Boliden Kokkola Yhteiskuntavastuun raportti 2011

Boliden Kokkola
Yhteiskuntavastuun raportti 2011
Boliden Kokkola – perustiedot
Boliden Kokkola Oy on 310 000 tonnin tuotantokapasiteetiltaan Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas. Tuotannosta noin
85 prosenttia menee vientiin. Tärkeimmät markkina-alueet ovat
Pohjois- ja Keski-Eurooppa.
Tehtaan päätuote on puhdas sinkki ja siitä valmistetut sinkitystuotteet. Pienin tuotekoko on 25 kilon sinkkiharkko ja suurin 4 000 kiloa painava jättijumbo. Kokkolassa tuotettu sinkki
menee pääasiassa suurten terästehtaiden käyttöön.
Toiminnan sivutuotteena syntyy rikkidioksidia ja höyryä.
Rikkidioksidi jalostetaan rikkihapoksi ja höyry myydään samalla teollisuusalueella toimivalle voimalaitokselle.
Sinkkitehdas on Kokkolan suurin yksityinen työnantaja.
Vuoden 2011 lopussa tehdas työllisti 537 henkeä. Tuotannon
arvo oli noin 484 miljoonaa euroa.
Osa kansainvälistä metallikonsernia
Boliden Kokkolan emoyhtiö on ruotsalainen Boliden AB.
Bolidenilla on tehtaita Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kaivoksia
yhtiöllä on Ruotsissa ja Irlannissa. Konsernin päätuotteet ovat
sinkki ja kupari. Yhtiö tuottaa myös kultaa, hopeaa ja lyijyä.
2 BOLIDEN KOKKOLA • YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011
Bolidenilla on tuotantolaitoksia Suomessa, Ruotsissa,
Norjassa ja Irlannissa. Markkinointiyksiköllä on toimintoja Ruotsin lisäksi Isossa-Britanniassa ja Saksassa.
Sinkin tuotanto aloitettiin Kokkolassa vuonna 1969. Nykyisin Boliden Kokkolan tuotantokapasiteetti on 310 000 tonnia, ja se on
Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas.
1969
Sinkin tuotanto Kokkolassa aloitetaan. Tehdas
on osa Outokumpu-konsernia.
1974
Ensimmäinen laajennus valmistuu. Tuotantokapasiteetti 150 000 tonnia vuodessa.
1988
Sinkkitehdasta modernisoidaan. Vuotuinen tuotantokapasiteetti nousee 170 000 tonniin.
1990
Outokumpu-konsernin toimintoja yhtiöitetään.
Sinkkitehtaasta muodostetaan Outokumpu
Zinc Oy.
Boliden Kokkola sijaitsee Kokkolan
Suurteollisuusalueella meren äärellä.
Boliden AB:n liikevaihto vuonna 2011 oli 40 323 miljoonaa
Ruotsin kruunua eli noin 4 464 miljoonaa euroa. Konserni työllisti vuoden lopussa 4 400 henkilöä. Boliden AB:n osake noteerataan Tukholman ja Toronton pörsseissä.
Sinkkitehtaan yhteiskuntavastuu
Boliden Kokkolalle vastuullisuus on perusarvo, jonka mukaan
tehdas on toiminut vuosikymmenten ajan. Vastuullinen toimintatapa on luonut sinkkitehtaalle hyvät toimintaedellytykset, joiden avulla yhtiötä on pystytty jatkuvasti kehittämään.
Tämän raportin avulla kerromme sidosryhmillemme siitä, miten kannamme vastuuta ihmisten hyvinvoinnista, ympäristöstä
ja taloudesta. Kerromme myös, millainen tuote sinkki on yhteiskuntavastuun näkökulmasta.
Boliden-konsernin julkaisema GRI-ohjeiston mukainen yhteiskuntavastuuraportti on luettavissa osoitteessa www.boliden.com.
Kokkolan paikallinen raportti on tehty GRI:n hengessä, mutta
siinä keskitytään asioihin, jotka ovat kiinnostavimpia lähimpien sidosryhmiemme näkökulmasta.
1998
Sinkkitehdasta laajennetaan.
Tuotantokapasiteetti nousee 225 000 tonniin.
2001
Neljäs laajennus nostaa tuotantokapasiteetin
260 000 tonniin. Kokkolan tehtaasta tulee yksi
maailman suurimmista sinkkitehtaista.
2004
Sinkkitehdas siirtyy Boliden AB:n omistukseen.
Vuotuinen tuotantokapasiteetti 275 000 tonnia.
2004 – 2008
Useita teknisiä muutoksia, jotka parantavat
tehtaan suorituskykyä ja nostavat tuotantokapasiteettia.
2009
Tuotantokapasiteetti 306 000 tonnia. Tehtaan
kehittäminen jatkuu.
2010
Rikkihappotehdas siirtyy Kemiralta Bolidenin
omistukseen.
2011
Uusi tuotantoennätys 307 352 tonnia.
BOLIDEN KOKKOLA • YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011 3
Sinkki – hivenaine ja käyttömetalli
Sinkki vaikuttaa keskeisesti sekä elollisten olioiden
terveyteen että modernin yhteiskunnan toimintaan.
Ihminen löysi sinkin ja sen ainutlaatuiset ominaisuudet satoja
vuosia sitten. Alkuaineena sinkki on ollut luonnollinen osa elämän kehitystä satoja miljoonia vuosia.
Sinkkiä esiintyy luontaisesti maaperässä ja vedessä. Sinkki
on yksi luonnon yleisimmistä alkuaineista, ja se on välttämätön kaikkien elollisten olioiden kasvulle ja fyysiselle kehitykselle.
Ihmisen elimistössä sinkki vaikuttaa yli 300 entsyymin ja hormonin toimintaan. Nämä säätelevät muun muassa kasvutekijöitä, munuaisten toimintaa, vastustuskykyä, näkökykyä, makuaistia, sokeritasapainoa ja lisääntymiskykyä.
Suurin osa korroosiosuojaukseen
Helpon muokattavuuden ja suojaavien ominaisuuksiensa ansiosta sinkki on yksi maailman käytetyimmistä metalleista. Sinkkiä
käytetään esimerkiksi rakennusteollisuudessa, autoteollisuudessa, lääketeollisuudessa ja kuluttajatuotteiden valmistuksessa.
Maailmalla tuotetaan sinkkiä yli 11 miljoonaa tonnia vuodessa.
Noin puolet tästä määrästä käytetään terästuotteiden sinkitykseen.
Sinkityksessä sinkki muodostaa teräksen pinnalle suojaavan
kerroksen, joka pidentää tuotteiden elinkaarta ja siten parantaa niiden ekotehokkuutta. Sinkki on ympäristön kannalta hyvä valinta myös sen vuoksi, että sinkkiä voidaan kierrättää loputtomasti.
Kokkolan tehtaan tuotannosta suurin osa menee suurille terästehtaille, jotka valmistavat sinkittyä terästä esimerkiksi rakennus- ja autoteollisuuden käyttöön.
C ASE
Kampanja, joka voi pelastaa ihmishenkiä
S
inkki on olennainen hivenaine ihmisen terveydelle. Se aktivoi solujen jakautumista, kasvua sekä fyysistä
kehitystä. Sinkki vaikuttaa aivojen kehitykseen ja suojaa elimistöä sairauksilta. Se vahvistaa myös immuunijärjestelmää ja auttaa taistelemaan tulehduksia vastaan.
Suomessa sinkkiä saadaan monipuolisesta ruokavaliosta, mutta maailmanlaajuisesti sinkin puute on vakava
terveysriski. Unicefin arvion mukaan
sinkinpuute koskettaa noin kahta miljardia ihmistä ja vuosittain 450 000
lasta on vaarassa menehtyä ripulitauteihin ja muihin sinkin puutoksesta aiheutuviin sairauksiin.
Vuonna 2011 Boliden lähti tukemaan Zinc Saves Kids –kampanjaa,
jonka avulla lisätään tietämystä sinkin puutteen aiheuttamista vakavista
ongelmista ja parannetaan aliravitsemuksesta kärsivien lasten mahdolli-
suuksia jäädä eloon ja kehittyä normaalisti.
Aloitteen kampanjaan on tehnyt
International Zinc Association (IZA),
joka on esittänyt yhteistyökumppaninsa Unicefin kanssa vetoomuk-
4 BOLIDEN KOKKOLA • YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011
sen sinkkialalla toimiville yrityksille.
Tavoitteena on kerätä vähintään kolme miljoonaa dollaria kolmen vuoden
aikana Unicefin ravinto-ohjelman tueksi Nepalissa ja Perussa, joissa ravintopuutostilat ovat hyvin vakava ongelma.
SINKIN KÄYTTÖTAVAT
SINKITYT TUOTTEET:
Sinkitseminen pidentää terästuotteiden elinkaarta useita kymmeniä vuosia. Moniin
pintakäsittelymenetelmiin verrattuna sinkitys on paitsi kestävä myös edullinen ratkaisu.
Edullisuutta lisää se, että sinkitty pinta ei tarvitse lainkaan
huoltoa elinkaarensa aikana.
Sinkittyjä tuotteita ovat
mm. tie- ja katurakenteet, siltarakenteet, voimalinjat, naulat, kattopellit ja autojen korit.
SINKKIKEMIKAALIT:
Sinkkikemikaaleja käytetään
monien tuotteiden raaka-aineina. Sinkkioksidia käytetään kumi- ja rengasteollisuudessa, lannoiteteollisuudessa
sekä kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa. Sinkkipulveria
käytetään korroosiolta suojaavien erikoismaalien valmistuksessa.
MESSINKI: Messinki on sinkin ja kuparin seos. Messingin
väri on hyvin lämmin, minkä vuoksi sitä käytetään paljon
arkkitehtuurissa ja sisustuksessa. Messinki on myös hygieeninen ja helposti muokattava
materiaali.
Messingistä valmistetaan
mm. soittimia, ovenkahvoja,
vetimiä, venttiileitä ja kiinnitystarvikkeita.
VALSSATTU SINKKI: Valssattu
sinkki on puhdasta sinkkiä, johon
mekaanisten ominaisuuksien parantamiseksi voidaan tarvittaessa seostaa
kuparia tai titaania. Valssatun sinkin
käyttöikä esimerkiksi kattopelleissä on useita satoja vuosia. Valssattu
sinkki soveltuu erinomaisesti rakennuksiin, sillä se on koko käyttöikänsä ajan täysin huoltovapaa ja sen ulkonäkö on muuttumaton.
Kattojen lisäksi valssattua sinkkiä
käytetään julkisivuverhoiluissa ja vedenpoistojärjestelmissä.
PAINEVALUSINKKI:
Painevalusinkki on erinomainen valumetalli. Sen
etuja vaihtoehtoisiin materiaaleihin verrattuna ovat
myös kestävyys, edullisuus ja
hyvä valettavuus.
Painevalusinkkiä käytetään
mm. ovenkahvoissa, lukoissa, vetoketjujen lukkomekanismeissa sekä erilaisissa työkaluissa ja koneissa.
AKUT: sinkin käyttö akuissa ja paristoissa perustuu
suureen energiatiheyteen, kierrätettävyyteen ja käyttöturvallisuuteen. Sinkki-ilmaparistot ja –akut edustavat alan uusinta teknologiaa.
BOLIDEN KOKKOLA • YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011 5
T A L O UDELLI NEN VA S TU U 201 1
Vakaata
tuotantoa
Boliden Kokkolalle vuosi 2011 oli tuotannollisesti
erittäin hyvä. Sinkkiä tuotettiin 307 352 tonnia.
Sinkkitehtaan määrätietoinen kehittäminen on jatkunut koko
2000-luvun ajan, minkä myötä tehtaan tuotantokapasiteetti on
kasvanut runsaassa vuosikymmenessä 250 000 tonnista 310 000
tonniin vuodessa. Kasvu on saatu aikaan lukuisilla pienillä prosessimuutoksilla ilman merkittäviä laajennuksia.
Vuonna 2011 tehdas saavutti uudet tuotantoennätykset jokaisessa prosessivaiheessa eli rikastesyötössä, katodituotannossa ja
6 BOLIDEN KOKKOLA • YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011
valutuotannossa. Tuotantoennätysten syntyminen perustui ensisijaisesti tuotantoprosessin vakauteen, jonka taustalla on tehtaan hyvä kunto sekä prosessin hyvän hallinnan kautta saavutettu korkea käyttöaste.
Vuoden aikana valmista lopputuotetta eli metallista sinkkiä
tuotettiin 307 352 tonnia. Määrä on samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin saavutettu edellinen tuotantoennätys, 307 144
tonnia.
Hyvästä tuotantovauhdista huolimatta yhtiön liikevoitto laski
52 miljoonasta eurosta 24 miljoonaan euroon. Laskun pääasial-
Liuotusvaiheeseen kohdistuvaan investointiin sisältyy muun
muassa kuuden liuotusreaktorin uusiminen. Ensimmäisten
uusien reaktoreiden asennus aloitettiin helmikuussa 2011.
Vuonna 2011 Kokkolassa tuotettiin
sinkkiä runsaat 307 000 tonnia.
Tuotannosta noin 85 prosenttia
menee vientiin.
ta kehittämistä. Mittavimmat investointihankkeet kohdistuivat
tuotantoprosessin alkuvaiheessa olevan liuotusprosessin kehittämiseen sekä vuonna 2010 ostettuun rikkihappotehtaaseen, jossa
toteutettiin useita laiteparannuksia.
Liuosprosessiin tehtävät muutokset parantavat sinkin tuotantoprosessin toimivuutta, minkä lisäksi ne mahdollistavat hopean talteenoton käynnistämisen. Tämä investointiprojekti alkaa
keväällä 2012 ja valmistuu vuoden 2014 aikana.
Investointien lisäksi tehtaan toimintaan vaikutettiin myös
oman toiminnan kehittämisen kautta. Kehittämistyön perustana on konserninlaajuinen New Boliden Way –ohjelma, jota
Kokkolassa on toteutettu vuodesta 2009 lähtien.
Vuonna 2011 paneuduttiin erityisesti tiimitoiminnan sekä 5S:n
eli siisteyden ja järjestyksen kehittämiseen. Hankkeiden odotetaan
tuovan konkreettisia parannuksia työn sisältöön ja henkilöstön
viihtyvyyteen sekä niiden myötä työn tuottavuuteen.
lisena syynä oli kysynnän heikkenemisestä johtunut sinkin hinnan aleneminen. Yhtiön liikevaihto oli 195,8 miljoonaa euroa.
Boliden-konsernin sisällä käytetään ns. tollausperiaatetta, jonka vuoksi liikevaihto ja liikevoitto eivät välitä kokonaiskuvaa sinkkitehtaan toiminnan taloudellisesta mittakaavasta.
Kuvaavampi luku on tuotannon arvo, joka vuonna 2011 oli 484
miljoonaa euroa.
Investoinneilla eteenpäin
Vuonna 2011 Boliden Kokkola jatkoi toimintansa määrätietois-
Suurimmat kustannuserät
Boliden Kokkolan suurimmat kustannuserät ovat energia ja henkilöstökulut. Vuonna 2011 näiden osuus kokonaiskustannuksista oli 41 ja 19 prosenttia.
Sinkkitehtaan energiankäyttöä pyritään tehostamaan jatkuvasti kustannusten ja ympäristön säästämiseksi. Tällä hetkellä Boliden Kokkola on yksi maailman energiatehokkaimmista
sinkkitehtaista.
Sinkkitehdas on mukana Fennovoimassa, jolle eduskunta antoi kesällä 2010 periaatepäätöksen ydinvoimalan rakentamiseksi. Osakkuuden avulla halutaan varmistaa energian saanti kilpailukykyä tukevalla tavalla.
BOLIDEN KOKKOLA • YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011 7
C ASE
Paikallinen vaikutus 2011
Sinkkitehtaan taloudellinen merkitys paikalliselle elinkeinoelämälle
ja Kokkolan kaupungin taloudelle on erittäin suuri:
Suurin yksityinen työnantaja
S
inkkitehdas on Kokkolan suurin yksityinen työnantaja. Vuonna 2011
tehdas työllisti 537 henkilöä, joille mak-
settiin palkkoja yhteensä noin 25,5 miljoonaa euroa.
Huomattava
nuorten
työllistäjä
S
inkkitehdas tarjoaa kesätyötä vuosittain noin 120
nuorelle. Suurin osa kesätyöntekijöistä on lähtöisin Kokkolan
seudulta.
Tärkeä
veronmaksaja
Sinkkitehtaan oma laboratorio tuottaa päivittäin noin 1 000 analyysitulosta, joita
hyödynnetään prosessinohjauksen lisäksi
muun muassa lopputuotteen laadun ja toiminnan ympäristövaikutusten seurannassa.
Kuvassa laborantit Marjo Mattila (vas.),
Anne Vertanen ja Taija Väli-Tainio sekä laboratorion päällikkö Måns Jungar.
S
inkkitehdas on merkittävä
veronmaksaja. Esimerkiksi
vuonna 2011 sinkkitehdas
maksoi tuloveroja 6,8 miljoonaa euroa.
Merkittävä
toiminnan
tukija
B
oliden Kokkolan sponsoritoiminnassa painotetaan
lasten ja nuorten liikunta- ja
kulttuuritoiminnan tukemista
Kokkolan alueella.
Boliden Kokkolan suora ja välillinen työllisyysvaikutus on erittäin suuri,
mikä hyödyttää paikallista elinkeinoelämää.
Merkittävä välillinen työllisyysvaikutus
S
uuri osa sinkkitehtaan tarvitsemista palveluista ja tarveaineista ostetaan paikallisilta yrityksiltä. Vuonna
2011 investointien arvo oli 24,6 miljoo-
naa euroa ja muiden hankintojen arvo
80,9 miljoonaa euroa. Karkean arvion
mukaan sinkkitehdas työllistää välillisesti noin 1 600 ihmistä.
8 BOLIDEN KOKKOLA • YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011
Vuonna 2011 sinkkitehdas
antoi tukea muun muassa
GBK-97 tyttöjoukkueen toimintaan.
Heikki Koivula (vas.) ja Pertti Santamaa ovat sinkkitehtaan pitkäaikaisia työntekijöitä.
S O SI A AL I N E N VA S TU U 20 11
Vakaa työnantaja
Ennakoivan henkilöstöpolitiikan ansiosta Boliden
Kokkola on henkilöstölleen vakaa työnantaja.
Lähivuosien aikana tehtaalle palkataan runsaasti
uutta henkilöstöä.
Boliden Kokkolan sosiaalisen vastuun lähtökohtana on suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka, joka perustuu muutosten ennakointiin useiden vuosien aikajänteellä.
Tämän ansiosta yhtiö on pystynyt tarjoamaan henkilöstölleen
pitkäkestoisia työsuhteita, kokopäivätyötä ja mahdollisuuksia
ammattitaidon kehittämiseen.
Suunnitelmallisuutta on tuettu työnantajan ja henkilöstön
välisellä kehittämissopimuksella, joka on mahdollistanut henkilöstömäärän vähentämisen hallitusti ja luonnollisen poistuman
kautta. Sopimukseen on rakennettu vuosittaiset tavoitteet, joiden saavuttamisesta henkilöstö on palkittu palkankorotuksilla.
Henkilöstömäärän väheneminen perustuu tuotantoteknologian kehittymiseen, mutta se on edellyttänyt myös uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Henkilöstö saa hyödyn yhtiön kilpailukyvyn parantumisesta työpaikkojen vakauden ja tulokseen perustuvien palkitsemisjärjestelmien kautta.
Uutta henkilöstöä palkataan
Vuoden 2011 lopussa tehtaan palveluksessa oli 537 henki-
löä ja henkilöstömäärä oli asettumassa lähelle tavoitetasoa.
Ikärakenteesta johtuen henkilöstön vaihtuminen jatkuu vilkkaana. Lähivuosien aikana tehtaalle palkataan uutta henkilöstöä
noin 20 henkilön vuosivauhdilla.
Vuonna 2011 vakinaisessa työsuhteessa aloitti 31 henkilöä ja
tehtaan palveluksesta poistui 35 henkilöä.
Työnantajan ja henkilöstön välillä tehty kehittämissopimus
luo perustaa vakaalle ja kumpaakin osapuolta hyödyttävälle
henkilöstöpolitiikalle. Vuonna 2011 työntekijöiden pääluottamusmiehenä toimi Juha Tuukkanen (vas.), ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilönä Markus Pohjonen ja toimihenkilöiden pääluottamusmiehenä Reijo Pahkamäki.
BOLIDEN KOKKOLA • YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011 9
Työhyvinvointia tuetaan monipuolisilla henkilöstöeduilla. Kuva henkilöstön lapsille järjestetystä joulujuhlasta.
Toimenpiteitä työhyvinvoinnin
kehittämiseksi
Henkilöstön näkökulmasta työhyvinvointia tukevat
toimenpiteet ovat näkyvimpiä osoituksia siitä, miten sinkkitehdas kantaa yhteiskuntavastuutaan.
Boliden Kokkolassa työhyvinvoinnin perusta on työelämän lakien ja työehtosopimusten noudattaminen. Henkilöstölle tämä
luo varmuuden siitä, että työehtoihin sisältyvät asiat hoidetaan
kaikissa tilanteissa yleisten sopimusten mukaisesti ja työolosuhteille asetetut perusvaatimukset täyttyvät.
Laissa ja sopimuksissa asetettua tasoa täydennetään tehtaan
omilla käytännöillä, jotka on kehitetty vuosien mittaan tilanteiden ja tarpeiden muuttuessa. Työhyvinvointia tuetaan muun
muassa oman työterveyshuollon sekä toimivien palkitsemisjärjestelmien ja henkilöstöetujen kautta.
Parin viime vuoden aikana työhyvinvoinnin kehittämisen painotusta on suunnattu rakenteellisista asioista kohti työelämän
1 0 BOLIDEN KOKKOLA • YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011
laadun kehittämistä. Työelämän laadulla tarkoitetaan tässä yhteydessä arkiseen työhön liittyviä asioita, joita ovat esimerkiksi
työpaikan siisteyden ja viihtyisyyden parantaminen, työn sisällön kehittäminen ja työkyvyn tukeminen.
Viereisen sivun esimerkeissä kerrotaan tarkemmin vuonna
2011 toteutetuista toimenpiteistä ja niiden sisällöstä.
Yksilön vastuu työhyvinvoinnista
Työhyvinvoinnin edistäminen on työyhteisön yhteinen asia ja
vastuu sen edistämisestä jakautuu työnantajan ja yksilöiden kesken.
Jokainen yksilö vastaa oman työkykynsä ylläpidosta ja tavasta, jolla osallistuu työyhteisön toimintaan. Tämän vuoksi henkilöstöä kannustetaan pitämään huolta terveydestään ja fyysisestä
kunnostaan sekä osallistumaan aktiivisesti työpaikan yhteisten
asioiden suunnitteluun ja oman työympäristön kehittämiseen.
CASE
Henkilöstökyselyn perusteella
käynnistetyt kehityshankkeet
Viihtyvyyden
parantaminen
B
oliden-konsernissa tehdään kahden vuoden välein henkilöstötutkimus. Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen tulosten perusteella Kokkolan
tehtaalla käynnistettiin miesten pukuhuoneen ja osastoilla olevien taukotilojen remontit. Remontit valmistuivat vuoden 2011 aikana.
Remonttien
myötä yhteisten tilojen viihtyisyys ja tilojen käytettävyys paranivat
huomattavasti. Esimerkiksi
miesten pu- Remontin myötä huoltokuhuoneissa loiden yleisilmeestä tuli
raikas ja valoisa.
tehtiin täydellinen pintaremontti ja niiden kalusteet
vaihdettiin. Lisäksi tiloihin tehtiin useita
toiminnallisia parannuksia, joihin sisältyy
muun muassa henkilökohtaisten vaatekaappien ilmastointi.
Puhdistamon huoltotiimi on yksi ensimmäisistä toimintansa aloittaneista tiimeistä. Tiimit kehittävät jatkuvasti omaa toimintaansa.
Tiimitoiminnan kehittäminen
T
oisessa henkilöstötutkimuksen perusteella käynnistyneessä kehityshankkeessa keskitytään tiimitoiminnan kehittämiseen.
Projekti alkoi maaliskuussa tuotannon ja kunnossapidon organisaatioista, joista se laajentui vuodenvaihteeseen mennessä tukitoimintoihin
ja kattaa nykyisin koko henkilöstön.
Sinkkitehtaalla on toteutettu tii-
Kuntoliikunnan tukeminen
Vuorotyöaikamallia
koskeva kokeilu
S
inkkitehdas tukee henkilöstön
liikuntaharrastuksia järjestämällä salivuoroja ja maksamalla osan esimerkiksi uimahallien ja
kuntosalien käyttömaksuista.
Vuonna 2011 henkilöstöä
kannustettiin työmatkapyöräilyyn haastekampanjan avulla.
Haastekampanja käynnistyi huhtikuussa 2011 ja se kestää heinäkuulle 2012 Lontoon olympialaisten alkuun saakka.
Kampanjasta on tullut erittäin
suosittu ja sen etenemistä seurataan päivittäin intranetissä.
Mukaan on lähtenyt 150 työmatkapyöräilijää, joista innokkaimmat
mimäistä työtapaa aiemminkin,
mutta nyt tavoitteellinen tiimityö viedään aikaisempaa syvemmälle työn
suunnitteluun ja arkisiin toimintatapoihin.
Tiimejä kannustetaan omatoimisuuteen, minkä myötä tiimien jäsenet pystyvät kehittämään itsenäisemmin omaa työtään ja sitä kautta koko yrityksen toimintaa.
V
Lontoon olympialaisiin tähtäävä ammattilaispyöräilijä Pia
Sundstedt avasi pyöräilykampanjan. Häntä jututti Janne Vanhala.
tulevat pyörällä töihin päivittäin.
Kampanjan avulla pyörän selkään
on innostettu myös niitä, jotka eivät ole pyöräilleet työmatkojaan aiemmin.
uonna 2011 sinkkitehtaalla järjestettiin uutta vuorotyöaikamallia eli ns. lyhyttä kiertoa koskeva kokeilu.
Kokeilun käynnistäminen perustui eri työaikamallien terveysvaikutuksista tehtyihin
tutkimuksiin, joiden perusteella lyhyt kierto on vuorotyötä tekevien terveyden kannalta parempi vaihtoehto kuin tehtaalla
pitkään käytössä ollut ns. pitkä kierto.
Vuoden 2011 lopulla vuorotyöntekijöille järjestettiin kysely, jonka perusteella päätettiin vuorotyöaikamallin jatkosta.
Enemmistön kannan mukaan lyhyt kierto vakiinnutettiin tehtaan työaikamalliksi
vuoden 2012 alusta lähtien.
BOLIDEN KOKKOLA • YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011 1 1
Työturvallisuutta parannetaan jatkuvasti
Työturvallisuuden kehittämistä jatkettiin vuonna
2011. Tavoitteena on saavuttaa tapaturmaton
työyhteisö.
Boliden Kokkola haluaa suojella kaikin tavoin alueellaan toimivan oman henkilöstön ja alihankkijoiden terveyttä ja turvallisuutta. Käytännön tasolla tähän tavoitteeseen pyritään muun
muassa tiukkojen turvallisuusohjeiden ja säännöllisten turvallisuuskoulutusten avulla. Toteutamme jatkuvasti erilaisia toimenpiteitä, joiden avulla parannamme turvallisuustasoamme.
Tavoitteena tapaturmattomuus
Vuonna 2011 tehtaalla sattui kahdeksan poissaoloon johtanutta
tapaturmaa. Tapaturmataajuus miljoonaa työtuntia kohden oli
8,9. Tapaturmien määrä kasvoi edellisvuodesta ja oli selvästi tavoitetasoa korkeampi.
Pitkän aikavälin tarkastelussa tapaturmien määrä on ollut laskussa. Boliden Kokkolan turvallisuustaso on huomattavasti parempi kuin suomalaisessa metalliteollisuudessa keskimäärin.
Sinkkitehtaan tavoitteena on saavuttaa täysin tapaturmaton
työyhteisö, jossa jokainen pääsee työpäivän jälkeen terveenä kotiin. Uskoa tavoitteen saavuttamiseen luo vuosien 2008 ja 2009
aikana saavutettu yli 420 päivää kestänyt yhtämittainen tapaturmaton jakso.
Turvallisuuskulttuuria vahvistetaan
Boliden Kokkola ei salli turvallisuuden vaarantamista missään
olosuhteissa. Henkilöstöä kannustetaan raportoimaan vaaratilanteista ja turvallisuuspoikkeamista, jotta korjaavat toimenpiteet pystytään toteuttamaan ja tapaturmat estämään. Kaikki tapaturmat ja läheltä piti –tilanteet tutkitaan perusteellisesti.
Turvallisuuskulttuuria vahvistetaan pitämällä työturvallisuuteen
liittyviä asioita koko ajan esillä. Hyvä esimerkki tästä on turvallisuusasioiden käsittely kaikissa säännöllisesti toistuvissa kokouksissa.
Henkilöstöä koulutetaan turvallisuusasioissa jatkuvasti.
Minimivaatimuksena on valtakunnallinen työturvallisuuskortti, joka vaaditaan koko henkilöstöltä. Työsuhteen alussa uudet
työntekijät osallistuvat turvallisuusperehdytykseen ja tehtävän
edellyttämää turvallisuusosaamista kasvatetaan työuran aikana
erilaisten lisäkoulutusten kautta.
Edellytämme valtakunnallista työturvallisuuskorttia ja turvallisuusperehdytyksiä oman henkilöstömme lisäksi myös kaikilta
alihankkijoiltamme.
Turvallisuutta parannetaan jatkuvasti erilaisten toimenpiteiden kautta. Alueen liikenneopasteet uusittiin kesällä 2011.
1 2 BOLIDEN KOKKOLA • YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011
C ASE
Uusien työvaatteiden oranssipohjainen väritys on parantanut henkilöiden näkyvyyttä, mikä on iso parannus esimer kiksi liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Uusia työvaatteita esittelemässä työturvallisuuspäällikkö Sirpa Olaussen
ja turvallisuuskoordinaattori Sami Alakotila.
Uudet työvaatteet paransivat turvallisuutta
S
inkkitehtaan työvaatteet uusittiin
vuoden 2011 aikana. Vaatteiden
suunnittelun lähtökohtana oli työturvallisuuden parantaminen, minkä lisäksi vaatemalliston uusimisella haluttiin vaikuttaa yleiseen yrityskuvaan.
Tärkein turvallisuutta parantava
asia oli näkyvyyden lisääminen värivalintojen avulla. Aikaisemmin käytössä
olleet vaatteet olivat tummansinisiä
eikä niiden näkyvyys esimerkiksi sade-
kelillä tai keskitalven pimeydessä ollut
riittävä. Uusien vaatteiden valinnassa
ongelma ratkaistiin kirkkaalla oranssipohjaisella värityksellä sekä heijastinpintojen määrän huomattavalla lisäämisellä.
Työvaatteiden uusimista valmisteltiin työryhmässä, johon kuului edustajia tehtaan eri osastoilta. Henkilöstön
toiveet pyrittiin ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon, minkä ansi-
osta vaatteisiin saatiin lisätaskuja ja
muita toiminnallisia parannuksia.
Käytettävyyttä on lisännyt muun
muassa se, että uuden värityksen
myötä koko henkilöstön vaatetus täyttää EU:n satamadirektiivin vaatimukset eikä satama-alueella tarvita enää
erillisiä heijastinliivejä. Vaatteiden materiaalivalinnat olivat jo aiemmin turvallisuusmääräysten mukaisia eikä niihin tullut muutoksia.
BOLIDEN KOKKOLA • YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011 1 3
YMP ÄR I ST ÖV A S TU U 20 1 1
Ympäristösuorituskyky
huippuluokkaa
Boliden Kokkolan ympäristösuorituskyky on maailman huippuluokkaa niin päästömäärien kuin energiatehokkuuden näkökulmasta. Vuonna 2011 suorituskyky pysyi edellisvuosien tapaan hyvällä tasolla.
Boliden Kokkola noudattaa toiminnassaan ympäristölainsäädäntöä ja viranomaisten antamia ympäristölupapäätöksiä, joissa on
asetettu muun muassa päästörajat sekä ympäristön tarkkailua ja
jätehuoltoa koskevat velvoitteet. Lisäksi tehdas asettaa vuosittain
omia tavoitteitaan, joiden avulla se tähtää ympäristösuorituskyvyn jatkuvaan parantamiseen.
Sinkin ja rikkihapon tuotannon merkittävimpiä ympäristönäkökohtia ovat päästöt ilmaan, päästöt veteen ja muodostuvat
prosessisakat. Näiden lisäksi tehdas kiinnittää jatkuvasti huomiota energiatehokkuuden parantamiseen sekä prosessi- ja yhdyskuntajätteiden hyötykäytön tehostamiseen.
Vaikutukset ympäristöön
Ympäristön tilaa koskevien selvitysten perusteella ympäristön tila Kokkolan alueella on pääsääntöisesti hyvällä tasolla.
Merialueella meriveden laatu on hyvällä tasolla alittaen epäpuhtauksille vesiympäristössä määritetyt haitattomat tasot.
Myös sedimenttien osalta pitoisuudet ovat olleet laskusuunnassa. Vuonna 2011 merialueella aloitettiin riskinarviointi, jonka
1 4 BOLIDEN KOKKOLA • YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011
tavoitteena on selvittää kerättävien näytteiden avulla merialueen
nykytilaa sekä löytää mahdollisia uhka- tai riskitekijöitä.
Ilmanlaatu tehdasalueen läheisyydessä sijaitsevalla Ykspihlajan
mittausasemalla oli suurimman osan vuodesta hyvällä tasolla.
Voimassa olevien ilmanlaadun raja- ja ohjearvojen ylityksiä kirjattiin hengitettävien hiukkasten osalta kaksi.
Koko vuoden kattavassa tarkastelussa ilmanlaatu oli Ykspihlajassa
81 % vuodesta hyvällä tasolla, arvioituna ilmanlaatuindeksillä, joka
ottaa huomioon kaikkien mitattavien epäpuhtauksien vaikutukset
ilmanlaatuun. Ykspihlajassa hiukkasista tehdyt metallianalyysit (As,
Cd ja Ni) olivat selvästi parempia kuin voimassa olevat tavoitearvot.
Päästöt ilmaan
Vuonna 2011 ilmapäästöt olivat edellisvuoden tasolla, joskin
sinkkipäästöissä tapahtui lievää nousua. Tuotettua sinkkitonnia
kohden päästö ilmaan vuonna 2011 oli 21,8 grammaa, kun edellisvuonna vastaava päästö oli 18,8 grammaa.
Rikkidioksidipäästöissä saavutettiin selkeä 15 prosentin vähennys. Muutos on seurausta rikkihappotehtaalla vuonna 2011
toteutetusta mittavasta investointiohjelmasta, jossa tehtaan prosessilaitteistoja uusittiin merkittävästi.
Päästöt vesistöön
Päästöt vesistöön nousivat jonkin verran vuoden 2011 tasoon
tiin hyötykäyttöön 94,7 prosenttia eli ainoastaan 5,3 prosenttia kerätyistä yhdyskuntajätteistä loppusijoitettiin kaatopaikalle.
Yhdyskuntajätteisiin verrattavien jätteiden osalta hyötykäyttöaste on valtakunnallisessa vertailussa erittäin korkea.
Boliden Kokkola kehittää jatkuvasti toimintaansa, jotta tehtaan toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset saadaan minimoitua.
Kuva Halkokarin venevajoilta.
verrattuna eikä käsittelyssä onnistuttu edellisvuosien kaltaisella tavalla.
Merkittävin yksittäinen päästömäärään vaikuttanut tekijä oli
toukokuussa sattunut häiriötilanne, jossa sinkkisulfaattiliuosta
pääsi jätevesiin. Tilanteen seurauksena sekä sinkin että muiden
metallien päästö mereen nousi, mikä näkyy hetkellisen piikin lisäksi nousuna koko vuoden päästötilastossa. Vuonna 2011 sinkkipäästö mereen oli 2,5 grammaa tuotettua sinkkitonnia kohden, kun vastaava päästö edellisenä vuonna oli 0,9 grammaa.
Prosessisakat ja jätteet
Sinkin ja rikkihapon tuotantoprosesseissa muodostuvat prosessisakat sijoitetaan voimassaolevan ympäristölainsäädännön ja ympäristölupien mukaisesti tehtaiden läheisyydessä oleville varastointialueille. Kattavan tarkkailuohjelman avulla varmistetaan,
ettei varastoinnista ole haittaa ihmisille tai ympäristölle.
Sinkin tuotannossa muodostuvien prosessisakkojen määrä
on riippuvainen käytetyn sinkkirikasteen laadusta ja määrästä.
Syntyvän sakan määrään tehdas ei voi juurikaan vaikuttaa, mikäli metallisen sinkin nykyinen tuotantomäärä halutaan säilyttää nykyisellä tasollaan.
Tavanomaisiin yhdyskuntajätteisiin verrattavat jätteet – esimerkiksi keräyspaperi ja biojäte – ohjataan hyötykäyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Vuonna 2011 yhdyskuntajätteistä saa-
Energian käyttö ja energiatehokkuus
Boliden Kokkola sitoutui vuonna 2007 vapaaehtoiseen energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan. Sopimuksella
sitouduttiin energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönottoon ja
energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen.
Energiatehokkuusjärjestelmä saatiin valmiiksi vuonna 2010.
Tällä hetkellä Boliden Kokkolan sinkkitehdas on yksi maailman
energiatehokkaimmista sinkkitehtaista.
Vuonna 2011 energian kulutus tuotettua sinkkitonnia kohden oli samalla tasolla kuin edellisvuonna. Saavutus on hyvä,
sillä vuoden 2011 luvuissa on ensimmäistä kertaa mukana rikkihappotehtaan kulutuslukemat koko kalenterivuoden ajalta.
Happotehdas siirtyi Bolidenin omistukseen toukokuussa 2010.
Energian ominaiskulutus vuonna 2011 tuotettua sinkkitonnia kohden oli 3 595 kilowattituntia, kun se vuotta aiemmin oli
3 586 kilowattituntia.
Ympäristöohjelmat vuodelle 2012
Boliden Kokkolan tavoitteena on ympäristökuormituksen jatkuva
vähentäminen ja ympäristöriskien minimoiminen. Vuoden 2012
ympäristöohjelmissa painotetaan prosessijätteiden varastointialueen kehittämistä sekä veteen ja ilmaan johdettavien metallipäästöjen vähentämistä. Erityisesti keskitytään prosessien toimintavarmuuteen ja häiriötilanteista aiheutuvien päästöjen minimointiin.
Vuonna 2011 rikkihappotehtaalla toteutettiin laaja investointiohjelma, jonka myötä tehtaan toimintavarmuus ja siten myös ympäristösuorituskyky paranivat. Vuonna 2012 happotehtaalla keskitytään tehtaan jätevesikäsittelyn tehostamiseen ja metallipäästöjen vähentämiseen.
Kokkolan alueen teollisuuslaitokset ja ympäristöviranomaiset ovat tehneet yhteistyötä ilmanlaadun, merialueen ja pohjavesien laadun tarkkailussa vuosikymmenten ajan. Risto
Koljonen Kokkolan kaupungin ympäristöosastolta esittelee
ilmanlaadun seurannassa käytettävää mittauslaitteistoa
Ykspihlajassa.
BOLIDEN KOKKOLA • YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011 1 5
CASE
Kokkola edelläkävijä ympäristön tilan tarkkailussa
K
okkolassa tietoa ympäristön tilasta ja kehityksestä on kerätty monipuolisesti jo 1980-luvulta alkaen, jolloin merialueen yhteistarkkailu käynnistettiin. Myöhemmin 1990-luvun
alussa aloitettiin ilmanlaadun yhteistarkkailu ja vuonna 2008 pohjavesien
tilaa koskeva yhteistarkkailu.
Ympäristön tilan tarkkailu on erittäin monipuolista ja sen avulla saadaan tietoa monissa eri ympäristöelementeissä tapahtuvista muutoksista.
Tarkkailua koordinoi ulkopuolinen puolueeton asiantuntija ja sen kustannuk-
sista vastaa alueen teollisuus.
Tarkkailutuloksia ja tietoa löytyy pitkältä aikaväliltä samoissa tarkkailupisteissä. Kokkolassa toteutettava
ympäristön tilan tarkkailu on yksi pitkäaikaisimpia ja monipuolisimpia tarkkailuohjelmia Suomessa.
Ympäristön tilan tarkkailu Kokkolassa:
Ilmanlaadun tarkkailu
Kattavuus ja mittaustaajuus
Ilmanlaatu (SO2, hiukkaset, NOx)
Jatkuvatoimiset mittaukset 2 tarkkailupisteessä
Bioindikaattoriselvitys
100 tarkkailupistettä, 5 vuoden välein
Metalli- ja alkuainepitoisuudet hiukkasissa
26 alkuainetta, 5 vuoden välein
Maaperän epäpuhtauspitoisuudet
noin 35 pistettä, 5 vuoden välein
Lumiselvitys (epäpuhtaudet ja leviäminen)
Lumianalyyseja noin 20 tarkkailupisteessä
Merialueen tarkkailu
Kattavuus ja mittaustaajuus
Meriveden ja sedimentin laatu
20 tarkkailupistettä, 3-4 kertaa vuodessa
Metallipitoisuudet kaloissa ja eliöstössä
5 vuoden välein
Biologiset tutkimukset
Säännöllisesti 1-5 vuoden välein
Kalataloustarkkailu
Säännöllisesti 3-5 vuoden välein
Pohjavesialueen tarkkailu
Kattavuus ja mittaustaajuus
Kemiallinen tila (alkuaineet, metallit ym.)
2 kertaa vuodessa, 50 tarkkailuputkesta
Hiukkasten metallipitoisuudet selvästi tavoitearvoja parempia
K
Hiukkasten metallipitoisuuksia vuonna 2010
25
20
ng/m3
okkolassa selvitetään säännöllisesti ilman hiukkasten sisältämiä metallipitoisuuksia. Viimeisin tutkimus on toteutettu vuonna 2010
kerätyistä näytteistä. Tulosten perusteella hiukkasten metallipitoisuudet
Kokkolan Ykspihlajan mittausasemalla ovat selvästi voimassa olevia tavoitearvoja parempia.
Nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet
ovat samalla tasolla kuin Vironlahden
tausta-asemalla mitattu arvo.
Myöskään arseenipitoisuus ei ole
merkittävästi tämän tausta-aseman
arvoa korkeampi.
Pitoisuudet ovat alhaisia myös muiden vastaavien teollisuusalueiden välisessä vertailussa.
Sinkille ei ole asetettu erillisiä ta-
15
10
5
0
Ykspihlaja
Kokkola
Vertailukaupunki A
Cd
Vertailukaupunki B
As
Virolahden
taustaasema
Tavoitearvot
Ni
Lähde: Metallipitoisuudet hiukkasissa. Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut.
voitearvoja. Hiukkasten sinkkipitoisuus Kokkolassa vuonna 2010 oli
1 6 BOLIDEN KOKKOLA • YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011
25,7 nanogrammaa kuutiometrissä.
CASE
Hiilijalanjälki keskimääräistä pienempi
B
oliden Kokkola on teettänyt ulkopuolisella asiantuntijalla sinkin tuotantoa koskevan hiilijalanjälkilaskennan. Selvityksen mukaan
Kokkolassa tuotetun sinkin ilmastovaikutus on keskimääräistä pienempi.
Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa ts. kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai
toiminnan elinkaaren aikana syntyy.
Hiilijalanjäljen avulla voidaan siten arvioida erilaisten tekojen tai kulutusvalintojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen.
Kokkolan sinkkituotantoa koskevassa laskelmassa on huomioitu sinkin koko tuotantoketju malmien kaivamisesta sinkin jalostukseen metalliseksi lopputuotteeksi saakka.
Kaivostuotannon osuus huomioitiin
Garpenbergin tuotannon aiheuttaman hiilijalanjäljen mukaan.
Keskimääräistä pienempi
Laskennan perusteella yhden
Kokkolassa tuotetun sinkkitonnin aiheuttama hiilijalanjälki on 1,91 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun se maailman
sinkkitehtailla on keskimäärin 3,4 hii-
lidioksiditonnia*. Vertailuluvut tarkoittavat siten sitä, että Kokkolassa tuotetun sinkkitonnin ilmastovaikutus on
huomattavasti keskimääräistä pienempi.
Eron arvioidaan selittyvän energiantuotannon kansallisilla eroavuuksilla. Suomessa käytettävä energia tuotetaan pääasiassa hiilidioksivapailla tuotantomuodoilla. Lisäksi Boliden
Kokkola on yksi maailman energiatehokkaimmista sinkkitehtaista.
*Lähde: International Zinc Association IZA
Kuljetus
Jätteiden
kuljetukset
Jätteet
Kaivostoiminta
sinkkirikasteen
valmistus
Jäteraakaaineet
Energia
BOLIDEN
KOKKOLA OY
Rikasteet
Polttoaineet
Vedet
Kuljetukset
Kemikaalit
Laskennassa
otettiin huomioon sinkin koko tuotantoketju Bolidenin
Garpenbergin
kaivoksella ja
Kokkolan sinkkitehtaalla.
Infrastruktuuri
ja laitosten
rakentaminen
Tuotteet
Polttoaineet
Tuotanto
Ei sisälly laskentaan
Tuotteiden
kuljetus
ja käyttö
Sisältyy laskentaan
Sinkin tuotannon hiilijalanjälki pää- ja sivutuotteiden osalta on esitetty taulukossa alla:
Pää- tai sivutuote
Osuus %
t CO2 ekv./ v
Tuotanto t/a
t CO2 ekv./ t
Sinkki (päätuote)
84,66 %
586 707
307 144
1,91
Rikkihappo (sivutuote)
9,18 %
63 636
299 900
0,21
Kuparisakka I (sivutuote)
2,83 %
19 580
2 634
7,43
Kuparisakka II (sivutuote)
2,93 %
20 280
1 887
10,75
Sinkkisulfaattiliuos (sivutuote)
0,40 %
2 797
1 989
1,41
BOLIDEN KOKKOLA • YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011 1 7
YKSIKKÖ 2011
2010
2009
TALOUDELLINEN VASTUU
Tuotanto tonnia307 352
307 144 295 049
Liikevaihtomilj. euroa 195,8
211,1
181,5
Liikevoittomilj. euroa
24
52,2
33,4
Tuotannon arvomilj. euroa 484
499
348
Investoinnitmilj. euroa 24,6
26,2
8,1
Hankinnatmilj. euroa 80,9
72,6
47,9
Palkatmilj. euroa 25,5
25,4
24
Verotmilj. euroa
6,8
13,8
6,6
SOSIAALINEN VASTUU
Henkilöstömäärähenkilöä 537
540
540
Henkilöstön keski-ikä
43
45
46
Palvelusvuodet keskimäärin 17,6
18,2
20
Henkilöstörakenne
* työntekijöitäkappaletta 378
383
385
* toimihenkilöitäkappaletta 115
113
110
* ylempiä toimihenkilöitäkappaletta
44
44
45
Naisten osuus henkilöstöstä
% 17,1
16,3
16,1
* naisia hallituksessa
%
0
0
0
* naisia johtoryhmässä
%
33
33
33
* naisia päällikkötasolla
%
19
20
24
Koulutuspäivät kpl/hlö 3,1
2,6
2,3
Työturvallisuus
Tapaturmataajuuskpl/milj. työtuntia
8,9
5,6
1,9
Tapaturmat kpl8
5
2
Vakavuussairauspäivää/tapaturma
20
18
27
Työterveys
Sairaus- ja tapaturmapoissaolot
%
4,7 5,5 5,7
YMPÄRISTÖVASTUU *
Päästöt ilmaan (happotehdas + sinkkitehdas)
Arseeni kiloa31,2
41
44
Elohopea kiloa2,9
2,4
6,5
Kadmium kiloa63
54
46
Lyijy kiloa23,5
23
84
Hiukkaset tonnia19,1
16,4
13,1
Sinkkitonnia 6,7
5,8
6,1
Rikkidioksidi tonnia550
642,8
Rikkidioksidi tuotettua happotonnia kohden kg/t 1,7
1,9
-
Päästöt mereen (sinkkitehdas)
Arseeni kiloa4,7
3,2
4,3
Elohopea kiloa0,3
0,2
0,56
Kadmium kiloa4,4
4,3
5,99
Koboltti kiloa36,1
16,4
26,53
Typpi
kiloa40 512,0
47 614,6 53 743,3
Kupari kiloa17,8
8,3
4,3
Nikkeli kiloa34,1
37,7
50,1
Rauta
kiloa703,9
643,4
631,2
Sinkki
kiloa
764,7284,0
196,6
*Rikkihappotehtaan päästötiedot sisältyivät Boliden Kokkolan lukuihin ensimmäistä kertaa vuonna 2010.
Hiilidioksidipäästöt
Suorat päästöt tonnia2 726
2 525
2 679
Epäsuorat päästöt tonnia 270 986
262 535 212 364
Yhdyskuntajätteiden määrä
Energiajae tonnia104,6
114,4
97,2
Biojäte tonnia17,7
18,9
20,3
Lajiteltu kaatopaikkajäte tonnia 11,9
14,1
11,5
Keräyspaperitonnia 5,8
7,9
7,7
Keräyspahvitonnia 7,7
7,7
4,7
Tietosuojamateriaalitonnia 0,0
0,1
0,7
Metallitonnia 0,5
0,6
0,6
Lasitonnia 0,2
0,1
0,0
Puujäte tonnia75,8
88,6
109,2
Painekyllästetty puu tonnia 0,0
0,0
0,0
Hyötykäyttöastetonnia94,7 94,495,4
Ainetase 2011
Kemikaalit (merkittävimmät):
rikkihappo
19 340 t
suolahappo
581 t
natriumhydroksidi
10 817 t
hienokalkki
13 764 t
happi (nestemäinen) 62 000 t
natriumsulfidi (liuos+hiutale)4 252 t
arseenitrioksidi
549 t
hyödynnettävät
sivuvirrat
22 628 t
600 228 t
351 769 t
248 459 t
Tuotanto:
sinkki
rikkihappo
höyry
kaukolämpö
sähkö 1 235 614 MWh
höyry 160 957 MWh
kaukolämpö 59 956 MWh
Vesi:
makea vesi Öjanjärvestä 2,0 milj.m3
merivesi (jäähdytys) 12,3 milj.m3
Päästöt ilmaan:
Boliden Kokkola Oy
Raaka-aineet:
sinkkirikasteet
• pasutto
• suoraliuotus
Energia:
307 352 t
301 945 t
299 739 MWh
56 772 MWh
arseeni
elohopea
hiilidioksidi
hiukkaset
kadmium
lyijy
rikkidioksidi
sinkki
Jätteet ja sakat:
Päästöt veteen:
prosessisakat**:
• yhteisjäte (rauta ja sinkki) 231 272 t
• kadmium
1 019 t
muut jätteet:
• varastointialueelle sijoitettavat 286 t
• muualle loppusijoitettavat
12 t
• hyötykäyttöön
6 436 t
arseeni
elohopea
kadmium
typpi
kupari
rauta
sinkki
**kuivapainona
31,2 kg
2,9 kg
2 726 t
19,1 t
63 kg
23,5 kg
550 t
6,7 t
4,7
4,7
4,4
40 512
18
704
765
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
Tämä raportti on painettu kierrätetylle paperille, joka on valmistettu 100% uusiokuidusta. Paperin valmistus- ja valkaisuprosessissa ei ole käytetty lainkaan klooria.
Päästöt mereen/selkeytysaltaaseen (rikkihappotehdas)
Elohopea (mereen)
kiloa 1,6
3,9
Elohopea (selkeytysaltaaseen)
kiloa 4,4
7,1
Arseeni (selkeytysaltaaseen)
kiloa113,4
39,5
Kadmium (selkeytysaltaaseen)
kiloa 7,7
2,7
Sinkki (selkeytysaltaaseen)
kiloa213,4
107,5
Metals for modern life