Ryhmässä oppiminen PP-esitys

Ryhmässä oppiminen
Opet Oppii –koulutus 2.10.2013
FT, Saara Repo, Avoin yliopisto
Iltapäivän tavoitteet:
š ”Herkistyminen” ryhmädynaamisille
ilmiöille opetusryhmässä
š Omaksua välineitä havainnoida
opetusryhmää (ryhmädynamiikan
käsitteet)
š Lisätä ymmärrystä siitä, miten opettaja
voi vaikuttaa ryhmädynamiikkaan
š Saada konkreettisia menetelmiä
opiskeluryhmän aktivointiin
© Saara Repo
4.10.2013
Reflektiotaidot selittävät pedagogisen
ajattelun kehittymistä (Veijola 2013)
š Suurimmat muutokset pedagogisessa
ajattelussa tapahtuivat
opettajaopiskelijoilla, jotka reflektoivat
omia kokemuksiaan, ennakkokäsityksiään
ja kohtaamiaan ristiriitatilanteita.
© Saara Repo
4.10.2013
© Saara Repo
4.10.2013
Yhteisösensitiivisyys (Repo 2010)
š Yhteisöllisyyteen ja ryhmän toimintaan
liittyvien ilmiöiden tunnistaminen
š Käsitteet tärkeitä havainnoimisessa ja
tietoisuuden lisäämisessä
š Työtavat, jotka hyödyntävät yhteisön ja
sen jäsenten voimavaroja
© Saara Repo
4.10.2013
Mikä on ryhmä?
Ryhmä koostuu ihmisistä, jotka
• ovat vuorovaikutuksessa keskenään,
• ovat psykologisesti tietoisia toisistaan ja
• tuntevat olevansa ryhmä.
© Saara Repo
4.10.2013
Ryhmiin liittyviä käsitteitä
š Ryhmän koheesio eli kiinteys = me-henki
š Ryhmäidentiteetti = jonkin ryhmän jäsenyys,
joka on oman identiteetin kannalta keskeinen
esim. ammatti-identiteetti
š Polarisaatio = mielipiteiden eriytyminen ja
vastakkainasettelu, puolesta ja vastaan
š Ryhmäajattelu = yksilöllinen ajattelu kärsii
(Siitonen ja Valo 2007)
© Saara Repo
4.10.2013
Miksi yhteistoiminta edistää
oppimista – neljä näkökulmaa
šKognitiivinen
šMotivationaalinen
šEmotionaalinen
šIdentiteettiin liittyvä
© Saara Repo
4.10.2013
Kognitiivinen näkökulma
vertaistukeen
š Toisten ihmisten erilaiset käsitykset
samasta asiasta haastavat omaa ajattelua
(sosiokognitiivinen ristiriita)
š Vertaisryhmässä yksilö voi ylittää oman
suoritustasonsa – ryhmä voi myös päästä
korkeammalle tasolle kuin kukaan
yksinään (lähikehityksen vyöhyke)
š Oppijat oppivat toisiltaan sisällöstä mutta
lisäksi oppimaan oppimisen taitoja
© Saara Repo
4.10.2013
Emotionaalinen näkökulma
vertaistukeen
š Oppimiseen liittyy ”välitilassa” oloa –
vanhat tiedot/taidot eivät riitä – uusia ei
vielä ole
š Välitilassa opiskelija tarvitsee
emotionaalista kannattelua (Winnicott:
”Holding”)
š Ryhmä ja sen jäsenet voivat toimia
toistensa kannattelijoina – siltoina
© Saara Repo
4.10.2013
Yhteisen tavoitteen merkitys
š Ryhmän yhteinen tavoite, kannustaa
yhteistyöhön (yhteistoiminnallisuus)
š Vastuu toisille lisää sitoutumista opiskeluun ja
sitä kautta myös motivaatiota opiskeluun –
motivaatio ei vain itsen varassa
š ”Tutut/muut opiskelijat kursseilla, yhteiset
tavoitteet motivoivat.”
š Lisää kokemusta mahdollisuudesta vaikuttaa
itseensä ja ympäristöönsä -> itsetunto
vahvistuu
© Saara Repo
4.10.2013
Oppiminen liittyy identiteetin
muutokseen
š Vertaistyöskentelyn avulla opiskelija voi peilata
omia käsityksiään ja omaa identiteettiään
suhteessa toisiin opiskelijoihin
š ”Poissaolo työelämästä (kotiäitiys) edisti
opintoja: oli pakko saada jostain taholta
ulkopuolista tunnustusta, muutakin elämää
kuin pissakakkavaipat.”
© Saara Repo
4.10.2013
Onko opiskeluryhmä
ryhmä ja aggregaatti?
š Ryhmä koostuu ihmisistä, jotka ovat
vuorovaikutuksessa keskenään, ovat
psykologisesti tietoisia toisistaan ja
tuntevat olevansa ryhmä.
š Aggregaatti koostuu ihmisistä, joilla ei
ole mitään tekemistä keskenään mutta
jotka sattuvat olemaan lyhyen ajan
lähekkäin.
© Saara Repo
4.10.2013
Ryhmän kaksoistavoite ryhmän
kehittyessä
Ryhmän tunnetavoite
Ryhmän tehtävätavoite
© Saara Repo
Ryhmä alkaa
4.10.2013
Ryhmä loppuu
Ryhmänormit (Pennington 2005)
šUsein kirjoittamattomia sääntöjä,
joiden varassa ryhmä toimii
šKäsky- ja kieltonormit
šNiiden noudattaminen on edellytys
ryhmän jäsenyyden jatkumiselle
šKun vakiintuneet, niitä on vaikeaa
muuttaa
© Saara Repo
4.10.2013
Status (Pennington 2005)
šStatus on yksilön (arvo)asema
ryhmässä
šVirallinen
šEpävirallinen
šKorkeammassa statuksessa olevalle
henkilölle puhutaan enemmän
ryhmässä
© Saara Repo
4.10.2013
Roolit ryhmässä
š Rooli on käyttäytyminen, jota ryhmä
odottaa sen tietyiltä jäseniltä
š Kahden (ryhmä & yksilö) kauppa = se
otetaan ja annetaan
š Mahdollistavat työnjaon
š Lisää järjestystä ja ennustettavuutta
ryhmässä
š Tuottaa identiteetin tunnetta yksilölle
© Saara Repo
4.10.2013
Ryhmän vaiheet
(Tuckman 1965)
šmuodostuminen (forming)
škuohunta (storming)
šsäännöistä sopiminen (norming)
štyöskententeleminen (performing)
špäättyminen (adjourning)
© Saara Repo
4.10.2013
Yhteistoiminnallinen oppiminen –
viitekehys ryhmässä oppimiseen
Ø Yhteistoimintaa tukevien pienryhmien ja
työskentelyrakenteiden hyväksikäyttö
oppimistilanteissa
Ø Yhteistoiminnan edellytykset
Ø Ryhmän jäsenten positiivinen keskinäinen
riippuvuus
Ø Ryhmän jäsenten yksilöllinen vastuu
Ø Vuorovaikutteinen viestintä ja sosiaalisten
taitojen harjoittelu
Ø Oppimisen ja ryhmän toiminnan arviointi
© Saara Repo
4.10.2013
Sosiaalisen
keskinäisriippuvuuden teoria
(sosiaalipsykologi Morton Deutsch)
Ø Sosiaalinen keskinäisriippuvuus ilmenee, kun
yksilöt voivat vaikuttaa toistensa toiminnan tuloksiin
omalla toiminnallaan.
Ø Positiivinen keskinäisriippuvuus ->
yhteistoiminta
Ø Kun yksilöt voivat saavuttaa tavoitteensa, jos
toisetkin saavuttavat tavoitteensa
Ø Negatiivinen keskinäisriippuvuus -> kilpailu
Ø Kun yksilöt saavuttavat tavoitteensa, jos toiset
eivät saavuta tavoitettaan
Ø Ei riippuvuutta -> yksilöllinen työskentely
© Saara Repo
4.10.2013
Yhteistoiminnallinen työskentely:
opiskelijoiden kokemuksia
(Repo 2010)
š Työskentely parein -> pienissä> ryhmissä ->
isoissa ryhmissä on turvallista ja antoisaa.
(Ope7.1)
š Minuun teki suurimman vaikutuksen se, miten
toisilleen tuntemattomat ihmiset saatiin niin
nopeasti ryhmäksi, jossa selvästi vallitsi
yhteenkuuluvaisuuden tunne. (Ope14.1)
š Aloitus oli mukavan vapauttava,
keskusteluyhteys opettajien ja opiskelijoiden
välille syntyi yllättävän helposti. (OpiskG3)
š Suuri ryhmä tuli tilaan, esittäytyi ja tutustui
toisiinsa erilaisten tehtävien avulla/myötä.
(Ope9.1)
© Saara Repo
4.10.2013
Hyvän ryhmätapaamisen kulku
1. Virittäytyminen
Osallistujat jakavat päällimmäiset kuulumiset ja
liittyvät ryhmään.
2. Tapaamisen tavoitteiden asettaminen
Määritellään keskustellen tapaamisen sisällölliset
ja vuorovaikutukselliset tavoitteet.
3. Yhteistoiminnallinen työskentely
4. Työskentelyn reflektio
Sisällöllisten ja vuorovaikutteisten tavoitteiden
arviointi.
5. Välityöskentelyn suunnittelu
Välitehtävät, työnjako ja seuraava tapaaminen
© Saara Repo
(Piekkari & Repo-Kaarento 2002)
4.10.2013
Milloin kannattaa työskennellä
yksin?
ž Kun osallistujat ovat hyviä saavuttamaan
itsenäisesti asettamansa tavoitteet
ž Kun suoritetaan yksinkertaisia tehtäviä
ž Kun yksin työskentely edeltää tai seuraa
yhteistoiminnallista opiskelua
ž Kun tehtävä vaatii keskittymistä
ž Kun tehtävän suorittamisohjeet ovat selkeitä
(Johnson & Johnson 2009)
© Saara Repo
4.10.2013
Miten opettaja/tiimin vetäjä voi
vaikuttaa ryhmän toimintaan?
o Ison ryhmän jakaminen välillä pieniin, vaihtuviin
työ- tai porinaryhmiin (2-3 hlöä)
o Tasa-arvoisen ilmapiirin luominen, kaikille tilaa
o Hyväntahtoisen ilmapiirin luominen
o virheet sallittuja
o sopiva leikkimielisyys
o Julkinen kehuminen aiheesta
o Yhteisistä tavoitteista neuvottelu
o Yhteisten kokemusten luominen – kasvattaa
ryhmähenkeä
© Saara Repo
4.10.2013
Jos opettaja ei vaikuta ryhmän
dynamiikkaan
š Opiskelijoiden roolit jähmettyvät
š Uusia kontakteja opiskelijoiden välille
ei välttämättä synny
š Jos ei yhteistä tavoitetta, ei
motivaatiota yhteistyöhön
š Yksinäiset jää yksin
š Ilmapiirin syntyminen jätetään
sattuman varaan
š Epätasainen aktiivisuus – puheliaat
puhuvat ja hiljaiset ovat hiljaa
© Saara Repo
4.10.2013
Oppimisympäristön
dialogisuus
š Dialogi voi olla ihmisten välistä tai yksilön sisäistä,
keskeistä on ”The other voice” dialogin tukena.
(Mononen-Aaltonen 1999)
š
š
š
š
š
š
š
š
Kaikki ovat vuorovaikutusvastuussa.
Kuuntele itseäsi ja toisia.
Ilmaise itseäsi ja omia ajatuksiasi.
Tarkasta, olitko ymmärtänyt oikein.
Jäsennä keskustelua.
Rakenna toisen ajattelun päälle
Kysy ja ihmettele.
Pidä huolta tasa-arvoisesta osallistumisesta: kaikkien
ääni kuuluviin!
© Saara Repo
4.10.2013
(Repo-Kaarento
2007)
© Saara Repo
4.10.2013
Ryhmän jäsenten ja vv-suhteiden
määrä
Henkilöiden
määrä
ryhmässä
Yksilöiden
välisten vvsuhteiden määrä
Kaikkien
mahdollisten vvsuhteiden määrä
2
3
4
5
6
7
1
3
6
10
15
21
1
6
25
90
301
966
© Saara Repo
4.10.2013
Lähteet
ž Johnson, D. & Johnson, R. (2002). Yhdessä oppiminen. Teoksessa P. Sahlberg
& S. Sharan (toim.), Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirja. Porvoo: WSOY.
ž Johnson, D. & Johnson, R. (2009). An educational psychology success story:
social interdependence theory and cooperative learning. Educational
researcher, 38 (5), 365-379.
ž Pennington, C.D. (2005). Pienryhmän sosiaalipsykologiaa. Helsinki:
Gaudeamus.
ž Piekkari, U. & Repo-Kaarento, S. (2002). Yhteistoiminnallinen oppiminen
yliopistossa. Teoksessa P. Sahlberg & S. Sharan (toim.), Yhteistoiminnallisen
oppimisen käsikirja. Porvoo: WSOY.
ž Repo-Kaarento, S. (2007) Innostu ryhmästä. Miten ohjaan oppivaa yhteisöä.
Helsinki: Kansanvalistusseura.
ž Repo, S. (2010) Yhteisöllisyys voimavarana yliopisto-opetuksen ja –opiskelun
kehittämisessä. Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos,
Kasvatustieteellisiä tutkimuksia 228.
ž
Siitonen, M. & Valo, M. (2007). Yhteisö ja ryhmä verkko-opiskelussa.
Aikuiskasvatus 27 (1).
ž Veijola, A. Väitös 5.10.2013 Jyväskylän yliopistossa: Pedagogisen ajattelun
kehittyminen aineenopettajankoulutuksessa. Tutkimus suoravalituista
historian opettajaopiskelijoista.
© Saara Repo
4.10.2013
Nettilinkkejä menetelmiin
š Opinpaja Oy:
INTERAKTIIVISISTA_OPETUSMENETELMISTA.pdf
http://www.peda.net/veraja/projekti/kelpokymppi/eriytt
aminen/menetelmat/toiminnallisuus
š Helsingin yliopisto - Yhteistoiminnalliset työtavat:
http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/yto/yto/
š Note–Nuorten akatemia opettajille/ohjaajille:
http://www.nuortenakatemia.fi/Opettajalle/Oppimateria
alit/Toiminnalliset_menetelmat
š Tuula Heiskanen ja Seija Hiisijärvi. Toiminnalliset
menetelmät.
http://www.ela.fi/akatemia/toiminnalliset.php
© Saara Repo
4.10.2013