No 3 ~ 2010

Transcription

No 3 ~ 2010
No 3 ~ 2010
VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING
4 Viheralueyksikössä kesän
tulo on jo nähtävissä
6 Tuottavuus Talkoot
– eväitä työhyvinvointiin
MERITUULI / HAVSVINDEN
1
Kuva: Pekka Mäkynen
sisältö / innehåll
VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~
VASA STADS PERSONALTIDNING
3
Pääkirjoitus
Ledare
4
Viheralueyksikössä kesän tulo on jo nähtävissä
6
Tuottavuus Talkoiden tavoite:
Hyvinvointi lisääntyy,
sairaspoissaolot vähenevät ja tuottavuus paranee
8
Kuntakierrokselta eväitä
työhyvinvointiin
9
Mitä yhteistä on ravintokuiduilla,
vesijumpalla ja teatterikerholla?
10 Työharjoittelu – mahdollisuus
nuorelle ja työnantajalle
11 Työharjoittelu tuo
sisältöä Johannan päiviin
12 Media betyder möjligheter
13 Ammattiopiston imago
kiillottuu yhteisissä talkoissa
VERKKOTUULI nro 2/2010
on ilmestynyt henkilöstöpalveluiden kotisivulla
osoite: intra.vsa.vaasa.fi/henkilöstöpalvelut/
tai ulkoa www1.vaasa.fi/henkilöstöpalvelut/
SISÄLTÖ
• Työsuojelu kaupungin työpaikoilla
• Riitta Viitala esimieskoulutuksen luennoitsijana
• Esimiesten ja asiantuntijoiden iltapäiväkahvit käynnistyivät
• Kriisiviestinnän lyhyt oppimäärä • Yhteisötyönohjaus
• Vaasan seudun avustajakeskus ym.
Seuraava Verkkotuuli ilmestyy 1.10.2010
Merituuli | Havsvinden
Vaasan kaupungin henkilöstölehti
Vasa stads personaltidning
31. vuosikerta / årgången
ISSN 1236 - 4282
Osoite | adress: Merituuli, PL 3, 65101, VAASA
Puh. | tel. (06) 325 1110, [email protected]
Päätoimittaja | Chefredaktör:
Leena Kaunisto
Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare:
Salli Hietikko
14 Kun elää pitkään, kokee paljon −
tullipakkahuoneesta
taidekeitaaksi
15 Uusi työntekijä — Susanna Saari
16 Kunta-alan virka- ja
työehtosopimukset
Kommunsektorns kollektivavtal
17 Vaasan Siivouspalvelut tutustui Kauhavan uuteen
siivousorganisaatioon
19 Kiitokset
Taitto | Ombrytning:
Mikael Matikainen
Graafiset palvelut/Grafiska tjänster
Painopaikka | Tryckeri: Litoset
Painos | Upplaga: 4 100kpl/st.
Seuraava lehti ilmestyy |
Följande tidning utkommer: Viikko/Vecka 36
Viimeinen aineistonjättöpäivä |
Sista inlämningsdagen för materialet är: 23.8.
Kannen kuva | Pärm bild: Pekka Mäkynen
Toimitusneuvosto | Redaktionsråd:
Ahonpää Tuula, liikunta- ja vapaa-aikavirasto
Hautaluoma Maria, kasvatus- ja opetusvirasto
Hudd Eva, tekninen toimi
Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet
Lillback-Peltonen Tanja, Pohjanmaan pelastuslaitos
Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto
Oksanen Jenni, hallintopalvelut
Saari Susanna, kirjasto
Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto
Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio
Teppo Tarja, Vaasan Vesi
PÄÄKIRJOITUS
LEDARE
Veli-Matti Laitinen
Ensimmäinen palvelustrategia tekeillä
Den första servicestrategin under arbete
Osana kaupungin strategian uudistamista tehdään kaupungin palvelustrategia. Tässä määritellään miten palvelut tuotetaan lyhyellä aikavälillä
(3-4 v.) ja pitkällä eli noin 10 vuoden kuluttua.
Palvelustrategiassa on kyse muutosten ennakoinnista ja siitä, miten kuntapalvelut järjestetään eri
toimialoilla.
Palvelustrategiaa valmistelee työryhmä, jossa
on edustajia keskushallinnosta ja suurimmista
hallintokunnista. Työryhmän pj on hallintojohtaja
Veli-Matti Laitinen ja sihteeri Tarja Lahtonen.
Projektisihteerinä työskentelee opiskelija Hannu
Pihlaja. Mikäli sinulla on ajatuksia tai toiveita
palvelustrategiasta, niin ota ihmeessä meihin
yhteyttä!
Palvelustrategiassa määritellään mitkä palvelut kaupunki tuottaa itse, mitkä hoidetaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja mitkä hankintaan
markkinoilta. Vaihtoehtoisia järjestämistapoja
ovat esim. ostopalvelut, palvelusetelit, yksityistäminen, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö
sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Vaihtoehdot tullaan määrittelemään hallinnollisten
tukipalveluiden, tuotannollisten tukipalveluiden ja
kaupunkilaisille tuotettavien palveluiden osalta.
Palvelustrategia nivoutuu olennaisesti kaupungin kokonaisstrategian päivittämiseen. Strategia pitäisi olla valtuuston hyväksymä elo-syyskuussa ja palvelustrategian loka-marraskuussa.
Työssä hyödynnetään kuntien uutta tehtäväluokitusta, tehtyjä prosessikuvauksia ja talousarviossa
esitettyjä palveluita sekä niiden järjestämistapaa.
Kaupunki on laatinut useita erillisohjelmia ja
strategioita, joiden tietoja ja linjauksia voidaan
hyödyntää myös palvelustrategian laadinnassa.
Lisätietoa palvelustrategiasta intran kohdasta
Strateginen johtaminen ja ohjaus.
Veli-Matti Laitinen
Som en del av förnyandet av stadens strategi
görs också en servicestrategi. I den fastslås hur
servicen produceras på kort sikt (3-4 år) och på
lång sikt, d.v.s. om ca 10 år. I servicestrategin
handlar det om prognostisering av förändringar
och om hur den kommunala servicen ordnas inom
olika sektorer.
Servicestrategin bereds av en arbetsgrupp
med representanter från centralförvaltningen
och de största förvaltningarna. Arbetsgruppens
ordförande är förvaltningsdirektör Veli-Matti
Laitinen och sekreterare Tarja Lahtonen. Projektsekreterare är studerande Hannu Pihlaja. Ta gärna
kontakt med oss, om du har idéer eller önskemål i
fråga om servicestrategin!
I servicestrategin definieras vilka tjänster staden själv producerar, vilka som sköts i samarbete
med övriga kommuner och vilka som skaffas från
den externa marknaden. Det finns olika sätt att
arrangera service, t.ex. köpservice, servicesedlar,
privatisering, samarbete mellan den offentliga
och privata sektorn samt samarbete med tredje
sektorn. Alternativen kommer att slås fast i fråga
om administrativ stödservice, produktionsstödservice och service som produceras för stadsborna.
Servicestrategin knyter på ett betydande sätt
an till uppdateringen av stadens helhetsstrategi.
Strategin bör ha blivit godkänd i fullmäktige i
augusti-september och servicestrategin i oktober-november. I arbetet utnyttjas kommunernas
nya uppgiftsklassificering, de gjorda processbeskrivningarna och servicen som föreslagits i
budgeten samt sättet att producera den. Staden
har utarbetat flera olika separata program och
strategier, ur vilka innehåll och riktlinjer också kan
utnyttjas vid utarbetandet av servicestrategin.
Ytterligare upplysningar om servicestrategin
finns i intranet under punkten Strateginen johtaminen ja ohjaus.
Veli-Matti Laitinen
MERITUULI / HAVSVINDEN
3
Taimitarhalla kesäkukkien istutus on täydessä vauhdissa.
Kuvat: Pekka Mäkynen
Verstaalla kasataan parhaillaan uusia välineitä.
Viheralueyksikössä kesän tulo on jo nähtävissä
Viheralueyksikön kädenjälki näkyy kaupungilla,
kulkipa missä tahansa. Kesän kukkaloisto on
heidän työnsä tulosta. He huolehtivat puistojen
kunnosta ja istutuksista, hoitavat metsiä, nikkaroivat leikkivälineitä leikkipuistoihin… Talvella
he ovat noin 70 eläkeläisen ja veteraanin korvaamaton apu lumitöissä.
Uudella mopokuorma-autolla
on kätevä hoitaa
roskien kerääminen puistikoilta ja
keskustasta.
Nykyisessä organisaatiomuodossaan Viheralueyksikkö on toiminut vuoden 2009 alusta. Ensin
vuonna 2006 yhdistettiin metsien ja puistojen
hoito. Sitten kokeiltiin tilaaja-tuottaja -mallia ja
viimeksi yksikköön liitettiin työllisyyden turvaaminen. Viheraluepäällikkö Timo Jousmäki pitää
varsinkin metsien ja puistojen hoidon liittämistä
yhdeksi yksiköksi parhaana mahdollisena ratkaisuna, johon monet muutkin kaupungit ovat
siirtyneet tai siirtymässä. Se toi paljon hyvää.
Mm. työvoimaa voidaan käyttää tehokkaammin ja
keskitetymmin.
Viheralueyksikkö osallistui Vuoden työpaikka
2009 kisaan ja sai kisassa kunniamaininnan. Menestyminen tuntuu hyvältä ja on merkki siitä, että
hyvällä tiellä ollaan, mutta kisassa pärjäämistä
tärkeämpänä Timo pitää sitä, että on saatu jotakin
aikaan.
— Näytöt puhuvat puolestaan. Eivät veronmaksajat maksa siitä, että meillä on hauskaa
töissä, vaan siitä, että hommat hoituvat. Meillä
on paljon töitä. Se on merkki siitä, että toimimme
taloudellisesti ja olemme kilpailukykyisiä. Myös
ulkopuoliset, kuten seurakunta ja rakennusliikkeet, toivovat palveluja meiltä.
Vastuu isosta maaomaisuudesta
Kaikki kaupungin viheralueet ovat Viheralueyksikön hoidossa. Se on aikamoinen plantaasi. – Kaupungilla on 36 miljoonan neliömetrin viheralueomaisuus, jonka hoitaminen ja ylläpito ovat meillä.
Olemme mukana koko prosessissa maakauppojen
tekemisestä rakennetun maan ylläpitoon asti. Se
sitouttaa työhön aivan eri tavalla. Edestään löytää
kaiken sen, minkä on tehnyt tai jättänyt tekemättä.
Kiitos kaupunkilaisilta on enemmän kuin euro
tilipussissa
Timon pöydällä on viimeksi sähköpostissa tullut
kiitosviesti, jossa lukee: ”Te olette hyviä äijiä!”
— Kun oikein sitoudut ja vastaat tekemisestä,
sitten tulee tällaisia kiitoksia. Ne ovat enemmän arvoisia kuin euro tilipussissa. Positiivinen
palaute on yllättänyt meidät. Sitä on tullut tosi
paljon.
— Meillä on erityisosaamista. Henkilökunta
on sitoutunutta. Kaikki uskaltavat seisoa sen
Muutama puistotyömaa on alkanut.
takana, mitä ovat tehneet ja ammattiylpeydellä sanoa, että minä
olen tämän tehnyt. Teemme myös
suunnitelmat omana työnä. Kun on
alusta asti saanut vaikuttaa suunnitelmiin, se tuntuu eri lailla hyvältä. Meillä on hoitopiirit ja tehtävät
on jaettu tiettyihin vastuualueisiin. Jokainen voi omatoimisesti
päättää monista asioista. Se lisää
motivaatiota ja sitoutumista.
Työntekijöiden osaamista on kehitetty ja tuettu useilla viheralaan
liittyvillä koulutuksilla. Maarakennusalan perustutkinnon on suorittanut kahdeksan henkilöä. Koulutusta
on ollut mm. puiden hoitoleikkauksesta, taimiston hoitamisesta
ja ulkoleikkipaikkojen turvallisuudesta. Metsureilla on ollut omat
erikoiskurssinsa.
Vakinaisia työntekijöitä on 44.
Ammatti-ihmisiä, jotka toimivat
kausityöntekijöinä keväästä syksyyn, on 12–15. Kesätyöntekijöitä
on 65 ja työllistettyjä 25. Muutama
kuntoutettava on myös ollut ja yksi
Downin syndroomaa sairastava ohjaajansa kanssa. Ammattiopiston,
ammattikorkeakoulun ja yliopiston
kanssa on tehty yhteistyötä.
Kesätyö - nuoren ensimmäinen
työpaikka
— Jaamme kaikille kesätyöntekijöille pienen oppaan, jossa on kerrottuna kaikki a:sta alkaen; mitkä
ovat työajat, kuka on esimies, mitä
täällä on tarkoitus tehdä, koska on
ruokatunti, mikä on palkka, työvaatteet ovat sitä varten, että niitä
pidetään jne., Timo listaa.
Kesätyössä nuori saa ensimmäisen kosketuksen työelämään. Timo
on huomannut, että siinä on sekin
hyvä puoli, että kun he itse ovat
olleet täällä siivoamassa, he eivät
sotke tai riko paikkoja eivätkä anna
kavereidensakaan niin tehdä.
Vaasassa käytetään rahaa viheralueiden hoitoon huomattavasti
vähemmän kuin muissa kaupungeissa. Silti taitavat ammattilaiset
taikovat meille silmäniloa tänäkin
kesänä runsain mitoin. Ihastellaan
sitä ja nautitaan kesästä ja lomasta!
Teksti: Salli Hietikko
4
MERITUULI / HAVSVINDEN
5
Kuva: Salli Hietikko
tossa eniten.
— Mietimme, mistä se voisi johtua ja olisiko
siihen löydettävissä apua, Arja Tuomaala kertoo.
— Mielenkiintoisinta ja minulle uutta tässä
on, että koko ryhmä on samanaikaisesti mukana.
Tässä eivät vain pomot suunnittele, vaan jokainen
pääsee vuorollaan osallistumaan. Keskustelut
kirjataan ylös ja ovat kaikkien mukana olevien
luettavissa intranetissä.
— Olen saanut uusia ideoita ja kehittämisajatuksia. Toivottavasti löytyisi myös uudenlainen
tapa ratkaista työyhteisöissä pitkään ratkaisematta olleisiin ongelmiin. Mahtavinta olisi, jos se,
mitä täällä on keskusteltu, herättäisi työpaikalla
uutta ajattelua ja ideoita.
▲ Marja Jokiniemi
ja Jukka Kentala
näyttävät muille,
että joskus pitää
tehdä rohkeitakin
päätöksiä!
Tuottavuus Talkoiden tavoite:
Hyvinvointi lisääntyy, sairaspoissaolot vähenevät
ja tuottavuus paranee
Tuottavuus Talkoot on Helsingin yliopiston koordinoima uudentyyppinen tutkimus- ja kehitysohjelma, johon Vaasan kaupunki on lähtenyt mukaan
suurin odotuksin. Tavoitteena on kehittää oman
työpaikan toimintaa niin, että se näkyy mm.
lisääntyneiden sairaspoissaolojen vähenemisenä.
Hanke käynnistettiin sosiaali- ja terveysvirastossa tämän vuoden alussa ja kestää 1½ vuotta.
Pilotteina mukaan lähtivät psykososiaaliset
palvelut ja hammashuolto. Kokoontumisissa vuorottelevat ryhmänvetäjinä Tuula Eloranta ja Ville
Saarikoski Helsingin yliopistosta. Koska hankkeeseen satsataan paljon myös rahallisesti, Henkilöstöpalveluista on edustus ryhmissä.
Hankkeessa on kolme ryhmää: ohjausryhmä,
esimiesryhmä ja pienryhmä, jossa on kiertävä
osallistuminen. Kyselyjen ja haastattelujen avulla
saadaan syvempää pohjaa tutkimukselle. Lisäksi
6
on yksivuotis- ja kolmivuotisseurannat.
— Tuottavuus Talkoiden periaate on, että
emme ole lääkäreitä, jotka antavat ohjeet ja
reseptin, vaan toimimme kätilöinä. Viemme
eteenpäin niitä ideoita, jotka tulevat työyhteisöstä. Tulokset aiemmista paikoista osoittavat
selkeästi, että kun lähdetään työyhteisöasioista
liikkeelle ja käsitellään sellaisia teemoja kuin
organisointi, arjen sähläys, työtyytyväisyys, sillä
on vaikutusta välillisesti sairaspoissaoloihin.
Ne teemat ovat täälläkin tulleet jo tutuiksi, Ville
Saarikoski toteaa.
Vt. henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto painottaa,
että on tärkeää kehittää uusia keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Tuottavuustalkooidea lähti
liikkeelle hänen ja johtava ylihoitaja Arja Tuomaalan keskustelusta sairaslomapäivistä. Kaupungin
organisaatiossa on niitä Sosiaali- ja terveysviras-
— Minua sytytti ajatus varhaisesta puuttumisesta. Jos tällä pystyttäisiin ehkäisemään pitkiä
sairaspoissaoloja, puuttumaan niihin varhaisessa
vaiheessa, se olisi hyödyksi kaikille. Toisaalta
meillä oli tarve sisäiseen kehittämisprojektiin.
Tämä osui siihen kuin tilauksesta, Jukka Kentala
toteaa.
— Toimintamenetelmät selvisivät vasta
projektin käynnistyttyä. Koko henkilöstö sitoutetaan tähän ryhmäkeskustelujen ja haastattelujen
kautta. Esille saadaan nousemaan ne asiat, jotka
ovat henkilöstön mielestä tärkeitä ja vaativat kehittämistä. Ohjausryhmässä ja esimiesryhmässä
sovitaan tietyt pelisäännöt ja mitä näille asioille
tehdään. Aikataulutetaan ne, sovitaan vastuut ja
päädytään siihen, että asia toteutetaan. Yksittäinenkin asia pyritään saamaan ”pisteeseen”.
— Erikoisen vivahteen tähän tuo se, että pilotteina on kaksi hyvin erityyppistä organisaatiota.
Joitakin asioita pystytään mahdollisesti ratkomaan ristiin. Ideoinnit ovat menneet hienosti rajaaitojen yli ja ideoiden on annettu lentää.
Kun Marja Jokiniemi kuuli Tuottavuus Talkoista,
hän oli heti ”käpälä pystyssä”.
— Ajatukseni lähti ensimmäisenä siitä, että
haluan parantaa työyhteisömme hyvinvointia ja
työssä jaksamista. Meillä ei ole mitään niin tärkeää kuin henkilökunta.
— Aikaa vievää tämä on, mutta ajattelen, että
jos palvelualueeni työntekijöiden työssäjaksaminen paranee, asiat sujuvat kentällä ja ihmiset
kokevat iloa työstään, se helpottaa myös minua.
Sillä saadaan vaikutettua sairaslomiin ja myöskin
pysyvyyteen. Se on minusta tärkeä asia.
— Tässä hankkeessa on hyvää myös se, että
mukaan pääsevät meidän pitkäaikaiset sijaiset.
Hekin voivat kokea, että heistä pidetään huolta ja
heitä halutaan kuulla.
— Palaute on ollut positiivista. Ihmiset ovat
kokeneet, että nyt on saanut puhua ja tuoda
asioita ja epäkohtia esiin. Asiat kirjataan ylös
ja niitä mietitään toisen organisaation ihmisten
kanssa. Voisi ajatella, että se vielä enemmän
velvoittaa meitä toimimaan.
— Alussa ajateltiin, että mitä yhteistä meillä
hammashuollon kanssa on, mutta tämä ei ole
ollut ollenkaan huono yhdistelmä. Vaikka työ on
niin erilaista, sieltä löytyy paljon yhtäläisyyksiä.
Ja sanotaanko, että voi lohdutuksekseen huomata sen, että ei ole ruoho paljon vihreämpää aidan
toisellakaan puolella.
Sovitut asiat pitää panna käytäntöön
Pääluottamusmiehet Marja Huovari ja Minna
Leppäkorpi kertovat henkilöstön odottavan, että
se, mistä sovitaan, todella tapahtuu.
— Työryhmissä nostetaan esille ihan arkipäiväisiä asioita. Kun niihin sitten puututtaisiin!
Marja huokaa.
— Olisi tärkeää, että kun tehdään lista ongelmista, vastuutetaan joku henkilö tekemään jotain
ja viemään asioita eteenpäin.
— On hyvä, että esimiehillä on oma ryhmä.
Lähiesimiesten ongelmat ovat erilaisia ja he ovat
yksin työyhteisössä. Ryhmässä tulee vertaistuki,
näkee, että muillakin on samanlaisia ongelmia.
— Olisi mielenkiintoista tietää, mitä tapaamisten välillä työpaikoilla tapahtuu. Onko siellä
keskusteluhetkiä? Puhutaanko siellä niistä asioista, joita ryhmissä on noussut esille? Keskustellaanko, mitä niille on tehty ja mitä niille voitaisiin
tehdä? Minna pohtii.
Tuottavuus Talkoilla voi olla vaikutusta myös
työurien pidentämiseen. Nyt koko valtakunnassa
eläkkeelle jäävien määrästä vain 42 % ihmisistä
jää vanhuuseläkkeelle, 35 % jää sairaseläkkeelle
ja loput työttömyyseläkkeelle.
Talkoille toivotaan jatkoa
Projektissa mukana olevien kokemukset Tuottavuus Talkoista ovat miltei pelkästään positiivisia.
Ainoastaan ajan puutetta harmitellaan. Tekemisen
meininki on aistittavissa niin johdon, esimiesten
kuin työntekijöidenkin kommenteista. Toivotaan
muillekin samanlaista mahdollisuutta kuin piloteille, ja että tieto tuottavuustalkoiden tehokkuudesta välittyisi ylimmälle johdolle. On aihetta
odottaa hyviä tuloksia!
Teksti: Salli Hietikko
MERITUULI / HAVSVINDEN
7
Kuva: Salli Hietikko
Hyvinvointi
Tapio Lehdolla oli
tärkeää asiaa Timo
Suurnäkille.
Ryhmätyö
pohditutti.
Mitä yhteistä on ravintokuiduilla,
vesijumpalla ja teatterikerholla?
Kuntakierrokselta eväitä työhyvinvointiin
Työturvallisuuskeskuksen kuntakierroksen etappipaikoista yksi oli Vaasa. Silveriassa 24.3. pidetty tilaisuus keräsi osanottajia ympäri maakuntaa.
Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta oli mukana
kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen, järjestöjen edustajana oli edunvalvonta-asiamies Riitta
Lehtovirta TNJ:stä ja Työturvallisuuskeskukses-
ta asiantuntija Timo Suurnäkki. Paikallisessa
esimerkissä Tapio Lehto kertoi Vaasan kaupungin
riskienhallinta-ohjelmasta ja Leena Kaunisto toimenpiteistä, joilla työhyvinvointia Vaasan kaupungissa edistetään.
Päivän teemana oli ”Työntekoa tukeva johtaminen – yhteinen tavoite”.
Kerttu Pakarisen luennosta ”Strateginen henkilöstöjohtaminen” poimin
Kymmenen vitamiiniruisketta työpaikan laadun ylläpitämiseksi
1. Ihmistä ja työtä arvostetaan, olipa hän työpaikalla missä asemassa tahansa.
2. Työ on taloudellisesti niin tuottavaa, että työpaikat ovat turvattuja ja toiminta voidaan ennakoida.
3. Työstä saadaan oikeudenmukainen palkka ja työ turvaa toimeentulon.
4. Töihin tullaan mielellään ja se koetaan mielekkääksi. Työstä saadaan ainakin saman verran kuin työssä on annettu. Kyse ei ole pelkästään rahasta.
5. Toiminta on reilua ja oikeudenmukaista. Johdon ja henkilöstön yhteistyö on toisiaan tukevaa ja vastavuoroista. Henkilöstö on avoin johdon ehdotuksille ja johto kuuntelee henkilöstön ehdotuksia.
6. Organisaatiota, sen tuotteita, palveluja, niiden tuottamistapoja sekä toimintatapoja kehitetään jatkuvasti ja yhteistyössä koko henkilöstön kanssa.
7. Koko henkilöstöllä on mahdollisuus kehittyä ja vaikuttaa omien tavoitteiden toteutumiseen.
8. Työstä saadaan palautetta.
9. Henkinen ja fyysinen rasittavuus on kohtuullista. Huolehditaan henkilöstön järkevästä mitoituksesta työtehtäviin nähden.
10. Minimoidaan tarpeettomat työhön liittyvät riskit.
Ilman näitä ruiskeita syntyy jatkuva puutostila. Näitä vitamiineja ei myöskään voi yliannostella.
Antoisa osanottajien kannalta oli Timo Suurnäkin vetämä ryhmätyö, jossa pienissä ryhmissä pohdittiin, millaista työntekoa tukeva johtaminen on parhaimmillaan työntekijän kannalta ja miten esimiehiä
tuetaan työntekoa tukevassa johtamisessa.
Työntekijäryhmä toivoi mm.
»» oikeudenmukaisia, läpinäkyviä päätöksiä
»» esimies on aidosti läsnä, työntekijä tulee nähdyksi, kuulluksi ja johdetuksi
»» työyhteisön toimivuuden tukemista, heikoille kannustusta ja vahvoille rajoja
Esimiesryhmässä toivottiin mm.
»» alaisilta aktiivista otetta keskusteluissa ja palavereissa
»» vertaistukea toisilta esimiehiltä
»» omilta esimiehiltä aikaa ja tukea
Vapaa-aikaviraston väki vietti vuosittaista koulutuspäiväänsä Lepikon leirikeskuksessa 22.4.2010
kehittämissuunnittelija Arja Hyytiän ja rehtori
Jorma Hyytiän johdolla. Päivän avasi virastopäällikkö Antti Lahtinen. Päivän annin summasi
loppupuheenvuorossaan työsuojeluvaltuutettu
Vesa Isomöttönen, joka esitteli hyvän työyhteisön
tunnuspiirteitä.
Arja Hyytiä on huolissaan tulevaisuuden
työikäisten työkyvystä. Lapsesta asti kasvatettu vyötärönympärys ei lupaa pitkää ja tervettä
työuraa vaan vakavia sairauksia ja ennenaikaisia
eläkkeitä. Hän peräänkuuluttaa varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisevää
hyvinvointityötä sekä seurantajärjestelmiä ongelmien
paikantamisen, varhaisen
esiintulon ja sitä kautta
riittävän ajoissa tapahtuvan
päätöksenteon ja resurssien kohdentamisen tueksi.
Hyvinvoinnista puhuvalta
vaaditaan hänen mukaansa myös uskottavuutta:
nuoria voisi asiassa
lähestyä vaikkapa kuitu
-räpin kautta.
Jorma Hyytiä puolestaan korosti tietojen ja taitojen lisäksi
asenteen merkitystä
työssä menestymiselle. Kohdallaan oleva
asenne näkyy niin
työyhteisön ilmapiirissä, tuotettujen
palveluiden laadussa kuin Arja Hyytiän
mainitsemassa
resurssien sopivassa kohdentamisessakin.
Miten tämä
sitten koskettaa
vapaa-aikaviraston keskenään
hyvin erilaistenkin
tehtävien kirjossa toimivaa henkilöstöä? Vapaaaikaviraston toiminta on pääpainoltaan ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä. Vapaa-aika viraston
väki pitää kunnossa lähiliikunta-alueemme, lenkkipolkumme ja hiihtolatumme, pyörittää uimahallin toimintaa ja huolehtii nuorista auttamalle heitä
kasvamaan vastuullisiksi kansalaisiksi tarjoamalla neuvoja ja mielekästä tekemistä - tarjotaanpa
jopa kulttuurielämyksiä – näin muutamia esimerkkejä mainitakseni. Juuri näillä toimilla voidaan
edistää vaasalaisten hyvinvointia ennen kuin on
tarvetta kääntyä terveydenhuollon palvelujen
puoleen.
Päivän aikana monen vapaa-aikaviraston työntekijän mielessä varmasti kirkastuikin se, miksi
työmme on tärkeää. Vastaus alun kysymykseen
näet kuuluu: ne kaikki edistävät hyvinvointiasi!
Päivän tärkein sanoma oli se, että vapaa-aikavirasto on täynnä vaasalaisten hyvinvoinnin rakentamisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä asiantuntijoita ja ammattilaisia.
Teksti ja kuvat: Anna Seppänen
Kotiin lähti tyytyväinen joukko mukanaan kasa materiaalia, josta on varmaan hyötyä itse kunkin omassa
työssä.
Teksti: Salli Hietikko
8
MERITUULI / HAVSVINDEN
9
Nuorisoasiainkoordinaattori
Anne-Mari Pipatti
kirjaa ylös ryhmätyön tuloksia
Työharjoittelu työ- ja elinkeinotoimiston kautta
on Vaasan kaupungin työpaikoilla harvinaista;
haaviimme osui vain kolme työpaikkaa, Palosaaren ja Alkulan päiväkodit sekä kaupunginpuutarha, joissa työharjoittelijoita oli. Eikö työharjoittelusta tiedetä tarpeeksi vai mistä se johtuu?
Kuitenkin työharjoittelusta hyötyisivät sekä
työpaikka että harjoittelupaikan saanut nuori.
Vaasan työ- ja elinkeinotoimistosta kerrotaan,
että nuorten työttömyys kasvaa edelleen. Helmikuussa TE-toimiston toiminta-alueella oli noin
1150 alle 30-vuotiasta nuorta työttömänä. Suurin
osa näistä nuorista on vaasalaisia. Keväällä
koulujen päättyessä työttömien määrä kasvaa
entisestään. Työttömien joukossa on runsaasti
myös ammattiin valmistuneita nuoria, joiden olisi
ensiarvoisen tärkeätä päästä soveltamaan tuoreita tietojaan ja taitojaan käytännön työelämään.
Tämä on tärkeätä sekä nuoren itsensä että koko
yhteiskunnan kannalta.
Työharjoittelijasta tulevaisuuden työntekijäksi
Työnantaja tekee suuren palveluksen nuorelle
ottaessaan hänet työharjoitteluun, mutta hyötyy
siitä itsekin. Harjoittelun aikana työpaikalla tutustutaan nuoreen ja hänen työskentelytapaansa ja
Lisätietoja nuorten työharjoittelusta
Vaasan kaupungissa:
Työvoimasuunnittelija Sari Räsänen /
henkilöstöpalvelut
nuoresta voidaan aikanaan saada osaava työntekijä työyhteisöön. Tämä on tärkeä näkökohta, sillä
lähivuosina uuden työvoiman rekrytointi tulee
olemaan nykyistä paljon haasteellisempaa. Suuret
ikäluokat jäävät eläkkeelle ja työmarkkinoille
tulevat ikäluokat ovat poistuvia pienempiä.
Työharjoittelussa on kyse harjoittelusta - ei
työsuhteesta
Työharjoittelussa on nimensä mukaisesti kyse
harjoittelusta eikä työsuhteesta, joten työnantaja
ei maksa palkkaa harjoitteluun tulevalle. Harjoittelija saa työttömyysetuutta. Työ- ja elinkeinoministeriö on järjestänyt harjoittelussa oleville
ryhmävastuuvakuutuksen. Työnantajan tehtävänä
on huolehtia harjoittelijan asianmukaisesta ohjauksesta ja valvonnasta. Työharjoittelusta tehdään
sopimus, jonka allekirjoittavat harjoittelija, harjoittelun järjestäjä ja TE-toimisto.
Työharjoittelun järjestäjänä voi olla kunta, kuntayhtymä, valtio, yritys, yhdistys tai muu yhteisö
sekä säätiö tai yksityinen elinkeinonharjoittaja.
Yleensä harjoittelusopimukset ovat 3-6 kuukauden mittaisia.
Lisätietoja: Vaasan työ- ja elinkeinotoimisto puh.
010 19 4586 tai s-posti: [email protected]
Teksti: Salli Hietikko
Lähteenä käytetty TE-toimiston tiedotetta ja www-sivuja.
Kuva: Pekka Mäkynen
Työharjoittelu – mahdollisuus
nuorelle ja työnantajalle
Työharjoittelu tuo sisältöä Johannan päiviin
Johanna Hankilanoja touhuaa tottuneesti lapsiparven keskellä Palosaaren päiväkodin Lillukatryhmässä. Pienet 1-3 vuotiaat ipanat pyörivät
ympärillä.
Johanna valmistui viime keväänä vaatetusalan
artesaaniksi, mutta töitä ei löytynyt. Oli vain
puolen vuoden työharjoittelujakso vaatekaupassa
ja sitten ei mitään. Hän tunsi sammaloituvansa kotiin, ja lähti ammatinvalinnanohjaajan luo
kyselemään, sopisi jonkin muun alan työ hänelle.
Johannalle yllätyksenä testit osoittivat sosiaalialalle. Työharjoittelu on hyvä tapa testata,
miltä tällainen työ tuntuisi. Johanna otti yhteyttä
Palosaaren päiväkotiin ja pääsi saman tien töihin.
Aluksi päätettiin kokeilla vain 2 kuukautta, mutta
työ on tuntunut niin mukavalta, että Johanna jatkaa sopimusta mielellään. Työharjoittelu voittaa
kotona nyhjäämisen monessakin mielessä; päivät
menevät yhdessä hujauksessa, kaikki päivät ovat
erilaisia ja niissä on sisältöä. Kelan päivärahan
lisäksi saa 9 euron ylläpitokorvauksen päivässä.
Se on mukava lisä.
­—Täällä on mukavat työkaverit ja lapset ovat
aivan ihania. Pidän lapsista ja lapset pitävät
minusta. Teen samoja tehtäviä kuin muutkin. Se
on pukemista, syöttämistä, vaipan vaihtoa ja
vessassa käyttämistä. Leikeissä minulla on omia
hömpötyksiä lasten kanssa. Kun lapset ovat päiväunilla, askartelen kaikkia lasten juttuja. Lasten
herättyä on kiva seurata heidän reaktioitaan, kun
he huomaavat, mitä uutta on tullut.
— Pitkäjänteisyyttä ja itsehillintää on saanut opetella. Lasten kehitystä on ollut mukava
seurata. Tänä aikana yksi pienimmistä on oppinut
kävelemään.
Millaisia tulevaisuudenhaaveita sinulla on?
— Sosionomiksi opiskelu kiinnostaa ja siihen
jatkoksi taideterapiaa. Se on nyt päämääränä,
mutta eihän sitä tiedä, miten mielihalut vuosien
varrella muuttuvat.
Vs. päiväkodinjohtaja Annette Kronman pitää
työharjoittelijan ottamista hyvänä asiana.
— Saamme nuoria, innokkaita ihmisiä tänne.
Otamme vain yhteyttä TE-toimistoon ja he hoitavat prosessin. Se on mutkatonta. Työharjoittelija
on meille ilmaista työvoimaa, joka tulee todella
tarpeeseen.
— Tämä on hyvä ratkaisu nuorelle silloin, jos
hänellä ei ole pitkään ollut töitä ja haluaa nähdä
jotain muuta.
— Johannasta meillä on vain hyvää sanottavaa. Hän tarttuu työhön kuin työhön. Ei vierasta
vaipanvaihtoakaan. Pidämme häntä mielellämme
pidempään.
Kehuihin yhtyy myös Taija Ojala Lillukat-ryhmästä:
– Johanna on oma-aloitteinen, reipas, ottaa
asioihin kantaa ja tulee tosi hyvin toimeen lasten
kanssa. Hän on ollut meille suuri apu.
Teksti: Salli Hietikko
KESÄTOIMINTAA 2010
Teksti ja kuvat: Anna Seppänen
PUISTOJUMPPAA 8.6.–29.7.
Hietalahden Villan puistossa ti klo 10–11.
Hietasaaren puistojumpat ti ja to klo 18–19.
Hinta: 1 euro / kerta
PYÖRÄILYÄ 17.5.–9.8.
Lähde mukaan leppoisaan ja liikunnalliseen yhdessäoloon. Vauhti sovitetaan kulloisenkin porukan mukaan. Osallistujat suunnittelevat yhdessä
retkien kohteet.
Aika: maanantaisin klo 13.00 uimahallilta.
VAASAN MARSSI KÄVELYTAPAHTUMA 6.8. – 8.8.
Järjestäjä: Vaasan Kävelyklubi ry.
Reittien pituus vaihtelee 10–42 kilometriin.
Osallistumismaksut: yksi päivä 17 euroa, 3 päivää 25–30 euroa ilmoittautumisajankohdasta riippuen.
Kts. www.vaasanmarssi.fi
10
MERITUULI / HAVSVINDEN
11
Foto: Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab
Som lärare
utvecklas man hela
tiden. Den dagen
jag stagnerar är
jag beredd att byta
bransch, säger
Matias Holmberg.
Media betyder möjligheter
— Att jobba med film och TV blir en livsstil. Det är
en mångfacetterad bransch där möjligheterna att
påverka målgruppen via bild, ljud och berättande
är oändliga. Utmaningen är att hantera helheten.
Så säger Matias Holmberg, mediautbildare vid
Vasa yrkesinstitut.
Matias Holmberg, 30 år, är född och uppvuxen i
Jakobstad. Efter högstadiet valde han en merkantil utbildning men insåg redan då att han vill göra
något mer ”handfast” som han själv uttrycker det.
Under civiltjänstgöringen vid SÖFF i Närpes jobbade han med interaktiva läromedel på webben
för den så kallade Skolkanalen.
— Mitt tidigare intresse för media, och att
ha fått jobba med pedagogik, gjorde att bitarna
föll på plats och jag utbildade mig till medianom i
Nykarleby, säger han.
Efter examen sökte man lämpligt en lärare till
Vasa yrkesinstitut och deras utbildningsenhet för
företagsekonomi och kommunikation.
— Någon med kunskap inom film och foto. Jag
hade tur, med tanke på konkurrensen om arbetsplatserna inom branschen.
Bra grundutbildning
Matias är inne på sitt femte år som utbildare.
— Programmet kallas grundexamen i audiovisuell kommunikation och här blir man medieassistent efter tre års studier. Vi bekantar oss
med olika områden inom media: film, foto, TV och
grafiska branschen.
På den svenska avdelningen av Vasa yrkesinstitut
studerar ett femtiotal studeranden till medieassistenter.
— Det är en grundutbildning som ger bas för
fortsatta studier eller möjlighet att utvecklas på
en arbetsplats. Genom att bekanta sig med olika
ämnen inom media hittar studeranden ofta ett
specialområde att bygga vidare på.
Kreativ utvecklare
— Jag trivs bra med mitt arbete. Läraryrket
blir aldrig monotont. Jag lär mig nya saker hela tiden, inte minst i det dagliga arbetet tillsammans
med studeranden.
— Media har bredd och mitt arbete består
dels av att vara kreativ och dels av att utveckla
utbildningen och utarbeta läroplaner.
Vid skrivbordet intill Holmberg sitter Niklas Forsberg, som ansvarar för den grafiska sidan inom
utbildningen, och i huset har de kolleger vid den
motsvarande finskspråkiga studielinjen.
Studerar pedagogik
För att skaffa sig behörighet som lärare inom sitt
yrkesområde studerar han pedagogik vid Pedagogiska fakulteten i Vasa vid sidan av jobbet.
— Ett praktikblock och prosemi kvarstår.
Behörighet betyder i praktiken att jag har möjlighet att få fast anställning. Men jag hade studerat
ämnet ändå, för jag tycker att det är en viktig del
av mitt arbete.
— Det har varit jobbigt att både arbeta och
studera, erkänner han. Jag har full förståelse för
att det drar ut på tiden för dem som har familj och
barn.
Ammattiopiston imago
kiillottuu yhteisissä talkoissa
Vaasan ammattiopisto on ottanut selvää maineestaan. Contium Oy haastatteli ison joukon oppilaitosten henkilökuntaa, opiskelijoita, 9-luokkalaisia ja heidän vanhempiaan. Vastauksista
selvisi, että moni nuori kuvittelee pääsevänsä
ammattiopistossa helpolla.
Ammattiopiston henkilökunta on ryhtynyt tarmokkaasti talkoisiin imagon ja toiminnan kehittämiseksi. Contiumin toimitusjohtajan Tuukka Turusen vetämissä valmennustapahtumissa on etsitty
ja myös löydetty ammattiopistolle uudenlainen,
jämäkämpi kasvatusote. Väki on ollut Turusen
mukaan innostuneesti ja tosissaan asialla.
VAO:laiset kokevat imagokartoituksen peilinä:
vaikka osa on sitä mieltä, että peili vääristää,
kaikki yrittävät yhdessä muuttaa kuvaa mieluisammaksi. Johtoryhmä on määritellyt tavoitteet,
ja henkilökunta saa ideoida ja ehdottaa, miten
niihin päästäisiin.
— Kyselyssä nousi esiin myös paljon hyviä
asioita, Turunen huomauttaa. Hyviä puolia, kuten
laajaa ja monipuolista opetustarjontaa ja opetuksen hyvää tasoa, vahvistetaan edelleen.
Jämäkkä välittäminen on yksi tärkeimmis-
tä tavoitteista: oppilaat, heidän vanhempansa,
seudun työnantajat, muut ulkopuoliset on saatava
vakuuttuneiksi siitä, että Vaasan ammattiopiston
henkilökunta pitää huolta opiskelijoistaan. Ketään
ei päästetä ajelehtimaan, ja nuoret opetetaan
”ihmisten tavoille”. Kouluttajien on oltava myös
kasvattajia.
— Se ei riitä, että koulutamme Suomen parhaita, Taitaja-kisoissa menestyviä nuoria, vaan
meidän on kasvatettava heistä ihmisiä, jotka ymmärtävät ja osaavat käyttäytyä yhteiskunnassa
ja työelämässä, rehtori Timo Kantokari sanoo.
— Ammattiopisto on tarttunut rohkeasti ja
rajusti ajankohtaiseen aiheeseen, Turunen sanoo
ja arvelee, että kyseessä on jopa globaali ilmiö.
Virtuaalimaailmassa sujuvasti sukkuloivat nuoret
tarvitsevat ohjausta oppiakseen myös oikean
elämän pelisäännöt.
Tavoitteena on, että syyslukukauden alkaessa
henkilökunnalla on käytössään työkaluja asenteiden muuttamiseen. Määrätietoinen ote heijastuu
ensin opiskelijoihin, ja aikaa myöten toivotaan
myös ulkopuolisten katselevan ammattiopistoa
toisenlaisin silmin.
Utmaningar behövs
Fritiden tangerar långt samma ämnen som yrkeslivet: film och TV. Matias ser gärna på film och
sysslar också med medieproduktion med betoning på rörlig bild, om än i liten skala, som egenföretagare.
Hans nyförvärv är ett nyinköpt hus i Karperö,
Korsholm, som han kommer att renovera framöver.
— Det känns bra med ett nytt projekt. Man
behöver nya utmaningar för att må bra, avslutar
han.
Text: Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab
Teksti ja kuvat: Anne Kytölä
12
MERITUULI / HAVSVINDEN
13
Contiumin
toimitusjohtaja
Tuukka Turunen
pani työntekijät
pohtimaan, mikä
on ammattiopiston
tapa toimia.
Kaikki Upseerikerholla ahkeroineet
ryhmät päätyivät
siihen tulokseen,
että koulun
järjestyssääntöjä
on selkeytettävä
ja jalkautettava
arkeen. Markku
Nummi esitteli oman
ryhmänsä ajatuksia.
Imagotyö antaa
henkilökunnalle ihan
oikeasti mahdollisuuden saada kehitysideansa kuuluviin,
todettiin ryhmässä,
jossa istuivat mm.
Hannele Hiippala,
Johan Lindman ja
Jura Räsänen.
Kuva: Mikael Matikainen
Kaupungin julkiset rakennukset
uusi työntekijä
Tullipakkahuone 1875, Theodor Granstedt - Sisäsatama
Kun elää pitkään, kokee paljon
− tullipakkahuoneesta taidekeitaaksi
Ulkomaankauppaan oikeutettujen merikaupunkien tuli järjestää laillinen pakkahuone vierasmaalaisen tavaran tuontia ja myyntiä varten. Kun
Vaasan palon 1852 jälkeen kaupunki siirrettiin
nykyiselle paikalleen Klemetsön niemeen, lunasti
kaupunki yksityisen yhtymän rakentaman laiturin
sisäsatamasta tullipakkahuonetta varten.
Arkkitehti Theodor Granstedtilta tilatut piirustukset valmistuivat vuonna 1875. Useista korjaus- ja muutostöistä johtuen 57 m pitkä ja 850 m2:n
rakennus otettiin käyttöön vasta 1879.
1920-luvulla taloa jatkettiin 23 metrillä ja
kerrosalaksi tuli 2350m2. Muutostyöt suunnitteli
kaupunginarkkitehti Carl Schoultz.
Tilat muutettiin 1950-luvulla tullikamarin sekä
satama- ja liikennekonttorin käyttöön.
Akvarellimuseon aika 1995−2004
Unkarilaissyntyisen taiteilija, professori Nandor
Mikolan (1911−2006) taidesäätiö avasi
tullipakkahuoneessa taidemuseon vuonna 1995.
Se oli Pohjoismaiden ensimmäisen ja Suomen
ainoan akvarellimuseo. Toiminta jatkuu akvarellisalina Vaasan keskustassa.
Lisätietoja [email protected].
Museo on auki
tiistai - sunnuntai �������������������������������klo 11-17
torstai�����������������������������������������������������klo 11-20
maanantai��������������������������������������������������suljettu
Kesällä 2.6.−15.8. on esillä espanjalaista
nykyvalokuva- ja videotaidetta sekä Kuntsin
kokoelmista koottu näyttely. Esillä on mm.
Joan Mirón ja Pablo Picasson töitä.
14
Uusi työntekijä — Susanna Saari
Modernin taiteen museo
Konsuli Simo Kuntsi (1913−84) perusti vuonna
1970 nimeään kantavan säätiön ja toi taidekokoelmansa entiseen kotikaupunkiinsa. Kuntsi teki
Vaasan kaupungin kanssa sopimuksen, jossa kaupunki sitoutui säilyttämään kokoelman kaupungissa ja järjestämään tilat taideteoksille. Säätiön
perustamisesta lähtien olivat työt vuoteen 1997
yleisön nähtävänä entisen kauppaoppilaitoksen
tiloissa. Vuosien aikana kokoelmat karttuivat,
nykyisin 900 teosta, niin mittaviksi, että niille
tarvittiin oma museo.
Sijoituspaikaksi valittiin tullipakkahuone. Vuosina 2004−2005 tehtiin arkkitehti Timo Viitalan
suunnitelman pohjalta rakennuksen muutostyöt
modernin taiteen museon vaatimusten mukaan.
Uusi taidemuseo avattiin 3.2.2007, se kuuluu
Vaasan kaupungin taidemuseoihin ja hallinnollisesti Tikanojan taidekodin yhteyteen.
Modernin taiteen museossa on Kuntsin kokoelmien lisäksi vaihtuvia näyttelyitä.
Museo sopii myös erinomaisesti vastaanottojen pitopaikaksi. Sen yhteydessä on pieni
taidekauppa sekä trendikäs ja henkilökohtaisesti
palveleva lounas- ja ruokapaikka Simo Bar &
Kitchen.
Taidenautinnon jälkeen on mukava istahtaa
A-oikeuksin varustetulle terassille meren tuntumaan.
Teksti: Eva Hudd
Kuva: Sami Varjo
1
Nimi, ikä ja ammatti?
— Susanna Saari, 31 vuotta, Vaasan kaupunginkirjaston tiedottaja.
2
Miten sinusta tuli Vaasan kaupungin
työntekijä?
— Työskentelin useamman vuoden toimittajana, mutta kirjastoala on kiinnostanut
pienestä pitäen. Viime vuonna opiskelin
kirjastoalan erikoistumisopinnot ja tein
sijaisuuksia Vaasan kaupunginkirjastossa.
Tammikuussa tuli auki kirjaston tiedottajan
paikka, jota hain ja onneksi sen sain.
3
4
Millainen kuva sinulla on Vaasan kaupungista
asuinpaikkana ja työnantajana?
— Olen syntynyt Vaasassa ja asunut kaupungissa melkein koko ikäni, joten Vaasa
on minulle tuttu ja turvallinen asuinpaikka.
Sopivan kokoinen kaupunki, jossa on meri oikeasti lähellä. Työnantajana Vaasan kaupunki on ainakin tähän mennessä ollut hyvä..
Miten kuvailisit työpäivääsi viidellä
adjektiivilla?
— Värikäs, erilainen, sosiaalinen, aurinkoinen, haastava
5
Mikä on parasta työssäsi?
— Saan kirjoittaa, viestiä ja tavata asiakkaita sekä työskennellä ihanassa, uusvanhassa kirjastorakennuksessamme, jossa
olen itse ollut asiakkaana ala-asteikäisestä
lähtien.
6
Miten voisimme kehittää toimintaamme?
— Vielä ei ainakaan ole mitään valittamista,
mutta avoimuutta ja nopeutta kaikenlaisessa viestinnässä on aina hyvä kehittää.
7
Miten vietät vapaa-aikaasi?
— Luen paljon, käyn elokuvissa ja seuraan
tv-sarjoja, käyn teellä tai syömässä ystävien
kanssa ja valokuvaankin silloin tällöin.
8
Mitä tarjoat yllätysvieraille?
— Earl grey –teetä ja salmiakkia.
9
Minkä kirjan luit viimeksi?
— George R.R. Martinin Miekkamyrskyn.
10
Mikä on mottosi?
— Lukeminen kannattaa aina.
Onko työpaikallesi hiljattain otettu uusi työntekijä,
jota haluaisit haastateltavan tällä palstalla?
Vinkkaa löydöstäsi jollekin toimitusneuvoston jäsenistä tai Merituulen toimitukseen.
MERITUULI / HAVSVINDEN
15
Kuvat: Ulla Niemelä
Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset
Kommunsektorns kollektivavtal
Sopimukset 2010–2011
Avtalen 2010–2011
Kunta-alan uudet virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa
1.2.2010–31.12.2011. Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011.
Tehyn ja sen alajärjestöjen jäseniin ei toistaiseksi sovelleta
uusia palkkausmääräyksiä, vaan heihin sovelletaan edelleen
31.1.2010 asti voimassa olleen kunnallisen yleisen virka- ja
työehtosopimuksen määräyksiä (KVTES 2007 – 2009).
De nya kommunala kollektivavtalen gäller 1.2.2010–
31.12.2011. Avtalet kan sägas upp så att det upphör
28.2.2011.
På medlemmarna i Tehy och dess underorganisationer tillämpas tillsvidare inte de nya lönebestämmelserna utan på dem
tillämpas fortfarande bestämmelserna i det allmänna kommunala tjänste och arbetskollektivavtalet (AKTA 2007–2009)
som gällde fram till 31.1.2010.
Kustannusvaikutus
Kostnadseffekt
Sopimusten palkankorotukset kohdistuvat vuodelle 2010.
Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia
vuonna 2010 keskimäärin 0,9 %. Palkantarkistukset muodostuvat kaikkiin sopimuksiin sisältyvästä järjestelyerästä
samapalkkaisuuden edistämiseksi 1.2.2010 sekä paikallisesta
tuloksellisuutta edistävästä järjestelyerästä 1.9.2010.
Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla
voimaan aikaisintaan 1.5.2011 ja niistä neuvotellaan keväällä
2011.
Löneförhöjningarna enligt avtalet gäller år 2010. Avtalsuppgörelsen höjer arbetskraftskostnaderna inom kommunsektorn
år 2010 med i genomsnitt 0,9 %. Löneförhöjningarna består
av en justeringspott för främjande av likalön 1.2.2010 och en
lokal resultatfrämjande justeringspott 1.9.2010. Potterna
ingår i alla avtal.
Övriga eventuella löneförhöjningar kan träda i kraft tidigast
1.5.2011 och förhandlingar om dem förs våren 2011.
Tuloksellisuuserä
Resultatpott 1.9.2010
Tuloksellisuuden edistämistä tukevan paikallisen tuloksellisuuserän tavoitteena on parantaa kuntien ja kuntayhtymien
palvelutuotannon tuloksellisuutta ja hillitä menojen kasvua.
1.9.2010 lukien varataan 0,7
%:n suuruinen tuloksellisuuden parantumiseen perustuva
paikallinen järjestelyerä. Työnantajan on tarjottava koko
henkilöstölle mahdollisuus osallistua tuloksellisuushankkeisiin. Mahdollisuus saada paikallista järjestelyerää edellyttää
henkilöstön mukanaoloa tuloksellisuutta edistävissä toimenpiteissä ja hankkeissa.
Syftet med den lokala resultatfrämjande justeringspotten är
att förbättra resultaten inom serviceproduktionen i kommunerna och samkommunerna och att bromsa utgiftsökningen.
En lokal justeringspott på 0,7 % fördelas 1.9.2010 på basis
av förbättrade resultat. Arbetsgivaren ska ge hela personalen
möjlighet att delta i resultatprojekt. För att omfattas av den
lokala justeringspotten ska de anställda medverka i åtgärder
och projekt som främjar resultaten.
Sopimusmuutokset
Textändringarna i avtalen var väldigt få. Den kanske viktigaste saken som berör alla är att läkarintyg ska inlämnas i
tid. Arbetstagare/tjänsteinnehavare ska uppvisa godtagbart
läkarintyg över sin arbetsoförmåga för att få sjukledighet och
därtill anslutna löneförmåner. Enligt den nya bestämmelsen
är den första sjukledighetsdagen oavlönad, om läkarintyg inte
har inlämnats till arbetsgivaren inom en vecka från den dag då
läkarintyget undertecknades. Målet med den nya bestämmelsen är påskynda inlämnandet av läkarintyg till arbetsgivarna.
Om dröjsmålet beror på en godtagbar orsak, går arbetstagaren/tjänsteinnehavaren inte miste om lön för sjukdomstiden.
Ändringar i avtalen
Tekstimuutoksia sopimuksiin tuli hyvin vähän. Ehkä tärkein
kaikkia koskeva asia on lääkärintodistuksen toimittaminen
ajoissa. Työntekijän/viranhaltijan on esitettävä hyväksyttävä
lääkärintodistus työkyvyttömyydestään
saadakseen sairauslomaa ja siihen liittyviä palkkaetuja. Uuden
määräyksen mukaan ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton, mikäli lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle
viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivästä.
Uuden määräyksen tavoitteena on edistää lääkärintodistusten
joutuisampaa toimittamista työnantajille. Mikäli viipyminen
aiheutuu hyväksyttävästä syystä, työntekijä/ viranhaltija ei
menetä sairausajan palkkaa.
1.2.2010 järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi
Järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi vaihtelee 0,4 – 0,8 % sopimusalasta riippuen.
»»
KVTES 0,8 %
»»
OVTES 0,8 %
»»
Lääkärit 0,6 %
»»
Tekniset 0,4 %
»»
Tuntipalkkaiset 0,4 %
»»
Muusikot 0,4 %
Erän kustannusvaikutus on koko kunta-alalla keskimäärin 0,75 % palkkasummasta.
1.9.2010 paikallinen järjestelyerä tuloksellisuuden edistämiseen
Tuloksellisuuden edistämistä tukeva paikallinen järjestelyerä
0,7 %. Järjestelyerä on suuruudeltaan, tarkoitukseltaan ja
ajankohdaltaan sama kuin Tehy-pöytäkirjassa oleva vastaava
16
erä. Alkuvuodesta 2011 neuvotellaan 1.5.2011 tai sen jälkeen
tulevista mahdollisista palkantarkistuksista.
Vaasan Siivouspalvelut tutustui Kauhavan
uuteen siivousorganisaatioon
Aurinkoisena keskiviikkoaamuna 24.3. kerääntyi
60 iloista Siivouspalvelujen naista linja-autoon
viettämään Siivouspalvelujen kehittämis- ja
työhyvinvointipäivää Härmänmaalle. Matkan
mahdollisti Henkilöstöpalvelujen myöntämä
kehittämisraha Siivouspalveluille. Autossa oli
tunnelma korkealla, vaikka monilla olikin huoli
siitä, kuinka siivouskohteessa pärjätään, kun
siivous jää vähemmälle.
Päivä aloitettiin Kauhavan Ruotsalan koulun
monitoimihallilla, jossa kahvin ohessa siivousvastaava Tarja Siekkinen kertoi Kauhavan uudesta
siivousorganisaatiosta. Nykyiseen Kauhavaan
kuuluu Kauhava, Yli- ja Alahärmä sekä Kortesjärvi.
Puhtauspalvelut kuuluu teknisen osaston Tilapalveluihin, jota johtaa tekninen johtaja. Puhtauspalveluista vastaa siivoustyön vastaava ja ohjaajina
toimivat Riitta Vuorijärvi sekä Katriina Lahti.
Puhtauspalveluissa työskentelee yhteensä 47
henkilöä ja siivottavaa pinta-alaa on 55 000 m2,
josta 15 % on ulkopuolisen siivouspalveluliikkeen
hoidossa.
Aamukahvin jälkeen tutustuttiin monitoimihallin tiloihin ja siivoukseen, jonka jälkeen siirryttiin
Kauhavan kirkonkylän koululle, jossa toimii esi- ja
alakoulu. Jakauduimme kahteen ryhmään ja meitä
opastivat laitoshuoltajat Eila ja Maarit. Koulu
oli todella siisti, ja kuulimmekin, että paikkoja
oli vähän etukäteen ”puunattu” kun vaasalaiset
tulevat, oli meinannut yöunetkin mennä. Vaasan
siivoojat kyselivät innolla työvälineistä, koneista,
pintamateriaaleista, aineista ja kaikesta, mikä
puhtaanapitoon liittyy. Keskustelu kävi vilkkaana
ja välillä oli hillittävä naurunpyrähdyksiä, sillä
koulutyö oli luokissa käynnissä.
Tutustumisien jälkeen siirryttiin Härmän Kuntokeskukseen ruokailemaan ja keskustelemaan
kuulumisista työtovereiden kanssa. Siivouspalvelujen siivoojat näkevät toisiaan vain yhteisissä
tilaisuuksissa ja kokouksissa, koska välimatkat
kohteiden välillä on pitkät. Kauhavan laitoshuoltajien lisäksi tulikin tavattua myös oman organisaation työkaverit.
Ruokailun jälkeen Kirsi Smulter aikuiskoulutuskeskuksesta veti riemukkaan taukojumpan
ja taisi porukka laulaa lurittaakin rullaati-rullaa.
Tämän jälkeen hiljennyttiin kuuntelemaan ravitsemusluentoa ja pohdittiin terveellisen ruokavalion
merkitystä. Luennon jälkeen jakaannuttiin rankasambaan ja Taijiin. Rankasambassa pyöriteltiin
lantiota ja hartioita samban tahtiin, Taijiissa rauhoituttiin ja perehdyttiin hartaudella liikkeisiin.
Liikunnan tuoksinassa unohtuivat työhuolet ja
murheet. Kahvin jälkeen joukko suunnisti takaisin
linja-autoon väsyneenä, mutta virkistäytyneenä.
Vaasan Siivouspalveluista osa
joukosta odottaa
pääsyä tutustumaan
Rankasamban
rytmeihin Härmän
Kuntokeskuksen
Areena-salissa.
Teksti: Tiina Ojala-Paloposki
MERITUULI / HAVSVINDEN
▲ Vaasan Siivouspalvelut tutustumassa Ruotsalan
koulun monitoimihallin tiloihin. Vihreissä
työvaatteissa ovat
Kauhavan siivoustyönohjaajat.
17
Kuva: Salli Hietikko
HENKILÖSTÖKOULUTUSTA ~ PERSONALUTBILDNING
Huom! Esimiesten ja asiantuntijoiden iltapäiväkahvit 31.5. klo 14 – 15 alustajana hallintojohtaja Veli-Matti
Laitinen ja aiheena on palvelustrategia. Paikka vaihtunut remontin vuoksi. Tilaisuus pidetään Hotel Silverian tiloissa.
Muistathan ilmoittautua!
TYÖTURVALLISUUSKOULUTUS
25.5.2010 Valtion virastotalo, auditorio
KLO 8.30 – 12 tai KLO 12.30 – 16
työsuojeluasiamiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja esimiehille samansisältöinen aamu- ja iltapäivä, voit valita itsellesi
sopivan kouluttajana asiamies Timo Suurnäkki Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmästä ensimmäinen osa laajempaa
työturvallisuuskoulutusta, joka jatkuu syksyllä 2010 ilmoittautumiset Koulutusohjelman kautta tai [email protected],
ILMOITTAUDU HETI!
AJANKÄYTON HALLINTA – HALLITSE AIKAASI, TEHOSTA TOIMINTAASI
- Katoaako aika? Jäävätkö tavoitteet saavuttamatta? Miten ehdit poistaa aikapulaa ja vähentää kiirettä?
- Aika on ainoa todellinen pääomamme, josta teemme sijoituksia.
- Koulutuksen tavoitteena on kehittää esimiesten ja henkilöstön ajanhallinnan käytäntöjä ja vaikuttaa sitä kautta koko
organisaation tavoitteelliseen toimintaan ja tuloksien saavuttamiseen. Painopistealueena on henkilökohtainen työn suunnittelu ja ajankäyttö.
Aika: keskiviikko 26.5. klo 8.30 – 15.00, Paikka: Silveria, Vöyri-kabinetti, Kouluttaja: KM Eija Keränen, Operosus Oy
Ilmoittautumiset koulutusohjelman kautta tai sähköpostilla [email protected] ILMOITTAUDU HETI, enintään 40
osallistujaa mahtuu mukaan!
PUHUMALLA PARAS – HAASTEELLISTEN TEEMOJEN PUHEEKSIOTTAMINEN
Esimiehille suunnattu valmennus vaikeiden asioiden puheeksiottamisen tukemiseksi mm. varhaiseen puuttumiseen ja
erilaisiin työyhteisöongelmiin liittyen. Ryhmän koko max. 20 henkilöä.
Aika: tiistai 1.6. klo 9 – 12 tai 13 – 16 (samansisältöinen aamu- ja iltapäivä, valitse itsellesi sopivampi ajankohta) Ryhmillä
on koulutuksen jatko-osuus syksyllä myöhemmin sovittavana ajankohtana. Paikka: Silveria, Vöyri-kabinetti, Kouluttaja:
PsL Anita Keskinen, Tmi Aksessio. Ilmoittautumiset koulutusohjelman kautta tai sähköpostilla [email protected] 26.5.
mennessä.
TIEDOTTAJAKURSSIT
3.6.2010 ja 25.11.
ilmoittautumiset Koulutusohjelman kautta tai [email protected]
ajankohtaista asiaa markkinoinnista, mediasta, tiedotuksesta ja viestinnästä
Syksyn 2010 koulutustilaisuuksia
pe 27.8. klo 9 – 15.30 OMASTA TERVEYDESTÄ JA HYVINVOINNISTA HUOLEHTIMINEN
pääjohtaja Pekka Puska, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
järjestetään yhdessä Vaasan kesäyliopiston kanssa
to 9.9. klo 11.15 – 16 TYÖRAUHAN JULISTUS – YHDESSÄ TEKEMINEN HYVINVOINNIN LÄHTEENÄ
prof. Marja-Liisa Manka
järjestetään yhdessä Vaasan kesäyliopiston kanssa
Syksyllä alkaa 4-osainen koulutuskokonaisuus aiheesta REKRYTOINTI ESIMIEHEN KANNALTA – mitä
johtajan / esimiehen tulee tietää ja osata henkilöstöhankintaan liittyen. Koulutuskokonaisuuden
aihealueiksi on suunniteltu mm. seuraavia teemoja: ’Työntekijän taustatietojen selvittäminen rekrytoinnin yhteydessä’, ’Menettelytavat virkaa tai tointa aukijulistettaessa ja
täytettäessä’, ’Rekrytointihaastattelu – tärkein ja luotettavin tiedonsaantimenetelmä?’ ja ’Päihde- ja huumetestit sekä terveys, työkyky ja ennuste rekrytoinnissa ja työsuhteessa’.
Tarkempaa tietoa tästä koulutuskokonaisuudesta tulee esimiehille
elo- syyskuun aikana.
Henkilöstöpalvelut
on suljettu kesäloman ajan 5.7. – 1.8.
Palkkaosasto auki normaalisti.
Aurinkoista kesää kaikille!
18
Personalservicen
håller semesterstängt 5.7. – 1.8. Löneavdelningen håller öppet normalt.
Vi önskar er alla en solig sommar!
Kiitokset / Tack till
Merituulen ja Verkkotuulen lukijoille ja
kaikille teille, joiden kanssa sain olla tekemisissä henkilöstölehteä toimittaessani. Pienin
resurssein, suurella sydämellä lehteä tein.
Lämmin kiitos myös työtovereilleni henkilöstöpalveluissa. Sitä lujaa yhteenkuuluvuutta ja
yhteishenkeä, joka työyhteisössämme oli, en
tule ikinä unohtamaan.
Salli Hietikko
Haastavaa, kehittävää – joskus hauskaakin
on työ ollut. Teitä on monia, joiden kanssa
olen saanut tehdä yhdessä töitä elokuusta
1974 alkaen.
Kiitos yhteisistä vuosista, hyvää jatkoa tehtävissänne!
Kiitos muistamisesta jäätyäni eläkkeelle.
Sinikka Mäenpää, sosiaali- ja terveysvirasto
Kiitän lämpimästi teitä kaikkia, jotka muistitte minua merkkipäivänäni ja teitte juhlasta
unohtumattoman.
Veikko Partanen
Syksyn kuntoremonttikurssit
haettavissa!
ELORIEHA 2010
- Elorieha järjestetään tänä vuonna Laihian Nuorisoseuralla os. Alkiontie 6, torstaina 26.8.2010 alkaen klo 19:00. Järjestäjinä on sosiaali- ja terveystoimen Laihian - Vähänkyrön yhteistoiminta-alue.
- Menussa on tervetulijaismaljojen jälkeen todella
hyvää lohikeittoa, josta löytyy myös lohta, tai vaihtoehtoisesti lihakeittoa, josta löytyy myös lihaa. Ja
tietysti Elon leipää. Päälle kakkukaffit.
- Illan ohjelmasta vastaa yhteistoiminta-alueen reipas työväki. Luvassa on hyvätahtista musisointia,
upeaa muotinäytöstä, viihdyttävää sketsiä ja mitä
kaikkea! Tietenkään ihania arpajaisia unohtamatta.
Illan kruunaa karaoketanssit. Tässä kohtaa on hyvä
huomioida, että ahkerien laulajien joukossa on
meidän "melkein tangokuningattaremme" Riikka,
joten laulajien taso on taattu. Toki ketään rohkeaa
ei laulumikin varresta pois kammeta…
- Alkiolaisittain emme tarjoile viinaksia, mutta
emme myöskään tarkista kenenkään reppuja :)
- Tarjoilujen takia tarvitsemme ilmoittautumiset,
sähköpostiosoitteen ilmoittautumisia varten
julkaisemme myöhemmin.
Nyt Eloriehaan kannattaa lähteä
kauempaakin!
Nu kan du söka till höstens
konditionsfrämjande kurser!
Kuusamon Tropiikki 19.9.-24.9.
Kylpylä Kivitippu 18.10.-23.10.
Härmän kuntokeskus 14.11.-19.11.
Kuusamo Tropiikki 19.9-24.9
Spahotell Kivitippu 18.10-23.10
Härmä spahotell 14.11-19.11
Hakuaika päättyy 11.6. ja valinnat suoritetaan tykyryhmän kokouksessa 15.6.
Valintaperusteet, hakulomake, kurssiohjelmamallit ja lisätiedot löytyvät Henkilöstöpalveluiden kotisivuilta: http://
intra.vsa.vaasa.fi/henkilostopalvelut.
Ansökningstiden går ut 11.6 och valen görs på tykygruppens möte 15.6.
Urvalsgrunder, ansökningsblankett, kursprogrammallar
och ytterligare upplysningar finns på personalservicens
hemsida: http://intra.vsa.vaasa.fi/henkilostopalvelut.
Palauta hakemus os.: Vaasan kaupunki, henkilöstöpalvelut/TSP (Hovioikeudenpuistikko 7 C, II krs.)
Hakemukset ovat sitovia. Mikäli valituksi tullut peruuttaa
osallistumisensa vasta kahta viikkoa ennen kurssin alkua
tai sitä myöhemmin ilman pätevää syytä, häneltä voidaan
periä osittainen kurssikustannus.
Lämna in ansökan till adressen Vasa stad, personalservicen/arbetarskyddschefen (Hovrättsesplanaden 7 C, II vån.)
Ansökningarna är bindande. Om en deltagare som valts
annullerar sitt deltagande så sent som två veckor före
kursens början eller ännu senare utan giltig orsak, kan
kurskostnader delvis uppbäras av honom eller henne.
Lisätietoja antavat osastosihteeri Eija Paananen puh.
1101, työsuojeluvaltuutettu Vesa Isomöttönen puh. 1121
ja työturvallisuuspäällikkö Tapio Lehto puh. 1107.
Ytterligare upplysningar ger avdelningssekreterare
Eija Paananen tfn 1101, arbetarskyddsfullmäktig Vesa
Isomöttönen tfn 1121 och arbetarskyddschef Tapio
Lehto tfn 1107.
Tyky-gruppen
Tyky-ryhmä
MERITUULI / HAVSVINDEN
19
www.vaasa.fi