HALUAN TEHOKKAAT TYÖNKULUT, PARANTAA

Transcription

YRITTÄJÄ-LEHTI
1

5/2014
Suomi tarvitsee
korjausliikkeitä
HALUAN
TEHOKKAAT
TYÖNKULUT,
PARANTAA
TUOTTAVUUTTA
JA VÄHENTÄÄ
KUSTANNUKSIA
Rani Plastin toimitusjohtaja Mikael Ahlbäck suuntaa
odotuksia maan hallitukselle, jonka on huolehdittava osaltaan siitä, että yrittäminen tehdään jälleen
mielenkiintoiseksi ja houkuttelevaksi.
Sivu 3
Konican Minoltan monitoimilaitteet ja tulostussovellukset ovat
ammattitason ratkaisu kaiken kokoisille yrityksille. Laiteratkaisuissa
painottuvat selkeä asiakaslähtöisyys, tehostettu tuottavuus, luotettavuus,
kuvalaatu, helppokäyttöisyys ja kehittyneet huoltotyökalut sekä
huoltopalvelut - pientä energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä unohtamatta.
Turha sääntely
tukahduttaa
elinkeinojen
kehittymistä
Konica Minoltan monitoimijärjestelmät ovat turvallinen sijoitus
- niiden huipputeknologia säilyttää asemansa ja arvonsa pitkälle
tulevaisuuteen.
Elinkeinoelämän järjestöt
Suomen Yrittäjät mukaan
lukien pyrkivät vaikuttamaan edunvalvonnan
kautta, jotta turhat ja liialliset säännökset poistetaan. Tähän asiaan vaikuttaminen on SY:n lähi vuosien kärkihankkeita järjestön agendalla.
Sivu 10-11
Keski-Pohjanmaan Konttoripiste Oy
KOKKOLA
PIETARSAARI
KANNUS
RAAHE
YLIVIESKA
Heinolankaari 12
Kauppiaankatu 2
Asematie 5
Ollinkalliontie 3
Riihikatu 8 AO
SOITA JA VARAA KONICA MINOLTAN LAITE-ESITTELY:
Tuomo Lahti
Timo Kuivanto
Kenneth From
Hannu Vanhala
0400 667 593
040 550 5793
040 527 7315
050 582 8718
Vetelin
kuntasivut
Sivu 32-36
www.kp-konttoripiste.fi
2
YRITTÄJÄ-LEHTI
P Ä Ä K I R J O I T U S
Oliko vuosi 2014 sittenkin käännekohta taloudessa?
V
uosia jatkunut talouden epävarmuus on keskusteluttanut v. 2014. Erilaisia arvioita tulevaisuudesta on esiintynyt. Kauppalehdessä viimeisin
positiivisin viesti oli Danske Bankin ekonomisti Juhana Brotheruksen arvio siitä, että Suomen talous
voisi kääntyä loivaan nousuun ensi vuonna. Brotherus
kommentoi Tilastokeskuksen tuoreita tietoja teollisuustuotannosta ja teollisuuden uusista tilauksista. ”Nousu
on johtunut etenkin metalliteollisuuden positiivisesta kehityksestä koko vuoden aikana. Syyskuun piikki selittyy
muutamalla telakkateollisuuden suurella tilauksella, mutta suunta on ollut nouseva koko vuoden”, Brotherus sanoo. - ”Uusien tilausten kasvutrendi on positiivisin konkreettinen merkki Suomen taloudesta. Euron arvon heikkeneminen ja öljyn hinnan romahtaminen tukevat teollisuuden ajamaa suhdannekäännettä. Ilman uusia iskuja
Suomen talous kääntyy teollisuuden johdolla loivaan nousuun ensi vuoden aikana, joskin Venäjän horjuva taloustilanne aiheuttaa epävarmuutta myös jatkossa”, Brotherus
arvioi. Toivomme että saamme talouden nousuun vuonna
2015. Tätä tietoa voisi tukea tänä vuonna alueemme yritysten hyvät liiketoiminnan tunnusluvut, erityisesti verrattuna valtakunnan yritysten tunnuslukuihin.
Viimeisten uutisten mukaan myös suurinvestointien
mahdollisuus alueemme tulevaisuuden osalta näyttäisi
tuovan mahdollisuuksia. Alueella on satsattu erityisesti
kansainväliseen asiantuntemukseen ja jätti-investointei-
hin. Ratahanke ja tuulivoima työllistää ja tuo yrityksille aihankintatöitä. Fennovoima sai eduskunnalta toimintaan vihreää valoa. Kannanottomme siitä, että Hanhikivi
1-ydinvoimala tarvitsee monipuolisen logistisen reitistön,
on huomioitu. Kokkola/Pietarsaari lentokentän säilymisen osalta on lausuttu. Kokkolan Biojalostamo toisi tullessaan uusia mahdollisuuksia alueelle (Suomen hallitus
ehdotti 300 milj€ rahoitusta EU:n investointiohjelmasta
Kokkolaan), kuten myös Sievin erillinen suurhanke Biojalostamo. Lukemattomat suuret hankkeet mahdollistavat
näin ollen yritysten kasvua ja parantavat työllisyyttä.
Vierailimme eduskunnassa kertomassa, kuinka mm.
ELY:n rahoitustuotteet yrityksille tulisi tuottaa tulevaisuudessa tasapuolisemmin, nopeammin ja kohdennetummin suoraan yrittäjille. TEM:n osastopäällikkö Taina Susiluoma lupasi viedä aloitteemme elinkeinoministeri Jan
Vapaavuorelle, ja tietojemme mukaan asia lähti liikkeelle. Jäämme odottamaan tuloksia. Olemme ottaneet useita kannanottoja ja tehneet lausuntoja alueemme elinvoiman puolesta. Lausuimme mm. Oulaskankaan synnytyssairaalan säilymisen osalta - toiminta jatkuu edelleen.
Olemme ottaneet useaan otteeseen kantaa Centria Ammattikorkeakoulun puolesta. Useat kannanottomme ydinvoimaan, verotukseen, aluehallintoon, kuntien elinkeinopolitiikkaan jne. ovat vieneet yhteisiä asioita eteenpäin.
Lisäksi olemme tehneet useita aloitteita suoraan Suomen
Yrittäjiin.
P U H E E N J O H T A J A N
K-P:n Yrittäjien päätehtävät ovat siis edelleen; 1. Toimiminen toimialueen yrittäjien hyväksi ja puolesta, 2. Yrittäjien toimintaedellytysten parantaminen, kunnat, valtiovalta ym., 3. Yrittäjien tukena toimiminen, sekä yrittäjiä
tukevat palvelut ja edut on oltava jäsentensä toiveiden mukaiset. Lisäksi meidän tulee olla koko ajan valppaana reagoimaan yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin.
Sydämestä kiitos kaikille kuluneen vuoden hyvästä yhteistyöstä, tarvitsemme tulevaisuudessakin toisiamme
saavuttaaksemme hyviä tuloksia. Mitä parhainta Joulunodotusta sekä Innovatiivista ja onnekasta tulevaa vuotta
2015! Yhteistyöterveisin
Mervi Järkkälä,
toimitusjohtaja
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
P A L S T A
Tarvitaan malttia ja rohkeutta
V
uosi lähenee loppuaan ja katse on jo käännetty
ensi vuoteen. Vuosi tulee olemaan monella tavalla haastava. Onhan tiedossa eduskuntavaalit ja uuden hallituksen nimittäminen. Toivoa
sopii, että valtiolaivaa ei enää ohjaisi joukko, joka yrittää
vängätä ruoria vastakkaisiin suuntiin. Nyt tarvitaan lujaa
otetta ja määrätietoisia ja luultavasti paljon ikäviä päätöksiä. Kantaa on otettava Sote-ratkaisuun, kuntarakenteiseen, työmarkkinoiden uudistamiseen ja mm. valtion velankasvun pysäyttämiseen. Joku on sanonut, että nyt tarvitaan hallitus, joka kykenee koviin päätöksiin, mutta on
siksi niin epäsuosittu, että se ei jatka enää vaalikauden
jälkeen. Onko maalla malttia ja rohkeutta vaurastua? Talousviisaat ovat arvioineet, että edessä on kymmenen laihaa vuotta ennen kuin talous kääntyy nousuun. Toivottavasti se ei kestä niin kauan.
Meillä Keski-Pohjanmaalla on tilanne ollut muuta maata valoisampi, mutta tilanteelle ei voi mitenkään hurrata täälläkään. Yhteistyöllä ja verkostoitumisella voidaan
kuitenkin saada uutta liiketoimintaa. Uusia vientimarkkinoita on myös etsittävä kauempaa ja uusia rahoitusmahdollisuuksia on kartoitettava. Uusien yritysten perustamista on kannustettava, sukupolvenvaihdoksia helpotettava ja yritettävä kaikin tavoin madaltaa työntekijöiden
palkkaamiskynnystä. Toivoa sopii, että alueemme kansanedustajat tekisivät omalta osaltaan kaikkensa yrittäjien ja yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Ve-
roeurot syntyvät ainoastaan yrityksissä.
Suomen yrittäjille samoin kuin meillä Keski-Pohjanmaan yrittäjille keskeinen painopiste tulee ensi vuonna
olemaan työ yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Täällä Keski-Pohjanmaalla keskitymme sellaisiin
hankkeisiin, jotka mahdollistavat alueen yrityksille uutta
liiketoimintaa ja jotka parantavat yritysten toimintamahdollisuuksia ja -ympäristöä. Kehitämme myös jäsenyritysten palveluja niin, että ne vastaisivat muuttuvia tarpeita. Tulemme olemaan mukana kaikissa niissä forumeissa, joissa yrittäjien asioista päätetään. Keski-Pohjanmaan
yrittäjät tulee ensi vuonna myös ruotimaan strategiaansa
pyrkimyksenä terävöittää toimintaansa vastaamaan entistä paremmin toiminta-alueen yrittäjien muuttuvia tarpeita.
Loppusyksyn aikana on paikallisyhdistyksille valittu uudet puheenjohtajat ja hallitukset. Monessa paikallisyhdistyksessä remmiin on astunut uusia henkilöitä, mutta
pääosassa jatkaa entinen johto. Esitän lämpimät kiitokseni luottamustehtävistä luopuville henkilöille arvokkaasta
työstä yrittäjien hyväksi ja toivotan onnea ja menestystä
niille, jotka aloittavat tai jatkavat puheenjohtajina ja hallituksen jäseninä. Vaikka luottamustehtävien hoitaminen
vie aikaa, on se toisaalta antoisaa ja siinä pääsee vaikuttamaan paitsi oman kunnan myös koko Keski-Pohjanmaan
kehittämiseen.
On ollut ilo havaita, että paikallisyhdistysten puheen-
johtajan tehtäviin ja hallituspaikkoihin on ollut halukkuutta. Yrittäjäjärjestön vahvuus on siinä, että se ei ole
keskusjohtoinen vaan toimii koko maan laajuisesti ja siinä on mukana tuhansia yrittäjiä. Keski-Pohjanmaan yrittäjät on alueensa suurin elinkeinoelämän järjestö ja se ei
olisi sitä ilman aktiivisia yrittäjiä ja luottamushenkilöitä.
Langat pitää käsissä Keski-Pohjanmaan yrittäjien toimiston henkilökunta, jolta saa apua niin isoissa kuin pienissäkin ongelmissa. Näillä eväillä voidaan luottavaisena luoda katseet ensi vuoteen.
Toivotan kaikille rauhallista joulua ja
menestyksekästä uutta vuotta.
Yhteystyöterveisin
Kimmo Hanhisalo
hallituksen puheenjohtaja
Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti
Päätoimittaja: Mervi Järkkälä
Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky
Ilmoitusmyynti: Viestimix Ky
Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli
Painopaikka: Botnia Print
Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry
Puh. 0500-561 145
Puh. (08) 4118 500
[email protected]
Puh. 045- 6383 051
Kokkola
YRITTÄJÄ-LEHTI
3
Suomi tarvitsee korjausliikkeitä
”Yrittäminen tehtävä taas mielenkiintoiseksi, jotta suomalaisille syntyy uutta työtä”
Jorma Uusitalo si nostettava esille. Tämä luo
mahdollisuuksia uudelle kasRani Plastin toimitusjohta- vulle.
Valtiolta Ahlbäck odottaa lija Mikael Ahlbäck sanoo, että Suomessa on peiliin katso- säksi tiukkoja toimia velkaanmisen paikka. Tarvitaan kor- tumisen taittamiseksi.
- Uutta velkaa ei voi enää
jausliikkeitä, joilla varmistetaan suomalaisten tuotteiden ottaa. Itse olen ollut aina sitä
kilpailukyky maailmalla, mi- mieltä, että velat pitää maksaa
kä puolestaan mahdollistaa pois. Rani Plastilla esimerkikuusien työpaikkojen syntymi- si ei ole lainkaan pitkäaikaista
velkaa, vaikka olemme olleet
sen Suomeen.
- Olemme kaukana pää- monesti syvälläkin. Velkojen
markkinoista. Joudumme tuo- poismaksu tekee kipeää mutta
maan raaka-aineita ja viemään se on ainoa ratkaisu, sillä emvalmiita tuotteita. Se edellyt- me voi jättää tuleville sukutää meiltä tehokkuutta, jotta polville tällaista velkataakkaa.
pärjäämme isossa maailmas- Meidän isovanhemmatkin jättivät meille pelkkää hyvää.
sa, Ahlbäck korostaa.
Ahlbäckin mukaan SuoHän lainaa tunnetun talousasiantuntijan Kari Narsin messa elettiin pitkään poikketaannoista kuvausta tilanteesta, johon kehitys Suomessa on
johtanut.
- Narsin sanoin, ei tarvitse kuin ottaa käteen Suomen
kartta ja katsoa meidän sijaintia ymmärtääkseen, mistä on
kysymys. Tässä maassa ei voi
olla pisimmät lomat, korkeimmat palkat ja lyhyin työaika.
Täällä täytyy tehdä lujasti töitä pärjätäkseen. Tarvitaan innovatiivisuutta, joka tuo kilpailuetua.
- Suomessa yrittäminen on
toki helpompaa koska pelataan
kotikentällä, mutta Oy Suomi
Ab:n on myös arvioitava, mitkä ovat teollisuuden mahdollisuudet toimia täällä. Esimerkiksi koneet ja laitteet ovat kehittyneet niin tehokkaiksi, etteivät Suomen markkinat enää
riitä. Siksi tarvitaan vahvaa
kansainvälistä kilpailukykyä
uksellisen voimakasta nousun
aikaa. Nyt ihmisten on ymmärrettävä, että hyvästä on
hieman tingittävä.
- Suomalaisilla ei siinäkään
vaiheessa mene huonosti. Aina tulee olemaan niitäkin ihmisiä, joilla asiat eivät ole parhain päin, mutta se kuuluu yhteiskunnan dynamiikkaan.
Yhtiö haluaa
kasvaa jatkossakin
Mikael Ahlbäckin ja hänen
siskonsa Ulrika Ahlbäckin
omistama Rani Plast on toisen
sukupolven perheyhtiö, joka
kuuluu alansa kansainvälisiin
menestyjiin ja on yksi merkittävistä menestystarinoista Suomessa. Ensi vuonna 60
Suomea vievät
eteenpäin pk-yritykset
Ahlbäck suuntaa odotuksia
maan hallitukselle, jonka on
huolehdittava osaltaan siitä,
että yrittäminen tehdään jälleen mielenkiintoiseksi ja houkuttelevaksi.
- Jos yrittäjä uhraa aikaa ja
rahaa ottamalla riskejä, hänellä täytyy olla mahdollisuus
pärjätä paremmin kuin tekemällä palkkatyötä kahdeksasta neljään. Suomeen ei enää
synny kovin helposti uusia
suuryrityksiä, vaan maata vievät eteenpäin pk-yritykset.
Hän sanoo kunnioittavansa
ja arvostavansa teknologiayrityksiä, jotka käyttävät ja hyödyntävät mainiosti aivokapasiteettia. Siitä huolimatta tarvitaan myös valmistavaa teollisuutta.
- Varsinkin Pohjanmaalla
on paljon ammattitaitoisia ihmisiä, joiden osaamista oli-
- Suomessa tarvitaan myös valmistavaa
teollisuutta. Siksi on tärkeä huolehtia sen
kilpailukyvystä, Rani Plastin toimitusjohtaja Mikael Ahlbäck sanoo.
vuotta täyttävä Rani Plast on
kasvanut pienestä Teerijärvelle perustetusta yrityksestä toimijaksi, joka on volyymiltään
15 suurimman yrityksen joukossa Euroopassa omalla toimialallaan.
- Valmistamme asiakkaillemme pakkausratkaisuja polyeteenimuovista. Pakkausratkaisuilla asiakkaat suojaavat
tuotteensa ja tavaransa niin,
että ne tulevat perille ehjinä ja
siisteinä ja ovat käytettävissä
siihen tarkoituksen, mihin ne
on valmistettu, toimitusjohtaja määrittelee yrityksensä bisneksen.
Vaikka kuluttajat eivät ole
Rani Plastin asiakaskuntaa,
kuluttajat törmäävät yrityk-
sen tuotteisiin päivittäin esimerkiksi ostaessaan wc-paperia, multapussin, ranskanperunoita tai kurkun vihannestiskiltä. Ranin tuotteita näkee
myös muun muassa eristeiden
ja heinäpaalien ympärillä tai
AIV-auman suojana.
Konsernin liikevaihto oli
viime vuonna 187 miljoonaa
euroa ja vaikka Ranikin joutuu tekemään näinä aikoina lujasti töitä saadakseen kasvua,
yhtiön tuloskehitys oli hyvä.
Kauppalehti kuvasi joulukuun
alussa pääoman tuotolla mitattuna Rani Plast-konsernin
kannattavuutta erinomaiseksi.
- Ehkä joku pitää meitä vanhoillisina mutta me haluamme
kasvaa. Tästä lähtee myös tänä
vuonna käyttöön otettu yhtiön
uusi strategia. Tähän saakka
olemme kasvaneet lähinnä orgaanisesti mutta yritysostotkaan eivät ole poissuljettuja.
Vahva taseemme antaa siihen
mahdollisuuden.
Ahlbäck sanoo, että vuosikymmenien aikana kaikki irronnut raha on laitettu kiinni
investointeihin. Se on ollut se
ratkaiseva tekijä, joka on taannut kehitykselle ja kasvulle
tarvittavan draivin.
Yhtiöllä on yhdeksän tuotantolaitosta eri puolilla maailmaa, ja Teerijärvellä sijaitseva
Bjölaksen tehdas on yksi suurimmista PE-kalvon tuotantoyksiköistä Euroopassa. Kaksi
vuotta sitten Rani Plast avasi
tehtaan Venäjällä Kalugassa.
- Voi kuulostaa kliseeltä,
mutta meidän tärkeä menestystekijä on ollut ja on edelleen erittäin hyvä henkilökunta, jota onneksi on yhä saatavilla näillä leveysasteilla.
Tärkeä toimija
omassa yhteisössään
Rani Plast ei ole juuri pitänyt
esimerkiksi mediassa ääntä tekemisistään vaan on keskittynyt olennaiseen eli omaan tekemiseensä.
- Minulla on periaate, että jos olet jossain mukana, siinä on oltava aktiivinen eikä aika yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Esimerkiksi Suomen
Yrittäjien jäseneksi liityimme
vasta tänä vuonna, kun Jussi Järventauskin siihen kovasti houkutteli, Ahlbäck nauraa.
Hän kertoo ottaneensa uusia haasteita vastaan myös toisaalla lupauduttuaan Fennian
hallituksen puheenjohtajaksi.
- Sitä kautta varmasti saan
uusia näkökulmia omaankin
työhöni.
Lähiyhteisölleen Rani Plastilla on ollut tärkeä merkitys
koko toimintansa ajan. Tarjoavathan Teerijärvellä sijaitsevat vanha ja uusi tehdas sekä
pääkonttori töitä noin 400 ihmiselle.
- Perheyrityksenä on kiva
toimia ja perheyrityksenä aiomme pysyä. Kolmas sukupolvi on kasvamassa mutta vielä emme tiedä, löytyykö
sieltä yritykselle halukasta jatkajaa.
- Vaikka olemme toimineet
pitkään ja menestyneet, se ei
tarkoita, että näin olisi aina.
Ranilaisilta vaaditaan kovaa
työntekoa vastaisuudessakin,
jotta pärjäämme kilpailluilla
markkinoilla, Ahlbäck muistuttaa.
4
YRITTÄJÄ-LEHTI

Pedersören Yrittäjät ry:n syyskokous pidettiin joulukuun alussa, jossa valittiin entiset luottamushenkilöt jatkamaan myös ensi vuonna
Paikallisyhdistyksissä vilkas loppuvuosi
Monet paikalliset yrittäjäyhdistykset keskipohjanmaalla
ovat pitäneet jo oman syyskokouksensa sekä yrittäjäjuhlan-
sa. Syyskokouksissa on pää- yhdistys on palkinnut vuoden
tetty ensi vuoden toiminnan yrittäjät, omassa yrittäjäjuhpainopisteet sekä suoritettu lassa tai pikkujouluissa.
henkilövalinnat. Lisäksi moni
Yrittäjäpalkitut 2014
UUDET JÄSENET
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 67 yritystä edellisen Yrittäjälehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA!
Haapajärven Yrittäjät
JM Kuntosali Oy
Kai Kukkakorpi Oy
Niemi Esa
Tmi Hanna Kaattari
Himangan Yrittäjät
Himangan Kenkä ja Käsityö
Kalajoen Yrittäjät
2Sec
Fotogrammi K. Sipilä Oy
Hiustaiteilija JJ Heikkilä
Jarmo Roukala Oy
Kalajokiseutu
Oy Arco Transport Ab
Salme Koivusipilä
Siermala Hannu Mikael
Suomen Keskusvaraamo Oy
Timo Rahkola
Turkistarha Jaakko Kankaala Oy
Tyngän Myllyosuuskunta
Kannuksen Yrittäjät
Finmarkes Oy
tmi Hannele Särkioja
Kaustisen Yrittäjät
Autohuolto Jungell
Kälviän Yrittäjät
Hietala Timo Jorma
Kivelä Markus Juho Aleksanteri
Markku Sillanpää Ky
Parturi-kampaamo Nemi
Pe Ma Rengas
Putki Pate T:mi
Tmi Kalle Salo
Lohtajan Yrittäjät
Jemon
Nivalan Yrittäjät
Maljus Oy
NivaData
Ylivieskan Yrittäjät
Autopesula FixSami
Miljöödesign Oy
Streamteam Nordic Oy
Tmi Joonas Rautakoski
Pedersören Yrittäjät
Firma Olav Sandström
Joupers VVS-LVI Ab Oy
Kokkolan Yrittäjät
A-Karting Oy
Autohuolto Turpeinen Oy
Dente Suuhygienistipalvelut
H5 Film Sound Oy Ltd
Hieronta- ja Terveyspalvelut Rami Känsälä
Kauneushoitola Akadia
Kokkolan DataFix avoin yhtiö
Kokkolan Turvahuolto Oy
Lautakylä Oy
Mico Uimonen
Millamarika Hiuskeskus
Movestar Oy
Opti-Aika Järvelä Oy/Koru-Quartz
Parturi-Kampaamo CoccoClip
Planira
Rakennusliike Vekari oy
Sanares
Tmi Jouni Anttila
Tmi Mika Sirén
Tmi Sari Puutio
VIP Katsastus-Besiktning Oy
Pietarsaaren seudun Yrittäjät
F:ma T. Flinck
Halli K.S. Kirsilä Oy
Kronqvist Ingenjörsbyrå Ab
Monevo Oy
Alavieskan Yrittäjät
J.Ström oy
Perhon Yrittäjät
Kuljetus Pekka Louhula
Remottipalvelu Lampela Oy
Rivakka rakennus J. Manninen Oy
Halsuan Yrittäjät
Kotipesä Jenni-Maria Kangas
Ullavan Yrittäjät
T:mi Nikkarimauri
Kokkolan Yrittäjät
Vuoden nuori Yrittäjä
Vuoden naisyrittäjä
Perhon Yrittäjät
Kälviän Yrittäjät
Reisjärven Yrittäjät
Lestijärven Yrittäjät
Sievin Yrittäjät
Kalajoen Yrittäjät
Lohtajan Yrittäjät
Kannuksen Yrittäjät
Ullavan Yrittäjät
Kaustisen Yrittäjät
Vetelin Yrittäjät
Ylivieskan Yrittäjät
Insinööritoimisto Apex Automaatio Oy
Board Village Jonas Forsström ja Jan-Mikael Ahonen
Eija Porkola
Juha Riihimäki Ky
Aholan Turkis Oy
Reisjärven Kirjakauppa
Pitopalvelu Merja Jormalainen
Sievitalo Oy
Kalajoen Teollisuuseristys Oy
Asennus Hartome Oy
Sirpa ja Eero Pihlajaniemi
T.Koivumäki sorkkahoito- ja lomituspalvelu
Rauman Kone Oy
Sillanpään Turkis Oy
Sähäkkä Oy
YRITTÄJÄ-LEHTI
Onnistunut
teatteri-ilta
järjestivät ruotsinkielisen teatterimatkan Folkets Dagbladin
esityksen ensi-iltaan. Ennen
näytöstä järjestettiin yhteinen
illallinen jossa verkostoiduttiin ja ideoitiin mm. tulevaa
toimintaa.
ONNITTELUT
Kangaskylän Pitokartano, Kangaskylä
täyttää 5 vuotta 20.11.2014
Sievin Savi Oy, Sievi
Esittelyssä Tuula Makkonen:
Tässä työssä saan toteuttaa itseäni
Mikä on toimenkuvasi
nykyisessä työssäsi?
Toimin Heidi Huhtalan äitiysloman sijaisena. Toimenkuvaani kuuluu yleisiä toimistotöitä
ja tiedottaminen eli käytännössä nettisivut ja Facebook-sivut,
mainokset, uutiskirjeet, lehdet
Kuka olet?
Olen kotoisin Itä-Suomesta, ja tiedotteet. En toki ole yksin
Sulkavalta. Muutin Kokkolaan vaan kaikki autamme toinen
opiskeluiden perässä syksyl- toisia.
lä 2011 ja valmistuin 2013 joulukuussa Centrian ammatti- Mikä on parasta työssäsi?
korkeakoulusta tradenomiksi. Työnkuva on monipuolinen
Suuntautumiseni oli johtami- ja saan toteuttaa itseäni. Yknen, markkinointi ja yrittäjyys. sikään työpäivä ei ole samanOlin työharjoittelussa Keski- lainen. Niin kuin ei yrittäjälläPohjanmaan Yrittäjillä kesällä kään. Pääsen tutustumaan yrit2013. Aikaisemmin olen opis- tämiseen ja yrittäjiin nyt käykellut viestintää ja mediaa eri tännössä, enkä vain kirjojen
kautta niin kuin koulussa. Limuodoissa.
säksi työssä on parasta mukavat työkaverit ja loistava työilMillainen on aikaisempi
mapiiri. Töihin on aamuisin kityöhistoriasi?
Olen ollut muun muassa toi- va tulla ja aina ei malta lähteä
mittajana, valokuvaajana ja kotiin.
tehnyt mainoksia. Olen ollut
kaksi kertaa työharjoittelussa Millaisena yrittäjyys näyttäyulkomailla. Lisäksi olen ollut tyy työsi näkökulmasta?
Tämän työn kautta pääsen tumessuilla töissä.
Juttusarjassa esitellään KeskiPohjanmaan Yrittäjien toimiston henkilökuntaa. Tällä kertaa on vuorossa toimistotyöntekijä ja tiedottaja Tuula Makkonen.
tustumaan yrittäjyyteen ja
yrittäjiin entistä enemmän.
Yrittäjät ovat aktiivisia, mukavia ja heillä on uskoa omaan
työhönsä ja yrittämiseen. Oma
kiinnostukseni
yrittäjyyttä
kohtaan on vain kasvanut näiden parin kuukauden aikana.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Innostuin pari vuotta sitten
lentopallosta. Käyn katsomassa Tiikereiden pelejä niin usein
kuin vain mahdollista. Tänä
syksynä aloitin hopeakorujen
teon. Lisäksi vietän aikaa kavereiden kanssa.
Vyöhyketerapia Irmeli Wennström, Kokkola
Maansiirto Kari Huttunen, Alavieska
KALENTERI
Tammikuu
15.1.
K-P:n Yrittäjien sähköinen uutiskirje nro 1
19.1.
SY:n hallituksen uusien jäsenten ja
aluejärjestöjen uusien puheenjohtajien
perehdytys, Helsinki
20.1.
P-P:n Avainveturit päätösseminaari,
Ylivieska
20.1.
Suomen Yrittäjien hallitus 1/2015
22.-23.1. Toimitusjohtajien neuvottelupäivät
23.1.
Myynti Facebookissa,
omalla koneellasi (webinaari)
27.-28.1. SEKES päivät
29.1.
K-P:n Yrittäjien hallitus nro 1, Kalajoki
29.1.
Google Analytics, omalla koneellasi
(webinaari)
Helmikuu
1.-3.2.
Puheenjohtajien neuvottelupäivät,
Helsinki-Tukholma-Helsinki
4.2.
K-P:n Yrittäjien sanomalehti nro 1
5.2.
OMV asiantuntijoiden tapaaminen
ja verkostoituminen, Kokkola
Italia - Malta - Espanja 7-yön all inclusive*****
KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN
KOULUTUSRISTEILY VÄLIMERELLÄ
10.5. - 17.5.2015
6.2.
Mindfulness, omalla koneellasi (webinaari)
10.2.
Finanssipäivät & Yrittäjäbarometrin
julkistaminen, Kokkola/Ylivieska
25.2.
27.2.
K-P:n Yrittäjien ruotsinkielinen
uutiskirje nro 1
Reittilennot
Maaliskuu

6.-7.3.
POMO II -koulutus, Oulu
6.3.
Perusta yritysblogi,

Oulusta
(Kokkolasta)
13.-14.3. POMO II -koulutus, Jyväskylä
Loistoristeilijä*****
COSTA FASCINOSA
vain
1985,parvekehytissä
SISÄLTÄÄ KAIKEN TÄMÄN
RISTEILYOHJELMA
su Savona
ma Rooma
ti
16.30
09.00 19.00
Sisilia
13.00 18.00
ke Malta
13.00 18.00
to meripäivä
Costa Fascinosan risteilyllä tutustut upeisiin vierailukohteisiin. Laivalla
nautit loistoristeilijän monipuolisista ja korkeatasoisista palveluista. Käytössäsi ovat laivan aurinkokannen ulko- ja sisäuima-altaat, jacuzzit ja
allasbaarit. Samsara-kylpylän thalassoterapia-altaat, saunat ja hyvin
varustettu kuntokeskus. 5 tasokasta ravintolaa, 13 baaria ja kahvilaa,
kasino, disko ja teatteri, jossa iltaisin kansainvälisiä showesityksiä. Grand
Prix- ja golf-simulaattorit, Play Station World-alue.
—
—
—
pe Mallorca
13.00 19.00
la Barcelona
08.00 13.00
su Savona
09.00
—





Lennot Italiaan & kuljetukset satamaan
Risteily kahden hengen parvekehytissä
All inclusive - kaikki ateriat (aamiainen,
lounas, välipalat ja illallinen)
sekä virvoitus-ja alkoholijuomat laivalla
Verot, satamamaksut ja palvelurahat
Koulutusohjelma (tarkentuu myöhemmin)
Lisätiedot ja varaukset 7.1.2015 mennessä:
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät puh. 06 - 831 52 92
Pidätämme oikeudet muutoksiin
13.3.
Ota yritysblogista tehot irti,
17.3.
Yrittäjän iltakoulussa luennoitsijana
Henkka Hyppönen, Kokkola
20.-21.3. POMO II -koulutus, Helsinki
20.3.
Google AdWords,
25.3.
26.3.
Hakukoneoptimointi,
5
6
YRITTÄJÄ-LEHTI
Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2015
Kokkola
Ko-Me-Sa-Oy
Ahertajantie 10, 67800 Kokkola
p. 020 796 9790
Kuivauspalvelu
KSK OY
67700 Kokkola. Puh. 0400-686 610
www.kuivauspalveluksk.com

Isokatu 5, 67100 Kokkola. Puh. (06) 831 5083, fax. (06) 822 0415

YRITTÄJÄ-LEHTI
7
Yritys-Suomi palvelee yrittäjien tietopankkina
Jorma Uusitalo
Olipa kyseessä aloittava yrittäjä tai esimerkiksi toimintaansa laajentava yrittäjä, yhtenä isona haasteena on löytää
kulloinkin tarvittava luotettava tieto nopeasti ja helposti. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Yritys-Suomi on
netissä toimiva laaja verkkopalvelu, johon päivitetään jatkuvasti ajantasaista yrittämiseen liittyvää yleistä ja alueellista tietoa.
Palvelua varten on perustettu seutukunnittain ohjausryhmiä. Tapio Uusitalo Nivalasta
toimii ohjausryhmän puheenjohtajana Nivala-Haapajärven
seutukunnan alueella. Hänen
mukaansa ohjausryhmän kokoonpano on hyvä esimerkki
siitä, kuinka laajasti eri toimijat pääsevät sen puitteissa verkottumaan.
NIHAKin jäsenkuntia ovat
Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi ja Reisjärvi. Yritys-Suomen ohjausryhmässä
ovat edustettuina esimerkiksi
TE-toimisto, Keskipiste-Leader, ely-keskus, verottaja, kehitysyhtiöiden johto, ProAgria
ja Oulun Eteläisen Instituutti.
- Tieto on paljon ja YritysSuomen kautta sen löytää kootusti ilman että eksyy nettiviidakkoon. Koska viranomaistahot tuottavat tiedon itse, tieto on myös paikkansa pitävää
ja luotettavaa, Uusitalo luettelee palvelun etuja.
Profiloitua
tietoa käyttäjälle
Palveluun voi kirjautua joko
mobiilivarmenteella, pankkitunnistuksella oman pankin
myöntämillä pankkitunnuksilla tai varmennekortilla, joka on poliisin myöntämä sirullinen henkilökortti.
Kirjautumalla
palveluun
yrittäjä voi luoda yritykselleen
profiilin, jota hyödyntämällä yrittäjä pääsee helpoimmin
käsiksi tarvitsemaansa tietoon. Profiloinnin pääaihealueita ovat kansainvälistyminen,
- Yritys-Suomessa yrittäjälle tärkeä
tieto on keskitetty yhteen paikkaan
niin, ettei yrittäjä eksy nettiviidakkoon, Tapio Uusitalo sanoo.
kehittyminen, muutostilanteet, rahoitus ja talous, tuotteen tai palvelun suojaaminen,
työnantajuus, ympäristöasiat
liiketoiminnassa sekä yrityksen perustaminen.
Valitsemalla
pääaihealueeksi vaikkapa kansainvälistymisen palvelun käyttäjälle
tarjotaan lisätietoa muun muassa yrityksen perustamisesta
ulkomaille, tuotteen valmistelusta kansainvälisille markkinoille, rahoitusjärjestelyistä,
kansainvälistymisen suunnit-
myös vaativien ja paljon aikaa
vievien luvitusten ja lupaprosessien hallintaa. Yritys-Suomesta löytyy runsaasti tietoa
lomakkeineen niin ajoneuvoja liikennelupa-asioista, elintarvikeluvista, maa-aines- ja
maaperäluvista, sote-puolen
luvista kuin myös kemikaaleihin liittyvistä luvista.
Esimerkiksi yrityksen ympäristötietoa tarvitessaan yrittäjä löytää palvelusta vastaukset siihen, tarvitseeko toiminusein ta ympäristölupaa, miten yri-
telusta ja osallistumisesta kansainvälisiin projekteihin.
Aihealueittain näkymään
avautuu myös ajankohtaisia
uutisia sekä tiedotteita.
Palveluun on mahdollista
luoda myös asiantuntijaprofiili. Se mahdollistaa oman osaamisen markkinoinnin tai sopivan tekijän löytämisen yrityksen tarpeisiin.
Yhteistyötä
laajalta pohjalta
Yrittäjiltä
vaaditaan
tyksen jätehuolto järjestetään
tai mistä saa tietoa energiatehokkuusasioista.
- Meillä ohjausryhmä kokoontuu kahdesta kolmeen
kertaan vuodessa. Käymme
läpi edellisen tapaamisen jälkeen tapahtuneita muutoksia
mutta katsomme myös mitä
on tulossa. NIHAKin toimitusjohtaja Esa Jussila vastaa
käytännön operatiivisesta toiminnasta ja hoitaa esimerkiksi
sen, että päivitykset ovat kohdallaan. Eli ohjausryhmä vas-
PSK-Aikuisopisto ja Pohjois-Pohjanmaan
Oppisopimuskeskus toivottavat
yhteistyökumppaneilleen ja
opiskelijoilleen rauhallista joulua
ja hyvää uutta vuotta.
taa NIHAKin alueen sisällöstä Yritys-Suomi-palvelussa,
Uusitalo kertoo.
Hänen mukaansa ohjausryhmä tekee työtä aktiivisella
asenteella ja palvelun tuomat
mahdollisuudet yrittäjille tiedostetaan hyvin.
- Kun tapaamme näin monialaisella porukalla, se helpottaa asioiden hoitamista
muissakin yhteyksissä, koska
tunnemme toisemme ennestään.
www.yrityssuomi.fi
8
YRITTÄJÄ-LEHTI
Traktori ja Maatalouskonehuolto J. Salin
Kaaritie 30 Kokkola p. 0400-366 576
Ruislandialle messuvoitto Pietarin Peterfood-messuilla
23.
Peterfood
–messut järjestettiin Pietarissa 11-13.11.2014. Ruislandian Ruislastut valittiin messujen parhaaksi tuotteeksi
ketjujen sekä kävijöiden äänestyksessä.
Ruplan arvon heikkeneminen 40 % ja viennin rajoitteet
ovat pitäneet myös leipureita varpaillaan Venäjän suuntaan. Vientiin on kuitenkin
panostettava.
Osoituksena
tästä oli Ruislandian osallistuminen Pietarin 23 kansainvälisille Peterfood messuille, jossa ulkomaisia osallistujia on keskimäärin 12 maasta
ja näytteilleasettajia noin 200. si, josta Ruislandia sai pik- Ammattiostajat ja yleisö kujoulun yllätyslahja, certifiäänestivät Ruislandia lastut kaatin, kertoo Eero Koivisto.
messujen parhaaksi tuotteekRuislandia Oy on tehnyt
reilut kaksi vuotta työtä viennin eteen. Venäjällä tuotteet
ovat levinneet jo koko maahan, mutta parhaiten edustettuna on ollut Pietari ja sekä
nyt myös Moskova.
- Tuotteet ovat myynnissä huoltoasemaketjuista marketteihin ja suurimpiin hypermarketteihin, kertoo Eero
Koivisto.
Tuotesarjassa on nyt neljä
tuotetta. Ruislandian vahvuudet; aidot tiiliuunit sekä Ke-
miön Myllyn kotimainen ruis
sekä lisäaineettomuus ja rasvan lisäämättömyys tekevät
Naturalista kaikkein myyvimmän ja parhaiten maistuvimman. Sama havainto on
saavutettu niin Baltian kuin
Saksan markkinoilla.
- Toivottavasti päästään pian vakaampiin kauppasuhteisiin ja saadaan Venäjänvalloittaja Ville Haapasalo myös
arvoiselleen Ruislandian jakelukanavalle. Työtä siis vielä riittää. Uunit ovat kuitenkin koko ajan kuumina valmiina ja uusiin haasteisiin,
kertoo Koivisto.
YRITTÄJÄ-LEHTI
9
Speed Meeting –tapahtuma Kokkolassa keräsi K-P Yrittäjien ja Centrian
verkostoitumaan yli neljäkymmentä yrittäjää! yhteistyö Centria Open sai
yrittäjiltä kiitosta
Keski-Pohjanmaan ja Kokkolan
Yrittäjät sekä Fennia tarjosivat lämpöä ja virikettä syksyiseen päivään
verkostoitumisen merkeissä. Torstaipäivän kunniaksi tarjolla oli myös
hernekeittoa ja pannukakkua.
Tapahtuman avasi Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja
Kimmo Hanhisalo. Tervetulotoivotuksen jälkeen toimitusjohtaja Olli
Lindkvist, Linex-Boat Oy:stä, kertoi oman tarinansa yrittäjänä ja sen
vaihderikkaista vaiheista. Lindkvist
tuli mukaan venebisnekseen vuonna
1984 ja on tälläkin hetkellä kuvioissa mukana. Noihin vuosiin on mah-
tunut pettymyksiä ja toki myös onnistumisia ja menestystä. Vuoden
1991 lama oli isku myös Lindkvistin yritykseen.
- Pari vuotta kärvisteltiin ja velat
tuplaantuivat. Tuli konkurssi ja pettymys, kertoo Lindqvist.
Kivisestä tiestä kuitenkin noustiin ja vuonna 1999 aloitettiin toiminta uudestaan.
- Töitä tehtiin autotalleissa ja
Ruotsista tuli viiden veneen tilauksia. Pankkilainaa ei otettu, kertoo
Lindkvist
Firma alkoi nousta ja vuonna
2008 Lindkvist valittiin vuoden yri-
tysjohtajaksi. Hän toteaakin, että
epäonnistuminen opettaa onnistumaan. Täytyy taistella ja tehdä töitä. Nyt, vuonna 2014, Linex-Boat on
menestyvä perheyritys, johon on jatkajakin tiedossa.
Lindkvistin puheenvuoron jälkeen nautittiin maittava hernekeitto
ja pannaria kahvin kera. Ruokailun
jälkeen oli vuorossa Speed Meeting.
Kolmen minuutin pikatreffeillä yrittäjät vaihtoivat käyntikortteja ja verkostoituivat toisiinsa. Yrittäjät löysivät uusi tuttavuuksia ja yhteistyökuvioitakin jo suunniteltiin.
- Lisää tällaista, toivoivat yrittäjät.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät järjesti
yhteistyössä Centria ammattikorkeakoulun sekä Projant Oy:n kanssa koulutuskiertueen yrityksille. Tilaisuudet
järjestettiin Kokkolassa sekä Ylivieskassa.
Maaliskuussa Kokkolassa, yritystreffien teemana oli myynti ja kehonkieli myyntitilanteessa. Luennoitsijana tilaisuudessa oli upea Outi Mäenpää. Mäenpää mm. havainnoi kuinka
kehonkieli vaikuttaa kaupankäyntiin.
Mäenpää on koulutuksillaan kehittänyt viestintä- ja vuorovaikutustaitoja suomalaisissa yrityksissä. Luennon
jälkeen Projantin henkilökunta kokosi yritykset yhteen yritystreffeillä.
– Erinomainen tapa verkostoitua,
sanoo Projant Oy:n toimitusjohtaja
Jouni Anttila.
Centria Open tapahtuma järjestettiin lokakuussa Ylivieskassa ja tapahtuma keräsi koolle n. 100 osallistujaa. Kouluttajana paikalla oli Jarkko Kurvinen, Mainostoimisto Plutoni
Oy:stä. Kurvisen aiheena oli kuinka
hyödyntää sosiaalista mediaa markkinoinnissa ja brändin synnyttämi-
sessä. Tilaisuuden yhteydessä yrittäjillä oli mahdollisuus myös tutustua
ammattikorkeakoulun toimintaan,
sekä heidän palveluja testaustarjontaan. Tilaisuuden lopuksi järjestettiin
yritystreffit.
Vuotuinen ammattikorkeakoulun
järjestämä Centria Open- tapahtuma koettiin loistavaksi tavaksi edistää oppilaiden, opettajien ja yrittäjien
yhteistyötä.
-Opinnäytetöistä
tiedottaminen
ja oppilaiden harjoituspaikkojen hakeminen on helpompaa, kun paikan
päällä on yrittäjiä joille viestiä, kertoo
Mervi Järkkälä K-P:n Yrittäjistä.
Kokkolassa marraskuussa järjestetty Centria Open tapahtuman teemana oli matkailu ja tilaisuuden kouluttajana toimi tulevaisuustutkija ja
yritysvalmentaja Ilkka Halava. Halava antoi uudenlaista näkökulmaa tulevaisuuden yrittäjyyteen sekä kertoi
3D tulostuksen mahdollisuuksista.
Yrittäjäjärjestö ja Centria ammattikorkeakoulu päättivät, että Centria
Open tilaisuudet järjestetään yhteistyössä myös vuonna 2015.
Mikä on kun ei kauppaa synny
Kannattavat asiakkuudet ratkaisevat yrityksen menestyksen. Kaikki
meistä haluavat työskennellä asiakkaiden kanssa, jotka tuottavat arvoa
yritykselle. Mistä näitä herkullisia
asiakkaita löytyy? Miten saamme
yrityksessämme aikaan kannattavaa
kauppaa?
Käytännön työssä olemme tunnistaneet viisi merkittävää tekijää,
jotka ratkaisevat syntyykö kauppa
vai jääkö se syntymättä.
1. Herkullisimpien asiakkaiden
tunnistaminen: Asiakkaan haaveiden, ongelmien ja tarpeiden tunnistaminen on olennaista. Systemaattisen asiakastyön yhtenä tärkeimmistä tarkoituksista on pysyä jatkuvasti kartalla siitä, mitä nämä haaveet,
ongelmat ja tarpeet ovat nykyisten
ja potentiaalisten uusien asiakkaiden osalta. Asiakkaiden tunteminen
rakentaa myynnille, asiakastyölle ja
tuotekehitykselle vahvan perustan.
Tehkäämme siis työt meille herkullisimpien asiakkaiden kanssa.
2. Oikeat tuotteet/palvelut: Jokainen yritys tarvitsee helposti tunnistettavat ja ostettavat tuotteet, jotka vastaavat parhaimpien asiakkaidemme tarpeisiin. Hyvät tuotteet on
rakennettu asiakastarpeisiin, ne toteuttavat asiakkaidemme tavoitteita ja ratkaisevat heidän ongelmiaan.
Tuotekehityksen on nojattava vahvaan asiakkaiden tuntemiseen.
3. Palvelutaso asiakkaiden tarpeisiin: Jokaisen tuotteen ympärille on
rakennettava palvelukattaus. Palvelu on osa tuotettamme. Asiakkaidemme edellyttämä tuotelaatu, toimitusaika, vaatimukset toimitusvar-
muudesta ja muista vastaavista tekijöistä muodostavat ydintuotteemme
ympärille kokonaisuuden, joka luo
meille kilpailuetua. Palvelkaamme
asiakkaitamme siten, kun he haluavat tulla palvelluiksi.
4. Kilpailukykyinen hinta/vastike: Tuotteen ja sen ympärille rakentamamme palvelutason on tarjottava
asiakkaalle lisää arvoa. Hyvä tuote
tai palvelu tuottaa asiakkaalle hyötyjä, joita hän ei ilman tuotetta tai
palvelua voisi saavuttaa. Jos hinta/
vastike on suhteessa tuotteemme todennettavissa olevaan lisäarvoon, ei
hinta ole koskaan liian korkea.
5. Kestävä luottamus: Toimintamme on herätettävä jokaisessa asiakaskohtaamisessa tunnetta siitä, että
asiakkaan valinta on oikea, että hänen kokemansa lisäarvo on todellinen ja todennettavissa. Voimme eri
tavoin asiakaskohtaamisissa vahvistaa luottamuksen syntymistä antamalla faktoja, vakuuttamalla osaamisestamme ja siitä, että olemme
ensi sijassa ratkaisemassa asiakkaan
ongelmaa, toteuttamassa hänen haaveitaan ja tavoitteitaan ja sitä kautta
rakentamaan hänelle parempaa tulevaisuutta. Meidän on pystyttävä vakuuttamaan, että asiakas on tekemässä oikeaa ratkaisua.
Jos yksikin näistä viidestä elementeistä puuttuu, kauppa jää syntymättä. Suunnitelmallinen ja systemaattinen asiakkuuksienhoito antaa meille kilpailuetua markkinoilla.
Se antaa meille polttoainetta toteuttaa näitä kaikkia viittä elementtiä
jokaisessa asiakaskohtaamisessamme. Asiakaskohtaamisia tapahtuu
kaikkialla: verkossa, asiakkaan luona, asiakastilaisuuksissa, verkostoitumistilaisuuksissa ja koulutuksissa. Jokaisessa toimimassamme kanavassa viestimme on oltava selkeä
ja luottamusta herättävä ja tuotettava asiakkaalle arvoa. Kun kohtaamme asiakkaitamme siellä, missä he
liikkuvat, sillä tavalla kuin he haluavat ja viestimme ja teemme asiakkaitamme kiinnostavia asioita, tuloksemme paranevat varmasti.
Henna Väätäinen
Myynnin ja strategian kehitys
Projant Oy
Kuvassa kouluttaja Outi Mäenpää, tj. Jouni Anttila Projant Oy:stä sekä Mervi Järkkälä K-P:n Yrittäjistä.
Tietoja Projantista:
Perustettu vuonna 2012
Kehitämme alueemme yrityksiä neljän hengen tiimillämme myynnin,
strategian ja johtamisen työkaluilla
tavoitteena saada asiakasyrityksille lisää kannattavaa kauppaa. Tarjoamme kaikille Keski-Pohjanmaan
yrittäjien jäsenille mahdollisuuden
2h maksuttomaan myynnin valmennukseen. Ota yhteyttä, jos haluat saada lisää kannattavaa kauppaa.
10
YRITTÄJÄ-LEHTI

- Elinkeinovapaudesta huolimatta sääntelyä on lisätty koko ajan, Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Kimmo Hanhisalo muistuttaa.
Turha sääntely tukahduttaa
elinkeinojen kehittymistä

Jorma Uusitalo siä, koska niillä ei ole samalla
tavalla resursseja hoitaa säänTalouselämä-lehti
uutisoi telyn aiheuttamaa lisätyötä,
osuvasti syyskuussa, että yri- joka luonnollisesti on rasite
tyksiä koskeva sääntely on myös isoille yrityksille.
lähtenyt lapasesta. Itsenäisyyspäivään ajoittui tuorein Turha sääntely
esimerkki sääntelyn kohtuut- tukahduttaa kasvua
tomuudesta nyky-Suomessa: Hanhisalon mukaan sääntelymoni kampaamo piti tuolloin massa on käynyt pienille yriovensa kiinni, koska itsenäi- tyksille yksinkertaisesti ylisyyspäivän aukioloa varten voimaiseksi. Numerot puhuolisi tarvittu aluehallintovi- vat puolestaan:
EU:ssa on arviolta lähes 20
ranomaiselta 200 euroa mak000
voimassa olevaa säädössava poikkeuslupa.
tä.
Suomessa
pelkkiä lakeSiis 200 euroa siitä, etja
on
voimassa
lähes 2 000.
tä yrittäjä olisi saanut tehdä
Jos
siihen
lisätään
asetukset
omaa työtään. Vuosi sitten
ja
muut
alemmanasteiset
sääkyseinen poikkeuslupa makdökset,
päästään
samoihin
lusoi 120 euroa.
kuihin
EU:n
kanssa.
YksittäiKeski-Pohjanmaan
Yrittäjien puheenjohtaja Kimmo siä säännöksiä on voimassa
Hanhisalo sanoo, että säädös- satoja tuhansia.
Jos olivat kampaajat ihviidakko kuristaa ja vaikeutmeissään
200 euron hintaitaa varsinkin pk-yritysten toisen
poikkeusluvan
kanssa,
mintaan.
Hanhisalo
kertoo
saaneensa
- Suomessa on paljon pkyrityksiä ja yli puolet kaikis- todella paljon palautetta viita yrityksistä on niitä, jotka
työllistävät yhdestä kahteen
työntekijää. Sääntelymaailma on kuitenkin luotu merRäikeä esimerkki sääntelyskittävästi suurempia organitä on kampaamoille asetetsaatioita silmällä pitäen. Sen
tu 200 euron hintainen poiktakia sääntely rasittaa eniten
keuslupa saada työskennellä
nimenomaan pieniä yritykitsenäisyyspäivänä.
YRITTÄJÄ-LEHTI
me heinäkuussa voimaan astuneesta laista, joka velvoittaa yritykset raportoimaan
verottajalle joka kuukausi rakennustyömaan urakka- ja
työntekijätiedot.
- Tämä koetaan alalla täysin turhaksi asiaksi, joka kaiken lisäksi sanktioidaan ensi
vuoden alusta. Sinänsä tavoite harmaan talouden kitkemisestä on paikallaan mutta tarvitaanko taistelussa harmaata
taloutta vastaan tämän tyyppistä sääntelyä, joka aiheuttaa
kaiken kokoisille yrityksille
ja jopa kotitalouksille valtavasti lisää työtä.
- Sääntelyä luonnollisesti tarvitaan esimerkiksi ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen, oikeusturvaan sekä henkilökohtaiseen koskemattomuuteen liittyvissä
asioissa. Eli sellaisissa, joilla
ikään kuin turvataan perusoikeudet. Tällä hetkellä elinkeinoelämään kuitenkin liittyy todella paljon sääntelyä,
joka tukahduttaa elinkeinojen
kasvun ja esimerkiksi uuden
henkilöstön palkkaamisen.
Muutokset lähtevät
eduskunnasta
Hanhisalo painottaa, että yritystoiminnan
edellytykset
paranevat, kun turhasta byrokratiasta päästään eroon lähemmäksi todellista elinkeinovapautta. Esimerkkejä löytyy historiasta.
Suomi eli suljetussa taloudessa, kunnes maahan säädettiin täysi elinkeinovapaus vuonna 1879. Sen jälkeen
kun elinkeinotoiminta oli vapautettu lailla, talouden pyörät lähtivät pyörimään vinhaa vauhtia. Syntyivät Fazer,
Hartwall ja monet muut yritykset, jotka ovat tänä päivänäkin merkittäviä työllistäjiä.
- Nyt sääntelyä on jälleen
lisätty koko ajan elinkeinovapaudesta huolimatta. Tämä
on johtanut tilanteeseen, joka
on samansuuntainen kuin aika ennen elinkeinovapauden
säätämistä.
Hänen mukaansa sääntelyn purkaminen lähtee eduskunnasta.
- Elinkeinoelämän järjestöt
Suomen Yrittäjät mukaan lukien pyrkivät vaikuttamaan
edunvalvonnan kautta, jotta
turhat ja liialliset säännökset
poistetaan. Tähän asiaan vaikuttaminen on SY:n lähi vuosien kärkihankkeita järjestön
agendalla.
- Yksi kuvaava esimerkki on myös työsopimuslaki
vuodelta 1946, eli ajalta pian maailmansodan päätyttyä,
jolloin yhteiskunta oli paljon
yksinkertaisempi. Tuon jälkeen lakiin ei ole tullut oleellisia muutoksia, vaikka työelämä on tänä päivänä aivan
jotain muuta kuin lain säätämisen aikoihin, Hanhisalo sanoo.
11
”Huono sääntely haaviin,
eikä uutta huonoa tilalle”
Jorma Uusitalo viin velvoitteisiin lisätään päälle uusia omalla kansallisella päätöksenteRäikeät ylilyönnit ovat herättäneet olla.
poikkeuksellisen kiivaan keskustelun turhasta sääntelystä, joka haittaa Uusien lakien kustannusyritystoimintaa aiheuttamalla lisää vaikutukset seurantaan?
ylimääräistä työtä ja kustannuksia. Suomen Yrittäjät ottaa kantaa säänSuomen Yrittäjien varatoimitusjoh- telyyn myös uudessa tavoiteohjeltajan Antti Neimalan mukaan on tär- massaan.
- Yhteiskunta tarvitsee vähemkeää, että aiheesta käydään keskusmän
ja parempaa sääntelyä. Laintelua esimerkiksi otsikoihin nousseisäädännön
keskeiseksi tehtäväksi on
den tapausten pohjalta.
määriteltävä
yrittäjyyden vahvistaEnnen omaa puheenvuoroaan
minen.
Tarvittaessa
muiden yhteissääntelystä hän korostaa, etteivät
kunnallisten
tavoitteiden
on joustetyrittäjiä edustavat tahot suinkaan aja
tava,
sillä
hyvinvointi
syntyy
kankaiken sääntelyn purkamista.
nattavien
yritysten
menestyksestä.
- On itsestään selvää, ettei kaikki sääntely ole tarpeetonta. Sitä tar- Kansallisen sääntelyn parantamisen
vitaan esimerkiksi pk-yritysten suo- ohessa Suomen on oltava fiksu EUjaamiseksi suurten yritysten mielivallalta vaikkapa maksuehdoissa.
Julkisten hankintojen säätelyjärjestelmä pyrkii turvaamaan kilpailutuksen ja sen, että julkisia varoja käytetään tehokkaasti. Harhaanjohtava markkinointi puolestaan on
asia, jota ei voi saada kuriin ilman,
että käytetään sääntelyä.
Sääntelyn ihanne
ei ole toteutunut
sääntelyn toteuttaja. Käytettävissä oleva liikkumavara pitää suunnata kansallisen kilpailuedun tavoitteluun, ohjelmassa todetaan.
Sen mukaan hyvällä ja oikein kohdennetulla sääntelyllä annetaan tilaa
luovuudelle ja yrittäjyydelle, työnteolle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Nyt sääntelymassa on käynyt pienille yrityksille ylivoimaiseksi, eikä
EU:n ja Suomen sääntelyvauhti ole
rauhoittunut.
Suomen Yrittäjät on lisäksi listannut esimerkkejä haitallisesta sääntelystä. Listalle ovat joutuneet muun
muassa sukupolvenvaihdosten verotus, verotilin virheiden vaikea korjausmenettely, aiemmin kannustavan verotuksen muuttuminen pien-
yrityksissä epäkannustavaksi, vuosiloman aikaisen työkyvyttömyyden
karenssin poistaminen sekä työnantajayritysten laajat suunnitteluvelvoitteet.
- Jatkossa tarvitaan ohjausmekanismeja jotka takaavat, että huono
sääntely tarttuu haaviin ja että se
korjataan, eikä uutta huonoa sääntelyä anneta. Tulevalle vaalikaudelle on viritelty myös käytäntöä, että eduskunta ryhtyisi seuraamaan
omaa lainsäädäntöään ja sen vaikutuksia yritysten kustannuksiin. Käytännössä siten, että laskettaisiin kumulatiivisesti kustannusvaikutukset, jotka yritykset saavat kantaakseen eduskunnan lainsäädännön
seurauksena, Neimala kertoo.
Entä miksi sääntely on mennyt ilmiöksi, jossa sitä koetaan olevan liikaa
ja että se on kustannustaakka?
- Yrityksiin kohdistuvasta sääntelystä yli puolet lähtee EU-sääntelystä, jossa siinäkin on alkujaan hyvät
tarkoitusperät. Sisämarkkinoilla on
parempi toimia yhdellä sääntelysetillä verrattuna siihen, että 28 jäsenmaalla olisi jokaisella omansa.
Ongelma on Neimalan mukaan se,
ettei sääntelyn ihanne ole käytännössä toteutunut.
- EU-kone tuottaa sääntelyä, jossa ei edes ole pyrkimyksenä kilpailukyvyn vahvistaminen, vaan siellä
tiukennetaan kuluttajansuojasääntelyä, ympäristösäätelyä tai vaikkapa
työntekijän turvaa koskevaa sääntelyä. Kyse on tavallaan uutta ja entistä
tiukempaa sääntelyä tuottavasta ikiliikkujasta, josta on hirvittävän vaikea päästä eroon.
Neimala näkee kuitenkin merkkejä paremmasta. Esimerkiksi siinä,
miltä pohjalta unionin uusi komissio on rakennettu. Se osoittaa hänen
mielestään sen, että EU:lla on erittäin vakavasti otettava pyrkimys siihen, että koko sääntelyjärjestelmää
järkeistetään. Vanhasta toimimattomasta halutaan päästä eroon eikä uutta huonoa sääntelyä tulla antamaan.
Varatoimitusjohtaja sanoo, että
yrittäjiltä tulevan palautteen mukaisesti kansallisen aparaatin toimintaan pitää suhtautua kriittisesti. Suomessa kun vaikuttaa olevan vallalla - Meidän pitäisi päästä tilanteeseen, jossa haaviin tarttuu huonoa sääntelyä joka korjataan, eikä uutta huonoa sääntelyä
käytäntö, jonka mukaan EU:lta tule- enää anneta, SY:n varatoimitusjohtaja Antti Neimala sanoo.
12
YRITTÄJÄ-LEHTI
Alavieska
Haapajärvi
Halsua

Perhontie 260, HALSUA. Puh. 040-7422 663, 0400-845 642
Kolmostie 31, Haapajärvi. Puh 040 9137 446
Kari ja Keijo Patana Oy
TuomiTurve & Kone Ky
Karvosentie 18, 69570 Halsua. P. 040 7567 103
Puh. (08) 461 331, 0400 450 733 [email protected]

YRITTÄJÄ-LEHTI
Nivalan teollisuuskylästä
kasvoi menestystarina
Jorma Uusitalo toimitusjohtajana ensi vuoden alussa aloittava Kaisa LiiNivalan teollisuuskylä on eit- namaa.
tämättä yksi menestystarina
suomalaisten teollisuuskylien Tavoitteena olivat
joukossa. 40-vuotiaasta teol- teolliset työpaikat
lisuuskylästä on sanottu, että Valtiovalta edisti aikanaan
rohkeat investoinnit ja avara- teollisuuskylien perustamista,
katseiset päätökset sekä inno- ja Nivala ilmoitti kiinnostukvatiiviset ja uutta luovat yrit- sestaan ensimmäisten suomatäjät ovat nostaneet Nivalan laiskuntien joukossa. Sittemteollisuuskylän yhdeksi Suo- min Nivalan teollisuuskylä
men menestyneimmistä alal- on ollut perustetuista se, joka
laan, kaupungin käyntikortik- lähti kasvamaan voimakkaasti ja joka on merkittävä toimisi valtatien varrella.
Tänä päivänä Nivalan Teol- ja edelleen.
- Ajatuksena oli, että teollisuuskylä Oy:n alueella on
100 000 neliömetriä teolli- lisuuskylän ansiosta paiksuus- ja toimitilaa sekä sata kakunnalle saadaan myös
yritystä, joissa työskentelee teollisia työpaikkoja. Meneillään oli voimakas elinyhteensä noin tuhat ihmistä.
Edellisten lisäksi samaan keinorakenteen muutos, ja esikehittämisympäristöön kuu- merkiksi tekstiili- ja vaatetusluvat Oulun yliopiston alue- alan työpaikat ovat hävinneet
yksikkö Oulun Eteläisen ins- kokonaan. Teollisuuskylä tartituutti sekä Nivala-Haapajär- josi yrityksille toimitiloja, jotven seudun kehitysyhtiö NI- ta nämä pystyivät aloittamaan
toimintansa ja luomaan uusia
HAK.
- Teollisuuskylä on pal- työpaikkoja, Liinamaa kertaa.
Alkutaival ei ollut helpjon muutakin kuin seiniä. Se
tarjoaa yrityksille merkittä- po ja kaupunkikin joutui satvän kehitysympäristön, johon saamaan vahvasti teollisuuskuuluu esimerkiksi koulutus- kyläyhtiön osakepääomaan.
ta, yliopistotason tutkimusta Senkin jälkeen tiukkoja rahoija tuotekehitystä sekä yritys- tustilanteita on riittänyt muun
ten välistä yhteistyötä, sanoo muassa korkean korkotason
Nivalan Teollisuuskylä Oy:n seurauksena.
Nivalan Teollisuuskylä Oy:n kehitysjohtajana nykyisin työskentelevä Kaisa
Liinamaa aloitti ensi vuoden alussa teollisuuskylän toimitusjohtajana.
- Tärkeintä alkuvaiheessa oli se, että mukaan yhteistyöhön saatiin niin kaupunki,
yrittäjät kuin rahoittajat.
Ensimmäisenä
yrityksenä tuotannollisen toiminnan
aloitti syyskuussa 1974 Veikko Valon omistama Valon
Tuote-niminen yritys. Halleja
oli tuossa vaiheessa vain pari,
kolme ja tuskin kukaan osasi silloin ennustaa, millaiseen
mittakaavaan teollisuuskylä
Nivalan teollisuuskylän alueella toimii sata yritystä, jotka työllistävät noin 1000 henkilöä.
kasvaa seuraavien neljän vuo- elinvoimansa eikä esimerkiksi
kaupungin väkiluku ole käänsikymmenen aikana.
tynyt jyrkkään laskuun.
Merkitys kehitykselle
Uusi toimitusjohtaja ryhollut huomattava
tyy ensimmäisinä töinään vieKaisa Liinamaan mukaan on mään eteenpäin teollisuuskyselvää, että teollisuuskylän län strategian päivitystä.
merkitys Nivalan kaupungil- Strategiassa linjataan, mile on ollut huomattava. Teol- hin aloihin panostamme voilisuuskylässä toimivat yrityk- makkaasti ja mihin suuntaan
set ovat pystyneet tarjoamaan kehitystyötä viedään. Esimerihmisille työpaikkoja, minkä kiksi metalliteollisuus meilansiosta Nivala on säilyttänyt lä on varmasti vahvaa tulevai-
13
suudessakin.
- Mietimme myös mikroyrittäjyyden
kehittämisympäristöä. Jatkossa yhdestä kymmeneen henkilöä työllistäviin yrityksiin syntyy yhä
enemmän työpaikkoja ja me
haluamme selvittää, miten
mikroyrityksiä voidaan auttaa kasvamaan ja tarvittaessa kansainvälistymään. Tälläkin hetkellä Oulun Eteläisellä
instituutilla on siihen liittyvää
tutkimustoimintaa.
Yhtenä isona haasteena Liinamaa näkee rahoitustilanteen
koko valtakunnassa. Muun
muassa tiukentuneet vakuusvaatimukset hidastavat kaupankäyntiä yrityspuolella.
- Haasteellista jatkossa on
se, että ely-avustukset vedettiin pois teollisuuskylän kaltaisilta toimijoilta. Vuonna
2013 Nivalaan tuli 2,6 miljoonaa euroa ely-tukina muun
muassa koneisiin, laitteisiin
ja rakennuksiin. Koska tukiprosentti on minimissään
25, se tarkoittaa sitä, että viime vuonna ely-tukiin oikeuttavien investointien kokonaismäärä oli vähintään 10,5 miljoonaa euroa.
Vaikka haasteitakin riittää,
nykyisin teollisuuskylän kehitysjohtajana työskentelevä Liinamaa sanoo ottavansa toimitusjohtajan tehtävät Kari Valtasen jälkeen vastaan luottavaisena.
- Meillä on paljon ahkeria ja
osaavia yrittäjiä sekä muuntautumiskykyisiä yrityksiä.
Yritykset ovat pysyneet mukana markkinoiden muutoksessa, mikä tuo jatkuvuutta. Se
on tärkeää, sillä viime kädessä
kaikki lähtee yrityksistä, Liinamaa muistuttaa.
14
YRITTÄJÄ-LEHTI

Kalajoki

Himanka

YRITTÄJÄ-LEHTI
15
Tyynelässä
kiehtoo aitous ja
alkuperäisyys
Jorma Uusitalo
Joulukuu on jo pitkällä eikä
lumesta ole tietoakaan. Päinvastoin, tihkusade tekee tummasta loppuvuoden iltapäivästä vieläkin tummempisävyisen.
Luodossa idyllisen maalaistien varrella satavuotisten
rakennusten muodostamassa Tyynelän pihapiirissä tunnelma on kuitenkin lämmin
ja täynnä joulun odotusta. Ihmisiä parveilee pihamaalla ja
puikkelehtii ovista sisään ja
ulos tutustumassa ainutlaatuiseen tonttukylään ja sen aitoakin aidompiin tonttuihin.
Pieni kyselykierros kertoo,
että monet vieraat ovat tulleet
eri puolilta Suomea Turkua ja
Rovaniemeä myöten. Sana on
kiertänyt viime vuosina ansiokkaasti luotolaiseen pikkukylään rakennetusta nähtävyydestä. Monet ovat sanoneet, että juuri sieltä löytyy
se aidoin ja alkuperäisin joulun henki, jota Suomi tarjoaa myös ulkomaisille matkailijoille.
Historiallinen miljöö
rakentunut valmiiksi
Päivän kääntyessä lopuilleen
yrittäjä ja tonttumuori Eija Porkola ehtii istahtaa hetkeksi aloilleen kertomaan ties
monennenko kerran oman
yrittäjätarinansa ja syitä siihen, miksi tonttula tonttuineen on niin suosittu kuin se
tänä päivänä on.
Ensin yrittäjyydestä. Porkola laskee olleensa yrittäjänä 43
vuotta. Aluksi kampaamoyrittäjänä, sitten antiikkikauppiaana ja nyt Tyynelän tonttujen
tonttumuorina.
- Olen mieleltäni niin yrittäjä, etten varmaan soveltuisi mihinkään palkkatyöhön.
Yrittäjyydessä on se hyvä puoli, että tässä voin toteuttaa täysillä sitä hulluutta, mistä Tyynelässä on kyse.
Porkola nauraa muuttaneensa tamperelaisena miehen perässä Kokkolaan reilut kolme
vuosikymmentä sitten. Talonpoikaisantiikkia hän on harrastanut yli 40 vuotta ja 15
vuotta Porkola työskenteli antiikkikauppiaana.
leen. Vähitellen niiden kysyntä kasvoi kasvamistaan tiedon
uniikeista ja häkellyttävän elävän oloisista tontuista levittyä
kotimaan lisäksi ulkomaille. Tonttumuoriksi siirtymistä vauhditti antiikkikaupankin siirtyminen nettiin, mikä
ei ollut Porkolalle mieluinen
kehityssuunta.
- Täällä käy tosi paljon ulkomaisia vieraita. Esimerkiksi puolalaiset, espanjalaiset ja
ranskalaiset hullaantuvat nähdessään tämän kokonaisuuden
kaikessa aitoudessaan. Tonttufanien määrä kasvaa tasaisesti, koska on paljon ihmisiä, jotka haluavat kokea tonttulan livenä, jos he ovat vaikkapa lukeneet paikasta ensin
lehdestä.
Porkola kertoo, että ajan
myötä tontut ovat muuttuneet
entistä persoonallisemmiksi.
Jokaisella tontulla on nimi ja
ne puhuvat ja niille puhutaan.
Tontut ovat hyväntuulisia ja
tuovat olemuksellaan väistämättä hymyn ihmisten kasIhmiset haluavat
voille. Äskettäin tonttujoukaitoja elämyksiä
koon kuitenkin liittyi hieman
Ensimmäisen tonttunsa Por- yrmeämpi hahmo.
kola valmisti omalle perheel- Hän on Bruno, mielensäTonttulan ansiosta Porkola on ollut monenlaisten huomionosoitusten ja palkintojen
kohteena. Tänä vuonna hänet
esimerkiksi palkittiin Kokkolassa vuoden naisyrittäjänä.
Vuonna 1995 Porkola valittiin
vuoden antiikkikauppiaaksi
Suomessa ja sitä valintaa hän
sanoo arvostavansa erittäin
korkealle, koska alalla toimii
paljon raskaansarjan tekijöitä.
Tilan, jossa Tyynelän tonttula sijaitsee, Porkolat ostivat alunperin kesäpaikakseen.
Vakituisesti perhe on asunut
siellä viimeiset 11 vuotta. Paikalle on hankittu vanhoja arvorakennuksia, joita on kaikkiaan 15 jokaisen edustaessa aitoa ja alkuperäistä rakennuskantaa.
Miljöö on nyt valmis Porkolan ostettua kaksi vuotta sitten
tonttulan pihapiirissä sijainneen kirkkoväärtin talon. Perusteellisen remontin yhteydessä siihen valmistuivat tilat
kahvilalle ja myymälälle.
Eija Porkolan käsityönä tekemät tontut ovat
häkellyttävän elävän
oloisia.
Eija Porkola ja Bruno-tonttu, mielensäpahoittaja.
pahoittaja. Kun kysyin Brunolta, mikä häntä painaa, Bruno vastasi että ensimmäisenä
häntä ottaa lättyyn byrokratia. Sitten tulee nuorten työttömyys ja sen jälkeen Putin. Nämä asiat selittävät Brunon ilmeen.
Entä miltä näyttää Tyynelän
tonttulan tulevaisuus?
- Jos terveyttä riittää ja Suomi pysyy itsenäisenä, niin erittäin hyvältä ja valoisalta. Sekä kotimaisten että ulkomaisten vieraiden ja fanien määrä
lisääntyy ja se lämmittää aina
kovasti, kun ulkomaiset kävijät tykkäävät talonpoikaistonttulan tunnelmasta. Mutta olen
huomannut senkin, että tämä
on vieras paikka vielä monessa naapurikunnassakin, eli tekemistä riittää myös lähialuemarkkinoinnissa.
- Olennaista on se, että
elämme ajassa, jossa ihmiset
lähtevät mukaan elämyksiin,
koska he kaipaavat aitoja asioita. Juuri sitä Tyynelä tarjoaa jatkossakin, Porkola sanoo.
16
YRITTÄJÄ-LEHTI

Tilipalvelu Tietovakka Oy
Asematie 4 A Kannus. Puh. (06) 870 335

Kalajoki Keskusvaraamo
toivottaa asiakkailleen
Tunnelmallista Joulun aikaa sekä
Menestystä Uudelle Vuodelle 2015!

Kannus
Kaustinen

YRITTÄJÄ-LEHTI
17
Luomukauppa osui valtavirtaan
Jorma Uusitalo leja. Valaistus on hoidettu ledtekniikalla sekä energiansääsKokkolan keskustassa sijait- tölampuilla, ja sähköksi on vasevan luomukauppa Chagan littu ekosähkö.
ovi käy tasaisesti. Asiakkaissa on miehiä ja naisia, nuoria ”Avajaisia en
ja varttuneita. Vuoden nuore- unohda ikinä”
na yrittäjänaisena palkittu Su- Yrittäjäksi Kattilakoski nauvi Kattilakoski on valmis vas- raa lähteneensä yllytyshulluna
taamaan asiakkaiden kysy- Tero-veljensä aloitteesta.
- Asuin toisella paikkamyksiin mutta jättäytyy myös
taustalle jos huomaa, että tällä kunnalla ja silloinen työsuhkertaa asiakas haluaa katsella teeni oli päättymässä. Teroltarjontaa rauhassa ominpäin. la oli ollut jo vuosia unelma- Pienessä liikkeessä palve- na, että Kokkolaan täytyy saalu on lähellä mutta täällä asi- da tällainen kauppa. Toki olin
akas voi tutustua valikoimiin itsekin kiinnostunut ravinnon
ilman, että myyjä on hiillos- merkityksestä ihmisen fyysitamassa tai pakkomyymässä. seen ja henkiseen hyvinvoinChagassa käy jonkin verran tiin.
Rattaat lähtivät pyörimään
pienryhmiä ja se on monelle
hyvä tapa tulla meille ensim- loppuvuodesta 2010. Kaupungissa toimi tuolloin pieni luomäisen kerran, hän sanoo.
Chaga on eittämättä osu- mupuoti Ruiskaunokki, jonka
nut yhteen ajan valtavirrois- yrittäjä oli muuttamassa paikta. Terveellinen, mielellään lä- kakunnalta ja joka halusi authellä tuotettu puhdas ruoka ja taa sisaruksia yrittäjäuran alvaikkapa erilaiset superfoodit kutaipaleella.
Liiketoimintasuunnitelma
ovat asioita, joista omaan hyvinvointiinsa panostavat ih- valmistui Firmaxissa ja startmiset ovat nykyään erityisen tiraha helpotti liikkeelle lähtöä. Arvovalinta oli sekin, etkiinnostuneita.
Monelle kyse on myös ar- tä liikepaikaksi valikoitui nivoista. Niihin yrittäjät viittaa- menomaan kivijalkamyymälä
vat myös Chagan kotisivuilla. Kokkolan keskustasta, miMyymälän sisustuksessa on kä osaltaan tukee perinteisen
käytetty vanhoja kierrätettyjä kaupunkikeskustan säilymiskalusteita ja luonnonmateriaa- tä elinvoimaisena.
- Avajaisviikonloppua en
unohda ikinä, koska se oli todellinen menestys. Avajaisten
alla pelotti valtavasti, tuleeko
paikalle ketään mutta onneksi
perhe oli auttamassa, sillä väkeä kävi tosi paljon.
Luomukauppa on monelle
uusi tuttavuus ja joskus se sekoitetaan luontaistuotekauppaan. Koska kyse on nimenomaan luomukaupasta, sen
valikoimista löytyy esimerkiksi lähituottajan toimittamaa naudanlihaa, hedelmiä ja
vihanneksia.
- Täältä löytyvät myös
muun muassa mausteet, kahvit, teet, öljyt, superfoodit ja
erilaiset raakasuklaavalikoimat. Niiden kysyntä kasvaa
koko ajan varsinkin lisääntyvien allergioiden takia. Chagasta on mahdollista tilata erilaisia raakasuklaita sekä raakakakkuja myös kotiin. Keskimäärin kerran kolmessa
viikossa tilaan lisäksi luomuLuomukaupasta saa vaikkapa raakakakkuja.
raakamaitoa, Kattilakoski luettelee esimerkkejä tuotevalikoimasta.
ty jaettavaksi. Avasin sitä var- ravitsemusasiantuntija Jaakko
ten reseptibloginkin. Levitän Halmetoja ja lääkäri Olli So”Arvostukseni muita
tietoa ravinteikkaasta ja puh- vijärvi.
yrittäjiä kohtaan on
Entä millaisia asiakkaita
taasta ruuasta myös asiakaskasvanut”
kontaktien yhteydessä. Kerran Chaga erityisesti houkuttelee?
Reseptejä Kattilakoski kertoo vuodessa pyrimme järjestä- Esimerkiksi nuoria opiskejakaneensa alusta saakka.
mään terveysseminaarin, jos- lijoita, joilla on varmasti tiuk- Minusta reseptit on teh- sa viimeksi olivat puhumassa kaa rahasta mutta jotka halu-
avat panostaa omaan hyvinvointiinsa. Paljon käy lisäksi
raskaana olevia perheenäitejä, jotka haluavat syödä mahdollisimman terveellisesti. On
ikäihmisiä, jotka kertovat haluavansa asioida niin sanotussa normaalikaupassa, josta saa ihan tavallista perusruokaa. Usein tulee myös ihmisiä,
joilla on selvittämätön sairaus
ja jotka haluavat lähteä purkamaan tilannetta puhdistamalla
ruokavalionsa.
Yrittäjäksi ryhtymistä Kattilakosken ei ole tarvinnut katua, vaikka hän myöntääkin,
että välillä on täytynyt vääntää itkua yrittäjyyden haasteiden edessä.
- Tämä on kasvattanut ottamaan vastuuta ja muualta muuttaneena sain nopeasti uuden ystäväpiirin. Samoin
arvostukseni muita yrittäjiä
kohtaan on kasvanut koettuani asioita, jotka ovat varmasti
tuttuja muillekin yrittäjille.
- Tulevaisuudelta toivon tietenkin paljon uusia asiakkaita
ja ehkä laajennamme toimintaa koulutuspalveluihin. Minulla on ollut harjoittelija töissä ja aikomuksena on työllistää hänet ainakin muutamaksi
kuukaudeksi, jotta pääsen kovan työrupeaman jälkeen luovalle lomalle.
- Terveellinen, mielellään lähellä tuotettu puhdas ruoka ja vaikkapa erilaiset superfoodit kiinnostavat ihmisiä, Suvi Kattilakoski sanoo.
18
YRITTÄJÄ-LEHTI

Kaikki siivouspalvelut ammattitaidolla!
Nyt myös kotipalvelut.
[email protected] • 040 584 5747
[email protected] • 040 148 8223 • www.siivoamme.fi

Perhonjokilaakson
Keskuspesula Ky
Rajatie 2 B, (06) 861 2155
KRUUNUPYY
Kruunupyyn
lentoaseman TAXI
Kronoby flygplats TAXI
Puh. 0500 266 041
Eijan Kenkämakasiini
Puh. 0400-666 876
Autokoski Ky
Ullavantie 6, Kaustinen. Puh. 0400 160 798 www.metallijarvela.fi
Puh. 010 666 3450. Kaustinen
Oy KS-Geokonsult Ab
Rajatie 22, 69600 Kaustinen. Fax (06) 861 2087
www.elementtivalmiste.com
Friggantie 8, 68500 Kruunupyy. www.ks-geokonsult.fi
LVI KAUSTINEN KY
Kaustinen puh. 0400-366 026
Maansiirto ja Kuljetus
Sauli Puumala

Kaustintie 5, 69600 Kaustinen
Puh. (06) 861 2688, Fax (06) 861 2519
www.tilikulma.fi
Puh. 0400-761 915

YRITTÄJÄ-LEHTI
KÄLVIÄ

19

LESTIJÄRVI
Jämptijussi
Kilpipakantie 65, Lohtaja. Puh 040-9138 480

LOHTAJA
Lohtajan Tilitoimisto
Metsäpellontie 2, Lohtaja. Puh (06) 877 125
NIVALA

20
YRITTÄJÄ-LEHTI
Veromuutoksia
vuodelle 2015
Hallitus on sopinut veromuutoksista vuodelle 2015. Ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiotarkistukset
kolmessa alimmassa tuloluokassa
kotimaisen kysynnän, työllisyyden
ja suhdannetilanteen helpottamiseksi.
Yritysten edustusmenojen 50 prosentin vähennyskelpoisuus palautetaan vuoden 2015 alusta, minkä arvioidaan helpottavan ravintola- ja
matkailualan yritysten asemaa. Pääomatulojen verotus ja perintö- ja
lahjaverotus sen sijaan kiristyvät,
kiinteistöverotuksen alaja ylärajoja
sekä energia- ja valmisteveroja korotetaan.
Pääministeri Stubbin hallituksen
veropolitiikka perustuu pääministeri Kataisen hallituksen veropoliittiseen linjaan. Hallitus siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta.
Ansiotuloverotus
Ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset kolmen alimman tuloluokan rajoihin.
Perus- ja työtulovähennystä korotetaan. Tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan raja alennetaan sen sijaan
90 000 euroon ja tuloluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka.
Työmatkakustannusten omavastuuosuus nostetaan 750 euroon.
Verotukseen valmistellaan lapsivähennys.
Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään edelleen 5 prosenttiyksiköllä vuosittain. Asuntolainojen koroista enää 50 prosenttia olisi vähennyskelpoista vuonna
2018.
Eläketulosta tehtävää kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotetaan.
Pääomatulojen verotus
Pääomatulojen verotus kiristyy siten, että ylemmän verokannan tuloraja alenee 30 000 euroon ja ylempi kanta nousee 33 prosenttiin vuonna 2015.
Edustusmenot
Yritysten edustusmenojen 50 prosentin vähennyskelpoisuus palautetaan vuoden 2015 alusta.
Tuotannollisten investointien
tuplapoistot
Tuotannollisten investointien määräaikaisen korotetun poisto-oikeuden voimassaoloa jatkettiin vielä
vuosille 2015 ja 2016.
Perintö- ja lahjaverotus
Perintö- ja lahjaveroasteikkojen
kaikkia rajaveroprosentteja korote-
taan yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2015 alusta. Aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli miljoonan euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutetaan pysyväksi.
Kiinteistövero
Yleisen kiinteistöveroprosentin alaja ylärajoja korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä ja vakituisen asuinrakennuksen alaja ylärajoja 0,05 prosenttiyksiköllä vuoden 2015 alusta.
Kunnat päättävät vuosittaiset kiinteistöveroprosenttinsa laissa säädettyjen alaja ylärajojen väliltä
Energiaverot, tupakkavero,
ajoneuvovero ja autovero
Energiaverotusta kiristetään korottamalla kotitalouksia koskevan
yleisen sähköveroluokka I:n veroa.
Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotetaan. Samoin liikenteen polttonesteiden veroa korotetaan. Turpeen
vuoden 2015 veronkorotus peruutetaan. Tupakkaveroa korotetaan.
Muiden kuin erityisvarusteltujen
taksien ja muuttotavarana tuotujen
autojen autoveroalennuksista luovutaan. Henkilö- ja pakettiautojen
vuotuista ajoneuvoveroa korotetaan
niin, että korkeampaa veroa kannetaan verovuodelta 2016.
Green Care-yrittäjyy
on potentiaalia
Toiminnan pienimuotoisuus asettaa haasteita kannat
Jorma Uusitalo kostoja edistämään Green Caretoimintaa.
Projektipäällikkö Lena KallioNorjassa ja Ruotsissa ihmisten
hyvinvoinnin ja elämänlaadun kosken mukaan hankkeen tulokedistäminen luontoon ja maaseu- set osoittavat, että tarve meneteltuympäristöön liittyvällä toimin- män hyödyntämiselle kasvaa konalla on edennyt paljon pidem- ko ajan. Suomesta löytyy lisäksi
mälle kuin Suomessa. Silti Suo- näyttöä sen positiivisista psyykmessakin on jo saatu hyviä ko- kisistä, fyysisistä ja sosiaalisista
kemuksia menetelmästä, joka vaikutuksista.
tarjoaa uusia yrittämisen mahdollisuuksia varsinkin maaseu- Tutkimustieto
saatava käyttöön
dulle.
Centria-ammattikorkeakoulun Hankkeen yhteydessä tehtiin
Grön omsorg i Österbotten-han- markkinatutkimus, jossa selvitetke on jakanut tietoa Green Ca- tiin niin yrittäjien kuin potentiaare-toiminnasta ruotsinkielisel- listen Green Care-yrittäjien nälä Pohjanmaalla. Hankkeen puit- kemyksiä aiheesta.
- Yrittäjät olivat sitä mieltä, että
teissa muun muassa järjestettiin
tilaisuuksia sekä seminaareja ja Green Care-yrittäjyydessä on ehtutustumismatka Green Care- dottomasti mahdollisuuksia. Sayrittäjille, yrittäjäksi aikoville se- moin haastattelemani kuntien sokä kuntien viranhaltijoille. Yksi siaali- ja terveystoimen johtajat
tärkeä tavoite oli myös luoda ver- suhtautuivat positiivisesti Green
Windfall-vero
Voimalaitosveroa eli nk. Windfallveroa ei oteta käyttöön.
Makeisvero
Aiotusta makeisveron korotuksesta luovutaan.
Arvonlisäverotus
Yrityksen väliseen metalliromun ja
-jätteen myyntiin tulee pakollisena voimaan käännetty verovelvollisuus.
EU-kuluttajille tapahtuvien sähköisten palveluiden myynnin myyntimaasäännös muuttuu. Tähän saakka arvonlisäverot on maksettu myyjän maahan, mutta jatkossa ne määräytyvät kuluttajan sijaintivaltion
perusteella. Suomalainen sähköisten palveluiden myyjä voi ilmoittaa
muiden jäsenvaltioiden arvonlisäverot paikallisen alv-rekisteröitymisen sijaan myös Verohallinnon uuden arvonlisäveron erityisjärjestelmän välityksin 3 kuukauden välein.
Lehtien kierrättäminen Ahvenanmaan kautta tulee kannattamattomaksi. Ahvenanmaan alv-poikkeuksia koskevaa lakia muutetaan siten,
että kerran viikossa tai harvemmin
ilmestyvän sanoma- tai aikakauslehden kuljettamista Manner-Suomeen
pidetään jatkossa alv-näkökulmasta
kotimaan myyntinä. Aiemmin sitä
on pidetty maahantuontina.
Aikamatkalaiset pääsevät tutustumaan
muun muassa vanhoihin työmenetelmiin,
joita Anita Storm (vas.) ja Carina Wikman
esittelevät.
Care-palveluihin,
Kalliokoski
kertoo.
Ongelmana yrittäjät näkivät
sen, ettei toimintaa ole sertifioitu samalla tavalla kuten esimerkiksi Ruotsissa on tehty. Asiaan
on kuitenkin tulossa parannus,
sillä Green Care Finland ry valmistelee parhaillaan sertifiointiin
järjestelmää yhteistyössä Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n kanssa. Tämä
mahdollistaa, että alalle saadaan
selkeät laatukriteerit.
- Haasteena yrittäjät kokivat
myös sen, kuinka Green Careyrittäjyys saadaan kannattavaksi. Toiminta on usein luonteeltaan
pienimuotoista ja sesonki jää talven takia lyhyeksi. Samoin kaivattiin enemmän säännöllistä yhteydenpitoa eri osapuolten kesken, Kalliokoski selvittää tutkimuksen tuloksia.
YRITTÄJÄ-LEHTI
dessä
tavuudelle
Potentiaalisten yrittäjien toteamat ongelmat olivat paljolti samoja kuin yrittäjien. Kuinka taataan toiminnan laadun taso ja
kuinka yrittäjyys saadaan kannattamaan. Sen lisäksi vastaajat
kaipasivat käyttöönsä enemmän
tutkimustietoa Green Care-toiminnan positiivisista vaikutuksista.
- Tutkimustietoa kyllä on paljonkin mutta se pitäisi saada nykyistä paremmin esille ja myös
päättäjien tietoisuuteen, Kalliokoski täsmentää.
Paljon potentiaalisia
asiakasryhmiä
Lena Kalliokoski sanoo yllättyneensä siitä, kuinka positiivisesti kuntasektorin edustajat suhtautuivat vastauksissaan Green Care-toimintaan.
- He näkivät sopiviksi asiakas-
21
ryhmiksi lapsista ja nuorista esimerkiksi lastensuojelun asiakkaat,
kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat, vanhushuollon asiakkaat, pitkäaikaistyöttömät sekä
päihdekuntoutujat.
Jotta Green Care-yrittäjyys voisi yleistyä, tarvitaan kontakteja ja
verkostoja alan yrittäjien ja palveluita ostavien välille. Kaikkein
suurin muutos vaaditaan kuitenkin sote-sektorilla työskentelevien
ajattelutapaan.
- On olemassa tavallaan asetelma, jossa idealismi ja realismi ovat
vastakkain. Green Care on hieno
ja ihana idea, jota on helppo kannattaa. Sitten ovat ne realiteetit.
Kuntataloudet kiristyvät ja resurssit pienenevät eikä Green Care ole
ilmaista palvelua, Kalliokoski kuvaa käytännön arkea.
Hänen mukaansa Green Careyrittäjyys on kuitenkin asia, johon
kannattaa ehdottomasti panostaa.
- Esimerkiksi sote-uudistus ja
palveluseteleiden
yleistyminen
voivat tarjota uusia mahdollisuuksia. Olisi löydettävä myös yhteinen
sateenvarjo, koska Green Care liittyy monen hallinnonalan toimintaan. Kaiken kaikkiaan Green Care olisi tärkeä valtavirtaistaa muiden sote-palveluiden rinnalle.
- Green Care-yrittäjyys on asia, johon kannattaa ehdottomasti panostaa, Lena Kalliokoski sanoo.
Hyvinvointia pappilapuutarhan ympäristöstä
Jorma Uusitalo myös elämyspedagogiikkaan
ja elämystuotantoon. KyAspegrenin historiallisessa seessä on vahvasti kokemukpappilapuutarhassa Pietar- sellinen juttu, joka toteutsaaressa on harjoitettu kuntaa samalla konkreettisesti
touttavaa puutarhatoimintaa Green Care-ideologiaa, Animuun muassa mielenterveys- ta Storm kertoo.
- Menneisyys voidaan aikuntoutujille ja pitkäaikaistyöttömille. Puutarhasäätiön kamatkoilla kytkeä nykyiasiamies Carina Wikman ja syyteen kun lasten kansmuseopedagogi Anita Storm sa käydään esimerkiksi läpi,
kertovat, että puutarhan po- mitä kaikkia työvaiheita vaasitiiviset terapeuttiset vai- ditaan, ennen kuin käytöskutukset ja merkitys hyvin- sä on valmis vaate. Tai kuinvoinnille on tiedostettu siitä ka paljon on vaatinut työtä,
lähtien, kun alueelle ryhdyt- että aikanaan saatiin kirnuttiin rakentamaan toimintaa. tua pieni nokare voita, CariAspegrenin puutarhassa na Wikman jatkaa.
kuka tahansa voi kulkea vapaasti ympäriinsä, mutta eri- Takaisin luontoon
tyisen suosittuja ovat tällä Heidän mukaansa yksi osa
hetkellä puutarhassa järjes- aikamatkailua on se, ettettävät aikamatkat. Ne ovat tä osallistujat voivat palata
varsinkin lapsiryhmien mie- luontoon erilaisine raaka-aileen mutta niitä järjestetään neineen.
- Olemme kadottamassa
myös aikuisille osana työhyyhteyden luontoon ja luonvinvoinnin aktiviteetteja.
- Aikamatkoja käytetään nollisiin asioihin. Esimerkikpaitsi historian välittämiseen si omenan kuoriminen veit-
sellä voi olla alakoululaiselle
todella vaikea tehtävä puhumattakaan silakan perkauksesta, Wikman nauraa.
Hänen mukaansa Aspegrenin puutarha on mitä mainioin ympäristö Green Care-ajattelun toteuttamiselle
myös sen ansiosta, että puutarhan voimauttavasta vaikutuksesta voi nauttia kuka tahansa ja milloin tahansa, koska puutarha on aina
avoinna.
- Varttuneemmat ihmiset
saattavat palata täällä lapsuutensa ja nuoruutensa muistoihin ja muistikuviin vaikkapa
tuoksujen tai tekemisen kautta. Aikamatkoilla on lapsiin
suuri vaikutus. Sen näkee siitä, miten innoissaan he kertovat elämyksistään vanhemmilleen. Ehkä juuri täällä koetut elämykset auttavat heitä
tekemään aikuisina parempia
valintoja, jotka vievät ihmisiä taas lähemmäksi luontoa,
Wikman ja Storm sanovat.
22
YRITTÄJÄ-LEHTI
PIETARSAARI
PEDERSÖRE
REISJÄRVI

YRITTÄJÄ-LEHTI

23

PERHO
Jussinmäentie 1 B, Sievi. Puh. (08) 482 177 www.kimppakoti.fi
RANNILA OY
Puh. 0400 108 724
TOHOLAMPI

SIEVI
Ullavantie 1, 69300 Toholampi, Puh. (06) 885 885
KUROTTAJAPALVELU RANNILA
Puh. 044 3526 408

24
YRITTÄJÄ-LEHTI
AIKUISKOULUTUS
Vesiyhtiöstä
monipalveluyhtiöksi
KIP Servicessä tunnetaan suurteollisuusalueen moninaiset tarpeet
maaliin talousvesikäyttöön. Ionivaihdetusta vedestä on poistettu suolat sekä varaus, ja sitä
meiltä menee kolmelle laitokselle.
Pintavesi on makeaa järvivettä, joka johdetaan tunnelia
pitkin Öjanjärvestä. Pintavettä
alueen toimijat käyttävät vuorokaudessa 10 000 kuutiota.
Opiskele uuteen
ammattiin!
Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto,
kokin osaamisala ja asiakaspalvelun osaamisala, tarjoilija
Koulutus alkaa: 19.1.2015 (kesto 1–3 v)
Hakuaika päättyy: 31.12.2014
Lisätiedot: Sanna Siirilä-Hyyppä, p. 044 725 0729,
[email protected]
Asiakaskuntaa myös
KIPin alueen ulkopuolelta
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi
Kesto: 12.1.2015 (kesto 2–3 v) Hakuaika päättyy: 15.12.2014
Lisätiedot: Kaija Pikkarainen p. 044 725 0441,
[email protected]
Sihteerin ammattitutkinto
Kesto: 12.1.2015–13.3.2016 Hakuaika päättyy: 12.12.2015
Lisätiedot: Sanna Siirilä-Hyyppä, p. 044 725 0729,
[email protected]
Taloushallinnon ammattitutkinto
Kesto: 5.2.2015–31.05.2016
Hakuaika päättyy: 23.1.2015 (koulutukseen voidaan ottaa uusia
opiskelijoita myös joustavasti koulutuksen edetessä)
Lisätiedot: Kaija Pikkarainen
p. 044 7250 441,
[email protected]
Yrittäjän ammattitutkinto
Kesto: 20.11.–31.12.2015 Hakuaika päättyy: 2.1.2015
Koulutuksessa on vielä muutama vapaa paikka jäljellä!
Lisätiedot: Helena Myllymäki, p. 044 725 0857,
[email protected]
Lue lisää ja hae mukaan:
www.kpedu.fi/koulutuskalenteri
Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus
www.kpedu.fi
KIP Servicen henkilökuntaan kuuluvat ympäristöpäällikkö Virve Heikkinen, turvallisuuspäällikkö Jussi
Lång (tak.vas.), kiinteistöpäällikkö Juha Ylitalo, verkostopäällikkö Jorma Palomaa ja toimitusjohtaja Olli-Matti Airiola.
Jorma Uusitalo maratonin verran eli 21 kilometriä. Maanteitä KIPin aluKokkolan suurteollisuusalue eella on noin 35 kilometriä ja
on monelle paikkakuntalaisel- rautateitä 6,5 kilometriä.
lekin suuri tuntematon, joka on
vuosikymmenet elänyt ”ran- Ilman vettä tehtaiden
nassa” omaa elämäänsä. Vaik- prosessit eivät toimi
ka moni paikallinen ei aluees- Suurteollisuusalueelta löytyy
ta kovin paljon tiedäkään, to- yksi palveluyhtiö, johon käysiasia on se, että Kokkolan ja tännössä kaikki alueen toimijat
koko maakunnan elinvoimalle ovat kytköksissä joko suoraan
suurteollisuusalueen yrityksil- tai välillisesti. Kyse on vuonna
lä on iso merkitys. Onhan KIP, 2009 perustetusta KIP Service
Kokkola Industrial Park, suu- Oy:stä, jonka roolina alkuvairin epäorgaanisen kemian kes- heissaan oli toimia erityisesti
vesiyhtiönä.
kittymä Pohjoismaissa.
Toimitusjohtaja Olli-Matti
Suurteollisuusalue työllistää tänä päivänä vakituises- Airiolan mukaan KIP Service
ti noin 2 000 henkilöä. Sen li- on kasvanut sittemmin vesiyhsäksi alueella työskentelee ura- tiöstä suurteollisuusalueen mokoitsijoita, joiden määrä vaih- nipalveluyhtiöksi. Sen palvelut
telee muutamasta sadasta jopa kattavat asiakasyritysten koko
tuhanteen silloin, kun meneil- elinkaaren tulevan toiminnan
lään ovat teollisuuslaitosten suunnittelusta rakentamiseen,
tuotannon aloittamiseen ja ylmääräaikaishuollot.
Iso muutos viimeisten vuo- läpitämiseen sekä tarvittaessa
sikymmenien aikana on tapah- toiminnan lopettamiseen.
- Eniten meidän toiminta nätunut suurteollisuusalueen yrityskartassa. Kun vielä 1970-lu- kyy ulospäin KIPin alueen kuvulla toimijoita oli kaksi, Ke- lunvalvonnan ja vartioinnin
mira ja Outokumpu, muun kautta. Alueen yritykset ja niimuassa erilaisten yritysjärjes- den työntekijät ovat tekemisistelyiden seurauksena alueella sä meidän toiminnan kanssa
toimii nykyään yli 60 yritystä. päivittäin kulkiessaan porteisJoukkoon mahtuu paljon täysin ta sisään ja ulos.
Siinäkin kyse on suuren
uusia toimijoita, jotka tuottavat
alueen teollisuudelle erilaisia mittakaavan kokonaisuudesta. Pelkästään vierailijoita alupalveluita.
Myös pinta-alaltaan kyse on een yrityksissä käy reilut 8 000
vaikuttavasta kokonaisuudes- vuodessa. Porttialueita suurta. Kun koko alueen kiertää teollisuusalueella sijaitsee yhympäri, matkaa kertyy puoli- teensä kymmenen. Porteista
kulkee arkipäivisin vuorokauden ympäri joka minuutti 11
henkilöä läpi vuoden.
- Olemme myös isännöitsijän roolissa huolehtiessamme suurteollisuusalueen siisteydestä, maanteistä, nurmialueista ja metsistä. Port Towerissa vastuullamme ovat
ravintolapalvelut sekä neuvotteluhuoneiden ja Visit Centerin
vuokraus, Airiola luettelee esimerkkejä KIP Servicen tuottamista palveluista.
Yksi hyödyke, joka on täysin
välttämätön suurteollisuusalueen toiminnalle, on vesi. Käytännössä kyse on yhtä olennaisesta asiasta kuin sähköstä.
- KIP Service toimittaa asiakkailleen meriveden, pintaveden, talousveden ja ionivaihdetun veden. Merivettä ja pintavettä käytetään jäähdytykseen.
Talousvedestä valtaosa kuluu
tuotannon tarpeisiin mutta sen
lisäksi sitä käytetään luonnollisesti juomiseen ja muuhun nor-
Suurteollisuusalueesta puhuttaessa veden lisäksi yksi keskeinen asia on turvallisuus.
- Pyrimme harmonisoimaan
käytännöt siten, että kaikissa
yrityksissä pätevät samat yleiset turvaohjeistukset. Tietyissä
tapauksissa sovelletaan tiukinta vaatimustasoa, koska turvallisuudesta ei voi tinkiä missään
oloissa, Airiola korostaa.
Täysin uutena palvelukonseptina KIP Service aloitti äskettäin ympäristöpalveluiden
tuottamisen. Yritys on lisäksi laajentanut asiakaskuntaansa suurteollisuusalueen ulkopuolelle ympäristöpalveluiden
ohella muun muassa turvallisuuspalveluissa.
- Ympäristöpalveluissa meidän potentiaalisia asiakkaita ovat toimijat, jotka tarvitsevat erilaista ympäristöasioiden
hallintaan liittyvää asiantuntija-apua vaikkapa ympäristöluvitusten yhteydessä. Turvallisuuspuolella tuotamme esimerkiksi paloturvallisuuteen
sekä kamera- ja kulunvalvontaan liittyviä palveluita.
KIP Servicen tehtäväkenttää
Airiola kuvaa haastavaksi mutta samalla mielenkiintoiseksi.
- Kokkolan suurteollisuusalue poikkeaa monista muista samankokoisista teollisuusalueista siinä, että täällä toimii yrityksiä yhden miehen
firmoista yli 500 työntekijän
laitoksiin. Tästä syystä asiakkaiden tarpeet, vaatimukset ja
valmiudet ovat hyvin erilaisia.
Suurteollisuusalueen porteista kulkee arkipäivisin vuorokauden ympäri joka minuutti 11 henkilöä läpi vuoden.
YRITTÄJÄ-LEHTI
25

Puh. 0400 768 323, Kannustie 140, 69300 TOHOLAMPI
YLIVIESKA

ULLAVA

26
YRITTÄJÄ-LEHTI
Maanrakennustyöt ammattitaidolla
- rakennuksien pohjatyöt
- jätevesijärjestelmät
- pelto- ja metsäojitukset
- ym. kaivuutyöt
Tmi Joonas
Rautakoski
Savarinväylä 5, Ylivieska
p. (08) 4116 118
www.laaksojenmk.fi
Kiskotie 4, Ylivieska puh. (08) 424 915, 0400 689 291

Puh. (08) 424 005, 020 4551 303
www.konehuoltokivioja.fi
Katalogi kokoaa yrittäjätarinat
julkaisee ensi keväänä uuden
tuotteen Keski-Pohjanmaan
Yrittäjä-katalogin. Katalogiin kerätään alueen menestyneitä yrittäjätarinoita toimittajan kirjoittaman yritysesittelyn muodossa.
Yrittäjät itse voivat esittää näkökulman ja sanoman,
jonka he haluavat nostaa yri-
tyksestään esiin, ja toimittaja
tekee tämän pohjalta kuvallisen tarinan yrityksestä.
Viime vuosina kuvalliset
yritysesittelyt eli advertoriaalit ovat nostaneet kovasti
suosiotaan markkinointikeinona. Advertoriaaleissa yritykset voivat esittää viestinsä kirjoitetun jutun muodossa, mikä lisää niiden lukuar-
voa.
Lisäksi Keski-Pohjanmaan
Yrittäjä –lehden sekä katalogin jakelua lisätään uuden
verkkolehden myötä. Painettujen lehtien levikki säilyy
entisellään, mutta uutta on
julkaisujen verkkolehti, joka jaetaan sähköisenä KeskiPohjanmaan Yrittäjien toimialueen yrittäjille.
YRITTÄJÄ-LEHTI
27
Kaustisen Elementtivalmiste Oy:lle opiskelijat ideoivat, kuinka markkinoida yrityksen uutta tuotetta.
van tänä päivänä nimenomaan
tarinankerrontaa.
Tarinat ovat tärkeitä muun
muassa siksi, että kuluttajat
hakevat vahvistusta omille näkemyksilleen erilaisista tarinoista. Sosiaalinen media puolestaan on uusi kanava tarinoiden välittämiseen.
Printti ja sähköinen
täydentävät toisiaan
Opiskelijat ideoivat
yritysten markkinointia
Jorma Uusitalo yhteistyö on ollut osa Vakaa
kasvu - pk-yritysten vakaan
Onko yrityksen kotisivuilla kasvun kehittämisohjelmaa.
- Tämä on ollut opiskelijoilvärimaailma kohdallaan, entä onko kotisivujen fonttimaa- le erinomainen tilaisuus pääsilma miellyttävä silmälle. On- tä tekemään konkreettisia jutko yrityksellä omat Facebook- tuja paikallisille yrityksille.
sivut ja jos on, päivitetäänkö Myös yritykset ovat olleet tyyniitä säännöllisesti ja hyödyn- tyväisiä saadessaan opiskelinetäänkö Facebookin mahdol- joilta ideoita toteutettavaksi,
lisuuksia
markkinoinnissa. sanoo projektipäällikkö Asta
Entä miltä näyttää yritysesit- Aikkila-Vatanen Centria-amteiden ja muun markkinoin- mattikorkeakoulusta.
timateriaalin kuvamaailma.
Onko tyydytty kännykkäka- Yhteystiedot hyvin esille
meran otoksiin vai luodaanko Yrityksistä mukana ovat olmiellyttävää ja laadukasta yri- leet Kaustisen Kansanlääkintyskuvaa hyvätasoisella ja mo- täkeskus, Keisari Pelletti Kannuksesta, KIT Group ja Nini´s
nipuolisella kuvituksella.
Muun muassa tällaiset ky- Belt Kokkolasta sekä Kaussymykset ovat olennaisia, kun tisen Elementtivalmiste. Yhpuhutaan pk-yritysten mark- teistyöprojektin tuloksia esikinoinnista ja visuaalisesta il- teltiin yhteisessä tilaisuudessa
meestä. Centria-ammattikor- joulukuun alussa.
Opiskelijoiden esitellessä
keakoulun opiskelijat ovat olleet kehittämässä viiden alu- kehitysehdotuksiaan kullekin
eella toimivan yrityksen yritykselle erikseen, esille tuvisuaalista ilmettä ja markki- li monia tärkeitä perusasioinointia yhteistyössä yritysten ta, joita jokaisen yrityksen olisi tärkeä markkinoinnissaan KIT Groupin Uno Cruiser-peräkärryn ominaisuuksia voisi esitellä
kanssa.
Opiskelijoiden ja yritysten ja markkinointiviestinnässään myös sosiaalisessa mediassa.
huomioida.
Kuten, että kotisivut ovat
tänä päivänä yrityksen käyntikortti. Opiskelijat olivat muun
muassa päätyneet muuttamaan joidenkin kotisivujen
värimaailmaa siten, että värimaailma istuu paremmin yrityksen edustamaan toimialaan
ja bisnekseen.
Olennainen huomio oli sekin, että yhteystietojen täytyy löytyä kotisivuilta helposti. Varsinkin kun iso osa kävijöistä etsiytyy yrityksen kotisivuille juuri yhteystietojen
takia.
Samoin kuvien käytöstä tuli hyviä huomioita. Kuvat voivat olla parhaimmillaan informatiivisia ja joka tapauksessa
niillä luodaan mielikuvaa yrityksestä. Ihmiset kuvissa luovat läheisyyttä ja esimerkiksi
vuodenaikojen mukaan vaihtuvat kuvat ajankohtaisuutta.
Osa ryhmistä oli oivaltanut
tarinan merkityksen. Yhä useammin tuotteen tai palvelun
ympärille luodaan tarina, sillä
markkinoinnin on sanottu ole-
Sosiaalinen media ja sähköinen markkinointi eri muodoissaan on tuonut yrityksille paljon uusia mahdollisuuksia perinteisen painetun materiaalin
kuten yritysesitteiden, sidosryhmälehtien ja lehti-ilmoitusten rinnalle.
Myös opiskelijatöissä oli
lähdetty käytännössä siitä, että sähköinen ei suinkaan korvaa painettua vaan molemmat tukevat ja täydentävät toisiaan. Yrittäjän haasteena on
valita se, millaisia sähköisiä ja
painettuja vaihtoehtoja käyttämällä potentiaaliset asiakkaat
tavoitetaan mahdollisimman
kattavasti ja tehokkaasti.
Samalla kun vaihtoehdot
ovat kasvaneet, varsinkin pienissä yrityksissä joudutaan
miettimään, mistä resurssit
vaikkapa Facebook-sivujen
päivittämiseen, blogi-kirjoitteluun tai sähköisten uutiskirjeiden laatimiseen ja lähettämiseen.
Osittain kyse on siitä, että vaikkapa Facebook-sivujen päivittäminen olisi tärkeä
nähdä keinona lisätä myyntiä,
ja sen takia rutiini siirrettäisiin viimeisten töiden joukosta päivän ensimmäisiin töihin.
Yhä useampi yritys ulkoistaa
ainakin osan töistä viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisille. Näihin töihin kuuluvat myös asiakaskertomukset
eli vertaismarkkinointi, jossa
asiakkaat kertovat esimerkiksi yrityksen kotisivulla omista
asiakaskokemuksistaan.
Vakaa kasvu-kehittämisohjelma on Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen, Vaasan yliopiston Levón-instituutin ja Centrian yhteishanke.
Centrian toteuttama kehittämisprosessi keskittyy yrityksen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen.
28
YRITTÄJÄ-LEHTI
Yrittäjän työssäoloehto muuttuu
Harri Hellsten noin 12 326 euroon vuodessa.
Lisäksi jatkossa työtulon alaJotta työttömäksi jäänyt yrit- rajan täyttymisessä huomioitäjä voi saada työttömyyspäi- daan kaikki YEL-, MyEL- tai
värahaa (ansiosidonnaista tai TyEL-yrittäjänä harjoitetun
eläkevakuutetut
peruspäivärahaa) tulee hänen toiminnan
täyttää yrittäjän työssäoloeh- vuosityötulot. TyEL-yrittäjäto. Työssäoloehtoon tulee nä toimimisella tarkoitetaan
muutoksia vuoden 2015 alusta tässä työttömyysturvalain ns.
Nykysäännösten mukaan osaomistajayrittäjänä toimiyrittäjän työssäoloehto täyt- mista.
Käytännössä muutoksista
tyy, kun henkilö on toiminut
yrittäjänä 18 kuukautta työttö- seuraa, että jos yrittäjä tahtoo
myyttä välittömästi edeltänei- jatkossa saada Kelan maksaden neljän vuoden aikana si- maa peruspäivärahaa tai yritten, että hänen YEL-työtulon- täjän työttömyyskassan jäsa on ollut vähintään 8 520 eu- senenä ansiosidonnaista päivärahaa, tulee hänen nostaa
roa vuodessa.
eläkevakuutuksen vuosityötulonsa vähintään uudelle alaraKaikki vuosityötulot
jalle. Toisin sanoen vain YELhuomioidaan
Ensi vuoden alusta työssä- vakuutettujen henkilöiden tuoloehto lyhenee 15 kuukau- lee nostaa YEL-vakuutuksenteen ja työtulon alaraja nousee sa vähintään em. alarajalle.
Työttömyyskassan jäsenen
työssäoloehdon täyttyminen
edellyttää myös sitä, että kassan jäsenyys on kestänyt vähintään työssäoloehdon täyttymisajanjakson. Kassan jäsen voi itse valita työttömyysvakuutuksensa tason alarajan
ja kaiken YEL-, MyEL- ja TyEL-yrittäjätoimintansa
yhteenlaskettujen eläkevakuutuksen vuosityötulojen väliltä. Sekä kassan jäsenmaksut
että ansiopäivärahan
suuruus määräytyvät valitun vakuutustason mukaan.
Työttömyyskassa ei saa automaattisesti muuttuneita
eläkevakuutuksen vuosityötulotietoja, joten jokaisen
kassan jäsenen on itse huolehdittava työtulonsa muuttami-
sesta eläkevakuutusyhtiön li- aan nostaa, ei hänen enää jatsäksi myös työttömyyskas- kossa välttämättä kannata olla
saan. Mikäli alle 12 326 euron työttömyyskassan jäsen.
vuosityötulolla itsensä sekä
eläke- että työttömyysvakuutuksessa vakuuttanut henkilö
ei halua YEL-työtulo-
Kuva: Pixhill
Oletko kuolematon ja ikuisesti terve yrittäjä?
Jos olet, niin sinun ei kannata lukea tätä juttua. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, mitä perheellesi ja
yrityksellesi tapahtuu, jos sairastut vakavasti tai joudut siirtymään
tuon puoleiseen yllättäen parhaassa työiässä?
Vakuutusyhtiö Kalevan tutkimuksen mukaan suomalaiset varautuvat kuolemaan varsin vähän.
Tutkimuksen mukaan kuolemasta puhuminen on kiusallista. Ikäviä asioita on vaikea ottaa puheeksi, eikä kuolemaa tai sairastumista
pidetä ajankohtaisena asiana. Vain
joka kymmenes vastaajista oli tehnyt testamentin.
Yrittäjän kuolema vaikuttaa perheen lisäksi väistämättä myös yrityksen liiketoimintaan, joka on
usein perheen ainoa tulolähde.
Vaikutukset ovat eri tilanteissa hyvinkin erilaisia. Alle viisikymppisen yksityisyrittäjän kuollessa
äkillisesti, on melko todennäköistä, että liiketoimintakin loppuu samassa yhteydessä. Kun taas ison
yrityksen eläköityneen pääosakkaan kuolema, ei juurikaan vaikuta yrityksen liiketoiminnan jatkuvuuteen, jos yrityksellä on henkilökuntaa, palkkajohtaja tai vastuuta
on jaettu toiminnoittain. Sukuriitoja toki voi perillisten välille syntyä, mutta ne eivät halvaannuta
ison yhtiön liiketoimintaa eivätkä
alenna yhtiön arvoa ainakaan merkittävästi.
Yhteistä molemmille tapauksille kuitenkin on, että jälkipolven
on paljon helpompi järjestellä asioita suuren surun ja menetyksen
keskellä, jos kuoleman jälkeiseen
tilanteeseen on varauduttu ja toimenpiteitä on suunniteltu ja toteutettu sen varalta. Tärkeää on myös
kertoa mistä nämä tärkeät paperit löytyvät, ja kuka osaa auttaa
asioiden käytännön hoitamisessa.
Jos yrittäjyys on ollut vain vainajan asia, ovat läheiset ymmällään ja
tarvitsevat ulkopuolisen ammattilaisen apua yrityksen asioiden hoidossa. Yritys toiminnan haltuunotto, jatkaminen, jakaminen ja osittaminen ovat vaikeita tehtäviä surun
keskellä.
Sinulle yrittäjänä on varmasti
tärkeää turvata perheesi asema sekä yritystoiminnan jatkuvuus perheen tulolähteenä, tai vähintäänkin
välttää tilannetta, jossa yrityksen
velkojen vakuutena oleva henkilökohtainen varallisuus jouduttaisiin realisoimaan yritystoiminnan
hiipuessa. Hoidathan paperiasiasi
kuntoon hyvissä ajoin ja terveenä
ollessasi. Näin voit helpottaa perheesi ja yrityksesi toimintaa tilanteessa, jossa et ole enää itse kykenevä käyttämään päätösvaltaa. On
tosiasia, että onnettomuuksia tapahtuu, ihmisiä kuolee ja sairastuu päivittäin ja joskus nämä ikävät tapahtumat sattuvat myös yrittäjän kohdalle.
Suunnitelmien tekeminen ei ole
kuoleman tai sairauden ennustamista. Mutta asiakirjojen laatiminen voi antaa sinulle mielenrauhan ja vapauttaa ajatukset liiketoiminnan pyörittämiseen vielä vuosikymmeniksi. On sanomattakin
selvää, että näitä asioita on raskasta suunnitella sairasvuoteelta ja valitettavan usein aika ehtii loppua
kesken. Kukin meistä haluaa varmasti viettää viimeiset hetkensä lähimpiensä kanssa, eikä paperiasioita ja perheen toimeentuloa murehtien.
Tässä asiassa ei koskaan olla lii-
an aikaisin liikkeellä! Asiakirjoja
on mahdollista muuttaa ja päivittää tilanteiden muuttuessa vuosien saatossa.
Mitä voit sitten tehdä varautuaksesi näihin tilanteisiin?
Päivitä yhtiöjärjestys
Jos olet osaomistajana osakeyhtiössä, kannattaa tarkistaa, että yhtiöjärjestys sisältää lunastuslausekkeen. Lunastuslauseke on yhtiöjärjestyksen määräys, jonka mukaan
osakkeenomistajalla tai yhtiöllä itsellään on oikeus lunastaa uudelle
omistajalle siirtyvä osake. Valitettavan usein vanhoissa lunastuslausekkeissa sanotaan, ettei lunastusoikeus koske avio-oikeutta, lahjaa
eikä perintöä. Tällöin avioerotilanteessa ex-puoliso tulisi mukaan yhtiökumppaniksi tasinkona saamillaan osakkeilla kuten myös kuolinpesäkin. Harva kuitenkaan haluaa
avioliiton päättyessä, ottaa ex-puolisoaan yhtiön osakkaaksi. Nykyisin kuolinpesätkin voivat olla uusioperheiden myötä melko hankalia vastapelureita ristiriitaisine
tavoitteineen. Usein vanhoissa lunastuslausekkeessa lunastushinnaksi on määritelty osakkeen verotusarvo tai jopa nimellisarvo, jotka
ovat yleensä liian alhaisia arvoja.
Jos yhtiösi lunastuslauseke on edellä mainitun kaltainen, niin suosittelen sen ajantasaistamista tai jos
lunastuslauseketta ei ole, niin sellainen kannattaa yhtiöjärjestykseen kiireen vilkkaa lisätä.
Laadi osakassopimus
Jos yrityksessäsi on useampi
osakas, voidaan osakassopimukseen ottaa määräyksiä osakkaan
kuoleman tai sairaudesta johtuvan toimintakyvyttömyyden va-
ralta. Jos yhtiön osakkeenomistaja kuolee, hänen tilalleen tulevat
pääsääntöisesti perilliset. Kuolinpesä osakkaana ei yleensä tee yhteisyrityksen hyväksi samoja asioita tai työskentele yrityksessä kuin
ajasta iäisyyteen siirtynyt vainajaosakas. Kuolinpesän osakkaat ovat
harvoin mukana päivittäisessä liiketoiminnassa. Heidän elämänsä
ja ura on muualla, eikä heillä siten
ole mahdollisuutta tuoda lisäarvoa
yrityksen toiminalle ja kehittämiseen. Yrityksen toimintakyky voi
tällaisessa tilanteessa aidosti vaikeutua ja johtaa pahimmillaan jopa yrityksen toiminnan loppumiseen. Yhteisomistajien intressissä
onkin se, että yritystoiminta jatkuu
ilman häiriöitä vaikka yksi omistajista poistuisikin.
Tee testamentti
Kuoleman tapauksiin voit varautua
testamentilla. Jos joku perillisistä työskentelee jo yrityksessä, on
luontevaa testamentata yritysvarallisuutta potentiaaliselle jatkajalle ja muille perillisille muuta omaisuutta. Testamentilla voit huolehtia myös puolisosi toimeentulosta
ja hallintaoikeudesta esim. asuntoon ja kesämökkiin.
tävään. Valtuutettu edunvalvoja
voi huolehtia henkilökohtaisista talousasioistasi ja yrityksesi liiketoimintaan liittyvistä asioista sovitulta osin ja olla apuna jatkajan löytymisessä tai liiketoiminnan lopettamisessa. Valtuutus tulee voimaan
vasta kun maistraatti on sen vahvistanut saatuaan lääkärintodistuksen toimintakyvyttömyydestäsi.
Ota asia puheeksi lähimpiesi
kanssa
Halusin kirjoittaa tästä aihepiiristä
joulun alla, sillä toivon että sinulla
on joulunpyhinä aikaa rauhoittua
ja miettiä läheistesi kanssa perheesi ja yrityksen tilannetta sairauden
tai surun kohdatessa. Toivottavasti
myös päätät toimia asian suhteen.
Yksin näitä asioita ei kannata jäädä
pohtimaan, sillä asiantuntija-apua
on saatavissa!
Rauhaisaa joulunaikaa
toivottaen
Minna Herlevi
Tee edunvalvontavaltakirja
Sairauden aiheuttamaan toimintakyvyttömyyteen, joko pysyvään tai väliaikaiseen, voit varautua edunvalvontavaltakirjalla, joka tehdään kirjallisesti kuten testamenttikin. Siinä määrittelet itse ne
asiat, jotka valtuutus kattaa. Ja valitset itse edunvalvojaksi henkilön
johon luotat ja jolla katsot olevaan
tehtävään sopivat edellytykset ja
jolta saat suostumuksen tähän teh-
Kirjoittaja: KHT-tilintarkastaja ja
ELY-keskuksen sertifioima yrityskonsultti Minna Herlevi, joka toimii KPMG Oy Ab:ssä Partnerina.
Lisätietoja: 0400-564 225 tai [email protected]
YRITTÄJÄ-LEHTI
Alkoholilaki muuttuu vuoden alussa
Vuoden alussa astuu voimaan
laki, joka rajoittaa tuntuvasti alkoholin mainontaa. Tällä
lailla halutaan vähentää tilanteita, joissa erityisesti lapset ja
nuoret voivat altistua alkoholimainonnalle. Rajoitusten taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön huoli siitä, että alkoholimainonta tavoittaa verkossa etenkin alaikäiset entistä
helpommin.
Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että Suomen katukuva muuttuu. Siitä katoavat kokonaan kuvat alkoholista. Kiellettyä on tämän jälkeen
esimerkiksi kaikki ulkomainonta. Kielto koskee kaikkia
mietoja juomia viineistä oluisiin ja siidereihin asti. Yleisillä paikoilla, kuten bussipysäkeillä, liikennevälineissä ja
mainostauluilla ei saa enää
mainostaa alkoholia. Poikkeuksena alkoholimainontaa
saa kuitenkin harjoittaa yleisötilaisuuksissa, kuten urheilutapahtumissa ja konserteissa. Mainonta on nykyiseen
tapaan sallittua myös ulkomaanliikenteen aluksilla ja alkoholijuomien anniskeluja
Yrittäjäristikko
Vastaukset ristikkoon löytyvät sivulta 30.
myyntipaikoissa. Anniskeluja myyntipaikkojen ulkopuolella saa mainostaa alkoholijuomien nimiä ja hintoja.
Kielto ei koske vain mainostauluja vaan kaikkea alkoholiin liittyvää. Esimerkiksi Yle uutisoi, että Lahdentien
symbolina tutuksi tullut Sine-
brychoffin panimon pihassa
seissyt iso Koff-tölkki katoaa
tai ainakin vaihtaa ulkomuotoa. Myös jakeluautojen kyljissä olevat juomien logot tulisi vaihtaa, sillä mainontakielto
koskee myös juomien jakeluautoja ja tankkiautoja. Näiden
kylkiin on teipatut olutmainokset tulisi tulevaisuudessa
peittää tai vaihtaa. Näiden lisäksi kielletään myös kaikki
kilpailut, arvonnat ja pelit, jotka liittyvät alkoholibrändeihin. Laki koskee myös TV:tä
ja radiota. Nykyisin alkoholia
saa mainostaa kello 21:n jälkeen. Laki muuttuu niin, että
tulevaisuudessa aikaraja nostetaan kello 22:een. Jatkossa sama aikarajoitus koskee
myös radiomainontaa.
(Lähde: sosiaali- ja terveysministeriö ja YLE)
Kiitos kuluneesta vuodesta ja
hyvästä yhteistyöstä!
Jokilaaksojen
koulutuskuntayhtymä
Toivotamme kaikille hyvää
joulua ja menestyksekästä
vuotta 2015!
29
30
YRITTÄJÄ-LEHTI
Älykäs automaatio ja teollinen internet haltuun Keski-Pohjanmaalla
Edellinen teollinen vallankumous oli seurausta tietokoneiden mukanaan tuomasta uudesta maailmasta. Seuraavan
tuottavuushypyn on ennustettu tulevan teollisesta internetistä; koneet ja laitteet tulevat
älykkäiksi ja kykenevät kommunikoimaan oman tilansa joko toisilleen tai erilaisille palveluille. Päätöksenteko automatisoituu ja sitä tapahtuu
prosessin kaikilla tasoilla, prosessiteollisuudessa, logistiikassa, terveydenhoidossa sekä ylipäätään kaikissa yhteiskunnan tuotannollisissa prosesseissa.
Teollinen internet muokkaa
tulevaisuudessa syvällisesti
yritysten toimintakenttää. Kyselyjen mukaan valtaosa yritysjohtajista ei kuitenkaan tiedä riittävästi tai heillä ei ole
suunnitelmia teollisen internetin hyödyntämisestä.
Centria ammattikorkeakoulu ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius vastaavat tähän haasteeseen käynnistämällä
kehittämishankkeen,
jonka avulla muutaman vuoden sisällä voidaan tätä tietämystä ja osaamista välittää
alueemme yrityksiin sekä hyödyntää toteutettavia testaus- ja
demoympäristöjä koulutuksessa. Alueella jo oleva vankka langattomiin mittauksiin
ja automaatioon liittyvä osaaminen voidaan integroida uu-
deksi osaamiseksi ja Chemplant koetehtaan uusittu automaatiojärjestelmä integroida
ja valmistella älykkään automaation ja teollisen internetin
koealustaksi.
Tutkimus- ja kehittämistoimenpiteisiin on varattu rahoitusta noin 700 000 €. Hankkeen päärahoittaja on KeskiPohjanmaan liitto 70 % EU
ja valtio osuudella. Rahoitukseen osallistuvat lisäksi Kosek (20 %) sekä yksityinen taho (5 %). Loppurahoitus tulee
toteuttajatahojen omasta kukkarosta.
Uusia virtuaalisia
ja älykkäitä
ratkaisuja erityisesti
aikuiskoulutuksen
käyttöön
Nykyaikaiselta koulutukselta
ja etenkin aikuiskoulutukselta
edellytetään joustavia työssä
käyvien opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioivia ratkaisuja, ja toisaalta koulutuksen
tulee olla aikaisempaa kustannustehokkaampaa. Koulutuksen joustavuutta tulee kasvattaa ja opetuksen on oltava saavutettavissa ajasta ja paikasta
riippumatta, jolloin ns. ”ubiikit” (kaikkialla läsnä olevat)
oppimisympäristöt ja niiden
kehittäminen ovat keskiössä. Kokkolan yliopistokeskus
Chydenius on kehittänyt tietotekniikan maisteriohjelmaa ai-
kuisille työssä käyville jo useiden vuosien ajan. Konsepti on
havaittu toimivaksi ja tänä päivänä jokainen tietotekniikan
maisteriopiskelija hyödyntää
joustavuutta. Kaikista opetukseen osallistumisista 80 % tapahtuu videoiden avulla.
Kokkolan
yliopistokeskus on ottamassa asiassa seuraavaa askelta käynnistämällä ”SmartCampus” hankkeen.
Tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen virtuaalinen
ja älykäs koulutusratkaisu,
jossa fyysinen ja virtuaalinen
kampus integroituvat toimivaksi kokonaisuudeksi ”SmartCampus”.
Tutkimusympäristönä toimii ensisijaisesti Kokkolan yliopistokeskus
Chydeniuksen informaatioteknologian yksikössä järjes-
tettävä tietotekniikan maisterikoulutus. Useat osakokonaisuudet, joihin tässä kehittämistyössä keskitytään, ovat
yleistettävissä myöhemmin
monenlaisiin koulutusta tarjoaviin ympäristöihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
Tähän tutkimus- ja kehittämistyöhön on varattu noin 500
000 € rahoitus. Päärahoittajana toimii Keski-Suomen ELYkeskus 80 % EU ja valtion
osuudella.
Rahoittamiseen
osallistuvat lisäksi Kokkolan
kaupunki (17 %) ja Jyväskylän
yliopisto (3 %).
Tehtävällä työllä on vahva liitäntäpinta viimepäivinä
vahvasti puheenaiheeksi nousseeseen ”kolmanteen teolliseen vallankumoukseen”, jon-
ka kautta syntyvän uuden liikevaihdon arvellaan olevan
Suomessa vuonna 2020 jo 1,4
miljardia euroa. Teollinen internet tarjoaa valtavan potentiaalin, kunhan elinkeinoelämän käyttöön onnistutaan
kouluttamaan riittävä määrä
osaavaa työvoimaa. Kokkolan
yliopistokeskuksen tietotekniikan koulutuksen yhteydessä voidaan siis hyvällä syyllä
puhua kasvu- ja rakennemuutosalan tarvitsemasta koulutuksesta ja sen kehittämisestä
niin alueellisesti kuin kansallisellakin tasolla.
Muita kehittämiskohteita,
joihin rahoitusta
suunnataan
Keski-Pohjanmaan
käytössä olevin EU-varoin (EAKR)
Yli 50 000 yrittäjää saa joka vuosi apua Suomen Yrittäjien neuvontapalvelusta
Suomen Yrittäjien jäsen saa
maksutta puhelinneuvontaa
yritystoiminnan ongelmissa. Apua saa soittamalla numeroon 09 229 221 ja kertomalla jäsennumeron. Puheluita tulee vuosittain peräti 50
000. Tuoreen jäsentutkimuksen perusteella apu on koettu
erittäin hyväksi. Suomen Yrittäjien neuvontapalvelusta saa vastauksia
esimerkiksi verotusta, yrittäjän sosiaaliturvaa, työehtosopimuksia, työlainsäädäntöä,
sopimusoikeutta, yrityslainsäädäntöä ja yritysten omistajanvaihdoksia koskeviin kysymyksiin. Eniten kysytään
työoikeudesta, yrityksen verotuksesta, sopimusasioista ja
harhaanjohtavan markkinoinnin torjunnasta.
Suomen Yrittäjien jäsenet
voivat siis helposti ottaa yhteyttä asiantuntijoihin ja keskustella luottamuksellisesti
lakimiehen kanssa. Yhteyttä ottava yrittäjä auttaa paitsi
itseään, myös muita samassa
jamassa olevia, sillä neuvontanumeroon soittavilta yrittäjiltä saadaan tärkeää tietoa
siitä, mihin asioihin pitää vielä vaikuttaa.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien
neuvontapalveluihin kuuluu
muun muassa yleisneuvonta,
palkkataulukot, työsuhdeasiat
ja lomakkeet. Apua saa soittamalla toimistoon. Alueellisiin
neuvontapalveluihin kuuluvat
myös lakineuvonta, rekrytointi, vakuutuksiin liittyvät asiat sekä omistajanvaihdoksiin
liittyvät asiat.

edesautetaan keskipohjalaisten yritysten mukaan pääsyä
arktisilla alueilla ja muualla
tapahtuviin suurinvestointeihin sekä parannetaan meille
keskipohjalaisille hyvin merkittävän suurteollisuusalueen
houkuttelevuutta ja vaikuttavuutta kilpailtaessa yrityksistä, työvoimasta sekä uuden
yritystoiminnan sijoittumisesta alueelle.
Sosiaalirahaston (ESR) varoin pureudutaan kasvaneen
nuorisotyöttömyyden ennaltaehkäisyyn. Kehittämisvaroja
suunnataan toisen asteen ammatillisten opintojen läpäisyn
parantamiseen, koulun keskeyttämisen ehkäisyyn sekä
koulutuksen työelämälähtöisyyden lisäämiseen. Varoilla myös jouhevoitetaan siirtymistä eri koulutusasteilta
toiselle eli tuetaan koulutusväyläajattelua ja sen edelleen
kehittämistä.
Väestön ikääntymiseen liittyvään haasteeseen vastataan kehittämällä SmartHome4E -hankkeella menetelmiä
ikäihmisten kotona-asumisen
ja vanhustenhuollon tukemiseksi. Työllä pyritään parantamaan kotona-asumisen laatua
ja turvallisuutta, kehittämään
osallisuutta lisääviä palveluita
sekä hillitsemään tätä kautta
myös tulevaisuuden vanhustenhuollon yhä kasvavia kustannuksia.
YRITTÄJÄ-LEHTI
31

Suomen monipuolisimmasta
painotalosta:
asiakaslehdet
esitteet
hinnastot
hyllysomisteet
julisteet
järjestölehdet
laatikot
lehdet
lomakkeet
luettelot
kalenterit
kansiot
kartat
kirjat
kirjekuoret
kutsut
kuvastot
kuvateokset
käyntikortit
lattiatelineet
mainostuotteet
messutuotteet
mobilet
ohjelmalehtiset
pakkaukset
pop-upit
postikortit
pöytästandit
pöytätelineet
sanomalehdet
taidekirjat
tarrat
vihkikutsut
vuosikertomukset
Paremmat asiat syntyvät
vain tekemällä paremmin.
Paremmat
Pyydä tarjous:
asiat
Yhteyspäällikkö
Mainospainotuotteet, myymälä- jaYLIVIESKA:
tapahtumamainonta,
Matti Knuutila • 044 3110 209
premedia, crossmedia, aineiston- ja julkaisunhallitsija,
syntyvät
[email protected]
iWay-tilausjärjestelmä, pakkaukset, vuosikertomukset,
vain
taidekirjat, lehdet ja sanomalehdet, messumateriaalit
ja kalenterit – vain muutamia mainitaksemme. Kirjapainopäällikkö
tekemällä
Esko Östberg • 044 3110 204
Suomen monipuolisin www.lonnberg.fi
[email protected]
paremmin.
www.lonnberg.fi
KOKKOLA: Yhteyspäällikkö
Timo Karkia • 050 5982 052
[email protected]
32
YRITTÄJÄ-LEHTI
VETELI
Tervetulua
Vetelhin!
Kunnan elinvoima muodostuu
yrityksistä ja yhteisöllisyydestä
Anu Kauppila
Vetelin kunnanjohtaja Liisa Veiskolan iloksi
kunnassa on taantuman
vaikutuksista huolimatta hyvä henki päällä.
Pian 90 vuotta liikenteessä
Vetelin kunnanjohtaja Liisa Veiskolalla on taloudellisesti rankkojen vuosien jälkeen vihdoin hyviäkin uutisia.
- Kunta tekee ensimmäistä kertaa vuosiin ylijäämäisen tilinpäätöksen. Mukava uutinen on myös
kunnan väkimäärän kasvaminen
lokakuun lopun tilanteen mukaan.
Positiivisen väestökehityksen vuosi on ollut viimeksi 1992, Veiskola iloitsee.
Positiiviseen tulokseen on Veiskolan mukaan monta syytä. Siihen
vaikuttaa muun muassa Vetelin
saama harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Myös verotulot
kasvoivat reippaasti. Eräs tekijä
verotulojen kasvuun on turkistar-
hauksen parantunut kannattavuus.
- Kunnassa on 22 turkistarhaa.
Kauppalehden Balance Consultingin Keski-Pohjanmaan rankinglistan kärkisijat valtasi kaksi veteliläistä turkistarhaa, Veiskola mainitsee.
Sijoitus on Veiskolan mukaan
merkittävä, kun ottaa huomioon,
että listalla ovat koko Keski-Pohjanmaan kaikkien toimialojen yritykset.
Vetelin nahkamyynnin arvo on
kasvanut kolmessa vuodessa yli
kuudella miljoonalla eurolla.
- Arvo oli viime kaudella 10,4
miljoonaa euroa, Veiskola kertoo
tyytyväisenä.
Turkisala on herkkä suhdanteille, muttei Veiskolan mukaan aina
liiku muun talouskehityksen suun-
Ahon linja-autot kuljettavat lähelle ja
Anu Kauppila akkaita nykyään kolmentoista
auton ja neljäntoista kuljettaLinja-autoliikenne O.A.Aho jan voimin.
Uravalinta oli Ahon autotalOy aloitti liikennöimisen taksiautolla vuonna 1925. Viikoit- lin vieressä kasvaneelle pojalle
tain tehtiin pari kolme mat- luonteva. Aho kertoo olleensa
kaa Kokkolaan. Aikataulua tehokkaasti ajohommissa nyt
ei ollut, vaan matkaan lähdet- 28 vuotta.
- Kyllähän sitä silti joskus
tiin kun kyydissä oli autolastillinen halukkaita. Vuosikym- välille jäänyttä autoa pakkaselmenten kuluessa Armas Aho la rustatessa miettii, että helkehitti toimintaa nykyaikaisen pommallakin mahtaisi jossain
joukkoliikenteen suuntaan, ja päästä, Esko myöntää.
Toiminta muodostuu pääasiluovutti yrityksen 60-luvulla
poikansa Osmon haltuun. Yri- assa reittiliikenteestä. Valtatyksen perustaja ajoi kuiten- osa asiakkaista on koululaisia
kin linja-autoa ainakin kerran ja opiskelijoita.
- Pienistä koululaisista huopäivässä kirjaimellisesti kuolemaansa saakka. Armas Ahon lehditaan hyvin. Äidit ovat
viimeinen myöhäisvuoro jäi usein huolissaan, mutta lapkesken, ja hänet löydettiin set ovat jo eskarilaisista lähoman matkansa päähän tullee- tien hyvinkin reippaita, Aho
kertoo.
na kuljettajan istuimelta.
Viidennes liikennöinnistä
Armas Ahon pojanpoika Esko Aho jatkaa perheyrityksen on Ahon mukaan tilausajoja.
toimintaa Vetelissä yhdessä si- Niistä 85 prosenttia tulee Vesartensa kanssa. Linja-autolii- telin ulkopuolelta. Aho kertoo,
kenne O.A.Aho kuljettaa asi- että edelleen tulee joskus vas-
taan uusia kiinnostavia paikkoja.
- Työn lomassa käyn lisäksi itse joskus tutustumassa etukäteen tarjontaan matkailualan
yhteisissä tapahtumissa. Tiedän sitten mitä asiakkaille tarjoamme, Aho kertoo.
Maaseudulla
mukaudutaan ja
uudistutaan
Esko Aho kertoo että jotkut
yhtä aikaa aloittaneet yritykset
ovat siirtyneet muuttoliikkeen
perässä kaupunkiin. Ahon perheyritys on kuitenkin pysynyt
Vetelin Räyringissä.
- Liikennöinti on järjestetty niin, että lähdöt ovat läheltä.
Esko Aho on kolmannen polven linja-autoyrittäjä. Aho kertoo, että isä
pisti pesemään ainakin kaksi autoa ennen kuin antoi pojan luvan
mennä omiin menoihinsa.
YRITTÄJÄ-LEHTI
33
VETELI
taisesti. Turkistalouden viennin arvo on viidessä vuodessa
nelinkertaistunut.
Säästöjä ja investointeja
Vetelin kohentuneen taloustilanteen taustalla on Veiskolan
mukaan myös paikallista rakennemuutosta erityisesti sosiaali- ja terveys- sekä sivistyspuolella.
- Vuodeosastoa on supistettu, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa siirrytty kolmesta yksiköstä yhteen, ruokahuolto keskitetty, opetuksen resursseja jaettu uudelleen
lukion ja perusopetuksen kesken. Tällaiset päätökset näkyvät kunnan tuloksessa viiveellä.
Kunta on investoinut taantumassakin. Vetelissä on laajennettu vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien asumisyksikköjä ja päiväkotia sekä
tehty merkittäviä investointeja terveyskeskukseen.
- Tämä on paikallista elvytystä, koska tekijät tulevat läheltä. Rakentaminen on Vetelissä merkittävä toimiala, joka
on lisännyt työpaikkoja viime
vuosina. Työttömyysasteemme on Keski-Pohjanmaan kuntien toiseksi matalin, Veiskola
huomauttaa.
tukset lisäävät yhteisöllisyyttä
ja sosiaalista kanssakäymistä.
Niitä ihmiset tarvitsevat, Veiskola painottaa.
Kulttuuri tuo
yhteisöllisyyttä
Uudet yritykset
tervetulleita
Liisa Veiskola toteaa, että vahva kulttuurin jano kulkee Vetelissä verenperintönä. Vilkas
kulttuurielämä on rikkaus.
- Kunnan elinvoima muodostuu yrityksistä, ja siitä miten ihmiset toimivat yhteisöllisesti yhdessä, hän kuvailee.
Yritykset tuovat työpaikkoja,
ja kulttuuri tuo henkistä sisältöä.
Vetelissä harrastetaan paljon. Kuoroihin, orkestereihin ja näytelmäkerhoihin riittää osallistujia. Kuvataide on
Veiskolan mukaan myös hyvässä nousussa.
- Taidekartano on lisännyt
kuvataiteen harrastusta. Myös
lapsille järjestetään leirejä, hän
kertoo.
Vetelissä toimii kymmenittäin aktiivisia harrastuspiirejä.
Uimahalli on pienelle kunnalle
hieno juttu, Veiskola mainitsee
- Liikunta ja muut harras-
Veiskola toivottaa uudet yritykset lämpimästi tervetulleiksi Veteliin.
- Meillä on yrityspuisto Virian alla tiloja, tontteja ja neuvontaa. Sijainti on mainio valtatien varrella.
Aloittelevan yrittäjän ei
Veiskolan mukaan tarvitse
tuumailla asioita yksin.
- Jos on kiinnostusta, on
myös auttajia ja neuvojia.
Kaustisen seutukunnan yrityspalvelupisteen neuvojat auttavat mielellään alkuun, ja kulkevat rinnalla tarpeen mukaan, Veiskola lupaa.
Myös nuoria houkutellaan
yritystoimintaan.
- Meillä on hieno tilanne,
kun lukiolaiset järjestävät ensi talvena yritysmessut paikallisille yrityksille, näin syntyy
luonnollista
kanssakäymistä nuorten ja yrittäjien välillä,
Veiskola kertoo.
kauas

Ala on kuitenkin sellainen, että kun aamulla auton käynnistää, ei koskaan tiedä onko reissu kannattava vai ei, Aho kertoo.
Tulevaisuutta ei Ahon mukaan pysty pitkälle varmaksi
suunnittelemaan. Sopimukset
ovat lyhyitä, ja pitkäjänteinen
suunnittelu on hankalaa.
- Sopimukset tehdään jopa
vain vuodeksi kerrallaan. Koko ajan on oltava valmis muutoksiin, Aho kuvailee.
Uusia juttuja suunnitellaankin Ahon mukaan jatkuvasti.
Hän kertoo, että maaseudulla on aina jouduttu mukautumaan olosuhteisiin.
- Hyvä esimerkki on Bussilla Passeliin – reissut. Ennen
kauppa-auto kiersi kylällä, nyt
linja-auto vie asiakkaat kaupalle ja takaisin, Aho kertoo.
Esko Aho kertoo, että vuodesta 1988 on ajettu pikavuorot Kokkolasta Helsinkiin ja
takaisin. Hänen mukaansa pikavuoro on mukava ja edullinen tapa matkustaa.
- Helsinkiin pääsee sunnuntaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Sieltä takaisin ajetaan
maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin. Aikatauluja on muokattu ihmisten tarpeisiin sopiviksi, Aho kertoo.
Byrokratia
työllistää yrittäjiä
Esko Aho toimii myös Vetelin yrittäjien puheenjohtajana. Kunnan yli kahdestasadasta yrittäjästä noin 100 kuuluu yrittäjäyhdistykseen. Ahon
mukaan yhdistykseen kuulumalla pääsee osalliseksi hyvistä eduista ja mukavasta toiminnasta.
- Järjestämme kesäretkiä,
markkinoita, pikkujouluja ja
muuta virkistävää. Ongelmahan on siinä, että yrittäjillä on
paljon töitä, ja tuntuu vaikealta
ratketa vielä tällaiseenkin toimintaan, Aho toteaa.
Aho kertoo että oman työn
lisäksi yrityksille tulee koko
ajan lisää työtä uusien säännösten muodossa.
- Byrokratia lisääntyy, ja
tuntuu että tehdään turhaakin
työtä. Kokeneet kuljettajat passitetaan kuljettajan direktiivikoulutukseen, Aho hymähtää.
Kouluttautumisen hän näkee
kuitenkin hyvänä asiana, kunhan se lähtee yrittäjien ja työntekijöiden tarpeista. Ahon yrityksessä työntekijöitä on kannustettu kouluttautumaan.
- Kuljettajamme ovat muun
muassa opiskelleet oppisopimuksella itselleen ammattitut- O.A.Aho Oy aloitti liikennöimisen vuonna 1925. Kuvassa Esko Aho ja pikkubussiin ikuistetut vanha ja
uusi kyydittäjä.
kinnon, Aho kertoo.
34
YRITTÄJÄ-LEHTI
VETELI
Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut kuntohoitaja.
Koti- ja hoitolaitoskäynnit.
Susanna Heikkala puh. 040 824 0570

LVI- ja Metalliasennus
J. Puusaari Oy
p. 0400-365 969
▪ sähköasennukset
▪ sähköliittymät ja -verkosto
▪ sähkön myynti
Äijäpatintie 4, 69700 VETELI
toimisto (06) 866 3600 päivystys 0400 262 261
[email protected], www.vetelinsahkolaitos.fi
Hoitolasta kauneutta ja hyvää mieltä
Anu Kauppila
Leea Kalliokoskelle selvisi viisitoistavuotiaana naistenlehdestä, että kosmetologi on ihan
oikea ammatti. Asia jäi mieleen, mutta äidilleen tyttö ei
tohtinut koko asiaa edes mainita.
- Vuosia myöhemminkään
eräs miehen sukulainen ei ymmärtänyt, että tällaisella voi itsensä elättää. 34 vuotta olen
kuitenkin jo alalla ollut, Kalliokoski hymyilee.
Kalliokosken
omistama
kauneushoitola HoivaHelmi
keskittyy kauneuteen ja hyvinvointiin. Vetelin keskustassa
sijaitsevan hoitolan tyypillinen
asiakas on aikuinen nainen.
Leea Kalliokoskella on vakioasiakkaita, jotka ovat käyneet
hoidoissa jo useita vuosia.
Jalka- ja käsihoidot sekä
kasvohoidot ovat kauneushoitolan perustyötä.
- Kaikki lähtee asiakkaasta,
mietimme yhdessä heidän tarpeitaan ja toiveitaan, Kalliokoski kuvailee.
Leea Kalliokosken vakioasiakkaat
ovat käyneet hoitolassa jopa 15
vuotta. Jalkahoidosta lähdetään
kotiin kevyemmin ja pehmeämmin jaloin.
Talvi tuo haasteita
iholle ja keholle
Talvinen iho kaipaa Kalliokosken mukaan ennen kaikkea
kosteutta. Sen puute aiheuttaa
esimerkiksi ihon kuivumista
ja halkeilua. Kalliokosken mukaan valon väheneminen aiheuttaa kehossakin monenlaista
hidastumista.
- Aineenvaihdunta toimii
talvella laiskemmin, kynnet ja
hiukset kasvavat hitaammin.
Talvella kaikki meissä vähän hidastuu. Vaikka eläisimme pimeässä huoneessa, kroppa tietää että on talvi, hän kuvailee.
Hoidoilla piristetään sekä
pimeässä väsähtänyttä ihoa että mieltä. Kalliokoski muistuttaa, että iho ei pysy kunnossa
vain voiteilla.
- Ihoa hoidetaan myös syömällä ja juomalla, nukkumalla ja liikkumalla. Tasapaino
kaikkien välillä on tärkeää.
Joulukuussa ei tarvitse olla huolissaan auringonvalon
vanhentavasta vaikutuksesta,
mutta Kalliokoski suhtautuu
rennosti myös kesäiseen päivänpaisteeseen.
- Terveellä pohjalla kun
mennään, ei auringosta tarvitse jatkuvasti huolehtia. Ei ole
elämää ilman aurinkoa, Kalliokoski muistuttaa.
Monet hakevat hoitolasta
myös ikääntymistä hidastavaa
vaikutusta. Siihen löytyy monenlaisia keinoja, esimerkiksi
hierontahoidot, konehoidot ja
seerumit.
- Ei rypyttömyyden tarvit-
se kuitenkaan olla mikään itsetarkoitus. Itse en sellaiseen
edes pyri, hyvä olo on paras
anti aging – hoito, Kalliokoski hymyilee.
Hemmottelua ja
ajansäästöä arkeen
Leea Kalliokosken mielestä jokainen ansaitsee itsensä hoitamista ja hemmottelua. Liikkeelle kannattaa lähteä siitä
mitä itse haluaa ja tarvitsee.
- Ihon kotihoito ei välttämättä vie paljon aikaa. Suihkun ja
hampaidenpesun välissä ehtii
kyllä laittaa kosteusvoidetta.
Aikaa löytyy jos löytyy halua,
Kalliokoski miettii.
Kauneushoitolasta voi kuitenkin hakea myös ajansääs-
töä. Kalliokoski kertoo, että
hoitojen lisäksi tehdään paljon kestovärjäyksiä. Huolitellut ripset ja kulmat säästävät
aikaa. Uusinta uutta on hänen
mukaansa kestomaskara.
- Kestomaskara pysyy 2-3
viikkoa. Ei se täysin tavallista ripsiväriä korvaa, mutta sopii erinomaisesti esimerkiksi
kesään ja lomille, Kalliokoski
kertoo.
Itsensä hoitaminen on Kalliokosken mukaan myös läheisten etu.
- Niinhän sitä sanotaan, että
kun hoitaa itsensä, jaksaa hoitaa muitakin. Hyvä olo heijastuu ympäristöön, hän painottaa.
Hoitolasta saatua hyvää oloa
Liikkeestä löytyy tuotteita myös miehille.
voi jatkaa kotona säännöllisellä ihonhoidolla. Leea Kalliokosken hoitolasta löytyy paljon kotikäyttöön tarkoitettuja
ihonhoitotuotteita. Osa niistä
on luomulaatuisia.
- Luomutuotteet ovat joko luonnosta saatavia, tai niiden raaka-aineet ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä. Joissakin tuotteissa huomioidaan
jopa pakkausten eettisyys, valmistajat pyrkivät esimerkiksi
välttämään muovipakkauksia,
Kalliokoski huomauttaa.
Hoivahelmen
asiakkaita
kiinnostavat monenlaiset luomulaatuiset ihonhoitotuotteet.
Kalliokoski kertoo, että asiakkaat ovat nykyään tiedostavia,
ja tuotteiden alkuperä ja ainesosat askarruttavat monia.
- Allergikot vähän pelkäävät
luomua, mutta sopivuus selviää vain kokeilemalla. Jotkut
ovat allergisia synteettisille ja
toiset luonnollisille raaka-aineille, hän kertoo.
Kalliokoski painottaa ihmisen yksilöllisyyttä myös ihonhoidossa. Tärkeää on oppia
tuntemaan asiakas, ja tietämään mitä juuri hän tarvitsee.
- En kuitenkaan halua painostaa, enkä puhua ympäri.
Ihminen tietää yleensä itsekin,
mikä juuri hänellä toimii.
YRITTÄJÄ-LEHTI
35
VETELI
Halsualle valmistuu uusi keskuskoulu, jonka 2800 neliömetriin mahtuu yli sata lasta. Koulun on tarkoitus avata ovensa syksyllä 2015.
Kuva: Pasi Korpela.
Halsuan historian suurin
investointi on harjakorkeudessa
Veteliläinen Pasi Korpela rakentaa uutta keskuskoulua
Anu Kauppila maksaa kunnalle noin viisi
miljoonaa euroa. KeskuskouHalsualla pohdittiin viime lun pitäisi olla valmis syksylvuonna samaa kuin mones- lä 2015. Aikataulussa on syysa muussa Suomen kunnas- tä pysyä, koska urakoitsijan
sa. Mitä tehdä useille huono- myöhästyessä yritys saa makkuntoisille koulurakennuksil- settavakseen melkoiset sakot.
- Esimerkiksi tässä urakasle? Vanhan korjaamisen sijaan
Halsualla päätettiin pistää ra- sa viivästymisestä tulee sakpistuvat rakennukset maan ta- koa yli 3600 euroa päivältä.
salle, ja rakentaa tilalle upouu- Rakentamisessa huonot sääsi keskuskoulu. Rakennusura- olot hidastavat valmistumista.
koitsijaksi valittiin Pasi Kor- Tilaajan olisi silloin hyvä joustaa aikataulussa, jotta urakka
pela Oy Vetelin Räyringistä.
Korpela kertoo että uuden saataisiin tehtyä huolellisesti
keskuskoulun rakentaminen loppuun, Korpela miettii.
Keskuskoulun rakentamion hyvällä mallilla.
- Tällä hetkellä olemme nen on kuitenkin sujunut hyedellä aikataulusta. Säät ovat vin. Korpela kertoo, että työolleet rakentamiselle suotui- voimaa on hyvin saatavilla,
koska työtilanne lähialueelsia, Korpela toteaa.
2800 neliön koulurakennus la ei muuten ole tällä hetkel-
Veteli on Pasi Korpelan mukaan logistisesti ihan hyvä paikka rakennusalan yrittäjälle. Toimintaa tulee järkeiltyä, kun kaikkea ei
saa ihan läheltä.
lä kehuttava. Pasi Korpela Oy
keskittyy nyt lähes pelkästään
uuden keskuskoulun rakentamiseen.
- Nyt emme edes yritä muutamaan kuukauteen mitään
muuta urakkaa. Ahneudesta ei ole näissä hommissa mitään hyötyä. Yksi iso työmaa
on muutenkin helpompi kuin
muutama pienempi, Korpela
kertoo.
Tukholman kautta
takaisin Veteliin
Aloittelijalle Halsuan suurinta työmaata ei annettu. Viime vuosina Rakennusliike
Pasi Korpela Oy on vastannut
muun muassa Kaustisen yläkoulun ja Kokkolan Prisman
laajennuksesta, sekä Pietarsaaren Salen ja Kokkolan Mediakeskus Limen rakentamisesta.
Korpela aloitti rakennusalan työuransa lähtemällä Tukholmaan vuonna 1979,
ja viipyi sillä tiellä lähes viisi vuotta. Veteliin palattuaan
hän perusti veljensä kanssa
ensimmäisen yrityksensä.
- 90-luvun alku oli tosi vaikea. Meillä oli saatavia yrityksiltä, jotka menivät konkurssiin. Rahat jäivät saamatta, hän kertaa.
Korpelan mukaan muitakin
haasteita on matkan varrelle
mahtunut. Rakennustöitä tehtiin aikoinaan myös Helsingin
seudulla.
- Kulkeminen oli kuitenkin raskasta, ja kilpailua alkoi
tulla myös ulkomailta, Korpela kertoo.
Vuodesta 2000 Pasi Korpela on toiminut yksityisyrittäjänä. Vuonna 2011 hän valmistui rakennusinsinööriksi
Vaasan ammattikorkeakoulun
viisivuotiselta aikuisopiskelijalinjalta. Pasi Korpela Oy
työllistää tällä hetkellä 18
henkilöä, ja toimii noin sadan
kilometrin säteellä Vetelistä.
Tietämättömyys
sisäilmaongelmien syynä
Halsuan keskuskouluprojekti aloitettiin purkamalla tontilta kirjastoa lukuun ottamatta
kaikki rakennukset. Pasi Korpela kertoo, että vanhat rakennukset olivat huonokuntoisia,
ja niissä oli sisäilmaongelmia.
Korpelan mukaan sisäilmaongelmat johtuvat pääosin tietämättömyydestä.
- 30 vuotta sitten ei tiedetty
kaikkea sitä mikä nyt on selvinnyt ongelmien syyksi. Silloin jätettiin esimerkiksi puurakenteita betonin alle. Katot
ovat olleet toinen ongelma,
niissä pitää olla kunnon kaltevuus, Korpela toteaa.
Nykyään pohdintaa aiheuttavat Korpelan mukaan esimerkiksi uudet rakennusmateriaalit.
- Koko ajan kehitetään uusia tuotteita. Kukaan ei voi
taata, miten ne tulevaisuudessa toimivat. Nykyään puhutaan paljon rakennusmateriaalien mahdollisista kemiallisista reaktioista, Korpela kertoo.
Rakennusala kehittyy Korpelan mukaan muutenkin koko ajan. Erityisesti työturvallisuus paranee.
- Ennen ei ollut yhtä hyviä
nostovälineitä ja telineitä, hän
mainitsee.
Pelkkää työtä Korpelan elämä ei kuitenkaan ole. Töistä
pääsee irti silloin tällöin pidennetyillä viikonlopuilla, ja
golfkentillä.
- Golfkentällä kuluu helposti viisi tuntia. Työasiat jäävät, jos puhelin ei ole silloin
hollilla, Korpela toteaa.
Tuotteet ja palvelut
- Teollisuusrakennukset
- Hallit
- Liiketilat
- Asuinrakennukset
- Maatalousrakennukset
- Väestönsuojat
- Ulkoseinät
- Väliseinät
- Sokkeli- ja anturielementit
- Pilarit
- Palkit
Elementtien
- asennus
- kuljetus
ILMASTOINTI JA PELTIALAN
ERIKOISOSAAMISTA
JO VUODESTA 1964
Nykäsentie 669, 69700 VETELI
puh 0207 109950, fax 0207 109959
www.psl-nykanen.fi
36
YRITTÄJÄ-LEHTI
VETELI
Vauhtia vanhassa kansakoulussa
mäisen kerran Suomessa, Rintakorpi kertoo.
Anu Kauppila
Tuskin arvasivat Vetelin entiset opettajat ja oppilaat, että
Halsuanjoen mutkassa sijaitsevassa kansakoulussa kisattaisiin jonain päivänä rata-autoilla. Kokkolalaiset Tuija LeivoRintakorpi ja Harri Rintakorpi
ostivat Sillanpään vanhan kansakoulun vuonna 2008.
- Emme mekään tienneet,
että täällä olisi joskus Rata-autojen Minimaailma, Tuija Leivo-Rintakorpi nauraa.
Leivo-Rintakorpi kertoo, että musiikkibisnes ja majoitustoiminta olivat heidän ensisijainen ajatuksensa.
- Sillanpään Kartanossa on
kaksi hyvin varusteltua tila- Rata-autojen Minimaailmassa kisataan ajotaidoista 18-metrisellä kilparadalla. Tuija Leivo-Rintakorpi ja Harri Rintakorpi näyttävät mallia.
vaa huoneistoa, ja kesäkäytössä olevat piian ja rengin aitat
ulkorakennuksessa. Meillä on
Sillanpään Kartano palvelee jiä. Talvisin Kemoralla on hil- jen minimaailma. Kuusiurai- en. Sitä nuoremmat ajavat lymyös grillikatos, tilaussauna pääasiassa lähellä sijaitsevan jaista, joten silloin huoneisto- sella ja noin 18 metriä pitkäl- hyemmällä neljän uran radalja vaunupaikkoja, Leivo-Rin- Kemoran moottoriradan vie- ja vuokrataan pidemmäksi ai- lä radalla voi kokea todellista la. Kaikkein pienimmät voitakorpi luettelee.
vauhdin hurmaa. Radalla aje- vat harjoitella ajamista pienelrailijoita ja tapahtumajärjestä- kaa.
Kesäisin Sillanpään karta- taan 1:32 mittakaavan mukai- lä kaksiuraisella radalla.
noon kerääntyy teini-ikäisiä silla autoilla.
- Meille voi tulla kisaamaan
- Täällä kisaavat maailman vaikka omalla perheellä. Täällaulajalupauksia esiintymistaidon leirille. Nuorille opetetaan nopeimmat autot. Ajaa voi jo- lä käy ryhmiä myös viettämäspaitsi laulutekniikkaa, myös ko Minimaailman autoilla, tai sä pikkujouluja, synttäreitä,
esiintymistä, hiustenlaittoa ja tuoda mukanaan oman auton. polttareita ja yrityspäiviä. KolAittaniementie 25, 69850 Patana. Puh. 040 5180 130.
[email protected]
meikkausta. Pakettiin kuuluu Tämä on totista leikkiä, Harri messa tunnissa selviää radan
demoäänitteet, joiden avul- Rintakorpi hymyilee.
kuningas, Rintakorpi lupaa.
Rata-autojen
minimaailla voi päästä eteenpäin lauluHarri Rintakorpi kertoo, eturalla. Tzaah-leirien nuoria on masta löytyy autoja kaikkiin tä viralliset kisat kestävät länähty television kykykilpai- luokkiin, alkaen Historic-luo- hes koko päivän. Harrastajia
kasta, johon kuuluvat vuotta tulee Vetelin Minimaailmaan
luissakin.
- Ja toisinpäin, Leivo-Rinta- 1988 vanhemmat autot.
ympäri Suomen. Radalla on
Myös
- Monet hankkivat omat au- laadukas
korpi kertoo. The Voice of Finajanottojärjestelasiakkaan
landin finaaliin päässyt Jes- tot, ja laittavat ne kisakuntoon. mä. Yleisö ja kuljettajat näketiloissa
se Kaikuranta on ollut meillä Renkaita vaihdetaan, auto- vät tulokset reaaliajassa isolta
ja madalletaan ja tehdään kai- näytöltä.
opettajana.
kenlaisia pieniä säätöjä, Rinta- Ratamme täyttää Finn
Rata-autojen minimaailma korpi kertoo.
Cup -kilpailujen kriteerit. ViiSillanpään Kartanon kiihKuusiuraisella radalla voi me keväänä meillä ajettiin Hot
dyttävin uutuus on rata-auto- kisata noin 12-vuotiaasta alka- Wheels 100 Race 2014 ensim-
Ensi kesänä saatetaan
kisata myös ulkona
Rata-autojen minimaailma tuli Vetelin Sillanpäähän vähän
sattumalta. Pariskunta oli Kemissä lapsenlapsiaan katsomassa, ja törmäsi myynnissä
oleviin käytettyihin autorataosiin. Lokakuussa 2013 avattiin Minimaailma.
- Myöhemmin olemme
hankkineet lisää osia, ja laajentaneet rataa pikkuhiljaa.
Tarkoituksena on tehdä myös
tuosta kaksiuraisesta radasta
isompi. Nuoremmat voisivat
ajaa siinä rata-ajokortin, Tuija Leivo-Rintakorpi suunnittelee.
Toimintaa kehitetään muutenkin koko ajan. Ensi kesänä
Sillanpään Kartanon pihalla
saattaa olla ulkorata radio-ohjattaville crossiautoille.
- Veteli on moottoriurheilupitäjä, joten pitäähän täällä voida harrastaa lajia talvellakin. Olisi kuitenkin hienoa,
jos kesällä voisi kisata ulkona,
Rintakorpi miettii.
Pariskunta toteaa, että kaupungissa Minimaailmalla voisi olla laajemmat aukioloajat.
Vetelissä on kuitenkin omat
hyvät puolensa. Tuija LeivoRintakorpi kertoo, että maaseudulla yrittäjän täytyy olla
nokkela, ja osata monta asiaa
yhtä aikaa itseohjautuvasti.
- Tärkeintä on, että täällä
metsässäkin voi harrastaa. Nämä kisat ovat sosiaalinen, yhteisöllinen tapahtuma. Ihmiset
tarvitsevat aitoa vuorovaikutusta, hän uskoo.
Jätehuolto ja kuljetus
Jätehuoltoa ja kuljetusta vuodesta 1990 lähtien
RAHTI- SEKÄ LAVETTIKULJETUKSET:
• 28 tn & 4-akselisella lavetilla, 3 m levikepalat
• Kaivinkoneet, pyöräkuormaajat ym. parakkien siirrot
• Kalliomurskeiden kuljetus eri raekoolla
• Vaihtolavakuljetukset / vuokraus
KOTITALOUKSIEN SEKÄ YRITYSTEN JÄTEHUOLTO
• Jäteastioiden myynti / vuokraus
Puh. 0400 361 855
www.seppotakalo-mattilaoy.fi
Rata-autojen minimaailmasta löytyy autoja kaikkiin luokkiin. Halutessaan voi hankkia myös oman kisa-auton, ja virittää sen kisakuntoon.
YRITTÄJÄ-LEHTI
YRITTÄJÄINFO
37
Verovelkarekisteri käyttöön
– mitä se tarkoittaa käytännössä?
Joulukuun 1. päivästä alkaen kuka tahansa on
voinut käydä katsomassa ytj.fi-tietopalvelus-
näy ajankohtaa, jolloin häiriö tulee julkiseksi.
Miten merkinnän saa
ta, onko yrityksellä verovelkaa yli 10 000 eu- poistetuksi?
roa tai puutteita ilmoitusten antamisessa Ve- Merkintä poistuu ilman eri pyynrohallinnolle. Uudistus on osa harmaan talouden torjuntaa.
Miten verovelkamerkinnän saa?
Julkinen verovelkarekisteri näkyy “punaisella”, jos yrityksellä on yli 10 000 euroa erääntynyttä verovelkaa, josta ei ole
voimassaolevaa,
noudatettua
maksusuunnitelmaa Verohallinnon kanssa, tai tuomioistuimessa vahvistettua velkajärjestelyä tai yrityssaneerausohjelmaa.
Ulosoton kanssa tehty maksusuunnitelma ei estä verovelan
julkaisemista verovelkarekisterissä.
Verovelan euromäärää ei julkisteta. Merkintä on siis samanlainen, olipa verovelkaa 10 001
euroa tai miljoonia.
Merkintä tulee 2–4 viikon kuluttua siitä, kun yritystä on muistutettu verovelasta. Kahdessa
viikossa merkinnän saavat yritykset, jotka ovat usein perinnän
kohteena. Niille yrityksille, jotka
maksavat veronsa yleensä ajoissa, merkintä tulee noin neljässä viikossa. Kahteen viikkoon on
kuitenkin syytä varautua.
Muistuttamisena pidetään esimerkiksi sähköistä verotiliotetta. Verotiliotteella ei kuitenkaan
töä heti, kun verovelka pienenee
alle 10 000 euron, kun Verohallinto saa tiedon maksusuunnitelmasta tai täytäntöönpanon keskeytyksestä, kun saneerausohjelma/velkajärjestely vahvistetaan tai kun puuttuva ilmoitus
toimitetaan Verohallinnolle.
vonlisävero, ennakonpidätykset,
sosiaaliturvamaksut) aiheuttaa
myös häiriömerkinnän vaikka
yrityksellä ei olisi ollut tapahtumia kyseisenä kuukautena. Näin
käy, vaikkei verovelkaa olisi euroakaan.
Jos verotili on miinuksella, sovi heti
maksusuunnitelmasta Verohallinnon
kanssa.
Häiriö näkyy, vaikkei
Huolehdi
verovelkaa ole – miksi? ainakin näistä
Puuttuva kausiveroilmoitus (ar-
Kommentti
Suomen Yrittäjät vaati lainvalmistelussa julkisesti rekisteröitävän verovelan määrän nostamista ja sitä, että maksuvaikeuksien syyt otetaan paremmin huomioon. Vaatimukset kuultiin; Rekisteriin ei joudu, jos verovelvollinen on sopinut maksujärjestelystä verottajan kanssa. Eduskunta myös nosti verovelkamerkinnän alarajaa suunnitellusta 5000 eurosta 10 000
euroon.
Lisäksi Suomen Yrittäjät vaati ja sai läpi sen, että rekisteriin ei
merkitä verovelkaa, johon on haettu muutosta ja jonka täytäntöönpano on keskeytetty. Vielä viime hetkillä Suomen Yrittäjät
sai aikaan sen, että jos yritykselle on vahvistettu yrityssaneerauslain mukainen maksuohjelma, verovellkatietoa ei julkaista
verovelkarekisterissä.
si on muita veronmaksua haittaavia seikkoja, ota heti yhteyttä
Verohallintoon maksusuunnitelman päivittämiseksi.
Jos verotili on miinuksella ilmoitusvirheen vuoksi, kiirehdi
korjaavan ilmoituksen antamis-
Tarkista verotiliote kuukausittain, sillä se on ainoa varoitus ennen häiriömerkinnän julkaisua
alv:n ennakonpidätysten ja sosiaaliturvamaksujen osalta
Verotiliote on tarkistettavissa
verotilin online-palvelussa joka
kuukauden 22. päivä. Esimerkki: kun vero erääntyy 12. päivä,
muistutus siitä tapahtuu 22. päivä. Jos yrittäjä ei reagoi 14 päivän
kuluessa, verovelka on julkinen.
Jos verotili on miinuksella, sovi
heti maksusuunnitelmasta Verohallinnon kanssa. Maksusuunnitelma on ainutkertainen mahdollisuus, joten noudata sitä, äläkä
hanki uutta verovelkaa tai ilmoituspuutteita. Jos näköpiirissä-
ta. Huolehdi, että kausiveroilmoitukset lähtevät Verohallintoon viimeistään eräpäivänä. Ulkoistamalla ilmoittelun voit jakaa
riskiä palveluntarjoajalle.
Olen aikeissa ostaa
yritykseltä, jolla näkyy
häiriö. Mistä tiedän,
uskallanko?
Jos tilaajavastuulaki tulee sovellettavaksi, on ensin tarkistettava
verovelkarekisteristä, onko sopimuskumppanilla rekisterissä
merkintää. Jos ei ole, ei ole tarvetta enempiin toimenpiteisiin.
Mikäli verovelkaa on, tulee pyytää verovelkatodistus.
Jos tilaajavastuulaki ei tule sovellettavaksi, varsinaisia velvoitteita ei asiaan liity. Yritys voi harkita, tekeekö sopimuksen.
Sote-esitykseen jäi vielä korjattavaa
Anssi Kujala
Hallitus on antanut esityksensä
sosiaali- ja terveyspalveluita uudistava järjestämislain sisällöstä.
Sote-järjestämislain valmistelun yhteydessä Suomen Yrittäjät ja alan toimialajärjestöt tekivät
yhteisvoimin runsaasti töitä. Työ
jatkuu vielä eduskuntakäsittelyn
ajankin. Toimintamme vaikutukset voidaan arvioida vasta, kun
eduskuntakäsittely on ohi.
Sote-yrittäjät turvaavat lähipalvelut
Miksi laki on tärkeä? Me Suomen
Yrittäjissä puhumme tästä siksi,
että asialla on merkitystä jokaiselle suomalaiselle yrittäjälle toimialasta riippumatta. Uudistuksen onnistuminen on tärkeää, jotta julkinen talous säilyisi terveenä ja kokonaisveroaste ei nousisi
kohtuuttomaksi - jotta yrittämi-
nen kaikilla toimialoilla olisi kannustavaa.
Sosiaali- ja terveyspalvelualalla
toimii jo nyt lähes 20 000 yritystä, jotka työllistävät yhteensä 60
000 ihmistä. Nämä yrittäjät turvaavat monen kunnan lähipalve-
den yhteenlaskettu jäsenmäärä
on yli 2 000.
Pienillekin mahdollisuus osallistua
Nyt annetussa lakiesityksessä on
Vaarana on, että terve kilapilu
laadulla ja hinnalla poistuu, eivätkä
uudet yritykset pääse markkinoille.
lut ja hillitsevät kunnan kustannuskehitystä. Näillä yrityksillä on
suuri vaikutus kuntien elinvoimaisuuteen. Menestyvä yritys tuo
verotuloja ja työpaikkoja kuntaan.
Suomen Yrittäjissä on suoraan
jäseninä 4 600 sosiaali- ja terveysalan yritystä. Järjestöön kuuluu lisäksi 10 sosiaali- ja terveyspalvelualan toimialajärjestöä, joi-
hyvää, mutta erityisesti yrityksien kannalta vielä korjattavaa.
Eduskunnan tulee vielä vaikuttaa
vielä lain sisältöön niin, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa varmistettaisiin suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuus osallistua
palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen.
Lain toteutuessa esitetyn kaltaisena vaarana on, että terve
kilpailu laadulla ja hinnalla poistuu, eivätkä uudet yritykset pääse markkinoille. Pk-yrittäjät eivät
usko pärjäävänsä isojen tuotantoalueiden kanssa. Yleensä kun
hankintayksikön koko kasvaa,
tyypillisesti myös hankintojen koko kasvaa.
Järjestämislaissa pitää siis löytää ratkaisu siihen, miten huolehditaan velvollisuudesta kehittää markkinaa niin, että palveluita voivat tuottaa julkinen sektori,
yritykset ja järjestöt. Nyt uhkana
on, että sote-palvelut ovat entistä enemmän julkisen sektorin ja
muutamien suurimpien palveluntuottajayritysten hallussa.
Avoin vuoropuhelu
tarpeen
Uusi sote-rakenne lisää alueilla ja kunnissa tehtävän edunval-
vontatyön merkitystä. On entistä tärkeämpää, että aluejärjestöt
ja paikallisyhdistykset rakentavat kiinteät ja avoimeen vuoropuheluun perustuvat suhteet kuntien luottamushenkilöihin ja nyt
myös uusiin kuntayhtymiin. Lähivuosina pitää koota kaikki rivit ja voimat siihen, että jokaisella sote-alueella jokainen tuottajavastuullinen ymmärtää monituottajamallin edut ja hyödyntää
ne mahdollisimman hyvin.
Suomen Yrittäjät on myös lisännyt tukeaan tähän työhön.
Olemme kehittäneet kuntasivustojemme sisältöä ja parantaneet
niiden toimivuutta. Sivuilta saat
tietoa ja näkemyksiä mm. hankinnoista, sote-palveluiden uudistamisesta sekä elinkeinopolitiikasta yleisesti.
38
YRITTÄJÄ-LEHTI
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry
Ristirannakatu 1, 67100 Kokkola,
p. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760
www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa

¡¢ ¡
£
¤¥
¦¢

¢

£

£ £

Toimitusjohtaja
Mervi Järkkälä
p. 0500 561 145
[email protected]
Järjestöpäällikkö
Nina Niemi
p. 050 516 7602
[email protected]
Toimistosihteeri
Riitta Hautala
p. 050 338 8029
[email protected]
Toimistotyöntekijä/
tiedottaja
Tuula Makkonen
p. 050 328 1769
[email protected]
PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2014
Alavieska
Haapajärvi
Halsua
Himanka
Kalajoki
Kannus
Kaustinen
Kokkola
Kruunupyy
Kälviä
Lestijärvi
Lohtaja
Nivala
Pedersöre
Perho
Pietarsaari
Reisjärvi
Sievi
Toholampi
Ullava
Veteli
Ylivieska
Jarmo Nahkala
Jyrki Niinikoski
Paavo Hietalahti
Jorma Särkilä
Kimmo Salmela
Mari Huuki
Teemu Korpiaho
Marika Hollström
Tom Nylund
Antti Sallansalmi
Jorma Tuikka
Joonas Jukkola
Henna Myllylä
Birgitta Kaipio
Terhi Möttönen
Jaana Ilmonen
Torsti Parkkila
Pirjo Rahkonen
Heikki Luoma
Päivi Rahkonen
Esko Aho
Matti Mehtälä
p. 0400 767 117
p. 020 7578 820
p. 0400 669 322
p. 050 4011 696
p. 0400 841 720
p. 050 5558 412
p. 040 8293 285
p. 040 301 1 358
p. 020 7649 351
p. 040 5920 335
p. 040 5060 340
p. 0440 319 153
p. 040 7081 415 p. 040 5719 412
p. 040 583 2290
p. 050 5906 378
p. 044 9944 051
p. 0400 269 846
p. 0400 265 992
p. 0500 126 004
p. 0400 777 955
p. 044 7451 700
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN HALLITUS 2014
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Kimmo Hanhisalo, Kokkola
Tapio Uusitalo, Nivala
Tuula Anttiroiko, Kalajoki
Juha Enlund, Kaustinen
010 2390 850 0400 689 864
0440 582 236 040 5838 792 [email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
HALLITUS KAUDELLE 2014-2016
SIEVI / ALAVIESKA
HAAPAJÄRVI
HALSUA / LESTIJÄRVI
HIMANKA
KALAJOKI
KANNUS
KAUSTINEN
KOKKOLA
KOKKOLA
KÄLVIÄ
LOHTAJA / ULLAVA
NIVALA
TOHOLAMPI / PEDERSÖRE
PIETARSAARI
REISJÄRVI / KRUUNUPYY
VETELI
YLIVIESKA
VARSINAINEN Inke Saviluoto Jyrki Niinikoski Paavo Hietalahti Sami Verronen Kimmo Salmela Mari Huuki Teemu Korpiaho John Hagnäs Marika Hollström Antti Sallansalmi Joonas Jukkola Henna Myllylä Tapani Koskela Jaana Ilmonen Torsti Parkkila Esko Aho Matti Mehtälä 0407416840
020 757 8820
0400 669 322
050 530 4693
0400 84 1720
050 555 8412
040 829 3285
020 765 8201
040 301 1358 040 5920 335
044 031 9153
040 708 1415
044 065 6232
050 590 6378
044 994 4051
0400 777 955
044 745 1700
VARAJÄSEN
Jarmo Nahkala Pertti Lampela Jorma Tuikka Antti Hietaniemi Helena Hentunen Marko Niemonen Tero Pihlajamaa Minna Witting Olli Lindqvist Harri Puskala Päivi Rahkonen Kimmo Peräaho Birgitta Kaipio Teija Östman
Ilm. myöhem.
Sakari Klemola Mikko Kaarto 0400767117
040 510 5589
040 506 0340
0400 26 5454
0400 58 2426
050 330 4686
044 056 0364
0400 75 5287
050 538 4808
0400 66 5255
0500 126 004
0400 38 4276
040 571 9412
040 545 7567
0400 28 7650
044 020 1794
KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN VALIOKUNNAT 2014
Ruotsinkielinen
yrittäjävaliokunta
pj. Juha Enlund
ja toimistolta Nina Niemi
Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä
pj. Tapio Uusitalo
ja toimistolta Nina Niemi
Kansainvälistymisvaliokunta
pj. Jouni Anttila
ja toimistolta Mervi Järkkälä
Senioritoimikunta
pj. Markku Kivi
Koulutus- ja
tulevaisuusvaliokunta
pj. Jyrki Niinikoski
ja toimistolta Riitta Hautala
Liikennevaliokunta
pj. Juha Rahkola
ja toimistolta Riitta Hautala
Kaupan- ja palveluiden
valiokunta
pj. Kreetta Kärkkäinen
Ympäristöyrittäjien
valiokunta
pj. Mari Niemelä
Terveisiä valiokunnille voi
lähettää toimiston
yhteyshenkilöinden kautta:
[email protected]
YRITTÄJÄ-LEHTI
39
PARHAAT PALVELUT
LAKIASIAT
LVI
TOIMISTO- JA JULKITILAKALUSTEET

MAINOSTEIPPAUKSET JA SUURKUVATULOSTUKSET
TUULILASIN KORJAUKSET
LASITYÖT
PERINTÄTOIMISTOJA
VARTIOINTIA
SIIVOUS- JA KIINTEISTÖTUOTTEET
MAANRAKENNUSTA
VASTUULLISTA TIEDONKÄSITTELYÄ
LASIASENNUS
TILINTARKASTUSTA
PUU- JA RAKENNUSTARVIKKEET
PESULAPALVELUA
Meinalantie 60, 85100 Kalajoki
Puh. 010 3277 190
www.kalajoenpuutuote.fi
CARAVAN KAUPPA
TAPAHTUMIA
TYÖVOIMAN VUOKRAUSTA

TILI JA ISÄNNÖINTI
RENKAITA
ANTENNI- JA HÄLYTINJÄRJESTELMÄT

40
YRITTÄJÄ-LEHTI
H
y
v
ää J
o
ul
ua
j
ar
a
uh
a
l
l
i
s
ta
U
uttaV
uo
tta
!
Rauhallista Joulua ja
Hyvää Uutta Vuotta 2015!
Tänä vuonna joulutervehdykseen varatut rahat olemme lahjoittaneet
Kokkolan Ensi- ja Turvakoti ry:lle.
Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2015
Fridfull Jul ocn Gott Nytt År 2015