docKalenteri 2014 - Zonta
download 
Report Transcription
Kalenteri 2014 - Zonta
Kalenteri 2014 Toukokuu 1.5. 20.5 Governor ilmoittaa YWPA Awards -ehdokkaan päämajaan. Kerhon Jane M. Klausman -ehdokas ilmoitetaan piirin stipenditoimikunnalle. Amelia Earhart Fellowships -saajat julkistetaan. Kesäkuu 1.6. 12.–15.6. Kerhojen kansainväliset jäsenmaksut maksettu päämajaan. Kerhon piirin jäsenmaksu, konfrenssirahastomaksu ja palveluraha maksettu piirille. Nordiskt Forum Malmö, New Action on Women´s Rights Yhteistyössä Zonta-piirit ZI D13 Tanska, Islanti, Liettua ja Norja, ZI D20 Suomi ja Viro sekä ZI D21 Ruotsi ja Latvia. 28.6.–1.7. Heinäkuu 1.7. 15.7. 21.7. Elokuu 5.8. 62nd Zonta International Convention, Orlando, Florida, USA. YWPA Awards -saajat julkistetaan. Zontat SuomiAreenalla, Pori. Kerhojen esitykset Haminan piirikokoukseen, esitys piirihallitukselle 75 pv ennen piirikokousta. Kutsu kerhoille Piiri 20:n piirikokoukseen Haminaan 60 pv ennen. Zontalehti 2/2014:n deadline, jakelu piirikokouksessa. Syyskuu 1.9. Governor ilmoittaa piirin Jane M. Klausman -ehdokkaan päämajaan. 6.9. Ilmoittautuminen I Haminaan päättyy, kerhot ilmoittavat delegaatin ja varadelegaatin sekä proxyn. 8.9. Kansainvälinen lukutaitopäivä • International Literacy Day 20.9. Ilmoittautuminen II Haminaan päättyy. 21.9. Kansainvälinen rauhanpäivä • International Day of Peace Lokakuu 4.–5.10. 11.10. 2015 6.–8.2. Haminan Piirikokous Kansainvälinen tyttöjen päivä • International Girls’ Day 6th European Interdistrict Zonta Seminar, Bruges, Belgium. zonta 1/2014 zonta 1/2014 Zonta International Piiri 20 ry jäsenlehti • medlemstidning • liikmeleht Julkaisija Zonta International Piiri 20 ry Zonta Club Vantaa I Zonta Club Vantaa II Vastaava päätoimittaja Governor Marja Koivula Päätoimittaja Arja Schadewitz Toimituskunta Anna-Maija Hirvi, Sirkka-Liisa Rautioaho, Arja Schadewitz, Riitta Sivenius, Taina Viiala, Ulla-Stina Westman Ilmoituspäällikkö Sirkka-Liisa Rautioaho Käännökset Helle Aunap, Riitta Eskelinen, Anna Lokk, Ulla-Stina Westman Kuvankäsittely Mikko Karppanen, lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu Elina Andstén, opiskelija, Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelma (P2P), Aki Schadewitz Graafinen suunnittelu ja taitto Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman opiskelijat (P2P) Elina Andstén, Kia Hakala, Vilma Kölhi, Helmi Ollikainen, Minna Setälä Paino Painos 2 000 kpl ISSN 1235-9335 (painettu) ISSN 2342-3005 (verkkojulkaisu) Kannen kuva Finnair Oyj www.zonta.fi Sisällysluettelo • Innehåll • Sisukord Tervehdykset Governorin tervehdys4 Puheenjohtajien tervehdys6 Vantaan kaupunginjohtajan tervehdys8 Logiikkaa ja logistiikkaa maailman ääriin Tervetuloa Vantaalle!10 Logiikkaa ja logistiikkaa Vantaalla14 Laurean opiskelijat Kivistöä kehittämässä 16 17 Kehärata tekee Vantaasta kaupunkimaisemman Asuntomessuilta haetaan ideoita20 Jalkapallovalmentaja Pauliina Miettinen: ”Kilpailu on aina ollut minulle luonnollista” 21 Terhi Nieminen-Mäkynen — Vantaalta maailman ääriin 22 24 Vantaan zontat tukevat Tyttöjen Tilaa Piirin 20 kuulumiset Piirikokousohjelma 4.–6.4.2014 Vantaalla26 Uusi Governor Salla Tuominen: ”Keskiössä aina nainen tai tyttö” 28 29 Zonta International District 20 — Uusi piirihallitus 2014–2016 Palvelutoiminta piirissä ja kansainvälisesti Zontat auttavat Ruandaa toipumaan32 Sisarta ei jätetä -kampanjalla torjumme yksinäisyyttä 34 35 Case: Omaehtoinen Ystäväpiiri -toiminta virkistää Luetaan yhdessä -toimintaa jo kymmenen vuotta 36 Case: Kalliola-ryhmän kokemuksia37 Supersiskot auttavat tyttöjä hädässä 44 Kerhojen kuulumiset Rekrytointi — helppoa ja hauskaa!31 Case: Raseborgs zontor vill fortsätta växa 31 38 Me kõik oleme omavahel seotud — We are all connected Tunne oma märksõna39 Zonta kui elukool40 ”We dit it!”41 Starka kvinnor utformade Estlands framtid 42 Tartu women ready for Zonta in 1990 43 Hyvän olon muotoilua yhdessä47 Osallisena Suomessa — osallisena Vantaalla48 Kiitos!50 Tulevat tapahtumat 62. Convention Orlandossa kesä-heinäkuun vaihteessa 44 SuomiAreena ja Pori kutsuvat!45 Hyvät ystävät! 50 Kalenteri 2014 52 Stipendiohjelmat ZIF-kuulumisia45 Uralla eteenpäin askel kerrallaan46 In memoriam Pirkko Alajoki in memoriam48 zonta 1/2014 zonta 1/2014 Kopio Niini Oy zonta-lehti 1/2014 Guvernörens hälsning Kevään 2014 piirikokouksemme on Vantaalla, joka meille suomalaisille merkitsee porttia maailmalle. Myös Zonta International on väylä kansainvälisyyteen ja muiden kulttuurien tuntemiseen. Kesä–heinäkuun vaihteessa tähän on jälleen erinomainen tilaisuus Orlandon Conventionissa. Maailman eri kolkilta kokoontuvat naiset välittävät tietoa kanssasisarien elämästä hyvin monenlaisissa olosuhteissa. Useimmissa maissa naisten ja tyttöjen elinolot ovat paljon heikommat kuin meillä Suomessa ja Virossa. Pahimmillaan naisten elämä ei ole edes ihmisarvoista. Juuri näiden kaikkein vaikeimmissa ja köyhimmissä olois sa elävien naisten eteen teemme zontina työtä. Biennium 2012–2014 on päättymässä parin kuukauden kuluttua. Sekä kansainvälisenä että piirimme tavoitteena on ollut uskottavuuden ja näkyvyyden lisääminen. SuomiAreenalla järjestämämme paneelikeskustelut, Zonta says NO -tapahtumat, Sisarta ei jätetä -kampanja sekä Virossa toteutettu, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojekti ovat varmasti olleet uskottavia ja myös lisänneet järjestömme näkyvyyttä. Piiri 20 otti tällä kaksivuotiskaudella käyttöön aivan uusia toimintatapoja. Saimme Poliisihallituksen luvat varojen keräämiseksi Helvi Sipilä -rahastoon ja Supersiskottukipalvelun ylläpitoon. Nettilahjoituksen mahdollisuus laajentaa potentiaalisten lahjoittajien piiriä olennaisesti. Lisäksi käynnistimme verkkokaupan. Sosiaalisessa mediassa piirimme näkyy nyt myös Twitterissä, Pinterestissä, WordPressissä ja YouTubessa. Avoimuus ja julkisuus ovat lisääntyneet. Päättyvän kauden tavoitteena on ollut myös Zonta International Foundationille lahjoittavien jäsenten määrän kasvu. Yhä useampi zonta on muistanutkin käyttää ZIF:n rahastoja esim. onnittelujen välittämiseen ystäville. Te zonta-sisaret sekä kerhot ja toimikunnat olette toimineet yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vantaan piirikokouksessa katsomme jo tulevaan. Kuten piiri kokousvalmisteluissa myös järjestömme työssä kannattaa katse kääntää nuoriin osaajiin. Kiitokset Vantaan kerhoille keväisen piirikokouksen järjestelyistä. Innoittavaa yhdessäoloa kaikille osallistujille! Vårens distriktsmöte håller vi i Vanda, som för oss finländare är liktydigt med porten till omvärlden. Också Zonta International är en väg till internationalism och andra kulturer. I månadsskiftet juni–juli har vi igen en utomordentlig möjlighet till detta under Convention-dagarna i Orlando. Kvinnor som samlas från världens alla hörn förmedlar kunskap om sina medsystrars liv under olika förhållanden. I många länder är förhållandena för kvinnor och flickor mycket sämre än i Finland och Estland. Där det är som värst äger kvinnan inte ens män skovärde. Vi zontor arbetar just för att hjälpa och bistå de kvinnor som lever under de svåraste och fattigaste förhållandena. Bienniet 2012–2014 avslutas inom ett par månader. Målet för Zontas såväl internationella som distriktsbundna verksamhet har varit att öka såväl vår trovärdighet som vår synlighet. I Finland har vi arrangerat paneldiskussioner under SuomiAreena-dagarna samt Zonta says NO-happenings och Glöm inte din syster-kampanjen. I Estland har ni genomfört ett projekt där ni utgått från att förhindra våld som riktas mot kvinnor, ett projekt som gett ytterligare synlighet och trovärdighet åt Zonta-verksamheten. Distrikt 20 har under denna tvåårsperiod tagit i bruk helt nya arbetsformer. Vi har fått Polisstyrelsens insamlingslov för både Helvi Sipiläfonden och stödtjänsten Supersiskot. Möjligheten till donationer över nätet vidgar kretsen av möjliga donatorer. Dessutom har vi öppnat näthandel. Inom de sociala medierna syns vi också på Twitter, Pinterest, WordPress och YouTube. Öppenhet och publicitet har ökat. Ytterligare har det för denna period varit viktigt att öka antalet medlemmar som är villiga att donera till Zonta International Foundation. Många av er har t.ex. skött sina födelsedagshälsningar genom inbetalningar till ZIF:s fonder. Ni zonta-systrar samt klubbar och kommittéer har verkat för att nå våra gemensamma uppställda mål, vi ser nu framåt vid distriktsmötet i Vanda. Alldeles som Vanda-klubbarna har gjort under förberedelserna för detta distriktsmöte gäller också för hela vår organisation att i framtiden speja in unga förmågor. Ett stort tack till klubbarna i Vanda för att ni ordnat detta distriktsmöte. En inspirerande samvaro önskar jag er alla! Marja Koivula Guvernör Zonta International Piiri 20 ry Kuberneri tervitus Marja Koivula Governor Zonta International Piiri 20 ry Kuva Sonja Siikanen 2014.aasta kevadkoosolek toimub Vantaas, mis on meie, soomlaste jaoks värav maailma. Ka Zonta International on kanal rahvusvahelise elu ja teistsuguste kultuuride tundmaõppimiseks. Juuni lõpus-juuli alguses on selleks eriline võimalus Orlandos Zonta kongressil. Maailma eri nurkadest kogunevad naised vahendavad infot oma kaassõsarate elust erinevates tingimustes. Paljudes maades on naiste ja tütarlaste elamistingimused palju halvemad kui meil siin Soomes ja Eestis. Halvimal juhul pole naiste elu mõnel pool isegi inimväärne. Just nende kõige raskemates ja vaesemates tingimustes naiste nimel teeme zontadena oma tööd. 2012–2014 periood on paar kuu pärast lõppemas. Nii rahvusvahelisel tasandil kui oma piirkonnas on olnud meie eesmärgiks olla aina usaldusväärsemad ja avatumad. Suomi Areenal korraldatud paneelivestlused, Zonta says NO – ettevõtmised ja Sisarta ei jätetä (Õde ei jäeta) kampaania ning Eestis läbi viidud naiste suhtes toime pandud vägivalla vastu võitlemise ennetusprojekt on olnud kindlasti tõhusad ja usaldusväärsed ning lisanud ka meie organisatsioonile avatust ja nähtavust. 20.piirkond on kahe aasta jooksul võtnud kasutusele aina uusi tegevusviise. Saime Politseivalitsuselt loa koguda raha Helvi Sipilä fondi ja Supersiskottugiteenuste ülalpida miseks. Interneti-annetuste võimalus laiendab potentsiaalsete annetajate ringi oluliselt. Lisaks käivitasime e-kaubanduse võrgustiku. Sotsiaal meedias on meie piirkond nüüd nähtav Twitteris, Pinterestis, Wordpressis ja Youtube´is. On lisandunud avatust ja avalikkust. Lõppeva perioodi eesmärgiks on olnud ka Zonta International Foundation´ile annetavate liikmete arvu kasv. Üha rohkem zontasid ongi pidanud oluliseks kasutada ZIF fondi võimalusi. Teie, zonta-õed, klubid ja toim konnad, olete tegutsenud ühiste ees‑ märkide saavutamise nimel. Vantaa piirkonnakoosolekul vaatame juba tulevikku. Nii nagu piirkonnakoosolekut ette valmistades tuleb ka meie organisatsiooni töös pöörata pilk noorte tegijate suunas. Tänusõnad Vantaa klubidele keva dise piirkonnakoosoleku korralda mise eest. Inspireerivat koosolemist kõigile osalejatele! Marja Koivula Kuberner Zonta International Piiri 20 ry 5 zonta 1/2014 zonta 1/2014 4 Governorin tervehdys Välkommen till distriktsmöte i Vanda! •Taina Viiala (vas.) ja Mari Holopainen Lahdessa lokakuussa 2013. Tervetuloa matkalle Vantaan piirikokoukseen! Vantaa tunnetaan lentokentästään, mutta sitä ennen kulkureitteinä toimivat Vantaanjoki ja muut vesitiet, ja maantiet mahdollistivat liikenteen kautta maan. Hämäläiset tulivat Vantaanjokea pitkin rannikolle ja Birger-jaarli taas pääsi vastakkaiseen suuntaan Hämeenlinnaan. Kauppiaat matkustivat purjelaivoissa meren yli Tallinnaan ja Lyypekkiin. Yhteyksiä pohjois-eteläsuunnassa täydensi itä-länsisuuntaan rakennettu Kuninkaantie, joka ulottui Turusta Viipuriin. Kuninkaantie ja pohjoiseen kulkeva maantie ristesivät nykyisessä Helsingin pitäjän kirkonkylässä ja tuohon solmukohtaan syntyi kyläyhteisö. Vuosien varrella kyliä on syntynyt jokien varsille mutta myös rautateiden varsille. Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Tikkurilan kautta Hämeenlinnaan helpotti ihmisten liikkumista ja teollisuuden syntymistä alueelle. Suomen ainoan kansainvälisen lentokentän siirtyminen Malmilta Vantaalle oli merkittävä tekijä kaupungin kehittymiselle ja on sitä edelleen. Lentokenttää laajennetaan vastaamaan lisääntynyttä lentomatkustamista ja kansainvälisiä haasteita. Matkustajat ovat arvioineet HelsinkiVantaan Euroopan ja maailman huipulle useissa eri kansainvälisissä tutkimuksissa, joissa on mitattu lentoasemien palvelun laatua. Vuonna 2013 päästiin Pohjois-Euroopan parhaaksi. Onkin luonnollista valita Vantaan piirikokouksen teemaksi ”Logiikkaa ja logistiikkaa maailman ääriin” ja tarkastella alueemme haasteita ja mahdollisuuksia naisten näkökulmasta. Aktiiviset ja vaikuttavat naiset ovat monen vantaalaisen kansainvälisen ja kansallisen yrityksen johdossa, itsenäisinä yrittäjinä tai asiantuntijoina. Piirikokouksessa on mielenkiintoista kuulla heidän käsityksiään teeman mukaisen kehityksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Teemamme käsitteet “logiikka” ja “logistiikka” ovat valikoituneet kuvaa- maan vantaalaista yrittäjäaktiivista toimintaa. Aviapolis, Vantaan Inno vaatio instituutti, Kehärata ja uudet kaupunginosat ovat siitä erinomaisia esimerkkejä. Naisen logiikasta puhutaan myös paljon. Se on uudistavaa energiaa ja toimintatarmoa, joilla asiat saadaan eteenpäin. Sanoessaan ”mitä jos hankittaisiin uudet verhot?” nainen tarkoittaa, että samalla vaivalla hankitaan uudet huonekalut ja maalataan makuuhuonekin. Oiva esimerkki! Vantaa jatkaa hyvien kulku yh teyksien valttikortin hyödyntämistä maailman ääriin – ja matkamme jatkuu. Lämpimästi tervetuloa Vantaalle kevätesikkojen aikaan! Taina Viiala Puheenjohtaja Zonta Club Vantaa I Mari Holopainen Puheenjohtaja Zonta Club Vantaa II vidare utveckling, och gör så än i dag. Flygfältet byggs fortfarande ut för att kunna svara mot kraven från en ökande resandeström och på internationella utmaningar. I flera internationella undersökningar har passagerarna placerat Helsingfors-Vanda flygfält i den europeiska och internationella toppen i fråga om god service. År 2013 nådde man utmärkelsen ”Nordeuropas bästa”. Det var därför helt naturligt att för distriktsmötet i Vanda välja temat ”Logik och logistik till världens ände”. Vi vill ur kvinnoperspektiv granska de möjligheter och utmaningar vårt område bjuder. Aktiva damer med inflytande sitter i ledningen för nationella och internationella företag i Vanda, som chefer för sina egna företag eller som sakkunniga hos andra. Det blir intressant att på distriktsmötet höra deras uppfattning om vilka utmaningar som förestår. Vi har som tema valt logik och logistik också för att illustrera en verksamhet som bedrivs av aktiva företag i Vanda: Aviapolis, Vanda Innovationsinstitut, Ringbanan och de nya stadsdelarna i Vanda är ut‑ märkta exempel. Det talas mycket om kvinnlig logik. Den är, som vi ser det, lika med den förnybara energi och arbetsförmåga, som för saker framåt. När en kvinna t.ex. säger ”tänk om vi skulle köpa nya gardiner” menar hon att man med samma besvär också kan skaffa nya möbler och måla om i sovrummet. Bra exempel eller hur? Vanda fortsätter att utnyttja trumfkortet som garanterar goda förbindelser till värdens ände. Varmt välkomna till Vanda i vårblomstrens tid! Taina Viiala Ordförande Zonta Club Vantaa I Mari Holopainen Ordförande Zonta Club Vantaa II Tere tulemast Vantaa piirkonnakoosolekule! Vantaa on tuntud kui rahvusvaheline lennujaama- ja logistikalinn. Erinevad liikumisteed on saanud piirkonna ajaloo osaks juba tuhandete aastate kestel. Piirkond on tuntud jõgede järgi, mida on kasutatud oluliste liikumisteedena erinevatel ajalooetappidel. Soome lahte suubuv Vantaa jõgi ja Vantaa jõkke voolav Kerava jõgi olid liikumisteed, mis ühendasid sisemaad rannikuga. Jõed olid ka kaubateeks, mis jätkus rannikult meritsi Läänemere-äärsetesse linnadesse, eelkõige Tallinna ja Lübeck. Olulised kaubateed viisid juba keskajal läbi Vantaa muuhulgas ka Turust Viiburisse. Teede ja jõgede ristumiskohtadesse tekkisid asulad ja kõik pealinna Turusse viivad maanteed läksid läbi Vantaa, mis paiknes tollases Helsingi kihelkonnas. Üks Soome enim kasutatavatest teedest, Helsingist mööda suunduv ringtee III (Kehä III), järgib siiani linna lõunapiiri. Soome esimene raudtee, mis viis Helsingist Tikkurila kaudu Hämeenlinna, hõlbustas liikumist ja tööstuse tekkimist piirkonda. Soome ainsa rahvusvahelise lennuvälja viimine Malmist Vantaale oli oluline tegur linna arengu kiirendamiseks ja on seda siiani. Lennuvälja laiendatakse pidevalt, et see vastaks rahvusvahelistele nõuetele ja suudaks rahuldada lennukiga reisijate suurenevaid vajadusi. Reisijad on hinnanud rahvusvaheliste uuringute põhjal Helsingi-Vantaa lennujaama Euroopa tipptasemele vastavaks. Aastal 2013 nimetati Vantaa lennujaam Põhja-Euroopas parimaks. On iseenesestmõistetav valida Van‑ taa piirkonnakoosoleku teemaks ”Loo‑ gika ja logistikaga kõikjale maailmas” ning vaadelda meie piirkonna väljakutseid ja võimalusi naiste seisukohalt. Aktiivsed ja tegusad naised on mitme Vantaa rahvusvahelise ja rahvusliku ettevõtte juhtkonnas, tegutsevad iseseisvate ettevõtjate või ekspertidena. Piirkonnakoosolekul on huvitav kuulda nende mõtteid nimetatud teemaga seotud arengutest nüüd ja tulevikus. Mõisted ”loogika” ja ”logistika” on valitud selleks, et anda ülevaade Vantaa ettevõtjate aktiivsest tegevusest. Aviapolis, Vantaa Innovatsiooniinstituut, Kehärata ja uued linnaosad on siin headeks näideteks. Naiste loogikast räägitakse ju palju. See on uuenduslik energia ja tarmukas tegutsemine, mille abil asjad liikuma pannakse. Öeldes ”äkki ostame uued kardinad?” mõtleb naine, et samas hangitakse ka uus mööbel ja värvitakse magamistoa seinadki üle. Suurepärane näide! Vantaa jätkab heade ühendusteede trumbi kasutamist jõudmaks kõikjale maailmas – ja meie reis jätkub. Olete teretulnud Vantaasse esimeste kevadlillede õitsemise ajal! Taina Viiala President Zonta Club Vantaa I Mari Holopainen President Zonta Club Vantaa II 7 zonta 1/2014 zonta 1/2014 6 Kuva Arja Schadewitz Vanda är känt för sitt flygfält, men före det kom Vanda å och vattenvägarna och sedan kom landsvägarna som öppnade landet. Längs Vanda å kom tavasterna till sina erämarker vid kusten. I motsatt riktning förde ån Birger Jarl till Tavastehus. Bondeseglationen förde köpmännen ut på haven till Reval och Lybeck. Förbindelsen nord-syd kompletterades med vägförbindelse i riktningen väst-öst då Kungsvägen byggdes mellan Åbo och Viborg. I nuvarande Helsinge kyrkoby korsade Kungsvägen landsvägen norrut. Här uppstod en knutpunkt och ett bysamhälle. Flera bysamhällen har under åren uppstått längs åarna men många också vid Finlands första järnväg som drogs från Helsingfors via Dickursby till Tavastehus. Denna underlättade för människor att röra sig och för industrier att etablera sig på området. Då landets enda internationella flygfält flyttades från Malm till Vanda gav detta staden en viktig impuls till Vantaa huomioi sukupuolinäkökulman päätöksenteossa Kuva Vantaan kaupunki Zonta-järjestön tavoitteena on maailma, jossa jokainen nainen pystyy käyttämään hyväkseen kaikki mahdollisuutensa. On tärkeää, että päätöksenteossa otetaan huomioon sekä nais- että miesnäkökulma kaikilla päätöksenteon tasoilla. Osana Vantaan kaupungin päätöksentekojärjestelmää toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointia, jonka periaatteisiin kuuluu toimenpiteen, hankkeen tai la ki esityksen arviointi siltä kannalta, miten se vaikuttaa miehiin ja naisiin. Asiat voivat olla näennäisesti neutraaleja, mutta kohdistua silti eri tavoin eri sukupuoliin ja vahvistaa eriarvoisuutta. Sukupuolivaikutusten arviointi on syytä tehdä siinä vaiheessa, kun on vielä olemassa todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Arvi ointia on harkittava silloin, kun toimenpide kohdistuu ihmisryhmiin tai alueille, joilla naisten ja miesten välillä on merkittäviä eroja. Vantaalaisilla virkamiehille ja pää töksentekijöille sukupuolivaikutusten arvioinnista on annettu koulutusta ja opastusta vuodesta 2010 lähtien. Oppimista riittää edelleen, mutta varmasti olemme oikealla tiellä. Toivotan Zonta-järjestön piirikokouksen lämpimästi terve tulleeksi Vantaalle – kaupunkiin, jonne on helppo tulla ja jossa on hyvä asua! Uskon ja toivon, että vantaalaiset tytöt ja naiset pystyvät käyttämään hyväkseen kaikki mahdollisuutensa. Kari Nenonen kaupunginjohtaja Kvinna som man väger lika i Vanda 8 Målet för Zontaorganisationens strävanden är en värld där varje kvinna har möjlighet att utnyttja alla sina möjligheter. Det är därför viktigt att då vi fattar beslut, på alla nivåer tar hänsyn till såväl den kvinnliga som den manliga synvinkeln. Som en del av den beslutsprocess som tillämpas i Vanda stad ingår en bedömning av hur varje åtgärd, förvaltningsmässigt eller juridiskt, kan påverka manliga, respektive kvinnliga anställda. Det kan röra sig om tillsynes neutrala frågor, men detta till trots drabbas män och kvinnor helt olika och därmed förstärks ojämlikheten mellan dem. Det är skäl att göra en bedömning av det möjliga utfallet i ett skede då reella möjligheter till påverkan ännu finns. En bedömning bör övervägas varje gång en åtgärd gäller en bestämd grupp individer eller ett område där skillnaderna mellan män och kvinnor är speciellt påfallande. Tjänstemän och beslutsfattare i Vanda har alltsedan 2010 fått utbildning och handledning i att bedöma könsrelaterade effekter av olika beslut och åtgärder. Vi har ännu mycket att lära men vi är säkert på rätt väg. Jag hälsar Zonta-distriktets medlemmar varmt välkomna till Vanda stad, staden dit det är lätt att komma och staden det är gott att bo i. Jag hoppas och tror att flickor och kvinnor i Vanda skall kunna utnyttja alla sina möjligheter. 9 Kari Nenonen Stadsdirektör Zonta-liikumise eesmärgiks on maailm, kus naised saavad kasutada kõiki neile antud võimalusi. On tähtis, et otsuste tegemisel võetakse arvesse nii naiste kui meeste seisukohad kõikidel otsustustasanditel. Vantaa linna otsuste tegemisel hinnatakse kõiki ettevõtmisi, hankeid ja seadusemuudatusi sellest seisukohast, kuidas need mõjutavad nii mehi kui naisi. Asjad võivad ju näiliselt olla neutraalsed, aga mõjutada siiski eri sugupooli erineval moel ja suurendada ka ebavõrdsust. Otsuste mõju erinevatele sugupooltele on põhjust hinnata siis, kui tegelikud mõjutamise võimalused on veel olemas. Hinnanguid arvestatakse, kui otsusest tulenevad muutused puudutavad inimrühmi või valdkondi, kus naiste ja meeste vahel on märgatavaid erisusi. Vantaa ametnikele ja otsustajatele on erinevate sugupoolte mõjude arvestamise koolitusi tehtud alates aastast 2010. Õppimine üha jätkub, aga ilmselt oleme õigel teel. Tere tulemast zontade piirkonnakoosolekust osavõtjatele Vantaasse – linna, kuhu on lihtne tulla ja kus on hea elada. Usun ja loodan, et Vantaa tütarlapsed ja naised kasutavad kõiki neile antud võimalusi hästi. Kari Nenonen Linnapea zonta 1/2014 zonta 1/2014 Vantaa otsustajad arvestavad soolist võrdõiguslikkust Tervetuloa Vantaalle! Vantaanjoki Teksti Elina Andstén, Kia Hakala, Vilma Kölhi, Helmi Ollikainen ja Minna Setälä, Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat Vielä 1900-luvun alussa Helsingin maalaiskunnan asukkaiden enemmistö oli ruotsin kielinen. Vuonna 1972 maalaiskunnasta tuli Vantaan kauppala ja vuonna 1974 Vantaan kaupunki. Nykyään Vantaalla on 206 960 asukasta, ja vuonna 2012 siellä puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 106 eri kieltä. Myyrmäen suuralue Myyrmäessä asui metsästäjäkansaa kivikaudella noin 7 000 vuotta sitten. Heidän jäljiltään on löydetty 23 punamultahautaa. Tämä kivikautinen asuinpaikka on yksi Suomen tunnetuimmista esihistoriallisista kohteista. Martinlaakson sähköradan käyttöönotto vuonna 1975 mahdollisti Myyrmäen nousemisen kaupungin toiseksi keskukseksi. Alueen yrityksiin kuuluvat Koivuvaarassa olevat Veikkaus Oyj ja Tamro Oyj. Länsi-Vantaalla Hämeenkylän kartanoa rakennettaessa arkkitehti C.L. Engel suunnitteli navetan ja tsaarin huussin, mutta kartanoa ei koskaan tullut. Navetasta kunnostettiin ravintola-hotelli, joka avattiin syksyllä 2013. Kuva Elina Andstén Kuva Elina Andstén Vantaan Energia Oy Kuva Minna Setälä Vuosaaren satama Helsingin puolella sijaitseva Vuosaaren tavara satama on lentokentän korkeatasoinen logistinen pari, jonka kautta kulkee kolmasosa Suomen meritse kulkevasta liikenteestä, lähes 2 000 yksikköä päivässä. Suurin osa Vuosaaren sataman kautta tulevasta tuontitavarasta kulkee Vantaan logistiikkakeskusten kautta. 11 Vantaan Energia Oy on yksi Suomen suurimmista energiayhtiöistä, josta 60 % omistaa Vantaan kaupunki ja 40 % Helsingin kaupunki. Yhtiö tuottaa ja myy kaukolämpöä, sähköä ja maakaasua. Suuri osa sähköstä syntyy Martinlaakson voimalaitoksessa, jossa käytetään pääpolttoaineina kivihiiltä ja maakaasua. Tiesitkö? Vantaan Energia rakentaa tiukat ympäristövaatimukset täyttävää jätevoimalaa Itä-Vantaalle. Valmistuttuaan voimala vähentää pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää noin 300 000 tonnia vuodessa. Kehä III Liikenneväyliä levennettiin 1960- ja 1970-luvuilla, ja viiden valtakunnallisen väylän halki rakennettiin 46 km pitkä Kehä III niitä yhdistämään. Nykyään se on yksi Suomen vilkkaimmista teistä. Viime vuosina sen varrelle on rakennettu runsaasti uusia kauppakeskittymiä, ja väylää nimitetäänkin joskus Suomen pisimmäksi ostoskaduksi. mana Kehä III:n suurimpana ongel ovat päivittäiset ruuhkat. Tien paran nushankkeessa väylää uudistetaan lii kenteen sujuvuuden ja turvallisuuden lisäämiseksi. Vuonna 2016 valmistuvat Lentoasemantien parannustyöt uusine eritasoliittymineen ovat osa Kehä III:n korjaustyön toista vaihetta. Tiesitkö? Kehä III:n onnettomuustiheys on Suomen maanteiden toiseksi suurin. Kuva Finavia Oyj Helsinki-Vantaan lentoasema Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin lentokenttä, joka valmistui Helsingin olympialaisiin vuonna 1952. Vuonna 2012 se äänestettiin maailman parhaaksi lentoasemaksi sosiaalisessa mediassa (SimpliFlying) ja vuonna 2013 Pohjois-Euroopan parhaaksi (Skytrax). Lentoonlähtöjä ja laskeutumisia on yhteensä noin 500 päivässä ja matkustajia noin 14,9 miljoonaa vuodessa. Tiesitkö? Helsinki-Vantaan lentokenttä sijaitsee maantieteellisesti Vantaan puolella, vaikka nimi väittääkin muuta. > zonta 1/2014 zonta 1/2014 Länsi n Energia on vuodesta 1997 järjestetty Kaljakellunta-tapahtuma, jonka osallistujamäärä kasvaa vuosi vuodelta. Kuva Vilma Kö lhi Tiesitkö? Entiset formulakuskit Mika Salo ja Mika Häkkinen ovat molemmat kotoisin Martinlaaksosta, jossa sijaitsee myös Mika Häkki sen muistomerkki. Tiesitkö? Vantaanjokeen virtaavassa Keravanjoessa Tiesitkö? Joulun aikaan Itellan logistiikkakeskuksessa lajitellaan jopa 140 000 pakettia vuorokaudessa. etsitty kultaa. Martinlaakso on rakennettu Martinkylän maarekisterikylään, jonne ensimmäiset asumukset ilmestyivät 1700-luvulla. Kaupunginosan synty alkoi 400 asunnon rakennustyöllä vuonna 1968. Martinlaakson sähkörata valmistui vuonna 1975, ja juna kuljettaa Helsinkiin vain 20 minuutissa. taa Kuva Van Itella Oyj:llä on kolme liiketoimintaryhmää. Yksi niistä on Itella Viestinvälitys, joka mielletään entiseksi Postiksi. Sen alaisuudessa toimii Itellan logistiikkakeskus, jossa lajitellaan Etelä-Suomesta lähtevät ja sinne saapuvat pakettilähetykset. Vantaan logistiikkakeskuksessa käsitellään päivittäin keskimäärin 86 000 pakettia. Tiesitkö? Hämeenkylän kartanon mailta on aikoinaan Martinlaakso 10 Itella yj Kuva Itella O Vantaanjoen vettä käytettiin pääkaupunkiseudun talousvetenä vielä vuoteen 1982 saakka. Joki kiemurtelee yli 100 km Riihimäeltä Helsinkiin Vanhankaupunginlahdelle, ja matkalla on noin 40 koskea. Jokivarren luonto on todella monipuolinen ja antaa mahdollisuuden monille harrastuksille. Vantaanjoki on Etelä-Suomen tärkein virkistyskalastuskohde, ja sinne nousee sekä merilohi että meritaimen. Joen vaikutusalueella asuu yli miljoona ihmistä. Heureka Vuonna 1982 Helsingissä pidettiin Fysiikka 82 -näyttely ja sen innoittamana perustettiin tiedekeskusprojekti, josta syntyi myöhemmin Heureka. Tikkurilassa sijaitseva Tiedekeskus Heureka aloitti toimintansa vuonna 1989 ja on nykyään avoinna ympäri vuoden. Siellä voi tutustua tieteeseen ja teknologiaan itse kokeillen ja tehden. Heurekassa on teknologian ja tieteen näyttelyitä, yksi päänäyttely ja lisäksi vaihtuvia näyttelyitä eri aiheista. Tikkurila Kuva Suomen Ilmakuv a Oy Tikkurila tunnettiin markkinapaikkana jo 1500-luvulla. Vuonna 1862 valmistui Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie ja yksi sen asemista Tikkurilaan. Samana vuonna perustettiin aseman läheisyyteen Tikkurilan öljynpuristamo, joka oli paikkakunnan ensimmäinen teollisuuslaitos. Se toimii edelleen lähes samalla paikalla ja valmistaa maaleja nimellä Tikkurila Oyj. Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa sijaitsee Suomen suurin lukio, Tikkurilan lukio, sekä kaksi ammattikorkeakoulua, Laurea ja Metropolia. Tiesitkö? Tikkurila-nimi sai alkunsa sanasta tikkuri, joka tarkoittaa kymmenen nahan nippua. Tiesitkö? Heureka on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajan keskuksista, jossa käy vuosittain 300 000 vierailijaa. ndstén Kuva Elina A Itä Helsingin pitäjän kirkko 12 6 Helsingin pitäjän kirkko eli Vantaan Pyhän Laurin kirkko on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus. Se on rakennettu 1400-luvun puolivälissä. Vuonna 1893 kirkko tuhoutui tulipalossa kiviosia lukuun ottamatta, ja se kunnostettiin sen uusgoottilaista tyyliä kunnioittaen. Pyhän Laurin kirkkoa ympäröi Helsingin pitäjän hautausmaa, joka on Vantaan seurakuntien päähautausmaa. VR ja Kehärata Tiesitkö? Kirkossa järjestettiin syksyllä 2009 ensimmäinen vihkimisen teemayö, Hääyö, jolloin vihittiin lähes sata pariskuntaa. l Fazer Ab Kuva Oy Kar Kuva Elina And stén Kauppakeskus Jumbo sijaitsee Vantaalla Kehä III:n varrella, lähellä Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Jumbo avasi ovensa vuonna 1999, ja sille valmistui laajennusosa, viihdekeskus Flamingo, vuonna 2008. Flamingossa on mm. 309 huoneen hotelli, kylpylä, elokuvateatteri ja useita ravintoloita. Ku lhi vat Vilma Kö Tiesitkö? Jumbo oli vuonna 2012 ylivoimai- sesti Suomen suurin kauppakeskus myyntimäärällä mitattuna. Karl Fazer perusti syksyllä 1891 konditorialiikkeensä Helsinkiin, isänsä omistamaan kiinteistöön Kluuvikatu 3:ssa, ja vuonna 1897 Fazer alkoi valmistaa makei sia. Makeistehtaat sijaitsevat Karkkilassa, Lappeenrannassa ja Vantaalla. Vantaan Vaaralassa valmistetaan suklaita ja nykyään myös leipää ja keksejä. Kehärata on rakenteilla oleva poikittainen rautatie yhteys, joka yhdistää koko pääkaupunkiseudun liikenteelliseksi alueeksi. Rakennustyöt alkoivat syksyllä 2009 lentoaseman alittavan tunnelin huoltotunneleiden louhinnalla. Kehäradan on määrä valmistua vuonna 2015. Radan pituus on 18 kilometriä, joista kahdeksan kulkee tunnelissa. Kehäradan myötä Tikkurilan asema uudistetaan massiiviseksi matkakeskukseksi. 13 Tiesitkö? Kehäradan alkuperäinen nimi oli Marja-rata, joka on lyhenne sanoista Martinlaakson radan jatke. Tiesitkö? Fazerilassa Vantaalla vierailee nykyään noin 50 000 ihmistä vuodessa. Kesko Kuva Kes ko Oyj Kesko Oyj on neljän tukkukauppiaan perustama ruoka-, käyttötavara-, rauta- sekä auto- ja konekauppa, joka aloitti toimintansa vuonna 1940. Keskon ruoka- ja käyttötavaravarasto sijaitsee Hakkilassa, joka on tärkeä logistinen keskus. Sieltä lähtee toimituksia yli tuhannelle kaupalle ympäri Suomea. Tiesitkö? Keskon Hakkilan varaston jätteestä 90 % menee hyötykäyttöön. zonta 1/2014 zonta 1/2014 Jumbo ja Flamingo Fazer Kuva Elina Andstén Logiikkaa ja logistiikkaa Vantaalla Vantaan piirikokouksessa on tavan mukaan myös järjestön ulkopuolisia puhujia. Lauantaina 5.4. esiintyvät Antti Lindtman, Soili Suonoja ja Katriina Järvinen. Sunnuntaina 6.4. ovat vuorossa Seela Sella ja Tuula Teeri. Logiikkaa ja logistiikkaa ei tule näistä esityksistä puuttumaan. zonta 1/2014 14 Soili Suonoja, kauppaneuvos Soili Suonoja työskenteli lähes 30 vuotta Fazer-konsernin johtotehtävis sä. Hänen pitkäjänteinen työnsä vaikutti merkittävällä tavalla suomalaisen ravitsemisalan kehitykseen. Jäätyään eläkkeelle 2000-luvun alussa Amica Ravintolat Oy:n (nykyisen Fazer Food Services Oy:n) toimitusjohtajan tehtävästä hän on työskennellyt lukuisten yhtiöiden hallituksissa. Suonoja on uransa aikana pyrkinyt edistämään erityisesti naisten mahdollisuutta kohota yritysten ylimpiin johtotehtäviin. Hänen nykyisiä luottamustoimi aan ovat mm. Alko Oy, hallituksen jäsen (2004–) ja hallituksen puheenjohtaja (2007–); Finavia Oyj, hallituksen puheenjohtaja (2011–); Finnpilot Pilotage Oy, hallituksen puheenjohtaja (2010–); Leijona Catering Oy, hallituksen puheenjohtaja (2012–); Nurmijärven Linja Oy, hallituksen jäsen (2001–); Eilakaisla Oy, hallituksen jäsen (2004–) ja Huoltoliitto ry, hallituksen puheenjohtaja (2008–). Soili Suonoja on ansioitunut lisäksi järjestötoiminnassa. Hän toimi mm. Reilun kaupan edistämisyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 2008–2012. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat mm. ooppera, leipominen ja kokkaaminen, liikunta, lukeminen sekä maaseudun elämästä nauttiminen. Teksti Maritta Iso-Aho Kuva Matti Matikainen Tieni on kulkenut tamperelaisesta fundamentalistiuskovaisesta työläisperheestä Tukholman maahanmuuttajalähiö Rinkebyn kautta Helsinkiin. Olen opiskellut Tampereen yliopistossa draamaa, Tukholman yliopistossa monikulttuurisuutta, suorittanut tutkinnot (FM, VTL) sekä opettajan ja psykoterapeutin pätevyydet Helsingin yliopistossa. Kahden tyttären aikuistuttua olen käyttänyt uutta vapauttani kulttuurisista ja yhteiskunnallisista aiheista kirjoittamiseen. Pidän myös yksityistä psykoterapeutin vastaanottoa. Olen kiinnostunut ulkopuolisuudesta, erilaisuudesta ja marginaalisuudesta. Työ- ja vapaa-aikani tekemiset eivät erotu suuresti toisistaan, mutta vapaaajalla pyrin nauttimaan aisti-iloista: maistamisesta, haistamisesta, kuunte lemisesta, katselemisesta ja ihon kosketuksesta. Lasten aikuistuttua muu‑ timme miehen kanssa takaisin nuoruutemme Kallioon. Istun usein sen kuppiloissa kirjoittamassa ja katselemassa ihmisiä. Rakastan hyvää ruokaa ja viiniä, intensiivisiä keskusteluja ja ruumiin harjoittamista kaikenlaisella liikunnalla. Pyöräilen läpi vuoden. Vaalin hiljaisuutta. Kuljen elämässä niiden perässä, joilta voin oppia jotain. Kannatan rauhanomaista vastarintaa yhteiskunnan normeja vastaan. Arvostan mielikuvitusta ja huumoria. Kärsimykset eivät välttämättä jalosta, mutta ne voi kääntää voimavaraksi. Mottoni on: ”Vain puolet elämästä on totta, lopun saa itse keksiä.” Teksti Katriina Järvinen, kuva pressikuva Seela Sella, näyttelijä Tällä kaikkien tuntemalla kulttuurin monitoiminaisella on uskomaton re‑ pertuaari vakavis ta, elämää suurem mista rooleista hulvattomaan heit‑ täytymiseen. Seela Sella sa noo saa‑ neensa näytellä vahvojen ja hurjienkin ohjaajien kanssa. Erityisen hyvin hänelle on luontunut vahvojen naisten näytteleminen. Itse hän mainitsee todellisuuspohjai set roolit Aino Sibeliuksena, Sylvi Kekkosena sekä Elisabetina Helvi Hämäläisen Säädyllisessä murhenäytelmässä. Vähemmän tunnettua on, että Sella on esittänyt myös vahvoja miehiä: Henrik IV:ttä, Kullervoa sekä 89-vuotiasta juoppoa amiraalia Laura Ruohosen Sotaturisteissa. Eläinosiakin on tullut eteen, mutta yksi toiverooli olisi vielä jäljellä: Nalle Puhin Nasu. Joku Disney oli joskus päättänyt, että Nasu on mies ja antanut Nasulle miehen äänen. Nyt Seela Sella sanoo saaneensa vihiä ohjaajasta, joka kenties olisi halukas tekemään Nasusta naishahmon. ”Sen kun saisi vielä ennen kuolemaansa esittää”, hän räkättää ilkikurisesti. Wikipedian mukaan Seela Sella valmistui teatterikoulusta vuonna 1959 ja on esiintynyt sen jälkeen mm. Suomen Kansallisteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa, Tampereen Komediateatterissa ja Teatteri Jurkassa. Hän on myös pitänyt monologi-iltoja sekä laulu- ja lausuntailtoja aluksi yhdessä miehensä Elis Sellan kanssa. Sella on nähty myös useissa kotimaisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Lisäksi hän on lukenut useita äänikirjoja. Zontien piirikokous Vantaalla tuo Seela Sellan CV:hen yhden rivin lisää. Mihin kategoriaan se esitys kuuluu, saavat nähdä ja kuulla ne, jotka ovat Flamingossa 6.4. aamupäivällä. Teksti Arja Schadewitz, Zonta Club Vantaa I, kuva Laura Malmivaara Tuula Teeri, Aalto-yliopiston rehtori FT Tuula Teeri on toiminut aiemmin Ruotsin kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (KTH) vararehtorina Tukholmassa. Hän teki väitöskirjatyönsä Valtion Teknillisessä Tutkimuskeskuksessa (VTT) ja suoritti tohtorin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1987. Tuula Teeri on suomalaisen puun bioteknologiaan erikoistunut molekyyligenetiikan tohtori. Hän on Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian, Ruotsin kuninkaallisen insinööritieteiden akatemian, Teknillisten Tieteiden Akatemian ja Suomen ruotsinkielisen teknisen tiedeakatemian (Svenska tekniska vetenskapsakademin i Finland, STV) jäsen sekä teknologiayhtiö SweTree Technologiesin perustajajäsen. Aalto-yliopiston ensimmäisenä rehtorina hän aloitti viisivuotiskautensa huhtikuussa 2009. Tuula Teeri esitelmöi piirikokouksessa 6.4. aamupäivällä. Hänen aiheensa on ”Naiset, työ ja tekniikka”. 15 21 Teksti Raija Sollamo, Zonta Club Vantaa II Kuva Aalto-yliopisto zonta 1/2014 valtakunnan kärkipaikoilla. Antin vaikuttaminen alkoi siis läheltä, ja tekojen myötä mies on pikkuhiljaa kasvanut suurempiin saappaisiin. ”Kaikille hyvät eväät elämään, Kansanedustaja, SDP:n II varapumausteet voi valita itse”, kertoo Antti heenjohtaja, Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, 31-vuotias motokseen. ”Se kuvaa myös puolueeni Antti Lindtman asuu vaimonsa ja SDP:n arvoja. Yhteiskunnan tehtävä tämän 16-vuotiaan tyttären kanssa on huolehtia siitä, että kaikilla on hyTikkurilassa. Kansanedustajaksi hä‑ vät edellytykset onnelliseen elämään net valittiin 28-vuotiaana ja vuotta lähtökohdista riippumatta. Vain siten myöhemmin SDP:n varapuheenjohta‑ saamme kaikkien kyvyt ja osaamijaksi. Vantaan kaupunginvaltuuston sen yhteiskuntamme rakentamiseen. puheenjohtajan tehtävät hän aloitti Suomen menestys ei ole perustunut siihen, että vain huippuyksilöt pärjää26-vuotiaana. vät, vaan siihen, että kaikki saavat kyAntti on Itä-Vantaan lähiöiden kyjensä ja halujensa mukaan toteuttaa kasvatti ja paljasjalkainen vantaalainen. Peruskoulun jälkeen hän kirjoitti itseään”, Antti sanoo. ”Siksi nuorisotakuu on ollut agenylioppilaaksi Koivukylän lukiosta, josdallani vahvasti jo usean vuoden ajan ta tie vei ensimmäiseen unelma-ammattiin, kuorma-auton rattiin. Har- ja yksi kärkiteemoista viime eduskunrastus alkoi muuttua työksi, kun tie tavaaleissa. Liian moni nuori jää nyt vei SAK:hon edunvalvontatehtäviin ja tyhjän päälle, ja se on meiltä kaikilta pois.” nuorten työelämäkysymysten pariin. Myös Uudenmaan asiat ovat läVuonna 2011 Antti Lindtman valittiin SDP:n kansanedustajaksi. Tällä hellä Antin sydäntä. Ongelmat täällä hetkellä hän myös opiskelee työn ja ovat hyvin erityyppisiä kuin muualla luottamustehtävien ohessa Helsingin maassa. Asumisen hinta, liikenne ja yliopiston valtiotieteellisessä tiede- eri asuinalueiden jakautuminen ihmis‑ kunnassa, jonne hänet valittiin viime ten tulojen mukaan ovat asioita, joikesänä. hin Antti haluaa vaikuttaa. Miksi sitten politiikkaan, Antti? Suurin osa Antin vapaa-ajasta ku”Eikös se ole niin, että kiltein tyttö luu perheen parissa. Myös opinnot ja pisin poika valitaan aina luokkaa sekä harrastukset, kuten lenkkeily, edustamaan”, Antti naurahtaa. Antti salibandy, jalkapallo ja golf täyttävät oli luokan pisin poika, ja aktiivisena Antin päiviä silloin, kun hän ei ole ajanuorena hän innostui ajamaan yh- massa yhteisiä asioitamme. teisiä asioita ensin omassa koulussa ja nuorisovaltuustossa, järjestöissä, Teksti Kaija Stormbom kaupunginvaltuustossa ja nyttemmin Kuva Antti Lindtmanin kotialbumi Antti Lindtman, Vantaan mies Katriina Järvinen, kirjailija, sosiaalipsykologi Laurean opiskelijat Kivistöä kehittämässä Teksti ja kuva Eeva Järveläinen, ”Laurea Kivistössä” -seurantaryhmä/lehtori •Kesällä 2012 Kivistön Marjan-päivän kyläjuhlat järjestettiin Kanniston koululla. Laurea-ammattikorkeakoulu on ollut menetelmiä, jotka lisäävät asukkaiaktiivisesti mukana kehittämässä Van- den yhteisöllisyyttä ja osallistumista taan Kivistöä viihtyisäksi, yhteisölli- sekä edistävät asukkaiden ja Kivistön seksi, turvalliseksi ja toimivaksi asuin keskustaa rakentavien toimijoiden alueeksi, jossa otetaan huomioon välistä yhteistyötä alueen suunnittelukestävä kehitys. Yhteistyötä on tehty ja rakentamistyössä. Laurea edustaa yhdessä Kivistön keskustaa rakenta- yhteistyössä korkeakouluopetus- sevan Vantaan kaupungin maankäyttö, kä tutkimus- ja kehittämistahoa tarrakentaminen ja kaavoitus -toimialan, joamalla opiskelijoille mielekkäitä MarjaVerkon sekä asukkaiden kanssa. työelämälähtöisiä, kehittämällä oppiKokemukset ovat olleet positiivisia misen -toimintamallin (Learning by niin opiskelijoiden kuin asukkaiden Developing, LbD) mukaisia oppimiskannalta. ympäristöjä liiketalouden sekä sosiVuonna 2008 kehittämis yhteis‑aali- ja terveysalojen opintojaksoihin työstä tehtiin puitesopimus Vantaan nivoutuen. kaupungin maankäytön ja ympäristö toimialan sekä Laurea-ammattikorTavoitteena keakoulun kanssa. Vuonna 2011 solmittiin kaupungin kaikki toimialat hyvinvointia asukkaille kattava puitesopimus. MarjaVerkko on Kivistön suuralueen kunnan sekä Laurea Tikkurilan sosiaalialan kouluyksityisen ja kolmannen sektorin so- tusohjelman luovien toimintojen opissiaalisten toimijoiden muodostama kelijoiden työelämälähtöiset hankkeet rekisteröimätön, vapaamuotoinen yh- ovat aktiivisessa roolissa alueen kehittämisessä. Hyvinvoinnin tuottamisen teistyöverkosto. Laurea Kivistössä -seurantaryh- opintojaksolla keväällä 2013 sosionomän hanketyön tavoitteena on luoda mi (AMK) -opiskelijaryhmät hank‑ keiden vastuuvetäjinä suunnittelivat ja toteuttivat toimintaa räätälöidysti yhteistyössä työelämän kanssa asukaskohderyhmien tarpeisiin sekä toiveisiin vastaten. Hankkeet tavoittivat runsaasti osallistujia, ja asukkailta tuli paljon kiitosta onnistuneista pajoista sekä tapahtumapäivistä. Aiheina ovat olleet ”Walterin KYTKE-projekti”, ”Senioreiden ATKkoulutus” ja ”Senioreiden Aistienpaja”, ”Nuorten Kaupunkiviljely”, ”Liikenne‑ turvallisuutta nuorille -tapahtuma” se‑ kä ”Kivistönportti”. Hankkeet toteu‑ tettiin yhdessä MarjaVerkon, Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden, Vantaankosken seurakunnan diakoniatyön sekä Walter ry:n kanssa. Opintojaksojen hankkeissa ja Laurea Kivistössä -seurantaryhmän hanketyössä on yhteiset tavoitteet: edistää Kivistön kehittymistä alueeksi, jossa tuetaan asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja jossa asukkaat osallistuvat aktiivisesti asuinalueensa kehittämistyöhön – tuottaen yhdessä hyvinvointia. > Lähteet: Vantaan kaupunki. Kivistön (MarjaVantaa) keskusta. Viitattu 27.1.2014. www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_ maankaytto/kivistonkeskusta MarjaVerkon internetsivut. Viitattu 27.1.2014. www.marjaverkko.fi/ •Matka-aika lentoasemalle Helsingin keskustasta on 30 minuuttia ja Tikkurilasta 8 minuuttia. 17 21 zonta 1/2014 zonta 1/2014 16 Kehärata tekee Vantaasta kaupunkimaisemman Lisäksi Laurean opiskelijat ovat tehneet osana opintojaan erilaisia Kivistön suuraluetta koskevia kartoituksia, tutkimuksia ja viestintästrategioita, joiden tuloksia hyödynnetään laajemman hankeyhteistyön taustaTeksti Ulla-Stina Westman, Zonta Club Vantaa I materiaalina ja toiminnan kehittämiKuvat Liikennevirasto, Elina Andstén ja Tikkurila Oyj:n arkisto sessä. Paljonpuhuttu Kehärata on hitaasti lopulta liittyi koko Vantaan kehitkypsynyt nykyiseen muotoonsa. Kol- täminen niin idässä kuin lännessä. Yhteisiä kokemuksia misenkymmentä vuotta sitten nuori Tikkurilan taajamasta tehtäisiin kyläjuhlista Vantaan kaupunki osti Piispankylästä kovalla kädellä kaupunkimaisempi, ja Lapinkylästä suuria maa-alueita. ja Linnan kartanon entisille maille Laurea-ammattikorkeakoulu osallis- Maakauppoja perusteltiin sillä, että Keimolaan haluttiin loihtia aivan uusi tuu opiskelijavoimin joka vuosi perin- alueelle rakennettaisiin Marja-rata. Kivistön kaupunginosa, jonne nykyisteiseen, yhteisöllisyyttä rakentavaan Se oli ensimmäinen merkki siitä, ten laskelmien mukaan on tulossa Kivistön kyläjuhlaan, jonka järjestä- että odotettavissa oli jotakin suurta. 27 000 asukasta ja 26 000 työpaikkaa. jää Vantaan kaupunki yhdessä Mar- Puhuttiin radan jatkamisesta VanSuunnitelman toteuttamiseksi rata jaVerkon kanssa. Laurea Tikkurilan taankoskelta, ja suora raide haluttiin piti vetää Koivukylän läpi. Alueen luovien toimintojen sosionomi-opis- vetää Helsinki-Vantaan kansainväliasukkaat olivat täysin tietämättömiä kelijat ovat osallistuneet kesinä 2011– selle lentokentälle saakka. 2013 tapahtumaan kertoen asukkaille Ajatuksena oli tarjota kätevä ja näistä suurista muutoksista aina 2000toteuttamistaan Hyvinvoinnin tuot- nopea yhteys kaikille matkustajille, ei luvun alkuun saakka. Toki kartalla jo tamisen opintojakson yhteistyöhank- vain Helsingistä vaan myös pohjoi- aiemmin oli nähtävissä joitakin kaakeista. Opiskelijoiden kokemukset sesta tuleville. Siksi tarvittiin yhteys vailuja, mutta alkuvaiheessa niistä ei tapahtumista ovat olleet positiivisia, päärataan, ja Marja-rataa piti jatkaa juuri piitattu. Vasta kun hankkeesta kuten käy ilmi näistä lainauksista, joi- eteenpäin lentokentältä, jotta rata alettiin saada konkreettista tietoa hin on yhdistetty neljän opiskelijan tavoittaisi sisämaasta saapuvat mat- eivätkä liito-oravatkaan enää pystykommentit: kustajat. Tämän kuningasajatuksen neet auttamaan asiaa, koivukyläläiset ”Oli hienoa olla mukana kertomassa myötä alkoi pitkä prosessi, johon ymmärsivät, että nyt oli tosi kyseessä. > Laurean innovatiivisista opetusmenetelmistä ja opiskelumahdollisuuksista. Tapahtuman yhteydessä oivalsimme, kuinka paljon Laurean opiskelijat osallistuvat Kivistön suuralueen asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen. Kyläjuhlan ja sen suunnittelun kautta vasta valkeni miten olen ollut yksi pieni palanen siinä miljoonan palan palapelissä, jota sitten 50 vuoden päästä muistellaan :)!” ”Parhaat vibat tuli hanketyössä siitä, että atk-kurssilaiset oikeasti halusivat tulla mukaan eikä ketään tarvinnut koittaa erikseen innostaa mihinkään, siis että sai oikeasti auttaa ja vastata olemassa olevaan tarpeeseen. Walter-hankkeessa oli hienoa olla osaltaan edistämässä suvaitsevaisuuden lisäämistä ja tutustua nuorten ajatuksiin aiheesta.” •Höyryveturi Tikkurilan asemalla 1950-luvun lopulla. Kuva Tikkurila Oyj Havainnekuva Liikennevirasto •Kehäradan ensimmäinen uusi asema, Leinelä, valmistui lokakuussa 2013, mutta liikennöinti alkaa vasta kesällä 2015. Asemille on suunniteltu yhtenäinen ilme ja joka asemalle oma tunnusväri. Leinelässä se on omenanvihreä. Naapuri joutui muuttamaan, ja liito-oravien metsä hakattiin tulevan radan tieltä. Rekolan kartanon metsiin ja vanhoille metsästysmaille syntyi nopeasti uusi kaupunginosa Lei nelä, jonka asema valmistui yhtenä ensimmäisistä Kehäradan varrella. Syksyllä 2013 valmiina oli 213 asuntoa, mutta kun alue on täysin valmis, sen asukasmääräksi arvioidaan 2 500 henkeä. Kaupungin viestintä markkinoi Leinelää hyvin haluttuna asuin alueena, koska se on luonnonläheinen ja sijoittuu pohjoiseen kulkevan pääradan ja länteen kulkevan Kehäradan tuntumaan. Marja-radasta Kehäradaksi Hiekkaharjun pohjoispuolella ratoja yhdistää uusi, 13 metriä korkea, 18 metriä leveä ja 450 metriä pitkä silta. Tämän rakennelman vuoksi Marjaradan nimeksi tulikin Kehärata. Heinäkuussa 2015 junat alkavat kulkea radalla molempiin suuntiin 10 minuutin välein. Sillan alta kulkevat kaukojunat ja lähijunat päärataa pitkin pohjoiseen sekä etelään kohti Tikkurilaa, josta kaikkien rakennus- niin muotoinen posliininen syltöiden valmistuttua tulee Helsingin kykuppi, jota koristi VR:n tunnus. ja Pasilan jälkeen kolmanneksi suurin Siihen aikaan Tikkurilan asema rautatien solmukohta Suomessa. oli komea. Koko Helsingin ja Tikkurilan välisellä rataosuudella ei ollut yhtäkään niin kaunista asemaTikkurilan uljas rakennusta. Se oli rakennettu puna‑ asema ennen ja nyt tiilestä 1860-luvulla, ja sen oli suunnitellut arkkitehti Carl August Monien mielessä Tikkurilan asema Edelfeldt. Vielä 100 vuotta vanhan liittyy kouluun ja nuoruusmuistoihin. Vanhempien herrojen ja kyp- aseman valmistumisen jälkeen sitä sässä iässä olevien harmaapäisten ympäröi pieni, kaunis ja hyvin hoirouvien posket punehtuvat heidän dettu puisto, jossa oli kaksi kioskia. muistellessaan, miten vanha höyry- Toisessa myi makeisia rouva Wäre ja veturi vihelsi Hiekkaharjussa. Silloin toisessa lehtiä neiti Olsson. Nykyään oli kiire ja piti pistää juoksuksi. Piti vanha asemarakennus toimii Vantaan juosta henkensä edestä koulun vuoksi, kaupunginmuseona. Syksyllä 2013 Kehäradan raken‑ piti ehtiä Oulunkylään tai Helsinkiin taminen ja yksi sen myötä syntymenevään junaan, tarvittaessa vaikka juosta juna kiinni ja hypätä viimei- neistä silloista lyövät leimansa koko selle askelmalle, josta joku ystävälli- Tikkurilan asema-alueeseen. Silta nen sielu tempaisi tulijan vaunuun. yhdistää tulevan Asemakeskuksen Se oli kolmannen luokan vau- ja radan itäpuolella sijaitsevan nuosasto, jonka puupenkit oli lii- Jokiniemen alueen. Se on myös tärkeä tetty yhteen milloin vaalealla, mil- osa aseman ympärille rakentuvaa liiloin ruskeaksi petsatulla puulla. kekeskusta DIXIä. Sillan yllä on lasiSeinällä oli kyltti ”Älä sylje latti- katto, ja muodostuvaa katettua tilaa alle”, ”Spotta ej på golvet”, ja lattialla käytetään myös odotussalina, kun liijokaisen istuinparin välissä oli kau- kenteen uuden solmukohdan kautta > kyse on yksityisellä rahalla tehtävistä investoinneista. Innovatiivisia ratkaisuja etsimässä Tikkurilasta länteen Kehärata kulkee Lentokentän ja Aviapoliksen maan alaisten asemien kautta Kivistöön. Kivistöstä tulee uusi keskus Vantaalle, ja tarkoituksena on, että kaupunki rakentaa sen yhteistyössä erilaisten suurten toimijoiden kanssa. Niinpä mukaan on pyydetty esim. suuret päivittäistavaraketjut. Tavoitteena on 60 000 m2:n suuruinen keskus, johon liiketilojen lisäksi tulee asuntoja ja mahdollisesti huvielämän keskuksia. Keskus käsittää kokonaisen korttelin, joka tuo kasvua ja virikkeitä koko •Flirt-juna sekä Tikkurilan uuden asemarakennuksen ja liikekeskus DIXIn työmaa maaliskuussa 2014. Kuva Elina Andstén ympäristölleen. Apulaiskaupunginjohtaja Juha Veikko Nikulainen toivoi keväällä 2012 kirjoittamassaan virallisessa kirjeessä, että uuteen kaupunginosaan saataisiin ”innovatiivisia ratkaisuja” ja ”rohkeita, kaukonäköisiä yhteistyökumppaneita”. Tätä rohkeutta ja innovatiivisuutta suuri yleisö pääsee todistamaan Kivistön asuntomessujen avautuessa kesällä 2015. Kivistöstä on tarkoitus tehdä kouluesimerkki siitä, miten taktisesti tärkeitä liikenneväyliä rakentamalla voidaan tehdä maaseudusta kaupunkimaista sekä luoda uusia työpaikkoja. Tämä visio on ollut vahvana Vantaan johtavien päätöksentekijöiden mielissä viimeisten 20 vuoden ajan. Nyt on tullut aika toteuttaa kokeilut. 19 21 zonta 1/2014 zonta 1/2014 18 kulkee 30 000 matkustajaa vuorokaudessa. Samaan aikaan aivan aseman välittömään läheisyyteen rakennetaan parisataa uutta asuntoa. Tikkurilan asema on komea myös tulevaisuudessa. Sen myötä muutoksen kourissa olevassa Tikkurilan taajamassa alkaa uusi aikakausi, kun aiempaa tiheämmin rakennettu kaupunki kasvaa pidennetyn kävelykadun varrelle. Katu johtaa keskustaan, jossa sijaitsevat äskettäin remontoitu ja laajennettu kaupungintalo, tori, puisto, vesitaideteos sekä hyvin tiheään rakennettu asuinalue, missä kaikki autot sijoitetaan maan alle kaksikerroksiseen pysäköintitaloon. Tikkurilan keskustan laajentamisen sekä asuntojen ja liiketilojen rakentamisen kustannukset ovat yli 300 milj. euroa, ja suurimmaksi osaksi Asuntomessuilta haetaan ideoita Teksti Kati Harkoma, tiedottaja Asuntomessut Vantaalla 2015 Koti on suomalaiselle tärkeä paikka. Asumiseen ja viihtyisyyteen halutaan panostaa – siksi nyt rakennetaan uutta, remontoidaan vanhaa ja sisustetaan rohkeasti ja persoonallisesti. Asuntomessut tarjoavat mahdollisuuden tirkistellä muiden rakentamis- ja sisustamistyylejä, joista napataan parhaat ideat omaan kotiin. Kesällä 2015 pidetään asuntomessut Vantaan Kivistössä. Nykyinen Kivistön pientaloalue Länsi-Vantaalla on rakentunut 1950-luvulta lähtien yli 3 000 asukkaan yhteisöksi. Alue kehittyy ja kasvaa lähivuosina merkittävästi vuonna 2015 käyttöön otettavan Kehäradan, Asuntomessujen ja alueelle tulevien uusien asuntojen sekä palveluiden myötä. Koko perheen unelma Suomalaiset naiset rakastavat sisustamista ja viihtyvät kodin sydämessä, keittiössä. Näin ainakin jos uskomme Asuntomessujen kävijätutkimuksia, Koti messualueella joiden mukaan yli puolet kävijöistä on naisia ja kiinnostavimpia asioita Asuntomessut järjestetään Vantaalla messuilla ovat sisustustuotteet sekä nyt jo toista kertaa: edellisen kerran keittiöt. ne pidettiin Varistossa vuonna 1977. ”Tänä päivänä naiset ovat varsin Vajaan 40 vuoden aikana on raken- innokkaasti mukana myös koko talon tamisessa ja asumisessa tapahtunut suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa, paljon uutta, mutta oma ihana koti on ja pariskunnat haluavat yhdessä olla edelleen se paras paikka, jossa viihdy- toteuttamassa uutta kotia”, kertoo tään ja rauhoitutaan. aluevalvoja Tiina Rantala yhteistyökoVantaan messualueelle Kivistöön kemuksistaan asuntomessuperheiden kanssa. Unelmien omakotitalo ikiomine pihoineen täyttää koko perheen toiveet. Tärkeä elementti on piha, toinen olohuone, jonka ”sisustamiseen” kiinnitetään myös paljon huomiota. ”Kilpailu on aina ollut minulle luonnollista” Teksti Ulla Salonen, Zonta Club Vantaa II Kuva Kalevi Hämäläinen Jotta voi menestyä, ihmiset täytyy vakuuttaa taistelusta. Taistelun ja suorituksen välinen yhteys on ilmiselvä – jos haluaa menestyä, täytyy kilpailla ja siis taistella. Tässä DeBoerin näkemys eroista: Moderneja kerrostaloasuntoja esillä Kivistön messuilla tullaan esittelemään useita kerrostalokohteita persoonallisine sisustuksineen. Messujen lippulaiva on Pohjoismaiden suurin asuinpuukerrostalo, joka on jo ennen valmistumistaan palkittu pienen hiili‑ j alanjälkensä ansiosta ilmastoystäväl‑ lisyydestään. Toinen mielenkiintoinen kohde on luonnonvaratasapainoinen vuokrakerrostalo, jossa hyödynnetään kierrätettyjä ja kierrätyskelpoisia, vähähiilisiä rakennusmateriaaleja. Asuntomessujen oheiskohteena esi‑ tellään edullista omistusasumista loftkerrostalossa, jossa kiinnitetään huomiota asuntosuunnittelun muuntojoustavuuteen eli asuintilojen muunneltavuuteen eri elämäntilanteisiin sopivaksi. •Messualueelle keväällä 2015 valmistuva puukerrostalo on palkittu Suomen ilmasto‑ ystävällisimpänä Havainnekuva Vuorelma Arkkitehdit kerrostalona. Naiset hyväksyntä – taistelu – suoritus. Miehet taistelu – suoritus – hyväksyntä. Valmentajan pitää ymmärtää erot •Pauliina Miettinen (oik.) naisten Suomen Cupin voittaneen joukkueensa PK-35:n kanssa syksyllä 2013. Pauliina Miettisellä on naiseksi poik- lapsille sekä pääkaupunkiseudulla että keuksellinen ura jopa kansainväli- myös esim. Eerikkilän urheiluopissesti: hän johdatti päävalmentajana tossa Tammelassa. vantaalaisen naisten jalkapallojoukkueen PK-35:n kaksi kertaa naisten Naisilla ja miehillä Suomen mestariksi, kolme kertaa Cup-voittajaksi ja myös europeleihin. eri tapa kilpailla Viimeksi syksyllä 2013 joukkue voitti naisten Mestarien liigan (engl. UEFA Naisten ja miesten erot urheilussa ja Women’s Champions League) kar- erityisesti kilpailemisessa ovat aina sintaturnauksen Myyrmäessä, mut‑ kiinnostaneet Pauliina Miettistä, joka ta Euroopan valloitus päättyi toiselle onkin tutustunut Kathleen DeBoerin rokselle englantilaista Birming kirjaan tästä aiheesta. DeBoer toteaa kier mm., että kilpailutilanteissa tytöt etsihamia vastaan. vät siteitä muihin tyttöihin ja saavat Pauliina Miettinen on suorittanut liikunnan ja urheilupsykologian sekä siitä menestyksen tunteen, kun taas kasvatustieteiden maisterin tutkinnot pojat erityisesti taistelevat saavuttaakamerikkalaisista yliopistoista. Hän on seen menestystä. Molemmat haluavalmentanut USA:ssa useaan kertaan vat voittaa ja saada tuloksia, mutta naisten joukkueita sekä yliopisto- että molemmilla on erilainen kuva siitä, ammattilaistasolla ja on itsekin pelan- kuinka tämä saadaan aikaan. Myös Miettisen oman kokemuknut siellä ammattilaisjalkapalloa. Aina välillä hän on käväissyt Suomessa sen mukaan urheilussa naiset keskitvalmentamassa. Nyt hän toimii lii- tyvät enemmän toistoharjoituksiin ja kunnanopettajana kuluvan lukukau- miehet viettävät aikaa kilpailullisissa den ajan Nurmijärven yläkoulussa ja harjoituksissa. Pojille ja miehille mieleisiä aktiviteetteja ovat sellaiset, joissa lukiossa. Miettinen myös luennoi henkisestä lasketaan pisteet ja maalit ja toimitaan valmennuksesta urheiluvalmentajille yksin. Tyttöjen itseluottamukselle ja vanhemmille. Hän järjestää muuta- sopivat sosiaalinen kanssakäyminen, man kerran vuodessa jalkapalloleirejä kollektiivisuus ja tasavertaisuus. Pauliina Miettisen mielestä valmentajan olisi tärkeää ymmärtää tyttöjen ja poikien erot, jotta heitä pystyisi auttamaan mahdollisimman paljon jalkapallossa ja urheilussa yleensä. Poikien olisi hyvä oppia tyttöjen keskustelutaidoista ja muiden huomioon ottamisesta. Tyttöjen taas tulisi oppia poikien kilpailemisen taitoa sekä tietynlaista itsekkyyttä ja itsevarmuutta. ”Tulen edelleen toimimaan jalkapallon parissa, joko valmentajana tai sitten muulla tavoin. Pelaaminenkin vielä kiinnostaa, mutta erityisesti luennoiminen urheiluun liittyvistä asioista”, sanoo Pauliina Miettinen. Ja USA vetää häntä myös edelleen puoleensa. Zonta Club Vantaa II on tehnyt yhteistyötä PK-35:n naisjoukkueen kanssa vuodesta 2012. Joukkue on saanut mm. stipendin ja esinepalkintoja. Talvella 2013 joukkueen tytöt olivat myymässä ystävyyssinettejä Myyrmäen kirjaston aulassa vantaalaisten zontien kanssa ja saivat osuutensa sinettien tuotosta. Lähteet: Pauliina Miettisen haastattelu joulukuussa 2013 Kathleen DeBoer, Gender and Competition 21 zonta 1/2014 zonta 1/2014 20 nousee kesään 2015 mennessä 29 pientaloa. Messujen teema ”sujuva ja turvallinen arki” on huomioitu asuntojen suunnittelussa ja toteutuksessa mm. tehokkaina ja toimivina pohjaratkaisuina. Turvallisuusasiat on otettava huomioon jo asuinympäristön suunnittelussa. ”Rakentamisen laatu on ensiarvoisen merkittävä asia myös turvallisuuden kannalta”, muistuttaa Asuntomessut Vantaalla 2015 -projektin johtaja Paavo Hiltunen. Jalkapallovalmentaja Pauliina Miettinen: Terhi Nieminen-Mäkynen — Vantaalta maailman ääriin •Terhi Nieminen-Mäkynen tiiminsä afganilaisten avustajien Fatiman ja Suhailan kanssa joulukuussa 2012 tutkimassa vuonna 2009 Afganistanissa voimaan tullutta lakia, jonka tavoitteena on poistaa naisiin kohdistuva väkivalta (The Elimination of Violence Against Women, EVAW). Teksti Ulla-Stina Westman, Zonta Club Vantaa I Kuvat Terhi Nieminen-Mäkysen matka-albumi Hän syntyi sodanjälkeiseen jälleenrakennuksen Suomeen. Hän jatkoi jälleen‑ rakennusta rikkinäisessä Euroopassa ja sodan runtelemassa Afganistanissa. Hän näki raunioita, hän näki kiusattuja ja kärsiviä ihmisiä, hän näki heikossa asemassa olevia ja hyväksikäytettyjä naisia. Hän tajusi mikä merkitys poliiseilla oli. Hän tajusi heidän mahdollisuutensa ja alkoi huolehtia heistä Afganistanissa. 22 Hänen nimensä on Terhi NieminenMäkynen, ja hän on yksi niistä, jotka lähes 35 vuotta sitten perustivat Zonta Club Vantaa I:n. Silloin hän oli ollut Vantaan kaupunginvaltuutettuna 10 vuotta ja istui ensimmäistä kauttaan eduskunnassa. Sekä ennen kahta kansanedustajakauttaan että niiden jälkeen hän työskenteli ulkoministeriössä. Häntä kiinnostivat alusta saakka kansainväliset asiat, ja tässä vaiheessa mukaan kuvaan astui kansainvälinen Zontaliike. Sen myötä tuli myös Helvi Sipilä, joka valitsi Terhi Nieminen-Mäkysen toimimaan elämäntyönsä UNIFEMin parissa. Ensimmäisenä tehtävänä oli siihen liittyvästä, mutta sellainen, joka laatia suuntaviivat järjestön toimin- myös näkee ihmisten hädän. Täksi henkilöksi valikoitui Terhi nalle Suomessa. Myöhemmin Terhille Nieminen-Mäkynen, jolla oli 20 vuotuli monia muita tehtäviä. den kokemus valtuustotyöskentelystä Vantaalla. Nyt hänestä tuli kaupunginHallintojärjestelmä johtaja Kosovon toiseksi suurimpaan Kosovoon kaupunkiin Prizreniin, ja hänen ja hänen yhdeksänhenkisen esikuntansa Kansainvälinen ura alkoi komen- tehtävänä oli saada asiat kuntoon. nuksella sodanjälkeiseen Kosovoon Hänen esikunnastaan tuli osa maan vuonna 1999. Maan infrastruktuuri hallintokoneistoa, joka havaitsi myös piti saada toimimaan ja talous jaloil- naisten vaikean aseman ja joutui kohleen, ja ihmisistä piti pitää huolta. taamaan ihmiskaupan - ongelman, Tarvittiin henkilö, jolla on vankka joka on ollut keskeisellä sijalla Terhin ymmärrys hallinnosta ja kaikesta työssä siitä saakka. > •Terhi Nieminen-Mäkynen yhdessä afganistanilaisten naispoliisien verkoston jäsenten kanssa kuukausittaisessa tapaamisessa toukokuussa 2013. •Terhi NieminenMäkynen Kabulissa työpaikkansa edustalla elokuussa 2012. Terhi Nieminen-Mäkysen kokemukset Kosovosta sekä työskentelystä Makedoniassa ja Moldaviassa veivät hänet Kabuliin, jossa EU antaa afganistanilaisille poliiseille koulutusta siviilipuolustuksessa. Hän työskentelee EUPOLin (EU Police Mission in Afghanistan) erityistehtävässä ja työskentelee täyspäiväisesti poliisien, erityisesti naispoliisien, kouluttamisen parissa. ”EU haluaa syntyperäisiä siviilipoliiseja, jotka saavat ulkomaalaisia helpommin kontaktin väestöön”, sanoo Terhi. Hän kertoo, että annettavan koulutuksen tavoitteena on saada maahan poliiseja, jotka näkevät tehtävänsä eräänlaisena jälleenrakentamistyönä. Perusajatuksena on luoda poliisiorganisaatio, joka suojelee heikkoja ja huono-osaisia. Siksi on tärkeää tehdä selvä ero toisaalta poliisin ja siviilipuolustuksen ja toisaalta armei- sharian lakiin. EU:n erityistehtävässä toimivien henkilöiden tietojen jan ja sotatoimien välillä. mukaan Koraanissa kuitenkaan ei ole juuri mitään uskonnollista perustetta Tuhatvuotiset monille näistä perinteistä. Tästä huoperinteet vastassa limatta on lähestulkoon mahdotonta murtaa perinteitä ja Uskollisten valLeikkisään kysymykseen siitä onko taa, sillä myös ”tuomarit” kuuluvat hän saanut suorittaakseen mahdotto- Uskollisiin, ja oikeuskäytäntö noudatman tehtävän – ”mission impossiblen” telee heidän näkemyksiään. – hän vastaa vakavana ”puoliksi kyllä”. Esimerkiksi sukuriita voidaan ratHän selittää, että on vaikeaa luoda kaista niin, että vastapuolen leiriin yhteistä pohjaa koulutettavien kanssa, toimitetaan nuori nainen velan makkoska ihmiset elävät Afganistanissa suna. Terhi esittää retorisen kysymykniin erilaisessa kulttuurissa kuin me. sen: ”Mitähän tästä lapsesta tulee?” Ja Esimerkkinä Terhi mainitsee afga- vastaa: ”Orja”. nistanilaisten suhtautumisen naisiin Mutta hän palaa ihmisoikeuksiin ja naisten asemaan. Se on täysin vie- ja tasa-arvoon, jotka on tarkoitus ras meille ja perustuu jopa tuhansien juurruttaa tulevien poliisien mieliin. vuosien takaisiin perinteisiin. Hän sanoo kuitenkin, että perinteiHän kertoo, että koko Afganistanin den mukaisesti sekä ihmisoikeudet yhteiskunta vielä nykyäänkin perus- että tasa-arvo ovat näille täysin tuntuu näihin vanhoihin perinteisiin, temattomia käsitteitä. ”Mutta niinhän joita vaalivat ”Ulama” eli ”Uskolliset”. ne ovat monissa Euroopan maissakin”, He väittävät perinteiden perustuvan hän heittää EU:n suuntaan. zonta 1/2014 zonta 1/2014 Naispoliiseja Afganistaniin 23 Vantaan zontat tukevat Tyttöjen Tilaa Teksti Ulla-Stina Westman, Zonta Club Vantaa I Kuva Elina Andstén •Jenni (vas.) ja Ada askartelevat mielellään Tyttöjen Tilassa. Osallisena yhteiskunnassa Monikulttuurista toimintaa ”Sellaiset asiat merkitsevät heille paljon, sillä he pääsevät osallistumaan tavalla, jota he kenties muuten eivät pääse kokemaan”, sanoo Sanna, joka on myös kuullut tyttöjen sanovan, että he eivät viihdy yksin kotona. Siksi tyttöjen yhteinen aika on tiistaisin alkaen klo 14, jolloin he voivat tulla tilaan suoraan koulusta. Pienellä 11-vuotiaalla tytöllä on vielä yksi syy käydä Tyttöjen Tilassa. Hän on muslimi, ja hänen yhteisössään tytöt eivät saa käydä tilaisuuksissa, joissa on myös poikia. Tyttöjen Tilaan on pojilta pääsy kielletty, joten vanhempien ei tarvitse olla huolissaan. Tyttöjen Tila kuuluu osana Nicehearts-yhdistykseen. Yhdistys ylläpitää naisresurssikeskusta, ja sen toiminta on hyvin kansainvälistä. Jo vuosien ajan yhdistys on tehnyt työtä maahanmuuttajanaisten keskuudessa ja tukenut ja kouluttanut heitä monin tavoin. Naiset ovat opetelleet kaikenlaista ompelusta tietokoneen käyttöön, ja mikä tärkeintä: he ovat oppineet puhumaan suomea ja ymmärtämään suomalaista elämänmenoa. Tarvittaessa he ovat saaneet myös neuvoja ja opastusta. Naistoiminta jatkuu, mutta viime vuonna työ laajeni käsittämään myös nuoret tytöt. Jo vuosia on järjestetty toimintaa sekä suomalaisille että ulkomaalaistaustaisille tytöille. Lähinnä on harrastettu ompelemista ja askartelua, mutta jossakin vaiheessa järjestettiin myös kansainvälistä tanssinopetusta. Lisäksi ohjelmaan on kuulunut sosiaalipainotteista toimintaa. Tästä kaikesta on kehkeytynyt avointa, monikulttuurista toimintaa nuorille naisille monikulttuurisella Vantaalla. Noin kolmannes Tyttöjen Tilan kävijöistä on ulkomaalaistaustaisia: mukana on useita virolaisia sekä jonkin verran venäläisiä ja somaleja. Henkilökohtaisen kontaktin sekä kulttuuriharrastusten - esim. taidemaalauksen, tanssin tai teatterin avulla halutaan luoda pohjaa nuorten naisten sosiaaliselle turvallisuudelle. Vantaan Zonta-naiset ovat aiemmin tukeneet Nicehearts-yhdistyksen toimintaa satunnaisesti, ja vuonna 2013 Tyttöjen Tila oli yksi Zonta Club Vantaa I:n tukikohteista. Lisätietoja www.nicehearts.com 25 zonta 1/2014 zonta 1/2014 24 ”Tyttöjen Tilassa haluan käydä. Se on koulun lisäksi ainoa paikka, jossa saan käydä”, sanoo 11-vuotias tyttö kertoessaan aikuiselle ystävälleen Sannalle, miksi hän mielellään käy Tyttöjen Tilassa. Paikka on avoinna kaksi kertaa viikossa, ja sinne ovat tervetulleita kaikki vantaalaiset 10–28-vuotiaat tytöt. He käyvät siellä erilaisista syistä, ehkä voidakseen olla oma itsensä, oppia uutta, tutustua muihin, saada kavereita ja tavata aikuisia, jotka välittävät heistä. Tai ehkä siksi, että se on ainoa paikka, jossa he voivat olla vapaasti keskenään. ”Haluamme luoda ympäristön, joka on turvallinen kaikenikäisille tytöille, mutta useimmat meillä käyvistä tytöistä ovat 10–16-vuotiaita”, kertoo Vantaan Tyttöjen Tilan projektijohtaja Sanna Heikkinen-Velican. Hän kertoo myös, että Tyttöjen Tilassa käy tyttöjä, jotka eivät viihdy nuorisotaloissa eivätkä jaksa kuunnella samanikäisten kovispoikien juttuja. Siellä käy myös ujoja ja ehkä kiusattuja tyttöjä. Tyttöjen Tilassa he saavat keskustella omista asioistaan. He voivat myös kokata, askarrella, neuloa tai vain seurustella muiden kanssa. Zonta International District 20 Vantaa Piirikokousohjelma 4.-6.4. 2014 Perjantai 4.4.2014 klo 15.00 Piirihallituksen kokous, Finlandia-talo Lauantai 5.4.2014 Rantasipi Airport Hotel & Congress Center, Robert Huberintie 4, Vantaa klo 7.30 Ilmoittautuminen alkaa •Zonta-tori avoinna •Musiikkia •Tervetuloa, aamukahvibuffet klo 8.45 Tervetuloa Vantaalle •Puheenjohtajat Taina Viiala ja Mari Holopainen •Governor Marja Koivula •Kansainväliset tervehdykset •Musiikkia 26 Vantaa – kasvun ja logistiikan keskus Vantaan kaupunginvaltuuston pj. Antti Lindtman Finavia – lentoliikenteen mahdollistaja Kauppaneuvos Soili Suonoja, Finavian hallituksen pj. Millaiset juuret sain? Lapsuudenperhe kohtalonkysymyksenä Kirjailija, sosiaalipsykologi Katriina Järvinen n. klo 10.55 Kahvitauko • Zonta-tori avoinna klo 13.15 klo 14.45 klo 15.15 klo 16.15 Piirikokous Kahvitauko Piirikokous jatkuu Päivän päätössanat klo 18.00 klo 18.30 Bussikuljetus hotelli Rantasipistä Colosseum Business Centeriin Rajatorpantie 8, Vantaa (Myyrmäki) Vantaan kaupungin vastaanotto Makua ja Mukavuutta -ravintolan ala-aulassa Kaupunginjohtaja Kari Nenonen puolisoineen klo 22.45 Kuljetukset hotelliin alkavat Sunnuntai 6.4.2014 klo 8.30 Bussikuljetus Pyhän Laurin kirkkoon, Kirkkotie 45, Vantaa klo 9.00 Memorial Service •Kirkkoherra Janne Silvast ja professori Raija Sollamo •Kirkon esittely •Musiikkia, kanttori Terje Saard klo 9.30 Bussikuljetus Sokos Hotel Flamingon vastaanottoon, Tasetie 8, Vantaa (Kauppakeskus Jumbon toisessa päässä) 27 klo 10.00 Musiikkia Sokos Hotel Flamingon kokoustilojen lämpiössä, 2. krs •Mahdollisuus aamupalaan klo 10.15 Näyttelijä Seela Sella klo 10.45 Naiset, työ ja tekniikka Aalto-yliopiston rehtori, FT Tuula Teeri • Mahdollisuus keskusteluun klo 11.45 Päätösseremoniat •Governor Marja Koivula •Zonta-laulu •Lipun luovutus Haminan kerholle, Taina Viiala ja Mari Holopainen klo 12.00 Lounas Sokos Hotel Flamingon ravintolassa, 1. krs n. klo 13.30 Bussikuljetus hotelliin ja/tai lentokentälle ja/tai Tikkurilan rautatieasemalle klo 13.45 Piirihallituksen kokous Hotelli Rantasipi Airport Kokoustila nro 21 HUOM! Huoneet tulee luovuttaa klo 12.00 mennessä. Hotellin kanssa on sovittu, että matkalaukut voi jättää hotellin matkatavarasäilytykseen ja osan Piirihallituksen kokoustilaan nro 21. Mahdollisuus matkatavaroiden säilytykseen myös Sokos Hotel Flamingossa. zonta 1/2014 zonta 1/2014 Open Forum klo 11.15 klo 12.15 Lounas •Zonta-tori avoinna klo 19.30 Illallinen Makua ja Mukavuutta -ravintolassa •Musiikkia •Vuoden Zonta, Governor Marja Koivula ja jäsenyystoimikunta •Naisen teko -kunniamaininta, palvelutoimikunta, Liisa Horttonen •Puhe naiselle, Martinlaakson lukion abiturientit •Yllätysohjelma Uusi Governor Salla Tuominen: ”Keskiössä aina nainen tai tyttö” Teksti Anna-Maija Hirvi ja Arja Schadewitz, Zonta Club Vantaa I Kuvat Salla Tuomisen kotialbumi •Salla Tuominen on zonta jo 3. polvessa. Kuvassa kesäkuulta 1976 vas. on äiti Tarja Tuominen (Pori II Area). Hänen äitipuolensa ja Sallan ”isoäitipuoli” Saara SulanderPaavola eli Saaratäti pitää Sallaa sylissään. Saara-täti oli Hämeenlinnan kerhossa. Sallan täti Lea Pöllänen toimi 1980-luvulla Piirin 20 Governorina ollessaan kuopiolainen zonta. Hän vaikutti myöhemmin myös Hämeenlinnan kerhossa. Vuosiksi 2014–2016 Piirin 20 Gover noriksi valittu Salla Tuominen on 37-vuotias asianajaja, jonka erikoistumisalueena ovat yhtiöoikeus, yritysjärjestelyt ja pääomamarkkina transaktiot. Hän asuu Helsingissä ja on ollut Helsinki I–Helsingfors I -kerhon jäsen vuodesta 2004. Juuri nyt on ajankohtaista valmistelutyö Governorin tehtävän vastaanottamiseksi. Tehtävä on haastava ja kiinnostava, ja Salla ottaa sen innostuneena vastaan. Helmikuun 2014 alussa Chicagossa järjestettyyn koulutukseen järjestön päämajassa osallistuivat kaikkien piirien tulevat Governorit. Sallan mukaan koulutus oli hyvin järjestetty, hyödyllinen ja innostava: ”Sain paljon eväitä tulevaa kautta varten. Lisäksi oli upeaa tavata tuleva kansainvälinen presidentti, muiden piirien tulevat Governorit ja päämajan henkilökuntaa sähköpostiosoitteiden takana sekä päästä käymään itse päämajassa.” Seuraavassa Sallan mietteitä tulevasta. Tuleva toiminta sopeutettava tarpeisiin ”Uskoakseni Zonta-järjestön suurimmat haasteet liittyvät järjestömme näkyvyyteen ja tunnettuuteen ja siten vaikuttamistyöhön, jäsenhankintaan ja jäsenten sitoutumiseen. Kohtaamme pitkälti samat haasteet ympäri maailman. Meidän on välttämätöntä muokata toimintaamme vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Se tarkoittaa uusien asioiden opettelua ja käyttöönottamista, omalle epämukavuusalueelle menemistä. Ja toisaalta sellaisista asioista luopumista, jotka eivät vain enää toimi. Lisäksi meidän pitää suunnata katseemme entistä enemmän Zonta-yhteisön ulkopuolelle niin jäsenhankinnassa kuin lahjoittajien värväämisessä. Minusta meillä on erinomaiset lähtökohdat: olemme kansainvälinen järjestö, joka toimii monella eri tasolla, ja • Uskon positiivisuuden voimaan ja siihen, että elämä kantaa. • Suurin aarteeni ovat läheiseni. Materiaalisina aarteinani pidän myös äitini minulle säntillisesti vauvaajoista alkaen kokoamia valokuva-albumeita, jota tapaa olen itsekin sittemmin jatkanut. Vanhojen valokuvien kautta voi elää uudelleen arkisia pieniä hetkiä tai merkittävämpiä arjesta poikkeavia tapahtumia, muistaa tuntemukset ja tilanteet, palauttaa mieliin pieniä yksityiskohtia, jotka on jo ehtinyt unohtaa, tunnistaa tuoksut ja tuulet menneisyydestä. Nykyisin albumiin laitettavien valokuvien karsinta mahdottoman suureksi paisuneesta kuvatulvasta on kovin vaikeaa, mutta aion sinnikkäästi jatkaa! • Haluaisin osata soittaa saksofonia. • Saan voimaa tuntureista ja vuorista. • Haaveilen…paljon — niin pieniä kuin suuria. Kaikkien haaveiden ei olekaan tarkoitus toteutua. • Jos saisin ylimääräisen tonnin, käyttäisin sen matkustamiseen johonkin uuteen, minulle vielä tuntemattomaan paikkaan. Aivan varmasti tekisin myös lahjoituksen Zonta International Foundationin Service Fundille! • Jos saisin ylimääräisen tunnin, meditoisin. Sen jälkeen tuntuu siltä kuin olisi saanut vähintään kaksi ylimääräistä tuntia. Suosittelen kokeilemaan! Haastattelu perustuu Voi Hyvin -lehden formaattiin, jossa julkisuuden henkilöt kertovat haaveistaan ja aarteistaan. Zonta International District 20 Uusi piirihallitus 2014—2016 Governor Salla Tuomisen lisäksi uusia hallituksen jäseniä Piirissä 20 ovat Lt. Governor ja rahastonhoitaja sekä aluejohtajat. Esittelemme heidät tässä kuten heidät esiteltiin vaaleissa Lahden piirikokouksessa viime syksynä. Varsinaisista vaalilupauksista ei kuitenkaan ole kyse. •Tuija Kirveskari- Tähtinen, Lt. Governor, Piiri 20 •Linjanjohtaja (eläkk.), vapaa tutkija / KT, MBA •Zonta Club of Helsinki IV, jäsen vuodesta 2001 Tuija Kirveskari-Tähtisellä on vankka kokemus johtamisesta ja päätöksenteosta toimittuaan yli 30 vuotta johtajana ja sen lisäksi tutkijana, johtamiskouluttajana ja konsulttina. Zonta-jäsenyytensä ajan Tuija on ollut aktiivinen järjestön eri tasoilla, piirikokouksissa, Eurooppa-seminaareis‑ sa ja Conventioneissa. Hän on ollut kerhossa hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana sekä toiminut Piirin 20 Advocacy-toimikunnassa. Työskentely on ollut näkyvää, informatiivista ja keskustelua herättävää. Tuija on hyvin perillä lainsäädännöstä ja vaikuttamisen keinoista. Ihmisoikeudet, tasavertaisuus ja oi‑ keudenmukaisuus ovat Tuijalle tärkeitä periaatteita. Hän lähestyy ihmisiä ja asioita ennakkoluulottomasti, kuunnellen ja arvostaen. Asiakysymyksissä hän on perusteellinen ja huolellinen. Hän on hyvä ja selkeä esiintyjä, kielitaitoinen, joustava ja aktiivinen. •Kaisa Kässi, rahastonhoitaja, Piiri 20 •KL, KTM, eMBA •Zonta Club of Helsinki II, jäsen vuodesta 1996 Kaisa Kässi on toiminut sekä Piiri 20:n että Zonta-kerho Helsinki II:n rahastonhoitajana. Lisäksi hän on ollut kerhon puheenjohtaja ja sihteeri. Hän on piirin rahastonhoitaja myös kaudella 2012–2014 ja siten hyvin perehtynyt näihin tehtäviin. Taloushallinnon kehittämistehtävissä Kaisa on lisäksi työnsä puolesta paneutunut talous- ja raha-asioihin. Hän hoitaa ottamansa tehtävät huolellisesti ja hyvin. Hänellä on luonteva esiintymistapa ja hän osaa kommunikoida talouteen liittyvistä asioista selkeästi ja ymmärrettävästi. > 29 zonta 1/2014 zonta 1/2014 28 jäsenistömme koostuu ajattelevista ja koulutetuista henkilöistä. Järjestön eri tasojen vuoropuhelua ydinsanoman teroittamiseksi pitää vain lisätä. Nykymaailmassa on tilausta projekteille, kansainvälisyydelle, paikallisuudelle ja virtuaalimaailmalle. Niistä meidänkin pitää poimia meille sopivat tavat toimia. Kaikki lähtee missiostamme, eli agendallemme sopii kaikki se, mikä liittyy tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen. Yritän ajatella asioita ’katto korkealla, seinät leveällä’ -periaatteen kautta. Jotta voimme mahdollisimman tehokkaasti vaikuttaa ja saada äänemme — eli tyttöjen ja naisten äänet — kuuluviin, meidän on oltava avoimia uudelle, mutta pidettävä mielessä zontien ydinajatus: keskiössä pitäisi olla aina se nainen tai tyttö. Zonta-järjestön tulevaisuuteen liit‑ tyy haasteita, niin kuin kaikkeen pe‑ rinteiseen yhdistystoimintaan nuoremman sukupolven erilaisesta sitou tumistavasta johtuen. Uskon kuiten‑ kin, että zontien olemassaolon peruslähtökohdat ja tavoitteet ovat sellaisia, jotka puhuttelevat myös jatkossa. Maailma olisi hauska saada valmiiksi tulevalla kaksivuotiskaudella ja tehdä näin järjestömme tarpeettomaksi, mutta uskon että tehtävää riittää vielä pitkään!” > Sallan Aarrekartta Aluejohtajat •Vuokko Skyttä, •Lea Helle, •Viivika Orula, •Hankejohtaja •Viestintäsihteeri •Turismi töötaja •Zonta Club of •Zonta Club aluejohtaja, Area 1 (AD) / KTM •Zonta Club of Vantaa II, jäsen vuodesta 1995 Vuokko Skyttä on kokenut zonta, joka on aktiivisesti toiminut kerhossa useissa vastuullisissa teh tä‑ vissä, mm. puheenjohtajana, sihteerinä ja rahastonhoitajana. Kaudella 2012–2014 hän on toiminut Area 1:n vara-aluejohtajana. Vuokko on iloinen, positiivinen, vastuullinen ja zonta-arvoja noudattava henkilö. •Terhi Törmänen, aluejohtaja, Area 2 (AD) 30 •Ohjelmisto suunnittelija / FL •Zonta Club Terhi Törmänen on aktiivinen ja ai‑ kaansaava zonta. Hän tutustui järjes‑ töön jo tähtitieteen jatko-opintojensa aikana saatuaan Zonta Internationalin Amelia Earhart -stipendin. Terhi on toiminut kerhossa eri luottamusteh‑ tävissä ja nyt myös piiritasolla stipen‑ nassa. Hänellä on oman ditoimikun tutkimus- ja työhistoriansa kautta hyvä kontaktiverkosto, jota voi hyödyntää myös Zonta-järjestön tehtävissä. Terhi on avoin ja auttavainen, helposti lähestyttävä, looginen ja luova. Hän etsii ongelmiin rakentavia ratkaisuvaihtoehtoja kuunnellen myös muiden mielipiteet. Hänellä on aito halu toteuttaa Zonta Internationalin päämääriä. / YO, keskiasteen opinnot Varkaus Area, jäsen vuodesta 2005 Lea Helteellä on aktiivinen ote tehtäviin, hän on tehokas verkostoituja muiden kerhojen kanssa ja piirin tasolla. Hän on sosiaalinen luonne, hänellä on hyvät esiintymis- ja vuorovaikutustaidot. Lea on toiminut jäsenyytensä alusta asti aktiivisesti ja ollut myös hallitustehtävissä. Hän on vakuuttava ja uskottava — käytökseltään zonta. •Aila Rajamäki, aluejohtaja, Area 4 (AD) aluejohtaja, Area 6 (AD) / St. Petersburg State University of Pärnu, jäsen vuodesta 1994 Viivika Orula on Zonta Pärnu Klubin pitkäaikainen jäsen, joka on tehnyt presidentin ja sihteerin töitä. Hän on aktiivinen, tunnollinen ja luotettava zonta. Kaudella 2012–2014 Viivika on vara-aluejohtaja. Hänen kanssaan on erittäin miellyttävää tehdä yhteistyötä. Arean 5 aluejohtaja ja vara-aluejohtaja valitaan varsinaisessa piirikokouksessa Vantaalla 5.4.2014 Area 1:n yhteisenä ponnistuksena järjestimme uusien jäsenten rekrytoin titapahtuman toukokuussa 2013. Ta‑ pah tumapaikaksi seuloutui useasta toehdosta Suomen nuorisotyön vaih palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssin toimisto Helsingin Pasilassa. Area 1:n jäseniä evästettiin välittämään kutsu niin tutuille kuin tuntemattomillekin. Mukaan pyydettiin myös pitkään järjestössä olleita niin, että tilaisuuden aikana joka pöydässä istui myös kokeneita zontia, joilta voi henkilökohtaisesti kysellä kokemuksista. Tilaisuudessa oli 35 henkilöä. Entä mitä opimme? Perusasiat on ilmaistava selvästi. Eräs mukana ollut innostui kovasti, tuli kerhon ensimmäiseen kokoukseenkin, ja sen jälkeen lähetti vielä sähköpostia varmistuakseen: ”Eihän tämä sitten vain ole sellainen järjestö, jossa on joku säännöllinen vuosimaksu ja muitakin maksuja?” Niin itsestään selvä kuin asia meille onkin, ei tule olettaa että se on sitä myös ulkopuolisille. Vaikka asia olisi sanottu infotilaisuudessa, niin ei ainakaan riittävän selvästi. Toinen jälkipohdinnoissa esiin noussut oivallus oli, että värvättyä ei tule jättää yksin. Alussa hänelle kannattaa nimetä kummihahmo, joka henkilökohtaisella kontaktilla tukee tulokasta, kutsuu kokouksiin, selittää käytäntöjä, varmistaa että olennaiset asiat on ymmärretty. Kokemus oli kiinnostava, ja suosittelemme sitä muillekin alueille, erityisesti näinä niukkuuden aikoina kun zonta-väki pelottavasti vähenee. Seuraava Area 1:n rekrytointilaisuus pidetään 5.5.2014 Allianssitalossa Pasilassa. Raseborgs zontor vill fortsätta växa Vara-aluejohtajat • Anne Kauppila, Area 1 (VAD), Zonta Club of Espoo-Kauniainen, päällikkö / YTM jäsen 2005. •Zonta Club of • Barbro Lundberg, Area 2 (VAD), Tampere II, jäsen Zonta Club of Närpes Area, jäsen vuodesta 1991 1991. • Leena Ronkainen, Area 3 (VAD), Zonta Club of Joensuu, jäsen 2008. • Päivi Pelttari, Area 4 (VAD), Zonta Aila Rajamäellä on pitkä ja monipuo- Club of Huittinen Area, jäsen 2002. linen kokemus Zonta-toiminnasta. • Helle Aunap, Alue 6 (VAD), Zonta Hän on yhteistyökykyinen ja tottu- Club of Viljandi, jäsen 1993. nut tekemään töitä erilaisten ihmisten kanssa. Hänellä on monipuoliset valmiudet piirin ja alueen kerhojen Koonneet Anna-Maija Hirvi ja väliseen, samoin kuin kansainväliseen Arja Schadewitz, Zonta Club Vantaa I yhteistyöhön. Aila on lisäksi kokenut tiedotusalan ammattilainen, jolla on käytettävissään erinomaiset verkostot. Hänellä on kokemusta päätöksentekoa vaativista tehtävistä niin Zontatoiminnassa kuin työelämässä. •Viestintä Teksti Sirkka-Liisa Rautioaho, Zonta Club Vantaa II Text och foto Marina Holmberg Raseborgs Zontaklubb hade 45 medlemmar på hösten 2013. Det är resultatet av en aktiv medlemsvärning. Vid årsskiftet 2008–2009 hade medlemsantalet sjunkit till 18. Klubbens dåvarande ordförande Anne-Maj Paldanius-Rehn uppmanade alla med‑ lemmar att bjuda in någon som de tycker att skulle vara passlig zonta till ett infomöte i januari 2009. ”Till allas överraskning var ca 12 intresserade nya damer på plats och största delen kom med”, berättar Ritva Rissanen, som rekryterat många nya medlemmar. Klubbens nuvarande ordförande Anna Maria Grönqvist säger att målsättningen är att växa vidare – men behärskat. ”Alla ska hinna lära känna varandra och verksamheten ordentligt. Man jobbar effektivare tillsammans då.” Hur bär ni er åt för att få nya medlemmar? ”I och med att vi nuförtiden har årligen återkommande publikevenemang, såsom modeshow och den lekfulla bilorienteringen Raseborgsrundan, har Zonta-organisationen blivit känd på orten. Det händer ofta att intresserade kvinnor själv tar kontakt med klubben. Dessutom värvar vi ju på det traditionella sättet, personligen bland 31 •Sonja Bengtfolks (fr. v.), Anna Maria Grönqvist och Ritva Rissanen trivs med jobbet för kvinnors väl och ve på hemmaplan och i världen. kvinnor vi känner.” Hur lyckas ni hålla medlemmarna i klubben? ”Ett stort tack går till våra många kommittéer som ger en chans för alla att jobba med något konkret och bli mera bekanta i mindre grupper”, säger Ritva Rissanen. Anna Maria lyfter också fram vikten av introduktion och information i början av medlemsskapet. Nya medlemmar får en infomapp och deltar i en infokväll. Sonja Bengtfolks blev inbjuden till klubben hösten 2010. För henne var det ett lätt val att tacka ja. ”Världens och samhällets orättvisor jämtemot kvinnor och barn har alltid varit något som jag har känt starkt för och där jag vill och önskar kunna bidra konkret med något.” Vilka förväntningar har du på verksamheten? ”Zonta är en aktiv organisation som ger tillfredsställese på flera plan. Du gör en skillnad för någon kvinna någonstans — samtidigt bygger du nätverk och lär känna intressanta nya damer. Via Zonta möter du en massa fantastiska kvinnor som bär på otroligt starka kvinnohistorier.” zonta 1/2014 zonta 1/2014 of Oulu I, jäsen vuodesta 2003 aluejohtaja, Area 3 (AD) Rekrytointi — helppoa ja hauskaa! Zontat auttavat Ruandaa toipumaan psykologien apua. Keskuksien turvahuoneet tarjoavat myös hetken lepoa hankalissa tilanteissa. Teksti Pauliina Aukee, Zontakerho Jyväskylä I, pj Kuvat Pauliina Aukeen matka-albumi Matkan opetukset Lähtisitkö viikoksi Ruandaan? Tämä kysymys oli sähköpostissani loppusyksystä 2012. Kysymys oli vakavissaan ehdotettu, ja päätöstä toivottiin mahdollisimman pian. Voisinko lähteä viikoksi tuohon keskiafrikkalaiseen maahan? kysyin itseltäni, läheisiltäni ja työtovereiltani. Vastauksina oli enimmäkseen uusia kysymyksiä. Afrikkalaissyntyinen ystävättäreni esitti kuitenkin ratkaisevan kysymyksen: Mitä matka Afrikkaan voi muuttaa sinussa? 32 Paikalliset ihmiset suhtautuivat meihin vieraisiin ystävällisesti kaikki al la, ja vierailuohjelma välimatkoineen sujui aikataulujen mukaan. Avustusohjelmien toimintaa meille esiteltiin neljällä eri paikkakunnalla, ja lisäksi vierailimme Kongon pakolaisten leirissä. Näimme käytännössä kuinka projekti äidistä lapseen tarttuvan HIV:n torjumiseksi (Prevention of Motherto-Child HIV Transmission, PMTCT) toimii. Raskaana olevia naisia ja avio pareja sitoutetaan lääkehoitoon, heille neuvotaan oikeaa ravitsemusta ja hygieniaa sekä järjestetään mahdollisuus kartuttaa elantoja käsitöillä. Projektissa mukana olevat naiset kertoivat avoimesti, kuinka heidän elämänsä oli saanut sisältöä ja vointi kohentunut avustusohjelmaan liittymisen myötä. Näin he jaksavat hoitaa paremmin perhettään. •Ylängöllä sijaitseva Ruanda on mäkinen maa. Kuva teeviljelmältä, jonka keskellä on hyvätasoinen mökkimajoitus. ystävällisessä koulussa, jossa oli oma kuukautisasioita neuvova opettaja. Tytöille ja pojille oli rakennettu erilliset saniteettitilat peseytymismahdollisuuksin. Nämä ovat yksinkertaisia keinoja tyttöjen koulunkäynnin helpottamiseksi. Apua tytöille ja Ruanda on rauhallinen maa tällä kotiväkivallan uhreille hetkellä, mutta kotiväkivaltaa esiintyy niin kuin muissakin maissa. Yhtäläinen koulutus sukupuolesta riippumatta kaikille Ruandan lapsille Väkivaltaa kokeneet voivat saada on maan virallinen tavoite. Lapsia apua maahan perustetuista One Stop on kouluissa paljon, mutta tyttöjen Centereistä eli yhden pysäkin keskukkoulunkäynti on vaarassa keskeytyä sista. Niissä on tarjota terveyden- ja murrosiässä. Vierailimme lapsi sosiaalihuollon, poliisin, juristin sekä suuresti sitä työtä, mitä zontat ovat tehneet Ruandan äitien ja lasten hyväksi”, paikallisen Imbuto-järjestön johtaja Radegonde Ndejuru kirjoitti minulle puoli vuotta matkan jälkeen. • Piiri 20:n zontat saivat vuosina 2009–2012 kertyneillä lahjoituksilla konkreettisen muutoksen aikaiseksi Ruandassa, kun Matyozan terveyskeskus saneerattiin. Asema on nimetty edesmenneen kv. Zonta-presidentti Helvi Sipilän mukaan. • Vuodesta 2008 Zonta-järjestö ja Unicef ovat osallistuneet äidiltä lapsille tarttuvan HIV:n ehkäisyyn. Tässä ns. PMTCT-projektissa testataan raskaana olevat äidit, ohjataan heidän lääkitystään ja annetaan terveysneuvontaa imetysasioita unohtamatta. Zontien tuki on ollut jo 1,5 milj. USdollaria ja jatkuu vuodet 2012–2014. •Terveysneuvontaa HIV-positiivisille äideille Matyozan terveysasemalla. Katso video ZI President Lynn McKenzien ja Zontakerho Jyväskylä I:n Pauliina Aukeen käynnistä Ruandassa helmikuussa 2013. Linkki on sivulla www.zonta.fi/v3_zi_foundation.html. Video löytyy myös YouTubesta hakusanoilla ”zonta international unicef rwanda”. • Vuonna 2010 Zontat alkoivat tukea kotiväki vallan ja sukupuoleen liittyvän väkivallan torjumista Ruandassa. Unicef ja Ruandan hallitus tukevat tätä toimintaan One Stop -keskusten kautta. •Terveysaseman odotusaulassa vas. Zonta Internationalin kansainvälinen presidentti Lynn McKenzie, tulkki, kirjoittaja • Iisalmen kerhon OmaKapua-hankkeella kerätään varoja Helvi Sipilä -rahaston ja edelleen ZIF:n kautta Pauliina Aukee ja aseman johtaja. Ihmiset puhuivat joko ranskaa, englantia tai paikallista kieltä. mm. Ruandaan. zonta 1/2014 zonta 1/2014 33 Jatkuvaa tukea Ruandaan Terveitä vauvoja Matyozan terveysasemalla Piiri 20:n avustama Matyozan terveysasemalla vietimme yhden aamupäivän. Uudisrakennus oli siisti ja hyvin maisemaan rakennettu. Vaikkei siellä ollut mahdollisuutta operatiiviseen synnytystoimintaan, tilat olivat riittävät tavallisiin, valvottuihin synnytyksiin ja sen jälkeiseen lepoon. Vuoden 2007 jälkeen terveysasemalla ei ole syntynyt yhtään HIV-positiivista lasta. ”Helmi–lokakuussa 2013 Maty ozan asemalla on syntynyt 177 lasta ja perheitä on ollut 175. Kuukausittainen kävijämäärä on lähes kolminkertaistunut uusien tilojen myötä, ja asiakkaiksi on tullut entisten alempien sosiaaliluokkaan kuuluvien lisäksi keskiluokan perheitä. Arvostamme > Tutustumisryhmän johtajana toimi Lynn McKenzie, Zonta Internationalin presidentti. Hänen herättämänsä keskustelutuokiot eri paikallisten asiantuntijoiden ja poliitikkojen kanssa olivat varsin mielenkiintoisia. U.S. Fund for Unicefia edusti Kristi Burnham. Noala Skinner, Unicefin Ruandan toimiston johtaja, oli rekrytoinut toimiston väkeä opastamaan, tulkkaamaan ja kuljettamaan meitä. Näillä matkoilla kuulin henkilökohtaisia, koskettavia tarinoita pakolaisuudesta, mutta myös paluusta Ruandaan ja halusta rakentaa maata uudelleen. Keski-Suomeen palattuani viisi Suomeen tullutta pakolaistyttöä esiintyi kerhomme vuosijuhlassa. Silloin tajusin, mikä oli muuttunut. Fyysinen etäisyys Ruandaan ei ole pidempi tai raskaampi kuin mikä tahansa mannerten välinen lento. Suurin kynnys on henkinen. Aivan samoin käsi ottaa kukkarosta helposti kolikon, mutta mieli päättää mihin sen käyttää. Rahankäyttö on riskialtista. Zontat ovat kuitenkin tehneet sen viisaasti. Sisarta ei jätetä -kampanjalla torjumme yksinäisyyttä Teksti Anja Hurme, kampanjapäällikkö, Espoo-Kauniainen Zonta-klubi Raija Kalimo, ohjausryhmän jäsen, Espoo-Kauniainen Zonta-klubi Yksinäisyys on merkittävä iäkkäiden ihmisten hyvinvointiin vaikuttava tekijä, johon liittyy psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä ilmiöitä. Yksinäisyys voi olla konkreettista, objektiivisesti mitattavaa yksin olemista tai ihmisen kokemaa yksinäisyyden tunnetta. Elämän laatua koskevan tarkastelun yhteydessä on yleistynyt tapa määritellä yksinäisyys ihmisen subjektiiviseksi kokemukseksi siitä, ettei hänellä ole tyydyttäviä ihmissuhteita. Saavutimmeko tavoitteemme? osallistumisen mahdollisuuksia, joihin sosiaali- tai terveydenhuollon resurssit eivät riitä. Tarkoituksena on myöhemmin toteuttaa omaehtoisesti Ystävyyssinettejä myymällä onniskokoontuneille ja Zonta-tukea saatuimme keräämään 150 000 euroa neille ryhmille kysely, jonka peruslahjoitettavaksi VTKL:lle. Tukea riittänee nyt 3–5 vuodeksi. Marraskuussa teella saamme lisää tietoa toiminnan 2013 oli jo 20 ryhmää saanut tukea vaikuttavuudesta osallistujien elämän Ystäväpiirinsä tapaamisten jatkami- laatuun ja sosiaalisiin suhteisiin. seen. Tällaisia ryhmiä on Oulussa, Vaasassa, Turussa, Tampereella, Yli Kampanja härmässä, Kuopiossa, Iisalmessa, on päättynyt, mutta… Siilinjärvellä, Heinolassa, Helsingissä ja Espoossa, ja niissä kaikkiaan 148 Voimme ansaitusti olla iloisia siitä, että osallistujaa. kampanja tuotti erinomaisen talou Ryhmien määrä riippuu paikka- dellisen tuloksen. Yli 93 % kerätyistä kunnalla olevien ohjaajien määrästä varoista on lahjoitettu ikäihmisten ja aktiivisuudesta. Syksyllä 2013 käyn- yksinäisyyden vähentämiseen, mikä nistyi 43 uutta Ystäväpiiri-ryhmää, ja on vapaaehtoisjärjestöjen varainkeohjaajia on koulutuksessa eri puolilla ruussa erittäin harvinaista. Samalla maata. Lisää koulutusta on tulossa teimme Zonta-järjestöä tunnetuksi kevään 2014 aikana, jolloin myös monin eri tavoin. Ystävyyssinettien samoilla paikkakunnilla käynnistyy avulla Zonta International näkyy posuusia Ystäväpiiri-ryhmiä. tituksissa enimmillään 320 000 kertaa. Sisarta ei jätetä -kampanjan ja Myös paikallislehdet ja media olivat VTKL:n yhteistyön avulla pystymme kiinnostuneita kampanjastamme. tarjoamaan monille yksinäisille Kampanjan varainkeruu on päätikääntyneille sellaisia konkreettisia tynyt, mutta työ vanhusten hyvinvoinnin hyväksi vapaaehtoisvoimin jatkuu. VTKL kouluttaa eri järjestöjen vapaaehtoisia Ystäväpiirien ohjaajiksi ja zonta-naisia omaehtoisesti tapaavien ryhmien tukihenkilöiksi. Koulutuk sista saa tietoa VTKL:n verkkosivuilta osoitteesta www.ystavapiiri.fi. Kiitos kampanjan onnistumisesta kuuluu kaikille kerhoille ja kaikille jäsenille. Kiitos aktiivisuudesta ja si‑ toutumisesta kampanjan tavoitteisiin! •Nanna Tyry (oik), Aira Hynninen ja Sinikka Orasaho iloitsevat ystävyydestään sekä Zonta-rahoituksen tuesta omaehtoiselle ryhmätoiminnalle. Kuvasta puuttuu Taimi Mäenpää. Omaehtoinen Ystäväpiiri -toiminta virkistää 35 Teksti ja kuva Sanna Järvenkallas, sosionomiopiskelija, Turun AMK Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen tiloissa kokoontuu viikoittain neljän ystävän porukka. Naisten ystävyys sai alkunsa Ystäväpiiri-ryhmästä, joka kokoontui vuonna 2012 ensin 12 kertaa ohjattuna. Joulukuusta 2013 lähtien se on jatkanut toimintaansa ryhmäläisten omasta aktiivisuudesta. Ryhmän koko tiivistyi lopulta neljään, ja sille on varattu kokoontumispaikka Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen tiloista Kotikunnaasta. Ystäväpiiri-ryhmä haki Zontarahoitusta mahdollistaakseen erilaisia tapahtumia kesäksi. Ryhmäläiset ovat menossa Turun Kupittaan puistoon juhlistamaan kevättä ruuan ja yhdessäolon merkeissä. Juhannusretkelle ryhmä suuntaa Forum Marinum -museoon ja myöhemmin kesällä Koulu-ravintolan terassille syömään. Ohjelmassa on myös retki Ruissalon kylpylään, jossa ystävykset voivat ulkoilla meren rannassa ja nauttia hyvästä ruuasta. Zontien avulla arjesta juhlaa Zonta-rahoituksen mahdollistamat ryhmäkokoontumiset muualla kuin Kotikunnaan tutuissa tiloissa tarjoavat ryhmäläisten omien sanojen mukaan luksusta arkeen. Kohteet ovat sellaisia, joihin yksin ei tule lähdettyä, mutta Ystäväpiiri-ryhmästä muodostuneessa porukassa retket tuovat vaihtelua elämään. Kohteet valikoituivat ryhmäläisten omien keskustelujen tuloksena. Jokainen ehdotti oman kiinnostuksen mukaisia retkiä. Ryhmäläisillä on käytössään rollaattorit, jolloin kohteen valinnassa oli otettava huomioon esteettömyys. Moni kiinnostava paikka karsiutui lopulta pois kulkuvaikeuksien vuoksi. Ravintolaa valittaessa oli otettava huomioon pöytiin tarjoilu, sillä buffet-ruokailuissa apuvälineen kanssa kulkeminen on vaikeaa. Ryhmäläisistä ystäviksi Ystäväpiiriläiset ovat ystävystyneet toiminnan edetessä. He pitävät yhteyttä puhelimitse myös tapaamisten ulkopuolella. Vaikka naiset kokoontuvat edelleen Ystäväpiiri-ryhmänä, pitävät he toisiaan ystävinä eikä ryhmäläisinä. Tieto siitä, että puhelimen päässä on ystäviä, joille voi soittaa, sekä viikoittaisten tapaamisten odottaminen ovat elämänlaatua parantavia tekijöitä. Ryhmäläisille rahoituksen saaminen merkitsi paljon, sillä sen mahdollistama ilo arkeen ja ystävien kanssa yhdessä tekeminen virkistävät. Ryhmä aikoo hakea rahoitusta myös ensi syksynä, sillä se mahdollistaa aktiivisen toiminnan jatkossakin. Ystävykset odottavat innolla tulevia retkiä huolella valittuihin kohteisiin, mutta jatkavat myös viikoittaisia tapaamisia Kotikunnaassa kahvikupin äärellä. zonta 1/2014 zonta 1/2014 34 Tukitoimenpiteiden tarve on todettu ilmeiseksi ikääntyvien yksinäisyyden ja siihen liittyvien kielteisten lisäilmiöiden ehkäisemiseksi sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen myönteisten vaikutusten edistämiseksi. Laajimman tutkimus- ja toimenpidekokonaisuuden on käynnistänyt Vanhustyön keskusliitto (VTKL), jonka vuonna 2002 alkaneen hankkeen perusteella alkoi Ystäväpiiri-ryhmätoimintaohjelma. Piirikokouksessa keväällä 2012 hyväksyttiin Sisarta ei jätetä – Glöm inte din syster -kampanja, jonka tuotto kohdistettaisiin VTKL:n Ystäväpiiritoiminnan tukemiseen. Perusteluina olivat Zonta-järjestölle soveltuva si‑ sältö, tutkitusti tuloksellinen toimin tamuoto sekä maanlaajuisesti organisoitunut ja toimiva yhteistyökumppani valmiine verkostoineen. Kampanjan tavoitteena oli edistää ikääntyneiden naisten hyvinvointia toiminnalla, joka ehkäisee yksinäisyyttä ja vahvistaa sosiaalista osallistumista. Käytännössä oli tarkoitus tukea Ystäväpiirien pohjalle syntyvien ryhmien itseohjautuvaa toimintaa. Luetaan yhdessä -toimintaa jo kymmenen vuotta Uutuutena koulutettujen Auroras-toiminta Teksti Ulla Salonen, ohjausryhmän jäsen, Luetaan yhdessä -verkosto, Zonta Club Vantaa II Henna-Maija Syrjälä, Projektipäällikkö, Luetaan yhdessä -verkosto •Kati Kuva Riitta Sivenius Söderström (oik.) opettaa sambialaista Juliet Kurkea, jolla on sylissään Helmi-tytär. Lena Sokka Zonta Club Vantaa II:sta (vas.) seuraa tilannetta. 36 zonta 1/2014 levittämiseen valtakunnalliseksi. Muutamassa vuodessa yhdestä ryh‑ mästä laajentui 50 ryhmää käsittävä valtakunnallinen verkosto. Keltaisen ruusun kampanjan päätyttyä verkoston hallinnointi siirtyi vuoden 2011 alussa Suomen Akateemisten Naisten Liitolle Suomen Kulttuurirahaston apurahan turvin. Zonta-piiri 20 ja Suomen UN Women ovat yhä hankkeen tiiviitä yhteistyökumppaneita, joilla on mm. edustajat verkoston ohjausryhmässä. Myös opettajien joukossa on edelleen useita Zontakerhojen jäseniä. Verkosto on kasvanut keskimäärin kymmenellä ryhmällä vuodessa. Vuonna 2012 verkostossa annettiin valtakunnallisesti jopa 4 827 tuntia opetusta maahanmuuttajanaisille. Mikäli tuo määrä olisi toteutettu virallisena koulutuksena, olisivat kustannukset yhteiskunnalle olleet lähes 700 000 euroa pelkällä minimipalkalla laskettuna kahden edellisen vuoden aikana. Mittaamattoman arvokasta tuki on kuitenkin varmasti niille, jotka ryhmän tuen avulla saavat työ- tai opiskelupaikan. Vuosina 2011–2012 heitä oli jo 376. Kulttuurirahaston tuella vakaata kasvua Hyväksi koetut käytännöt toiminnan kulmakivinä Zontien ohjaaman kampanja-ajan jälkeen Luetaan yhdessä -verkosto on laajentunut uusille paikkakunnille. Suomen Kulttuurirahasto on tukenut hanketta jo kolme vuotta, ja rahoitus on turvattu myös vuodelle 2014. Alusta asti verkoston tavoitteena on ollut arkikielen oppiminen ja arjessa pärjääminen. Tunneilla opitaan tulemaan toimeen kaupassa ja virastoissa asioidessa, yhteistyössä lasten koulun sekä naapureiden kanssa. Ilman > Auroras-verkosto on osa Luetaan yhdessä -verkoston uutta toimintaa. Teksti Elise Hiidenuhma-Kivelä Kuva Aki Schadewitz Opettajat ovat huomanneet, että korkeakoulutetut maahanmuuttajanaiset Zontakerho Helsinki I:n kokoama ja tarvitsevat kotoutumisensa tueksi suo- tukema Kalliola-ryhmä aloitti Kallimen kielen taidon lisäksi verkostoitu- olan kansanopiston tiloissa syksyllä vähäisintäkään suomen kielen taitoa mista suomalaisten naisten kanssa se- 2008. Ryhmässä oli aluksi vain filippiimaahanmuuttajanaiset ovat erittäin kä työelämän tuntemusta. Havainnon niläisiä, koska ensimmäisellä ryhmän heikossa asemassa, sidottuja kotei- pohjalta syntyi ajatus Auroras-toimin vetäjällä tri Anja Tiilikainen-Piimiehinsa ja vailla heille kuuluvia oikeuk- nasta, korkeakoulutettujen suomalais- hellä oli yhteydet Filippiinit-seuraan. sia. Kielitaito on avain suomalaiseen ten ja maahanmuuttajanaisten moni- Työ on jatkunut siitä lähtien Helsinki I:n erityiskohteena. yhteiskuntaan ja ulos neljän seinän kulttuurisesta yhteisöstä. Innokkaita oppilaita tuli heti yli sisältä. neljäkymmentä, ja mukana oli tuolSuomessa on maahanmuuttaja- Tunnustus motivoi loin jo muutama mies. Joukkoon on naisia, jotka ovat asuneet täällä useita jatkamaan tullut muitakin kansallisuuksia – kiivuosia osaamatta sanaakaan suomea. nalaisia, ruotsalaisia, virolaisia, venäLuetaan yhdessä -kurssilla lähdetään Kuluneen kymmenen vuoden aikana läisiä. Opettajat olivat aluksi lähes oppilaan tasolta, tarvittaessa siitä, miverkoston merkitys suomalaisessa kaikki Zontakerho Helsinki I:stä. ten kynää pidetään kädessä ja miten maahanmuuttotyössä on kasvanut Mukaan mahtui myös muutama kirja avataan. Kaikkien lähtömaisjatkuvasti. Hanke on koettu tärkeäksi UNIFEMiläinen, jopa mies. sa naisilla ei edes ole oikeutta päästä kansalaistoiminnaksi osana maahanZontien tuki on mahdollistanut kouluun. Myös Suomessa asuu suuri pikku juhlia, museokäyntejä ja kamemuuttajien kotouttamista, ja verkosto joukko lukutaidottomia maahanran käyttöä opiskelussa. Valokuvat onkin saanut työstään useita tunnusmuuttajanaisia. Heille kielikurssi tarja niiden tekstitys tuotti jopa oman joaa mahdollisuuden saada oma ääni tuksia. NNKY palkitsi toiminnan jo kuuluviin ja päästä toteuttamaan ta- vuonna 2009 naisten ja tyttöjen yhtei- suomenkielisen kirjasen ”Kuvia suo‑ söllisyyden parantamisesta. Vuonna meksi”. Kalliolan kansanopisto taas sa-arvoisia ihmisoikeuksia. on tarjonnut tilat ja tekstien monis”Luetaan yhdessä” on poikkeuk‑ 2011 verkosto sai oikeusministeriön tusmahdollisuuden. sellinen opetusryhmämuoto. Tar koi myöntämän Demokratiapalkinnon. Syksyllä 2013 kirjoilla oli noin 70 tus on ystävystyä ja kommunikoida Palkinnon tarkoitus on tehdä tunopiskelijaa. Kurssi pidetään poikkemolempiin suuntiin. Se onnistuu, kun netuksi suomalaista demokratiaa ja uksellisesti maanantai-iltaisin, sillä yhdellä opettajalla voi olla vain yksi tai kansalaisyhteiskuntaa. Lisää tunnustusta saatiin vuo- lähes kaikki opiskelijat käyvät työssä. kaksi oppilasta. Molemmat oppivat ja den 2014 alussa, kun Piiri 20 asetti He osaavat englantia, mutta suomi ei saavat paljon toisiltaan. suju tai on jäänyt hataraksi. Toisinaan Ryhmien kielenopetus tapahtuu Luetaan yhdessä -verkoston ehdolle mukaan tulee äskettäin tänne muuttakerran viikossa, kahden tunnin ajan. tunnustuspalkinnon saajaksi Zontaneita kouluikäisiä. Suomeen esim. siiKurssille voi ottaa pienet lapset mu- palvelutoiminnasta (Service Recogni‑ voojiksi tai kodinhoitajiksi tulleet ovat kaan, ellei muuten pääse tulemaan. tion Award 2012–2014). Voittaja jul‑ aivan eri asemassa kielellisesti kuin Oppilaat saavat oppikirjan, josta kaistaan kesällä Orlandon Conven‑ kouluikäiset lapset tai nuoret. opetellaan helppoa puhekieltä. Edis- tionin yhteydessä. Syksyllä 2013 Filippiinejä kohdanVerkoston opettajat ovat todentyneemmät oppilaat kaipaavat moninut luonnonmullistus on puhuttanut muotoisempaa opetusta ja pystyvät neet: ”Tämä työ itsessään on palkitse- syvästi kurssilaisia ja opettajia. esim. lukemaan lehtijuttuja. Muuta- vaa, ja tästä saa enemmän kuin antaa, missa Luetaan yhdessä -ryhmissä on mutta toki on mukava huomata, että työmme saa arvostusta myös verkosmukana myös miehiä. Verkosto kouluttaa uudet vapaa- ton ulkopuolella”. Saatu tunnustus ehtoiset naiset opetustehtäviin sekä onkin omiaan motivoimaan vapaaehtarjoaa säännöllisesti koulutustilai- toisia työssään. Rahoittajien ovia on suuksia toiminnassa mukana oleville mukavampi kolkutella, kun hanke on vapaaehtoisille. Mukaan voi lähteä tunnustettu myös valtion virallisilta vaikka käymällä tutustumassa jonkin tahoilta. Verkostolle on myönnetty ryhmän toimintaan tai ottamalla yh- rahoitusta enää vuodeksi 2014, ja tärteyttä hankkeen projektipäällikköön kein haaste onkin saada rahoitus turHenna-Maija Syrjälään. vattua myös tuleville vuosille. 37 zonta 1/2014 Valtakunnallisella Luetaan yhdessä -verkostolla tulee tänä vuonna täyteen 10 vuotta ensimmäisen opetusryhmän perustamisesta. Vapaaehtoiset suomalaisnaiset opettavat maahanmuuttajanaisille suomen kieltä sekä luku- ja kirjoitustaitoa. Eri puolella Suomea 24 paikkakunnalla toimii tällä hetkellä 70 opetusryhmää. Lisää ryhmiä kuitenkin tarvitaan, sillä opetus on henkilökohtaista ja pienimuotoista. Jokaisella ryhmällä on vähintään kolme, keskimäärin viisi vapaaehtoista opettajaa. Vapaaehtoisia toiminnassa on noin 400 ja opiskelijoita yli 1 100. Kuka tahansa suomalaisnainen voi tulla opettajaksi koulutustaustasta riippumatta. Luetaan yhdessä -toiminta alkoi Vantaan Myyrmäestä vuonna 2003 silloisen UNIFEMn jäsenten aloitteesta. Keväällä 2007 Zonta International Piiri 20 päätti lähteä toteuttamaan hanketta Suomen UNIFEMin kanssa ja ohjata keräämänsä Keltaisen ruusun kampanjan varat Luetaan yhdessä -mallin Kalliola-ryhmän kokemuksia Tihe side Zonta Tartu klubiga Foto Raul Rebane •Zonta Tartu klubi naised augustis 2013 koosolekul Tiina Rebase kodus. Edessä vas. Maie Kotka, Kaja Mägi, Küllike Tuvikene (president), Triin Vaaro, Meeli Lokk. Keskirivissä Helju Kommer, Maia Palsi, Natalia Trofimova, Katrin Lamber, Maarika Külm, Anne Voltri ja takana Maire Breede, Carine Gross, Mall Tamm, Dagmar Kutsar, Katrin Sak, Pille Sirel, Sirje Kurrikoff, Tiina Rebane. Me kõik oleme omavahel seotud Kui ma sain viis aastat tagasi kutse Zontasse astuda, ei osanud arvatagi, et sellel organisatsioonil võib olla otsene side minu senise tegevusega. Olen pikka aega olnud seotud sotsiaaltööga mittetulundusühingutes, mis tegelevad naiste ja laste abistamisega. Johannes Esto Ühingul sai 2004. aastal Tartus valmis ema ja lapse varjupaik, mis annab abi alaealistele emadele ja vägivalda kogenud naistele. Selle loomise juures oli abiks ka Zonta 20. Piirkond. Mööbel ja köögiboksid varjupaika osteti piirkonna teenindustrahade eest. Kogu inventar leiab siiani kasutust ja selle abi eest ütleme veel tänagi zontadele aitäh. Aja möödudes oli loogiline samm edasi Tähtvere Avatud Naistekeskuse loomine. Meil vedas väga, et juba olid olemas nii varjupaiga ruumid kui ka naistekeskuse saal ja nõustamistoad. Näeme praegu teiste Eesti varjupaikade näitel, et ruumide leidmine, renoveerimine ja sisustamine on suurt kulu nõudev ülesanne. Enamasti pakutakse lagunenud kortereid kehvades majades. Meie saime 2010. aastal tööga alustada kohe sisuliselt poolelt. Naised saavad sotsiaalset, psühholoogilist ja juriidilist nõustamist, osalevad tugigruppides, tugevdavad omavahelist sidet emade ja laste laagrites. Teenuseid naistele ja lastele Tähtvere Avatud Naistekeskus Tartus on Eestis ainuke organisatsioon, kes pakub teenuseid nii naistele kui lastele. Pole vahet, on nad siis tüdrukud või poisid. Püüame vaadelda tervikut ja mõistame, et abi peavad saama kõik asjaosalised, kes vägivalda kogenud. Lapsed isegi siis, kui nad on üksnes vägivalla tunnistajad. Seepärast korraldamegi lastelaagreid, kus püüame emadele ja lastele pakkuda võimalikult kvaliteetset koosolemise aega. Need naised on sageli väga kurnatud igapäevaelu vägivallast, rahalisest kitsikusest, üksindusest ja näiliselt üle jõu käivast laste kasvatamisest. Laagris on alati psühholoog, kes annab emadele võimaluse grupi- või individuaalnõustamiseks. Lastega tegeleb samal ajal kogenud lapsehoidja. Laagrite organiseerimiseks oleme raha saanud projekte kirjutades, kuludelt kokku hoides, Kollase Roosi kampaaniast ja ka raamatu „Sinihabeme pruudid“ müügist. Eriti edukaks kujuneski selle tõsielulugudel põhineva raamatu väljaandmine. Seegi oli osa Zonta Kollase Roosi kampaaniast Eestis. Enamiku raamatutest jagasime laiali koostööpartnerite kaudu teistes varjupaikades, osaliselt müüsime raamatupoodides. See võimaldas levikut laiendada ka nendeni, kes naistekeskusega sidemeid ei oma. Meil on praegu ainult üks pakk raamatuid alles. Pidevalt tuleb positiivset tagasisidet, see on politseiametnikele õpiku eest. Hetkel mõtleme, kuidas leida raha uue tiraaži jaoks. Samuti korraldame koolitusi valdkonnaga kokku puutuvatele ametnikele. Lisaks veel kogukonnale suunatud teavituspäevad, koostöövõrgustiku kokkusaamised jm. Vajadusel saavad vägivalda kogenud naised elada varjupaigas koos lastega. > •Lastelaagrid pakuvad emadele ja lastele võimalikult kvaliteetset koosolemise aega. We are all connected When I joined Zonta five years ago, I couldn’t imagine how close connection this organisation would have with my work. A shelter for mothers and child ren opened in Tartu in 2004, and the Zonta District 20 contributed to it. The next logical step was Tähtvere Open Centre for Women, where women can get social, psychological and legal help, participate in support groups and summer camps for mothers and children, and where there is a psychologist present. The camps also strengthen the connection between a mother and her child. We have gathered money from writing projects, the Yellow Rose campaign and the sale of the book “Bluebeard’s Brides” that is based on real-life events and proved to be very successful. We also organise training for concerned officials. Our strength is a professional team and volunteers, who are passionate about their work. We work based on projects, and therefore Zonta has been a great support to us. Violence has no nationality. If we can make the slightest difference in minimising violence in this world, we can say that we have done something in our lives. 39 Summary Anna Lokk Tunne oma märksõna Tekst Triin Vaaro, Zonta Tartu klubi Minust sai Zonta Tartu klubi liige 2012. aasta alguses. Koosolekul, kus räägiti Torino kongressil sõnastatud vajadusest jäädvustada Zonta ajalugu, tundsin ära oma märksõna. Olen hariduselt ajaloolane ning tean, et detektiivitöö sobib mulle. Teised klubiliikmed andsid heakskiidu, kandsid kokku kodudesse kuhjunud paberimaterjalid, otsisid välja vanad failid ning töö Tartu klubi ajaloo uurimisel võis alata. See andis mulle võimaluse õppida tundma klubiõdesid ja nende tegusid, zonta eesmärke ja võimalusi. Tartu Zonta klubil on aga olemas kokkuvõte senise 22 tegutsemisaasta sündmustest ja saavutustest. Töö jätkub. Igaüks meist tahab olla kasulik ning kõige paremini õnnestub see organisatsiooni hästi tundes. •Triin Vaaro, Director of Tartu Toy Museum, with Japanese toys dating from May 1994. Zontians from over the world have sent their national toys to Tartu, and this is part of the history of Zonta Tartu Club. Photo Marge Pärnits zonta 1/2014 zonta 1/2014 38 Tekst Meeli Lokk, Zonta Tartu klubi asepresident, Tähtvere Avatud Naistekeskuse sotsiaaltöötaja 2012. aasta novembris tähistasime avaliku üritusena esmakordselt tütarlaste päeva. See tekitas suurt elevust ja õnnestus hästi. Tänavu jätkame. Meie tugevus on professionaalne meeskond ja vabatahtlikud abilised, kes teevad seda tööd kirega. Nad hoolivad. Jätkuvalt on tihe side ZontaTartu klubiga. Kevadel 2013 otsustati toetada varjupaigast abi otsinud kaheksa lapse ema, et ta saaks hambad suhu. See naine ei oleks suutnud oma hambaravi eest ise tasuda, aga nüüd on tal üks hambarida korras ja ravi jätkub. Pole raske kujutleda, kuidas see mõjutab naise enesehinnangut, mida annab juurde võimalusele tööd saada ja normaalset elu elada. Oleme projektide põhjal töötav organisatsioon ja seepärast on Zonta tugi meile olnud suure tähtsusega. Kollase Roosi kampaania on läbi, aga Eesti zontad püüavad Naistekeskuse tööd ka edaspidi toetada. Müügiartikliks on sümboolse tähendusega luup, millel Zonta logo. Vägivallal pole rahvust ega elukohta. Kui suudame märgata ja veidikenegi vähendada vägivalda maailmas, siis võime öelda, et oleme oma elus midagi ära teinud. Foto Meeli Lokk Zonta kui elukool Hüpe tulevikku Tekst Tiina Rebane, Zonta Tartu klubi asutajaliige, Past Governor D20 2006–2008 •Zonta-sisaret Suomesta ja Virosta tapasivat Tartossa marraskuussa 2013. Oik. Helju Kommer, Inger Lehti, Ulla-Stina Westman ja Tiina Rebane. Kuva Raul Rebane Zonta klubi loomine Tartus on mõjutanud meie kõigi elukäiku. See oli päev, kui nõukogude tankid Eestisse tulid ja kõik kogunemised ära keelati. Klubi üks asutajaliikmetest, ajakirjanik Asta Niinemets meenutab: „19. august 1991 oli minule igati eriline päev. Õhtul pidi olema klubi loomine. Hommikul tuli mu toona 18aastane poeg teatama, et ta istub kohe koos kaitseliitlastega bussi ja läheb Tallinna meie iseseisvust kaitsma. Ja ma sain talle vaid öelda: tule ühes tükis tagasi. Ei olnud ju mõeldav öelda: ära mine, sa nõnda noor alles. Praegu võib see tunduda väga suureline ja ülespuhutud, aga siis ei teadnud keegi, et kõik kulgeb veretult ja see ongi tegeliku taasiseseisvumise algus. Tol hetkel tundsin, et saadan oma äsja kooli lõpetanud lapse sõtta. Nii et see päev olid minu emotsioonid ikka täiega laes. Võib-olla just sellepärast mäletan väga teravalt ühe naise küsimust, et kas me ikka teeme praegu selle klubi? Äkki on mõistlikum tagasi tõmmata ja vaadata, mis hakkab edasi juhtuma? See küsimus andis märku ebakindlusest ja mõningasest hirmust võimalike tagajärgede ees.“ Enamus siiski hirmu ei tundnud. Olime ju harjunud, et nõukogude ajal olid paljud asjad keelatud. Ega need siis seepärast tegemata jäänud. Nii kogunesidki naised Illusiooni kinno asutamiskoosolekule. Soomest olid kohal PIP Annikki Mäkinen, Vantaa klubist Inger Lehti ja Ulla-Stina Westman. ütlesin: nüüd, kui te olete zontad, on teil aina aken välismaailma olemas. Kui ei õnnestu Soome, siis õnnestub mujale.“ Nüüd juba enam kui 22 aastat oleme osa suurest Zonta kogukonnast. Neile aastatele tagasi vaadates saaksime pika nimekirja oma tegevusest. Võime öelda, et Zonta avardas meie maailma kõigepealt geograafilises mõttes, aga kindlasti ka vaimselt. Tähtis pole ainult see, mida anname, vaid ka see, mida tegutsemine teiste heaks teeb meie endiga. ”We did it!” Teksti Inger Lehti, Raseborg–Raasepori (aik. Vantaa I) Kuva Irma Nirvi-Suuronen 41 •Syyskuussa 1991 Tarton Zonta-kerho teki ensimmäisen vierailun Vantaalle ja tutustui mm. saippuatehtaaseen. Vas. tehtaan johtaja Kalevi Loukiainen, Ingrid Rüütel ja Helju Kommer Tartosta sekä Inger Lehti Vantaa I:stä. Algatus Soomest Liia Hänni, tollane poliitik ja praegune e-Akadeemia programmidirektor, meenutab: „See oli sügisel 1990, kui mu hea sõber Marju Lauristin näitas mulle kirja Ulla-Stina Westmanilt, kellega nad olid tööalaselt varem kokku puutunud. Ulla-Stina kutsus •Asta Niinemets, Tarton edustaja Marjut osalema naiste kogunemisel monessa yhteisessä tapahtumassa, Jyväskyläs. Marju tuli minu juurde ja kuvattuna Suomessa noin vuonna 1997. Kuva Irma Nirvi-Suuronen. Oli 19. elokuuta vuonna 1991, päivä jolloin oli tarkoitus perustaa Zonta-kerho Tarttoon. Paikalla olivat Suomesta Ulla-Stina Westman ja PIP Annikki Mäkinen tilannetta juhlistamassa. Kerrottiin että Gorbatšov oli syösty vallasta ja että tankit olivat tulossa rajan yli ja sukellusveneet vahtivat satamaa. Kun puhelinyhteydet Suomeen eivät toimineet, ymmärsimme tilan teen vakavuuden. Koko maailma odot‑ ti uutisia Moskovasta. Kaikki kokoukset oli kielletty, mutta päätimme kuitenkin kokoontua perustamaan ensimmäistä Zonta-kerhoa rautaesiripun taakse. Tunnelma oli jännittynyt. Mukana oli presidentin vaimo Ingrid Rüütel, joka ehkä parhaiten tiesi tapahtumista. Joukosta puuttuivat Liia Hänni ja Marju Lauristin, jotka olivat Toompealla selvittelemässä tilannetta. Zonta Tartu klubi perustettiin, ja oli aika lähteä kotiin. Matkalla Tar tosta Tallinnaan ohitimme pysäh- tyneitä tankkeja, mutta satama oli rauhallinen ja laiva lähti Suomeen aikataulussa. Kotoa soitin Chicagoon, kun tiesin että siellä odotettiin jännittyneinä tilanteen ratkaisua. Kerrottuani, että olimme kotona turvassa, kerhon perustaminen pyydettiin unohtamaan. Mutta minä sanoin: ”We did it! Me teimme sen! Perustimme Tarttoon Zonta-kerhon, ja Helju Kommer on sen ensimmäinen presidentti.” zonta 1/2014 zonta 1/2014 40 ütles: „Mul ei ole aega, aga ehk saad sina minna ja järele uurida, mis asi see Zonta on?“ Jyväskylas ma vaatasin kõiki neid hästiriietatud naisi, kes rääkisid selge ja kõva häälega, kes ei peljanud püsti tõusta ja oma arvamust välja öelda. See oli hämmastav. Ma mõtlesin, et kui palju võtab aega, et Eesti naised julgevad niimoodi käituda? Ma sain aru, et Soome naised on vabad, avatud, enesekindlad. Eestlased olid väga erinevad sel ajal.“ Nii saigi alguse suhtlus eestlaste ja soomlaste vahel. Zonta Tartu klubi asutamisgruppi vedas Helju Kommer, kes oli enne seda tegelenud juba Tartu Naisteühenduse loomisega. Sealt olid talle teada naised, kes võiksid Zonta klubisse kuuluda. Lisaks veel mõned ja nii läks sobivate kandidaatide leidmine kiiresti. Asta Niinemets: „Me tulime sallimatust totalitaarsüsteemist ja tegelikult oli Zontaga ühinemine sellisel pöördelisel ajal meile kõigile omamoodi julgustükk, mille me soomlannade toel edukalt läbi tegime.“ Inger Lehti: „Oli lihtne selle klubi korraldamine, sest te olite esimene zontaklubi raudse eesriide taga. Mulle avaldas sügavat muljet, kuidas Tartu klubi võttis kohe vastu idee inimeste aitamisest. Teil oli sel ajal olukord, kus teil endalgi polnud midagi ja sellises olukorras on palju raskem kellelegi teisele anda.“ > Asta: „Mul on tänini meeles see, kuidas ma saatsin toimetusest kellelegi Jah, me olime tol ajal kõik ühtmoodi Soome faksi, et anda teada: praegu on vaesed asjade poolest, aga õnneks mit- kõik hästi, teie lähedane on teel kodu te hingelt. Naistel, kes ühinesid Zonta poole. Seegi oli päris emotsionaalne klubisse, oli suur tahtmine teha ära hetk, kui ma faksiaparaati silitades midagi enamat, kui see igapäevaelus mõtlesin: küll on hea, et sidevahendid võimalik oli. See oli meie jaoks hüpe on nii kaugele arenenud, miski ei jää tulevikku, iha vabama elu järele. Tol enam välismaailma eest saladusse.“ Inger: „Soomest helistasin Chica päeval, 19.augustil 1991 aga ei teadnud meist keegi, kuidas see kõik lõpeb. gosse, kus teati, mis maailmas juhtuOlime rõõmsad, kui saime soomlased nud on. Sealt öeldi, et unusta see klubi järgmisel päeval Tallinna poole saata ja tegemine. Ma vastasin, et ei, Tartu klubi on sündinud! Mäletan, et koosolekul lootsime, et nad pääsevad ka laevale. Starka kvinnor utformade Estlands framtid Text Ulla-Stina Westman, Zonta Club Vantaa I Foto Tiina Rebane ”Nej, vi var inte med på det grundande mötet. Vi, Marju och jag, utformade Estlands framtid”, Liia Hänni, parlamentsledamot, förklarar varför hon och Marju Lauristin, frontfigur i Folkfronten, inte var närvarande då Tartu Zontaklubb grundades med PIP Annikki Mäkinen i spetsen och den estniska presidenthustrun Ingrid Rüütel som deltagare. Det är 22 år sedan detta historiska möte hölls, men i november 2013 återupplivade Inger Lehti och Ulla-Stina Westman minnena tillsammans med Liia Hänni, Tiina Rebane och Helju Kommer. so full of energy”. Nu gällde det oss, bara oss. I två dygn diskuterade damerna vad och hur de borde göra ”to fix it”. Situationen var alls inte enkel. Det fanns två linjer enligt vilka man kunde gå fram. Den ena byggde på att man gick in för att bryta dagsläget vilket esterna betraktade som en övergångsperiod och i stället ty sig till en tillfällig lösning. Den linjen avrådde Marju Lauristin ifrån, säger Liia. Den andra gick ut på att genast bereda en ny konstitution och baserad på denna gå till val följande år. Valet 1992 skulle utgöra slutpunkten för övergångsperioden. På denna linje byggde Liia Hännis och Marju Lauristins förslag. •Lia Hänni and Ulla-Stina Westman discussing the dramatic events in Estonia in August 1991. The photo was taken in Tartu in November 2013. Diskussionerna på alla nivåer fortsatte, natten mellan den 19 och 20 augusti kom tanksen och de sovjetiska trupperna förstärktes. I Tallinn besattes TV-tornet av Sovjet-trupper, som inte visste varför de egentligen var där. Befolkningen i Tallinn blev orolig och började samlas kring TV-tornet. Därinne fanns bland andra parlamentarikern Liia Hänni, nu i diplomatiskt uppdrag. Det gällde att förmå soldaterna att inte öppna eld mot folkmassan som samlades. Hur gör man det då? ”Man pratar, pratar, pratar. Försöker fånga deras uppmärksamhet så att de inte låter sig provoceras, inte tittar ut, inte får syn på folkmassan, inte börjar skjuta. ”Det var tungt, i bakhuvudet fanns tanken: vad om jag misslyckas?” Men Liia misslyckades inte. Hon behöll soldaternas intresse. Sen kom Edgar Savisaar. Ansvaret var hans. Sen kom också vi, gästerna från Finland som hade skickats iväg från Tartu till Tallinn i en bil som rullade på hoplånad bensin. Under den 180 kilometer långa vägen körde vi förbi skrämmande tanks och unga soldater som alla vinkade absurt vänligt, kom till Tallinn där allt tycktes absurt lugnt i hamnen. Liia fortsatte att fixa till konstitutionen som inte fick ta modell av det sovjetiska, inte heller av det förkrigstida odemokratiska Estland utan vara modell för en återupprättad Republiken Estland. •Vas. Vantaa I:n puheenjohtaja Liisa Harju ja PIP Annikki Mäkinen toukokuussa 1991, jolloin pidettiin seminaari Tarttoon perustettavaan kerhoon liittyen. Seminaarissa PIP Helvi Sipilä oli keskeisessä asemassa. •PIP Helvi Sipilä Pärnussa 1990-luvulla. Virossa on nykyään neljä Zonta-kerhoa: Pärnu, Tallinna, Tartto ja Viljandi, joista kaksi viime mainittua ovat aktiivisimpia. Tartu women ready for Zonta in 1990 Text Ulla-Stina Westman, Zonta Club Vantaa I Photo Irma Nirvi-Suuronen 43 On Zonta’s arrival in Tartu the atmosphere seemed to be ready for the move. The reborn Naiste Ühendus, a strong women’s organization, worked hard to promote the conditions of women. The members helped the Zontians from Finland in arranging meetings, giving information and getting friends in order to establish a Zonta Club in Tartu. Most of the Estonian women were born and brought up during the Soviet system, including women´s organizations. But in 1990 they were ready for a less restricted form disconnected from the old formula. The time was right for the Finnish Zontians to enter Tartu. They were expected to provide something new. The chairman of the local Naiste Ühendus in Tartu was energetic Helju Kommer. She and several of her friends, who later joined the Zonta, arranged all the facilities and necessary papers, such as invitations in order to get visas. Helju was interested in women’s history as far back as the 20s and 30s. What was their position at that time? Not so good, was her conclusion. In the 90s everything was ready for a new start. Winds of change “Zonta was a new wind blowing,” Liia Hänni, MP, commented. She was the first one to attend a Zonta District Conference in Jyväskylä, Finland, in 1990. She was there as a guest; there was no Zonta Club in Tartu yet. She does not remember what was discussed, only the impact the meeting made on her: Women speaking up clearly and loudly being listened to by an elegant and well-dressed audience. “I saw women’s position change,” was her optimistic conclusion. Today this optimism has somewhat faded. Former District Governor Tiina Rebane speaks of a back lash. “The whole climate is changed. I feel that the whole society is more negative towards women today than yesterday. Not even women themselves care, especially women in high positions do not. Yes, women on the whole are better educated than men, but it does not make much difference. Their status is still not equal compared to the status of men.” zonta 1/2014 zonta 1/2014 42 Den 19 augusti rådde mötesförbud över hela Estland, radio och tv var tysta. De som skulle grunda Zonta Tartu klubi och några gäster från Finland var samlade på kafé Illusioon på bort re stranden av Emajoki. Estland skulle förklara sig självständigt följande dag men ingen visste vad som nu skulle ske. Inte ens Ingrid Rüütel som var påtagligt nervös. Hon visste någonting som vi andra inte visste, hon visste att Estlands framtid stöptes. Att det fördes förhandlingar på högsta nivå I händelsernas centrum var däremot Liia Hänni och Marju Lauristin, sysselsatta med att utforma det nya Estlands konstitution. ”I felt so strong, Supersiskot auttavat tyttöjä hädässä ZIF-kuulumisia Teksti Marja Koivula, Piirin 20 Governor Teksti Kirsi Nickels Kuva Marianne Nickels Supersisko, tukihenkilö Hannele, sai vuoden 2013 aikana lähes 250 yhteydenottoa. Apua hakeneiden joukossa oli ahdistuneita, hyväksikäytettyjä ja itsetuhoisia tyttöjä. Moniongelmaisten tyttöjen lisäksi yhteydenottoja tuli ty‑ töiltä, jotka kokivat suurta yksinäisyyttä. Kiitokset kaikille niille jäsenille ja kerhoille, jotka ovat tukeneet Supersiskojen työtä! Lahjoituksia ja tukituoteostoja on kuitenkin ollut niin vähän, että joudumme kevään 2014 aikana etsimään uutta ratkaisua palvelun tarjoamiseen. Piirihallitus esittää nettitukipalvelun siirtämistä Tyttöjen Talon hoidettavaksi. Myös tämä vaihtoehto edellyttää lahjoitusten vauhdittamista. 44 Loppuvuodesta 2013 Zonta Club Vantaa I:n palvelutoimikunnan pieni mutta tehokas työryhmä kokoontui Sipooseen Marja Manninen-Ollbergin kotiin laatimaan ja postittamaan infokirjeitä Vantaan kaikille kouluterveydenhoitajille ja kuraattoreille. Kirjeissä kerrottiin, miten Supersiskot-tukipalvelu voi auttaa hädässä olevia tyttöjä. Kirjeen mukana postitettiin myös infokortteja tytöille jaettaviksi. Kaikkiaan lähetettiin noin 80 kirjettä. “Auta mua Supersisko! Elämä ei suju, kaikki on mustaa. Mulla on inhottu ja vihattu olo. Ihmiset on julmia. Elämä on raskasta, mutta ei voi tappaa itseä.” Tyttö 13 v. “Ihanaa, että olet olemassa! On helpottavaa purkaa näitä asioita ja minulla on oikeasti nyt paljon kevyempi olo kuin pitkiin aikoihin. On kiva jutella kanssasi, kun tuot esiin asioita, mitä en ole itse edes tullut ajatelleeksi. Kiitoksia suunnattomasti tähän asti kaikista vinkeistä ja avusta, tästä tie ei ole kuin ylös ja eteenpäin.” Tyttö 14 v. gissa viipyvät voivat myös tutustua alueen kuuluisiin teemapuistoihin, joita ovat esim. Disney, Sea World ja Universal. Orlandossa kerhojen delegaatit päättävät kauden 2014–2016 tavoitteista ja projekteista, joihin keräämme varoja. Siellä myös valitaan järjestön kansainväliset johtajat tulevaksi kakZonta Internationalin 62. Convention sivuotiskaudeksi. Varmistathan että järjestetään Orlandossa Floridassa sinunkin kerhosi on mukana vaikut26.6.–1.7.2014. Kokouspaikkana on tamassa yhteisiin asioihin! Delegaatit valtava World Center Marriott, joka on pitää ilmoittaa viimeistään 12.5.2014. Conventionin yhteydessä julkistesekä kongressikeskus että monipuolinen lomakohde. Pitempään kaupun- taan Zonta Service Recognition Awar- dit. Samalla jaetaan kunniaa kerhoille, jotka ovat saaneet jäsenistönsä lahjoittamaan ja jäsenmääränsä kasvamaan. Zontat kaikilta mantereilta kokoontuvat keskustelemaan naisten elämästä ja toiminnasta eri maissa ja maanosissa. Samalla on mahdollisuus tutustua uusiin, upeisiin zonta-sisariin. Governorit 2012–2014 ja 2014– 2016 ovat lähdössä. Tulethan sinäkin! Governor Marja Koivula Piirin 20 Governor Lisätietoja: http://orlando2014.zonta.org/ 31.5. mennessä tehdyt lahjoitukset kirjautuvat kulumassa olevalle kaudelle, mutta eivät ehdi em. palkitsemisohjelmaan. Lahjoituksensa voi tehdä myös nimettömästi. Vuosikertomus on säädösten edellyttämää informaatiota lahjoittajille. Stipendit ja palkinto-ohjelmat Zonta International jakaa vuosittain seuraavia stipendejä ja palkintoja: Young Women in Public Affairs Award, Jane M. Klausmann Women in Business Scholarships ja Amelia Earhart Fellowships. Piirin stipenditoimikunta pyrkii pitämään huolen siitä, että stipendi- ja palkinto-ohjelmiin olisi ehdolla päteviä hakijoita myös Piirin 20 alueelta. Kahden vuoden aikana ehdokkaamme ovat saaneet neljä Amelia Earhart -palkintoa, yhteensä suuruudeltaan USD 40 000. Zonta-kerhojen ja yksittäisten jäsenten lahjoitusten avulla ZI voi antaa •Foundation Ambassador 2012–2014 Kirsi Nickels, PID, Hyvinkää Area. kulumassa olevan bienniumin aikana yli miljoona dollaria nuorten, lahjakkaiden naisten opintojen tukemiseen ja siten edistää heidän sijoittumistaan asiantuntija- ja johtotehtäviin eri puolilla maailmaa. Lahjoittaminen on helppoa ZI:n kotisivuilla Donate Now -napin kautta osoitteessa www.zonta.org. Onlinelahjoituksen voi tehdä vain luottokortilla. Sydämellinen kiitos lahjoituksistanne ZIF:lle! 45 SuomiAreena ja Pori kutsuvat! SuomiAreena 13.–19.7.2014 on suurin valtakunnallinen, yhteiskunnallista keskustelua käyvä kesäfoorumi. MTV3 tuottaa SuomiAreenan noin viikon mittaisena tapahtumana ja kutsuu eri tahoja järjestämään keskusteluja ja tapahtumia viikon ajan ajankohtaisista kysymyksistä. Pääteema näkyy ohjelmassa siten, että tapahtumaviikolla asumiseen ja ympäristöön liittyviä tilaisuuksia järjestetään lähes 40. Pääyhteistyökumppani on teeman mukaisesti ympäristöministeriö. Piiri 20 yhdessä Porin zonta-kerhojen kanssa järjestää tiistaina 15.7.2014 klo 14.00–15.15 keskustelun teemalla ”Nainen, talous ja kestävä kehitys”. Keskustelijoina ovat mm. Maailmanpankin johtokunnan jäsen Satu Santala, ministeri Paula Risikko ja Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto. Tapahtuma kerää Poriin viikon ajaksi Suomen päättäjiä, ministereitä, liike-elämän edustajia sekä eri järjestöjä. Kävijöitä oli noin 22 000 vuonna 2013. Kansainvälisiä aiheita ja arvovieraita ovat vuosittain edustaneet mm. YK:n pääsihteeri, EU-komission puheenjohtaja ja Euroopan keskuspankin johtaja. Lisätietoja: PR&C Erja Lindholm s-posti [email protected], puh +358 40 547 6040 zonta 1/2014 zonta 1/2014 62. Convention Orlandossa kesä-heinäkuun vaihteessa Kerhojen ja yksittäisten zonta-sisarien lahjoitukset mahdollistavat Zonta Internationalin (ZI) kansainvälisen palvelutoiminnan sekä stipendi- ja palkinto-ohjelmat. Lahjoituksia voi tehdä Zonta International Foundationin (ZIF) rahastoihin milloin vain, mutta näin Convention-vuonna kannattaa muistaa nämä päivämäärät: 31.3. mennessä tehdyt lahjoitukset kirjautuvat vuosien 2013–2014 toimintakertomukseen. 30.4. mennessä tehdyt lahjoitukset otetaan huomioon eri tavoin lahjoituksen suuruudesta riippuen. Yksittäinen lahjoittaja (USD 1 000) voi saada kutsun Conventionin yhteydessä järjestettävälle ZIF:n vastaanotolle ja tämän lisäksi pinssin ja maininnan vuosikertomuksessa (USD 5 000). Bienniumin aikana vähintään USD 20 000 lahjoittanut kerho saa kutsun vastaanotolle, maininnan vuosikertomukseen sekä muistolaatan. Kerho, jonka kaikki jäsenet ovat tehneet lahjoituksen, mainitaan vuosikertomuksessa erikseen ja kerho saa siitä sertifikaatin. Uralla eteenpäin askel kerrallaan •Lahden hiihtostadionin pääkatsomossa järjestetyssä co-design -liikuntapajassa kehitettiin omia ideoita ja paranneltiin muiden tuotoksia. Teksti Eva-Liisa Nikula, PR- ja viestintätoimikunta Kuva Sara Lähteenoja Vanessa Ginman on Piirin 20 vuoden 2013 Jane M Klausman -stipendiaatti. Hänelle naiseus on tärkeä osa omaa identiteettiä. Hän rohkaisee kaikkia naisia olemaan ylpeitä sukupuolestaan ja näkemään sen vahvuutena. Pariisissa ESCP-yliopistossa (École Supérieure de Commerce de Paris) parhaillaan opiskelevan Vanessan tavoitteena on saada kesällä 2014 valmiiksi Master in Management -tutkinto. Tämän jälkeen hän toivoo voivansa työskennellä keskiportaan tehtävissä kansainvälisissä yrityksissä ja hankkia kannuksia isompiin haasteisiin. ”Tärkeintä on löytää työpaikka, jossa viihdyn ja jonka arvoihin voin samaistua. Tässä vaiheessa maalla ei ole niinkään väliä. Joskus tulevaisuudessa näen itseni johtajan roolissa, mutta haluan ensin imeä oppia muilta ja elämältä.” dellisyyttä siinä missä miehet vain menevät ja tekevät. Kodeissa ja kouluissa tulisi kannustaa tyttöjä uskomaan enemmän itseensä, heittäytymään tuntemattomiin tilanteisiin ja uusiin haasteisiin.” Opiskelijana Suomessa, Englannissa ja Ranskassa Ruotsinkielisen peruskoulun jälkeen Vanessa Ginman hakeutui englanninkieliseen International Baccalaureate (IB) -lukioon. Kesällä 2006 jo ennen IB-lakkiaisia hän haki Helsingin Han‑ keniin opiskelemaan kauppatieteitä. Odotuksia parempi ylioppilaskirjoi‑ tusten tulos (44/45) kannusti häntä hakemaan Englantiin Cambridgen yliopistoon opiskelemaan kansanta‑ loustiedettä. Hän siirtyi sinne ja sai vuonna 2010 valmiiksi kandidaatin tutkinnon. Englannista Vanessa muut‑ ti Australiaan, jossa toimi kaksi vuotta kansainvälisessä yrityksessä management-konsulttina, kunnes jat‑ koi opintojaan Pariisissa. Lisää Vanessan ajatuksia löydät Piirin 20 nettisivuilta osoitteesta www.zonta.fi kohdasta Stipendit. •Opiskelun, harrastusten ja hyväntekeväisyystyön ohessa Vanessa Ginman koettaa varata aikaa myös Pariisista nauttimiseen: teatterit, museot, kahvilat. Hyvän olon muotoilua yhdessä Teksti ja kuva Riikka Salokannel, muotoilija, kehitysjohtaja ideoida hyötyliikuntamuotoja, joita saattaa tehdä jakkupuvussa ja hikoamatta ranskatarten tapaan. Siis portaita ylös ja peppu ja sääret sorjiksi, kuten otsikon antaneessa keittokirjassa neuvottiin. Noustaan työtuolista, palaveerataan kävellen. No, co-design ei olisi uutta luovaa, jos otsikko ohjaisi ryhmän oletettuihin ideoihin. Ryhmä kehittelikin uuden tuotteen ja liikuntalajin virtsan karkailun ehkäisyyn ja hoitoon. Ei mitään kalseaa valistusta ja vaippoja vaan elegantin ranskalaistyylisen tyttöjen salaisuuden. Pajassa myös hypittiin narua ja ruutua, pyöritettiin vannetta. Aiheena oli Koulun välitunnilla opittu: mitä vanhoista pihaleikeistä voisivat toimia aikuisten naisten lajeina. Itse lajithan voisi tuoda sellaisenaan ja sopia, että nyt kokoonnutaan ”vistaamaan” ja ”kinkkaamaan”. Syntyi tyttöjen illan ohjelma: ensin liikunnallinen iltapäivä koululajeissa, sitten saunaan ja kuosi kuntoon ja lopulta yhdessä ulos Ideointia neljästä teemasta syömään. Pappa-parcourissa ideoitiin aikuiAiheita oli neljä. Ranskattaret eivät liho sille sopivia, kaupunkitilan rakenteita -ryhmässä ideoitiin, tai oli tarkoitus, hyödyntäviä liikkeitä. Aivan kuin Co-creation, co-design, yhdessä luominen ovat nykymuotoilun keskiössä. Tuotteiden ja palveluiden käyttäjät kehittävät asioita itselleen ja kaltaisilleen sopiviksi ja merkityksekkäiksi. Monenkeskisissä designprosesseissa erilaisten ihmisten osaaminen ja ideat ruokkivat uusia ratkaisuja. Yhdessä luodaan jotakin, mitä kukaan yksin ei keksisi tehdä. Lahti on urheilukaupunki ja Lahti on muotoilukaupunki. Nämä asiat yhdistyivät zontien co-design -liikuntapajassa, joka pidettiin lokakuussa 2013 piirikokouksen yhteydessä. Parikymmentä zonta-naista ideoi ja kehitti ohjatusti aikuisten ihmisten kaupunkiliikunnan ja hyvinvoinnin välineitä ja palveluita. Työpajassa edettiin alkulämmittelyn ja ideoinnin kautta edelleen kehittelyyn ja uuden palvelun tai tuotteen konseptointiin. Tehokas ideointi syntyi tässäkin innon ja ilon sivutuotteena. nuoret, jotka varsinaisessa parcourissa hyppivät akrobaattien lailla katoilla ja seinien ja kaiteiden kautta volttejaan, voivat vanhemmatkin hyödyntää katukalusteita nousemalla ja laskemalla jalkakäytävän korokereunaa, istahtamalla puiston penkille rentouttavaan jutusteluun. Itse co-design -prosessi etenee niin, että omat ideat luovutetaan toisille ja vastaavasti kehitellään kavereiden ideoita paremmiksi. Tämänkin idean jatkokehittelyssä mentiin paljon pidemmälle, kaupunkisuunnitteluun saakka. Miten kaupunkitilasta saataisi kaiken ikäisten ihmisten yhteinen olohuone ja toimimisen tila? Sisarta ei jätetä -ideoinnissa kehitettiin tapaa hakea ystävä, ehkä hieman unohtunutkin tuttava, mukaan liikkumaan. Toisaalta annettiin myös lupa olla rauhassa, liikkua itsekseen. Tämä sisarta ei jätetä -liikuntaviesti tunnistaisi ystävän tarpeen. On aikoja, jolloin haluamme olla yhdessä aktiivisina ja aikoja, jolloin mielenrauhan ja tasapainon saa keskittymällä omiin ajatuksiin. Kummassakaan tapauksessa sisarta ei unohdeta. 47 zonta 1/2014 zonta 1/2014 46 esimiehiä. ”Mentoronti tukee ja kannustaa. Kansainvälisissä yrityksissä on kova kilpailuhenki, mikä saa nuoren naisen helposti tuntemaan olonsa yksinäiseksi. Mentorin tuki voi olla korvaamaton, koska hänen kanssaan voi puhua avoimesti ja luottamuksellisesti.” Vanessa toivoo myös, että johtajat muistaisivat, millaista oli olla nuori työelämässä. Näin löytyy oikea tapa kannustaa uransa alkuvaiheessa olevia naisia. Myös verkostoitumisella on suuri merkitys. Vanessan koulun Pariisissa järjestämät valtavat kilpailuhenkiset foorumit saattavat olla haasteellisia monelle itseään ensi kertaa markkinoivalle. Parhaisiin tuloksiin päästään yleensä pienissä hyvän ilmapiirin luomiseen pyrkivissä tilaisuuksissa. ”Vaikka en usko kiintiöihin, mielestäni vain naisille suunnatut tilaisuudet ja seminaarit ovat hyödyllisiä.” Mikä rohkaisee nuoria Kodilla, kulttuurilla ja omalla naisia johtotehtäviin? luonteella on suuri merkitys, koska naisjohtajuus on pitkälti tahdon asia. Vanessasta tärkeintä on hyvä esimies, Siihen täytyy kasvaa. Vanessan mienainen tai mies. Jokainen tarvitsee lestä naisten pitää uskaltaa kokeilla ja kannustusta uransa alkuvaiheessa. uskaltaa epäonnistua. ”Naiset ovat arempia ja hakevat täy‑ Hyvällä johtajalla on usein ollut hyviä Pirkko Alajoki in memoriam Kuva Pohjola Surusanoma zonta-sisaremme Pirkko Alajoen kuolemasta tuli meille täysin odottamatta. Pirkko kuoli 12.9.2013 sairastettuaan varsin lyhyen aikaa. Hän oli syntynyt 19.10.1948 ja olisi siis täyttänyt lokakuussa 65 vuotta. Työuransa Pirkko Alajoki teki pääosin Pohjolassa, joka nykyisin on osa OP-Pohjola-ryhmää. Lähes 40-vuotisen työuransa aikana vuodesta 1973 kevääseen 2011 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle, hän ehti toimia monenlaisissa tehtävissä, mutta suurimman osan ajasta ATK-palveluiden kehittä- 48 miseen liittyvissä johtotehtävissä yksikönpäällikkönä. Pirkko oli kerhossamme hyvin aktiivinen jäsen liittyttyään Zonta Club Vantaa II:een keväällä 2004. Heti seuraavana vuonna hän oli hallituksessa palvelutoimikunnan vetäjänä. Puheenjohtana hän toimi vuosina 2006–2008 ja sen jälkeen seuraavat kaksi kautta emeritana hallituksessa. Kesäkuusta 2010 toukokuun 2012 loppuun hän ei ollut hallituksessa, mutta silti aktiivisesti kaikessa toiminnassa mukana. Kesäkuusta 2012 lähtien hän oli taas hallituksessa, nyt tiedottajana ja IT-vastaavana menehtymiseensä asti. Pirkko hallitsi tietotekniikan suorastaan loistavasti. Hän ei koskaan pitänyt pitkästä kokemuksestaan ja osaamisestaan suurta ääntä, mutta hoiti hänelle osoitetut vastuualueet erittäin huolellisesti ja vastuuntuntoisesti. Hän ei jäänyt kokouksissa hiljaiseksi, vaan otti aktiivisesti kantaa asioihin ja perusteli mielipiteensä selkeästi. Hänellä oli myös uusia hienoja ajatuksia ja ideoita, joita hän osasi viedä eteenpäin aina yhtä positiivisella asenteella. Zonta-sisarena Pirkko saavutti täyden luottamuksemme. Hän oli •Avoimessa päiväkodissa kaikille tasa-puolinen, rauhallinen ja ystävällinen. Päällimmäisenä hänestä jäi mieleen lämpö ja tuki, jota hän antoi meille muille. Kun tavattiin, hän ei vain heilauttanut kättä, vaan tuli lämpöisesti halaamaan. Monet meistä zonta-naisista pelaavat golfia kuten Pirkkokin. Viimeinen yhteinen peli oli 20. elokuuta Keimolassa. Pirkkoa jäivät kaipaamaan kaksi poikaa perheineen. Pirkko puhui usein pojistaan ja ennen kaikkea lapsenlapsistaan Hillasta ja Kaislasta. Olemme hänen puolestaan onnellisia siitä, että hän varhaisesta poismenostaan huolimatta ehti nauttia muutaman vuoden lapsenlapsistaan. Iloitsimme heistä yhdessä hänen kanssaan sekä hänen uudesta kauniista kodistaan ja pihasta, jota hän antaumuksella hoiti. Pirkko teki meihin lähtemättömän vaikutuksen. Hän oli aktiivinen, positiivinen ja sitkeä, aina ystävällinen ja hyvällä tuulella. Hän oli itsenäinen, itsellinen ja itseään hyvin hoitavan naisen perikuva. Hän oli sinut itsensä ja ympäristönsä kanssa. Hänessä oli aikuisen naisen karismaa ja viisautta. Kaipaamme häntä kovasti. Raija Sollamo, Zonta Club Vantaa II Pirkon ystävä ja zonta-sisko Osallisena Suomessa — osallisena Vantaalla Teksti Riitta Sivenius, Zonta Club Vantaa II Kuva Elina Andstén zonta 1/2014 opiskeleville maahanmuuttajaoppilail‑ le ja aikuisopiston hanke maahan tulleille nuorille, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulua. Monitoimijainen kotoutumista edistävä toimintamalli Avoimissa päiväkodeissa ja asukaspuistossa kokoontui neljä kotivanhempien ryhmää suomen kielen alkeiskurssille, ja samaan aikaan heidän alle 3-vuotiaille lapsilleen oli kerhotoimintaa. Seitsemää toiminnallista kotivanhempi-lapsi -ryhmää kokeiltiin kol- mannen sektorin eli vapaaehtoistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen kanssa. Yksi tällainen taho oli Vantaankosken seurakunnan diakoniatyö. Monitoimijaisessa kotoutumista edistävässä mallissa*) lasten hoito ja kerhotoiminta oli varhaiskasvatuksen vastuulla ja suomen kielen opetus vanhemmille Vantaan aikuisopiston vastuulla. Ohjaus ja neuvonta taas olivat aikuissosiaalityön maahanmuuttajatyön vastuulla. Varhaiskasvatuksen työtekijöille järjestettiin koulutuspäiviä. Asiantuntijoista koostuva työryhmä kokoontui säännöllisesti ja kehitti lasten kerhotoimintaa ja tuotti materiaalia. > Opintoharjoittelujaksojen opiskelijat tekivät opaskirjasia, opinnäytetöitä ja hanketta tukevaa aineistoa. Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoisten opettajien koulutusta ja seminaaripäiviä tuettiin vuosittain 1 000 eurolla. Myös vertaisohjaajakoulutusta järjestettiin. ”Kantavantaalaiset” olivat avoimissa päiväkodeissa ja asukaspuistossa samaan aikaan suomen kielen ryhmien kanssa. Näin maahanmuuttajavanhempia rohkaistiin osallistumaan avoimen päiväkodin toimintaan opetustuntien ulkopuolella. Heljä Kos tiaisen mukaan maahanmuuttajaäidit pitävät tärkeänä lastensa pääsyä suomalaisten lasten leikkeihin. tävän monitoiKotoutumista edis mijaisen toimintamallin pohjalta on Vantaalla nyt viisi kotivanhempi-lapsi -ryhmää: Martinlaaksossa, Tikkurilassa, Nissaksessa, Koivukylässä ja Pak- kalassa. Ryhmiin valitut vanhemmat osallistuvat toimintaan 1,5 tunnin ajan kerran viikossa yhden lukuvuoden. Vantaa kehittää mallia edelleen Helsingin ja Espoon kanssa. Kotoutuneet hallitsevat toimintakoodiston ”Kotoutuneet ovat oppineet ja hallitsevat yhteiskuntamme toimintakoodiston ja tietävät, miten asioita hoidetaan. Kaikki jotka hakevat apua, eivät ole toimeentulotuen hakijoita vaan joukossa on myös työssäkäyviä”, kertoo maahanmuuttajakoordinaattori Heljä Kostiainen. Osallisena Suomessa -hanke sisältyy uuteen kotoutumista edistävään lakiin, joka astui voimaan 1.9.2011. Hankevastaavana on toiminut Vantaan maahanmuuttajakoordinaattori Pirkko Matkaselkä, joka oli tehnyt pro gradu -tutkielman somaliäitien kokemuksista kasvattaa lastaan kahteen kulttuuriin. Laadullisen tutkimuksen aineisto koottiin syksyllä 2010, ja tulokset julkaistiin vuotta myöhemmin. (Tästä kerrottiin Zonta-lehdessä 1/2012.) Osallisena Suomessa -hanke toteu tettiin Vantaan lisäksi Helsingissä, Es‑ poossa, Turussa, Raaseporissa, Hämeenlinnassa, Tampereella, Kuopiossa, Rannikko-Pohjanmaalla, Vaasassa, Pudasjärvellä ja Meri-Lapissa. Päätösseminaari oli Helsingissä 10.12.2013. 49 *) Monitoimijaiseen yhteistyöhön osallistuu ammattilaisten lisäksi esim. kansalaisia tai yritysten ja järjestöjen edustajia. Lähteet: Pirkko Matkaselän haastattelu marraskuussa 2013 www.tem.fi/osallisenasuomessa Osallisena Suomessa -hanke •Toteutettu työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kuntaliiton, Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin yhteistyöllä ja yhteisrahoituksella vuosina 2011–2013. •Kehitetty maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukselle joustava ja kustannustehokas malli, joka mahdollistaisi kaikkien aikuisten maahanmuuttajien koulutuksen. •Luotu uusia toimintamalleja maahanmuuttajalasten ja heidän vanhempiensa tukemiseksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. •Rakennettu koulutuspolkuja nuorille maahanmuuttajille. •Kokeiltu vaihtoehtoisia koulutuksen toteuttamistapoja kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea. zonta 1/2014 ”Itkuhan siinä osalle äideistä tuli, kun ei mahtunut ryhmään mukaan”, kertoo maahanmuuttajakoordinaattori Heljä Kostiainen maahanmuuttajatyötiimistä Myyrmäestä. Maahanmuuttajavanhemmat olivat saaneet tietoa Osallisena Suomessa -hankkeesta päivähoidosta, neuvolasta, maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistosta, aikuisopiston nettisivuilta, sosiaalitoimistosta, tutuilta jne. Vuosina 2011–2013 Vantaalla toteutettiin neljä eri hanketta: aikuissosiaalityön ”Osaava vanhempi” -hanke lastaan kotona hoitaville maahanmuut tajavanhemmille, varhaiskasvatuksen hanke, sivistystoimen hanke lukiossa kotivanhempien lapset pääsevät leikkimään yhdessä muiden lasten kanssa. Samaan aikaan vanhemmilla on mahdollisuus opiskella suomea samoissa tiloissa. Kuva Soittorasiasta Vantaan Martinlaaksossa. Hyvät ystävät! Tervetuloa piirikokoukseen 4.–5. loka‑ kuuta 2014 historialliseen ympyräkaupunkiin Haminaan! Haminassa on tehty vuosien saatossa merkittäviä ja kauaskantoisia päätöksiä. Piirikokouksemme aikoihin tulee kuluneeksi 250 vuotta siitä, kun Ruotsi ja Venäjä allekirjoittivat keskinäisen rauhansopimuksen, Haminan rauhan. Haminan zontilla on erityinen ilo toivottaa Sinut tervetulleeksi kotikaupunkiinsa, tapaamaan zonta-sisaria, viihtymään yhdessä ja tekemään hyviä päätöksiä. Kokouksemme teema ”Nainen — Julkisuus ja Turvallisuus” virittää meidät takuuvarmasti hienoon kokoustunnelmaan. •Etualalla 17.9.1809 solmitun Haminan rauhan muistomerkki. Taustalla Raatihuone ja J. L. Engelin suunnittelema Johanneksen kirkko. Teksti ja kuva Kaija Wischtukat Tavataan Haminassa! Pirkko Tulokas Haminan Zonta-klubin presidentti 50 Marja Koivula Governor Zonta International Piiri 20 ry 51 Kiitos! Aalto-yliopisto Antalis Oy BASF Oy Bong Suomi Oy Finavia Oyj Galleria Saima Hankintatukku Oy Oy Hartwall Ab Itella Oyj Oy Karl Fazer Ab Laurea-ammattikorkeakoulu MailService Oy Oriflame Oy Oy Panda Ab Pitney Bowes Suomi Kuva Erja Lindholm PlusTerveys Oy Tikkurila Oyj Titvi Ky Vantaan Energia Oy Vantaan kaupunki Veikkaus Oy Vero Moda / Bestseller Oy zonta 1/2014 zonta 1/2014 Vantaan Zonta-kerhot haluavat kiittää Zonta-lehden ilmoittajia ja muita Vantaan piirikokousta eri tavoin tukeneita tahoja. Erityiskiitos Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman (P2P) opiskelijoille ja lehtorille, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti lehdentekoon ja piirikokousjärjestelyihin!
