Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2009 (PDF, 592 kt)
Transcription
Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2009 (PDF, 592 kt)
SUOMI ULKOMAISISSA TIEDOTUSVÄLINEISSÄ 2009 Ulkoministeriö, 2010 ISBN: 978-951-724-826-6 Suomen lamareseptit kiinnostivat ulkomailla Suomen selviytyminen 1990-luvun lamasta palautettiin viime vuonna mieliin maailman mediassa, käy ilmi juuri ilmestyneestä Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2009 -verkkojulkaisusta. Uuden talouskriisiin keskellä Suomen lamakokemukset uutisoitiin tarkkaan, ja Suomen nykyistä elvytystä verrattiin oman maan toimiin. Suomen selviytymiskeinoiksi nähtiin panostus tutkimukseen ja kehitykseen lamankin aikana sekä konsensushenki, yritysten, korkeakoulujen ja valtiovallan yhteistyö. Yksittäisistä yrityksistä Nokiaa seurattiin edelleen eniten, mutta yhtiön kuulumiset kovenevan kilpailun ja taantuman keskellä eivät olleet enää pelkästään mairittelevia. Entä jos Nokialla alkaa mennä huonosti, kysyttiin. Suomi nostettiin esille edellisvuosien tapaan erilaisten hyvinvointia ja vakautta mittaavien tutkimusten yhteydessä. Esimerkiksi maailman parhaan peruskoulun arkipäivää esiteltiin jälleen kaikilla mantereilla, erityisesti Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Suomalaisen koulun haasteeksi alettiin kuitenkin jo ounastella maahanmuuttajalasten sopeuttamista yhteiskuntaan. Korruptoitumattomuustutkimuksen kärkisijan menetystä ei vielä juurikaan kommentoitu. Energiapolitiikka ja -turvallisuus kiinnostivat kaikkialla. Yksi harvoista ydinvoimaa edelleen rakentavista maista herätti huomiota ympäri maailman. Suomen ydinvoimapolitiikkaa ja Olkiluodon ydinvoimalahankkeen vastoinkäymisiä seurattiin erityisesti niissä maissa, joissa käydään omaa keskustelua lisäydinvoiman rakentamisesta. Venäjältä Itämeren alitse Saksaan rakennettava Nord Stream -kaasuputki oli kestoaihe erityisesti Itämeren maissa ja etelämpänä niissä maissa, joita koskettivat kaasuputken eteläiset vaihtoehdot South Stream ja Nabucco. Tietotekniikassa Suomi loisti luvattuna maana, hyvässä ja pahassa. Hallituksen päätös taata laajakaistayhteys koko väestölle rikkoi uutiskynnyksen laajalti. Suomi on ensimmäinen valtio, joka säätää laissa internetyhteyden perusoikeudeksi, kirjoitettiin Kanadassa. Täysin päinvastaista huomiota toi Lex Nokiana tunnettu laki, joka sallii työnantajalle oikeuden seurata työntekijöiden sähköpostiliikennettä. Missään muussa demokraattisessa maassa ei ole vastaavaa säädöstä, huomautettiin Italiassa. Suomalainen kulttuuri tekijöineen oli esillä monipuolisesti. Tunnetuimpia suomalaisia maailmalla lienevät kuitenkin edelleen suomalaiset urheilijat. Valtionjohto ylitti uutiskynnyksen lähinnä erilaisten tapahtumien ja vierailujen yhteydessä. Myös suomalaispoliitikot olivat esillä EU:n huippuviroista spekuloitaessa. Suomi-matkailua ja suomalaista elämäntapaa esiteltiin erityisesti Helsingin- ja Lapin-elämyksin. Tapa elää ilman ylilyöntejä, kiteytettiin suomalainen elämänmeno Kreikassa. Hiljaisuudesta, saunasta, järvistä ja ”mochista” kerrottiin Latinalaista Amerikkaa myöten. Uutena ilmiönä suomalainen ruoka ja Helsingin ravintolat alkoivat kiinnostaa aiempaa enemmän. Eukonkannon, saunomisen, suopotkupallon, hyttysentapon ja muurahaiskeossa istumisen kaltaisissa kisoissa ryvettyneet kilpailijat tarjosivat jälleen taattua suomalaiseksotiikkaa Mongoliaa myöten. Uudenvuodenaaton ampumavälikohtaus Sellon kauppakeskuksessa nosti Suomen maailman pääotsikoihin vuoden lopuksi. Uutisoinnin ohessa kerrattiin Suomen lähihistorian muut ampumatapaukset ja muistutettiin Suomen ase-, itsemurha- ja väkivaltatilastoista. Lopulta johtopäätökset suomalaisesta yhteiskunnasta olivat kuitenkin aiempia Jokelan ja Kauhajoen tapauksia ohuempia. Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä -julkaisu on koottu Suomen ulkomaanedustustojen kirjoittamista raporteista. Mukana ovat kaikki ne maat, joissa Suomella on suurlähetystö, ja lisäksi sellaisia maita, joiden mediaa lähimaassa sijaitsevilla lähetystöillä on ollut mahdollisuuksia seurata. Julkaisu ilmestyy nyt vain verkkoversiona. Itämeren alue ja Pohjoismaat Islanti Suomi huomioitiin Islannin tiedotusvälineissä jonkin verran aiempaa vähemmän. Talousuutiset islantilaisten yritysten menestyksestä Suomessa kuuluvat menneisyyteen. Islantilaiset kirjoittivat suomalaisesta yhteiskunnasta ja politiikasta mallia ottaakseen ja neuvoja saadakseen. Tiedotusvälineet eivät juuri esitelleet Suomea maana, ja kulttuurista kirjoitettiin Islannissa vierailevien tai asuvien suomalaistaiteilijoiden tiimoilta. Tiedotusvälineet nostivat keskeiselle sijalle Suomen kokemukset EU-jäsenyydestä sekä suomalaisten politiikkojen ja virkamiesten neuvot laman kourissa kamppailevalle Islannille. Vuoden alussa päivälehti Morgunblaðið kirjoitti kahden aukeaman verran suomalaisten EU-kokemuksista. Lehti haastatteli muun muassa ulkoministeriön valtiosihteeriä Pertti Torstilaa, EK:n puheenjohtajaa Jukka Koivistoa, Christoffer Taxellia Finnairin hallituksen jäsenenä sekä filosofi Thomas Wallgreniä. Torstilan mukaan EU-jäsenyydelle oli Suomessa eri syyt kuin Ruotsissa: ”Suomessa turvallisuuspolitiikka painoi paljon, vaikka EU ei olekaan puolustusliitto”. Euron käyttöönottoon suomalaiset ovat tyytyväisiä niin Taxellin kuin taloustieteilijä Sixten Korkmannin ja Icelandairin Helsingin-toimiston johtajan Pekka Mäkisen mukaan. Pohjoismaisten kokousten, pääministereiden huhtikuisen ja ulkoministereiden elokuisen kokouksen yhteydessä suomalaisia ministereitä haastateltiin muiden ministereiden ohella. Pääministeri Matti Vanhanen sai myös vuoden loppupuolella huomiota päivälehti Fréttablaðissa, joka uutisoi lyhyesti keskustan tukirahaepäselvyyksistä ja Vanhasen aikeista luopua puolueen puheenjohtajuudesta. Islannin valtion tv, RUV, haastatteli laajasti ulkoministeri Alexander Stubbia EU-kysymyksistä ajankohtaisohjelmassaan. Myös Morgunblaðissa julkaistu EU:n laajentumiskomissaarin Olli Rehnin pitkä haastattelu käsitteli Islannin mahdollista EU-jäsenyyttä. Kulttuurinkin puolella uutisointi keskittyi henkilöihin. Kirjailija Sofi Oksanen ja hänen teoksensa Puhdistus saivat julkisuutta, koska kirjailijan oli tarkoitus osallistua Reykjavikin kansainvälisille kirjallisuusfestivaaleille. Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi syksyllä uutena islanninkielisenä käännöksenä, minkä johdosta Morgunblaðið haastatteli Suomessa asuvaa kääntäjää Sigurður Karlssonia. Lehti mainitsi myös, että klarinetinsoittaja Kari Kriikulle myönnettiin Pohjoismaiden musiikkipalkinto ja että vaatesuunnittelija Maria Matintytär Maattola työskentelee ja asuu Islannissa. Uhka suomen kielen opetuksen lakkauttamisesta Islannin yliopistossa ylitti myös julkaisukynnyksen. Talousuutiset keskittyivät mainintoihin yksittäisten suomalaisyritysten menestymisestä. Finnair ja Nokia kuuluivat vakiosuosikkeihin. Morgunblaðið uutisoi lentoyhtiön aikeista vähentää työntekijöitä sekä ehdotuksista, että Icelandairin entinen johtaja Sigurður Helgason säilyttäisi hallituspaikkansa sitoutumattomana jäsenenä. Fréttablaðið kertoi puolestaan Nokian voittojen pienentyneen edellisvuotisesta ja yrityksen ottavan myyntiin matkapuhelimeen sopivan, islantilaisen kehittelemän kitaranvirittäjän. Sama lehti mainitsi myös Suomen Venäjän-kaupan supistuneen jälleen kolmanneksella. Skandaalit ja väkivallanteot saavat aina palstatilaa. Vuoden lopussa radio- ja tv-uutiset kertoivat kauppakeskus Sellon ampumavälikohtauksesta, ja samassa yhteydessä Jokelan ja Kauhajoen kouluammuskelut nostettiin jälleen esille. Mäkihyppääjä Matti Nykäsen pidätys jouluna vaimonsa pahoinpitelystä pääsi myös Fréttablaðiðin sivuille. Morgunblaðið tiesi kertoa asianajaja Juha Turusen kidnapanneen Minna Nurmisen, ja Fréttablaðið uutisoi Pietarin pääkonsulaatin työntekijän salakuljettaneen Venäjältä suomalaisen isän pienen poikansa kanssa. Myös vuoden alussa Berliinin lentokentällä kuukausia asustellut suomalaisnainen mainittiin lehdissä. Islantilaismedian kiinnostus Suomea kohtaan vaikutti melko pintapuoliselta, ja sitä leimasi halu käsitellä aiheita ja haastatella henkilöitä, joista on hyötyä Islannin kannalta. Suomea tai suomalaista kulttuuria ei juuri esitelty pelkästään suomalaisuuden esittelemisen ilosta, vaan taustalla oli lähestulkoon aina jokin yhteys Islantiin. Latvia Suomen näkyi Latvian tiedotusvälineissä laajasti, mikä heijastelee maiden maantieteellistä läheisyyttä sekä läheisiä suhteita. Latvian tiedotusvälineet nojautuvat pitkälti kansainvälisiin uutistoimistoihin kertoessaan Suomea koskevia asioita, mutta samanaikaisesti suurimmat tiedotusvälineet tekevät säännöllisesti omia kattavia artikkeleita latvialaisia kiinnostavista teemoista. Syvään talouskriisiin ajautuneessa maassa Suomen 1990-luvun lamakokemukset herättivät laajasti kiinnostusta. Diena kirjoitti Suomen lamakokemuksista juttusarjan, joka käynnistyi Suomen lamaan johtaneiden syiden kuvauksella. Samalla lehti pyrki vertailemaan Suomen ja Latvian talouskriisien syitä sekä löytämään niistä yhtäläisyyksiä. Myöhemmässä artikkelissaan Diena pyrki arvioimaan Suomen ratkaisuja 1990-luvulla ja löytämään niistäkin yhtymäkohtia Latvian tilanteeseen. Markan devalvaatio nostettiin artikkelissa ”jälkikäteisesti arvioiden Suomen laman suurimmaksi poliittiseksi virheeksi”. Samaan aikaan Latviassa käytiin kiihkeää keskustelua tarpeesta latin devalvointiin. Suomen lamakokemuksia selosti laajalti myös valtiovarainministeri Jyrki Katainen suurimmassa päivälehdessä Latvijas Avizessa syksyllä ilmestyneessä haastattelussa. Kesällä Diena nosti Latvian julkiseen keskusteluun turisteihin Riian vanhassa kaupungissa kohdistuneet luottokorttihuijaukset otsikolla ”Suomalaiset pitävät Riikaa vaarallisena”. Lehti lainasi laajasti Helsingin Sanomien artikkelia, jossa Riika oli arvioitu suomalaisturisteille maailman vaarallisimmaksi paikaksi. Lehti siteerasi myös muissa Pohjoismaissa ilmestyneitä samansisältöisiä artikkeleita. Latviassa julkisuudelta piilossa pysynyt ongelma nousi hetkessä laajaan julkiseen keskusteluun, johon otti kantaa muun muassa presidentti Valdis Zatlers. Tiedotusvälineet kiinnittivät tämän jälkeen huomiota viranomaisten toimiin ongelman ratkaisemiseksi, ja turisteihin kohdistuneet huijaukset vähenivät pian. Latviaan suuntautunut kulttuurivaihto Suomesta on perinteisesti ollut vilkasta ja saavuttanut myös Latvian tiedotusvälineissä laajasti huomiota. Suomalaisen taiteen osalta vuoden merkittävin tapahtuma tiedotusvälineissä oli näyttelyvaihtokeskus Framen kuratoima nykytaiteen näyttely Variations. Ensimmäistä kertaa suomalainen valokuva-, video- ja installaatiotaide esittäytyi Latviassa näin suuressa laajuudessa. Suurimmat päivälehdet Diena ja Neatkariga kirjoittivat näyttelystä useampaan kertaan ja ammattimaiseen sävyyn pureutuen näyttelyn sisältöön sekä näyttelyn ja taiteilijoiden töiden yksityiskohtaiseen analysointiin. Suomen toisen maailmansodan aikaiset ratkaisut kiinnostavat edelleen Latviassa. Diena kirjoitti Suomen talvisodasta laajan artikkelin sodan syttymisen 70-vuotispäivän aikoihin. Artikkeli jatkoi Latviassa hiljalleen käytävää keskustelua Suomen ja Latvian sodan aikaisten ratkaisujen eroista. Talvisotaan johtaneita syitä artikkelissa eritteli laajasti professori Martti Turtola. Diena siteerasi presidentti Kyösti Kalliota, joka talvisodan vielä ollessa käynnissä oli todennut Suomen olleen pakotettu puolustamaan omaa olemassaoloaan aseellisesti. Lehti totesi, että vastaavasti Latviassa on perinteisesti todettu maan olleen pakotettu myöntymään Neuvostoliiton vaatimuksiin sotilastukikohdista. Lehti kävi läpi laajasti latvialaisten lehtien kirjoittelua talvella 1939–1940 ja totesi, että julkista keskustelua Suomen ja Latvian tekemien ratkaisujen välillä ei tuolloin käyty. Artikkelinsa lopuksi Diena listasi Suomen talvisodassa kokemat tappiot. Lehti lopetti artikkelinsa todeten, että talvisodan päättyessä Latvian liittäminen Neuvostoliittoon kesällä 1940 oli vielä edessä päin. Liettua Suomea koskeva uutisointi Liettuan tiedotusvälineissä on aikaisemmin ollut melko vähäistä. Mennyt vuosi oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että Suomesta kirjoitettiin suhteellisen paljon. Suomi oli esillä Liettuan tiedotusvälineissä suunnilleen yhtä paljon kuin muutkin vastaavat maat. Edelliseen vuoteen verrattuna Suomesta kirjoitettiin huomattavasti enemmän. Suomen osalta uutisointi keskittyi jonkin verran politiikkaan ja talouteen, mutta kulttuurin osuus oli selvästi suurin. Suomi pääsi esille erinomaisesti presidentti Valdas Adamkusin keväisen Suomeen suuntautuneen valtiovierailun yhteydessä. Liettualaisia lehtimiehiä kävi ennakkovierailulla Suomessa haastattelemassa presidentti Tarja Halosta. Tässä yhteydessä kirjoitettiin muun muassa Suomen ja Venäjän välisistä suhteista ja Nord Stream -kaasuputkesta ja annettiin presidentistämme erittäin myönteinen kuva. Entisen pääministerimme Paavo Lipposen nimi mainittiin Liettuan tiedotusvälineissä useaan otteeseen Euroopan unionin komission puheenjohtajan valinnan yhteydessä. Ulkoministeri Alexander Stubbin vierailu Liettuaan keväällä sai vain vähäistä huomiota painetuissa tiedotusvälineissä. Yleensä vierailua sivuttiin lyhyesti ja tyydyttiin vain mainitsemaan Stubbin tapaamiset Liettuan presidentin, pääministerin ja ulkoministerin kanssa sekä ulkoministeri Stubbin pitämä luento politiikan-instituutissa Vilnassa. Sen sijaan internet-uutisoinnissa Stubbin vierailua käsiteltiin laajemmin ja vierailu sai enemmän huomiota. Kaunasissa asuneen tshetsheeniperheen katoaminen Liettuasta sai huomiota, ja samassa yhteydessä mainittiin perheen hakeneen turvapaikkaa Suomesta. Liettuan tiedotusvälineet uutisoivat näyttävästi liettualaisen rikollisliigan toimimisesta Suomessa ja totesivat, että liettualais-suomalainen poliisiyhteistyö toimi hyvin ja tehokkaasti, kun rikollisliiga saatiin kiinni Suomessa. Huomattavimpana uutisena ja mielenkiintoisena havaintona kaikesta Suomea koskevasta uutisoinnista koettiin mainoskampanja, jonka tarkoituksena oli kiinnittää liettualaisten huomio Skandinavian maihin ja siihen, että liettualaisten tulisi ottaa oppia Skandinavian maista. Mainostekstissä kirjoitettiin: ”Annetaan Liettuan hallinto Skandinavialle! He johtavat meitä viisaasti ja me kuuliaisesti ahkeroimme heille, ja tällä tavoin takaamme valtion hyvinvoinnin sekä onnellisen vanhuutemme.” Tämän iskulauseen tarkoituksena oli herättää keskustelua ja kannustaa liettualaisia etsimään uudenlaisia kehitysnäkymiä hyvinvoinnin edistämiseksi. Vilna oli Euroopan kulttuuripääkaupunki, ja sen tiimoilta järjestettiin erilaisia kulttuuritapahtumia tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Suomi oli esillä heti tammikuussa kun paikallinen Vartai-galleria järjesti ARTScape-nimisen tapahtuman, jossa kaikki aikaisemmat Euroopan kulttuuripääkaupunki-maat esittäytyivät. Kuukauden kestävään näyttelyyn osallistui kaksi suomalaistaiteilijaa, joiden teoksia oli galleriassa esillä. Myös Liettuassa asuvat suomalaiset olivat aika ajoin lehdistössä esillä, ja uutisointi oli myönteistä ja Suomi tuli hyvin esille. Suomen suurlähetystön avajaisista uutisointiin heinäkuussa samaan aikaan pidetyn Milleniumtapahtuman yhteydessä. Uutisoinnin teki mielenkiintoiseksi se, että Vilnassa ensimmäistä kertaa kaksi suurlähetystöä toimii samassa rakennuksessa. Suomen lisäksi rakennuksessa toimii myös Norjan suurlähetystö, ja avajaisiin osallistuivat Norjan kuningas Harald ja presidentti Tarja Halonen puolisoineen sekä Liettuan silloinen presidentti Valdas Adamkus. Suomalaisten kulttuurivaikuttajien kiinnostus Liettuaa kohtaan on selvästi kasvamassa, ja erilaisia kulttuuritapahtumia keskittyi viime vuodelle selvästi enemmän kuin aikaisemmalle vuodelle. Perinteinen suomalainen joulupukki vieraili tapansa mukaan jo seitsemättä kertaa, ja Suomi oli tämän tapahtuman tiimoilta esillä niin lehdistössä kuin televisiossakin useaan otteeseen. Suomalaista ruokakulttuuria esiteltiin Prisma-tavarataloketjun myymälän avajaisten yhteydessä elokuussa. Prisman tulo Liettuan markkinoille sai hyvinkin paljon huomiota ja siitä uutisoitiin melko laajasti. Suomalainen kokki toi oman lisänsä esitellessään suomalaista ruokakulttuuria pohjoismaisten ruoka-viikkojen aikana. Joulukuussa Liettuan länsirannikolla, Palangassa järjestettiin suuri joulutapahtuma, johon suomalainen joulukuusi koristeltiin yhden pääkadun varrelle. Tapahtumaan ottivat osaa kaikki Itämeren maat koristelemalla oman joulukuusensa ja esittelemällä maansa ruokakulttuuria jossain paikallisessa ravintolassa. Suomea ja Suomen ruokakulttuuria esiteltiin yhdessä ravintolassa pääkadun varrella. Ravintolassa pyöri Suomi-video, ja ravintola oli ottanut ruokalistalleen suomalaisia ruokia. Vieraat toivotettiin sinne tervetulleiksi ravintolan ulkopuolella liehuvalla Suomen lipulla. Liettualaisten kiinnostus Suomea kohtaan on selvästi kasvamassa. Suomen saaman hyvän Pisamenestyksen ansiosta myös opiskelumahdollisuuksista Suomessa ollaan jatkuvasti kiinnostuneita, ja edustusto on valmistautunut jakamaan tietoa Suomen tarjoamista opiskelumahdollisuuksista. Norja Suurimmat norjalaiset päivälehdet ja valtakunnalliset tv- ja radiokanavat kertoivat Suomesta melko monipuolisesti. Eniten jalansijaa saivat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Suomen historia ja Suomi verrokkimaana erityisesti koululaitoksen osalta. Helsingistä piirrettiin varsin myönteinen kuva päivälehtien matkailuartikkeleissa. Lisäksi mediassa esiteltiin suomalaisia kulttuuripersoonia ja heidän teoksiaan. Urheiluosastojen suurimmat otsikot syntyivät entisten aktiiviurheilijoiden epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä. Uutistoimistot syöttivät pikku-uutisia ajankohtaisista suomalaisista tapahtumista, kuten esimerkiksi pääministeri Matti Vanhaseen liittyvistä uutisista. Niissä kerrottiin pääministerin kihlautumisesta ja päätöksestään jättää paikkansa. Myös lautajupakka sai jonkin verran palstatilaa. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Aftenposten kommentoi puolustusvoimien komentajan Juhani Kaskealan Oslossa pitämää puhetta ja hänen norjalaisen kollegansa Sverre Diesenin samana päivänä julkaistua lehtiartikkelia. Pohjoismaiden välinen työnjako puolustuksessa, jossa Norja vastaa meripuolustuksesta, Suomi maavoimista ja Ruotsi ilmapuolustuksesta, on lehden mukaan ansiokasta pohdintaa siitä, mikä toimisi käytännössä ilman kiistakysymyksiä, EU:n ja Naton muodostaman kehyksen puitteissa. Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa Aftenposten vertasi Norjan suhteeseen EU:hun. Vaikea sanoa, kumpi on parempi: suomalaisten itsensä kiusaaminen Natolla vai Norjan hiljaisuus EU:sta. Toisin kuin norjalaiskollegansa, Suomen ulkoministeri kuitenkin uskaltaa muistuttaa omasta näkemyksestään. Suomen puolustuskyky on yksi Euroopan vahvimmista. Suomen puolustus perustuu ajatukseen, että Suomi on yksin ja sen on tultava toimeen omin avuin. Suomen huomio keskittyy Venäjään, maahan jota se ei koskaan aliarvioi, ei myöskään tällä hetkellä maan sotilaallisen kapasiteetin ollessa kaukana neuvostoaikaisesta. Venäjä on kaikesta huolimatta edelleen vahva, ja sen julma sodankäynti Georgiassa oli Aftenpostenin mukaan osoitus hermostuneille suomalaisille ja balteille Moskovan valmiudesta käyttää tarpeen vaatiessa sotilaallista voimaa naapurimaassa. Toistaiseksi suomalaiset satsaavat laajempaan ja syvempään pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön. Itsenäinen puolustus tulee kaiken aikaa kalliimmaksi. Aftenpostenin mielestä Norjan entisen ulkoministerin Thorvald Stoltenbergin pohjoismaista puolustusja ulkopoliittista yhteistyötä hahmottelevasta raportista voi rivien välistä lukea, että Norjan turvallisuus liittyisi ensimmäistä kertaa Suomen turvallisuuteen. Jos Norja nyt sitoutuu Suomen turvallisuuden takaajaksi, olisi kyse melkoisesta virstanpylväästä Norjan turvallisuus- ja ulkopolitiikassa. Uutta olisi myös, jos muut Pohjoismaat vastaavasti ottaisivat hoitaakseen velvoitteita Norjan pohjoisilla alueilla. Suomen historia Kulttuurilehti Dag og Tid kirjoitti otsikolla ”Suomi syyllinen joukkomurhaan” suomalaisten liittoutumisesta natsi-Saksan kanssa ja juutalaisvankien luovuttamisesta Saksalle. Artikkelissa lainattiin ruotsalaista toimittajaa ja kirjailijaa Henrik Arnstadia, joka puolestaan tukeutui Suomen kansallisarkiston tutkimuspäällikköön Lars Westerlundiin. Lehti mainitsi myös tutkija Oula Silvennoisen huomiota herättäneen väitöskirjan Salaiset aseveljet, jossa paljastettiin aiemmin tuntematon järjestö Einsatzkommando Finnland. Silvennoista haastateltiin Aftenpostenissa niin ikään Oslon holokausti-kokouksessa pitämänsä esitelmän johdosta. Dagbladet viittasi Osmo Hyytiän kirjaan Suomalainen Itä-Karjala 1941-1944 ja totesi Suomen harjoittaneen etnistä puhdistusta jatkosodan aikana, kun 24 000 venäläistä ja muita slaavilaisia suljettiin keskitysleireihin. Toimittaja Henrik Arnstad oli myös lähteenä Aftenpostenin jutussa, jossa otsikoitiin Mannerheimin olevan Pohjolan historian suurin sotarikollinen. Milloin Suomi aloittaa kansallisen itsetutkiskeluprosessinsa? On myytti, että Suomi oli pakotettu taistelemaan yhdessä Hitlerin Saksan kanssa. Suomalaiset ottivat myös 64 000 venäläistä sotavankia, joista 30 prosenttia menehtyi. Sotavangit laitettiin raivaamaan miinoja ja heitä pahoinpideltiin raa'asti. Arnstadin mukaan vastuu suomalaisten sotarikoksista ja Geneven sopimuksen rikkomisesta kuuluu Mannerheimille, joka ei ollut syytettynä sotarikosoikeudessa. Suurlähettiläs Peter Stenlund katsoi aiheelliseksi kirjoittaa vastineen Aftenposteniin. Norjalaiset ja suomalaiset sosiaalidemokraatit taistelivat appelsiineilla kommunismia vastaan toisen maailmansodan jälkeen. Aftenposten esitteli tutkija Mikko Majanderin Norjan työväen arkiston vuosikirjaan kirjoittamaa artikkelia. Sotilaalliset tiedustelupalvelut lähettivät satumaiset 255 tonnia appelsiineja Suomeen lahjana Oslon osuuskaupalta Työväen arkistolle Helsinkiin. Hedelmien myynnistä saadut tulot ohjautuivat sosiaalidemokraateille, jotka taistelivat Moskova-uskoisen kommunistisen puolueen kanssa valta-asemasta Suomen puoluekentän vasemmalla laidalla. Operaatio oli todellisuudessa salaista Marshall-apua maalle, joka ei Neuvostoliiton reaktioita peläten voinut osallistua Yhdysvaltojen johdolla tapahtuvaan Euroopan jälleenrakennusohjelmaan. Norjan sosiaalidemokraattien puoluesihteeri Haakon Liellä oli erittäin läheinen suhde kollegaansa, puoluesihteeri Väinö Leskiseen sekä Yhdysvaltojen suurlähetystön kontaktiin Ned Nordnessiin. Talvisodan alkaminen huomioitiin myös laajalti eri tiedotusvälineissä. Talous Norjan johtava talouslehti Dagens Næringsliv julkaisee säännöllisesti Kauppalehden toimittajien kirjoittamia artikkeleita suomalaisesta talouselämästä ja pörssiyrityksistä. Yritysjohtaja Björn Wahlroos oli eniten mediassa esiintynyt suomalainen talousvaikuttaja. Suurimmat suomalaiset yritykset näkyivät lähinnä uutistoimistojen poimintoina tilinpäätösten ja yrityskauppojen yhteydessä. Talousuutisissa erityistä huomiota sai Suomen tilaama NASAMSII-puolustusjärjestelmä. Kongsbergin asetehtaan kanssa tehty sopimus on arvoltaan 340 miljoonan euroa. Myös Porissa valmistetun maailman ensimmäisen kelluvan Hywind-tuulimyllyn rungon hinauskuljetus Norjaan oli suuri mediatapahtuma. STX:n Turun-telakalta neitsytmatkalleen lähtenyt maailman suurin loistoristeilijä Oasis of the Seas sai runsaasti huomiota sekä lehdissä että tv-uutisissa. YIT Norjan tilauskanta oli alkuvuodesta ennätyslukemissa yrityksen tehtyä sopimuksen StatoilHydron kanssa. Rautaruukki sopi uusista projekteista sekä Narvikin satama-alueelle että Kristiansandiin valmistuvaan, suomalaisen ALA-arkkitehtitoimiston piirtämään Kilden-kulttuuritaloon. Rautaruukin ilmoitus mahdollisesta tehtaansa sulkemisesta Mo i Ranassa merkitsisi 110 työpaikan menetystä. Suomen äitiysavustuspakkauksen 60-vuotinen historia pääsi Aftenpostenin sivuille, kun perinteikäs norjalainen Janusfabrikken voitti tarjouskilpailun potkuhousujen toimittamisesta äitiyspakkauksiin. Pohjois-Norjan lehtien mukaan talouskriisi ja Norjan kruunun heikko kurssi euroon nähden on muuttanut rajakaupan suuntaa niin, että suomalaiset käyvät ostoksilla Norjassa. Norjalaisen Think-sähköauton valmistuksen siirtymisen Suomeen uskottiin nostavan automerkin myönteiseen kehitykseen, vaikka monella taholla muristiinkin ympäristöystävällisen auton tuotannon lopettamisesta ja viranomaisten haluttomuudesta tukea tuotannon jatkamista Norjassa. Dagbladet käytti Olkiluodon uuden voimalan rakennustyötä ja Suomen panostusta ydinvoimaan kattavan ydinenergiareportaasinsa pohjana. Lehti haastatteli OL3:n läheisyydessä asuvia henkilöitä, TVO:n tiedotuspäällikkö Käthe Sarparantaa ja Posiva Oy:n tiedottaja Sari Ojalaa. Suomi mallimaana Ulkoministeri Jonas Gahr Støre nosti Aftenpostenin haastattelussa Suomen yhdeksi viidestä mallimaasta, joista Norjan tulisi ottaa oppia. Suomalaista koulua Støre kiitti erityisesti siitä, että valtaosa oppilaista saattaa opintonsa päätökseen, mikä takaa hyvät perustiedot. Hän kehui suomalaista koulujärjestelmää muun muassa opettajakoulutukseen panostamisesta. Toisena esimerkkinä Suomen osaamisesta Støre mainitsi taitavan EU-politiikan hoitamisen; miten Suomi saa äänensä kuuluviin marisematta pikkuasioista ja nostamalla tärkeät asiat keskiöön. Norjan pääministeri Jens Stoltenberg on myös viitannut useamman kerran suomalaisen koulujärjestelmän korkeaan laatuun. Kulttuuri Oslon musiikkipiirejä ilahdutti uutinen Jukka-Pekka Sarasteen lupauksesta jatkaa Oslon filharmonikkojen pääkapellimestarina ja taiteellisena johtajana vielä konserttikauden 2012-2013. Dagens Næringsliv -lehden henkilöhaastattelussa piirrettiin sympaattinen henkilökuva Norjan johtavan orkesterin tavoitteellisesta ja kunnianhimoisesta kapellimestarista, joka on toisaalta ujo ja vaatimaton kuin susi suomalaisessa koivumetsässä Merkittävä musiikkitapahtuma Oslossa oli Esa-Pekka Salosen vierailu Philharmonia Orchestran kanssa. Konsertti sai kesäkuun alussa yleisön ja kriitikot haltioihinsa. Ylioppilaskunnan Laulajat konsertoivat menestyksekkäästi sekä Oslossa että Bergenissä. NRK TV esitti osan YL:n esiintymisestä Bergenin juhlaviikoilla. Kari Hotakaisen Huolimattomat sai erittäin hyvän vastaanoton. Dagbladetin mukaan "pirullisen suomalaisen" todellinen vahvuus on hänen kyvyssään tarttua ajan henkeen. Fredrikstad Blad totesi, että vaikka kirjan teema on synkkä ja pinnan alta kuultaa haavoittuvuus, räväkkä kirjailija saa lukijan ulvomaan naurusta. VG:ssä kirjailija Knut Faldbakken totesi Hotakaisen kirjoittavan viisaasti yksinäisyydestä, kylmästi modernista seksiteollisuudesta ja sen käyttäjistä, ymmärtäväisesti miesten lukkiutuneesta tunne-elämästä ja purevasti yhteiskuntakehityksestä, mikä tekee meistä kaikista karuja kuluttajia, myös intimiteettialueella. Dagbladetin laaja henkilöhaastattelu Arto Paasilinnasta vahvisti hänestä annettua luonnehdintaa Pohjolan hauskimpana miehenä. ”Ensimmäisen tunnin hän istui rauhallisesti tuolilla ja kertoi kirjailijantyöstään, viimeiset puoli tuntia hän tallusteli levottomana kauniissa kodissaan. Hän hekotteli, hän skoolasi, hän lauloi talvisodan lauluja, hän ulvoi kuin susi. Ja hänellä on kaksisataa lastenlasta.” Sofi Oksasen läpimurto tapahtui Lillehammerin kirjallisuuspäivien yhteydessä lanseeratulla Stalinin lehmät -kirjalla. Kriitikkojen mukaan Oksasen kirjat ovat tulevaisuuden klassikkoja. Stalinin lehmät kuvaa erinomaisesti länsimaista ulkonäkökeskeisyyttä vastakohtanaan Stalinin ajan Siperia. ”Ei ole epäilystäkään siitä, että Oksasen sydän on Virossa, esimodernissa Virossa. Kotimaalleen Suomelle hän ei anna paljoakaan kunniaa. Jos uskomme Oksasta, niin suomalaiset ovat saitoja, juopottelevia ja epävieraanvaraisia.” NRK P2:n kirjaklassikkojen sarjassa esiteltiin Tove Janssonin Taikatalvea ja siinä yhteydessä haastateltiin myös norjalais-suomalaisen kulttuuri-instituutin "suorasukaista johtajaa", Elina Sajakorpea, joka kertoi muumien suomenruotsalaisesta maailmasta. Design, kuvataide ja arkkitehtuuri Suomi oli näkyvästi esillä Stavangerissa, jossa suurlähettiläs Peter Stenlund avasi kaksi näyttelyä. Stavangerin taideyhdistyksen tiloissa esiteltiin innovatiivista muotoilua Sauma - Design as Cultural Interface -näyttelyssä. Viiden nuoren suomalaistaiteilijan töistä koostuva videoesitys täydensi taideyhdistyksen kesänäyttelyä. Paikallinen lehdistö haastatteli myös avajaisissa laulanutta mezzosopraanoa Marjatta Airasta, jonka isä oli tunnettu taidemaalari Sverre Ivan Larsen Stavangerista. Stavangerissa sijaitsevassa Rogalandin taidemuseossa esillä ollut Akseli Gallen-Kallela - In the Wilderness -näyttely huomioitiin Stavanger Aftenbladetissa. NRK:n tv-uutisten ja kulttuuritoimituksen haastateltavina olivat Janne Gallen-Kallela-Siren ja Aino Gallen-Kallela. Näyttely sai myös kansainvälistä julkisuutta Euronews-kanavalla, jossa uutinen pyöri viikon verran. Bergens Tidende -lehden reportaasi Alvar Aallon työstä ja tuotannosta käsitteli Paimion parantolaa, Seinäjoen kaupunkisuunnitelmaa sekä eri rakennuksia Helsingissä. Lehti julkaisi myös artikkelin Marimekosta ja sen historiasta. Matkailu Iltapäivälehti VG testasi Helsinkiä 24 tunnin ajan. "Täällä voit uida hautausmaalla, käydä ostoksilla joulupukin kanssa, syödä traktorin kyydissä, katsoa futismatseja saunasta käsin ja juhlia jetsetin seassa. Helsinki on fantastinen kaupunki." Norjan kauppakorkeakoulun NHH:n opiskelijalehti K7 Bulletinin mukaan ihmiset valitsisivat matkakohteitaan eri lailla, jos tietäisivät, että Helsingissä on maailman ainoa ratikkapubi tai että baarit houkuttelevat yläosattomilla tarjoilijoilla vuoden ympäri. Ja missä muualla maailmassa voit istua jalkakäytävällä vain pyyhe vyötäisillä ja juoda olutta? Dagsavisen seurasi Helsingin vilkasta ravintolaelämää ja totesi kaupungissa olevan trendikkäitä baareja, korvia huumaavaa rockia ja viihtyisiä terasseja. Suomen pääkaupunki tarjoaa muutakin kuin saunaa ja humalaisia. Appetitt-ruokalehti esitteli Helsingin parhaita ravintoloita laajassa artikkelissaan, jossa Helsingin todettiin nousseen viimeisten kahdeksan vuoden aikana gastronomisesta kuivuudesta viiden Michelintähden kaupungiksi. Toimittajan oppaana oli oslolaisen Feinschmecker-ravintolan suomalainen kokki Filip Langhoff. Strömsö-ruokaohjelmasarja esitettiin televisiokanava NRK1:llä parhaimpaan katseluaikaan nimellä Skjærgårdsmat. Leppoisa kokki Michael Björklund ja toimittaja Matias Jungar opastivat ruuanlaitossa pääasiassa ahvenanmaalaisympäristössä. Dagbladet kuvaili näyttävässä jutussaan Muumimaailmaa erilaiseksi perhekohteeksi; kaikki on kilttiä ja ystävällistä, jopa sää suosii. Lehti julkaisi myös artikkelin Levin matkailualueesta, jossa se totesi tunturit kesyiksi ja juhlat villeiksi. Norjalaiset ovat luovuttaneet joulupukin armollisesti Suomelle ja nostavat hattua markkinointityön menestykselle. Sen sijaan revontulet kuuluvat Norjalle, tekivätpä suomalaiset mitä tahansa. Suomalaiset Norjassa Suomalaiset näkyivät otsikoissa onnettomuuksien yhteydessä, tai kun Bergenissä asuva alkoholisoitunut viuhahtelija sai yli sadannet sakot. Suurinta hämminkiä aiheutti ehkä kuitenkin kuollut suomalaismies, jonka viranomaiset olivat hukanneet. Hänet löydettiin lopulta Haugesundin ruumishuoneelta sukulaisten etsintäkuuluttamana, kolme ja puoli kuukautta kuoleman jälkeen. Puola Suomesta uutisoitiin lähes poikkeuksetta myönteisessä valossa. Nord Stream -kaasuputki piti Suomen esillä Puolan lehdistössä – Venäjä osti puutulleilla Suomen hyväksynnän kaasuputkelle. Suomea käytettiin koulutuksen ja tutkimuksen esimerkkimaana. Suomalaisyrityksistä Nokia oli parhaiten esillä tiedotusvälineissä – myös johtajiensa kautta. Ruotsilla oli kunnia edustaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota eri vertailuissa, ja Suomi sai kaikkiaan selvästi vähemmän palstatilaa. Muumit ja Apocalyptica olivat kulttuuriviennin keulakuvat. Suomen historiaan ja yhteiskuntaan otettiin useita näkökulmia. Suurlähetystön havaitsemia lehtijuttuja oli suurimmissa sanomalehdissä noin 140. Suomen imago Puolassa on myönteinen – koulutusjärjestelmä on maailman huippua, naisten asema on hyvä ja valtio panostaa innovaatioihin. Uutisointi kouluammuskeluista, Viroon suuntautuvista viinanhakumatkoista ja vaalirahakohusta oli vähäistä eikä vaikuttanut kokonaiskuvaan. Itämeri Eniten Suomesta uutisoitiin Itämereen liittyvien kysymysten merkeissä. Kaasuputki Nord Stream oli kestoaihe koko vuoden ajan. Kaasuasiat ovat ajankohtaisia Puolassa, koska neuvottelut uudesta kaasusopimuksesta Venäjän kanssa venyivät lähes vuoden mittaisiksi. Nord Stream kietoutui samaan energiaturvallisuusvyyhtiin uuden kaasusopimuksen kanssa. Koko Itämeren alue oli hyvin esillä lukuisten karttojen muodossa. Suoraan Suomeen liittyvät Nord Stream -uutiset käsittelivät pääasiassa kaasuputken lupaprosessia. Puolalaiset lehdet ihmettelivät, kuinka Suomi voi olla huolestunut ainoastaan ympäristöasioista. Puolassa kaasuputki nähdään Venäjän vaikutusvallan kasvuna Itämerellä ja siten turvallisuuskysymyksenä. Lisäksi Nord Stream on uhka Puolan läpi kulkevan Jamal-kaasuputken tulevaisuudelle. Suomi myöntyi kaasuputken rakentamiseen helposti. Syyksi tähän tiedotusvälineissä nähtiin puutullit, joiden avulla ”Venäjä osti Suomen hyväksynnän”. Rahtialus Arctic Sean katoamista seurattiin lehdistössä tiiviisti. Näissä uutisissa Suomen rooli oli toimia vain laivan lähtösatamana ja puutavaran lastaajana. Itse uutiset keskittyivät spekulaatioihin merirosvoista ja venäläisistä raketeista matkalla Lähi-itään. Euroopan unioni Nimitykset Euroopan unionin uusiin huippuvirkoihin olivat tiedotusvälineissä suuren keskustelun kohteena. Suomalaisista ehdokkaista talouskomissaari Olli Rehn oli parhaiten esillä. Mediaspekulaation alkuvaiheessa myös entinen pääministeri Paavo Lipponen oli yksi ehdokkaista. Puolassa hänen mainettaan tahraa kuitenkin osallistuminen Nord Stream -putkihankkeeseen. Valintojen julkistamisen jälkeen Newsweek esitteli ”uudet, mutta tutut komissaarit”. Rehniä kuvailtiin tiukan talouden ja vapaan markkinajärjestelmän suosijaksi. Artikkelissa myös viitattiin ulkoministeri Aleksander Stubbin Varsovan vierailullaan toistamaan sloganiin ”EU:n yhdellä äänellä puhumisesta”. Mielenkiintoisen lisän suomalaisten ehdokkaiden listaan toi demosEuropa-ajatuspajan johtaja Pawe wieboda. Hän nimesi Gazeta Wyborczan kyselyssä mielestään parhaaksi vaihtoehdoksi ”Euroopan unionin presidentiksi” Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtajan Jorma Ollilan. Ollila on hänen mukaansa muun muassa hyvä organisoija ja tunnettu henkilö maailmalla, joka on ottanut aktiivisesti osaa eurooppalaiseen keskusteluun. Koulutus ja tutkimus Suomi paistatteli jälleen koulujärjestelmän laadun ja tutkimukseen panostamisen mallimaana. Puolassa suunnitellaan koulujärjestelmän uudistusta, ja koulutus oli tiedotusvälineissä laajasti esillä. Uutisointi Suomesta ei jäänyt pelkästään Pisa-tutkimuksen tuloksiin, joissa Suomi oli ensimmäinen, vaan Suomea käytettiin yleisesti koulutuksen ja tutkimuksen esimerkkimaana ja vertailukohteena. ”Valtion täytyy olla innovatiivinen, kuten Suomi. Mitä me Puolassa voimme oppia suomalaisilta?” otsikoi Polityka viikkolehti. Itse artikkeli ei kuitenkaan kertonut Suomesta, vaikka siinä sivuttiinkin Nokian yhteiskuntasuhteista vastaavan johtajan Esko Ahon luentoa innovaatioista. Suomi oli esimerkkinä maasta, jossa panostetaan innovaatioihin ja uuteen teknologiaan ja luodaan sitä kautta kasvua. Joensuun yliopisto oli mukana artikkelissa, jossa käsiteltiin korkeakoulu-uudistusta Puolassa. Puuteollisuuteen ja metsäntutkimukseen erikoistunut Joensuun yliopisto oli esimerkki, kuinka maakuntayliopisto voi olla korkeantason tiedekeskus erikoistumalla ja sopeutumalla ympäröivään alueeseen. Italialaisen, mutta suomalaiset sukujuuret omaavan Soile Lautsi Albertinin oikeustaistelu krusifiksien kieltämiseksi italialaisissa kouluissa herätti huomiota katolisessa Puolassa. Marek Król irvaili kolumnissaan Wprostissa, että seuraavaksi voidaan kieltää Suomen siniristilippu, ettei lasten tarvitse nähdä ristejä. Talous Talouteen liittyviä uutisia ei Suomesta juuri ollut. Suomi esiintyi harvakseltaan maavertailuissa, mutta yleensä Pohjoismaita sai edustaa Ruotsi, joka oli lehdistössä Suomea selvästi paremmin esillä. Suomalaisista yrityksistä Nokiasta kirjoitettiin eniten. Sanomalehtien talousuutisten lisäksi Newsweek kirjoitti Biznes-sivuillaan markkinajohtaja Nokian vaikeasta tilanteesta – kännyköiden myynti laskee samoin kuin Nokian osuus maailman myynnistä. Kuvaksi artikkeliin oli otettu mietteliäs pääjohtaja OlliPekka Kallasvuo. Sanomalehti Dziennik testasi uuden Nokia 5800 -mallin ja totesi sen olevan mielenkiintoinen vaihtoehto iPhonelle. Nokiaa pidettiin edelleen suurena ja kilpailukykyisenä, mutta kilpailu kiristyy uusien haastajien myötä. Suuria investointeja Puolaan tehneestä Fortumista uutisoitiin harvakseltaan. Energiantuotanto on kuuma aihe Puolassa. Maa kamppailee niin energiantuotannonuudistamisen kuin hiilidioksidipäästöjen leikkaamisen kanssa. Fortum käyttää uusissa laitoksissaan yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantotekniikkaa, jota Puolassa ei vielä ole, mutta joka on käytössä Suomessa. Tekniikkaa pidettiin erittäin mielenkiintoisena vaihtoehtona Puolalle. Yhteiskunta Naisten asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa annettiin lehtijutuissa ristiriitaista kuvaa. Politykan naistenpäivän kunniaksi tekemässä jutussa käsiteltiin naisten sijoittumista huippuvirkoihin. Jutun kuvassa oli kahdeksan eurooppalaista vaikutusvaltaista naista – joukossa presidentti Tarja Halonen sekä europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki. Itse tekstissä oli oma lukunsa skandinaaviselle mallille. Siinä käsiteltiin suomalaisnaisten varhain saamaa äänioikeutta ja heidän osallistumistaan työmarkkinoille sekä politiikan huippuviroissa olevia naisia. Myös valtioneuvos Riitta Uosukaisen kirja vesisänkypaljastuksineen mainittiin. Stereotypia suomalaisista, jotka viihtyvät paremmin metsässä kuin kaupungissa pätee vain puoleen Suomen kansasta – miehiin. Toisenlaista näkökulmaa naisten asemaan Suomessa antoi Gazeta Wyborczan liitteessä tutkijatohtori Antu Sorainen. Hän sanoi, että Suomi naisten paratiisina on myytti. Suomalaisessa yhteiskunnassa miehet määräävät, välttelevät vastuuta ja omivat kaikki edut. Myöskään seksuaalisilla vähemmistöillä ei ole Suomessa helppoa. Haastattelussa oli hyvin provokatiivinen asenne. Sorainen muun muassa paljasti, että suomalaisnaisilla on aina puukko taskussa ja kaduille kuseskelemalla he osoittavat omistavansa samat oikeudet miesten kanssa. Kuvituksena jutussa oli molempia ääripäitä – naispresidentti, -pappi ja -ministereitä sekä toisaalta tyttöjä juomassa kaljaa ja kyykkimässä Kaivopuistossa housut kintuissa. Ydinvoimalan rakennustyömaa herätti puolalaisten tiedotusvälineiden kiinnostuksen. Polityka kirjoitti Suomessa työskentelevistä puolalaisista työmiehistä ja heidän arjestaan elämänmakuisen kuvauksen, jossa ei kommelluksiltakaan vältytty. Suomi esiintyi jutussa myöteisessä valossa. Rauman vanhassa kaupungissa, joka on Unescon suojelema, voi tuhlata palkkansa antiikkikelloihin. Lahden mäkikisan jälkeen ei kannata myöhästyä bussista, eikä ainakaan eksyä kävellessä 20 asteen pakkasessa takaisin työmaa-asuntolaan. Suomalaiset ovat myös outoa kansaa, sillä he poimivat vain kantarellit ja jättävät kaikki muut sienet metsään. Historia Vuosipäivistä johtuen Suomen historiasta oli useita juttuja. Talvisodasta muistettiin poikkeuksetta mainita Neuvostoliiton armeijan ylivoima, joka ei kuitenkaan riittänyt kylmän ja lumisen talven aikana. Suomalaisjoukot olivat lämpimästi pukeutuneita ja liikkuivat suksilla joutuin. Jutuissa Suomen ja Puolan kohtaloita yhdistivät niin Molotow-Ribbentrop-sopimus, hyökkäämättömyyssopimus sekä hyvät johtajat. Marsalkoita Mannerheim ja Pi sudski verrattiin usein toisiinsa. Historiantutkija Markku Jokisipilän väitöskirjaan Aseveljiä vai liittolaisia? perustuvassa artikkelissa annettiin erilaista näkökulmaa talvisotaan. Jutussa pohdittiin Suur-Suomi-ajatusta sekä sitä, oliko Suomi erillissodassa Neuvostoliittoa vastaan vai liittoutunut Saksan kanssa aivan sodan viime hetkille saakka. Loppuosassa palattiin nykyaikaan ja Venäjän merkitykseen Suomelle. Venäjä on tärkein ulkopolitiikan kohde, Suomi on yksi Venäjän suurimmista kauppakumppaneista eivätkä kansat vieläkään ole ylimmät ystävät keskenään. Kuvituksena artikkelissa oli marsalkka Mannerheim kävelemässä Adolf Hitlerin kanssa vuonna 1942 sekä professorien Väinö Auerin ja Eino Jutikkalan tutkimus Finnlands Lebensraum. Gazeta Wyborcan Moskovan-kirjeenvaihtaja Wac aw Radziwinowicz rakensi kolumnissaan jatkumon talvisodasta nykypäivään asti. Talvisodan aikana Stalin tapatti huonosti varustettuja sotilaitaan hyisessä talvessa. Suomalaisilla oli lämpimät vaatteet ja sukset, neuvostosotilailta otettiin jopa talvitakitkin pois, jotteivät ne hautautuisi lumeen sotilaiden kaatuessa. Uudenvuoden aattona 1995 puolustusministeri Graczowin syntymäpäivänä Venäjän armeija piti paraatin Groznyssa. Kaksisataa sotilaista kaatui tšetšeenien tulitukseen – aivan kuten talvella 1939 suomalaisessa metsässä. Brittiläinen historioitsija Norman Davies peräänkuulutti puolalaisilta solidaarisuutta muita Neuvostoliiton aggression uhreiksi joutuneita valtioita kohtaan. Esimerkiksi Suomen muutaman sadantuhannen miehen armeijaa vastaan Stalin lähetti joukkoja miljoonan sotilaan verran, hän kertoi. Haastattelu liittyi Molotow-Ribbentrop-sopimuksen käsittelyyn Venäjän pääministerin Vladimir Putinin ”Kirjeitä puolalaisille” kirjoituksessa. Suomen sodan päättymisen 200-vuotispäivän johdosta Newsweek julkaisi ”Unohdettu vuosi” artikkelin. Jutussa keskityttiin Suomen irtautumiseen Ruotsista. Otsikko oli lainaus Ruotsin tiedeakatemian jäseneltä, kirjailija Horace Engdahlilta. Hänen mielestään Ruotsin suurin tragedia ei ollut Estonian uppoaminen eikä Palmen murhakaan vaan Suomen menettäminen. Kukaan ei vain muista asiaa kansakunnan tragedioita kysyttäessä. Vierailut Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen vienninedistämismatkan yhteydessä tehty haastattelu julkaistiin Warsaw Business Journalissa. Puolan talous- ja infrastruktuuriministeriöt tiedottivat vierailusta internet-sivuillaan muun muassa videoleikkeiden avulla. Ulkoministeri Alexander Stubb antoi oman vierailunsa yhteydessä Gazeta Wyborczaan haastattelun, joka julkaistiin osana suurempaa juttua Lissabonin sopimuksesta. Puolustusvoimain komentajan amiraali Juhani Kaskealan vierailu huomioitiin maanpuolustuslehdissä. Nobelisti Martti Ahtisaaren johtaman Turkki-komission raportin julkaisuun liittynyttä Ahtisaaren Varsovassa pitämää esitelmää tai Nokian johtajan Esko Ahon luentoa innovaatioista ei huomioitu puolalaisessa lehdistössä. The Warsaw Voice julkaisi Finland in Poland -teemasivunsa, joilla oli ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen sekä suurlähettiläs Vesa Himasen haastattelut Kulttuuri Elokuva Muumi ja vaarallinen juhannus sai paljon huomiota. Elokuva pohjautuu vanhoihin Muumien maailma -animaatiosarjoihin, jotka ovat puolalais-itävaltalaista tuotantoa. Puolassa vanhaa alkuperäistä sarjaa esitetään edelleen televisiossa. Selloyhtye Apocalyptican konsertista Varsovassa sekä multi-instrumentalisti Jimi Tenorin esiintymisistä kolmessa eri Puolan kaupungissa uutisoitiin myös haastattelujen muodossa. Puolankielinen käännös kirjailija Arto Paasilinnan teoksesta Hurmaava joukkoitsemurha sai kriitikoilta hyviä arvosteluja. Myös kirjailija Risto Isomäen kirja Lit-6 käännettiin puolaksi ja häntä haastateltiin useassa lehdessä. Joulupukin käynti Varsovassa joulukuun alussa huomioitiin laajasti eri radioasemilla. Joulupukki osallistui Varsovan upean joulukadun avajaisiin ja vieraili useissa lastensairaaloissa. Suomalainen joulupukki on käsite, ja ihmiset saapuivat tapaamaan häntä sankoin joukoin. Toisinaan Joulupukki saikin rocktähden kohtelun lasten ja vähän varttuneempienkin ihailijoiden piirittäessä punanuttua. Kansainvälisen kilpailun Puolan juutalaisten historiallisen museon suunnittelusta voittaneet arkkitehdit Ilmari Lahdelma ja Rainer Mahlamäki olivat hyvin esillä erityisesti sanomalehtien pääkaupunkiliitteissä. Museon rakennus aloitettiin kesällä ja sen on määrä olla valmis vuonna 2012. Urheilu Urheilussa suomalaiset pääsivät uutisiin lähinnä välillisesti – hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen Justyna Kowalczykin kilpakumppanina ja Hannu Lepistö mäkihyppääjä Adam Ma yszin valmentajana. Janne Ahosen paluun kunniaksi Rzeczpospolita julkaisi aukeaman kokoisen jutun mäkihyppääjästä perjantailiitteessään. Ruotsi Merkkivuosi 1809 leimasi vuoden mediatarjontaa Suomesta ruotsalaisissa tiedotusvälineissä. Vuoden aikana katsottiin laajalla skaalalla entistä tarkemmin Suomen suuntaan, ja merkkivuosi toimi koukkuna, johon ripustettiin monenlaisia tarinoita itäisestä naapurimaasta. Kulttuuri oli erityisen vahvasti esillä. Määrällisesti Suomesta kirjoitettiin selkeästi enemmän kuin yleensä. Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa ja vuoden 1809 tapahtumia käsitteleviä tekstejä julkaistiin ennätyksellisen paljon. Sota, jossa Suomi menetettiin Venäjälle, oli viimeinen Ruotsin maaperällä, ja se herätti paljon ajatuksia 200 vuotta myöhemmin. Merkkivuoden huomioimista pidettiin yleisesti hyvänä asiana, vaikka monet pohtivat, miksi Ruotsissa juhlitaan sodan häviämistä ja valtakunnan itäisen osan menettämistä viholliselle. Moni kirjoittaja toivoi oppilaitosten käyttävän merkkivuotta historian opetuksessa, koska aiheen kouluosaaminen on vähäistä. Merkkivuosi toi erityisesti suomalaisen kulttuurin näkyvästi esille Ruotsin tiedotusvälineissä. Myös sellaiset kulttuurihankkeet, esimerkiksi taidenäyttelyt ja teatteriesitykset, jotka eivät suoranaisesti liittyneet merkkivuoteen, käyttivät merkkivuotta tiedotuksessaan. Näin ollen teemavuosi huomioitiin laajemmin kuin etukäteen osattiin odottaa. Kulttuurin osalta tiedotusvälineiden julkaisema materiaali voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) Suomen historiaa ja yli 600 vuotta kestänyttä yhteistä ajanjaksoa käsitteleviä kirjoituksia ja ohjelmia sekä radiossa että televisiossa. 2) Suomalaista kulttuuria, lähinnä musiikkia, taidetta sekä kaunokirjallisuutta käsitteleviä kirjoituksia sekä ohjelmia. 3) Kommentteja suomen kielen asemasta Ruotsissa ja ruotsin kielen asemasta Suomessa. Historia Merkkivuoden huomioimista tiedotusvälineissä voidaan verrata kotisivujen päivittämiseen. Monet ruotsalaiset, varsinkin nuoremmat ikäpolvet, eivät tiedä, että Suomi oli osa Ruotsia yli 600 vuoden ajan. Tämä historiallinen tosiasia tuli esille monessa yhteydessä eri tiedotusvälineissä. Monissa kommenteissa todettiin, että valtakunnan pirstoutuminen 1809 oli uuden ajan alku varsinkin Suomelle, mutta myös Ruotsille, ja 200 vuotta eron jälkeen maat ovat yhdenvertaisia hyvinvointivaltioita sekä Euroopan unionin jäseniä. Kielteisiäkin kirjoituksia esiintyi. Tutkiva toimittaja Henrik Arnstad, joka on vakituinen avustaja Dagens Nyheterin kulttuurisivuilla, julkaisi artikkeleita ja kirjan Skyldig till skuld. En europeisk resa i Nazitysklands skugga, joissa hän kritisoi Suomen sodanaikaista poliittista johtoa, joka hänen mielestään oli natsiystävällinen ja siten ei yrittänytkään välttää jatkosotaa. Kirjoituksissaan Arnstad rinnasti Suomen ja Itävallan Saksan apureina. Arnstadin artikkelit eivät poikineet mainittavaa keskustelua ruotsalaislehtien palstoilla. Kulttuuri Suomalainen kulttuuri sai poikkeuksellisen paljon julkisuutta osakseen. Taidenäyttelyt ympäri Ruotsia, esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan luontoaiheiset teokset ja Salla Tykän videoinstallaatio Norrköpingin taidemuseossa, Vuokko Eskolin-Nurmesniemen designnäyttely Göteborgissa ja suomalaisen nykytaiteen näyttely Eskilstunassa, huomioitiin paikallislehdistön lisäksi laajasti myös pääkaupungin lehdissä. Sama koski Kalevala-näytelmää Vermlannissa, kesäteatteria Biskops-Arnössa, Wasa Teaternin/Blaue Fraun koko Ruotsin kattavaa kiertuetta näytelmällä Svinalängorna, ja ennen kaikkea Bengt Pohjasen ja Kaj Chydeniuksen Sota-oopperaa Haaparannassa. Suomalaisista kirjailijoista Monika Fagerholm, Kjell Westö ja Miika Nousiainen saivat osakseen huomattavaa julkisuutta. Varsinkin Fagerholm on ruotsalaisten mieleen, ja hänen viimeisin kirjansa Glitterscenen sai loistavat arvostelut. Göteborgin kirjamessujen alla Göteborgs-Posten totesi Fagerholmin romaanin olevan syksyn odotetuimpia kirjoja. Fagerholmin romaanit myyvät hyvin, ja muutamissa yhteyksissä häneen viitattiin ruotsalaisena kirjailijana. Myös Sofi Oksasen, Jörn Donnerin, Bo Carpelanin, Robert Åsbackan, Lars Sundin sekä Merete Mazzarellan viimeisimmät teokset saivat kohtuullisen paljon julkisuutta. Klassinen musiikki oli esillä lähinnä Tukholman jokavuotisen Itämerifestivaalin yhteydessä. Esa-Pekka Salonen toimii festivaalin taiteellisena johtajana. Merkkivuosi oli festivaalin teemana. Avajaiskonsertissa Salonen johti Ruotsin radion sinfoniaorkesteria, ohjelmassa muun muassa hänen oma teoksensa Violinkonsert, joka sai loistavat arvostelut. ”En strålande start”, kirjoitti Dagens Nyheter. Festivaalin varsinaisessa Merkkivuosikonsertissa tarjottiin kevyempää viihdemusiikkia. Esiintyjinä olivat muun muassa Tarja Turunen, Henna Koivula, Jari Sillanpää, tanssija Ossi Niskala sekä näyttelijät Stina Ekblad ja Birgitta Ulfsson. Ruotsin radion sinfoniaorkesteria johti kapellimestari John Storgårds. Storgårds johti menestyksellä myös Helsingin kaupunginorkesteria, joka soitti muun muassa Uuno Klamin, Kaija Saariahon, Kimmo Hakolan sekä Jean Sibeliuksen teoksia. Sellisti Samuli Peltonen sai loistavat arvostelut. ”Finland tog hem matchen”, otsikoi Dagens Nyheter viitaten samanaikaisesti käytyyn yleisurheilumaaotteluun Göteborgissa (jonka Ruotsi voitti). Suomalainen muotoilu ja tekstiilitaide huomioitiin, kun Harri Koskiselle myönnettiin arvostettu Söderbergin designpalkinto ja kun Silja Puranen nimettiin vuoden pohjoismaiseksi tekstiilitaiteilijaksi. Koskisen haastatteluja julkaistiin monessa lehdessä, ja hänen teoksiaan näytettiin omassa näyttelyssä Röhsska designmuseossa Göteborgissa. Suomen kannalta yksi Merkkivuoden 1809 -päätapahtumista, elokuinen Stockholms kulturfestival, osoittautui onnistuneeksi. Kuuden päivän ja illan ajan Tukholman keskustan kaduilla ja toreilla sekä Kulttuuritalon kattoterassilla oli tarjolla suomalaista kulttuuria, muun muassa Eino Grön, Apocalyptica, Värttinä, Tuomo, Joose Keskitalo ja Kolmas Maailmanpalo, Teater Viirus sekä Peter von Baghin Helsinki-elokuva. Tärkein kohderyhmä oli nuoret ja nuoret aikuiset, mutta katufestivaali luonnollisesti kiinnosti kaikenikäisiä. Julkisuus oli huomattava pääkaupungin tiedotusvälineissä (Dagens Nyheter, Svenska Dagbladet, Radio Stockholm). Tärkeä osa festivaalin tarjontaa oli nuorten ruotsinsuomalaisten MOKOMA-tapahtuma, josta on kehittynyt oma tavaramerkkinsä. Kielikysymykset Merkkivuoden avajaispäivänä oppositiopuolue Miljöpartietin toinen puheenjohtaja Maria Wetterstrand kirjoitti Dagens Nyheterin debattikirjoituksessa, että Ruotsin olisi korkea aika parantaa suomenkielisten asemaa Ruotsissa. Hän vaati jopa Ruotsin hallitusta pyytämään anteeksi ruotsinsuomalaisilta menneiden vuosien laiminlyöntiä. Myös Aftonbladet esitti merkkivuoden alussa samankaltaisia näkemyksiä. Ulkoministeri Carl Bildt vastasi, ettei anteeksipyyntöön ole aihetta eikä sellainen edistä itse asiaa. Tukholmassa pidetyssä merkkivuoden avajaisjuhlassa, joka lähetettiin suorana lähetyksenä SVT24kanavalla, Suomen pääministeri Matti Vanhanen piti osan puheestaan suomeksi, mikä myös huomioitiin kommenteissa, muun muassa Aftonbladetin pääkirjoituksessa. Lehti totesi suomen kielen olevan luonteva osa Ruotsia. Eduskunnan hyväksymä uusi vähemmistölaki, jonka myötä suomenkielinen hallintoalue leviää viidestä pohjoisesta kunnasta Mälarinlaaksoon ja kattaa siten yhteensä 23 kuntaa, ei saanut mainittavaa julkisuutta osakseen. Ruotsin kielen aseman heikkeneminen Suomessa huomioitiin useissa lehtiartikkeleissa. Dagens Nyheter totesi pääkirjoituksessaan tammikuussa, että merkkivuoden pitäisi näkyä myös kieliyhteistyössä. Lehden mukaan Ruotsin Akatemian (Svenska Akademien) ensisijainen tehtävä on ruotsin kielen vaaliminen ja huoltaminen, ja tästä syystä olisi luontevaa hyväksyä ruotsinkielinen suomalainen Akatemian jäseneksi. Ruotsia puhutaan äidinkielenä ja virallisena kielenä myös Suomessa, Dagens Nyheter painotti. Radio, tv ja liitteet Suurlähetystö teetti merkkivuoden kunniaksi mainosrahoitteisen Suomi-liitteen, joka julkaistiin Dagens Nyheterin välissä. Liitteen avulla haluttiin luoda monipuolinen, nykyaikainen kuva Suomesta. Muitakin merkkivuosiliitteitä julkaistiin, esimerkiksi Ruotsin puolella Skellefteåssa ilmestyvä Västerbottenskuriren ja pohjanmaalainen Vasabladet tekivät yhteistyönä liitteen, joka julkaistiin molemmissa lehdissä. Ruotsin radio (SR) huomioi merkkivuoden koko vuoden kestävällä teemalla. Vuoden aikana radiossa selostettiin ja tutkittiin monin tavoin maiden menneisyyttä, nykypäivää ja tulevaisuutta. Ruotsin radion P1-kanavalla järjestettiin huhtikuussa teemapäivä, jossa käsiteltiin monipuolisesti esimerkiksi kieleen, kirjallisuuteen ja sotaan liittyviä asioita. Päivän pääjuontajat Monica Saarinen ja Bengt Lindroth kävivät myös risteilemässä Helsingissä ja lauloivat yhdessä laivalla ruotsinsuomalaisten "kansallislaulun" Satumaan. Ruotsin radion entinen Helsingin-kirjeenvaihtaja Bengt Lindroth teki myös merkkivuoden tiimoilta kolmiosaisen radio-ohjelman suomalaisesta musiikkikulttuurista (Längtan till Finland) ja Ruotsin television SVT:n suomenkielinen toimitus tuotti kahdeksanosaisen televisiosarjan Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta ennen vuotta 1809 sekä nykysuhteista. Kaksikielinen, tekstitetty sarja lähetettiin SVT2-kanavalla ruotsinkielisellä lähetysajalla. Muita huomioita Nokia pysyi hakukoneilla Suomen suosituimpana hakusanana ja pääsi Ruotsissa otsikoihin lähes päivittäin. Maaotteluhenki oli tuntuvaa varsinkin niinä aikoina, kun Nokian ja Sony Ericssonin tuloksista raportoitiin. Nokian selkeä etumatka tunnustetaan, mutta skeptisyyttä menestyksestä on ilmassa, ja ruotsalaiset tiedotusvälineet muistuttavat aina, että verkkoyhtiöpuolella Ericsson on huomattavasti kilpailijaansa Nokia Siemens Networksia vahvempi. Toinen "maaotteluhenkinen" mittely liittyy puolustusmateriaalikauppoihin. Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitos FMV päätti hankkia 113 panssariajoneuvoa suomalaiselta Patrialta. Päätös herätti keskustelua tiedotusvälineissä, joissa vaadittiin, että ajoneuvojen toimittajaksi tulisi valita ruotsalainen Hägglunds. Hägglundsin mukaan puolustusmateriaalilaitos oli rikkonut lakia julkisista hankinnoista, ja se valitti päätöksestä. Tukholman lääninoikeus katsoi, että hankinta tulee kilpailuttaa uudelleen ja että valintaprosessi on siksi edelleen kesken. Uutiskynnyksen ylittäneet henkilöt Suomen urheilua ja urheilijoita seurattiin ryhmänä eniten, varsinkin kansainvälisesti tunnettuja sekä Ruotsissa ammattilaisina urheilevia. Poliitikot eivät päässeet julkisuuteen yhtä herkästi, mutta presidentti Tarja Halonen oli paljon esillä, erityisesti merkkivuoden takia. Presidentti osallistui merkkivuoden juhlallisiin avajaisiin Ruotsin eduskuntatalossa ja vieraili siinä yhteydessä kuningasparin kanssa myös suomalaisessa koulussa Botkyrkassa sekä Södertäljen kunnassa. Muita Ruotsin tiedotusvälineissä esiintyneitä poliitikkoja olivat pääministeri Matti Vanhanen, joka nousi julkisuuteen väitettyjen puutavaralahjuksien myötä ja hallituksen luottamusäänestyksen jälkeen. Ruotsalaiset mielipidemuokkaajat kommentoivat asiaa laidasta laitaan. Joidenkin mielestä Suomessa on ummehtunut poliittinen kulttuuri, kun taas toiset katsoivat Yleisradion nyt seisovan häpeäpaalussa. Ulkoministeri Alexander Stubb nousi julkisuuteen muun muassa erittäin suositun Sommar-radioohjelman kesäpakinoitsijana. Ohjelman antia ei sinänsä kommentoitu, mutta Stubbin valinta tähän merkittävään radiosarjaan sai paljon ennakkojulkisuutta. Sammon hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin karisma kiinnosti Ruotsin valtion osittain omistaman Nordea-konsernin takia. Ruotsin hallitus ehdotti pankinjohtajien bonuskeskustelun säikäyttämänä Nordean bonusohjelmasta luopumista, mutta huomasi tulleensa yhtiökokouksessa Wahlroosin jyräämäksi ja nöyryyttämäksi. Wahlroosia pidetään Ruotsissa eräänlaisena myyttisenä rahamaailman ja talouselämän henkilöitymänä. Saksa Suomi esiintyi Saksan tiedotusvälineissä edellisvuosien tapaan melko näkyvästi. Eniten otsikkoja nostattivat Berliinin lentokentällä asunut suomalaisnainen, Nokian menestys ja ongelmat, Olkiluodon ydinvoimalan rakennustyön ongelmat sekä Suomessa rekisteröidyn Arctic Sea -aluksen seikkailut. Myös suomalainen kulttuuri, erityisesti musiikki sekä erilaiset tapahtumat pääsivät esiin ainakin paikallisesti. Suomen pohjoiseen sijaintiin, saunaan ja muuhun eksotiikkaan liittyvät jutut näyttivät samoin kiinnostavan saksalaisia tiedotusvälineitä. Saksassa Pisa-vertailun ansiosta tunnettu suomalaisen koulutus nostettiin jälkeen esimerkiksi saksalaisesta opettajakoulutuksesta käydyssä keskustelussa. Myös erilaisia suomalaisia tutkimustuloksia, kuten urheilun myönteistä vaikutusta syöpäriskiin, siteerattiin usein pikku-uutisina. Suomi mainittiin koulutuksen lisäksi niin sanottuna esimerkkimaana usein myös taloudenpidosta ja tasa-arvosta puhuttaessa. Suomalaisista suurimmat otsikot saivat ”Tegelin lentokenttänaisen” lisäksi Kimi Räikkönen, Janne Ahonen, Teemu Selänne, Jukka-Pekka Salonen sekä F1-sirkuksen johtoon pyrkinyt Ari Vatanen ja Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo. Esillä olivat myös, vaikka vaatimattomammin, muun muassa ulkoministeri Alexander Stubbin lausunnot erilaisissa kokouksissa, Olli Rehnin lausunnot EU:n laajentumisesta, Martti Ahtisaaren Balkan-välitys ja Paavo Lipposen mahdollisuudet EUvirkoihin. Suomen sisäinen puoluerahoituskeskustelu ei ainakaan viime vuoden puolella noussut vielä suuremmin esiin Saksassa. ”Lentokenttänainen” Vuodenvaihteesta kesään asti Berliinin lentokentällä asuneen, kauniiksi kuvatun suomalaisnaisen kohtalo nousi maaliskuussa lehtien etusivuille. Varsinkin Berliinin iltapäivälehdet, mutta myös valtakunnalliset päivälehdet sekä tutkivasta journalismistaan tunnettu Der Spiegel -viikkolehti pohtivat, miksi kukaan ei tunnu voivan auttaa, miksi nainen ei halunnut ottaa apua vastaan viranomaisilta, oliko aiemmin mielenterveysongelmista kärsinyt nainen hoidon tarpeessa, tulisiko hänet toimittaa hoitoon vastoin tahtoaan vai ei ja kuka lopulta on vastuussa tapauksesta. Lopulta berliiniläinen tuomioistuin päätti, että naisen tilanteen huonontumisen vuoksi hänet tulee toimittaa hoidettavaksi Suomeen. Jouluna ilmestyneessä kuluvan vuoden katsauksessaan Der Spiegel totesi, että lentokenttänaisen elämä oli hoidon jälkeen hyvällä tolalla. Nokia ja Olkiluoto puhuttivat Nokian menestystä koventuvassa kännykkäkilvassa ja taantumassa seurattiin Saksassa tarkoin, ja Suomikin mainittiin usein Nokian kotimaana. Uudet mallit ja toimitusjohtajan lausunnot tulosuutisten yhteydessä näkyivät valtakunnallisissa välineissä. Edellisvuonna Saksassa vaalitaistelun yhteydessä julkisuuteen noussut Nokian Bochumin-tehtaiden lopettaminen ja valmistuksen siirto Romaniaan olivat vielä esillä, kun Saksa haki ja sai EU:lta tukirahaa työttömäksi joutuneiden uudelleenkouluttamiseksi. Useat lehdet kävivät myös Romaniassa, jossa uusi tehdas pääsi taantuman vuoksi odotettua hitaammin vauhtiin. Olkiluotoon rakennettavan ydinvoimalan viivästymistä ja ranskalaisen valmistajan ongelmia seurattiin Saksassa tarkasti, mutta usein osana Saksan omaa ydinvoimakeskustelua. Kulttuuri ja matkailu kiinnostivat Suomalaisesta kulttuurista julkaistiin joka kuukausi kymmeniä artikkeleita sekä Saksan valtakunnallisissa ja paikallisissa tiedotusvälineissä että keskeisissä ammattijulkaisuissa. Näkyvyydessä ei tapahtunut huomattavia muutoksia. Artikkelit toivat esille monipuolisen kirjon suomalaisen kulttuurin eri aloja ja tekijöitä ja olivat pääosin myönteisiä. Suomalainen kulttuuri erottuu Saksassa, ja tätä kuvattiin nojaamalla usein puolihumoristisesti totuttuihin Suomi-stereotypioihin. Aiheesta riippumatta Suomi ja suomalaisuus nostettiin kulttuuriartikkeleissa esille. Olennaista julkaisukynnykseen oli kuitenkin aiheen suora yhteys Saksaan ja saksalaiseen keskusteluun. Pelkästään Suomessa esillä olevasta kulttuurista kirjoitettiin hyvin vähän. Saksassa esillä olleesta suomalaisesta kulttuurista kirjoitettiin pääosin pelkästään paikallislehdistössä. Valtakunnallisissa tiedotusvälineissä korostuivat läpi vuoden laajat matkailuartikkelit Suomesta, profiiliartikkelit kansainvälisesti tunnetuista suomalaistaiteilijoista sekä ajankohtainen koulutuskeskustelu. Koulutusartikkeleissa Suomi nähtiin yhtäältä ihailtavana mallimaana, mutta toisaalta ei suoraan Saksalle esimerkiksi soveltuvana. Tapahtumat puhuttivat Pohjois-Saksassa Suurin osa yli 200:sta Pohjois-Saksan mediassa ilmestyneestä Suomi-artikkeleista koski kulttuuritapahtumia. Pelkästään kesäkuussa järjestetystä altonale-festivaalista, joka oli Hampurin pääkonsulaatin päätapahtuma, julkaistiin kolmisenkymmentä artikkelia. Niissä esiteltiin taiteilijoiden lisäksi muun muassa suomalaisia juhannusperinteitä ja haastateltiin pääkonsulia erilaisista aiheista. Muita medianäkyvyydeltään merkittäviä kulttuuritapahtumia olivat Rügenin saarella järjestetty muotitapahtuma, johon osallistui kuusi suomalaista muotisuunnittelijaa, sekä Rostockin suomalainen teatterivuosi. Taloutta käsittelevien lehtiartikkelien pääteema oli, kuten menneinäkin vuosina, Nokian toiminta. Vaikka Nokian Bochumin-tehtaan sulkeminen lähes kaksi vuotta sitten aiheuttikin paljon kohua, on Nokiaa koskeva uutisointi silti pysynyt asiallisena eikä ole kolhinut Suomen positiivista kuvaa PohjoisSaksassa. Myös laivanrakennus kiinnosti Saksan rannikkoalueen mediaa. Etenkin Hampurissa, jossa jokainen satamaan saapuva suuri risteilylaiva kerää suuret ihmismassat Elbe-joen varrelle, päivälehdet kirjoittivat ahkerasti Suomessa valmistetuista suurista, yhä mahtavammat mittasuhteet saavuttavista risteilylaivoista, kuten Turun telakalla valmistuneesta Oasis of the Seas -aluksesta. Urheilu-uutisia hallitsi Hampurissa järjestetty jalkapallon MM-karsintaottelu, joka Suomen tappiosta huolimatta keräsi pisteitä Suomelle. ”Urheilijaveteraani” Mika Häkkinen oli yhä edelleen Saksassa tunnettu ja kysytty haastattelukumppani ja siten tärkeä sympatian välittäjä Suomelle. Matkailun edistämiskeskuksen vetäytyessä pois Saksan markkinoilta on uutisointi Suomesta matkailukohteena yhä tärkeämpää. Pohjois-Saksassa löytyy paljon mielenkiintoa Suomea ja Pohjoismaita kohtaan yleensäkin, joten Pohjois-Saksan media antaa matkailuteemoille paljon palstatilaa, vaikka artikkelien lukumäärä ei ehkä olekaan varsin suuri. Painetussa mediassa ilmestyi noin kymmenen suurempaa matkailuartikkelia. Pohjois-Saksan suurin televisio- ja radiokanava NDR esitti ohjelmistossaan useampia matkailuun liittyviä reportaaseja. Joulun alla pääkonsuli sai tilaisuuden esitellä NDR:n lähettämässä ohjelmassa suomalaisia jouluperinteitä ja vakuuttaa, että joulupukki todellakin on kotoisin Suomen Korvatunturilta. Tanska Tanskalaisten tiedotusvälineiden välittämä Suomi-kuva oli lähtökohtaisesti myönteinen, mutta kiinnostus Suomea kohtaan oli melko vaatimatonta. Tanskalaiset pitävät Suomea osaavana, mutta hieman erikoisena. Suomi toimi satunnaisesti pohjoismaisena vertailumaana ja nousi pääosin esille yksittäisten ajankohtaisten tapahtumien kautta. Kulttuurin saralla Suomen näkyvyys oli kuitenkin melko laaja. Myönteistä huomiota saivat muun muassa kapellimestari Esa-Pekka Salonen ja suomalainen muotoilu. Leea Klemolan Kohti kylmempää -näytelmästä tuli puolestaan vuoden teatterifloppi. Tanskalaisten tiedotusvälineiden välittämä Suomi-kuva oli lähtökohtaisesti myönteinen, mutta kiinnostus Suomea kohtaan oli melko vaatimatonta. Suomi toimi yhtenä pohjoismaisena vertailumaana, mutta jää selkeästi Ruotsin ja Norjan varjoon. Hakusanalla Suomi löytyi Tanskan suurimmasta sanomalehdestä Jyllands-Postenista 318 artikkelia ja uutista. Ruotsi mainittiin 1710 artikkelissa ja Norjan vastaava luku oli 969. Toinen valtakunnallinen sanomalehti Politiken ajaa hieman pohjoismaisempaa linjaa, joten lehti julkaisi 651 artikkelia Suomesta, 1972 Norjasta ja peräti 3182 Ruotsista. Tanskalaiset pitävät Suomea osaavana, mutta hieman erikoisena; eukonkannon ja suopotkupallon maailmanmestaruuskisat ovat tanskalaismedian silmissä joka vuosi mainitsemisen arvoisia tapahtumia. Entisen mäkikotkan Matti Nykäsen tempaukset huomioitiin useassa lehdessä. Suomesta kertovat matkareportaasit korostivat nekin yleensä maan omalaatuisuutta muumipeikkoineen, yöttömine öineen ja kalakukkoineen. Poliittiset uutiset välittyivät pääasiallisesti kansainvälisten uutistoimistojen tiedotteiden välityksellä. Tanskalaiset tiedotusvälineet huomioivat erityisesti ulkoministeri Alexander Stubbin vierailun syyskuussa Kööpenhaminassa. ”Suomen terävä ja nuori Stubb”, kuten Berlingske Tidende häntä kuvaili, osallistui yhdessä Tanskan, Ison-Britannian, Ruotsin ja Ranskan ulkoministereiden kanssa ilmastotapaamiseen, jossa ministerit halusivat välittää tukensa Kööpenhaminan ilmastosopimuksen syntymiselle. Kööpenhaminan ilmastokokous oli Tanskassa vuoden uutistapahtuma, ja vaikka Suomi hukkui uutisvirtaan, presidentti Tarja Halosen haastattelu lähtöpäivän tunnelmista pyöri uutiskanava TV2 News:illa tasaisin väliajoin usean tunnin ajan. Energia-asioihin liittyen Suomi oli yhä enenevässä määrin esillä koskien ydinvoimaa. Tanskassa ydinvoimakeskustelu on elänyt hiljaiseloa vuosikausia, mutta nostanut nyt päätään eri maiden energiaratkaisujen muuttuessa yhä kiinnostavammaksi poliittiseksi aiheeksi. Aihe oli erityisen ajankohtainen Tanskassa vuodenvaihteessa, jolloin sai ensi-iltansa tanskalainen dokumenttielokuva Into Eternity, joka kertoo Olkiluodon ydinjätteen loppusijoituspaikka Onkalosta. Tanskalaiset tiedotusvälineet analysoivat vain harvakseen Suomen taloudellista tilannetta, mutta Nokia nousi jatkuvasti otsikoihin kansainvälisyytensä ja Sampo Pankki tanskalaisomistuksensa johdosta. Lentoyhtiö SAS:n taloudelliset vaikeudet aiheuttivat myös spekulaatioita mahdollisista ostajaehdokkaista, joiden joukossa Finnairin nimikin vilahti tasaisin väliajoin. Suomi on kuitenkin kaiken kaikkiaan eniten esillä tanskalaismediassa kulttuuritapahtumien kautta. Tanskan kuningatar Margareeta avasi tammikuussa taidehalli Gammel Strandissa suuren Akseli Gallen-Kallela -näyttelyn, joka herätti tanskalaiskriitikot analysoimaan Gallen-Kallelan roolia Suomen kansallisen identiteetin luojana. Kapellimestari Esa-Pekka Salonen ihastutti puolestaan Tanskan Radion uudessa konserttitalossa, jossa hän johti Lontoon filharmonista orkesteria. Salonen osasi ”hemmotella yksityiskohdilla” (Børsen) ja ”sai viulunkielet soimaan” (Jyllands-Posten). Helsinki Design -viikolla vieraillut Jyllands-Postenin toimittaja intoutui kirjoittamaan yli 20 sivua suomalaisen muotoilun uusista tuulista. Etusivun otsikko ”Funky Finland” Tanskan suurimman sanomalehden muotoiluliitteessä hiveli silmää. Aina palaute ei ollut myönteistä. Nørrebron teatteri Kööpenhaminassa sai kokea ennennäkemättömän teatteriflopin, kun Leea Klemolan Kohti kylmempää sai tanskalaiskriitikoilta murska-arvostelut. Lehdet kuvasivat näytelmää vuoden huonoimmaksi ja antoivat 0-1 tähteä kuudesta. Viikon kuluttua teatteri veti näytelmän pois ohjelmistosta. Poimintoja arvosteluista: ”Näytelmä kannattaa nähdä vain, jos vihaa teatteria, ja haluaa vahvistusta näkökannalleen.” (Børsen) ”Käsikirjoitus on täysin mahdoton. (...). Käsikirjoituksesta vastaa kaksi suomalaista. Ehkä kyseessä on erityinen suomalainen huumori? Hauskaa se ei ainakaan ole”, kirjoitti Politiken otsikolla ”Ilmastokomedia on täysi katastrofi”. ”Suomalaisten sisarusten surkeasti kirjoittama näytelmä – huumorista ei tietoakaan. (...). Miksi tätä ei pysäytetty ennen ensi-iltaa.” (Jyllands-Posten) Sofi Oksanen pöllytti puolestaan marraskuun lopulla Tanskan television ajankohtaisohjelma Deadlinessa suomalaismiehiä väkivaltaisina, eikä löytänyt paljon hyvää sanottavaa Suomesta. Traagiset tapahtumat tuntuvat aina kiinnittävän tiedotusvälineiden huomion. Vuosi loppui ikävissä merkeissä, kun Espoon ampumiset täyttivät otsikot uudenvuodenaattona. Tapahtumien kulkua uutisoitiin yksityiskohtaisesti, ja samassa yhteydessä tulivat esille aikaisemmat kouluampumiset ja Suomen aseiden määrä, vaikkakaan niitä ei spekuloitu erityisesti. Venäjä Moskova Suomen ja Venäjän johtajien, muitten poliitikkojen ja virkamiesten tiivis vuorovaikutus ja usein toistuvat tapaamiset näkyivät myös Venäjän tiedotusvälineiden Suomea koskevassa uutisoinnissa. Pietarin joukkoviestimissä sai paljon huomiota osakseen Suomi 200 vuotta Pietarissa -merkkivuosi. Eniten Suomi oli Venäjän tiedotusvälineissä esillä huoltajuuskiistan takia, jossa vastakkain olivat entiset aviopuolisot, suomalainen mies ja venäläinen nainen. Suomea koskevista aiheista venäläisiä tiedotusvälineitä kiinnosti selvästi eniten Venäjälle luvattomasti viedyn suomalaislapsen Anton Salosen tapaus. Huoltajuuskiistan kohteeksi joutunut Anton ja hänen isänsä ylittivät Venäjän ja Suomen välisen rajan Suomen Pietarin-pääkonsulaatin työntekijän yksityisajoneuvossa. Kyseessä oli konsulaatin työntekijän oma päätös. Venäjä ei ole liittynyt Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen, eikä Suomen ja Venäjän välillä ole vastaavaa kahdenvälistä järjestelyä. Venäjä jätti asiasta nootin Suomelle. Salosten tapaukseen kohdistui vuoden kuluessa kolme kiinnostuspiikkiä niin Moskovan kuin Pietarinkin tiedotusvälineissä. Ensimmäinen ajoittui toukokuussa Anton Salosen kuljettamiseen Venäjältä Suomeen, toinen hänen äitinsä Rimma Salosen saapumiseen pojan perässä Suomeen ja pidättämiseen elokuun alussa sekä kolmas Rimma Salosen oikeudenkäyntiin ja tuomioon syyslokakuussa. Salosten huoltajuuskiista oli paljon esillä niin televisiossa, radiossa, lehdissä kuin internetissäkin. Salosen tapaus ei ollut ainut Venäjän tiedotusvälineissä suurta huomiota saanut huoltajuuskiista, vaan vastaavista kiistoista kerrottiin muutenkin paljon joukkoviestimissä. Suomi 200 vuotta Pietarissa -merkkivuosi Talousaiheet, rajaliikenne sekä Suomi 200 vuotta Pietarissa -merkkivuoden tapahtumat hallitsivat Suomeen liittyvää kirjoittelua Pietarin tiedotusvälineissä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili kaupungissa kaksi kertaa ja pääministeri Matti Vanhanen kerran. Marras-joulukuussa Kommersant ja Moskovski Komsomolets julkaisivat erityisen Suomi-liitteen. Vuoden aikana Pietarin pääkonsulaatissa myönnettiin 550 000 viisumia, mikä osaltaan kertoo Suomen merkityksestä Luoteis-Venäjällä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko avasivat Suomi 200 vuotta Pietarissa -merkkivuoden maaliskuun lopulla. Aihe oli Pietarin ykkösuutinen kaikissa kaupungin tiedotusvälineissä. Avajaispäivää juhlisti kamariorkesteri Avanti!:n konsertti Pyhän Marian kirkossa ja juhlalliset avajaiset pääkonsulin residenssissä. Presidentti Halonen kertoi avajaispuheessaan, miten merkittävänä Suomi pitää autonomian ajan alkua 200 vuotta sitten ja miten juuri se mahdollisti Suomen valtiollisen kehityksen. Presidentti Halonen ja Venäjän presidentti Dmitri Medvedev tapasivat Pietarissa kesäkuun talousfoorumin yhteydessä. Noin tunnin kestäneiden kahdenvälisten keskustelujen aiheiksi nousivat ilmastokysymykset ja Itämeri. Presidentit jatkoivat myös keskusteluja aiheista, jotka olivat esillä pääministeri Vladimir Putinin aiemmin samassa kuussa Suomeen tekemällä työvierailulla. Kuvanäyttelyä, runofestivaalia, juoksutapahtumaa Vetšerni Peterburg kirjoitti elokuussa pääkonsulaatin koordinoimasta Suomi Pietarissa 200 vuotta merkkivuodesta. Artikkelissa haastateltiin Inkerin Liiton puheenjohtajaa Vladimir Kokkoa ja siinä käsiteltiin Suomen ja Venäjän välisiä suhteita sekä suomalaisten ja venäläisten eroja. Kokon mukaan suomalainen ei ikinä lainaa suolaa naapurilta, vaan käy mieluummin kaupassa. Suomalaiset ovat myös individualistisempia kuin venäläiset, ja suomalaisilla on laajempi oma reviiri kun venäläisillä, minkä vuoksi suomalaiset helposti ahdistuvat Pietarin metrossa. Artikkelissa käsiteltiin myös venäläisen ja suomalaisen naisen eroja. Kokon mukaan suomalaiset naiset pukeutuvat kuin miehet, kun venäläiset puolestaan koristautuvat, eivät välitä tasaarvovaatimuksista ja hoitavat kaikki kotityöt. Kokon mukaan tämä selittää venäläisten vaimojen suuren määrän Suomessa. Viipurissa järjestettiin elokuussa osana merkkivuotta musiikin ja runon festivaali Kohti Viipuria. Tapahtumasta kertoi usea pietarilainen tiedotusväline. Yksi merkkivuoden lukuisista tapahtumista oli niin ikään elokuussa järjestetty valokuvajournalismin New Generation -näyttely, josta ilmestyi Lenizdat.ru-sivustolla artikkeli. Pietarin Naisten Kymppi -tapahtumaan osallistui yli 10 000 juoksijaa, joukossa runsaasti osanottajia myös Suomesta. Syksyn suurtapahtumasta kirjoittivat muun muassa Sankt-Peterburg.ru, Metro, Lenizdat.ru sekä Argumenty i Fakty. Baltiiskoe Informatsionnoe Agentstvon mukaan tapahtuman tarkoitus on edistää terveellistä elämäntapaa ja liikuntaa sekä juoksua ja kävelyä kaikille sopivina liikuntamuotoina. Metsähuippukokous ja Suomi-talon avajaiset Pietarin metsähuippukokouksesta sekä Suomi-talon avajaisista lokakuun lopulla kirjoittivat kaikki keskeiset Pietarin tiedotusvälineet, muun muassa Kommersant, Sankt-Peterburgskie Vedomosti, Smena, Vedomosti ja St. Peterburg Times sekä Rosbalt, Utro Peterburga, Karpovka.net ja BN.ru sivusto. Metsähuippukokouksessa pitämässään puheessa pääministeri Putin lupasi lykkäystä puutullien korotukselle. Matti Vanhasen ohella kokoukseen osallistuivat ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen ja liikenneministeri Anu Vehviläinen. Suomen puolelta oli edustettuna myös merkittävimpien metsäteollisuusyritysten ylin johto. Pääministerien kahdenvälisissä neuvotteluissa varmentui jo aiemmin sovittu linja, jonka mukaan Venäjä on valmis lykkäämään suunniteltuja puutullien korotuksia, ehkä jopa vuoteen 2011. Suomalaisen metsäteollisuuden edustajat totesivat puolestaan, että puutullien korotusuhka on jo johtanut siihen, että puun tuonti Venäjältä on laskenut tänä vuonna 80 prosenttia. Suomalaiset tehtaat ovat sopeutuneet jo lähes täysin toimimaan ilman tuontipuuta. Suomi Pietarissa 200 vuotta -merkkivuosi huipentui samana päivänä Suomi-talon avajaisiin. Suomi ja suomalaiset palasivat Isolle Tallikadulle Pyhän Marian kirkon kirkkokartanoon kuuluvaan rakennukseen. Juhlavan todistuksen Suomi-talon avaamisesta allekirjoittivat pääministerit Vladimir Putin ja Matti Vanhanen. Muiden juhlaseremonioiden ohessa Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko allekirjoittivat kaupunkien yhteistyöasiakirjan. Talon kolmanteen kerrokseen asettuu Turku, Pietarin ystävyyskaupunki. Suomi 200 vuotta Pietarissa -merkkivuotta ja Suomi-talon avajaisia juhlisti Radion Sinfoniaorkesterin konsertti Filharmonian suuressa salissa. Ylikapellimestari Sakari Oramon kirkkaan punaisessa frakkivyössä toistui perinteikkään konserttisalin väri ja tahtipuikko heilahti: François-Joseph Gossecin sarja oopperasta Tasavallan voitto. Yleisö lämpeni heti ja hiljeni odottamaan Kaija Saariahon Leinolauluja Anu Komsin tulkitsemana. Toista puoliaikaa hallitsi Ludwig van Beethovenin kolmas sinfonia Eroica. Kuvanveistäjä Kari Huhtamon näyttely Tretjakovin galleriassa Moskovalaisissa kulttuurilehdissä Suomesta kirjoitetaan varsin vähän, mistä voi päätellä, ettei Suomi ole niille erityisen kiinnostava kulttuurimaa. Kulttuurilehdissä ulkomaista palstatilaa saavat ennen kaikkea Euroopan suuret maat Saksa, Ranska ja Iso-Britannia. Syksyllä suomalaisista kulttuurihahmoista parhaiten julkisuutta sai kuvanveistäjä Kari Huhtamo, jota nimitettiin venäläisissä tiedotusvälineissä muun muassa Suomen kansalliskuvanveistäjäksi. Huhtamon näyttely oli esillä Tretjakovin galleriassa syys-lokakuussa. Näyttely oli ensimmäinen Tretjakovin galleriassa järjestetty suomalaisen taiteilijan näyttely. Sitä kävi katsomassa 80 000 vierasta. Huhtamon näyttely sai osakseen laajaa huomiota venäläisissä tiedotusvälineissä. Näyttelystä uutisoitiin laajalevikkisissä lehdissä, taide- ja museoalan internetsivustoilla sekä radio- ja televisioasemilla. Tiedotusvälineissä huomiota kiinnitettiin muun muassa taiteilijan pohjoissuomalaiseen taustaan ja sen ilmentymiseen hänen tuotannossaan. Niin kuin televisiokanava Kultura ilmaisi: ”Suomen avantgardistisin taiteilija Kari Huhtamo on kotimaassaan vähintään yhtä tunnettu kuin maanmiehensä joulupukki, joka on niin ikään kotoisin Lapista. Huhtamon teokset ovat Lapin tavoin kiiltäviä, kylmiä ja salaperäisiä.” Valtioitten johtajien tapaamiset Totuttuun tapaan Suomi pääsi Venäjän tiedotusvälineissä esille silloin, kun maitten johtajat tapasivat joko Venäjällä tai Suomessa. Näin ollen esimerkiksi presidentti Tarja Halosen tapaaminen Dmitri Medvedevin kanssa elokuussa Sotšissa uutisoitiin Venäjällä. Vierailun yhteydessä esitettiin Halosen henkilökuva ja haastattelu valtiollisen Vesti-televisiokanavan Vallan kaava -ohjelmasarjassa. Sarjassa uutistoimisto Itar-Tassin varapääjohtaja Mihail Gusman on haastatellut jo monen vuoden aikana maailman johtajia Yhdysvaltain presidentistä lähtien. Runsaasti huomiota saivat myös Medvedevin ensimmäinen vierailu presidenttinä Suomeen sekä Putinin työvierailu kesäkuussa Helsinkiin. Murmanskin alueellisten lehtien Suomea koskevat kirjoitukset liittyivät suomalaisten poliitikkojen ja virkamiesten vierailuihin alueella. Esimerkiksi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen vienninedistämismatka Arkangeliin lokakuussa tai ulkoministeri Alexander Stubbin osallistuminen lokakuussa järjestettyyn Euroarktisen neuvoston huippukokoukseen saivat mainintoja. Samalla tavalla selostettiin myös muita yhteistyötapahtumia, joihin osallistui suomalaisia, kuten kansainvälistä pelastustyöntekijöiden yhteisharjoitusta Barents Rescueta tai suomalaisten toimittajien vierailua Kuolan alueen ydinvoimaloihin. Suomea käsiteltiin Murmanskin tiedotusvälineissä suhteellisen vähän, mutta pääosin myönteisesti tai neutraalisti. Suomen vähäinen näkyvyys alueen lehdistössä lienee suhteessa maan todelliseen toimeliaisuuteen alueella. Esimerkiksi Norja mainittiin Murmanskin lehdistössä Suomeen verrattuna usein. Norjasta kertovat jutut liittyivät esimerkiksi kalastus- ja raja-alueyhteistyöhön. Venäjän Karjalassa Suomi kiinnostaa Suomi oli edellisvuosien tapaan jatkuvasti esillä Karjalan pääviestimissä. Yleissävyltään Suomikirjoittelu oli myönteistä tai toteavaa. Suomalaisen yhteiskunnan kaikki osa-alueet olivat tasaisesti esillä. Kielteisesti Suomeen suhtautuvaa kirjoittelua ei ollut edes Salosten tapauksen yhteydessä. Muut ulkomaat ovat Suomea vähemmän edustettuina Karjalan tasavallan tiedotusvälineissä, ja ne mainitaan yleensä vain valtuuskunnan tai pääkonsulin käydessä Petroskoissa. Alkukeväästä kolme petroskoilaista toimittajaa osallistui ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston järjestämälle toimittajamatkalle pääkaupunkiseudulle, ja nuori petroskoilainen toimittaja oli koko elokuun Foreign Correspondent -kurssilla. Vierailuista seurasi kymmenkunta artikkelia Suomesta ja suomalaisista venäjänkielisessä paikallismediassa sekä internetissä myös englanniksi. Talvisodan alkaminen 70 vuotta sitten huomioitiin laajasti Karjalan tasavallan eri tiedotusvälineissä asialliseen sävyyn. Konsulia haastateltiin aiheesta useisiin lehtiin ja televisioon. Aikaisempien vuosien viisumiruuhkien poistuminen ja viisumihakemusten käsittelyaikojen normalisoituminen uutisoitiin vuoden mittaan tasaisin välein paikallisissa joukkoviestimissä. Lähes viikoittain julkaistiin juttuja erilaisista yhteistyöseminaareista ja -tapahtumista Karjalan ja Suomen alueviranomaisten tai ministeriöiden välillä. Muiden ulkomaiden yhteistyötä Karjalan tasavallan kanssa on vähemmän tai sitä ei uutisoida. Itämeren kaasuputkea ja talvisotaa Itämeren kaasuputki Nord Stream oli vuoden aikana Venäjälle tärkeä hanke. Venäjän tiedotusvälineet uutisoivatkin hankkeen etenemisestä tiuhaan. Marraskuussa Suomen hallitus myönsi putken rakentamiselle luvan omien talousvesiensä kautta. Muista talousaiheista myös puutullit olivat esillä erityisesti maitten pääministerien tavatessa. Myös suomalaisyrityksistä ja niitten tuotteista kerrottiin Venäjän joukkoviestimissä toistuvasti. Historia-aiheista merkkivuoden ohella moskovalaiset tiedotusvälineet omistivat huomiota talvisodalle, jonka syttymisestä tuli 30. marraskuuta kuluneeksi 70 vuotta. Venäläislehdissä oli talvisodasta useita artikkeleita. Henkilökuvissa ja haastatteluissa olivat presidentti Halosen ohella esillä ennen muita näyttelijä Ville Haapasalo ja pääministeri Matti Vanhanen, jonka haastattelun julkaisi loppuvuodesta johtava talouspäivälehti Vedomosti. Pietari Talousaiheet, rajaliikenne sekä Suomi 200 vuotta Pietarissa -merkkivuoden tapahtumat hallitsivat Suomeen liittyvää kirjoittelua Pietarin tiedotusvälineissä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili kaupungissa kaksi kertaa ja pääministeri Matti Vanhanen kerran. Marrasjoulukuussa Kommersant ja Moskovski Komsomolets julkaisivat erityisen Suomi-liitteen. Pietarin pääkonsulaatissa myönnettiin 550 000 viisumia, mikä osaltaan kertoo Suomen merkityksestä Luoteis-Venäjällä. Ylivoimaisesti eniten Pietarissa kuitenkin uutisoitiin Anton Salosesta. Venäjälle luvattomasti viedyn suomalaislapsen, Anton Salosen, ja hänen huoltajansa kuljettaminen Suomeen oli kaikissa tiedotusvälineissä hetken aikaa Venäjän ykkösuutinen, ja aiheesta kirjoitettiin useaan otteeseen läpi vuoden. Anton ja hänen isänsä ylittivät Venäjän ja Suomen välisen rajan Suomen Pietarin-pääkonsulaatin työntekijän yksityisajoneuvossa. Kyseessä oli konsulaatin työntekijän oma päätös. Venäjä ei ole liittynyt Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen eikä Suomen ja Venäjän välillä ole vastaavaa kahdenvälistä järjestelyä. Venäjä jätti asiasta nootin Suomelle. Rimma Salosen pidätyksestä Suomessa uutisoivat elokuun alussa muun muassa Komsomolskaja Pravda v Severnoi Evrope, uutistoimistot RBK Sankt-Peterburg ja Rosbalt sekä sivustot Murman.rfn.ru, Novgorod.rfn.ru, DP.ru, 100TV, TRK Peterburg, Komsomolskaja Pravda v Sankt-Peterburge, Gazeta.ru, Fontanka.ru, Delovoi Peterburg ja Moskovski Komsomolets v Pitere. Baltiiskoe Informatsionnoe Agentstvo kirjoitti elokuussa Rimma Salosen haluavan aloittaa uuden elämän Suomessa. Salonen on Suomen kansalainen, mutta hänellä ei ole omaisuutta eikä työpaikkaa Suomessa. Venäjälle lähtöönsä asti keväällä 2009 hän oli työtön. Syyskuun puolessa välissä Rimma Salosen oikeudenkäynti nousi uudelleen otsikoihin. Salosta koskevasta oikeudenkäynnistä ja mahdollisesta 7,5 vuoden vankeustuomiosta kirjoittavat muun muassa sivustot 100TV, TRK Peterburg, Aif-Peterburg sekä RosBiznesKonsalting. Ria-Novosti Severo-Zapad kertoi syyskuussa Rimma Salosen edustajan Johan Bäckmanin antaneen lausunnon, jonka mukaan Salosta voi odottaa jopa 7,5 vuoden vankeustuomio. Näistä vuosista neljä tulisi vapaudenriistosta, kaksi lapsen kaappauksesta ja puolitoista varkaudesta. Artikkelissa käytiin läpi tapauksen taustoja ja todettiin, että Salonen ei omasta eikä edustajansa mielestä tehnyt mitään laitonta viedessään lapsensa Venäjälle, sillä hänellä oli siihen entisen miehensä lupa. Sen sijaan syntynyt tilanne oli seurausta suomalaisen diplomaatin laittomasta toiminnasta. Myös DP.ru-sivusto kirjoitti syyskuussa Rimma Salosta Suomessa odottavasta, jopa 7,5 vuoden vankeustuomiosta. Sivuston mukaan Salosen edustaja oli ilmoittanut Salosta syytettävän lapsensa kaappauksen lisäksi vapaudenryöstöstä ja varkaudesta, vaikka aikaisemmin häntä epäiltiin vain kaappauksesta. Rimma Salonen sai puolentoista vuoden ehdollisen tuomion Tampereen käräjäoikeudessa lokakuussa. Konsulaatin työntekijän mahdolliset rikokset ovat keskusrikospoliisin tutkinnassa. Presidentti Halosen vierailut Pietariin Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko avasivat Suomi 200 vuotta Pietarissa -merkkivuoden maaliskuun lopulla. Aihe oli Pietarin ykkösuutinen kaikissa kaupungin tiedotusvälineissä. Avajaispäivää juhlistivat kamariorkesteri Avanti!:n konsertti Pyhän Marian kirkossa ja juhlalliset avajaiset pääkonsulin residenssissä. Presidentti Halonen kertoi avajaispuheessaan, miten merkittävänä Suomi pitää autonomian ajan alkua 200 vuotta sitten ja miten juuri se mahdollisti Suomen valtiollisen kehityksen. Juhlapäivän aikana nousivat esille myös tämän hetken pulmakohdat: suomalaisyritykset toivoivat, että kotimaan valtiovalta yhdessä Venäjän viranomaisten kanssa voisi jouduttaa yhteisten hankkeiden etenemistä. Presidentti Halonen ja Venäjän presidentti Dmitri Medvedev tapasivat Pietarissa kesäkuun talousfoorumin yhteydessä. Noin tunnin kestäneiden kahdenvälisten keskustelujen aiheiksi nousivat ilmastokysymykset ja Itämeri. Presidentit jatkoivat myös keskusteluja aiheista, jotka olivat esillä pääministeri Vladimir Putinin työvierailulla Suomessa. Neuvotteluihin osallistuivat myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov, talouskehitysministeri Elvira Nabiullina sekä elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Puheenvuorossaan presidentti Halonen nosti esiin etenkin talouskriisin inhimilliset seuraukset ja vaikutukset. Foorumiin osallistuivat Suomen ja Venäjän presidenttien lisäksi Filippiinien presidentti Gloria Macapagal Arroyo, Japanin entinen pääministeri Junichiro Koizumi sekä muita poliittisia johtajia, yritysjohtajia ja yliopistomaailman edustajia. Presidentti Halosen elokuisesta Sotshin vierailusta uutisoivat muun muassa Komsomolskaja Pravda v Severnoi Evrope, b-port.com, Fontanka.ru ja Baltiiskoe Informatsionnoe Agentstvo. Rosbaltin mukaan Halonen korosti tapaamisessa Venäjän WTO-jäsenyyden tärkeyttä. Hän myös painotti, että Venäjän ja Suomen yhteistyö metsäsektorilla on tärkeää kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Etenkin Latinalaisen Amerikan ja Aasian maat ovat nousseet haastamaan metsäteollisuuden perinteiset toimijat. Halonen ja Medvedev keskustelivat myös talouskriisistä sekä investointien ja ympäristösektorin yhteistyön laajentamisesta maiden välillä. Lisäksi Medvedev oli kiinnostunut Halosen mielipiteestä Venäjän ehdottamasta uudesta Euroopan turvallisuussopimuksesta. Baltiiskoe Informatsionnoe Agentstvon mukaan Medvedev vei Halosen keskustelujen päätteeksi kävelylle meren rannalle sekä antoi hänelle Osmo Jussilan venäjäksi käännetyn kirjan Suomen suurruhtinaskunta 1809–1917. Halonen puolestaan kutsui Medvedevin Suomeen kesällä 2010. Suomi 200 vuotta Pietarissa -merkkivuoden muita tapahtumia Nevskoe Vremja julkaisi pääkonsuli Olli Perheentuvan haastattelun elokuussa. Haastattelussa käsiteltiin suomalaista kulttuuria ja mentaliteettia idän ja lännen välissä. Kysymykseen siitä, mikä hänen mielestään on tärkein saavutus Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa viimeisen 200 vuoden aikana, pääkonsuli Perheentupa vastasi, että poliittisen ja taloudellisen järjestelmän muotoutumisella sekä kielen ja kulttuurin kehityksellä oli keskeinen sija autonomian aikana. Vetšerni Peterburg kirjoitti elokuussa pääkonsulaatin koordinoimasta Suomi Pietarissa 200 vuotta merkkivuodesta. Artikkelissa haastateltiin Inkerin Liiton puheenjohtajaa Vladimir Kokkoa ja siinä käsiteltiin Suomen ja Venäjän välisiä suhteita sekä suomalaisten ja venäläisten eroja. Kokon mukaan suomalainen ei ikinä lainaa suolaa naapurilta vaan käy mieluummin kaupassa. Suomalaiset ovat myös individualistisempia kuin venäläiset, ja suomalaisilla on laajempi oma reviiri kun venäläisillä, minkä vuoksi suomalaiset helposti ahdistuvat Pietarin metrossa. Artikkelissa käsiteltiin myös venäläisen ja suomalaisen naisen eroja. Kokon mukaan suomalaiset naiset pukeutuvat kuin miehet, kun taas venäläiset koristautuvat, eivät välitä tasa-arvovaatimuksista ja hoitavat kaikki kotityöt. Kokon mukaan tämä selittää venäläisten vaimojen suuren määrän Suomessa. Viipurissa järjestettiin elokuussa musiikin ja runon festivaali Kohti Viipuria. Tapahtuma liittyi Suomen pääkonsulaatin koordinoimaan Suomi Pietarissa 200 vuotta -merkkivuoden ohjelmaan. Festivaalin avasi Repinossa Ilja Repinin kotimuseossa Penatissa ohjelma Ilta laululle: Musiikki I.E. Repinin elämässä. Festivaalin päätteeksi järjestettiin kävelykierros ja päätösjuhla Monrepón puistossa. Tapahtumasta kertoivat muun muassa Fontanka.ru, Nevskoe Vremja, Sankt-Peterburg.ru sekä Rosbalt. Lenizdat.ru-sivustolla ilmestyi artikkeli suomalaisen valokuvajournalismin elokuisista New Generation näyttelyn avajaisista. Näyttely järjestettiin Pietarin pääkonsulaatin koordinoiman Suomi Pietarissa 200 vuotta -merkkivuoden puitteissa. Artikkelissa haastateltiin merkkivuosikoordinaattori Hilkka Hyrkköä, jonka mukaan venäläisissä lehdissä tapaa harvoin hyviä valokuvia. Myös 100TV:n sivusto kirjoitti New Generation -näyttelystä. Näyttelyn kuraattorin Hanna Hämäläisen mukaan näyttelyyn oli valittu 2000luvun aiheita edustavia otoksia. Näyttelyn teemoja olivat katastrofit sekä ihmisen pienuus ja tuska. Naisten Kymppi -tapahtumaan osallistui yli 10 000 juoksijaa, joukossa runsaasti osanottajia myös Suomesta. Syksyn suurtapahtumasta kirjoittivat muun muassa Sankt-Peterburg.ru, Metro, Lenizdat.ru sekä Argumenty i Fakty. Baltiiskoe Informatsionnoe Agentstvon mukaan tapahtuman tarkoitus on edistää terveellistä elämäntapaa ja liikuntaa sekä juoksua ja kävelyä kaikille sopivina liikuntamuotoina. Uutistoimisto Rosbalt ja sivusto Zaks.ru kirjoittivat syyskuun puolivälissä Pietarin varakuvernöörin Alla Manilovan ja Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Tuula Haataisen tapaamisesta, johon osallistui myös Suomen pääkonsuli Olli Perheentupa sekä pietarilaisia kulttuurivaikuttajia. Artikkelissa ylistettiin vuolaasti Helsingin ja Pietarin toimivaa yhteistyötä kulttuurin saralla. Gorod 812 tarkasteli elokuussa artikkelissaan Suomen viisumin saantia ja siihen liittyviä myyttejä. Monella pietarilaisella on Suomen viisumi, mutta paljon kulkee huhuja siitä, että joskus viisumihakemus voidaan myös hylätä. Artikkelissa haastateltiin pääkonsuli Olli Perheentupaa, joka tarkensi Suomen viisumikäytäntöjä ja sitä, miten Suomen edustustosta saadun Schengen-viisumin kanssa voi matkustaa. Talousuutisia Kommersant ja Delovoi Peterburg kertoivat alkuvuodesta YIT-Lentekin muutoksista. Rakennusyhtiö vaihtoi johtoa alkuvuodesta, jolloin Juha Vätön tilalle yhtiön uudeksi johtajaksi nimitettiin 37-vuotias venäläinen Mihail Vozijanov. Vättö toimi YIT Lentekin johdossa sen perustamisvuodesta 1988 alkaen. Huhtikuussa Kommersant uutisoi, että YIT lisäsi 130 miljoonalla eurolla tytäryhtiöidensä YIT-Lentek:n ja YIT Sankt-Peterburg:n pääomitusta, jotta Pietarissa käynnissä olevat asuntorakennushankkeet saadaan vietyä päätökseen. YIT:llä on rakenteilla seitsemän kohdetta, joiden asuntojen pinta-ala on yhteensä 25 000 neliömetriä. Kohteiden valmistumisaikataulu on vuosina 2010–2011. YIT:n myynnin arvioidaan pudonneen kriisin aikana Pietarissa noin 40 prosenttia kriisiä edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. YIT:n osuus Pietarissa käynnissä olevista rakennushankkeista oli vuoden alkupuoliskolla neljä prosenttia. Teknopoliksen 150 miljoonan euron investointi Pulkovon teknologiakylään Pietarissa on yhtiön toiminnan isoin riski vuonna 2010. Pulkovon teknologiakylä sijaitsee lähellä Pietarin kansainvälistä Pulkovon lentokenttää. Yrityksellä on kovat paineet saada vuonna 2010 valmistuvan tilan käyttöaste korkeaksi. Teknopolis on toistaiseksi käyttänyt teknologiapuiston rakentamiseen 50 miljoonaa euroa. Hankkeen ensimmäinen vaihe käsittää 23 000 neliötä toimistotilaa. Työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen vieraili Pietarissa kesäkuussa kansainvälisessä talousfoorumissa, mistä uutisoivat Pietarin talouslehdet. Ministeri tapasi matkansa aikana Sotshin olympiakylähankkeesta vastaavan Venäjän varapääministeri Aleksander Žukovin sekä Venäjän energiaministeri Sergei Šmatkon. Žukovin tapaamisen aiheena olivat keskustelut suomalaisten rakentajien osallistumisesta olympiakylähankkeen urakoihin. Energiaministerin tapaamisessa puolestaan keskeiseksi aiheeksi nousivat keskustelut suomalaisten yritysten osallistumisesta Venäjän arktisen alueen öljy- ja kaasuhankkeisiin sekä erilaiseen uusiutuvan energian ja energiasäästöä edistäviin hankkeisiin Venäjällä. Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila vieraili kansainvälisellä viljafoorumilla kesäkuun alussa. Anttila tapasi vierailullaan Venäjän maatalousministeri Viktor Zubkovin. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen teki laajamittaisen vienninedistämismatkan Pietariin ja Leningradin alueelle toukokuun loppupuolella. Vierailun aikana Väyrynen tapasi Pietarin kuvernöörin Valentina Matvijenkon sekä Leningradin alueen kuvernöörin Valeri Serdjukovin. Väyrysen mukana vierailulle osallistui yli 60 suomalaisen liike-elämän eri alojen yritysten edustajaa. Ministeri osallistui Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen kanssa järjestettyihin yritysseminaareihin sekä Pietarin kauppa- ja teollisuuskamarin kanssa järjestettyyn suomalais-venäläiseen liikemiesten kontaktifoorumiin. Matkan tavoitteena oli edistää suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia Pietarissa ja Leningradin alueella sekä vahvistaa suomalaisten yritysten asemaa sijoittajina. Vuonna 2008 suomalaiset yritykset muodostivat kolmanneksi suurimman kannan Pietariin tehdyistä ulkomaisista investoinneista. Pietariin ja Leningradin alueelle on etabloitunut jo yli 500 suomalaista yritystä. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki vieraili Pietarissa kaupungin vesilaitoksen Vodokanalin ja Suomen 20-vuotisen yhteistyön juhlissa kesäkuun alussa. Seminaarin aikana ministeri Lehtomäki ja pääjohtaja Feliks Karmazinov allekirjoittivat asiakirjan, jonka mukaan Suomi aikoo osoittaa 6,1 miljoonaa euroa lahjarahaa Nevan suorien päästöjen hankkeelle. Seminaariin osallistui 160 vierasta Suomesta ja Venäjältä. Vierailusta uutisoitiin Pietarin keskeisissä tiedotusvälineissä. Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus tukee Pietarin vesilaitosta 24 miljoonalla eurolla. Uusi tuki käytetään vesilaitoksen pohjoisen kokoomaviemärin kunnostustöihin. Pietarin kaupunki käyttää hankkeeseen 588 miljoonaa ruplaa ja Venäjän federaatio 820 miljoonaa ruplaa. Ympäristökumppanuuden myöntämä tukiraha käytetään laitehankintoihin. Uusi kokoomaviemäri ja siihen liittyvät puhdistuslaitteistot valmistuvat vuonna 2012. Sen jälkeen Pietarin jätevesistä puhdistetaan 98 prosenttia. Tällä hetkellä jätevesistä puhdistetaan 87 prosenttia. Delovoi Peterburg raportoi elokuun lopussa suomalaisten liikemiesten kaivoshankkeesta, joka lehden mukaan hankaloittaa Nord Stream -kaasuputken rakentamista. Suomalaisten liikemiesten valtaushakemuksesta kirjoittivat myös Fontanka.ru ja Komsomolskaja Pravda v Severnoi Evrope. Ryhmä suomalaisia liikemiehiä oli jättänyt kaivosvaltaushakemuksen Suomenlahdelle ja ilmoittanut olevansa valmiita luopumaan hakemuksesta, mikäli Venäjä palauttaa Karjalan Suomelle. Artikkelissa mainittiin, että koska kaivosvaltaushakemus on jätetty ennen Nord Stream -hankkeen selvityksiä, tulee se käsitellä ensin, ja näin ollen se voi viivästyttää kaasuputkihanketta. Lehti myös julkaisi liikemiesryhmän asianajajan Kari Silvennoisen kirjeen Venäjän kaupallisen edustuston varaedustajalle Viktor Sorokinille. Kirjeessä todettiin liikemiesryhmän olevan valmis luopumaan hankkeestaan, mikäli Venäjä aloittaa neuvottelut Karjalan palauttamisesta. Baltiiskoe Informatsionnoe Agentstvo kirjoitti elokuun lopussa pääministeri Matti Vanhasen ja ympäristöministeri Paula Lehtomäen Nord Stream -kommenteista. Artikkelissa viitattiin Vanhasen radiohaastatteluun, jossa pääministeri sanoi kaasuputkihankkeen riskejä liioitellun. Lehtomäen osalta siteerattiin Helsingin Sanomien haastattelua, jossa ministeri lausui, että hallitus voi tehdä kaasuputkesta periaatepäätöksen ennen kuin ympäristövirasto antaa omansa. Baltiiskoe Informatsionnoe Agentstvo ja Fontanka.ru uutisoivat elokuun lopulla, että Suomen pääministeri Matti Vanhanen haluaa saada Venäjän pääministeriltä Vladimir Putinilta selvityksen Arctic Sean lastin kohtalosta. Molemmissa artikkeleissa käytiin läpi Arctic Sean kaappauksen vaiheet. Syyskuussa Nevižimost i Sroitelstvo Peterburga uutisoi, että suomalaisyritys Rakla Oy aloittaa palonkestävän lasin tuotannon Pietarissa. Yrityksen ensimmäisen tuotantolinjan on tarkoitus valmistua syyskuun aikana ja investoinnin arvo on alle miljoona euroa. Rakla on solminut myyntisopimuksen kansainvälisen Pilkington-konsernin kanssa. Kommersant kertoi syyskuun alussa, että Valio aloittaa jogurtin tuotannon Leningradin alueella. Artikkelissa kerrottiin myös Valion allekirjoittaneen sopimuksen venäläisen Unimilkin LGG-lisenssistä. On myös arvioitu, että Valio aloittaa juustontuotannon Suomen markkinoille Karjalan maitotehtaassa vuoden 2010 alussa. Helsingin ja Pietarin välinen nopea junayhteys Helsingin ja Pietarin välillä avattavaan nopean junayhteyden radan ja asemien kunnostukseen on Venäjän puolella käytetty jo 17,7 miljardia ruplaa. Näillä näkymin uuden Allegro-junan liikennöinti Helsingin ja Pietarin välillä alkaa joulukuussa 2010. Aluksi junamatka lyhenee 3,5 tuntiin ja myöhemmin kolmeen tuntiin. Aihetta käsittelivät uutisissaan elokuussa muun muassa Praim-Tass Severo Zapad, BN.ru, RBK Sank-Peterburg, Portnews, Rosbalt sekä Sankt-Peterburgskie Vedomosti. Rosbalt ja Portnews kertoivat toukokuussa, että Venäjän rautateiden johtaja Vladimir Jakunin ja VRYhtymän toimitusjohtaja Pertti Saarela ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen logistiikan kehittämisestä. Sopimus kirjoitettiin Sotshissa kansainvälisessä talousfoorumissa ja sen ehtoihin kuuluu muun muassa Belii rast -logistiikkaterminaalin kehittäminen. Sopimuksen puitteissa pyritään myös kehittämään informaatioteknologiaa sekä rautateiden ja tullivalvonnan yhteistyötä. Ria Novosti uutisoi kesäkuussa Venäjän sallivan henkilöautojen kuljetuksen kaikkien Suomen ja Venäjän välisten rajanylityspaikkojen läpi vuoden 2010 tammikuuhun asti. Vuodesta 2008 henkilöautokuljetukset on sallittu vain Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikkojen läpi. Interfax uutisoi myös asiasta kesäkuun alussa ja mainitsi Suomen vastustaneen vuoden 2008 asetusta, koska se tarkoitti jonojen kasvua. Myös PortNews, SeaNews, NovgorodAuto.ru ja Pro Murman -sivusto uutisoivat asian samaan aikaan. Baltiiskoe Informatsionnoe Agentstvo uutisoi elokuun lopulla Suomen ulkoministerin Alexander Stubbin olevan huolissaan Venäjän talouskehityksestä. Suurlähettiläspäivillä Helsingissä pitämässään puheessa ulkoministeri esitti huolensa siitä, että Venäjän talous jatkaa laskuaan huolimatta öljyn hinnannoususta. Ministeri Stubb pahoitteli myös Venäjän ihmisoikeustilanteen heikkenemistä, mutta korosti, että ongelmista huolimatta yhteistyötä tulee vahvistaa. Stubbin puheesta kirjoitti myös Komsomolskaja Pravda v Severnoi Evrope. Metsähuippukokous ja Suomi-talon avajaiset Metsähuippukokouksesta sekä Suomi-talon avajaisista kirjoittivat kaikki keskeiset tiedotusvälineet, muun muassa Kommersant, Sankt-Peterburgskie Vedomosti, Smena, Vedomosti ja St. Peterburg Times sekä Rosbalt, Utro Peterburga, Karpovka.net ja BN.ru-sivusto. Metsähuippukokouksessa pitämässään puheessa pääministeri Putin lupasi lykkäystä puutullien korotukselle. Pääministeri Matti Vanhasen ohella kokoukseen osallistuivat ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen ja liikenneministeri Anu Vehviläinen. Suomen puolelta oli edustettuna myös merkittävimpien metsäteollisuusyritysten ylin johto. Pääministerien kahdenvälisissä neuvotteluissa varmentui jo aiemmin sovittu linja, jonka mukaan Venäjä on valmis lykkäämään suunniteltuja puutullien korotuksia, ehkä jopa vuoteen 2011. Suomalaisen metsäteollisuuden edustajat totesivat puolestaan, että puutullien korotusuhka on jo johtanut siihen, että puun tuonti Venäjältä on laskenut tänä vuonna 80 prosenttia. Suomalaiset tehtaat ovat sopeutuneet jo lähes täysin toimimaan ilman tuontipuuta. Suomi Pietarissa 200 vuotta -merkkivuosi huipentui Suomi-talon avajaisiin. Suomi ja suomalaiset palasivat Isolle Tallikadulle, Pyhän Marian kirkon kirkkokartanoon kuuluvaan rakennukseen. Juhlavan todistuksen Suomi-talon avaamisesta allekirjoittivat pääministerit Vladimir Putin ja Matti Vanhanen. Muiden juhlaseremonioiden ohessa Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko allekirjoittivat kaupunkien yhteistyöasiakirjan. Talon kolmanteen kerrokseen asettuu Turku, Pietarin ystävyyskaupunki. Suomi 200 vuotta Pietarissa -merkkivuotta ja Suomi-talon avajaisia juhlisti Radion Sinfoniaorkesterin konsertti Filharmonian suuressa salissa. Ylikapellimestari Sakari Oramon kirkkaan punaisessa frakkivyössä toistui perinteikkään konserttisalin väri ja tahtipuikko heilahti: François-Joseph Gossecin sarja oopperasta Tasavallan voitto. Yleisö lämpeni heti ja hiljeni odottamaan Kaija Saariahon Leinolauluja Anu Komsin tulkitsemana. Toista puoliaikaa hallitsi Ludwig van Beethovenin kolmas sinfonia Eroica. Sankt Peterburgskie Vedomostin toimittaja Olga Shervud otsikoi joulukuun alussa suomalaisen elokuvan 20-vuotisjuhlaa koskevan kirjoituksensa Suomalainen elokuva ja tie tähtiin. Hän totesi, että 20 vuotta sitten kukaan ei uskonut elokuvaviikon mahdollisuuksiin Pietarissa. Noista ajoista kaikki on muuttunut täysin. Suomesta tuli Euroopan menestyneimpiä maita ja joidenkin mittareiden mukaan jopa paras. Suomen elokuvataiteesta tuli – Kaurismäen veljesten, Kirsi Tykkyläisen ja muiden suomalaistoverien älykkyyden ja organisointikykyjen ansiosta – merkittävä osa Suomen taloutta ja kansalaisten vapaa-ajan viettoa. ”Maassa, jonka asukasluku on 5,3 miljoonaa, on seitsemän kansainvälistä elokuvafestivaalia. Olemme tavanneet suomalaisia elokuva-alan tekijöitä ja kuulleet henkilökohtaisesti Aki Kaurismäen bravuurilauseen – ”Kirjailija Maksim Gorkin lapsuus oli erittäin vaikea” – pisin lause, jonka hän osaa venäjäksi. Jotkut ovat käyneet monta kertaa Suomessa ja nauttiessaan Suomen teistä, mukavuuksista ja rauhasta, kuitenkin aina muistavat sen, mitä ovat oppineet suomalaisista heidän elokuvistaan. Eli suomalaisen elokuvan tuntijat ymmärtävät paremmin, pitääkö paikkansa ystävällis-ironinen ilmaus kuumaveriset suomalaisnuorukaiset, kuin ne, jotka eivät tunne suomalaista elokuvaa. Baltiiskoe Informatsionnoe Agentstvo kertoi joulukuussa uutisessaan, että Suomen pääkonsulaatissa Pietarissa pidettiin Itämeren huippukokouksen valmistava tiedotustilaisuus, johon osallistui myös Venäjän Helcom-edustaja Leonid Korovin. Korovin totesi, että Pietarin vesi- ja viemärilaitos Vodokanal toimii tehokkaasti Itämeren hyväksi, kun taas esimerkiksi Kaliningradissa ei ole jätevedenpuhdistamoa ollenkaan, vaikka sen rantaviiva on paljon pidempi. Eniten Itämerta kuormittaa Puola, jonka osuus fosforikuormituksesta on 35 prosenttia, Venäjän osuus on 18 prosenttia ja Ruotsin 11 prosenttia. Viro Edellisenä vuonna leimahtanut suomettumiskeskustelu ei ottanut laantuakseen. Virallisen pahiksen leiman saanut Johan Bäckman kiihdytti yhä tunteita. Uusia sytykkeitä saatiin Nord Streamista, joka yksittäisenä asiana hiersi ehkä eniten maiden suhteita. Ja kuten ennenkin, Venäjä klenkkasi mukana kolmantena pyöränä. Uudessa turvallisuuspoliittisessa selonteossa haistettiin kuitenkin Nato-myönteisyyttä, ja talvisota on virolaisille ylittämätön brändi. Sankarit löytyivät kulttuurin puolelta. Sofi Oksasen, Seppo Zetterbergin ja Juhani Salokantelen teosten vironnokset olivat vuoden huipputapauksia. Myönteistä nostetta tuli tekijöiden ja teosten sidoksesta Viroon. Maiden yhteisestä historiasta ammensivat dokumenttielokuvissaan Imbi Paju, Jaak Kilmi ja Kiur Aarma. Talousuutisointi keskittyi pääosin syvästä kriisistä kärsivän Viron omien asioiden seurantaan. Suomi tärkeimpänä kauppakumppanina ja vertailukohtana kiinnosti silti suuresti. Suomen talouden kehitystä seurattiin silmä kovana ja elvytystoimia verrattiin Viroon. Suomi näkyi ja kuului virolaismediassa päivittäin. Satojen lehtijuttujen skaala oli laaja tavallisten virolaisten kokemuksista ja huomioista tiukkoihin poliittisiin analyyseihin. Arkitason aiheiden kirjossa esiintyivät citykanit, Helsingissä strippaavat virolaiset ja Suomen ruokakaupoissa varastelevat keskiikäiset suomalaiset. Lukijalle tarjottiin myös koko sivun juttu Viron ja Suomen välisestä jalkapalloottelusta 80 vuotta sitten. Suomi toimi kuten aiempinakin vuosina Viron ensisijaisena verrokkimaana. Kun ensimmäinen suomalaista syntyperää oleva astronautti soitti presidentti Tarja Haloselle avaruudesta, Virossa mietittiin milloin ensimmäinen virolainen saataisiin avaruuteen. Kokonaisuutena uutisointi oli pohjavireeltään myönteisen neutraalia. Silti osa suomettumiskeskustelusta vaikutti kielteisesti Suomen julkisuuskuvaan; tavallisen virolaisen on vaikea hahmottaa, mikä on virallisen Suomen mielipide ja kuinka pienen ryhmän näkökantaa esimerkiksi Johan Bäckman kumppaneineen todellisuudessa edustaa. Suomi-kriittistä keskustelua pitivät yllä muun muassa Iivi Masso ja Imbi Paju. Yhteiskunta ja politiikka Imbi Pajun ja Sofi Oksasen toimittama Kaiken takana on pelko sai ilmestyessään laajan huomion myös Virossa. Itse kirja jäi varjoon, kun mediaa puhutti julkistamiseen liittynyt kohu mielenosoituksineen. Tarinan sankareita olivat Oksanen ja Paju, konnia Johan Bäckman ja Öinen vartiokunta. Keskustelussa nousivat esiin suomettuminen, anteeksipyyntövaatimukset ja arviot Suomen ja Viron suhteista, joita jupakalla monien mielestä yritettiin huonontaa ulkopuolelta. Tätä kaikkea höysti debatti vironvenäläisten asemasta. Lopulta alettiin jo ihmetellä, miksi Bäckmanin mielipiteisiin tartutaan Virossa niin hanakasti. "Miksi suomalaiset eivät enää rakasta meitä?" kysyi Riigikogun jäsen Hannes Rumm Õhtulehdessä. Hän totesi, että Viron median perusteella Suomen ja Viron suhteet ovat nykyään yhtä hyvät kuin Israelin ja Palestiinan. Rummin mukaan Viron lehdistö on itse nostanut supertähdekseen Bäckmanin, jonka lehdistötilaisuuksissa on enemmän virolaisia toimittajia kuin yhdessäkään Tarja Halosen valtiovierailun tilaisuudessa. Kirjoittaja ihmetteli, hyödyttääkö Suomessa huonosti tunnettujen henkilöiden ajatusten toitottaminen Virossa muita kuin niitä, jotka haluavat heikentää Viron roolia Euroopan unionissa. Jos media onnistuu rikkomaan Viron suhteet yhteen sen vahvimmista liittolaisista, samalla heikkenevät Viron mahdollisuudet vaikuttaa vaikkapa EU:n yhteiseen ulkopolitiikkaan. Rummin mukaan virolaisen median tulisi itsekriittisesti kysyä, miksi se antaa käyttää itseään hyväksi. Postimees-lehdessä ilmestyneessä laajassa katsauksessa historioitsija Eero Medijainen katsoi suomettumisen sisältäneen myös positiivista, vaikka termiä itsessään pidetään negatiivisesti latautuneena. Siten Suomi säilytti itsenäisyytensä, loi oman riippumattomuuspolitiikkansa ja hyötyi taloudellisesti. Itse asiassa samaa taktiikkaa Suomi sovelsi menestyksellä jo autonomian aikana. Miinukseksi Medijainen laski sisäpoliittisen itsesensuurin ja itäkortilla pelanneen Urho Kekkosen yksinvaltiuden. Kekkosen peli oli niin monikerroksista, ettei Virossa osata vieläkään päättää, mitä presidentin vierailu 1964 lopulta tarkoitti: tekikö hän sen virolaisten kansallistunnon kohottamiseksi vai tunnustiko Viron kuulumisen Neuvostoliittoon. Medijaisen sanoma oli, että suomettumista on tarkasteltava pienen maan yhtenä mahdollisuutena: ”Historia näyttää, kuinka vaarallista on sitoutua yhteen ideaaliin ja luopua sen nimissä kaikesta muusta.” Suomeen on syntynyt Viro-viharyhmä Politologi Iivi Masso jatkoi suomalaisen yhteiskunnan armotonta ruotimista Eesti Päevalehden palstoilla edellisen vuoden tapaan. Masso viittasi useissa kolumneissaan suomettumiseen, uusstalinismiin ja Suomen isoveliasenteeseen. Johan Bäckmanin johtaman Suomen antifasistisen komitean (SAFKA) toimintaa Masso piti organisoituna propagandarynnäkkönä Viroa vastaan. Vaikka ryhmää pidetään Suomessa naurettavana, se kuitenkin muokkaa mielipidettä Virosta vähemmistöjen sortajana. Masson mukaan Helsingin yliopiston olisi syytä hävetä, kun se antaa yhden SAFKA:n edustajista opettaa oikeuspolitiikkaa ja käyttää toisen tuotantoa opetusmateriaalina. Stalinismi ei ole kadonnut, totesi Masso viitaten muun muassa Suvi-Anne Siimeksen lähtöön Vasemmistoliitosta 2006. Kylmän sodan nostalgikot Suomessa ja muualla pitävät jännittyneitä naapurisuhteita Venäjään aina itäeurooppalaisten syynä. Myös Eesti Päevalehden toimittaja Heiki Suurkask päätyi artikkelissaan siihen tulokseen, että stalinismi syntyy Suomessa uudelleen. Hänen mukaansa Suomessa toimii ensimmäistä kertaa historian aikana aktiivinen Viron-vastainen ryhmittymä. Iivi Masso arvosteli Helsingin Sanomia, jossa Viro-myönteisistä kannanotoista huolimatta ilmenee isovelimäisyyttä ja geopoliittista jaottelua. Masson mielestä virolaiset vastaavat ulkoapäin tulevaan totaalikritiikkiin liian usein nöyristellen tyyliin ”Herra Iso Veli, emme ole ansainneet hyväntahtoisuuttanne, olemmehan ahneita ja saamattomia lurjuksia, jotka eivät pysty luomaan vapaudessa normaalia yhteiskuntaa”. Masso kuitenkin piti Sofi Oksasen ja Imbi Pajun teoksen ilmestymistä merkkinä uuden ajan alkamisesta Suomessa: itsesensuurin ja varovaisuuden muuri on murtunut. Kolumnit ja uutiset poikivat satoja nettikommentaareja. Virossa lehdissä ei ole mielipidepalstoja, joten kiihkein keskustelu käytiin verkkosivuilla. Verkkoportaalien keskustelupalstoilla kaikui kiteyttävä kommentti: ”Suomessa on Nato-allergia, Karjala-allergia ja nyt tuntuu, että ainakin pääministerillä on suomettumisallergia.” Venäjän ystävyys – onni vai onnettomuus? Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin vierailu Suomeen huomioitiin ennakoidun näkyvästi Virossa. Mediassa mietittiin, olisiko vastaava vierailu toiseen naapurivaltioon, EU-maahan Viroon mahdollinen, ja epäiltiin, ettei Venäjä ole halukas sulattamaan maiden jäisiä suhteita. Postimees-lehden pääjutussa keskityttiin Venäjän turvallisuusaloitteeseen. Lehden mielestä Medvedev koki Suomen neutraaliksi pinnaksi esitellä ideansa. Eesti Päevaleht otti vierailusta näkökulmakseen Karjalaa takaisin vaativat mielenosoittajat ja Nord Streamin. Lehti ihmetteli, että kaasuputkea käsiteltiin niinkin paljon lehdistötilaisuudessa. Lehti avasi Karjalan "ongelmaa" kertomalla, että jokaisesta suomalaisesta saunaseurueesta löytää miehen, joka illan päätteeksi huutaa "Ryssät pois Karjalasta". Kuvateksteissä kerrottiin, kuinka Uspenskin katedraali muistuttaa Venäjän vallasta ja että ”mielenosoittajien sanoma jäi virallisen tapaamisen ylitsevuotavan ystävyysretoriikan varjoon". Eesti Päevalehden toimittaja Heiki Suurkask kysyi kommentissaan, onko Venäjän ystävyys edistystä vai onnettomuus. Maailmankartalle suomettumisella päässyt Suomi maksoi ystävyydestä korkean hinnan laman aikana. Moskova ei pystynyt vaikuttamaan Martti Ahtisaareen ja Mauno Koivistoon yhtä paljon kuin J.K. Paasikiveen ja Urho Kekkoseen, mutta Tarja Halosen aikana Suomesta on jälleen tullut Venäjän ylin ystävä, mitä Moskova ei jätä mainitsematta. Suurkask kiitti Halosta kuitenkin siitä, että ongelmista huolimatta välit ovat hyvät sekä Venäjän että Viron suuntaan. Suomi esimerkiksi kieltäytyi tuomitsemasta Viroa pronssisoturipatsaskiistassa. Suurkask lopetti toteamalla, että Moskova tarvitsee ystäviä enemmän kuin koskaan ennen, ja Suomi on valitettavasti yksi niistä vähäisistä. Näkökulma Venäjään riippuu kuitenkin kirjoittajasta, ja taloussivuilla Suomi nousi jopa esikuvaksi. Eesti Päevalehden Venäjän-kirjeenvaihtaja Jaanus Piirsalu teki vuoden alussa kaksi näyttävää artikkelia Suomen ja Venäjän kauppasuhteista ja haaastatteli muun muassa Suomen Moskovan-lähettilästä Matti Anttosta ja useita liikemiehiä. Lehden mukaan Suomi on yksi vähäisistä Venäjän naapureista, jolla on maan kanssa hyvät suhteet niin poliittisesti kuin taloudellisestikin. Venäjän-kauppaa 18 vuotta tehneen Erik Helinin mielestä edes Venäjän byrokratia ei ole ongelma, vaan byrokratian hallinnasta voi tulla jopa kilpailuetu. Suomalaisten hyvään asemaan Venäjällä Helin piti syynä suomalaisten aktiivisuutta. Pienetkin yritykset käyvät ahkerasti messuilla ja pitävät yllä kontakteja - myös Moskovan ulkopuolella, suurissa kasvukeskuksissa. Piirsalu valotti Suomen kauppapoliittista suhdetta Venäjään monelta kantilta. Menestyksen syyksi kuoriutui suomalaisten pragmaattisuus, päivänpolitiikkaa ei haluta sotketa bisnekseen. Vaikka useampikin haastatelluista myönsi, että pienten on pelattava suuremman ehdoilla, sekä lähettiläs että liikemiehet vakuuttivat, ettei maassa tapahtuneilta vääryyksiltä suljeta silmiä. Suomi sanoi kaasuputkelle ”tahdon” Nord Stream -kaasuputki pysyi otsikoissa koko vuoden ajan. Vaikka kaasuputkihanketta vastustettiin Virossa näkyvästi, Suomen lopullinen kyllä-päätös otettiin mediassa vastaan maltillisesti. Tätä ennen media käsitteli putkea laajasti: virolaiset tiedemiehet olivat huolissaan projektin ympäristöhaitoista, joita heidän mielestään ei ole tarpeeksi tutkittu. Maan ympäristöministeriö yritti saada naapurimaiden huomiota asialle, ja parlamentti hyväksyi esityksen kaasuputken ympäristöriskeistä. Loppuvuodesta Eesti Looduse Fond (Viron Luontosäätiö) valitti Vaasan hallinto-oikeuteen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä antaa lupa miinanraivaukselle putken tieltä. Viron Riigikogu hyväksyi lokakuun lopussa julkilausuman, jonka mukaan rakentamiselle ei pitäisi antaa lupaa. Suomessa asuva virolainen kirjailija ja elokuvantekijä Imbi Paju ehdotti Kuku-radion haastattelussa, että Nord Streamin rakentamista vastaan tulisi järjestää "Baltian ketjun" (mielenosoitus Baltian maiden itsenäisyyden puolesta 23.8.1989) tapainen toimenpide. Paju kommentoi suomalaisten asenteita todeten, että ”suomalainen yhteiskunta on tottunut tottelemaan poliittista johtoa ja uskoo juttuja, joiden mukaan putki olisi Suomelle tarpeellinen ja hyödyllinen”. Pajun kommentteja siteerattiin myös sanomalehdissä. Kaasuputki nousi parrasvaloihin pääministeri Matti Vanhasen vieraillessa Virossa marraskuussa. Postimees-lehden haastattelussa Vanhanen suhtautui Viron reaktioihin ymmärtäväisesti. Hän korosti Nord Streamin olevan Suomelle ympäristökysymys ja putken olevan tärkeä osa Euroopan energiaturvallisuutta, johon myös South Stream ja Nabucco kuuluvat. Samaan tapaan media nosti kaasuputken pääteemaksi, kun Suomen Tallinnan-suurlähetystö järjesti marraskuussa Baltic Sea Action -huippukokousta valmistelevan seminaarin. Hankkeen takana ollutta Ilkka Herliniä haastatellut Eesti Ekspress epäili jutussaan, että Venäjä venyttää puutullien määräämistä Suomelle vastineeksi Nord Streamin hyväksymisestä. Myös talouslehti Äripäevin haastattelussa Nord Stream oli tapetilla, mutta Herlin sai kuitenkin kertoa, mitä esimerkiksi yritykset voivat tehdä Itämeren hyväksi. Nord Streamin osalta Herlin vakuutti, ettei kaasuputki pilaa Itämeren suojelutyötä. Televisiouutisissa seminaaria käsiteltiin Nord Streamin kautta. Uutisissa kiinnitettiin huomiota siihen, että "huippukokouksen järjestäjät eivät maininneet kertaakaan sanoja Nord Stream, kun he puhuivat laveasti Itämeren ympäristöongelmista". Uutisten mukaan Ilkka Herlinin täytyi ottaa asia esille virolaisen yleisön painostuksesta. Eesti Päevalehden Rein Sikk kritisoi lehden pääkirjoitussivulla ankarasti virolaisten toimintaa Nord Streamin suhteen nimittäen sitä Viron ulkopoliittiseksi fiaskoksi. Se, että Suomi ja Ruotsi molemmat sanoivat kaasuputkelle ”tahdon”, osoitti toimittajan mielestä Viron ulkopolitiikan täydellisen avuttomuuden. Hän ennusti Imbi Pajun ajatuksen siitä, että Itämeren ääressä ajanlasku voidaan jakaa ajaksi ennen ja jälkeen Nord Streamin, käyvän toteen. ”Miten Merjan uni toteutui” Pääministeri Matti Vanhanen ja vaalirahat olivat syksyn uutisaiheita myös Viron mediassa. Virolaiset saivat tietää lahjuslaudoista ja kimuranteista vaalirahakuvioista. Päivälehdet ja varsinkin niiden verkkoversiot seurasivat Vanhasen taistelua lähes päivittäin, pääosin STT:n ja suomalaismedian materiaaliin ja spekulaatioihin nojaten. Virolaiset saivat tietää, mitä ovat RAY, Nuorisosäätiö ja Kehittyvien maakuntien Suomi. ”Mitä pohjoisessa naapurissa oikein tapahtuu?” kysyi Eesti Päevaleht pääkirjoituksessaan. Suomihan kuuluu maailman vähiten korruptoituneisiin maihin. Lehden mukaan skandaalit puhkeavat, koska maassa ei tapahdu mitään oikeasti vakavaa. Toisaalta ne kuitenkin paljastavat, että puolueiden rahoituskuviot muuttuvat koko ajan mutkikkaammiksi ja piilotetummiksi. Seurauksena on politiikan maineen rapautuminen. Myös toimittaja Heiki Suurkask piti omassa analyysissaan suomalaisten puolueiden rahoitusta huolellisesti peitettynä. Vaalitukiaan ovat joutuneet selittelemään ministeritkin, mutta rangaistuksia ei ole seurannut. Eesti Päevalehteä Helsingistä käsin avustava Tiina Hakman arvioi Vanhasen karaistuneen melkoisesti julkisuuden silmätikkuna ollessaan jutussaan ”Miten Merjan uni toteutui”. Entisen vaimon arvio viran painajaismaisuudesta on toteutunut. Hakman uskoi viimeisimmän skandaalin osuneen suoraan Vanhasen sydämeen, sillä Nurmijärven talo on olennainen osa Vanhasen identiteetistä. Siksi myös lehdistötilaisuudessa nähtiin hyvin hyökkäävä ja vihainen pääministeri. Joka tälläkin kertaa veti pitemmän korren. Pääministeri sai mahdollisuuden toisenlaiseen julkisuuskuvaan vastatessaan talouskysymyksiin Eesti Päevalehden haastattelussa myöhemmin syksyllä. Vanhanen kertoi laajassa haastattelussa Suomen nostavan talouttaan eri eväin kuin Viro. Stubb ja Soini näkyivät myönteisessä valossa Vuoden alussa ulkoministeri Alexander Stubb antoi haastattelun Eesti Ekspressille. Koko aukeaman juttu otsikoitiin ”Suomi ei tavoittele erityissuhteita Venäjän kanssa”. Lehti kuvaili ulkoministeriä jutun aluksi seuraavasti: ”Stubb tuli tunnetuksi Georgian konfliktin aikaisena sukkula- ja kännykkädiplomaattina. Stubb välttää ministerinä vanhoja Suomeen liittyviä traumaattisia asenteita. Mies seurustelee edeltäjiään vapaammin sekä Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin että USA:n edellisen kabinetin ulkoministerin Condoleeza Ricen kanssa. Uusi ulkoministeri aiheutti syksyllä suomalaisessa yhteiskunnassa pienen myrskyn vesilasissa antaessaan tiedotusvälineille suurlähettiläiden kirjoittamat arviot maailmanpolitiikasta - vanhan koulukunnan toimijoista tuntui uskomattomalta, että kansa saa tietää, mitä Suomen diplomaatit todella ajattelevat maailmanpolitiikasta.” Eurovaaleista huomioitiin äänikuningas Timo Soini, jonka sanottiin tuoneen väriä muuten tylsiin eurovaaleihin. Eesti Päevaleht totesi Soinin yhden miehen shown vieneen hänet Brysseliin. Myönteistä: Talvisota ja uusi turvallisuuspoliittinen selonteko Marraskuussa tuli kuluneeksi 70 vuotta talvisodan alkamisesta. Postimees-lehti siteerasi suomalaisia tiedotusvälineitä merkkipäivän uutisoinnissaan sekä käsitteli aihetta erikseen koko aukeaman jutussaan. Historioitsija Olaf Mertelsmann kirjoitti talvisodan takamaista, tapahtumista ja seurauksista todeten, että Suomen voitto diktatuurin sotakoneistosta perustui kaiken muun lisäksi myös isänmaallisuuteen ja hyvään onneen. Jostain Virossa iloittiinkin. Helmikuussa suurlähetystö järjesti lehdistötilaisuuden Suomen uudesta turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Kansallisen puolustuspolitiikan yksikön johtajaa Markku Nikkilää haastateltiin Viron television pääuutislähetyksessä sekä Postimees-lehdessä. Selonteon tulkittiin olevan selvästi aikaisempia Nato-myönteisempänä. Postimees otsikoi pääkirjoituksena "Suomi natoistuu" ja totesi hieman polleasti: ".. Virolaiset voivat kääntää katseensa pohjoiseen ja huomioida suomalaisten USA-Nato-suuntauksen, jonka virolaiset ovat oikeastaan koko ajan tienneet." Myös Georgian sodan vaikutus selontekoon huomioitiin, ja Suomen kannat Venäjän turvallisuuspolitiikkaan nähtiin terävämpinä kuin ennen. ”Suomen silta nousi pystyyn” Pitkäaikainen suomalaisten lehtien avustaja Mart Ummelas tilitti katkerana mielipidepalstoilla Suomen sillan nousseen pystyyn, kun Suomessa ei enää nähdä virolaisia tv- ja radiokanavia ja lehdetkään eivät kaipaa stringeriään. Hymyn päätoimittajaksi siirtynyt Sami Lotila jatkoi iltapäivälehti Õhtulehdessä virolaisten ärsyttämistä kolumneissaan, joiden kohteina ovat olleet virolaiset miehet, epäpätevät nuoret virkamiehet ja poliitikot, Viron talouskriisi, Tallinna ja erityisesti sen taksit, Viron sosiaalisysteemi, leasing-autoilla ajavat virolaiskuskit, virolaisten moraali, suvaitsevaisuus ja niin edelleen. Kolumnit saivat myös sadat virolaiset antamaan palautetta internetissä. Suurin osa vastusti hänen ajatuksiaan, mutta löytyi myös niitä, jotka ovat samaa mieltä nyky-Viron tilasta. Lotilan kolumni virolaisten moraalista sai internetissä yli 700 kommenttia. Kirjoituksessaan Lotila antoi virolaisille ohjeita, kuinka saavutetaan oikeudenmukaisempi yhteiskunta. "Viron yhteiskunta on kuin hyeena, joka armottomasti repii heikot ja jättää preerialle kuolemaan", hän kirjoitti. Myös politiikkojen moraalikäsitystä arvioitiin. Kolumni aiheutti kovaa kritiikkiä ja kovasanaista palautetta, mutta jotkut olivat myös samaa mieltä. Kolumneja kommentoivat myös silmäätekevät, kuten Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaar ja uusi europarlamentaarikko Indrek Tarand. Tarand totesi Lotilan vaikuttavan virolaisiin kuin rokotus parantavasti. Myös Savisaar myönsi, että Lotila on tavallaan oikeassa. Yleensä ulkoa tulevalle asiat ovat selkeämpiä. Savisaar kuitenkin muistutti, että suurin osa Tallinnan asukkaista on tyytyväisiä kaupunkiinsa ja että Lotila kuuluu vähemmistön joukkoon. Suomi hoiti sikainfluenssan hienosti Suomi oli paljon esillä sikainfluenssauutisoinnin yhteydessä. Virossa sikainfluenssan tuloon herättiin myöhään. Vasta influenssan muuttuminen epidemiaksi Suomessa ja Ruotsissa ja siihen liittyvät kuolemantapaukset sekä erittäin huolestuttava tilanne Ukrainassa saivat virolaisetkin miettimään tilanteen vakavuutta. Suomi sai kiitosta nopeasta toiminnasta, ja lehdissä ilmestyi suomalaisten asiantuntijoiden haastatteluja tilanteesta sekä rokotteen tarpeellisuudesta. Syksyllä lehdissä kritisoitiin sitä, ettei Viro ole hankkinut rokotetta ja verrattiin tilannetta Suomeen ja Ruotsiin, joissa rokotus oli jo hyvässä vauhdissa. Viron mediassa kirjoitettiin ylipäätään paljon sikainfluenssatilanteesta Suomessa, muun muassa kuolemantapauksista ja rokotteen aiheuttamista jonoista. Postimees-lehden etusivulla ilmestyi artikkeli "Sikainfluenssa hyökkää Viroon Suomesta". Jutun yhteydessä oli kuva rokotusjonosta Oulussa. Toisaalta virolaista mediaa kritisoitiin myös ihmisten pelottelusta. Lehtien verkkosivujen keskustelupalstoilla enemmistö suhtautui rokotuksiin hyvin kriittisesti ja niiden katsottiin olevan enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Suomi sai muutenkin kiitosta julkisesta terveydenhuollostaan, ja suomalaista terveyskeskusjärjestelmää pidettiin hyvänä mallina myös Virolle. Myös suomalais-virolainen yhteistyö hiv-rokotteen kehittämisessä sai palstatilaa. Kulttuuri Kulttuurisivuilla Suomen nostivat näkyviin erityisesti kirjailijat, mutta huippunimiä oli tarjolla muiltakin kulttuurin kentiltä. Saarenmaan oopperapäivillä esiintyi suomalaisen oopperan raskas sarja, Matti Salminen, Jaakko Ryhänen ja Jorma Hynninen, joita Eesti Päevaleht nimitti todellisiksi ensimmäisen asteen tähdiksi. Lehti kehui Hynnisen ja tanssija Tiina Lindforsin duettoa Ilkka Kuusiston Vapauden vanki -oopperassa. Haitarishamaani Kimmo Pohjosesta on tullut virolaisten kestosuosikki, jonka kiertueesta jopa iltapäivälehti Õhtuleht sai aikaan asiallisen reportaasin. Kuvassa revenneelle harmonikalla annettiin konsertin aikana ensiapua ja Pohjonen kiitteli virolaisten lavamiesten taitavuutta. Helsingin kulttuuritapahtumat ovat tallinnalaisille helpommin saavutettavissa kuin Tarton, joten ei ihme, että ne näkyvät myös lehtien palstoilla. Taidekriitikko Hanno Soans kiitteli Kuvan jälkeen minimalisminäyttelyä ja nimitti Kiasmaa lähimmäksi nykytaiteen museoksi, jonkinlaisena piikkinä Kumulle. Virolaiset kerkesivät muuallekin Suomeen, ja kokemuksia riitti jaettavaksi Ruisrockista asuntomessuihin. Kuopio tanssii ja soi -festivaalilta piipahtanut Tiit Tuumalu kehui Tero Saarisen Blue Lady -esitystä, ja siinä sivussa Vinskiä ja kalakukkoja. Venäläisen avant garde -näyttelyn väärennökset Wäinö Aaltosen museossa nousivat otsikoihin todennäköisesti koska näyttely oli kytköksissä virolaisen Leonhard Lapinin retrospektiiviin. Vuosi oli kuitenkin ennen kaikkea Sofin vuosi ja Sofi Oksanen vuoden näkyvin suomalainen henkilö. Puhdistuksen vironnos julkaistiin näyttävästi Suomen suurlähetystössä toukokuussa. Kirjailija sai heti osakseen valtavaa huomiota ja seuraavat viikot hän poseerasikin lehtien kansikuvatyttönä. Oksasen koettiin ajavan virolaisten asiaa. Joulukuussa Postimees valitsi Oksasen ”vuoden ihmiseksi“ nimittäen häntä Viron lähettilääksi Suomessa ja maailmalla. Viroa taitavan Oksasen haastatteluista kilpaili sekä sähköinen että printtimedia. Mielipidevaikuttajan asemaan pääsystä kertoo myös Oksasen aukeaman artikkeli vuodenvaihteen Postimees-lehdessä. Tässä valossa onkin outoa, ettei itse teoksesta ilmestynyt arvosteluja, vaikka Puhdistus komeili myyntitilastojen kärjessä. Kulttuurilehti Sirpissä lopulta ilmestynyt Kaarel Tarandin arvostelu pudotti kirjan hyvin kirjoitetuksi trilleriksi, joka kuitenkin levittää väärää Viro-kuvaa maailmalle. Imbi Pajun ja Sofi Oksasen toimittama Kaiken takana on pelko sai lähes pelkkiä kehuja, ja virolaiset tervehtivät suomalaisten sivistämistä ilolla. Yleisen hymistelyn lomassa kriittisen silmäyksen teokseen loi Postimees-lehdessä Jarmo Virmavirta, jonka mukaan artikkelikokoelma kertasi tunnettuja faktoja selvittämättä Viron uudelleenitsenäistymisen ihmettä. Juhani Salokantelen Jaan Kross -elämäkerran ja Seppo Zetterbergin Viron historian ilmestyminen viroksi olivat vuoden muita kohokohtia. Julkistamistilaisuuksissa paikalla oli älymystön kerma ja televisiokamerat, Salokannelta ehti poiketa onnittelemaan myös presidentti Toomas Hendrik Ilves. Sekä Zetterberg että Salokannel ovat entisiä Suomen Viron-instituutin johtajia ja todellisia median lemmikkejä. Zetterbergin suosiota lisää, etteivät hänen historiantulkintansa ole ärsyttäneet virolaisia. Television keskusteluohjelmien vieraana ja lehtien laajoissa haastatteluissa Zetterberg vastaili diplomaattisesti, miksi suomalaiset aina vain kirjoittavat Viron historiaa. Onneksi vastapainoksi vuoden aikana ilmestyi useita Suomea käsitteleviä teoksia, muun muassa Tõnu Tuulaksen Avastamas Soomet ja Kaja Tamperen Minu Soome, samoin Kaare Sarkin ja Mai Frickin uudet suomen kielen oppikirjat, jotka kaikki saivat hyvin näkyvyyttä mediassa. Yllättävän suurta huomiota sai Piret Salurin uudelleen kääntämä ja joulun alla ilmestynyt Mika Waltarin Sinuhe. Riho Laurisaar haastatteli Kjell Westöä ja Jaakko Hämeen-Anttilaa Eesti Päevalehdessä. Virolaisia kiinnostaa myös Suomessa ilmestynyt kirjallisuus laidasta laitaan, esimerkiksi runoilija Elo Viiding arvioi kulttuurilehti Sirpissä Rita Dahlin antologiaa naiskirjailijoista ja sensuurista. ”Suomen televisio oli meille hyvä äitipuoli“ Kirjallisuuden ohella lähihistorian syväluotausta harrastivat myös elokuvantekijät. Vuoden puhutuin dokumentti, Kiur Aarman ja Jaak Kilmin ohjaama Disko ja ydinsota on hilpeän-nostalginen kuvaus Suomen televisiosta ja sen maagisessa taikapiirissä 80-luvulla kasvaneista virolaislapsista. Ohjaajien mukaan Suomen television luoma rinnakkaistodellisuus lopulta mursi neuvostosysteemin ja auttoi kätilöimään Viron itsenäisyyttä. Mediassa dokumentti laukaisi suoranaisen kirjoitusten vyöryn. Eesti Päevalehden pyynnöstä elokuvan katsoi myös Suomen suurlähettiläs Jaakko Kalela, joka totesi, ettei Neuvosto-Viron puoluejohdon taistelu Suomen televisiota vastaan kaikesta huolimatta koskaan noussut esiin virallisissa keskusteluissa Moskovan kanssa. Postimees puolestaan ihmetteli, miksei Suomen television merkitystä ole tähän mennessä tutkittu vakavasti. Imbi Pajun dokumentti, lottien ja virolaisten aatesisarten yhteistyöstä kertova Suomenlahden sisaret sai marraskuisen ensi-esityksensä myötä valtavasti julkisuutta. Ensi-illassa paikalla oli myös Elisabeth Rehn, yksi elokuvan henkilöistä. Smedsin poliittinen kabaree antoi kyytiä EU:n byrokraateille Eesti televisioonin pääuutislähetys esitti pitkän pätkän Kristian Smedsin Mental Finlandista ja haastatteli ohjaajaa. Andres Laasik Eesti Päevalehdestä kävi Brysselissä katsomassa esityksen ja kirjoitti siitä kaksi laajaa artikkelia. Laasik määritteli näytelmän poliittiseksi kabareeksi. Virolaisia kiinnosti Tallinnassa useita produktiota toteuttaneen Smedsin lisäksi näytelmässä esiintyvät tunnetut virolaisnäyttelijät Juhan Ulfsak ja Eva Klemets. Smedsin tallinnalaiselle von Krahlin teatterille ohjaama Lokki esitettiin loppusyksystä Moskovassa. Se oli Postimees-lehden mukaan kuuluisan suomalaisohjaajan ensimmäinen suuri työ Venäjällä. Virolaisten huippunäyttelijöiden tähdittämä produktio sai ylenpalttisen hyvän vastaanoton, ja lehti siteerasi Kommersantin kriitikkoa, joka kiitteli Smedsin taitoa sekoittaa reaalielämä ja dramaturgia näyttämöllä. Kulttuurilehti Sirp huomioi aukeaman haastattelussaan Suomen tunnetuimman lavastajan Ralf Forsströmin, joka teki lavastuksen Verdin Naamiohuveihin Estonia-teatterissa. Kumu tarjoili Sikamessiaan ja Ars Fennican Taiderintamalla alkuvuoden merkittävimpiä tapahtumia oli Ars Fennica -palkinnon luovuttaminen Mark Raidperelle Kumun taidemuseossa. Virossa lähes tuntematon palkinto nousi television pääuutislähetykseen ja noteerattiin myös päivälehdissä ja radiokanavilla. Siihen epäilemättä vaikutti, että palkinnon luovutti Suomen presidentti ja saaja oli virolainen. Lisäksi se luovutettiin ensimmäistä kertaa Suomen ulkopuolella. “Poliittisesti korrektia”, lohkaisi Eesti Päevalehden taidekriitikko Ants Juske. Suomalainen taide on ollut Kumussa jatkuvasti hyvin näkösällä. Syksyllä seinille ripustettiin Harro Koskisen klassikot Sikamessias ristillä ja Sikaperhe. Taidekriitikot yrittivät avata teosten undergroundajattelua virolaisille näyttelyvieraille. Harron visuaalisesti voimakkaat kuvat nosti sivuilleen myös venäjänkielinen viikkolehti Den za Djom. Julkisuutta sai myös Viron ja Suomen ulkomaisen taiteen museoiden yhteisprojekti Alankomaiden taiteesta. Suomen Viron-instituutin uudistuneen linjan ja tehokkaamman tiedotuspolitiikan hedelmät näkyivät jopa naistenlehdissä. Tapahtumia oli ohjelmassa vähemmän, mutta niihin panostettiin enemmän. Eesti Ekspress löysi parin aukeaman verran palstatilaa niinkin marginaalisen tuntuiselle aiheelle kuin Tove Janssonin poliittiset karikatyyrit ennen sotaa. Suomalaisen muodin sarjassaan instituutti toi esille jalkinesuunnittelun huiput Minna Parikan ja Julia Lundstenin, joiden kenkäveistokset päätyivät komeina kuvina muotilehtien sivuille. Design ja käsityö olivat pääteemoja myös instituutin ja lähetystön yhdessä ponnistelemilla ja tähän asti suurimmilla Suomi-päivillä, jotka näkyivät hienosti maakunnallisessa mediassa Tartossa. Opetusministereiden tapaaminen ylsi myös valtakunnan verkkoon. Lähetystö sai omat säkeensä, kun runoilija Karl Martin Sinijärv teki viikkolehti Eesti Ekspressin kulttuuriliitteessä ”Tarkastelua kirjailijaliiton rapuilta Suomen suurlähetystön suunnassa“ seuraavasti: mida tumedamaks tõmbub taevas toompea kohal seda heledamalt särab tasavalla lipp (Mitä tummempi on taivas Toompean yllä, sitä heleämmin hehkuu tasavallan lippu) Talous Talousuutisointi keskittyi pääosin syvästä kriisistä kärsivän Viron omien asioiden seurantaan. Suomi tärkeimpänä kauppakumppanina ja vertailukohtana kiinnosti silti suuresti. Suomen talouden kehitystä seurattiin silmä kovana, ja elvytystoimia verrattiin Viroon. Hallituksen talouspoliittiset ratkaisut uutisoitiin herkästi, eritoten niiden erotessa Viron omista keinoista. Viron valtion velka on Euroopan pienempiä, ja Suomen velanotosta kirjoitettiin paljon. Mediaa kiinnosti myös suomalaisyritysten toiminta ja laajentumissuunnitelmat Virossa. Suurimpia Suomea koskeneita talousuutisia oli Finnairin lakko. Kiinnostus johtui osittain siitä, että virolaiset matkustavat usein Suomen kautta. Finnair toimii myös Tallinnasta käsin. Postimees nimitti lakkoa vakavaksi kriisiksi, joka vaikuttaa tuhansiin virolaisiin. Lehden pääkirjoitus kritisoi ammattiyhdistyksien toimia tilanteessa, jossa yritys tekee tappiota. Lakko olisi sen mielestä ymmärrettävissä, jos elettäisiin talouskasvun aikaa. Finnairin talousvaikeuksia on lisäksi vertailtu SAS:in omistaman Estonian Airin vaikeuksiin. Suomalaisia työsopimusneuvotteluja seurattiin Virossa muutenkin tarkoin. Sekä pankkialan lakko että Tallink Siljan irtisanomiset Suomessa uutisoitiin Virossa. Suomi elvyttää velalla Postimees-lehden kolumnisti Martti Aavik vertaili helmikuussa Suomen ja Viron elvytystoimia. Toisin kuin budjettileikkauksia tekevässä Virossa, Suomessa elvytetään rakennushankkeilla ja panostetaan työttömien koulutukseen. Tähän Suomi joutuu ottamaan velkaa, mitä Virossa ei edes harkita. "Parhaimmat toiveemme päästä talouskriisin yli perustuvat Suomen ja Ruotsin nopealle vahvistumiselle. Pitäkäämme peukkuja naapureille!" ”Suomi ei nosta veroja, vaan kasvattaa velkaa”, julisti Postimees heinäkuussa. Uutinen kertoi Suomen elvytyksestä ja hallituksen toimista työttömyyden hoidossa. Samassa lehdessä esiteltiin Suomen veroratkaisuja, joiden mukaan hallituksen päätökset suosivat kotimaisen kysynnän tasapainottamista ja näin talouden nopeampaa elpymistä. Esille nousi myös pelko inflaation kasvusta. Toimittaja oli haastatellut Tallinnassa vierailevia suomalaisia turisteja, jotka eivät uskoneet laman vaikuttavan heidän omaan elämäänsä juuri millään tavalla. Eesti Päevaleht uutisoi alkuvuodesta Suomen kampanjan liiallista säästämistä vastaan. Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajan Leif Fagernäsin Eesti Päevalehdelle antamassa haastattelussa keskityttiin analysoimaan Suomen vientisektorin tilaa ja keinoja nostaa se talouden suosta. Fagernäs korosti, että Suomen kehitys tapahtuu askel askeleelta eikä uutta Nokiaa ole näköpiirissä samalla tavalla kuin 90-luvun laman jälkeen. Taloutta vievät eteenpäin kuitenkin useat muut pienemmät ilmiöt. Virossa työskentelevää tunnettua suomenruotsalaista liikemiestä Joakim Heleniusta haastatellaan usein Suomi-asiantuntijana. Eesti Päevalehden talousivuilla Helenius kehotti virolaisia ottamaan oppia Suomen lamasta. Heleniuksen mielestä Viron tulisi panostaa viennin kehittämiseen. Suomi on panostanut vientiin vuosia, mistä johtuen Suomen hallituksella on rahaa elvyttää, kun Viron hallitus päinvastoin joutuu leikkaamaan kulujaan. Suomen lama ja suomalainen turisti Vuoden alussa Tallinnan taideakatemian professori Leonhard Lapin kommentoi kolumnissaan, että Viro voisi oppia paljon Suomen lamasta. Lapinin mielestä eniten opittavaa on kulutustottumuksien muuttamisessa, sillä laman aikaan Suomessa suosituiksi muuttuivat niin kirkot kuin kirpputoritkin. Kulutushysterian loppuminen olisi Lapinin mielestä Virolle vain hyvä asia. Entisen Tallinnan kaupunginjohtajan Tõnis Paltsin mielestä Viron tulisi hyödyntää enemmän Suomen tarjoamia mahdollisuuksia. Ihmisiä pitäisi auttaa, että he voisivat käydä töissä Suomessa. Näin tuetaan Viron taloutta, sillä monet virolaiset käyvät viikot Suomessa ja kuluttavat kotimaassaan. Viroon pitäisi houkutella enemmän suomalaisyritysten pääkonttoreita suotuisan verotuksen avulla, jotta Viroon syntyisi todellinen finanssikeskus. Lisäksi suomalaisia turisteja tulisi houkutella enemmän Viroon. Talouslaman myötä matkailun merkitys maan taloudelle on kasvanut. Eesti Päevaleht valitti alkusyksystä, että huonot palvelualojen ammattilaiset hävittävät Viron maineen. Baltic Guide -lehden järjestämässä kyselyssä suomalaiset antoivat huonot arvosanat virolaiselle palvelukulttuurille, erityisesti taksikuskeille. Suomalaisen turistin julkiseen kuvaan matkailun arvonnousu ei välttämättä ole vaikuttanut, media uusintaa vähintään sivulauseissa käsitystä ”ufoista, jotka silmät kierossa kyöräävät kotimaassa tuotetun Koffin takaisin krapulan kiusalla“. Virolaiset Suomessa Suomi on Viron tärkein vientimarkkina, ja virolaisyritysten pärjääminen naapurimaassa kiinnosti mediaa. Sukkia valmistava Suva on menestynyt Suomessa etnologisten kuosien avulla. Vahvasti tuotesuunnitteluun panostanut yritys teki Suomen markkinoille oman Kalevala-sarjan. Menestystarinoita Suomeen muuttaneista työntekijöistä oli selvästi aikaisempia vuosia vähemmän. Virolaisten rakennusmiesten työtilanne huolestutti Eesti Päevalehteä, joka uutisoi talouskriisin luoneen Suomen työmarkkinoille uuden, huonoilla työsopimuksilla työskentelevän ”alaluokan”. Lehti valitti, että virolaiset rakennusmiehet eivät osaa vaatia itselleen parempia oikeuksia. Lehti kertoi, että Suomessa kuolee vuosittain yhä enemmän rakennusmiehiä. Suurin osa onnettomuuksista johtuu siitä, että työturvallisuudesta on tingitty. Rakennusliiton älähdys nousi otsikoihin Äripäev-lehdessä lokakuun puolivälissä. Rakennusliiton mielestä on väärin, että virolaiset rakentajat hyötyvät kotitalousvähennyksestä eikä Suomessa suosita suomalaista. Virolaiset tekevät Rakennusliiton mukaan edullisempia tarjouksia ja voittavat näin markkinaosuuksia. Loppuvuoden myönteinen uutinen oli pääministeri Matti Vanhasen Viron-vierailu, jonka yhteydessä hän totesi, että Viron IT-ratkaisut ovat Suomea edellä. Virolaisten tiedotusvälineiden mukaan tämä osoitti, että maa on oikealla tiellä. Yhteistyötä suomalaisten ja virolaisten välillä tulee alalla olemaan tulevaisuudessa Viron ollessa antava osapuoli, povasi Äripäev. "Suomalainen yritys luo työpaikkoja Viroon" Cargotec Oyj:n tehtaan avaaminen Narvassa oli suomalainen suurinvestointi. Tehtaan avajaisiin osallistuneen presidentti Toomas Hendrik Ilveksen myötä tapahtuma sai suurta huomiota mediassa. Toinen suuri tapahtuma oli Saarioisen tehtaan avajaiset Raplassa. Uutiset uusista työpaikoista otettiin Virossa ilolla vastaan. Äripäev kertoi FSP Finnish Steel Paintingin suunnitelmista avata jo toinen pintakäsittelylaitos Sauessa. Paljon julkisuutta sai Loimaan Kivi Oy, joka toimitti graniittilevyt Tallinnan Vapaudenaukiolle. Virolainen media seurasi maan tärkeimmän ja näyttävimmän julkisen tilan valmistumista tarkkaan. Postimeeslehden mukaan yritys sai urakan, koska sillä oli valmius valmistaa torin epätavallisen suuret graniittilevyt nopeasti. Postimees kertoi Hyrles Oy:n tulleen Viroon hyvän logistisen sijainnin eikä suinkaan halvemman työvoiman takia. Lisäksi talouskriisin aikana on hyvä aika aloittaa uutta toimintaa, koska kulut ovat pienemmät kuin nousukaudella. Toimintaa Virossa auttoi käynnistämään Enterprise Estonia (EAS). EAS:n Helsingin-edustaja Valdar Liive vakuutti, että useat suomalaiset yritykset suunnittelevat investointeja Viroon. Kiinteistösektorin hiljainen elpyminen loppuvuodesta näkyi uutisoinnissa. Äripäev-lehti väitti otsikossaan suomalaisten ostavan Tallinnan keskustan. Uusista kiinteistökaupoista yli puolet on tehty ulkomaalaisten kanssa, ja heistä suurin osa on Suomesta. Lehden mukaan suomalaiset ostavat enintään viisi vuotta vanhoja tai täysin uusia asuntoja. Suomalaisia kiinnostavat myös lomakaupungit Pärnu, Haapsalu ja Kuressaare. Suomalaisen infra- ja rakennusalan palveluyrityksen Destian mahdollinen vetäytyminen Viron markkinoilta myttyyn menneen hankkeen takia sai paljon huomiota tiedotusvälineissä. Äripäev ruoti asiaa sekä artikkelissa että pääkirjoituksessa. Destia Eestin edullisemmasta tarjouksesta huolimatta virolainen yritys sai jatkaa töitä vuoden loppuun asti. Pääkirjoituksessa kritisoitiin Viron tiehallinnon tapaa järjestää hankekilpailuja, jossa suositaan tiettyjä markkinapelureita. Näin se antoi lehden mukaan ulkopuolelle signaalin, että Viro harrastaa epärehellistä liiketoimintaa. Nokiaa kunnioitetaan edelleen Suomen talouden lippulaivana, ja Lex Nokiat ja yhtiön pörssikurssien heilahtelut saivat paljon palstatilaa. Viime vuonna seurattiin erityisesti yrityksen taistelua markkinaosuuksista. Äripäev-lehden mukaan Nokian johtoasema kännykkämarkkinoilla ei ole enää itsestäänselvyys. Uutisessa pääteltiin silti, ettei ”kuningasta” ole vielä työnnetty pois valtaistuimelta ja että Suomen kuuluisimmalla yrityksellä on yhä mahdollisuus nousta suosta. Länsi- ja Keski-Eurooppa Alankomaat Alankomaiden media käsitteli Suomea vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Kulttuuri- ja talousaiheet hallitsivat määrällisesti Suomea koskevaa uutisointia. Näkyvimmät artikkelit julkaistiin pääministeri Matti Vanhasen Haagin-vierailun ja Riikka Pulkkisen Raja-kirjan käännöksen johdosta. Pääministerin haastattelu Pääministeri Matti Vanhanen vieraili Haagissa maaliskuussa. Konservatiivisen viikkolehti Elsevierin haastattelussa käsiteltiin sitä, miksi Suomella ei ollut omaa pankkikriisiä. Vanhasen mukaan tämä oli 90-luvun kriisin ansiota. Vanhanen toi haastattelussa esille muun muassa talouselämän piristämisen, lisälainojen takaisinmaksun ja Suomessa toteutettavat uudistukset. Riikka Pulkkisen Raja hollanniksi Riikka Pulkkinen oli vierailevana nuorena kirjailijana Crossing Border -festivaalilla Haagissa ja muun muassa kirjoitti festivaalin verkkosivulle päivittäin. Samoihin aikoihin julkaistu Raja-kirjan käännös sai upeat arvostelut monissa päivälehdissä ja internetin kirjallisuussivuilla. Artikkeleissa kirjoitettiin ”vaikuttavasta kirjasta”, ”hämmästyttävän voimakkaasta” ja ”henkeä salpaavasta esikoisromaanista”. Ezzulia.nl-kirjallisuussivulla Pulkkista pidettiin lahjakkuutena ja ”muutaman vuoden kuluttua käsitteenä”. Musiikkia, balettia Kulttuurin alalta huomioitiin laajemmin myös Esa-Pekka Salosen ja Lontoon Philharmonia Orchestran vierailu Amsterdamissa, Tero Saarisen Nederlands Dans Theater I:lle tekemän baletin Scheme of Things kiertue Alankomaissa ja kapellimestari Leif Segerstamin ja sopraano Helena Juntusen esiintyminen Amsterdamissa. Salosen konsertissa esitetyn Mahlerin yhdeksännen sinfonian tulkinta jakoi kriitikoiden mielipiteet kahtia. Saarisen balettia koskevissa kritiikeissä kiiteltiin tanssijoita ja lavasteita, mutta itse baletilta olisi odotettu enemmän. Segerstamin johtama Sibelius-konsertti sai hyvät arvostelut. Talous ja matkailu Lyhyiden talousuutisten otsikoissa näkyi pääasiassa Nokia milloin alenevilla tuloslukemillaan, milloin erimielisyyksillään Philipsin kanssa. Matkailun alalta laajin artikkeli julkaistiin joulukuun More than Classic -aikakauslehdessä. Artikkelissa esiteltiin 12 sivulla talvista Helsinkiä upeiden kuvien kera. Suomalaista ruokaakaan ei unohdettu... Kulinaristista Suomea tehtiin tunnetuksi reformistisen Trouw’n päivittäisen ruokareseptin kohdalla esittelemällä hollantilaisille karjalanpiirakat, tattikeitto ja muurinpohjaletut. Vuoden synkkä päätös Vuoden viimeisen päivän lehdet uutisoivat lyhyesti uutistoimistojen artikkeleina kauppakeskus Sellossa tapahtunutta ampumavälikohtausta. Belgia Belgian tiedotusvälineiden kiinnostus Suomeen pysyi edellisvuosien tasolla. Laajimmin käsiteltiin Kristian Smedsin ja Smeds Ensemblen Mental Finland -näytelmää. Uutena aiheena esille nousi Itämeri. Sysimusta Fort Finland Euroopan unionissa Suomalainen kulttuuri sai Brysselissä poikkeuksellisen paljon julkisuutta jo alkuvuodesta, kun Kristian Smedsin ja Smeds Ensemblen Mental Finland sai helmikuussa ensi-iltansa Koninklijke Vlaamse Schouwburg -teatterissa. Näytelmästä ja sen ohjaajasta kirjoitettiin lehdistössä jo ennen ensi-iltaa, ja Brussel TV:ssä pyöri mainosfilmi, jossa näyttelijäjoukko kulki ympäri Brysseliä muun muassa eurokortteleissa ja Brysselin maamerkin Atomiumin kulmilla. Ensi-illan jälkeen näytelmän arvosteluja ilmestyi useissa niin flaamin- kuin ranskankielisissäkin lehdissä. Mental Finlandia kuvattiin brutaaliksi, realistiseksi ja ilmaisuvoimaiseksi oodiksi mielikuvitukselle, multimediaspektaakkeliksi, jonka huumori oli usein härskiä ja julmaa, Monty Python henkistä. Esityksen punaisena lankana pidettiin kuvausta sorretuista ja sortajista. Lopputuloksena oli ”sysimusta Fort Finland, jossa tarraudutaan omiin traditioihin, traumoihin ja ulkomaalaispelkoon”. Mental Finland nähtiin myös kertomuksena eristyneisyydestä, sulkeutuneisuudesta ja yhteiskunnasta, jossa ihmiset pelkäävät toisiaan. Joissakin arvioissa uskottiin, että Smeds halusi ennen muuta suunnata nuolensa omaan kansalliseen kulttuuriinsa ja että ”Eurooppa oli hänelle lopultakin vain kastike sen ympärillä”. Arvostelut olivat pääosin myönteisiä, vaikka kaikilta esitys ei saanutkaan ymmärrystä. Knackviikkolehden arvion mukaan näytelmä oli lapsellinen ja kliseinen kokoelma ennalta-arvattavia kohtauksia ja naiiviudessaan suoranainen loukkaus teatteria ja yleisöä kohtaan. La Libre Belgique päivälehden Guy Duplat totesikin omassa arviossaan, että esitys joko ihastuttaa tai ärsyttää: ”se on pirullisen kekseliästä teatteria, eikä pelkää mitään”. Riikka Pulkkinen yllätti filosofisella romaanilla ja ”Kuningas Arto” lunasti ”paasilinnalaisten” odotukset Antwerpenissa Crossing Border -festivaalilla vieraillut Riikka Pulkkinen sai loistavat arviot hollanniksi käännetystä romaanistaan Raja. Teosta hehkutettiin älykkääksi filosofiseksi romaaniksi hyvän ja pahan sekä elämän ja kuoleman välisen rajan ylittämisestä. Pulkkista kuvattiin poikkeuksellisen lupaavaksi kirjoittajaksi ja yhdeksi lahjakkaimmista nykysukupolven kirjailijoista. Belgiassakin suurta suosiota nauttivan Arto Paasilinnan ranskaksi käännetty romaani Kymmenen riivinrautaa huomattiin lehdistössä, jossa sitä verrattiin muun muassa Belgiassa ilmestyvään satiiriseen aikakauslehti Père Ubuun. Täysin varauksetonta kiitosta kirja ei kuitenkaan saanut: alun vastustamaton euforia ei arvioiden mukaan kantanut ihan loppuun saakka, mutta siitäkin huolimatta ”Kuningas Arto” oli kirjoittanut lukijaa hauskuttavan mehukkaan farssin, jossa asiat sanottiin suoraan. Inhimillinen luonto Kuvataiteen alalta mediassa huomioitiin valokuvaaja Arno Rafael Minkkisen, multimediataiteilija Jussi Kiven, taidemaalari Mikko Paakkolan ja videotaiteilija Eija-Liisa Ahtilan näyttelyt. Minkkisen, Kiven ja Paakkolan luontoa kuvaavat työt erottuivat aitoudellaan ja omaperäisellä toteutuksellaan. Ahtilan kuudelle kankaalle heijastettava, syyllisyydestä ja siirtomaavallasta kertova teos Where is where? esitettiin Contour Mechelenin videotaiteen festivaalilla ja sitä pidettiin useissa arvioissa festivaalin vaikuttavimpana teoksena. Suomi on Lappi ja Helsinki De Morgen Magazine -lehden toimittaja aloitti kiertomatkansa maailmalla Suomen Lapista ja jatkoi matkaansa Helsingin kautta 11 muuhun kohteeseen, jotka sijaitsivat Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Japanissa ja Itä-Aasiassa, ja päätyi lopulta Boracayn saarelle Filippiineille. Lappiin kannatti toimittajan mukaan tulla hakemaan arktisia elämyksiä: ”Mikään ei ole vapaampaa kuin ajaa moottorikelkalla pitkin valkeita hankia ja etsiä poroja, jotka arkoina pitävät kaikkea silmällä metsien kätköistä!” hän totesi. Helsingin etuna pidettiin sen matalan profiilin tyyliä, jolla se erottui muista pääkaupungeista. Helsingin suurin viehätysvoima piili kirjoittajan mukaan kaupungin vaatimattomuudessa ja puhtaudessa. Suomalainen arkkitehtuuri, design ja ruoka mainittiin vielä Helsingin lisävaltteina. ”Suomalaiset ovat lisäksi loputtoman ystävällisiä ja sydämellisiä, jopa talvipakkasilla”, päättyi kirjoitus. Itämeri nousi Belgian ympäristökartalle Itämeri huomioitiin La Libre Belgique -lehden Planète-osiossa, jossa viikoittain nostetaan esille jokin paikallinen tai maailmanlaajuinen ympäristöä koskeva kysymys tai ongelma. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin Itämeren tilaa ja siteerattiin pääministeri Matti Vanhasen lausuntoa, jonka mukaan Itämeri on vaarassa kuolla, elleivät Itämeren alueen valtiot ryhdy kiireellisesti toimenpiteisiin sen pelastamiseksi. Luonnonsuojelunäkökulma nousi esille myös Planète-osion Itämeren kaasuputkea koskevassa uutisoinnissa: lupa Itämeren kaasuputkelle myönnettiin luonnonsuojelijoiden harmiksi, mutta oli voitto Nord Streamin suurimmalle osakkeenomistajalle Gazpromille. Erityisesti ympäristöjärjestöjen kerrottiin olevan huolissaan siitä, mitä vaikutuksia kaasuputken rakentamisella olisi kalakantoihin, kalastukseen ja meriliikenteen turvallisuuteen. Kestävää kehitystä pohdittiin ekorakentamista käsittelevässä artikkelissa, jossa Suomi nostettiin esille ekotehokkaan rakentamisen edelläkävijänä. Erityisesti kerrottiin Eko-Viikin alueesta, jossa lämmön-, sähkön- ja vedenkulutukselle on asetettu tiukat ekologiset tavoitteet: ”Eko-Viikissä ei parvekkeilla näekään kukkia, vaan aurinkopaneeleita.” Suomalainen kasvojenkohotus eli laman pohjalta tutkimus- ja kehitystoiminnan kärkeen Tampereella vieraillut Vacatur-lehden toimittaja raportoi siitä, miten Suomi nousi lamasta 1990-luvulla. Avaintekijöitä hänen mukaansa olivat menestyksekäs investointi korkean teknologian tutkimukseen ja koulutukseen sekä yliopistojen, yritysten ja valtiovallan yhteistyö - mukana oli myös onnea, kun Nokia rynni matkapuhelinmarkkinoille. Kirjoittaja pohti, miksi Suomessa onnistuttiin talouden rakennemuutoksessa yhdessä vuosikymmenessä ja miksi sama ei ole onnistunut Valloniassa. Trends/Tendances -lehdessä vastaukseksi tarjottiin poliittisen yksimielisyyden puuttumista ja päätöksenteon hitautta. Suomen heikkoutena pidettiin sitä, että talous on keskittynyt liikaa Nokia ympärille: ”Mitä tulevina vuosina tapahtuu Suomelle, jos Nokialla alkaa mennä huonosti?” Bulgaria Suomi esiintyy Bulgarian mediassa aiheiltaan hyvin erityyppisissä uutisissa. Variaatiota löytyi rockmetalliyhtyeistä suomalaiseen ruokakulttuuriin. Suurlähettiläs Tarja Laitiaisen virkaanastujaiset huomioitiin myös useammassa uutislähteessä. Suorastaan vitsikkäitäkin uutisia löytyi, kuten Finnairin markkinointitempaus talouskriisiä vastaan. Uutisten perusvire on myöteinen. 12/2009 Uutinen Suomen Lapista, Joulupukin maasta, jossa yöt voi viettää lasisessa iglussa, revontulet loistavat 200 yötä vuodessa ja jouluaattona päivänvalo kestää 20 minuuttia. Uutinen markkinoi Lapin matkailua hyvin houkuttelevasti. 12/2009 Radiohaastattelu (Radio Hristo Botev) lähettilään virkaanastumisesta. 11 ja 12/2009 ”Suomalainen taifuuni” ja ”suomalainen legenda”, uutisoitiin suomalaisesta hevimetalliyhtyeestä Stratovariuksesta sen Sofian-kiertueen lähestyessä. Yhtyeen kanssa esiintyvä toinen suomalainen hevimetalliyhtye Tracedown mainittiin myös. 11/2009 Kansallinen TV7 lähetti jouluruokatraditioita esittelevän ohjelman, jossa suurlähettiläs Laitiainen esitteli residenssissä suomalaiselle ruokakulttuurille ominaisia jouluruokatraditioita. 11/2009 Suomalaisesta ruokakulttuurista kertova uutinen, jossa suurlähettiläs Laitiainen kertoi suomalaisen ruokakulttuurin piirteistä merkkipäivien, kuukausien ja vuodenaikojen osalta. Herkuista mainittiin esimerkiksi Runebergin torttu, torstain hernekeitto sekä suomalainen jäätelökesä marjoineen. 11/2009 Finnairin mainittiin löytäneen keinon taistella talouskriisiä vastaan: 3,18 miljoonalla lentopisteellä saa uudet rinnat, 4,84 miljoonalla pisteellä kasvonkohotuksen. Yhteistyössä on tunnetuin suomalainen plastiikkakirurgi Rolf Nordström. Kirjoittajan kommentti: ”Taitaa koskea vain naispuolisia asiakkaita.” 11/2009 Veikka Gustafsson, maailmalla tunnettu suomalainen vuorikiipeilijä vieraili Bulgariassa Bansko Mountain Film Festivaaleilla. Hänen mainittiin olevan viimeisin vuorikiipeilijä, joka on kiivennyt kaikille maailman 8000 metriä korkeille vuorille, joita on yhteensä 14. 10/2009 Novinitessä mainittiin elokuvaohjaaja Renny Harlinin sanoneen, että hän on kiinnostunut tekemään elokuvan Venäjän ja Georgian välisestä konfliktista. Uutisessa ei tosin mainittu Harlinin olevan suomalainen. 10/2009 Suomalaisen Ferratumin, pikavippilainojen myöntämiseen erikoistuneen yrityksen mainittiin olevan jo Bulgarian markkinoilla. Pieniä pikalainoja myönnetään tekstiviestein ja internetissä. 9/2009 Syksyn alussa virallisesti aloittaneen suurlähettiläs Laitiaisen virkaanastujaisseremoniasta uutisoitiin maan suosituimmissa bulgariankielisissä ja englanninkielisissä lehdissä kuten Sofia Echo ja Morning News/Novinite. Seremoniakuvauksen lisäksi uutinen sisälsi Laitiaisen biografian lyhyesti. Seremonia pidettiin samanaikaisesti myös muille samoihin aikoihin aloittaneille suurlähettiläille. 8/2009 Maan tunnettu englanninkielinen sanomalehti Sofia Echo uutisoi 200:n, pääasiassa Bulgarian romanin saapuneen Suomeen anoakseen turvapaikkaa. Uutisessa mainittiin myös suomalaisen maahanmuuttoviranomaisen lausunto, että EU-maat lukeutuvat turvalliseksi alueeksi asua ja ettei heille ollut aiemmin tullut vastaan EU-kansalaisia turvapaikanhakijoina. 8/2009 Kauko Jämsenin vastaanottama Stara Planinan Ritarikunnan 1. luokan risti, joka on korkein ulkomaalaiselle myönnettävä kunniamerkki, uutisoitiin paikallisen uutistoimisto Focuksen verkkosivuilla sekä aikakausilehdessä Trud. Uutisessa kerrottiin hänen työstään ja aktiivisuudestaan maiden kahdenvälisten suhteiden hyväksi sekä muisteltiin suomalaisten osallisuutta Bulgarian vapautusrintamaan. 8/2009 ”Suomen ensimmäinen metallimusiikin leidi”, ”jääkuningatar”, ”enkelin ääni pohjolasta” sekä ”Miss metal Finland” kuvastivat Tarja Turusen suosiota Bulgariassa. Sofian-kiertuetta uutisoitiin runsaasti myönteiseen sävyyn. Yhtyeen aiemmasta kokoonpanosta Nightwish mainittiin nimellä ”kulttigoottiryhmä Nightwish”. 8/2009 Operosan, Bulgariassa järjestettävän vuosittaisen oopperafestivaalin perustaja Katrin Haataja mainittiin festivaalista kertovassa artikkelissa. Haatajan ei kuitenkaan mainittu olevan suomalainen. 6/2009 Suomalaisesta ortodoksipapista Mitro Revosta ja hänen siirtymisestään Euroopan parlamentin jäseneksi julkaistu uutinen oli sävyltään hyvin myönteinen. Haastattelussa Repo mainitsi toimivansa humaanimman Euroopan puolesta. Uutisessa kerrottiin hänen saaneen runsaasti huomiota Suomessa, etenkin ortodoksisessa yhteisössä, jonka oli vaikeampi ymmärtää Revon siirtymistä politiikkaan. Oma kirkko kielsi häntä toimimasta pappina hänen siirtyessään uusiin tehtäviin, ja kieltoa perusteltiin historiallisen ajan kirkon säännöillä. Revon sanoin: ”Minua syytetään rikoksesta. Olen kuitenkin ylpeä saavutuksistani”. 3/2009 Lordin maaliskuun kiertueesta Sofiassa uutisoitiin sanomalehdessä Bljasek. Uutinen mainitsi Lordin, ”suomalaisen hardrockin hirviön”, esiintymiseen liittyvän haasteellisen pyrotekniikan sekä Euroviisuvoiton 2006 kappaleella ”Hard Rock Hallelujah”. 3/2009 Nokian toimitusjohtajan Jorma Ollilan uutisoitiin kertoneen, että maailma voi kohdata laskukauden, jos se seuraa protektionistisia toimenpiteitä. Skandinaavinen kapitalismi, joka on tulevaisuuden malli, kuvastaa avoimuutta globalisaatiolle sekä toimii pohjana valtionohjelmille, jotka suojaavat kansalaisia markkinoiden ylilyönneiltä. 3/2009 Presidentti Tarja Halonen on allekirjoittanut Lex Nokia -asetuksen. Uutisessa kuvattiin lähinnä asetuksen sisältöä sekä mainittiin asetuksen herättäneen paljon keskustelua Suomessa. 2/2009 Aikakausilehti Trud uutisoi venäläisestä rikollisesta, Elisabeth Elena von Mesingistä, jolla on suomalainen passi. Hän on syntynyt Pietarissa, mutta asunut jonkin aikaa Suomessa. Von Mesing oli syytettynä rahanpesusta ja hänen miehensä sanottiin olevan rikollinen Pietarissa. 2/2009 The Rasmuksen kiertueesta uutisoitiin paljon paikallisessa mediassa. Yhtyettä kutsuttiin nimellä ”suomalainen rockilmiö” ja Black Roses hitti sekä Euroopan kiertue mainittiin. Heistä tehtiin vuoden aikana useita haastatteluja myönteiseen sävyyn. 2 ja 3/2009 Suomalaisen kiinteistöliiketoiminnan yrityksen FinProm Investin mainittiin olleen kiinnostunut ostamaan bulgarialaisen metalliteollisuuden yrityksen Kremikovitsin. 1/2009 Suomeksi käännetyn Anton Donchevin kirjan ”Väkivallan pitkä varjo” uutisoitiin olleen hitti Suomessa, jossa kirjoja julkaistaan noin 8 000-9 000 vuodessa. Käännöksen toteutumisen kannalta mainittiin entinen Suomen Bulgarian-suurlähettiläs Taisto Tolvanen, jonka tuki oli merkittävä. Kirjalle julkaistiin myös oma nettisivu, jossa opiskelijat, alan ihmiset ja muut kiinnostuneet pystyivät vaihtamaan ajatuksiaan kirjasta. Suomalaisen yrityksen uutisoitiin lyhyesti voittaneen kansainvälisen kilpailun European Comission’s award for consumer protection. Kampanjan teema oli kuluttajansuoja verkkokaupankäynnissä. Suomalainen keksintö oli internet-tietokonepeli, joka opettaa nuorille heidän oikeuksistaan ja vastuustaan sähköisessä kaupankäynnissä. Irlanti Irlanti on sijaintinsa takia brittimedia vaikutuksen alainen, ja ulkomaanuutiset pyörivät pääasiassa Yhdysvaltain ja Ison-Britannian ympärillä. Eurooppa kiinnostaa, jos uutiset ovat merkittäviä tai kulttuuri on korkeatasoista ja eksoottista. Nämä seikat huomioiden Suomi oli melko hyvin esillä Irlannin tiedotusvälineissä, ja valtaosa julkisuudesta oli myönteistä. Johtavat englantilaiset tv-kanavat näkyvät lähes koko Irlannissa, ja brittitabloideilla on sisarlehtensä Irlannissa. Irlannissa on kuitenkin oma elävä media, joka rahoituspohjansa takia on kaupallisempi kuin Suomen. Silti RTE- ja TV-3-televisiokanavilla on korkeatasoista uutis- ja ajankohtaisohjelmia ja Irish Times on Euroopan laatulehtiä. Irlantilaisten tiedotusvälineiden erityispiirre on rikosuutisten korostaminen. Ateneumin ja National Gallery of Irelandin yhteistyön tuloksena marraskuussa 2008 avattu Suomen kulta-ajan näyttely Northern Lights and Southern Stars – The Golden Age of Finnish Art 1870-1920 Galleryn tiloissa Dublinissa jatkui helmikuuhun. Näyttelyssä olivat edustettuina muun muassa Albert Edelfelt, Pekka Halonen, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt ja Helen Schjerfbeck. Yleisömenestys jatkui erinomaisena ja näyttelyä arvosteltiin, analysoitiin ja ennen kaikkea ylistettiin monissa lehtikirjoituksissa. Luonto, romantiikka ja mytologia viehättivät irlantilaisia, samoin tietynlainen historiallinen yhtäläisyys. Irish-Independent-lehden taidekriitikko Bruce Arnold tulkitsi monien tuntoja sanoillaan: ”There is a sweetness and innocence about these works. A girl singing at her own wedding in Gunnar Berndtson’s Bride’s Song. lovers at the piano in the painting by Albert Edelfelt, also his portrait of Virginie.” Suomalaiset muusikot ovat perinteisesti olleet kova sana Irlannissa. Pekka Kuusisto, Arvi Siirala ja Euroviisuvoittaja Lordi saivat runsaasti julkisuutta. Toisin kuin edellisvuonna suomalaisia ministereitä ei vieraillut Irlannissa. Irlannin Eurooppaministeri Dick Roche vieraili Suomessa ennen maan toista kansanäänestystä Lissabonin sopimuksesta. Tiedotusvälineet pitivät Suomea Irlannin luotettavana yhteistyökumppanina. Irlanti käy läpi vaikeaa lamaa. Suomen lama 90-luvulla ja siitä selviytyminen kiinnosti irlantilaisia. Toimittaja Eamon Quinn analysoi Suomen lamaa laajassa artikkelissa Sunday Tribunessa. Suomi selvitti lamansa kriisitietoisuudella, konsensushengessä ja panostamalla koulutukseen. Nokiakin auttoi, Quinn kirjoitti. Kielteistä julkisuutta Suomi sai vuoden viimeisenä päivänä ampumakohtauksesta Espoon Sellossa. Raportointi oli asiallista, mutta se totesi myös, että kyseessä oli kolmas tapaus yhtä monessa vuodessa, että Suomessa on paljon yksityisaseita ja että mitään ei ole tehty tilanteen parantamiseksi. Pitkä, pimeä talvi, alkoholi ja masennus nähtiin myös syynä murhenäytelmiin. Valtaosa irlantilaislehtien kirjoituksista Suomesta olivat kuitenkin myönteisiä. Irish Timesin toimittaja Lorraine Courtney kävi pääkaupungissamme ja ihastui: ”Finland is known as country of innovation, lateral thinking and a charming sort of madness, and Helsinki is no exception.” Iso-Britannia Suomen yhteiskunnallinen malli – olipa kyseessä tasa-arvoon perustuva koulutusjärjestelmä, sosiaalinen liikkuvuus, nuorisorikollisten rangaistuskäytännöt tai alkoholipolitiikka – oli esillä näyttävästi Britannian tiedotusvälineissä. Talouskriisin keskellä mediassa pysähdyttiin tarkastelemaan, miten eri yhteiskuntamallit kamppailevat sosiaalisten ongelmien kanssa. Muun muassa BBC:n tv-uutiset raportoi Suomesta nuorisorikollisten rangaistuskäytännöistä sekä alkoholipolitiikasta. Molemmissa raporteissa välittyi voimakkaasti pohjoismaisen yhteiskuntamallin tavoite pitää huolta heikoimmistaan. Tasa-arvoiseen koulutukseen vahvasti sidoksissa oleva sosiaalinen liikkuvuus nosti Suomen niin ikään uutisotsikkoihin. Sosiaalinen liikkuvuus - ja erityisesti sen puute Britanniassa - puhuttivat kesällä, kun tutkimus paljasti sosiaalisen nousun olevan maailman häntäpäästä. Brittimedian kiinnostus suomalaista koulujärjestelmää kohtaan kasvoi jälleen loppuvuotta kohden, kun pitkään valmisteltu Cambridge Primary Review -selvitys päätyi suosittelemaan koulunaloitusiän nostamista Britanniassa Suomen hyvien tulosten innoittamana. Suomalaisen koulujärjestelmän menestystekijät kuten korkeatasoinen opettajakoulutus, myöhäinen koulunaloitusikä ja suhteellisen pienet tasoerot koulujen välillä tunnetaan Britanniassa Suomen viime vuosien Pisa-sijoitusten myötä varsin hyvin – mutta samalla todetaan myös, että vahvasti yhteiskuntaan ja kulttuuriin sidonnaisia järjestelmiä ei sellaisenaan ole mahdollista kopioida maasta toiseen. Lontoon suurlähetystön aloitteesta joulukuussa Suomessa vieraillut The Timesin toimittaja Greg Hurst kirjoitti Suomen koulujärjestelmästä aukeaman artikkelin, joka julkaistiin tammikuussa välittömästi sen jälkeen, kun vaaleihin valmistautuva oppositiopuolue konservatiivit olivat esitelleet julkisuudessa koulutuspoliittisen ohjelmansa. Konservatiivit nostivat tavoitteeksi muun muassa opettajakoulutuksen tason nostamisen käyttäen esimerkkinä Suomea. ”Ei valtakunnallisia tarkastuksia tai vertailuja, mutta kaikilla opettajilla on ylempi korkeakoulututkinto. Malli konservatiivien koulutusuudistuksille löytyy ulkomailta”, arvioi Hurst myönteiseen sävyyn. BBC:n uutiset raportoivat sosiaalipolitiikasta Suomesta Tasa-arvoiseen koulutukseen vahvasti sidoksissa oleva sosiaalinen liikkuvuus nosti Suomen niin ikään uutisotsikoihin. Sosiaalinen liikkuvuus – ja erityisesti sen puute Britanniassa – puhuttivat heinäkuussa, kun tutkimus paljasti sosiaalisen liikkuvuuden olevan maassa maailman häntäpäässä. BBC:n televisiouutisten toimittaja Mark Easton vieraili Suomessa talvella tutustumassa nuorisorikollisten rangaistuskäytäntöihin ja raportoi Suomen Britanniaan nähden täysin päinvastaisista menettelytavoista laajasti niin tv-uutisissa, radiossa kuin BBC:n verkkosivuilla. Easton havaitsi, kuinka vankilaan lukitsemisen sijaan nuorista rikoksentekijöistä pitävät Suomessa huolta lastensuojeluviranomaiset ja kuinka lakia rikkovat lapset nähdään Suomessa ensisijaisesti sosiaalitapauksina – erotuksena Britanniaan, jossa telkien taakse suljetaan vuosittain 3 000 alaikäistä lasta. Britanniaa niin ikään puhuttanut alkoholin kulutuksen ja hinnan suhde sai BBC:n televisiouutisten toimittajan Branwen Jeffreysin vierailemaan Helsingissä tutustumassa Suomen alkoholipolitiikkaan. Suomi näyttäytyi tv-reportaasissa esimerkkinä siitä, millaisia vaikutuksia alkoholiveron muutoksilla on alkoholin kulutukseen: kun alkoholiveroa pudotettiin vuonna 2004 juomasta riippuen jopa kolmanneksella, lisääntyivät alkoholiin liittyvät ongelmat lyhyen ajan sisällä huomattavasti. Jeffreysin haastatteleman asiantuntijan mukaan Suomen huomattava veroalennuskokeilu osoitti selvästi, että koko kansaan kohdistetut keinot ovat tehokkaita. ”Vastaavanlainen debatti on odotettavissa myös Britanniassa”, toimittaja arvioi. Pohjoismainen talousmalli kiinnosti Britanniassa Financial Times käytti Pittsburghin G20-kokouksen alla Suomea esimerkkinä maasta, joka on yksi euroalueen hitaimmin elpyvistä mutta silti yhteisestä talouspolitiikasta ja valuutasta hyötyneistä jäsenmaista. Suomen taloustilannetta ja suomalaisten näkemyksiä sekä kansallisen että globaalin talouspolitiikan jatkosta esiteltiin syyskuussa niin lehden printti- kuin verkkojulkaisuissa. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen toive kansainvälisten elvytys- ja tukitoimien yhteiskoordinoinnista sai erityistä huomiota Financial Timesin kirjoituksissa. Suomen taloustilanteen ei arvioitu vertautuvan vakavuudessaan 1990-luvun pankkikriisiin ja sitä seuranneeseen lamaan, vaan lehden haastattelema Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen katsoi yhteisvaluutan tuoneen Suomelle merkittävää vakautta edelliseen lamaan verrattuna. Financial Times julkaisi laajan artikkelin pohjoismaisesta talousmallista. Artikkelia varten oli haastateltu useita pohjoismaisia liike-elämän vaikuttajia, Suomesta Jorma Ollilaa sekä Koneen pääjohtajaa Matti Alahuhtaa. ”Yhdeksi Pohjoismaiden nimekkäimmistä liikemiehistä” arvioidun Ollilan mukaan pohjoismainen malli tarjoaa globaalille talousjärjestelmälle varteenotettavan vaihtoehdon hetkenä, jolloin järjestelmää ollaan uudistamassa: kapitalismin tulevaisuus liittyy tavalla tai toisella niiden epäkohtien korjaamiseen, jotka pohjoismaisessa mallissa toimivat hyvin. Financial Timesin mukaan Pohjoismaille tyypillinen pyrkimys tasa-arvoon näyttäisi olevan yrityksille kilpailuetu, mutta juuri egalitarismi tekee mallista vaikean viedä ulkomaille. Tove Janssonin True Deceiver yllätti brittikriitikot Suomalainen klassinen musiikki ja sen edustajat Esa-Pekka Salosesta Soile Isokoskeen olivat totuttuun tapaan vahvasti esillä brittitiedotusvälineissä. Myös kevyt musiikki pääsi otsikoihin sekä kestotähtien kuten The Rasmuksen ja The 69 Eyesin että uudempien nimien kuten Le Corps Mince de Françoisen ansiosta. Mielenkiintoisena yksityiskohtana musiikin saralla voidaan mainita, että Kalevalan Lemminkäisen taru toimi perustana Swanhunter-nimiselle brittioopperalle, joka kiersi saarivaltiota marras-joulukuun ajan Englannin kansallisoopperan Opera North -ryhmän esittämänä niittäen runsaasti kiitosta. Musiikin ohella erityisesti suomalainen muotoilu nousi esiin Britannian kulttuuririntamalla niin lehtiartikkelien kuin näyttelyidenkin muodossa. Kirjallisuuden taholla mainittakoon Tove Janssonin Kunniallinen petkuttaja vuodelta 1983 (alkuperäisnimeltään Den ärliga bedragaren, 1982), joka julkaistiin Britanniassa loppuvuodesta nimellä ”The True Deceiver”. Teos saavutti laajaa huomiota kulttuuripalstoilla ja yllätti yleisön ja kriitikot myönteisesti paljastamalla muumeistaan tunnetun kirjailijan tuotannon toisen, synkeämmän puolen. Suomen kulttuuritapahtumista erityisesti Sodankylän elokuvafestivaalit ja Savonlinnan oopperajuhlat nousivat esille tiedotusvälineissä. Brittituristien suosimaa Lappia sekä kulttuuririkkaaksi ja trendikkääksi luonnehdittua Helsinkiä esiteltiin lisäksi useaan otteeseen lehtien matkailusivuilla. Sello-uutisointi faktapohjaista ja suurempia analyyseja välttävää Uudenvuoden aattona tapahtunut ampumavälikohtaus kauppakeskus Sellossa nousi välittömästi kaikkien päätiedotusvälineiden kärkiuutiseksi Britanniassa. Lehdet taustoittivat uutisointiaan viittaamalla Jokelan ja Kauhajoen koulusurmiin, aselainsäädännön tiukennuksiin sekä aseiden korkeaan määrään Suomessa, mutta pitäytyivät tällä kertaa faktapohjaisessa ja tulkinnanvaraisia analyyseja välttävässä raportoinnissa. The Times -lehden artikkelissa kiinnitettiin huomiota Ruotsissa teetettyyn tutkimukseen, jonka mukaan monet Kosovon albaanit sekä muut Balkanin sota-alueelta saapuneet pakolaiset kärsivät posttraumaattisista mielialahäiriöistä. Suomessa lehden mukaan vastaavanlaista tutkimusta ei ole tehty. Artikkelin kirjoittaja oli lehden Eurooppa-kirjeenvaihtaja Roger Boyes, jonka analyysi Jokelan koulusurmista ”A very Finnish affair” aiheutti huomattavan kohun Suomessa loppuvuodesta 2007. Independent-lehti puolestaan viittasi omassa artikkelissaan Suomen korkeisiin itsemurhatilastoihin, alkoholinkäyttöön sekä kotiväkivaltaan. Itävalta Pääasiallisesti Suomi-uutisointi oli Itävallassa myönteistä. Suomi mainittiin usein koulutuksen, naisten aseman, valtiontaloudenhoidon ja innovaatiopolitiikan mallimaana. Maailmanlaajuisen talouskriisin uutisoinnissa mainittiin usein Suomen selviäminen ja nousu 90-luvun lamasta ja tämänhetkinen valtiontalouden hyvä kunto. Suomesta kertovat negatiiviset uutiset liittyivät ydinvoimaan, naisten kokemaan väkivaltaan sekä suomalaisten yritysten toimipaikkasiirtoihin. Kulttuuriuutisoinnissa nousivat esiin Wienissä konsertoineet klassisen musiikin edustajat, mutta myös suomalainen popmusiikki. Suomalaiset olivat perinteisesti paljon esillä urheilu-uutisoinnissa. Talouskriisi Maaliskuussa talouskriisi oli jo kaikkien huulilla, ja Die Presse kirjoitti Suomen olevan lähes immuuni kriisille, selvisihän se niin hyvin 1990-luvun alun kriisistä. Artikkeli kertoikin tämän menestystarinan. Mainittiin myös, että Suomen pankit oppivat läksynsä 15 vuotta aiemmin kuin kaikki muut – eivätkä olleet vuonna 2009 pulassa. Talouskriisiä koskevissa tilastouutisissa Suomea tituleerattiin ”mallioppilaaksi” alhaisine valtionvelkoineen ja alijäämineen. Nokia mainittiin lähes aina suomalaiseksi yritykseksi sitä koskevissa uutisissa. Sävyltään negatiivinen Nokia-uutinen kertoi työntekijöiden oloista yhtiön Saksasta Romaniaan muutama vuosi sitten siirtämällä tehtaalla. Jutussa kerrottiin, kuinka työntekijät sanovat olevansa onnellisia, vaikka tekevätkin 12 tunnin työpäivää 300 euron kuukausipalkalla, sillä työskentelyoloja sanotaan Romanian parhaiksi. Artikkelissa kuitenkin epäiltiin useiden tyytyvän työaikaan ja palkkaan, koska muutakaan vaihtoehtoa ei ole. Paperikonserni M-Real nousi tammikuussa otsikoihin, kun se päätti sulkea tehtaansa Itävallan Salzburgin osavaltiossa. Työpaikkansa menettäneitä oli 485. Tehtaan sulkemisesta tuli jopa vaaliteema Salzburgissa. EU-vaalit Pohjolan oikeisto- ja ympäristöpuolueiden menestys kesäkuisissa europarlamenttivaaleissa uutisoitiin Wiener Zeitungissa otsikolla ”Revontulet: Vihreitä tai ultraoikealla”. Artikkelissa kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten vaaliliitto oli yksinkertaistettu pelkäksi perussuomalaisiksi (KD-PS) ja Suomen ääniharavaa Timo Soinia tituleerattiin ”karismaattiseksi katolilaiseksi käännynnäiseksi”. Hallituspuolueille tappiollisten vaalitulosten syyksi artikkeli esitti suurten puolueiden epäröinnin niiden vastatessa uusiin kysymyksiin kuten talouskriisi, Itämeren ja pohjoisten metsien ongelmat sekä ”haaksirikkoutunut integraatiopolitiikka voimistuvan maahanmuuton yhteydessä”. EU:n uudet huippuvirat Paavo Lipposen ja presidentti Martti Ahtisaaren nimet vilahtelivat syksyllä EU:n uusia huipputehtäviä jaettaessa. Suomalaisten sosiaalidemokraattien mahdollisuuksiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi ei kuitenkaan uskottu. Myös EU-komissaari Olli Rehn mainittiin lyhyesti kandidaatiksi EU:n ulkoasiain ja turvallisuuspolitiikan korkeimman edustajan virkaan. Rehn esiintyi satunnaisesti lehdissä roolissaan EU:n laajentumiskomissaarina. Rehniä esiteltiin myös uuden komission tehtävänjaossa. Vanhasen lahjussyytteet Pääministeri Matti Vanhaseen syksyllä kohdistuneet lahjussyytteet mainittiin Itävallan lehdistössä lyhyesti. Vanhasen todettiin olevan ”pommituksen alla”, mutta samalla mainittiin myös hallituskumppaneiden vihreiden ja kokoomuksen tuki Vanhaselle. Samassa yhteydessä todettiin myös, että ”Suomessa on liikkunut jo pidemmän aikaa juttuja poliitikkojen arveluttavista bisneksistä”. Lex Nokia Niin sanottu Lex Nokia, eli maaliskuussa eduskunnassa hyväksytty sähköisen viestinnän tietosuojalaki, huomioitiin Itävallan lehdistössä suhteellisen näkyvästi. Ydinvoima Itävaltalaiset ovat hyvin ydinvoimavastaisia, joten uutiset Suomeen suunnitellusta ydinjätteen loppusijoituspaikasta sekä uuden ydinvoimalan rakennusluvasta olivat sävyltään negatiivisia. Esimerkiksi Wiener Zeitungin otsikko kuului: ”Ydinjäte ei pelota”. Itse artikkelissa todettiin, että Suomessa ei edes ole ollut joukkomielenosoituksia asiaan liittyen ja että eduskunnassakin vain kolme kansanedustajaa äänesti loppusijoituspaikkaa vastaan - puhumattakaan siitä, että Eurajoen kunta haluaa ydinvoimaa alueelleen kiinteistöverojen toivossa. Suomen ja Ruotsin malli Itävallan valtiovarainministeri Josef Pröllin todettua, että Itävallan tulisi ottaa Suomesta mallia rohkeiden uudistusten suunnittelussa, käytiin Kurier-lehdessä läpi Suomen ansioita. Jutussa mainittiin 90-luvun laman aikaiset uudistukset valtiontalouden, koulutuksen ja tutkimuksen sekä työpolitiikan osalta. Artikkelissa haastatellun taloustieteilijän mukaan Suomen ja Ruotsin politiikka on paremmin orientoitunutta ja pitkäjänteisempää kuin Itävallassa. Poliitikot luottavat asiantuntijoiden suosituksiin, joten hallitusvaihdoksilla ei ole aivan niin vahvaa vaikutusta politiikan suuntaan kuin Itävallassa. Lisäksi pitkän tähtäimen suunnitelmista pidetään paremmin kiinni. Suomi nousi esikuvan rooliin siinä, miten paljon ja millä tavoin tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan, jopa kriisin aikana. Itävallassa on jo useamman vuoden ollut käynnissä keskustelu koulujärjestelmän kokonaisvaltaisesta uudistuksesta, joten Suomen tai Pohjoismaiden malli on tämän yhteydessä noussut usein esille. Erityisesti Suomen järjestelmästä nostettiin esiin kokopäiväinen koulu, lasten yhteinen koulutaival 16. ikävuoteen saakka, opettajien ammatin arvostaminen ja hyvä maine sekä se, että heikommin pärjäävää koululaista autetaan, minkä johdosta tasoerot eivät kasva suuriksi. Suomea esiteltiin mallimaana myös naisten osallistumisessa politiikkaan: ”Suomi on johtava maa, 60 prosenttia hallituksesta ja 41 prosenttia kansanedustajista naisia.” Toisessa yhteydessä todettiin, että Suomessa ei ole koskaan ollut tarvetta naiskiintiöille politiikassa, sillä naiset ovat nousseet politiikkaan ilmankin. Suomi esiintyi kaikkien kehujen lomassa myös negatiivisessa valossa: suomalaisten naisten kokema väkivalta näkyy selkeästi EU-maita vertailevissa tilastoissa. Kulttuuri Kulttuuripuolella uutisoitiin erityisesti suomalaisten klassisen musiikin edustajien, kuten Helsingin kaupungin orkesterin, Sinfonia Lahden, Juha Uusitalon ja Jukka-Pekka Sarasteen esiintymisistä Wienissä. Sinfonia Lahtea luonnehdittiin kansainvälisen huippuluokan orkesteriksi. Juha Uusitalon rooli Wotanina Richard Wagnerin Reininkullassa Wienin valtionoopperassa sai hyvät arvostelut. Sunrise Avenuen uusi albumi sekä The Rasmuksen comeback ja konsertti Wienissä huomioitiin. Suomi-design oli esillä ainakin Hanna Korvelasta kertovan jutun yhteydessä, ja suomalainen teatteri Kristian Smedsin Mental Finland -teoksen yhteydessä. Urheilu Itävallassakin uutisoitiin joulun jälkeen Matti Nykäsen pahoinpitelysyytteestä. Die Presse muisti myös kerrata Nykäsen muut kuviot tämän mäkihyppyuran jälkeen. Janne Ahosen paluu mäkihypyn maailmancupiin oli esillä kauden alussa, ja Ahosesta kirjoitettiin myös Keski-Euroopan mäkiviikon yhteydessä. Myös Ahosen kirjoittama elämäkerta sai julkisuutta ja hyviä arvosteluja. Ahonen nostettiin mediassa jopa mäkihyppylegendaksi. Kimi Räikkösen jatkosta spekuloitiin syksyllä paljon. Räikkönen oli vuoden eniten puhuttu suomalainen urheilija itävaltalaisessa lehdistössä. Myös Räikkösen siirtyminen ralliin huomattiin mainita monissa Itävallan lehdissä. Jalkapalloilija Markus Heikkinen, joka pelaa Itävallan kärkijoukkueisiin kuuluvassa Rapid Wienissä, mainittiin useasti lehdissä niin hyvän pelisuorituksen kuin myös loukkaantumisen tiimoilta. Kun saksalainen jalkapalloilija Robert Enke teki syksyllä itsemurhan, Heikkinen totesi Kurier-lehden haastattelussa, että ammattijalkapalloilija on loppujen lopuksi aika yksin ja että urheilijoiden paineet ovat kasvaneet. Toimittajan ilmeisesti kysyessä Suomen suurista itsemurhaluvuista, Heikkinen viittasi suomalaisten masennuksen johtuvan vähäisestä auringosta ja runsaasta alkoholinkäytöstä. Ari Vatasen ehdokkuus kansainvälisen autoliiton johtoon sai muutaman jutun verran palstatilaa, kuten myös alppihiihtäjä Marcus Sandellin vakava loukkaantuminen harjoitusleirillä Tirolissa. Matkailu Matkailuartikkelit keskittyvät lähinnä Lapin-matkailuun. Suomi liitettiin usein matkailuartikkeleissa osaksi laajempaa Skandinavian matkaa. Helsinkiä esiteltiin Der Standard -lehden artikkelissa syyskuussa. Artikkelissa suomalaiset kuvattiin hiljaisiksi ja ujoiksi. Suomen kesää kuvattiin lyhyeksi mutta vaikuttavaksi, sillä ”se saa ihmiset ulos kuorestaan”. Suomalaisraukat Itävallassa suosittu kabaretisti/koomikko Dirk Stermann kirjoitti wieniläiseen miestenlehteen satiirisen kolumnin Suomesta. Kolumnissa irvailtiin suomalaisten kääntyneen Uralilta tullessaan oikealle, sillä he eivät osanneet lukea kylttejä, joissa osoitettiin vasemmalta löytyvän ”lämpöä, viiniä ja kauniita naisia” ja oikealta ”kylmyyttä, pimeyttä, susia ja masennusta”. Unkarilaiset osasivat. Stermann kirjoitti suomalaisten karmeasta kohtalosta porojen ja jääpuikkojen armoilla ainoana ilonaan Suomi-tango ja alkoholi. Onneksi unkarilaiset tulivat rakentamaan sukulaisilleen saunan ja hyppyrimäen. Liechtenstein Minivaltio Liechtensteinin päivälehdet Vaterland ja Volksblatt turvautuvat pääasiassa isoilta uutistoimistoilta hankittuihin juttuihin. Toimitettujen juttujen joukosta esiin nousi suomalaisten naisten ja miesten välinen tasa-arvo. Kansainvälisen naistenpäivän yhteydessä Vaterlandissa Suomi oli esillä jutussa, jonka aiheena oli naisten äänioikeus ja vaalikelpoisuus 100 vuotta Euroopassa ja 25 vuotta Liechtensteinissa. Liechtensteinin parlamenttivaalien jälkeen Volksblattissa oli juttu naiskansanedustajien määrän kasvusta. Jutun yhteydessä julkaistiin Parlamenttienvälisen liiton taulukko, jonka mukaan Suomi sijoittui naiskansanedustajien osuuden mukaan (41,5 prosenttia) neljänneksi ja Liechtenstein oli sijalla 39. Luxemburg Suomi-uutisointi luxemburgilaislehdistössä oli vahvasti moottoriurheilu-painotteista. Muista teemoista näkyvimmät artikkelit koskivat kulttuuria ja matkailua. Suomen suurlähetystön tapahtumat saivat hyvin näkyvyyttä lehtien palstoilla. Suomea käsiteltiin luxemburgilaismediassa entiseen malliin melko monipuolisesti, joskin määrällisesti hieman edellisvuotta vähemmän. Alkuvuosi oli Suomi-uutisoinnin kannalta loppuvuotta selvästi vilkkaampi, sillä keväällä Luxemburgin ja lähialueen monipuoliset kulttuuritapahtumat pitivät Suomen otsikoissa. Suomi esiintyi määrällisesti eniten urheilu-uutisissa. Suomalaiset rallitähdet ja F1-kuljettajat saivat totuttuun tapaan runsaasti palstatilaa. Muista suomalaisurheilijoista esillä olivat mäkihypyn, hiihdon ja yhdistetyn edustajat. Lisäksi Ari Vatanen muistettiin entisenä rallitähtenä tämän hakiessa ensin EUparlamenttiin ja sitten Kansainvälisen autourheiluliiton FIA:n puheenjohtajaksi. Kulttuurin saralla eniten palstatilaa keräsi suomalaisen elokuvan festivaali ”Regards sur la Finlande”. Festivaaleilla vierailleet näyttelijä Krista Kosonen (Suden vuosi), tuottaja Kirsi Vikman (Äideistä parhain) ja elokuvaohjaaja Dome Karukoski (Tyttö sinä olet tähti) kertoivat työstään elokuvien parissa. Luxemburger Wortin toimittaja luonnehti Karukoskea ”yhdeksi Suomi-elokuvan tulevaisuuden suurista toivoista”. Lisäksi Luxemburgissa vierailleet klassisen musiikin suomalaistähdet Soile Isokoski, Jukka-Pekka Saraste ja Osmo Vänskä sekä rockyhtye The Rasmuksen konsertti olivat näkyvästi esillä lehdistössä. Luxemburgissa asemansa jo vakiinnuttaneiden suomalaistaiteilijoiden, teatterijohtaja Marja-Leena Junkerin ja tanssitaiteilija Anu Sistosen työt saivat totuttuun tapaan huomiota lehdistöltä. Suomi oli näyttävästi esillä myös monipuolisena matkailumaana niin kesä- kuin talvikohteena. Jutut esittelivät toimittajien kokemuksia suomalaisesta mökkilomasta, Seinäjoen tangomarkkinoilta ja erämaaelämyksestä Suomen Lapissa. Lisäksi Helsinki mainittiin muutaman kerran, kun listattiin Itämeren alueen kiinnostavia matkailukohteita. Joulun aikaan Suomi nousi esille joulupukin kotiseudun paikantamisen yhteydessä. Artikkelissa kerrottiin myös Napapiirin postin toiminnasta. Suomalaispoliitikoista näkyvimmin esillä olivat EU-komissaari Olli Rehn, ulkoministeri Alexander Stubb ja pääministeri Matti Vanhanen. Rehn oli esillä EU-jäsenyysneuvotteluita koskevissa artikkeleissa ja Stubb nähtiin muutamaan otteeseen ryhmäkuvissa luxemburgilaisen kollegansa Jean Asselbornin rinnalla. Vanhasen nimi nousi esille syksyn vaalirahoituskohun yhteydessä. Talousuutisissa Suomi esiintyi vain pienissä artikkeleissa ja enimmäkseen osana suurempaa EUmaiden joukkoa. Suomeen liittyvät talousuutiset koskivat pääasiassa Nokiaa, Nordeaa ja Finnairia. Suomi oli lyhyesti esillä myös euroalueen syvimpään taantumaan ajautuneena maana. Suomen suurlähetystön tapahtumat saivat huomiota luxemburgilaislehdistössä. Suomestakin paljon kirjoittanut Luxemburger Wortin pitkäaikainen toimittaja Joseph Lorent vastaanotti kesällä Suomen leijonan 1. luokan ritarimerkin. Osansa mediahuomiosta saivat suurlähettilään vaihdos ja itsenäisyyspäivän vastaanotto. Vastaanotolla paikalla olleet luxemburgilaislehtien toimittajat esittelivät artikkeleissaan Suomen historian vaiheita sekä pohtivat edelleen suomalaista koulujärjestelmää ja maan hyvää menestystä Pisa-tutkimuksessa. Koulutusjärjestelmän uudistus on herättänyt Luxemburgissa laajaa keskustelua, ja siksi myös Suomen menestymistä on sivuttu useaan otteeseen. Romania Eniten julkisuutta Romanian tiedotusvälineissä sai uudenvuodenaaton ampumistapaus espoolaisessa kauppakeskuksessa. Romanikerjäläiset Suomessa olivat ajoittain esillä, erityisenä uutisena marraskuinen ihmiskauppapidätys. Muita aiheita olivat muun muassa Nokian ja Rautaruukin investoinnit Romaniaan, Nord Stream -putkihanke sekä suomalaisartistien esiintymiset Romaniassa. Suurin Suomea koskeva uutisaihe Romaniassa oli kaikessa murheellisuudessaan uudenvuodenaattona sattunut ampumatapaus espoolaisessa kauppakeskus Sellossa, josta levisi nopeasti tieto sekä verkossa että tv-uutisissa. Romanian mediassa esitettiin useampaan otteeseen tietoja, joiden mukaan Suomi vastaanottaisi mielellään työvoimaa Romaniasta. Asia nousi näkyvimmin esille syksyllä, jolloin lehdissä kerrottiin Suomessa olevan 2 000-4 000 avointa työpaikkaa, joita myös romanialaiset voisivat hakea. Romanialaiset romanikerjäläiset Suomessa olivat vuoden mittaan lehdistössä esillä eri yhteyksissä. Tärkeä Suomea koskeva uutisaihe oli Länsi-Romanian Aradissa marraskuussa tehty pidätys, jossa Romanian poliisi otti kiinni yhteensä 11 henkilöä epäiltynä Suomeen suuntautuneesta ihmiskaupasta. Kyse oli rikollisliigasta, joka oli houkutellut ihmisiä valheellisin lupauksin hyväpalkkaisesta työpaikasta Suomessa. Suomeen saavuttuaan uhrit pakotettiin kerjäämään kadulla tai tekemään töitä rakennuksilla surkeissa olosuhteissa. Talousuutisten alalla romanialaismedia kiinnitti huomiota erityisesti Nokian ja Rautaruukin päätöksiin laajentaa toimintaansa Romaniassa. Toukokuussa uutisoitiin Nokian palkkaavan lisää työvoimaa Transilvanian Jucussa sijaitsevaan tehtaaseensa samalla kun Salossa oli ilmoitettu irtisanomisista. Rautaruukki puolestaan pääsi otsikoihin joulukuussa ratkaisullaan sulkea tehdas Unkarissa ja siirtää tuotanto Romaniassa avattavaan laitokseen. Nokia on toki esiintynyt tasaisesti myös kansainvälisissä talousuutisissa ja nousi näkyvämmin esille muun muassa aivan loppuvuodesta Applen kanssa käytävän patenttikiistan vuoksi. Romanian mediassa on jossain määrin seurattu venäläis-saksalaisen Nord Stream kaasuputkihankkeen vaiheita, myös ympäristölupaprosessin etenemistä Suomessa. Romanialaisten mielenkiinto hanketta kohtaan liittyy maan omiin intresseihin Mustanmeren alueella vireillä olevissa Nabucco ja South Stream -putkihankkeissa. South Stream on ikään kuin Nord Streamin eteläinen vastinpari, joka toisi venäläistä kaasua suoraan Balkanille ohittaen Ukrainan. Romania ei ole erityisesti lämmennyt tälle hankkeelle vaan suosii Nabuccoa, jonka tarkoituksena on vähentää energiariippuvuutta Venäjästä. EU-uutisoinnissa huomioitiin myönteisesti Olli Rehnin uusi painava talouskomissaarin salkku. Suomen hyvät sijoitukset erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa pantiin merkille, samoin esimerkiksi maailman suurimman risteilyaluksen valmistuminen Suomessa. Suomalaisurheilijoiden menestyminen arvokisoissa oli aika ajoin esillä. Suomessa järjestetyistä urheilutapahtumista palstatilaa saivat erityisesti rallin MM-kilpailut Jyväskylässä sekä suomalaisena erikoisuutena eukonkannon maailmanmestaruuskisat. Romaniassa kävi esiintymässä useita suomalaisia kevyen musiikin artisteja, ja näistä esiintymisistä myös uutisoitiin. Suurimpia tapahtumia olivat Bukarestissa järjestetyt The Rasmus -yhtyeen helmikuinen ja Tarja Turusen kesäkuinen konsertti. Lisäksi palstatilaa saivat suomalaisten taiteilijoiden ja yhtyeiden festivaaliesiintymiset, kuten Stratovariuksen ja Korpiklaanin vierailu Rockin’ Transilvania -festivaaleilla kesäkuussa ja Nightwishin keikka ARTmania-festivaalilla heinäkuussa, molemmat Sibiussa, sekä Laura Voutilaisen esiintyminen Bra ovin Cerbul de Aur -festivaaleilla syyskuussa. Kulttuurin alalta media pani merkille myös Clujin ja Bukarestin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla esitetyt suomalaiselokuvat sekä huhtikuussa ilmestyneen romania–suomi-sanakirjan. Myös Sibiun Radu Stanca -teatterin esiintymiskiertue Turkuun ja Espooseen syksyllä huomioitiin lehdistössä. Suurlähetystön järjestämistä kulttuuritapahtumista eniten julkisuutta sai Antero Olinin grafiikkaa esittelevä taidenäyttely, joka järjestettiin Transilvanian Clujissa huhtikuussa, sekä lokakuussa Bukarestissa pidetty Turun taidegraafikoiden näyttely. Slovakia Suomen näkyvyys Slovakian mediassa oli teemojen osalta odotettu. Edelleen lähes puolet palstatilasta meni urheilulle. Yllättäviä tai laajempaa Suomi-pohdiskelua synnyttäneitä artikkeleita ei esiintynyt. Artikkelien määrässä laskettuna näkyvyys heikkeni, keskeisenä syynä jääkiekkoilija Sasu Hovin siirtyminen pois Slovakiasta. Teemana Suomi-juttujen määrällisessä kärjessä jatkoi urheilu, oman osansa palstatilasta saivat myös talous, kohujutut, politiikka ja kulttuuri. Suurlähetystön seuraamassa painetussa mediassa Suomea ja suomalaisia käsitelleitä juttuja oli noin 110 eli huomattavasti edellisvuotta vähemmän. Suomi-artikkeleista jälleen lähes puolet keskittyi urheiluun – eniten palstatilaa saivat talviurheilulajit (jääkiekko, mäkihyppy, taitoluistelu) sekä Formula 1. Ensin mainitun osalta suurin syy oli edelleen jääkiekkomaalivahti Sasu Hovi, joka pelasi Slovan Bratislavan riveissä. Kauden päätteeksi Hovi siirtyi pois Slovakian sarjasta, mikä vaikutti voimakkaasti Suomeen linkittyvien artikkelien määrään ja on ensisijainen selittävä tekijä Suomi-uutisoinnin määrälliselle vähenemiselle. F1-uutisointi Suomen osalta keskittyi ensisijaisesti Kimi Räikköseen ja hänen jatkosuunnitelmiinsa. Urheilun jälkeen Suomi-uutisoinnissa kakkossijalle nousivat kauppaan ja talouteen liittyneet artikkelit. Tätä aihepiiriä dominoi Nokia, johon liittyen aiheiden pääpaino keskittyi yrityksen kilpailuun Googlen ja Applen kanssa, talouskriisin vaikutuksiin yrityksessä sekä Nokian suunnitelmiin Keski- ja Itä-Euroopan markkinoilla. Edelleen tabloidilehdistö julkaisi myös suomalaisia ”juoruja”, mutta niiden osuus Suomi-julkisuuden kokonaisuudesta laski – aiemmin noin viidennes Suomi-jutuista liittyi kohuihin, nyt enää noin yksi kymmenestä. Palstatilaa juorupuolella saivat muun muassa ampumatragediat, Matti Nykäseen liittyneet skandaalit, ”lapsikaappaus” Venäjältä Suomeen sekä pääministeri Matti Vanhanen. Poliittisessa uutisoinnissa huomiota kohdistettiin muun muassa EU-ehdokkuuksiin Paavo Lipposen ja Mitro Revon myötä sekä presidentti Tarja Halosen edustamaan naispresidenttiyteen. Näkemyksensä sai kuuluviin myös presidentti Martti Ahtisaari. Erityisesti Slovakiaan linkittyen Suomi nostettiin esiin kahden teeman kohdalla – Suomesta haettiin esimerkkejä Slovakian vähemmistökielilakikeskustelun yhteydessä ja rinnastuksia Suomen ”suomettumiseen” haettiin tarkasteltaessa Slovakian myötämielistä suhtautumista Venäjään. Kulttuurin saralla huomio Suomea kohtaan kohdistui ensisijaisesti elokuvaan, musiikkiin sekä valokuva-, lasi- ja käsityötaiteeseen. Turismi- ja lifestyle-artikkeleissa käsiteltiin lisäksi esimerkiksi perinteistä joulupukkia, Lappia, helsinkiläistä kaupunkielämää sekä suomalaisten juomatapoja. Suurlähetystö edesauttoi omalla toiminnallaan onnistuneesti saamaan palstatilaa suomalaiselle elokuvalle ja suomalaiselle musiikille. Niin ikään vähemmistökielten asemaa koskeneeseen keskusteluun pystyttiin tarjoamaan ensi käden Suomi-näkökulmaa muun muassa suurlähettiläs Jukka Leinon myönteistä julkisuutta saaneen esityksen kautta. Erityisen mainittava on lokakuussa onnistuneesti yhdessä ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston kanssa toteutettu toimittajavierailu, jonka seurauksena Slovakian sähköisen median kautta saatiin nostettua esiin suomalaista energiaosaamista ja kokemuksia tältä sektorilta. Sveitsi Suomella on perinteisesti hyvä julkisuuskuva Sveitsissä. Suomi näyttäytyy pienenä ja sitkeänä kansana, jonka kehitystä talvisodan ihmeestä nykypäivän tietoyhteiskunnaksi ihaillaan. Suomen koulujärjestelmä oli edelleen kiinnostuksen kohteena ja jonkin verran esillä tiedotusvälineissä. Kirjoitetussa mediassa juttuja oli monipuolisesti niin yhteiskunnallisista aiheista, taloudesta, kulttuurista kuin matkailustakin. Määrällisesti eniten juttuja oli urheilusta. Jutuissa Sveitsissä vaikuttavien suomalaisurheilijoiden, kuten Hannu Tihisen ja Kimmo Rintasen onnistumisia hehkuteltiin. Edelliseen vuoteen verrattuna juttujen määrä oli vähentynyt, mutta on huomioitava, että lehdet ovat taloustilanteen vuoksi muutenkin kutistuneet. Lisäksi on hyvä havaita, että Sveitsin poliittisella eliitillä on takanaan vaikea vuosi, jolloin tiedotusvälineidenkin huomio kiinnittyi maan ongelmiin. Sveitsiläislehdissä ulkomaat huomioidaan yleisesti ottaen kattavasti ja laadukkaasti. Suomen saama huomio oli samaa luokkaa kuin esimerkiksi muihin Pohjoismaihin kohdistunut huomio. Laadultaan saatu huomio oli myönteistä. Yhteiskunnallisista teemoista lehdissä sivuttiin Suomen ympäristöviranomaisten antamaa lupaa Itämeren kaasuputkelle. Tasavallan presidentti Tarja Halosen nimi oli esillä Tages-Anzeigerin marraskuisessa jutussa, jossa aiheena oli koettu tarve lisätä naisten osuutta EU:n huippuviroissa. Suomessa valmistetun Oasis of the Seas -aluksen koeajo huomioitiin myös. Henkilöistä erityisesti esiin nousi presidentti Martti Ahtisaari, joka antoi tiedotusvälineille haastatteluja toukokuisen Geneven-matkansa yhteydessä. Häntä haastateltiin radiossa, ja lisäksi Tages-Anzeiger julkaisi haastattelun. Matkailua koskevissa jutuissa ihailtiin tuttuun tapaan Suomen luontoa ja hiljaisuutta. Teemana nousi erityisesti esiin Ahvenanmaa, jolloin Suomen poliittista historiaa selostettiin myös tältä osin. Kulttuurin saralla Kaija Saariahon ja Esa-Pekka Salosen esiintyminen Luzernin musiikkifestivaaleilla huomioitiin laajasti. Tages-Anzeiger esimerkiksi kirjoitti, että mistään maasta ei viime vuosikymmenten aikana ole tullut yhtä paljon merkittäviä muusikoita kuin Suomesta. Tshekki Suomi oli Tshekin tiedotusvälineissä entiseen tapaan esillä lähes yksinomaan myönteisessä valossa. Alkusyksyn aikana Suomea kuvattiin etenkin taloudenpidon ja koulutuksen mallimaana. Merkittävimmät Suomea koskeneet uutisoinnit koskivat Suomen taloutta. Tshekin hallituksen talousneuvoston NERV:n syyskuussa julkaisema raportti toi Suomen näkyville useaan otteeseen. Raportti esitteli Suomen taloudenpidon mallimaana, joka oli noussut 1990-luvun lamasta koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden avulla. Suomea kiiteltiin raportissa korruptoitumattomaksi hyvinvointivaltioksi, josta myös Tshekin tulisi ottaa oppia. Erinomainen sijoittuminen Transparency Internationalin vuosittaisessa korruptiovertailussa toi Suomelle myönteistä huomiota. Yritystalouden puolella uutiskynnyksen ylittivät Tshekissä niin Nokian tulosjulkistukset ja laiteuutuudet kuin yhtiön vaateet Lex Nokiaksi ristityn lain hyväksymisestä. Tshekkilehdistö raportoi uutisoinneissaan Nokian olevan ”Euroopan tunnetuin tuotemerkki”. Suomen laajakaistayhteyksiä koskeneet uutisoinnit esitettiin otsikoilla ”Oikeus elämään, sananvapauteen ja Suomessa myös internetiin” ja ”Nopea nettiyhteys kansalaisoikeutena”. Tshekille tärkeiden energia-uutisointien yhteydessä tiedostusvälineet paneutuivat vuoden alkupuoliskolla usein Olkiluodon ydinvoimalahankkeen vaiheiden selvittämiseen. Niissä Suomen mainittiin olevan ainoa ydinvoimaa tällä hetkellä rakentava EU-maa. Myös Nord Stream -kaasuputken lupa-asioiden eteneminen oli lehdistön kiinnostuksen kohteena. Aihe oli esillä vuoden mittaan niin Suomen kuin muidenkin projektissa mukana olevien maiden kannalta. Lissabonin sopimus ja sen allekirjoittamiseen liittyneet ongelmat olivat jatkuvasti esillä Tshekin mediassa syksyn aikana. Näiden uutisointien yhteydessä valotettiin myös Ahvenanmaan-kysymystä. Sopimuksen mukanaan tuomista uusista nimityksistä kirjoitettaessa mainittiin etenkin Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen sekä EU-komissaari Olli Rehn. Suomen hyvin toimiva koulutusjärjestelmä ja sijoittuminen Pisa-tutkimuksessa saivat edelleen kehuja tshekkikirjoituksissa. Vuoden lopulla Tshekin samettivallankumouksen 20-vuotisjuhlan yhteydessä julkaistiin Lidové Noviny lehdessä kirjoitus ”Tom ja Jerry talvisella taigalla”, jossa pohdittiin, miksi Tshekkoslovakiasta tuli sosialistinen, mutta Suomesta ei. Politologi Jan Jireš osoitti ymmärtävänsä Suomen poliittista historiaa ja Paasikiven roolin kotikommunistien taltuttamisessa. Sellon ampumatapaus mainittiin vuoden lopulla, toisaalta Selloa koskeneiden uutisointien yhteydessä mainittiin Suomen rikoslukujen – aseiden korkeasta määrästä huolimatta – olevan matalimpia maailmassa. Helsinki-Vantaan lentokenttähenkilöstön lakko uutisoitiin. Matkailumaa Suomesta esillä olivat luonto, järvet, sauna ja joulupukki. Talouskriisin sanottiin vaikuttaneen Korvatunturin ja Lapin matkailijamääriin. Ralliautoilu, mäkihyppy ja tietysti jääkiekko nostivat Suomen Tshekissä usein otsikoihin. Kulttuuripuolella Tshekissä nousivat esiin Pan Sonic Duo ja Karita Mattila sekä kirjallisuuden käännöksistä Leena Lehtolaisen Kuoleman spiraali, Nainen lumessa sekä Petri Tammisen Enon opetukset. Ukraina Suomi näkyi kokoonsa nähden edellisvuoden tapaan usein ja lukuisiin eri aiheisiin liittyen ukrainalaisissa tiedotusvälineissä. Ukrainalaisille välittynyt Suomi-kuva oli pääsääntöisesti hyvin myönteinen. Tasavallan presidentti Tarja Halosen toukokuinen vierailu Ukrainaan sai eniten valtakunnallista julkisuutta. Vierailusta uutisoitiin päätelevisiokanavilla sekä suurimmissa sanomalehdissä. Myös ministeri Paavo Väyrysen ja häntä seuranneen yritysvaltuuskunnan vierailu huomioitiin. Presidentti Halosen vierailullaan avaama suomalaisen arkkitehtuurin näyttely toi sekä valtakunnallista että alueellista näkyvyyttä suomalaiselle rakennustaidolle ja arkkitehtuurille sekä Kiovan alueella että ItäUkrainassa. Suomalainen design oli esillä perinteisten Alvar Aallon, Iittalan ja Marimekon voimin. Myös uudemmat nimet saivat näkyvyyttä, kun Ukrainan yksi suurimmista sisustuslehdistä julkaisi seitsemän aukeaman jutun suomalaisesta muotoilusta ja arkkitehtuurista. Muun muassa muotoilija Ilkka Suppasen ja arkkitehti Vesa Honkosen töiden kautta esiteltiin suomalaisen muotoilun taustalla vaikuttavia lähtökohtia ekologisuudesta, pitkäikäisyydestä ja ainutlaatuisuudesta. Suomen historia sai poikkeuksellisen paljon julkisuutta paitsi valtakunnallisissa myös länsiukrainalaisissa tiedotusvälineissä loppuvuodesta, kun talvisodan alkamisen 70-vuotispäivänä julkaistiin professori Henrik Meinanderin Suomen historia -teoksen ukrainankielinen käännös. Jo talvisota yksinään kiinnosti tiedotusvälineitä, mutta Meinanderin teoksen myötä Suomen historiaan ja nyky-yhteiskuntaan tehtiin laajempi katsaus. Kiinnostavia teemoja olivat erityisesti kahden virallisen kielen säilyminen maassamme ja Suomen pragmaattinen Venäjä-suhde. Suomen maabrändihanke pääsi esille, kun Ukrainassa ilmestyvä venäjänkielinen Korrespondentviikkolehti kirjoitti aiheesta. Jutussa kumottiin entisen Neuvostoliiton alueella tiukassa istuvat stereotypiat kylmästä maasta ja estoisista ihmisistä, ”joilla kieltolain takia ei ole edes mahdollisuutta juoda lämpimikseen ja tullakseen hilpeälle mielelle”. Sen sijaan Suomen kerrottiin olevan taloudellinen menestyjä, koulujärjestelmältään maailman paras ja joulupukin kotimaa. Artikkelissa tuotiin myös esiin se, että venäläiset noudattavat Suomessa liikennesääntöjä viisumin epäämisen pelossa. Schengen-viisumit olivat tiedotusvälineiden kestoaihe. Suomen suurlähetystö kommentoi viisumikysymystä säännöllisin väliajoin sekä sähköisissä että painetuissa tiedotusvälineissä. Suomen suurlähetystöä pidettiin yhtenä asiakasystävällisimmistä edustustoista viisuminhakuun liittyen. Alueellista näkyvyyttä Ukrainassa saivat suurlähetystön paikallisen yhteistyön määrärahoilla tukemat hankkeet, joita toteuttivat pääasiassa kansalaisjärjestöt. Erityisesti Suomea esimerkkimaana energiatehokkuudessa käyttänyt hanke toi Suomelle ja Ukrainassa alalla toimiville suomalaisyrityksille näkyvyyttä Itä-Ukrainassa. Paikalliset ja alueelliset tiedotusvälineet raportoivat myös suurlähettilään alueille suuntautuneista vierailuista. Jalkapalloilevaa Suomea tehtiin tunnetuksi, kun suurlähetystö teki vierailun suomalaisen jalkapalloammattilaisen Roman Eremenkon kotiseuran Dynamo Kiovan harjoituskeskukseen. Raportti vierailusta esitettiin kahdella tv-kanavalla ja haastattelu levisi internetissä useille ukrainalaisille jalkapallosivustoille. Muita yksittäisiä teemoja olivat ulkoministeri Alexander Stubbin lehtihaastattelu Nord Streamista, suomalainen ruoka, nykytaiteen festivaali Gogolfestillä esiintyneet taiteilijat Ville Walo ja Kalle Hakkarainen, sekä lviviläisessä teatterissa esitetty Svenska Teaternin Sellofan-näytelmä. Lisäksi talvimatkailu Suomeen ja joulupukki esiintyivät tiedotusvälineissä jokavuotiseen tapaan. Unkari Suomi esiintyi Unkarin tiedotusvälineissä lähes pelkästään myönteiseen sävyyn. Eniten huomiota Suomi sai painetussa lehdistössä, jossa Suomi esiintyi usein verrokkimaana Unkarille. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi sai melko paljon huomiota lehdistössä. Veljeskansa-ajatus ja Suomen ja Unkarin kielisukulaisuus selvästi vaikuttavat Suomen tunnettuuteen Unkarissa, vaikka lehtijutut eivät useinkaan käsittele suoraan näitä aiheita. Tiedotusvälineistä välittyi kuva siitä, että Suomi ja suomalaiset nähdään Unkarissa kiinnostavina. Edellisiin vuosiin verrattuna Suomen asema Unkarin lehdistössä ei juuri ole muuttunut. Suomi on aiemminkin esiintynyt Unkarin mediassa myönteiseen sävyyn, eikä Suomi-aiheisten juttujen määrä ole merkittävästi muuttunut aiemmista vuosista. Kaksi unkarilaista lehteä julkaisi Suomi-aiheisen liitteen. Tammikuussa ilmestyi Unkarin laajalevikkisimmän viikoittaisen talouslehden HVG:n Suomi-liite, jossa oli muun muassa pääministeri Matti Vanhasen ja suurlähettiläs Jari Vilénin haastattelut sekä analyysia Suomen taloustilanteesta. Toinen Suomi-liite ilmestyi maanlaajuisessa oikeisto-oppositiota lähellä olevassa päivälehdessä Magyar Hírlapissa Suomen itsenäisyyspäivän aattona. Liitteessä oli niin ikään suurlähettiläs Vilénin haastattelu, jossa kysyttiin muun muassa suomalaisten itsenäisyyspäivänjuhlinnasta. Liitteessä huomiota sai myös muun muassa juuri Suomesta Unkariin saapunut joulupukki. Joulupukin huomioivat myös muut tiedotusvälineet, ja hänen saapumisensa Suomesta Unkariin päätyi Unkarin television pääuutislähetykseen sekä lähes kaikkiin tärkeimpiin sanomalehtiin. Syksyllä talouslehti HVG:n toimittaja András Németh vieraili Suomessa. Vierailun pohjalta lehdessä ilmestyivät artikkeli Suomen taloustilanteesta ja ulkoministeri Alexander Stubbin haastattelu sekä artikkeli Suomen maahanmuuttajatilanteesta. Artikkeleiden aiheet olivat Unkarissa tärkeitä ja akuutteja, ja vaikka artikkelit oli kirjoitettu neutraaliin, toteavaan sävyyn, voi niistä kuitenkin huomata, että Suomea ajateltiin näissä asioissa eräänlaisena verrokkimaana. Verrokkimaana Suomi nähtiin myös Unkarin entisen talousministerin György Matolcsyn artikkelissa oikeistolaisessa viikkolehdessä HetiVálaszissa. Matolcsy vieraili kesällä Suomessa ja kirjoitti vierailunsa jälkeen sävyltään ihailevan artikkelin Suomen taloudesta ja kilpailukyvystä. Loppuvuodesta oikeistopopulistinen päivälehti Magyar Hírlap otti Suomen usein esiin artikkeleissaan, jotka olivat poikkeuksetta sävyltään myönteisiä. Lehti kirjoitti muun muassa Suomessa olevista työmahdollisuuksista ja kertoi Suomen ottavan avosylin vastaan ulkomaalaisia työntekijöitä. Suomen työmahdollisuudet nousivat toisinaan esiin myös muissa tiedotusvälineissä. Kulttuuripuolella etenkin erilaiset suomalaiset näyttelyt saivat huomiota Unkarin tiedotusvälineissä. Liberaali kulttuuripainotteinen viikkolehti Magyar Narancs julkaisi arvostelut suurimmista suomalaisnäyttelyistä, kuten Kansatieteen museossa avatusta Tällaisia(ko) suomalaiset ovat? näyttelystä sekä Ludwig-museossa esillä olleesta Arctic Hysteria -näyttelystä. Samat suurimmat näyttelyt olivat esillä vaihtelevasti myös päivälehdissä. Näyttelyiden lisäksi myös suomalainen design sai huomiota. Suomalaisen designin näkyminen Budapestin design-viikolla oli uutisoitu eri lehdissä, ja Elle Dekor esitteli yhdessä numerossaan laajasti suomalaista designia ja arkkitehtuuria. Unkarin uuden pääministerin Gordon Bajnain syyskuinen Helsingin-vierailu sai odotetusti huomiota mediassa. Kaikki merkittävimmät valtakunnalliset kuin myös monet paikalliset sanomalehdet uutisoivat sen. Slovakian uusi kielilaki oli syksyllä ajankohtainen aihe Unkarissa, ja Bajnain vierailun pohjalta syntyneissä artikkeleissa ylistettiin Suomen vähemmistöjen kannalta suotuisaa kielilakia. Bajnain ja pääministeri Matti Vanhasen tapaamisesta uutisoitaessa Unkarin merkittävimmät valtakunnalliset vasemmistolaispäivälehdet Népszabadság ja Népszava käyttivät kuvituksenaan kuvia, joissa kaksi pääministeriä heitti yhdessä tikkaa. Kuten aikaisempinakin vuosina, suurlähettiläs Jari Vilénin maakuntamatkat saivat huomiota maakuntalehdistössä. Maakuntamatkat uutisoitiin lähes poikkeuksetta paikallisissa tiedotusvälineissä, ja usein niiden yhteydessä julkaistiin myös suurlähettilään haastattelu. Suurin yksittäinen asia, josta Suomi sai kielteistä huomiota mediassa, oli Elcoteqin päätös vähentää Pécsin tehtaansa työntekijämäärää. Toisaalta tästä asiasta kertovat artikkelit eivät korostaneet Elcoteqin suomalaisuutta, vaan kielteisessä valossa näyttäytyi nimenomaan Elcoteq yrityksenä. Myös talvisodan alkamisen 70-vuotismerkkipäivä uutisoitiin Unkarissa. Muun muassa Magyar Hírlap julkaisi talvisodasta ja marsalkka C.G.E. Mannerheimista artikkelit. Talvisota sai huomiota myös muussa lehdistössä. Radikaali kansallismielinen lehti Magyar Fórum julkaisi artikkelin talvisodan unkarilaisista vapaaehtoisista, jotka matkustivat Lapualle auttaakseen suomalaisia sodassa, mutta jotka eivät kuitenkaan ehtineet rintamalle asti ennen sodan loppumista. Lisäksi historia-aiheinen aikakauslehti Rubicon julkaisi laajan artikkelin Suomen talvisodasta sekä unkarilaisista talvisodan vapaaehtoisista. Televisiossa ja radiossa Suomi ei ollut esillä yhtä näkyvästi kuin painetussa mediassa. Unkarin yleisradion TV-kanava näytti keväällä suurlähettiläs Jari Vilénin haastattelun, jossa hän kertoi lähetystön entisestä vahtimestarista Ferenc Tömöristä, joka kuoli tarkka-ampujan luotiin pelastaessaan suurlähetystön omaisuutta Budapestin piirityksen viimeisenä päivänä toisen maailmansodan aikaan. Televisiossa Suomi näkyi myös presidentti Martti Ahtisaaren saatua Keski-Euroopan yliopiston Open Society -palkinnon, minkä jälkeen uutiskanava HírTV näytti laajan Ahtisaaren haastattelun. Radiossa Suomi oli esillä muun muassa Civil Rádió -kanavan kansainvälistä musiikkia esittelevässä tunnin kestävässä ohjelmassa, jossa toimittaja ja Unkarin ulkoministeriön Suomeen liittyvistä asioista vastaava virkamies György Abelovszky haastattelivat Suomen suurlähetystön työntekijöitä Maiju Tynkkystä ja Jaakko Sieversiä ja soittivat suomalaista musiikkia. Kaiken kaikkiaan Suomi oli Unkarissa esillä niin sanoma- ja viikkolehdissä, verkkojulkaisuissa, radiossa kuin televisiossakin. Suurinta huomiota Suomi sai painetussa mediassa sekä internetissä, kun taas muissa sähköisissä tiedotusvälineissä Suomi jäi vähemmälle huomiolle. Välimeren alue ja Lähi-itä Arabiemiraattien liitto Vuonna 2009 Suomi oli esillä Arabiemiirikuntien liiton tiedotusvälineissä hieman enemmän kuin edellisenä vuotena. Tämä johtui ennen kaikkea vierailuvaihdon lisääntymisestä. Suomesta vieraili ympäristöministeri Paula Lehtomäki alkuvuodesta, ja Emiraattien ulkoministeri Abdullah bin Zayed al Nahyan kävi Suomessa toukokuussa. Näiden lisäksi useiden vuoden mittaan tapahtuneiden virkamiesja yritysvaltuuskuntien vierailut olivat uutisissa. Tasavallan presidentti Tarja Halosen tammikuussa saama World Future Capitals -palkinto uutisoitiin. Vertailumaista Ruotsi on usein tiedotusvälineissä johtuen kuninkaallisen perheen ja poliittisen tason vierailujen suuremmasta määrästä. Suomesta ei ole kielteistä uutisointia samalla tavoin kuin esimerkiksi Tanskasta pilakuvauutisoinnin takia. Yleisellä tasolla tietämys Suomesta vastaa vertailumaita. Suomi on tunnettu lähinnä Nokian puhelimista sekä ralli- ja formulakuljettajistaan. Suomikuva on myönteinen. Kaiken kaikkiaan Suomesta kirjoitettiin vajaassa neljässäkymmenessä artikkelissa. Uutiset koskivat osittain Suomen politiikkaa, osittain yrityselämää, urheilua ja vähäisessä mitassa kulttuuria. Suurlähettiläsparia haastateltiin paikalliseen naistenlehteen. Kaksi laajalevikkistä englanninkielistä sanomalehteä Khaleej Times ja Gulf News julkaisi Suomi-liitteen. Egypti Suomi sai tasavallan presidentti Tarja Halosen virallisen vierailun johdosta laajaa huomiota egyptiläisissä tiedotusvälineissä vuoteen 2008 verrattuna. Suomalaisen yhteiskunnan eri osaalueista olivat tiedotusvälineissä esillä erityisesti koulutus, kulttuuri, tietotekniikka ja ympäristö. Aiheiden joukossa olivat myös kulttuurien kohtaaminen ja muslimien asema Suomessa. Suomi esiintyi näissä yhteyksissä koulutuksen huippuosaajana sekä tutkimuksen ja innovaatioiden edelläkävijänä. Yleisesti egyptiläismedian kirjoittelu Suomesta perustui jälleen suurelta osin edustuston aktiiviseen tiedotus- ja kulttuuritoimintaan, julkisuusdiplomatiaohjelman toimeenpanoon ja toimittajavierailuihin. Tasavallan presidentti Tarja Halosen virallinen vierailu Egyptiin lokakuussa sai erittäin myönteisen ja laajan vastaanoton egyptiläisissä tiedotusvälineissä. Erityishuomiota saivat Suomen rauhaa tukeva Lähi-idän politiikka, naispresidenttiys sekä koulutus. Laajalevikkinen Al Ahram -lehti julkaisi presidentti Halosen laajan haastattelun. Vierailun aikana järjestetty paneelikeskustelu ”Naiset ja rauha” -teemalla, jossa presidentti Halonen ja rouva Suzanne Mubarak esiintyivät yhdessä, sai myös näkyvää julkisuutta. Vierailu oli esillä myös egyptiläisessä televisiossa. Myönteistä ja laajaa julkisuutta sai se, että suomalainen elokuva Postia pappi Jaakobille voitti pääpalkinnon, kultaisen pyramidin Kairon 23. kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Suomalainen musiikki-ilta maaliskuussa uutisoitiin myös varsin näkyvästi, esimerkkinä Ralf Gothónin haastattelu Egyptian Gazette -lehdessä. Suomea ei edustuston tietojen mukaan esitelty kielteisessä valossa egyptiläismediassa vuonna 2009. Egyptiläiset tiedotusvälineet kirjoittavat silloin tällöin kriittiseen sävyyn eurooppalaisten maiden maahantulosäännöksistä, lähinnä viisuminmyöntökäytännöistä; Suomi mainittiin joskus muiden maiden ohella, mutta ei erikseen. Espanja Madridissa järjestetty suomalaisen muotoilun kuukausi Mes del Diseño Finlandés oli ylivoimaisesti Suomea koskevan uutisoinnin näkyvin aihe. Median kiinnostus ylitti kaikki odotukset. Helsinki oli esillä sekä muotoilun mekkana että matkailun kohteena. Suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän vahvuudet heijastuivat kansainvälisissä vertailuissa. Suomi mainittiin usein mallimaana. Uutiskynnyksen ylittäneet suomalaispoliitikot olivat Tarja Halonen, Olli Rehn, Martti Ahtisaari, Alexander Stubb ja Ilkka Laitinen. Suomea koskeva kirjoittelu on Espanjassa yleensä myönteistä. Poikkeuksena Sellon ampumatapaus, joka oli kaikkien uutislähetysten ykkösaiheena. ”Suomalainen muotoilu rantautuu Madridiin” Madridin tärkeimmissä museoissa ja kulttuurilaitoksissa oli marraskuussa samanaikaisesti yhdeksän suomalaista arkkitehtuuri- ja muotoilunäyttelyä. Suomen Madridin-instituutin, suurlähetystön ja Madridin kaupungin yhteishanke kiinnosti mediaa alusta lähtien. Espanjan päälehdissä ilmestyi parikymmentä aihetta koskevaa kirjoitusta. Aikakauslehdissä julkaistiin yli kolmekymmentä näyttelyistä kertovaa artikkelia. Verkkouutisia ja näyttelyilmoituksia oli satoja. Googlen hakusanalla ”Mes del Diseño Finlandés” löytyi parhaimmillaan yli 700 000 osumaa. Alvar Aalto kiinnostaa Espanjassa. Muotoilukuukauden alkusoittona Kansallisessa taideteollisuusmuseossa järjestetty Alvar Aallon muotoilunäyttely huomioitiin useissa lehtikirjoituksissa. Kaikki alan erikoisjulkaisut kirjoittivat näyttelyä koskevia artikkeleita. Espanjan suurin päivälehti El País julkaisi syyskuussa koko sivun kirjoituksen ”Innoittaja nimeltä Alvar Aalto”, joka korosti Aallon innovatiivisuuden ja kaukonäköisyyden vaikuttaneen ratkaisevasti sodanjälkeisen muotoilun kehitykseen. Maan toiseksi suurin lehti El Mundo julkaisi Aallon ajatusmaailmasta kertovan kirjoituksen ”Muotoilun myytin näkemyksiä elämästä”, jossa lehti totesi: ”Aalto on puuhuonekalujen tärkein uudistaja.” Arvovaltainen taidealan kuukausijulkaisu Descubrir el Arte omisti näyttelylle värikuvallisen aukeaman. Muotoilukuukauden päänäyttely HelsinkiMadrid FinDesign sai valtalehdissä huomattavaa palstatilaa. El Mundo julkaisi värikuvallisen koko sivun kirjoituksen ”Luova rantautuminen pohjoisesta”, jossa kirjoittaja totesi: ”Jos pitää paikkansa, että muotoilu heijastaa kansallisia ominaisuuksia, silloin suomalaiset, ja erityisesti helsinkiläiset, ovat sovittelevia, mielikuvituksellisia, käytännöllisiä, tyylikkäitä, selkeitä ja yllättäviä.” El País julkaisi myös värikuvallisen artikkelin ”Lahjoja Suomesta”, jossa toimittaja ylisti näyttelyn monipuolista sisältöä ja haastatteli suomalaista ja espanjalaista kuraattoria. El País julkaisi suomalaista arkkitehtuuria ja muotoilua analysoivan kirjoituksen. Toimittaja Anatxu Zabalbeascoa totesi yhteenvedonomaisesti: ”Paras suomalainen muotoilu pyrkii ennen kaikkea parantamaan elämänlaatua. Se henkii ajattomuutta. Suomalaiset ovat tehneet vankasta ja pelkistetystä luonnostaan tunnusmerkkinsä. Päämääränä on heijastaa yksinkertaisuutta kaikessa luonnollisuudessaan.” Madridin tärkeimmät What’s on -liitteet esittelivät myös vuolaasti suomalaisnäyttelyjä. El Mundon Metrópoli -liite omisti aiheelle aukeaman ”Suomalainen muotoilu seitsemän metroaseman ulottuvilla”. Siinä lukijoita kehotettiin tutustumaan käden ulottuvilla olevaan ”nerokkaaseen suomalaiseen muotoiluun”. Lehti jatkoi: ”Suomi kuuluu muotoilun etujoukkoihin. Suomalaiset osaavat taitavasti yhdistää käytännöllisyyden, omalaatuisuuden ja yksinkertaisuuden.” El País omisti Suomelle On Madrid -viikkoliitteensä kansikuvan tekstein ”Suomi: tutustu pohjoismaisiin edelläkävijöihin kahdeksan suurnäyttelyn avulla”. Kuuden sivun pituisessa artikkelissa esiteltiin kaikki näyttelyt ja kerrottiin samalla paljon muutakin Suomesta ja suomalaisista Madridissa. ”Suomi on rantautunut Madridiin ja esittelee luovuuttaan arkkitehtuurista muotiin. Meillä on kuukausi aikaa oppia, että trendikkyys tulee pohjoisesta.” Barcelonassa ilmestyvän La Vanguardian viikkoliite Magazine analysoi muotoilun merkitystä Suomen taloudelle neljän sivun pituisessa kirjoituksessa. Artikkelissa haastateltiin suomalaisia muotoilijoita ja selostettiin Suomen kasvavaa panostusta muotoiluun elinkeinona. ”Suomi on päättänyt tehdä muotoilusta strategisen taloussektorin. Stipendit, tukitoimenpiteet, kaupunginosa Helsingissä ja oppilaitokset ympäri maata ovat palauttamassa Alvar Aallon kulta-aikaa käytännöllisten ja innovatiivisten arkiesineiden avulla.” Sisustuslehti Elle Deco keskittyi suomalaisiin muotoilijoihin: Eero Aarnioon, Harri Koskiseen, Kristiina Isolaan, Ilkka Suppaseen ja Mikko Laakkoseen. ”Yksinkertaisuus, laatu, ekologisuus, innovaatio ja kauneus ovat suomalaisen muotoilun avainsanoja”, totesi Suomessa vieraillut toimittaja Ana Rodríguez. Muotoilukuukauden viimeinen tapahtuma, Reima ja Raili Pietilän piirustus- ja pienoismallinäyttely, sai aikaan runsasta kirjoittelua. Verkkolehdissä oli viitisenkymmentä näyttelyä koskevaa uutista. El País julkaisi avajaisissa läsnä olleen Raili Pietilän pitkän haastattelun ”Hiljaisuuskin puhuu”, jossa käytiin läpi Pietilöiden luomisprosessia ja elämänvaiheita. Madridin aluetelevisio, Telemadrid, teki näyttelystä ohjelmaa. Muotoilukuukausi oli esillä myös muiden tv-asemien ajankohtaisohjelmissa, joissa haastateltiin näyttelyjen järjestäjiä, kuraattoreita ja suomalaistoimijoita. Helsinki – muotoilun mekka ja matkailun kohde Helsinki oli myös aiheena enemmän esillä tiedotusvälineissä, joko muotoilukaupunkina tai muuten vain matkailun kohteena. Valtalehti La Razón julkaisi alkuvuodesta matkailuliitteessään talviaiheisen kirjoituksen, jonka koko sivun kansikuva otsikoi: ”Helsinki - kaupunki auringon ja lumen alla”. Aukeaman kirjoitus kertoi lumipeitteisestä kaupungista, jossa ”kylmyys ei ole este, sillä kaupungin alla on toinen kaupunki”. Toimittajaa viehätti ajatus elämästä Helsingin maanalaisilla kaduilla ja käytävillä. Lähes kahdenkymmenen Espanjan alueellisen lehden viikonloppuliite Dominical julkaisi värikkään kolmen sivun artikkelin Helsingistä teollisen muotoilun mekkana, ”Muotoilukaupunki Helsinki”. Juttu kertoi Suomesta supervaltiona, jossa brändäykseen on alettu toden teolla panostaa. Päivälehti ABC kirjoitti kesällä sunnuntailiitteessään ylistävään sävyyn Helsingistä, joka ”on muuttunut yhdeksi Euroopan uusien tyylisuuntausten pääkaupungeista menettämättä kuitenkaan juuriaan”. El País julkaisi alkusyksystä Helsinki Design Weekiä koskevan koko sivun kirjoituksen ”Ei kaikki ole Nokiaa”, joka kertoi Helsingistä kaupunkina, jossa ”muotoilijat ovat päättäneet hallita katukuvaa. Helsinki Design Week edustaa hiljaista vallankumousta, joka aikoo valloittaa koko maailman”. La Vanguardia julkaisi kulttuuriliitteessään monen sivun kaupunkikuvauksen, joka liittyi Kjell Westön sotienvälistä Helsinkiä koskevaan tarinaan. Artikkeli perustui kiertokävelyyn kirjailijan kanssa pääkaupungin historiallisten rakennusten kautta. Suomen talousmalli ja erityisosaaminen kiinnostivat Suomi-kuva on Espanjassa laajentunut viime vuosina Pisa-tutkimusten ansiosta. Opetusjärjestelmän kautta kiinnostus on kasvanut Suomen yhteiskuntajärjestelmää ja erikoisosaamista kohtaan. Suomen lainsäädäntö on tullut uudessa valossa tutuksi - ja mielenkiintoiseksi - espanjalaiselle kadunmiehelle. Suomen sijoittuminen kärkipäähän kansainvälisissä vertailuissa näkyi usein ajankohtaispalstoilla. Yleismaailmallinen talouskriisi nosti Suomen talouspolitiikan tarkastelun kohteeksi. Esimerkkinä El Paísin talousliitteessä ilmestynyt kirjoitus ”Edes Suomi ei säästy”, jossa todettiin: ”Teknologisen innovaation kärkimaan kokemat vastaiskut osoittavat, ettei kukaan ole immuuni kriisille.” Suomen ydinenergiapolitiikka ja Olkiluodon ydinvoimalahankkeen tulevaisuus olivat tarkkailun kohteena. Talouslehti Cinco Días kertoi yksityiskohtaisesti Olkiluodon vastoinkäymisistä. El País omisti sivun pituisen artikkelin Suomen panostukseen lisäydinenergiaan. Lehti taustoitti kirjoituksessa Olkiluotoon rakennettavan uuden sukupolven ydinreaktorin vaikeaa rakennusprosessia. El País julkaisi kesällä ympäristöliitteessään metsätaloutta koskevan aukeaman, jossa kirjoittaja esitteli maamme metsäsektorin kestävän kehityksen edelläkävijänä. Näkyvimmät suomalaiset poliitikot Vaaleja lukuun ottamatta Suomen poliittiset tapahtumat ylittävät harvoin uutiskynnyksen Espanjassa. Poikkeus oli alkukeväästä Lex Nokian eduskuntakäsittely, josta ilmestyi useita kirjoituksia Espanjan valtalehdissä. Suomalaisista poliitikoista näkyvimmät olivat presidentti Tarja Halonen ja komissaari Olli Rehn erityisesti EU:n nimityskierrosten yhteydessä. Presidentti Martti Ahtisaaresta julkaistiin Kosovoon ja Turkkiin liittyviä haastatteluja. El Mundo teki ulkoministeri Alexander Stubbista koko sivun haastattelun. Frontexin johtaja Ilkka Laitinen oli usein esillä maahanmuuttoon liittyvässä kirjoittelussa. Sävy yleensä myönteinen Suomea koskeva uutisointi Espanjassa on yleensä myönteistä. Kirjoittelu on viime vuosina tasaisesti lisääntynyt. Kielteisiä kirjoituksia näkee harvoin. Sähköisen median uutisointi on Espanjassa sisäpolitiikkaan ja omaan kielialueeseen painottunut. Ulkomaan uutiset keskittyvät enimmäkseen naapurimaihin ja Latinalaiseen Amerikkaan. Suomi näkyy harvoin tv-uutisissa. Poikkeuksen muodosti Sellon ampumatapaus, joka oli kaikissa uutislähetyksissä ykkösaiheena. Kiinnostus vaimeni nopeasti, mutta jälkisatona näkyi - niin kuin myös Jokelan koulusurman yhteydessä - kirjoittelua Suomen aselainsäädännöstä ja ampuma-aseiden suuresta lukumäärästä. Radiossa sen sijaan suomalainen musiikki säilyttää perinteisen asemansa. Klassiseen musiikkiin erikoistunut Radio Clásica esittää hyvin usein suomalaisten säveltäjien teoksia. Jouluaatonaattona 2009 esitettiin parhaana kuunteluaikana kahden tunnin ohjelma Kuhmon 40-vuotisjuhlallisuuksista. Iran Suomi oli aikaisempien vuosien tapaan harvakseltaan esillä iranilaisissa tiedotusvälineissä. Merkittävä osa Suomen mainitsevista artikkeleista oli lainattu kansainvälisiltä uutistoimistoilta. Jutut olivat pääosin yksittäisiä, lyhyehköjä raportteja Suomeen tai suomalaisiin liittyvistä tapahtumista tai ilmiöistä, joilla ei välttämättä ollut ainakaan suoraa yhteyttä Iraniin. Suomea koskeneet jutut olivat selvästi valikoituneet iranilaistiedotusvälineiden tavallisen linjan mukaisesti. Eniten Suomi oli esillä viranomaistapaamisten ja -vierailujen yhteydessä ja yksittäisten terveyteen liittyvien tutkimusten, kulttuuri- ja urheilutapahtumien myötä. Määrällisesti eniten palstatilaa saivat Suomea koskevat virallisen tason uutiset, joissa kerrottiin useaan eri otteeseen Suomen Iranin-suurlähettilään vaihtumiseen liittyvistä tapaamisista Iranin ulkopolitiikan johtohenkilöiden kanssa. Myös Iranin Suomen-suurlähettilään vaihdoksesta uutisoitiin loppuvuodesta. Tasavallan presidentti Tarja Halonen oli esillä Syyrian-vierailunsa myötä, ulkoministeri Alexander Stubb puolestaan muutamaan otteeseen YK- ja EU-kokousten yhteydessä. Pääministeri Matti Vanhasta ja vaalirahoitusta koskeneesta kohusta uutisoitiin lyhyesti iranilaismediassa Finnish PM will not resign -otsikolla. Lisäksi iranilaislehdistö raportoi iranilaisten osallistumisesta Helsingin yliopiston syyskuussa järjestämään ympäristöseminaariin sekä Suomen aikeista järjestää Nato-seminaari vuoden 2010 alkupuolella. Talouden alalla Suomi ylitti uutiskynnyksen välillisesti lähinnä Nokiaa koskevien uutisten kautta. Lisäksi esillä oli Nord Stream -kaasuputki ja sen saama hyväksyntä Ruotsin ja Suomen hallituksilta (edellyttäen Suomen kohdalla myös ympäristölupaa). Yksittäisissä uutisissa raportoitiin Olkiluodon ydinvoimalaprojektin myöhästymisestä ja muutamien suomalaisyritysten projekteista Iranissa ja sen lähialueilla sekä maailman suurimman risteilyaluksen lähdöstä Suomesta kohti Floridaa. Suomalaistutkimuksista ja niiden tuloksista kertovia juttuja julkaistiin jonkin verran iranilaislehtien terveyspalstoilla. Esille nousseet tutkimukset koskivat muun muassa raskaana olevien naisten lakritsin syömisen vaikutuksia sikiöön raskauden aikana, riittävän unen merkitystä, syntymäkoon vaikutusta myöhempiin uniongelmiin ja syöpää ehkäiseviä kapseleita. Urheilun osalta suomalaiset pääsivät otsikoihin muutaman kerran lähinnä rallimaailman uutisissa. Kulttuurin saralla uutisoitiin Teheranissa järjestetyillä lyhytelokuvafestivaaleilla palkinnon voittaneesta Hanna Bergholmin elokuvasta Varjot. Muista uutisista palstatilaa saivat Helsingin citykanit, joita syötetään eläintarhan leijonille, sekä Arctic Sea -aluksen vaiheet, joista kertovissa artikkeleissa Suomi oli tosin läsnä vain aluksen omistukseen liittyvinä mainintoina. Israel Suomi sai edellisvuottakin enemmän näkyvyyttä israelilaisissa tiedotusvälineissä vuonna 2009. Suhteessa yleiseen ulkomaanuutisointiin Israelissa Suomi esiintyi yllättävän usein lehdissä. Raportointi Suomesta oli erittäin myönteistä. Suomeen yhdistettiin käsitteitä kuten menestys, tehokkuus ja vakaus. Koulutus oli näkyvin teema, ympäristö tuli toiseksi - molemmissa Suomi nähtiin roolimallina. Mediassa käsiteltiin myös uusia näköaloja Suomeen sekä Suomen ja juutalaisten väliseen siteeseen raportoimalla Suomen juutalaisista kertovasta näyttelystä Diasporamuseossa Tel Avivissa. Suomalaisen koulujärjestelmän menestys herätti edelleen kiinnostusta ja oli sekä ihailun kohteena että inspiraation lähteenä. Artikkelit keskittyivät siihen, voidaanko Suomen opetusjärjestelmää jäljittelemällä luoda Israelissa vastaava menestystarina. Artikkelissaan Dreaming of Finland Aluf Benn kuvaili Haaretz-lehdessä pääministeri Benjamin Netanyahun ehdottaneen vaalikampanjassaan “Suomen uudistusten jäljittelyä”. Toisaalta professori Nimrod Aloni kirjoitti Mofet-opetusaikakauslehdessä: ”Kaikki ylistävät järjestelmän hyviä ominaisuuksia toivoen voivansa jäljitellä sitä. Mutta tässä kohtaa tulee mutkia matkaan: oppiminen menestyksekkäästä opetusjärjestelmästä saattaa olla mahdollista; sen jäljentäminen ja menestyksen kopioiminen - ehdottomasti ei.” Lisäksi Aloni kirjoitti artikkelissaan opetusministeriön ylijohtajan Sakari Karjalaisen luennoista Jerusalemissa ja Tel Avivissa: “Suomalainen vieras vastaanotettiin sellaisella rakkaudella ja ihailulla, että hän jopa hämmentyi. Historiallisesta näkökulmasta voidaan jokseenkin huvittuneesti todeta, ettei antiikin Ateenan ’pedagogisen Eroksen’ jälkeen maailma ole 2 500 vuoteen haltioitunut opetuksesta, niin kuin se on tänä päivänä suomalaisesta opetusjärjestelmästä. Olemme kaikki joutuneet suomalaisen opetuksen lumoihin; niin opettajaliiton puheenjohtaja kuin pääministeri Netanyahu ja opetusministeri Saar.” Professori Karjalaisen vierailusta kirjoitettiin myös Haaretzissa. Aloni mainitsi kuitenkin, että Suomen opetusjärjestelmä tulee todennäköisesti näyttämään vähemmän ruusuiselta oppilasaineksen muuttuessa aiempaa heterogeenisemmäksi. Ministeri Henna Virkkusen siteerattiin sanoneen Globes-businessaikakauslehden haastattelussa heinäkuussa, ettei koulutusta voida erottaa muusta yhteiskunnasta, sillä se on punoutunut yhteen kyseisen maan arvojen ja kulttuurin kanssa. Lokin kotiinpaluu Ympäristötoimittaja Zafrir Rinat kuvaili Haaretzissa Suomen toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi mallina Israelille. Käytyään työmatkalla Suomessa Rinat julkaisi lukuisia Suomeen liittyviä artikkeleja, esimerkiksi Itämeren sinileväongelmasta sekä Helsingin esimerkillisestä jätevedenpuhdistusjärjestelmästä. Eniten huomiota ympäristön alalla sai kuitenkin Israelin rannikolta haavoittuneena löydetty selkälokki, joka oli hoidossa Ramat Ganin villieläinsairaalassa, ennen kuin jatkoi Suomesta alkanutta muuttomatkaansa. ”Haavoittunut lokki, joka lämmitti suhdetta Suomeen” ja ”Sulallisia ystäviä”, Haaretz ja Maariv kirjoittivat. Lehtijuttujen kuvissa näytettiin suurlähettiläs Per-Mikael Engberg vapauttamassa lintua takaisin lentomatkalleen. Rukousteltta lumisessa metsässä Uusi ulottuvuus Suomesta tuli näkyviin tiedostusvälineissä Suomen juutalaisista kertovan näyttelyn kautta. Israelin televisiokanava 2:n suositussa Viewing the World -ohjelmassa kerrottiin Suomen kansallisarkiston ja Tel Avivin Diasporamuseon järjestämästä näyttelystä: vaikka Suomen kulttuuria ja saavutuksia ihaillaankin Israelissa, juutalaisten historiasta Suomessa tiedetään melko vähän. A Prayer Tent in a Snowy Forest -näyttelyä suositeltiin, ja se mainittiin noin 25 eri lehdessä sekä verkkojulkaisussa (esimerkiksi Lotan Arts and Culture Magazine, Textura Magazine, Haaretz Gallery, TIME OUT, 1NEWS, Jerusalem Post, Ynet, NRG ja The Stag). Kulttuuria, taloutta ja mustikkapiirakkaa Suomalainen kirjallisuus on yllättäen saanut suuren lukijakunnan Israelissa, pääasiassa Rami Saaren käännösten ansiosta. Sofi Oksasen Puhdistus, hepreaksi Hatihur, oli Saaren viimeisin suomalaisen nykykirjallisuuden käännös. Maya Sela kuvaili Haaretz Galleriassa Oksasen tyyliä: “Vaikka Oksanen on vihainen, hänellä on erinomainen kyky kuvailla vastenmielisimmätkin asiat runollisella tavalla." Rami Saaren seuraava heprean käännös on Raija Siekkisen romaani, josta osa julkaistiin Haaretzissa. Suomalainen arkkitehtuuri ja design olivat taustana Haaretzin laajalle artikkelille Eero Saarisen New Yorkissa järjestetystä retrospektiivisestä näyttelystä ”Huominen hahmottuu”.. Suomalainen design sai lisäksi julkisuutta sisustuslehti Beit Ve Noyin artikkelilla Artekin muotoilujohtajan Ville Kokkosen pitämästä pohjoismaisen muotoilun luennosta Tel Avivissa. Suomen sijoittuminen maailman hyvinvoivimmaksi maaksi Legatum-instituutin hyvinvointi-indeksin mukaan huomioitiin The Markerissa. Suloinen lapsuus ja suomalainen mustikkapiirakka olivat suomalaissyntyisen kondiittorin Roy Gershonin artikkelin aiheena Ynetissä. Jutussa kirjoittaja vei lukijan Suomen kesäisiin marjametsiin ja tarjosi niiden sadosta lukijoille mustikkapiirakkareseptin. Suomi-kokemuksia Jerusalem Post julkaisi heinäkuussa kaksi Michael Freundin artikkelia, jotka pohjautuivat kirjoittajan luentokiertueeseen Suomessa. Freund koki suomalaisten tukevan juutalaisvaltiota huomattavasti. Artikkelissa A place where Israel is loved Freund selitti Israel-myönteisyyden perustuvan suomalaisten kristittyjen uskonnolliseen ja hengelliseen velvollisuudentuntoon. Toisessa artikkelissaan Freund kuvaili Tampereen Lenin-museota, jota hän piti yhtenä Euroopan oudoimmista näyttelyistä. “Sen sijaan että se kertoisi Leninin uhrien tarinan, tämä outo pieni museo ihannoi mieluummin heidän tappajaansa”, Freund kirjoitti. Ampumatragedia Espoon kauppakeskus Sellossa mainittiin uutisissa vain tapahtumapäivänä, ilman analyysia. Italia Suomi näkyi Italian mediassa ehkä hieman edellisiä vuosia vähemmän, mutta myönteisemmin. Tietoyhteiskunta, koulutus ja arkkitehtuurin maineteot olivat Suomea koskevan uutisoinnin odotetut ykkösteemat. Edellisvuoden vivahteikkaamman kuvan jälkeen palattiin myös sellaiseen pohjoiseen eksotiikkaan, jota suomalaiset eivät aina tunnistaisi omakseen. Italian tiedotusvälineissä Suomi näkyi edellisvuosia jonkin verran vähemmän. Toisaalta palattiin tavallaan normaaliin päiväjärjestykseen, sillä edellisvuosien koulusurmien jälkeen uutisoitiin jälleen perinteisemmistä aiheista: tietoteknisestä osaamisesta ja maailman parhaasta peruskoulusta. Totuttuun tapaan mukaan mahtui myös sellaisia pohjoisen eksotiikan kuvauksia, joita moni suomalainen ei tunnistaisi. Tekniikan ihmemaa Suomen otaksuttu asema tieto- ja viestintätekniikan edelläkävijänä näyttäytyi italialaisille niin hyvässä kuin pahassakin. Keväällä eniten palstatilaa sai niin kutsutun Lex Nokian läpimeno eduskunnassa. Italian suurimmissa päivälehdissä nostettiin esille etenkin lain merkitys yksityisyydensuojan ja kansalaisoikeuksien kannalta. La Repubblican mukaan ”missään muussa demokraattisessa valtiossa kuin Suomessa ei ole samanlaista säädöstä”, mikä kuvastaa ”Nokian suunnatonta vaikutusvaltaa Suomessa”. Syksyllä korostuivat puolestaan tieto- ja viestintätekniikan myönteiset saavutukset. Italiassa herätti laajaa huomiota Suomen hallituksen päätös tehdä laajakaistasta kaikkien saatavilla oleva peruspalvelu kesään 2010 mennessä, samoin kuin tavoite laajakaistan nopeuden nostamisesta 100 megabittiin vuoteen 2015 mennessä. Italian suurin päivälehti Corriere della Sera nosti laajakaistauutisen etusivulleen. Sisäsivuilla Corriere analysoi Suomen tietoteknisiä valmiuksia ja saavutuksia, kuten kehittynyttä infrastruktuuria, väestön korkeaa koulutustasoa, Nokiaa ja Linuxia. Samassa yhteydessä Corriere julkaisi myös hämmentävän kainalojutun Suomen menestyksestä mitä erilaisimmissa vertailuissa. Suomen ”vaaleanpunaisen” (naisenemmistöisen) hallituksen ohella mainittiin karaoken maailmanennätys Kouvolassa, maailman pisimmät elokuvaesitykset ”Sodamkylassa” ja turkulainen kotikissa Mingo, jolla kuulemma on ”maailman pisimmät viikset”. Listalle mahtui myös suomalainen ”Arttu Harkii”, joka Corrieren mukaan pitää hallussaan ”älypuhelimella kirjoittamisen maailmanennätystä” ja ”isokokoinen suomalainen suopöllö”, jolla puolestaan on ”yölintujen lentoennätys”. Samassa jutussa Corriere muistutti toki myös mainittujen urotekojen varjopuolesta: lehden mukaan ”suomalaiset ovat maapallon väsyneimpiä asukkaita”. Maailman paras peruskoulu Suomen eittämättä paras hetki Italian tiedotusvälineissä koettiin syyskuussa, kun miljoonalevikkinen Oggi-aikakauslehti julkaisi ison, värikuvitetun jutun ”maailman parhaasta koulusta”. Toimittaja Fiamma Tinelli kertoi perehtyneesti, mutta kansantajuisesti Pisa-tutkimuksen menestyksistä, oppilaiden kunnioittamisesta ja suomalaisen koulun välittömästä tunnelmasta. Oggin artikkelissa kiinnitettiin erityistä huomiota suomalaisoppilaiden koulupäivän lyhyyteen ja kotitehtävien kohtuulliseen määrään. Jutun punaiseksi langaksi nousi suomalaisoppilaiden muita maita kohtuullisempi työmäärä, joka kuitenkin tuottaa maailman parhaita oppimistuloksia. Suomen menestys Pisa-tutkimuksissa näkyi Italian mediassa myös muissa, yksittäisissä yhteyksissä. Jälleen Berlusconi Toukokuussa saatiin myös jatkoa pääministeri Silvio Berlusconin henkilökohtaiselle Suomi-suhteelle, kun Berlusconi vertaili spontaanisti Rooman historiallisia monumentteja muiden maiden - tässä tapauksessa Suomen - rakennushistorialliseen perintöön: "Muistan kuinka [suomalaiset isäntäni] halusivat viedä minut katsomaan jotakin, jota he pitävät suuressa arvossa. Käytimme aamuvarhaisesta lähtien kolme tuntia päästäksemme tälle puiselle kirkolle 1700-luvulta... sellainen olisi meillä purettu", Berlusconi hauskuutti yleisöään, tehostaen arkkitehtonista arviotaan käsin tehdyllä X-eleellä. Samaan hengenvetoon pääministeri jatkoi teemaa vielä toisellakin arviolla: "Rakastan Suomea ja suomalaisia naisia... kunhan he vain ovat täysi-ikäisiä." Italian suurimmissa tiedotusvälineissä tapaus sai paljon huomiota, ja sen yhteydessä muistutettiin jälleen kerran Berlusconin aikaisemmista, Suomea ja suomalaisia koskeneista kommenteista. Italian median ote pääministerin esiintymiseen oli lakoninen ja toteava, mutta sympatiat olivat yleisesti Suomen puolella. Hajahavaintoja pohjoisesta eksotiikasta Yksittäisiä, Suomea koskevia juttuja julkaistiin vuoden aikana tasaiseen tahtiin. Useissa niistä näyttäytyi suomalainen kulttuuri, etenkin klassinen musiikki ja arkkitehtuuri. Otaniemen kappelin saamasta Carlo Scarpa -palkinnosta uutisoitiin laajasti, sillä palkinnon myönsi italialainen Benettonin säätiö. Vuoden aikana Italian tiedotusvälineet nostivat esiin myös yksittäisiä suomalaisia, kuten Roomassa esillä olleen taiteilija Kaarina Kaikkosen töineen ja pianisti Olli Mustosen sekä suomalaiskapellimestarit Esa-Pekka Salosen ja Jukka-Pekka Sarasten. Suurlähetystön organisoimat Experience...Finland -tapahtumat Meranossa (arkkitehtuurinäyttely tammikuussa) ja Roomassa (useita arkkitehtuuriin ja designiin liittyneitä tapahtumia helmikuussa) sekä osallistuminen Venetsian kuvataidebiennaleen saivat kohtuullista palstatilaa sekä paikallislehdissä että valtakunnallisessa mediassa. Arvostetun Carlo Scarpa -palkinnon (Benettonin säätiö, Treviso) myöntäminen arkkitehtipariskunta Kaija ja Heikki Sirénin suunnittelemalle Otaniemen kappelille jätti jälleen yhden pysyvämmän merkinnän Suomen kunniakkaaseen nykyarkkitehtuurimaineeseen Italiassa, mitä useiden italialaisten ammattilehtien artikkelit edesauttoivat. Vähemmän mairittelevia mainintoja mutta myös eri sarjassa saivat pääministeri Matti Vanhanen ja entinen ulkoministeri Ilkka Kanerva, joita muistettiin parissakin poliitikkojen naissotkuja kartoittavassa juoruartikkelissa. Matti Nykäsen edesottamukset löysivät tiensä torinolaiseen La Stampaan. Laajentumissalkun talousasioihin vaihtanut suomalaiskomissaari Olli Rehn esiteltiin myönteisessä sävyssä useassa Italian päivälehdessä. Artikkeleissa mainittiin Rehnin jalkapalloharrastus, mutta myös Rehnin uskallus puolustaa ystäväänsä Alpo Rusia vaikealla hetkellä. Pelkän medianäkyvyyden perusteella ylivoimainen suomalaisjulkkis oli kuitenkin jälleen kerran Kimi Räikkönen. Räikkösen lopettaessa italialaisen Ferrarin kuljettajana monet tiedotusvälineet muistelivat suomalaisen uraa ja persoonaa, jossa nähtiin yleisemminkin suomalaisten sulkeutuneita ja viestintäkyvyttömiä piirteitä. Median näkökulman tiivisti roomalainen Il Messaggero, joka otsikoi henkilökuvansa sanoin ”Kimiä on mahdoton ymmärtää”. Räikkösen lähdettyä Suomen medianäkyvyydessä paikataan tulevina vuosina melkoista aukkoa. Jordania Suomen Syyrian-edustuston mahdollisuudet seurata jordanialaisten tiedotusvälineiden Suomiuutisointia ovat varsin vähäiset. Tiedotusvälineiden säännöllinen seuranta rajoittuu englanninkielisen The Jordan Times -sanomalehteen. Jakeluun liittyvien ongelmien vuoksi paperiversiota toimitetaan Damaskokseen satunnaisesti. Poikkeustapauksissa, esimerkiksi tunnettujen suomalaisten vierailujen yhteydessä, mediaseurantaa pyritään laajentamaan. The Jordan Times raportoi ensimmäisestä vuosittaisesta WANA-foorumin (West Asia -North Africa) kokouksesta. Presidentti Martti Ahtisaari toimi yhtenä kokouksen pääpuhujista. Al Rai - ja Al-Ghad AlUrduni -päivälehdet lainasivat Ahtisaaren puhetta laajemminkin. Pääviestinä oli, että Lähi-idän konfliktit ovat estäneet alueellisen yhteistyön syvenemisen Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Molemmissa lehdissä tuotiin esille Ahtisaaren toteamus, jonka mukaan kansainvälisen yhteisön on tutkittava Israelin toimet Gazan sodan aikana ja että konfliktit voidaan ratkaista, mikäli siihen on olemassa poliittista tahtoa. The Jordan Times raportoi myös Suomen paperiteollisuuden tilasta sekä Nokian Yhdysvalloissa kohtaamista haasteista. Urheilun osalta lehti seurasi suomalaisten ralliautoilijoiden edesottamuksia ja menestystä. Kosovo Suomella on perinteisesti hyvä maine Kosovossa, ja Suomi tunnetaan varsinkin presidentti Ahtisaaren roolista Kosovon statusratkaisussa, mikä heijastuu etenkin albaniankielisten tiedotusvälineiden Suomea koskevaan uutisointiin. Uutisoinnissa keskitytään yleensä Suomen Kosovolle osoittamaan poliittiseen tukeen ja erityisesti presidentti Ahtisaaren rooliin. Suomen yhteiskuntaa ja sisäpolitiikkaa käsiteltiin tiedotusvälineissä suhteellisen vähän, myös vaalirahoituskohua. Suomea koskevan uutisoinnin ohuus saattaa johtua osittain myös siitä, että Kosovon tiedotusvälineiden ulkopoliittinen uutisointi ei ylipäänsä ole kovin vahvaa, koska Kosovon politiikassa lienee riittävästi seurattavaa ja ulkomaanuutisoinnissa ollaan yleensä kansainvälisten uutistoimistojen varassa. Suomea käsiteltiin Kosovon tiedotusvälineissä varsinkin julkisten vierailujen ja korkeantason tapaamisten kautta. Kosovossa vieraili vuonna 2009 eduskunnan valiokuntia ja lisäksi Suomessa vierailivat Kosovon oikeusministeri Kelmendi ja parlamentin puhemies Krasniqi. Myös Suomen Pristinan-yhteystoimiston muuttaminen suurlähetystöksi, suurlähetystön va. asianhoitaja Tarja Fernandézin työn aloittaminen Pristinassa ja suurlähettiläs Tarja Laitiaisen akkreditoiminen Suomen Kosovon-suurlähettilääksi huomioitiin joukkotiedotusvälineissä. Näiden vierailujen ja tapaamisten uutisointi jäi pääasiassa melko pinnalliseksi toistoksi Kosovon ja Suomen yhteistyön merkityksestä ja Kosovon poliitikkojen kiitoksesta Suomen tukea kohtaan. Vierailujen uutisoinnin yhteydessä monet lehdet käyttävät melkein sellaisinaan ministeriöiden tai presidentin kabinetin virallisia lehdistötiedotteita, minkä vuoksi uutiset eivät ole kovin analyyttisiä eivätkä kriittisiä Kosovon sisäpoliittista tilannetta kohtaan. Samassa yhteydessä korostuu myös, se, että vierailu-uutisointien pääkohde on Kosovo, koska tapaamisiin osallistuneet kommentoivat ensisijassa Kosovon tilannetta eivätkä Suomea. Tapahtumien käsittely ei olennaisesti eroa muiden maiden korkeantason vierailujen ja tapaamisten uutisoinnista. Suomea itsessään esiteltiin puhemies Krasniqin Suomen-matkaa kuvaavassa, parhaaseen katseluaikaan valtakunnallisella yleisradiokanava RTK:lla esitetyllä 30 minuutin dokumentilla. Krasniqin valtuuskuntaa seurattiin tarkasti korkeantason tapaamisesta toiseen, mutta lisäksi kuvattiin muun muassa käyntiä Kone-hissiyhtiössä ja suomalaisessa peruskoulussa painottaen Suomen korkeaa teknologiaa ja opetuksen tasoa. Käsitys Suomen koulutusjärjestelmän erinomaisuudesta ja korkeasta teknologiasta on muutenkin Kosovossa tuttu. Kaiken kaikkiaan Suomesta välittyvä kuva oli dokumentissa äärimmäisen myönteinen. Presidentti Martti Ahtisaari mainittiin uutisissa melko usein hänen kommenttiensa kautta. Varsinkin Ahtisaaren kesäkuun Kosovon-vierailu perustuslain allekirjoittamisen vuosipäivän kunniaksi herätti mediassa kiinnostusta, ja hänen näkemyksensä Kosovon kehityksensä ja ohjeensa siteerattiin tarkasti ja yleensä varsin arvostavassa hengessä. Ahtisaarta kuvattiin muun muassa "perustuslain arkkitehdiksi" viitaten Ahtisaaren Kosovon statusta koskevaan suunnitelmaan, joka on Kosovon perustuslain pohja. Itse Ahtisaaren suunnitelmasta ei puhuttu enää yhtä paljon kuin edellisenä vuonna, koska se ei olut yhtä ajankohtainen kuin vuonna 2008. Suomalaisista poliitikoista Ahtisaaren lisäksi Kosovon tiedotusvälineissä mainittiin usein myös Olli Rehnin kommentit laajentumiskeskustelun yhteydessä. Muita merkittäviä uutisia olivat muun muassa Suomen ja Kosovon tulliyhteistyön käynnistäminen marraskuussa ja Suomen hallituksen materiaalilahjoitus KFOR:in toimesta vastaperustetuille Kosovon suojelujoukoille. Erikseen on vielä huomioitava uutisointi Suomen tuesta Kosovolle Kansainvälisen tuomioistuimen istunnossa, jonka aiheena oli YK:n yleiskokouksen oikeudelta pyytämä kannanotto Kosovon yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen laillisuudesta. Suomen lausuntoa kehuttiin lehdistössä. Urheilu-uutisia ei juuri ollut Kimi Räikkösen menestystä lukuun ottamatta. Jalkapallomaana kosovolaisia eivät kiinnostaa esimerkiksi talviurheilulajit, joissa Suomi perinteisesti menestyy. Espoon Sellon uudenvuoden aaton ampumavälikohtausta käsiteltiin Kosovon tiedotusvälineissä jo vuoden 2009 puolella keskittyen järkytykseen, miten syntyperäinen kosovolainen voi tehdä pahaa maalle, joka on auttanut Kosovoa niin paljon. Samassa yhteydessä monet kosovolaiset pelkäsivät saavansa tapahtuneen johdosta huonon maineen Suomessa. Serbinkielisen median viestejä edustuston on vaikeampaa seurata, koska suuriin osa serbiväestöstä seuraa lähinnä Serbian televisiota ja radiota sekä muutamia paikallisia televisiokanavia. Ylipäänsä linja Suomea kohtaan on näissä tiedotusvälineissä kielteisempää kuin albaniankielisissä joukkoviestimissä. Poikkeuksena oli Pristinan lähellä Caglavicassa sijaitsevan serbivetoisen Mediacenterin uutisointi Suomen tukemasta äitiysterveysseminaarisarjasta, mikä välittyi niin serbin- kuin albaniankieliseen mediaan. Kosovon albaaninkielisen median Suomea koskeva uutisointi kertoo paljon Kosovon joukkotiedotusvälineistä: uutiset eivät ole yleensä kovin analyyttisiä vaan keskittyvät lähinnä haastateltujen henkilöiden puheiden toisteluun. Lisäksi joukkoviestimien kiinnostus on keskittynyt Kosovon tilanteen ja varsinkin ulkopoliittisen statuksen käsittelemiseen, jota korkeantason vierailujen määrän voi katsoa vahvistavan. Kreikka Suomen näkyvyys oli Kreikan tiedotusvälineissä edellisiä vuosia laajempaa johtuen korkean tason vierailuista maiden välillä. Suomesta uutisointi oli pääasiassa myönteistä. Politiikka Kreikan presidentin Karolos Papuliaksen virallinen Suomen-vierailu sai hyvin laajaa huomiota Kreikan tiedotusvälineissä. Presidentti Tarja Halosen antama resepti avoimuuden merkityksestä korruption vastaisessa taistelussa sai lukuisat kreikkalaiset paikalla tai kotimaassa olleet tiedotusvälineet kirjoittamaan asiasta. Kreikan valtion tv-kanava ERT haastatteli Halosta Kreikan presidentin vierailun alla ajankohtaisista kansainvälisistä aiheista. Suomesta tulleen avoimuusviestin innoittamana Kathimerini kirjoitti ”Suomen mallin tarjoamasta esikuvasta, jossa ei tunneta korruptiota, jatkuvia skandaaleja, julkisten varojen tuhlausta ja vastuun välttelyä”. Lehti painotti myös koulutuksen merkitystä suomalaisissa elämänarvoissa ja tasavertaisten mahdollisuuksien antamista kaikille. Lehden toimittaja oli aikaisemmalla vierailullaan kiinnittänyt huomiota suomalaiseen ”minimalistiseen elämäntapaan”, jossa ulkoisille puitteille ei anneta liian suurta merkitystä. Eleftherotypian päätoimittaja kertoi Suomen kärkisijoista kansainvälisissä mittauksissa ja ihaili Suomen hyvin toimivaa, kansalaisten palveluun viritettyä valtionkoneistoa. Hän kertoi Suomen antavan ”demokratian oppitunteja instituutioiden luotettavuudella, poliittisella vakaudella ja tehokkaalla hallinnolla”. Sisun huomattiin olevan tärkeä osa suomalaisuutta sekä hieman doorilaisen tavan elää ilman ylilyöntejä. Ulkoministeri Alexander Stubbia haastateltiin kahteen kreikkalaiseen lehteen Etyjin kokouksen aikana, ja toimittajien mielenkiinnon kohteena olivat Suomen kannat ajankohtaisiin ulkopoliittisiin kysymyksiin sekä Suomen hyvä sijoitus kansainvälisessä hyvinvointimittauksessa. Presidentti Martti Ahtisaarta haastateltiin Kathimerinissa Turkin EU-jäsenneuvottelupyrkimyksistä ja jäsenyyden edellytyksistä hänen tultuaan puhumaan Ateenaan riippumattoman Turkki-komission nimissä. Talouskriisin ajankohtaisuuden vuoksi pääsivät euroalueen talouspolitiikkaa koskevat kannanotot kreikkalaisiin lehtiin. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen lausuntoja lainattiin talouslehti Naftemporikissa koskien taantumasta irrottautumisen strategioita, eurooppalaisten hallitusten tarvetta julkisten menojen leikkauksiin ja rakenteellisten muutosten aikaansaamiseen sekä stressitestien tarvetta pankeille. Suomen pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mielipide finanssipolitiikan säilyttämisestä samana pääsi myös esille. Suomen europarlamenttivaalien tuloksista nousivat esille perussuomalaisten kannatuksen kasvu sekä ortodoksipappi Mitro Revon valinta. Perussuomalaisten hyvä menestys vaaleissa huomioitiin kreikkalaislehdissä otsikoilla ”Äärioikeiston loikka Suomessa - keskustan ja sosialistien tappio”, ”Kansallismielisen, eurooppalaisvastaisen puolueen suuri nousu Suomessa”. Isä Mitron poikkeava ehdokasprofiili kiinnosti kreikkalaisia lehtiä, jotka kirjoittivat hänen saamastaan suuresta äänimäärästä, ortodoksikirkon päätöksestä evätä papinoikeudet poliittisen uran ajaksi sekä isä Mitron yhteiskunnallisesta toiminnasta ja kirjoittajan lahjoista. Olli Rehnin valinta talousasioiden komissaariksi sai huomiota kreikkalaisissa lehdissä, koska uuden komissaarin odotetaan olevan tiiviissä yhteistyössä Kreikan hallituksen kanssa johtuen Kreikan talouden huonosta tilasta. Rehnin mahdollisuuksista ulkosuhdekomissaarin paikalle näkyi myös spekulaatioita. Suomen poliittisista päätöksistä pääsivät esille Afganistaniin lähetettävien rauhanturvaajien määrän lisääminen, laajakaistayhteyden tekeminen inhimilliseksi oikeudeksi, Lex Nokia työnantajien oikeudesta seurata työntekijöidensä sähköpostiliikennettä sekä kauppojen sunnuntaiaukiolon laajentaminen. Talous Talouslehti Naftemporiki kirjoitti suomalaisista yrityksistä. Nokia oli kaikkein eniten esillä lehdessä tulosten julkistamisen yhteydessä, päättäessään luopua paikallisesta jakelijasta, tuotuaan markkinoille uusia malleja, haastettuaan Applen oikeuteen, irtisanottuaan työntekijöitä, tehtyään kansainvälisiä yhteistyösopimuksia tai edistäessään uutta älypuhelinstrategiaansa. Telia Soneran, Stora Enson ja Nordean tulosten julkistamiset, irtisanomiset tai yhteistyökuviot uutisoitiin kuten myös Finnairin käyttöönottama Amadeuksen lähtöselvitysjärjestelmä sekä maailman suurimman risteilyaluksen Oasis of the Seasin valmistuminen Turun telakalta. Suomessa vierailleita kreikkalaisia toimittajia kiinnosti Suomen lamasta selviämisen resepti, kaukokatseisuus investoida koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen taantuman aikana, Suomen valtion tarjoama turvaverkko kansalaisilleen samanaikaisesti kilpailukykyisen talouden kanssa. Suomen valtion tarjoamaa tukea yrityksille liikeidean toteuttamiseksi ja onnistumiseksi pidettiin etelästä katsottuna ”sadunomaisena”. Ydinvoimaa käsittelevässä artikkelissa kerrottiin Suomen ensimmäisenä rikkoneen sanattoman sopimuksen ydinvoiman rakentamisen jäädyttämisestä Euroopassa. Toisessa samanaiheisessa artikkelissa kerrottiin Ruotsin seuraavan naapurinsa Suomen jalanjälkiä ja Suomen olevan ainoa eurooppalainen maa, joka on päättänyt uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Olkiluodon voimalan valmistumisen kerrottiin arvioiden mukaan myöhästyvän kolmella vuodella ja EU:n tekemän tutkimuksen mukaan sen jätteiden olevan seitsemän kertaa perinteisiä reaktoreita radioaktiivisempia. Diplomatia-aikakausilehti kirjoitti Suomen hallituksen tekemästä myönteisestä Nord Stream kaasuputkea koskevasta päätöksestä painottaen suomalaisten käyneen tiukat neuvottelut, ettei Venäjän puutulleja nostettaisi ainakaan vuoden 2010 aikana. Kulttuuri Suomalainen kulttuuri pääsi esille Kreikassa lähinnä paikan päällä esiintyneiden taiteilijoiden välityksellä. Oopperalaulaja Karita Mattilaa luonnehdittiin ”suurena sopraanona”, kapellimestari EsaPekka Salosta ”maineensa veroisena teknisesti aivan erinomaisena ja tunneilmaisultaan pidättyväisenä”. Maininnan sai myös Manuel Dunkelin jazzryhmä esiintyessään Tinoksen saarella. Elektronista musiikkia soittavaa Jori Halkosta haastateltiin hänen yhtyeensä Acid Symfony Orchestran esiintymisen yhteydessä Ateenassa. Suomalainen filhelleeni Wilhelm Lagus tuli kreikkalaisten tietouteen hänen elämästään 1800-luvun Ateenassa kertovan kreikankielisen kirjan julkistamistilaisuuden myötä. Koulutusjärjestelmä Kreikan yksityinen tv-kanava Mega teki Suomen ja Kreikan kouluja vertailevan ohjelman, jossa käytiin yhden suomalaisen ja yhden kreikkalaisen lukiolaisen koulupäivien ja rutiinien kautta läpi maiden järjestelmiä. Ohjelmassa todettiin suomalaisen koulun kasvatin pärjäävän huomattavasti kreikkalaista oppilasta paremmin Pisa-tutkimuksissa siitä huolimatta, että kreikkalaiset oppilaat käyttävät enemmän aikaa opiskeluun. Suomalaisilla oppilailla todettiin olevan enemmän valinnan mahdollisuuksia opiskeltavissa aineissa ja kouluissa vallitsevan keskinäisen kunnioituksen opettajien ja oppilaiden välillä ja siten oppilaiden viihtyvän kreikkalaisia oppilaita paremmin koulussa. Ohjelma sai hyvin laajaa huomiota Kreikassa. Suomen koulutusjärjestelmä nousi esille paikallislehdistössä suurlähettiläs Erkki Huittisen pidettyä asiaa koskevat esitykset opettajille ja paikallisviranomaisille Kosin ja Rodoksen saarilla. Suomen huomioitiin olevan 50 vuotta Kreikkaa edellä koulutuspolitiikallaan. Koulutusjärjestelmämme nousi esille muutamassa kreikkalaislehdessä Kreikan presidentin puolison vierailtua suomalaisessa koulussa. Kreikan presidentti tapasi Suomen-vierailulta palattuaan Kreikan opetussektorin ay-liikkeen jäseniä ja kertoi heille Suomen vierailunsa aikana saamiensa vaikutteiden ja kokemusten vielä jylläävän sisällään. Urheilu Suomen urheilu pääsi Kreikassa otsikoihin lähinnä autourheilun kautta. Mikko Hirvosen sijoituksista kerrottiin eri rallikilpailujen yhteydessä ja Kreikassa järjestettävän Akropolis-rallin voitosta otsikolla ”suomalaisella aromilla”. Kimi Räikkösen siirtyminen pois Ferrarilta rallin pariin uutisoitiin. Kreikkalaisen jalkapalloilijan loukkaantumisen yhteydessä mainittiin hänen ainoaksi toivokseen suomalaisen urheilulääkärin apu. Matkailu Kreikkalaisissa tiedotusvälineissä Suomi on ollut perinteisesti ennen joulua esillä joulupukin maana. Kathimerinissa oli itse joulupukin haastattelu joulupäivänä komeine koko sivun kuvineen. Foodie Traveller kertoi Suomen joulutavoista ja jouluruuista ja Exodos ehdotti vierailukohteita Suomessa joulumatkaa varten. Suurlähettiläs Erkki Huittista haastateltiin Athinoraman matkajulkaisuun, ja kysymykset käsittelivät maiden välisiä eroja ja yhteneväisyyksiä, Suomen muotoilua, kestävän kehityksen politiikkaa, yhteiskunnan järjestäytyneisyyttä ja turvallisuutta, musiikkiteollisuuden vientimahdollisuuksia, Suomen matkailutuotetta ja makuelämyksiä. Kreetan saarelta kotoisin oleva Erasmus-vaihto-oppilas kirjoitti paikallislehdessä kokemuksistaan Suomessa otsikolla ”Sivistyksen Suomi”, jossa hän ihaili suomalaisten rauhallisuutta, kohteliaisuutta, avuliaisuutta, autoilijoiden huomaavaisuutta jalankulkijoita kohtaan, teiden hyvää kuntoa, saunakulttuuria, opetuksen tasoa ja sisältöä. Ainoan kielteisen piirteen hän huomasi usein väkivaltaisuuksiin johtavasta liiallisesta alkoholinkäytöstä. Kathimerini kirjoitti suomalaisen matkatoimiston osoittamasta huolenpidosta asiakkaitaan kohtaan. Ateenassa ja Thessalonikissa sattuneiden pommi-iskujen jälkeen matkatoimisto oli lähettänyt Kreikassa matkoilla oleville asiakkailleen viestin, jossa se oli ohjinut heitä ja kysellyt asiakkaiden vointia. Saman lehden toimittaja Andreas Raptis kirjoitti kesäisestä lomakokemuksestaan Helsingissä ”ihon alle menevänä hyvän olon tunteena”. Yhteiskunta Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan Leon virallinen vierailu Kreikkaan huomioitiin laajasti Kreikan kirkollisissa tiedotusvälineissä. Arkkipiispa Leo antoi haastattelun Politiki Diplomatia -lehteen, jossa hän kertoi ortodoksikirkon asemasta Suomessa. Kreetan saarella järjestetty pohjoismaisten suurlähetystöjen valmiuskokous sai huomiota paikallisessa lehdistössä. Kreikkalaisessa lehdistössä herättävät intohimoja turkkilaisten viranomaisten yhteydenotot Euroopan rajaviranomaisen Frontexin alaisuudessa Kreikan ja Turkin välisellä merirajalla partiolennolla olleisiin eurooppalaisiin koneisiin. Siten tällainen yhteydenotto suomalaiseenkin koneeseen mainittiin. Kaksi suomalaista toimittajaa pääsi itse otsikoihin, kun he joutuivat pidätetyiksi Kreikan raja-alueella ollessaan kuvaamassa dokumenttia laittomien maahanmuuttajien reitistä. He olivat lehtitietojen mukaan tulleet Kreikan maaperälle valvomatonta reittiä pitkin. Poliisiasioita koskevina uutisina nousi esille Espoon Sellon ampumistapaus, jonka yhteydessä mainittiin aikaisemmat koulujen ampumistapaukset Suomessa. Kreikan poliisin antamassa tiedotteessa kerrottiin myös suomalaisesta tytöstä, joka oli ilmaissut itsemurha-aikomuksestaan internetin keskustelupalstoilla. Kreikkalaiset poliisit olivat ilmoittaneet asiasta Interpolin kautta Suomen viranomaisille. Kroatia Suomi ja suomalaiset esiintyivät Kroatian tiedotusvälineissä usein. Huomiota keräsivät tasavallan presidentti Tarja Halosen valtiovierailu, Suomi-teema Motovun-elokuvafestivaaleilla, Patrian panssariajoneuvokaupat sekä laajentumiskomissaari Olli Rehn. Suomen ja suomalaisiin liittyvä uutisointi Kroatiassa oli runsasta ja myönteistä. EUjäsenyysneuvottelujen myötä uudistuksia läpikäyvässä Kroatiassa seurataan tarkoin vertailututkimuksia, joissa Suomen korkea sijoittuminen herätti huomiota. Uutisissa esille tuotu Suomen korkea kilpailukyky, osaaminen, korruption vähäisyys ja ympäristönsuojelu olivat osa myönteistä imagoa, joka Kroatiassa liitetään Pohjoismaihin. Parlamentin varapuhemies Vesna Pusi korosti lehdistötilaisuudessa Kroatian kehitysmahdollisuuksia ja sanoi, että Kroatialla on mahdollisuudet tulla Balkanin Suomeksi. Tasavallan presidentti Tarja Halosen syyskuinen valtiovierailu Kroatiaan keräsi huomiota tiedotusvälineissä. Halosen haastattelut julkaistiin viikkolehti Globusissa ja HRT tv-kanavalla. Halosen kehotus Kroatialle ja Slovenialle ratkaista rajakiistansa modernien demokratioiden tavoin nostettiin esille uutisissa. Päivälehti Glas Istre huomioi myös Halosen vierailun Istriassa matkan virallisen osuuden jälkeen. Pentti Arajärven vierailukohteet, kuten museovierailut, kiinnostivat Vecernji List päivälehteä. EU-jäsenyysneuvottelut olivat Kroatian tiedotusvälineissä toistuva teema, mikä takasi laajentumiskomissaarina toimineelle Olli Rehnille runsaasti julkisuutta. Presidentti Martti Ahtisaaren lausunnot herättivät mielenkiintoa, kun Kroatian ja Slovenian välinen rajakiista oli kuumimmillaan ja Ahtisaaren mahdollinen välitystehtävä rajakiistassa oli esillä. Eurooppaministeri Astrid Thorsin tammikuisesta vierailusta ja keskusteluista varsinkin ulkoministeri Gordan Jandrokovi in kanssa uutisoitiin useissa lehdissä. Suomalainen kulttuuri sai runsaasti medianäkyvyyttä Suomen ollessa Kroatian tärkeimpänä pidetyn Motovunin elokuvafestivaalien kumppanimaana. Festivaalilla esiteltiin useiden suomalaisohjaajien elokuvia, ja musiikkipuolesta vastasivat Ismo Alanko ja 22-Pistepirkko. Elokuvaohjaaja Mika Kaurismäki, joka myös vieraili festivaaleilla, keräsi suurimman huomion ja antoi haastatteluja useille lehdille. Slobodna Dalmacija julkaisi dokumentaristi Arto Halosen haastattelun. Patrian panssariajoneuvokaupat Kroatiaan nousivat ajoittain uutisiin. Vaikka Patriaan liittyvä uutisointi oli pääosin myönteistä, toisaalta useat lehdet kertoivat Suomen keskusrikospoliisin aloittavan Kroatian kauppojen tutkinnat liittyen Slovenian kauppojen korruptioepäilyihin. Uutisissa kerrottiin, kuinka Patrian panssariajoneuvojen kokoaminen alkoi Kroatiassa uro akovi in tehtailla. ”Kiitos Patriasta!” kerrottiin tehtaan työntekijöiden sanoneen - työtilanne kun olisi ilman tätä hanketta ollut kehno. Suomen maine teknologisesti kehittyneenä maana pysyi ennallaan, ja Nokian uusimmat puhelinmallit olivat säännöllisesti esillä. Päätös taata vähintään yhden megabitin Internetyhteys kaikille asukkaille vuoden 2010 puoliväliin mennessä ja peräti 100 megabitin yhteys vuoden 2015 loppuun mennessä pääsi pikku-uutiseksi moniin lehtiin. Nacional uutisoi Suomen olevan paratiisi nettiriippuvaisille. Mäkihyppääjä Matti Nykänen ei ole unohtunut Kroatiassakaan. Nykäsen ja hänen puolisonsa Mervi Tapolan joulukuinen yhteenotto kiinnosti suuresti ja innoitti Jutarnji Listin laajaan artikkelin huippuurheilijoiden ongelmallisesta yksityiselämästä. Kypros Suomi oli Kyproksen tiedotusvälineissä esillä erittäin vähän. Tilanne ei poikennut huomattavasti aiemmista vuosista. Ruotsi sen sijaan esiintyi Suomea useammin lehtien palstoilla johtuen lähinnä Ruotsin EU-puheenjohtajuudesta. Ulkomaista Kreikan tapahtumat luonnollisestikin kiinnostavat eniten kyproslaisia tiedotusvälineitä samoin kuin Ison-Britannian. Suomen julkinen kuva Kyproksella on neutraali, Suomi ei kunnostaudu hyvässä eikä pahassa. Ne harvat uutiset, jotka kirjoitettiin Suomesta, painottuivat politiikkaan. Uutiset kertoivat ajankohtaisista tapahtumista. Komissaari Olli Rehnin helmikuinen Kyproksen-vierailu ylitti uutiskynnyksen. Niin ikään helmikuulta Suomen sisäinen kiista siitä, nimetäänkö Alexander Stubb vai Rehn EUulkoministeriehdokkaaksi, huomioitiin sanomalehdissä. Suomen ulkoministerin toukokuisesta vierailusta uutisoitiin laajalti sekä televisiossa että sanomalehdissä. Jopa ministerin kiinnostus urheiluun ja taiteeseen noteerattiin. Kesäkuussa sanomalehdissä kirjoitettiin siitä, että sekä Suomen että Ruotsin ulkoministerit kutsuivat kyproksenturkkilaisten johtajan Talatin vierailulle kotimaihinsa, koska kyproksenkreikkalaiset eivät sallineet ulkoministerien Kyproksen-vierailujensa aikana tavata Talatia tämän toimistossa. Lokakuussa pääministeri Matti Vanhasen Turkin Ankaran protokollaa ja satamien avaamista kyproslaisille koskevat kommentit päätyivät myös Kyproksen sanomalehden sivuille Rallikuljettaja Mikko Hirvonen pääsi kyproslaisten lehtien otsikoihin sijoittumalla toiseksi Kyproksella ajetussa MM-rallissa. Libanon Suomi oli melko vähän esillä libanonilaisissa tiedotusvälineissä. Yleensä Libanonin tiedotusvälineet keskittyvät uutisoinnissaan pääasiassa Lähi-itää koskeviin aiheisiin ja merkittäviin länsimaihin. Ulkoministeri Alexander Stubbin ja Viron ulkoministerin Urmas Paetin toukokuinen yhteisvierailu Beirutiin sai jonkin verran palstatilaa. Uutisoinnissa pääpaino oli Stubbin näkemyksillä EU:n roolin merkityksestä Lähi-idän konfliktin ratkaisussa. Eräissä vierailua koskeneissa uutisissa nostettiin myös esiin Suomen pitkäaikainen osallistuminen Unifil-operaatioon sekä Suomen antama tuki Nahr alBaridin palestiinalaisleirin jälleenrakennukseen. Ulkoministerin matkan lisäksi myös joulupukin visiitti Libanoniin joulukuun alussa noteerattiin maan tiedotusvälineissä. Suomalainen joulupukki avasi Beirutin joulutorin ja vieraili kouluissa. Suomen, Alankomaiden ja Kyproksen tukema UN-Habitatin projekti Good Governance for Enhanced Post War Reconstruction in Southern Lebanon päättyi vuoden lopulla. Joulukuun 11. päivänä järjestetystä päätöstilaisuudesta kerrottiin laajasti maan tiedotusvälineissä. Marokko Suomi esiintyy aina silloin tällöin Marokon tiedotusvälineissä, yleensä myönteisessä yhteydessä. Suomi saa suunnilleen saman verran huomiota kuin vertaismaat. Ruotsi ja Norja saivat 2009 osakseen enemmän huomiota, mutta kielteistä sellaista. Norjalla tämä liittyi marokkolaisen isän ja norjalaisen äidin huoltajuuskiistaan, missä Marokko syytti Norjaa ja Norjan suurlähetystön henkilökuntaa lapsikaappauksesta. Ruotsin suurlähetystöstä taas karkotettiin diplomaatti, kun hän Marokon näkemyksen mukaan oli luovuttanut Marokon hallituksen luottamuksellisesti antamia asiakirjoja edelleen Länsi-Saharan itsenäisyyttä ajavien separatistiaktivistien käsiin. Ruotsi sai toki julkisuutta myös EU:n puheenjohtajana. Eniten Suomi-julkisuutta tuottanut tapahtuma oli kesäkuussa Bouznikassa, Rabatin ja Casablancan välissä, järjestetty ja suurlähetystönkin tukema petanquen Suomi-Marokko-ystävyysmaaottelu. Tässä teemana hyödynnettiin myös maidemme diplomaattisuhteiden 50-vuotisuutta. Maaottelusta ja siinä yhteydessä myös sekä Suomesta että Suomen ja Marokon suhteista kirjoitti useampikin sanomalehti. Tilaisuuden lehdistötiedotteen herättämänä valtakunnallinen Le Matin halusi kirjoittaa enemmänkin Suomesta ja julkaisi runsaan puolen sivun artikkelin kesäkuussa. Tässä oli mukana suurlähettilään haastattelu. Erityisen hyvin artikkelissa nousivat teemoina esiin Suomen pyrkimys tukea sukupuolten välisen tasa-arvon kehitystä (myös) Marokossa sekä kaupallistaloudellisessa yhteistyössä markkinoida puhdasta teknologiaa. Alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemen lokakuun VKE-matka ja sen aikana käydyt keskustelut noteerattiin lehdissä. Kilpailukykyä koskevien kansainvälisten vertailujen tuloksista kirjoitettaessa Suomi mainittiin muiden kärkipaikoilla olevien maiden ohella. Nokian tuoteuutuuksista tai muista tiedotteista julkaistiin usein pieniä uutisia. Hyvin usein näissä mainittiin "suomalainen" Nokia ("Le finlandais, Nokia, leader mondial des téléphones portables..."). Palestiinalaisalueet Suomi esiintyi palestiinalaislehdistössä harvakseltaan, mutta myönteisessä sävyssä. Suomen kehitysyhteistyö sai julkisuutta. Kansainvälisten uutistoimistojen tarjonnasta valikoitui varsin laaja otos suomalaisuutta palestiinalaisten tietoisuuteen. Suomi uutisoitiin vuonna 2009 Palestiinalaisalueiden tiedotusvälineissä lähinnä kirjoitetun median kautta ja harvakseltaan. Suuria muutoksia esiintymistiheydessä ei ollut verrattuna edellisiin vuosiin, ja Suomi esiintyi edelleen positiivisessa tai neutraalissa valossa. Kaksi suurinta sanomalehteä Al Quds ja Al-Ayyam nostivat esille varsin erilaisia aiheita. Luonnollisesti suurena osana tästä olivat viralliset uutiset Suomen antamasta kehitysavusta Palestiinalaishallinnon hankkeille, ja täten esillä olivat muun muassa erilaiset Suomen yhteystoimiston hankkeiden allekirjoitustilaisuudet palestiinalaisministerien kanssa. Lehtijuttuja synnyttivät myös Suomesta suuntautuneet korkean tason vierailut palestiinalaisalueille. Suomen yhteystoimiston paikallisen yhteistyön määrärahalla tuetut hankkeet saivat lisäksi myönteistä julkisuutta, esimerkiksi Nablusin alueella tuettu Yalun naisjärjestön työ. Lisäksi paikallinen lehdistö uutisoi kansainvälisiltä uutistoimistoilta lainattua materiaalia Suomesta. Aiheet vaihtelivat laajalti, ja esillä olivat esimerkiksi keskustelu matkapuhelimien käytön rajoittamisesta lapsilla Säteilyturvakeskuksen suositusten mukaisesti, pääministeri Matti Vanhasen kihlausuutinen, suomalaisen yrittäjä Toivo Sukarin haave rakentaa kopio Titanic-laivasta ja presidentti Martti Ahtisaaren Nobel-puheen kehotus ottaa Hamas-järjestön mukaan Lähi-idän rauhanprosessiin. Talousuutisia oli ainoastaan pari kappaletta, ja ne keskittyivät puhelinjätti Nokian uutuusmalleihin ja niiden julkaisun aikatauluihin. Portugali Suomi oli aiempaa vähemmän esillä Portugalin tiedotusvälineissä. Uutisointi oli pääasiassa myönteistä, ja esiin nousivat kevään EU-vaalit ja Paavo Lipposen sekä Olli Rehnin mahdolliset nimitykset EU:n korkeisiin virkoihin. Arctic Sean tapausta seurattiin laajasti myös Portugalissa, jonka aluevesillä laiva olisi huhun mukaan havaittu. Uutisotsikoita syntyi Portugalissa vierailleista suomalaisen kulttuurin edustajista, joista laajinta huomiota saivat Salla Tykkä ja Eija-Liisa Ahtila. Urheilussa olivat esillä etenkin ralli- ja F1-urheilijat sekä Ari Vatasen ehdokkuus FIA:n puheenjohtajaksi. Esiteltiin Suomesta eksoottisimpiakin epävirallisia urheilulajeja, kuten saunan MM-kisat, eukonkannon ja kännykänheiton kisat. Suomi, joka on ollut Portugalille esimerkkimaa jo vuosia, esitettiin edelleen pääasiassa myönteisessä valossa maan tiedotusvälineissä. Määrällisesti uutisointi oli kuitenkin vähäisempää aikaisempiin vuosiin verrattuna. EU-vaalit ja EU:n korkeat virat Vaikka äänestysprosentti EU:n parlamenttivaaleissa jää Portugalissa yleensä heikoksi, maan tiedotusvälineet pyrkivät kattavaan uutisointiin niin ennen kuin vaalien jälkeenkin. Päivälehti Diário de Notícias esitteli vaalien alla kaikki jäsenmaat ja toukokuussa Suomen. ”Konsensuksen hyvä strategia”, otsikoitu esittely kuvasi Suomea maana, joka melankolisuudestaan huolimatta on tottunut kääntämään vastoinkäymiset mahdollisuuksiksi. Tästä hyvänä esimerkkinä lehti piti Suomen selviytymistä 90-luvun lamasta. Diário de Notícias piti korkeasti koulutettua työvoimaa ja opetusjärjestelmän hyviä tuloksia merkkeinä Suomen menestyksestä. Artikkeli kuitenkin huomautti, ettei Suomikaan ole immuuni maailmantalouden tämänhetkiselle talouskriisille ja se näkyi etenkin teknologian viennin laskuna. Vaaleja ennen ja niiden jälkeen kiinnostusta herättivät niin sanotut erikoiset ehdokkaat, joiden joukossa nimettiin myös Mitro Repo, joka onnistui takaamaan parlamentissa toisen suomalaisten sosiaalidemokraattien kahdesta paikasta. Viikkolehti Expresso totesi kuitenkin, ettei Revon ehdokkuus miellyttänyt Suomen ortodoksikirkon johtoa ja että hän joutui toistaiseksi jättämään virkansa. Diário de Notícias viittasi Suomen ortodoksikirkon lausuntoon, jonka mukaan pappi palvelee kaikkia eikä näin ollen voi edustaa vain yhtä yhteiskunnan ryhmää. Viikkolehti Expresson mukaan eri maiden puhtaasti poliittisista ehdokkaista poikkeavat persoonallisuudet herättivät kyllä suurempaa kiinnostusta Euroopan parlamenttia kohtaan, mutta lehden mukaan päätökset ja Euroopan suunnan määräävät tulevaisuudessakin parlamentin suurimmat ryhmät ja poliittiset päätöksentekijät. Suomi nousi otsikoihin myös EU:n korkeiden virkojen ehdokkaiden spekulaatioissa. Tony Blairia pidettiin Portugalin tiedotusvälineissä suosikkina, mutta hänellä oli kuitenkin kilpailijoita, joiden mukana myös Paavo Lipponen ja Olli Rehn. Päivälehti Público luonnehti Paavo Lipposta pienten maiden etujen puolustajaksi, joka suhtautuu kriittisesti suurten maiden taipumukseen toimia eräänlaisena johtoryhmänä. Lehden arvion mukaan Lipponen olisi hillitty, pragmaattinen ja tehokas puheenjohtaja. Olli Rehn oli Públicon mukaan hillitympi ehdokas EU:n ulkoministeriksi kuin Carl Bildt ja myös komission puheenjohtajan Durão Barroson suosikki. Arctic Sea Arctic Sea -aluksen tapauksen tultua otsikoihin hetkellisesti näytti siltä, että merirosvous olisi siirtynyt myös pohjoisimmille vesille. Portugalin tiedotusvälineet seurasivat aktiivisesti Pietarsaaresta lähteneen laivan etsintöjä. Lähteinä portugalilainen media käytti enimmäkseen kansainvälisiä uutistoimistoja, mutta se seurasi myös kansainvälistä lehdistöä. Públicon mukaan laivan katoaminen ja löytyminen viikkojen etsintöjen jälkeen oli suoraan kuin vakoiluelokuvasta. Koko tapauksen kiinnostusta lisäsivät myös huhut Portugalin laivaston havainnoista maan merialueella, vaikka maan viranomaiset kielsivät laivan koskaan käyneen Portugalin aluevesillä. Spekulaatioita ja teorioita esiintyi vilkkaasti, mutta johtopäätökset olivat lähes kaikilla samat - koko totuutta siitä, mistä Arctic Sean katoamisessa oli kyse, ei tuskin koskaan saada tietää. ”15 minuuttia täyttä lumousta” Suomalaiset ohjaajat/multimediataiteilijat Salla Tykkä ja Eija-Liisa Ahtila olivat jälleen näkyvästi esillä Vila do Conden lyhytelokuvafestivaaleilla. Diário de Notícias piti Eija-Liisa Ahtilan Rukoushetkielokuvaa yhtenä festivaalin tärkeimmistä. ”15 minuuttia täyttä lumousta, joka vihjaa intiimin, lähes fantastisen kaksijakoisesta realismista”, kuvasi lehti. Myös Salla Tykkä, jonka lyhytelokuvista koostuva multimedianäyttely oli festivaaleilla esillä, sai loistavat arvostelut viikkolehti Expressossa. Rohkeasta ja tavallisuudesta poikkeavasta ohjelmasta tunnettu festivaali osoitti olevansa juuri sitä myös Salla Tykän näyttelyn valinnassa. Hitchcockin inspiraatiosta syntynyt näyttely oli Expresson mukaan suomalaistaiteilijan taidokas kunnianosoitus amerikkalaisen elokuvan legendalle. ”Tykän näyttely työstää klassisen elokuvan koodeja, kuten lännenelokuvia, mutta erityisesti Vila do Condessa esitettyjä jännitys- ja melodraamaelokuvia”, kirjoitti lehti. Urheilupolitiikkaa ja eukonkantoa Portugalilaiset ovat eri moottoriurheilulajien ahkeria seuraajia ja suomalaiset alan huiput ovat usein paikallisessa lehdistössä esillä. Ari Vatasen ehdokkuus FIA:n puheenjohtajaksi kiinnostikin portugalilaisia lehtiä, ja ehdokkuudesta uutisoitiin lehtien urheilusivuilla vilkkaasti. ”Vatanen vahvistaa ehdokkuutensa FIAn puheenjohtajaksi erimielisyyksien lopettamiseksi” ja ”Vatasesta voi tulla Mosleyn varjo”, otsikoi Público. Suomesta kiinnostivat myös hieman leikkimielisemmät kilpailut. ”110 asteen sauna ja muut erikoiset suomalaiset kilpailut”, otsikoi Diário de Notícias elokuussa. Lehti esitteli saunan MM-kilpailujen tulosten lisäksi vuodesta 1999 Heinolassa järjestetyn tapahtuman historian ja totesi samassa, että saunominen on yksi suomalaisten suosituimmista ajanvietteistä. Diário de Notíciasin mukaan noin viiden miljoonan asukkaan Suomessa arvioidaan olevan noin kaksi miljoonaa saunaa. Saunan MM-kilpailut eivät kuitenkaan ole ainoa erikoisuus suomalaisen kesän mittelöissä, joista lehti mainitsi myös eukonkannon ja kännykänheiton. Eukonkannon Diário de Notícias kertoi saaneen alkunsa Sonkajärven nuorten miesten ”naisten ryöstöstä”, jossa sulhasehdokas kantoi naista selässään. Vuonna 2000 kehitetyssä kännykänheitossa oli lehden mukaan tärkeää heittopituuden lisäksi myös tekniikka, jolla kännykkä heitettiin. Sähköiset tiedotusvälineet Suomi esiintyi myös sähköisissä tiedotusvälineissä. Pääasiallisesti matkailuaiheisten reportaasien lisäksi Suomesta kiinnostivat muun muassa tasa-arvokysymykset ja naiskansanedustajien määrä eduskunnassa. Esimerkkeinä Portugalin valtion televisio RTP1 :n keskusteluohjelmassa olivat Suomi ja Espanja, joissa molemmissa naiset ovat vahvasti ja runsaasti politiikassa mukana, samalla kun Portugali pohtii miesvaltaisuuden tasapainottamista naiskiintiön avulla. Qatar Pääministeri Matti Vanhasen vierailu toukokuussa ja oikeusministeri Tuija Braxin vierailu marraskuussa uutisoitiin paikallisissa tiedotusvälineissä, samoin kuin suurlähettilään valtuuskirjeen jättö kesäkuussa. Ranska Ranskan mediaa kiinnostivat Nokia, e-demokratia ja energiaratkaisut. Muotoilu, elokuva ja koulutus olivat myös vahvasti esillä ja matkailu jatkoi läpilyöntiteemana. Yllätysaiheeksi nousi Karjala. Nokia pääsi otsikoihin sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä. Helmikuussa Le Monde keskittyi Suomen uuteen tietosuojalakiin ja Nokian haluun varmistaa, ettei yritystietoja vuoda kilpailijoille. Le Figaro -lehti puolestaan käsitteli monessa artikkelissaan yrityksen toimintaa. Elokuussa kerrottiin Nokian vastaavan markkinoiden haasteisiin laajentamalla tuotevalikoimaansa. Lehti julkaisi myös taustajutun Suomen kansallisesta ylpeydestä ja Nokia-nimen alkuperästä. Lokakuussa lehden sävy oli jo synkempi. Se julkaisi Nokian syyslukemat ja kuvan hikisestä Olli-Pekka Kallasvuosta tylyllä otsikolla ”Nokian ensimmäinen tappio vuoden 1996 jälkeen”. Suomen ja Viron Pariisin-suurlähetystöt järjestivät marraskuussa e-demokratiaan keskittyvän toimittajamatkan, jolle osallistui kuusi ranskalaista toimittajaa. Matkan tavoitteena oli osoittaa, että Suomi ja Viro ovat lisänneet kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia uusilla tietoteknisillä sovelluksilla. Tarkastelun kohteena olivat Suomen internetpohjaiset vaalikoneet ja Viron e-hallituksen työmenetelmät. Matkan tulokset olivat ranskalaisten luettavissa useassa eri lehdessä (Challenges, 20 Minutes, L’Informaticien, La Croi, le Télégramme). Toimittajiin teki vaikutuksen Viron uusi henkilökorttijärjestelmä, joka helpottaa kansalaisten äänestämistä ja hallituksen päätösten seuraamista. Suomen puolella Helsingin Sanomien vaalikone herätti kiinnostusta ja sai lehdet pohtimaan, miten vastaavanlaista ohjelmaa voisi hyödyntää Ranskan seuraavissa vaaleissa. Julkisuusdiplomatian perusvälineisiin kuuluvat toimittajamatkat tuottavat siis tuloksia. TAT:in kanssa järjestetty alkuvuoden matka sai talouslehti Les Echos’n kirjoittamaan kehuvin sävyin Suomen talouspolitiikasta ja 90-luvun laman tuomista oppiläksyistä: ”Mallia muille jaettavaksi”. Le Figaron toimittaja Alexandrine Bouilhet, joka otti osaa European Business Leaders' Conventioniin, oli vakuuttunut Pohjoisen Davosista ja hehkutti heinäkuussa Euroopan talous- ja kilpailusäännösten ja protektionismin vastaisten linjausten tilaa verrattuna esimerkiksi Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Lehdistöä kiinnostavat usein Suomen pyrkimykset vähentää naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Le Monde kirjoitti marraskuussa suomalaisten palkansaajien työajoista ja myöhäisestä eläkeiästä. Ranskan hallitushan ei ole vielä päässyt kokonaan irti sosialistihallituksen luomasta 35 tunnin työviikosta ja 60 vuoden eläkeiästä. Suomen energiaratkaisuista kirjoitettiin paljon. Suomi sai hyvää julkisuutta energiakulutuksestaan, kun Le Figaro kertoi huhtikuussa, että 22,7 prosenttia tulee uusiutuvista lähteistä. Arevan Olkiluotohankkeesta riitti luettavaa. Syitä voimalan myöhästymiseen etsittiin erityisesti TVO:n ja STTK:n toimintatavoista. Les Echos ennätti syyskuun alussa otsikoida Arevan uhkaavan vetäytyä koko hankkeesta. TVO:n kannanotot sekä Suomen, Ranskan ja Ison-Britannian yhteinen julkilausuma turvallisuusvaatimuksista johtivat toisenlaiseen kirjoitteluun, joka keskittyi enemmän ranskalaisten toimijoiden leväperäisyyden ihmettelyyn. Arevan ja ranskalaisen energia-alan mainetta eivät parantaneet myöskään alueelliset sähkökatkot joulukuun kylmien ilmojen alkaessa tai Etelä-Korealle hävitty Arabiemiraattien ydinvoimakauppa. Muista ajankohtaisista energiahankkeista vain Nord Stream sai yhtä paljon palstatilaa kuin Arevan EPR-pilottireaktori Olkiluodossa. Nord Streamin etenemisvaiheita seurattiin tarkkaan, mutta Libération ja Le Monde kirjoittivat myös, miten neljä suomalaista liikemiestä jarruttelivat Itämeren kaasuputken valmistelua. Samalla lehdet kertoivat Karjalan historiasta ja nykypäivän ongelmista. Ranskan tiedotusvälineet seurasivat myös Suomesta matkansa aloittaneen Arctic Sea -laivan kohtaloa elokuussa. Merkkivuosi 2009 sai vain vähän näkyvyyttä Ranskassa. La Nouvelle Revue d’Histoire julkaisi kuitenkin kuuden sivun artikkelikokonaisuuden Suomen historiasta. Se selvitti vuoden 1809 tapahtumia ja siitä alkanutta itsenäisyysprosessia. La Croix -lehden sarja Euroopan rajamaista puolestaan kuvasi Suomen itärajaa ja Suomen itsenäistymistä, talvisotaa ja rohkeaa ulkopolitiikkaa. EU-parlamenttivaalien aikaan Isä Mitro sai Le Figarossa palstatilaa luvatessaan edistää inhimillisempää Eurooppaa. ”Tulee aika, jolloin ei voi vain puhua ja rukoilla, vaan täytyy toimia”, otsikoi puolestaan Le Monde. Ennen EU:n presidenttivaalia Le Figaron mielipidesivulla oli Paavo Lipposen näkyvä kirjoitus tiiviimmän ja tehokkaamman Euroopan puolesta. Muotoilu, elokuva ja koulutus vahvasti esillä Ranskassa; matkailu jatkaa läpilyöntiteemana Suomalainen muotoilu oli laajasti esillä. Usea alan lehti esitteli koosteita suomalaisista muotoiluklassikoista ja uusista suunnittelijoista. Alvar Aallon suunnittelema Maison Louis Carré -talo oli esillä vuoden aikana useassa sisustus- ja arkkitehtuurilehdessä. Talo toimi myös miljöönä Karl Lagerfeldin muotikuville. Marseilles’ssa järjestetty suomalaisen elokuvan viikko sai hyvin palstatilaa paikallislehdissä. Markku Lehmuskallion ja Anastasia Lapsuin elokuvilla on oma ihailijajoukkonsa, ja niistä kirjoitetaan aina, kun elokuvia näytetään Ranskassa. Mika Kaurismäen elokuva Kolme viisasta miestä huomattiin. ”Harvoin elokuva pureutuu luottamuksellisesti ja intiimisti miehen sielunmaailmaan”, kirjoitti Le Figaro. Syksyllä 2008 toteutettu toimittajamatka aiheenaan suomalainen koulujärjestelmä tuotti vielä helmikuussa 2009 tulosta: televisiokanava M6 lähetti tunnin mittaisen ohjelman suomalaisen koulun arkipäivästä Helsingissä. Marraskuun lopulla siitä nähtiin lisäksi pidennetty versio. Klassisen musiikkimme suurista nimistä pääsi eniten esille Esa-Pekka Salonen lähinnä konserttien etukäteisjutuissa ja levyarvosteluissa esimerkiksi Libérationissa ja Le Figarossa. ”Romanttinen Sibelius ja moderni Esa-Pekka Salonen”, kuvaili Diapason marraskuun numerossaan Salosen Verbier’n festivaalilla taltioitua DVD:tä. Johtava taidelehti La Connaissance des Arts valitsi Kim Simonssonin marraskuussa kuukauden taiteilijakseen. Lehti ylisti taiteilijan ”mestarillista tekniikkaa ja keramiikkataiteen uudistamista”. TV5:n suosittu Echappées Belles -ohjelma teki matkareportaasin Suomesta. Ohjelma vieraili Rovaniemellä ja Helsingissä. Suomi oli vieraana myös Radio Bleuen ohjelmissa tunnin päivässä yhden viikon ajan keväällä. Visit Finlandin Pariisin-toimiston tekemät toimittajamatkat näkyivät erittäin laajasti lehdistössä. Vuoden 2009 teemoja olivat design, Ahvenanmaa, Lusto, kalastus, luonto ja kulttuurimatkailu. Karjala sai erikoishuomiota Le Mondessa joulukuussa. Sen matkailusivuilla kerrottiin Pohjois-Karjalan loistavasta luonnosta, karjalanpiirakoista, saunoista ja Sibeliuksen neljännen sinfonian alkujuurista Kolin mahtavissa maisemissa. Art & Métiers du Livre -kirjallisuuslehdessä Karjala sai toisen ulottuvuuden. Marras-joulukuun numeron viiden sivun artikkelissa keskityttiin Monrepos’n kartanon kirjaston kokoelmaan, jonka 9000 niteestä puolet on ranskankielisiä. Päivälehdistä Le Mondella ja Libérationilla on Ruotsissa asuvat kirjeenvaihtajat, jotka raportoivat säännöllisesti Suomesta. Maastamme kirjoitettujen artikkeleiden aihepiirit ovat laajentuneet entisestään, ja niiden sävy on myönteinen sekä asiapitoinen. Vuoden yllätysaiheeksi nousi Karjala. Saudi-Arabia Eniten Suomi-uutisointia ja mainintoja Saudi-Arabian lehdistössä tuli esille pääkirjoitusten ja poliittisten artikkeleiden yhteydessä samoin kuin myös koulutus- ja terveysalaa sekä teknologiaa käsittelevissä artikkeleissa. Myös autourheiluun liittyviä mainintoja on runsaasti. Suomi oli hyvin edustettuna paikallisessa lehdistössä myös suurlähetystön välityksellä syksyn aikana. Arab News haastatteli suurlähettiläs Martti Isoaroa Suomen ja Saudi-Arabian välisestä kaupasta, Asharq Al Awsat -lehti teki yleishaastattelun sekä Arrajol-aikakausilehti henkilöhaastattelun. Lisäksi Saudi Gazette ja Al Hayat-lehti haastattelivat lähetystöneuvos Ulla-Maija Nevalaista naisten asemaa Suomessa ja Saudi-Arabiassa koskevista asioista. Suomi mallimaana opetusalan uutisissa Opetusalan uutisoinnissa kerrottiin saudien opetusministerin ja Omanin opetusministeriön alivaltiosihteerin vierailuista Suomessa. Lukuisissa artikkeleissa mainittiin Suomi yhtenä opetusalan edistyksellisimpänä mallimaana. Yhdessä artikkelissa suositeltiin saudiopiskelijoiden hakeutumista Yhdysvaltojen sijaan, joka on opiskelijoiden ensisijainen kohde, myös muihin opetuksellisesti edistyneisiin maihin, joiksi mainittiin muun muassa Ranska, Suomi ja Ruotsi. Pääkirjoitusten Suomi-kytkentöja Al Riyadh -lehden eräässä pääkirjoituksessa käsiteltiin blondityttöjen lukumäärän vähenemistä, missä yhteydessä mainittiin heitä löytyvän Euroopasta. Artikkelissa todettiin muilta mantereilta tulleiden maahanmuuttajien johdosta kuitenkin Etelä-Euroopan blondien muuttuneen väriltään tummemmiksi ja alkuperäistä vaaleatukkaisuutta ja sinisilmäisyyttä esiintyvän vain Pohjois-Euroopan maissa, esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa. Eräässä toisessa Al Riyadh -lehden pääkirjoituksessa käsiteltiin huonoa taloudenpitoa ja siinä yhteydessä eleganttia suomalaista ”teurastamoa”. Kirjoittaja kertoi kahdesta ystävyksestä, joista toinen ostaa kaikkein yksinkertaisimman soittamiseen ja soittojen vastaanottamiseen tarkoitetun kännykän. Toinen ystävyksistä lainaa paljon rahaa rakentaakseen talon ja hankkiakseen ylpeilyn aiheensa, suomalaisen uima-altaan ja Suomesta tuodun saunan. Mutta hänen vaimonsa pelkää lasten hukkuvan altaaseen ja pyytää tyhjentämään altaan vedestä. Niinpä isäntä saa aikansa tyhjää pölyttyvää allasta katseltuaan idean ostaa tulevaa Eid-juhlaa varten tarvittavia uhrilampaita, jotka voi sijoittaa tyhjään altaaseen. Uima-altaasta tulee siten elegantti Suomesta tuotu ”teurastamo”, missä uhrilampaat teurastetaan juhlan aikana. Suomen listaus kansainvälisissä eri vertailuissa Suomen saavutuksista ja sijoituksista kansainvälisellä areenalla esiintyi sanomalehdissä lukuisia mainintoja, kuten Suomen 16. sija taloudellistesti menestyneimpien maiden listalla, 6. sija maailman kilpailukykyisimpien maiden listalla ja 5. sija vähiten korruptoituneiden maiden osalta. Mainintoja löytyi myös presidentti Tarja Halosen sijoittumisesta 67. sijalle maailman vaikutusvaltaisimpien naisten listauksessa, Martti Ahtisaaren Gazan joukkomurhan tutkijaehdokkuudesta sekä Paavo Lipposen EU:n ulkoministeri- ja presidenttiehdokkuudesta. Eräässä artikkelissa oli tuotu esille ulkoministeri Alexander Stubbin kehotus EU-maille valmistella aikataulu Hamasin kanssa käytäville keskusteluille. Suomi oli mainittu 11. sijalla Gazan jälleenrakentamisen rahoittajamaana, Saudi-Arabia suurimpana ja Yhdysvallat kakkosena. Suomi mainittiin myös kymmenentenä kehitysavunantajamaiden listauksessa. Suomi mainittiin myös yhtenä maana, joka harkitsee Guantanamon vankien sijoittamista alueelleen. Uutisartikkeleista löytyi myös maininta Suomessa rakennetusta maailman suurimmasta Oasis of the Seas -risteilyaluksesta sekä maininta Suomesta kahvinjuojien listan ykkösenä. Miss Universum -tittelin saaneiden maiden luettelossa Suomi mainittiin mukana kahdella voitolla (USA / 7...Ruotsi / 3). Myös pääministerin kihlauksesta löytyy uutisointi. Nokia-uutisointi Nokia-uutisissa mainintoja oli eri kännykkämallien N 868 MP, Nokia E75 ja N97 4:nnen polven verkkoa ja avointa operaattorijärjestelmää tukevien mallien julkaisemisista Saudi-Arabiassa. Kansainväliseen talouskriisiin liittyen uutisia myös esiintyi Nokian tuotannon laskusta ja työntekijöiden vähennyksistä mutta toisaalta myös uutisoitiin, että globaalista lamasta huolimatta Nokia on ollut optimistinen saudimarkkinoilla menestymisensä osalta ja on markkinoilla esitellyt ”ovi”-palvelujaan ja ekaupankäyntisovellutuksiaan. Artikkeleissa myös mainittiin, että Nokia on ollut harkitsemassa menoa kannettavien tietokoneiden markkinoille. IT-uutisoinnissa mainittiin myös Suomessa kehitetty Muxlimverkkosivusto, ensimmäinen islamilainen webbiportaali virtuaalimaailmassa. Urheilu-uutisoinnissa esillä suomalaiskuljettajien menestyminen Formula 1- ja ralliautoilukilpailuissa Urheilusivuilla oli lukuisia mainintoja Formula 1 -uutisoinnin yhteydessä Kimi Räikkösestä sekä Heikki Kovalaisesta ja ralliautokilpailujen yhteydessä Markku Hirvosesta. Finland Rally 2009 -selostuksen yhteydessä todettiin, että Suomea pidetään rallikilpailujen henkisenä kotimaana ”spiritual home of rallies” ja että aikaisemmin Finland Rallya kutsuttiin ”Rally of a Thousand Lakes”. Ari Vatasen todettiin luvanneen siivota Formula 1 -kilpailut, mikäli tulisi valituksi FIA:n puheenjohtajaksi. Valinnan jälkeen todettiin Jean Toddin johtavan autokilpailumaailmaa ja Vatasta kritisoitiin ”hypokraattiseksi”. Terveysuutisten painottuminen sikainfluenssa-uutisiin Terveyssektorin uutisista valtaosa koski sikainfulenssaa ja Suomessa löydettyjä tartuntatapauksista. Mainittiin myös Suomen suurlähetystön kieltäneen julkisuuteen tulleen väitteen, jonka mukaan Suomen terveysministeriö olisi varoittanut sikainfulenssarokotuksen vaarallisuudesta. Uutisoinnin ja internetissä laajalti huomiota osakseen saaneen uutisen lähde oli entisen kunnanlääkärin Rauni-Leena Luukkainen-Kilden uskomattomia väitteitä sisältänyt haastatteluvideo, jossa hän esiintyi Suomen terveysministerinä. Suomalaisista terveysalan tutkimuksista mainittiin muun muassa, että suomalainen komitea suosittelee lasten matkapuhelinkäytön minimointia terveydellisistä syistä ja että kahvin kohtuullisen käytön olisi todettu vähentävän Alzheimerin tautiin sairastumisen riskiä, mutta sen liiallisen nauttimisen olevan haitallista aiheuttaen muun muassa hallusinaatioita. Lisäksi mainittiin, että suomalaisissa tutkimuksissa olisi jo vuonna 1994 havaittu, viimeaikaisissa tutkimuksissakin vahvistusta saanut tutkimustulos, jonka mukaan vitamiinit eivät olekaan niin hyödyllisiä kuin yleisesti on luultu ja kyseenalaistettiin betakarotiinin vaikutus keuhkosyöpäriskin pienentämisessä. Kulttuurimainintoja Kulttuuriuutisten osalta löytyy maininta Renny Harlinin uuden, Venäjän ja Georgian sotaa käsittelevän elokuvan valmistumisesta sekä uutinen Abu Dhabissa järjestetystä skandinaavisesta musiikkitapahtumasta, jossa vuonna 1882 perustetun Sibelius Akatemian sinfoniaorkesteri oli konsertoinut Jukka-Pekka Sarasteen johdolla. Vuoden ainoana Suomea koskevana uutispiikkinä, tosin kielteisenä, oli Espoon Sello-tavaratalossa vuoden 2009 tapahtunut ampumisvälikohtaus. Serbia Martti Ahtisaari on Nobelin rauhanpalkinnon ansiotta saanut ”paha poika” ja Serbiaa EU:hun vetänyt Olli Rehn ”kunnon suomalainen”. Serbialaisten kansalaisjärjestöjen toteuttamat paikallisen yhteistyön projektit ovat antaneet Suomelle paljon myönteistä huomiota koko maan kattavissa tiedotusvälineissä. Suomi-uutisointi oli määrällisesti samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina, ja Suomi oli Pohjoismaista eniten esillä lukuun ottamatta talousuutisia, joissa kerrottiin eniten Ruotsista. Varsinaisia analyyseja tai tarkkaa kerrontaa suomalaisesta yhteiskunnasta ja politiikasta ei esiintynyt, Serbian mediassa jatkui vuonna 2009 sama kahtiajakautuma kuin useana aikaisempanakin vuotena: Martti Ahtisaari on Nobelin rauhanpalkinnon ansiotta saanut ”paha poika” ja Serbiaa EU:hun vetänyt Olli Rehn ”kunnon suomalainen”. Kosovoa koskevat uutiset ja sitä myötä Ahtisaaren suunnitelma olivat lähes päivittäin esillä, joten suomalainen välittäjä kuvattiinkin yhdeksi ei-toivotuimmaksi henkilöksi Serbiassa. Tässä kohtaa on syytä panna merkille, että Serbian sosiaalinen media on erittäin aktiivista, teräväsanaista ja nopeasti kantaa ottavaa. Ahtisaari on usein joutunut siinä ryöpytyksen kohteeksi. Olli Rehniin sen sijaan on suuntautunut sympatioita koko hänen EU:n laajentumiskomissaarin tehtävänsä ajan, ja hänet mielletään ikuiseksi optimistiksi Serbian suhteen. Lehdistössä saattoi tuntea hienoista haikeutta siitä, että Rehn siirtyi toiseen tehtävään, joka ei ole niin tiiviisti sidoksissa Serbiaan. Sekä Ahtisaari että Rehn ovat esiintyneet serbialaisten pilapiirtäjien varsin osuvissa piirroksissa - heitä on kuvattu niissä ehkä eniten ulkomaalaisista henkilöistä. Olli Rehnin uskottiin tehneen kaikkensa sen eteen, että Hollanti lieventäisi kantaansa koskien vaatimusta, että Serbian on saatava kiinni jäljellejääneet kaksi sotarikollista ennen kuin SAA-sopimus voidaan aktivoida. Lisäpisteitä Rehnille tuli vielä lausunnosta, jonka mukaan Serbian ja Venäjän kumppanuus talouden ja politiikan alalla on vain hyödyllistä EU:lle - etenkin kun monet muut ulkomaiset tekijät tuntevat epäilyä tätä lähentymistä kohtaan. Joka vuoden tammikuussa tähän suomalaiseen henkilögalleriaan liitetään myös Helena Ranta kirjoituksissa, joissa kuvataan hänen rooliaan Racakin joukkosurman selvittämisessä. Tässä teemassa painotetaan aina sitä näkemystä, että Racak toimi - lavastettuna joukkomurhana - verukkeena Serbian pommittamiselle. ”Itse asiassa Suomi on yksi niistä maista, joiden ansiosta Kosovo saavutti itsenäisyyden. Suomalaisten patologien vastakohtainen raportti Racakin tapauksesta johti Serbian pommittamiseen vuonna 1999. Suomalainen Martti Ahtisaari on myös kirjoitettu kultaisin kirjaimin albaanien historiaan”, kirjoitti Vecernje Novosti. Artikkeleissa mainittiin se, että Helena Rannan katsotaan joutuneen omantunnontuskiin ”epämääräisten lausuntojensa” vuoksi, sillä hän sanoi elämänkertateoksessaan joutuneensa ankaran painostuksen kohteeksi niin suomalaisten kuin ulkomaisten tekijöiden taholta. Muut Suomea koskevat asiat olivatkin sitten myönteisiä: koulutuksen, teknologian ja muotoilun korkea taso, kestävä talous, ympäristönsuojelu. Suomalaiset miellettiin monissa yhteyksissä urheilukansaksi. Myös kulttuuri sai myönteistä huomiota: suomalaiset elokuvat, joita esitettiin niin pohjoismaisella kuin lasten filmiviikolla sekä Vojvodinassa pidetyssä festivaalissa, saivat hyvät arvostelut. Suomi esiintyy usein EU:ta koskevissa uutisissa esimerkkinä pienen maan menestymisestä isojen rinnalla. Myönteisessä valossa Suomi esiintyi Schengen-alueen viisumipakon poistamisen kannattajana - ja kielteisessä sen Kosovon itsenäistymistä puoltavassa kannassa Kansainvälisen tuomioistuimen edessä. Serbialaisten kansalaisjärjestöjen toteuttamat paikallisen yhteistyön projektit ovat antaneet Suomelle paljon myönteistä huomiota koko maan kattavissa tiedotusvälineissä ja varsinkin niiden paikkakuntien paikallismediassa, joissa hankkeet on toteutettu. Koska projektien yhtenä valintakriteerinä on ollut se, että niitä toteutetaan tasaisesti eri puolilla maata, myös syrjäisimmille seuduille on tätä kautta tullut Suomi-tietoa, jota muuten ei olisi saatavilla. Suomi-uutisointi oli määrällisesti samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina, ja Suomi oli Pohjoismaista eniten esillä lukuun ottamatta talousuutisia, joissa kerrottiin eniten Ruotsista. Varsinaisia analyyseja tai tarkkaa kerrontaa suomalaisesta yhteiskunnasta ja politiikasta ei esiintynyt, mutta kylläkin pienimuotoisempaa huomiointia ja kerrontaa suomalaisista elämäntavoista, kulttuurista ja luonnon tärkeydestä. Serbialaiset tiedotusvälineet kirjoittavat erittäin paljon ja usein kommentoivaa, kantaaottavaa ja analysoivaa tekstiä ulkomaista ja niiden tapahtumista. Tämä pätee erityisesti toisilleen ulkomaiksi muuttuneisiin entisen Jugoslavian valtioihin. Slovenia Suomi oli esillä Slovenian tiedotusvälineissä hieman vähemmän kuin edellisvuosina. Suomen hyvä sijoittuminen kansainvälisissä vertailututkimuksissa, innovaatiopolitiikka, korkea teknologia, Nokia, muotoilu ja arkkitehtuuri, suomalaisurheilijat, sauna sekä matkailun kestoteemat Lappi ja joulupukki olivat eniten esillä Slovenian tiedotusvälineissä. Vuonna 2009 nousi kuitenkin esiin erityisesti kaksi Suomea käsitellyttä aihetta: Patria- kaupat ja EU:n laajentumiskomissaarin Olli Rehnin sovittelu Slovenian ja Kroatian rajakiistassa. Patria Suurin osa eri tiedotusvälineitten esille tuomista Suomea käsittelevistä asioista liittyi Patrialahjusepäilytutkintaan. Slovenian puolustusministeriö allekirjoitti vuonna 2006 sopimuksen Patrian kanssa panssaroitujen miehistönkuljetusajoneuvon toimittamisesta. Yleisradion vuonna 2008 esittämä toimittaja Magnus Berglundin MOT-ohjelma Patrian väitetyistä lahjuksista useille slovenialaisille poliitikoille – muiden muassa silloiselle pääministeri Janez Janšalle - ja virkamiehille aiheutti Sloveniassa ennen näkemättömän poliittisen myrskyn. Asia oli vahvasti esillä Slovenian tiedotusvälineissä. Patria-kaupat ja lahjusepäilytutkinta olivat esillä tiedotusvälineissä säännöllisesti läpi koko vuoden. Uutisoinnissa oli yhä enemmän esillä oman yhteiskunnan korruptiokeskustelu sekä myös Suomen ja Slovenian eroavaisuus suhtautumisessa korruptioon. Tiedotusvälineet toivat esille myös suomalaisen tavan tutkia epäilyjä faktojen pohjalta. Dnevnik-päivälehden toimittaja Rok Praprotnik totesi kolumnissaan, että on aika lopettaa kysymykset siitä, että ehkä Berglund ei ollutkaan oikeassa ja viimein kysyä, mitä tehdä, jos Berglund onkin oikeassa. Vlado Miheljak kirjoitti Dnevnik-lehdessä varsinaisen journalismin ongelman olevan muualla. Hänen mukaansa kysymys on perusluottamuksesta. Jos oletettaisiin Suomen oikeusjärjestelmän vahvistavan korruptioverkoston Patria-kauppojen ympärillä, mikä tulisi muuttumaan Sloveniassa? Ei mikään. Ne, jotka ovat olleet Janšan kanssa vakuuttuneita siitä, että suomalaiset lehtimiehet, tutkintaviranomaiset ja tuomioistuin ovat salaliitossa Janšaa ja Sloveniaa vastaan, tulevat olemaan vakuuttuneita myös siinä tapauksessa, että prosessi vahvistaisi epäilyt. Kiista maa- ja merirajasta Slovenia ja Kroatia ovat kiistelleet maa- ja merirajasta Piraninlahdella Jugoslavian hajoamisesta saakka. Väliaikaisten rajasopimusten kanssa on eletty jo vuosia. EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn toimi kiistan välittäjänä, ja hänen jatkuvia pyrkimyksiään löytää ratkaisu kiiteltiin Slovenian tiedotusvälineissä. Kulttuuri Sloveniassa joulukuussa järjestetty kansainvälinen Animateka–animaatioelokuvafestivaali oli valinnut teemamaakseen Suomen, minkä johdosta festivaalilla esitettiin lähes 70 suomalaisen elokuvan retrospektiivi. Delo-päivälehden pitkässä artikkelissa käsiteltiin suomalaisanimaatioita. Monimuotoisuudellaan, tuoreudellaan, jatkuvuudellaan ja jatkuvalla korkealla laadullaan on suomalainen animaatio noussut yhdeksi kiinnostavimmista ja dynaamisimmista alueista animaatioelokuvien maailmankartalla, todettiin Delon artikkelissa. Samassa yhteydessä haastateltiin myös sarjakuvapiirtäjä Matti Hagelbergiä. Myös kirjallisuus sai Arto Paasilinnan ansiosta palstatilaa. Paasilinnan kirja Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija, ”Župnikov zverinski služabnik”, ilmestyi sloveniaksi syksyllä. Delo-lehden mukaan Paasilinnan kirjallinen maailma on täynnä päämäärättömiä miehiä ja nalkuttavia naisia. Se on pakomaailma maailman hulluudelta, saunojen ja itsemurha-ajatusten maailma. Näitä raskaita teemoja kirjailija käsittelee humoristisesti ja ihastuttavan tuoreella tavalla, lehti kirjoitti. Syyria Suomi oli aikaisempaa enemmän esillä syyrialaisissa tiedotusvälineissä. Tämä johtui ennen muuta useista korkean tason vierailuista. Erityisesti tasavallan presidentti Tarja Halosen lokakuinen vierailu uutisoitiin Syyriassa laajamittaisesti. Huomio oli selvästi keskimääräistä suurempaa kuin muiden eurooppalaisjohtajien vierailujen saama julkisuus. Lähi-idän rauhanprosessi nousi merkittävimmäksi teemaksi vierailujen yhteydessä. Sekä Suomi että Syyria näyttäytyivät mediassa rauhaa ja kansainvälisiä sopimuksia tukevina ja yhteistyötä kannattavina valtioina. Tasavallan presidentti Tarja Halosen vierailu nousi syyrialaismedian otsikoihin jo vierailun julkistamisen aikaan. Muutamat päivälehdet julkaisivat presidentin kuvan etusivullaan ja uutinen näkyi myös juoksevana tekstinä tv-uutisten alareunassa. Päivää ennen vierailua Al Watan -lehti julkaisi presidentin haastattelun Suomen ja Syyrian välisistä suhteista ja Syyrian Sana-uutistoimisto suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikan haastattelun Suomen ja Syyrian välisistä suhteista. Vierailun virallisen ohjelman aikaan Sana-uutistoimisto päivitti internetsivustoaan uutisilla ohjelman edetessä, ja vierailu oli maan kolmen suurimman päivälehden Al Thawran, Al Baathin ja Tishreenin pääuutinen kuvituksineen. Artikkelit perustuivat uutistoimisto Sanan teksteihin. Lisäksi myös koko arabimaailman kattava päivälehti Al Hayat ja muutamat muut paikalliset lehdet uutisoivat aiheesta. Televisiossa esitettiin presidentti Halosen haastattelu sekä erillinen, 15 minuutin kestoinen Suomivideo kokonaisuudessaan. Televisiokanavat raportoivat päivittäin vierailusta. Lähi-idän rauhanprosessi nousi merkittävimmäksi keskusteluteemaksi ja oli keskeisin puheenaihe presidentti Halosen ja Syyrian presidentin Bashar Assadin kahdenvälisissä keskusteluissa. Presidenttien tiedotustilaisuuden uutisoinnissa sekä Syyrian että Suomen korostettiin kannattavan rauhanprosessin etenemistä. Muita esille nostettuja teemoja olivat Syyrian suhteet Iraniin, EUyhteistyö, Libanonin tilanne, palestiinalaisryhmien keskinäiset sovittelupyrkimykset sekä Suomen YK:n päätöslauselmien mukaista toimintaa koskevat kannanotot Irakin sodan aikana ja sen jälkeen. Suomen ja Syyrian kahdenvälisiä suhteita käsiteltiin kattavasti vierailun yhteydessä. Kahdenvälisen kaupan lisäämiselle nähtiin olevan paljon mahdollisuuksia. Esille nousivat lisäksi suomalaisosaaminen teknologia- ja energiasektorilla, Suomen tehokas koulutusjärjestelmä, korruption vastaiset toimet sekä terveydenhuoltojärjestelmä. Suurlähettiläs Mäki-Reinikan haastattelussa tuotiin lisäksi esille turismi ja suomalaismatkailijoiden lisääntynyt kiinnostus Syyriaa kohtaan. Päivälehtien ohella kuukausittain Syyriassa ilmestyvä englanninkielinen julkaisu Forward Magazine haastatteli presidentti Halosta. Vierailu huomioitiin myös toisessa englanninkielisessä, Syria Today nimisessä kuukausijulkaisussa. Kaiken kaikkiaan vierailun saama huomio Syyrian mediassa oli huomattavasti keskimääräistä suurempaa kuin muiden eurooppalaisjohtajien saama julkisuus Syyriassa yleensä. Suomi näyttäytyi rauhaa kannattavana ja monipuolista yhteistyötä tukevana valtiona, jonka kanssa yhteistyön tiivistäminen on paitsi toivottavaa myös mahdollista. Vierailun myötä Suomen tunnettavuus Syyriassa on aivan toisella tasolla kuin takavuosina. Ulkoministeri Alexander Stubbin ja maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin vierailut katettiin pääosin uutistoimisto Sanan julkaiseman aineiston pohjalta. Ulkoministerin osalta syyrialaisten päivälehtien otsikoihin nousivat Lähi-idän rauhanprosessi sekä Irakin tilanne. Thorsin lausunnot keskittyivät Syyrian ja EU:n väliseen assosiaatiosopimukseen. Stubbin kommenttia, jonka mukaan Syyria on avain Lähi-idän rauhanprosessissa, lainattiin laajasti. Ulkoministeri antoi haastattelun myös Oasis-satelliittikanavan maailmanpolitiikkaa käsittelevään ohjelmaan. Sana-uutistoimisto huomioi myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan vierailun. Al Azmenah seurapiirilehti julkaisi laajan, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Pertti Salolaisen haastattelun. Urheilun, kulttuurin ja muiden uutisten osalta julkaistut artikkelit olivat yksittäisiä. Tunisia Suomi sai Tunisian tiedotusvälineissä enemmän huomiota kuin parina aiempana vuonna, ja valtaosin myönteisessä valossa. Eniten julkisuutta keräsivät helmikuussa pidetyt Finpron Tunisian-toimiston avajaiset, joista paikallinen media kirjoitti useita artikkeleita, kauttaaltaan myönteiseen sävyyn. Suurin osa lehdistä julkaisi Finpron virallisen tiedotteen, ja avajaisia käsiteltiin myös eri internetpalstoilla. Maan pääasiallinen talouslehti, Economiste Maghrébin, julkaisi helmikuun numerossaan suurlähettiläs Laura Reinilän sekä Finpron vientikeskuksen päällikön Anneli Virtasen haastattelut. Myös suomalainen kulttuuri sai huomiota Tunisian lehdistössä. Toimittaja Hatem Bourial, jonka kanssa edustusto on tehnyt runsaasti kulttuuriyhteistyötä, kirjoitti laajan kahden sivun artikkelin Kalevalasta sekä Elias Lönnrotista Tunisian pääpuolueen RCD:n laajalevikkiseen lehteen Le Renouveauhun. Pianisti Laura Mikkolan lokakuiset konsertit Kartagossa, Hammametissa ja Sfaxissa saivat kehuja paikallisissa lehdissä. Suomi sai myös kiusallista virheellistä julkisuutta, kun laajalevikkinen arabiankielinen Assabah-lehti julkaisi marraskuussa etusivullaan artikkelin otsikolla ”Suomen terveysministerin huolestuttavat lausunnot: Yhdysvallat pyrkii tappamaan kolmanneksen maailman väestöstä sikainfluenssarokotuksella”. Artikkelissa viitattiin tohtori Rauni-Leena Luukanen-Kilden muun muassa Youtubessa antamiin kommentteihin, ja Luukanen-Kildeä tituleerattiin erheellisesti terveysministeriksi. Assabah julkaisi edustuston lähettämän oikaisun artikkeliin. Turkki Suomi esiintyi Turkin tiedotusvälineissä edellisvuoden tapaan melko usein pikku-uutisin. Virallisten vierailujen yhteydessä Suomi ja erityisesti Suomen kannat Turkin EU- jäsenyyteen saivat näkyvyyttä edustuston järjestämien haastattelujen myötä. Myös turkkilaisten yhteistyökumppanien kanssa järjestetyt kulttuuritilaisuudet saivat hyvin palstatilaa. Suomea ja suomalaista yhteiskuntaa koskevaa pohtivaa kirjoittelua oli häviävän vähän. Tässä ei tapahtunut muutosta edellisiin vuosiin nähden. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomea koskeva uutisointi on pääsääntöisesti myönteistä. Ruotsi esiintyi usein ihmisoikeusuutisten tai -kannanottojen yhteydessä ja Tanska turkkilaisten maahanmuutto-ongelmien ja islamiin liittyvien sananvapauskysymysten yhteydessä. Politiikkaa ja suhteita ”Kylmän maan lämmin kutsu”, otsikoi turkkilaispäivälehti pääministeri Matti Vanhasen syksyisen vierailun Istanbuliin. Vanhasen lausunto Suomen vanhenevasta väestöstä ja työikäisten maahanmuuttajien tarpeesta nousi yllättäen Turkin tiedotusvälineissä melkeinpä vierailun pääuutiseksi. Tiedotusvälineet tulkitsivat lausumaa toiveikkaasti - Suomen pääministerin suulla turkkilaisnuorille luvattiin työpaikkoja Suomesta. Suomen sanottiin olevan halukas ottamaan jopa 100 000 nuorta turkkilaista. Suomi näyttäytyi lyhyen ajan uutena toivona nuorisotyöttömyysongelman kourissa kamppailevalle Turkille. Vierailua seuraavina viikkoina edustuston viisumiosastoon tuli kyselyiden tulva, ja innokkaimpia menijöitä jouduttiin rauhoittelemaan. Selvennystä asiaan tuli kuitenkin Turkin työministerin Ömer Dincerin Suomen-vierailun jälkeisessä uutisoinnissa. Kysymys ei ollutkaan ainoastaan turkkilaisille tarjotusta kädenojennuksesta vaan koulutetun työvoiman houkuttelusta maahan seuraavan kymmenvuotisjakson kuluessa. Vuoden 2009 aikana Turkkiin tehtiin useita virallisia vierailuja Suomesta ja tiedotusvälineille tarjottiin tilaisuuksia haastatteluihin. Haastatteluissa keskityttiin turkkilaisille tärkeisiin teemoihin: Kyproksen kysymykseen ja Turkin EU-neuvotteluihin. Suomen kantojen esittely ja suhtautuminen Turkin EUjäsenyyteen tulivat esille pääministeri Matti Vanhasen, eduskunnan puhemies Sauli Niinistön sekä presidentti Tarja Halosen haastatteluissa. Puhemies Niinistön vierailun alla julki tullut Sveitsin kansanäänestystulos minareettikiellosta kirvoitti kysymyksiä tästä myös vierailun yhteydessä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa. Vastauksessaan Niinistö korosti ihmisoikeuksien ja ilmaisuvapauden kunnioittamista sekä sitä, että uskonnon harjoituksesta ei pitäisi tehdä kiistakysymystä. Puhemies otti esille myös suomalaisyhtiöiden nopean tulon Turkin markkinoille ja niiden vaikeudet turkkilaisessa ympäristössä. ”Suomalaisyhtiö toivoo saavansa Turkissa samanlaisen kohtelun kuin ranskalaisyhtiöt”, hän huomautti ja jatkoi, että ”investointisuojasopimuksen allekirjoittaminen Suomen ja Turkin välillä olisi mitä tervetullein teko kahdenvälisten suhteiden lujittamisessa”. Presidentti Tarja Halonen osallistui keväällä Sivilisaatioiden allianssin kokoukseen Istanbulissa ja antoi haastatteluja turkkilaislehdistölle. Presidentti Halonen ja Suomi tunnetaan Turkin EU-jäsenyyden vankkana tukijana ja edellisten vuosien tapaan hänen viestinsä turkkilaisille oli painokas ja selkeä: ”Tehkää kotiläksynne älkääkä takertuko verukkeisiin ja tekosyihin.” Hän muistutti myös, ettei ainoastaan kotiläksyjen parissa puurtaminen, vaan myös maan käyttäytyminen kansainvälisissä yhteyksissä luo kuvaa hakijamaasta ja korosti, että Sivilisaatioiden allianssi -kokouksen järjestämisellä Turkki osoitti olevansa halukas kansainväliseen dialogiin. Kulttuurisuhteita Suurlähetystön turkkilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa järjestämät tilaisuudet olivat hyvin esillä tiedotusvälineissä. Edustuston muutama vuosi sitten ideoima Fürdö, hamam, sauna - kolmen kaupungin kylvyt -projekti pääsi keväällä vihdoin käyntiin Koc-yliopiston kanssa järjestetyn kaksipäiväisen symposiumin muodossa. Symposiumi oli alkusoittoa projektin jatkolle, kirjan julkaisemiselle ja kiertonäyttelylle. Kolmen maan kylpykulttuurin tutkijat kiinnostivat kahta suurta päivälehteä siinä määrin, että niiden viikonloppuliitteet julkaisivat koko sivun reportaasit tilaisuudesta. Lainaten symposiumiin osallistunutta professori Juha Pentikäistä turkkilaisille kerrottiin, että viisimiljoonaisessa Suomessa on kaksi miljoonaa saunaa ja että saunominen on suomalaisille yhtä luonnollista kuin hengittäminen. Suomalais-turkkilaisen musiikkisiltaprojektin puitteissa Ankarassa Turkin valtionoopperan laulajille mestarikurssin pitänyt kamarilaulaja Tom Krause antoi haastatteluja eri tiedotusvälineille päivälehdistä televisiokanaviin. Musiikkisiltaprojektin innoittamana Turkin ainoa klassisen musiikin lehti Andante lähetti toimittajansa seuraamaan Savonlinnan oopperajuhlia, ja tuloksena syntyi sekä blogipäiväkirja että monisivuinen, runsaasti kuvitettu artikkeli lehden elokuun numeroon. Pienen itäsuomalaisen kaupungin kauneus, järvimaisema ja sen syrjäisestä sijainnista huolimatta saavuttama suosio oopperanystävien keskuudessa sai toimittajalta melkeinpä ylitsepursuavaa kiitosta. Oopperafestivaalin ainutlaatuinen miljöö ja ilta illan jälkeen täyttyvä katsomo oli kokeneelle musiikkikriitikollekin elämys. Ja mikä ohjelma; kun vielä lavalle nousi turkkilainen basso, oli kriitikko myyty! Muotoilija Harri Koskista haastateltiin kahteenkin eri lehteen vuoden aikana. Koskinen käy Istanbulissa säännöllisesti, koska tekee töitä turkkilaiselle keramiikkatehtaalle. Artikkeleissa piirrettiin henkilökuvaa maailmankuulusta kansainvälisesti palkitusta muotoilijasta: vaatimaton, mediahälyä välttelevä ja tähtimuotoilijan leimaa vieroksuva. Näiden mainesanojen kerrottiin myös sopivan yhteen hänen nerokkaan yksinkertaisen ja käytännöllisen muotoilukielensä kanssa, ja olevan suoraa jatkoa suomalaisen muotoilun parhaille perinteille. Huomionarvoinen lienee toimittajalle sattunut pikku lapsus, joka oli lipsahtanut kesken artikkelin. Koskisen nimi muuttuu Häkkiseksi. Taustalla kummitteli toinen suomalainen kuuluisuus: Mika Häkkinen, jolla on vankka ihailijajoukko myös Turkissa. Häkkisen medianäkyvyys on taattu hänen kilpaillessaan Istanbulissa. Suomea esiteltiin useissa eri yhteyksissä matkailumaana. Näyttää siltä, että Helsingin jälkeen turkkilaiset ovat löytäneet myös Lapin. Turkkilaismatkailijoita hämmästytti eniten Suomen hiljaisuus ja puhtaus. ”Yksinäisyyden tunne valtaa matkailijan Lapin äärettömien valkoisten lumikenttien äärellä, jossa ainoa ääni on omien kenkien narskunta. Välimeren eloisasta ja äänekkäästä kulttuurista tulleelle kokemus on ainutlaatuinen ja mieleenpainuva.” Hiljaisuus teki näemmä hyvää toimittajallekin, koska tämä äityi arvostelemaan moottorikelkkojen räminää ja piti parempana lapinkoirien vetämiä valjakkoja. Aasia, Keski-Aasia ja Oseania Australia Ensimmäinen yhteispohjoismainen elokuvafestivaali toi Suomelle runsaasti julkisuutta australialaisissa tiedotusvälineissä. Suomalainen sauna, muotoilu ja musiikki kiinnostivat tasaiseen tahtiin läpi vuoden. Yksittäisiä Suomea sivuavia artikkeleita julkaistiin kulttuurin ja urheilun osalta useita. Politiikasta ja taloudesta ei Nokiaa lukuun ottamatta juuri uutisoitu. Valtaosa Suomen mainitsevista artikkeleista oli lainattu kansainvälisiltä uutistoimistoilta. Pohjoismainen elokuva valloitti Ensimmäinen yhteispohjoismainen elokuvafestivaali kiersi Sydneyssä, Canberrassa ja Melbournessa. Se keräsi runsaasti huomiota sekä katsojilta että suurimmilta päivälehdiltä ja radiolta. Sydneyn avajaisissa Suomi oli huomion keskipisteessä AJ Annilan ohjaamalla avajaiselokuvalla Sauna, ohjaajavieraalla sekä mediataiteilija Mika Meskasen Temp Sauna -installaatiolla. Australialaisia kiinnosti erityisesti suomalainen tasa-arvoisuus ja saunakulttuuri. The Australianin toimittaja Rosa Jackson kirjoitti puolen sivun värikkään jutun seikkailustaan suomalaisen saunakulttuurin parissa. SBS-kanava esitti vuoden aikana muutamia suomalaisia elokuvia. Suomalaisia innovaatioita Helsinki Design Week valtasi palstatilaa eurooppalaisia festivaaleja käsittelevässä artikkelissa. Toimittajia selvästi viehätti suomalaisten halukkuus uusiin ajattelumalleihin. Festivaalin johtaja Kari Korkman mainitsi uusista työmalleista, esimerkiksi muotoilijoiden ja insinöörien tuomisesta samaan suunnittelupöytään, sekä designin uudelleenmäärittelystä. Artikkelissa kerrottiin myös historiallisemmasta suomalaisen designin muodosta, ryijynteosta. Kulinaristisessa innovaatiossa puolestaan Hans Välimäki ja Chez Dominique pääsivät otsikoihin Sydney Morning Heraldin erikoisliitteessä lähes sivun kokoisella jutullaan. Suomalainen ruokakulttuuri nousi esille myös perinne- ja jouluruokia sivuavissa ABC-kanavan radiohaastatteluissa. Kenneth Kvarnstömin vierailu Sydney Dance Companyyn poiki puolen sivun artikkelin Australianpäivälehdessä. Kiinnostavaa oli tanssijan kieli, niin äidinkielen erikoiset kirjaimet kuin englannin aksentti ja tanssijan kehonkieli. Toimittaja oli varsin otettu Kvarnströmin taidoista ja kuvaili tanssijan tunnusomaisia liikkeitä sykähdyttäviksi visuaalisiksi kuviksi. Rajattomasta eukonkantoon Palstatilaa saivat hanuristi Kimmo Pohjosen Australian-kiertue heinäkuussa ja viulisti Pekka Kuusiston vierailu Australian kamariorkesterin solistina maaliskuussa. Rajattoman kiertue toukokuussa noteerattiin useimmissa tiedotusvälineissä ja konserttien arvostelut olivat ylistäviä. Ryhmää haastateltiin myös useilla radiokanavilla. Muutama australialainen kapellimestari vieraili Suomessa ja antoi haastatteluja, joissa suomalaista musiikin osaamista pidettiin huippuna ja Sibelius mainittiin maamme henkisenä johtajana. Suomalaisurheilu kiinnosti Australiassa etenkin Formula 1- ja rallikisojen osalta, Kimi Räikkönen, Heikki Kovalainen ja Mikko Hirvonen olivat kuumia nimiä aina kun kisoja ajettiin. Suomalaiseen mölkky-peliin hurahtaneita australialaisia haastateltiin Sydneyn suurimmassa päivälehdessä suunnitteilla on perustaa Australiaan oma Mölkky-yhdistys. Eukonkanto on myös Australiassa tunnettu laji, ja Singeltonin vuosittaisen eukonkantokisan pääpalkintona oli matka Sonkajärvelle maailmanmestaruuskilpailuihin. Suomi mallimaana Maiden välisissä vertailuissa Suomi mainittiin useissa artikkeleissa ja haastatteluissa myönteisenä esimerkkinä muun muassa ammattiliittojen toiminnan, koulutusjärjestelmän ja terveydenhuollon osalta. Euroopan unionin yhteisessä jäsenmaita esittelevässä Canberra Timesin liitteessä Suomea tuotiin esille puhtaan teknologian edelläkävijämaana. Australian ja Suomen välillä heinäkuussa solmittu sosiaaliturvasopimus nousi myös otsikoihin. Tutkimusyhteistyötä tehtiin muun muassa alkoholin vaikutuksista raskaana oleviin naisiin. Vuodenvaihteessa Leppävaaran Sellossa tapahtunut ampumavälikohtaus oli sähköisten tiedotusvälineiden ykkösuutisena, samalla nostettiin laajemmin esille myös aiemmat kouluampumiset ja suomalainen yhteiskunta. Etelä-Korea Edellisvuosien tapaan mielenkiinto Suomeen ja Suomen julkisuuskuva Etelä-Koreassa säilyivät erinomaisina. Koulutusta käsitelleet jutut toivat eniten julkisuutta, ja Pisa-vertailujen ansiosta Suomen maine maailman johtavana koulumaana tuntuu vakiintuneen Etelä-Koreassa. Erityisesti Suomen koulutusjärjestelmän tasa-arvoisuus nousi julkisessa keskustelussa esille EteläKorean järjestelmän tehokkuutta arvioitaessa. Kilpailu parhaista koulupaikoista Koreassa on niin lukioissa kuin yliopistoissa armotonta, ja korealainen koulutusjärjestelmä suosiikin sekä hyvätuloisia että hyvin koulussa menestyviä. Suomessa oppilaita, joilla on havaittu oppimisvaikeuksia, tuetaan ja kaikille pyritään näin tarjoamaan tasapuoliset mahdollisuudet menestyä. Suomesta puuttuvat lahjakkaiden erityiskoulut ja laajamittainen vanhempien kustantama lisäopetus, hämmästeltiin korealaiskirjoituksissa. Korealaistoimittajat tekivät vuoden mittaan useita reportaasimatkoja Suomeen ja erityisesti pääkaupunkiseudun kouluihin. Suomalaisten suuri kiinnostus ammattikouluja kohtaan ihmetytti EteläKoreassa, missä lähes kaikkien oletetaan käyvän lukion ja jatkavan korkeakouluun tai yliopistoon. Toisaalta pääkaupunkiseudulla toimivaa Omniaa esimerkkinä käyttävässä artikkelissa suomalaisammattikoulujen suurimmaksi ongelmaksi mainittiin oppilaiden alhainen motivaatio, kun 20 prosenttia oppilaista jättää koulun kesken. Myös suomalainen muotoilu sai jonkin verran palstatilaa. Lähinnä luksusmerkkejä suosiville korealaisille suomalainen muotoilu saattaa vaikuttaa hyvin pelkistetyltä, mutta se ottaa huomioon sekä ihmiset että ympäristön, minkä lisäksi se on hyvin käytännöllistä, kerrottiin kirjoituksissa. Suomalainen IT-teknologia jää korealaisuutisoinnissa perinteisesti oman tuotannon marginaaliin. Yksi mielenkiintoinen kirjoitus nosti esiin Korean G20-isännyyden ensi vuonna. Tämän hoitamiseksi kunnialla korealaisten olisi otettava mallia Suomen EU-puheenjohtajuudesta vuodelta 1999. Maailma suhtautui epäillen pienen Suomen kykyyn sovitella erilaisten maiden etuja yhteen, mutta Suomi onnistuikin luomaan uuden alun EU:n ja Venäjän kylmän sodan jälkeisille suhteille. Myös Balkanin niemimaan rauhoittuminen on kirjoittajan mukaan ollut seurausta tästä. Suomi alkoi myös kuunnella pienten maiden huolia, minkä seurauksena EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on päässyt kehittymään. Indonesia Suomi ylitti uutiskynnyksen Indonesiassa harvoin, mutta maininnat olivat sävyltään myönteisiä. Esillä olivat lähinnä teknologiaan, kulttuuriin sekä rauhanvälittämiseen liittyvät Suomi-ilmiöt. Henkilöistä erityisesti näkyvyyttä sai maassa vieraillut presidentti Ahtisaari. Suomi ylitti uutiskynnyksen Indonesiassa harvoin, mutta maininnat olivat sävyltään myönteisiä. Suomi sai tiedotusvälineissä vähemmän huomiota kuin edellisvuonna 2008, jolloin tasavallan presidentti Tarja Halosen vierailu sekä presidentti Martti Ahtisaaren vastaanottama Nobel-palkinto toivat runsaasti julkisuutta. Vuonna 2009 esillä olivat lähinnä teknologiaan, kulttuuriin sekä rauhanvälittämiseen liittyvät Suomi-ilmiöt. Henkilöistä erityisesti esillä oli jälleen maassa vieraillut ja laajasti tunnettu Ahtisaari. Hän on kiistatta hahmo, joka saa aikaan näkyvyyttä ja kiinnostaa maan tiedotusvälineitä. Acehiin liittyvässä uutisoinnissa rauhansopimuksen syntypaikka tuli monesti esille ja käsittely oli myönteistä: ”Indonesia would never forget Ahtisaari’s role in putting to rest the conflict with GAM [...]”. Talousuutisoinnissa Suomi nousi harvakseltaan esille Nokian yhteydessä. Kulttuuriuutisissa oli suomalaisia elokuvia koskevia mainintoja, jotka liittyivät kauhu-, lasten-, ja eurooppalaisten elokuvien festivaaleilla esitettyihin ja kehuja niittäneisiin elokuviin. Muita uutisten aiheita olivat esimerkiksi osaaminen kaupunkisuunnittelussa, maailman suurimman risteilyaluksen valmistuminen, suomalaisten autourheilijoiden suoritukset sekä Ahvenanmaa, ehkä hieman poikkeavasti enemmän matkailukohteena kuin itsehallinnollisena mallialueena. Huomiota herättävin Suomea sivuava uutisointi koski Finlandia-vodkan markkinoimiseksi järjestettyä kilpailua, jonka myötä indonesialaiset baarimikot olivat tutustuneet myös suomalaiseen luontoon: ”I read somewhere that in Finland the sun shines at midnight for 72 days each year. This results in the quality barley that gives Finlandia Vodka its full-bodied flavor.” Intia Suomi esiintyi Intian tiedotusvälineissä pääosin Nokian, formulatähtien ja matkailuartikkeleiden kautta. Nokian ohella palstatilaa lehdissä saivat jonkin verran myös muut suomalaiset yritykset uusien yhteistyöavauksien ja kauppojen myötä. Vuonna 2009 Suomi näyttäytyi Intiassa tasaarvon ja edistyksellisen teknologian maana. Suomalaisten formulatähtien Kimi Räikkösen ja Heikki Kovalaisen menestystä seurattiin aktiivisesti intialaisissa tiedotusvälineissä, ja kuljettajien sijoitukset ja kasvot näkyivät viikoittain lehtien sivuilla. Nokiaan liittyvä uutisointi oli vilkasta ja monipuolista. Jutut käsittelivät muun muassa Nokian tuotteita, strategiaa ja markkinatilannetta. Erityisen paljon huomiota keräsivät tuotekehittely, irtisanomiset, Nokian kilpailuasema verrattuna kilpailijoihin sekä yhteistyösopimukset muiden yritysten kanssa. Nokialla on suuri merkitys Intiassa matkapuhelinmarkkinoiden johtajana ja työllistäjänä, mikä näkyi uutisoinnissa. Vaikka Nokia hallitsi Suomea koskevaa uutisointia, myös muut suomalaiset yritykset saivat näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Esille nousivat Intiassa toimivista suomalaisista yrityksistä muun muassa Vaisala ja Wärtsilä, joilla on merkittäviä hankkeita Intiassa. Näkyvyyttä saivat myös erilaiset yritysyhteistyöhankkeet ja enenevissä määrin suomalainen Cleantech. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen johtaman suomalaisen yritysvaltuuskunnan vierailu Intiaan marraskuussa 2009 noteerattiin intialaisissa lehdistössä laajalti. Suomi esiintyi intialaisessa lehdistössä eksoottisena matkailukohteena. Matkailuartikkelit kertoivat usein Lapin ja Helsingin nähtävyyksistä, mutta joukossa oli myös juttuja, joissa esiteltiin pienempiä kaupunkeja ja erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Helsingin ja Delhin väliset suorat lentoyhteydet pantiin merkille, ja Finnairia koskeva uutisointi oli aktiivista. Uutisointi koski pääosin Finnairin reittilennoissa tapahtuneita muutoksia, mutta huomiota sai myös Finnairin panostus ympäristöystävällisyyteen ja kestävään kehitykseen. Suomi sijoittui hyvin erilaisissa maavertailuissa, kuten vaurausindeksissä, ja Suomeen viitattiin usein esimerkkinä tasa-arvoisena hyvinvointiyhteiskuntana muiden Pohjoismaiden ohella. Suomi tuli niin ikään esille intialaisen ydinenergiakeskustelun yhteydessä. Suomen panostus koulutukseen sekä koulutuksen maksuttomuus olivat ajoittain esillä. Suomesta piirtyi kokonaisuudessaan myönteinen kuva Intian tiedotusvälineissä. Suomi oli esillä nimenomaan sanomalehdissä, sähköinen uutisointi oli hyvin vähäistä. Artikkeleista välittyi kuva Suomesta korkean teknologiaosaamisen, koulutuksen sekä eksoottisen matkailun maana. Teemat noudattelivat pitkälti aikaisempien vuosien uutisointia. Nokia- ja formulauutisoinnin ulkopuolella Suomi ei erottunut uutisoinnin laajuudessa muista pienistä EU-maista. Japani Japanilaisen median kiinnostus Suomeen sai uusia ulottuvuuksia. Kun Suomi aiemmin esiteltiin lähes poikkeuksetta osana Skandinaviaa tai yhdessä muiden pohjoisten maiden kanssa, julkaistiin nyt useita pelkästään Suomeen keskittyviä artikkeleita. Aihevalinnat kattoivat edelleen ensisijaisesti kulttuuria, mutta myös esimerkiksi maamme energiaratkaisut, sosiaaliturva tai turvallisuuspolitiikka saivat hieman huomiota. Suomen politiikka tai yhteiskunta ei japanilaisia kiinnosta, mutta on otettava huomioon, ettei edes koko Eurooppa kuulu tällä hetkellä ajankohtaisiin aiheisiin. Pinnalla ovat suhteet Yhdysvaltoihin, Aasian integraatio ja maan omat poliittiset muutokset. Suomi profiloituu edelleen parhaiten vahvojen yksilöiden tai helposti valtakunnan rajat ylittävillä kulttuurisilla ansioilla. Aiemmin lähes täydellisesti piilossa ollut ruokaperinteemme sai myönteistä näkyvyyttä, kun suurlähettiläs Jari Gustafsson kokkasi televisiossa ansiokkaasti miljoonille katsojille. Sen jälkeen myös muut tiedotusvälineet havahtuivat. Ruokakulttuuristamme voisi hyvinkin kehittyä tulevaisuudessa merkittävä maamme imagoa vahvistava alue. Hämmästyttäviä mediamenestyksiä tarjosivat korkeakulttuurin edustajat. Kalevi Ahon 7. sinfonian esitys kirvoitti laajoja säveltäjän haastatteluja ja ylistäviä arvioita kaikissa merkittävissä musiikkijulkaisuissa ja Asahi Shimbunissa. Helsinki School of Photography -näyttely Tokion Shiseido Galleriassa johti valokuvataiteemme huippujen laajaan esittelyyn alan lehdissä. Kapellimestarit Osmo Vänskä ja Susanna Mälkki saivat ansaittua huomiota. Suomessa pitkään asunut pianisti Izumi Tateno kirjoitti neljä suurta artikkelia kokemuksistaan Suomessa. Pipers Magazine omisti seitsemän sivua Lieksan vaskiviikon esittelyyn. Korkealuokkainen kuukausittain ilmestyvä Mrs.-lehti käytti kokonaista 34 sivua esitelläkseen suomalaista musiikkia, designia, lasten kirjallisuutta, puutaloja, koulutusta ja Fiskarsin taiteilijamiljöötä. Muumikuvitusta esille tuonut näyttely kiersi ympäri Japania lähes vuoden ajan. Suomea ja Japania yhdistävistä aiheista kansallinen NHK teki huhtikuussa parhaaseen katseluaikaan sijoittuneen ohjelman, jonka suunnittelussa ja tuottamisessa lähetystö oli vahvasti mukana. Uutta oli laajan toimittajaryhmän osallistuminen Finnfactsin järjestämään matkaan, jolla toimittajat tutustuivat maamme biofarma-alaan. Vierailu tuotti lukuisia artikkeleita ja uusia toimittajakontakteja. Aiemmin japanilaismediaa eniten kiinnostanut koulutusosaamisemme ei enää saanut kyniä sauhuamaan viime vuosien malliin. Silti esimerkiksi Asahi Shimbun nosti Suomen yhdeksi niistä maista, joista Japani voi ammentaa oppia oman koulujärjestelmän parantamiseksi. Sellon murhenäytelmä oli näkyvästi esillä miltei 24 tunnin ajan kaikilla televisiokanavilla, mutta sitä ei analysoitu syvällisemmin. Painopiste median Suomea koskevassa uutisoinnissa on siirtymässä yhä enemmän erityisosaamista edellyttäville aloille kuten lasten varhaiskasvatus, päiväkodit, vanhusten huolto sekä urheilun ja taiteen kansainvälisten huippuosaajien haastatteluihin ja siinä yhteydessä myös pienen etäisen maamme esittelyyn. Kazakstan Suomen saama näkyvyys Kazakstanin tiedostusvälineissä oli vähäistä. Suomea koskevien uutisten painopiste liittyi Suomen ja Kazakstanin välisten suhteiden tiivistymiseen. Teemoista erityisesti Suomen teknologia ja innovaatio-osaaminen kiinnostivat Kazakstanin tiedotusvälineitä. Eniten palstatilaa ja huomiota sai Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajevin Suomen-vierailu maaliskuussa. Vierailun yhteydessä julkaistuissa artikkeleissa käsiteltiin Suomen ja Kazakstanin suhteiden historiaa, tulevaisuuden näkökulmia ja taloudellisia yhteistyömahdollisuuksia kahdenvälisten suhteiden kehittämiseen liittyen. Näkyvyyttä kazakstanilaisissa tiedotusvälineissä toi myös Suomen päätös avata suurlähetystö Kazakstanissa. Lisäksi Suomen uuden Kazakstanin-suurlähettilään virkautuminen ja valtuuskirjanjättö presidentti Nazarbajeville uutisoitiin laajalti paikallisissa tiedotusvälineissä. Erityisesti Suomen teknologinen ja innovatiivinen osaaminen olivat teemoja, joista paikallinen media kirjoitti vuoden 2009 aikana useampaan otteeseen. Presidentti Nazarbajevin Suomen-vierailun yhteydessä Kazakhstanskaya Pravda kirjoitti teemasta otsikolla ”Yhteistyötä innovaatioiden merkeissä”. Myöhemmin syyskuussa sama lehti julkaisi artikkelin aiheesta ”Valtion tieteellisen tulevaisuuden luominen” ja käytti artikkelissaan Suomea mallimaana, joka on onnistunut hyödyntämään teknologista osaamistaan ja aikaansaanut talouskasvua tiivistämällä elinkeinoelämän ja tieteen välistä yhteistyötä. Samaa teknologiateemaa sivusi myös Kazakstanin kansallinen uutistoimisto KazInform kertoessaan syyskuussa Kazakstanin talouden haasteista ja kasvunäkymistä. Malliksi artikkelissa Kazakstanille tarjottiin Suomen, Ruotsin ja Etelä-Korean tapaa hyödyntää teknologiaa telekommunikaation alalla ja tätä kautta kehittää omaa kansallista infrastruktuuriaan, joka tukee maiden vientitoimintojen ja palveluiden tarjontaa. Marraskuussa Kazakhstanskaya Pravda kertoi Kazakstanin tulevasta Etyj-puheenjohtajuudesta otsikolla ”Helsingistä Astanaan”. Artikkelissa korostettiin pienen Suomen aikoinaan esitelleen uuden eettisen, laillisen ja moraalisen toimintamallin Etyjin puitteissa, josta on tullut keskeinen toimija nykyaikaisessa maailmassa. Artikkelissa käytiin läpi Kazakstanin Etyj-puheenjohtajuuden tulevaa sisältöä ja pohdittiin Kazakstanin mahdollisuuksia esitellä Suomen esimerkin kannustamana uusia kansainvälisiä aloitteita. Kiina: Peking, Shanghai, Kanton Suomi oli monipuolisesti esillä Kiinan tiedotusvälineissä, mutta ylsi pääotsikoihin vain harvoin. Kiinalainen taipumus keskittyä numeroihin näkyi uutisoinnissa hyvin. Vuonna 2009 uutisoituja Suomi-aiheita olivat muun muassa pääministeri Matti Vanhasen virallinen vierailu, työttömyyden räjähdysmäinen kasvu, Suomen toive saada Kööpenhaminassa aikaan poliittisesti sitova sopimus, energian kokonaiskulutuksen lasku, Kimi Räikkösen siirtyminen rallin maailmaan, Euroopan unionin ulkopuolisia opiskelijoita koskeva lukukausimaksuuudistus sekä omassa luokassaan Suomen Kirnu-paviljonki Shanghain maailmannäyttelyssä. Tiedotusvälineiden kevennyksissä nähtiin Muumit, joulupukki ja Turun unikahvila. Vuoden kiistanalaisin ja eniten yleisökeskustelua herättänyt aihe oli Kouvolan Kiina-keskuksen ratsia. Yleisesti ottaen Suomea käsiteltiin kiinalaisissa tiedotusvälineissä maamme kokoon nähden melko taajaan, vaikka raportointi ei useinkaan ollut erityisen syvällistä. Varsinaiset paikan päältä Suomesta kirjoitetut artikkelit olivat suhteellisen harvinaisia, mutta erilaisiin Suomesta julkaistuihin tilastotietoihin reagoitiin kiinalaisissa tiedotusvälineissä varsin usein. Suomea käsitellyt kirjoittelu ja raportointi olikin yleissävyltään yleensä varsin asiapitoista ja keskimäärin Suomen myönteisessä valossa näyttävää. Suomen saama huomio tiedotusvälineissä vertautuu hyvin muihin Pohjoismaihin. Poliittisia tapaamisia Pääministeri Matti Vanhasen osallistuminen Kiinan Boao-talousfoorumiin huhtikuussa sekä sitä seuranneet tapaamiset presidentti Hu Jintaon ja pääministeri Wen Jiabaon kanssa uutisoitiin maanlaajuisesti Kiinan keskustelevision uutislähetyksissä. Myös oikeusministeri Tuija Braxin tapaaminen lakiasioista vastaavan Kiinan politbyroon pysyväiskomitean jäsenen Zhou Yongkangin kanssa välitettiin keskustelevision uutislähetyksessä. Vanhasen haastatteluista nostettiin esille erityisesti vapaan kaupan merkitystä Suomelle ja maailmalle talouslamasta selviytymisessä. Suomen kerrottiin myös panostavan edellisen laman seurauksena erityisesti ympäristöteknologiaan, jolla Vanhanen uskoi olevan tulevaisuudessa samanlaisia kehitysnäkymiä kuin tietotekniikalla aiemmin. Ulkoministeri Alexander Stubbia haastateltiin hänen vierailunsa yhteydessä Xinhuan, Global Timesin, Phoenix Satellite TV:n, International Business Dailyn, Caijingin ja China Internet Information Centerin toimesta. Myös opetusministeri Henna Virkkusen vierailu Kiinassa huomioitiin niin Shanghain kuin Pekinginkin tiedotusvälineissä. Suurlähettiläs Lars Backströmin valtuuskirjan luovuttamisesta Hu Jintaolle kirjoitettiin China Dailyssä. Suomen paviljonki Shanghain maailmannäyttelyssä Suomen paviljonki Kirnu eli kiinaksi jääkulho sai rakennustöiden edetessä huomiota mediassa tasaisesti läpi vuoden. Sen kerrottiin saaneen inspiraationsa Suomen luonnosta ja kelluvan veden pinnalla valkoisena ja eteerisenä. Suomen iskulause ”Sharing Inspiration” korostaa jakamisen tärkeyttä. Myös Suomen avainteemat hyvinvointi, koulutus ja ympäristö tulivat artikkeleissa esille. Maailmannäyttelypaviljonkimme rakentamisen ympärillä järjestetyissä tapahtumissa ja sitä esitelleissä kirjoituksissa saivat myös muut Suomi-aiheet hyvää näkyvyyttä. Muun muassa tapahtumissa esiintyneitä suomalaistaitelijoita, suomalainen design ja Kirnun rakentamisessa käytetyt ympäristöystävälliset ratkaisut, kuten paviljongin ulkokuoreen käytetyt kierrätyspaperista ja -muovista valmistetut UPM:n ProFi-laatat, saivat hyvin huomiota. Suomalainen korkean teknologian ympäristöosaaminen sai Kirnuun liittyvässä uutisoinnissa ylipäänsä hyvää mainetta. Suomalaisen Pertti Huitun valitseminen maailmannäyttelyn pääkomissaarien ohjausryhmän varapuheenjohtajaksi nousi esille pian Kirnun harjannostajaisten jälkeen. Tiedotusvälineiltä ei myöskään mennyt ohi se, että Suomen paviljongissa on maailmannäyttelyn ainut sauna. Ehdottomasti eniten huomiota herätti kuitenkin jouluna Kiinassa vieraillut joulupukki, jonka Expovierailullaan saavuttamat palstamillimetrit ja tv:n lähetysaika olivat varsinkin Shanghaissa valtionpäämiesluokkaa. Kouvolan Kiina-keskuksen ratsia Suomen rajavartiolaitoksen ja poliisin yhteisvoimin Kouvolan kiinalaiseen yrityskeskittymään Kouvolan Kiina-keskukseen tekemä ratsia oli Kiinassa ehdottomasti vuoden seuratuin ja eniten yleisökeskustelua herättänyt Suomi-uutinen. Tapaus ei ylittänyt tiedotusvälineiden korkeinta uutiskynnystä, mutta eritoten internetissä asiaa uutisoitiin ja puitiin laajamittaisesti otsikoilla "Suomen poliisi ryntäsi Kouvolan Kiinakeskukseen - useita kiinalaisia pidätetty" ja " Suomen poliisin rynnäkkö Kiina-keskukseen - poliisi epäilee laitonta maahanmuuttoa". Uutisissa Suomen poliisin mainittiin epäilevän työperusteisten oleskelulupien väärinkäytöstä sekä järjestettyä laitonta maahantuloa. Samalla kerrottiin useiden kiinalaisten joutuneen pidätetyksi ja Suomen viranomaisten uskovan osan laittomasti maahantulleista henkilöistä jo siirtyneen muiden Schengen-maiden alueelle. Tapaus jakoi mielipiteitä internetin keskustelupalstoilla Kiinassa osan syyttäessä Suomen viranomaisia kohtuuttoman kovista otteista toisten katsoessa lainrikkojen saaneen ansionsa mukaan. Muista Suomi-aiheista talouden, politiikan ja kulttuurin aloilla Suomen työttömyyden kasvu mutta toisaalta myös vientiriippuvaisen taloutemme alamäen loiveneminen ja kääntyminen nousuun loppuvuodesta 2009 olivat keskeiset tiedotusvälineissä esille nousseet havainnot Suomen taloudesta. Tutkijoiden kirjoitettiin ennustavan Suomen tulevasta kasvusta hidasta. Suomen energiapolitiikasta kirjoitettiin syksyn aikana painottaen Suomen olevan johtavia maita uusiutuvien energialähteiden käytössä. Erityistä huomiota kiinnitettiin bioenergiaan, varsinkin puupohjaisiin biopolttoaineisiin ja biodieseliin samalla kun Suomen energiankulutuksen todettiin laskeneen. Suomen toive poliittisesta ilmastosovusta Kööpenhaminan ilmastohuippukokouksen alla nostettiin myös esille. Lehdistössä noteerattiin myös Suomen yliopistolain uudistus, joka mahdollistaa lukukausimaksujen perimisen EU:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Haastattelujen myötä tuotiin myös näkemys siitä, että maksullisuus yleisesti ottaen vähentäisi kansainvälistä kiinnostusta suomalaisiin yliopistoihin, vaikka englanninkielistä opetusta onkin paljon tarjolla. Maksujen perimistä ainakaan täysmääräisinä ei kuitenkaan pidetty lähitulevaisuudessa todennäköisenä. Muista aiheista huomattiin Suomen nousu lehdistönvapauden ykkösmaaksi CNN:ää lainaten. Samoin kirjoitettiin tupakan verotuksen kiristämisestä, jonka tavoitteeksi nähtiin ennen kaikkea nuorten tupakoitsijoiden määrän vähentäminen. Tupakkalain kiristyksen myönteiset vaikutukset ravintolatyötekijöiden terveydelle saivat myös huomiota. Kuriositeettina myös Suomen viljasadon kasvu noteerattiin Kiinassa. Suomen toiminnasta Kiinassa sai huomiota myös Chengdun maanjäristysalueelle hyväntekeväisyytenä suomalaisten toimesta rakennettu koulu sekä maanjäristyksen uhrien hyväksi suomalaisvoimin järjestetty hyväntekeväisyyskonsertti Kiinassa, jossa Formula 1 on yllättävän tunnettu laji, noteerattiin myös Kimi Räikkösen siirtyminen rallin pariin. Kulttuuripuolella nähtiin yksittäisiä artikkeleita suomalaisesta designistä ja muun muassa ilmakitaran soiton maailmanmestaruuskilpailuista. Kulttuuri- ja designaiheet saivat osakseen enemmän huomiota sähköisissä medioissa. Uutisten kevennyksissä nähtiin vuoden 2009 aikana Suomesta muumit, joulupukki ja Turun unikahvila. Sellon ampumavälikohtaus uuden vuoden aattona uutisoitiin Kiinassa sekä tv:ssä että lehdissä. Marraskuussa Guangzhou Dailyssä kerrottiin Guangzhoun kaupunginhallituksen myöntämästä Kapokkunniapalkinnosta. Palkinto myönnettiin 12 kansainväliselle ystävyyskaupungille (sister cities) kiitoksena menestyksekkäästä toiminnasta kaupunkien väliseen ystävyystoimintaan liittyen. Palkinnonsaajien joukossa oli myös Tampereen pormestari Timo P. Nieminen. Vaikkei Taiwan kuulukaan Kiinassa toimivien edustustojemme toimialueeseen, loppukevennyksenä todettakoon, että Suomeen ja Helsinkiin saattoi törmätä yllättävissäkin yhteyksissä kuten tässä suositun taiwanilaisen laulajan Xu Ruyunin musiikkivideossa http://v.youku.com/v_show/id_XMTUwMjYyODQ=.html. Kiina: Hongkong Suomi kiinnosti Hongkongia 160 artikkelin verran vuonna 2009. Päähuomion saivat kulttuuri, turismi ja talous. Kulttuuria käsittelevien artikkelien sekä televisio- ja radio-ohjelmien runsaus osoitti konkreettisesti, että Suomen pääkonsulaatin "Finnish Appetizers" kulttuurikokonaisuuteen kuuluvien tapahtumien tuominen Hongkongiin lisäsi Suomen näkyvyyttä. Vuoden 2009 aikana sana ”Finland” esiintyi Hongkongin ja Macaon painetussa, pääasiassa kiinankielisessä, mediassa parituhatta kertaa, joista suurin osa oli kansainvälisten uutistoimistojen välittämiä uutisia. Varsinaisesti Suomea koskevia artikkeleita julkaistiin 160. Määrä nousi edellisistä vuosista, ja raportit olivat laadullisesti parempia. Pohjoismaista Suomi oli näyttävimmin esillä Hongkongin tiedotusvälineissä, joissa entinen emämaa Britannia saa muihin ulkomaihin verrattuna päähuomion. Eniten suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueista oli esillä kulttuuri (69 artikkelia) ja turismi (56 artikkelia) sekä talous (26 artikkelia). Suomen pääkonsulaatin ”Finnish Appetizers” -ohjelmakokonaisuus sai runsasta huomiota tiedotusvälineissä: Olotila-tanssiesitys, Dominante-kuoron vierailu, Jutta Holmbergin itsenäisyyspäivän konsertti, suomalaiset esiintyjät Hongkongin kamarimusiikkijuhlilla, kansallisbaletti Macaossa. Kulttuurivierailujen yhteydessä sekä esiintyjiä että pääkonsulia haastateltiin Hongkongin pääradioaseman englanninkielisessä ohjelmassa. Olotilasta esitettiin puolen tunnin ohjelma myös Asian TV:n englanninkielisellä kanavalla. Tiedotusvälineet ylistivät Suomen pääkonsulaatin rohkeutta tuoda Hongkongiin esitys, jonka tanssijat olivat vammaisia. Niin vammaistaitelijat kuin koreografi Tomi Paasonen saivat loistavat arvostelut esityksestä, joka osoitti, etteivät fyysiset rajoitukset aseta esteitä taiteen luomiselle. Ylivoimaisesti kirjoitetuin aihe oli Hongkongin filmifestivaaleilla esitetty Musta jää. Muista aiheista mainittakoon Circus Aereon Hongkongin vierailu, Pirkanpojat-kuoron esiintyminen jouluna, talviset tangofestivaalit, suomalaiset huonekalut, suomalainen suklaa matkamuistona, internetin suosio Suomessa, suomalaisten into tehdä mieluummin henkistä kuin ruumiillista työtä sekä Youtubessa kantoniksi laulava suomalainen. Suomen itsenäisyyspäivän liitteet pääkonsuli Timo Rajakankaan haastatteluineen julkaistiin viidessä päivälehdessä, jotka muun muassa esittelivät Suomea luonnon mestariteoksena, Helsingin valintaa design-pääkaupungiksi ja pääkonsulaatin kulttuuritarjontaa. Kiinankielisen Ming Pao -päivälehden toimittaja Simon Vuo vieraili Suomessa elokuussa ja kirjoitti Lahden Sibelius-festivaalin pohjalta koko sivun artikkelin Sibeliuksesta. Samoin koko sivun huomion sai suomalaisten jokamiehen oikeus poimia marjoja ja sieniä Vuon sieniretkellä Nuuksiossa. Vierailu Habitare-messuilla puolestaan innosti toimittajaa kehumaan suomalaista luovuutta huonekalujen ekosuunnittelussa. Hongkongin ykköstelevisiokanavan TVB:n viisiosainen Last Paradise parhaaseen katseluaikaan hehkutti elokuussa Suomen luontoa ja ruokakulttuuria sekä matkailua Hongkongin parhaaksi näyttelijäksi valitun Nick Cheungin johdattamana. Suomen puhtaan luonnon lisäksi ”Viimeisessä paratiisissa” katsojia ihmetytti Alkon keräyspisteen kierrätyspulloautomaatti. Lehdissä turismiaiheisia artikkeleita julkaistiin eniten talvimatkailusta (joulu, Joulupukinmaa, revontulet, jäänmurtajaristeilyt, sauna talvella) ja kesämatkailusta (Muumimaa, kesämökki, rapujuhlat, pyöräily Helsingissä, design-viikko) Suomessa vierailleiden matkailutoimittajien raportoimana. Suomen koulujärjestelmää verrattiin Hongkongissa saatavaan koulutukseen suomalaisten koulumenestyksen valossa artikkeleissa, joissa keskeiseksi nostettiin opettajien koulutus. Myös suomalaisten lukutottumukset, luovat korkeakoulut ja Suomi täydellisenä opiskelupaikkana olivat artikkelien aiheina. Talouden alalla hongkongilaisen median huomiota kiinnitti eniten Suomen ja Hongkongin välille solmittu investointisuojasopimus, joka allekirjoitettiin Hongkongin kauppa- ja talousministeri Rita Laun vieraillessa Suomessa. Laun tapaamisesta ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen kanssa kerrottiin päivälehtien lisäksi Hongkongin virallisilla nettisivuilla. Suomen toimenpiteistä ympäristön suojelemiseksi (muun muassa energiansäästötalo) runsaimmin kirjoitettiin Hongkongiin päivittäin lentävän Finnairin suunnitelmista lentoyhtiön hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Wen Wei Pon helmikuussa julkaiseman artikkelin mukaan Hongkongin tulisi ottaa oppia Suomen talouskehityksestä ja Hong Kong Daily News huomasi myös joulupukin listautuneen pörssiin. The Standardin raportoiman suomalaisen paperitehtaan massairtisanomisten lisäksi vain Macao Daily News kertoi, että lama on iskenyt myös Suomeen ja sen vaikutukset ulottuvat turismiin. Kiinan ja Suomen solmimat taloussopimukset raportoitiin myös monissa Hongkongin tiedotusvälineissä. Kiinnostusta Suomen politiikkaan ei löytynyt, koska politiikan alalta vuoden 2009 aikana ei julkaistu yhtään poliittista artikkelia kansainvälisten uutistoimistojen välittämiä mainintoja lukuun ottamatta. Ehkä hongkongilaisten kiinnostuksesta ruokakulttuuria kohtaan eniten esille noussut yksittäinen nimi oli hongkongilaisessa ravintolassa työskennellyt huippukokki Juuse Mikkonen. Kestosuosikkihahmot, muumi ja joulupukki, sen sijaan esiintyivät useiden lehtien palstoilla pitkin vuotta. Nyt hongkongilainen kadunmieskin on vakuuttunut, että joulupukki tulee Suomesta eikä Yhdysvalloista ja muumi on suomalainen eikä japanilainen satuhahmo. Suomea ei esitetty kielteisessä valossa Hongkongin tiedotusvälineissä. Malesia Suomea koskevia aiheita uutisoitiin verrattain vähän. Alkuvuodesta media kirjoitti Indonesian levottomuuksista vaalien alla, jolloin myös presidentti Martti Ahtisaari ja Aceh-sopimus nousivat pinnalle. Arctic Sea -aluksen katoamisesta puolestaan raportoitiin paikallisessa päälehdessä New Straits Timesissa. International Business Reviewssä oli pääministeri Matti Vanhasen kirjoittama kattava artikkeli talouden elvyttämisestä talouskriisin jälkeen. Artikkelissa nousivat esille valtioiden rooli sekä askeleet kasvuun ja vakauteen. Vuoden aikana vain muutamat suomalaiset yritykset mainittiin mediassa. Nokian alkutaival vuoden 1990 laman aikana mainittiin maaliskuussa liiketoimintalehti The Edgen artikkelissa, jossa käsiteltiin lamasta selviämistä. Malesiassa toimiva F-Secure sai puolestaan maininnan uudesta internetturvallisuuspalvelusta New Straits Timesissa. Jopa Aalto-yliopiston perustamisesta oli pieni artikkeli The Edgessä toukokuussa. Suomea koskevissa artikkeleissa keskityttiin enimmäkseen kulttuuri- ja urheilutapahtumiin. Suomen suurlähetystö järjesti maaliskuussa Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen sekä Malesian kansalliskirjaston kanssa kansikuvanäyttelyn käännöskirjallisuudesta. Tapahtumasta uutisoitiin Malesian päälehdissä The Starissa ja New Straits Timesissa. Myös Juha Laukkasen toteuttamasta nukketeatterista oli artikkeleita muutamassa paikallisessa lehdessä. Suomalaiset autourheilijat olivat lehdissä näkyvillä vuonna 2009. Huhtikuussa Kimi Räikkönen oli esillä The Star -lehdessä saavuttuaan ostoskeskukseen Kuala Lumpurissa Malesian F1-kisojen alla. Mika Häkkisen käynti Malesiassa lokakuussa lanseeraamassa Johnie Walker Join the Pact Never Drink and Drive -kampanjaa sai myös huomiota The Sun -lehdessä. Ari Vatasen kilpa Jean Todtia vastaan FIA-puheenjohtajaksi noteerattiin New Straits Timesissa. Kaikkein eniten mediahuomiota sai osakseen Formula 1 ¨-kuljettaja Heikki Kovalainen, josta kirjoitettiin monessa paikallisessa lehdessä joulukuussa hänen liityttyään malesialaiseen Lotus-talliin. Joulun alla suurlähettiläs Tapio Saarelasta ja suomalaisista jouluperinteistä tehtiin kattava artikkeli kiinankielisen lehden jouluaaton numeroon. Joulupukki, joulutortut ja muut jouluperinteet mainittiin artikkelissa. Mongolia Suomi ei juurikaan ylittänyt uutis- tai juttukynnystä Mongoliassa. Maan tärkeimmissä sanomalehdissä julkaistiin vain muutama Suomea koskenut juttu. Tilanne on sama muiden Pohjoismaiden osalta. Yleisesti ottaen Suomi näyttäytyy teknologisesti kehittyneenä maana. Esillä olivat Nokian uudet tuotteet sekä Tampereen yliopiston tutkijoiden kehittämä uusi rokote influenssavirusta vastaan. Kuriositeettina todettakoon, että Suomessa järjestettävä kännykänheittokilpailu ylitti juttukynnyksen. Nepal Suomen näkyvyys Nepalin tiedotusvälineissä kaksinkertaistui aikaisempaan vuoteen nähden EU-sijaispuheenjohtajakauden ja ministerivierailuiden ansiosta. Näkyvyyttä toivat myös EUelokuvafestivaali ja Spice Nepalin suomalaisen toimitusjohtajan Pasi Koistisen haastattelu yhdessä maan merkittävimmistä lehdistä. Eniten näkyvyyttä Suomelle toi EU-puheenjohtajuuden hoito Nepalissa, kun Suomi toimi Tshekin sijaisena tammikuun alusta kesäkuun loppuun. Ajanjakso oli poliittisesti tapahtumarikas, mikä heijastui vahvasti niin puheenjohtajatehtäviin kuin sen myötä tulleeseen julkisuuteen. EU:n ja poliittisten toimijoiden lukuisten tapaamisten sekä tiedotusvälineille välitettyjen lausuntojen ansiosta Suomi sai puheenjohtajakaudella aikaisempaa enemmän näkyvyyttä ennen kaikkea lehdissä ja televisiossa. Huomio oli kaiken kaikkiaan myönteistä, ja viestimien edustajat ja Nepalin korkeantason poliittiset toimijat antoivat rohkaisevaa palautetta Suomen ja EU:n aktiivisuudesta Nepalin rauhanprosessissa. EU-puheenjohtajuuden sijaisuus on suuri ponnistus edustustolle Nepalin kaltaisessa poliittisesti epävakaassa maassa, mutta samalla riittävillä voimavaroilla hyvin hoidettuna se on merkittävä mahdollisuus vahvistaa poliittista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Kathmandun suurlähetystön v.a. asiainhoitajan Pirkko-Liisa Kyöstilän esiintyminen television keskusteluohjelmassa Power Talks mahdollisti EU-puheenjohtajakauden ja EU:n rauhantavoitteiden lisäksi myös laajemman Suomi-kuvan esiintuomisen. Suomen puheenjohtajakauden tärkein kulttuuritapahtuma oli toista kertaa järjestetty EUelokuvafestivaali, jonka tällä kertaa avasi Kathmandun suurlähetystössä työskentelevä erityisasiantuntija Petri Hautaniemi. Kävijämäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna kaksinkertaiseksi, ja Suomen elokuva Tyttö sinä olet tähti näytettiin kahteen kertaan lähes täydelle 775 paikkaa vetävälle salille. Festivaali sai runsaasti näkyvyyttä sekä ulkomainoksissa että lehdistössä koko tapahtuman ajan. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen vierailu Nepalissa sai paljon huomiota niin lehdissä, televisiossa kuin radiossakin. Ensimmäisen vierailupäivän uutisointi keskittyi Nepalin ja Suomen välisen investointisuojasopimuksen allekirjoitukseen, ja ministerin kommentteja ”Suomi jatkaa tukeaan Nepalille kansainvälisestä finanssikriisistä huolimatta” ja ”Suomen apu saattaa kaksinkertaistua” siteerattiin laajasti kaikissa tärkeimmissä viestimissä. Myös ministerin vetoomukseen turvallisuustilanteen parantamisen tärkeydestä viitattiin lähes kaikissa kirjoituksissa. Pääministeri Pushpa Kamal Dahalin Suomeen ja Norjaan suuntautuva matka siirtyi viime hetkellä tammikuulta huhtikuulle maan sisäpoliittisten ongelmien vuoksi, mikä nosti Suomen kahteen otteeseen parrasvaloihin. Erityisen huomion kohteeksi nousi pääministerin ja presidentti Tarja Halosen tapaaminen sekä Suomen Nepalille antaman kehitysavun kaksinkertaistuminen vuoteen 2012 mennessä. Ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston toimittajatuella Helsinkiin matkustanut dalit-toimittaja Pabitra Sunar kirjoitti Suomessa saamistaan kokemuksista: erilaisista makuelämyksistä ja teknologian tuottamista yllätyksistä. ”Olkaa hyvät ja tuokaa meille keitto ja pihvi mieheen”, Sunar ja hänen mukanaan matkustanut Prakash Mahara tilasivat. ”Saimme eteemme palan lihaa, jonka ympärille oli kauniisti aseteltu kastiketta tai keittoa. Kosketin lihaa lusikallani ja huomasin, että se oli puoliraaka. Ruokahaluni katosi.” Yllätykset jatkuivat toimittajien yrittäessä avata hotellihuoneen ovea älykorttia käyttäen. ”Emme koskaan oppineet siihen täsmällisyyteen mitä älykortin käyttäminen vaatii. Oven kahvaa tuli kääntää samanaikaisesti, kun kortti laitettiin hotellihuoneen avainlukijaan. Jouduimme useamman kerran pyytämään vastaanottovirkailijaa auttamaan meitä oven avaamisessa.” Suomi sai julkisuutta myös paikallisen yhteistyön määrärahoilla tuetun kulttuurintutkimushankkeen Folklore and Folklife Societyn sekä lokakuussa julkaistun onnellisuustutkimuksen kautta. Yritysmaailman merkittävin uutinen oli Spice Nepalin toimitusjohtajan Pasi Koistisen haastattelu Kathmandu Postissa. Spice Nepal on TeliaSoneran tytäryhtiö ja Nepalin ensimmäinen yksityissektorin omistama matkapuhelinoperaattoriyritys. Pakistan Nokia esiintyi tasaiseen tahtiin taloussivujen uutisissa ja suurissa mainoskampanjoissa niin lehdissä kuin televisiossa, varsinkin keväällä uuden N97:n Pakistanin lanseeraustilaisuudessa Karachissa. Samoin Wärtsilän rakentaman 200 megawatin sähkövoimalan avajaiset marraskuussa Lahoren lähellä Punjabin maakunnassa näkyivät televisiouutisissa ja sanomalehdissä, ei vähiten siksi, että avajaisten kunniavieraana oli pääministeri Yousuf Raza Gilani ja tilaisuuden juontajana paikallinen tv-tähti Ayesha Sana. Suomen poliittinen ja kulttuurillinen näkyvyys oli varsin olematonta. Suomen uutiset eivät syrjäyttäneet Pakistanin oman vaikean taloudellisen ja poliittisen tilanteen hallitsemaa uutisaineistoa. Ainoastaan Lex Nokiasta kerrottiin näkyvästi parissa sanomalehdessä otsikolla: työnantaja sai oikeuden lukea työntekijän sähköposteja. Ulkomaalaiset ja diplomaatit ovat hyvin suosittuja kuvauskohteita Pakistanissa, senpä takia erityisesti suurlähettilään vierailut muun muassa Lahoren kaupungissa näkyivät hyvin niin englannin- kuin urdunkielisessä lehdistössä. Suurlähettiläs Osmo Lipposen keskustelut Punjabin osavaltion johdon kanssa suomalaisen energiateknologian viennistä nostivat vierailun energiapulasta kärsivässä maassa jopa etusivun uutiseksi keväällä. Muutoin Suomea koskeva mediahuomio liittyi pikku-uutisiin: suomalaisten formulakuskien suorituksiin, maailman suurimman risteilyaluksen valmistumiseen Suomessa, Suomen hyviin sijoituksiin erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa. Pieniä uutisia oli viime vuosien tapaan erikoisista suomalaisilmiöistä, kuten ilmakitaran ja saunomisen maailmanmestaruuskisoista. Yleinen huomio oli, että Suomi-kuva oli myönteinen, vaikkei maasta juurikaan tiedetty eikä se esiintynyt näkyvästi tiedotusvälineissä. Singapore Suomi nousi esiin Singaporen mediassa erityisesti Neste Oilin biodiesellaitoksen, kulttuuritapahtumien ja pääministeri Vanhasen vierailun kautta. Lapin eksotiikka sekä suomalainen kulttuuri ovat tuttuja aiheita aiemmilta vuosilta. Presidentti Ahtisaari vieraili tuoreena nobelistina Asian Mediation Associationin järjestämän konferenssin pääpuhujana. Singaporen toisten F1-yökisojen yhteydessä saivat suomalaiset, nykyiset ja entiset, formulakuljettajat runsaasti palstatilaa osallistuessaan myös useisiin hyväntekeväisyystapahtumiin. Suomen tunnettuus Singaporessa ja sen näkyvyys maan lehdistössä on muiden vastaavan kokoisten Euroopan maiden tasolla. Lehdistössä saadaan huomiota, jos jotakin erityistä tapahtuu. Paikallisessa lehdistössä Aasian ja erityisesti naapurimaiden uutiset ovat etusijalla. Suomea koskeva raportointi on edellisten vuosien tasolla eikä uusia teemoja tai mitään yllättävää ole noussut esille. Suomea esitellään poikkeuksetta myönteisessä valossa. Pääministeri Matti Vanhasen vierailu marraskuussa uutisoitiin näkyvästi. Vierailun pääaiheina olleet ympäristökysymykset ja niihin liittyvä kahdenvälinen yhteistyö herättivät median mielenkiintoa. Singaporea ja Suomea kuvailtiin lehdistössä samankaltaisiksi maiksi varsinkin ympäristöteknologian kehittämisen alalla. Pääministeri Lee Hsien Loong toi esille halun kehittää kahdenvälistä tutkimus- ja kehitysyhteistyötä ja toivoi maiden välisten investointien kasvavan tulevaisuudessa. Presidentti Martti Ahtisaari vieraili pääpuhujana Asian Mediation Associationin järjestämässä konferenssissa, jonka teemana olivat rauhanneuvottelutavat. Ilmaisjakelulehti Today ja kiinankielinen LianHe Zaobao raportoivat laajemminkin Ahtisaaren toiminnasta muun muassa Acehin rauhanneuvotteluissa ja kiinnittivät huomiota erityisesti hänen puheensa Myanmaria koskeviin näkemyksiin. The Straits Times ainoastaan mainitsi presidentti Ahtisaaren konferenssia koskevassa jutussaan. Konferenssin yksi tärkeimmistä järjestäjistä, keskeinen singaporelainen vaikuttaja, antoi asian johdosta palautetta lehdistöjärjestelyistä vastaavalle yritykselle ja lehden päätoimittajalle. Neste Oilin rakentaman maailman suurimman biodiesellaitoksen peruskiven muuraus uutisoitiin laajasti sekä lehdistössä että Asia News -uutiskanavalla. Tilaisuudessa oli kunniavieraana Singaporen kauppa- ja teollisuusministeri Lim. Tässä yhteydessä haastateltiin Neste Oilin pääjohtajaa Matti Lievosta. The Business Timesin perusteellisessa haastattelussa tarkasteltiin myönteisessä sävyssä Neste Oilin toimintaa. Singapore Arts Festival kutsui Suomen kansallisbaletin vuosittain järjestettäville festivaaleilleen. Vierailuesityksenä nähtiin Anna Karenina. Vierailu sai lehdistössä runsaasti huomiota jo etukäteen erityisesti venäläiskoreografi Alexei Ratmanskyn ansiosta. The Straits Times ylisti baletin kärkikolmikon eläytymiskykyä ja The Business Times roolihahmojen tunteiden taidokasta esittämistä. Kokonaisuutena Anna Kareninaa kuvailtiin aistien ja sydämen juhlaksi. Erik T. Tawaststjernan pianoilta huomioitiin The Straits Timesin kulttuurisivuilla. Taiteilija Sanna Myrttistä, jonka näyttely liittyi orankien suojelemiseen Borneolla, haastateltiin Asia News uutiskanavalla. Näyttelyn järjesti singaporelainen galleria. Samalla uutiskanavalle esiteltiin Sooloiluaelokuva, jolla Suomi osallistui vuosittaisille EU-filmifestivaaleille Singaporessa. Uutiskanava oli valinnut erityisesittelyyn vain kaksi filmifestivaalin elokuvaa. Sooloilua-elokuva esitettiin juuri ennen äitienpäivää, ja elokuva pääsi esille erityisesti siinä olevan äitihahmon johdosta. Laulava Pitkäsen perhe (Markku Pitkänen on Nordean edustaja Singaporessa) sai huomiota The Straits Timesissa valmistautuessaan kuoron jäseninä Beethovenin 9. sinfonian esitykseen. Urheilussa suomalaisten osuus paikallisessa mediassa rajoittui formuloihin. Kimi Räikkönen ja Heikki Kovalainen osallistuivat useisiin hyväntekeväisyystapahtumiin, mutta kilpailuonnea ei ollut tälläkään kerralla. Kovalainen esiintyi televisiossa kisaviikon aikana. Myös Mika Häkkisen vierailu formulaviikonlopun yhteydessä uutisoitiin. Ari Vatanen kampanjoi Singaporessa FIA:n päällikön paikasta ja hänen käyntiään Singaporen Automobile Associationin vieraana selostettiin. Natas-matkamessujen yhteydessä The Straits Timesissa julkaistussa artikkelissa esiteltiin Lappia ja joulupukkia. Toisessa matka-aiheisessa artikkelissa tutustuttiin avantouintiin, esiteltiin koiravaljakolla ajoa, jäästä rakennettua kotaa ja kerrottiin lukijalle, mitä Suomessa kannattaa tehdä ja mitä ei pidä tehdä - muun muassa ei pidä ”ylistää Ruotsia ääneen eikä hämmästyä keskustelussa suomalaisten kanssa heidän pitkiä taukojaan.’ Thaimaa Suomen näkyvyys Thaimaan tiedotusvälineissä voidaan jakaa karkeasti neljään aiheeseen: koulutus, Nokia, ruoka ja terveys sekä joulupukki. Nämä kaikki osa-alueet saivat vuoden aikana myönteistä julkisuutta. Lähetystön seuraamissa Laosin, Myanmarin ja Kambodzan lehdistökatsauksissa ei Suomea mainittu. Julkisuus oli pääosin myönteistä. Kielteistä julkisuutta tuli lähinnä pidätysuutisten myötä. Paikallinen lehdistö noteerasi pienin otsikoin Wincapitan tutkintaan liittyvän sekä uhkapeliä pelanneiden suomalaisten pidätykset. ”How Finland leads the world” Suomen koulutuksen taso ja järjestelmä saivat paljon palstatilaa sekä näyttäviä otsikoita. Thaimaan koulutusjärjestelmä on suurten muutosten edessä, joten mallia haetaan Pisa-vertailussa menestyneistä maista. Suurlähettiläs Sirpa Mäenpää valotti Suomen järjestelmää Nation-lehdessä. Artikkelissa todettiin oppimista tukeviksi tekijöiksi muun muassa kirjastot sekä päällepuhumattomat ulkomaiset televisio-ohjelmat. Opetusministeriön ylijohtaja Sakari Karjalainen esiintyi lokakuussa Educa-koulutusmessuilla Bangkokissa. Puhe noteerattiin Bangkok Postissa, jossa Suomen menestystekijöiksi nostettiin opettajien koulutus, koulujen itsenäisyys, oppilaiden saama terveydenhuolto sekä opetuksen läpileikkaavat teemat kuten kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Nokia oli jälleen kerran tiedotusvälineiden kestoaihe läpi koko vuoden. Lähes päivittäin saatiin lukea uutisia uusista malleista ja markkinaosuuksista, mutta myös henkilöstön vähennyksistä tai käsiin räjähtäneistä puhelimista. Suomalaisten osuus biopolttoaineiden tuottajana noteerattiin kahden eri hankkeen myötä. Suomalaisen sijoitusyhtiö PMF:n omistama Thai Biogas Energy Co on Bangkok Postin artikkelin mukaan Thaimaan suurin biokaasun tuottaja. Yrityksen ensimmäinen Asean-alueen investointi tulee olemaan biokaasulaitoksen rakentaminen Laosiin. Kassavaa raaka-aineena käyttävän laitoksen rakentaminen alkaa vuoden 2010 alussa. Yritys suunnittelee myös kahden laitoksen avaamista Thaimaassa. Laitokset kaksinkertaistaisivat biokaasun tuotannon 160 000 tonniin päivässä. Neste Oil puolestaan rakentaa maailman suurinta biodieselin tuotantolaitosta Singaporeen lähelle raaka-ainelähteitä. Nesteen mukaan laitos tuottaa maailman puhtainta dieseliä uuden patentin turvin. ”Finnish your dinner!” Reilu vuosi sitten avattu suomalaisravintola Aalto Kitchen sai maireat arviot Bangkok Postin viikonloppuliitteessä Gurussa. Toimittaja totesi, että maa, jossa järjestetään hyttysen tappokilpailuja ja jossa on keskimäärin 121 sadepäivää, tuottaa hämmästyttävän hyvää ruokaa. My life -viikkoliite nosti suomalaisten menestystuotteiden Nokian ja arkkitehtuurin rinnalle kolesterolia vähentävän Benecolin. Raisio toi tuotteensa Thaimaan markkinoille loppuvuodesta 2008. Koko aukeaman kattavassa artikkelissa käsiteltiin suomalaisia ruokailutottumuksia ja niin sanotun Karjalaprojektin vaikutusta terveyteen. Suomessa todettiin olevan nyt terveitä sydämiä. Joulupukin maa Talouselämän viileän kauden kerrottiin vaikuttavan jopa joulupukkiin. Bangkok Post uutisoi Santaparkin osakkeiden myynnistä ja yrityksen taloudellisista vaikeuksista. Artikkelissa todettiin myös Suomen talouden tila ja kasvuodotuksien kohdistuvan vasta vuoteen 2011. Joulupukki vilahteli tiedotusvälineissä odotettuun tapaan jälleen loppuvuodesta. E&P Magazine raportoi monen aukeaman verran joulupukista ja talvisesta Suomesta. Artikkeli edusti perinteistä matkailu-uutisointia komeine kuvineen ja suosituksineen. Revontulet, rekiretket, jäänmurtajaristeilyt, jäästä rakennetut ravintolat sekä sauna mainittiin eksoottisina ja unohtumattomina kokemuksina. Bangkok Postin toimittaja nimesi kahden viikon kesälomansa Suomessa ”nykypäivän metsästäjäkerääjä” -kokemukseksi. Mökki kaukana sivilisaatiosta, sauna, marjat ja järvi olivat hänelle rauhoittavia ja virkistäviä tekijöitä. Lavatanssien innostamana toimittaja totesi, että maalla asuvan tulee ilmeisestikin osata vatkata jalkaa, savustaa kalaa ja käyttää moottorisahaa. Vietnam Vietnamin lehdistössä Suomi esiintyy maana; joka on halukas tekemään kauppaa Vietnamin kanssa; mahdollisesti voisi toimia porttina Euroopan markkinoille; joka on kiinnostunut vietnamilaisesta työvoimasta; on taitava koulutus- ja teknologiaosaamisessa, mutta jonka viimeaikaiset uutiset talouden rintamalta ovat synkkiä. Pääsääntöisesti Suomi on kuitenkin vietnamilaisille kaukainen ja tuntematon maa, eikä uutiskynnys ylity usein. Vuonna 2009 Suomi sai näkyvyyttä kansainvälisten vierailujen, kehitysyhteistyön ja kulttuuritapahtumien kautta. Vietnamissa lehdistö on valtion kontrollissa, mikä näkyy siinä, että jutut ovat pääsääntöisesti lyhyitä ja kuvailevia, eivätkä toimittajat juuri revittele analyyseillään. Suomea koskevat jutut ovatkin usein kansainvälisten uutistoimistojen uutisvirrasta poimittuja pikkujuttuja. Kun Suomi mainitaan Vietnamin mediassa, on kyseessä tyypillisesti urheilu-uutinen, Nokian tai Finnairin tuloksista raportoiva uutinen tai jokin hassu kuriositeetti. Näitä kansainvälisen anekdoottikynnyksen ylittäneitä uutisia olivat eukonkannon ja löylyttelyn MM-kisat sekä USB-sormimies. Muita satunnaisia mainintoja olivat Arctic Sean seikkailut, sikainfluenssan leviäminen sekä Tarja Halosen osallistuminen kansainväliseen naisten päivän konferenssiin Liberiassa. Myös Suomen poliittisen elämän kuohunnat lautakasoineen ja vaalirahoitusjupakoineen katettiin lyhyellä kansainväliseltä uutistoimistolta lainatulla maininnalla - jos ylipäätään. Vaalirahoitusjupakkaa ei ole Vietnamissa kytketty Suomen maineeseen vähiten korruptoituneena maana. Kun Suomi mainitaan jutussa, joka on alusta loppuun lähtöisin vietnamilaisen toimittajan kynästä, on kyseessä todennäköisesti uutinen, joka koskettaa Vietnamia vähintään siinä missä Suomeakin. Palstamillimetrejä vuonna 2009 saivatkin esimerkiksi Matti Vanhasen ja eduskunnan delegaation vierailut Vietnamiin ja Vietnamin varapääministerin vierailu Suomeen sekä kehitysyhteistyöohjelmista erityisesti Innovaatiokumppanuusohjelma (IPP). Modernia, kasvavaa Vietnamia kiinnostavat ennen kaikkea businessmahdollisuudet, ja niistä mielellään kirjoitetaan. Export to Finland -esitteen myötä järjestetty promotilaisuus Hanoissa tammikuussa ja toukokuussa Ho Chi Minh Cityssa saivatkin merkittävästi palstatilaa ja poikivat myös radio- ja tv-haastatteluja. Myös kulttuuritapahtumat saivat huomiota lehdistössä: Eurooppa-päivän yhteydessä järjestetty Sibelius-konsertti sekä suomalaisen elokuvan viikko saivat kiitosta. Myös Green Office vielä kiinnosti eri yhteyksissä. Vierailut Korkean tason vierailut antoivat lisänäkyvyyttä Suomelle. Helmikuussa Vietnamin varapääministeri Nguyen Thien Nhan vieraili Suomessa, minkä Vietnamin lehdistö myös noteerasi. Vierailusta nostettiin esille erityisesti Nhanin vierailut suomalaisissa oppilaitoksissa ja Suomen menestys Pisatutkimuksessa. Kuukautta myöhemmin maaliskuussa oli Vietnamin vuoro isännöidä suomalaisia vieraita: Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnan vierailu ja vietnamilaiseen vastineeseensa, kansankokoukseen, tutustuminen sai huomiota vietnaminkielisessä lehdistössä. Esiin nostettiin Suomen halukkuus tehdä yhteistyötä vietnamilaisen työvoiman houkuttelussa Suomeen. Seuraava korkea-arvoinen vietnaminkävijä Suomesta oli ulkoministeri Alexander Stubb, joka osallistui Asem-ulkoministerikokoukseen Hanoissa. Suomen kokousosallistumisen raportoiminen mediassa rajoittui tosin yhteiskuvaan ja siniristilippuun muiden lippujen joukossa. Suuren huomion sen sijaan sai pääministeri Matti Vanhasen vierailu marraskuussa. Edes korkeantason vierailijoiden jatkuva virta Hanoissa ei ole kyllästänyt uutisointi-intoa. Myös Vanhasen vierailu raportoitiin hyvissä ajoin ennen vierailua, sen aikana ja sen jälkeen. Lehdistön mielenkiinnon herätti erityisesti pääministereiden asettama poliittinen tavoite kasvattaa maiden välisen kaupan arvo miljardiin dollariin. Lehdistö suhtautui innostuneesti kaupankäynnin lisäämisen mahdollisuuksiin, kasvun aloihin sekä allekirjoitettuun yhteistyöpöytäkirjaan työvoima- ja elinkeinoyhteistyöstä Vanhasen esittämä kritiikki ihmisoikeuksiin ja korruptioon liittyen sen sijaan sensuroitiin jutuista jo toimituksissa. Kulttuuri Suomen Hanoin-lähetystön kulttuuriponnistukset tuottivat tulosta, jos näkyvyyttä lehdistössä pidetään mittarina: sekä elokuvaviikko huhtikuun lopulla että Sibelius-konsertti toukokuussa saivat palstatilaa useissa eri vietnaminkielisissä lehdissä, yhteensä 27 jutun verran - useimmat niistä tosin pieniä. Sibelius mainittiin 1900-luvun kenties merkittävimmäksi sinfoniasäveltäjäksi ja elokuvatuotannon tukeminen osaksi Suomen talouden elvytyspakettia. Tapahtui kulttuuririntamalla muutakin: Suomalaisen Juminkeko-säätiön avustuksella ja Hanoin lähetystön tuella kalevalaisessa hengessä koottu Mon Mansin jälkeläiset -eepos keräsi ansaittua huomiota lehdistössä. Kenties laajimman näkyvyyden tämä kulttuuriyhteistyön hedelmä sai lentokoneiden matkustamoissa: Vietnam Airlinesin matkustajat matkasivat eeppisiin maisemiin lentonsa aikana lukiessaan lentoyhtiön Heritage-lehdestä artikkelin teoksesta ja sen syntyhistoriasta. Kulttuuritapahtumista huomiota sai myös Helsingissä järjestetty vietnamilaisen taiteen näyttely. Olipa lehdissä kaksi Suomen kulttuuria käsittelevää juttuakin. Toinen oli Vietnam Newsin sunnuntainumeron juttu suomalaisesta saunakulttuurista ja toinen heinäkuinen samassa lehdessä ilmestynyt juttu suomalaisten tangoinnostuksesta. Jutussa kerrattiin kulttuurikuvaston perusmotiivit: valoisat kesäyöt ja melankolinen kansanluonne. Kehitysyhteistyö Eniten kiinnostusta Suomeen Vietnamin lehdistö osoittaa silloin, kun Suomi on itse kiinnostunut Vietnamista. Kehitysyhteistyö on tästä erinomainen esimerkki. Vuonna 2009 huomiota saivat niin Suomen lupaama apu ilmastonmuutoksen torjumisessa (13 juttua); korkotukiluotto pelastuslaitoksen välineistöön (4 juttua); metsärahaston perustaminen (7 juttua); vesihankkeen jatkuminen vuoteen 2013 (8 juttua); Innovaatio kumppanuusohjelma IPP (14 juttua) sekä korruptiotutkimuksen tukeminen (1 juttu). IPP:stä kirjoitettiin, kun sopimus allekirjoitettiin, kun ohjausryhmä tapasi ensimmäisen kerran sekä kun ohjelman toimisto avattiin Hanoissa. Jutuissa kerrottiin ohjelman tavoitteesta tukea Vietnamin nousua keskituloisten maiden liigaan ja Suomen teknologiaosaamisesta. Siinä missä vesihankkeen jutuissa kerrattiin Suomen ja Vietnamin lämpimän ystävyyden ulottuvan jo 70-luvulle, ei innovaatiokumppanuuden yhteydessä puhuttu ystävyydestä ja muisteltu menneitä. Katseet olivat tiukasti tulevaisuudessa, ja lupaavan yhteistyön osapuolina olivat kasvuhaluinen ja innokas Vietnam sekä huippuosaaja Suomi. Talous Suomen taloudella ei pyyhkinyt hyvin, ja se noteerattiin Vietnamissa asti. Bruttokansantuotteen kutistuminen, työttömyyden lisääntyminen, joukkoirtisanomiset sekä yritysten ahdinko raportoitiin lehdistössä. Yrityksistä uutiskynnyksen ylittävät säännöllisesti Nokia ja Finnair, eivätkä uutiset olleet hyviä. Myönteinen pikku-uutinen oli Koneen toimipisteen avaaminen Ho Chi Minhiin Hanoin lähetystö piti toukokuussa lehdistötilaisuuden, jossa esiteltiin uusi vientiopas Suomeen. Tämä huomioitiinkin parissa lehdessä: Suomen halu profiloitua porttina Eurooppaan niin ikään tuli noteeratuksi. Pohjois-Amerikka Kanada Suomen näkyvyys kanadalaisissa tiedotusvälineissä toisti jo tutuksi tulleita teemoja. Uutisia Nokiasta ja NHL-kiekkoilijoista oli tasaisesti, mutta mitään suurta poliittisesti tai taloudellisesti painavaa aihetta ei noussut esiin. Suomi on kanadalaisille etäisesti tuttu kylmä ja pimeä maa, jossa on korkeatasoinen koulujärjestelmä ja joka tuottaa paljon huippujääkiekkoilijoita. Sellon ampumistapauksen uutisoinnin yhteydessä tiedotusvälineet muistivat myös mainita Suomen aiemmin tapahtuneet kouluampumiset. Suomalaista arkkitehtuuria ihailtiin ja Saku Koivun lähtöä Montrealin kapteenin paikalta surkuteltiin. Marraskuussa esitetty Suomeen keskittynyt Discovery Channelin erikoisohjelma ylitti ainoana mediatapauksena odotukset tavanomaisen vähäisestä Suomen saamasta mediahuomiosta Kanadassa. Suomen jatkuvat hyvät Pisa-testin tulokset kiinnostivat myös Kanadassa. Suuret päivälehdet Globe and Mail ja National Post pohtivat suomalaista peruskoulujärjestelmää. Globe and Mail kirjoitti, miten Suomeen on virrannut tuhansia ”educational pilgrims”, jotka toivovat selvittävänsä Suomen koulutusjärjestelmän menestyksen salaisuuden. Aihe oli erityisesti ajankohtainen Kanadan suurimmassa provinssissa Ontariossa, jonka paikallishallitus suunnitteli varhaisopetuksen ja lasten päivähoidon uudelleen järjestämistä. Myös Suomen toisen asteen koulutus sai huomiota. Suomen joukkue oli 45 osallistujamaasta suurimmalla joukkueella mukana Kanadassa järjestetyissä ammattitaidon MM-kilpailussa, WorldSkills kisassa. Joukkueen mukana kulkenut opetusministeri Henna Virkkunen nostatti osaltaan joukkueen media-arvoa. Nokia Siemens Networks kohautti tiedotusvälineissä kesällä 650 miljoonan US dollarin ostotarjouksella konkurssiin ajautuneen tietoverkkoja valmistavan Nortel Network Corporationin kahdesta arvokkaimmasta yksiköstä. Vielä 2000-luvun alussa Nortel kokonaisuudessaan noteerattiin Toronton pörssissä 366 miljardin dollarin arvoiseksi. Nokia Siemensin tavoittelemat osat paloina myynnissä olevasta 114 vuotta vanhasta yrityksestä myytiin lopulta kilpailijalle Erikssonille 1,13 miljardilla US dollarilla. Suomen päätös taata lailla laajakaistayhteys kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta herätti paljon keskustelua erityisesti blogeissa ja verkkojulkaisuissa. Päivälehti National Post kirjoitti: ”Suomi on ensimmäinen valtio, joka säätää laissa internetyhteyden olevan perusihmisoikeus.” Ongelmat Olkiluodon kolmannen reaktorin rakennustöissä mainittiin usein lähinnä varoittavana esimerkkinä, kun tiedotusvälineet käsittelivät Kanadan omia käynnissä tai suunnitteilla olevia ydinenergiahankkeita. Saskatchewanin provinssi on esimerkiksi ollut kiinnostunut ydinenergian tuotannosta. The Star Phoenix -lehti kehotti kysymään neuvoa ensin suomalaisilta heidän kokemuksistaan ydinvoimarakentamisesta, kotimaisten alan asiantuntijoiden sijaan. Tällä menettelyllä saavutettaisiin realistisempi kuva ydinrakentamisen todellisista kustannuksista. Ikävää julkisuutta Suomi sai Sellon ampumisvälikohtauksen uutisoinnissa. Lähinnä välikohtauksen kulkuun keskittyneissä lehtijutuissa muistettiin myös mainita Suomessa lähiaikoina tapahtuneet kouluampumiset ja usein myös suomalaisten taipumus liialliseen alkoholin käyttöön, perheväkivallan yleisyys sekä itsemurhien suhteellinen korkea määrä. Suomalainen arkkitehtuuri keräsi huomiota. Helsingissä vierailleen Toronto Star -lehden mukaan: “Kun päärautatieasema tekee suureman vaikutuksen kuin monien muiden kaupunkien oopperatalot, tietää olevansa arkkitehtuurin luvatussa maassa.” Globe and Mail -lehden arkkitehtuurikolumnisti kuvaili myös pitkässä jutussaan suomalaista arkkitehtuuria lähinnä Alvar Aallon luomuksia ihastellen. Canada Architect -lehti oli tutustunut suomalaisen arkkitehtuurin lisäksi myös toimivaksi kuvailtuun kaupunkisuunnitteluun. Helsingin julkisen sektorin asuntotuotannon rahoituksen kerrottiin olevan siinä määrin vakaalla pohjalla, ettei vapaarahoitteisen ja julkisen asuntotuotannon kohteita voi erottaa toisistaan visuaalisen ilmeen perusteella. Suuren jääkiekkomaan Kanadan tiedotusvälineet huomioivat suomalaiset kiekkoilijat säännöllisesti lehtien urheilusivuilla ja internetkirjoitteluissa. Montreal Canadiensin pitkäaikaisen kapteenin Saku Koivun siirtyminen etelään Anaheimin riveihin jätti monia faneja ja toimittajia haikeiksi. Calgary Herald esimerkiksi totesi: ”Tämänkesäinen jatkuva mysteeri on, miksi Saku Koivu päästettiin lähtemään Montrealista.” Katsojamäärissä mitattuna ylivoimaisesti suurin Suomen esiintyminen Kanadan tiedotusvälineissä tapahtui Suomen Ottawan-suurlähetystön ja Discovery Channel Canadan menestyksellisen yhteistyön tuloksena. Televisiokanava tuotti ja julkaisi tunnin pituisen erikoisohjelman keskittyen suomalaisiin tiede- ja teknologiainnovaatioihin: Daily Planet Goes to Finland. Ohjelmassa käsiteltiin kaikkea Suomessa rakennetusta maailman suurimmasta risteilyaluksesta työterveyslaitoksen tutkimukseen rockyhtye Apulannan ”työoloista” työpäivänsä hektisimmällä hetkellä. Ohjelmaa seurasi esiintymispäivänä jopa 250 000 kanadalaista, ja jakso oli myös esillä kanavan internetsivuilla. Edellä mainitun laajuinen Suomen saama mediahuomio Kanadan tiedotusvälineissä on erittäin harvinaista. Yhdysvallat Suomi näyttäytyi amerikkalaisissa tiedotusvälineissä pääasiassa myönteisesti. Ylistystä toivat erityisesti suomalainen koulujärjestelmä ja kulttuurin huippuosaajat. Näkyvin huomio tuli Yhdysvaltain katsotuimman aamuohjelman Good Morning American Suomi-jutuista, jotka keräsivät miljoonia katsojia. Kielteisimmistä aiheista esiin nousivat Olkiluodon ydinvoimalan ongelmat, Nokian alamäki ja Sello-kauppakeskuksessa tapahtuneet surmat. Suomalaisten valtit: koulutus, kulttuuri ja korkea elämänlaatu Kuten edeltävinäkin vuosina, Suomen peruskoulujärjestelmä oli vuonna 2009 tärkein yksittäinen amerikkalaismediaa kiinnostanut aihe. Presidentti Barack Obaman hallinnon odotetaan terveydenhoitouudistuksen jälkeen tarttuvan koulujen parantamiseen, ja mallia tullaan hakemaan perusopetuksen huippumaista kuten Suomesta. Useat tiedotusvälineet, muun muassa The Dallas Morning News ja The Christian Science Monitor, lähettivät toimittajansa suomalaiskouluihin tutkimaan, mitä amerikkalaiset voivat niistä oppia. Päällimmäiseksi johtopäätökseksi nousi opettajien korkea koulutustaso ja itsenäisyys, mutta myös selkeää opetussuunnitelmaa ja helposti saatavilla olevaa erityisopetusta pidettiin Suomen vahvuuksina. Jutuissa ei kuitenkaan keskitytty pelkästään ylistämiseen vaan tunnistettiin myös suomalaisen opetusjärjestelmän haasteita, kuten se, miten kasvava määrä maahanmuuttajalapsia saadaan integroitua valtaväestöön. Suurimmat katsojaluvut kerännyt Suomea käsittelevä juttusarja esitettiin Yhdysvaltain katsotuimmassa aamuohjelmassa Good Morning Americassa maaliskuussa. Juttusarjassa uutisankkuri Diane Sawyer vieraili Kemin lumilinnassa, Sampo-jäänmurtajalla ja suomalaisessa kodissa, haastatteli Jorma Ollilaa ja maisteli suomalaisruokia. Sawyerin raportit maalasivat Suomesta mairittelevan kuvan turvallisena ja vauraana korkean koulutustason ja elämänlaadun kehtona. Kulttuurin alalla Suomi näkyy Yhdysvalloissa vahvasti, ja näin oli myös vuonna 2009. Eero Saarinen: Shaping the Future -näyttely oli esillä New Yorkissa marraskuusta 2009 tammikuun loppuun 2010. Huolimatta siitä, että näyttely on jo aiemmin kiertänyt useassa yhdysvaltalaisessa kaupungissa, oli sen saama medianäkyvyys New Yorkin osuuden myötä merkittävää. Näyttelystä julkaistiin kymmeniä arvioita niin ammatti- kuin valtamediassakin. Saarisen tuotantoa on arvioitu uudelleen ja voidaan katsoa, että hänelle kuuluva kunnia on palautettu. Eero Saarinen on Yhdysvalloissa todellinen tähti, joka tunnetaan isäänsä Eliel Saarista paremmin. Suomalaisen klassisen musiikin voittokulku jatkui Yhdysvalloissa. Suomalaiset säveltäjät, kapellimestarit ja esiintyjät olivat vahvasti esillä tänäkin vuonna. Merkittävintä huomiota amerikkalaisessa mediassa saatiin New Yorkin filharmonikkojen uuden taiteellisen johtajan Alan Gilbertin kutsuessa Magnus Lindbergin orkesterin nimikkosäveltäjäksi kahdeksi vuodeksi. Lindberg sävelsi tilausteoksen orkesterin avajaisgaalaan, joka sai runsaasti mediahuomiota ja televisioitiin valtakunnallisesti. Pitkin syksyä The New York Times kirjoitti paljon Magnus Lindbergistä, joka myös johti filharmonikkoja nykymusiikin sarjan konsertissa joulukuussa. Esa-Pekka Salonen, joka jätti Los Angelesin filharmonikot, debytoi Metropolitanin oopperassa ja sai loistavat arvostelut kriitikoilta. Salonen vieraili myös filharmonikkojen kapellimestarina Lincoln Centerissä ja jatkaa esiintymisiään New Yorkissa. Myös Osmo Vänskästä kirjoitettiin runsaasti amerikkalaisessa lehdistössä. Hän johti Minnesotan orkesteriaan myös New Yorkissa. Metropolitanin oopperan kauden avausgaalan Tosca sai myrskyisän vastaanoton medialta, mutta Karita Mattilan tähti loisti kirkkaana. Media huomioi myös Jorma Silvastin, joka esiintyi filharmonikkojen solistina neljässä konsertissa Lincoln Centerissä, sekä Olli Mustosen, joka sai loistavat arvostelut esiintymisistään New Jerseyn sinfoniaorkesterin kapellimestarina ja solistina sekä konserteistaan Lincoln Centerissä ja Metropolitan-museon musiikkisalissa. Urheilu-uutisissa Suomi sai julkisuutta syksyn Helsingissä järjestettyjen NHL-pelien myötä, joita seurattiin erityisesti mukana olleiden Floridan ja Chicagon lehdissä innokkaasti. Muutoinkin jääkiekkoilijat olivat esillä lehdissä, mutta yleisesti suomalaisen urheilun palstatila jäi pieneksi. Maailman suurin risteilyalus Oasis of the Seas toi suomalaiselle laivanrakentamiselle myönteistä huomiota. Myös Suomen edistyksellinen laajakaistalaki noteerattiin. Tuttuja human interest kestoaiheita olivat suomalaisten innostus tangoon, kesämökkeilyyn ja saunomiseen. Mitro Revon voitokkaasta eurovaaliehdokkuudesta kertonut The New York Timesin laaja juttu oli ehkä yllättävin Suomi-aiheinen artikkeli amerikkalaisessa valtalehdistössä. Muutakin kuin ylistystä: Olkiluoto, Nokia ja Sellon ampumiset Yhdysvalloissa ydinvoiman lisärakentaminen on kuuma aihe, ja Olkiluodon ydinvoimalahanke nousi uutisoinnissa esiin useaan otteeseen varoittavana esimerkkinä. Useat amerikkalaiset tiedotusvälineet käsittelivät Olkiluodon reippaasti ylitettyä budjettia, turvallisuusongelmia ja Suomen valtion sekä ranskalaisurakoitsija Arevan kahnauksia. Yhdysvallat aikoo rakentaa lähivuosina useita uusia voimaloita, ja Suomen karvaat kokemukset pitää ottaa huomioon ennen kuin mittavia investointeja tehdään, useat amerikkalaistoimittajat päättelivät. Myöskään Nokian vuosi ei heijastunut amerikkalaismediassa mairittelevasti. Suomalaisen matkapuhelinjätin irtisanomiset ja tulosvaroitukset uutisoitiin laajalti, ja yhtiön arvioitiin jääneen älypuhelinmarkkinoilla kauas kilpailijoidensa jälkeen. Vuoden lopulla amerikkalaismedian otsikoihin ehti vielä nousta yksi kielteinen uutinen: espoolaisessa kauppakeskuksessa tehdyt surmat. Muun muassa The Washington Post nosti Sellon ampumistapaukset sivuilleen. Tapausta koskeneissa artikkeleissa viitattiin Jokelan ja Kauhajoen koulusurmiin ja kuvailtiin käsiaselain tiukentamisen puhuttavan suomalaisia. Latinalainen Amerikka Argentiina Suomen esiintymistä Argentiinan tiedotusvälineissä hallitsi selvästi Botnia-kiista, joka sai uutta tuulta purjeisiinsa Haagin tuomioistuimen oikeudenkäynnistä ja Uruguayn presidentinvaaleista syksyllä. Selluloosatehdas-kädenväännön vastapainona Suomi sai myönteistä palstatilaa koulutuksen, tasa-arvon ja hyvinvoinnin saroilla. Suomalaiset kulttuurivieraat sekä urheilutähdet näkyivät myös mediassa. Vuonna 2009 Suomi esiintyi argentiinalaisissa tiedotusvälineissä selkeästi eniten Uruguayn Fray Bentosissa sijaitsevan UPM:n (ex-Botnia) selluloosatehtaan yhteydessä. Kirjoittelu lisääntyi huomattavasti syyskuussa, jolloin kiistan käsittely alkoi Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa. Uruguayn presidentinvaalit, joiden voittajaksi selvisi José Mujica, lisäsivät myös Botnia-uutisointia, sillä Mujica otti nykyistä presidenttiä Tabare Vazquezia aktiivisemman suhteen neuvotteluihin ja tiedotusvälineisiin. Konflikti esiintyi syksystä lähtien lähes päivittäin Argentiinan valtamediassa, jossa uutisointi oli sävyltään kriittistä selluloosatehdasta kohtaan. Mielenosoitukset pääkaupungissa rikkoivat uutiskynnyksen, ja esimerkiksi metsäkonferenssissa pidetty mielenilmaus näkyi englanninkielisen Buenos Aires Heraldin etusivulla. Gualeguaychún median kirjoitukset olivat hyvin tehdasvastaisia, sillä protestiliike on keskittynyt juuri tähän rajakaupunkiin. Lehdistössä huomioitiin lisäksi Gualeguaychún ja Fray Bentosin välisen tiesulun kolmivuotispäivä. Tiesulun vastustuksen lisääntymisestä Argentiinassa kirjoitettiin myös. Selluloosatehdaskonfliktin yhteydessä harvemmin käsiteltiin Suomen valtion roolia kiistassa, vaan Suomi esiintyi ainoastaan Botnian kotimaana. Poikkeuksena voidaan pitää Helsingin yliopiston Iberoamerikkalaisen keskuksen tutkijan Jussi Pakkasvirran laajaa haastattelua, jossa haettiin suomalaista näkökulmaa asiaan. Myönteisissä merkeissä Suomi esiintyi tiedotusvälineissä muun muassa kulttuuritapahtumien kautta. Palstatilaa saivat esimerkiksi Anssi Karttusen, The Rasmuksen ja Tero Saarinen Companyn esiintymiset Buenos Airesissa. Varsinkin Saarisen ensiesiintyminen Latinalaisessa Amerikassa huomioitiin useassa valtakunnallisessa sanomalehdessä. Urheilu-uutiset keskittyivät lähinnä kilpa-autoiluun, ja suomalaiset formula- sekä rallikuskit esiintyivät useasti lehtien sivuilla. Talouden rintamalla selvästi eniten näkyvyyttä sai Nokia, liittyen erityisesti Argentiinan uuteen lakiin, jonka puitteissa Tulimaan ulkopuolella valmistetut elektroniikkatuotteet, myös matkapuhelimet, alistetaan lisäverolle. Kirjoituksissa esiintyivät Nokian reaktiot uuteen veroon sekä spekuloinnit yhtiön tuotannon mahdollisesta laajentamisesta Tulimaahan. Suomi tuli uutisoinnissa esiin monesti hyvinvoinnin mallimaana. Tätä näkökulmaa korostivat varsinkin uutiset Suomen koulutusjärjestelmästä. Myös Suomen eduskunnan tulevaisuuskomission työstä kirjoitettiin arvostavasti. Teknologian saralla Suomen laajakaistalinjaus sai useita myönteisiä uutisosumia. Lisäksi valtakunnallinen päivälehti La Nación kirjoitti kattavan jutun Linus Torvaldista. Suomen rationaalista imagoa rikottiin uutisella hassuista kilpailuista, joista mainittiin muun muassa eukonkanto, kännykänheitto ja saunakestävyys. Bahama Suomen Ottawassa oleva suurlähetystö edustaa Suomea Bahamalla. Suomi ei juuri riko uutiskynnystä Bahaman tiedotusvälineissä. Suomi mainittiin vain kourallisessa lyhyitä uutisia, joiden aiheita olivat muun muassa Finnairin tavarankäsittelijöiden lakko, Arctic Sea -aluksen katoaminen ja Stora Enson tulosvaroitus vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Barbados, Dominikaaninen tasavalta, Kolumbia sekä Trinidad ja Tobago Suomen Caracasin-edustuston jalkamaissa Suomi-uutisointi keskittyi talous-, ympäristö- ja kulttuuriteemoihin. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki ja kaupallisten asioiden alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi vierailivat alueella yritysvaltuuskuntien kanssa. Molemmat vierailut saivat hyvin näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Toimittajavieraana ollut Sir Ronald Sanders julkaisi turvallisuusneuvostokampanjan kannalta tärkeitä Suomi-artikkeleita. Suomalainen yritysosaaminen esillä Kolumbiassa ja Dominikaanisessa tasavallassa Ympäristöministeri Paula Lehtomäen tekemä yritysvaltuuskuntavierailu Kolumbiaan ja Dominikaaniseen tasavaltaan sai runsaasti julkisuutta maiden tiedotusvälineissä. Lehtomäki oli näkyvästi esillä muun muassa Dominikaanisen tasavallan televisiossa osallistuessaan Väli-Amerikan energia- ja ympäristökumppanuuden (EEA) foorumiin. Myös suurlähettiläs Mikko Pyhälän (Caracas) ja teknisen komitean puheenjohtaja Markku Nurmen (ympäristöministeriö) osallistuminen foorumiin ja sen valmisteluvierailuun huomioitiin. Kaupallisten asioiden alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemen ja yritysvaltuuskunnan vierailu Kolumbiaan sai niin ikään näkyvyyttä. Vierailujen yhteydessä Kolumbian tiedotusvälineet kuvailivat Suomea teknologialtaan, infrastruktuuriltaan ja koulutusjärjestelmältään edistyneeksi maaksi. Lehdissä käsiteltiin esimerkiksi suomalaisyritysten osaamista ympäristöteknologiassa. Suurlähettiläs Pyhälän haastattelussa La República -lehdessä esiin nostettiin muun muassa suomalainen satamateknologia Cartagenassa. Nokian johtokunnan jäsenen Esko Ahon vierailu Kolumbiassa noteerattiin tiedotusvälineissä. Ahon todettiin olevan Suomen entinen pääministeri ja keskustelevan paikallisten viranomaisten kanssa Nokian tulevista hankkeista maassa. Aho tapasi muun muassa presidentti Álvaro Uriben. Toimittajavieraana Suomessa vierailleen El Heraldo -lehden päätoimittajan ja Kolumbian entisen varapresidentin Gustavo Bell Lemusin julkaisemissa artikkeleissa käsiteltiin Aalto-yliopistoa, Helsinkiä ja kreivi Federico Tomás Adlercreutzin roolia Simón Bolívarin rinnalla Kolumbian itsenäisyyssodissa. Korkean tason vierailut ja turvaneuvostokampanja otsikoissa Karibian saarilla Presidentti Tarja Halosen sekä Dominikaanisen tasavallan presidentti Leonel Fernándezin YK:n yleiskokouksen yhteydessä käymä keskustelu molempien maiden ehdokkuudesta YK:n turvallisuusneuvostoon oli esillä Dominikaanisessa tasavallassa. Alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi osallistui Commonwealth Business Forum -tapahtumaan Trinidad ja Tobagolla, jossa häntä haastateltiin lehtiin ja radioon Suomesta tietoyhteiskuntana sekä suomalaisyritysten osaamisesta ja liiketoimintamahdollisuuksista alueella. Trinidad ja Tobagolla saatiin vuonna 2009 käyttöön Wärtsilän uusi voimala, jonka avajaiset ja vihkimisen suorittanut pääministeri Patrick Manning näkyivät tiedotusvälineissä. Karibian maissa tunnetun antiguabarbudalaisen kolumnistin ja diplomaatin Sir Ronald Sandersin Suomen-vierailu oli medianäkyvyyden osalta erittäin onnistunut. Sanders julkaisi vierailunsa jälkeen kaksi Suomea käsittelevää artikkelia Caribiannetnews.com-uutissivustolla, jota luetaan laajalti Karibialla. Molemmat artikkelit julkaistiin lähes kaikkien Karibian englanninkielisten maiden lehdistössä. Kirjoituksista ensimmäinen kuvaili Suomea huipputeknologian maana, josta Nokian lisäksi ovat lähtöisin Karibianmeren suurimmat risteilijät. Jälkimmäinen kolumni otti kantaa Suomen YK:n turvallisuusneuvostojäsenyyden puolesta ja totesi, että Suomella ja Karibian alueen mailla on hyvät mahdollisuudet kehitysyhteistyön ja taloudellisten suhteiden tiivistämiseen. Suomen Barbadosin-kunniakonsulaatin viralliset avajaiset olivat esillä Barbadosin tiedotusvälineissä. Lehdet kertoivat ulkoministeri Maxine McCleanin todenneen, että Barbados on mahdollinen suomalaisturistien ja -investointien kohdemaa. Suomen osallistuminen Barbadosin, Dominikaanisen tasavallan sekä Trinidad ja Tobagon EU-elokuvafestivaaleille mainittiin maiden tiedotusvälineissä. Brasilia Pienenä ja kaukaisena maana Suomi ei saa brasilialaisessa mediassa tavallisesti kovinkaan runsaasti palstatilaa. Perinteisesti Suomea koskevaa uutisointia värittävät vanhat stereotypiat: joulupukki, kylmä ilmasto ja Formula 1. Muutamat nyky-Suomen vahvuuksista kuitenkin läpäisevät ajoittain uutiskynnyksen. Laatulehdistössä Suomi esiintyy usein edistyneen teknologian, hyvän hallinnon ja erityisesti koulutuksen mallimaana. Median kiinnostus näihin vahvuuksiin lähtee Brasilian omasta sisäisestä keskustelusta, jossa maan teknologisen kehityksen epätasaisuus, korruptio ja koulutusjärjestelmän paikoitellen katastrofaalisenkin heikko taso koetaan maan kehitystä jarruttaviksi tekijöiksi. Suomalaisen teknologian lippulaiva on Brasiliassa edelleen Nokia, johon valtaosa lehtien Suomea koskevista talousuutisistakin tavallisesti liittyy. Nobel-palkinnon kaltaisten saavutusten sekä Suomen ja Brasilian välisten valtion tai hallituksen päämiestason vierailujen puuttuessa Suomi nousi median valokeilaan vuonna 2009 ehkä jonkin verran vähemmän kuin parina edeltävänä vuotena. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus, jolla kaikille suomalaisille taataan vähintään yhden megatavun laajakaistayhteys vuoden 2010 puoliväliin mennessä, rikkoi kuitenkin lokakuussa kirkkaasti uutiskynnyksen. Valtio-ohjaukseen taipuvaisessa Brasiliassa lehdet pitivät Suomen päätöstä toisaalta digitaalisen demokratian esikuvana, toisaalta taas esimerkkinä siitä, millaisiin teknologisiin saavutuksiin Brasilia ei itse kehittyvänä taloutena vielä tulevina vuosina tule yltämään. Asiasta virisi vilkas keskustelu myös internetin keskustelupalstoilla. Suomalainen rock- ja metallimusiikki tunnetaan Brasiliassakin hyvin, ja Nightwishin, HIM:in ja Tarja Turusen kaltaisilla artisteilla on vankka kannattajakuntansa. Vuonna 2009 Helsingin Tuska-festivaali huomattiin brasilialaisessa lehdistössä festivaalilla vierailleiden brasilialaistoimittajien ansiosta. Festivaalilta julkaistiin laaja reportaasi metallimusiikin erikoislehdessä Roadie Crew’ssa, minkä lisäksi maan suurimman päivälehden Folha de São Paulon nuorisoliitteessä ilmestyi suomalaista rockmusiikkia käsitteleviä kolumneja. Peruskoulutuksen tasoa mittaavissa OECD:n Pisa-arvioinneissa saavutetun menestyksensä ansiosta Suomi tunnetaan Brasiliassa koulutuksen mallimaana, ja se mainitaan usein myös Brasilian oman koulutusjärjestelmän ongelmia käsittelevissä uutisartikkeleissa. Vuonna 2009 Brasilian osavaltioiden opetusministereiden muodostama valtuuskunta vieraili tutustumassa Suomen koulutusjärjestelmään. Opetusministereiden matkaa ja suomalaista koulutusjärjestelmää esiteltiin laajalti useammassakin Educação-ammattilehden numerossa. Tiedealalla lehdistössä uutisoitiin laajalti professori Martti Pärssisen sekä brasilialaisten Parán ja Acren valtionyliopistojen tutkimushankkeesta, joka julkaisi uusia tutkimustuloksia esikolumbiaanisen ajan intiaaniasutuksesta Amazonian alueella. Sellon ampumavälikohtaus noteerattiin näkyvästi kaikissa päälehdissä ja televisiossa. Sitä koskeva uutisointi kuitenkin perustui kokonaisuudessaan kansainvälisten uutistoimistojen raportointiin eikä sisältänyt Suomea koskevia brasilialaisarvioita. Suomen voi arvioida saaneen muita Pohjoismaita vähemmän palstatilaa vuonna 2009. Brasilialaista sukujuurta olevan kuningatar Silvian ja ruotsalaisen liike-elämän voimakkaan läsnäolon vuoksi Ruotsi on ollut Brasiliassa Pohjoismaista jo pitkään selvästi tunnetuin. Vuonna 2009 Ruotsi sai lisäksi ylimääräistä nostetta EU-puheenjohtajuuden ansiosta. Vastaavasti Tanska esiintyi tiheään brasilialaisessa mediassa Kööpenhaminan ilmastokokouksen vuoksi - ei tosin aina myönteisessä valossa. Norja puolestaan on saanut myönteistä julkisuutta luvattuaan tukea Brasilian hallituksen Amazon-rahastoa miljardilla dollarilla. Suomelta tällaiset uutiskynnyksen ylittävät nostetekijät jäivät vuonna 2009 puuttumaan, ja sitä koskeva uutisointi oli sen vuoksi muita Pohjoismaita vähäisempää. Chile Kaukaisuudestaan huolimatta Suomi oli usein esillä chileläisessä lehdistössä. Suomi tunnetaan erityisesti koulutusjärjestelmän mallimaana, ja siihen viitattiin varsin usein koulutusta käsittelevissä artikkeleissa. Lex Nokia noteerattiin kaikissa maan päälehdissä. Suomalainen energiapolitiikka ja talousuutiset pääsivät silloin tällöin lehtien sivuille. Myös Suomen sijoittuminen kärkisijoille monissa kansainvälisissä tilastoissa näkyi uutisoinnissa. Metsäalaan liittyvistä uutisista kirjoitettiin säännöllisesti alan julkaisuissa. Chilessä Suomi tunnetaan yhä parhaiten koulutusjärjestelmästään, tieteen ja teknologian tutkimuksesta sekä osallistumisestaan kaivosalan toimintaan. Viime vuosina Suomi on kuitenkin ollut otsikoissa erityisesti koulutusjärjestelmänsä ansioista. Suomi mainittiin hyvin usein koulutusta koskevissa lehtiartikkeleissa yhtenä koulutuksen mallimaista. Chilessä säädetty uusi koululaki herätti paljon keskustelua koulutuksen tasosta ja vaihtoehtoisista järjestelmistä. Uusi laki antaa myös muille kuin opettajankoulutuksen käyneille luvan toimia opettajina. Suomi mainittiin useita kertoja vasta-argumenttina siitä, kuinka vain korkeasti koulutetut kasvatustieteen ammattilaiset ovat päteviä opettajia ja saavat aikaan hyviä tuloksia. Hyvänä suomalaisessa järjestelmässä pidettiin myös opettajien sosiaalista arvostusta. Myös oppituntien pituutta ja suhteellisen lyhyttä koulupäivää pidettiin ihanteellisena. Presidentti Michelle Bachelet mainitsi vuotuisessa puheessaan, että Chile aikoo lähettää solmimiensa akateemisten yhteistyösopimusten puitteissa rehtoreita koulutukseen muun muassa Suomeen. Finlandia Vodka lanseerattiin näkyvästi chileläisille markkinoille. Tämän aiheen ansiosta Suomi sai näkyvyyttä myös matkailuartikkelin muodossa. Finlandia Vodkan kutsuman toimittajan kirjoittamassa artikkelissa ei tosin kirjoitettu suomalaisesta kansanluonteesta kovin mairittelevaan sävyyn. Toimittajaa hämmensi suomalaisten eleettömyys, ja hän kommentoi näkemäänsä: ”Suomalaiset nuoret juovat yhtä reippaasti kuin chileläisetkin. Vaikuttaa siltä, että heillä olisi paljon unohdettavaa, paljon kylmyyttä ja stressiä kestettävänään, mikä tekee suomalaisista ystävällisiä, mutta sulkeutuneita ja lievästi hulluja.” Lex Nokiasta uutisoitiin näkyvästi maan päälehdissä. Maan laajalevikkisin lehti El Mercurio julkaisi teknologiasivuillaan pitkähkön jutun laista ja sen taustoista, ja lisäksi se oli pyytänyt asiantuntijaa kommentoimaan asiaa. Tapaus herätti jonkin verran keskustelua yksityisyydensuojasta ja yritysten mahdollisuuksista vaikuttaa lakien hyväksymiseen. La Tercera julkaisi jutun Timo Sarpanevasta yhtenä pohjoismaalaisen muotoilun johtohahmoista. Suomalaista muotoilukieltä määriteltiin seuraavasti: ”Pohjoismaiden maantiede ja miltei mystinen suhde luontoon ovat muokanneet maiden historiaa ja luovuuskäsitystä. Pitkät talvet ja lumiset metsät ovat jättäneet jälkensä muotoilijoiden, kuten Sarpanevan, tuotantoon.” Suomalainen muotoilu sai huomiota myös El Mercurion sisustussivuilla, joilla uutisoidaan merkittävistä taidenäyttelyistä eri puolilla maailmaa. Tällä kertaa kyseessä oli suomalaisen muotoilun näyttelystä Madridissa.”Erityisesti suomalainen muotoilu elää uutta kukoistuskautta, vaikka se nojaa yhä 50-60luvuilla luodulle perustalle. Nykymuotoilussa kuitenkin heijastuvat tämän päivän ajankohtaiset suuntaukset; ympäristötietoisuus ja huumorintaju. Lisäksi muotoilu on löytänyt paikkansa enemmän ihmisten arjessa.” Metsäala on tärkeä teollisuuden haara Chilessä, joten Suomi esiintyi hyvin usein paikallisissa metsäalan julkaisuissa. Metsäalan lehti Lignum uutisoi Suomen metsäalan vaikeuksista ja kertoi Stora Enson Kemijärven tehtaan sulkemisesta artikkelissaan ”Metsäalan ahdinko jättää jälkeensä autioituvia kyliä Suomessa”. Stora Enson ja chileläisen Celulosa Araucon välisistä kaupoista Uruguayssa sijaitsevista metsistä uutisoitiin runsaasti alan lehdissä. Palstatilaa säännöllisesti saivat myös MetsäBotnian sellutehtaat Uruguayssa ja UPM-Kymmenen tappiot. Talouslehti Diario Financiero kirjoitti useampaan kertaan Nokian vaikeuksista talouskriisin aikana ja irtisanomista Nokian tehtailla. Oasis of the Seasin valmistuminen sai palstatilaa kaikissa maan päälehdissä, joissa esiteltiin laivan tiloja ja mittoja. Suomi mainittiin rakennuspaikkana jokaisessa artikkelissa. La Terceran laajahkossa artikkelissa laivan kerrottiin olevan ”maailman ensimmäinen suuri vesillä liikkuva museo” kattavan taidekokoelmansa ansiosta. Lisäksi uutuutena pidettiin sitä, että asiakaskunnan odotetaan olevan myös lapsiperheitä vanhemman risteilyväen sijasta. Laivalla on käytetty paljon uutta teknologiaa, joka mahdollistaa aikaisempaa laadukkaamman viihdeohjelmiston tarjoamisen. Julkisuutta sai myös VTT:n tutkimuskeskuksen perustaminen, joka toi näkyvämmin esille Suomen tutkimus- ja kehitysosaamista teknologian alalla. Esillä oli myös VTT:n osallistuminen hallituksen ohjelmaan, jossa houkutellaan maailman johtavia tutkimusyksikköjä perustamaan Center of Excellence Chileen. VTT:n seminaarista uutisoitiin muutamissa lehdissä, myös suurlähettiläs Iivo Salmen osallistuminen näihin huomioitiin. Chilessä Suomea pidetään esimerkkinä yhdestä ydinenergiamyönteisistä maista. Suomi esiintyy ydinenergiaa koskevissa artikkeleissa yhtenä kolmannen sukupolven ydinvoimaloiden mallimaista, jossa ympäristötietoisuus on korkeatasoista. Finnairin juhliessa 85-vuotista taivaltaan sen visioimat tulevaisuuden lentoalukset pääsivät El Mercurion tiede- ja teknologiasivuille. Ampumisvälikohtaus espoolaisessa kauppakeskuksessa uutisoitiin päälehtien nettisivuilla ilman laajempia kommentteja tai analyysejä. Anekdoottina mainittakoon, että La Naciónissa kerrottiin nimettömän liikemiehen julkaisseen yhden sivun suuruisen etsintäilmoituksen Helsingin Sanomissa löytääkseen poninhäntätukkaisen naisen. Artikkelin mukaan “jutussa on romanttisen komedian ainekset Hollywoodin tapaan ja aihe nousi keskustelupalstojen ja chat-keskustelujen ykkösaiheeksi Suomessa”. Etenkin televisiossa pääsivät esille suomalaiset visuaalisesti kiinnostavat ilmiöt ja tapahtumat. Eukonkanto- ja löylykilpailuista näytettiin eksoottisia kuvia ja hengästyneitä haastatteluja, eikä joulun alla voi välttyä suomalaisen joulupukin näkemiseltä. El Mercurio mainitsi hallituksen myyneen osan joulupukki-huvipuiston osakkeistaan. Suomalaisia elokuvia nähtiin eurooppalaisen elokuvan festivaaleilla, jossa esitettiin elokuva Thomas. Lisäksi muutamassa elokuvateatterissa Santiagossa näytettiin John Websterin dokumentti Katastrofin aineksia. Suomen sijoittuminen kärkisijoille kansainvälisessä tilastoissa oli esillä monesti, erityisesti hyvinvointia, tasa-arvoa, ympäristöasioita ja innovaatiotutkimusta koskevissa artikkeleissa. Costa Rica, El Salvador, Honduras, Nicaragua, Panama Suomi oli esillä Keski-Amerikan tiedotusvälineissä harvakseltaan. Maininnat liittyivät lähinnä kehitysyhteistyöhön. Uutiskynnyksen ylittivät internetin julistaminen yleispalveluksi Suomessa sekä uudenvuodenaaton ampumistapaus kauppakeskus Sellossa. Costa Ricassa sairaalalaitteiden lahjusskandaalin käsittely saatiin päätökseen marraskuussa. Suomalaiset mainittiin uutisoinnin yhteydessä poikkeuksetta, mutta päähuomio oli costaricalaisten viranomaisten edesottamuksissa. Nicaraguassa Suomen näkyvyys väheni edellisvuoteen nähden, jolloin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrynen vieraili maassa, ja budjettituen jäädyttämispäätös piti Suomen otsikoissa viikkoja. Suomen ja Panaman helmikuussa solmima investointisuojasopimus uutisoitiin laajasti Panamassa. Kuten aikaisempinakin vuosina, Suomi oli vuonna 2009 esillä Keski-Amerikan tiedotusvälineissä melko harvoin. Useimmiten Suomi mainittiin kehitysyhteistyöhön liittyvissä artikkeleissa, lyhyesti ja sävyttömästi tietyn hankkeen rahoittajana. Yhden megabitin internetyhteyden julistaminen yleispalveluksi Suomessa sekä uudenvuodenaaton ampumistapaus kauppakeskus Sellossa ylittivät julkaisukynnyksen lähes kaikissa Keski-Amerikan maissa. Aiheista uutisoitiin lyhyesti kansainvälisten uutistoimistojen materiaalin perusteella sekä BBC Mundon kaltaisia viestimiä lainaten. Uutisissa korostettiin, kuinka Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa sisällyttänyt internetasetukseen yhteysnopeuden ja näyttää näin mallia muiden maiden lainsäätäjille. Sello-jutuissa mainittiin aseiden yleisyys Suomessa sekä Jokelan ja Kauhajoen kouluampumiset. Yksittäisissä kolumneissa ja mielipidekirjoituksissa viitattiin suomalaiseen koulutusjärjestelmään, yleiseen hyvinvointiin sekä korkeaan bruttokansantuotteeseen myönteisen kehityksen esimerkkeinä. Suomi-kuva olikin pääosin myönteinen muutamasta ikävästä aiheesta huolimatta. Suomen näkyvyys Keski-Amerikan tiedotusvälineissä ei juuri eronnut muista Pohjoismaista. Nicaragua Vuonna 2008 Suomi sai poikkeuksellisen paljon näkyvyyttä Nicaraguan tiedotusvälineissä, kiitos ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen vierailun maahan sekä Suomen päätöksen jäädyttää suora budjettituki Nicaraguan hallitukselle. Vuonna 2009 palattiin vanhaan ruotuun: Suomi mainittiin uutisissa melko harvoin ja tavallisimmin neutraaliin sävyyn jonkin kehitysyhteistyöhankkeen rahoittajana. Suomen tunnettuus Nicaraguassa on kuitenkin suurempi kuin valtakunnallisen medianäkyvyyden perusteella voi olettaa. Yli kolmekymmenvuotisen kehitysyhteistyön ansiosta monella nicaragualaisella on jokin omakohtainen kokemus Suomesta tai suomalaisista. Vuonna 2009 Nicaraguassa puhutti erityisesti presidentti Daniel Ortegan mahdollisuus asettua uudelleen ehdolle vuoden 2011 presidentinvaaleissa. Nicaraguan korkeimman oikeuden perustuslakijaosto päätti lokakuussa 2009 tulkita maan perustuslakia niin, että uudelleenvalinta on Ortegalle mahdollinen. Menettelyä pidettiin kiireisenä ja monin tavoin kyseenalaisena. Päätöksen jälkeen sekä EU että Euroopan parlamentti ilmaisivat julkisesti paheksuntansa ja huolensa Nicaraguan demokratian tilasta. Päätös antoi lisää tulta spekulaatioille siitä, onko suora budjettituki Nicaragualle nyt lopullisesti jäissä, ja aikovatko avunantajat kenties vetäytyä maasta kokonaan. Näihin kysymyksiin tivattiin vastausta myös ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osaston apulaisosastopäälliköltä Pekka Puustiselta sekä Suomen suurlähettiläältä Eija Rotiselta. Puustinen vieraili Nicaraguassa lokakuun lopussa, hieman ennen Suomen ja Nicaraguan kahdenvälisiä yhteistyöneuvotteluja. La Prensa -lehden haastattelussa hän ”ei hylkää mahdollisuutta”, että tulevaisuudessa apua kanavoidaan valtionbudjetin sijaan muita kanavia pitkin. Marraskuun lopussa toisen päälehden El Nuevo Diarion haastattelussa Rotinen vahvisti, että apu keskittyy jatkossa entistä enemmän kansalaisjärjestöihin ja yksityissektoriin. Syyksi hän mainitsi Suomen hallituksen yleisen kehitysyhteistyöpolitiikan, mutta myös huolen Nicaraguan demokratian tilanteesta. Suomi ei suoraan kommentoinut Ortegan uudelleenvalinnan mahdollisuutta tai EU:n kannanottoa asiaan. Suomen rahoittamista kehitysyhteistyöhankkeista palstatilaa saivat Nicaraguassa vuonna 2009 muun muassa alueellinen energia- ja ympäristökumppanuusohjelma EEP maaliskuussa Managuassa järjestetyn foorumin alla, kuntahallinnon ohjelma Progestion, joka päättyi tammikuussa, sekä nuorten seksuaalivalistukseen tähtäävä Vozjoven. Suurlähetystön työntekijöitä haastateltiin kehitysyhteistyöstä lähes jokaisen kenttämatkan yhteydessä, mutta jutut ylittivät valtakunnallisen uutiskynnyksen harvoin. Suomi mainittiin kahdessa La Prensan mielipidekirjoituksessa: ensimmäisessä esimerkkinä korkean bruttokansantuotteen maasta, toisessa maailman hyvinvoivimpana maana Legatum-instituutin tutkimukseen mukaan. Costa Rica Costa Ricassa sairaalalaitteiden lahjusskandaalin oikeuskäsittely saatiin päätökseen marraskuussa. Aihe oli esillä tiedotusvälineissä läpi vuoden. Uutisointi kiihtyi loppuvuodesta, kun tuomiot julkistettiin. Syytetyistä muun muassa Costa Rican entisen presidentin Rafael Ángel Calderón Fournier tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen korruptiosta. Suomalaisten osuus skandaalissa mainittiin uutisissa poikkeuksetta: sairaalalaitteita oli ostettu suomalaiselta Instrumentarium Medko Medical -yritykseltä Suomen valtion myöntämällä korkotukiluotolla. Kauppaa välittänyt, vankilatuomion saanut costaricalainen kertoi suomalaisyrityksen myös maksaneen presidentti Calderónille 700 000 dollarin provision kaupan onnistumisesta. Laitekauppoihin viitattiin jo aikaisempina vuosina vakiintuneella nimellä ”Proyecto Finlandia”, Suomiprojekti. Vaikka Suomi sai näin runsaasti näkyvyyttä ikävän asian yhteydessä, tyyliltään Suomea koskevat maininnat olivat suurimmaksi osaksi asianmukaisia, tapahtumaa lyhyesti taustoittavia toteamuksia. Tiedotusvälineiden huomio keskittyi costaricalaisten viranomaisten edesottamuksiin, eikä suomalaisia leimattu skandaalin pahantekijöiksi. Ahkerimmin lahjusskandaalista kirjoitti La Nacion -lehti, joka oli luonut verkkosivuilleen oman teemaosion oikeudenkäynnille jo vuonna 2008. Uutistoimistojen materiaali aiheesta levisi myös muihin Keski-Amerikan maihin. Guatemala Ruotsinsuomalaisen kuoron vierailu Guatemalassa alkuvuodesta ylitti paikallisen median uutiskynnyksen. Suomesta ilmestyi myös matkailujuttu Prensa Libressä helmikuussa. ”Suomi: Valkoinen, puhdas ja kylmä” -artikkelissa kerrottiin perinteiseen tyyliin Suomen kylmästä ilmanalasta, puhtaasta luonnosta ja hiljaisesta kansasta. Syyskuussa samainen lehti julkaisu César Garcian ylistävän mielipiteen Suomen koulujärjestelmästä. Garcian katsannossa koulutus on avain kehitykseen, ja Suomessa tätä kehitystä tukevat muun muassa ”maailman parhaat” opettajat. El Salvador El Salvadorissa Suomen uudesta internetasetuksesta uutisoitiin meksikolaista El Universal -lehteä lainaten. Aihetta taustoitettiin kertomalla, että Suomessa 79 prosenttia väestöstä käyttää internetiä ja että laajakaistayhteys löytyy kaikista julkisista kouluista ja kirjastoista. Honduras Hondurasissa Suomi oli esillä alkuvuodesta energia- ja ympäristökumppanuusohjelma EEP:n foorumin yhteydessä sekä miskito-alkuperäiskansaa käsittelevissä artikkeleissa. EEP-artikkeleissa Suomi mainittiin lyhyesti kumppanuusohjelman perustajaksi. Miskito-jutuissa Suomen kerrottiin olevan mukana rahoittamassa hanketta, joka tähtää alkuperäiskansan oikeuksien edistämiseen ja köyhyyden vähentämiseen. Paikallisissa tiedotusvälineissä kiiteltiin sitä, että Suomi oli rohkea ja edistyksellinen aloittaessaan yhteistyön Moskitiassa. Suomi oli ensimmäisiä avunantajia alueella ja sen osoittama luottamus toi myös muita avunantajia Moskitiaan. Valtakunnan mediassa lausunnot olivat lyhytsanaisempia. Panama Suomi ja Panama allekirjoittivat helmikuussa investointisuojasopimuksen alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemen vienninedistämismatkan yhteydessä. Panaman ulkoministeriön lehdistötiedote julkaistiin lukuisissa maan tiedotusvälineissä lähes sellaisenaan. Myös kuvat sopimuksen allekirjoitustilanteesta levisivät laajalle. Tiedotteessa Huhtaniemi kertoi suomalaisia yrityksiä kiinnostavan erityisesti tietoliikenne, ympäristö, teknologia ja muut kestävään kehitykseen liittyvät alat. Meksiko Edellisten vuosien tapaan kuva Suomesta meksikolaisessa mediassa oli myönteinen. Uutisoinnissa Suomi ja muut Pohjoismaat olivat esillä vähänlaisesti pääpainon ollessa muissa espanjankielisissä maissa, joissakin Euroopan keskeisissä valtioissa ja Yhdysvalloissa. Suomen tasa-arvo, vähäinen korruptio, korkeatasoinen koulutus, kierrätys ja ympäristöystävällisyys nousivat esille mediassa. Myös Suomen laajakaistayhteys ja Nokian oikeustaistelu Applen kanssa saivat huomiota. Urheilusivuilla Suomen formula- ja rallikuskit pysyivät otsikoissa, ja kulttuurin osalta suomalaiset elokuvat ja taiteilijat huomioitiin erilaisten elokuvafestivaalien ja näyttelyiden yhteydessä. Suomalainen musiikki ja laulajat saivat kehuja osakseen. Musiikkia, elokuvia ja turhanpäiväisiä kilpailuja Suomen kulttuurista kirjoitettiin useampi artikkeli. Erityisesti suomalainen musiikki ja elokuvat kiinnostivat. Tarja Turusen Meksikon-konsertista kirjoitti La Jornada -lehti. Toimittaja mainitsi Turusen eron Nightwish-yhtyeestä ja ylisti Suomen olevan kuuluisa upeista laulajistaan. Artikkelissa mainittiinkin Suomen artisteista myös Karita Mattila, Soile Isokoski, Värttinä, Apocalyptica ja Stratovarius. Toimittaja ihaili Tarja Turusen lauluääntä ja kehui häntä todelliseksi laulajaksi. Jorma Panula sai näkyvyyttä toimiessaan kansainvälisen orkesterikilpailun tuomariston johdossa. Useita suomalaisia elokuvia esitettiin Meksikossa, ja ne pantiin merkille myös mediassa. Elokuvista mainittiin pohjoismaisilla elokuvafestivaaleilla esitetty Dome Karukosken Tummien perhosten koti, jonka kerrottiin pohjautuvan Leena Landerin kirjaan. Muita mainittuja suomalaisia elokuvia olivat Aki Kaurismäen lyhytelokuva L.A. Woman ja Cinema Europa -elokuvafestivaaleilla esitetty Jukka Kärkkäisen ohjaama Kansakunnan olohuone. Pekka ja Teija Isorättyän siannahkaiset marionettinukkeinstallaatiot herättivät paljon huomiota ja taitelijoiden Chicharrona-näyttelystä kirjoittivat muun muassa El Informador ja useat muut sähköiset tiedotusvälineet. Näyttelyn kerrottiin käsittelevän nykyajan yhteiskuntaa ja sen ongelmia. Totte Manneksen kuvataidenäyttelystä kirjoitettiin Meksikon paikallislehdissä niissä osavaltioissa, joissa näyttely oli esillä. Myös sähköisesti ilmestynyt El Universalin artikkeli ”Suomi, turhanpäiväisten kilpailujen kuningas” tarkasteli ja ihmetteli suomalaisten outoja kilpailuja. Kännykänheitto, hyttysentappo ja suojalkapallo saivat paljon hämmästystä osakseen. Suomen kerrottiin kuitenkin olevan ylpeä näistä oudoista kilpailuistaan ja käyttävän kilpailuja turistihoukuttimena. Lehti kirjoitti myös Sonkajärvellä vuodesta 1992 asti järjestetystä vaimonkannosta, jonka voittaja saa palkinnoksi vaimon painon verran olutta, mikä oli lehden mukaan erittäin hyvä syy kokeilla lajia. Oulussa järjestettävien ilmakitarakilpailujen kerrottiin olevan myös kansainvälisesti suosittu tapahtuma ja istumisen muurahaiskeossa tai kuumassa saunassa kerrottiin olevan suomalaisten suosikkikilpailuja. Artikkeli nosti kuitenkin esille, etteivät kaikki suomalaiset pidä tämäntyyppisistä kilpailuista, sillä heidän mielestään kilpailut antavat liian pinnallisen kuvan koulutuksestaan ja teknologiastaan tunnetusta Suomesta. Mahdollisuutta käyttää Finnairin lentobonuksia kauneusleikkauksiin hämmästeltiin El Universalin sähköisessä artikkelissa. Lehti kirjoitti Finnairin tarjoavan asiakkailleen mahdollisuutta parantaa ulkonäköään kauneuskirurgialla, sillä lehden mukaan Finnair on tietoinen monien naisten ulkonäköpaineista. Useassa aikakauslehdessä huomioitiin Suomi myös matkailumaana. Lehdet kirjoittivat erityisesti Suomen lumisesta talvesta ja jouluperinteistä. Autourheilua Urheilun osalta Suomi oli esillä autourheilun tiimoilta. Rallikuljettaja Mikko Hirvonen ja formulakuskit Heikki Kovalainen ja Kimi Räikkönen nousivat eniten otsikoihin. Mikko Hirvosen ja Sébastian Loebin taistelu Ison-Britannian MM-kilpailun voitosta huomioitiin urheilusivuilla. Loebin voiton yhteydessä kerrottiin hänellä nyt olevan enemmän MM-voittoja kuin aikoinaan neljä kertaa voittaneella Tommi Mäkisellä. Myös Räikkösen siirtyminen rallikuskiksi kiinnosti; esille tuotiin Räikkösen epäonnistuminen neuvotteluissa F1-tallien kanssa ja Fernando Alonson Räikköseltä ottama paikka Ferrari-kuskina. Räikkösen kerrottiin neuvottelevan rallipaikasta ranskalaisen Citroen-tallin kanssa. Hieman ikävämmän kuvan Suomesta antoi Reforman urheiluliitteessä ollut uutinen Matti Nykäsen väkivaltaisuudesta vaimoansa kohtaan joulupäivänä. Nokia, tasa-arvo, kestävä kehitys ja koulutus Nokia nousi tuttuun tapaan esille taloussivujen uutisissa. Pääaiheita olivat Nokian heikentynyt tulos loppuvuodesta, Nokian päätös alkaa tehdä pieniä kannettavia ”netbooks”-tietokoneita, Nokian uusimmat matkapuhelinpalvelut ja Nokian oikeustaistelu Applen kanssa. Nokian askelta tietokoneiden tuottajaksi kuitenkin pohdiskeltiin, sillä sen arveltiin aiheuttavan mahdollisia taloudellisia vahinkoja Nokialle. Kansainvälisen metallityöväenliiton IMF:in pääsihteeri Jyrki Raina mainittiin La Jornadan kaivostyöläisiä käsittelevässä artikkelissa. Suomen kansalaisoikeuksiin kuuluva laajakaistayhteys sai myös huomiota Meksikossa, sillä Meksikossa suunnitteilla oli asettaa kolmen prosentin vero telekommunikaatioalalle, mitä kritisoitiin medioissa. Suomi sai myönteistä julkisuutta erilaisissa taloudellisissa vertailuissa, joissa Suomi tuli esille innovatiivisena ja kilpailukykyisenä. Erityistä huomiota artikkeleissa kiinnitettiin Suomen hyvään verojen maksuun, lehdistövapauteen ja kilpailukykyyn. Suomi huomioitiin sekä korruption vastaisessa artikkelissa että sukupuolten tasa-arvoa käsittelevässä artikkelissa, joissa kummassakin Suomi nostettiin esille mallimaana, jossa korruptio on vähäistä ja tasa-arvo sukupuolten välillä korkea. Meksikon kirjoitettiin myös pystyvän saavuttamaan Suomen taloudellisen tason, jos uusien yritysten perustaminen Meksikossa helpottuu ja nopeutuu. Ikävämpi uutinen Suomesta oli ampumavälikohtaus Espoon Sellon liikekeskuksessa. Tapahtuma huomioitiin laajasti Meksikon tiedotusvälineissä ja puheeksi nousivat jälleen Suomen asetilastot ja väkivaltaisuus. Suomen koulutus nostettiin esiin Entorno Político -lehden artikkelissa, joka käsitteli Meksikon korkeakoulutuksen tasoa. Artikkelissa mainittiin, että Suomen kansantulosta kaksi prosenttia kohdistuu korkeakoulutukseen. Muista maista mainittiin Yhdysvallat (2,5 %) ja Australia (2,3 %). Panostus korkeakoulutukseen lisää koulutustarjontaa ja koulutukseen osallistumista. Meksikon panos korkeakoulutukseen on vain 0,6 % ja tutkimukseen 0,4 % bruttokansantulosta. El Economistan toimittajan vierailu Suomessa foreign correspondent -ohjelman puitteissa lisäsi Suomen esilläoloa lehden sivuilla. Toimittaja haastatteli Martti Ahtisaarta, mietti vähäisen korruption syitä Suomessa ja kuvaili Tarja Halosta määrätietoiseksi naiseksi, joka toimii tasa-arvon esimerkkinä. Kierrätystä ja kestävää kehitystä toimittaja ihaili Suomessa ja kehui oppivansa suomalaisilta joka päivä uusia ympäristöystävällisiä toimintamalleja, vaikka elämä kylmässä ja pimeässä Suomessa ei artikkelin mukaan olekaan helppoa. Peru Suomella oli vuonna 2009 poikkeuksellisen vahva näkyvyys Perun tiedotusvälineissä. Eniten näkyvyyttä sai ympäristöministeri Paula Lehtomäen ja suomalaisen cleantech yritysvaltuuskunnan marraskuinen vierailu, jonka myötä myös Suomen rahoittamat ympäristöprojektit saivat runsaasti huomiota. Myös lokakuussa avattu Northern Stars -näyttely suomalaisesta muotoilusta 100 vuoden aikana ja Sibelius-Akatemian KohoBeat-ryhmän konsertti saivat runsaasti huomiota. Muita teemoja olivat koulutus, kauppa ja matkailu. Vahva näkyvyys perustuu osittain suurlähetystön konkreettiseen yhteistyöhön muutaman johtavan El Comercio -konserniin kuuluvan lehden kanssa, jonka jatkumisesta on sovittu myös vuonna 2010. Suomi esiintyi vuonna 2009 noin 80 kertaa perulaisissa tiedotusvälineissä. Suomen näkyvyys on ollut kasvussa, ja vuonna 2009 näkyvyys oli huomattavasti suurempaa kuin aikaisemmin. Perulainen media ei yleensä käsittele paljoa ulkomaailmaa, ja uutiset ulkomaista keskittyvät pääasiassa naapurimaihin, Latinalaiseen Amerikkaan, suurimpiin Euroopan maihin sekä Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja Venäjään. Kokoonsa nähden Suomi oli perulaisissa tiedotusvälineissä esillä huomattavasti enemmän kuin muut vastaavat maat, mikä osin perustuu suurlähetystön järjestelmälliseen yhteistyöhön erityisesti maan johtavan mediakonsernin El Comercion eri lehtien (erityisesti Cosas-aikakausilehtien ja El Comercio sanomalehden) edustajien kanssa. Yhteistyön jatkumisesta on sovittu myös vuodelle 2010. Muut Pohjoismaat eivät näkyneet Suomen lailla Perun uutisissa, johon yksi syy on se, ettei niillä ole suurlähetystöä Limassa. Pääosin Suomen julkisuus tiedotusvälineissä keskittyi Perussa olleisiin Suomea koskeviin tapahtumiin. Eniten julkisuutta saivat ympäristöministeri Paula Lehtomäen vierailu, suomalaista muotoilua esittelevä Northern Stars -näyttely sekä Sibelius Akatemian perulaissuomalainen ryhmä KohoBeat musiikkitapahtumallaan Finlandia: Canto a la música. Suomi huomioitiin poikkeuksellisesti myös televisiossa ja radiossa ministeri Lehtomäen vierailun sekä opetusministeriön kansainvälisen yksikön johtaja Kirsi Lindroosin Suomen ja Perun välisen opetusalan yhteistyöhön liittyneiden vierailujen johdosta. Yhteinen sävy tiedotusvälineissä oli Suomea ja Suomen talous- ja yhteiskuntakehitystä ylistävä. Missään artikkelissa Suomea ei esitelty kielteiseen sävyyn. Politiikka ja yhteiskunta Ympäristöministeri Paula Lehtomäen marraskuinen vierailu esiintyi yli kaksikymmentä kertaa eri tiedotusvälineissä, pääasiassa Internetissä sekä aikakausi- ja sanomalehdissä. Erityisesti Lehtomäen nuorta ikää ja korkeita urasaavutuksia ihmeteltiin, vaikka tärkeimmiksi aiheiksi jokaisessa artikkelissa nousivatkin ilmastonmuutos ja Suomen rahoittamat ympäristöprojektit Perussa. Suomi tunnustetaan puhtaan teknologian ja ympäristöasioiden asiantuntijana, joka tuo osaamistaan Peruun yritysten ja kehitysyhteistyöprojektien muodossa. Näistä teemoista haastateltiin myös suurlähettiläs Pekka Orpanaa, jonka kolumni julkaistiin johtavassa päivälehdessä. Suomen rahoittamista projekteista kirjoitettiin pääasiassa vain ministerivierailun aikaan, mutta alkuvuodesta El Comercio -sanomalehti kirjoitti lyhyesti Suomen velkavaihtohankkeesta Amazonian alueella Loretossa. Suomessa vieraillut ja ministeri Lehtomäestä kirjoittanut Martha Meyer kirjoitti Suomesta jopa hämmentävän ylistävästi. ”Käytännössä välimatkat erottavat maat toisistaan. Tässä mielessä Suomi olisi toisella puolella maapalloa Perusta käsin katsottuna. Suunnilleen siellä minne joulupukki hävitti punavalkolakkinsa tai viimeisen poronsa. Sanomme "olisi", konditionaalissa, koska ensivaikutelma pettää. Tuo 190 000 järven ja upeiden pohjoisten metsien maa, jossa oikeuksien perusta on jaettu vastuu, joka on kilpailukyvyn ja ekoinnovaation johtaja - jossa korruptio on käytännössä katsoen ruma sana - jossa on paras mahdollinen koulutusjärjestelmä, on hyvin paljon lähempänä Perua kuin kartat näyttävät. Voisimme jopa sanoa - empatian, yhteisten tavoitteiden ja luottamuksen vuoksi - lähempänä kuin jotkut rajanaapurimme.” (Martha Meyer El Comerciossa marraskuussa: Finlandia: tan lejos y tan cerca.) Meyer kehotti artikkelissaan Perua seuraamaan Suomen esimerkkiä yhteiskunnallisessa kehityksessä. El Peruano -lehdessä kirjoitettiin Suomen tasa-arvoisuudesta ja erityisesti vammaisten saamasta tasaarvoisesta kohtelusta. Artikkelissa huomioitiin, että Suomessa liikennevälineet on tehty ottaen huomioon vammaisten erityistarpeet ja heille, samoin kuin muillekin erityistä huomiota tarvitseville, tarjotaan erityisiä opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksia. Artikkelissa kerrottiin myös Suomen talouskasvusta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä sekä luonnehdittiin Suomea unelmamaaksi, jossa on maailman parhaaksi arvioitu koulutusjärjestelmä. Suomen koulutusjärjestelmästä uutisoitiin paljon myös opetusministeriön kansainvälisen yksikön johtajan Kirsi Lindroosin Suomen ja Perun väliseen koulutusalan yhteistyöhön liittyneiden vierailujen kirvoittamana. Pääteemana oli Perussa ajankohtainen aihe, opetuksen kunnallistaminen, johon opetusalan yhteistyössämme on keskitytty ja joka liittyy saumattomasti Perussa ajankohtaiseen poliittisen ja taloudellisen hallinnonhajauttamisprosessiin. Kulttuuri ”Sanotaan, että suomalainen mies ei puhu eikä pussaa. Olemme kaukana sen todenperäisyyden todistamisesta. Sen sijaan olemme varmoja, että hän on teollisen muotoilun todellinen mestari.” Claire Jaureguy Somos-lehdessä syyskuussa. Suomen suurlähetystön, Helsingin Designmuseon ja pohjoisamerikkalais-perulaisen kulttuuri-instituutin ICPNA:n Limaan tuoma näyttely Northern Stars esitteli Suomen huippusuunnittelua ja teollista muotoilua viimeisen sadan vuoden ajalta. Näyttelystä kirjoitettiin 15 artikkelissa, joista osa oli monen sivun mittaisia ja osa pienempiä uutisia. Artikkeleissa mainittiin nimeltä paljon suomalaisia suunnittelijoita, yrityksiä ja tuotemerkkejä, mutta erityisesti huomiota saivat suunnittelijat Alvar Aalto, Eero Aarnio ja Timo Sarpaneva. Alvar Aaltoa tituleerattiin yhtenä ensimmäisistä luonnon muotoja huonekaluihin ja esineisiin yhdistäneistä suunnittelijoista. Marimekosta tehtiin näyttelyn aikaan kolme erillistä artikkelia, jotka esittelivät yrityksen historiaa ja mallistoa. Artikkelit näyttelystä, mukaan lukien suurlähettiläs Pekka Orpanan haastattelu Cosas-lehdessä, nostivat esille suomalaisen muotoilun kehityshistorian ja käsittelivät Suomen sotien jälkeistä yhteiskunnallista kehitystä sekä sen ja suomalaisen identiteetin suhdetta suomalaiseen muotoiluun. Suomalaista muotoilua luonnehdittiin yksinkertaiseksi ja käytännönläheiseksi huippusuunnitteluksi, jonka ideat ja muodot tulevat yleensä luonnosta. Voces-lehti kirjoitti Northern Stars -näyttelyn olleen kaikkien aikojen tärkein suomalainen näyttely Perussa. Sibelius-Akatemian suomalaisperulainen KohoBeat-orkesteri sai paljon huomiota niin lehdistössä kuin Internetissäkin. KohoBeat järjesti Limassa klassisen musiikin konsertin Finlandia: canto a la música. Tapahtumasta kirjoitettaessa mainittiin erityisesti sopraano Lisbet Klockars. Konsertissa mainittiin laulettavan muun muassa säveltäjien Jean Sibeliuksen, Oskar Merikannon ja Toivo Kuulan lauluja sekä perinteistä suomalaista kansanmusiikkia. Goottiyhtye Duo Lacrimosan Liman-konsertin aikana yhtyeestä kirjoitettiin lyhyt artikkeli. Duo Lacrimosan toinen laulaja on suomalainen Anne Nurmi. Samalla sivulla HIM-yhtyeen faniklubi kirjoitti kehotuksen seuraamaan yhtyettä sen perulaisilta sivuilta www.heartagramperu.com. Kauppa Lokakuussa lanseerattiin Perun pohjoismainen kauppakamari, mikä sai näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Uutisissa kehuttiin Pohjoismaiden hyvinvointia, sosiaalipalveluja, luonnonsuojelua ja taloutta. La Rázon -sanomalehden artikkelissa Pohjoismaiden kerrottiin sijoittavan paljon koulutukseen, eikä siellä juuri ole korruptiota eikä rikollisuutta. Suurlähetystön kaupallisten ja poliittisten asioiden avustajaa Tiia Haapaniemeä haastateltiin potentiaalisista vientituotteista Pohjoismaihin ja artikkeleihin otettiin otteita Haapaniemen kauppakamarin avajaistilaisuudessa pitämästä esitelmästä Suomesta ja siitä, mitä yritysten olisi hyvä tietää maasta. Näitä otteita olivat esimerkiksi ilmasto, vaativat kuluttajat ja täsmällisyyden arvostus. Artikkelin kirjoittaja oli lisännyt toteamuksen, että skandinaavit eivät ole kovin luottavaisia, mutta ajan kanssa heistä saa hyviä ystäviä. Kauppakamarin yhteydessä mainittiin joitain Pohjoismaisia yrityksiä, kuten Nokia. Suomi nähtiin potentiaalisena kauppakumppanina etenkin metsä- ja kaivosteollisuudessa. Matkailu Cosas-lehden matkailuliitteessä Suomesta kirjoitettiin huvittavan virheellinen artikkeli. Aukeamalla kerrottiin järvi-Suomesta kauniina matkailukohteena, jossa voi toimittajan mukaan varmuudella nähdä helmi-maaliskuussa ja syys-lokakuussa revontulia. Artikkelissa kirjoitettiin alueen mökkikulttuurista ja saunasta. Mökkiä kutsutaan toimittajan mukaan Suomessa mochiksi. Linnansaaren kansallispuistossa sanottiin voivan nähdä muun muassa susia ja hirviä. Päijännettä kehuttiin Suomen kauneimmaksi järveksi ja sanottiin, että sen vesi on niin puhdasta, että sitä voi juoda suoraan järvestä. Aukeamalla oli mahtava kuva revontulista ja toinen kuva lumisesta vuoristosta, joka ei selvästi ole suomalaista maisemaa. Cosas-lehteen kuuluvassa Casas-lehdessä oli artikkeli upeine kuvineen Rovaniemen Joulupukin pajakylästä. Artikkeli kuvasi Suomea kylmäksi ja kaukaiseksi, mutta kauniiksi maaksi ja lehdessä oli hauska tarina siitä, miten joulupukki päätti perustaa työpajan, jossa häntä voi tavata, jotta häntä ei häirittäisi Korvatunturilla. Lehti julkaisi myös joulupukin yhteystiedot, jotta lapset voivat kirjoittaa hänelle. Lisäksi Caras-lehteen haastateltiin suurlähettiläs Pekka Orpanaa suomalaisesta joulusta. Uruguay Selluloosatehdasinvestoinnit olivat edelleen uutisaiheiden kärjessä Uruguayn tiedotusvälineissä. Suomi oli vuonna vähemmän esillä kuin edellisvuonna. Uruguayn tiedotusvälineissä Suomi näkyi selvästi eniten maahan tehtyjen selluloosatehdasinvestointien vuoksi. Botnia-konflikti oli esillä varsinkin Haagin kansainvälisen tuomioistuimen käsittelyn alkaessa syyskuussa. Myös Fray Bentosissa sijaitsevan tehtaan uudet omistajuussuhteet huomioitiin mediassa. Tiedotusvälineissä kirjoitettiin suhteessa paljon myös Stora Enson ja Araucon kaupoista Encen kanssa ja uuden selluloosatehtaan sijoituspaikasta käytiin spekulointia. Palstatilaa saivat lisäksi Stora Enson tehtaiden lakkautukset ja työpaikkojen vähennykset Suomessa ja niiden mahdolliset vaikutukset Uruguayihin. Urheilun saralla kirjoitettiin muun muassa Lahden veteraanien maailmanmestaruuskisoista. Kisaan osallistui neljä uruguaylaisurheilijaa. Uruguayn Diario El Pais -lehti julkaisi pitkän artikkelin Mika Häkkisen vierailusta Montevideossa. Häkkinen vieraili kaupungissa ”jos otat, et aja” -kampanjan puitteissa. Artikkelissa käytiin läpi Häkkisen Formula 1 -historiaa ja rattijuopumuksen vastaisen kampanjan vaiheita. Suomalaisesta ”humoristiset” kilpailut, kuten löylynoton ja kännykänheiton maailmanmestaruuskisat huomioitiin mediassa. Myönteisissä merkeissä Suomea toi esiin myös vastavalittu Uruguayn presidentti José Mujica, joka lehtihaastatteluissa mainitsi pitävänsä Suomea yhtenä mallimaanaan. Kulttuurin puolella kirjoitettiin muun muassa Eero Saarisesta ja hänen mittavasta urastaan. Laajassa artikkelissa esiteltiin Saarisen suunnittelemia rakennuksia Yhdysvalloissa sekä hänen huonekalu-designiaan. Vuonna 2009 Suomi oli esillä Uruguayn tiedotusvälineissä huomattavasti vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Venezuela Suomi-uutisointi oli Venezuelassa lähtökohtaisesti myönteistä, mutta melko vähäistä. Urheilu ja suomalaisten kuuluisuuksien vierailut leimasivat uutisointia edellisvuosien tapaan. Suomi nousi esille erilaisten hyvinvointia ja vakautta mittaavien tutkimusten kärkimaana. Vastapainona uutisoitiin Sellon ampumavälikohtaus sekä Suomen voimakkaasti supistuva bruttokansantuote. Suomi on yleensä Venezuelassa esillä suunnilleen saman verran kuin muut Pohjoismaat. Yleensä Venezuelan tiedotusvälineet keskittyvät uutisoinnissaan Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueeseen sekä suuriin länsimaihin. Suomalaisen yhteiskunnan vakaus esillä Suomi nousi Venezuelan tiedotusvälineissä useaan otteeseen esille maiden välisissä vertailuissa. Suomi sijoittui kärkipäähän muun muassa koulutusastetta, korruptionvastaisuutta, poliittista vakautta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, luovuutta, hyvinvointia ja yksityisomaisuuden suojaa mittaavissa tutkimuksissa. Syvimmin suomalaista yhteiskuntaa luotasi kuitenkin Tal Cual -lehdessä ilmestynyt Oscar Tenreiron kirjoittama neljän Alvar Aalto -artikkelin sarja, joka esitteli Suomen historiaa ja politiikkaa sekä arkkitehtuurin ja yhteiskunnan vuoropuhelua 1900-luvulla. Suomen poliittisista painotuksista uutisoitiin näkyvimmin laajakaistayhteyden julistaminen perusoikeudeksi. Últimas Noticias -lehdessä esiteltiin Suomen hallituksen päätös taata vähintään yhden megabitin laajakaistayhteys koko väestölle ja painotettiin tietoliikenneyhteyksien merkitystä päätöksenteon avoimuuden ja demokratian kannalta. El Mundo mainitsi suomalaisen yhteiskunnan Ruotsin ja Norjan ohella esimerkkinä toimivasta eurooppalaisesta sosialismista. Poikkeuksen suomalaisen yhteiskunnan saamasta myönteisestä huomiosta muodosti Sellon kauppakeskuksen ampumavälikohtaus. El Universal kertasi uutisoinnin ohessa myös lähihistorian muut veriteot sekä kommentoi Suomen korkeita ase-, itsemurha- ja väkivaltatilastoja. Kansainvälinen talouskriisi näkyi myös Suomi-uutisoinnissa. Stora Enson joukkoirtisanomiset ylittivät uutiskynnyksen, samoin kuin Suomen muuta euroaluetta voimakkaammin supistuva bruttokansantuote. Kulttuurivierailut ja formulat kestosuosikkeja Suomalaisten julkisuuden henkilöiden vierailut saivat näkyvyyttä. Formulakuljettaja Mika Häkkisen osallistuminen kansainvälisen viskimerkin liikennevalistuskampanjaan sekä tapaaminen presidentti Hugo Chávezin kanssa saivat paljon palstatilaa. Myös laulaja Tarja Turusen ensiesiintyminen Caracasissa sai runsaasti huomiota ja nosti myös Turusen entisen yhtyeen Nightwishin mielenkiinnon kohteeksi. Näkyvästi uutisoitiin myös pianisti Kristiina Juntun esiintyminen Festival Atempo musiikkitapahtumassa heinäkuussa. Suomi nousi esille kulttuuriuutisissa myös arkkitehtuuriin, klassiseen musiikkiin ja suomalaiseen elokuvaan liittyvin teemoin. Mielenkiintoinen näkökulma Sibelius-uutisointiin olivat useassa päivälehdissä julkaistut artikkelit klassista ja rockmusiikkia fuusioivasta venezuelalaisesta Sibelius-yhtyeestä. Urheilusaavutuksista ja -kilpailuista uutisoitiin laajalti. Eniten huomiota saivat autourheilun saralla formulakuljettajat Kimi Räikkönen ja Heikki Kovalainen sekä rallikuski Mikko Hirvonen. Muista urheilutapahtumista huomioitiin muun muassa Suomen ja Venezuelan väliset lentopallo-ottelut sekä jalkapallon MM-karsinnat. Kiintoisa yksityiskohta oli aikakauslehden uutinen venezuelalaisen hiihtäjän César Baenan osallistumisesta hiihtokisoihin Suomessa. Minkä maalainen on Nokia, entäpä joulupukki? Nokian tuotteet ja liiketoiminta olivat runsaasti esillä, tosin Suomi-yhteys kävi näistä uutisista harvoin ilmi. Greenpeace-ympäristöjärjestön arvio Nokian ympäristötietoisuudesta noteerattiin. Greenpeace rankkasi suomalaisyrityksen elektroniikka-alan kärkeen jo kuudentena vuotena peräkkäin. Suomalaisista tuotteista myös esimerkiksi Marimekon design sekä Karibianmerellä risteilevä Oasis of the Seas mainittiin useampaan otteeseen. Myös Suomi matkakohteena, erityisesti Helsinki arkkitehtuureineen sekä Lappi joulupukkeineen, nousivat esille yllättävänkin laajoissa artikkeleissa. Lisäksi Suomelle omistettiin television matkailuohjelma, jossa esiteltiin muun muassa Helsinkiä, Lappia ja saunakulttuuria. Suomen Caracasin-suurlähettiläs Mikko Pyhälä esiintyi Venezuelan tiedotusvälineissä useaan otteeseen. Venezuelalaiset tiedotusvälineet raportoivat ahkerasti osallistumisesta erilaisiin tapahtumiin, minkä lisäksi kirjoitettiin muun muassa Pyhälän osallistumisesta parlamentin alkuperäiskansojen komitean kokoukseen. Edellisvuoden tapaan Globovisión-televisiokanava lähetti suurlähettiläs Pyhälän tervehdyksen Suomen itsenäisyyspäivän tienoilla. Länsi-, Itä- ja eteläinen Afrikka Djibouti Djiboutin mediassa Suomi oli esillä tammikuussa, kun suurlähettiläs Kirsti Aarnio virkakautensa viimeisen vuoden alussa sai jätettyä valtuuskirjeen myös Djiboutissa. Sama aihe oli esillä myös Somaliland Timesissa. Etiopia Suomi oli esillä Etiopian mediassa kuukausittain. Etiopian pitkäaikainen kehitysyhteistyökumppani Suomi on melko hyvin tunnettu, ja Suomen saama julkisuus on lähes ainoastaan myönteistä. Edelliseen vuoteen verrattuna Suomea käsiteltiin hieman enemmän tiedotusvälineissä. Suomen kehitysyhteistyöhankkeet näkyivät ja toivat Suomelle myönteistä julkisuutta. Lisäksi mediassa käsiteltiin myönteisessä valossa Suomen ja Etiopian välistä vierailuvaihtoa ja siihen liittyviä teemoja. Suomen suurlähettiläiden valtuuskirjan luovutus (Leo Olasvirta) ja jäähyväiskäynti presidentin luona (Kirsti Aarnio) olivat näkyvästi esillä sekä lehdissä että tv:ssä. Euroopan unionin Afrikan-delegaation tiedotuslehdessä Linkissä oli suurlähettiläs Kirsti Aarnion lähtöhaastattelu hänen virkakautensa lopuksi. Suomen itsenäisyyspäivä oli esillä tiedotusvälineissä. Suomen opetussektorilta oli esillä yleisen opetuksen laadun kehittämisohjelma GEQIP (General Education Quality Improvement programme). Suomi on yksi rahoittajamaista, ja se on mainittu useaan otteeseen eri lehdissä ja tiedotusvälineissä (Ethiopian Herald, Capital, Fortune, paikalliset lehdet sekä Addis Fortune -nettisivuilla). Suomen tukema erityisopetushanke oli esillä Etiopian tv:ssä ja paikallisessa lehdessä lokakuussa. Ohjelmassa puhui yleisopetuksen varaministeri Fuad Ibrahim, joka on itse valmistunut Jyväskylän yliopiston erityisopetuksen maisteriohjelmasta. Finland supports Ethiopian sustainable land use management -artikkeli oli talouslehti Fortunessa loppuvuodesta. Ennen Kööpenhaminan ympäristökonferenssia Suomen päästötavoitteet oli poimittu etiopialaisten sanomalehtien uutiseksi. Fortune uutisoi joulukuussa, että saksalaiset ja suomalaiset rahoittavat kestävän maankäytön projekteja. Suomen Etiopialle antamasta humanitaarisesta avusta kirjoitettiin The Daily Monitorissa. Suomen osallistumisesta kehitysyhteistyödonorien päällikköretriittiin mainittiin DAG Newsletterissä. Vesisektorilta Etiopian tv, uutistoimisto sekä Ethiopian Herald -lehti uutisoivat Suomen taloudellisesta tuesta Benishangul Gumuzin vesi- ja sanitaatio-ohjelmalle ja aiheeseen liittyneestä seminaarista ja Tana Belesin vuosikonsultaatioista sekä Suomen Tana Belesin ohjelmalle antamasta tuesta (Tana Beles Integrated Water Resources Development Programme the Water Shed Development Component). Suomen paikallisen yhteistyön määrärahan hankkeet huomattiin etiopialaisissa tiedotusvälineissä. Suomen tuesta Ethio Wetlands and Natural Resources Associationille Etelä-Gondarissa uutisoitiin tv:ssä ja radiossa. Suomen tuesta nuorison kansalaistaitokoulutukseen Addis Abebassa ja Amharassa kerrottiin Addis Abeban paikallisradiokanavilla ja Amharan radiossa. Suomen tuesta Vision Ethiopian Congress for Democracy -kansalaisjärjestölle uutisoitiin amharankielisessä Addis Zemen sanomalehdessä sekä kahdessa pienessä sanomalehdessä. Suomen tuesta Mental Health Society of Ethiopia ja Disability with Addis Development Vision -järjestöjen radio-ohjelmille mainittiin Addis Abeban paikallisradiossa. Mental Health Society mainitsi paikallislehdessään Suomen antamasta tuesta. Lisäksi Mental Health Society of Ethiopia teki suuren mainostaulun Meskel-aukiolle Addis Abebassa, missä mainittiin järjestön yhteistyö Suomen suurlähetystön kanssa. Suomalaisten vaikuttajien matka Etiopiaan marraskuussa huomioitiin laajasti paikallisissa tiedotusvälineissä. Ennen matkaa Ethiopian Herald ja The Daily Monitor kirjoittivat tulevasta matkasta näkyvästi. Matkan aikana sekä lehdet että Etiopian tv uutisoivat vierailusta. Tv:ssä matkasta kerrottiin Bahir Adrin vierailun aikana tehtyjen haastattelujen välityksellä, ja lisäksi vaikuttajamatkalaisten tapaamisesta pääministerin kanssa uutisoitiin Etiopian tv:ssä. Joulukuussa Kansanlähetyksen ja Mekane Yesus -kirkon toimitalon vihkiminen Jimmassa oli näkyvästi esillä tv:ssä sekä amharan- ja englanninkielisessä lehdistössä. Etelä-Afrikka Suomea koskeva uutisointi on säilynyt viime vuosina määrältään kutakuinkin ennallaan. EteläAfrikan tiedotusvälineissä ei ole järjestelmällistä ja kattavaa uutisointia Suomesta, kuten ei yleensä muistakaan Pohjoismaista tai pienemmistä EU-maista. Vuosi 2009 ei tässä suhteessa poikennut aiemmista vuosista. Suomea koskevan uutisoinnin painopiste oli jälleen taloudessa ja urheilussa. Talouden osalta Nokian henkilöstöleikkaukset, eteläafrikkalaisen paperiyhtymä Sappin päätös lakkauttaa Kankaan paperitehdas sekä telakkayhtiö STX:n Rauman telakan Etelä-Afrikan valtiolta saama uuden tutkimusaluksen 130 miljoonan euron arvoinen tilaus nousivat esille uutisoinnissa. Urheilussa huomiota saivat Jarkko Niemisen otteet tenniksen ATP-kiertueella, Sami Hyypiän siirto Liverpoolista Saksan Bundesliigaan sekä Kimi Räikkösen siirtyminen Formula 1 -sarjasta rallin MMsarjaan. Paikallisissa tiedotusvälineissä huomioitiin myös Suomessa asuvan eteläafrikkalaisen keihäänheittäjän Gerbrandt Groblerin ja lajin maailmanmestarin Tero Pitkämäen kohtaaminen Pihtiputaan Keihäskarnevaaleilla. Lisäksi palstatilaa saivat ulkoministeri Alexander Stubbin triathlonharrastus sekä jo perinteiksi muodostuneet pienimuotoiset uutisoinnit eukonkannon ja saunomisen MM-kilpailuista. Oikeudenkäynnin aloittaminen Ruandan kansanmurhasta epäiltyä Suomessa asuvaa ruandalaismiestä vastaan huomioitiin myös eteläafrikkalaisissa tiedotusvälineissä. Oikeudenkäynnin etenemisen seuranta oli jatkuvaa, vaikkeikään kovin kattavaa. Kadonneen Arctic Sean löytyminen Afrikan länsirannikolta Kap Verden lähistöltä pantiin merkille paikallisissa tiedotusvälineissä. Koulusurmien jälkeinen käsiaseiden hallussapitoa koskevan lainsäädännön tiukentaminen huomioitiin. Joulukuun lopulla sattunut ampumavälikohtaus kauppakeskus Sellossa sai vuodenvaihteessa jonkin verran palstatilaa. Silti Suomessa sattuneita ampumavälikohtauksia ei seurattu yksityiskohtaisesti niiden kaukaisen sijainnin ja kansainvälisten yhteyksien puuttumisen vuoksi. Kenia Suomea koskevia asioita oli aikana niukasti Kenian tiedotusvälineissä. Päävoittoisesti Suomen näkyvyys Kenian tiedotusvälineissä liittyi kehitysyhteistyöhön. Nokia mainittiin edellisvuosien tapaan eri yhteyksissä useampaan otteeseen. Kenian tiedotusvälineissä Suomen ja Kenian välinen kehitysyhteistyö sai palstatilaa. Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntayhteistyöstä mainittiin The Standardissa. Lehdessä olleessa artikkelissa kerrottiin Kisumun ja Hyvinkään aloittamasta kolmen vuoden yhteistyöstä. Yhteistyön tarkoituksena on Kisumun kaupungin hallinnon kapasiteetin vahvistaminen. Yhteistyön eri osahankkeita ei artikkelissa mainittu. Haastattelussa Kisumun pormestari Sam Okello ja kaupungin virkamies Benjamin Orwa kertoivat jo aloittaneensa kehitysehdotusten laatimisen. Keniassa Nakuru ja Hämeenlinna sekä Nyahururu ja Hattula-Janakkala ovat jo aloittaneet kuntayhteistyön aikaisemmin. Kehitysyhteistyöhön liittyen myös yksi Suomen suurlähetystön paikallisen yhteistyön määrärahalla tuetuista projekteista, XYZ Show, sai suurta huomiota mediassa. Ohjelman mainoksia oli muun muassa Daily Nationissa ja arvosteluja julkaisivat myös Associated Press (AP) ja British Broadcasting Corporation (BBC). Ohjelma on nukkejen avulla luotu poliittinen satiiri Kenian vallanpitäjistä. Jokaisessa jaksossa keskitytään johonkin teemaan huumorin avulla. Aiheina olivat muun muassa korruptio ja väkivaltaisuudet vaalien jälkeen. Ohjelman tarkoituksena on viestittää tärkeistä ajankohtaisista ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostavalla tavalla ja tällä tavoin edistää keskustelua ja tietoisuutta tärkeistä aiheista. Lisäksi Suomen ulkoministeriön tukemasta Kenian oikeussektorin reformista (Governance, Justice, Law and Order Sector, GJLOS) oli mainintoja tiedotusvälineissä. Muun muassa Murithi Mutiga kirjoitti kolumnissaan Sunday Nationissa avunantajien pettymyksestä GJLOS:in etenemiseen. Mutigan mukaan monet avunantajista odottivat määrärahojen palauttamista reformin epäonnistuneen toteuttamisen vuoksi. Uudistusten tarkoituksena on koskea antikorruptiota ja ihmisoikeuksia valtion laitoksissa, poliisilaitosta, vankiloita sekä julkisten hankintojen tekoa. Artikkelissa mainittiin joidenkin avunantajien epäilevän määrärahojen väärinkäyttöä, etenkin poliisilaitoksen uudistamiseen tarkoitettujen varojen kohdalla, joiden epäiltiin menneen vääriin kohteisiin. Alankomaiden suurlähettilään Laetitia van den Assumin mukaan GJLOS on hyvä esimerkki siitä, kuinka oikean poliittisen tahdon puuttuminen vaikeuttaa uudistusten läpiviemistä Keniassa. Nokiasta oli edellisten vuosien tapaan mainintoja tiedotusvälineissä. Nokian teknologian kestävyys arvioitiin muun muassa maailman parhaimmaksi Daily Nationissa. Syiksi artikkelissa mainittiin Nokian läpileikkaavat teemat ympäristöystävällisyys ja kestävyys. Nokiasta oli lisäksi mainintoja kolumnin ja pilapiirroksen muodossa The Standardissa sekä ilmoitus Nokian julkaisemasta kilpailusta uusien ohjelmien kehittelijöille Daily Nationissa. Tämän lisäksi Nokia sijoittui ensimmäiseksi lukijoiden valitsemalla listalla tuotemerkeistä Itä-Afrikan alueella Sunday Nationissa. Mosambik Suomi oli laajasti esillä Mosambikin tiedotusvälineissä. Julkisuus johtui siitä, että Suomi toimi Mosambikin budjettitukiavunantajaryhmän puheenjohtajana. Suomen suurlähetystössä Maputossa puheenjohtajuustehtävissä työskentelevät virkamiehet, suurlähettiläs Kari Alanko, ulkoasiainsihteeri Lotta Karlsson ja erityisasiantuntija Lotta Valtonen, näkyivät televisiossa ja lehdissä puheenjohtajuuden ensimmäisestä päivästä lähtien. Suurlähettiläs Alankoa haastateltiin julkisuudessa useita kertoja vuoden aikana budjettitukiryhmän puheenjohtajana. Asiasta raportoineita tv-kanavia olivat ainakin TVM, STV ja TIM sekä lehtiä puolestaan O País, Savana ja Notícias. Erityisesti tiedotusvälineitä kiinnostivat budjettitukiavunantajien suhtautuminen Mosambikin presidentin-, parlamentti- ja provinssivaaleihin, jotka järjestettiin lokakuussa. Suomi järjesti budjettitukiryhmän tiedotustilaisuuden vaaleihin valmistautumisesta suurlähetystössään Maputossa syyskuussa. Suomea käsiteltiin mediassa pääsääntöisesti myönteiseen sävyyn. Suomen ja Mosambikin kahdenväliset yhteistyöneuvottelut järjestettiin maaliskuussa. Niistä raportoitiin Notícias-lehdessä. Suomen valtuuskuntaa neuvotteluissa johti apulaisosastopäällikkö Sirpa Mäenpää. Lisäksi Suomesta mainittiin Boletim Lusan kansainvälisissä otsikoissa lyhyesti: Venäjän presidentin Medvedevin virallinen vierailu Helsingissä, Suomen presidentti vastaanottaa Nigerian varapresidentin, Maailmanpankki kokoontuu Pohjoismaiden kanssa Helsingissä, YK:n pääsihteerin Suomen-vierailu päättyy. Ban Ki-moon tapasi pääministeri Matti Vanhasen ja Nobelin rauhanpalkinnon saajan Martti Ahtisaaren. Namibia Suomi oli hyvin esillä Namibian tiedotusvälineissä. Tämä johtui Suomen aktiivisesta toiminnasta ja pitkäaikaisesta yhteistyösuhteesta maan kanssa. Verrattuna muihin EU-maihin Suomi oli näkyvillä ehkä eniten, erityisesti lehdistössä mutta myös radiossa ja televisiossa. Suomen tunnettuus pysyi vuoteen 2008 verrattuna samalla tasolla. Selvästi eniten media raportoi hankkeista, joita edustusto rahoitti paikallisen yhteistyön määrärahalla PYM:llä. Mediaa kiinnosti sopimuksien allekirjoitus sekä hankkeiden sisältö. Yli kolmestakymmenestä julkaistusta Suomeen liittyvästä lehtijutusta noin kolmannes kertoi PYM-hankkeista. Jutuissa haastateltiin myös va. asiainhoitajaa ja samalla julkaistiin allekirjoitustilaisuuksista kuvia. Talouteen liittyviä lehtiartikkeleita oli vain muutama. Näistä mainittakoon Kalmarin tekemä konttienkäsittelylaitekauppa Walvis Bayn sataman kanssa, maailman suurimman risteilyaluksen valmistuminen Suomessa, Nokian tuloksen romahtaminen sekä suomalaisen liikemiesvaltuuskunnan vierailu maassa. Suomalaisista julkisuuden henkilöistä pääsivät lehtiin entinen pääministeri Paavo Lipponen, jonka mahdollisuuksia EU:n presidentiksi arvioitiin. Luonnollisesti kilpa-ajaja Kimi Räikkönen sai myös lehdistössä julkisuutta, mutta vähemmän kuin vuonna 2008. Kolmas suomalainen, joka oli esillä lehdistössä, oli moottoripyöräilijä Mika Kallio. Lehdet julkaisivat myös pari juttua Suomen ja Namibian kuntien välisestä yhteistyöstä ja jutun itsenäisyyspäivän vastaanotosta. Namibialaisen eläkkeellä olevan prikaatinkenraalin törmäys autollaan suurlähetystön muuriin sai sekin runsaasti julkisuutta, koska kenraali oli silmin nähden juovuksissa. Suomi esiteltiin jutuissa aina hyvin myönteisessä valossa. Nigeria Suomen näkyvyys Nigerian tiedotusvälineissä on pääsääntöisesti hyvin vähäistä. Vuosi 2009 oli poikkeuksellinen. Tasavallan presidentti Tarja Halonen teki tällöin valtiovierailun neljään Länsi-Afrikan maahan. Vierailusta raportoitiin näyttävästi kaikissa vierailukohteissa. Nigerian suurissa kaupungeissa julkaistaan kymmenittäin sanomalehtiä. Maan väestömäärä on 150160 miljoonaa. Lehdistä suurimpienkin levikki/lukijamäärä on kuitenkin vain kymmenissä tuhansissa. Useiden lehtien pelkästään tuhansissa. Televisio on suhteellisen yleinen, mutta kanavia vain muutama. Maaseudulla televisio on edelleen varsin harvinainen. Nigeria on sen sijaan radion kuuntelun luvattu maa. Sanomalehdistön taso on viime vuosina jonkin verran parantunut, mutta sitä pidetään - muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta - edelleen varsin heikkona. Toimittajaksi pääsee usein ilman koulutusta, ja palkkaa ei juurikaan makseta. Tästä syystä useimmat toimittajat tarjoutuvat kirjoittamaan juttuja aiheesta kuin aiheesta, jos toimeksiantaja maksaa. (Suurlähetystö ei maksa.) Toimittajien koulutuksen vähäisyys näkyy muun muassa siinä, että juttuja ei juurikaan toimiteta. Oikaisujen saaminen juttujen sisältämiin virheisiin on lähes mahdotonta. Virheitä ja väärinkäsityksiä esiintyy runsaasti. Nigerian sanomalehdet ovat pääosin erittäin laajoja. Sivuja on runsaasti. Valtaosa niistä käsittelee Nigerian sisäpolitiikkaa ja poliitikkojen kantoja päiväkohtaisiin kysymyksiin. Afrikan asioita käsitellään yleensä yhdellä sivulla ja kansainvälisiä uutisia yhdellä sivulla. Useimmat näistä uutisista tulevat kansainvälisilta uutistoimituksilta. Nigeriassa ei toimi mitään ’uutisleikepalvelua’, jonka kautta saisi tilata aiheen mukaisia tilastoja siitä, mitä uutisia esimerkiksi Suomesta on julkaistu. Lähetystössä seurataan vain kahta päivälehteä - The Guardian ja Business Day. Tyyppiesimerkkejä uutiskynnyksen ylittäneistä Suomi-uutisista vuonna 2009 olivat esimerkiksi ’World’s Largest Cruise Ship debuts’; ‘Nokia named world’s most sustainable technology firm’ ja – ‘Here we go’ (eukonkantokilpailut!). Alkuvuodesta julkaistiin yksi suurlähettilään yleinen haastattelu. Suurlähettilästä haastateltiin myös muutaman kerran radiossa. Tasavallan presidentin vierailu Senegaliin, Liberiaan, Nigeriaan ja Beniniin oli maaliskuussa. Presidenttien bilateraalitapaamisten yhteydessä järjestettiin lehdistötilaisuudet, joissa oli paikalla sekä lehdistön että television ja radion toimittajia, myös suomalaisia toimittajia. Senegalissa, Beninissä ja Liberiassa julkaistuja juttuja suurlähetystö ei ole nähnyt, mutta on saanut kollegoilta tietää, että uutisia oli lukuisissa lehdissä, tv:ssä ja radiossa. Nigeriassa kaikki suurimmat päivälehdet julkaisivat vierailusta vähintään yhden jutun. Pelkkiä valokuvia esiintyi myös useissa lehdissä. Vierailu oli näyttävästi esillä myös televisiossa. Suomen toiminta ihmiskauppaa vastaan, esimerkiksi toiminnan rahoittaminen YK:n UNODC:n kautta sai laajaa medianäkyvyyttä. Rahoituspäätöksen julkistamistilaisuudessa oli runsaasti tiedotusvälineiden edustajia, ja uutisia julkaistiin useissa lehdissä. Tilaisuus oli esillä myös televisiossa. Suurlähettilään akreditoituminen Ghanaan ja Beniniin sai myös julkisuutta sekä lehdistössä että televisiossa. Sambia Suomi oli läpi vuoden kuukausittain esillä tiedotusvälineissä, heinäkuuta lukuun ottamatta. Eniten Suomeen liittyviä henkilömainintoja saivat suurlähettiläs Sinikka Antila sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen maaliskuiseen vierailuunsa liittyen. Ministeri Väyrysen vierailuun liittyvistä artikkeleista nousivat esiin Suomen sitoumus olla vähentämättä kehitysapua Sambiaan, Suomen kiinnostus metsäsektorin sekä uusiutuvan energian ja informaatioteknologian tukemiseen sekä Sambian kiinnostus saada lisää investointeja Suomesta. Presidentti Tarja Haloseen viitattiin Sambian ympäristö- ja luonnonvaraministerin osallistuessa samaan korkean tason naisvaikuttajien seminaariin Monroviassa. Jutun yhteydessä nostettiin hyvin esiin Suomen sitoutuneisuus ympäristösektoriin. Suomen tunnettuus on Sambiassa vielä suhteellisen alhaisella tasolla - väliin Suomi sekoitetaan muihin Pohjoismaihin kuten Tanskaan. Samoin suomalaisten nimien oikeinkirjoituksessa oli kautta linjan virheitä. Suomi-kuva on kuitenkin tiedotusvälineissä myönteinen. Useimpia mainintoja oli aihealueittain toisaalta kauppaan ja yksityissektorin kehittämisestä sekä toisaalta paikallisen yhteistyön määrärahasta tuetuista kulttuurihankkeista. Maininnat yksityissektorin kehittämisestä liittyvät Suomen tukemiin ohjelmiin (Aid for Trade) tai Sambian haluun saada Suomesta lisää investointeja. Kulttuurista uutisoitiin erityisesti suomalais-sambialaisen yhteistuotannon, pitkän elokuvan Suwilanjin, vaiheita sekä toisaalta Suomen paikallisen yhteistyön määrärahasta tukemien kulttuurihankkeiden tähtihetkiä. Näistä esimerkkeinä Sambian kansallisarkiston digitalisointihanke ja taiteilijoiden yrittäjyyskoulutus National Arts Councilin kautta. Tiedotusvälineissä näkyivät myös Suomen tuki ja sitoumukset maataloussektorille uutisointina kahdenvälisestä Luapulan provinssin maatalouden- ja maaseudun kehittämisohjelmasta sekä viittauksina Sambian kansallisen viljelijäliiton tukeen. Useammassa artikkelissa huomioitiin suurlähettilään kannanotot korruption vastaiseen taisteluun, kuten Sambian entisen presidentin Fredrick Chiluban oikeudenkäynnin yhteydessä. Ympäristöön liittyvään vuosituhattavoitteeseen ja paikallisen yhteistyön määrärahalla tuettuihin ympäristöhankkeisiin liittyvät suurlähettilään kannanotot saivat myös palstatilaa. Muista aiheista Ruandan kansanmurhaoikeudenkäynnin Porvoon tapaus ja suomalaisomisteisen laivan kaappaus Biskajanlahdella ylittivät uutiskynnyksen, samoin maailman suurimman Oasis of the Seas -risteilijän saapuminen kotisatamaansa Floridassa sekä sambialaisen jalkapalloilijan solmima sopimus Rovaniemen Palloseuran kanssa. Vuoteen 2008 verrattuna Suomen näkyvyys Sambian tiedotusvälineissä pysyi jotakuinkin samalla tasolla. Tansania Suomi näkyi Tansanian lehdistössä jo lähes perinteisissä merkeissä. Lehdissä näkyi artikkeleita niin kehitysyhteistyöstämme, jalkapalloseura FC Viton kesäisestä matkasta Helsinki Cupiin, suurlähettiläs Juhani Toivosen haastattelusta itsenäisyyspäivän johdosta kuin urheilusankareistamme Matti Nykänen mukaan luettuna. Vuoden lehdistökohokohtana oli Suomen paikallisen yhteistyön määrärahoin tukeman internetpohjaisen korruptioseurantajärjestelmän lanseeraus, joka kiinnosti tiedotusvälineitä runsaasti etusivuja myöten. Edustusto teetätti myös puolen tunnin mittaisen tv-raportin kehitysyhteistyömme toteutuksesta, joka esitettiin itsenäisyyspäivänä parhaaseen katseluaikaan. Tiedotusvälineet jatkoivat kehittymistään Tansaniassa vuoden 2009 aikana. Aina tämä kehitys ei vienyt lehdistön ja muun median toimintaa laadukkaampaan ja itsenäisempään suuntaan, ja törmäyskurssille lehdistön kanssa ajautuivat ajoittain niin hallitus kuin avunantajatkin. Myös erityisesti lehtitalot kokeilivat rajojaan lehdistövapauden saralla. Lopputuloksena oli vuoden päättäminen jälleen yhteen 90 päivän julkaisukieltoon, tällä kertaa swahilinkieliselle Kulikoni-lehdelle ’vallankumouksellisesta’ kirjoittelusta armeijassa tapahtuvasta pääsykoevilpistä. Kaikki armeijaan ja kansalliseen turvallisuuteen kohdistuva kirjoittelu on Tansaniassa erityisen sensitiivistä. Tansanian lehdistö on kuitenkin peruuttamattomasti ottanut paikkansa yhteiskunnallisen kehityksen vahtikoirana. Korruptiotapausten ja myös ihmisoikeusrikkomusten seuranta (erityisesti maasaipaimentolaisten kohtelu) ovat pysyneet kiitettävästi lehtien etusivuilla ja palstoilla, unohtamatta säännöllistä hallituksen sivaltelua energiakriisistä ja maastoautojen preferoimisesta kehityshankkeiden sijaan. Kuluvana keväänä odotetaan myös uutta medialakia, joka tullee nostamaan paljon keskustelua. Tansaniassa eletään vaalivuotta, ja ennakkotiedot uudesta laista viittaavat median toiminnan lisärajoituksiin. Monet näkevätkin uuden medialain hallituksen pyrkimyksenä asettaa rajoituksia lehdistönvapaudelle. Nähtäväksi jääkin, miten tiedotusvälineiden toiminta sujuu vaalien lähestyessä. Suomi näkyi Tansanian lehdistössä jo lähes perinteisissä merkeissä. Lehdissä näkyi artikkeleita niin kehitysyhteistyöstämme, jalkapalloseura FC Viton kesäisestä matkasta Helsinki Cupiin, suurlähettiläs Juhani Toivosen haastattelusta itsenäisyyspäivän johdosta kuin urheilusankareistamme Matti Nykänen mukaan luettuna. Edustusto teetätti myös puolen tunnin mittaisen tv-raportin kehitysyhteistyömme toteutuksesta, joka esitettiin itsenäisyyspäivänä parhaaseen katseluaikaan. Vuoden 2009 lehdistökohokohta oli Suomen näkökulmasta paikallisen yhteistyön määrärahahankkeena toteutetun internetpohjaisen korruptioseurantajärjestelmän lanseeraus. Hankkeen avajaistilaisuus ja tiedottaminen onnistuivat hienosti, sillä kaikki neljä englanninkielistä päivälehteä nostivat aiheen etusivun uutisekseen. Myös swahilinkielinen lehdistö, radio ja tv uutisoivat tilaisuudesta ja hankkeesta runsaasti. The African uutisoi näyttävästi Suomen tukevan lokaseurantaa 57 miljoonalla: 'Finland donates 57m/- for sleaze tracking'; Daily News puolestaan otsikoi 'Graft fight goes online as donors pledge aid'. Tuki korruptioseurantahankkeelle ja sen saama huomio osoitti, että aihe on mitä ajankohtaisin Tansaniassa. Suomi sai myönteistä julkisuutta vaikean aihepiirin tukemisesta. Kehitysyhteistyön pääsektoreista mainittakoon tiedotus paikallishallintosektorin tukemisesta. Uuden valtioiden välisen sopimuksen allekirjoitusta tuettiin lehdistötiedotteella, jonka The Guardian julkaisi otsikolla ’Finland to provide 17 billion/- for local govt development funding’. Artikkeli toisti edustuston antaman tiedotteen sanasta sanaan. Myös metsäsektorin tuen tärkeän osa-alueen eli metsävarojen inventointihankkeen lanseeraustilaisuus toukokuussa nostettiin näkyvästi lehtien sivuille. This Day (’Tanzania launches national forest assesment project’), Daily News (‘Project to assess forest resources takes off’) ja The Citizen (‘Tanzania’s forests under threat’) toivat kaikki artikkeleissaan ja kuvissaan esille Suomen tuen sektorille ja hankkeelle. Suurlähettilään vuosittainen haastattelu itsenäisyyspäivän aikana on takuuvarma tilaisuus mainostaa Suomea ja maidemme välistä yhteistyötä. Niin tälläkin kertaa Sunday Newsin otsikoidessa koko aukeaman leveydeltä ’No cut on development support – envoy’ ja The African kirjoittaessa ’Sustainable decision-making vital to development – envoy’. Jälkimmäinen otsikko viittasi haastattelussa esille tulleeseen, maaliskuussa 2010 avattavaan Dar es Salaamin kestävän kehityksen instituuttiin, jonka uskotaan lisäävän maan virkamiehistön kapasiteettia osallistua kansainvälisiin neuvotteluihin maansa puolesta menestyksekkäästi. Haastattelu julkaistiin Q&A -periaatteella kokonaisuudessaan. Liikunnan kehitysyhteistyö Liike Ry on jo vuosien ajan mahdollistanut yhden tansanialaisen jalkapallojoukkueen osallistumisen Helsinki Cupiin. Joukkue tunnetaan nimellä FC Vito, ja vuonna 2009 turnaukseen osallistui tyttöjoukkue Malaika. Joukkueelle järjestettiin tiedotustilaisuus ennen matkaa suurlähetystössä. Tänäkin vuonna aihe kiinnosti lehtiä ja televisiokanavia runsaasti, ja joukkueen edesottamuksia seurattiin lehdissä turnauksen edetessäkin.