Liikuntaolosuhteet ja -palvelut Hyvinkäällä 2010

Liikuntaolosuhteet ja -palvelut
Hyvinkäällä 2010 -selvitys
Hyvinkään kaupunki
Liikuntapalvelut
K.S.
2010
Sisältö
Sisältö...................................................................................................................................................1
1 Johdanto ............................................................................................................................................2
1.1 Aiemmat kyselyt ........................................................................................................................3
1.2 Uusin kysely 2010......................................................................................................................4
2 Hyvinkääläiset urheiluseurat.............................................................................................................5
3 Liikuntaolosuhteet.............................................................................................................................7
3.1 Tämänhetkiset liikuntaolosuhteet Hyvinkäällä..........................................................................7
3.1.1 Luonto- ja ulkoliikuntapaikat..............................................................................................8
3.1.2 Salit ja laitokset.................................................................................................................10
3.2 Liikuntaolosuhteet urheiluseurojen kannalta ...........................................................................11
3.2.1 Positiivisimmat asiat .........................................................................................................13
3.2.2 Pahimmat puutteet.............................................................................................................14
4 Seurojen toiminta ............................................................................................................................16
5 Yhteistyö kaupungin Liikuntapalveluiden kanssa ..........................................................................18
5.1 Miten seura voisi parantaa yhteistyötä? ...................................................................................19
5.2 Miten Liikuntapalvelut voisi parantaa yhteistyötä? .................................................................19
5.3 Kaupungin seuroille suuntaamat tukitoimet ............................................................................20
5.4 Seurojen valmius tarjota palveluja kaupungille .......................................................................21
6 Yhteistyö muiden seurojen ja lajien kanssa ....................................................................................23
7 Päätelmät ja toimenpide-ehdotukset ...............................................................................................25
7.1 Edut ja puutteet seurojen toiminnan näkökulmasta .................................................................25
7.2 Yhteistyö ..................................................................................................................................30
7.3 Toimintamalliehdotus ..............................................................................................................31
8 Liitteet .............................................................................................................................................32
1 Johdanto
Hyvinkään kaupunkistrategiassa visiona on, että ”Hyvinkää on vetovoimainen kaupunki, joka houkuttelee asukkaita hyvillä työmahdollisuuksilla ja asuinympäristöllä, jossa laadukkaat työn, arjen ja
vapaa-ajan mahdollisuudet yhdistyvät. Hyvinkää panostaa monipuolisiin harrastus- ja liikuntamahdollisuuksiin sekä vireän kulttuurielämänsä ylläpitoon ja kehittämiseen.” (Hyvinkään kaupunkistrategia 2009 - 2012). Lisäksi siinä mainitaan paikkakunnan tunnettuustekijöinä vahvistettavan ja nostettavan esiin erinomaisia virkistys- ja liikuntamahdollisuuksia, joita tulee hyödyntää myös terveysliikunnan kehittämisessä. (Hyvinkään kaupunkistrategia 2009 - 2012).
Hyvinkää strategiassa puolestaan todetaan, että ”palvelujen monipuolisuus, saavutettavuus ja hyvä
laatu turvataan eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja verkostoitumalla” ja että ”Hyvinkään liikunnan ja kulttuurin vahvuuksia kehitetään. Näiden palvelujen alueellista merkitystä vahvistetaan.”
(Hyvinkää strategia). Hyvinkäällä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa (2010–2013) mainitaan, että lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluiden tavoitteena on edistää lasten kasvua ja kehitystä: esim. äitiys- ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, koulutuspalveluiden, leikkipuistojen,
nuorisotyön palveluiden sekä kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapalveluiden avulla. Näistä kaikkien ikäryhmien yhteisenä palveluna Liikuntapalvelujen tarkoitus on tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan keinoin (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma).
Valtakunnallisesti liikuntalakikomitea pitää liikuntapolitiikan keskeisempänä yleistavoitteena liikuntatottumusten herättämistä ja aktiivisen liikunnanharrastuksen kehittämistä päämääränä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoiva terve yksilö. Ja riittävien sekä tarkoituksenmukaisten
liikuntamahdollisuuksien luomista niin, että samalla säilytetään liikuntakulttuurin kansallinen omaleimaisuus. Tärkeänä tavoitteena on lisäksi kansojen välisen yhteisymmärryksen ja rauhan edistämistä liikuntapoliittisin toimenpitein.” (Kinnunen ja Riekkinen: Liikunta ja ympäristö.)
Edellä mainittuihin tavoitteisiin halutaan Hyvinkäällä päästä tiivistämällä yhteistyötä kolmannen
sektorin kanssa. Tämä on kirjattu Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan sitoviin tavoitteisiin (Hyvinkään kaupungin budjettikirja 2010). Hyvin toimiva yhteistyö on keino kehittää asioita yhteisesti
haluttuun suuntaan. Se pikemminkin säästää voimavaroja myös itse seuratyöhön, kuin kuormittaa
lisää. Koko liikunta-alan yhteisenä tavoitteena julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla tu-
2
leekin olla, että hyvinkääläiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi, säännöllisesti, mielellään ja
tarkoituksenmukaisissa olosuhteissa. Tällöin yksilöt voivat hyvin ja sosiaali- ja terveyspuolen kuluissa päästään säästöihin. Seurat ja järjestöt ovat elinvoimaisia ja niissä riittää toimijoita sekä rivijäseniä. Näin Hyvinkäällä on enemmän aktiivisia, onnellisia ja hyvinvoivia asukkaita.
1.1 Aiemmat kyselyt
Hyvinkään kaupungin Liikuntapalvelut on lähettänyt paikallisille urheiluseuroille kyselyn kaupunkistrategian suuntaisen liikuntatoiminnan edelleen kehittämiseksi. Kyselyllä haluttiin selvittää urheiluseurojen arvio Hyvinkään liikuntaolosuhteista ja -palveluista. Samankaltainen kysely on tehty
aiemmin vuosina 1992 (Hannele Portman), 1996 (Kari Vierimaa), 2000 (Harri Salomäki) ja 2006
(Tuukka Järvinen).
Aiemmissa kyselyissä esitettyjen toiveiden perusteella on tähän mennessä pystytty parantamaan
hyvinkääläisten liikuntaolosuhteita huomattavasti. Esimerkkeinä tästä ovat ulkoilureitit yhdistävä
Uudenmaankadun silta Vaiveronkadun sillan tapaan erittäin vilkkaasti liikennöidyn kadun yli sekä
ulkoilureittien opasteiden ja merkintöjen uusiminen koko kaupunkialueella, Kytäjä-Usmi -alueella
ja Seitsemän veljeksen vaellusreitillä. Samalla ulkoilureittien rakentamiseen ja ylläpitämiseen on
panostettu voimakkaasti. Myös valaistus on uusittu täysin vastaamaan tämän päivän energiavaatimuksia. Samaa saneerausta tehdään parhaillaan kenttien valaistukseen. Hyyppärässä on tehty suuri
ratsastuskentän remontti, jossa niin ikään uusittiin kentän valaistus, aitaus ja pintarakenteet. Kaupunkilaisten toiveita kuunnellen on uudelleenrakennettu kaksi matonpesupaikkaa mankeleineen
sekä nykyaikaisine pesu- ja kuivatuspaikkoineen. Lisäksi vanhoja liikuntapaikkoja on saneerattu,
esimerkiksi Urheilupuiston nurmikenttä on uusittu ja Jääliikuntakeskuksen vanha osa peruskorjattu.
Urheilupuiston pesäpallostadionin, Pihkalan, hiekkatekonurmi ja tekniikka on uusittu ja Kaupunkisillan uimapaikka ja sen alueet peruskorjattu. Uusimpana peruskorjaushankkeena on Sveitsin maauimalan massiivinen remontti.
Vastauksilla on ollut vaikutusta myös liikuntapaikkarakentamiseen. Esimerkkeinä ovat nuorisojäähallin ja Skeittiparkin rakentaminen. Lisäksi Hyvinkäälle on tehty kaksi lähiliikunta-aluetta. Uutta
liikuntapaikkarakentamista ovat myös Liikuntahalli Wanha Areena Oy ja Villa Park Oy lämmitettävä jalkapallokenttä.
3
1.2 Uusin kysely 2010
Vuoden 2010 selvitys tehtiin nettikyselynä lähettämällä hyvinkääläisille urheiluseuroille Webropol
-työkalun linkki saatesanoineen. Kysely lähetettiin 3.5. 101 seuralle, ja vastauksia saatiin 24.5.
mennessä 49 keskenään hyvin erilaiselta urheiluseuralta. Vuonna 1996 kysely lähetettiin kirjepostina 96 urheiluseuralle, joista vastaus tuli 45:ltä, vuonna 2000 107 urheiluseuralle, joilta 43 vastausta
ja vuonna 2006 kysely lähetettiin 116 seuralle, joista 32 vastasi.
Kyselyllä selvitettiin seurojen yleistietoja, toimintaa ja sen kehittämistä. Tietoa kerättiin myös paikallisista liikuntaolosuhteista, niiden hyvistä puolista ja heikkouksista seurojen kannalta. Lisäksi
kysyttiin seurojen varainhankintarakenteesta. Seuroilta pyydettiin arviota yhteistyöstä kaupungin
Liikuntapalveluiden kanssa sekä kehittämisehdotuksia ja toiveita tähän liittyen. Lopuksi tiedusteltiin halukkuutta ja valmiuksia ohjaus-, hoito- ja kunnossapitopalveluihin sekä yhteistyöstä muiden
seurojen ja lajien kanssa. Kysymykset ovat suurimmalta osin samat, kuin edellisten vuosien kysymykset, jotta ne olisivat keskenään vertailukelpoiset. Kyselyä on jouduttu kuitenkin jonkin verran
ajantasaistamaan, jotta se vastaisi paremmin tarkoitustaan.
4
2 Hyvinkääläiset urheiluseurat
Kyselyä tehtäessä Hyvinkäällä oli 101 urheiluseuraa. Kysely lähetettiin kaikille sähköpostitse. Vastaus tuli 49 seuralta. Vastausprosentti 48,5 % on hyvä verrattuna edellisiin ja ylittää jopa vuoden
1996 tason (45,9 % vuonna 1996, 40 % vuonna 2000 ja 28 % vuonna 2006).
Vastaukset edustavat 45 eri urheilulajia (66, 62 ja n. 40 eri lajia). Vastanneiden seurojen edustamien
lajien määrän vertaileminen on haasteellista, sillä lajien ryhmittelyperusteet ovat saattaneet vaihdella jonkun verran eri vuosina. Nyt lajeja on yhdistetty niin, että esim. maantie-, alamäki, maasto- ja
BMX -pyöräilyt on laskettu yhdeksi
Urheilulajit
80
66
lajiksi, samoin esim. Zumba, Latin
Salsa Mix, kunto- ja harrastetanssit
62
60
on yhdistetty. Lajien määrät on
45
40
40
esitetty kuviossa 1.
20
0
1996
2000
2006
2010
Kuvio 1 Urheilulajit, joita harrastetaan vastanneissa seuroissa
Seura-avustusta kaupungilta haki vuonna 2010 31 seuraa. Avustussääntö on muuttunut, joten edellisten selvitysten avustuksen
Jäsenet
hakijoiden määriä ei voida verrata
nykyiseen. Vastanneiden seurojen
yhteenlaskettu jäsenmäärä oli 12450.
14000
12000
10000
Jäsenmääräkehitys on esitetty
8000
kuviossa 2. Vuonna 2010 vas-
6000
tanneista seuroista jäsenmääräänsä ei
4000
ilmoittanut lainkaan kaksi.
12450
9828
8775
9634
2000
0
1996
2000
2006
2010
Kuvio 2 Vastanneiden seurojen jäsenmäärät 1996–2010
5
Vastanneiden urheiluseurojen jäsenten ikä- ja sukupuolijakaumaa tarkastellaan kuvioissa 3 ja 4.
Vuonna 1996 raportissa jäsenistä noin puolet on yli ja puolet alle 18 -vuotiaita. 2000 ja 2006 selvityksissä vastanneet seurat ovat edustaneet lapsi- ja nuorisotoimintavoittoisia seuroja. Uusimmassa
kyselyssä vastanneet edustavat hieman enemmän aikuisliikuntaseuroja kuin aiemmissa.
14000
12000
10000
8000
4914
6000
3910
3757
6535
18 tai yli
alle 18
4000
2000
4914
4865
5877
5257
1996
2000
2006
2010
0
Kuvio 3 Jäsenten ikäjakauma vastanneissa seuroissa
Miesten osuus vastanneiden seurojen jäsenistöstä on kasvanut edelliseen selvitykseen nähden. Kuviossa 4 on esitetty jäsenistöjen sukupuolijakauma vuosina 2006 ja 2010.
12000
10000
8000
4528
4057
Naisia
6000
Miehiä
4000
2000
5106
6047
2006
2010
0
Kuvio 4 Jäsenten sukupuolijakauma vastanneissa seuroissa
6
3 Liikuntaolosuhteet
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksen hallinnoimassa valtakunnallisessa ja julkisessa
Lipas -paikkatietojärjestelmässä on tietoa Suomen liikuntapaikoista, virkistysalueista, ulkoilureiteistä ja liikuntatoimen taloudesta. Lipas -järjestelmästä Hyvinkäältä löytyy yhteensä 140 liikuntapaikkaa. (http://lipas.liikuntapaikat.fi/lipas_kaytto_fi/). Hyvinkään kaupungin hallinnassa olevien liikuntapaikkojen kunnosta vastaa ympäri vuoden vastaava liikuntapaikkamestari, jonka alaisina työskentelevät vakituisesti kenttämestari, kaksi hallimestaria ja liikuntasihteeri alaisineen. Kenttämestari ja
18 kenttä-, latu- ja ulkoliikuntapaikkojenhoitajaa huolehtivat nimensä mukaan ulkoliikuntaolosuhteista. Jääliikuntakeskuksessa työskentelee hallimestari ja 4,5 jääliikuntakeskuksen hoitajaa. Sveitsin uimalassa on valvojia, kassatyöntekijöitä, hallimestari ja laitosmiehiä yhteensä 12. Liikunnanohjauksessa työskentelee liikuntasihteerin lisäksi kuusi ohjaajaa. Liikuntapalvelujen pääpainoalueena
on viime vuosina ollut kehittää ja rakentaa luonto- ja virkistysalueita. Tämän lisäksi Liikuntapalvelut huolehtii, että liikuntalaitokset (jäähalli, uimala ja urheilupuisto) sekä kentät ja muut liikuntaalueet ovat hyvässä kunnossa koululaisten, seurojen ja yksittäisten kuntalaisten käytettävissä.
(http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/Liikunta/Liikuntapaikat.)
3.1 Tämänhetkiset liikuntaolosuhteet Hyvinkäällä
Hyvinkäällä on kaupungin hallinnoimien liikuntapaikkojen lisäksi useita yhdistysten, osakeyhtiöiden ja yritysten hallinnoimia liikuntapaikkoja. Esimerkiksi Curling -hallin omistaa Hyvinkään Curling ry ja Hyvinkään Hood ry hallinnoi värikuulapelin sisätilaa ja ulkopelialuetta. Liikuntahalli
Wanha Areena Oy, jossa on mm tekonurmi, yleisurheilun harjoittelumahdollisuudet, golfin sisäharjoitustila sekä tanssisali, on osakeyhtiön omistuksessa. Hevosurheilumaneesit ovat yksityisessä
omistuksessa, samoin esimerkiksi tanssi- ja kuntosaliyritysten tilat, kuten Torikadun liikuntakeskus
tennismahdollisuuksineen. Hyvinkäällä on myös mm kaksi Golfkenttää ja lentokenttä.
7
3.1.1 Luonto- ja ulkoliikuntapaikat
Lenkkeily, ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet ovat varsin monipuoliset. Kaupungissa on kevyen
liikenteen väyliä n 190 km, joista päällystettyjä n. 150 km. Tämän lisäksi Hyvinkäällä on useita
virkistysalueita sekä ulkoilu- ja retkeilyreittejä, jotka ovat kaikkien käytettävissä. Vantaanjoella ja
Kytäjällä on monia hyviä kalastusalueita ja Hirvijärveltä löytyy kaupungin virkistysalue, joka soveltuu hyvin mm. kalastukseen, soutuun, uintiin, luontoharrastukseen ja telttailuun.
Ratsastusta Hyvinkäällä voi harrastaa Hyyppärässä, joka on kaupungin ulkoilualue. Siellä toimivat
Hyvinkään Ratsastuskeskus Ky (Ratsastuskoulu), Jokirannan ratsastuskoulu, Ruunaremmi Oy, Lähteenpuron talli ja Marjan talli sekä Hyvinkään Hevossairaala ja muita hevosalan yrityksiä. Alueella
on hyvät maastot, iso valaistu ratsastuskenttä ja maneesi. Hyvinkäällä toimii myös Kytäjän Islanninhevoskeskus Kytäjän kartanon alueella, Mallun tallit Hyvinkäänkylässä sekä 10 km:n päässä
Helsinki - Tampere moottoritieltä Hyvinkään ja Riihimäen välissä sijaitseva Erkylän Kartanon Talli, jossa on myös täysimittainen, lämpöeristetty maneesi 200 hengen katsomolla. Lähistön hiekkanummet tarjoavat loistavat mahdollisuudet maastossa ratsastamiseen. Kaupungissa on kolme aidattua koirapuistoa. Ne sijaitsevat Terveydenhuolto-oppilaitoksen vieressä Kauppalankadun ja rautatien välissä, Hakalanmäessä Naalinkadun ja Timonkadun pään välisessä maastossa ja Konepajan
alueella Erkylänkadun päästä koilliseen. Koirille on oma uimapaikka ja talvisin on käytössä latu,
jossa voi harrastaa valjakkohiihtoa tai muuten vain liikkua koirien kanssa. Lisäksi Hyvinkäällä on
myös yksityinen agilityhalli ja koirakylpylä. Vinttikoirarata on kaupungin omistuksessa, mutta sitä
ylläpitää Luhtilaukkaajat ry. (http://www.hyvinkaa.fi/Asuinymparisto-jarakentaminen/Lemmikkielainpalvelut.)
Sveitsin hiihtokeskuksessa, joka on kaupungin omistuksessa, mutta toiminta on yrittäjällä, Kulomäessä, on neljä valaistua rinnettä ja lautailurinne. Rinnekorkeudet ovat 40m ja 80m, rinnepituudet
250–440 metriä. Kävijöitä palvelevat myös hiihtokoulu, välinevuokraus ja -huolto. Lisäksi hiihtokeskuksessa on pulkkamäki. Kesäaikana Kulomäen rinteellä ajavat alamäkipyöräilijät.
Sveitsin puiston alueelta löytyvät hyvät marja- ja sienimetsät, lenkkeilypolut ja valaistut ladut.
Sveitsin puiston alue on kokonaisuudessaan 200 ha:n suuruinen. Noin puolet siitä on rauhoitettu
luonnonsuojelualueeksi. Kytäjä - Usmi -alueella on n. 40 km merkittyjä ulkoilu- ja retkeilyreittejä,
joiden varrella on nuotio- ja yöpymispaikkoja. Valaistuja ulkoilureittejä, jotka toimivat latuina tal-
8
vella, on yhteensä 26 km. Sveitsin puistossa 2 km, 3 km, 5 km ja 7 km lenkit, Hakalanmäen reitti
4,0 km ja Erkylän kuntorata 2,2 km. Martin aaloppi - Tanssikallion reitti 2,5 km, Puolimatkan lenkki 2,2 km sekä yhdyslatu Sveitsin puisto - Erkylä 4,5 km ovat valaistuina hiihtokaudella. Lisäksi eri
puolilla kaupunkia ja taajaman ulkopuolella on yhteensä n. 92 km hoidettuja ulkoilureittejä, joista
suurin osa toimii talvella latuina. (http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaaaika/Liikunta/Liikuntapaikat.)
Eri ulkoilumajoja alueella on kymmenkunta. Hiihtoseuran Paukunharjun maja, Hiihtäjien Erkylän
maja, Hyvinkään Invalidien kesäkoti Usmissa, Ladun maja Latu-Miilu (ei vuokrattavana), Jokelan
Retkeilijöiden Nykiön maja Uusikylässä, Kytäjän Maamiesseuran Kytäjän Maapirtti Kytäjällä, Hyvinkään Tahkon Veteraanikerhon Lehtolan maja Taka-Martissa, Usmin Retkeilymaja-säätiön maja,
Hyvinkään Retkeilijöiden Rytkön maja ja Hyvinkään Partiolaisten Usmin Tupa Usmissa. Uimapaikkoja Hyvinkäällä on uimalan lisäksi kolme. Sääksin uimaranta Sääksjärvellä sijaitsee Nurmijärvellä noin 20 km päässä Hyvinkäältä, Usmin uimaranta Usminjärvellä sijaitsee noin 5 km päässä
Hyvinkään keskustasta ja Kaupunkisillan uimapaikka tarjoaa uintimahdollisuuden vain kilometrin
päässä kaupungin keskustasta. Kaupunki ylläpitää kahta matonpesupaikkaa, jotka ovat Kaupunkisillassa ja Hyyppärässä. Niissä on pesupaikkojen lisäksi hyvät kuivatuspaikat ja mattomankelit.
(http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/Liikunta/Liikuntapaikat.)
Hyvinkäällä on runsaasti erilaisia urheilukenttiä. Monet niistä (22) jäädytetään talvisin ja jääkiekkokaukalo on Martin, Hakalan, Sveitsin, Urheilupuiston ja Vehkojan kentillä. Kentät ovat seurojen,
yleisön ja koulujen käytössä. Nurmikenttiä on neljä: Urheilupuiston, Kankurin liikuntapuiston ja
Perttulan jalkapallokentät I ja II ja hiekkatekonurmia on yksi Urheilupuistossa. Hiekkakenttiä on
kaupunkialueella 11 (Hakalan kenttä, Kytäjän kenttä, Martin kenttä, Mustanmännistön pallokenttä,
Ridasjärven kenttä, Paavolan pallokenttä, Pallokenttä, Sveitsin pallokenttä, Vehkojan kenttä, Viertolan pallokenttä ja Välenojan beachvolleykenttä) ja lisäksi kaupungin alueella on 17 ja taajaman
ulkopuolella seitsemän pienempää hiekkapintaista palloilukenttää. Kankurin puistossa on nurmikentän lisäksi lämmitettävä täystekonurmi Villa Park Oy ja hiekkapintainen jalkapallokenttä.
(http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/Liikunta/Liikuntapaikat.)
Hyvinkäällä on myös hyvät moottoriurheilumahdollisuudet. Hyvinkään vauhtipuistossa ja sen lähialueella on käytössä kartingrata, rallicross- ja jokamiesautorata sekä pienoisautoratoja. Samalla alueella sijaitsevalla motocross-radalla voi sen aukioloaikana ajaa moottoripyörällä ja talvikautena
9
moottorikelkalla. Harrastajien käytössä ovat motocross-rata, MX65/minimotorata, lasten rata ja
Speedway-rata.
Vantaanjoen – Keravanjoen melontareiteistä on kartat ja niillä on opasteet. Surffaajilla on oma tukikohta Sääksjärvellä. Hyvinkään Retkeilijöiden kanoottivarasto on Rytkössä, Kytäjäjärvellä. Jousiampumakeskus sijaitsee Hyyppärän alueella ja siellä on kansainväliset mitat täyttävä jousiampumarata.
3.1.2 Salit ja laitokset
Koulujen liikuntasalien lisäksi Hyvinkäällä on kaksi suurta tilaa, jotka palvelevat mm. kori-, lentoja sulkapalloilijoita sekä sählyn pelaajia ja voimistelijoita. Hakalan salin (28 m x 16 m) voi jakaa
kahteen ja Vehkojan palloiluhallin (35 x 25 m) kolmeen osaan. Liikunta- ja tapahtumahalli Wanha
Areena Oy puolestaan soveltuu jalka- ja pesäpallolle, salibandylle ja yleisurheiluun. Marras- huhtikuun välisenä aikana kentällä on tekonurmi. Muuna aikana tila on tapahtuma- ja messukäytössä.
Wanhalla Areenalla on lisäksi tanssisali, tilat golfin talviharjoitteluun ja kuntosali. Martintalossa on
kansainväliset mitat täyttävä valoisa ja avara Martinhalli erilaisten palloilu- ja voimistelulajien käyttöön, tilat 134 - 1000 katsojalle sekä nuorisotilat ja kahvio. Vehkacenter Oy:n tiloissa voi pelata
mm. sulkapalloa ja sählyä, seinäkiipeillä ja harrastaa kamppailulajeja.
(http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/Liikunta/Liikuntapaikat.)
Urheilupuistossa on Suomen suurin hiekkatekonurmi, Pihkala, jossa on pesäpallostadion neljällä
pesäpallokentällä. Siellä on myös yleisurheilukenttä, jalkapallokenttä, viisi massapintaista tenniskenttää, kori- ja lentopallokentät. Lisäksi voimailu- ja judosali ovat käytössä ympäri vuoden. Jääliikuntakeskuksessa on kaksi kaukaloa. Kilpahallissa on yleisölle n. 1500 istuma- ja seisomapaikkaa,
Nuorisohallissa on seisomakatsomotilat parvella 100 hengelle. Jäälajien lisäksi halleissa järjestetään
yleisötapahtumia, pelataan rullakiekkoa ja curlingturnauksia. Varsinainen Curling-halli on Hyvinkään Curling ry:n omistama. (http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaaaika/Liikunta/Liikuntapaikat.)
Sveitsin uimala on monipuolinen virkistys- ja ajanviettopaikka. Uimahallissa on lämmin lastenallas,
virkistys- ja terapia-allas, 25 m:n allas hyppytelineineen ja kuntoiluvälineitä kahdessa eri tilassa
10
asiakkaiden käytössä. Uimalan remontin valmistuttua talviaikaan kylmävesialtaana toimiva hyppyallas otetaan uudelleen käyttöön. Kesäaikana ulkouimalassa on käytettävissä kahdeksanratainen 50
m allas, hyppyallas, lasten allas ja leikkipuisto. Lisäksi alueella voi pelata rantalentopalloa, sulkapalloa ja katukorista sekä laajalla nurmialueella muita pallopelejä esim. jalkapalloa minimaaleihin.
(http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/Liikunta/Liikuntapaikat.)
Uudessakylässä on Jokelan Eränkävijät ry:n ampumaurheilupaikka, jossa on yksi seisovan ja yksi
liikkuvan hirven rata, joissa kummassakin kaksi ampumapaikkaa, haulikkorata sekä luodikkorata
kymmenellä ampumapaikalla (hirvenhiihto ja -hölkkä). Ridasjärvellä sijaitsee Hyvinkään ampumaurheilukeskus (Hyvinkään Riistanhoitoyhdistys), jossa on kaksi hirvirataa, 23-paikkainen luodikkorata sekä kahdeksan kohdistuspaikkaa. Kolmas ampumarata on Hyvinkään Metsästysampujat
ry:n. Siellä on kahdeksan haulikkorataa (5 skeettiin, 3 trappiin) sekä Compak -mahdollisuus.
Muita sisäliikuntamahdollisuuksia on mm. kahdeksanratainen keilahalli sekä Biljardisali, jossa on
seitsemän 9-jalkaista Buffalo Olio poolpöytää, kaksi täysimittaista Riley snookerpöytää ja yksi kaisapöytä. Tennistä voi pelata Viertolan Tennisseuran omistamassa Viertolan tennishallissa tai Torikadun liikuntakeskuksessa, jossa tapahtumista ja kilpailuista vastaa sekä tenniskursseja ja valmennusta järjestää Hyvinkään Tennisseura. Yksityisiä kuntosaleja kaupungissa on neljä.
3.2 Liikuntaolosuhteet urheiluseurojen kannalta
Eri liikuntapaikkojen käyttöä selvitettiin kysymällä seurojen toimintapaikkoja. Vastaajia pyydettiin
valitsemaan eri liikuntapaikoista käyttääkö seura niitä toiminnassaan pääasiallisena ympäristönä,
satunnaisesti tai ei lainkaan. Valmiita liikuntapaikkavaihtoehtoja olivat kentät, laitos (uimala/jäähalli), salit, luonto tai jokin muu. Eniten seurat käyttivät saleja. Pääasiallisena toimintaympäristönä saleja käyttää 21 ja satunnaisesti 14 kyselyyn vastanneista seuroista. Toiseksi eniten käytetään kenttiä ja luontoa. Kenttiä pääasiallisesti käyttää 15 ja luontoa 12 seuraa. Satunnaisesti käyttäviä seuroja on kentillä 14 ja luontoliikuntapaikoilla peräti 17. Jotakin muuta paikkaa pääasiallisesti
käyttää 13 ja satunnaisesti neljä. Laitoksia käyttää 11 ja viisi seuraa. Laitosta liikuntapaikkana ei
käytä lainkaan 15 ja kenttiä ei yhdeksän seuraa. Vain kuusi vastanneista seuroista ei käytä luontoliikuntamahdollisuuksia seuratoimintatarkoituksiin ja neljä ei käytä saleja. Liikuntapaikkojen käyttöä
on kuvattu kuviossa 5
11
15
Kentät
14
11
Laitos
5
9
15
Pääasiallinen toimintaympäristömme
21
Salit
14
4
Käytämme satunnaisesti
Emme käytä lainkaan
12
Luonto
17
13
Jokin muu
0
4
10
6
3
20
30
40
50
Kuvio 5 Vastanneiden seurojen toimintaympäristöt
Muita käytettyjä liikuntapaikkoja mainittiin yhteensä 17 vastauksessa. Muina liikuntapaikkoina,
joita seurat käyttävät, lueteltiin 18 eri paikkaa. Niistä kolme oli mainittu kahden eri seuran vastauksissa. Muina liikuntapaikkoina mainitut esitetään luettelossa 1.
Hyvinkään Ampumarata ja sisärata kaupungintalon kellarissa
x2
Hyvinkään Vauhtipuiston moottoriurheilun suorituspaikat
x2
Sveitsin hiihtokeskus/laskettelurinne
x2
Curlinghalli
Hiihtoputki/-tunneli
Hyvinkään Biljardisali
Hyyppärän ratsastuskenttä, seuran oma ratsastushalli
Kaupungin kenttien yhteyteen rakennettu tennisklubi, yksityiset tennishallit, seuran oma halli
Kerhotilat Villan Vintti
Kuntosali
Kytäjän Maapirtti
Lentokenttä
Liikuntahalli
Maantiet
Muut kuin kaupungin hallinnassa olevat kentät
Nuorisotalo
Urheilupuiston judosali, VehkaCenter
Välenojan nuorisotalo
Luettelo 1 Muut toimintapaikat
12
3.2.1 Positiivisimmat asiat
Seuroja pyydettiin arvioimaan liikuntaolosuhteita oman toimintansa kannalta. Tähän kysymykseen
on vertailuaineistoa kaikissa edellisissä selvityksissä. Seurat ovat tyytyväisiä harjoittelu- ja harrastusolosuhteisiin, sillä peräti 21 % vastaajista piti liikuntaolosuhteita erinomaisina ja 56 % hyvinä.
Kehitys on tapahtunut nousujohteisesti. Tyydyttävinä olosuhteita piti vain 13 % ja tämä lukema on
laskenut selkeästi. Kuitenkin 10 % seuroista pitää olosuhteita heikkoina. Heikkoina olosuhteita pitävien määrä on pysynyt suhteellisen samana kaikissa kyselyissä. Liikuntaolosuhteiden arvio seurojen toiminnan kannalta näkyy kuviossa 6.
60 %
53 %
50 %
56 %
43 44
% % 43 %
40 %
41 %
36 %
1992
29 %
30 %
21 %
20 %
20 %
13 % 14 % 13 %
13 13
% %
11 %
1996
2000
2006
2010
10 %
7% 6%
10 %
2%
0%
erinomaiset
hyvät
tyydyttävät
heikot
Kuvio 6 Hyvinkään liikuntaolosuhteet seurojen toiminnan kannalta
Vastaajien mielestä positiivisimpia asioita seurojen toiminnan kannalta olivat harjoittelu- ja harrastuspaikat tai niiden laatu, jotka mainittiin 16 kertaa. Monen lajin harrastusmahdollisuuksia pidettiin
erinomaisina. Edulliset kustannukset, joilla mahdollistetaan edulliset jäsenmaksut, sekä yhteistyö
kaupungin kanssa mainittiin molemmat kuudessa vastauksessa. Harjoitusvuorojen riittävä tai lähes
riittävä määrä sekä liikuntapaikkojen hyvä huolto ja kunnossapito mainittiin molemmat viisi kertaa.
Liikuntapaikkojen läheisyys ja hyvät liikenneyhteydet harrastuspaikoille olivat positiivisimpia asioita neljälle seuralle ja osallistujien, jäsenten tai harrastajien runsas määrä kolmelle seuralle. Liikuntapaikkojen henkilökunta, oma toiminta, kaupungin avustus, muidenkin kuin Hyvinkään liikunta-
13
mahdollisuuksien joustava käyttö, luontoliikuntamahdollisuudet, toiminnan kehittyminen sekä yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa mainittiin jokainen kahdesti. Luokitellut vastaukset näkyvät
luettelossa 2.
Harjoittelu- / harrastuspaikkojen laatu
Yhteistyö kaupungin kanssa
Edulliset käyttökustannukset
Riittävästi, lähes riittävästi harjoitus- / harrastuskertoja
Harjoittelu- / harrastuspaikkojen hyvä hoito / huolto
Hyvät liikenneyhteydet harjoittelu- / harrastuspaikoille tai liikuntapaikat lähellä
Harrastajien runsas määrä
Oma tila omalle lajille, ei muussa käytössä
Liikuntapaikkojen henkilökunta
Oma toiminta on laajaa
Kaupungin avustus
On mahdollista toimia joustavasti eri paikoissa, ei aina Hyvinkäällä
Paljon luontoliikuntamahdollisuuksia
Toiminnan kehittyminen
Yhteistyö yrittäjien kanssa
Liikuntatilat ei paljon muussa käytössä, eli ei paljon peruutuksia
Paljon maanteitä
Seuran toiminta itsessään
Vaativampien maastojen karttatilanne
Yhteistyö muiden saman liikuntapaikan käyttäjien kanssa
16
6
6
5
5
4
3
3
2
2
2
2
2
2
2
1
1
1
1
1
Luettelo 2 Positiivisimmat asiat seuran toiminnan kannalta, luokitellut vastaukset
3.2.2 Pahimmat puutteet
Pahimmat puutteet seurojen toiminnan kannalta olivat puutteelliset harjoitus- ja harrastusolosuhteet
ja harjoitusvuorojen vähyys tai puute. Puutteelliset olosuhteet oli mainittu 19 vastauksessa. Useissa
niistä oli annettu konkreettisia parannusehdotuksia. Puutteisiin palataan tarkemmin toimenpideehdotuksissa. Harjoitusvuorojen liian vähäinen määrä taikka puute oli mainittu kahdeksassa vastauksessa. Harjoitusvuorojen vaikeasti sopivat ajankohdat oli mainittu seitsemän kertaa, samoin puutuvat tai huonokuntoiset puku-, peseytymis- ja WC- sekä varusteiden säilytystilat. Viiden seuran
osalta tilavuokrien kalleus on toiminnan kannalta ongelmallisinta ja viiden seuran osalta tilojen epäsiisteys tai huonokuntoisuus. Kolmen seuran toimintaa haittaa avustusten tai taloudellisen tuen puu-
14
te. Kaksi nimeää pahimmaksi puutteeksi sen, että koulujen liikuntavälineitä ei saa lainata. Liikuntaolosuhteiden pahimmat puutteet kyselyyn vastanneiden seurojen toiminnan kannalta näkyvät luokiteltuina luettelossa 3.
Puutteelliset olosuhteet
Ei riittävästi harjoitusvuoroja
Puutteelliset liikuntavarusteiden säilytystilat, puku- ja peseytymistilat
Harjoitusvuorojen ajankohdat hankalat
Kalliit tilavuokrat
Tilojen epäsiisteys / huonokuntoisuus
Ei saa avustuksia, ei tukea kaupungilta
Koulujen liikuntavälineitä ei saa käyttää
Kaupungin laajeneminen syö luontoliikuntamahdollisuuksia
Rakennushankkeiden viivästymiset
Koulukarttojen puute
Tiet harjoituspaikalle huonokuntoiset
Tilojen yksityisomistuksen aiheuttamat paineet tilojen käyttöasteelle
Ei vesistöjä
Kaupungilla ei ole pysyvää esiintymislavaa tapahtumia varten
19
8
7
7
5
5
3
2
1
1
1
1
1
1
1
Luettelo 3 Pahimmat puutteet liikuntaolosuhteissa seuran toiminnan kannalta, luokitellut vastaukset
15
4 Seurojen toiminta
Seurojen järjestämää toimintaa selvitettiin kyselyn kolmannessa osiossa. Seurojen piti merkitä eriikäisten ja eri päämääriin tähtäävän liikunnan osalta minkä verran seurassa kyseistä toimintaa on.
Neliportaisena arviointiasteikkona oli: tärkein osa toiminnastamme, järjestämme jonkin verran,
emme järjestä tällä hetkellä, mutta olemme kiinnostuneita sekä emme järjestä, ei ole suunnitelmissa
-vastausvaihtoehdot.
Vastanneista seuroista 44 järjestää pääasiassa toimintaa aikuisille ja ikääntyville. Tästä määrästä
ikääntyvien liikunnan osuus oli kahdeksan. Kouluikäisten liikunta oli 43 seuralla tärkein osa toimintaa. Tästä määrästä oli mainittu alakoululaisten liikunta 22 ja yläkoululaisten liikunta 21 kertaa.
Alle kouluikäisten liikunta oli tärkeimpänä kahdeksassa seurassa. Kunto- ja terveysliikuntaan ilmoitti panostavansa eniten 14, harrasteliikuntaan 30, kilpaurheiluun 27 ja puulaakiurheiluun seitsemän seuraa. Kaikkiin kohtiin ei vastattu lainkaan, mikä voidaan nähdä taulukosta 1, jossa on esitetty
kootusti kaikkien seurojen vastaukset.
alle kouluikäiset (0-6 v)
alakouluikäiset (7-12 v)
yläkouluikäiset (13-17 v)
aikuiset
ikääntyvät (65 v ja yli)
kunto- ja terveysliikunta
harrasteliikunta
kilpaurheilu
puulaakiurheilu
Tärkein osa Järjestämme Ei tällä hetkellä, Emme järjestä,
toiminnasjonkun ver- olemme kiinei ole suunnitamme
ran
nostuneita
telmissa
Yhteensä
8
13
2
16
39
22
7
3
10
42
21
15
3
4
43
36
10
0
0
46
8
16
2
15
41
14
19
3
4
40
30
14
1
2
47
27
10
1
4
42
7
10
5
10
32
Taulukko 1 Seurojen toiminnan painopistealueet
Vastanneista 49 seurasta 24:llä on ja 24:llä ei ole kehittämissuunnitelmaa. Yksi seura ei vastannut
tähän kysymykseen. Kehittämissuunnitelmien aikavälit näkyvät oheisessa taulukossa 2.
1/2 vuodeksi
1 vuodeksi
2 vuodeksi
3 vuodeksi
4 vuodeksi
5 vuodeksi
1
3
1
5
4
2
5-10
päämäärä,
2010
jatkuvaa
vuodeksi
sinetti
eteenpäin
2
1
1
1
Taulukko 2 Seurojen kehittämissuunnitelmien aikavälit
16
Suurimmaksi ongelmaksi seuran toiminnan kehittämisessä koettiin rahan ja seura-aktiivien puute.
Molemmat oli mainittu jossakin muodossa 11 seuran vastauksissa. Harjoitteluajan tai asianmukaisten tilojen puute mainittiin yhdeksän kertaa. Ohjaajapula ja jäsenistön passiivisuus oli kirjattu kumpikin kuuteen, vapaaehtoisten toimijoiden aikapula viiteen ja kovien toimintakustannusten nostamat
toimintamaksut osallistujille neljään vastaukseen. Toiminnan kehittämisen suurimmat ongelmat on
koottu luokiteltuina luetteloon 4.
Taloudellinen tilanne/liian pienet tai puuttuvat avustukset
Seura-aktiivien / toimihenkilöiden puute
Tila- tai harjoitteluaikapuute, liian aikaiset harjoitusajat
Ohjaajien / valmentajien puute
Jäsenistön passiivisuus
Vapaaehtoisten toimijoiden aikapula
Kalliit tilavuokrat/harjoittelumahdollisuuksien perässä matkustaminen
tekevät harrastuksesta osallistujille kalliin
Vähäinen osallistujamäärä
Jäsenistön ikärakenne
Ulko-olosuhteiden arvaamattomuus
Hyvinkään kaupunki / Hyvinkään uimala
Harjoittelu- / harrastusolosuhteet
Palkatun työvoiman puuttuminen seuratoiminnasta
Toiminnan laajuus hajottaa voimavaroja
11
11
9
6
6
5
4
2
2
1
1
1
1
1
Luettelo 4 Suurimmat ongelmat seuran toiminnan kehittämisessä, luokitellut vastaukset
Seurojen tulot koostuvat hyvin eri tavoin jäsenmaksuista, kaupungin avustuksista, yhteistyösopimuksista, palveluiden myynnistä, liiketoiminnasta, kilpailutoiminnasta ja muista tulonlähteistä.
Muina tulonlähteinä mainittiin vanhempien kuukausimaksut, lentotuntilaskutus, erikseen kerätyt
maksut (turnausmatkat, peli- ja verryttelyasut), valmennus-, kausi- ja osallistumismaksut, suunnistuskoulumaksut sekä talkoot. Seurojen tulorakenne prosentteina kokonaismäärästä on esitetty keskiarvona oheisessa taulukossa 3. Samasta taulukosta nähdään eri maksujen prosenttiosuuksien keskihajonta, vaihteluväli ja keskimmäinen arvo, mediaani.
jäsenmaksut
kaupungin yhteistyöavustukset sopimukset
palvelujen
myynti
liiketoiminta
kilpailutoiminta
muu tulonlähde
keskiarvo
42,0 %
5,4 %
11,0 %
10,6 %
2,0 %
12,5 %
15,0 %
keskihajonta
36,9
10,7
14,8
19,5
5,8
18,0
26,0
vaihteluväli
1-100 %
0 - 65 %
0 - 60 %
0 - 90 %
0 - 30 %
0 - 70 %
0 - 85 %
mediaani
30
1
5
0
0
5
0
Taulukko 3 Seurojen tulorakenne prosentteina kokonaismäärästä
17
5 Yhteistyö kaupungin Liikuntapalveluiden kanssa
Seuroja pyydettiin arvioimaan, miten yhteistyö kaupungin Liikuntapalveluiden kanssa sujuu tällä
hetkellä. Kahdeksan vastanneista (17 %) arvioi yhteistyön sujumisen erinomaiseksi ja 30 (64 %)
hyväksi. Viisi (11 %) arvioijista oli sitä mieltä, että se sujuu tyydyttävästi ja kolme (6 %) heikosti.
Yksi (2 %) vastaajista koki, että yhteistyö ei suju lainkaan. Vertailtaessa edellisten selvitysten tilannetta, on huomattava, että arvosteluasteikko on muuttunut. Vaihtoehto ”erinomaisesti” ollut asteikossa vuodesta 2006 ja ”ei lainkaan” vasta uusimmassa kyselyssä. Yhteistyön sujumisen vertailu
on esitetty kuviossa 7.
100 %
90 %
80 %
76 %
80 %
70 %
64 %
60 %
60 %
49 %
50 %
2000
2006
36 %
40 %
30 %
20 %
1992
1996
20 % 20 %
14 %
11 %
14 17
%%
10 %
2010
7%
6%
6%
4%
4%
2%
0%
Erinomaisesti
Hyvin
Tyydyttävästi
Heikosti
Ei lainkaan
Kuvio 7 Seurojen arvio yhteistyön sujumisesta Liikuntapalveluiden kanssa, vertailu 1992 lähtien.
Vaikka vain yhdessä vastauksessa oli valittu vaihtoehto ”ei lainkaan”, oli kuudesta seurasta annettu
vastaus kysymykseen, miksi yhteistyö ei suju lainkaan. Näissä oli mainittu seuran toiminnan kannalta epäkohtina seuraavat:
1. Liikuntapaikan rakennushankkeen etenemisen hitaus.
2. Valvova viranomaisenne ei tue varsinaista toimintaa, eli tapahtumia harjoituspaikalla lasten
ja nuorten kanssa.
3. Läsnäolokortit eivät sovellu lainkaan toimintaamme.
4. Salivuorojen jako.
5. Kerhomme rekisteröimättömyys ja kaupungin nihkeä suhtautuminen.
6. Seuraamme ei noteerata tosissaan urheilun eteen työtä tekevänä yhteisönä.
18
5.1 Miten seura voisi parantaa yhteistyötä?
Yhteistyön laadun arvioimisen jälkeen kysyttiin, miten seura voisi omalta osaltaan parantaa yhteistyön toimivuutta. Vastauksia tuli 16 seuralta. Ne on luokiteltu seuraavaan luetteloon.
1. Olla aktiivisemmin yhteydessä liikuntapalveluihin ja tehdä kehitysehdotuksia. (3 mainintaa)
2. Auttaa enemmän talkootöissä ja kaupungin tapahtumissa. (3 mainintaa)
3. Olemme valmiita keskusteluihin ja yhteistyöhön. (2 mainintaa)
4. Käyttää enemmän liikuntapalveluiden osaamista hyväkseen omassa toiminnassa.
5. Hoitaa sovitut hankkeet omalta osaltaan kuntoon.
6. Seuran johto voisi vaikutta positiivisesti yleiseen palveluilmapiiriin ja -kulttuuriin.
7. Parantaa seuran sisäistä tiedottamista.
8. Parantaa tiedottamista liikuntapalveluihin päin, esim. harjoitusvuorojen käyttämättömyys.
9. Yhteiset tapaamiset säännöllisesti (1-2 kertaa vuodessa ei riitä).
10. Meillä ei kovin paljon ole yhteistyötä, koska lajimme harrastamisen paikat ovat aika rajoitettuja. Tietysti olisi mukava jos kaupunki tarjoaisi vielä parempia tiloja.
11. Pienen seuran salivuokrien avustus, uimalippuja lapsille tai kuljetusapua esim. uimalaan.
5.2 Miten Liikuntapalvelut voisi parantaa yhteistyötä?
Toisena lisäkysymyksenä selvitettiin, miten seuroissa toivotaan Liikuntapalvelujen parantavan yhteistyötä. Tähän vastasi 23 seuraa, joiden vastaukset on luokiteltuina seuraavassa.
1. Tieto salivuoromuutoksista pitäisi saada ajoissa. (4 mainintaa)
2. Selkeyttää salivuorojaon perusteet, tasapuolistaa sitä, ottaa siinä paremmin huomioon lajien
tiloihin kohdistuvat erityisvaatimukset (lattiamateriaali, korkeus, jne.). (4 mainintaa)
3. Antaa lisää rahallista tukea. (3 mainintaa)
4. Järjestää enemmän tapahtumia ja tempauksia, joihin seurat voisivat osallistua. (3 mainintaa)
5.
Pyytää mielipiteitä liikuntapaikkarakentamiseen ja pitää kiinni aikatauluista. (2 mainintaa)
6. Säännölliset palaverit seurojen kanssa (kaikki ja eri lajit erikseen). (2 mainintaa)
7. Yksinkertaistamalla tai muuttamalla tukien myöntämisperusteita. (2 mainintaa)
19
8. Avainkorttilaitteiden parempi toimivuus (ostettujen pelivuorojen suhteen).
9. Tilavaraamo voisi olla auki klo 18 saakka.
10. Nostaa lajimme asema yhdenvertaiseksi muiden urheilulajien kanssa
11. Saisimme kerran kuussa ilmaiseksi kokoontumispaikan.
5.3 Kaupungin seuroille suuntaamat tukitoimet
Kaupungin järjestämien, seurojen palveluun suunnattujen toimien tärkeyttä tiedusteltiin seuraavaksi. Kysymykseen vastasivat kaikki, mutta mikään seuroista ei jokaiseen kohtaan. Tärkeimpänä toimena pidettiin liikuntapaikkojen hoitoa ja kunnossapitoa. Se oli 44 (93,6 %) seuran mielestä erittäin
tai melko tärkeää. Liikuntapaikkojen rakentaminen oli 39:lle (84,8 %) erittäin tai melko tärkeää,
taloudellinen tuki 36:lle (80 %) ja koneet, laitteet tai välineet 31 (73,8 %) seuralle. Apu tuotekehittelyyn koettiin merkityksettömimmäksi. 22 seuraa piti sitä melko tai täysin merkityksettömänä.
Seuroilla on erilaisia tarpeita. Koulutus ohjaajille, valmentajille ja jäsenistölle oli 17 seuran kannalta
erittäin tai melko tärkeää ja 18:lle melko tai täysin merkityksetöntä. Varasto ja säilytystilat olivat
tärkeät 27:lle ja merkityksettömät 14:lle. Lisäksi apu tiedottamiseen tärkeää 26:lle ja merkityksetöntä 12 seuralle. Vastaukset on koottu taulukkoon 4.
erittäin
tärkeä
melko
tärkeä
en osaa
sanoa
melko merkityksetön
ei merkitystä
Liikuntapaikkojen hoito ja kunnossapito
(47)
72,3%
34
21,3%
10
4,3%
2
2,1%
1
0%
0
Liikuntapaikkojen rakentaminen (46)
60,9%
28
23,9%
11
10,9%
5
4,3%
2
0%
0
Taloudellista tukea (45)
48,9%
22
31,1%
14
11,1%
5
8,9%
4
0%
0
19%
8
54,8%
23
9,5%
4
11,9%
5
4,8%
2
Varasto- ja säilytystiloja (44)
34,1%
15
27,3%
12
6,8%
3
20,5%
9
11,4%
5
Apua tiedottamiseen (42)
16,7%
7
45,2%
19
9,5%
4
21,4%
9
7,1%
3
Koulutus ohjaajille, valmentajille, jäsenistölle (42)
4,8%
2
35,7%
15
16,7%
7
26,2%
11
16,7%
7
Apua tuotekehittelyyn (41)
2,4%
1
19,5%
8
24,4%
10
31,7%
13
22%
9
Jotain muuta (16)
18,8%
3
6,3%
1
56,3%
9
0%
0
18,8%
3
Koneita, laitteita, välineitä (42)
Taulukko 4 Seurat odottavat kaupungilta
20
Kysymykseen mitä muuta seurat odottavat kaupungilta, vastattiin:

pilkettä silmään!

hallintopalveluita, veroneuvontaa, kirjanpitopalveluita, työvoimapalveluita

kenttävuoroja seuran käyttöön jotta voimme harjoitella

seurojen välisiä yhteistapaamisia

kaupungin Liikuntapalveluissa huomioitaisiin kerhomme takavuosien palvelut kaupunkilaisten liikuttamiselle

mahdollisesti yhteisiä tapahtumia seurojen ja yhdistysten kanssa
Suoran taloudellisen tuen muodoista tärkeimpänä pidettiin vuorojen vuokravapautta. Kysymykseen
vastanneista 46 seurasta 33 oli sitä mieltä, että vakio- ja tilapäisvuorojen vuokravapaus tulisi säilyttää tiukassakin taloudellisessa tilanteessa. Toiminta-avustuksen säilyttämistä piti tärkeänä 25, tapahtuma-avustuksen 11 ja ulkoilumaja-avustuksen säilyttämistä 5 seuraa.
Tapahtumaavustus
Ulkoilumajaavustus
Toiminta-avustus
Vuorojen
vuokravapaus
0
5
10
15
20
25
30
35
Kuvio 8 Mitkä tukimuodot tulisi säilyttää tiukassakin taloudellisessa tilanteessa
5.4 Seurojen valmius tarjota palveluja kaupungille
Kyselyssä tiedusteltiin seurojen valmiutta tarjota Liikuntapalveluille ohjaustoimintaa, 3-9 luokkalaisten iltapäivätoimintaa lukuvuoden ajan taikka kunnossapito, hoito ja valvontapalveluita.
21
Ohjauspalveluita oli valmis tarjoamaan 22 ja kunnossapito- ja valvontapalveluita 19 seuraa. Iltapäivätoiminnan tarjoamiseenkin oli resursseja kahdeksalla seuralla. Vastanneista seuroista 33:lla on Y
-tunnus. 23:lla on ja 23:lla ei ole tietoa urheilu- ja kulttuurisaavutusten sekä yhdistysten merkkipäivien palkitsemisjärjestelmästä. Valmiudet tarjota toimintaa näkyvät kuviossa 9.
Onko seuralla valmiutta tarjota liikuntapalveluille
40
35
30
25
20
15
10
5
0
ei
kyllä
liikunnanohjaustoimintaa
3-9 -luokkalaisten ip toimintaa
kunnossapito-, hoito- ja
valvontapalv
Kuvio 9 Onko seuralla valmiutta tarjota eri toimintoja Liikuntapalveluille
22
6 Yhteistyö muiden seurojen ja lajien kanssa
Kyselyn viimeisessä osiossa selvitettiin seurojen yhteistyökumppaneita ja sitä, millaisesta yhteistyöstä ne ovat kiinnostuneita. Jopa 40 seuralla oli yhteistyötä muiden seurojen kanssa. Muiden lajien kanssa tehtiin yhteistyötä 23 ja muiden alojen yhdistysten kanssa 17 seurassa. Vastaukset on
koottu kuviossa 10.
Onko seuralla yhteistyötä muiden
alojen yhdistysten
kanssa
kyllä
lajien kanssa
ei
seurojen kanssa
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Kuvio 10 Seurojen yhteistyötahot
Suurin osa vastanneista seuroista (33) oli kiinnostunut yhteisestä päättäjiin vaikuttamisesta. Yhteinen edunvalvonta kiinnosti 24 seurassa. Koulutusta sekä tapahtumien järjestämistä yhdessä toisten
kanssa piti kumpaakin mielenkiintoisena 22 seuraa. Palveluiden tarjoamisesta ilmoitti olevansa
kiinnostunut 20 seuraa. Puulaakitoiminnan ja yhteisen kilpailutoiminnan oli valinnut kumpaisenkin
13 ja yhteiset leirit yhdeksän seuraa. Muita ehdotuksia tuli yksi, ”keskusteluyhteys eri mahdollisista
yhteistyömuodoista”. Seuroja kiinnostavat yhteistyöaiheet esitetään kuviossa 11.
23
Seura on kiinnostunut
päättäjiin vaikuttamisesta
yht edunvalvonnasta
yht koulutuksesta
yht tapahtumien järjestämisestä
yht palvelujen tarjoamisesta
puulaakitoiminnan järj
yht kilpailutoiminnasta
yht leireistä
muusta, mistä?
0
5
10
15
20
25
30
35
Kuvio 11 Seuroja kiinnostavat yhteistyöaiheet
Muita toiveita ja viestejä oli 10 seuralla. Niissä mainittiin esim. harrastusseuratoiminnan arvostuksen nostaminen, tiettyjen lajien erityisvaatimusten huomioonottaminen salivuorojaossa, vuokravapauden säilyttämisen tärkeys kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi, hintojen suhteuttaminen
käytössä olevaan harjoitusaikaan, uusien yhteistyön muotojen ideoiminen yhdessä, oman yhdistyksen toiminnan huomioonottaminen ja arvostaminen.
24
7 Päätelmät ja toimenpide-ehdotukset
Kyselyyn vastasi lähes puolet seuroista (48,5 %). Vastanneet edustivat erikokoisia ja eri tavoin toimivia seuroja sekä eri lajeja. Esimerkiksi erot seurojen tulorakenteessa kuvaavat omalta osaltaan
hyvin sitä, miten erilaisia hyvinkääläiset seurat keskenään ovat. Mm. jäsenmaksujen osuuden vaihteluväli tuloista oli 1-100 %, palvelujen myynnin 0-90 % ja muun tulonlähteen 0-85 %. Seurojen
erilaisuutta kuvaa myös se, että ne järjestävät toimintaa niin eri-ikäisille, kuin eri päämäärillä liikkuville jäsenilleen. Suurin osa vastanneista seuroista järjestää toimintaa aikuisille harrasteliikkujille,
mutta ei ainoastaan sille kohderyhmälle. Vastanneiden joukossa oli myös niitä, joiden toiminta keskittyy ainoastaan aikuisliikuntaan tai junioriurheiluun. Vaikka harrasteliikuntaa tarjoaa 44 vastanneista ja kilpaurheilua 37, mahtuu koko otokseen niin ”yhden päämäärän” kuin ”sekapalvelua tarjoaviakin” seuroja. Siksi vastauksista voidaan tehdä johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia, joiden voidaan olettaa keskimääräisesti edustavan hyvinkääläisten urheiluseurojen mielipidettä.
Suurin osa seuroista toimii saleissa, toiseksi suurin osa kentillä. Luontoa, laitoksia ja muita paikkoja
käyttävät jotkut seurat. Osa toimii myös muualla kuin Hyvinkäällä. Kokonaisuutena seurat ovat
tyytyväisiä harjoittelu- ja harrastusolosuhteisiin. 21 % vastaajista piti hyvinkääläisiä liikuntaolosuhteita erinomaisina ja 56 % hyvinä. Seurojen erilaisista tarpeista kertoo se, että 13 % piti olosuhteita
tyydyttävinä ja 10 % heikkoina. Samoin se, että joidenkin lajien harrastusmahdollisuuksia pidetään
erinomaisina, toisten lajien puutteelliset harrastusmahdollisuudet ovat seurojen mielestä pahin puute
niiden toiminnan kannalta.
7.1 Edut ja puutteet seurojen toiminnan näkökulmasta
Seurojen kannalta positiivisimpia asioita ja pahimpia puutteita voidaan tarkastella rinnakkain (luettelo 5), jolloin voidaan todeta niiden kahtiajakoisuus. Osa liikuntapaikoista on erinomaisessa kunnossa, osa ei. Osa seuroista pitää maksuja kohtuullisina, osa kalliina, jne. On totta, että osa liikuntapaikoista on puutteellisessa kunnossa ja joitakin harjoittelumahdollisuuksia puuttuu kokonaan. Liikuntapaikkarakentamista ja korjaamista tehdään jatkuvasti. Niiden aikataulutuksessa ja kiireellisyysjärjestyksessä pyritään kunnostamaan ensin ne paikat, joita käytetään eniten, kuten kaikkien
kuntalaisten terveysliikuntamahdollisuuksia edistävät vilkkaiden liikenneväylien oheen tulevat reitit
25
ja ylikulut. Vaakakupissa painavat myös tiloja käyttävien lajien määrä, lajien harrastajamäärät, ikäja sukupuolitasa-arvoseikat, esteettömyys ja esim. Kaupungille tuleva näkyvyys. Toimintaavustusten ja toimitila-avustusten jaossa noudatetaan Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan hyväksymää avustussääntöä. Avustuksissa painotetaan lasten ja nuorten liikuntaa hyvinkääläisen 0-21 strategian mukaisesti. Toimitila-avustuksissa painotetaan kaikkien kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja
terveyden edistämistä liikunnan avulla. Tilavuokra-hinnaston hyväksyy vuodeksi kerrallaan Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Käytäntöönpaneva virkamies toimii näiden sääntöjen mukaan. Mikäli sääntöjä halutaan kehittää, tulee lisätä koko urheiluväen yhteistä keskustelua ja on viestittävä yhtenäisesti päättäjille.
Harjoittelu- / harrastuspaikkojen laatu
Yhteistyö kaupungin kanssa
Edulliset käyttökustannukset
Riittävästi, lähes riittävästi harjoitus- / harrastuskertoja
Harjoittelu- / harrastuspaikkojen hyvä hoito /
huolto
Hyvät liikenneyhteydet harjoittelu- / harrastuspaikoille tai liikuntapaikat lähellä
Harrastajien runsas määrä
Oma tila omalle lajille, ei muussa käytössä
Liikuntapaikkojen henkilökunta
Oma toiminta on laajaa
Kaupungin avustus
On mahdollista toimia joustavasti eri paikoissa, ei
aina Hyvinkäällä
Paljon luontoliikuntamahdollisuuksia
Toiminnan kehittyminen
Yhteistyö yrittäjien kanssa
Liikuntatilat ei paljon muussa käytössä, eli ei
paljon peruutuksia
Paljon maanteitä
Seuran toiminta itsessään
Vaativampien maastojen karttatilanne
Yhteistyö muiden saman liikuntapaikan käyttäjien
kanssa
16 Puutteelliset olosuhteet
6 Ei riittävästi harjoitusvuoroja
Puutteelliset liikuntavarusteiden säilytystilat,
6 puku- ja peseytymistilat
19
8
7
5 Harjoitusvuorojen ajankohdat hankalat
7
5 Kalliit tilavuokrat
5
4 Tilojen epäsiisteys / huonokuntoisuus
3 Ei saa avustuksia, ei tukea kaupungilta
3 Koulujen liikuntavälineitä ei saa käyttää
Kaupungin laajeneminen syö luontoliikunta2 mahdollisuuksia
2 Rakennushankkeiden viivästymiset
2 Koulukarttojen puute
5
3
2
2 Tiet harjoituspaikalle huonokuntoiset
Tilojen yksityisomistuksen aiheuttamat pai2 neet tilojen käyttöasteelle
2 Ei vesistöjä
Kaupungilla ei ole pysyvää esiintymislavaa
2 tapahtumia varten
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Luettelo 5 Positiivisimmat asiat ja pahimmat puutteet seuran toiminnan kannalta
Useat seurat, joissa puutteelliset olosuhteet oli koettu huomattaviksi haittatekijöiksi toiminnan kannalta (19 seuraa), antoivat vastauksissaan toiveita ja konkreettisia parannusehdotuksia. Ulkoampumarataa toivottiin yhdessä palautteessa. Sellainen on kaupungin alueella esim. Ridasjärvellä ja Er26
kylässä ja jousiammuntarata Hyyppärässä, joten uuden rakentaminen ei ole lähiaikoina suunnitelmissa. Ehdotuksissa toivottiin kaupungille esiintymislavaa, jota voisi käyttää eri tilaisuuksissa.
Kaupungilla on olemassa kuljetettava lava, muttei kiinteää. Kiinteästä lavasta on keskusteltu kulttuuripuolen hankkeissa, eikä sen rakentaminen ole varsinaista liikuntarakentamista. Ehdotettiin välineiden säilytystiloja saleihin, mikä valitettavasti on vanhojen, olemassa olevien koulujen osalta
mahdotonta. Niiden pienet varastotilat ovat koulujen omassa käytössä. Aseman koulun salin lattian
liukkaus on ongelma tietyissä lajeissa. Lattioiden salien lakkausohjelma on tilapalvelun ohjelmassa,
jolloin ne lakataan säännöllisesti tietyin väliajoin. Liukkauteen vaikuttaa myös mikropölyn määrä
lattialla. Tähän puolestaan vaikuttaa mm. ilmastointijärjestelmien ikä ja kunto. Toivottiin ensilumenlatua, joka onkin tulossa lähitulevaisuudessa. Lisäksi toiveissa oli pieni harjoitusmäki. Sellaista
ei tällä hetkellä ole suunnitelmissa. Toimintaa haittaavaksi tekijäksi mainittiin se, että ovien avainnappisysteemi ei aina toimi. Ovinappisysteemi on aika vanha ja vaillinainen. Investointitarve sen
ajanmukaistamiseksi on olemassa. Asiaa hoitaa tilapalvelu, jonka hallinnassa tilat ovat. Vehkojan
koulun palloiluhallin lattiapinta ja väliverho sekä lentopallokenttien tolpat ja valaistus toivottiin
uusittavan. Kiinteistöön kuuluvat rakenteelliset asiat ovat tilapalvelun hallinnoimia ja Liikuntapalvelut voi tehdä aloitteita ja ehdotuksia. Päätäntävaltaa ei ole. Ehdotettiin uutta salibandykenttää,
jossa olisi kunnollinen mattopinnoite. Tällaista valmiiksi olemassa olevaa tilaa ei Hyvinkäällä ole.
Asiasta on käyty keskusteluja yksityisten tahojen kanssa. Tarve tilalle on ja sellaisen saaminen edistäisi paikallisia liikuntamahdollisuuksia. Sveitsin koirapuistoon toivottiin valaistusta. Puistot ovat
puistoyksikön vastuualuetta, eivätkä siis varsinaisesti liikuntapaikkoja, vaikka koiraurheilun paikkoja ovatkin. Torikadun Kankurin liikuntapuiston puku-, suihku- ja WC-tilojen uudisrakennussuunnitelma on lähes valmis ja rahoitus työn alla. Euroliigan käyttämille Perttulan nurmelle ei lähitulevaisuudessa vastaavia ole tulossa. Yleisön WC -tilat jäähallilla ovat edelleen käytössä. Tosin ne sijaitsevat eittämättä pienille käyttäjille aika kaukana. Jäähallille ehdotettiin saunaa, mutta se ei ole kiireellisyyslistan kärjessä, joten sitä ei ole tulossa ainakaan lähiaikoina. Oltiin huolestuneita siitä, että
ampujille ei ole osoitettu vielä uutta tilaa, kun kaupungintalo puretaan. Asia on totta, tiedossa ja
työn alla. Martin urheilupuistoon toivottiin yhtä tekonurmikenttää, jotteivät kaupungin nurmikentät
kuluisi niin pahasti. Idea on hyvä ja vaatii jatkokehittelyä. Tällä hetkellä hanketta ei ole suunnitteilla, mutta hiekkatekonurmi alueelle olisi tervetullut lisä kaupungin liikuntamahdollisuuksiin. Pyydettiin lisää maastoratsastusreittejä, joita onkin Usmin alueelle suunnitelmissa, rahoitus on vielä auki.
Toivottiin lisää tekonurmellista talviharjoitustilaa. Kaupungin omistukseen ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole sellaista suunnitelmissa, sillä nykyiset palvelevat vielä riittävästi. Ehdotettiin, että jäähallin vanhan puolen vanhat pukukopit tulisi saneerata seuroille varastokäyttöön. Tilat ovat käytössä Liikuntapalveluiden kausivarastotilana, joten niitä ei saada seurojen käyttöön. Eräässä palauttees27
sa todettiin, että urheilukentän punainen pinnoite alkaa olla aika huonossa kunnossa ja vaatisi uudistamista. Sama asia on jo mainittu viisivuotissuunnitelmassa, joten asia korjautunee lähitulevaisuudessa. Samoin ehdotettiin, että etusuoran pituushyppypaikat saataisiin korjauksen yhteydessä siirrettyä juoksuradan ulkopuolelle, koska hiekan kulkeutuminen aiheuttaa puhtaanapitoon ongelmia.
Myös tämä on suunnitelmissa. Huomautettiin siitä, että osa Urheilupuiston tenniskentistä tarvitsisi
perusteellista uusimista ja alueelle tulisi saada 1-2 lisäkenttää sekä lyöntiseinä. Asia on ollut esillä,
mutta hankesuunnitelmaa ei vielä ole tehty.
Seurat kehittävät toimintaansa resurssiensa mukaan. 24 seuralla on kehittämissuunnitelma tietylle
ajanjaksolle. Toiminnan kehittämisen puutteina mainittiin useimmissa vastauksissa rahan (11 vastausta) ja seura-aktiivien puute (11 vastausta). Palkatun työvoiman puuttuminen seuratoiminnasta oli
ongelmana osalla seuroista. Rahaa jaetaan toiminta-avustuksina avustussäännön ja resurssien mukaan. Tukitoimenpiteenä seuratoimijoille tarjotaan koulutusta, jolloin osaaminen helpottaa työtä.
Yhtenä vaihtoehtona voisi olla esim. taloushallinnon ostaminen yhteistyössä muiden seurojen kanssa, jolloin seura-aktiivien työpanos kevenisi. Useilla seuroilla ongelmana oli myös harjoitteluajan
tai asianmukaisten tilojen puute taikka harjoittelu- ja harrastusolosuhteet. Harjoitteluaikojen jaossa
pyritään tasapuolisuuteen. Lapset ovat etusijalla, koska heidän kasvunsa ja kehityksensä kannalta on
tärkeää mm. taata riittävä uni, jolloin esim. myöhäiset harjoitusajat eivät ole heille sopivia. Asianmukaisia tiloja ei kaikille lajeille ole lainkaan – esim. vesistöt puuttuvat. Ne asiat, joille voidaan
tehdä, pyritään hoitamaan mahdollisimman hyvään kuntoon. Liikunta kilpailee koko kunnan yhteisestä rahamäärästä mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutoimen kanssa. Päättäjät päättävät
minkä suuruinen rahapotti koko liikunnalla on jaettavanaan. Siitä suuri osa menee olemassa olevan
toiminnan ja rakenteiden ylläpitämiseen, osa korjaus- ja uudisrakentamiseen ja pienehkö osa seurojen suoriin avustuksiin. Osalla seuroista ohjaajapula haittaa toiminnan kehittämistä. Tämä on valtakunnallisestikin yleinen ja valitettava ongelma. Liikuntapalvelut järjestää vertaisohjaajakoulutusta
senioriliikunnan ohjaajille, mutta varsinainen lajikoulutus on lajiliittojen ja kattojärjestöjen tehtävä.
Ohjaajakoulutuksen tarjoaminen ei kuitenkaan yksin ratkaise ohjaajapulaa. Jotkut seurat olivat maininneet jäsenistön passiivisuuden, vähäisen osallistujamäärän ja jäsenistön ikärakenteen kehittämisen haittatekijöiksi. Näitä ongelmia voitaisiin ratkoa vaikkapa yhteisillä liikuntatapahtumilla. Muutamilla seuroilla ongelmana olivat kovien toimintakustannusten nostamat toimintamaksut osallistujille. Liikunta-aika laitoksissa on käyttökustannuksiltaan kallista. Maksujen määräytymisperusteisiin olisi mahdollista vaikuttaa, kun koko urheiluväki saataisiin yhteistyöhön, ehdottamaan muutosta lautakunnalle. Eräässä vastauksessa todettiin, että toiminnan kehittämistä haittaavat Hyvinkään
kaupunki ja Hyvinkään uimala. On tosiasia, että kaikille ei voida taata niin paljon harjoitusaikaa,
28
kuin seurat toivoisivat toimintansa edelleen kehittämiseksi ja lisäämiseksi. Vuorojaossa pyritään
tasapuolisuuteen, ja tällä hetkellä linjauksena on, että etusijalla on jo olemassa oleva toiminta. Monilla liikuntapaikoilla on todella paljon käyttöä, eikä tilaa ole enempää. Tämä ongelma on esimerkiksi uimalassa, jossa urheiluharrastus kilpailee tilasta myös kaikkien kuntalaisten terveysliikunnan
ja hyvinvoinnin lähteenä toimimisen kanssa. Uimahalliympäristössä kilpaurheilu arvotetaan yleisen
palvelun jälkeen. Eräässä seurassa ongelmana on, että oman toiminnan laajuus hajottaa voimavaroja. Tällainen tilanne on hyvin haastavaa seuran kannalta. Perinteet ja totutut toimintatavat ohjaavat
usein seuratoimintaa hyvin voimakkaasti. Tällöin tarvittaisiin rohkeutta yhteistyöhön muiden seurojen kanssa, päällekkäisyyksien poistamista ”työnjaosta” sopimalla ja esimerkiksi saman lajin seurojen yhdistymistä. Useassa vastauksessa nimetyt vapaaehtoisten toimijoiden aikapula (5 mainintaa)
ja ulko-olosuhteiden arvaamattomuus ovat tekijöitä, jotka haittaavat toiminnan kehittämistä.
Seurat pitävät kaupungin niille suuntaamia tukia tärkeinä ja oikeina. Vastauksissa näkyivät hyvin
seurojen erilaiset tarpeet. Esimerkiksi koulutus ohjaajille, valmentajille ja jäsenistölle oli 17 seuran
kannalta erittäin tai melko tärkeää ja 18 seuralle melko tai täysin merkityksetöntä ja varasto ja säilytystilat olivat tärkeät 27:lle ja merkityksettömät 14:lle. Tämänhetkisten tukimuotojen hyödyllisyyttä
kuvaa se, että lähes kaikkien vastanneiden mielestä monet niistä olivat erittäin tai melko tärkeitä
seuran toiminnan kannalta. Liikuntapaikkojen hoitoa ja kunnossapitoa piti 93,6 % seuroista, liikuntapaikkojen rakentamista 84,8 % ja taloudellista tukea 80 % erittäin tai melko tärkeinä. Muita tukemisen tapoja oli ehdottanut vain kuusi seuraa. Niistä kolme piti jotain muuta tukemistapaa erittäin
tärkeänä ja yksi melko tärkeänä. Muina tukitapoina mainittiin seuran odottavan kaupungilta hallintopalveluita, veroneuvontaa, kirjanpitopalveluita ja työvoimapalveluita, seurojen välisiä yhteistapaamisia ja yhteisiä tapahtumia seurojen ja yhdistysten kanssa. Näiden lisäksi oli toivottu, että kaupungin Liikuntapalveluissa huomioitaisiin erään yhdistyksen takavuosien palvelut kaupunkilaisten
liikuttamiselle, kenttävuoroja eräälle seuralle jotta he voivat harjoitella ja yhtenä toiveena oli pilkettä silmään.
Suoran taloudellisen tuen muodoista tärkeimpänä pidettiin vuorojen vuokravapautta. 33 seurassa
oltiin sitä mieltä, että vakio- ja tilapäisvuorojen vuokravapaus tulisi säilyttää tiukassakin taloudellisessa tilanteessa. Toiminta-avustuksen säilyttämistä piti tärkeänä 25, tapahtuma-avustuksen 11 ja
ulkoilumaja-avustuksen säilyttämistä 5 seuraa. Laitoksissa, eli uimalassa ja jäähalleissa, harjoittelevilla seuroilla ei ole täydellistä vuokravapautta. Laitosten käyttökustannukset ovat huomattavasti
suuremmat, kuin esimerkiksi koulujen saleissa. Siksi niissä peritään koulukäyttöä suurempi korvaus, joka ei kuitenkaan ole kustannuksia vastaava, vaan tuettu hinta.
29
7.2 Yhteistyö
Yhteistyö kaupungin Liikuntapalveluiden kanssa sujuu kahdeksan vastanneen seuran mielestä erinomaisesti, 30:n hyvin, viiden tyydyttävästi, kolmen heikosti ja yhden mielestä ei lainkaan. Tässä
vastaajat olivat ilmeisesti huomanneet hyvän paikan yhteistyön kehittämisehdotuksille, sillä kuudessa seurassa oli vastattu kohtaan, miksi yhteistyö ei suju lainkaan.. Yhtenä syynä oli mainittu liikuntapaikan rakennushankkeen etenemisen hitaus. On totta, että hankeaikataulujen pettäminen on
harmittavaa. Toimintatapoja pyritään kehittämään jatkuvasti. Yhdessä parannusehdotuksessa mainittiin, että Liikuntapalveluiden valvova viranomainen ei tue varsinaista toimintaa, eli tapahtumia
harjoituspaikalla lasten ja nuorten kanssa. Toiveeseen pyydettiin lisävalaistusta, sillä tällaista viranomaista ei ole. Lasten ja nuorten kanssa toimittaessa kannattaa panostaa ohjaajien koulutukseen ja
selvittää heidän taustansa. Lisäksi seuran johtokunnan tai hallituksen – jos toimijoita ja toimintaa on
paljon – kannattaa nimetä joku, jonka tehtäviin ohjaajien toiminnan tukeminen kuuluu. Läsnäolokorteista oli todettu, että ne eivät sovellu lainkaan seuran toimintaan. Läsnäolokorttien käytöllä on
haluttu saada mitattavaa tietoa seurojen toiminnasta työkaluksi esim. vuorojen ja toimintaavustusten tasapuoliseen jakamiseen. Se työllistää seura-aktiiveja. Uutta mittaamistapaa voisi miettiä yhteisellä foorumilla. Eräässä seurassa yhteistyön toimimattomuuden syyksi oli mainittu salivuorojen jako. Vuorojaon perusteita voisi myös miettiä uudestaan yhteisesti. Edellisissä on kerrottu
vuorojakoa ohjaavat pelisäännöt (s 29). Yhteistyön ongelmana on mainittu erään kerhon rekisteröimättömyys ja kaupungin nihkeä suhtautuminen. Avustussäännöissä on, että avustusten saajan pääasiallisen toiminnan tulee olla liikuntaa ja urheilua ja sen tulee kuulua SLU:n alaiseen kattoorganisaatioon. Yhdessä vastauksessa todettiin, että seuraa ei noteerata tosissaan urheilun eteen
työtätekevänä yhteisönä. On ikävää, että vastaajalla on tällainen kuva. Tila- ja avustusjaon perusteista on mainittu edellisissä vastauksissa (s. 28 ja 29). Aikuisten seurat, joissa tällä hetkellä ei ole
kovin suurta aktiivimäärää, jäävät valitettavasti tilajaossa lasten ja nuorten toiminnan ja tämänhetkisen menestyksen perusteella korkeammalla tasolla kilpailevan toiminnan jälkeen.
Seuroilta saatiin erittäin hyviä ehdotuksia siitä, miten yhteistyötä voitaisiin parantaa puolin ja toisin.
Seurat voisivat olla aktiivisemmin yhteydessä liikuntapalveluihin ja tehdä kehitysehdotuksia (kolme
mainintaa) ja auttaa enemmän talkootöissä ja kaupungin tapahtumissa (3 mainintaa). Liikuntapalvelut voisi selkeyttää salivuorojaon perusteet, tasapuolistaa sitä ja ottaa siinä paremmin huomioon
lajien tiloihin kohdistuvat erityisvaatimukset (lattiamateriaali, korkeus, jne.) (4 mainintaa) ja tiedottaa salivuoromuutoksista ajoissa (4 mainintaa). Lisäksi ehdotettiin, että Liikuntapalvelut voisi antaa
30
lisää rahallista tukea (3 mainintaa) ja järjestää enemmän tapahtumia ja tempauksia, joihin seurat
voisivat osallistua (3 mainintaa). Ehdotettiin myös, että Liikuntapalveluiden tulisi pyytää mielipiteitä liikuntapaikkarakentamiseen ja pitää kiinni aikatauluista (2 mainintaa), järjestää säännölliset palaverit seurojen kanssa (kaikki ja eri lajit erikseen) (2 mainintaa) sekä yksinkertaistaa tai muuttaa
tukien myöntämisperusteita (2 mainintaa).
Seuroilla oli mielenkiintoa lisätä yhteistyötä Liikuntapalveluiden kanssa ja valmiuksia tarjota sille
ohjaustoimintaa (22 seuraa), 3-9 -luokkalaisten iltapäivätoimintaa lukuvuoden ajan (8) tai kunnossapito, hoito ja valvontapalveluita (19).
Seurat tekevät yhteistyötä paitsi oman lajin muiden seurojen (40), myös muiden lajien (23) ja muiden, kuin liikunta-alan yhdistysten (17) kanssa. Lisäksi yhteistyön ja yhteisten toimintamallien kehittäminen kiinnosti useimpia seuroja. 33 seuraa oli kiinnostunut yhteisestä päättäjiin vaikuttamisesta. Yhteinen edunvalvonta kiinnosti 24 seurassa. Koulutusta sekä tapahtumien järjestämistä yhdessä
toisten kanssa piti kumpaakin mielenkiintoisena 22 seuraa. Palveluiden tarjoamisesta ilmoitti olevansa kiinnostunut 20 seuraa. Puulaakitoiminnan ja yhteisen kilpailutoiminnan oli valinnut kumpaisenkin 13 ja yhteiset leirit yhdeksän seuraa. Eli vaikka yhteistyötä jo tehdään runsaasti, sen parantaminen ja tiivistäminen koetaan tärkeäksi.
7.3 Toimintamalliehdotus
Monien seurojen vastauksissa mainittiin tiedottamisen parantaminen, yhteistyön lisääminen ja yhteisten toimintaperiaatteiden selkiyttäminen. Yhtenä toimintamallina voisi olla seurojen yhteistyöelin, jonka tiedotuskanavana olisi jonkinlainen foorumi esim. kaupungin kotisivuilla. Sinne saataisiin kaikki seuroja ja niiden toimintaa koskeva tieto. Siellä olisi kutsut yhteisiin tapaamisiin ja
esimerkiksi yhteistyöhön koululaisten iltapäivätoiminnan osalta, avustusten hakuajat ja seurojen
keskinäiset ehdotukset, kuten ”kimppakutsu” yhteisen taloushallinnon ostoon tai vastaavaan. Se
toimisi tiedotuskanavana myös uusille liikkujille sekä työkaluna lastenneuvolan työntekijöille, koulu- ja työterveyshoitajille ynnä muille terveydenhuollon ammattilaisille, jota etsivät asiakkailleen
liikuntaharrastuksia.
31
Seuroilla olisi itsellään tunnukset omien tietojensa päivittämiseen, jolloin ei tarvitsisi odotella tai
käyttää välikäsiä. Toiminta olisi nopeaa, ajantasaista ja helppoa. Yhteiset palaverit pidettäisiin
säännöllisesti muutaman kerran vuodessa ja niissä olisi mahdollista kuulla kaikkien seurojen mielipiteitä mm vuorojaon perusteista, avustusperusteista ja muista seurojen toiminnan kannalta tärkeistä
asioista sekä tehdä yhteisiä aloitteita lautakunnalle, jossa asiat viimekädessä päätetään tai laitetaan
etenemään.
Yhteiset päämäärät, toimintatapojen muutoksia ja arvioimista, joihin kaikilla seuroilla olisi mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua, voisivat olla keino päästä tilaan, jossa seurat voivat hyvin, niissä on
riittävästi osallistuvia jäseniä, jaksavat aktiivit ja sopivasti laadukasta toimintaa. Liikuntaolosuhteet
olisivat toimivat ja liikuntaa edistävät. Hyvinkääläiset voisivat hyvin ja kaupunki olisi vetovoimainen ja viihtyisä.
www.liikuntafoorumi.hkää.fi





seurojen yhteystiedot itse
päivitettävinä
vuorohaut
avustukset
ip -toiminta ym ”kopit”
kutsut jne
Yhteistoimintaryhmä
Yhteiset palaverit säännöllisesti
Tavoitteet
 selvityksen nostot esim.
Toimintasuunnitelma
Tekoja
Arviointi ja uudet toimenpiteet
Elinvoimaiset, hyvinvoivat seurat
Seuratoimijat jaksavat ja heitä on paljon
Toiminta on hyvää, monipuolista, kattavaa
Olosuhteet ovat hyvät
Hyvinkääläiset voivat hyvin
8 Liitteet
kysely
32
Hyvä vastaaja
Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää hyvinkääläisten urheiluseurojen mielipiteitä ja toivomuksia liikuntaolosuhteista. Toivomme teidän vastaavan kysymyksiin oman seuranne toiminnan näkökulmasta.
Seuran nimi/jaoston nimi
Seuran jäsenmäärä
Jäsenistä alle 18 -vuotiaita on
Jäsenistä 18 -vuotiaita tai vanhempia on
Jäsenistä on naisia
Jäsenistä on miehiä
Seuran/jaoston lajit
Lisätietoja antaa (nimi ja puhelinnumero)
33
Seuran toimintapaikat
Pääasiallinen toimintaympäristömme
Käytämme satunnaisesti
Emme käytä lainkaan
Kentät
Laitos
Salit
Luonto
Jokin muu
Mikä muu paikka?
Hyvinkään liikuntaolosuhteet ovat seuran toiminnan kannalta
erinomaiset
hyvät
tyydyttävät
heikot
Positiivisimmat asiat seuran toiminnan kannalta ovat
Pahimmat puutteet liikuntaolosuhteissa seuran toiminnan kannalta ovat
34
Seuran järjestämästä liikunnasta ja urheilusta
Tärkein osa toiminnastamme
Järjestämme jonkun verran
Ei tällä hetkellä, olemme kiinnostuneita
Emme järjestä, ei ole
suunnitelmissa
alle kouluikäiset (06v)
alakouluikäiset (712v)
yläkouluikäiset (1317)
aikuiset
ikääntyvät (65v ja
yli)
kunto- ja terveysliikuntaa
harrasteliikuntaa
kilpaurheilua
puulaakiurheilua
Onko seuralla kehittämissuunnitelmaa?
ei
kyllä, aikavälille
Suurimmat ongelmat seuran toiminnan kehittämisessä ovat
Mistä seuran tulot koostuvat? (Arvioitu % -osuus)
jäsenmaksut
kaupungin avustukset
yhteistyösopimukset
palvelujen myynti
liiketoiminta
kilpailutoiminta
muu tulonlähde, mikä
¡
35
Miten seuran ja liikuntapalveluiden yhteistyö sujuu mielestänne tällä hetkellä?
Erinomaisesti
Hyvin
Tyydyttävästi
Heikosti
Ei lainkaan
Miksi yhteistyö ei mielestänne suju lainkaan?
Miten seura voisi parantaa tätä yhteistyötä?
Miten liikuntapalvelut voisi parantaa tätä yhteistyötä?
Mitä seura odottaa kaupungilta?
erittäin
tärkeä
melko
tärkeä
en osaa
sanoa
melko merkitykse- ei merkitystön
tä
Liikuntapaikkojen rakentaminen
Liikuntapaikkojen hoito ja kunnossapito
Koulutus ohjaajille, valmentajille,
jäsenistölle
Koneita, laitteita, välineitä
Taloudellista tukea
Apua tuotekehittelyyn
Varasto- ja säilytystiloja
Apua tiedottamiseen
Jotain muuta
Jos jotain muuta, mitä?
36
Mitkä tukimuodot tulisi säilyttää tiukassakin taloudellisessa tilanteessa?
Vaki- ja tilapäisvuorojen
Toimintavuokravapaus
avustus
Liikuntapalvelujen ulkoilumaja-avustus
Liikuntapalvelujen tapahtuma-avustus
Onko seuralla?
ei
kyllä
Valmiutta tarjota liikuntapalveluille liikunnanohjaustoimintaa
Valmiutta tarjota 3-9 -luokkalaisten iltapäivätoimintaa lukuvuoden ajaksi
Valmiutta tarjota liikuntapalveluille kunnossapito-, hoito- ja valvontapalveluita
Y -tunnus
Tieto urheilu- ja kulttuurisaavutusten sekä yhdistysten merkkipäivien palkitsemisjärjestelmästä
Onko seuralla tällä hetkellä yhteistyötä
ei
kyllä
muiden seurojen kanssa
muiden lajien kanssa
muiden kuin liikunta-alan yhdistysten kanssa
Seura on kiinnostunut
yhteisestä edunvalvonnasta
yhteisten tapahtumien järjestämisestä
yhteisistä leireistä
yhteisestä koulutuksesta
päättäjiin vaikuttamisesta
yhteisestä kilpailutoiminnasta
yhteisestä palvelujen tarjoamisesta
puulaakitoiminnan järjestämisestä
muusta, mistä?
Muut toiveet tai viestit
37