Muistio 10.6.15 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA

Muistio
10.6.15
LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA 2016-2020
- yhteisen tulevaisuuden rakentaminen
Kolmannen tapaamisemme päätavoitteena oli:
1. yhteisen aikaansaannoksemme – strategialuonnoksen arviointi ja parantaminen.
2. Osaamisemme lisääminen
Liitteet, esitykset:
Liite 1. Osallistujalista
Liite 2. Lisää liikettä – yhdessä enemmän, strategialuonnos
Liite 3. Kellotaulu
Liite 4. Fläppitaulut
Liite 5. OPS 2016, Mari Routti, Lappeenranta
Liite 6. Urheiluakatemiat ja yläkoulut, Antti Paananen
1. Avaus ja päivän tavoitteet / Karita Toivola
 Mitä on tehty
 Mitkä ovat tämän päivän tavoitteet
 Video Liikkuvasta Jyrängön koulusta; miten tunti lisää liikettä päivään, tarvittaessa materiaaliksi
ja perusteluksi miten lisää fyysistä aktiivisuutta koulupäivään.
Löytyy YouTubesta täältä >>
Kommentit:
Videolta tulee esille miten saadaan helposti lisää liikettä päivään, sekä ajatusmaailman muutos,
lisäksi ei vaadi koululta välttämättä isoja investointeja.
2. Puheenvuoro / Aino-Maija Siren
- 16.6. ohjausryhmä kokoontuu katsastamaan tilannetta.
- tärkeä työvaihe meneillään, isot valinnat ja sisältöjen tiivistäminen työn alla.
- Nykyisellään on paljon konkretiaa, paljon kärkiä, tiivistäminen ja muokkaus menossa.
- Hallitusohjelman kirjaukset otettava huomioon tuloskorteissa ja sisältökirjauksissa.
Toimenpiteiden konkretisoiminen.
- Ohjausryhmä käy lisäksi läpi koko mekanismiin liittyvää ohjausjärjestelmää. Asiat eivät tapahdu
itsestään, tullaan tarvitsemaan työkaluja käytännön tekemiseen.
- Elokuussa alkaa työ, jossa tarvitaan kaikkia. Valtakunnallisten tuloskorttien ja ohjausryhmien
kokoaminen.
- Pekka Nikula kommentoi; eikö väistämättä jää kirjauksia ulkopuolelle, haetaan kirjauksiin
varmat ”voitot”. Siren kommentoi; 2.0 kerättiin paljon sisältöä ja käytiin keskustelua, nyt
lähdetään joillain kärjillä liikkeelle, pienin askelin. Lajien ja alueiden nuorisovastaavien rooli on
jatkossa erittäin tärkeä.
- Nyt on jo paljon hyvää liikkeellä, kirjauksilla edelleen vahvistetaan hyvää tekemistä. Tämä päivä
on merkityksellinen jatkon kannalta.
1(8)
3. Jukka Pekkala
Kävimme läpi lisää liikettä – yhdessä enemmän luonnoksen pääkohdat.
kts. liite 2
4. Jukka Karvinen
Kävimme läpi kellotaulu-kaavion.
kts. liite 3
5. Ryhmätyöstöä
kts. liite 4
Ryhmä 1 / Vision työstöä
-
Jokainen lapsi koululainen liikkuu
ohjatusti ja omatoimisesti
monipuolisesti kokeillen
määrä (väh. tunnin 2h)
eri tahojen (koulut, järjestöt) yhteistyön tuloksena
sekä istuu vähemmän
osana joustavaa tulevaisuuden koulupäivää
Ryhmän omat lisäkommentit:



lapsi on keskiössä
halutaanko kirjata määrää ja jos niin mitä siitä –> tunti vai tunti koulupäivän iltapäivään tai illan
aikana –> onko tunti riittävän kunnianhimoinen tavoite sittenkään, kirjataanko miten? 1+1?
eri tahojen yhteistyö on tärkeää; koulut ja järjestöt, osana koulupäivää
Keskustelua:










onko määritelmä lapsi, koululainen, nuori – yhteneväiseksi muun tekstin kanssa.
koululainen = lapsi ja nuori
käytetäänkö ilmaisua joustava koulupäivä? paljon muitakin sisältöjä, työnyrkissä puhuttu
tulevaisuuden koulupäivästä.
määrän lisäksi laatu on tärkeä näkökulma
puhutaanko lapsen koko päivästä vai koululaisen koulupäivästä klo 8-17
ympyrämallissa mietitään koko päivää, pidetään mukana
suurin osa kannatti kirjauksiin määrien kirjaamista (viittaamisäänestys)
klo 8-17 kaksi tuntia ja klo 17 – 24 1 tunti
mihin lasketaan koulumatka; omatoiminen vai koulupäivän aikaan tapahtuvaan liikuntaan?
Sama kysymys koskee esimerkiksi harjoitusmatkoja.
käytetään jatkossa tulevaisuuden koulupäivää ja koululaista
Ryhmä 2 / Johdannon työstöä
-
2.2. ok
2.3. + Lisää liikunnan ja urheilun hyötyjä… fiilis, ilo, yhteisöllisyys
Miten tiivistystä…? käytös etc..
2(8)
-
2.4. paketointi yhteen palluraan…
2.5. + vaikuttavampaa tekemistä -> keinoja on – ei tehdä tarpeeksi
+ Fyys.toimintakyky, + Tehokkaampia liikuntaosia päiviin… Laatua liikuntatunnille kevyemmän
liikkeen lisäksi
Ryhmän omat lisäkommentit:

2.5 koettiin, että on paljon toimenpiteitä ja keinoja, mutta vähän konkreettisia vaikutuksia.
Tehokkaampia liikuntajaksoja (45min sisään sykkeen nostattamista), hengästymistä, fyysisen
toimintakyvyn kehittämistä
Keskustelua:






paikalliset vaikutukset tärkeitä, mutta miten vaikuttaa valtakunnallisesti
yhteinen kalenteri olisi tärkeä valtakunnallisille toimijoille; mitä, milloin, missä -> koulut
hukkuvat viesteihin, viestinnällinen asia
lajien mukana oleminen koulupäivässä koetaan haasteelliseksi
paljon hyvää materiaalia, mutta viestien vieminen kouluille on haastavaa
lapsen osallistaminen ja roolin nostaminen, alhaalta ylöspäin, vaikuttavuus, lisääntyykö liike
kunnissa loppujen lopuksi?
Lappeenrannassa on kouluvaltuustossa puhuttu liikkeen lisäämisestä, jolloin yläkoulun tytöt
puheenvuorossaan nostivat #MunLiike -kampanjan esille -> toimintatapojen miettiminen
oppilaiden näkökulmasta ja oppilaiden ideoiden huomioiminen
Ryhmät 3 ja 4 / Päätavoitteiden ja mittareiden työstöä
-
3.1. Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden lisääminen: *koulu 1h/päivä, *ohjattu
harrastaminen 1h/päivä, *omaehtoinen liikkuminen 1h/päivä
3.1. Omaehtoinen liikunta: innostaminen, innostava toimintaympäristö -> osallisuutta, koettu
pätevyys -> kokeilut (rohkeat, ennakkoluulottomat)
3.2. Yhdessä tekeminen: * kouluyhteistyössä mukana x-määrä seuroja
3.2. Lasten ja nuorten liikkumisen lisääminen: tarjontaa eritasoisille liikkujille, osaaminen.
Opettajat -> asenne + innostus -> muutos
3.3. yhteisiä, uusia toimintamalleja syntyy, paikallisuus ratkaisee, 1+1+1
3.4. Liikkuva Koulu – yhteistyö
Johtaminen + viestintä sateenvarjon alla
Keskustelua:
 täytyy oppia tekemään yhdessä ja viestimään – siksi tarvitaan fyysistä tavoitekirjausta
 jäsentely vielä kohdilleen, mutta sisällöllisesti ok
 lasten osallisuus ja pätevyyden kokeminen
 opettajan mahdollistaminen vs tyrmäys
 kehäkaaviossa ei vielä näy opettajat, joiden rooli ratkaiseva liikkeen lisäämisessä koulupäivän
aikana
 miten viestintää vahvistetaan kunnan ja järjestöyhteistyön välillä
 paljon tavoitteita ja keinoja, mutta tärkeimmän asian täytyy nousta – miten lapsille lisää
liikuntaa?
 mutta mitä on liikunta; noustaan ylös vs tehdään hikijumppa kuntopiiri?
3(8)









tehokkaan urheilun ja seurojen tarjonnan sisällyttäminen koulupäivään, matalan
harrastuskyvyn mahdollistaminen koulupäivän aikana
omaehtoinen liikunta vs tehokas liikunta ja urheileminen
yhteistyö eri seurojen ja koulujen välillä
miten liikuntajärjestöjen ja liikkuvan koulun näkemykset saadaan pidettyä ”vierekkäisillä
laduilla”
mitä luetaan liikkuva koulu kokonaisuuteen, kenttä ja tulevaisuus hieman epämääräinen vielä?
esim. ”happy hour” koulun liikuntasaleihin; maksutta käytössä seuroille lasten ja nuorten
urheilutoimintaan, lapselle kuitenkin maksullinen osallistuminen, mikä olisi kustannustaso ja
sisältäisikö se mahdollisesti useampiakin lajeja (Routin kommentti). Iso asia on vanhempien
kukkaronnyörien joustavuus. Halua varmasti olisi.
Tennisliitto on järjestänyt kolmannen osapuolen maksamia liikuntatunteja. Seuran rooli;
haetaanko laatua vai määrää; kulujen kattaminen, poisjäämiset, jos jää vain seurojen harteille
niin kustannukset tulevat äkkiä vastaan
OPH - kerhotoiminta ei saa olla maksullista, subvektointi?
Ollaan luovia ja tulta päin, ratkaisut varmasti löytyvät
Ryhmä 5 / Seuran ja/tai lajin kouluyhteistyö työstöä
-
-
toimenpiteet tavoitteiden kautta
liikkumisen lisääminen -> koulut suunnittelevat – omat lähtökohdat, koulun yhteinen tahtotila!
-> kellotaulukuvan kautta -> malli kasvatus/kehityskeskustelussa (lapsikohtainen liikuntasuun.)
-> Selkeä rakenne, helppo, koulukohtaisessa suunnitelmassa
tärkeää toiminnan koordinointi – alueelliset palvelukeskukset – kunta – koulut – seurat
* johtaminen, vastuut, *aikataulut ->suunnitelma, vuosikello? yhteistyön kehät?
Ryhmän omat lisäkommentit:


toimenpiteitä mietitty jaon ja kellotaulun kautta, mitä koulussa tapahtuu, toimenpiteet ja
vaikuttamisen kehä ulkopuolella
koulukohtainen yhteinen tahtotila tärkeä näkökulma
Keskustelua:
 liittyy vaikuttamisen kehiin –> mihin kouluja ohjataan
 vaatii hyvää koordinointia ja ohjausta koulun sisällä ja eri tahojen välillä
 vuosisuunnitelmanteko
 miten seurat pääsevät kouluihin mukaan, vastuu kunnalla ja alueilla?
 lisää selkeyttä kehien kautta
Ryhmä 6 / Toimenpidekokonaisuudet / toimenpiteet työstöä
-
1. Lasten ja nuorten liikkumisen ja urheilun edistäminen ja osallisuus
2. Yhteinen toimintamalli: rakentaminen, johtaminen, roolitus / koordinointi, osaamisen
kartoitus ja tarpeet jatkossa, resurssit
3. Paikalliset toimintamallit ja toteutus (”kellotaulu”): + kunnat ja olosuhteet, + oppilasurheilun
kehittäminen, + harrastamisen ja koulunkäynnin edistäminen
4. Vaikuttaminen: yhteinen viestintä
4(8)
Keskustelua:







monipuolisesti on lähestytty asiaa ja monelta taholta – kirjauksen osittain alakoulutasoisia –
yläkoulua enemmän mukaan
kirjausten täytyisi istua sekä ala- että yläkouluun eli koko perusasteeseen
sana ”kohdistuva” särähtää korviin -> sanamuodon muuttaminen
asioiden tiiviimpi ryhmittely
asiat tuntuvat yhteneväisiltä
tuodaan asiat tiiviiksi kokonaisuuksiksi
miten urheiluakatemia liittyy tähän ja täytyisikö siitä olla kirjauksia?
Lopussa kommentteja yleisesti kaikkiin kohtiin:





pidettävä huolta loogisuudesta, visiosta ja tavoitteista vaikka jäsentelyä tullaan pelkistämään
liikunnan ja urheilun on hyvä olla tässä samassa yhtälössä
liikuntajärjestöt voisi vielä rohkeammin tulla koulun rajapintaa lähelle. Tehtävä järkevästi ja
lähellä eri rajapintoja.
vastuiden jako koulun ja seurojen välillä, sekä yhteiset vastuut ja yhteinen tekeminen
kohtapuoliin alkaa olla tekojen vaihe
Lounastauko
6. OPS 2016 – liikunnan ja kouluyhteistyön näkökulma / Mari Routti
 esitys, kts. liite 5
 ydintavoite on tuottaa liikuntamahdollisuuksia ja myönteisiä kokemuksia liikunnasta
 lapsen päivä on kokonaisuus, kasvuympäristön toimijat tasa-arvoisessa roolissa ja kaikki
aikuiset toimivat yhteisen hyväksi
 laajoissa terveystarkastuksissa käydään läpi liikuntaan liittyviä asioita
 uusi hallitusohjelma tulee näyttämää miten asiat konkretisoituu
 lukuvuosisuunnitelman uudistaminen, yksi sivu varattu liikunnalle
 liikkuvaan kouluun liityttäessä on aloitettu työn tekeminen nollatasolta ja seura seuralta
tutustuttu toimijoihin ja mahdollisiin yhteistyömahdollisuuksiin -> tiedon jakaminen eteenpäin
myös rehtoreille
 isojen tapahtumien tekemisessä mieletön resurssi koulun ulkopuolisista tekijöistä
 positiivinen asenne on kaiken lähtökohta
 seurojen näytetuntien pitäminen liikuntatunneilla, ostetaan ammattilaisilta esim. uimaopetus
 yhteistyö mahdollistaa urheiluseurojen kasvatuksellisten arvojen markkinoinnin
 wilma, maksullista toimintaa ei markkinoida ja tiedotteiden tulee koskea koulun asioita ->
yhden linkin taakse kuitenkin koottu eri urheiluseurojen tiedotteita ja sivustoja,
tulevaisuudessa tapahtumakalenterin teko
 tietyt toimintamallit tulee tehdä ja vakiinnuttaa, mutta ei liian tiukkoja rajoja, jotta
”hullujenkin” ideoiden toteuttaminen on mahdollista, toiminta on oma ”ekosysteeminsä”
5(8)
Kommentit ja kysymykset:
 Mitä mieltä joustavasta koulupäivästä?
Kannattaa käyttää, mahdollistaa eri toimijoiden yhdessä tekemisen, koulupäivä
rakenteen uudistaminen mahdollista, lähdetään suunnittelemaan yhdeltä viivalta
 Onko kunnan puolesta tullut kuoppia matkaan, joka vaikuttaa seuratoimijoiden tai
koulun toimintamalleihin?
Ei isoja kuoppia, täytyy varmistaa, että seurat eivät jää yksin asioiden kanssa,
toiminnan täytyy perustua urheiluseuran vapaaehtoisuuteen ja resursseihin
 Onko tietoa jaettu muiden kuntien kanssa?
Jonkun verran, mutta ei kuitenkaan hirveän konkreettisesti, tietoa saa pyydettäessä
 Miten opettajat ovat suhtautuneet ja miten rehtorit ovat saaneet innostettua heitä
mukaan?
Pilottihake oli viidessä koulussa ja ensi syksynä arvioinnit. Kaikista kouluista on
löytynyt helposti innostuneiden tiimi jotka vievät asioita eteenpäin, yläkoulun osalta
vielä haasteita, alakoulujen puolella tekeminen jo konkreettisempaa
 Miten kirjataan opsiin?
Painotetaan vahvasti koulukohtaisia OPS:seja, kuntakohtaiset kirjaukset tulevat
olemaan vähäisiä, tunti liikuntaa on kirjattuna, koulun vuosisuunnitelmiin
kirjaaminen, koulu itse suunnittelee miten toteutetaan, maanläheiset kirjaukset jotta
helposti toteutettavissa
 Pystytkö arvioimaan millä tasolla valtakunnallisesti kunnat ovat?
Isot kunnat alkaa olla kattavasti mukana, kollegat pyrkivät johtamaan tekemistään
niin että kaikki pääsevät mukaan ja alkavat konkreettisesti tekemään, pelkkä
rekisteröityminen liikkuva koulu ohjelmaan ei riitä
 Millaisia eroja kouluilla?
Omat Excelit käytössä, laajalla rintamalla liikkeellä, mutta paljon vaihtelua koulujen
kesken, pieni vs iso koulu, nuorten mukaan saaminen on oleellista
 Millainen mittakaava ja rooli liikkuvalla koululla?
Kun on lähdetty liikkeelle niin, ei muita hankkeita samalla, pystyttiin helposti
keskittymään liikkuvaan kouluun, hankkeiden määrä ja prioriteetit oli mietitty
 Miten näet liikuntatuntien määrän lisääntymisen, kehitys jatkossa?
koulut ovat saaneet päätäntävallan siitä mihin ja mihin suuntaan kehittävät omaa
koulutoimintaansa, oppilaiden ja huoltajien osallisuus on keskeinen asia
kehittämisessä, tuntijaon tulee mahdollistaa hengästyttävän liikunnan määrä
kouluilla
7. Urheiluakatemiat ja yläkoulut lähitulevaisuudessa / Antti Paananen
 esitys, kts. liite 6
 peruslinjauksia on kolme
 puhutaan urheilun ja opiskelun optimaalisesta yhdistämisestä
 entistä enemmän toimenpiteitä yläkoulumaailmaan
 painotusten kääntyminen on näkyvissä
 hutien minimoiminen, oikeat henkilöt oikealle urheilijan polulle, oikeaan aikaan
 Urheiluakatemioiden tavoitteena on koulun ja urheilun yhdistäminen urheilijan uran kannalta
optimaalisella tavalla
 organisaatioiden joustavuus keskeinen asia
 otanta on suuri alkuvaiheessa, kärjet erottuvat myöhemmin
6(8)











kaikki toimijat tervetulleita, mikäli heillä intressejä itse lähteä kehittämään toimintaa
hallinnollisesti melko keveitä organisaatioita
valmennuksen sisällön tulee ehdottomasti tulla kustakin lajista, toimintaympäristö
urheiluakatemioilla
paikallisten resurssien varmistaminen ja raamien asettaminen, mutta paikalliset ratkaisut
yläkouluseminaareissa avoin ja esteetön tunnelma
keskeistä on se, että liikunnanopettajat ovat mukana ja tekevät yhteistyötä seurojen kanssa
jossa päätoimisia resursseja, rakennetaan koulukohtaisesti
valmentajien keskinäinen keskustelu tärkeää, ei vain oman työn kautta vaan urheilijan
kehittymisen kautta
kestävän kehityksen perustana ei vain urheilullinen menestys vaan myös opinnolliset
onnistumiset
urheiluakatemiatoiminnan ohjeisto, linkki tässä >>
roolien selkiytys eri toimijoiden välillä
miten ideasta konkretiaan? Idea –> eri toimijat –> oppilaat ja koulu -> toiminta
miten saataisiin urheilupuolella positiivisempi yhteishenki eri toimijoiden kesken, kaikki tieto ei
välttämättä tule kaikille heti suoraan ja siitä ”herneen nenään veto” ei vie asioita eteenpäin
Kommentit ja kysymykset:
 pitää varmistaa, että asiat tulevat esiin kirjauksissa
Kahvitauko
8. Ryhmätyöstöä; parannusehdotuksia tuntikaavioon aamupäivän tulosten perusteella
 puuttuu otsikko, onko sama kun strategian kannessa?
 pitääkö kehää kääntää vielä enemmän iltapäivään?
 onko mahdollista ”uusien liikkumisen paikkoja” ja ”paikalliset ratkaisut” otsikoiden viemisen
kehälle sisään? vai omat laatikot?
 lähiluonnon hyödyntäminen ei tule esille kehästä
 saattaa puuttua muitakin kokonaisuuksia, mutta tulisiko sitten liikaa?
 sisällöllisesti yhdessä kuvassa on paljon asiaa, avautuminen vie vähän aikaa
 tulisiko muut toimijat (yhdistykset ym) ottaa paremmin huomioon?
 miten kehälle toiminnan välineet, ajatus yhteisistä tiloista ja välineistä?
 kuka koordinoi kokonaisuutta?
 miten tätä saisi selkiytettyä, mutta kuitenkaan viestiä vähentämättä?
 onko tässä kaikki mitä halutaan sanoa?
 enemmän värikoodeja, esitystekniikka ja visuaalinen ilme selkeämmäksi
 kellotaulun kuvaaminen selkeämmin, liukuväreillä ja noin kellonajoilla
 voisiko innostamista nostaa vielä esille?
 pitäisikö kuvaus tehdä erikseen ylä- ja alakoulusta?
 kuka vastaa mistäkin kentästä?
 termi: omaehtoinen vai omatoiminen? -> lapsen saatava vaikuttaa tekemiseen vai lähdetäänkö
ohjatulla termillä
 väreillä yhteys liikkuvaan kouluun, sanattomien viestien viestit huomioitava, ukot oikein päin,
väri sininen?
7(8)
9. Miten tästä eteenpäin? / Pekka Nikulainen
 nyt on verrytelty, kartat kädessä ja lamput päällä, iso maali on 1+1+1, aina lapsen kautta
ajatellen
 kaksi ”rastia”; elokuussa aluepäivillä Joensuussa alueiden kouluvastaavat käy tämän asian
kimppuun, 2.9. lajiliittojen nuorisovastaavat ja lajikehittäjät kokoontuvat
 mikä on seuraava yhteinen rasti
 kolme tärkeää asiaa:
1. leuka ylös ja nähdään mahdollisuudet havannoiden ympäristöä
2. pelkistäminen, löydä oleellinen
3. ennakointi, mitä yhteiskunnassa tapahtuu tulevaisuudessa, eläminen hetkessä ja
tarvittaessa uuden suunnan hakeminen
 Hallitusohjelmaa ja aluepäivät vaikuttaa ”karttaan”
 Lähdetään ison kokonaiskuvan perässä, nyt keskitytään mahdollisesti iltapäiväkerhoon vähän
enemmän mutta pitäen kuitenkin iso kuva/kokonaisuus mielessä
 Liikkuva koulu sateenvarjona, autetaan heitä tavoitteiden saavuttamisessa
 mikä on yhteinen johtamisjärjestelmä tulevaisuudessa, ratkotaan tulevaisuudessa
 Jukka Karvinen aloittaa koulun asiantuntijana Valossa elokuussa
 otetaan varhaiskasvatusta enemmän mukaan Valon puolelta
 Kimmo Nykänen ja Karita Toivonen aloittavat uusissa organisaatioissa uusissa työtehtävissä
kesän jälkeen
 Maali: yksi yhteinen visio ja 1+1+1 toimii
8(8)