doc1/2013 - Viestimix
download 
Report Transcription
1/2013 - Viestimix
YRITTÄJÄ-LEHTI 1 Sanoista tekoihin Kokkolalaisella Marika Hollströmillä on rivakka ote tekemiseen paitsi omistamassaan ja johtamassaan Yrityspalvelu Hollströmissä, myös järjestötoiminnassa. Sivu 3 Centrian seuraava tähtäin toimiluvan uusimisessa Yrittäjän erinomainen valinta - KONICA MINOLTA Tulostus- ja kopiointiratkaisut sekä -sovellukset Konica Minoltan ympäristöystävälliset ja palkitut bizhub-väri- ja mustavalkomonitoimilaitteet ovat kustannustehokkaita ja energiaa säästäviä toimistojärjestelmiä. Tervetuloa tutustumaan uusiin mustavalko- ja värilaitemalleihin sekä Konica Minoltan tulostussovelluksiin liikkeissämme Kokkolassa tai Pietarsaaressa - näytämme konkreettisin esimerkein miten tulostuksenhallintaratkaisut auttavat tehostamaan työnkulkuja - Konica Minoltan Optimized Print Services (OPS) -palvelukokonaisuus on tästä erinomainen esimerkki: OPS-palvelukokonaisuus mahdollistaa yksinkertaisen ja selkeän rajapinnan tulostusympäristön jatkuvaa kehittämistä varten. Kerromme kuinka tulostamisen- ja asiakirjakustannusten hallinta saadaan toimimaan sujuvasti sekä miten kustannuksia voidaan alentaa 20-30 %. Yritykset Centria ammattikorkeakoulun alueella ovat seuranneet huolestuneina, miten ammattikorkeakoululle asetetut kovat säästötavoitteet vaikuttavat koulutukseen tulevina vuosina. Yrityselämä pitää tärkeänä muun muassa sitä, että niiden tarvitsemaa työvoimaa voidaan jatkossakin kouluttaa omalla alueella. Sivu 6 Varapuheenjohtajat esittelyssä Sivu 10 Myynti ja lisätiedot: Keski-Pohjanmaan Konttoripiste Oy Tuomo Lahti Timo Kuivanto Kenneth From 0400 667 593 040 550 5793 040 527 7315 Pietarsaaren kuntasivut Sivu 14-19 2 YRITTÄJÄ-LEHTI PÄ ÄKIRJOITUS Pääseekö Palvelusetelillä jonon ohi lääkäriin? U skon, että kaikki ovat samaa mieltä siitä, että kunnan täytyy tietää, paljonko sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen sille maksaa. Valitettavasti näin ei ole. Sairaanhoidon hierarkia maksaa moninkertaisesti ennen kuin on saavutettu oikeat palvelut kuntalaisille. Terveydenhuolto on hoidettu useiden muiden maiden osalta huomattavasti paremmin kuin Suomessa, vaikka me puhumme hyvinvointivaltiosta. Hyvinvointi erityisesti terveydenhoito- tai vanhustenhoitopuolella on meillä valitettavasti lapsenkengissä. Jono terveyskeskuksen lääkärille tai kunnalliseen hammashoitoon voi olla viikkojen tai kuukausien mittainen. Tilanne on valitettavan tuttu monessa kunnassa. Yhä tutumpi on myös kunnan havainto siitä, että oma henkilöstö ei enää riitä jonojen purkamiseen. Yhdeksi apukeinoksi on löydetty palveluseteli, jota hyödynnetään varsin laajasti muun muassa Kallion alueella (Kallion alueeseen kuuluvat Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala) Puheenjohtajamme Tapio Uusitalo on em. ryhmän hallituksen jäsen. Huomionarvoisaa on että edellisiin kuntiin on tullut. tarpeellista yksityistä tarjontaa mm. päiväkotipalveluihin. – Palveluseteleillä lisätään asiakkaan valinnanmahdollisuuksia. Asiakas voi setelin avulla valita itse palveluntuottajansa sopiviksi katsomillaan kustannuksilla. Näin palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustaso paranee. Palveluseteli ei siis ole konkreettinen seteli, vaan kunnan harkintansa mukaan myöntämä tietynsuuruinen maksusitoumus sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttämiseen. – Setelien myöntäminen kuitenkin vaatii kunnilta nykyistä tarkempaa kustannusten laskentaa. Kunnan täytyy tietää, mitä sen tuottama palvelu sille maksaa, jotta palvelusetelin suuruus osataan määritellä oikein. Tämä on tärkeää, jotta kuntalaiset ovat tasa-arvoisessa asemassa. Onko kuntalainen ”kuningas” Pk-yritysten kannalta hyvin toimiva palvelustrategia varmistaa, että markkinat toimivat pitkällä aikavälillä. Vanha julkinen monopoli ei saa korvautua yksityisellä monopolilla vaan mahdollisimman laajalla tarjonnalla. Se on koko kunnan etu Yrittäjien mielestä kuntalaisen tulisi olla kuningas, koska verotulot ovat tuloja joilla palvelut maksetaan. Mielestämme kaikille kuntalaisille pitää antaa oikeus valita haluamansa palvelut monialaisesta joukosta. Palvelustrategian laatiminen auttaa kuntia ja yrityksiä Sen lisäksi, että kunta laskee tarjoamiensa palvelujen kustannukset, sen tulee myös avoimesti kertoa laskelmiensa lopputulos. Vain siten asukkaat ja yritykset voivat arvioida kuntapalveluiden todellisia kustannuksia. Edellytämme, että kaikki kunnat velvoitetaan laatimaan palvelustrategia. Tarvittaessa vaikka lailla, näin on päätetty jo järjestömme pääkallopaikalla. Hyvässä palvelustrategiassa on kolme päätavoitetta. 1) Mitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja mitä kunta ostaa yksityisiltä toimijoilta? 2) Mikä on kunnallisten liikelaitosten ja kuntien in house -yhtiöiden rooli kunnan palvelutuotannossa? 3) Mikä on kunnan näkemys palveluiden kehittämisestä yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa? P U H E E N J O H T A J A N Mitä parhainta ja terveydentäyttämää aikaa Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Palveluksessanne vuodesta 1987 P A L S T A Keski-Pohjanmaan Yrittäjien palvelu ruotsinkielisille yrittäjille K eski-Pohjanmaan Yrittäjät on alueen yrittäjien oma edunvalvontajärjestö. Edunvalvontatyömme on edistää alueen yrittäjyyttä, nimenomaan pienten ja keskisuurten yrittäjien arkipäiväisiä ja konkreettisia asioita. Luonnollisesti erityisesti omien jäsenyrittäjien asioita. Luonnollisesti tuotamme yrittäjillemme niitä palveluita joille on kysyntää. Kielipalvelut ovat yksi asia. Tuotamme asiakkaidemme toiveiden mukaisesti myös sillä kielellä palveluita, joille on tarvetta. Alueemme 22 paikallisyhdistyksistä muutama sijaitsee alueella, jossa on ruotsinkielen tarpeessa olevia jäsenyrittäjiä. Onneksemme meillä on Yrittäjien johtoryhmässä kaksi ruotsinkielen taitavaa varapuheenjohtajaa; Juha Enlund Kaustiselta sekä Kimmo Hanhisalo Kokkolasta. Lisäksi aluejärjestön toimistossa Kokkolassa on äidinkielenään ruotsia puhuva henkilö Nina Niemi (omaa sukua Hedström) sekä yhteistyötyösopimuksemme kautta meillä on erinomaisia neuvontapalveluita mm. varatuomari Kimmo Hanhisalo tuottaa myös oikeudenkäyntejä ammattimaisesti myös ruotsinkielellä. Näin ollen vastaamme jäsenkuntamme toiveisiin. Olemme keskustelleet viime vuosien ja viime syksyn mittaan runsaasti ruotsinkielisten toimijoittemme kanssa ruotsinkielisistä palveluista ja organisaatiorakenteesta. Nyt viimeisten tietojen mukaan Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistys Österbottenns Företagarorganisation (ÖF) on ilmoittanut, että heidän hallituksensa on tehnyt päätöksensä erota Rannikko- Pohjanmaan Yrittäjien aluejärjestöstä huhti-kuun alusta lukien. Samassa yhteydessä he ovat ilmoittaneet organisoituvansa jatkossa siten, että ÖF:n jäsenet liittyisivät ruotsinkielisten järjestöjen yhteistyöjärjestön Finlands Svenska Enterepenörsförbundetin jäseneksi. Tämä järjestö toimii nykyisin nimellä Företagarnas Centralförbund (FC), ja on Suomen Yrittäjien (SY) jäsenjärjestö eli ikään kuin toimialajärjestö muun valtakunnallisen järjestön statuksella. Huomioitavaa on että heidän jäsenensä eivät eroamisen jälkeen kuulu enää Suomen Yrittäjiin, ainoastaan pääjärjestö on mahdollisesti jäsenenä SY:ssä. Huomionarvoisaa on että jäsenet eivät voi enää hyödyntää SY:n jäsenetuja eikä yrittäjien edunvalvontaa. Jos yrittäjät jotka ovat kuuluneet ÖF:n piiriin haluavat edelleen käyttää Suomen Yrittäjien edunvalvontaa ja palveluita heidän on syytä järjestäytyä oman kuntakohtaisen toimivan paikallisyhdistyksensä kautta, jolloin he kuuluvat myös Keski-Pohjanmaan Yrittäjien aluejärjestöön. SY lähtee siitä ajatuksesta, että tehokkain tapa hoitaa yrittäjien edunvalvontaa perustuu alue- ja paikallis- yhdistysorganisaatioiden kautta tapahtuvaan järjestäytymiseen. Uskomme, että koko laajan kenttämme kattavia ruotsinkielisiä palveluita voidaan parhaiten ja kustannustehokkaimmin toteuttaa nykyisellä mallilla. Näin me teemme Keski-Pohjanmaan Yrittäjissä. Lisäksi perustimme vuoden alusta ruotsinkielisten valiokunnan, jossa mukana toimivat juuri Juha Enlund ja Kimmo Hanhisalo. Uskomme että voimme tuottaa palvelut niin laadukkaasti kuin jäsenemme toivovat. Kielipolitiikkaan emme ota kantaa, ajamme vain ja ainoastaan yrittäjäpolitiikkaa, kielestä, uskonnosta, poliittisesta vakaumuksesta tai muusta riippumatta. Näillä sanoilla haluankin toivottaa kaikki yrittäjät ja ruotsinkielen taitavat mukaan järjestöömme jäseneksi. Ystävällisesti Tapio Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti Päätoimittaja: Mervi Järkkälä Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky Ilmoitusmyynti: Kari Kaartinen Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli Painopaikka: Botnia Print Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Puh. 0500-561 145 Puh. (08) 4118 500 Puh. 0400-400 143 Puh. 045- 6383 051 Kokkola YRITTÄJÄ-LEHTI 3 Marika Hollström ei pidä ompeluseuraimagosta. Naisyrittäjille hän korostaa rohkeutta ja oman osaamisen arvostamista. Sanoista tekoihin Jorma Uusitalo sin uskaltamatta työllistää itselleen apua. - Nykyinen kustannusjako Kokkolalaisella Marika Hollströmillä on rivakka ote teke- estää yritysten kasvua. Eteen miseen paitsi omistamassaan tulee lisäksi tilanteita, joisja johtamassaan Yrityspalve- sa työnantaja palkkaa miehen lu Hollströmissä, myös järjes- eikä naista, joka voi jäädä pian äitiyslomalle. Näin siitäkin tötoiminnassa. - Kun aloitin yrittäjänä, ha- huolimatta, että naistyöntekijä lusin heti pois sen ajattelun, olisi miestä osaavampi. Hollström onkin lähtenyt että esimerkiksi Yrittäjänaisten toiminta olisi jotain om- liikkeelle kansalaisaloitteen peluseurapuuhastelua. Sen si- kanssa. Tavoitteena on kerätä jaan meidän on tärkeää kan- puolen vuoden aikana 50 000 nustaa ihmisiä yrittäjyyteen nimeä ja sillä tavalla pakottaa ja kertoa esimerkiksi nuorille, eduskunta ottamaan kustanmistä yrittäjyydessä on kyse. nusjako käsittelyynsä. - Nyt on aika hankkia tyYrittäjänaisissa haluan tuoda esille erityisesti itseluotta- töille töitä. Maksetaanhan täsmusta ja sitä, että uskalletaan sä maassa päiväkodit, kouolla rohkeita ja uskalletaan ar- lut ja tietkin yhteisistä verovavostaa omaa osaamista, Holl- paista, hän perustelee. Aktiivisena vaikuttajana ström linjaa. kokkolalaisyrittäjälle on ehtiPerhevapaan kustannus- nyt kertyä monia luottamusjakoon saatava parannus tehtäviä. Sen lisäksi, että hän Ajankohtaisin agenda Holl- istuu Suomen Yrittäjänaisströmillä on perhevapaan kus- ten hallituksessa, Hollström tannusten jakaminen. Nais- johtaa Kokkolan Yrittäjänaivaltaisen alan yrittäjänä ja sia, kuuluu Kokkolan Yrittäji9-vuotiaan tyttären äitinä hän en hallitukseen ja on Nordean näkee läheltä, mistä käytän- neuvottelukunnan jäsen. Tiliinstituuttisäätiön alaisena toinössä on kyse. - Ei ole oikein, että perhe- mijana hän lisäksi tarkastaa vapaan kustannukset jäävät auktorisoituja tilitoimistoja eri äitejä työllistävien yritysten puolilla Suomea. - Suomen Yrittäjänaisten kustannettavaksi. Näiden yritysten ja yksinyrittäjien nä- hallituksessa haluan tuoda kökulmasta tilanne on kestä- esille niitä asioita, jotka ovat mätön. Toiset kantavat kulut tärkeitä edustamalleni alueelvauvoista, yhteisistä tulevai- le, mutta samalla tuoda tänsuuden turvistamme, ja toiset ne hallitustyöskentelyn kauttaas kärvistelevät töissään yk- ta saamaani uutta osaamista ja Marika Hollström haluaa vaikuttaa esimerkiksi siihen, että perhevapaan kustannukset jakaantuisivat nykyistä tasapuolisemmin. ajankohtaista tietoa. Suomen Yrittäjänaiset on Suomen Yrittäjien toimialajärjestö, ja Suomen Yrittäjät tekee yhteistyötä Suomen Yrittäjänaisten kanssa. Ei pelkästään kirjanpitoa Marika Hollström otti vetovastuun yrityksestään nuorena yrittäjänä vuonna 2006, jolloin hänestä tuli perheyri- tyksen ainoa omistaja ja toimitusjohtaja. Omistajuus siirtyi Hollströmin silloiselta anopilta ja yrityksen perustajalta Mariitta Holmströmiltä. Toimialalla luottamus on tärkeässä roolissa, ja niin se oli myös omistajanvaihdoksen yhteydessä. - Uutena yrittäjänä minun oli tärkeä hankkia työntekijöiden, asiakkaiden sekä sidos- Osaava henkilökunta luo perustan ammattitaitoiselle asiakaspalvelulle. Ajatuksia vaihtamassa Riitta Urpilainen (vas.), Laura Sandvik, Marika Hollström ja Annemaria Uusitalo. ryhmien luottamus, ja sen voi saada vain tekemisen kautta. Sitä ennen minun oli täytynyt kuitenkin ansaita sukupolvenvaihdoksessa luopujana olevan, eli Mariittan luottamus. - Sen jälkeen kun omistajanvaihdoksesta oli ryhdytty puhumaan, Mariitta oli ovela, ja hän laittoi minut heti isoihin asiakkaisiin. Se oli hyvä ratkaisu, koska silloin kun pystyy hoitamaan isoja haasteita, selviää pienemmistäkin. Ilman Mariittalta saamaani oppia ja luottamusta en olisi tänään tässä, ja sitä samaa periaatetta haluan soveltaa omiin työntekijöihini, Marika Hollström sanoo. Yrityspalvelu Hollströmin toiminta-ajatuksena on, ettei se hoida ainoastaan asiakkaidensa kirjanpitoa, tilinpäätöksiä ja veroilmoituksia. Sen lisäksi asiakkaille tarjotaan controller-palveluita. Kirjanpitäjät osallistuvat esimerkiksi asiakkaidensa johtoryhmäja hallitustyöskentelyyn. Siellä he avaavat yritysjohdolle sitä, mitä kaikkea tunnuslukujen takaa löytyy ja miten sitä tietoa voi hyödyntää vaikkapa budjetoinnissa tai hinnoittelussa. - Tässä onnistuminen edellyttää, että meidän perusosaaminen ja välineet ovat kunnossa, minkä lisäksi kirjanpitäjien on ymmärrettävä asiakkaiden liiketoimintaa. Meidän vahvuus on erittäin ammattitaitoinen ja kokenut henkilökunta, joista monilta löytyy kymmenien vuosien kokemus vaativista tehtävistä. Hollströmin mukaan toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Samoin se, mitä yrityspalveluita tuottavalta toimijalta odotetaan. - Asiakkaat haluavat oikeasti tietää, miten heidän yrityksellään menee. Enää siihen ei riitä yksi palaveri vuodessa, vaan periaatteessa tilinpäätös tehdään joka kuukausi. Työ on yhä haastavampaa, ja se sopii meille. Haasteelliset tehtävät vaativat rohkeutta mutta myös opettavat uutta. 4 YRITTÄJÄ-LEHTI UUDET JÄSENET Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 82 yritystä edellisen Yrittäjä-lehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA! Haapajärven Yrittäjät PTT Consult Agroinno Oy Ramicone Keskinen Milk and Machine Oy KontioBS Oy Toholammin Yrittäjät Maalaustyö A. Marjakangas Moto - Car MargeVee Tmi Pramia Plastic Oy Metallitekniikka Hannu Laajala Metsäpalvelu Liuska Oy Paulan Hoiva- ja Kotiapu Tmi Tmi Julian Putiikki Himangan Yrittäjät Hoitola Aromia Kalajoen Yrittäjät Befine H & J hyvinvointi Kalajoen 1. apteekki Kontioforest Oy Määttänen-Ojatalo Riia Johanna Satamapalvelu Suvanto Oy T Isopahkalan Turkis Oy /Turkisateljee T& E Isopahkala TMI Anni Rautakoski Tmi Ateljè Anne Pernu Kannuksen Yrittäjät Käännös- ja tulkkauspalvelut Päivi Hintikka Ylivieskan Yrittäjät Kiinteistömaailma/ Laaksojen Kodit Oy Kuljetus I Haapakoski Projant Oy Tule Yrittäjän Iltakouluun! T I Yrittäjän Iltakoulun puhujina toimivat Hans Välimäki, Pirjo Suhonen (Ivana Helsinki) ja Aku Syrjä (Akun Tehdas, Eppu Normaali). Kuulet kumpi oli ensin – hyvinvointi vai menestys? K o v Yrittäjän Iltakoulussa menestyksen ja hyvinvoinnin reseptejä. Yr ja Taidetalo Barokki Toiminimi Anu Alasaari Vieskamedia Ylivieskan Hiussalonki Frendi Kokkolan Yrittäjät Amani Hoiva Auto-Reko Tule kuulemaan menestyvän yrittäjän tarina omasta yrittäjyydestään. Tarinansa eri tapahtumissa kertovat Hans Välimäki, Pirjo Suhonen (Ivana Helsinki) ja Aku Syrjä (Akun Tehdas, Eppu Normaali). Jälki-istunnossa voit verkostoitua alueen muiden yrittäjien kanssa. Tervetuloa! Iltakoulujen aikataulut Tampere 11.2. I Joensuu 12.2. I Rovaniemi 13.2. Pori 14.2. I Jyväskylä 18.2. I Lappeenranta 19.2. Oulu 20.2. I Lahti 20.2. I Loviisa 26.2. Helsinki 5.3. I Rauma 5.3. I Seinäjoki 6.3. Kotka 6.3. I Lohja 7.3. I Mikkeli 12.3. I Turku 13.3. Järvenpää 14.3. I Kajaani 19.3. I Kuopio 19.3. Kokkola 19.3. I Hämeenlinna 20.3. I Vaasa 21.3. Ilmoittaudu www.lahitapiola.fi/iltakoulu Fancy O.K Hyvinvoinnin Tuuli Kiinteistöhuolto Eemi Kamula MH Siivouspalvelu Middag Creative KB Yhteistyössä: My Dreamhome Oy TradingESS Ab Pian Draama & Musiikkipalvelu Pohjanmaan Pelti ja Eristystyö Oy Rakennus Vetoniemi Oy T:mi Kampaamo Ulla Keskinen Timo Vihannan Lihashuolto Talohuolto Aro Ky Timon Korjaamo Tendek Ky TM-Import avoin yhtiö TinkyBell Tmi Tarmo Sillanpää Kälviän Yrittäjät Tmi Timo Junttila Agency and Consulting RH Oy Torimyynti Hilkka Typpi Koneurakointi Antti Siirilä T:mi Vaapputarvike J.Huhtala Oy Sikkilä Arto Ky Vimida Oy Lohtajan Yrittäjät Pietarsaaren seudun Yrittäjät Koivulan Hieronta Lohtajan-Himangan sairaankuljetus Avoin yhtiö Turkistarha Koskinen Jarmo Burgerteam Fastighets Ab Industrivägen 12 Jakobstad Jari Leino Paino & Terveys Nivalan Yrittäjät Kanckos Verkstad Koneurakointi J. Vainio Keddy Markkinointi Oy Nivalan Kaukokuivaamo Oy MoveZlikeJaana Nivalan Squash Gym Ky Star-Cargo Oy NivaTyöstö Oy P. Stenroth Tmi Lestijärven Yrittäjät Suomen Elektroniikkajäte Oy Metsäkuljetus Väisänen Oy /JTK Trading Oy Ltd Tmi Teijo Sarja Maalaus Tu om tu (Iv N al Te Halsuan Yrittäjät JT Laatupinnoitus Oy Reisjärven Yrittäjät METSÄn tähden Tiimi Oy Renkiman Venetjärven Taimisto T. Rajakangas Sievin Yrittäjät Ullavan Yrittäjät Ilmastointi- ja nuohouspalvelu Miettunen Oy Rajalan Kone ja Metalli Yrittäjien ensimmäiset SM-pilkit Lestijärvellä la 6.4.2013 klo 11.00-14.00 Yhte YRITTÄJÄ-LEHTI Neuvottelupäiviltä ideoita paikalliseen toimintaan YRITTÄJÄPALKITUT 2012 Kaustisen Yrittäjät Perhon Yrittäjät Esari Oy Korjaamo Rauma Ay Vuoden maatalousyrittäjä Sauli ja Taina Rauhala. Kalajoen Yrittäjät Kalajoen kodinkone Ky Alavieskan Yrittäjät Ravintola Junki Halsuan Yrittäjät Marko Meriläinen Vuoden maatalousyrittäjä Seppo ja Anna-Maija Karvonen Pietarsaaren seudun yrittäjät Tapio Sundel, Medi-apteekki ONNITTELUT 20 vuotta 5.2.2013 Lampelan Palvelukoti Ky, Tulppo 15 vuotta 4.2.2013 Talopalvelu Mustajärvi, Kaustinen 25 vuotta 28.2.2013 Mattilan Tasoite ja Maalaus Ky, Kokkola Perinteinen paikallisyhdistysten puheenjohtajien neuvottelupäivät antoi yrittäjille mahdollisuuden verkostoitua ja saada samalla työkaluja yhdistystoimintaan. Keski-Pohjanmaan alueellisessa palaverissa kuultiin Fennian terveiset sekä käytiin läpi mm. loppuvuoden toimintaa. 5 vuotta 5.2.2013 Paula Rautiainen Tmi, Tynkä KALENTERI Helmikuu 11.2. 12.2 15.2. 21.–22.2 Finanssiaamupäivä/Pk-barometri Kokkola ja Ylivieska SY:n Työvaliokunta K-P:n Yrittäjien sähköinen Uutiskirje nro 2 Aluejärjestöjen toimitusjohtajien neuvottelupäivät, Hki Maaliskuu 1.3 1.–2.3 8.-9.3 11.3 12.3 13.3 K-P:n Yrittäjien sähköinen uutiskirje nro 3 POMO II -seminaari, Tampere POMO II -seminaari, Oulu K-P:n Yrittäjien hallitus nro 2 SY:n Työvaliokunta Huomisen tieto jo tänään - Ajankohtaista verotuksesta, Kokkola 14.–15.3 Aluejärjestöjen toimihenkilöseminaari 19.3 Yrittäjän Iltakoulu, Aku Syrja 19.–21.3 Laki- ja työsuhdepäivät, Helsinki-Tukholma-Helsinki 21.3 SY:n Yrittäjäsanomat 3/2013 22.–23.3. POMO II, Helsinki 22.–23.3 POMO II -seminaari, Helsinki 25.3 Aluejärjestöjen puheenjohtajatapaaminen, Helsinki 26.3 SY:n Hallitus Huhtikuu 5.4 Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Magazine ilmestyy (materiaali viim. 16.03) 6.4 Yrittäjien SM-pilkit, Lestijärvi 10.4 MatchMaking -tapahtuma (Kaivosala) 12.4 Huomisen tieto jo tänään - Yrityksen talousasiat, mistä hinta muodostuu? Kokkola 10.–13.4 POMO III -järjestöseminaari, Bryssel 17.4. SY:n Työvaliokunta 18.4 Yritysturvallisuus seminaari, Kokkola 19.4 K-P:n Yrittäjien sähköinen Uutiskirje nro 4 23.4 SY:n Työvaliokunta, Lahti 23.–24.4 Kunnallisjohdon seminaari, Lahti 24.–26.4 Aluejärjestöjen pj:n kansainvälistymismatka, Istanbul 25.–28.4 POMO III –järjestöseminaari, Bryssel Toukokuu 18.5. 25.5 Yrittäjien Paintball -tapahtuma, Sievi K-P:n yrittäjien vuosikokous ja kevätkarkelot 5 6 YRITTÄJÄ-LEHTI ”Vaikea kuvitella aluetta ilman tällaista koulutusorganisaatiota” Centrian seuraava tähtäin toimiluvan uusimisessa Jorma Uusitalo na vuosina. Yrityselämä pitää tärkeänä muun muassa sitä, Yritykset Centria ammattikor- että niiden tarvitsemaa työvoikeakoulun alueella ovat seu- maa voidaan jatkossakin kouranneet huolestuneina, miten luttaa omalla alueella. Centria ammattikorkeakouammattikorkeakoululle asetetut kovat säästötavoitteet vai- lun rehtori ja toimitusjohtaja kuttavat koulutukseen tulevi- Pekka Hulkko tunnistaa yri- koulutusorganisaatiota, Hulk- sen koulutuksen väylä. Opistotason ammatillisesta kouko sanoo. lutuksesta opiskelija voi jatKoulutustarjonta työkaa ammattikorkeakouluun, elämän lähtökohdista ja sieltä edelleen YliopistokesHänen mukaansa Keski-Poh- kus Chydeniuksen maisteriohjanmaalla yksi vahvuus on jelmiin. Kaikki tämä on mahtänne rakennettu ammatilli- dollista toteuttaa nykyisten kolmen kampuksen alueella. Centrian ajankohtaisin haaste on varmistaa uusi toimilupa, koska kaikkien ammattikorkeakoulujen toimiluvat päättyvät kuluvan vuoden loppuun. Uusi lupa on haettava valtioneuvostolta kuluvan vuoden syyskuuhun mennessä. - Hallituksen esitys toimiluvan sisällöstä on vielä valmistelussa, mutta asian on tarkoitus edetä eduskunnan päätettäväksi kevään kuluessa. Sen jälkeen tiedämme, miten uutta toimilupaa haetaan, Hulkko kertoo. Toimilupaa haetaan joka tapauksessa nykyiselle kokonaisuudelle, joka käsittää kolme kampusta eli Kokkolan, Pietarsaaren ja Ylivieskan. - Haluamme kouluttaa jatAmmattikorkeakoulun ja alueen yrityselämän yhkossakin insinöörejä, tradenoteistyö on keskeinen osa Centrian toimintaa. Kuva meja, sairaanhoitajia, terveyCentrian messuilta Kokkolasta. denhoitajia, yhteisöpedagoge- tyselämän huolen. - Säästötavoitteet ovat suuret mutta ammattikorkeakoulun tarjoamaa koulutusta tarvitaan alueella jatkossakin. Siinä mielessä olen luottavaisena, koska on vaikea ajatella, ettei täällä toimisi tällaista T&k-toiminta tuo yritykset ja opetuksen lähelle toisiaan Jorma Uusitalo toiminta ei ole suoraan riippuvainen ministeriön rahoitukCentria ammattikorkeakoulun sesta. - Toisaalta tutkimus- ja ketutkimus- ja kehitystoiminta on verkottunut laajasti yri- hitystoiminnan on oltava yhtysmaailmaan Keski-Pohjan- teydessä opetukseen, vaikka maalla, Pohjanmaalla ja Poh- kyse olisi kuinka mielenkiinjois-Pohjanmaalla. Esimer- toisesta aiheesta. Jos jonkin kiksi vuonna 2010 peräti 900 alan koulutusohjelma lopeteyritystä oli mukana Centrian taan, jossain vaiheessa päättyy myös kyseisen alan t&kerilaisissa t&k-projekteissa. Huonoimmassa vaihtoeh- toiminta. Käytännössä näitä dossa ammattikorkeakoulun kahta asiaa yhdistävät resursaloituspaikkojen leikkauksel- sit, kuten laitteet, henkilökunla on negatiivisia vaikutuk- ta ja muu tukitoiminta, selvitsia t&k-toimintaankin, mutta tää tutkimus- ja kehitysjohtaja nykyisessä tilanteessa, missä Lasse Jansson Centriasta. Tutkimus- ja kehitysjohtaodotettavissa on vähennyksiä aloituspaikkoihin, tutkimus- ja sanoo kuitenkin arvioivanja kehitystoiminnan rahoitus- sa luottavaisesti niin ammattikorkeakouluopetuksen kuin mallilla on omat etunsa. - Opetus- ja kulttuuriminis- t&k-toiminnan tulevaisuutteriön rahoitus tukee opetusta, ta alueella. Siitäkin huolimatkun taas tutkimuksen ja kehi- ta, että opetukseen kohdistutyksen on haalittava rahoitus vat rahoitusleikkaukset hanmaailmalta kilpaillulta sekto- kaloittavat t&k-hankkeiden rilta. Eli siinä mielessä t&k- omarahoituksen järjestämistä. tana ovat elinkeino- ja työ- osaamista, tiloja ja laboratorielämän tarpeet sekä kehittä- oita. Hankkeisiin osallistuvat Centrian tekemän tutkimus- mishankkeet, joissa hyödyn- myös opiskelijat. - Viime vuonna tutkimus- ja ja kehitystoiminnan lähtökoh- netään ammattikorkeakoulun kehitystoiminnan arvo oli yhteensä noin seitsemän miljoonaa euroa. Siitä asiakasrahoituksen osuus oli 1,5 miljoonaa euroa, jonka yritykset maksoivat joko suoraan toimeksiantoina tai hankkeiden kautta. Vuoden aikana Centriassa oli käynnissä lähes 80 t&k-hanketta, Jansson kertoo. Yrityslähtöisen tutkimuksen ja kehityksen sekä opetuksen integraatio on monitahoista. - Tiiviin yritysyhteistyön ansiosta me Centriassa opimme uutta. Uudet asiat toivottavasti kulkeutuvat opetukseen saakka, jolloin opetamme oikeita asioita yritysten näkökulmasta. - Käytössämme on erittäin korkeatasoista laitekantaa, jota olisi mahdoton ylläpitää ilman hankkeita. AkkulaboTutkimus- ja kehitysjohtaja Lasse Janssonin mukaan tiivis yritysyhteistyö hyödyttää niin alueen yrityksiä ratorio ja Chemplant kemian koetehdas ovat hyviä esimerkkuin Centrian antamaa opetusta. Yritysyhteistyöstä lisäarvoa opetukseen YRITTÄJÄ-LEHTI ja, musiikkipedagogeja sekä sosionomeja, Hulkko jatkaa. Hänen mukaansa koulutustarjonta on mietitty alueen työelämän lähtökohdista, eli opiskelijoita koulutetaan tehtäviin, joita täkäläiset yritykset tarvitsevat. - Toimilupaa haettaessa on tärkeää, että alueen elinkeinoelämän ja työelämän ääni kuuluu ja antaa ne keskeiset aihealueet, jotka koulutukses- tärkeää, että Centrian oppilaspaikat säilyvät ja että ammattikorkeakoulun kampukset säilyvät Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Ylivieskassa. - Yrittäjät haluavat Centria ammattikorkeakoulun säilyvän vahvana, elinvoimaisena ja monialaisena. Ammattikorkeakoulu ei ainoastaan turvaa yrityksille ammattitaitoista työvoimaa, vaan Centrialla on tärkeä merkitys myös yritys- Yrityselämä pitää tärkeänä muun muassa sitä, että niiden tarvitsemaa työvoimaa voidaan jatkossakin kouluttaa omalla alueella sa halutaan säilyttää. Myös kansainvälisyys ja yrittäjyys ovat teemoja, joita Centria haluaa rehtorin mukaan pitää mukana koulutuksessaan. Vuosittain 10-15 henkilöä ilmoittaa aloittavansa yrittäjänä koulutuksen jälkeen, ja se on yksi syy, miksi ammattikorkeakoululle on tärkeää palvella uuden yritystoiminnan aloittamista. Leikkaukset kiihdyttäisivät nuorten poismuuttoa Centriassa halutaan tarjota jatkossakin muun muassa insinöörikoulutusta. kejä ympäristöistä, joita yritykset voivat hyödyntää omassa t&k-toiminnassaan. Kun yritykset esimerkiksi tekevät omia ajojaan korkeatasoisilla laitteilla oppilaitosympäristössä, se avaa opiskelijoille uusia mahdollisuuksia. Samalla niin opettajat kuin opiskelijat saavat käyttöönsä alan uusinta tietoutta, mikä puolestaan tuo lisähyötyjä opetukseen. Tämä keskinäinen vuorovaikutus kuvaa Janssonin mukaan hyvin sitä, millä tavalla ammattikorkeakoulu käytännössä tukee aluekehitystä opetuksen sekä tutkimuksen ja kehittämisen kautta. Palkintoja hyvästä työstä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu oli aikanaan eturivissä kehittämissä tutkimusta- ja kehittämistä osana ammattikorkean toimintaa. Viime vuoteen saakka sitä tehtiin nimenomaan Centria-nimellä, kunnes hyvä brändi otettiin koko ammattikorkeakou- lun käyttöön. Centrian harjoittama tutkimus- ja kehitystoiminta on myös palkittu useammassakin yhteydessä. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Tapio Uusitalo kertoo yrittäjien olevan huolestuneita Centria ammattikorkeakouluun kohdistetuista leikkausesityksistä. Hänen mukaansa on äärimmäisen Vuosina 2001 ja 2006 korkeakoulujen arviointineuvosto palkitsi Centrian t&k-työn aluekehitysvaikutuksen huippuyksikkönä. 2009 opetus- ten kehitysalustana, Uusitalo muistuttaa. Ammattikorkeakouluissa toteutettava tki-toiminta tuottaa yrittäjien kilpailukyvylle merkittävää tukea ja osaamista. Myös kansainvälistymisen mahdollistajana Centrialla on tärkeä rooli. Uusitalon mukaan on luonnollisesti tärkeää, että ammattikorkeakoulu elää ja kehittyy ajassa, ja että sen koulutustarjonta vastaa alueen yritysten työvoimatarpeita. - Jos Centrian koulutusta leikataan, sillä on hyvin moninaiset negatiiviset vaikutukset muun muassa poismuuttoon. Kun nuoret lähtevät opiskelemaan muualle, heitä on enää myöhemmin vaikea saada palaamaan kotiseudulleen. ja kulttuuriministeriö palkitsi Centrian tuloksellisuusrahalla. - Tutkimus- ja kehitystoiminnan tulevaisuus on meistä itsestä kiinni, koska vaihtoehtoja rahoituslähteiksi on runsaasti, Jansson sanoo ja toivoo, että EU-ohjelmakauden vaihtuessa päätöksiä uusista hankkeista ei joutuisi odottamaan kovin kauan. - Opetuksen rahoituksesta päättävien on tärkeä muistaa, että Centriasta valmistuneista opiskelijoista 80 prosenttia jää tälle alueelle. Jos meillä ei ole tarjota täällä koulutusta nuorille, he lähtevät hakemaan sitä muualta, ja sen jälkeen heitä on vaikea saada palaamaan, Jansson sanoo. Mitä yrittäjän on hyvä tietää? Yrittäjän ammattitutkintoon valmistavasta koulutuksesta saat starttia itsesi kehittämiseen työkaluja yritystoimintasi kehittämiseen laajempaa liiketoiminnan hallintaa rohkeutta, itsevarmuutta ja tavoitteellisuutta verkostoitumista ja vertaistukea OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄÄ: Helena Myllymäki, p. 044 725 0857 , [email protected] YRITTÄJÄ – Mitä jos... kehittäisit osaamistasi oppisopimuksella! Oppisopimus on HYVÄ DIILI – Ota yhteyttä, niin kerromme lisää! Koulutustarkastaja Maj-Britt Perttula, p. 044 7250 031 Koulutussuunnittelija Anu Haapasalo, p. 044 7250 033 Koulutussuunnittelija Marjatta Kuutsa, p. 044 7250 879 Chemplant kemian koelaboratorio on esimerkki Centrian t&kympäristöstä, jota myös alueen yritykset voivat käyttää vaativaan tutkimus- ja kehitystoimintaansa www.kpedu.fi 7 8 YRITTÄJÄ-LEHTI Suomen monipuolisimmasta painotalosta: asiakaslehdet esitteet hinnastot hyllysomisteet julisteet järjestölehdet laatikot lehdet lomakkeet luettelot kalenterit kansiot kartat kirjat kirjekuoret kutsut kuvastot kuvateokset käyntikortit lattiatelineet mainostuotteet messutuotteet mobilet ohjelmalehtiset pakkaukset pop-upit postikortit pöytästandit pöytätelineet sanomalehdet taidekirjat tarrat vihkikutsut vuosikertomukset Paremmat asiat syntyvät vain tekemällä paremmin. Paremmat Pyydä tarjous: asiat Asiakkuuspäällikkö Mainospainotuotteet, myymälä- jaYLIVIESKA: tapahtumamainonta, Matti Knuutila • 044 3110 209 premedia, crossmedia, aineiston- ja julkaisunhallitsija, syntyvät [email protected] iWay-tilausjärjestelmä, pakkaukset, vuosikertomukset, vain taidekirjat, lehdet ja sanomalehdet, messumateriaalit ja kalenterit – vain muutamia mainitaksemme. Kirjapainopäällikkö tekemällä Esko Östberg • 044 3110 204 Suomen monipuolisin www.lonnberg.fi [email protected] paremmin. www.lonnberg.fi KOKKOLA: Asiakkuuspäällikkö Timo Karkia • 050 5982 052 [email protected] Yritysrahoitusta vahvalla ammattitaidolla. Kun olet suunnittelemassa investointia, ota avuksesi rahoituksen asiantuntija. Pääset itse helpommalla ja saat yrityksellesi sopivimman rahoitusratkaisun, joka ei sido yrityksesi varoja ja vakuuksia hankintaan. Rahoituksen yhteyteen tarjoamme kattavan ja edullisen Kohdeturvavakuutuksen. Kysy lisää: Tuukka Hakala, rahoituspäällikkö Pohjola Pankki Oyj Isokatu 6, 67100 Kokkola Puhelin 010 252 1587, 050 448 8181 Faksi 010 253 1715 tuukka.hakala@pohjola.fi, www.pohjola.fi Puhelut 010-numeroihin maksavat (sis. 23 % alv) kaikkialta Suomesta soitettaessa lankapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu+0,0595 euroa/minuutti, matkapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu+0,1704 euroa/minuutti. Yhdessä hyvä tulee. YRITTÄJÄ-LEHTI Vahvistettuja veromuutoksia Minna Herlevi rustustöiksi ei kuitenkaan katsota mahdollisia kaivu- tai louhintatöitä. Edellytyksenä korotettujen poisVuoden alusta voimaan tulleilla korotettujen poistojen tekomahdolli- tojen vähentämiselle verotuksessuudella ja yrityksen maksamiin tut- sa on, että poisto on vähennetty kukimus- ja kehitystoiminnan palkkoi- luna myös yrityksen kirjanpidossa. hin liittyvällä lisävähennyksellä, ha- Lisäpoistoa ei siis saa tehdä pelkäslutaan edistää investointeja ja sitä tään veroilmoituksella. Verotuksen kautta parantaa työllisyyttä. Lähin- toimittamista varten verovelvollisen nä suuria yhtiöitä koskevilla korko- on esitettävä luotettava selvitys rajen vähennysoikeuden rajoituksella kentamisen aloittamisen sekä rakenpuolestaan halutaan hankaloittaa tu- nuksen, koneen tai laitteen käyttöönlon siirtämistä Suomesta ulkomaille. ottamisen ajankohdasta. Koneiden ja Asumisen verotusta kiristetään nos- laitteiden hankintamenot on eriteltätamalla asuntojen varainsiirtovero- vä verovelvollisen kirjanpidossa sikantaa ja laajentamalla veropohjaa ten, että ne ovat helposti erotettavissekä pienentämällä asuntolainojen sa muista menoista. korkojen vähennysoikeutta 80 proTilikauden päättymissenttiin. Yritysten tuotannollisista investoinneista korotetut poistot vuosina 2013 - 2015 Teollisuuden tuotannollisten investointien poisto-oikeus on kaksinkertaistettu määräaikaisesti vuosina 2013 – 2015 investointien lisäämiseksi. Tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista annetun lain (30.11.2012/699) mukaan elinkeinotoimintaa harjoittavalla verovelvollisella on oikeus tehdä korotetut poistot vuosina 2013-2015 käyttöön otettujen tehdas- ja työpajarakennusten sekä tehtaassa ja työpajassa käytettävien uusien koneiden tai laitteiden hankintamenoista. Korotetut poistot saadaan tehdä vuosilta 2013-2015 toimitettavissa verotuksissa, kuitenkin enintään kahtena verovuonna. Laissa tarkoitetun rakennuksen poistamattomasta hankintamenosta tehtävä poisto saa olla enintään 14 prosenttia. Koneiden ja laitteiden hankintamenosta tehtävä poisto voi olla enintään 50 prosenttia. Korotetut poistot saa tehdä sinä verovuotena, jolloin kone, laite tai rakennus on otettu käyttöön ja sitä seuraavana vuotena. Korotettua poistoa ei saa tehdä sellaisen käyttöomaisuuden hankintamenosta, josta on tehty ns. kehitysaluepoisto. ajankohdan vaikutus Huomioithan tilikauden päättymisajan kohdan vaikutuksen verovuoteen. Jos yrityksen tilikausi loppuu 31.1. ja rakennus valmistuu ja käyttöönotetaan 31.3.2015, ei tässä tilanteessa rakennuksesta voi tehdä korotettua poistoa, koska rakennuksen käyttöönotto on tapahtunut 2016 päättyvänä verovuonna. Korotettu poistomahdollisuus saadaan kuitenkin edellä mainitussa tilanteessa hyödynnettyä, mikäli yrityksen tilikautta pidennetään päättymään vasta rakennuksen käyttöönottoajankohdan jälkeen esimerkiksi 31.5.2015. Lisävähennys tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkoista vuosina 2013 - 2015 Pienet ja keskisuuret osakeyhtiöt ja osuuskunnat ovat vuoden 2013 alussa tuleen lain mukaan oikeutettuja määräaikaiseen lisävähennykseen verovuosina 2013-2015 työntekijöilleen maksamiensa tutkimus- ja kehitystyön palkkojen perusteella. Lisävähennyksen tavoitteena on kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukeminen. Elinkeinotoiminnan tulosta tehtävän lisävähennyksen määrä olisi 100 prosenttia yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeisiin kohdistuvista palkoista sellaisten hankkeiden osalta, jotka on aloitettu aikaisintaan 1.1.2013. Lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on Esimerkki: Yritys ottaa vuonna 2013 käyt- 400 000 euroa ja alaraja 15 000 eutöön korotettuun poistoon oikeutta- roa. van koneen, jonka hankintameno on 100.000 euroa. Yrityksen tilikausi Vaatimus tehtävä ennen on kalenterivuosi. Verovuonna 2013 verotuksen päättymistä koneesta saadaan tehdä enintään Lisävähennys tehdään elinkeinove50.000 euron suuruinen poisto (50 % rolain mukaan lasketusta elinkeino/ 100.000 €). Seuraavana verovuon- toiminnan tulosta ja sitä on vaaditna 2014 poisto on enintään 25.000 tava ennen verotuksen päättymistä. euroa (50 % / 50.000 €). Verovuo- Verovelvollisen on esitettävä selvidesta 2015 lähtien loppuosa koneen tys vähennyksen myöntämisen edelhankintamenosta poistetaan osana irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöstä. Rakennusten osalta edellytyksenä korotetun poiston tekemiselle on, että rakentaminen on aloitettu aikaisintaan 1. päivänä tammikuuta 2013. KHT-tilintarkastaja ja ELY-keskuksen Rakentaminen katsotaan aloitetuksi sertifioima yrityskonsultti Minna Herpääsäännön mukaan kun perustus- levi, joka toimii KPMG Oy Ab:ssä Parttyöt on aloitettu. Rakennuksen pe- nerina. lytysten täyttymisestä ja vähennyksen laskenta perusteena käytettävistä palkka menoista. Vähennyksen myötä elinkeinotoiminnan tulos voi myös muuttua tappiolliseksi. Lisävähennystä ei kuitenkaan saa tehdä elinkeinotoiminnan tulosta, joka muodostuu konserniavustuksesta. Isojen yhtiöiden korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan yhteydessä muuttuu myös veropohja, jonka mukaan varainsiirtovero maksetaan. Kauppahinnan lisäksi varainsiirtovero on maksettava myös osakkeisiin kohdistuvasta velkaosuudesta eli ns. yhtiölainasta. Vielä ehtii tehdä kauppoja pienemmällä varainsiirtoverolla Muutosta sovelletaan 1.3.2013 jälkeen tehtyihin kauppoihin. LuovuElinkeinoverolakiin on lisätty vuo- tushetkenä pidetään varsinaisen luoden 2013 alusta uusi korkokulujen vutussopimuksen allekirjoitushetvähennysoikeutta koskeva rajoitus- keä. säännös, jota kuitenkin sovelletaan Asunto-osakkeiden ensimmäisen kerran vasta vuoden Esimerkki: 2014 verotuksessa. Lainsäätäjän tar- myyntihinta on 50.000 € ja yhtiölaikoituksena on ollut rajoittaa kansain- naosuus 50.000 €, kaupantekohetki välisten konsernien mahdollisuutta helmikuu 2013. Ostaja allekirjoittaa asunto-osaksiirtää tuloa Suomesta korkoina makeiden kauppakirjan helmikuussa talamman verorasituksen maihin. 2013. Sopimuksen mukaan omistusEi käytännön vaikutusta pkoikeus siirtyy ostajalle huhtikuussa sektorin yrityksiin 2013. Luovutukseen sovelletaan aiUusi säännös koskee sekä koti- että emmin voimassa olleen lain säänulkomaisia yhteisöjä ja henkilöyhti- nöksiä, eli varainsiirtoveroa on suoöitä. Korkojen vähennysrajoitus kos- ritettava 1,6 % kauppahinnasta eli kee vain elinkeinotoiminnan korko- 1,6 % / 50.000 € yht. 800 €. Yhtiöja, jos nettokorkomenojen ( korkotu- lainaosuudesta ei suoriteta varainlot – korkomenot) määrä on vuodessa siirtoveroa. yli 500.000 euroa. Koska nettokorkomenojen vähennysraja on euromää- Esimerkki: Asunto-osakkeiden räisesti noinkin korkealla, ei tämä ra- myyntihinta on 50.000 € ja yhtiölaijoitussäännös tule sovellettavaksi ko- naosuus 50.000 €, Kaupantekohetki vinkaan moneen pk-sektorin yrityk- huhtikuu 2013 seen. Ostaja allekirjoittaa asunto-osakRajoitus ei myöskään koske tulo- keiden luovutusta koskevan esisopiverolain mukaisessa ns. henkilökoh- muksen helmikuussa 2013. Varsinaitaisessa tulolähteessä tai maatalou- nen luovutussopimus allekirjoitetaan den tulolähteessä verotettavia tulo- huhtikuussa 2013. Luovutukseen soja. Siten esim. kiinteistöyhtiöiden ja velletaan muuttuneita varainsiirtopassiivista sijoitustoimintaa harjoit- verolain säännöksiä, eli varainsiirtavien yhtiöiden korkokulut jäisivät toveroa on suoritettava 2,0 % kauplähtökohtaisesti tämän säännöksen pahinnasta (50.000 €) ja osakkeisiin soveltamisalan ulkopuolelle. kohdistuvasta yhtiölainaosuudesta (50.000€) eli yht. 2 % / 100.000€ yht. Asuntokaupan varainsiirtovero 2.000 €. nousee Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppahinnasta maksettava varainsiirtovero nousee 1,6 prosentista 2 prosenttiin 1.3.2013 alkaen. Samassa Mikäli olet suunnittelemassa asunnon ostamista, kannattaa tehdä sitova kauppasopimus vielä ennen maaliskuun alkua! Kuljettajalta vaaditaan ammattipätevyys toimialasta riippumatta Olipa yritys vaateliike, rautakauppa, rakennusliike, kukkakauppa tai sähköliike, kuljettajien koulutuspakko koskettaa jokaista toimialaa. Merkitystä ei myöskään ole sillä, tarvitseeko yritys liikennelupaa. Yrittäjä ja kaikki työntekijät, jotka ajavat yrityksen, kaupungin, kunnan tai vaikka urheiluseuran ajoja, joihin tarvitaan C1, C, D, tai D1 -luokan korttia, kuuluvat todennä köisesti uuden koulutusasetuksen piiriin. Kuljettajien on suoritettava jatkokoulutus viiden vuoden aikana eli henkilöliikenteessä 10.9.2013 ja tavaraliikenteessä 10.9.2014 mennessä. Ammattipätevyys myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen koulutuksia on käytävä uudelleen. Ajon määrä ei vaikuta pätevyysvaatimuksiin. Vaikka työntekijän tarvitsisi vain kerran kuukaudessa hakea tai viedä yrityksen tavaraa raskaalla pakettiautolla tai kuorma-autolla, on hänen käytävä kuljettajan ammattipätevyyskoulutus. Vapautukset koulutuksesta ovat erittäin marginaaliset. Viisi seitsemän tunnin koulutuspäivää Ajoneuvon luovuttaminen henkilölle, jolla ei ole voimassa olevaa ammattipätevyyttä, on kielletty. Sakot saa myös ajoneuvon luovuttaja. Vastuu pätevyydestä koskee myös työnantajaa, jonka on seurattava myös kuljettajan ammattipätevyyden voimassaolon säilymistä. Ammattipätevyys vaatii viisi seitsemän tunnin koulutusjaksoa, joita voi käydä yhden kerrallaan. Vain ennakoivan ja ympäristöystävällisen ajon koulutusjakso on pakollinen, muut kurssit voi valita yrityksen ja työntekijän tarpeiden mukaan. Kursseja voi myös räätälöidä yrityksen tarpeisiin, kunhan sisältö vastaa direktiivin vaatimuksia. Lisätietoja Esimerkkejä ammattipäte vyyttä edellyttävistä työtehtävistä sekä koulutusta tarjoavista yrityksistä voi lukea Liikenteen turvallisuusviraston Trafin sivuilta osoitteesta www.trafi.fi/tieliikenne/ammattiliikenne/kuorma-_ja_ linja-autonkuljettajien_ammattipatevyys 9 10 YRITTÄJÄ-LEHTI Vanhuspalvelulaki luo yrittäjille mahdollisuuksia Tuomas Telkkä Kuntia kannustetaan yhteistyöhön yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa, Lakimuutos tuo myös tasa-arvoa palvelujen tuottajien välille. Eduskunta hyväksyi lain iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta eli ns. vanhuspalvelulain loppuvuodesta 2012. Laki tulee voimaan 1.7.2013. Laki edellyttää kuntia laatimaan valtuustokauden aikaisen suunnitelman siitä, millä tavalla kunnat turvaavat ikääntyneille palvelutarpeen arvioinnin sekä määrältään ja laadultaan riittävät palvelut. Suunnitelma on hyvin samankaltainen kuin hallitusohjelmaan kirjattu tavoite velvoittaa kunnat luomaan palvelustrategia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja tuottamisesta. Uusien valtuustokausien alkaessa on tärkeää huolehtia siitä, että tämä suunnitelma olisi selkeässä linjassa kunnan muiden palvelustrategisten linjausten kanssa. Yrittäjät voivat syystä kehottaa kuntia laatimaan valtuustokausittain palvelustrategian, jonka luontevana osana voidaan pitää vanhuspalvelulain edellyttämää suunnitelmaa. Selvä ja kokonaisvaltainen suunnitelmallisuus auttaa kuntia selkiyttämään palvelujen järjestämis- ja tuotantovastuun erottamista. Palveluntarjoajat samalle viivalle Vanhuspalvelulaissa vaaditaan kuntien huolehtivan siitä, että iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen tarvetta ja riittävyyttä arvioidaan säännöllisesti. Arvi- oinnissa ei erikseen aseteta erilaisia kriteerejä tuottajien kesken. Lain perusteella kaikkien palveluja tuottavien julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden tulee olla samalla viivalla palvelujen laatua arvioitaessa. Tämä on tervetullut asia, joka tasa-arvoistaa osaltaan eri tuottajien asemaa suhteessa palvelujärjestäjään. Kuntia velvoitetaan kehittämään yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti laki lähtee siitä, että henkilöstön määrää sekä palveluiden laatua tulee katsoa ja arvioida ikääntyvän henkilön näkökulmasta hänen tarpeidensa mukaan. On siis kaikin tavoin tervetullut asia, että henkilöstön määrästä ei säädetä velvoittein ns. henkilöstömitoituksella. Lisäksi laissa kuntia velvoitetaan kehittämään yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Tämä on tervetullut kirjaus, ja se antaa yrittäjille selkänojaa vaatia kunnilta entistä selkeämpää ja reilumpaa yhteistyötä yritysten kanssa. Tietoiskut yrittäjille Jorma Uusitalo sällöissä esimerkiksi talousasioita yhdistelemme jonkin Yrittäjille tarjoutuu mahdol- verran. Samoin sosiaalista lisuus hyötyä koulutuksesta mediaa käydään läpi markkiniissäkin tapauksissa, jolloin nointiin, myyntiin ja yritysten liittyvissä he eivät pääse paikan päälle tietotekniikkaan koulutustilaisuuteen. Helmi- osioissa. 1. helmikuuta tietoiskuun alussa käynnistynyttä kut aloittaneessa koulutukseskahdeksan ajankohtaisen tie- sa aiheena olivat yrittämisen toiskun sarjaa voi katsoa myö- hyvinvointi, jaksaminen ja tuhemmin myös netistä. Nettilä- loskunto, Isokoski kertoo. Hänen mukaansa nyt alkahetyksistä vastaa Keski-Pohjanmaan aikuisopiston LIME- neen koulutuskokonaisuuden aiheet valittiin top 8-listan petv. rusteella. Niiden lisäksi suoKoulutuskokonaisuutta edelsi yrittäjille suunnattu situimpia aiheita vastaajien kysely, jossa heiltä kysyttiin mielestä olivat rakentavan pakoulutustarpeista. Kyselyn to- lautteen antaminen sekä saateutti Keski-Pohjanmaan Yrit- minen, toimiva ja tuloksellitäjät yhdessä Opastin-palve- nen asiakaspalvelu, ihmisten lun ja aikuisopiston Start Up- johtaminen - lisäarvoa ja kilhankkeen kanssa. Kysely lä- pailukykyä yritykselle, vieshetettiin noin 2 600 yrittäjälle, tinnällä ja vuorovaikutukselja siihen vastasi 247 keskipoh- la parempaan johtamiseen sejalaista yrittäjää kaikilta toi- kä varmuutta mediaesiintymiseen. mialoilta. Isokoski korostaa, että nyt Hyvinvointi ja jaksaminen valittujen aiheiden lisäksi aikuisopistolta on luonnollisesti ensimmäisenä aiheena Start Up-hankkeen projektipäällikkö Anne Isokoski kertoo, että kyselyssä koulutuksen selkeiksi ykkösaiheiksi nousivat hyvinvointi, jaksami- Projektipäällikkö Janne Erkkinen ja tuloskunto. län mukaan LIME-tv:n välittä- Aiheita oli noin 30, ja kä- mät nettilähetykset ovat yrittäjilvimme niitä läpi yhdessä Kes- le erinomainen tapa hyötyä kouki-Pohjanmaan yrittäjäjärjes- lutuksesta aikaan ja paikkaan tön kanssa. Koulutuksen si- katsomatta. Varapuheenjohtajat esittelyssä Juha Enlund Jorma Uusitalo työtä yrittäjien ja Suomen hyväksi. NuorisotyöttömyytJuha Enlund, Tuula Anttiroi- tä sekä syrjäytymistä täytyy ko ja Kimmo Hanhisalo valit- torjua näyttämällä esimerkkiä tiin Keski-Pohjanmaan Yrit- ja menemällä mukaan kehittäjien varapuheenjohtajiksi tämään ratkaisuja ongelmiin. alkaneelle kaudelle. Ohessa Myös uudet yrittäjät sekä varapuheenjohtajien ajatuksi- maahanmuuttajayrittäjät taren siitä, mitä ovat yrittäjäjär- vitsevat tukea, Enlund sanoo. Hänen mukaansa on tärjestön tärkeimmät tehtävät ja millaisia asioita he itse tehtä- keää olla siellä, missä asioivässään pitävät erityisen tär- ta valmistellaan ja missä päätökset syntyvät sekä maakunkeinä. tatasolla että valtakunnallisesti. Edunvalvontaa - Paikallisyhdistyksiin pakaikilla tasoilla Juha Enlund työskentelee nostaminen kannattaa, koska toimitusjohtajana Pept Oy siellä se voima on. Varapuheenjohtaja toteAb:ssä, jonka hän perusti silloisen yhtiökumppaninsa aa, että kaikilla yrittäjillä pikanssa 1992. Alunperin yh- tää olla mahdollisuus kuulua tiö tunnettiin nimellä Pietar- yhteiseen järjestöön, jolla on saaren Eristys- ja Peltityö Oy. halu ja tahto ajaa yksittäisen - Edunvalvontaa on tehtävä yrittäjän asioita kuntatasolla kaikilla tasoilla kunnallisesti ja valtakunnallisesti. - Kun tarkastellaan tarjolja valtakunnallisesti. Meidän on oltava mukana sellaisissa la olevia vaihtoehtoja, päädyvaliokunnissa, joissa tehdään tään yhä uudestaan samaan kokonaisuuteen, eli omassa tapauksessani Kaustisen yrittäjäyhdistys, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät, Suomen Yrittäjät. - Järjestön jäsenyys kannattaa, koska kattavan verkostonsa ansiosta se pystyy auttamaan yrittäjiä eri tilanteissa. Tässä paikallisyhdistyksillä on keskeinen rooli. Samoin verkostoituminen on helpompaa näin suuressa tiimissä jäsenetuja unohtamatta, Enlund sanoo. ”Yhteistyötä hyvässä yhteishengessä” Tuula Anttiroiko on kalajokinen yrittäjä, joka toimii yrittäjänä perustamissaan yrityksissä perintätoimisto Reskont Oy:n (1986 )ja tilitoimisto T.A Tilikontrolli Oy (1990). Hän toimii yrittäjä-omistajana yhdessä veljensä kanssa tilitoimistossa, ja heidän lisäkseen yrityksessä työskentelee viisi työntekijää. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien varapuheenjohtajan tehtävässä hän sanoo pyrkivänsä jatkamaan edellisten puheenjohtajien tavoin hyvässä hengessä tehtävää yhteistyötä. - Käytännössä se tarkoittaa yhteisesti sovittujen tavoitteiden eteenpäin viemistä ja esille tulevien asioiden hoitamista. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry on mielestäni onnistunut aikaisempina toimintavuosina hyvin tuomaan esille yrittäjä näkökulman ja samaa linjaa on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin, Anttiroiko sanoo. KPY:n tärkein tehtävä on hänen mukaansa tuoda esille alueellisesti ja valtakunnallisesti alueen yrittäjien näkökulma päätettäviin asioihin sekä alueen yritystoiminnan tukeminen ja auttaa yrittäjiä verkostoitumaan. - Kansainvälistyminen on YRITTÄJÄ-LEHTI 11 myös netin kautta saatavissa räätälöityä lisäkoulutusta kulloisenkin tarpeen mukaan. - Kaiken kaikkiaan on ilahduttavaa, että monen tahon yhteistyönä on saatu aikaan tällainen kokonaisuus sekä esille yrittäjille aidosti tärkeitä asioita. Lähetykset tarjolla kaikille kiinnostuneille Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä on iloinen siitä, että yrittäjille on saatu järjestettyä nyt koulutusta, joka ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Yrittäjät voivat perehtyä koulutukseen silloin, kun se heille parhaiten sopii. - Nettilähetysten ansiosta myös yrittäjyyttä harkitsevat nuoret pääsevät seuraamaan koulutuksia ja tutustumaan yrittäjyyden eri aihealueisiin. Järjestettävät koulutukset ovat ilmaisia, ja yrittäjien sekä yrittäjyydestä kiinnostuneiden nuorten lisäksi niitä voivat hyödyntää vaikkapa opiskelijat, opettajat ja ketkä tahansa aiheista kiinnostuneet, Järkkälä kertoo. Anne Isokosken edustama Start Up-hanke alkoi vuonna 2010 ja se kestää vielä kuluvan vuoden. Hanke avustaa uusia yrityksiä niiden perustamis- jekteissa. - Koulutuksen järjestämisessä en näe KPY:n roolia kovin suurena. Siinä tärkeintä on jakaa jäsenistölle tietoa esimerkiksi ajankohtaisista lainsäädäntöön liittyvistä muutoksista. Yrittäjäjärjestön jäsenyys kannattaa hänen mukaansa ennen kaikkea sen takia, että jäsenyys auttaa yrittäjää verkostoitumaan. ”Alueen asioita SY:n tietoon” Tuula Anttiroiko alueen yrityksille yksi haaste, samoin työvoiman saatavuus tulevaisuudessa. Kansainvälistyminen tapahtuu yritysta- solla, mutta meille on tärkeää olla mukana esimerkiksi oppilasyhteistyössä ja kansainvälistymiseen liittyvissä pro- Varatuomari Kimmo Hanhisalo Kokkolasta edustaa Keski-Pohjanmaan Yrittäjiä Suomen Yrittäjien työmarkkinavaltuuskunnassa. Hänen mukaansa valiokunnassa pääsee asioiden ytimeen ja osallistumaan juuri niiden asioiden käsittelyyn, jotka ovat kulloinkin ajankohtaisia. - Suomen Yrittäjät huolehtii pk-yritysten edunvalvonnasta eri tahoilla. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien varapuheenjohtajana näen tärkeäksi, että me viemme täältä SY:n tietoon niitä asioita, jotka koetaan maakunnassa tär- keiksi ja joihin liittyy mahdollisesti ongelmia. On myös keskeistä saada yritysten tietoon edunvalvontaan liittyviä asioita sekä tarjota jäsenistölle monipuolista neuvontaa useilla eri alueilla, Hanhisalo sanoo. Hänen mukaansa lisäksi on asioita, jotka eivät liity suoraan Suomen Yrittäjien toimintaan mutta joista myös on huolehdittava. On esimerkiksi varmistettava se, että yrittäjien ääni kuuluu paikallisessa ja alueellisessa päätöksenteossa. Ei vähiten sen takia, että Keski-Pohjanmaallakin pk-yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä. - Yritystoiminnan edellytysten kehittämisessä meidän on tärkeää vaikuttaa alueellisesti esimerkiksi liikennehankkeisiin. Tällä hetkellä talouden ongelmat asettavat yrityksille omat haasteensa. Jos yrittäjäjärjestö voi auttaa tässä tilanteessa jäsenistöään yli pahimman muun muassa toimintaedellytyksiä kehittämällä, siinä on meille tekemistä yllin kyllin, Hanhisalo sanoo. Kimmo Hanhisalo vaiheessa sekä toimivia mikro- ja pk-yrityksiä niiden kasvuvaiheessa. - Hanke on iso ja käytännön läheinen. Pelkästään viime vuonna siihen tuli Keski-Pohjanmaalta mukaan noin 45 yritystä. Mukana on paljon nuoria yrittäjiä, ja meillä on iso vastuu siitä, miten voimme tukea heitä yrittäjyyden alkutaipaleella, Isokoski toteaa. Opastin puolestaan on yksityishenkilöille ja yrityksille tarkoitettu neuvonta- ja ohjauspalvelu. Ottamalla yhteyttä Opastin-palveluun yrittäjille tarjoutuu mahdollisuus selvittää yhdessä asiantuntijoiden kanssa kulloiseenkin tarpeeseen parhaiten istuva koulutus. Seuraavat Yritystalo Evaldissa Kokkolassa pidettävät koulutukset järjestetään seuraavasti: 13.3. ajankohtaista verotuksesta, 12.4. yrityksen talousasiat, mistä hinta muodostuu, 3.5. pienyrityksen markkinointi tänään, 5.9. (Yrittäjän päivä) työhyvinvointi - ihmisten johtamista ja yhdessä voimaantumista, 4.10. lisää tehoa yrityksen tietotekniikkaan, 1.11. katetuottolaskenta ja sen hyödyntäminen, 13.12. toimiva ja tuloksellinen myynti ja asiakaspalvelu. 12 YRITTÄJÄ-LEHTI Suurteollisuuden kasvu synnyttää uutta yritystoimintaa Jorma Uusitalo Kokkolan suurteollisuusalue oli alun alkaen käytännössä kahden kauppa, Outokummun ja Kemiran. Noista ajoista yhtiörakenteet ja omistukset ovat muuttuneet merkittävästi. Alueella toimii kahden suuryhtiön jälkeläisiä mutta niiden lisäksi kymmeniä kokonaan uusia yrityksiä. Suurteollisuus on tarvinnut rinnalleen monenlaisia palveluntuottajia, mikä on tarjonnut uusia mahdollisuuksia monille pk-yrityksille. Vaikeinakin taloudellisina aikoina Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä on säilynyt vakaana työllistäjänä. Tänä päivänä Kokkolan suurteollisuusalue työllistää suoraan noin 2 000 työntekijää, ja yrityksiä alueella toimii yli 60. - Alueelle on syntynyt runsaasti yrityksiä, jotka tuottavat esimerkiksi ruoka- ja kunnossapidon palveluita sekä metallitöiden palveluita, kuljetuspalveluita ja suunnittelupalveluita, kertoo KOSEKin toimitusjohtaja ja vt. kehitysjohtaja Jonne Sandberg. Hänen mukaansa nykyisessä taloustilanteessa on erittäin merkittävää se, miten hyvin alueella on onnistuttu säilyttämään työpaikat. - Yritysten määrän kasvu perustuu muun muassa yritysten keskinäisten synenergiaetujen tarjoamiin mahdol- Sanna Salmen mukaan noin 90 prosenttia ravintola Kipin asiakkaista työskentelee suurteollisuusalueella. lisuuksiin. Alueen keskeinen sijainti on ehdottomasti vahvuus ja tietenkin myös sillä on oma vaikutuksensa, millaista elinkeinopolitiikkaa on harjoitettu paikallisesti ja valtakunnallisesti, Sandberg jatkaa ja toteaa, että tulevaisuuskin näyttää suurteollisuusalueen horisontista hyvältä. Viime Hannu Sarjan mukaan Meriuksen kasvustrategiassa merkittävä rooli on yrityksen omalla innovaatiolla, jossa perinteisen laserkeilausteknologian soveltaminen viedään täysin uudelle tasolla. suunnittelutoimisto Merius Oy on hyvä esimerkki yrityksestä, joka on kasvanut viime vuodet voimakkaasti yhdessä asiakkaidensa kanssa. - Meriuksen kokonaissuunMerius muutti nittelupalveluille on ollut lilähelle asiakkaitaan sääntyvä kysyntä esimerkiksi Kokkolalainen koneenraken- Kokkolan suurteollisuusalunus- ja infra-alaa palveleva eella sijaitsevissa yrityksissä, joiden tekemät mittavat investoinnit ovat heijastuneet positiivisesti myös meidän toimintaamme, kertoo Meriuksen omistaja ja toimitusjohtaja Hannu Sarja. Hänen mukaansa suuri osa yrityksen liikevaihdosta tulee paikalliselle teollisuudelle myytävistä palveluista. Kasvuhakuisesti toimiva yritys muutti viime syksynä Port Toweriin suurteollisuusalueen välittömään läheisyyteen. - Uudet tilat mahdollistavat yrityksenme kasvun edelleen, sillä meidän näkökulmasta paikallinen teollisuus on investoimassa vahvasti jatkossakin. Ennen kaikkea olemme nyt lähempänä asiakkaitamme, ja pystymme palvelemaan heitä entistä joustavammin. Yhtiön kasvustrategiassa merkittävä rooli on Tekesvuonna ja tämän vuoden aikana alueella toimivat yritykset ovat kertoneet jo yhteensä 110 miljoonan euron lisäinvestoinneista Kokkolaan. latoimintaansa viime syksynä Kokkolan suurteollisuusalueelle. Ravintola Kippi palvelee asiakkaita eteläisellä suurteollisuusalueella. - Meillä on jo ravintola Picante Koivuhaassa ja kun sen lisäksi tarjoutui tilaisuus tähän, niin miksi ei. Ravintola Kipillä on asiakaskunta valmiina, ja me voimme tarjota heille hyviä ruokapalveluita. Suurin osa, noin 90 prosenttia asiakkaistamme, on suurteollisuusalueen työntekijöitä, ravintoloitsija Sanna Salmi sanoo. Hänen mukaansa alkutaival suurteollisuusalueella on sujunut hyvin, vaikka lounasruokailun ajoittuminen lyhyelle aikavälille asettaakin omat haasteensa. Koska suurteollisuusalue ei nuku koskaan, palvelun on toimittava ympärivuorokautisesti. Sitä varten Kipin yhteydessä toimii itsepalvelualue 24/7-periaatteella, eli ruokaautomaatista saa ympärivuorokautisesti juomien lisäksi esimerkiksi ruoka-annoksia ja Ravintola Kippi palvelee välipaloja kuten sämpylöitä ja ympäri vuorokauden pullaa. Lisäksi yritys tarjoaa Yrittäjät Sanna Salmi ja Jouni pitopalvelua yrityksille ja ykPlusisaari laajensivat ravinto- sityisille. hankkeeksi edenneellä yrityksen omalla innovaatiolla, jossa perinteinen laserkeilausteknologian soveltaminen viedään täysin uudelle tasolle. - Innovaatio liittyy liikkuvaan laserkeilaukseen, jossa kerätään tietoa olemassa olevista rakenteista, niin sanottuja ”as built”-tietoja, digitaaliseen muotoon. Tuloksista syntyy virtuaalisia tehtaita, jotka tukevat 3D mallintamalla tuotettujen kokonaispalvelujemme lisäksi teollisuusorganisaatioiden eri sidosryhmien toimintoja aina kunnossapidosta yrityksen ylimpään johtoon. - Meidän innovaatiomme keskittyy uusien teknologioiden soveltamiseen, jossa digitaalista tietoa jalostetaan eri tavalla kuin aikaisemmin on totuttu. Uusi menetelmä laskee tuntuvasti laserkeilauksen kustannuksia, jonka vuoksi menetelmän käyttö tulee yleistymään sen paremman kustannustehokkuuden ansiosta, Sarja kertoo. YRITTÄJÄ-LEHTI Mainoseuroille uusia jakajia Jorma Uusitalo roon. Mediakenttä elää rajussa murroksessa. Yrittäjien pitäisi pysyä muutosvauhdissa mukana ja löytää ne mediat, joiden kautta yritys tavoittaa mahdollisimman hyvin nykyiset ja potentiaaliset asiakkaansa. Suomalaiset ovat ainakin olleet lehdenlukijakansaa. Sanoma- ja paikallislehdissä ilmoitukset toimivat edelleen. Printtimedian suurena haasteena on kuitenkin se, että lehti-ilmoittelun hintakilpailukyky on joutunut kovaan testiin niin yleisen taloustilanteen kuin mediakentän murroksen seurauksena. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla MTV 3 pyrkii entistä hanakammin mainosmarkkinoille. Tv-yhtiö on onnistunut räätälöimään alueellisen mainonnan näkyvyysalueen sellaiseksi, että se vastaa ilmeisen hyvin maakunnan mainostajien tarpeita. Oma lukunsa on sosiaalinen media. Esimerkiksi Facebookmainonnasta ainakin puhutaan yhä useammin. Verkkokaupan arvo on noussut Suomessa jo yli 10 miljardiin eu- ”Ylösajovaihe vaatii näkyvyyttä” tullut uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Maikkari on onnistunut räätälöimään näkyvyysalueensa niin, että ne vastaavat varsin hyvin totuttuja kaupallisia markkina-alueita. Toimituksen tekemän soittokierroksen perusteella monet mainostajat kertovat yllättyneensä tv-mainonnan edullisuudesta. Nissilä sanoo, että vielä on vaikea arvioida, onko kyseessä pysyvä asetelma vai liittyy- kö edulliseksi sanottu hintata- jatketaan tänäkin vuonna. - Perinteinen lehtimainonta so vaiheeseen, jossa ilmoituson kallistunut niin paljon, etmarkkinoita yritetään jakaa tä mainontaan käytettävät meuudelleen. not pysyvät aika lailla samalla Erkin Halli tasolla, vaikka teen omaa lehjakaa omaa lehteä teä. Tänä vuonna karsin perinPietarsaaressa ja Kokkolassa teistä lehtimainontaa jonkin toimivan Erkin Hallin yrittä- verran, ja käytän siitä säästyjä Juhani Salo ryhtyi julkaise- neet rahat omaan lehteen, Samaan viime vuonna yrityksen lo kertoo. omaa lehteä. Salon mukaan Hän arvioi, että tänä vuonratkaisu vaikuttaa onnistu- na Erkin Halli julkaisee tabneelta, ja lehden julkaisemista loid-kokoisen lehden noin Ylivieskalaisen K-rauta Rautapohjan mainonnasta noin puolet tapahtuu ketjun kautta, ja toinen puoli on paikallisiin päätöksiin perustuvaa mainontaa. Yritys muutti äskettäin uusiin tiloihin, mikä vaikuttaa toimitusjohtaja Tero Nissilän mukaan alkaneen vuoden markkinointipanostuksiin. - Meillä on meneillään ylösajovaihe, ja sen takia tarvitsemme toimia, joilla pystymme lisäämään K-rauta Rautapohjan tunnettavuutta. Yritämme hakea mainosbudjetista säästöjä jos mahdollista, mutta emme myöskään jarruttele. Aika lailla menemme edellisvuoden tasolla, toimitusjohtaja kertoo. Nissilä on hoitanut yrityksen mainontaan liittyviä asioita kymmenen vuotta. Tuolta ajalta on nähtävissä joitakin selkeitä muutoksia. - Lehtimainonnan kustannukset ovat nousseet kymmenessä vuodessa voimakkaas- Kilpailu mainoseuroista kiristyy. Yritykset joutuvat miettimään entistä tarkemmin, mitä kanavia pitkin ti. Samaan aikaan rinnalle on ne tavoittavat pirstoutuvassa mediakentässä asiakkaansa mahdollisimman kattavasti. YRITTÄJÄ ONHAN TILITOIMISTOSI AUKTORISOITU www.taloushallintoliitto.fi kuusi kertaa. Sitä jaetaan Pietarsaaren ja Kokkolan talousalueille noin 50 000 kappaletta. Kyseessä on puhtaasti mainoslehti, jonka jakelun hoitaa Itella. Salon kokemusten perusteella lehtimainonta on se, joka puree edelleen parhaiten, vaikka sen kustannukset ovatkin nousseet. Ihmiset ovat tottuneet lukemaan lehden aamuisin ennen töihin lähtöään, ja esimerkiksi internetistä mainonta ei tavoita varttuneempaa väestöä. Viime vuonna lehtimainonnan osuus Erkin Hallin mainosbudjetista oli noin 70 prosenttia. - Televisiomainontaa olen kokeillut muutaman kerran, mutta sen tehoa en osaa vielä arvioida. Pitäisi rakentaa ensin kampanjoita ja tehdä asiat oikein kunnolla, jotta voisi sanoa enemmän. - Myös internetin osuus mainonnassa lisääntyy tulevaisuudessa. Kehitys kulkee siihen suuntaan, että asioita tehdään entistä enemmän tableteille. Siihen on kyllä vielä matkaa, ennen kuin tabletit ovat vallanneet kokonaan markkinat, Salo toteaa. HAAPAJÄRVI Haapalaskenta Arja Ruuska Ky Tilitoimisto Raija S. Törmänen Avoin yhtiö 044 08 KALAJOKI Talenom Kalajoki 0207 525300 KANNUS Tilipalvelu Tietovakka Oy 06 870335 KAUSTINEN Kappelin Tilikulma Oy 06 8612688 KOKKOLA Oy Kotkamaa Ab / Tilitoimisto R Kotkamaa Oy Numera Ab kirjanpitopalvelu – bokföringstjänst Pretax Pohjanmaa Oy Tilitoimisto Hietasaari & Co Tilitoimisto Linkki Oy Tilitoimisto Sirpa Lempiälä Yrityspalvelu Hollström Oy 06 010 06 06 06 06 0403 8223240 2391350 8320351 8224060 8362150 8238350 011350 KRONOBY - KRUUNUPYY Ab Norlic Oy 010 4004100 NIVALA Nivalan Rätinki Oy 08 4495800 PEDERSÖRE Ab Norlic Oy – Purmo Ab Norlic Oy – Kållby – Kolppi Ab Norlic Oy – Esse – Ähtävä 010 010 010 4004100 4004100 4004100 06 010 7813 000 4004100 06 7819800 PIETARSAARI Ab Datic Oy Ab Norlic Oy Oy Pietarsaaren Tilitoimisto, Ab Jakobstads Bokföringsbyrå YLIVIESKA Talenom Ylivieska Tilitieto Oy Ylivieska 13 7006200 761451 0207 525480 08 4107600 14 YRITTÄJÄ-LEHTI PIE TARSA ARI Nuori sukupolvi muuttaa ty kertoo. Jorma Uusitalo Ei suuria uhkakuvia näköpiirissä Pietarsaaren seudulle perustettiin viime vuonna ennätysmäärä uusia yrityksiä, 205 kappaletta. Yrityksiä syntyi varsinkin teollisuuden alihankintaan, rakennusalalle sekä sähkö- ja lvi-aloille. - Merkittävää oli se, että lähes puolet uusista yrittäjistä oli alle 30-vuotiaita. Minulle se kertoo siitä, että nuoret näkevät, että heillä on mahdollisuus työllistää itsensä ja he kokevat voivansa menestyä tällä alueella, sanoo Pietarsaaren seudun kehittämisyhtiön Concordian vt. toimitusjohtaja Maria Nybäck. Nuoria yrittäjiä työllistävät paitsi jo mainitut alat muun muassa musiikki, sisällöntuotanto, design, graafinen suunnittelu ja valokuvaus sekä muut palvelualat. Vaikka Pietarsaarestakin on viime aikoina kantautunut irtisanomisuutisia, Nybäck ei ole huolissaan tulevaisuudesta. - Ihmiset ovat hyvin työllistettyjä. Suuria uhkakuvia ei ole näköpiirissä, vaikka yrityksissä ollaankin tällä hetkellä hieman varovaisia. Toki on asioita, joita on syytä miettiä juuri nyt, kuten nimenomaan työmarkkinoiden odotettavissa olevat muutokset. Meillä on edelleen suuria yrityksiä, joilla menee hyvin tälläkin hetkellä, ja jotka palkkaavat uusia työntekijöitä ja investoivat. Pietarsaaren seudun yksi erityispiirre on hänen mukaansa se, että seudulle on perinteisesti perustettu paljon yrityksiä. Alueella asuu vajaat 50 000 ihmistä, ja yritysten lukumäärä on noin 3 600, eli asukaslukuun suhteutettuna puhutaan mittavasta yrityskannasta. Concordian vt. toimitusjohtaja Maria Nybäck korostaa yhteisten kärkien tärkeyttä alueellisessa kehittämisessä. Osaajat voivat valita mieleisensä Olennaista on sekin, että nuoret työntekijät muuttavat tulevaisuuden työmarkkinoita. Tämä on huomioitu myös Concordiassa, ja seudun yrityksiä halutaan sen takia valmistaa edessä odottaviin muutoksiin toimintaympäristössä. Nybäckin mukaan asetelmat ovat kääntymässä tavallaan päinvastaisiksi perinteiseen tilanteeseen verrattuna. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että työnantajat joutuvat pohtimaan, ketkä haluavat työskennellä heidän organisaatiossaan. Osaavat ja motivoituneet ihmiset voivat tulevaisuudessa valita mielensä mukaan tarjolla olevista työpaikoista. Työntekijä, joka kokee työnsä in- nostavaksi, on suuri voimavara työnantajalleen, mutta ellei työntekijä ole tyytyväinen, hänen on helppo etsiä uusia haasteita muualta. Nybäckin mukaan työnantajat joutuvat kysymään, pysyvätkö he mukana muutoksessa, ja kehittyvätkö työpaikat muuttuvien arvojen mukana. Entä mikä lopulta motivoi ihmisiä työssään, onko kaikessa kyse rahasta vai muustakin? - Concordia on yhtenä toimijana järjestämässä 14. helmikuuta Pietarsaareen tulevaisuusseminaaria, joka järjestetään tällä kertaa innovaatiotehtaan muodossa. Silloin puhutaan esimerkiksi siitä, miten työnantajat voivat houkutella, kehittää ja pitää tulevaisuuden työntekijät, Nybäck Pietarsaaren seudulla on edelleen suuria yrityksiä, jotka investoivat ja palkkaavat lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi UPM investoi Pietarsaaressa noin 30 miljoonaa euroa biologisen jätevedenpuhdistamon uusimiseen. YRITTÄJÄ-LEHTI 15 PIE TARSA ARI ömarkkinoita Hyvää yhteistyötä - Nuorten lisäksi yrittäjinä työskentelee monia yli 50-vuotiaita. He näkevät, että heillä on vielä paljon annettavaa esimerkiksi palvelualan alueellinen kehittäminen johon myös kuuluu seutuviestintä, ja siinä vt. toimitusjohtaja näkee haasteita. Kehittämistyössä ja viestinnässä keskei- Yksi haaste on se, miten ideoita saataisiin jalostettua entistä enemmän kannattavaksi liiketoiminnaksi yrittäjinä, jotka pystyvät hyödyntämään vuosikymmenien aikana syntynyttä osaamista ja kokemusta. - Täällä on verissä tehdä asioita itse ja ideoida. Yksi haaste on se, miten ideoita saataisiin jalostettua entistä enemmän kannattavaksi liiketoiminnaksi. Tässä meillä on selvästi potentiaalia kehittyä, ja Concordia asiantuntijoineen on verkostossa edesauttamassa tätä kehitystä, Nybäck kertoo. Concordian yksi tehtävä on siä periaatteita on Nybäckin mukaan yhdessä tekeminen. - Kun asioita tehdään yhdessä, silloin syntyy tuloksia. Yritysten ja muiden toimijoiden on tärkeää päästä keskinäiseen dialogiin ja pitää katse tulevaisuudessa. Luottamalla omaan osaamiseemme ja löytämällä yhdessä kärjet, joilla aluetta kehitetään ja markkinoidaan, saamme Pietarsaaren seudulle entistä yhtenäisemmän näkyvyyden, Nybäck sanoo. avoimuuden periaatteella Jorma Uusitalo lisesta ja tarvittaessa räätälöidystä koulutuksesta. - Ei jäsenyys tarkoita autoPietarsaaren Seudun Yrittäjien uutena puheenjohtajana aloit- maattisesti sitä, että yrittäjän taneella kampaajamestari Jaa- pitää lähteä aktiivisesti kaina Ilmosella on pitkä kokemus kenlaiseen toimintaan. Mutjärjestötyöstä. Hän aloitti yrit- ta jäsenyritys on huomioitu ja täjänä 26 vuotta sitten, ja siitä kytketty positiivisella tavalla alkaen hän on ollut myös mu- osaksi laajempaa yhteisöä. - On tärkeää, että yrittäjäkana järjestötoiminnassa mojärjestöllä on hyvä yhteys jänissa eri tehtävissä. - Olen halunnut olla teke- seniinsä. Yrittäjien täytyy tiemässä asioita ja vaikuttamas- tää mihin he kuuluvat, ja mitä sa sekä yrittäjäjärjestössä et- jäsenyys pitää sisällään. Pietä oman alani liitossa. Tuona tarsaareen perustettiin viime aikana olen saanut paljon hy- vuonna 205 uutta yritystä, ja viä suhteita, saanut lisää mo- meille on yhdistyksenä suuri tivaatiota, verkostoitunut ym- haaste tehdä itsemme tutukpäri Suomea ja oppinut pal- si ja näkyväksi yrittäjäuransa jon asioita erilaisilta yrityksil- juuri aloittaneille. tä. En voi kuvitella, etten olisi mukana järjestötyössä, Ilmo- Yrittäjien ääni kuuluviin päätöksissä nen nauraa. Yrittäjäjärjestö tarjoaa hä- Yrittäjäyhdistyksellä ja Pietarnen mukaansa arvokkaan hen- saaren kaupungilla on Ilmokireiän, koska Keski-Pohjan- sen mukaan hyvä keskinäinen maan Yrittäjissä on tosi hyvä yhteys kaupungin ylimmästä fiilis. Sen lisäksi kaikki se apu mitä yrittäjä tarvitsee, löytyy vaivattomasti puhelimen päästä. Edunvalvonta ja koulutus tärkeimmät tehtävät johdosta alkaen. Kaupungin ja yrittäjien edustajat kokoontuvat säännöllisesti yhteen keskustelemaan yhteistyöstä ja yrittäjyyden kehittämisestä. Samalla korostuu tärkeys kuunnella yrittäjien ääntä kaupungin päätöksenteossa. Erilaiset tapahtumat tuovat yrittäjäyhdistykselle näkyvyyttä ja rakentavat positiivista imagoa. Viime vuonna Pietarsaaren seudulla tapahtui paljon, ja Ilmonen sai varapuheenjohtajana lentävän lähdön varsinaiselle puheenjohtajakaudelleen. - Rauhalan yksityisessä vanhainkodissa järjestimme hyväntekeväisyyspäivän, kesäjuhlat pidimme Paviksella ja kesällä osallistuimme Road Shown järjestämiseen muun muassa Concordian, kaupungin ja Yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. KPMG koulutti jäseniä yrityksen myyn- tiin ja sukupolvenvaihdokseen liittyvissä asioissa. - Saimme tosi hyvin porukat mukaan, ja haemme parhaillaankin yhdistykselle lisänäkyvyyttä, koska meillä on tavoitteena kasvattaa edelleen jäsenmäärää. Pietarsaaressa on esimerkiksi paljon naisyrittäjiä, jotka ovat erittäin aktiivisia ja aikaansaavia. Yhtenä suurimpana haasteena Ilmonen näkee sen, että Pietarsaareen saadaan entistä enemmän monipuolista yrittäjyyttä. Samanaikaisesti isot marketit heittävät vakavan haasteen, koska ne imevät elintilaa pieniltä erikoisliikkeiltä. - On mietittävä tarkasti, mikä menee läpi ja missä taas markkinat ovat täynnä. Jos liikeidea on hyvä, yritys kyllä menestyy pienemmässäkin kaupungissa, puheenjohtaja muistuttaa. Pietarsaaren Seudun Yrittäjien toimialue käsittää Pietarsaaren lisäksi Luodon ja Uusikaarlepyyn. Yhdistys on täysin kaksikielinen, ja esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimistosta kaiken materiaalin ja palvelun saa sekä suomeksi että ruotsiksi. Puheenjohtaja kehuukin, että paikallisyhdistyksen puitteissa yrittäjät voivat tehdä yhteistyötä sopuisasti yli kielirajojen. Ilmosella on myös selkeä näkemys siitä, mikä on yrittäjäjärjestön toiminnan ydin. - Juhlia ja tapahtumia tarvitaan, koska niillä saadaan näkyvyyttä mutta kaikkein tärkeintä on edunvalvonta. Siksi on myös tärkeää, että mahdollisimman moni yrittäjä kuuluu omaan paikkakuntansa yrittäjäjärjestöön. Kun teemme vaikkapa aloitteita, esimerkiksi kaupunki ei voi niitä ohittaa, jos takana on kymmeniä tai jopa satoja yrittäjiä, puheenjohtaja korostaa. Yrittäjäjärjestöstä on lisäksi merkittävä apu muun muassa yksinyrittäjille ja aloittaville yrittäjille. Yrittäjäverkosto tarjoaa tärkeitä kontakteja, ja jäsenyyden kautta yrittäjä pääsee osalliseksi monipuo- - En voi kuvitella, etten olisi mukana järjestötyössä, Jaana Ilmonen sanoo. 16 YRITTÄJÄ-LEHTI PIE TARSA ARI Vetovastuu vaihtui Kaupunginhotellissa Jorma Uusitalo Nyt tunnen paljon paremmin, mitä työ oikeasti on ja samalPietarsaaren Kaupunginhotel- la osaan esimerkiksi arvostaa lissa vetovastuu vaihtui helmi- sitä, mitä työntekijät tekevät. kuun alussa isältä pojalle, kun Kun on tehnyt hommia suoVille Kuusisto jatkaa Comfort raan asiakkaiden kanssa tietää Family Hotel Oy:n toimitus- paremmin senkin, mitä he hajohtajana Timo Kuusiston jäl- luavat tullessaan vaikkapa rakeen. Hotellin lisäksi kokonai- vintolaan ruokailemaan. suuteen kuuluvat Kaupunginhotellin yhteydessä sijaitsevat Palvelun Bistro & Wine Bar Ludwig, merkitys korostuu Melody Nightclub ja ravintola Kuusiston mukaan palvelun Per Brahe sekä urheiluravinto- merkitys korostuu koko ajan lila O´Learys ja meren rannalla sää. - Vähän kärjistäen voi sanoa, sijaitseva ravintola Pavis. Ville Kuusisto vietti nuo- että pippuripihvin saa joka pairuusvuotensa syntymäkau- kassa mutta erot syntyvät siipungissaan Vaasassa. Pietar- nä, miten asiakasta palvellaan. saareen hän muutti neljä vuot- Joidenkin tutkimusten mukaan ta sitten asuttuaan sitä ennen ravintolakokemuksesta palvekolme vuotta Turussa. Tule- lun osuus voi olla lähes 70 provaan tehtäväkenttäänsä uusi senttia. Suomessa on keskusteltu toimitusjohtaja tutustui arkipaljon palveluammattien, kusen tekemisen kautta. - Aluksi olin töissä Korv ten esimerkiksi tarjoilijan ja Göranilla veistelemässä ke- siivoojan työn arvostuksesbabia ja sen jälkeen tein töi- ta. Kuusisto sanoo, että hänen tä muun muassa tarjoilijana mielestään kyseiset ammatit O´Learys-ravintolassa ja Kau- ovat aliarvostettuja. - Se vaikuttaa tosi paljon, punginhotellin keittiössä sekä salissa. Viimeiset 1,5 vuot- millaisen tarjoilijan saat pöyta hoidin yhtiön varatoimitus- tään. Hyvä fiilis syntyy jo siijohtajuutta. Eli tyypillistä per- nä vaiheessa, kun asiakas asheyrityksen toimintaa, missä tuu sisään ja hän kokee itsensä tehdään niitä hommia mitä huomioiduksi ja tervetulleeksi. Tilaushetkellä ammattitaieteen tulee, hän nauraa. - Tämä on ollut tosi hyvä toinen tarjoilija osaa lukea asitie sen sijaan, että olisin tul- akasta sekä tilannetta ja toimia lut suoraan vetovastuuseen. sen mukaan. Lautasen osaa totta kai jokainen kantaa pöytään, mutta senkin voi tehdä monella tavalla. - Siivoojat tekevät myös arvokasta työtä. Jokainen tietää, kuin kiva on saapua siistiin ja hyvin hoidettuun hotellihuoneeseen. Julkisuudessa on ollut uutisia ravintola-alan työvoimapulasta, jonka seurauksena Suomeen on palkattu kokkeja Filippiineiltä saakka. - Olemme huomanneet saman, eli ammattitaitoisia kokkeja on vaikea saada. Mekin etsimme keittiömestaria kahdeksan kuukautta. Tilanne on harmillinen, sillä muiden ammattiryhmien tavoin kokin työ on isossa roolissa. Heitä kyllä koulutetaan mutta en osaa sanoa, minne he häviävät ammattiin valmistuttuaan. Kuusisto löytää television suosituista kokkiohjelmista kääntöpuolen. - Niiden perusteella alasta saattaa syntyä liian romanttinen kuva. Kokin työ on paljon muutakin kuin valmiiden ruokia asettelua lautaselle. Siihen liittyy lisäksi paljon esimerkiksi esivalmistelua ja siivousta. ”Tämä on hieno ala” - Yhtenä iltana tilauksia voi olla 20 ja seuraavana 200. Yleensäkin ravintola-ala on sellainen, että siinä vaaditaan pai- neensietokykyä niin salissa kuin keittiössä. Sekin erottaa työntekijöitä toisistaan, miten he sietävät paineita. Sanotaan, että ravintolatyötä joko vihaa tai rakastaa. - Minusta tämä on yksi hienoimpia aloja. Kun porukalla tehdään töitä kovallakin kiireellä, siinä syntyy ihmisten välille aivan omanlaisensa henki. Kun sitten myöhään illalla sulkee paikan tulee hyvä tunne siitä, että taas kerran kaikki meni putkeen. Kuusiston mukaan tulevaisuutta kohti voi mennä luottavaisesti, koska konsepti on saatu muutosten ansiosta hyvään kuntoon. - Meidän vahvuus on se, että kaikki mitä asiakas tarvitsee, löytyy saman katon alta hotelleineen, ravintoloineen ja yökerhoineen. Meillä on 3540 vakituista työntekijää, joilla on omat vahvuutensa. On tärkeää, että saamme heistä jokaisen tieto-taidon yhteiseen käyttöön. - Yksityisenä toimijana pystymme lisäksi reagoimaan nopeasti silloin, kun tarve niin vaatii. Reilun vuoden olemme kuuluneet Finlandia Hotelsketjuun, mikä lisää resursseja markkinointiin. Nyt vain kääritään hihat ja tehdään lujasti töitä. Tällä porukalla on mahdollisuudet vaikka mihin. ”Kauppiasura koulunsa Jorma Uusitalo tikaupungissaan käynyt Salminen aloitti työK-market Pietarsaaressa kaup- harjoittelijana Timo Kuusispiaana toimivalle Aki Salmi- ton tuolloin isännöimässä Ciselle kävi selväksi jo varhai- tymarketissa, ja työllistyi vasessa vaiheessa, että yrittäjyys kituisesti kaupan elintarvikauppaopistosta kauppiaana on hänen juttun- kepuolelle valmistuttuaan. sa. Salminen aloitti kauppi- Nykyisin Kauhajoella Kasuransa 24-vuotiaana vuonna Citymarket-kauppiaana toi2003, eikä hän ole omien samiva Anssi Hautamäki oli sanojensa mukaan katunut päimaan aikaan kauppiasharjoitvääkään tuolloin tekemäänsä telussa. Asia alkoi kiinnostaa ratkaisua. - Ehkä se on ollut yllätys, minua ja pian ymmärsin, et- Yrittäjänä kaikki on itsestä kiinni. Riskit ovat suuret mutta onnistuessaan niin ovat mahdollisuudetkin miten kivaa tämä on. Yrittäjänä kaikki on itsestä kiinni. Riskit ovat suuret mutta onnistuessaan niin ovat mahdollisuudetkin. Yrittäjyys vaatii hirveästi ja todellakin on 24/7-elämää, mutta vastaavasti voin päättää itse monista asioista ja vaikuttaa suoraan omaan taloudelliseen tulokseen omalla panoksellani, Salminen kertoo. Ville Kuusisto jatkaa isänsä Timo Kuusiston jälkeen Comfort Family Hotel y:n toimitusjohtajana. tä vähittäiskauppa on myös minun juttuni. Se tuntui alusta alkaen sähäkältä puuhalta, jossa sai touhuta ja olla ihmisten kanssa tekemisissä. Salminen suoritti työn ohessa erinomaiseksi mahdollisuudeksi osoittautuneena oppisopimuskoulutuksena pt-kaupan esimiesammattitutkinnon. Sen jälkeen kouluttautuminen jatkui Keskon kauppiasvalmennuksella, johon sisälOppisopimus tyi myös yrittäjän ammattitutmainio mahdollisuus kinto. Pietarsaaressa syntynyt ja ko- Kesälomalla heinäkuisena YRITTÄJÄ-LEHTI 17 PIE TARSA ARI myyvä ruokakauppa. - Tärkeitä kilpailutekijöitä ovat asioinnin helppous, nopeus ja sijainti. Myymälän on oltava myös kooltaan optimaalinen, parkkipaikkojen lähellä ja ostoskärryjen helposti saatavilla. Asiakkaan täytyy voida asioida meillä sutjakasti niin, että viisi minuuttia auton sammuttamisesta hän on takaisin autossa ostostensa kanssa. Kauppias korostaa, että yksi tehokkaimmista tavoista huomioida asiakas positiivisesti on mitä yksinkertaisin. - Katso asiakasta silmiin, hymyile ja sano hei. Asiakkaan kohtaaminen on erittäin tärkeää, ja tämä ei maksa mitään. Entä miltä näyttää tulevaisuus ruokakauppiaan näkökulmasta? - Uskon, että yleisessä taloustilanteessa olemme voiton puolella. Kun ihmiset alkavat ajatella positiivisesti, pelkästään sekin riittää ruokkimaan kasvua. - Kauppana meidän on oltava valmiita uudistumaan jatkuvasti ja reagoimaan nopeasti. Kustannusseurannan on oltava jatkuvaa, ja ulkoistetut palvelut pitää kilpailuttaa tiukasti. Huhtikuussa myymälässä alkaa jo neljäs suuri remontti Salmisen aikakaudella. - Satsaamme todella vahsen kovaksi. Salminen sanoo, vasti luomu- ja lähiruokaan. että K-market Pietarsaaren vi- Haluamme olla tässäkin asiassiona on olla kaupungin paras sa ajan hermolla. pieni ruokakauppa, ja paras keskustassa take away-ruokaa oli oikea valinta” aamuna 2003 soi puhelin mutta jätin vastaamatta, koska oli niin kaunis aamu. Pian soitti Kuusiston Timo ja kysyi, mitä vastasin kun minulle oli juuri tarjottu kauppiaan paikkaa, Salminen nauraa. Asiat etenivät lopulta nopeasti, ja vielä samalla viikolla uunituore kauppias oli Tampereella neuvottelemassa kauppiassopimuksesta Rimi-Pietarsaaren kauppiaaksi. Salminen aloitti kauppiaana elokuun lopulla nykyisissä tiloissa. Jo kolmen kuukauden kuluttua edessä oli iso remontti, jonka jälkeen paikalla avattiin K-market joulukuussa 2003. malla. Päivittäistavarakaupan kilpailutilanne on kiristynyt viimeisten kahden vuoden aikana Pietarsaaressa äärimmäi- Kustannuksia seurattava tarkasti - Jotta yrittäjyys lähtee rullaamaan hyvin, uusi yrittäjä tarvitsee taakseen tukiverkoston, ja se on yksi K-ketjun vahvuuksista. Edeltäjäni kauppiaana Antti Ahonen sanoi, että hänelle saa soittaa aina kun apua tarvitsee, ja ensimmäisellä viikolla soitinkin Antille useita kertoja päivässä. - Heti alkuvaiheessa Niinavaimoa ja minua neuvottiin myös pitämään säännöllisesti lomaa. Niin olemme tehneetkin ja oppineet sietämään sen, että yrittäjällä tili tyhjenee loman aikana. Toisaalta, olisihan se outoa, jos se ei näkyisi missään, että kauppias on lo- Koulukatu 25-27, 68600 PIETARSAARI puh. 010 239 7550 • [email protected] www.concordia.jakobstad.fi www.pietarsaarenseutu.fi 18 YRITTÄJÄ-LEHTI PIE TARSA ARI Amerikankatu 2, 68600 PIETARSAARI Puh. (06) 724 8211 www.snellman.fi Unelmaa toteuttamassa Jorma Uusitalo Hoidossa tärkeää Yrittäjä Irma Salonen on hoitoalan pitkän linjan ammattilainen, joka on pitänyt vuodesta 1997 muistisairauksista kärsivien Viivi ja Wilhelmhoitokotia Pietarsaaressa. Hän sanoo olevansa nyt tehtävässä, jossa voi toteuttaa omaa unelmaansa. - Valmistuin apuhoitajaksi 1974. Sen jälkeen tein palkallisen opintomatkan Joensuussa, missä työskentelin PohjoisKarjalan keskussairaalassa lähes kaikilla osastoilla. 1994 valmistuin sisätautikirurgian sairaanhoitajaksi. Olen käynyt myös JET-koulutuksen henkilöstöjohtamisessa ja Avartumin toimitusjohtajakoulutuksen. - Pisin työrupeama minulla on kotisairaanhoidosta. Niinä vuosina mielessäni alkoi kypsyä ajatus siitä, miten haluaisin ikääntyviä ihmisiä hoidettavan silloin, kun he eivät voi enää asua kotonaan. Kuinka ikääntyvät siinäkin tilanteessa saisivat näyttää itseltään ja pitää minuutensa, Salonen kertoo. Hän hoiti Pietarsaaressa 1996-97 päiväkeskuksen johtajan vuorotteluvapaan sijaisuutta, kun kaupunki ryhtyi saneeraamaan Viivin ja Wilhelmin nykyistä kiinteistöä hoitokodille sopivaksi. - 23. toukokuuta 1997 kello 19.20 sain tiedon, että voitin tarjouskilpailun, ja hoitokodin oli määrä aloittaa heinäkuun alussa. Tuossa tilanteessa suurin kysymysmerkki oli se, saanko haluamani työntekijät. Onnistuin siinä, ja avajaisetkin pidettiin aikataulussaan, Salonen muistelee hymyillen kiireistä aloitusvaihetta. yksilöllisyys Hoitokoti toimii keskustan tuntumassa sijaitsevassa kerrostalokiinteistössä kahdessa kerroksessa. Kaupunki on ostanut kaikki 17 paikkaa, minkä lisäksi on yksi paikka, johon voi muuttaa yksityisesti. Asukkaat ovat vuokrasuhteessa kaupunkiin, jonka kanssa he tekevät palvelusopimuksen sekä maksavat kaupungille vuokran, ruuan ja palvelumaksun. Tällä hetkellä kaikki asukkaat tulevat Pietarsaaresta. - Viime vuonna maksoin palkkaa yhteensä 39 työntekijälle, mutta kokoaikaisiksi muutettuna vieraan työvoiman määrä on 16,5 työntekijää. Meillä on muun muassa opiskelijoita ilta- ja viikonlopputöissä sekä perheenäitejä, jotka haluavat osa-aikatyön. - Arvojamme ovat ihmisarvon kunnioittaminen, yksilöllisyys ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen realiteettien sallimissa puitteissa. Siinä, kuinka hyvin tässä onnistumme, henkilökunnan rooli on keskeinen. Salonen sanoo, että muistisairaiden hoidosta puhuttaessa hoitajilla ei voi olla rutiineja, mutta asukkailla pitää olla rutiinit. - Muistisairauksista kärsiville rutiinit ovat heidän elämänsä tukipilarit. He ovat tottuneet tekemään asiat tietyllä tavalla, ja perusasioihin liittyen heillä täytyy olla siihen mahdollisuus myös täällä asuessaan. Se tuo turvallisuuden tunnetta tilanteessa, jossa ihmisellä itsellään ei ole sairauden tunnetta ja mielessä voi olla iso kysymys, miksi olen täällä. - Hoitajan pitää pystyä tun- - Muistisairaudesta kärsivät ihmiset tarvitsevat ympäristön, missä vuosikymmenien ajoilta tutut rutiinit tuovat turvallisuutta arkeen, Irma Salonen korostaa. nistamaan asiakkaan kulloinenkin vireystila. Yhtenä päivänä saattaa olla, ettei esimerkiksi ruokailu tahdo onnistua millään, mutta seuraavana päivänä kaikki on taas hyvin. Omaisilla on tärkeä rooli. Heidän kanssaan hoitajat kirjoittavat jokaisen asukkaan elämäkerran, jotta kävisi mahdollisimman hyvin selväksi, millaisiin asioihin ja rutiineihin hoitokotiin tulevat ihmiset ovat vuosikymmenien aikana tottuneet. - Joku voi tuntea suurta ahdistusta vaikkapa siitä, ettei hän pysty ilmaisemaan, ettei pidä jostain tietystä ruuasta. Toinen taas ei ole tottunut suihkuun, vaan haluaa peseytyä pesuvadin ja vesikauhan Tehdään niin kuin iTselle TehTäisiin. Lähihoitaja Tiina Leppänen ja Irma Salonen tietävät, että omaiset ovat tärkeässä roolissa suunniteltaessa muistisairaiden hyvää hoitoa. kanssa. Huumori sekä ihmisten kohtaaminen toista kunnioittaen ja hienotunteisesti ovat asioita, joilla päästään hyvään lopputulokseen, Salonen kertoo. Tulevaisuus iso kysymysmerkki Tällä hetkellä Viivin ja Wilhelmin tulevaisuus on Pietarsaaressa tunteita herättävä keskustelun aihe. Kaupungin taannoin kiinteistöön teettämän remontin jäljiltä löytyi vuosien kuluessa useita epäkohtia, joiden korjaaminen edellytti hoitokodin muuttoa väliaikaistiloihin Kaupunginhotelliin. Salonen kertoo, että evakkoajasta kertyi yrittäjälle yli 46 000 euron suuruinen ylimääräinen kustannus, josta kaupunki on lupautunut korvaamaan vain osan, 20 000 euroa. - Hautajaistunnelma laskeutui ja suru iski puseroon luettuani lehdestä kaupungin päätöksestä. Tuli mieleen ajatus, että tähänkö tämä nyt loppuu, ja mitä tapahtuu asukkaille. Neuvottelut ylimääräisten kulujen maksajasta jatkuvat, eikä Salonen halua uskoa pahimpaan vaihtoehtoon. - Uskallan uskoa, että lopulta oikeudenmukaisuus toteutuu. Vakuutusyhtiö on ollut pitkämielinen enkä jaksa uskoa, että minut laitettaisiin maksamaan muiden tekemistä virheistä, Salonen sanoo. YRITTÄJÄ-LEHTI 19 PIE TARSA ARI Apteekkari Tapio Sundell Vuoden Yrittäjä Pietarsaaressa Jorma Uusitalo kaa. Sillä varmistetaan hyvät olosuhteet sekä asiakkaille etMedi-apteekin apteekkari Ta- tä työntekijöille. Samoin palpio Sundell palkittiin Vuoden velukulttuuri on asia, jota keYrittäjänä Pietarsaaren Seu- hitämme jatkossakin, Sundell dun Yrittäjien yrittäjäjuhlassa. kertoo. Hankinnoissa hän pitää - Tämä palkinto tuli yrittäjäkollegoilta, ja sen takia ar- kiinni kotimaisuudesta, koska vostan huomionosoituksen to- se on apteekkarin mukaan yksi korkealle omassa arvoastei- si keino lisätä suomalaista työtä. Esimerkiksi viime vuonna kossani, Sundell sanoo. Hän on työskennellyt ap- Medi-apteekki investoi varasteekkarina Prisman kiinteis- torobottiin, joka on erinomaitössä toimivassa Medi-aptee- nen näyte suomalaisesta insikissa tasan kymmenen vuot- nööriosaamisesta. - Palvelut ja hankinnat ta. Henkilökuntaa apteekissa on 25 työntekijää, ja reseptuu- yleensäkin pyrin ostamaan henkilöyritys, asun sillä paikkakunnalla ja sitoudun siihen alueeseen, jonka lääkehuoltoa hoidan. Järjestötyötä Suomen Apteekkariliitossa ja Pohjanmaan apteekkariyhdistyksessä Sundell sanoo pitäneensä aina tärkeänä. - Järjestötyön ansiosta pysyn paremmin ajan tasalla ja osaan suhtautua alaa ohjaaviin tekijöihin. Muun muassa neljä vuotta Pohjanmaan apteekkariyhdistyksen puheenjohtajana olivat antoisaa aikaa. Ei vähiten sen takia, että 63-jäseninen, Pietarsaaren, Kokkolan, Vaasan sekä Seinäjoen seuduilla toimiva yhdistys, on maan kymmenestä jäsenyhdistyksestä kaikkein aktiivisin. Järjestötyön yhtenä tärkeänä tavoitteena Sundell pitää sitä, että sen avulla täytyy pystyä vaikuttamaan alan kehitykseen maakunnista käsin, vaikka toiminta etäisyyksien päästä asettaakin omat haasteensa. - Yhdessä tekeminen helpottaa yrittäjän arkea. Aktivointia tehdään kovasti, jotta yrittäjät saataisiin mahdollisimman hyvin liikkeelle. Sitä kannattaa pitää tavoitteena kaikessa yrittämiseen liittyvässä järjestötoiminnassa. Yrittäjän ei todellakaan tarvitse jäädä yksin vaikeiden asioidensa kanssa. Apteekkialalla edessään monia isoja haasteita Apteekkialalla on edessään yhä enemmän suuria haasteita. - Kannattavuuden seuraarin määrä on 140 000 reseptiä. omalta paikkakunnalta, jos Sillä reseptimäärällä apteekki tarjonta antaa siihen mahdol- minen käy entistä tärkeämsijoittuu Suomen 50:n suurim- lisuuden. Koska kyseessä on mäksi. Viranomaisohjeet ohman apteekin joukkoon. Vilkkaimpina päivinä apteekissa asioi noin tuhat asiakasta. Pietarsaaren Seudun Yrittäjät palkitsi apteekkari Tapio Sundellin Vuoden Yrittäjänä. jaavat alaa vahvasti, jolloin lääkkeillä ei voi vaikuttaa myyntikatteeseen. Suurta osaa reseptilääkkeiden hinnoista leikataan jälleen ensi helmikuun alussa, mikä laskee varaston arvoa ja vaikuttaa omalta osaltaan liikevaihtoa heikentävästi. Samaan aikaan kulut kasvavat ja työt lisääntyvät, vaikka apteekille jäävä osuus myytävästä lääkkeestä pienenee koko ajan, Sundell kuvaa kehitystä. Millainen on apteekkialan selviytymisstrategia haastavassa tilanteessa? - Ilman kasvua liiketulos heikkenee tällä kaavalla, ja silloinkin on pidettävä kulujen kasvu hallinnassa. Toivottavasti voimme säilyttää apteekkien korkean palveluasteen kaikkialla Suomessa, nythän asiakas saa tarvitsemansa neuvot meiltä jonottamatta ja ilmaiseksi. Yhteiskunnan ei pitäisi ajaa alas hienosti toimivaa järjestelmää. Alan uusista palveluista eResepti on lähtenyt hyvin liikkeelle mutta Sundellin mielestä kysymysmerkki on se, kuinka merkittäväksi sen mahdollistama reseptilääkkeiden verkkokauppa lopulta kehittyy. Miettimistä riittää siinäkin, kuinka terveyspalvelut lääkehuoltoineen järjestetään haja-asutusalueilla tilanteessa, jossa väki pakkautuu entistä enemmän pääkaupunkiseudulle. - Odotan, että apteekkiala saa siinä jonkinlaisen roolin. Meillä on eurooppalaisittainkin kehuttu yrittäjävetoinen apteekkijärjestelmä, joka on valmis ottamaan haasteen vastaan, Sundell korostaa. hiuspalvelut, kun haluat vieläkin enemmän. yksilöllisesti ja palkitulla ammattitaidolla sinulle. SALON HAIRTEAM Omistaja. Jaana Ilmonen Raatihuoneenkatu 4 68600 Pietarsaari 06/7235950 www.salonhairteam.fi Palvelut hankitaan mahdollisimman läheltä - Tein aikanaan rohkean päätöksen ja siirsin liiketoiminnan heti alussa nykyiselle paikalle. Pääsimme katutasoon ja tontille, missä on hyvät pysäköintimahdollisuudet. Tämä on ollut onnistunut ratkaisu, ja toiminta on kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana. - Toimintaa kehitettäessä yksi keskeinen periaatteeni on ollut, että haluan käyttää aina parasta mahdollista tekniik- Medi-apteekki on toiminut Prisman kauppakeskuksessa tasan kymmenen vuotta. 20 YRITTÄJÄ-LEHTI Kunnat kehittämään markkinaa P Anssi Kujala alveluiden järjestämisen ohella kunnan pitää edistää elinkeinojen edellytyksiä, työllisyyttä ja vahvistaa veropohjaa. Kuntalain uudistus on oiva sauma saada mukaan yrittäjän näkökulma. Kuntalaki on kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Nykyinen laki on vuodelta 1996. Uudistetun lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Vaikka kuntien toimintaa säädellään yli 500 erillislailla, vaikuttaa kuntalainkin uudistus yritysten toimintaedellytyksiin. Kunta on yksittäisen yrityksen tärkein ja lähin julkisen sektorin yhteistyökumppani. SY mukana valmistelussa Kuntalakia uudistavat hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen nimeämät parlamentaarinen seurantaryhmä, työvaliokunta ja neljä valmistelujaostoa. Suomen Yrittäjillä on edustus Kunnat ja markkinat ‑valmistelujaostossa. Jaosto valmistelee tarvittavat säännökset, joilla selkeytetään EU-kilpailuoikeuden vaikutuksia kuntien toimintaan, erityisesti kuntien yhteistoimintaan, sekä kunnan mahdollisuuksiin tukea yritystoimintaa. EU:n valtiontukisäännökset on huomioitava mm. kuntien myöntäessä takauksia tai myydessä tai vuokratessa kiinteistöjä yritystoiminnalle. Nämä vaatimukset ovat kuitenkin heikosti tiedossa kunnissa. Jaoston työssä arvioidaan, miten EU-säännökset vaikuttavat kunnan yleisen toiminnan määrittelyyn ja miten EU-kilpailuoikeus edellyttää muutoksia tai tarkennuksia kuntalakiin. Tavoitteena palvelustrategia Elinkeinopolitiikassa tarvitaan uutta ajattelua. Jo kymmenen vuotta käynnissä ollut kuntien rakennemuutos jatkunee ja muuttaa kuntien tehtäviä, vaikuttaa kuntien elinkeinopolitiikkaan ja yritysten toimintaedellytyksiin. Yrittäjäjärjestön tavoite on vaikuttaa siihen, miten kunta hallitsee vastuul- laan olevien palveluiden tuotantotapoja, miten kunta ei itse ole markkinahäiriö ja miten kunta yleisen toimialansa puitteissa tekee elinkeinopolitiikkaa. Olemme jo aiemmin esittäneet, että kuntalakia uudistettaessa kunnat pitää velvoittaa laatimaan palvelustrategia samalla tavalla kuin nyt toiminta- ja taloussuunnitelma. Lain kirjaus voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Valtuuston on kunkin valtuustokauden ensimmäisenä vuotena hyväksyttävä kunnalle palvelustrategia kolmeksi tai useam- Kuntalakia uudistettaessa kunnat pitää velvoittaa laatimaan palvelustrategia. maksi vuodeksi. Strategiassa kunnan tulisi määritellä mitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja mitä (ja miten) kunta ostaa yksityisiltä toimijoilta. Kunnat kehittämään toimivia markkinoita Samalla kun mietimme kotimaisia ratkaisuja, EU:ssa valmistellaan uusia hankintadirektiivejä ja valtiontukisäännöksiä. Hankintalain uudistamisaikeet ovat erillinen kokonaisuus. Hankintalaki (ja siltä pohjalta muodostuvat käytännöt) on vaikuttaa toimivien markkinoiden syntymiseen, joten sitä on käsiteltävä myös kuntalain uudistamisen yhteydessä. Tavoitteemme on, että yrittäjien ja kaiken kokoisten yritysten mahdollisuudet osallistua julkisten hankintojen kilpailutuksiin turvataan. Kuntalain uudistuksen yhteydessä on kartoitettava, millaisella lainsäädännöllä voidaan velvoittaa kunnat kehittämään toimivia markkinoita. Alv-korotus kurittaa palvelualan yrittäjiä Jorma Uusitalo put. Se on tietenkin ikävää, että näin tapahtuu. Uskon ja toiArvonlisäveron korotus on ai- von, että suurin osa alan yritna uhka varsinkin pienyrittä- täjistä toimii kuitenkin oikein, jien toimeentulolle. Monissa koska korotus oli pitkään tietapauksissa yrittäjä ei esimer- dossa etukäteen, Yrjänä totekiksi pysty siirtämään veron- aa. Hänen mukaansa vuoden korotusta hintoihin kysynnän ja kilpailutilanteen takia, alussa voimaan tulleella komikä heikentää pienyritysten rotuksella voi olla hyvin drakannattavuutta ja työllistä- maattisiakin vaikutuksia. mismahdollisuuksia. Esimerkiksi parturit ja kampaamot ovat olleet viimeiset vuodet melkoisessa alvinosteessa. Suomessa alkoi 2007 kokeilu, jonka seurauksena parturi-kampaamoiden alv. laski 22 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Tavoitteena oli vähentää harmaata taloutta sekä lisätä palveluiden kysyntää ja alan mahdollisuutta työllistää uusia työntekijöitä. Alan arvonlisävero nousi prosentilla yhdeksään prosenttiin vuonna 2010 alv-kantojen yleisen nousun myötä. Vuoden 2012 alussa hiusyrittäjien arvonlisäveroa korotettiin peräti 14 prosenttia 23 prosenttiin, ja tämän vuoden alussa alv. nousi taas prosentilla yleisen arvonlisäverokannan noston myötä. ovat lopettaneet toimintansa tässä yhteydessä. Monissa yrityksissä kynnys lisätä työvoimaa nousee edelleen. Samaan aikaan valtio toivoo, että yrityksiin palkattaisiin lisää henkilökuntaa. Korkeampi alv. vähentää kysyntää Yrittäjä Teija Lehtinen Hoitola ”Kokeilun päättyminen lisää harmaata taloutta” Hiusyrittäjä Tomi Yrjänä Kokkolasta pettyi siihen, että alan alv-huojennukset jäivät kokeilun asteelle. - Verokevennyksellä haluttiin kitkeä hiusalan harmaata taloutta. Vaikka meidän oman järjestön seurannan perusteella tavoitteet täyttyivät reilusti, kokeilu ei jäänyt pysyväksi eikä lopputuloksena ollut edes kompromissia. Siinä mielessä kokeilu jäi turhaksi, ja se vain ärsytti asiakkaitakin, Yrjänä sanoo. Hänen mukaansa siinä vaiheessa kun hiusyrittäjien arvonlisäveroa korotettiin peräti 14 prosenttia, nosto herätti todella paljon huomioita. Sen rinnalla viimeiseen yhden prosentin nostoon ei ole reagoitu juuri lainkaan, ja Yrjänällä itsellään oli vielä tammikuun loppupuolella hinnastot päivittämättä. - Kokeilun päätyttyä tuntuu, että palasimme lähtötilanteeseen, minkä seurauksena alan harmaa talous kääntyy jälleen nousuun. Luulen myös, että kaikki yrittäjät eivät lisää viimeistä korotusta hintoihin, vaan he nipistävät omasta leivästään ja tekevät pimeästi lo- Hiusyrittäjä Tomi Yrjänä uskoo, että arvonlisäveroratkaisut lisäävät alan harmaata taloutta. Asiakkaana Mari Huistinoja. - Laihdutusvalmennukses- Tiedän useita työntekijöitä työllistäneitä firmoja, jot- sa siirsin alvin korotuksen ka ovat olleet pitkään kannat- hintoihin, mutta asiakasmäätavuuden rajamailla, ja jotka riin se ei vaikuttanut. Hemmotteluhoitojen hintoja korotan kahden vuoden välein, eli alv-päätöksen vaikutus näkyy hinnoissa seuraavan korotuksen yhteydessä, Lehtinen kertoo. - Arvonlisävero ei ole minun rahaani, vaan olen vain välikäsi ja asiakkaat maksavat veron palveluiden hinnassa. Tottakai olisi aina parempi, jos vero olisi pienempi ja pystyisin tarjoamaan palveluita halvemmalla. On aivan selvä, että mitä korkeampi arvonlisävero on, sitä enemmän se vähentää palveluiden kysyntää. Aromiasta Himangalta makLehtinen toivoo, että arvonsaa arvonlisäveroa tarjoamas- lisäverotusta hoidettaisiin pittaan laihdutusvalmennuksesta käjänteisemmin, koska nyt vesekä hemmotteluhoidoista eri roa on milloin laskettu ja milmuodoissaan. loin puolestaan nostettu. Vuoden alussa voimaan tulleella korotuksella voi olla hyvin dramaattisiakin vaikutuksia YRITTÄJÄ-LEHTI YRITTÄJÄINFO 21 Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut 2013 Työeläkkeet Vuonna 2013 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 22,8 prosenttia palkasta. Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on 5,15 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneiden työntekijöiden eläkemaksu 6,50 prosenttia palkasta. Työnantajan maksu on vuonna 2013 keskimäärin 17,35 prosenttia. Sekä työntekijän että työnantajan maksut pysyvät samoina kuin vuonna 2012. Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti ovat ensi vuonna alle 53-vuotiailla 22,50 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneillä 23,85 prosenttia. Myös nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2012. Työtapaturmavakuutusmaksu Ryhmähenkivakuutusmaksu Työtapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkkojen ja työn vaarallisuuden mukaan. Sen suuruus on 0,3–8 prosenttia.. Tapaturmavakuuttamisvelvollisuudesta ovat vapaat sellaiset pientyönantajat, joiden kalenterivuoden aikana teettämien työpäivien lukumäärä on yhteensä enintään 12. Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksut vaihtelevat yhtiöittäin. Sairausvakuutusmaksu Maksu sisältyy ennakonpidätysprosenttiin, sitä ei pidätetä erikseen palkasta. Työttömyysvakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksujen neuvonta, perintä ja valvonta keskitetään kaikki Työttömyysvakuutusrahastoon. Maksua ei peritä alle 17-vuotiaista eikä yli 65-vuotiaista työntekijöistä. Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksu Sotu-maksu (=työnantajan sairausvakuutusmaksu) maksetaan Verohallinnolle yhdessä muiden oma-aloitteisten verojen kanssa. Vuonna 2013 maksu on 2,04 %. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. Työvoima- ja yrityspalvelut uudistuvat Atte Rytkönen Lakimuutos uudistaa työvoimaja yrityspalveluja. Työkokeilun ja palkkatuen uudistukset helpottavat nuorten ja työttömien palkkaamista. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta tuli voimaan 1.1.2013. Lain myötä uudistetaan kokonaisuudessaan työ- ja elinkeinoviranomaisten järjestämisvastuulla olevia työvoima- ja yrityspalveluja sekä niihin liittyviä tukia ja korvauksia koskeva lainsäädäntö. Samalla selkeytetään ja yksinkertaistetaan työvoimaja yrityspalvelujen palveluvalikoimaa. Vuoden 2013 alusta lukien jokaisen ELY-keskuksen alueella tulee olla yksi hallinnollinen TEtoimisto sekä lisäksi tarpeellinen määrä toimipaikkoja. Uudistuksen tarkoituksena on, että TEpalvelut järjestetään asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan. TE-palveluissa keskitytään tukemaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä, parantamaan osaavan työvoiman saatavuutta ja turvaamaan yritysten toimintaedellytyksiä. Lisäksi Mol.fi-verkkopalvelu uudistuu kokonaisuudessaan sisällöltään ja ilmeeltään vuoden 2013 keväällä. Sähköisten palvelujen uudistamisella pyritään laajentamaan asiakkaiden asiointimahdollisuuksia sekä tiedonsaantia. Nykyiset TE-toimikunnat muutetaan jatkossa työvoima- ja yrityspalveluneuvottelukunniksi. Jatkossa TY-neuvottelukuntia tulisi olemaan vain yksi kullakin TE- toimistoalueella, jotka vastaavat ELY-keskusalueita. Työkokeilu helpottaa uralle pääsemistä Uudistuksella pyritään selkeyttämään ei-työsuhteista työtä koskevia pelisääntöjä. Aiemmin voimassa olleen lain mukainen koulutuskokeilu ammattioppilaitoksessa, yhdistetty työ- ja koulutuskokeilu ammattioppilaitoksessa sekä työkokeilu työpaikalla, työharjoittelu ja työelämävalmennus on yhdistetty yhdeksi palveluksi, joka jakaantuu koulutuskokeiluun ja työkokeiluun. Työkokeilun enimmäiskesto on enintään 12 kuukautta, josta enintään 6 kuukautta saman työnantajan tehtävissä. Työkokeilulla pyritään tuke- maan ja helpottamaan nuorten ammatinvalinta- sekä uravaihtoehtojen selvittämistä sekä toisaalta tukemaan henkilön paluuta työmarkkinoille pitkän työttömyyden tai muun poissaolon jälkeen. Palkkatuen käyttö helpottuu Palkkatuen muutoksilla kevennetään siihen liittyvää hallinnollista taakkaa. Uudistuksella pyritään lisäämään työttömien työllistymistä yrityksiin laajentamalla yritysten mahdollisuutta saada palkkatukea määräaikaisen työsuhteen perusteella. Lisäksi laajennetaan työnantajien mahdollisuutta siirtää tuella palkattu työntekijä muun työnjärjestäjän (nk. käyttäjäyritys) teh- Työkokeilu helpottaa työhön pääsemistä opintojen tai työttömyyden jälkeen. täviin. Siirtämisestä on ilmoitettava etukäteen TE-toimistolle. Palkkatukeen liittyen aiemman lain mukaista työttömän työnhakijan määritelmää on muutettu. Aiempaan määritelmään sisältyneet ala- ja yläikärajat (17 ja 65 vuotta) sekä työkykyisyyttä ja työmarkkinoiden käytettävissä oloa koskevat edellytykset on poistettu. 22 YRITTÄJÄ-LEHTI Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry ¡ ¡ ¢ ¡ £ ¡£¤ Ristirannakatu 1, 67100 Kokkola, p. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760 www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä p. 0500 561 145 [email protected] Järjestöpäällikkö Nina Niemi p. 050 516 76 02 [email protected] Järjestösihteeri Heidi Huhtala p. 050 328 1769 [email protected] Toimistosihteeri Riitta Hautala p. 050 338 8029 [email protected] KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN HALLITUS 2013 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Tapio Uusitalo, Nivala Tuula Anttiroiko, Kalajoki Juha Enlund, Kaustinen Kimmo Hanhisalo, Kokkola 0400 689 864 0440 582 236 040 5838 792 010 2390 850 [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] Kaudelle 2013-2014 Haapajärvi Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kokkola Kälviä Lestijärvi Nivala Pedersöre Perho Reisjärvi Toholampi Ullava Ylivieska Varsinainen jäsen: Jyrki Niinikoski 0400 367 500 Paavo Hietalahti 0400 669 322 Mari Huuki 050 555 8412 Teemu Korpiaho 040 829 3285 Hannu Göös 044 274 5135 Lahti Tuomo 0400 667 593 Antti Sallansalmi 040 592 0335 Jorma Tuikka 040 506 0340 Martti Liuska 040 555 8102 ilm. myöhemmin Antti Hietaniemi 0400 265 454 Jari Änäkkälä 040 9614610 Tapani Koskela 0440 656 232 Päivi Rahkonen 0500 126 004 Merja Sorvoja 0400 581 545 Varajäsen: Antti Joensuu 0400 763 203 Hannu Mikkonen 040 512 7221 Marko Niemonen 050 330 4686 Sirpa Rauma 040 734 7886 Olli Lindkvist 050 538 4808 Jonas Dahl 050 339 6502 Harri Puskala 0400 665 255 Teijo Brandt 0400 160 205 Teuvo Kiiskilä 08 442 010 ilm. myöhemmin Jani Huopana 040 733 2866 Tomi Niskakoski 040 590 6084 Maija Kortetmaa 050 320 7466 Vuokko Kottari 040 507 1580 Matti Kyrölä 040 861 0671 Kaudelle 2012-2013 Alavieska Himanka Kalajoki Kalajoki Kannus Kokkola Kronoby Lohtaja Nivala Pietarsaari Sievi Veteli Ylivieska Varsinainen jäsen: Jarmo Nahkala 0400 767 117 Jorma Särkilä 050 4011 696 Kimmo Salmela 0400 841 720 Helena Hentunen 0400 582 426 Maarit Kortetmaa 040 7658065 Matti Laitinen 0400 860914 ilm.myöhemmin Juhani Kuoppala 050 3317044 Urpo Korkiakoski 0400 586 425 Jaana Ilmonen 050 5906 378 Inke Saviluoto 040 741 6840 Esko Aho 0400 777 955 Antti Rantala 044 322 0447 Varajäsen: Anja Anias 044 3032 722 Sami Verronen 050 530 4693 Juha Rahkola 0440 680 168 Matti Juola 020 7508 040 Jukka Kerola 0500 562 252 John Hagnäs 020 7658 201 ilm. myöhemmin Markus Orjala 06 877 261 Kimmo Peräaho 08 440 478 Tiina Gäddnäs 044 720 6600 Vesa Somero 044 517 7891 Maarit Lehojärvi 0400 193 423 Matti Mehtälä 0440 201 065 PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2013 Alavieska Haapajärvi Halsua Himanka Kalajoki Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Nivala Pedersöre Perho Pietarsaari Reisjärvi Sievi Toholampi Ullava Veteli Ylivieska Jarmo Nahkala Jyrki Niinikoski Paavo Hietalahti Jorma Särkilä Kimmo Salmela Mari Huuki Teemu Korpiaho Hannu Göös Tom Nylund Antti Sallansalmi Jorma Tuikka Joonas Jukkola Urpo Korkiakoski ilm. myöhemmin Terhi Möttönen Jaana Ilmonen Jari Änäkkälä Vesa Somero Heikki Luoma Päivi Rahkonen Esko Aho Antti Rantala p. 0400 767 117 p. 020 757 8820 p. 0400 669 322 p. 050 4011 696 p. 0400 841 720 p. 050 5558 412 p. 040 8293 285 p. 044 2745 135 p. 020 764 9351 p. 040 5920 335 p. 040 5060340 p. 0440 319 153 p. 0400 586 425 [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] p. 040 583 2290 p. 050 5906 378 p. 040 961 4610 p. 044 5177 891 p. 0400 265 992 p. 0500 126 004 p. 0400 777 955 p. 044 322 0447 [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN VALIOKUNNAN JÄSENET JOHTORYHMÄ Pj. Tapio Uusitalo, Nivala Kimmo Hanhisalo, Kokkola Juha Enlund, Kaustinen Tuula Anttiroiko, Kalajoki LIIKENNEVALIOKUNTA Pj. Juha Rahkola, Kalajoki Mika Tallqvist, Kokkola Markku Rauma, Kaustinen Sakari Klemola, Veteli Peter Furubacka, Karleby Keski-Pohjanmaan liitto, Kokkola RUOTSINKIELINEN YRITTÄJÄVALIOKUNTA Pj. Juha Enlund, Kaustinen Kimmo Hanhisalo, Kokkola Jaana Ilmonen, Pietarsaari John Hagnäs, Kokkola Nina Niemi, Kokkola SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN TYÖRYHMÄ Pj. Tapio Uusitalo, Nivala Birgitta Kangas, Kokkola Kaj-Erik Känsälä Terttu Niemelä, Kokkola KAUPAN- JA PALVELUIDEN VALIOKUNTA Pj. Kreeta Kärkkäinen, Haapajärvi Anja Anias, Alavieska Juha Tokola, Kalajoki Tuomo Lahti, Kokkola KANSAINVÄLISTYMISVALIOKUNTA Pj. Jouni Anttila, Ylivieska Kimmo Pahkala, Kokkola Matti Laitinen, Kokkola Veli-Matti Jukkola, Lohtaja Pekka Hosio, Nivala John Hagnäs, Kokkola Jyrki Niinikoski, Haapajärvi SENIORITOIMIKUNTA Pj. Markku Kivi, Ylivieska Antti Hietaniemi, Perho Tapani Koskela, Toholampi Erkki Isopahkala, Kalajoki KOULUTUS- JA TULEVAISUUSVALIOKUNTA Jyrki Niininkoski, Haapajärvi Hanna Saari, Kalajoki Matti Mehtälä, Ylivieska Joonas Jukkola, Lohtaja Hannu Göös, Kokkola YRITTÄJÄ-LEHTI 23 PARHAAT PALVELUT LAKIASIAT KIERRÄTYS TOIMISTO- JA JULKITILAKALUSTEET MAANRAKENNUSTA VAIHTEISTOJEN KORJAUSTA LASITYÖT PERINTÄTOIMISTOJA VARTIOINTIA SIIVOUS- JA KIINTEISTÖTUOTTEET ANTENNI- JA HÄLYTINJÄRJESTELMÄT VASTUULLISTA TIEDONKÄSITTELYÄ AUTOPURKAAMO Jäniskatu 5, KOKKOLA. Puh. 040 5668 250 www.janismaanromu.fi TILINTARKASTUSTA DOKUMENTIN JA TULOSTUKSEN HALLINTA PESULAPALVELUA Sähkötie 6, 69100 KANNUS, Puh/fax (06) 870 850. SISUSTAMISTA AUTONPESUA TYÖVOIMAN VUOKRAUSTA VALMENNUS- JA KEHITTÄMISOHJELMAT PERHEKOTITOIMINTAA Yrittäjä - mitkä ovat sinun tavoitteesi? Henkilökohtainen coaching auttaa kehittämään itseäsi ja yritystäsi tavoitteellisesti ja tehokkaasti. Kysy tarjous ja varmista tavoitteittesi saavuttaminen! [email protected] puh. 040-5158 156 Katso lisätietoja: www.valmennuskumppani.fi MAINOSTEIPPAUKSET JA SUURKUVATULOSTUKSET 24 YRITTÄJÄ-LEHTI Lisää virtaa. Juha Puumala, Mesiel Oy Mesiel toteuttaa sähköasennukset niin, että ratkaisut ovat toimivia ja kustannustehokkaita vielä vuosien päästäkin. Samaa pitkäjänteisyyttä he vaativat myös omilta yhteistyökumppaneiltaan. Kuten Anvialta. Katso osoitteesta www.anvia.fi/ kokonaispalvelu miten Anvian turva-, tietoliikenneja IT-palvelut tuovat tehoja Mesielin työskentelyyn. Yrityspalvelut (06) 411 4800 | [email protected] | www.anvia.fi
