekniikka ovat talolle tärkeitä, Relander arvioi. – Jos miettii taaksepäin, niin kaikki uusi tekniikka on tullut insinöörien kautta. Näin tapahtuu edelleen. Yleisradiossa projektipäälliköiden yhteistyö sujuu hyvin. Projekteissa työskennellään muiden henkilöstöryhmien kanssa, minkä jälkeen on Relanderin mielestä kiva palata kotipesään. – Silloin päästään puhumaan insinöörien kesken. Nykyään insinöörit pääsevät projekteihin aikaisessa vaiheessa. Yleisradiossa on myös perusteellisia esiselvitysprojekteja, joista ei välttämättä tule varsinaisia projekteja. – Esiselvityksistä on muun muassa se hyöty, että toteutettaviin projekteihin sitoudutaan kunnolla. Se olisi hukkainvestointi, jos tekisimme tarpeettomia tai epäonnistumaan tuomittuja projekteja. Projektipäällikön tehtävästä hyvin UUSI INSINÖÖRI Tv-sarjan lavasteiden kätköissä on huima määrä televisio- ja tietotekniikkaa. suuri osan vie kilpailuttaminen. Yleisradio noudattaa julkista hankintalakia ja laki levittää kilpailun isoissa hankinnoissa koko Euroopan laajuiseksi. Juristeista on tullut projektipäällikön melkein tärkein työkaveri. – Kilpailutus työllistää juristeja molemmin puolin, sekä meillä että tarjoajilla, Relander sanoo. Insinööri määrittelee teknisesti tuotteen tai palvelun tarpeen. Tarve on kuvattava hyvin yksityiskohtaisesti, sillä tuotteiden tai yritysten nimiä ei saa tarjouspyynnöissä mainita. Pelko tietotekniikan pettämisestä Uransa varrelta Relander nostaa mieleenpainuvimmaksi projektiksi vuosituhannen vaihtumisen. Kuten monessa muussakin organisaatiossa tietojärjestelmät oli saatava sellaiseen kuntoon, että ne kestäisivät vuoden 1999 vaihtumisten vuoteen 2000. – Kukaan ei osannut sanoa, tapahtuuko jotain mullistavaa ja pelättiin, että infrastruktuuri voi pettää. Kuitenkaan mitään järisyttävää ei tapahtunut. Jälkikäteisissä raporteissa ilmeni, että lähes kaikkea, mitä etukäteen pelättiin, tapahtui hyvin pienessä mittakaavassa. Projektit ovat usein pitkiä, kestävät pari, kolme vuotta. Päälliköt elävät projektien aikatauluilla: hiljaisempana aikana lomaillaan. Tällä hetkellä lähes kaiken Relanderin työajasta vie uran isoin projekti: uutisstudion uusiminen. Hanke on suurin sekä työmäärältään että taloudellisesti, sillä vanhentunut uutisstudio uusitaan kokonaan ja samalla se automatisoidaan. Pari vuotta sitten alkanutta hanketta veti ensin toinen, eläkkeelle jäämässä oleva projektipäällikkö esiselvityksenä. – Meille tarjottiin mahdollisuus olla siinä samanaikaisesti töissä, jotta monta studioprojektia vetänyt voi siirtää osaamistaan. Tämä on ollut aivan erinomainen ratkaisu, Relander sanoo. Hän aloitti hankkeessa viime kesänä ja syksyllä vaihtui projektipäällikkö. Yhteistä työaikaa on useampi kuukausi: eläkkeelle siirtyvä on voinut pitää lomia ja muita vapaita pois. Relanderin vetämänä projekti jatkuu ensi vuoteen. ■ 27 maailmalta Teksti: Pertti Porokari, puheenjohtaja Kuvat: Matti Koskinen Suomalainen ay-delegaatio kävi tutustumassa SASK:n solidaarisuushankkeisiin Kiinassa ja maan ay-liikkeen sekä talouden nykytilanteeseen. Kiina muuttuu monella tavalla hyvin nopeasti atkalle osallistuivat minun lisäkseni SASK:n toiminnanjohtaja Janne Ronkainen, Proliiton puheenjohtaja Antti Rinne sekä kansanvälisten asioiden päälliköt Jari Hakkarainen Metalliliitosta ja Matti Koskinen M Proliitosta. Matka sai rahoitustukea EUrahoituksesta SASK:n kautta. Muutama vuosi sitten kiinalaiset ihmettelivät julkisissa kulkuvälineissä ja kaduilla kulkevaa länsimaista kulkijaa, joka tuntui puhuvan itsekseen. Nykyisin Kiinassa puhutaan ainakin suurkaupungeissa yleisesti matkapuhelimiin. Monilla kiinalaisilla tuntui olevan Nokian matkapuhelin käytössään. Tapasin edellisen kerran Kiinan ayliikettä vuonna 2007. Silloin oli vielä oikea ay-liike kovin alkutaipaleella. China Labour Bulletinin yksi perustajajäsenistä Han Dongfang kertoi silloin epätoivoiselta kuulostavista yrityksistä levittää ay-liikettä Manner-Kiinaan Hong Kongista käsin. Dongfangilla on ikuinen porttikielto Manner-Kiinaan taivaallisen rauhan aukion 1989 tapahtumien vuoksi. Hän oli silloin yksi keskeisimmistä hahmoista johtamassa opiskelijoiden järjestämiä mielenosoituksia. Hänet pidätettiin ja SASK:n Kaakkois-Aasian aluekoordinaattori Marlon Quesada (vas.), China Labour Bulletinin johtaja Han Dongfang ja Pertti Porokari keskustelevat CLB:n toimistossa. 28 ACFTUN:n, joka toimii lähellä kommunistista puoluetta, liittoja onkin Kiinassa noin 1,7 miljoonaa. ACFTU kerää näiltä jäseniltä, jotka eivät yleensä itse edes tiedä olevansa jäseniä, jäsenmaksun 0,5 prosenttia palkasta ja työnantajilta 2 prosenttia. Jäsenmaksutulot ovat miljardiluokan bisnestä järjestäytymisen noustessa parhaimmillaan jopa 118 prosenttiin. Kiinan hallintoa kiinnostaa kovasti ryhtyä tekemään alakohtaisia työehtosopimuksia laajemman työrauhan saavuttamiseksi. Ympäristön saastuminen suuri ongelma Metso Paper Technology Shanghai. passitettiin vankilaan samaan selliin keuhkotautisten vankien kanssa. Hän sairastui myös itse ja kuin ihmeen kaupalla englantilainen ihmisoikeusaktivisti Robin Munro sai pelastettua hänet ja siirrettyä sairaalahoitoon Yhdysvaltoihin. Siellä Dongfang parannettiin, mutta hän menetti toisen keuhkonsa. Suomen televisiosta on tullut näistä tapahtumista kertova dokumenttikin. Kiinassa ay-asiat parempaan suuntaan Nykyään Han Dongfan johtaa China Labour Bulletin liittoa Robin Munron toimiessa apulaisjohtajana. Kun he kertovat viimeisen muutaman vuoden tapahtumista ja projekteista, asiat näyttävät kuitenkin edenneen parempaan suuntaan. Länsimainen media ei paljon Kiinan todellisesta työmarkkinatilanteesta uutisoi, vaan enemmänkin etenkin Suomessa halutaan pitää globalisaation uhkaa päällimmäisenä ja viestiä, kuinka halpaa ja helppoa on toimia kiinalaisen työvoiman kanssa. Kuulimme kuitenkin, että Kiinassa on jopa 100 työpaikkakohtaista lakkoa tai muuta mielenosoitusta päivässä. ViUUSI INSINÖÖRI rallisesti lakot ovat kiellettyjä. Hallitus ei ole kuitenkaan puuttunut työpaikkojen lakkoihin, vaan seuraa niitä toki tarkasti ja antaa työntekijöiden päästää paineita, jotta välttyy laajamittaisemmilta seurauksilta. Lakkoilu onkin kannattanut ja kiinalaisen tehdastyöläisen ansiotaso on noussut kovaa vauhtia. Työvoiman voimakas vaihtuvuus nostaa myös palkkatasoa. Vaikka tehdastyöläisille elektroniikkaja tekstiiliteollisuudessa maksetaan alueen minipalkkatasoa, minimipalkat nousevat vuosittain alueesta riippuen 10–20 prosenttia. Kiinalainen insinöörinpalkka on parhaimmillaan suomalaista tasoa. China Labour Bulletin arvioi todellisiin ay-liittoihin kuuluvan jo viidenneksen työvoimasta. Kiinan suurimpia tulevaisuuden haasteita ovat ympäristöongelmat, ihmisoikeudet, yleinen terveydenhuoltojärjestelmä sekä väestön ikääntyminen. Kiinassa monet alueet ovat niin pahoin saastuneita, että siellä ei pysty hengittämään. Ympäristöteknologian viejänä Suomella voisi olla laajat markkinat tulevaisuudessa Kiinassa, kunhan hallinto ottaa sen ensin tosissaan ohjelmaansa. Kiinassa ei ole mitään julkista terveydenhuoltopalvelua, joten köyhän valtaväestön todellinen ongelma on mahdollinen sairastuminen. Jos ei ole rahaa, kuolet. Kiinan yhden lapsen politiikka on johtamassa siihen, että työikäinen väestö vähenee voimakkaasti suhteessa eläköityvään väestöön. Naisten eläkeikä on 55 vuotta ja miesten 60. Väkiluku tulee laskemaan 20 seuraavan vuoden aikana. Väestö siirtyy yhä enemmän maaseudulta kaupunkeihin ja työikäisten suhde eläköityvään väestöön romahtaa. ■ Alakohtaiset työehtosopimukset puuttuvat Kiinassa ei ole alakohtaisia työehtosopimuksia, vaan sopiminen tapahtuu työpaikkatason liitoissa. Lain mukaan työpaikkatason liitto-organisaatio on perustettava, jos yrityksessä työskentelee yli 25 työntekijää. Tällaisia Kiinan virallisen ay liikkeen 29 totta & tutkittua Teksti: Taina Hämäläinen, tutkimusasiamies Insinöörien palkanmuodostuksen selittäjien etsintää ja arviointia uden Insinööriliiton vuosittain toteuttamasta Työmarkkinatutkimuksesta saadaan erilaisin menetelmin tietoa palkkatasosta, palkan kehityksestä ja ansioiden taustalla vaikuttavista tekijöistä. Vuoden 2010 lopulla toteutetun Työmarkkinatutkimuksen keskeiset ansiokehitysluvut ja palkkatilastot raportoitiin vuoden alussa ilmestyneessä palkkaliitteessä. Palkanmuodostuksen selittäjien yksittäisiä vaikutuksia voidaan arvioida myös tilastollisilla menetelmillä kuten regressioanalyysillä. Regressioanalyysillä yksittäisten taustatekijöiden vakioidut palkkavaikutukset saadaan tiivistetysti selville. Palkan muodostumiseen vaikuttavia taustamuuttujia on valittu tässä tarkastelussa 11 kappaletta. Malli on rakennettu ottamalla huomioon näiden selittäjien samanaikainen yhteys palkkaan. Menetelmää sovellettaessa on kuitenkin syytä muistaa, että kyse on tilastollisesta mallista, joka tarjoaa vain yhden tavan palkan analysointiin. Selitettävänä muuttujana mallissa on kyselyhetkellä kokopäivätoimisten insinöörien kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2010, logaritmimuunnoksena. Kokonaiskuukausiansiot eivät sisällä mahdollisia pääomatuloja, lomarahoja tai ylityökorvauksia. Prosenttimuotoon muunnetut kertoimet ilmoittavat kunkin selittävän muuttujan yksikkömuutoksen vaikutuksen palkkaan. Regressiomallin tuloksia voidaan näin tulkita palkan suhteellisten muutosten mukaan puhumalla ”x prosenttia enemmän tai vähemmän tienaamisesta”. U Palkkaan vaikuttavia tekijöitä Ammattivuosien palkkaa lisäävä vaikutus muodostuu mallissa kahdesta selitystermistä. Valmistumisvuodesta kuluneen ajan vaikutus on myönteinen. Tutkinnon suorittamisesta kuluneiden vuosien 30 lisääntyessä palkan kasvuennuste on jokaiselle lisävuodelle 2,7 prosenttia. Toisaalta palkan kasvu hidastuu ajan kuluessa valmistumisesta. Malli arvioi esimerkiksi, että insinööritutkinnon suorittamisen jälkeisenä vuotena palkka kasvaa 2,7 prosentilla, mutta 20 työkokemusvuoden jälkeen lisävuosi tuo enää keskimäärin noin yhden prosentin lisäyksen palkkaan. Työsuhteen luonne vaikuttaa palkkaan. Vakituisessa työsuhteessa olevat ansaitsevat ennusteen mukaan keskimäärin neljä prosenttia parempaa palkka kuin määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevät. Myös sukupuoli vaikuttaa palkkaan. Kun muiden taustatekijöiden vaikutus vakioidaan, naisten palkka on seitsemän prosenttia alhaisempi kuin miesten. Palkoissa on havaittavissa toimialakohtaisia eroja, vaikka taantuma kavensi julkisen ja yksityisen sektorin palkkojen välistä kuilua. Mallissa työnantajasektorin osalta vertailuluokkana olevan, kuntasektorin palkat ovat pienimmät. Vientiteollisuuden palkkatason voidaan tulkita olevan keskimäärin 7,7 prosenttia korkeampi kuin kuntasektorilla. Suunnittelutoimistoissa työskentelevät saavat 5,2 prosenttia suurempaa palkkaa kuin kuntasektorilla. Valtion ja kotimarkkinoille keskittyneiden teollisuusyritysten palkat ovat 6,4 prosenttia suuremmat kuin kuntien. Tietotekniikan palvelualan muiden tekijöiden suhteen vakioidut palkat ovat mallin ennusteen pohjalta parhaat; keskimäärin 9,1 prosenttia suuremmat kuin kuntasektorilla. Heikko suhdannetilanne vaikutti kuitenkin erityisesti yksityisen sektorin palkkojen kehitykseen. Suuremmissa yrityksissä korkeampi palkkataso Yrityksen koolla ja omistusrakenteella on vaikutusta palkkaan. Pienissä yrityk- sissä palkat ovat pienemmät ja yrityskoon kasvaessa palkkataso kasvaa. Henkilöstömäärän perusteella mikroyrityksiksi luokiteltavien yritysten palkat ovat mallissa alimmalla tasolla. Esimerkiksi 10–29 henkilöä työllistävien yritysten palkat ovat keskimäärin 2,8 prosenttia mikroyritysten palkkoja suuremmat. Suurimmissa yrityksissä eli yli 3000 henkeä työllistävissä palkat yltävät keskimäärin jo 9,6 prosenttia korkeampaan tasoon kuin mikroyrityksissä. Ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä palkat ovat viisi prosenttia suuremmat kuin kotimaisessa omistuksessa olevilla. Työtehtävien sisältö vaikuttaa palkkaan Työkokemuksen ohella työtehtävien sisältö ja vaativuus ovat perinteisiä palkan muodostuksen selittäjiä. Asematasoerojen vaikutus palkkaan on myös mallissa suurin. Johtotehtäviin edenneet ansaitsevat keskimäärin 34,1 prosenttia enemmän kuin asiantuntijatasolla työskentelevät. Projektitehtävät työn osana ja päätyönä ovat yleistyneet ja vaikuttavat usein työn vastuiden lisääntymiseen. Projektien vetovastuuta sisältävät työtehtävät kasvattavat palkkaa keskimäärin 5,4 prosentilla. Suunnittelutehtävissä työskentelevien palkat ovat vakioituna insinöörien keskimääräistä ansiotasoa alhaisemmat. Strategisissa johtotehtävissä työskenteleville malli ennustaa korkeinta perusansiotasoa ja ryhmää ”muut insinööritehtävät” lukuun ottamatta palkkaennuste on suunnittelutehtäviä korkeampi erilaisissa insinööritehtävissä työskentelevillä. Tulospalkkauksen piirissä olevat ansaitsevat 5,6 prosenttia muita insinöörejä paremmin. Huomioitavaa on, että tulospalkkauserät eivät sisälly palkkamallissa selitettävänä olevaan kuukausipalkkaan, joten itsessään tulospalkkauksen piiriin kuuluminen kasvattaa palkkatasoa. Vaikka heikko suhdannetilanne vaikutti tulospalkkioiden saajien määrään ja palkkioiden suuruuteen, yleiseen palkkatasoeroon se ei tässä mielessä vaikuttanut. Tulospalkkion piirissä olevissa yrityksissä kiinteät kuukausiansiot ovat ennusteen mukaan suuremmat kuin muissa yrityksissä. Pääkaupunkiseudulla palkat ovat korkeimmat. Muulle Uudenmaan alueelle malli ennustaa keskimäärin 4,3 prosenttia pienempiä palkkoja kuin pääkaupunkiseudulle. Itä-Suomessa ovat palkat pienimmät; eroa pääkaupunkiseutuun on keskimäärin 12,5 prosenttia. Maantieteellisiä palkkaeroja selittää muun muassa elinkeinorakenne, toimialakohtaiset erot ja esimerkiksi alueellinen työllisyystilanne. Uudenmaan alueella palkansaajan ostovoimaa heikentää muuta maata korkeammat asumiskustannukset, mikä ei tässä mallissa näy. Malli selittää 65 prosenttia palkan vaihtelusta. Jokaista palkkaan vaikuttavaa tekijää ei ole voitu ottaa huomioon. Yhteiskunnallisten ilmiöiden mallintaminen on yleensäkin rajallista. Työtehtävät ja asemataso liittyvät monissa tapauksissa toisiinsa, joten ne vaikuttavat mallin vakauteen. Muut mallin ulkopuolella olevat tekijät ja satunnaisvaihtelu selittävätkin muuta osaa palkasta. Taulukko: Työmarkkinatutkimuksen 2010 palkkamalli Muuttuja Vakio B (log-prosentit) Vaikutus palkkaan % (7,772) B-kertoimen tilastollinen merkitsevyys (p<0,05) kyllä 1) Valmistumisvuosi 0,027 2,7 % -0,00045 -0,045 % kyllä 2) Sukupuoli - nainen -0,073 -7,0 % kyllä 3) Vakituinen kokopäivätyö 0,039 4,0 % kyllä Vientiteollisuusyritys 0,074 7,7 % kyllä Kotimarkkinoille keskittynyt teollisuusyritys 0,062 6,4 % kyllä Suunnitteluala 0,051 5,2 % kyllä Tietotekniikan palveluala 0,087 9,1 % kyllä Kaupan tai muu palvelualan yritys 0,063 6,5 % kyllä Valtio 0,062 6,4 % kyllä Muu (järjestö, muu yksityinen, muu julkinen) 0,066 6,8 % kyllä 10-29 henkilöä 0,028 2,8 % kyllä 30-99 henkilöä 0,045 4,6 % kyllä 100-249 henkilöä 0,057 5,9 % kyllä 250-499 henkilöä 0,063 6,5 % kyllä 500-999 henkilöä 0,053 5,5 % kyllä 1000-2999 henkilöä 0,068 7,0 % kyllä Vähintään 3000 henkilöä 0,092 9,6 % kyllä 6) Ulkomaalaisomisteinen yritys 0,048 5,0 % kyllä Ylin johto 0,379 46,1 % kyllä Johto 0,293 34,1 % kyllä Ylempi keskijohto 0,166 18,0 % kyllä Alempi keskijohto 0,073 7,5 % kyllä Toimihenkilö -0,204 -18,4 % kyllä 8) Projektityövastuu - toimii projektin vetäjänä/projektipäällikkönä 0,052 5,4 % kyllä Strateginen 0,123 13,1 % kyllä Hallinto 0,047 4,8 % kyllä Myynti, markkinointi, ostotehtävät 0,070 7,2 % kyllä Palkkanosturilla arvio omasta palkkatasosta Opetus, koulutus 0,091 9,5 % kyllä Jäsensivuilla oleva palkkanosturi on myös toteutettu regressiomenetelmällä. Palkkanosturi tuottaa palkan keskiarvoennusteen lisäksi arviot myös palkan mediaanille ja kvartiileille palkka-arvioinnin tueksi. Palkkanosturin arvioimat palkkatunnusluvut ovat yleisesti ottaen tarkkoja. Tarkkuus kuitenkin vaihtelee sen mukaan kuinka tyypillisestä työnantajasta ja/tai tehtävästä on kyse. Mitä harvinaisemmasta alasta ja tehtävästä on kyse, sitä suurempi on palkka-arvion virhemarginaali. ■ Käyttö- ja ylläpitotehtävät Muu insinööritehtävä 10) On tulospalkkauksen piirissä UUSI INSINÖÖRI Tutkinnon ikä (vuodetw tutkinnon suorittamisesta) Tutkinnon iän neliötermi (vuodet tutkinnon iästä neliöitynä) kyllä 4) Työnantajan sektori; vertailuluokka: Kuntasektori 5) Työnantajan henkilöstömäärä Suomessa; vertailuluokka: 1-9 henkilöä 7) Asemataso; vertailuluokka: Asiantuntijat 9) Toimen päätehtävä; vertailuluokka: Suunnittelutehtävät Tutkimus, tuotekehitys 0,031 3,2 % kyllä IT-alan tehtävät 0,031 3,1 % kyllä 0,051 5,2 % kyllä 0,010 1,0 % ei 0,054 5,6 % kyllä Muu Uusimaa -0,044 -4,3 % kyllä Häme -0,090 -8,6 % kyllä Lounais-Suomi -0,101 -9,6 % kyllä Keski-Suomi -0,112 -10,6 % kyllä Kaakkois-Suomi -0,104 -9,9 % kyllä Itä-Suomi -0,134 -12,5 % kyllä Vaasan alue -0,126 -11,8 % kyllä Oulun seutu -0,065 -6,3 % kyllä Muu Pohjois-Suomi -0,120 -11,3 % kyllä Selitettävä muuttuja kuukausipalkan luonnollinen logaritmi 11) Työssäkäyntipaikkakunta; vertailuluokka: Pääkaupunkiseutu Mallin selitysaste (R²) 65 % 31 oikeus Teksti: Niina Suvanto, työsuhdelakimies ■ Kuva: David Trood / Gorilla Palkkausta on tarkistettava monissa kohdin työsuhteen aikana. Tilanteet voivat liittyä työtehtävien muutokseen, mutta taustalla voi olla myös palkkausjärjestelmän muutos tai työvoiman vähentämisen tarve. Yleensä palkkausta koskeva muutos nostaa palkkaa, mutta palkka voi tietyin edellytyksin myös alentua. Lisääntyneen vastuun on näyttävä myös palkkauksen paranemisena. yöstä maksettava palkka määräytyy monesti yrityksessä noudatettavan palkkausjärjestelmän perusteella. Palkkaan voi vaikuttaa myös alalla noudatettava työehtosopimus, vaikka ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa palkkaa koskevia määräyksiä onkin vähän. Palkka maksetaan yleensä työhön käytetyn ajan perusteella, eli kuukausitai tuntipalkkana. Poikkeuksena tästä on urakkapalkka, joka perustuu pelkästään työsuoritukseen. Työsopimuslain mukaan työsopimuksessa pitää sopia palkan perusteesta eli siitä, perustuuko palkka aikaan vai suoritukseen. Lähtökohtaisesti muutoksesta pitää sopia erikseen. Työehtosopimuksen muutoksesta seuraavat muutokset tulevat toki voimaan automaattisesti. Muut palkkauksen perusteen tai palkkausjärjestelmän muutokset arvioidaan tapauskohtaisesti. Lähtökohta on, että muutos ei saa vaikuttaa palkkaa alentavasti. Esimerkiksi palkkauksen T 32 Palkkaus voi muuttua työsuhteen aikana muuttaminen aikapalkasta suorituspalkkaan ei ole mahdollista työnantajan yksipuolisella päätöksellä, mikäli olot huomioon ottaen on selvää, ettei palkka tule säilymään entisellä tasolla. Työtehtävissä tapahtunut muutos Peruspalkka on yleensä määritelty työtehtävien vaativuuden mukaisesti. Perus- palkan lisäksi palkka saattaa sisältää henkilökohtaisen osan tai työn tuloksesta riippuvaisen osan. Kun työtehtävät muuttuvat, myös palkan pitää muuttua työtehtäviä vastaavaksi. Selvää on, että lisääntynyt vastuu korottaa palkkaa. Mikäli työtehtävät eivät muutu kokonaan toisiksi, on arvioitava, onko tehtävissä tapahtunut muutos merkittävä. Jos tehtävämuutosta voidaan pitää olennaisena, myös palkka pitää neuvotella uudestaan. Palkkaehdon muuttaminen työnantajan yksipuolisella päätöksellä Työsopimuslaista puuttuu säännös työsuhteen ehtojen muuttamisesta. Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu, että työsuhteen olennaisen ehdon muuttaminen on mahdollista vain sopimalla siitä työntekijän ja työnantajan välillä. Työsuhteen olennaisten ehtojen muuttaminen yksipuolisesti on siten mahdollista vain, jos työnantajalla on lainmukainen peruste päättää työsuhde. Työnantajalla on siis oltava työsuhteen irtisanomis- tai purkamisperuste. Työnantajan on myös noudatettava irtisanomisaikaa eli muutokset, mikäli työntekijä ne hyväksyy, voivat tulla voimaan vasta irtisanomisajan kuluttua. Uusia työsuhteen ehtoja pitää siis tarjota irtisanomisen vaihtoehtona. Palkan alentaminen tulee siis kysymykseen lähinnä silloin, kun työnantaja on irtisanomassa työntekijöitä tuotannollisesta tai taloudellisesta syystä. ■ Koonnut: Niina Suvanto, työsuhdelakimies Vuodenvaihteen lakimuutoksia t5ZÚFMÊLFWBLVVUVTNBLTVUOPVTJWBU Tänä vuonna työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 22,4 prosenttia palkasta eli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin viime vuonna. Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on 4,7 prosenttia palkasta ja 53 vuotta täyttäneiden 6 prosenttia. Työnantajan maksu on tänä vuonna keskimäärin 17,1 prosenttia. t5ZÚUUÚNZZTWBLVVUVTNBLTVUOPVTFWBU Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu ja työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu nousivat 0,2 prosenttiyksikköä. Tänä vuonna palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,6 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 prosenttia palkasta palkkasumman 1 879 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,2 prosenttia palkasta. t:SJUUÊKJFOTBJSBVTBKBO sosiaaliturva paranee Yrittäjät, joilla on sekä yrittäjän eläkelain että maatalousyrittäjän eläkelain mukainen vakuutus, saavat omavastuuajan saiUUSI INSINÖÖRI rauspäivärahaa molempien vakuutusten perusteella. t5ZÚFMÊLFMBLJFONVLBJOFO yrittäjämääritelmä uudistuu Yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukainen yrittäjämääritelmä laajenee. Yrittäjänä pidetään myös osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevää henkilöä, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia yrityksen osakkeista tai jolla yksin on yli 30 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Siten myös työttömyysturvan yrittäjämääritelmä muuttuu. t-PNBVUFUVJMMBPJLFVTUÊZUFFO työttömyyspäivärahaan Lomautuksen takia lyhennettyä työviikkoa tekevät saavat edelleen lomautuspäiviltä täyden työttömyyspäivärahan. Laki koske niitä työntekijöitä, joiden viikoittaista työaikaa on lyhennetty vähintään yhdellä päivällä. t.ÊÊSÊBJLBJTUFOUZÚTPQJNVTUFO käyttö tiukentuu sallittua, jos sopimusten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä on pysyvä. t5ZÚOBOUBKJMMFUVLFBFOOBMUB ehkäisevään työterveyshuoltoon Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista maksetaan jatkossa 60 prosentin korvaus työnantajille, jotka ovat sopineet yhdessä työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta työpaikalla. t.VVUPLTJBVMLPNBBMBJTUFOPJLFVUFFO saada työmarkkinatukea 1.1.2011 alkaen jatkuvan oleskeluluvan saaneille ulkomaalaisille palautetaan oikeus työmarkkinatukeen oleskeluluvan myöntämisperusteesta riippumatta. Oikeus työttömyysetuuteen ei enää ole riippuvainen siitä, onko henkilö ehtinyt täyttää työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon ennen työttömyyden alkamista. ■ Muutoksen myötä toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole enää 33 opiskelijat www.iol.fi IOL:n vuoden 2011 uusi hallitus aloitti ärjestäytymiskokouksessa 13.1. päätettiin hallituksen jäsenille vastuualueet, aluevastuuyhdistykset sekä muut edustukset. Puheenjohtajana hallituksessa toimii jyväskyläläinen 23-vuotias Tero Rinne, joka opiskelee ohjelmistotekniikkaa. Varapuheenjohtajana ja toisena järjestöasioista vastaavana toimii raahelainen tietotekniikanopiskelija Juho Niemelä. Niemelä toimii Kemin, Kokkolan ja Oulun aluevastaavana. Toisena järjestöasioista vastaavana toimii porilainen Mikko Tuomivirta. Niemelä vastaa alueyhdistysten ja paikallisyhdistysten välisestä yhteistyöstä ja Tuomivirta omasta järjestökentästä. Aluevastuupaikkakuntina Tuomivirralla on Tampere, Vaasa ja Forssa. Oululaisella Jari Varjuksella on vastuullaan viestintä ja aikuisopiskelijat. Vastuupaikkakuntina Varjuksella ovat Kajaani, Raahe, Rovaniemi ja Ylivieska. Tamperelaisen Oskari Timperin vastuualueina ovat ura- ja ammattikuva sekä viestintä. Timperin vastuupaikkakuntia ovat Valkeakoski, Hämeenlinna ja Riihimäki. Koulutuspoliittisina vastaavina toimivat mikkeliläinen Sami Lehtinen ja helsinkiläinen Olli Vanhoja. Lehtisen vastuupaikkakuntia ovat Lahti, Kuopio ja Joensuu. Vanhojan vastuupaikkakuntia ovat Turku, Lappeenranta ja Imatra. Sosiaalipoliittisena vastaavana toimii mikkeliläinen Ossi Lintula. Lintulan J IOL hallitus 2011 vasemmalta Heikki Heimonen, Oskari Timperi, Ossi Lintula, Juho Niemelä, Tero Rinne, Olli Vanhoja, Sami Lehtinen, Jari Varjus ja Mikko Tuomivirta. Kuvasta puuttuu UIL:n hallituksen edustaja Minna Suominen. vastuulle kuuluu myös työelämä-asiat. Vastuupaikkakuntina Lintulalla on Jyväskylä, Seinäjoki, Kotka ja Varkaus. Kulttuuriasioista vastaa hallituksen varajäsen Heikki Heimonen. Hänen vastuupaikkakuntia ovat Pori, Rauma ja Mikkeli. Uuden Insinööriliiton hallituksessa Insinööriopiskelijaliittoa edustavat rau- malainen tuotantotalouden opiskelija Minna Suominen ja hänen varajäsenensä Juho Niemelä. Hallituslaisten tarkemmat yhteystiedot ovat IOL:n nettisivuilla. Sähköpostilla hallituksen jäsenet tavoittaa osoitteesta [email protected]. Ottakaa rohkeasti yhteyttä hallituksen jäseniin! ■ Insinööriopiskelijaliiton koulutuskalenteri kevät 2011 nsinööriopiskelijaliitto ja Uusi Insinööriliitto järjestävät keväällä suosittuja yhteyshenkilökoulutuksia. Koulutukset toteutetaan alueittain ja ne ovat IOL:n jäsenille maksuttomia. Lisätietoja kurssien sisällöstä ja ilmoittautumisista on liiton nettisivuilla. Kysy myös oman koulusi paikallisyhdistyksestä. ■ I 34 Helmikuu Maaliskuu 12.–13.2. YH1: Kokoustekniikan ja järjestötoiminnan koulutus Länsi: Riihimäki 19.–20.2. YH1: Kokoustekniikan ja järjestötoiminnan koulutus Itä: Kouvola, Pohjoinen: Oulu 4.–5.3. YH2: Työnhakemisen ja palkka-asioiden koulutus Etelä: Riihimäki 4.–5.3. YH3: Neuvottelutaidon ja työmarkkina-asioiden koulutus Etelä: Riihimäki 11.3. Insinööriopiskelijaliiton koulutuspoliittinen seminaari 18.–19.3. YH2: Työnhakemisen ja palkka-asioiden koulutus Helsinki Pohjoinen: Oulu IOL palkitsi vuoden 2010 esimerkillisimmät toimijat puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry nhoja Kuvat: Olli Va Vuoden paikallisyhdistys 2010 Kemin Insinöörioppilaat KeIO ry. Palkinnon vastaanottivat Dani Alaraudanjoki (vas.), Joni Ylihuttula ja Liisa Hepola. Vuoden aktiivi 2010 Leena Koskimäki Riihimäeltä. Insinööriopiskelijaliiton hallitus myönsi Valkeakosken Insinööriopiskelijat ry:lle kunniamaininnan hyvin tehdystä työstä vuonna 2010. Kunniakirjan vastaanotti Eero Heiskanen (vas.) ja Mikko Soipio. nsinööriopiskelijaliiton vuoden 2010 hallitus valitsi viimeisessä kokouksessaan vuoden aktiivin ja paikallisyhdistyksen sekä päätti jakaa kunniamaininnan. Vuoden aktiiviksi valittiin riihimäkeläisen mediatekniikan opiskelija Leena Koskimäki. Vuoden paikallisyhdistykseksi valittiin Kemin Insinöörioppilaat I UUSI INSINÖÖRI Tero Rinne KeIO ry, jonka jäsenhankinta ja toiminta kehittyivät merkittävästi vuoden 2010 aikana. Hallitus jakoi kunniamaininnan Valkeakosken Insinööriopiskelijat ry:lle. Aktiivit palkittiin Tukholmassa IOL:n Puheenjohtajat, sihteerit ja rahastonhoitajat -koulutuksessa 15.1.2011. ■ Vahvan vaikuttamisen vuosi käynnistyi usi vuosi on jälleen pyörähtänyt toiminnassamme käyntiin. Toimijat ovat vaihtuneet niin liittohallituksessa kuin paikallisyhdistyksissäkin. Toimijoiden vaihtuessa Insinööriopiskelijaliiton koulutukset nousevat tärkeään rooliin. Niissä siirretään perinnettä ja tietotaitoa uusille toimijoille. Tuleva vuosi asettaa niin paikallisyhdistystoimijoillemme kuin myös liittohallitukselle monia erilaisia haasteita. Keväällä on jälleen eduskuntavaalit, joissa on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia päättäjiä tulevaksi neljäksi vuodeksi maallemme valitaan. Kannustankin paikallisyhdistyksiä järjestämään paikallisesti erilaisia vaalipaneeleita ja vaalitilaisuuksia yhdessä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa. Tällä tavalla tuodaan vaalit lähemmäksi opiskelijoita ja motivoidaan myös heitä äänestämään. Tueksi niin paikalliseen kuin valtakunnalliseenkin vaikuttamiseen Insinööriopiskelijaliiton hallitus valmisteli viime vuonna hallitusohjelmatavoitteet. Kuluva vuosi on myös koulutuspoliittisen vaikuttamisen osalta merkittävä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien selvitysmiesten raportti ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisesta julkaistiin joulukuussa. Nyt se on kommenttikierroksella. IOL lausuu tähän oman näkemyksensä sekä seuraa aktiivisesti, mihin suuntaan rahoitusmallin uudistaminen lähtee. Kevään aikana järjestetään myös koulutuspoliittinen teemaseminaari, jossa käsitellään ajankohtaisia koulutuspoliittisia asioita. Voidaan siis todeta, että kuluva vuosi on vahvan vaikuttamisen vuosi. Ei pelkästään liittohallitustasolla vaan myös paikallisesti. U 35 Nyt sesonkitilauksena edullisesti. Tilaa viimeistään 15.3. jäsentietopalvelu tiedottaa Teksti: Satu Sjöstedt, jäsentietopäällikkö Palkkatilastot ja laskut lähetetty lkuvuoden postitukset ovat edenneet aikataulun mukaisesti. Suurin osa postituksista on jo perillä ja loputkin isot postituserät matkalla. Postitusten saapuminen perille on lisännyt väliaikaisesti yhteydenottojen määrää tuntuvasti, mikä aiheuttaa viivettä jäsentietopalvelun vastaus- ja käsittelyajoissa. Joulukuiset muistutukset sekä jäsenmaksulaskut myös muistuttelevat alennuksen hakemisesta, minkä tähden alennuskäsittelyiden viive on kasvanut. Muutoksissa on olennaista yhteydenoton ajankohta. Jos esimerkiksi olet liittymässä kauttamme työttömyyskassaan, liittyminen alkaa siitä päivästä, kun olet asiasta ollut yhteydessä, vaikka vastaus tuleekin myöhemmin. Jäsentietopalvelu kiittää kärsivällisyydestä ja purkaa jonot mahdollisimman pikaisesti. A Alennushakemukset Muistathan, että alennusohjeiden mukaisesti alennusta voi hakea vain tositteen perusteella. Alennusta voi hakea siinä vaiheessa, kun pystyy tositteella osoittamaan ehtona olevan viiden kuukauden täyttymisen – siis lähinnä jälkikäteen. Liitä siis aina mukaan tosite, josta alennukseen oikeuttava syy sekä ajanjakso vähintään viiden kuukauden osalta ilmenevät. Muussa tapauksessa alennusta ei voida käsitellä. Alennusohjeet ovat verkkosivuillamme kohdassa Jäsenyys > Jäsenmaksut. Voit vielä hakea alennusta myös vuodelle 2010, mutta hakemus on tehtävä pikaisesti. Jos olet jo hakenut alennusta etkä vielä ole saanut vastausta, huomioithan, että täysimääräisen jäsenmaksun voi maksaa myös kuukausierissä laskun mukaisesti. Ellet siis vielä ole saanut päätöstä, voit maksaa normaalisuuruisen kuukausierän, jonka maksaminen huomioidaan alennuspäätöksessä. Jäsenmaksujen maksaminen Vuoden 2011 normaalisuuruisen jäsenmaksun voit laskun mukaisesti maksaa joko kerralla tai kuukausierissä. Käytä aina laskulla olevaa viitenumeroa. Jos käytät virheellistä viitenumeroa, ilmoita siitä jäsentietopalvelulle sähköpostitse kertomalla jäsennumerosi tai syntymäaikasi, käyttämäsi viitenumero sekä maksupäivä. Näillä tiedoilla jäsentietopalvelu saa kohdistettua maksun laskullesi. ■ Uusi jäsenetu – www.jasenedut.fi usi Insinööriliitto ja Jäsenedut ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Jäsenedut on erikoistunut tarjoamaan jäsenetuja akavalaisille ammattiliitoille. Yhteistoiminnassa on 19 akavalaista ammattijärjestöä. Jäsenpalvelujen tuottamiseen ei käytetä liittojen rahoja euroakaan, vaan Jäsenedut toimii mainosrahoitteisesti. Osoitteessa www.jasenedut.fi on tietoa uusimmista eduista. Etujen tarjoajia on melkein 50 ja niitä tulee koko ajan lisää. Jos haluaa lähemmin tutustua etujen sisältöön, niin se edellyttää rekisteröitymistä. Rekisteritietoja ei luovuteta kenellekään ulkopuoliselle. Palvelujen/etujen tarjoajat eivät halua, että heidän antamansa edut ovat kaikkien nähtävillä, siksi vaaditaan rekisteröityminen. Jos olet Facebookissa, voi liittyä tykkäjiin, jolloin saa omaan profiiliin tietoa uusista eduista sitäkin kautta. Jokainen jäsen voi vaikuttaa palvelun tuottamiseen. Jasenedut.fi ottaa mielellään vastaan ideoita ja toiveita palvelun kehittämiseksi. Lisäksi voi ehdottaa myös yksittäisiä yri- U UUSI INSINÖÖRI tyksiä, joista toivoo jäsenetuja. Niitä voi lähettää Jäsenetujen www-sivuilla olevaan palautelaatikkoon. Kaikkien helmikuun loppuun mennessä palveluun rekisteröityneiden kesken arvotaan kolme kappaletta à 149 euron lahjakortteja Ikaalisten kylpylään! Arvonta suoritetaan 1. maaliskuuta. ■ teessa: t i o s o i s ut itselle d e a a k Klik ut.fi ed n e s a j . w ww 37 nimityksiä Teksti: Ilona Mäenpää ■ Kuva: Tuulikki Holopainen Mikko Wikstedtistä uusi järjestöjohtaja nsinööri Mikko Wikstedt aloitti vuoden alussa järjestöjohtajana Uudessa Insinööriliitossa. Kuuluminen insinööriyhteisöön ja yhdessä toimiminen sekä vaikuttaminen on hänelle tärkeätä. Siksi hän haluaa myydä ja markkinoida insinööriaatetta muille yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Myyntiä ja markkinointia 47-vuotias Wikstedt on tehnyt päätyökseen viimeiset 15 vuotta amerikkalaisten yritysten kansainvälisissä myyntitehtävissä. Hän vastasi Glenairin Suomen organisaatiosta sekä Patria Land & Armament ajoneuvoprojekteista maailmanlaajuisesti. Järjestökentässä hänet tunnetaan hyvin, olihan hän vielä viime vuoden lopussa sekä Uuden Insinööriliiton että Helsingin Insinöörien ja IAET-kassan hallituksen jäsen. Järjestökenttä on voimakkaassa muutoksessa ja sillä on monenlaisia haasteita vastassaan. Kysyimme uudelta järjestöjohtajalta, mikä on hänen näkemyksensä järjestöjen tulevaisuudesta? Sopimusyhteiskuntaan kuuluvat olennaisena osana järjestöt, jotka ajavat jäsentensä etuja, Wikstedt kiteyttää. Suurimpana haasteena hän pitää sitä, että saadaan ihmiset tekojen ja toiminnan kautta ymmärtämään, miten tärkeätä liittoon kuuluminen on. Ettei kenenkään tarvitse sitten liian myöhään pahimman jälkeen todeta, että olisi ollut hyvä kuulua liittoon. Järjestötyö perustuu ennen kaikkea keskinäiseen luottamukseen, Wikstedt vakuuttaa. Mitä sovitaan, siitä on pidettävä kiinni. Muuten emme pysty toimimaan. Tässä asiassa akavalai- I Mikko Wikstedt suuntaa liiton resursseja alueelliseen toimintaan. sessa yhteisössä on parantamisen varaa. Wikstedt on oppinsa saanut toimimalla useiden eri insinöörijärjestöjen hallituksissa puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, jäsenenä sekä muissa luottamustehtävissä vuodesta 1984 lähtien. Vuosina 1988–1989 hän toimi kokopäiväisesti Helsingin Insinöörit HI ry:n palveluksessa sen ensimmäisenä asiamiehenä. Wikstedtin vapaa-aika kuluu lasten urheiluharrastusten parissa; pojan koripallo ja tyttären jalkapallo kuljettavat isää kentältä toiselle. Itse hän pelaa sählyä, silloin kun ehtii – jotta taistelutahto pysyisi vahvana. ■ Maria Cavonius radenomi Saara Eriksson aloitti vuoden alussa projektiassistenttina Uudessa Insinööriliitossa. Hänen keskeisimmät tehtävänsä ovat Teollisuuden palkansaajat -neuvottelukunnan käytännön toiminnan organisointi ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:n kansainvälisten hankkeiden seuranta ja hallinta sekä osallistuminen jäsenhankintaan ja -pitoon liittyviin projekteihin. Eriksson on aikaisemmin työskennellyt muun muassa finanssialalla. Järjestökokemusta hänelle on kertynyt usean vuoden ajalta Tradenomiliiton ja Akavan opiskelijatoiminnasta. Myöskään UIL ei ole vieras työyhteisö, sillä hän työskenteli viime syys-joulukuun ajan työsuhde- ja neuvotteluyksikön assistentin sijaisena. ■ T 38 Insinöörisäätiön stipendit Insinöörisäätiön hallitus on myöntänyt kokouksessaan 2.12.2010 viisi kappaletta 800 euron stipendejä vuodelle 2010. Hakemuksia tuli 12 kappaletta. Stipendit myönnettiin seuraaville hakijoille: Jari Pekka Hokka, Susanna Kankaanranta, Matti Lemettinen, Mikko Sorppanen ja Petri Uusitalo. Säätiön hallitus kiittää kaikkia hakemuksen lähettäneitä aktiivisuudesta. ■ mennen tullen ■ HELSINGIN INSINÖÖRIT HI Valokuvauskerho 5.3. Studiokuvauskoulutus. 11.4. Kuvakilpa HI:n toimisto:lla. 12.-16.5. Kuvausretki ja valokuvauskerhon 10-vuotis juhlamatka Pietariin. Tarkempia tietoja: http://www.helins.fi/ valokuvauskerho/Kerhonvetäjä Rope Sidebras, [email protected] ja 050 355 5946 Retki Pietariin toukokuussa Alustavat ilmoittautumiset risteilylle voi jo nyt tehdä toimistolle. Ohjelmassa on mm. ooppera tai baletti riippuen Mariinski-teatterin esityksistä, kanaaliristeily, retki Pietarhoviin tai vierailu Eremitaasiin. Suunnistuksen ABC Suunnistuskurssin sisältää teorialuennon ja kaksi käytännön harjoitusta kuntorasteilla pienryhmissä oppaan johdolla. Kurssin hinta on noin 10 euroa. Osaamisen tunnistaminen – osaamiskansio työnhaussa Tiistaina 8.3. klo 8.30–12.00 Akavatalon Valopiha, Kellosilta 7, 00520 Helsinki. Lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa www.otty.fi. HKT esittää ENRON – Suuri huijaus 31.3.2010, klo 19.00. Lipun hinta jäsenille ja avecille on 26 euroa. Ryhmäteatterin Rikos ja rangaistus 5.5. klo 19.00. Lipun hinta jäsenille ja avecille on 20 euroa. Huoltaja HI:n huvilalle HI hakee Vådötorpp-huvilalle Helsingin Vartiosaareen osa-aikaista huoltajaa. Tiedustelut: Kari Ritvasalo, puh. 045 314 8400 [email protected] Perhesunnuntai Jääpuistossa Luistelukoulu, temppurata, leikkimielistä kilpailua ja alppicurlingia! Koko perheen sunnuntai-tapahtuma 13.3. kello 11 alkaen Helsingin rautatieaseman Jääpuistossa. ■ TAMPEREEN INSINÖÖRIT Leijahiihto Näsijärvellä la 26.2. klo 12.00 alkaen Työmarkkinatutkimuksen 2010 tulokset ja yrityskohtaiset palkkakyselyt ke 23.2. klo 17.00. Ilm. ke 16.2. mennessä. Seniorilounas ti 8.3. klo 12.00, Suomalainen Klubi, Puutarhakatu 13. Ilm. [email protected] ma 7.3. mennessä. Ura tuu tai urautuu! Uranhallintavalmennus to 10.3. klo 17.30. Ilm. ma 28.2. mennessä. Perinteinen talviurheilupäivä Himoksella la 12.3. klo 9.30 alkaen Viirun syntymäpäivä la 19.3. klo 15.00, Ahaa Teatteri. Ilm. pe 25.2. mennessä Tomaatteja, tomaatteja la 19.3. klo 18.30-20.35, Tullikamarin Pakkahuone Ilm. ti 22.2. mennessä. www.a-lomat.fi Katso Perhelomakohteet ja hae lomalle Perheen kanssa kesälomalle A-lomien edullisilla perhelomilla riittää tekemistä isoille ja pienille lomalaisille. Tarjolla on monia hyviä lomakohteita kylpylöissä, hotelleissa, urheiluopistoilla ja lomakeskuksissa. Haettavina ovat kesän lomaviikot ovat 22–34. Hakuaika päättyy 15.4.2011. Perhelomiin saa lomatukea :: Perhe- ja virkistyslomat: 170 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 85 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Nuoret perheet -lomat: omavastuu 100 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotiaat 80 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Koululaisperheiden ryhmäperheloma: omavastuu 120 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 90 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) | info@a-lomat.fi UUSI INSINÖÖRI 39 KAKURO KYMMENEN KYSYMYSTÄ 1) Albert Edelfeltin taulussa Kaarle-herttua herjaa, niin kenenkähän ruumista? 2) Mikä alkoholijuoma valittiin 10. joulukuuta 2009 Tukholmassa järjestetyn Nobel-gaalan virallisten jälkijuhlien Nobel NightCapin pääyhteistyökumppaniksi? on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. KAKURO Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa. Ratkaisu löytyy 11.2. 2011 lähtien verkkolehden sivuilta www.insinoorilehti.fi. Lentotekniikkaa Hansasta Hornettiin entoteknisen toimialan historiantoimikunta on päättänyt tutkia seikkaperäisesti toimialaa. Aiheesta julkaistaan myös kirja, joka ilmestyy keväällä 2012. Lentoteknisen toimialan keskeisinä toimijoina korkeakouluissa ja teollisuudessa ovat olleet suomalaiset diplomi-insinöörit ja insinöörit, joiden laadukkaalla työllä toimiala on kasvanut arvostetuksi ja tunnetuksi myös kansainvälisesti. Tutkimuksen tekijä on kenraaliluutnantti Heikki Nikunen, joka on lupautunut myös historiakirjan kirjoittajaksi. Toimikunnan sihteerinä ja yhteyshenkilönä toimii Esko Mälkönen. Häneltä voi tilata teosta ennakkohintaan osoitteesta Töyssälänkuja 2 B, 33960 Pirkkala tai [email protected]. Lisätietoja saa myös puhelimitse 040 073 5854. ■ L 40 3) Jenni Vartiainen laulaa huippusuositulla Seili-albumillaan laulun Seilistä, jonne soudetaan. Mistä tämä Seili on surullisen kuuluisa? 4) Mikä on dissektio? 5) Mitä tarkoittaa tabula rasa? 6) Montako voimalaitosta on Oulujoessa? 7) Minä vuonna tapahtui niin sanottu tammikuun kihlaus? 8) Missä laissa säädetään, että lomaraha on 50 prosenttia lomaajan palkasta? 9) Päivämäärä 11.02. 2011 on anagrammi (vert. sanan saippuakauppias anagrammi on saippuakauppias). Mitkä ovat kolme seuraava anagrammi päivämäärää? 10) Mikä on Suomen paras jääkiekkojoukkue? Koonnut: Erik Sartorisio Oikeat vastaukset ovat Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa: www.insinoori-lehti.fi ikaan a n a a Sam et Teollis t 11 ja Palvelu 011 – 2 o i B Chem umat t h a p a t Suomen merkittävin valmistavan teollisuuden ammattitapahtuma Osta paremmin, viisaammin ja kustannustehokkaammin kuin kilpailijasi! Tapahtuma auttaa yritystäsi ottamaan seuraava askeleen tuotannossa, tekemään tuotteestasi entistä paremman ja leikkaamaan samalla kustannuksia. 23.-24. MAALISKUUTA 2011 | HELSINGIN MESSUKESKUS SUBCONTRACTOR2011 Näytteilleasettajia Verkostoitumista Seminaareja Uutuuksia Innovaatioita ...ja paljon muuta Yhteistyökumppani Markkinointiyhteistyökumppani Säästä aikaa ja rahaa, rekisteröidy tapahtumaan maksutta osoitteessa: www.easyFairs.com/SUBCONTRACTOR järjestöyhteydet KESKUSTOIMISTO JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841 Järjestötoiminta kehityspäällikkö Ari Impivaara, 0201 801 822 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Tomi Seppä, 0201 801 844 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 TOIMINNAN JOHTO puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 040 1679 559 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 talouspäällikkö Paula Mauno 050 4390 499 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 851 projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848 projektiassistentti Saara Eriksson, 0201 801 842 Asiamiehet Jani Huhtamella, 0201 801 835 Olli Nurminen, 0201 801 803 Mikko Sormunen, 040 7216 879 Juha Särkkä, 0201 801 843 Lakimiehet työelämän oikeudelliset palvelut 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen Työsuhdelakimiehet Jemina Fabritius, Maria Harju, Jukka Siurua, Niina Suvanto ja Juha Teerimäki Työsuhdeneuvojat: Liisa Reunanen ja Tiina Savikko assistentti Paula Tapani Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839 Jäsentietopalvelu jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Juha Kauppila, Tarja Mörsky ja Anna-Maija Posti palveluaika klo 10-14 ma-ti, to-pe 0206 93 877 jasen@uil.fi Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 tiedottaja Marja Cavonius, 0201 801 847 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen 0201 801 870 Opiskelija-asiat info@iol.fi opiskelija-asiamies Juha Manu, 0201 801 830 projektiasiamies Ville Välimäki, 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 Kenttäasiamiehet Annika Kujansuu, 040 518 0058 Tiina Lahtiluoma, 040 745 1749 Satu-Maarit Velling, 0201 801 871 YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 Espoo puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen jaana.kalviainen@helins.fi asiamies Kari Ritvasalo puh. (09) 477 45 410, 045 314 8400 kari.ritvasalo@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi www.hyri.net LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.uil.fi/lappi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 Kemi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli faksi (015) 361 832 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi www.sai.fi SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen gsm 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Keskustie 22 A www.ksinsinoorit.com Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi. 42 Kirsi Tamminen Syyskiertueen palkinnot arvottiin usi Insinööriliitto järjesti viime syys-marraskuussa Syyskiertueen, joka kaarsi useilla paikkakunnilla halki Suomen. Kaikki kiertueet aikana UIL:n jäsenjärjestöihin liittyneet osallistuivat neljän Nokian N8 -puhelimen arvontaan. Onnetar suosi Ari Laaksoa, Anni Meiseriä, Petri Partasta ja Pasi Salhojaa. Ohjelmistoarkkitehti Ari Laakso on sivutoiminen yrittäjä. UIL:n tarjoamat lakiasiapalvelut sekä matkavakuutus varmistivat hänen päätöksensä liittyä jäseneksi. Laakso jää innolla odottamaan, minkälaisia toimintapainotteisia tapahtumia jäsenjärjestö tarjoaa. Laatuinsinööri Pasi Salhoja liittyi jäseneksi Tampereen Alihankintamessuilla. Hän on innokas aikuisopiskelija, joka on opiskellut työn ohessa insinööriksi. Hän arvostaa myös työssä oppimista, sillä nopean tietoteknillisen kehityksen takia teorian ja käytännön kuilu kasvaa. Jäsenjärjestöltään ja liitolta Salhoja odottaa muun muassa monipuolista kurssitarjontaa työelämäkysymyksissä. Syyskiertueen palautekyselyyn vastaajien kesken arvottiin viisi kappaletta Mini Maglite AA -käsivalaisinta. Onnekkaita olivat Lasse Kauranen, Tero Kukko, Martti Nuuttila, Pertti Peltonen ja Heikki Syrjälä. ■ U Pasi Salhoja. Ari Laakso (oik.) ja Petri Partanen. Maria Cavonius
