Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry

Transcription

Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry
KUNTIEN
Rakennusmestarit
ja -insinöörit AMK ry
JÄSENLEHTI TALVI 2013/2014
LASERINTARKKAA
LAATUA.
Olemme avanneet Hollolaan uuden betonituotetehtaan.
Euroopan nykyaikaisin betonituotetehtaamme tuottaa korkealaatuisia
kunnallistekniseen rakentamiseen tarkoitettuja EK-putkia ja –kaivoja.
V
ihdoinkin myös etelän puut saivat tätä kirjoittaessani hennonvalkoisen peitteen oksilleen. Toiveita
hiihtokeleistä on siis ilmassa. Tosin innokkaimmat
ovat jo tovin aikaa viipotelleet putkitunneliladuilla ainakin pääkaupunkiseudulla. Pohjoisen aidot lumimaastot
ovat olleet käytössä lähes normaalisti ja siellä suksiväki
toisiaan tapaakin aina, kun saavat muut vähemmän kiireelliset askareet delegoitua muille tai tungettua kirjalliset
työt läppäreihin ja tabletteihin junien yövaunuaskareiksi.
Uusiutuvat energialähteet kiinnostavat niin kotitalouksia kuin teknologiateollisuuttakin. Joulunpyhinä
voisi tutustua mm. Jeremy Leggett: Viimeiset pisarat. Kirja kertoo aiheesta: hupeneva öljy – lämpenevä ilmasto.
Vaikka juuri lukemani kirja oli painos vuodelta 2007,
löytyy siitä monipuolista tietoa ja ennakoivia vaihtoehtoja sekä tämän päivän että tulevaisuuden energiatarpeista ja niiden tuottamistavoista.
Eläkeiän nostaminen kuulostaa jo fraasilta. Me ikäihmiset emme enää laske kammasta vuosia, vaan teemme
työympäristömme viihtyisämmäksi pienillä asioilla. Siirrämme kopiokoneen 10 metriä kauemmaksi, liikunnan
edistämiseksi. Käytämme hissiä vain hätätapauksessa.
Tervehdimme työkavereita myös päivällä käytävillä sopivan useasti, hymyilemme. Otamme toisemme huomioon
ja nautimme monikulttuurisesta ilmapiiristä. Avoimesti
kiinnostumme uusista asioista ja työtehtävistä. Rohkenemme pyytää apua ja myös sitä antaa uusille nuoremmille työhön ohjattaville. Hiljaisen tiedon siirto on tärkeä
tehtävä.
Tänä päivänä ihmisen sisäisen kasvun merkityksen
painottaminen kaikissa elinikäisen oppimisen tarkasteluissa on saanut arvoisensa aseman. Muuttuvat työyhteisön
toimintatavat ja prosessit huomioivat työyhteisön erilaisuuden yksilötasolla, ainakin näin tavoitellaan. Jokaisen
panos on tärkeä. Nuorten työllistäminen nousee eläkeiän nostamisen edelle. Pidemmän oppiajan luominen ei
sitä ajatusta tue, tilastoissa saadaan nuorten työttömyys
sen avulla näyttämään paremmalta. Tulevaisuus on nuorissa, joten heidän itsensä kautta lähtevä ideointi tulevaisuuden työhön ja työn suorittamisen mahdollisuuksiin
edistäisi nuoria yhteiskunnan tukipilareiksi. Heille työ ei
ole 8–10 tuntia toimistossa puurtamista, työvälineiden
kehittyminen sallii jo paljon vapaammat työympäristöt.
Rentoa, Rauhallista Joulua ja
Idearikasta Uutta Vuotta 2014 !
vuokko uusikangas
TÄSSÄ NUMEROSSA
2013
2014
KRI Puheenjohtajan palsta_________________ 4
KRI opintomatkat _______________________ 6
KRI Hallinto ja yhteystiedot ________________ 7
KRI Paikallisyhdistykset yhteystietoineen ______ 8
KRI Seniorikerho tiedottaa _________________ 9
KRI liittokokous ja hallituksen kokous Kuopiossa 10
KRI toimintasuunnitelma 2014 ____________ 11
***
Opintomatka 2013 Berliiniin ______________ 12
***
E18-tiehanke __________________________ 18
Kontinkankaan vanhan sairaalan peruskorjaus _ 22
Lahden uusi matkakeskus ________________ 24
Stadin Ammattiopisto ___________________ 26
Salpakankaan koulun uusimman osan tarina __ 28
Kuokkalan silta Jyväskylässä sai LED-valaisimet _ 32
***
KRI-lomamajat ________________________ 34
***
Yhteistyökumppaneita aasta ööhön _________ 40
KRI­lEHTI
PÄÄTOIMITTAJA
Päätoimittaja Vuokko Uusikangas
Kansikuva
Opintomatkalla Berliinissä 2013.
Kuva: Heikki Tuominen
Ilmoitukset
Olli Lindström, puh. 050 435 5325
Taitto Vitale Ay
Painopaikka Foxoffset Oy, Helsinki
3
PUHEENJOHTAJA
Ensimäinen vuosi puheenjohtajana
toi merkittäviä yllätyksiä ja haasteita
Työllisyys ja kasvusopimus
Lokakuussa saavutettu kaksijaksoinen
sopimus ajalle 1.3.2014–31.1.2017 tuo
tekniselle alallemme 1.7.2014 yleiskorotuksen suuruudeltaan 20 euroa.
Korotus vaikuttaa myös palkan lisäosiin prosentuaalisesti, euromääräistä
henkilökohtaista lisää ja erillislisää korotetaan 0,82 %. Seuraavaa korotusta
saammekin sitten odottaa tuonne
1.7.2015 asti, jolloin on vuorossa 0,3
%:n korotus, jonka kohdentamisesta
neuvotellaan 1.5.2014 mennessä. Mikäli kohdentamisesta ei päästä yksimielisyyteen, korotus tapahtuu yleiskorotuksena. Sopimuskauden toisen
jakson 1.1.2016–31.1.2017 palkantarkastukset sovitaan 30.6.2015 mennessä. Saavutettu sopimus tuo myös
kunta-alalle vuosilomalain muutokset,
jotka koskevat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi sekä vuosilomapalkan määräytymistä eräissä tilanteissa. Uudet vuosilomamääräykset tulevat voimaan 1. maaliskuuta 2014. Tarkemmat tiedot sopimuksista löydät
www.ktn-ry.fi sivuilta.
Tekniikka ja Terveys KTN ry
Neuvottelujärjestömme KTN ry kohtaa alkavana vuonna 2014 merkittäviä
haasteita. Terveydenhoitajien (STHL,
Suomen terveydenhoitajaliitto ry) siirryttyä neuvottelujärjestö JUKO ry:n
jäseniksi marraskuussa, poistui KTN
ry:n jäsenistöstä viidesosa. Samalla
poistui myös viidennes KTN ry:n
talous­arvion jäsenmaksutuloista, mikä
aiheuttaa melkoiset paineet talouden tasapainottamiseksi. Myös KTN
ry:n tulevaisuus yhtenä kunta-alan
pääsopijajärjestönä tulee arviotavaksi
ensi kesäkuuhun mennessä. Asiaan
saattaa vaikuttaa myös hoitoalalle
syntyvä uusi neuvottelujärjestö, jonka Tehy ja SuPer yhdessä muodostavat
lähikuukausina.
STHL ry:n valitettava eroaminen
näkyy ja tuntuu myös paikallistasolla
KTN ry:n paikallisyhdistyksissä, koska
järjestöllä oli valtakunnassa noin 150
aktiivitoimijaa mm. pää- ja paikallisluottamusmiehinä – asemassa, jossa
he eivät enää voi toimia KTN ry:n nimissä.
Tulevan talven aikana KTN ry:n
hallinto ja toimisto sekä paikalliset
toimijat ovat haasteellisessa tilanteessa, mutta vakaana pyrkimyksenä on
KTN ry:n vaikuttavuuden säilyttäminen nykytasolla sekä sopimuspöydissä
että paikallisesti kunnissa.
KTK Tekniikan ammattilaiset ry
KTK ry koki syyskesällä yllättävän
tappion, kun Helsingin hovioikeus
käräjäoikeuden tuomiosta poiketen
tuomitsi KTK ry:n vuonna 2007 luovutetun omaisuuden jäämään Uusi
Insinööriliitto UIL ry:n hallintaan. Lisäksi KTK ry tuomittiin maksamaan
UIL ry:n oikeudenkäyntikulut. Myös
KTK ry:n jäsenjärjestöt tuomittiin
osaltaan maksamaan UIL ry:n kuluja.
Nyt nuo velvoitteet on nyt kuitenkin
eri järjestelyin hoidettu, ja oikeudenkäynnit ovat vihdoin kuuden vuoden
jälkeen päättyneet. Meidän liittomme, eli KRI ry:n osalta ”tappioksi” jäi
siis se omaisuus, jota jäsenemme ovat
osaltaan aikanaan olleet keräämässä
KTK ry:lle. Merkittävimpänä jäsenistölle ehkä Kopparön lomamajat.
Mikään ei kuitenkaan uhkaa KRI ry:n
omaisuutta eikä liitollamme ole velkaa minnekään suuntaan.
KTK ry:n edustajakokouksen yksimieleisesti valitsemana puheenjohtajana jatkaa Keijo Houhala seuraavan
nelivuotiskauden v. 2014–2017. Keijolla riittää haasteita sekä KTK ry:n
että KTN ry:n puheenjohtajana, antakaamme hänelle täysi tukemme haasteellisessa tehtävässään.
KRI ry nyt ja tulevaisuudessa
Yhdenkään jäsenen ei
tule joutua eroamaan,
vaikka työnantaja
vaihtuisikin kuntien
ulkoistaessa ja
järjestellessä
perustehtäviään
taloudellisten
paineiden johdosta
4
Liittomme jäsenmäärä oli lokakuussa
1936. Jäsenistöstä eläkkeellä oli 566
henkilöä, heistä yli 70-vuotiaita 188.
Työttömänä jäsenistöstä oli 32 henkilöä, työikäisen jäsenistön määrästä
siis 2,5 %. Tuleviin haasteisiin valmistautumiseksi sai hallituksemme liittokokoukselta tehtäväksi liiton sääntöjen
ajanmukaistamisen valmistelun vuoden 2014 liittokokousasiaksi. Yhdenkään jäsenen ei tule joutua eroamaan,
vaikka työnantaja vaihtuisikin kuntien
ulkoistaessa ja järjestellessä perustehtäviään taloudellisten paineiden
johdosta. Joudumme sääntöjä muokattaessa pohtimaan myös, miten
liiton talous järjestetään jäsenistön
suurten ikäluokkien eläköityessä tulevina vuosina.
Liittomme talous on tasapainossa.
Vuodelle 2015 valmistelemme jossain
muodossa 80-vuotisjuhlia. Lomamajat
Ylläksellä, Vuokatissa ja Rukalla ovat jäsenistön aktiivisessa käytössä ja opintomatkoille riittää innokkaita hakijoita
vuosittain. Olemme aktiivisesti mukana sekä KTK ry:n, KTN ry:n että RKL
ry:n toiminnassa sekä hallinnoissa että
valiokunnissa. Paikallistoimintaakin on
15 jäsenyhdistyksessä. Uusia rakennusmestareita valmistuu ammattikorkeakouluista kiihtyvällä tahdilla. Katsomme siis luottavaisena tulevaisuuteen.
Yhteinen tavoitteemme on, että työympäristössämme ei olisi yhtään järjestäytymätöntä mestaria tai AMK-insinööriä, ja että uudet työntekijät värvätään nopeasti jäsenistöön markkinoimalla ay-osaamisemme ohella KRI ry:n
poikkeuksellisen hyviä jäsenetuja.
Toivotan kaikille jäsenlehtemme
lukijoille Hyvää Joulua ja
Uutta Vuotta 2014.
Kunniapuheenjohtajamme Helge Olavi Kosonen menehtyi
Tampereella 12. syyskuuta 92 vuoden iässä. Helge Kosonen ansioitui
sekä KTK ry:n että liittomme KRL ry:n toiminnassa. Puheenjohtajana
ja aktiivijäsenenä, hän kehitti liittoamme 30 vuoden ajan
eläköitymiseensä asti. Kunniapuheenjohtajaksemme
hänet kutsuttiin vuoden 1975 liittokokouksessa.
H e i k k i Tu o m i n e n
Kilterinkuja 2, PL 23, 01601 Vantaa
Puh. (09) 2525 2425, fax (09) 2525 2426
Varastokuja 1, 21600 Parainen
Puh. 020 7430 620, fax 020 7430 621
5
KRI RY:N
OPINTOMATKAT
KRI ry järjestää vuosittain hallituksen
päätöksellä ja toimintasuunnitelman­
sa mukaisesti ensisijaisesti työssäkäy­
ville jäsenilleen suunnattuja opinto­
matkoja. Opintomatkalle valittavien
jäsenten lukumäärä päätetään halli­
tuksen toimesta ja määrä riippuu
kohteesta, matkan kustannuksista ja kyseisen vuoden talousarviossa ko. toimintaan varatun määrärahan
suuruudesta.
Opintomatkoista ilmoitetaan
yhdessä jäsenille ilmestyvässä lehdes­
sä, sekä paikallisyhdistyksiin jaetta­
valla tiedotteella, joka myös liiton
internetsivuilla julkaistaan.
Opintomatkoille myönnettävistä
stipendeistä, kustannusten oma­
vastuuosuudesta ja matkakohteesta
päättää liiton hallitus huomioiden
aikaisemmat opintomatkakohteet ja
liiton taloudelliset resurssit.
Opintomatkalle valitaan henkilöt
hakemuksen perusteella, ja hallitus
käyttää valintakriteereinään seuraa­
via, hakijoiden järjestyksen määrää­
viä seikkoja.
A Etusijalla ovat jäsenet, joilla ei ole
aiempia liiton opintomatkoja
A1Osallistuminen aikaisemmille
opintomatkoille
A2Aikaisempien opintomatkojen lukumäärä
A3Kulunut aika edellisestä
opintomatkasta
B Mikäli hakijoiden järjestystä ei
voida kohdan A mukaan
ratkaista, ratkaisevat
B1 Aktiivisuus paikallisesti tai
liiton toiminnassa sekä
jäsenikä
B2 Kohteeseen tai henkilöön
liittyvät erityiset perustelut
B3
Taloudelliset tai
sosiaaliset perustelut
Lisäksi hallituksella on oikeus ottaa
valinnoissa huomioon huone­jakoon
vaikuttavat mies- ja naispaikat. Valit­
tavien henkilöiden jäse­nyyden tulee
olla kestänyt matkan alkamisajan­
kohtaan mennessä vähintään yhden
(1) vuoden.
Hallitus määrää liiton edustajan
matkalle matkanjohtajaksi. Lisäksi
hallituksella on oikeus valita erityisis­
tä syistä ja oheisia valintakriteereitä
noudattamatta yksi (1) jäsen esimer­
kiksi huomionosoituksena, lahjana
tai palkintona.
6
Rakenusalan monialaosaaja
www.telasteel.com
Telasteel Oy on vuonna 2007 perustettu rakennusalan yritys, jonka toimialueena on koko Suomi.
INFRARAKENTAMINEN
- tiet, kadut, sillat
- kunnallistekniikka
- tiekaiteet
- Injektointi-, pinnoitus- ja pulttaustyöt
- liikennejärjestelytyöt suunnitelmineen
TERÄSRAKENTAMINEN
- sillat, siltojen korjaukset, siltatelineet
- rakennusten runkorakenteet
- konepajatyöt
POHJARAKENTAMINEN
- pohjatyöt, perustukset
SILTOJEN TUNKKAUKSET
PURKU- JA TIMANTTITYÖT
TelaSteel Oy
TelaSteel
Turkhaudantie
Niittyläntie
2 5
00700 Helsinki
Helsinki
00620
Matti Luikku
gsm 0400 592 500
puh 09 321 2560
Maapohjan vahvistamisen erikoisosaamista:
Syvästabilisointi kuiva- ja märkämenetelmin
Suihkupaalutus
Rakentajat Piippo & Pakarinen Oy
Kauppamäki 3, 02780 Espoo Puh. (09) 812 036, fax (09) 812 035
Heikki Pakarinen 0400 449 041, Kyösti Piippo 0400 410 347
www.rppoy.fi
PPT
www.pohjolanpurkutyo.com
Saneeraus- ja Kokonaispurut
sekä Purkukonsultointi
– myös vaativat kohteet –
KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA ­INSINÖÖRIT AMK KRI RY
HALLINTO JA YHTEYSTIEDOT 2014
Puheenjohtaja
Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
Heikki Tuominen
Tarja arvonen
jan viilos
Kaikutie 22
28220 PORI
050 350 6341 k
044 701 1687 t
[email protected]
kri­[email protected]
Tuomarinkatu 48
28120 PORI
044 701 1363
[email protected]
Varajäsen: Sanna Kallioinen
Sahra 6
40520 JYVÄSKYLÄ
050 3767361 t
040 5505474 k
[email protected]
Varajäsen: Hannu Kiiveri
1. varapuheenjohtaja
Majaisäntä
Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
petri pucilowski
Miilukatu 5
70620 KUOPIO
KRI­lomamaja­asiat:
040 546 1002
Työ/mp 044 718 5654
[email protected]
Varajäsen: Pirjo Tarvainen
2. varapuheenjohtaja
Hallituksen jäsen
jouko valo
Muurjoentie 21
18100 HEINOLA
044 780 1452 t
044 554 4980 k
[email protected]
Varajäsen: Antero Veteli
Sihteeri, tiedottaja
Hallituksen jäsen
vuokko uusikangas
Myllylä 54, 47200 ELIMÄKI
040 8293541 t/k/j
vuokko.uusikangas@
kolumbus.fi
[email protected]
Varajäsen: Heikki Nieminen
Rahastonhoitaja
ilkka parviainen
Hovitie 14 B
01380 VANTAA
0400 765 712 t/k
[email protected]
Hallituksen jäsen
matti lantta
Hirsipolku 16, 48410 KOTKA
040 735 7131
[email protected]
Varajäsen: Hannu Kervinen
juhani karakorpi
Munkkiniemen
puistotie 10 b 25
00330 HELSINKI
050 373 6001
[email protected]
Varajäsen: Ilkka Parviainen
Hallituksen jäsen
Timo oksa
Meritullinraitti 9 A 40
90100 OULU
044 703 2222 t
044 260 4034 k
[email protected]
Varajäsen: Jarmo Järvelä
Hallituksen jäsen
Heikki laristo
Ida Ekmanintie 3 U 166
00400 HELSINKI
050 364 9122 t
[email protected]
Varajäsen: Jouni Grön
jouko Toivonen
Tervakukankuja 10
36240 KANGASALA
050 525 8514 t
040 732 2360 k
[email protected]
Varajäsen: Risto Patala
Hallituksen jäsen
pauli volotinen
Kuusikallionkuja 3 D 56
02210 ESPOO
(09) 8162 5231 t
050 520 3174 mp
[email protected]
Varajäsen: Pentti Isomäki
Hallituksen jäsen
risto ruumensaari
Norvan­länsitie 1058
96900 SAARENKYLÄ
0400 698801
[email protected]
Varajäsen: Arto Pudas
Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
pekka Hirvonen
Paimentie 1
61300 KURIKKA
(06) 419 1305 t
044 4191 305
[email protected]
Varajäsen: Mikko Huhtala
raimo Widell
Viinamäenkatu 2
20540 TURKU
(02) 262 4278 t
(02) 237 7049 k
0500 521 231 mp
[email protected]
Varajäsen: Pekka Louhi
Hannu kittelä
Itäkatu 2 A 7
15500 LAHTI
(03) 814 2623 t
050 559 4058 t/k
[email protected]
Varajäsen: Heikki Forsström
edunvalvontatyöryhmä:
Vuokko Uusikangas pj,
Pekka Hirvonen,
Jouko Toivonen,
Timo Oksa,
Jan Viilos,
Juhani Karakorpi
järjestötyöryhmä:
Petri Pucilowski pj,
Heikki Laristo,
Risto Ruumensaari,
Tarja Arvonen,
Pauli Volotinen
Taloustyöryhmä:
Ilkka Parviainen pj,
Raimo Widell,
Unto Äijö,
Matti Lantta,
Jouko Valo,
Hannu Kittelä
posTiosoiTe:
KRI ry, Heikki Tuominen
Kaikutie 22
28220 PORI
laskuTusosoiTe:
KRI ry, Ilkka Parviainen
Hovitie 14 B, 01380 VANTAA
Pankki BIC: NDEAFIHH
Nordea IBAN:
FI18 1555 3000 1005 12
inTerneT: www.kri.fi
palauTTeeT: [email protected]
y-Tunnus: 1080325­3
yHdisTysrekisTerinumero:
Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
Hallituksen työryhmät
vuodelle 2013
unto äijö
Lepolankatu 12
53100 LAPPEENRANTA
040 756 3190 t
040 867 4431 k
(05) 616 2921 fax
[email protected]
Varajäsen: Matti Himmi
110.248
osoiTTeenmuuTokseT /
jäsenrekisTerin ylläpiTo:
jäsenpalvelu@ktk­ry.fi,
puhelin 0207 738 680,
KTK Jäsenpalvelu,
Rautatieläisenkatu 6,
00520 HELSINKI
7
PAIKAllISYHdISTYKSET
JA NIIDEN YHTEYSTIEDOT 2014
Helsingin kunnallisrakennusmestarit ja
-insinöörit amk ry, rno 51.998
Puheenjohtaja Heikki Laristo
Ida Ekmanintie 3 U 166
00400 HELSINKI
gsm 050 364 9122
e­mail: [email protected]
Sihteeri: Seija Mustajärvi
Jokiniementie 36–38 C 13
00650 HELSINKI
gsm 050 527 9773
e­mail: [email protected]
espoon kunnallinen rakennusmestariyhdistys ry, rno 94.236
Puheenjohtaja: Pauli Volotinen
Kuusikallionkuja 3 D 56
02210 ESPOO
gsm 050 520 3174
e­mail: [email protected]
Sihteeri: Päivi Vänttinen
Lähdekedontie 7
03100 NUMMELA
gsm 046 877 2241
e­mail: [email protected]
vantaan kunnallisrakennusmestarit
ja -insinöörit amk ry, rno 111.782
Puheenjohtaja: Jorma Häkkinen
Juolukkakuja 13
01690 VANTAA
gsm 0400 703 675
e­mail: [email protected]
Sihteeri: Kirsi Hirvonen
Ilolanrinne 1 A
01390 VANTAA
gsm 050 302 7916
e­mail: [email protected]
Turun kunnallisrakennusmestarit ry,
rno 111.679
Puheenjohtaja: Raimo Widell
Viinamäenkatu 2
20540 TURKU
gsm 0500 521 231
e­mail: [email protected]
Sihteeri: Irmeli Aho
Talinkorventie 7 A 24
20320 TURKU
gsm 050 558 9380
e­mail: [email protected]
satakunnan kunnallisrakennusmestarit
ja -insinöörit amk ry, rno 143.805
Puheenjohtaja: Heikki Tuominen
Kaikutie 22, 28220 PORI
gsm 050 350 6341
e­mail: [email protected]
Sihteeri: Tarja Arvonen
Tuomarinkatu 48. 28120 PORI
gsm 044 701 1363
e­mail: [email protected]
8
lahden seudun kunnalliset
rakennusmestarit ry,
rno 129.063
Puheenjohtaja: Päivi Hämäläinen
Lahden satamakonttori
Satamakatu 7, 15140 LAHTI
gsm 050 559 4278
e­mail: [email protected]
Sihteeri: Kristiina Virolainen
Lahden kaupunki
Tekninen ja ympäristötoimiala
PL 126, 15141 LAHTI
gsm 050 387 8702
e­mail: [email protected]
Tampereen kunnallinen
rakennusmestariyhdistys ry,
rno 68.309
jyväskylän seudun kunnalliset
rakennusmestarit ry, rno 144.087
Puheenjohtaja: Jan Viilos
Sahra 6, 40520 JYVÄSKYLÄ
gsm 050 376 7361
e­mail : [email protected]
Sihteeri: Hannu Kiiveri
Särkiniementie 21, 41400 LIEVESTUORE
gsm 0400 665 765
e­mail: [email protected]
kuopion kunnallisrakennusmestarit ry,
rno 135.341
Puheenjohtaja: Petri Pucilowski
Miilukatu 5, 70620 KUOPIO
gsm 044 718 5654
e­mail [email protected]
Puheenjohtaja: Jouko Toivonen
Tervakukankuja 10, 36240 KANGASALA
gsm 050 525 8514
e­mail [email protected]
Sihteeri: Pirjo Tarvainen
Luotsitie 15 F 29, 70460 KUOPIO
gsm 044 718 2147
e­mail: [email protected]
Sihteeri: PekkaJuhani Anttila
Hämeenpuisto 51 A 20, 33200 TAMPERE
gsm 050 301 5428
e­mail: [email protected]
mikkelin läänin kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit amk ry,
rno 142.751
kotkan kunnallisrakennusmestarit r.y.,
rno 141.205
Puheenjohtaja: Timo Virtanen
Kämmekkätie 17, 48800 KOTKA
gsm 044 702 4791
e­mail: [email protected]
Sihteeri: Matti Lantta
Hirsipolku 16, 48410 KOTKA
gsm 040 735 7131
e­mail: [email protected]
kri:n etelä- ja pohjois-karjalan
paikallisyhdistys ry,
rno 141.983
Puheenjohtaja: Matti Himmi
Orkoniitynkatu 30
53850 LAPPEENRANTA
gsm 0400 672318
e­mail: [email protected]
Sihteeri: Ulla Kiiveri
Yrjönkatu 6–8, 53600 LAPPEENRANTA
gsm 040 5083598
e­mail: [email protected]
etelä-pohjanmaan kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit amk ry, rno 150.916
Puheenjohtaja: Mikko Huhtala
Niskalenkki 9, 62100 LAPUA
gsm 044 438 4650
e­mail: [email protected]
Sihteeri: Raimo Lepistö
Koulutie 6 B 11, 60510 HYLLYKALLIO
gsm 044 438 4616
e­mail: [email protected]
Puheenjohtaja: Antero Veteli
Ilmarisenkatu 13 as. 8, 50130 MIKKELI
gsm 040 772 2400
e­mail: [email protected]
Sihteeri: Ahti Kuki
Suksisepäntie 18 C 32
50160 MIKKELI
gsm 040 747 7631
e­mail: [email protected]
kri:n oulun läänin paikallisyhdistys ry,
rno 153.057
Puheenjohtaja: Timo Oksa
Meritullinraitti 9 A 40
90100 OULU
gsm 044 703 2222
e­mail: [email protected]
Sihteeri: Eino Rajakangas
Suokukkakuja 4, 90630 OULU
gsm 044 260 4038
e­mail: [email protected]
pohjois-suomen kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit amk ry,
rno 154.670 (ent. rovaniemen kuntien
rakennusmestariyhdistys ry, rno 154.670)
Puheenjohtaja: Risto Ruumensaari
Norvan­länsitie 1058,
96900 SAARENKYLÄ
gsm 0400 698801
e­mail: [email protected]
Sihteeri: Hannu Kumpula
Suokorte 21, 96190 ROVANIEMI
gsm 040 583 1863,
e­mail: [email protected]
SENIORIKERHO TIEDOTTAA
Seniorikerhon
hallitus 2014
KRI:n seniorikerhon vuosi­
kokouksessa 2012 valittiin
hallitus kaudelle 2013–2015.
SENIORIKERHO
TOIMINTASÄÄNTÖ
1. §
Kerhon nimi on KRI:n SENIORIKERHO.
Puheenjohtaja
Juhani Mäntykoski.. 0400 700 881
2. §
Kerho on KRI:n organisaation osa.
Varapuheenjohtaja 2014
Veikko Salminen...... 050 571 0855
3. §
Kerhon jäsenyyteen hyväksytään eläkkeel­
le siirtynyt KRI:n jäsenyyteen kuuluva
henkilö.
Jäsenet
Matti Peltonen........ 040 848 0537
Veikko Salminen...... 050 571 0855
Matti Mikkonen...... 044 0400 637
Varajäsenet
Jaakko Koskinen...... 040 520 6553
Ahti Kuki.................. 040 747 7631
Martti Raulus........... 050 571 6397
Tapahtumia v. 2013
• Teatteriesitys Helsingin
kaupunginteatterissa
• Osallistuttiin RKL:n
järjestämään kesäretkeen
Pirkanmaalle sekä seniori­
kerhotoimintaan.
• Lähetettiin kokousedustajat
KRI:n liittokokoukseen ja
RKL:n senioritoimikunnan
vuosikokoukseen.
Tapahtumia on
ehdotettu v. 2014
• Kesäteatterimatka Tampereelle.
• Teatteriesitys pääkaupunki­
seudulla.
• Pyritään osallistumaan KRI:n
järjestämään matkaan (opinto­
matka), mikäli voimme sille
hakeutua.
Ilmoitetaan kerholaisille tietoom­
me tulleista RKL:n järjestämistä
retkistä, kuntolomaviikoista ja
tapahtumista.
KRI:n nettisivuilla www.kri.fi on
paljon hyödyllistä tietoa ja sieltä
löytyy myös seniorikerhon sivu.
Surffailepas siellä.
4. §
Kerhon tavoitteena on koota KRI:n elä­
keläisjäsenet senioritoimintaan.
Tukea KRI:n hallitusta eläke-ehtojen
kehittämisessä ja niiden turvaamisessa
niin, että ne vastaavat jäsenistön sosiaa­
lisia tarpeita.
Kerho pyrkii vaikuttamaan myös
yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin, sivistyksel­
lisiin sekä muihin eläkeläisten elämän­
laatua parantaviin toimiin.
5. §
Kerhon jäsenillä on oikeus KRI:n hallituk­
sen heille tarjoamiin jäsenpalveluihin.
6. §
Kerho järjestää erilaisia tilaisuuksia to­
teuttaakseen kohdan 4 tavoitteita, sekä
jäsenistön tarpeita virkistys-, valistus ym.
toiminnan alueilla.
7. §
Kerhon talous perustuu KRI:n hallituksen
päättämään vuosimaksuun sekä toiminta­
määrärahaan, joka kattaa jäsenpalvelut
ja kerhon toimintakulut. Jäsenille järjes­
tetyt virkistystilaisuudet katetaan pääosin
osallistumismaksuilla.
8. §
Seniorikerhon toiminta organisaatiol­
taan tulee olla mahdollisimman kevyt.
Esimerkiksi valistus- ja virkistystapahtu­
mista tai niihin verrattavista tilaisuuksista
ei tule pitää pöytäkirjaa, vaan “päivä­
kirjamuotoinen” osallistumislista tapah­
tumaluetteloineen riittää.
Hallituksen kokouksista laaditaan muis­
tio, jonka sihteeri ja puheenjohtaja alle­
kirjoittavat. Vuosikokouksesta laaditaan
pöytäkirja.
Kerhon toimintaa ohjaa vuosikokouk­
sessa valittu hallitus, johon kuuluu pu­
heenjohtaja ja kolme hallituksen jäsentä
sekä hallituksen jäsenten henkilökohtai­
set varajäsenet. Varapuheenjohtaja vali­
taan hallituksen varsinaisista jäsenistä.
Hallitus on päätösvaltainen, kun
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja
kaksi hallituksen jäsentä tai heidän va­
rajäsentään on paikalla. Hallituksen sih­
teerinä toimii aina joku hallituksen jäsen
vuorollaan. Puheenjohtajan ja hallituk­
sen jäsenten toimikausi on samanpitui­
nen kuin KRI:n hallituksen toimikausi (3
vuotta).
Vuosikokouksesta ilmoitetaan KRI:n
hallituksen päättämällä tavalla.
Seniorikerhon yhdeksäs toimintavuosi.
Seniorikerhon vuosimaksu v. 2014 on 15 euroa.
Maksa vuosimaksu tammi–helmikuussa 2014
J
Ä
S
E
N
K
O
R
T
T
KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT
JA -INSINÖÖRIT AMK RY
I
2014
SENIORIKERHO
Jäsen:
Osoite:
Jäsenmaksu 15
Sampo-Pankki
€
FI74 8000 1000 1081 35
eräpäivä 28.2.2014
Viite: Seniorikerhon
vuosimaksu 2014
sekä maksajan nimi
Puhelin:
Sähköposti:
Lähetä maksetusta vuosimaksusta sähköpostitse tietoa
kerhon puheenjohtajalle:[email protected]
8.–9.11.2013, Kuopio
KRI liittokokous ja
hallituksen kokous
Kuntien Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry kokoontui tänä
vuonna sääntömääräiseen liittokokoukseen Kuopioon. Liittokokous pidettiin taidokkaasti restauroidussa Hotelli Puijonsarven
historiallisessa salissa. Liittokokouksen jälkeen pidettiin
järjestäytymiskokous. Hallituksen
kokous pidettiin edellisenä iltana
Hotelli Atlaksessa.
L
iittokokouksen avasi liiton
puheenjohtaja Heikki Tuominen.
Kuopion kaupungin terveiset
toi kaupungininsinööri Ismo Heikkinen.
Kuopio tunnetaan elinvoimaisena,
kehittyvänä ja vesistörikkaana kaupunkina. Kaupungista löytyy sekä
uutta että vanhaa rakennuskantaa, mikä
positiivisesti yllättää vierastakin kulkijaa. Kokousvierailijat palaavat ehkä
perheineen paremmalla ajalla tutustumaan tarkemmin kaupungin nähtävyyksiin.
Liittokokous valitsi liiton nykyisen puheenjohtajan porilaisen Heikki
Tuomisen yksimielisesti jatkamaan
10
liiton puheenjohtajana vuonna 2014.
Liiton sääntöjen mukaan puheenjohtajat valitaan vuodeksi kerrallaan.
Tätä on hallituksessa mietitty ja todettu, että vuosi on liian lyhyt aika,
2–3 vuotta olisi sopivampi jakso. Siinä
ajassa jo pääsee paremmin sisälle liiton puheenjohtajan monitoimiseen
tehtäväkenttään. Puheenjohtaja osallistuu keskusjärjestöjen mm. KTK:n
toimintaan ja vierailee ympäri Suomea
liittomme jäsenyhdistysten tapahtumissa aikataulunsa puitteissa.
Ensimmäisenä varapuheenjohtajana
jatkaa kuopiolainen Petri Pucilowski
ja toisena varapuheenjohtajana jatkaa heinolalainen Jouko Valo. Sihteerinä/tiedottajana jatkaa Vuokko Uusikangas ja rahastonhoitajana Ilkka
Parviainen. Liiton työvaliokuntaan
kuuluvat: puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, sihteeri sekä rahastonhoitaja.
Tapaaminen on myös
tärkeä sosiaalinen
tapahtuma ja vahvistaa
teknisen ammatti­
kunnan yhteen­
kuuluvuuden tunnetta.
Työvaliokunta valmistelee hallituksen kokousasiat ja tekee ehdotuksia.
Hallitus valmistelee osaltaan liittokokousasiat, mitkä käsitellään sääntöjen mukaisesti. Liittokokoukseen
osallistui tänä vuonna liki 40 edustajaa eri puolilta Suomea. Virallisen
osuuden välillä ennätettiin jakaa
myös muita kuulumisia kentältä. Tapaaminen on myös tärkeä sosiaalinen
tapahtuma ja vahvistaa teknisen
ammattikunnan yhteenkuuluvuuden
tunnetta.
Liiton hallinnossa tapahtuneet
muutokset löydät tämän lehden alkusivuilta ja myös päivitetyt lehden ilmestymiseen mennessä tietoon saadut
jäsenyhdistysten ilmoittamat uudet
edustukset ja toimihenkilöt.
Ennen hallituksen kokousta, hallitukselle toi tervehdyksensä KTK:n
puheenjohtaja Keijo Houhala. Hallituksen jäsenet olivat valmistelleet
Houhalalle ajankohtaisia kysymyksiä ja
niitä käsiteltiin aktiivisesti osallistuen.
KRI ry:n vuoden 2014 liittokokouspaikaksi valittiin Helsinki. Helsingin
kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n puheenjohtaja
Vuokko Uusikangas toivotti kokousväen tervetulleeksi ensi syksynä Helsinkiin.
KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA ­INSINÖÖRIT AMK KRI RY
TOIMINTASuuNNITELMA 2014
joHdanTo
Toimintavuosi 2014 on Kuntien rakennus­
mestarit ja ­insinöörit AMK KRI ry:n 69.
toimintavuosi.
Liitto avustaa sääntöjensä ja talousarvion
puitteissa jäsenyhdistyksien järjestämiä
koulutustilaisuuksia, opinto­ ja virkistys­
matkoja.
edunvalvonTa ja sopimusToiminTa
Voimassaolevat virka­ ja työehtosopimukset
päättyvät 28.2.2014.
Edunvalvontaan panostetaan Tekniikka
ja terveys KTN ry:n sopimusvaliokuntien
kautta ja hankkimalla paikallisesti pää­
luottamusmiehiksi ja luottamusmiehiksi
ammattikuntamme jäseniä.
Liittomme valitsemat edustajat osallis­
tuvat aktiivisesti Tekniikka ja terveys KTN
ry:n, KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n ja
pyrimme viemään liittomme asioita keskus­
järjestömme Akavan kokouksiin ja toi­
mintaan.
Kuntien rakennusmestarit ja ­insinöörit
AMK ry:n edunvalvontatyöryhmä paneutuu
ajankohtaisiin sopimusasioihin kokouksis­
saan, ja vaihtaa kokemuksia eri puolita
Suomea olevien piirien edustajien kanssa.
järjesTöToiminTa
Kuntien rakennusmestarit ja ­insinöörit
AMK ry tekee järjestöpoliittista edun­
valvontatyötä KTK ry:n, KTN ry:n hallin­
nossa sekä paikallistasolla.
KRI osallistuu yhteistyöyhdistyksenä
ja Kuntien Rakennusmestareitten piirinä
Rakennusmestarit ja ­insinöörit AMK RKL
ry:n toimintaan.
Hallitus kokoontuu toimintavuotena
2014 vähintään neljä kertaa järjestäyty­
miskokous mukaan lukien.
KRI:n työvaliokunta, johon kuuluvat
puheenjohtajien lisäksi sihteeri ja rahas­
tonhoitaja, kokoontuu tarpeen mukaan
hoitamaan käytännön asioita ja valmiste­
lemaan hallitukselle esityksiä.
Hallitus ja valintapiirien edustajat pitä­
vät toimintavuoden aikana työehtosopimus­
ja järjestöpoliittisen seminaarin.
Talous
Kuntien rakennusmestarit ja ­insinöörit
AMK ry:n jäsenmaksu on edelleen 0,18 %
palkkasummasta. Varat toimintaan saadaan
pääosin jäsenmaksuilla ja loppuosa korko­
ja osinkotuotoista sekä lomamajojen tuo­
toista.
HuomionosoiTukseT
Liiton kultainen ja hopeinen ansiomerkki
myönnetään hakemuksesta ansiokkaille
järjestötyöhön osallistujille.
Liiton edustajat käyvät esittämässä on­
nittelut merkkipäiviään viettäville, liiton
hallinnossa toimineille ja toimiville jäsenille.
Merkkivuosiaan juhlivia liittoja ja yhdistyksiä
muistetaan ja paikallisyhdistyksiä voidaan ano­
muksesta avustaa tulevana toimintavuonna.
HallinTo
Toimii liiton sääntöjen mukaisessa muodossa.
TiedoTus
Liiton toiminta ja hallituksen tiedotus jat­
kaa pääosin sähköisessä muodossa toimi­
vaa tiedotusta. KRI ry:n (www.kri.fi) jäsen­
sivuille tehdään liiton toiminnasta lisätietoa
ja sivuilla myös ilmoitetaan ajankohtaisista
asioista ja tapahtumista.
Koko jäsenkunnalle lähetettävä painet­
tu tiedotuslehti tehdään liittokokouksen
jälkeen marras­joulukuussa, ja kesäkuussa
toimitetaan jäsenistölle painettu jäsenkirje
vuosikokoustietoineen.
jäseneduT
Liiton lomatoimintaa jatketaan antamalla edel­
leen jäsenten käyttöön omia lomakohteita,
Kuerlomaa, Kotaporttia ja Ruka­majaa.
Jäsenten aktiivista toimintaa paikallis­
tasolla tuetaan opintomatkastipendeillä,
stressilomatoiminnalla sekä virkistysmäärä­
rahoista myönnettävillä avustuksilla.
kuntien rakennusmestarit
ja -insinöörit amk kri ry
Hallitus 08.11.2013
HAllITUKSEN KOKOUS JA TYÖRYHMIEN TYÖSKENTElYT. MUKANA KTK:STÄ TOIMIAlAJOHTAJA JARI JÄRvI.
11
OPINTOMATKA 2013
BERL
12
SAKSA
vuoden 2013 syksyiselle opintomatkalle Berliiniin osallistui 20 liittomme
jäsentä. vastuullisena matkanjärjestäjänä toimi tällä kertaa Tjäreborg.
Finnairin reittilento laskeutui Berliinin Tegelin lentokentälle aamutuimaan
perjantaina 20. syyskuuta. kentällä meitä oli vastaanottamassa persoonallinen
arkkitehtioppaamme mikael merenmies, joka nelipäiväisen vierailumme kaksi
ensimmäistä päivää toimi oppaanamme kaupungissa, jossa itse on asunut ja
työskennellyt 80-luvulta lähtien.
INI
LI
13
OPINTOMATKA 2013
HisToriallinen suurkaupunki
Matkamme aluksi saimme heti tuntumaa Saksan
suurimpaan ja Euroopan Unionin toiseksi suurimpaan, 3,4 miljoonan asukkaan kaupunkiin.
Berliinin asukasluku koko metropolialueella on
yli 5 miljoonaa ja eri kansalaisuuksia väestössä on
195. Kaupunkikiertoajelumme keskittyi päänähtävyyksiin ja samalla kuulimme kaupungin historiasta sekä saimme vinkkejä tutustumiskohteista
ja liikennevälineistä kaupungissa.
14
1200 luvulla perustetun Berliinin, yhdistyneen
Saksan pääkaupungin historia varsinkin toisen
maailmasodan ajalta lienee useimmille tuttu. Saksojen yhdistyttyä purettiin myös vv. 1961–1975
ensin piikkilangasta ja myöhemmin betonista ja
betonielementeistä rakennettu, 150 km pitkä Berliinin muuri. Marraskuun yhdeksättä päivää vuonna 1989 pidetään muurin murtumispäivänä. Kaupungissa on edelleen nähtävissä muurin osia ja
katuverkkoon on kiveyksiin merkitty puretun
muurin sijaintilinja. Matkamuistomyymälöissä oli
joka puolella kaupan puretun muurin murusia
monenlaisiin käyttötarkoituksiin.
Majoitus ryhmällemme oli varattu tyylikkäästä
Art Hotel Berlin Mitte hotellista, joka sijaitsi lähellä
Speer-jokea ja kuulua Alexander Plazia entisen itäsaksan alueella. Hotelliin, sen palveluihin ja sijaintiin oltiin varsin tyytyväisiä, tosin allergiavapaiksi
luvatuissa huoneissa oli kokolattiamatot. Liikkuminen eri kaupunginosien välillä tapahtui sujuvasti
ja edullisesti täsmällisillä metroyhteyksillä. Myös
raitiovaunuliikenne ja bussiyhteydet toimivat saksalaisella tehokkuudella. Päivälippu kävi kaikissa
liikennevälineissä 24 tunnin ajan käyttöönotosta,
eli lippua ei leimattu kuin kerran. Taksikyyditkin
olivat edullisia. Hotelliltamme oli kuitenkin kävelyetäisyydelläkin paljon nähtävää.
”alexanderplatzilla sijaitsevan
televisiotornin huippu
kohoaa maanpinnasta
368 METRIN
korkeuteen.”
15
OPINTOMATKA 2013
Nähtävyyksiä ja arkkitehtuuria
Yksi varteenotettava, ammatillisestikin kiinnostava nähtävyys ovat mahtipontiset, monen ajokaistan
bulevardit, ja aukiot, joita Hitler rakennutti aikanaan niin tärkeitä sotilasparaatejaan varten.
DDR:n jäämistönä taas nähtiin useita tyhjillään
olevia jättimäisiä kerrostaloja, jotka odottavat
purkamista uudisrakentamisen tieltä. Suuri osa
Berliinistä tuhoutui toisen maailmansodan pommituksissa, joten rakennuskanta on suurelta osin
sotien jälkeen rakennettua.
Pakollinen Berliinin käyntikohde on Alexander­
platzilla sijaitseva televisiotorni, jonka huippu
kohoaa maanpinnasta 368 m:n korkeuteen. Tornin näköalatasanne on 204 m:n korkeudella ja sen
yläpuolella on vielä tasokas pyörivä ravintola.
Kone Oy:n hissi kuljettaa vierailijat 6 m/s vauhdilla huipulle ja näkymät hyvällä säällä ovat huikaisevat. Berliinistä löytyy myös eläinmäärältään
(14000) maailman tai ainakin Euroopan suurin
eläintarha. 1700-luvulla rakennettu Brandenburgin
portti on yksi Berliinin tunnetuimmista ja merkittävimmistä symboleista, joka nähdään nykyisin
myös Saksojen yhdistymisen tunnuskuvana. Museoita ja kirkkoja riittää niistä kiinnostuneille,
myös olutpanimot ovat kiintoisia vierailukohteita.
Holokaustin muistomerkki on pysähdyttävä.
16
Brandenburgin portin ja Potsdamer Platzin välisellä reitillä sijaitseva Euroopan murhattujen
juutalaisten muistomerkki koostuu 2 711 kivipaadesta, jokainen pituudeltaan 2,38 metriä ja
leveydeltään 0,95 metriä. Pylväiden korkeus vaihtelee puolen ja lähes viiden metrin välillä. Uudiskohteena tutustuimme mm. upeaan Sony-centeriin
sekä valtavaan rautatieasemaan, jonka ristikkorakenteiden toteutus herättivät kunnioitusta ammatillisestikin.
Suosittelemme kaupunkikohteeksi
Kaiken kaikkiaan Berliini on hieno kohde suurkaupungeista ja historiasta kiinnostuneille matkaajille. Kaupunki on lisäksi metropoliksi suhteellisen edullinen, ja liikkuminen helppoa. Heikommallakin englannin kielellä pärjää hienosti sekä
ravintoloissa että hotelleissa, ja ainakin bratwurstit sekä oluet ovat maistuvia ja annoskoot vähintään riittäviä. Lentoaika Helsingistä jää alle kahden tunnin, ja Tjäreborgin järjestämät palvelut
toimivat sovitulla tavalla hienosti. Jopa bussimme kuljettaja oli varautunut kylmillä oluilla suomalaisen mestariryhmän arkkitehtuurivoittoiselle
kiertoajelulle. ■
H e i k k i Tu o m i n e n ,
matkanjohtaja
Sony Centerin
kattorakenteen
keskiakseli on
maapallon kuvitellun
akselin suuntainen.
17
Suomen
suurin
tiehanke etenee vauhdilla
E18 Koskenkylä–Kotka -tiehankkeessa rakennetaan uutta moottoritietä yhteensä 53 kilometriä.
Se on tällä hetkellä suurin käynnissä oleva tieurakka Suomessa.
Rakentaminen on edennyt vauhdikkaasti ja tieosia on saatu liikenteelle etuajassa.
E
18 Koskenkylä–Kotka -tiehankkeessa Koskenkylän ja Loviisan
välinen 17 kilometriä pitkä
moottoriliikennetie parannetaan
moottoritieksi, ja Loviisasta Kotkaan
rakennetaan kokonaan uutta moottoritietä 36 kilometriä. Rakentaminen
alkoi marraskuussa 2011, ja moottoritie avataan kokonaisuudessaan liikenteelle vuonna 2014.
Rakentaminen on jaettu kuuteen
tieosuuteen, joista kolme ensimmäistä valmistui suunniteltua aiemmin
syksyllä 2013.
”Otimme moottoritienä käyttöön
Heinlahden ja Kyminlinnan, Koskenkylän ja Loviisan sekä Ahvenkosken
ja Pyhtään väliset osuudet nyt syksyllä.
Kolme vielä rakenteilla olevaa tieosuutta kulkee pääasiassa uudella linjauksella, joten valtatie 7:n liikennettä
häiritsevät työt vähenivät merkittävästi,”
kertoo projektinjohtaja Jukka Hietaniemi Liikennevirastosta.
Uusi ohjausratkaisu
liikennetelematiikkaan
Suunnittelun kannalta vaativia kohteita E18-tien Koskenkylä–Kotkaosuudella ovat muun muassa telematiikka eli muuttuva liikenteenohjaus,
Markkinamäen moottoritietunneli,
tien pohjan rakentaminen sekä Ahvenkosken ylittävä langerpalkkisilta.
”Liikennetelematiikkaa rakennetaan yhteensä 83 kilometrin matkalle
Porvoon ja Kotkan välillä, eli rakenteilla olevaa moottoritietä pidemmälle
osuudelle. Järjestelmä liittyy samaan
aikaan toteutettaviin Kehä III – Porvoo
-runkokuidun rakentamiseen sekä
Kotkan Kyminlinna–Jumalniemiosuuden parantamiseen ja Haminan
ohikulkutien rakentamiseen”, Hietaniemi kertoo.
Moottoritien vaiheittainen käyttöön­
otto asettaa haasteita katkeamattoman
tietoliikenteen järjestämiseksi kaikille
4 400 000 m
3
18
tieosuuksille ja laitteiden asennuksille.
Liikennehaitan minimoimiseksi opasteet on toteutettu niin sanotulla
plug&play-tekniikalla, joka mahdollistaa nopean asennuksen ja vaihtamisen.
E18-hankkeessa on kehitetty telematiikkaan uusi, Suomessa ensi kertaa
käytetty opasteiden väyläpohjainen
ohjausratkaisu, joka mahdollistaa
muun muassa opasteiden tarkemman
vikaseurannan. Myös törmäysturvallisuuteen on kiinnitetty erityishuomiota
muokkaamalla laitteita aiempaa turvallisemmiksi.
Ahvenkoskelle
rakennettava
143 metriä pitkä
langer­palkkisilta on
yksi moottoritieksi
rakennettavan
valtatie 7:n teknisesti
haastavimpia kohteita.
Hankkeen aikana
siirrettävää maamassa
kuutiometreinä.
Koskenkylä Ko
tka
E 18
osana suomen kansainvälisintä
tieyhteyttä
• Valtatie 7 on osa kansainvälistä
Eurooppatietä 18, joka yhdistää
toisiinsa Etelä­Suomen kaupun­
git, satamat ja lentoasemat.
• Koskenkylä–Kotka­osuus raken­
netaan moottoritieksi, joka lisää
liikenteen sujuvuutta ja turvalli­
suutta.
• Rakentaminen alkoi
marraskuussa 2011.
• Moottoritie on avattu liikenteelle
osittain syksyllä 2013 ja se
avataan kokonaisuudessaan
vuonna 2014.
• Kaiken kaikkiaan tiejärjestelyt
ovat valmiita vuoden 2015
lopussa.
• Palveluntuottaja Valtatie 7 Oy
vastaa moottoritien kokonais­
palvelusta, johon kuuluvat suun­
nittelu, rakentaminen, rahoitus
ja kunnossapito vuoteen 2026
ulottuvan sopimuskauden ajan.
• Tilaaja on Liikennevirasto.
• Urakoitsija on YIT Rakennuksen
ja Destian muodostama
Työyhteenliittymä Pulteri.
Myös 470 metriä pitkän Markkinamäen moottoritietunnelin rakentamiseen liittyy paljon yksityiskohtaista
suunnittelutyötä, kuten turvallisuutta
varmistavien teknisten järjestelmien
sekä suuaukkojen ja sisäverhouksen
suunnitteleminen.
TeHokkaiTa raTkaisuja
massaTalouden suunniTTeluun
Koskenkylän ja Kotkan välinen
moottoritie toteutetaan elinkaarimallilla, jossa Liikennevirasto on tilaaja ja Tieyhtiö Valtatie 7 Oy palveluntuottaja, joka vastaa hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta, rahoituksesta ja kunnossapidosta vuoteen 2026
asti. Urakoitsija on YIT:n ja Destian
muodostama työyhteenliittymä Pulteri.
Elinkaarimalli tarkoittaa, että
moottoritien rakentaminen, hoito ja
ylläpito toteutetaan yhtenä kokonaisuutena, niin sanottuna kokonaispalveluna. Liikennevirasto oli jättänyt
E18 Koskenkylä–Kotka -hankkeen tiesuunnitelmaan jonkin verran liikkumavaraa, joten rakennussuunnitelmavaiheessa. Pulteri pystyi huomioimaan
elinkaarivaikutukset ja ideoimaan
70 000 m
3
laadukkaita ja kustannustehokkaita
ratkaisuja tien rakentamiseen.
E18-hankkeessa merkittävimmät
kohdat, joihin rakennussuunnitelmassa pystyttiin vaikuttamaan, olivat päätien poikkileikkaus ja korkeusasema.
Poikkileikkaukselle ja tien korkeusasemalle tiesuunnitelmassa jätetty
liikkumavara on tuonut merkittävää
hyötyä massatalouden ja massojen
kuljetusten suunnitteluun. Maan- ja
kallionleikkauksista tulevien massojen
hyödyntäminen muun muassa tien
penkereiden rakentamisessa lyhentää
tämän mittaluokan hankkeessa kuljetusmatkoja ja niistä aiheutuvia päästöjä
merkittävästi.
Hankkeessa on hyödynnetty paljon myös viimeisintä työkoneiden koneautomatiikkaa ja koneohjaus-tekniikkaa,
mikä on tehostanut rakentamista ja
vähentänyt perinteistä mittaustyötä
huomattavasti.
vaaHTolasia kevennysrakenTeena
E18-tien Koskenkylä-Kotka -osuudella
kiinnitetään erityistä huomiota ympäristövaikutusten hallintaan. Muun
muassa eläimistön kartoitukset, tielinjan sijoittelu välttäen uusien herkkien
Siltoihin, moottoritietunneliin ja muihin
rakenteisiin betonia käytettävä määrä.
19
n merkittävimmät kohteet
n merkittävimmät
Hankkeen kohteet
merkittävimmät kohteet
ankkeen merkittävimmät kohteet
luontoalueiden muokkausta ja vihersiltojen sijoittaminen tärkeimmille eläinten kulkureiteille vähentävät moottoritien tulevia ympäristövaikutuksia.
Minimoimalla maansiirrot ja -kuljetukset, käyttämällä uudempaa kalustoa ja biopolttoaineita sekä satelliittipaikannusta osana työnohjausta vähennetään sekä rakennus- ja ylläpitotöistä syntyviä päästöjä että maanrakennustöiden ympäristövaikutuksia.
Tielle asennetaan älykäs LED-valaistus,
joka vähentää tievalaistuksen energiankulutusta hankkeen sopimusaikana
arviolta kaksi gigawattituntia. Tieosuudelle rakennetaan myös valmiudet
sähköautojen latauspisteille, jotka
mahdollistavat tien käyttämisen uudenlaisten matkustustapojen kokeilualustana tulevaisuudessa.
Rakentamisen haasteena E18hankkeessa on ollut joissain paikoin
heikosti kantava pohjamaa. Yhtenä
ratkaisuna käytetään Suomessa vielä
melko harvinaista kevennysrakennetta,
vaahtolasimursketta. Kierrätyslasista
valmistettua mursketta käytetään kevytsoran sijasta keventämään tiestä
aiheutuvaa kuormitusta.
Suomessa valmistettuun Foamitmurskeeseen syntyy valmistamisen aikana miljoonia tiiviitä ilmakuplia, minkä ansiosta murske on erittäin kevyttä
ja hyvin lämpöä eristävää. Kierrätyslasin käyttö tekee vaahtolasista myös hyvin ympäristöystävällisen materiaalin.
8
3
kittävimmät kohteet
6
2
7
9
5
4
1
1.
loviisan läntinen
eritasoliittymä
4.
ahvenkosken sillat ja
markkinamäen tunneli
5.
ahvenkosken
eritasoliittymä
8.
Heinlahden
eritasoliittymä
9.
sutelan
eritasoliittymä
www.liikennevirasto.fi
4
Tieosat
ja liikenteelle
avaamisen aikataulu
www.liikennevirasto.fi
4
3.2012 • Jukka Hietaniemi
iemi
aniemi
www.liikennevirasto.fi
4
13.3.2012 • Jukka Hietaniemi
www.liikenne
4
www.liikennevirasto.fi
4
20 13.3.2012 • Jukka Hietaniemi
5
www.liikennevirasto.fi
30
Arvio, kuinka monta ihmishenkeä
tulee säästymään 10 vuoden aikana
uuden moottoritien ansiosta.
ahvenkosken langerpalkkisilta erikoiskohteena
■ Ahvenkoskelle rakennettava 143 metriä
pitkä langerpalkkisilta on yksi moottoritieksi
rakennettavan valtatie 7:n teknisesti haasta­
vimpia kohteita. Vastaavaa yksikaarista silta­
rakennetta ei muualla Suomessa ole käytössä.
Yksikaarinen langerpalkkisilta rikkoo maise­
maa vähiten, sillä kokonaisuudesta tulee sel­
keä ja suhteellisen kevytrakenteinen.
Ahvenkosken sillat koostuvat eri osista.
Kanavan yli rakennetaan rinnakkain kaksi
noin 260 metriä pitkää jännitettyä betoni­
palkkisiltaa, molempien suuntien liikenteel­
le omansa. Nämä sillat johtavat 143 metriä
pitkälle langerpalkkisillalle, jonka toimin­
taperiaate on se, että sillan kantava rakenne
on kansipalkin ja sen yläpuolisen kaaren
yhdistelmä. Kaaren korkeus sillan kannes­
ta on noin 16 metriä.
Tienkäyttäjien mahdollisuus ihailla
kaunista maisemaa on huomioitu myös
sillan meluesteissä, jotka ovat läpinäkyvää
kovapintaista polykarbonaattilevyä. Ahven­
kosken siltojen kokonaispituus on noin
400 metriä ja ne johtavat länsipäässä
lähes 500 metriä pitkään Markkinamäen
tunneliin.
Sillan 90 metriä pitkä teräskaari asen­
nettiin paikalleen syyskuun lopussa, ja hit­
saus­ ja teräsköysien asennustyöt saatiin
valmiiksi lokakuun loppuun mennessä.
E18­hankkeen rakennussuunnittelusta
vastaa Rambollin, Siton ja Destian muo­
dostama konsulttiryhmä, joka toimii työ­
yhteenliittymä Pulterin alihankkijana. Li­
säksi siltasuunnittelua on tehnyt myös Silta­
Nylund Oy.
e18 koskenkylä–koTka
mooTToriTien vaikuTukseT
• Nykyinen kapea, kaksikaistainen
tie kulkee useiden taajamien läpi.
Vakavat onnettomuudet, liiken­
teen melu ja ympäristöhaitat ovat
rekkojen ruuhkauttamalla tiellä
yleisiä.
• Kymmenessä vuodessa vältytään
arviolta noin 110:ltä henkilö­
vahinkoon johtavalta onnettomuu­
delta, joissa kuolisi noin 30 ihmistä.
• Ruuhkat poistuvat lähes
kokonaan, ja matka­aika
lyhenee Koskenkylän ja Kotkan
välillä noin kahdeksan minuuttia.
• Tien varren olosuhteet paranevat
liikenteen siirtyessä moottoritielle.
• Hanke luo edellytyksiä uusille
teollisuus­ ja työpaikka­alueille.
• Moottoritien rakentamisella on
merkittävä työllistävä vaikutus.
Elinkaarimalli ja kustannukset
●
●
●
●
●
Palveluntuottaja Valtatie 7 Oy vastaa
moottoritien kokonaispalvelusta, johon
kuuluvat suunnittelu, rakentaminen,
rahoitus ja kunnossapito vuoteen 2026
ulottuvan sopimuskauden ajan.
Elinkaarimalli on mahdollistanut
hankkeen käynnistämisen ja
rakentamisen nopeuttamisen.
Hankkeen rakennustöiden
kustannusarvio on noin 340 M€.
Palvelusopimuksen kokonaisarvo on
noin 623 miljoonaa euroa.
Tieyhtiö Valtatie 7 Oy:n
Työyhteenliittymä Pulterille maksamat
rakennustöiden kustannukset
syyskuussa 2013 olivat noin 225
miljoonaa euroa.
Kokonaisuudessaan hankkeen
rahoitukseen on varattu 650 miljoonaa
euroa.
• Jukka Hietaniemi
www.liikennevirasto.fi
rakentamisen massat marraskuussa 2013
• Maanleikkaus:
3 350 000 / 3 500 000 m3ktr = 96 %
• Kallioleikkaus:
3 420 000 / 3 600 000 m3ktr = 95 %
• Murskaus:
2 000 000 / 2 500 000 tn = 80 % • Telematiikka:
193 000 / 235 000 m = 82%
• Stabilointi
320 000 / 320 000 m = 100%
e18 koskenkylä–koTka
mooTToriTie
• Valtatie 7 (E18) rakennetaan
moottoritieksi Loviisan Kosken­
kylän ja Kotkan Kyminlinnan välillä.
• Rakentaminen alkoi marraskuussa
2011 ja valmistuu vuonna 2014.
Kaiken kaikkiaan tiejärjestelyt
ovat valmiita vuoden 2015
lopussa.
• Hanke toteutetaan elinkaarimallilla,
jossa Liikennevirasto on tilaaja ja
Tieyhtiö Valtatie 7 Oy palvelun­
tuottaja.
• Palveluntuottaja vastaa hankkeen
suunnittelusta, rakentamisesta,
rahoituksesta ja kunnossapidosta
vuoteen 2026 ulottuvan sopimus­
kauden ajan.
• Tien rakentamisesta vastaa
Tieyhtiön alihankkijana YIT:n ja
Destian muodostama työyhteen­
liittymä Pulteri.
• Rakennussuunnittelusta vastaa
Pulterin alihankkijana Rambollin,
Siton ja Destian muodostama
konsulttiryhmä.
• E18 Koskenkylä–Kotka ­moottori­
tie on kolmas elinkaarimallilla
(ppp, public­private­partnership)
rahoitettu väylä Suomessa.
Aiemmat hankkeet ovat Järven­
pään ja Lahden välinen moottori­
tie sekä Turun moottoritie.
• Massanvaihto
1 800 000 / 1 800 000 m3ktr = 100%
• Paalulaatat
40 000 / 40 000 m2tr = 100 %
• Päällysteet (luvut elo­syyskuulta):
– päätie 700 000 m2
(n. 43 % päällysteistä)
– muut tiet 130 000 m2
(36% päällysteistä)
e18 koskenkylä–koTka
mooTToriTien rakenTamisen luvuT
• Louhinta: 3,5 miljoonaa
kuutiometriä eli 300 000
kuorma­autollista
• Siirrettävää maamassa:
4,4 miljoonaa kuutiometriä
• Siltoihin, moottoritietunneliin
ja muihin rakenteisiin 70 000
kuutiometriä betonia ja
7 miljoonaa kiloa betoniterästä
• Enimmillään hankkeessa on
työskennellyt noin 700 henkilöä.
Lisäksi hankkeessa on työskennel­
lyt yli 120 suunnittelijaa.
ARTIKKELI ON KOOSTE LEHDISSÄ AIEMMIN JULKAISTUISTA TEKSTEISTÄ.
21
Oulun Tilakeskus rakennuttaa
Kontinkankaan vanhan
sairaalan peruskorjaus
Liikelaitos Oulun Tilakeskuksella
on meneillään 2013 useampikin
rakennushanke, joista suurin ja
mahtavin on Kastellin monitoimitalo.
P
oikkeuksellinen ja mainitsemisen arvoinen on myös Kontinkankaan vanha sairaalan peruskorjaus. Sairaala on rakennettu vuonna
1938 ja sen on suunnitellut lääninhallituksen rakennustoimistosta arkkitehti Uno Ullberg. Tämä kulttuurihistoriallisesti arvokas ja suojeltu
rakennuskokonaisuus edustaa tyyliltään
funktionalismia.
Vanhan sairaalan tilat muutetaan
palvelemaan avoterveydenhuoltoa.
Korjattaviin tiloihin on tulossa moni­
ammatillinen oppimiskeskus, terveysasemia, kuntoutusta, kotisairaanhoitoa, opiskeluterveysasema, neuvola,
22
puheterapia, sosiaalipalveluita, erikoislääkärien vastaanotto, tietotekniikan
sovelluskoordinaattorit sekä etuusyksikkö.
Suunnittelu on tehty rakennuksen
ehdoilla ja siinä on otettu huomioon
rakennuksen kulttuurihistorialliset ja
rakennustaiteelliset arvot. Tavoitteena
on ollut saada mahdollisimman pienillä tilamuutoksilla muuntojoustava
pohjaratkaisu kuitenkin eri yksiköiden tarpeet huomioiden. Suunnittelu
on ulottunut myös palveluntarjoajan
toimintamalleihin. Rakennukseen tulee uudenlainen toimintaympäristö,
jolla pyritään parantamaan asiakaspalvelua sekä luomaan yhteistyötä eri
yksiköiden välille.
Itse rakentaminen on ollut alusta
asti haasteellista, sillä työt käynnistyivät kovimpien pakkasten aikana tämän
vuoden tammikuussa. Saneerausteknisesti on ollut ensisijaista, että
purkutyössä ei kerroksiin pääse puret-
tavista verkostoista vettä, eikä myöskään purkuvaiheessa käytettävistä
timanttisahauslaitteista valu vesiä
välipohjaonteloihin. Purkutyö on
työllistänyt urakoitsijaa kesälomiin
saakka ja jossain määrin vielä senkin
jälkeen. Tosin ylempiin kerroksiin on
päästy aloittamaan välipohjien peruskorjaus- ja väliseinärakennustyöt
jo keväällä purkuporukan siirryttyä
alempiin kerroksiin.
Yllätyksiltä ei tämän kaltaisessa rakennuksessa voida välttyä. Kuitenkin
on ollut ilo havaita, että alkuperäiset
30-luvulla valmistuneet rakennusosat
ovat terveitä. Sen sijaan 70-luvulla
tehdyssä peruskorjauksessa on toteutettu ratkaisuja, joiden vuoksi sen
aikaiset rakenteet ja kerrostumat on
ollut välttämätöntä purkaa kokonaan.
Rakennuksen vesikatot rakenteineen
on uusittu kokonaisuudessaan ja samassa yhteydessä saatiin ullakolle rakennettua uudet tilavat IV-konehuoneet.
HUBER Rotamat Ro 3
Sakokaivolietteen vastaanottoasema
➤ Sakoaseman ydin ROTAMAT Ro1 hienovälppä
on vankkarakenteinen ja erotustehokas
➤ Välppä on kokonaan itsepuhdistuva kun
sen harava puhdistaa kaikki raot koko
korin ympäriltä
➤ Laite on valmistettu kokonaan ruostumattomasta teräksestä ja on suljettu kokonaisuus,
joka estää hajuhaittoja
➤ Laitteessa on sisäänrakennettu välpepuristin
ja lisävarusteena saa myös välpepesurin
Lisätietoja annamme mielellämme!
[email protected]
Uusien IV-koneiden haalaus onnistui
hyvin yläkautta, eikä kuiva ja lämmin
kesäkään aiheuttanut ongelmia. Rakennus on kuitenkin ollut kattorakenteiden
osalta sääsuojattu toimenpiteiden ajan.
Töiden päätoteuttajana on Rakennuskartio Oy. Työt ovat pääosin aikataulussa ja talvea kohti mentäessä
voidaan keskittyä sisäpuolisiin töihin.
Rakennustyöt valmistuvat marraskuussa 2014.
Kuvassa vasemmalta lukien projektipäällikkö Jarmo Järvelä Oulun
Tilakeskuksesta, vastaava työnjohtaja
Jorma Meriläinen ja aluepäällikkö Olavi
Vänttilä Rakennuskartio Oy:stä.
0207 120 620
WASTE WATER Solutions
- Liikennemerkit ja opasteet
- Lisäkilvet
- Heijastavat kalvot ja tekstit
- Pystytystarvikkeet
- Sulku- ja varoituslaitteet
CE-merkintä
TILAELEMENTIT
- Laitesuojat ja taukotilat
vaihtolava- tai pyöräalustalla
- Vartiointi- ja porttisuojat
PUUTARHATUOTTEET
Puusepän alihankintaa
- Asuntola- ja luentokalusteet
- Ulkokalusteet
ALIHANKINTAA
- kevyet rautarakenteet
- ohutlevytuotteet
- Rakennusosien entisöinti
- Ovien ja ikkunoiden
korjaukset
Puusepän alihankintaa
WASTE WATER Solutions
Hankkeen laajuustiedot:
Kerrosala 11 977kem²
Bruttoala 13 289,5brm²
Tilavuus 47 100m³
Postiosoite: Toivarintie 581, 32700 HUITTINEN
Puhelin: 029 5684 300, telefax: 029 5684 302
23
LAHDEN UUSI MATKAKESKUS
palvelee junalla ja b
uusi täyden palvelun matkakeskus
valmistuu lahden juna-aseman
viereen syksyllä 2015. matkakeskukseen siirtyvät myös linjaautoasema sekä rahtipalvelut.
yiT rakentaa matkakeskuksen itäpuolelle toimistotalon, johon tulee
mm. toimistoja, pysäköintitiloja
sekä ravintola. Toimistotalo valmistuu kesällä 2015.
L
ahden Matkakeskuksen hankesuunnitelman ensimmäinen
versio laadittiin jo kymmenisen
vuotta sitten. Keskuksen yleissuunnitelma
sai lainvoiman loppuvuodesta 2012.
Suunnitelmana on siirtää linja-autoasema
sekä rahtipalvelut Ranta-Kartanon
alueelta juna-aseman viereen. RantaKartanon alueelle on suunniteltu asuinja liikerakennusmassaa. Vanhan linjaautoaseman kohtalosta ei ole vielä päätetty. Linja-auto- ja junaliikenteen asemien yhdistäminen on katsottu olevan
loogistesti järkevää, ja näin voidaan
yhtenäistää muun muassa liityntäpysäköintijärjestelyjä. Kaavassa linja-autoterminaalin sijainniksi valittiin Vesijärvenkadun yläpuolelle rakennettava
kansirakenne. Rahtipalvelut sijaitsevat
matkakeskuksen itäpuolelle sijoittuvassa toimistotalossa.
24
yiT:n laHden konTTorille
uudeT TilaT
YIT rakentaa toimistotalon matkakeskuksen itäpuolelle. Talon ensimmäisessä kerroksessa on rahtipalvelut
sekä ravintola, ja kellariin rakennetaan
pysäköintihalli sekä uusi robottiparkki.
Robottiparkissa auto ajetaan pyörätuolimitoituksen täyttävään pysäköintihuoneeseen, josta robotti siirtää auton turvallisesti varastohyllylle. Autoja
saadaan näin mahtumaan huomattavasti enemmän kuin verrattuna perinteiseen pysäköintihalliin. Pysäköintihallissa ja robottiparkissa on noin 260
autopaikkaa, ja ne palvelevat rahtiasiakkaita, liityntäpysäköintiä sekä
toimistotaloa. Toimistotalossa on kahdeksan maanpäällistä kerrosta. Kerrosalaa rakennuksella on noin 7500 m² ja
bruttoneliöitä 8700 m². Vuokrattavia
neliöitä kertyy 7400 m². YIT:n Lahden
yksikölle on varattu yksi kokonainen
kerros. YIT:stä heinäkuussa omaksi yhtiöksi eriytynyt talotekniikan toimija
Caverion Suomi Oy vuokraa myös toimistotiloja rakennuksesta.
projekTi vaaTii saumaTonTa
yHTeisTyöTä
Keskeisimpiä haasteita alueen rakentamisessa tulee olemaan alueella olevat kaapelisiirrot, onnistunut viestintä, aikataulujen yhteensovittaminen
sekä toimivat liikennejärjestelyt.
Toimistotalon rakentaminen aloitetaan keväällä 2014 ja se valmistuu kesällä 2015. Matkakeskuksen rakennustyöt allianssi mallilla alkavat keväällä
2014, ja keskuksen on tarkoitus aloittaa toimintansa syksyllä 2015. Liikennejärjestelyt tulevat muuttumaan rakentamisen aikana ja rakentamisen jälkeen. Kaapelisiirtojen onnistuminen
vaikuttaa molempien hankkeiden aloitukseen. Saumaton yhteistyö eri osapuolien välillä on tärkeä valttikortti
molempien hankkeiden onnistumiseen. Toimistotalon kohdalla jännitystä kaivinkonekuskille ja perämiehelle aiheuttavat mahdolliset sodan
aikaiset pommit. Juna-aseman alue
oli pommikoneiden kohteena sotaaikana.
leed plaTiniumia laHTeen
Toimistotalolle haetaan LEED Platinium
-ympäristösertifikaattia. Platinium-taso
on LEEDin korkein taso, ja Suomessa
niitä on yhden käden sormien verran.
Päijät-Hämeessä Lahden Tekninen virasto on saanut Silver-tason ja kauppakeskus Trion perusparannuksella on
sertifiointi-taso. Sertifioinnissa rakennusprojektia arvioidaan kuudella eri kriteerillä, joita ovat kestävä maankäyttö,
tehokas vedenkäyttö, energian käyttö, materiaalien valinta ja kierrätys,
bussilla liikkuvia
sisäilman laatu ja innovaatiot suunnitteluprosessissa. Toimistorakennuksen
sijainti ja hyvät liikenneyhteydet
antavat erinomaiset mahdollisuudet
LEED-sertifioinnille. LEED-arvoja haetaan muun muassa uusiutuvasta energiasta, viherkatoista, sisäilmastosta ja
innovaatioista.
Toimistotalon kohdalla
jännitystä kaivinkone­
kuskille ja perämiehelle
aiheuttavat mahdolliset
sodan aikaiset
pommit.
HisToriallinen asemapäällikön Talo
kunnosTeTaan
Matkakeskuksen alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokas, vuonna 1912
rakennettu Asemapäällikön talo. Asemapäällikön talon pihapiiri on Lahden
vanhin puisto. Puisto kunnostetaan ja
palautetaan Matkakeskuksen rakentamisen jälkeen palvelemaan alkuperäistä
tarkoitustaan.
Koko alueen tinkimättömät vaatimukset lopputulokselle ovat kaupunkikuvallisesti korkealaatuinen, kaupunkia hyvin palveleva ja toimiva
kokonaisuus.
samu jokelainen
YIT Rakennus Oy
Ta l o n r a k e n n u s K a a k k o i s ­ S u o m i
25
KONTUlANTIE 1, HElSINKI
STADIN
rakennuksen kuvaus
Tilavuus 41 379 m3
Bruttoala 9603 m2
E
nsimmäinen käyttötarkoitusmuutos tehtiin vuonna 1994,
jolloin rakennus remontoitiin
keskusvarastoksi. Keväällä 2009 remontoitiin osa rakennuksen tiloista
Helsingin kaupungin opetusviraston
ns. evakkotilaksi. Näitä tiloja on käytetty eri koulujen peruskorjauksien
aikana sijaistiloina. Vuonna 2009 se
saneerattiin mm.auto-alan oppilaitokseksi. Rakennuksessa toimi jonkin
aikaa myös linja-autokorjaamo.
Rakennuksen käyttöä on selvitetty
ja tämän hetken arvion mukaan rakennus soveltuisi vakituiseksi koulutilaksi erittäin hyvin. Hankkeesta on
aloitettu hankesuunnittelu, mikä valmistuu keväällä 2014.
Rakennus on pääosin tiiliverhoiltu.
Katemateriaalina on huopa. Rakennuksen runko on paikalla valettua betonia. Betoniset perusmuurit on valettu
paikalla ja ne ovat hyvin järeätä valua. Muutamia teräskorroosiovaurioita on havaittavissa pinnoilla, ne johtuvat työvirheiden takia liian pintaan
jääneistä teräksistä.
Koska rakennus on alun perin suunniteltu voimalaitoskäyttöön, rakenteet
ovat erittäin vahvarakenteiset. Rakenteissa ei ole lainkaan muodonmuutoksia
havaittavissa. Kantavat betoniväliseinät
ja -pilarit ovat erittäin vahvaa tekoa,
eikä niissä ole minkäänlaisia muodonmuutoksia, samoin betonilaatat ja
-palkit ovat erittäin vahvaa tekoa, eikä
niissä ole myöskään havaittavissa
26
Ammattiopisto
rakennus on alun perin rakennettu kaukolämpövoimalaitokseksi (Helsingin energia/Helen).
rakennus on tällä hetkellä Helenin omistuksessa.
muodonmuutoksia. Maanvaraiset betonilaatat ovat erittäin vahvaa tekoa,
niissä on muutamia halkeamia, jotka
eivät ole kuitenkaan merkittäviä. Halkeamien imeyttäminen esim. epoksilla
huoltotyönä.
Betonisia julkisivuelementtejä on
korkealla osalla. Niissä onkäyristymiä
ja saumat ovat paikoin huonossa kunnossa. Länsijulkisivulla oleva betonielementeistä tehty seinämäinen aita
on huonossa kunnossa. Itäsivulla on
alumiinirunkoista seinää, jossa on
alumiinirimoitus. Pystyripoja on irronnut ja niitä on jouduttu kiinnittämään uudelleen pop-niiteillä.
Julkisivut ovat kuitenkin pääosin
paikalla muurattua tiiltä. Pääosin julkisivu on vielä vähintään tyydyttävässä
kunnossa, mutta varsinkin ikkunaylityspalkkien kohdilla on pakkasrapautuminen vahingoittanut tiiliverhousta
lohkaisemalla tiiliä. Julkisivujen kuntotutkimus tulisi suorittaa kattavasti
lähivuosina.
Vesikate on tyydyttävässä kunnossa, singelisora + huopakate on uusittu
1994. Tiili- ja betonijulkisivuissa on
pakkasvaurioita. Ikkunat ovat pääosin
hyväkuntoisia, mutta osa puuikkunoista on huonossa kunnossa. Kattoikkunat on uusittu 1994 ja ne ovat
kunnossa.
Sisätilat ovat vähintään tyydyttävässä kunnossa mm. 2013 koulun
käyttötiloissa, muissa tiloissa on havaittavissa joitakin korjaustarpeita. Hanke-
suunnitelmassa huomioidaan tulevat
toiminnan edellyttämät tilamuutokset
ja korjataan tiloissa havaittavat tekniset korjaukset.
Rakennuksessa on yksi hissi korkeassa osassa. Nosto-ovia on useita ja
ne ovat uusittu 1994. Rakennus on
liitetty kaukolämpöön kaukolämmön
alajakokeskuksien välityksellä. Lämmönsiirrin paketteja on yhteensä
kaksi kappaletta. Uusin levylämmönsiirrin paketti on vuodelta 2009
ja se lisätty palvelemaan koulun ilmanvaihtokoneita. Valmistaja on Oy
Danfoss Ab ja teho (LS 101 Ilmanvaihto) 1000 kW. LPM yhtiöiden valmistama levylämmönsiirrinpaketti
on vuodelta 1996. Siirtimien tehot on
LS01 lämmitysverkostolle 450 kW ja
LS03 ilmanvaihdolle 321 kW. LPM
siirtimien yhteyteen on jätetty käyttöön Elge Oy:n valmistama kuparikierukkalämmönsiirrin LS02 rakennuksenlämpimälle käyttövedelle. Valmistaja on Elge Oy vuodelta 1991 ja
teho 800 kW.
Rakennus on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon ja kunnalliseen viemäri-johtoverkostoon.
Auto-alan oppilaitoksella on 421PEK
öljyn/bensanerotuskaivo. Rakennuksesta on johdettu viemärit kaivolle. Säiliö
on Labko Minipek A0,2 merkiltään ja
hälytinjärjestelmä Neste-tekniikka Oy:n
valmistama pintavahti 10.
Sadevedet on johdettu vesikatolta
rakennuksen sisäpuolisilla viemäreillä
kunnallisiin verkostoihin. Viemärit on
valmistettu muovista muhviliitoksin,
sekä valuraudasta panta- sekä muhviliitoksin eri saneerauksien yhteydessä.
Tilaohjelmamuutos 3.12.2013 ja
jatkosuunnittelu 2014
Korjausrakentamisen ja Pintakäsittelyn lisäksi tiloihin tuleekin vielä uutena tietona suunnittelijoille: Kiinteistöhoitajan toimiala. Toimialojen oppilasmäärät tarkentuvat edelleen yht.
n. 300–350 välillä. Arkkitehdiltä on
saatu 29.11.2013 luonnos tilojen uudesta sijoittumisesta. Korjausrakentajat pyritään sijoittamaan kokonaisuudessaan rakennuksen 1. kerrokseen.
Rakentajille muodostuu yhteen tasoon logistinen kokonaisuus jossa
materiaali tulee sisään ”rakennuselementti-linjalle” ja voidaan kuljettaa
toisesta päästä pois. Tähän linjatyöskentelyyn liitetään sopivasti myös
Pintakäsittelyn opetustoiminta. Rakentajat tarvitsevat myös kivityösalin
johon suora yhteys trukilla ulkoa.
Kohteeseen rakennetaan myös yhteiset tulityötilat sekä maalauskammiotilakokonaisuus (atex-tila): yhteys suoraan ulkoa, mahdollinen esikäsittely-
tila, alumiinirakenteinen maalauskammio sekä valmiiden töiden varasto.
Luokkatilat sijoittuvat ylimpiin
kerroksiin ( 3–5 krs). Tilaohjelma pyritään sijoittamaan olemassa oleviin
valmiisiin tiloihin.
Liikenne ja pysäköinti. Raskas
liikenne tulee kaavan mukaan tontille
eteläsivulta. Tieyhteys valmistuu
myöhemmin, joten sitä ennen huolto- ja henkilöliikenne on johdettava
todennäköisesti väliaikaisesti pohjoisen uuden asuinalueen läpi. Huoltoja pelastusliikenne pystyy liikennöimään kattavasti koko rakennuksen
ympäri. Purunpoistokontin sijoittuminen rakennuksen ulkopuolelle ja
sen huolto on tutkittavana.
Jatkosuunnittelu. Hankesuunnittelun avauskokous pidetään to
9.1.2014. Joten paljon on jo tutkittu
tiloja ja saatu hyvät lähtötiedot jatkosuunnittelulle ja jopa rakentamisen
valmistelullekin.
Vuokko Uusikangas
lähde: HKR/kuntoarvio 2010
sekä havainnot 2013
RAKENNUKSEN
HANKE­SUUNNITTELU
JA SR-TOTEUTU­SMALLI
■ Rakennuksen hankesuunnit­
telusta vastaa Helsingin kau­
pungin kiinteistövirastosta
arkkitehti Sirkka-Liisa Sund­
vall ja toteutussuunnittelusta/
rakentamisesta projektinjoh­
taja Vuokko Uusikangas. Ope­
tusvirastosta yhteyshenkilönä
toimii projektiarkkitehti Anne
Salli-Suomalainen. Tilaajan säh­
körakennuttajana toimii ins.
Vesa Kataja ja lvi-rakennutta­
jana ins. Arto Uimonen sekä
teknisenä isännöitsijänä Seppo
Pyrhönen. Hankkeeseen osallis­
tuu eri virastojen teknisiä asian­
tuntijoita ja suoritetaan eri tut­
kimuksia kuntoarvion tueksi
päivitettynä tähän päivään.
Kohde on haasteellinen jo
pelkästään annetun toteutus­
aikataulun perusteella. Kohde
kokonaisuudessaan tulisi olla
valmis ja koulutoiminta käyttöön­
ottokunnossa uudelle koulutus­
ohjelmaryhmälle 1.8.2014. Koh­
teessa on toimintaa keväälle
2014 saakka ja tutustuminen
hankkeeseen on vasta aloitet­
tu. Rakennuksesta on arvioitu
opetuskäyttöön tässä hanke­
suunnitelmassa n. 6000 m2:n
tilakokonaisuudet kattaen ti­
loja kaikista kerroksista. Helenin
käyttöön jää muut tilat mm.
muutamotilat.
Pääsuunnittelusta vastaa
Arkkitehtitoimisto Tomi Perko
Oy. Muiden suunnittelijoiden
kanssa on tarjousmenettely
käynnissä. Päätoteuttaja on
alustavasti sovittu ja myös neu­
vottelut rakennuttajakonsultin
kanssa aloitettu. Suunnittelun
eri vaiheissa hanke esitellään
toteutettavaksi kaupungin kaik­
kien ohjeiden ja säännösten
mukaisesti. Hankkeesta pyy­
detään tarvittavat työsuojelu/
käyttäjähallintokunnan- ja
virastotasojen linjapäätökset
pitkän tähtäimen suunnittelulle
ja toteutukselle pysyvän koulu­
kiinteistön tarpeisiin.
Ohessa alustavia tilasuun­
nitteluun liittyviä luonnoksia.
Rakennukseen siirtyvät opet­
tajat ovat myös tutustumis­
käynnin 28.11.2013 jälkeen
innolla mukana hankkeen to­
teutuksessa tuoden arvokasta
lähtötietoa meille muille eri
alojen teknisestä toteutukses­
ta vastaaville.
27
HOLLOLAN KUNNAN
Salpakankaan koulun
uusimman osan tarina
Kansakoululaitoksen isä Uuno
Cygnaeus perusteli erillisen koulurakennuksen tärkeyttä sillä, että
lapset saatiin siirretyksi ”kirkon ja
vanhempien vallasta yhteiskunnan valvontaan”. Erillisen
koulurakennuksen tilojen perusrakenne mukailee vuosikymmeniä
keisarillisen Suomen kasarmien ja
hevostallien ohjeellista järjestelyperiaatetta.
28
K
eskikäytäväpohjaratkaisua käytettiin ja käytetään edelleen virastojen, sairaaloiden ja koulujen tilasuunnittelussa. Käytävä on ollut
näissä ratkaisuissa yleensä luonnonvaloton ja ensisijaisesti rakennuksen
sisäistä liikennettä palveleva, akustisesti
kaikuva ja laitosmainen tila. Tilojen väritys on noudattanut silmän optista sietokykyä vähiten kuormittavaa vaalean
vihreää linjaa. Tämä sävymaailma on
ollut tietoinen valinta, sillä hahmopsykologisesti se rauhoittaa ihmistä tehokkaimmin. Luokat ovat perinteisesti
olleet lukittuja yksittäisiä huoneita, kunkin opettajan ”omia pikkuvaltakuntia”.
Pedagogisen tradition suuri idea on
ollut tottelemista ja järjestyksessä pysymistä korostava toimintamalli koulussa, joka pohjautuu toisaalta kirkollisesta ja toisaalta sotilaallisesta opetus­
traditiosta ja jossa opettaja ja kouluttaja on ehdoton auktoriteetti ja tiedonlähde.
Nykyaikainen koulutila ja sen pedagoginen idea perustuu muuntuvuuteen, monitoimisuuteen, joustavuuteen ja transparenttiin tila- ja toimintarakenteeseen. Opettaja on muuttunut
tiedon ”kaatajasta” ja ulkoa oppimisen valvojasta tiedon pariin ohjaavaksi ”valmentajaksi”. Tämä muutos on
Tilojen ryhmittely rakennuksessa antaa uusia mahdollisuuksia
oppiaineiden uudenlaiseen yhteistyöhön.
Vaihe 2. ”Etukulmasta” puuttuvat rakenteet on kohta, jossa oli säilytettäväksi /
saneerattavaksi suunniteltu vanhaosa, joka jouduttiin kuitenkin purkamaan siitä
löytyneen sädesienen vuoksi.
Oikealla keltaista Salpakankaan koulun vanhaa, säilytettyä osaa. Keskellä
punainen julkisivu on vaihetta 1. ja 1.2. Äärimmäisenä vasemmalla nyt rakenteilla
oleva 2. vaihe.
johtanut koulutilojen sisällölliseen
muuttumiseen. Työtavat ja menetelmät ovat muuttaneet myös tilojen järjestelemiseen liittyvät tavoitteet ja sisällön.
Salpakankaan alakoulun tilat on
suunniteltu näitä periaatteita noudattaen. Tilat muodostavat osan yhtenäiskoulua, jossa peruskoulun kaikki ikäluokat ja päiväkotilapset muodostavat
pedagogisen kokonaisuuden. Selkeä
etu on eri-ikäisten yhteistoiminnan ja
henkilökunnan tehokas toimiminen
monta vuotta samojen lasten kanssa,
saman koulukeskuksen alueella. Parhaimmillaan tällainen rakenne tukee
oppilaan kehittymistä turvallisessa
yhteisössä koko päiväkoti- ja peruskouluvaiheen ajan.
Rakennuksessa sijaitsevat monipuoliset kädentaidon ja teknisen työn
tilat, joiden käytössä on huomioitu
oppiaineet ylittävän yhteistyön mahdollisuus. Tilat muodostavat helposti
saavutettavat kokonaisuudet, joissa
eri oppiaineiden yhteiskäyttöisiä tiloja voidaan oppiaineen normaalin
opetuksen häiriintymättä käyttää
opettajien keskenään sopimalla tavalla. Tilojen ryhmittely rakennuksessa
antaa uusia mahdollisuuksia oppiaineiden uudenlaiseen yhteistyöhön.
Kotitalouden- ja nuorison tilat sijaitsevat kädentaitojen siiven pohjakerroksessa ja ovat myös iltakäyttäjien
helposti saavutettavissa. Toinen kotitalouden opetustiloista suunniteltiin
siten, että se on käytettävissä minkä
tahansa oppiaineen opettamiseen.
Kotitalouden koneet ja laitteet on sijoitettu siten, että oppimistila muuntuu liikuteltavien pöytien ja kalusteiden avulla. Tähän tilaan liittyy lisäksi
”pienkeittiö” joka on erotettavissa
luokkatilasta ja avattavissa iltakäyttäjille aulan puolelle. Tilojen monikäyttöisyys tarjoaa monenlaisia toimintamahdollisuuksia koulu- ja iltakäytön
järjestämiseksi. Nämä tilaominaisuudet
tuovat tilatehokkuutta rakennukselle
ja mielekkään mahdollisuuden järjestää myös kansalaistoimintaa kunnan
uudessa ”olohuoneessa” koulutuntien
lisäksi.
Uudisrakennus suunniteltiin rakenteilla olleen yläkoulun ja olemassa olevan, saneerattavaksi ajatellun entisen
29
kirjastorakennuksen väliin. Saneerattavassa rakennuksessa oli koululuokkia
sekä alakoulun teknisen työn tilat,
joiden yhteyteen oli tulossa yläkoulun
vastaavat tilat.
Uusi uudisrakennus suunniteltiin
siis saneerattavaksi ajatellun rakennusosan toiminnan mukaan. Kun uudisrakennusosa saatiin vesikattovaiheeseen, löydettiin saneerattavaksi aiotusta rakennuksesta rakenteiden aukaisujen yhteydessä sädesientä. Tilanne
oli äärimmäisen hankala, ja lopulta
päädyttiin vanhan rakennuksen purkamiseen. Uusi uudisrakennus suunniteltiin tiukalla aikataululla vanhan
puretun rakennuksen toiminnallisista
lähtökohdista. Onnistuimme kuitenkin tehostamaan ja järkeistämään
tiloja määrällisesti ja toiminnallisesti
ja kokonaisuudesta on tulossa parempi kuin vanhaan saneerattaessa olisi
tullut.
Täytyy myöntää, että purettavan
rakennuksen tilalle suunniteltavan
uudisrakennuksen suunnitteluprosessi oli kaikille suunnittelijoille haastava aikataulunsa ja kesäaikaan ajoittumisensa vuoksi. Uudelleen suunniteltavan rakennuksen piti liittyä ”saumattomasti” rakenteilla olevaan uudisrakennukseen. Rakentaminen eteni
30
koko suunnittelun ajan ja uuden
suunnitelman sovittaminen vanhaan
suunnitelmaan oli jokapäiväistä toimintaa. Pahoilta ristiriidoilta ja rakennetun osan purkamisilta vältyttiin
parin aukon kokoon ja paikkaan liittyvin ”sovituksin”.
Tällaisen rakennuskokonaisuuden
ja sen yllättävienkin muutostarpeiden
rakennuslupatekniset paineet olisivat
useissa muissa kunnissa saattaneet
olla suoranainen este niiden eteenpäinviemiselle, mutta Hollolan rakennusvalvonnassa asiat ovat sujuneet esimerkillisen hyvässä yhteisymmärryksessä. Tarpeet ja niiden yllättävätkin,
olosuhteista johtuneet muutokset on
voitu hoitaa mallikkaasti eteenpäin
työmaan ja loppukäyttäjän tavoitteiden oleellisesti muuttumatta. Aikataulu on pidentynyt vain vähän, mutta siihen on käyttäjiltä saatu hyväksyntä, koska hanke voidaan toteuttaa
terveellisyyttä ja parantuvaa toiminnallisuutta edistäen.
Rakennusvalvonnan tarkennuksena seuraavaa. Asemapiirroksesta selviää
suuren kouluhankkeen kokonaisuus.
Hankkeen 2.vaihe, jota artikkeli ja valokuvat käsittelee on asemapiirroksessa
oleva tummempi rasterointi ”Salpakankaan koulu”.
Salpakankaan 1200 oppilaan koulun
rakennushanke (noin 28.5 milj. €) toteutuu kaikkiaan kolmessa vaiheessa.
Uudisosien tieltä on purettu pois vanhat koulurakennukset.
Vaihe 1: laitoskeittiö, ruokasali,
hallintotilat, opettajien huone,
musiikkiluokka, sosiaaliset tilat ja
väestönsuoja. Vaihe 1.2: Yläkoulun
luokkatilat, ruokasalin laajennus,
liikuntasali. Vaiheiden pinta-ala
yhteensä noin 9 340 m².
Vaihe 2: päiväkodin ja alakoulun
tilat, yläkoulun erikoisluokat, pintaala noin 6 730 m². Koko hanke
yhteensä noin 16 100 m².
Hankkeen aikataulutus on seuraava.
Vaihe 1: marraskuu 2010-marraskuu
2011 (rakennettiin myös vaiheen
1.2 maanrakennustyöt). Vaihe 1.2:
lokakuu 2011-joulukuu 2012 ja
vaihe 2: toukokuu 2013-syyskuu 2014.
Parhaat kiitokset
kaikille osapuolille
pääsuunnittelija
Seppo Markku arkkitehti SAFA
projektiarkkitehti
Anneli Hellsten arkkitehti SAFA
Stressiloma
Kotaportissa
Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit
AMK ry luovuttaa vuosittain Kotaportin
lomaosakkeen veloituksetta piirien
käyttöön viikon ajaksi (kaksi piiriä / vuosi).
Piirien käyttöön luovuttavien lomaviikkojen
ajankohdat päättää KRI:n työvaliokunta,
vuorojen vuokrausjärjestys on määrätty
arpomalla.
Piirien sisäinen vuokrausjärjestys määräytyy
siten, että se yhdistys jolla on suurempi jäsen­
määrä, saa majan käyttöönsä ensimmäisen
kerran ja sen jälkeen vuorotteluperiaatteella
mikäli piirissä ei toisin päätetä.
Liitto maksaa jäsenilleen (ei perheenjäsen)
matkat majoituskohteeseen halvinta kulku­
neuvoa käyttäen (esim. linja-auto, juna).
Matkakorvaus myönnetään enintään
kahdeksalle lomakohteeseen majoittuneelle
KRI:n jäsenelle.
Matkakulujen veloitus tapahtuu siten,
että yhdistyksen piiri esittää laskun
osallistujaluetteloineen KRI:n
rahastonhoitajalle
Piirien yhdistykset valitsevat lomalaiset
hakemusten perusteella, ottaen huomioon
hakijan sosiaalisen tilanteen ja toiminnan
ammattiyhdistysliikkeessä.
Osakkeessa on yhteensä 8 vuodepaikkaa (sis. vuodevaatteet, ei liinavaatteita).
Petri Pucilowski
Majaisäntä
Piirien / yhdistyksien
stressilomavuorojärjestys Kotaportissa
PIIRI VIII
PIIRI VII
PIIRI III
PIIRI V
PIIRI VI
PIIRI I
PIIRI IV
PIIRI II
PIIRI VIII
PIIRI VII
ROVANIEMI
MIKKELI
PORI
KOTKA
JYVÄSKYLÄ
HELSINKI
TAMPERE
ESPOO
OULU
KUOPIO
vk. 20 vk. 21
vk. 20
vk. 21
vk. 20
vk. 21
vk. 20
vk. 21
vk. 20
vk. 21
2010
2010
2011
2011
2012
2012
2013
2013
2014
2014
31
VALON KAUPUNKI JYVÄSKYLÄ, KUVAAJA JANI SALONEN
KUOKKAlAN SIlTA JYvÄSKYlÄSSÄ SAI
kuokkalan silta on jyväskylän
tunnetuimpia maamerkkejä – ehkä
jopa kaikkein tunnetuin. vuonna
1989 valmistunut silta on nyt saanut uuden led-tekniikalla toteutetun valaistuksen. Tämän ansiosta valaistuksen energiankulutus
on pudonnut neljäsosaan entisestä. samalla valon laatu on parantunut. nyt se on valkoista, puhdasta ja lämminsävyistä entisen
keltaisen sijasta.
S
iltavalaistuksen uusiminen liittyy Valon kaupunki -hankkeeseen, jota Jyväskylän kaupunki
on jo kymmenkunta vuotta vienyt
vahvasti eteenpäin. Hankkeen koordinaattori Annukka Larsen on tavattoman tyytyväinen syyskuun lopussa
päättyneen siltavalaistusremontin kulkuun ja lopputulokseen.
”Minusta tämä lähentelee täydellistä projektia. Tavoitteena oli uudistaa
32
valaistus niin, että energiaa säästyy,
mutta sillan ilme ei muutu – katsoipa
sitä sitten päivällä tai yöllä. Molemmissa tavoitteissa onnistuttiin tosi
hyvin”, hän toteaa.
”Kuokkalan sillan valaisinremontin takaisinmaksuaika on kaikki tekijät huomioiden kiitettävän nopea
eli noin 11 vuotta”, laskee Annukka
Larsen.
säHköä sääsTyy reilusTi
kaksisaTaa pallovalaisinTa
Aikaisemmin Kuokkalan sillan valaistuksen kokonaisteho oli 23 400
wattia, nyt se on vain 6 000 wattia.
Pudotus on 75 prosenttia. Sähköä
säästyy vuosittain noin 63 000 kilowattituntia, joka vastaa kolmen sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta.
Rahallista säästöä kertyy vielä lisää
siitä, että led-valaisimien huoltotarve
ja siten ylläpitokustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin entisten
suurpainenatriumlamppujen. Ledvalaisimien arvioidaan kestävän kolmekymmentä vuotta.
Valaistuksen uusiminen maksoi
kaikkiaan noin 130 000 euroa. Valtion
avustusta Jyväskylän kaupunki sai 25
prosenttia. Näin sen rahoitusosuudeksi
jäi lopulta 97 500 euroa.
Sillan led-valaisimet ovat oululaisen
Valopaa Oy:n valmistamia. Valopaan
tuotepäällikkö Ilkka Kaltiola kertoo, että projektin aikana sillan viiteenkymmeneen valaisinpylvääseen
vaihdettiin kaikkiaan kaksisataa uutta
pallovalaisinta – neljä jokaiseen pylvääseen.
”Valaisinten ulkonäkö pysyi aivan
ennallaan, kuten oli tarkoituskin”, hän
huomauttaa.
Projektissa oli mukana paljon osapuolia. Valaistuksen suunnitteli LITEdesignsin Ari Tiilikainen, valaisinten
pallonmuotoiset kuoret ovat Elkametin
valmistamat, kiinnitysmekanismista
vastaa Ketonen Oy ja asennustyöt teki
Sähkö Via Oy.
Ilkka Kaltiola kiittelee kaikkia hyvästä yhteistyöstä.
Energiatehokas älykäs valaistus
•
•
•
Langaton valaisinten ja antureiden hallinta,
vapaa ryhmittely, kymmeniä ryhmiä myös
yksittäisen valaisimen ohjaus
Ohjaus mm. anturi, kello, kalenteri ja aurinko
tiedoilla
Päivä- ja viikkoprofiilit, etähallintamahdollisuus
internetin avulla
Esimerkkejä Valopaa- kohteista
Led-valaisimet mm. katujen,
teiden ja siltojen valaisuun
Kuva: Jätkänkynttiläsilta, Rovaniemi
Valkoista valoa
mm. liikunta- ja urheilupaikoille.
”Tämä oli tavattoman nopea ja sujuva hanke – alkuvuodesta 2013 aloitettiin suunnittelu ja loppukesällä valaisimet jo asennettiin paikoilleen”,
hän sanoo.
led-valaisTuksella
paljon eTuja
Jyväskylän apulaiskaupungininsinööri
Kari Ström kertoo, että projektin aikana tutkittiin sillan valaistuksen uudistamiseksi useita vaihtoehtoja kuten
muun muassa monimetallilamppuja.
Valinta osui kuitenkin led-valoihin
monestakin syystä.
”Ledien hinnat ovat tulleet huomattavasti alaspäin ja niiden tekniikka
on kehittynyt kovaa vauhtia. Ledit
myös toteuttavat energiansäästötavoitteemme mainiosti ja niiden tuottama
valon määrä on hyvä”, hän luettelee.
Lisäksi Jyväskylässä on jo aiemmin
saatu hyviä kokemuksia led-valaisimista,
sillä niitä on käytetty Valon kaupunki
-hankkeen eri kohteissa. Myös esimerkiksi kaupungin alikulut on valaistu Valopaan led-siltavalaisimilla.
ledien
hinnat ovat
tulleet
huomatta­
vasti alas­
päin ja
niiden
tekniikka
on kehitty­
nyt kovaa
vauhtia.
Kuva: Liminganlahden yhtenäiskoulun
monitoimiareena, Liminka
Kuva: Raatin stadionin
muuri, Oulu
Luotettavat led-valaisimet mm.
kiinteistöjen korostusvalaistuksiin.
Konekuja 2
90620 Oulu
Malmin kauppatie 40
00730 Helsinki
p.010 470 8890
www.valopaa.com
33
KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT
JA -INSINÖÖRIT AMK RY
KRI:n jäsenille...
RUKA-maja
KUUSAMO
Vuonna2008valmistunutKRI:nparitalo-osakeRUKA-majasijaitseeSuomen
suosituimmanhiihtokeskuksenRUKAnkupeessaKuusamossa.
OsoitteessaPyydystie4Bon68m2alakerta,jossa2mh,tupajaavokeittiö,
saunaosastoja2wc:tä.24m2parvellaonlisäksimatalampaatilaamajoittujillesisältäenovellisenmakuusopen.Majassaonkaikkiaan8vuodepaikkaa.
SIJAINTI JA YHTEYDET
Kuusamoon ja Rukalle on hyvät kulkuyhteydet, lentäen pääkaupunkiseudulta,junayhteydetOuluun,KajaaniintaiRovaniemelle,joistabussiyhteydetperille.OmallaautollamatkaakertyyHelsingistänoin825km,Oulusta RUKAN TALVI
19 hissiä, 29 rinnettä,
245kmjavaikkapaPorista735km.
korkeusero 201m, pisin
rinne 1300m. Latuverkko
riittää meistä useimmille
ja välineitä voit vuokrata paikanpäältä. Hiihtoladuille pääsee melkein
majanvierestä.
RUKAN KESÄ
On kiehtova kokonaisuus
luontoa, tapahtumia, esiintyjiä ja monipuolista tekemistä: Kalastusta, vaellusta, melontaa
ja koskenlaskua, golfia,
maastopyöräilyäjaerilaisiasafareita.
Ruka-majaankuuluumyös
kalastusoikeudetyhteisiin
vesialueisiin mm. läheiselläVuosselijärvellä.
Rukankylästälöydätviihtyisätravintolatjamonipuoliset välinevuokraamotympärivuoden..
R
U
Sä
Jä
L
M
K
R
R
A
K
K
Ta
Ta
D
R
8
1
2
Su
So
T
,
n
o
e
n
s
a
,
-
s
n
-
-
RUKA-majan varustetaso
Ulkovarastot 2 kpl,
Sähkölämmitys,
HUONEISTOON
Jääkaappi/pakastin,
EI SAA TUODA
Liesitaso ja erillisuuni,
ELÄIMIÄ
Mikroaaltouuni,
Kahvin- ja vedenkeitin,
TUPAKOINTI KIELLETTY
Ruoanvalmistusvälineet,
Ruokailuvälineet 12 hengelle,
VAIHTOPÄIVÄ
Astian- ja pyykinpesukoneet,
LAUANTAI
Kuivauskaappi,
KELLO 12:00
Keskuspölyimuri,
Takka, kaasugrilli,
TauluTV 32” digivirittimellä 2kpl
DVD-soitin, 2kpl,
Radio/CD-soitin,
8 kpl runkosänky, täkit ja tyynyt,
1 vauvan matkasänky,
2 kpl aikuisten polkupyöriä,
Suksenhoitoteline voitelurautoineen,
Soutuvene varusteineen...
Täydellinen luettelo kohteessa
RUKA-majan vuokraus ja varaukset
Varaukset tulee tehdä majaisännälle
viikoista 1-26 edeltävän syyskuun loppuun mennessä ja viikoista 27-52(53)
edeltävän huhtikuun loppuun mennessä. Päällekkäisvarauksissa vuokraaja
ratkaistaan arvonnalla.
Avainpalvelusta on vuokrattavissa
myös liinavaatteita ja tilattavissa vaikkapa siivouspalveluita.
Majan käyttöoikeuteen kuuluu myös
yksi kausikortti rinteisiin.
Viikkovuokrat, vain jäsenille.
Vk: 1, 8..16, 36..37, 52(53) = 430€
Vk: 5..7, 17..18, 33..35, 38..39 = 270€
Vk: 2..4, 19..32, 40..51 = 180€
Viikonloppu- ja vuorokausivuokraukset
mikäli maja vapaana, minimi 120€.
Majaa vuokrataan vain KRI:n jäsenille henkilökohtaiseen perhekäyttöön.
Edelleenvuokraus on kielletty.
Lisätietoja/varaukset:
KRI ry, majaisäntä
Petri Pucilowski, p. 040-546 1002
(jätä yhteydenottopyyntö vastaajaan
eli puhelinnumero, josta sinut tavoittaa iltaisin)
KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT
JA -INSINÖÖRIT AMK RY
MONIPUOLISIN
KRI ry:n jäsenille:
K O TA P O R T T I
V U O K AT T I
Liiton lomaosake KOTAPORTTI
sijaitsee KAINUUSSA,
Sotkamon kunnassa,
Vuokatin lomakeskuksessa, osoitteessa:
Talvikkaantie 8 B 3
88610 VUOKATTI
64,5 m2:n paritalo-osakkeessa on
tupakeittiö, 3 makuuhuonetta, sauna- ja pesutilat.
SIJAINTI JA KULKUYHTEYDET
Vuokatti sijaitsee keskellä Suomea - lyhyiden välimatkojen
ja nopeiden kulkuyhteyksien päässä suurista kaupungeista.
Vuokattiin voi tulla omalla autolla, junalla tai linja-autolla.
Lähin lentokenttä on Kajaanissa ( 35km ) josta linja-autoyhteys Vuokattiin. Lähimmät rautatieasemat ovat Kontiomäellä, jonne myös autojunat kulkevat, ja Kajaanissa.
HARRASTUKSET JA PALVELUT
Vuokattiin on rakentunut luonnon ja lomalaisten ehdoilla lomamaailma, jossa riittää tekemistä kaikkina vuodenaikoina.
KOTA
PO
RT TI
36
------
------
----->
Laskettelurinteitä on 13 ja maastohiihtolatujakin
100 km, joista valaistuja 10 km. Kesällä voi myös
hiihdellä hiihtotunnelissa tai lumilautailla läheisessä, maailman ensimmäisessä lumilautatunnelissa.
Kylpylähotelli Katinkullasta löytyy tasokkaan viihdekylpylän lisäksi tennisja keilailumahdollisuus ym.
Golfaajille on Vuokatissa täysimittainen
18 reikäinen rata.
Internet: www.vuokatti.fi
s.
1.kerros
2.kerros/parvi
LOMAOSAKKEEN VARUSTETASO
Sähkölämmitys, osin lattialämpö, takka, radio (2kpl),
video (2kpl), TV (2kpl), liesi, mikroaaltouuni, jääkaappi
pakastimella, astianpesukone, ruuanvalmistus- ja ruokailuvälineet, pyykinpesukone ja -kuivauskaappi, keskuspölynimuri, sängyt vuodevaatteineen (ei liinavaatteita), lastensänky 0-4v, syöttötuoli, 2 kpl aikuisten polkupyöriä ym.
Kotaportissa on vuoteet 6 henkilölle ja lisävuoteet
2 aikuiselle tai 4 lapselle.
HYVÄÄ
Alle viikon vuokraukset sisältävät yhden kylpyLOMAA !
läkäynnin ( 2,5e /jäsen) ja viikon vuokraukseen
sisältyy 4 kylpyläkäyntiä ( 2,5 e/jäsen/kerta)
Huoneistoon ei saa tuoda eläimiä !
Huom!
Vaihtopäivä sunnuntai kello 16:00
VARAUKSET
Varaukset majaisännälle viikoista 1-26 syyskuun loppuun mennessä ja viikoista 27-53 huhtikuun loppuun mennessä. Päällekkäisvarauksissa vuokraaja ratkaistaan arvonnalla, jossa otetaan huomioon hakijoiden kolmen vuoden vuokraukset varatussa kohteessa. Hakijat pisteytetään edellisten vuokrauksien mukaisesti seuraavasti: Edellinen vuokraus kohteessa -A-viikolla
3pistettä
-B-viikolla
2pistettä
-C ja D-viikolla 1piste
Varaaja, jolla on vähiten
HINNAT
pisteitä, saa haluamansa
390e 1, 7...15, 51...53 lomaviikon kohteessa.
- Viikko A
250e 2...6, 25...32, 46...50
- Viikko B
160e 16...17, 22...24, 33...35, 40...45
- Viikko C
- Viikko D 120e 18...21, 36...39
Viikonloput ja vuorokausivuokraukset
majan ollessa vapaana,
minimiveloitus 120e.
Lisätietoja / varaukset
KRI ry majaisäntä
Majan käyttöoikeuteen sisältyy myös
Petri Pucilowski:
yksi kausikortti rinteisiin talvikaudella.
Vastaaja numerossa 040-546 1002
Jätä yhteydenottopyyntö ( puhelin arki-iltaisin ) vastaajaan
37
KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT
JA -INSINÖÖRIT AMK RY
KRI ry:n jäsenille:
KUERLOMA
YLLÄS
Liiton lomaosake KUERLOMA sijaitsee
Kolarin kunnan Äkäslompolon kylässä
Ylläksellä osoitteessa Kievarintie 3 A 2
50 m2:n rivitalo-osakkeessa on mm.
tupakeittiö, makuuhuone, kookas parvi
sauna ja pesuhuone.
YHTEYDET YLLÄKSELLE
Suomen eteläisin suurtunturi Ylläs sijaitsee Länsi-Lapissa
noin 150 km napapiiriltä. Ylläkselle on hyvät yhteydet
mm. junalla Kolarin rautatieasemalle, josta n. 40 km
bussikuljetus, tai lentäen Helsingistä Kittilään, lentoasemalta n. 55 km bussikuljetus.
Vuoro- tai tilausbussilla, omalla autolla ym.
HARRASTUKSET JA PALVELUT YLLÄKSELLÄ
Talvella rinteeseen:
37 rinnettä, 20 hissiä, pisin rinne 3000 m, korkeusero 463 m
25 helppoa, 8 keskivaikeaa, ja 4 vaativaa rinnettä.MaailmanCup-rinne,
Suomen ainoa Super G-rinne. Off-pisterinteet, kumpareikko ja Boarder cross-rata
Pipet ja Streetit molemmin puolin tunturia Super Pipe, Super Street lumikausi lokakuusta (yleensä) toukokuuhun
...tai ladulle
latuverkosto 320 km, josta valaistua 38 km. Ensimmäiset ladut avataan heti lumien ja pakkasten tultua, yleensä
lokakuussa. Hiihtolatujen korkeus merenpinnasta 191-540 m, lämpöladut tunturin ns. puurajassa, kaikki ladut sopivat myös luisteluhiihtoon. 3 latukahvilaa latureittien varrella.
Kesällä kalastamaan, marja- tai ruskaretkille,tai vaellusreiteille jalan, kanootilla.....
Kaupat, ravintolat ja
matkailupalvelut
Äkäslompolon
keskustassa, vain
noin 1,5 km majalta.
m
co
.
s
a
Inte
t:
e
n
r
w
ll
y
.
ww
Lattialämmitys sähköllä, takka, TV, radio,
video, liesi, mikroaaltouuni, jääkaappi pakastimella, astianpesukone, ruuanvalmistus- ja ruokailuvälineet, pyykinpesukone
ja -kuivauskaappi, 3kpl runkosänkyjä vuodevaatteineen (ei liinavaatteita), 2 kpl aikuisten polkupyöriä ym.
Kuerlomassa on vuoteet 3 henkilölle (alakerrassa 2 ja parvella 1) ja lisävuoteet
parvella 3 henkilölle.
Vaihtopäivä lauantai kello 12:00
Huoneistoon ei saa tuoda eläimiä !
HYVÄÄ
LOMAA !!!
i
-
.
1. kerros lisäksi tilava
parvi
LOMAOSAKKEEN VARUSTETASO
VARAUKSET
Varaukset majaisännälle viikoista 1-26 syyskuun loppuun mennessä ja viikoista 27-53 huhtikuun loppuun mennessä. Päällekkäisvarauksissa vuokraaja ratkaistaan arvonnalla, jossa otetaan huomioon hakijoiden kolmen vuoden vuokraukset varatussa kohteessa. Hakijat pisteytetään edellisten vuokrauksien mukaisesti seuraavasti:
Edellinen vuokraus kohteessa:
-A-viikolla
3pistettä
-B-viikolla
2pistettä
-C-viikolla
1piste
Varaaja, jolla on vähiten pisteitä, saa
haluamansa lomaviikon kohteessa.
HINNAT
310e 8...16, 36...38, 52...53
Viikko A:
Viikko B:
210e 1, 5...7, 17...18, 33...35, 39
Viikko C:
110e 2...4, 19...32 ja 40...51 A
LOM
Viikonloppu:
90e
R
E
U
Viikonloppu ja vuorokausivuokraukset, K
mikäli maja on vapaana, minimi 90e.
Majan käyttöoikeuteen sisältyy myös
yksi kausikortti rinteisiin talvikaudella.
Lisätietoja / varaukset
KRI ry majaisäntä
Petri Pucilowski:
Vastaaja numerossa 040-546 1002
Jätä yhteydenottopyyntö ( puhelin arki-iltaisin ) vastaajaan
Rudukselta maisemarakennustuotteet
kaikkeen rakentamiseen
Ruduksella on entistäkin monipuolisempi valikoima kivi- ja betonituotteita viihtyisän ympäristön
rakentamiseen. Rudus Formento-maisematuotteiden valikoimasta löydät kauniit ja kestävät pihakivet,
pihalaatat, reunakivet ja porras- sekä muurikivet kaikkiin ympäristöihin.
Toimitamme asiakkaillemme myös ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavaa Vihreää betonia.
Tutustu tuotteisiimme osoitteessa www.rudus.fi
www.rudus.fi
40
YHTEISTYÖKuMPPANEITAMME AASTA ÖÖHÖN
KOMPAKTI
LUOTETTAVA
TEHOKAS
Rovaniemi
LVI-Dahl Oy
Kemi
Oulu
Palvelemme 28
toimipisteessä.
Kokkola
Iisalmi
Vaasa
Seinäjoki
Jyväskylä
Pori
Tampere
Tampere-Kalkku
Rauma
Hämeenlinna
Loimaa
Turku
Salo
Espoo
Kuopio
Joensuu
Varkaus
Mikkeli
Lappeenranta
Lahti
Riihimäki Kouvola
Vantaa
Pääkonttori
Helsinki-Pitäjänmäki
Helsinki-Kyläsaari
www.lvi-dahl.fi
rak-mat-85x128_2011.pdf 1 12/2/2011 9:40:57 AM
TEHOKKUUTTA TYÖHÖN KOMPAKTEILLA HYDRAULILAITTEILLA
SÄHKÖ
KORKEAPAINEVESI
Hydrauligeneraattorit
Säätyvät generaattorijärjestelmät
Hitsausgeneraattorit
Magneettigeneraattorit
Hydraulimagneetit
HYDRAULIIKAN TIETO-TAITO
Asennusventiilit ja -palvelu
Voimanotot ja tehoyksiköt
Hydraulivinssit ja erikoiskoneet
Hydraulitäryt ja tärypumput
Hydraulipainepesurit
Korkeapainevesipumput
Porausnestepumput
Kadunpesulaitteet
Palonsammutus
Putkenpesulaitteet
Pölynsidonta
Uppopumput
PAINEILMA
Hydraulikompressorit
DYNASET Oy | www.dynaset.com | [email protected]| Puh. 03 3488 200
EN-Apuvälineet • 019 469 312
C
M
Y
CM
MY
CY
CMY
K
RAKENNUSMATERIAALIT
• Aluskatteet
• Tuulenohjainlevy
• Tuulensuojakankaat
• Sokkelilevyt, sokkelikaistat
• Hengittävät Permo
• Telinepeitteet, kevytpeitteet
-aluskatteet
• eFORT-höyrynsulku
• Rakennuspaperit
• Ilmansulkupaperit
• Suojakartongit ja
-paperit, aaltopahvit
• Suodatinkankaat
määräysten mukaiset
TRIDENT-ELEMENTTIRAMPIT
nopeasti & edullisesti
• Teipit, tiivistenauhat,
läpivientitiiviste
• Höyrynsulkumuovi,
höyrynsulkuteippi
ELTETE Oy
PL 94, 07901 Loviisa | Puh. (019) 510 31 | Fax (019) 510 3200
[email protected] | www.eltete.com
w w w. e n - a pv. c o m
41
E•F•G•H•I•J
Fin-Seula Oy on infrarakentamisen kokonaisvaltainen toimittaja.
Suoritamme maa-ainesten kierrätystä, käsittelyä ja jalostusta.
Lisäksi vahvoja toimialojamme ovat tie-, katu- ja kunnallistekniikan
rakentaminen. Suoritamme betoni- ja pohjarakentamista sekä erikoispohjarakentamista.
Fin-Seula Oy:n liikevaihto vuonna 2013 on noin 38 M€ ja henkilöstön määrä noin 80 henkilöä. Toimialueeseemme kuuluu koko Suomi. Konttorimme sijaitsevat tällä hetkellä Tuusulassa ja Seinäjoella.
Vuoden 2013 aikana avaamme myös Itä-Suomen konttorimme palvelemaan Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Savon markkinaa.
Haarakaari 42 04360 TUUSULA
Tuottajantie 28 60100 SEINÄJOKI
puh 010 8366 201
tuloksellista
kokonaisuuksien
hallintaa
Finnmap Consulting Oy:n ympärille on rakentunut rakennetun ympäristön innovatiivinen ja arvostettu asiantuntijakonserni, FMC Group. Palvelemme asiakkaitamme niin
uudis- kuin korjausrakentamisessa ja suunnittelemme
mm. kauppakeskuksia, toimisto-, liike- ja julkisia rakennuksia, teollisuus- ja energialaitoksia sekä infrakohteita.
Palveluksessamme on yli 1100 asiantuntijaa
Suomessa ja ulkomailla.
Ydintoimialamme ovat:
> rakennetekniikka
> talotekniikka
> teollisuus- ja energiatekniikka
> ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka
> asiantuntijapalvelut
Finnmap Consulting Oy, PL 88, Ratamestarinkatu 7a
00521 Helsinki, puh. 0207 393 300, www.finnmapcons.fi
42
- Urheilurakentaminen
- Vesistörakentaminen
- Maanrakentaminen
- Mertsalaiturit
www.jaamestarit.fi
K
Kankarilta uudet keittiöt, saneeraukset, kylpyhuoneet.
Ota yhteys, suunnitellaan sinulle toimiva kokonaisuus!
KANKARI
®
Keittiöt&Kylpyhuoneet
Kankarin Kaluste Oy
Kankarintie 641 | 39820 Kihniö | puh. 010 835 2501 | fax 010 835 2516 | www.kankari.fi
Subsurface Stormwater ManagementTM
KANKARI
®
Keittiöt&Kylpyhuoneet
Kankarin Kaluste Oy
Kankarintie 641 | 39820 Kihniö | puh. 010 835 2501 | fax 010 835 2516 | www.kankari.fi
Kaitos Oy, Karapellontie 8, 02610 Espoo. Puhelin 09-350 7060, www.kaitos.fi
StormTech-ISOcmyk.indd 1
25.10.2013 14.10
BETONIELEMENTIT
SILTAELEMENTIT
MELUAIDAT
CE-merkintäoikeus
myös siltaelementeille.
•
•
•
•
Tienrakennustyöt
Vesirakennustyöt
Pohjarakentaminen
Yhdyskuntatekniikka
• Maansiirtotyöt
• Likaantuneiden maa-alueiden
puhdistaminen
• Viemäreiden videokuvaus
ja puhdistus
Kuhmon Betoni Oy
Puh. 0400 166 983
[email protected]
www.kuhmonbetoni.fi
43
K•L•M
 Kaivantotuentaelementit
 Suuntaporaukset
 Alitusporaukset
w w w. k t - t u e n t a . f i
Koneurakointi M. Niiranen Oy
Maanrakennustyöt ammattitaidolla
ja luotettavasti, Kuopion alueella.
Ota yhteyttä ja kysy tarjousta!
www.mniiranen.fi
Marko 040-831 5666
Martti 0400-275 753
Miika 040-831 4200
Lännen Alituspalvelu Oy
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
ALITUSPORAUKSET
•
•
•
•
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: [email protected]
Rakennus T. Lehtonen Oy
39960 Sarvela
maan
tutustu
a
lo
u
t
e
Gsm 0400 225 372
Terv
e
lmiimm
menete
[email protected]
u
s
es
YT09-m me B6
em
osastoll
KAIKKI
RAKENNUSALAN TYÖT
44
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
M•N
25 v. KOKEMUKSELLA
MACHINETOOL
TURVALLISTA
LAATUA
www.machinetool.fi
Gsm 0500 660 177
netikka.net/raivausliikenikko
www.mp-kierreporras.fi
Puhelin: 0400 333 110
www.nakuoy.fi
e-mail: [email protected]
45
TILOIHIN, JOISSA ON „SE JOKIN”.
SINUN LATTIASI.
KERRO SIITÄ MEILLE.
Maanrakennus-,
louhinta- ja
kunnallistekniset työt
www.nora.com/fi
N•O•P
SINUN TOIMITILOISSASI SINÄ OLET ITSE PARAS ASIANTUNTIJA.
MEIDÄN TEHTÄVÄMME ON KUUNNELLA SINUA.
VAIHE VAIHEELTA YHDESSÄ EDETEN ME VOIMME NORASSA
AUTTAA SINUA TOTEUTTAMAAN TOIVEIDESI TILARATKAISUN.
Puh. tsto (09) 3478 110
Fax (09) 3478 1150
Paananen 0400 468 350
[email protected]
Yrityksellämme on Rakentamisen
Laatu RALA ry:n hyväksyntä.
Basis_Motiv_Satura5126_Kachel_A4hoch_FIN.indd 1
Oulun Metsokankaan
päiväkoti- ja koulurakennus
Parmaco-tilat
käyttäjilleen suunniteltu
• Vaativat pohjarakennusja perustustyöt
• Kunnallistekniikka
• Tienrakennus
Parmaco vuokraa suunnittelemiaan ja valmistamiaan asiakkaiden tarpeiden mukaisia kouluja, päiväkoteja, toimistoja ja
hoivatiloja. Parmaco tarjoaa viisaan ja turvallisen vuokraratkaisun ilman kiinteistön ylläpitoon ja omistukseen liittyviä riskejä
ja huolia.
Maanrakennusliike
Juvan teollisuuskatu 17, 02920 Espoo
Puh. (09) 849 4070, fax (09) 852 1890
www.parmaco.fi
46
www.empekkinen.fi
24.10.13 12:36
P•R
Rakennamme uutta, korjaamme vanhaa
Peab Oy
Sentnerikuja 5
00440 HELSINKI
puh 0207 606 200
peab.fi
TAITTO putkiläpivientitiivisteet_Taitto 1 6.11.2012 14.21 Sivu 1
Putkiläpivientitiivisteet
Kuljetus ja
maanrakennus
P. Salonen Oy
Kaivutyöt, perustukset,
maansiirto, kiinteistön salaojitukset, maa-ainesmyynti
(sora, multa), vaihtolavakuljetukset, nostopalvelut.
KIINTEISTÖJEN
PERUSTUSLÄPIVIENNIT
n Kaukolämpöputket
n Maalämpöputket
n Vesi- ja jätevesiputket
TEKNISET OMINAISUUDET
n Vesitiivis (4 bar katastrofipaine)
n Kaasutiivis, mm. radon-kaasu
n Palokatko (EI60/EI120)
EDUT
n Helppo suunnitella
n Helppo asentaa
n Säästää aikaa ja kustannuksia
Pekka Salonen 0400 481 249
Pasi Salonen 0400 850 670
www.psalonen.fi
Roxtec Finland Oy
Phone +358 9565 5090
[email protected]
www.roxtec.com
We Seal Your World
TM
47
R•S
www.mrp.fi
www.rrs.fi
Holvisillat
• Monilevyrakenteet
• Teräsrummut
• Muovirummut
• Pyöreät putkisillat
• Geotuotteet
•
Hulevesisäiliöt
Holvisilta KASI Box
www.rumtec.fi
Selluvilla
lämmöneristeet
Selluvillan suosion takaavat
z erinomainen lämmöneriste kaikkeen rakentamiseen
z varma ratkaisu myös poikkeaviin ja ahtaisiin tiloihin
z kestää erinomaisesti kosteutta menettämättä
silti eristyskykyään
z turvallinen M1 -luokan lämmöneriste
z asennuksen suorittaa valtuutettu asentaja
Voit suorittaa eristeasennukset myös
itse kätevästi pienpuhalluslaitteella
Suomen Selluvilla - Eriste Oy
Se aito ja alkuperäinen puukuitueriste
www.selluvilla.net Puh. 019-560 6600
48
S
SYNCONTA 700 L
Maahan upotettava
pumppaamo. Saatavana
myös lämpöeristettynä tai
lämpökaapelilla varustettuna.
Soveltuu yhden kiinteistön tai
kesämökin pumppaamoksi.
SANIMAT 4002
Jätevesipumppaamo
jätevesien pumppaukseen padotus korkeuden alapuolisilta
alueilta. Sopiva esim.
asuinkerrostaloihin ja
toimistorakennuksiin.
SUORITAMME SILLOISSA SEURAAVIA TÖITÄ
• päätoimena kaikenlaisten laakereiden huolto
• siltakeilojen teko ja korjaus
• betonityöt
• sadevesijärjestelmät
• kaikki rautarakenteet
• muut alan työt
LISÄKSI SUORITAMME: kaidetyöt
Kaikki työt teemme TUNTI- tai URAKKATYÖNÄ
SANIMAT 1000
Jätevesipumppaamo
yhden tai kahden
perheen tiloihin.
Tukkeutumattomalla
Contra Block järjestelmällä varustettu.
PL 29, 29251 NAKKILA
Puh. (02) 537 4424
Pohjonen Markku 0400 533 247
Pohjonen Timo 0400 120 319
www.sihuma.fi
Antti-matonpesualtaat
SANISETT
Käyttövalmis harmaa/
jätevesi-pumppaamo
kiintoainettomien jätevesien pumppaukseen.
NIROLIFT
Täysin automaattinen ja asennusvalmis lattiakaivopumppaamo kosteisiin tiloihin.
ja -mattomankelit
Pu hda sta mu ka vuutta
ma tonpe su un.
- moduulimitoitus, altaiden määrää
helppo lisätä
- liitetään suoraan viemärijärjestelmään
- oikea ergonomia
PIRANHAMAT 100 & 120
Pienikokoinen jäteveden
pumppausyksikkö, johon voidaan liittää suoraan yksi WC,
lavuaari ja suihkuallas.
Kysy lisä tie toja
ja p yydä ta rjous!
The Heart of Your Process
Sulzer Pumps
Sulzer Pumps Wastewater Finland Oy
Puh. 075 324 0300, Fax (09) 558 053
www.sulzer.com
Koskentie 89, 25340 KANUNKI
puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777
[email protected]
www.antti-teollisuus.fi
Pinotie 7
33470 YLÖJÄRVI
Puh (03) 3484666
Fax (03) 3484644
www.sailionpaaty.com
[email protected]
49
T•U•V
www.maanrakennusvehanen.com
50
Linjatie 20, 04480 Haarajoki
Gsm 040 541 2066
www.v-vsuominen.fi
V•W•X•Y•Z•Å•Ä•Ö
KAIKILLE TEILLE
SUOMALAISIIN OLOIHIN – YMPÄRI VUODEN
VALTRA-VALIKOIMASTA
SOPIVA KIINTEISTÖKONE
JOKAISEEN TYÖHÖN
EDULLISET HANKINTA- JA KÄYTTÖKUSTANNUKSET - MAAN KATTAVIN HUOLTOPALVELU
Kysy lisää!
Lisätietoja saat omalta Valtra-myyjältäsi
numerosta 020 45501 tai www.valtra.fi
ETA -hyväksytyt ASSY® ruuvit turvalliseen rakentamiseen
Kaikilla ASSY® ruuveilla
on ETA-hyväksyntä.
Würth Oy • Würthintie 1 • 11710 Riihimäki • puh 019 7701 • myynti@wurth.fi • www.wurth.fi