Momentti 5_13.fm - LakimiesUutiset

Transcription

(')*+&,
!"-,8/77246935:,5324;9354,!,-,(/3/1/77/:,<=532>5:42:,/35469354,#
-,./742?:561?34?:,/35469354,#,-,@#A(#$$)(,B@C,#,-,"%A(A(+(,(D#@#A!#@A(,$,-,D#*A+%("<"+*%A(
-,*?=952:,?29563,%,-,*?=952:,0/772:4?E?29563,&&,-,*?=952FF/:,?2956>5:,1/72463761/4,&#
!"#$%&&'&$()*"(%"+%,-,./012345464,7/24,
Momentti 5_13.fm Page 1 Friday, August 9, 2013 10:18 AM
5/2013
!"#$%&&'
Sisältö
LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS • Vahvistetut lait
• OIKEUSTAPAUKSET • Korkein oikeus
• KKO:N VALITUSLUVAT
15
6
2
• Hallituksen esitykset
• Korkein hallinto-oikeus
8
3
Momentti 5/2013
Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen
Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on
toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus.
Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä
lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista.
VAHVISTETUT LAIT
●Laki työsopimuslain 2 luvun
16 §:n muuttamisesta ja laki
kirjanpitolain 2 luvun ja
8 luvun 4 §:n muuttamisesta
(398–399/2013)
HE 24/2013 vp
TyVM 4/2013 vp
Lait tulivat voimaan 1.7.2013.
Työsopimuslain 2 luvun 16 §:n
palkan maksamista koskevia
säännöksiä muutetaan siten, että
käteisen rahan käyttö palkan
maksussa on mahdollista vain pakottavasta syystä. Selvityksenä
käteisenä maksetusta palkasta
työnantajalla tulee olla työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu
maksun todentava selvitys. Kirjanpitolakia muutetaan siten, että
työnantajan tulee liittää työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu
maksun todentava luotettava selvitys osaksi kirjanpitoaineistoaan.
Velvollisuuden laiminlyönti on
rangaistavaa kirjanpitorikkomuksena.
●Osuuskuntalaki ja lait siihen
liittyvien lakien muuttamisesta
(421–434/2013)
HE 185/2012 vp
TaVM 6/2013 vp
Lait tulevat voimaan 1.1.2014.
Osuuskuntalailla saatetaan osuuskuntien yhteisölainsäädäntöön perustuvat toimintaedellytykset nykyaikaisen yritystoiminnan vaatimusten mukaisiksi. Laki lisää
osuuskuntien toimintamahdollisuuksia ja takaa samalla riittävän
suojan vähemmistöjäsenille ja velkojille. Osuuskunnan tarkoitus ja
tuntomerkit säilyvät ennallaan. Samalla säädetään laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista sekä tehdään muutoksia useisiin muihin
lakeihin.
●Laki rikoslain muuttamisesta,
laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun
1a §:n muuttamisesta, laki
pakkokeinolain 5a luvun
muuttamisesta ja laki pakkokeinolain 10 luvun muuttamisesta (435–438/2013)
HE 141/2012 vp
LaVM 8/2013 vp
Rikoslakiin lisätään säännökset
eräiden törkeimpien rikosten valmistelun rangaistavuudesta. Rangaistavaksi säädetään tapon, murhan, surman, törkeän pahoinpitelyn, panttivangin ottamisen ja törkeän ryöstön valmistelu ja niiden
tekemisestä sopiminen. Tunnusmerkistötekijöistä säädetään mahdollisimman tarkkarajaisesti laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla.
●Laki valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista
annetun lain 7 ja 19 §:n muuttamisesta (439/2013)
HE 28/2013 vp
LaVM 9/2013 vp
Laki tulee voimaan 1.9.2013.
Valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annettuun
lakiin lisätään säännökset siitä,
mitä todistajalle korvataan taloudellisena menetyksenä. Lisäksi lakiin lisätään säännös, jonka mukaan todistajalle korvataan taloudellisesta menetyksestä enintään
valtioneuvoston asetuksessa säädetty määrä. Lain 19 §:ssä olevaa
asetuksenantovaltuutta muutetaan täsmällisemmäksi.
●Laki verontilityslain 3 §:n
muuttamisesta (440/2013)
HE 45/2013 vp
VaVM 8/2013 vp
Laki tulee voimaan 31.8.2013.
Lakia muutetaan siten, että kaikkien verontilityslain mukaan tili2
tettävien verojen kertymisjaksot
vastaavat verotililaissa tarkoitettujen verojen kertymisjaksoa. Tilitettävien verojen kertymisjakso alkaa
kunkin kalenterikuukauden
18 päivänä ja päättyy seuraavan
kalenterikuukauden 17 päivänä.
Verohallinto tilittää verot kunkin
kuukauden 28 päivänä. Muutoksella lyhennetään verojen tilitysviivettä veronsaajille.
●Laki kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, laki kuntajakolain
eräiden säännösten kumoamisesta ja laki kielilain muuttamisesta (478–480/2013)
HE 31/2013 vp
HE 53/2013 vp
HaVM 11/2013 vp
Kuntalain muuttamisesta annetun lain 4h §:n 3 ja 4 momentin,
4j §:n, 42 §:n 2 momentin ja
44 §:n 2 momentin voimaantulosta säädetään kuitenkin
erikseen lailla.
Kuntajakolakia ja kielilakia muutetaan. Muutokset liittyvät kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseen. Kuntajakolain nimike muutetaan sen sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi. Lakiin lisätään säännökset kuntien
selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta. Kuntien tulee tehdä yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen
perustuva yhdistymisesitys viimeistään kuuden kuukauden kuluttua lain 4h §:n 3 momentin voimaatulosta. Kielilakia muutetaan
siten, ettei kuntien yhdistyminen
heikennä kunnan asukkaiden kielellisiä oikeuksia.
●Laki ammattikorkeakoululain
muuttamisesta, laki opetus- ja
kulttuuritoimen rahoituksesta
annetun lain 26 ja 48 §:n
muuttamisesta, laki yliopistolain 76 §:n muuttamisesta, laki
ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun lain kumoa-
HE 9/2013 vp
SiVM 1/2013 vp
Lait tulevat voimaan 1.1.2014.
Ammattikorkeakoulun toimiluvan
myöntämisperusteet uudistetaan.
Uudet toimiluvat myönnetään
1.1.2014 lukien. Uusien toimilupien myöntämisessä korostuvat
koulutustarpeen lisäksi toiminnan
laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökohdat. Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävää koskeva sääntely uudistetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemistä koulutusohjelmapäätöksistä luovutaan. Toimiluvissa määrätään jatkossa siitä, mitä
tutkintoja ja tutkintonimikkeitä
kukin ammattikorkeakoulu antaa.
Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille myönnettävän perusrahoituksen määräytymisperusteet uudistetaan. Rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä
otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy
pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä
tutkimus- ja kehittämistoiminnan
perusteella. Eduskunnan lausuma;
Eduskunta edellyttää, että hallitus
selvittää lainsäädännölliset esteet
koulutuksen viennin edistämiseksi
esimerkiksi niin, että erotetaan
normaalina opetuksena tarjottava
tutkintokoulutus ja koulutuksen
vientinä toteutettava tutkintokoulutus selvästi toisistaan. Selvitys
tulee tehdä niin, että mahdolliset
ratkaisut voidaan tehdä viimeistään alkuvuodesta 2014.
●Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyvistä laeista (509–
517/2013)
HE 8/2013 vp
PuVM 2/2013 vp
Kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja
käytön kieltämistä sekä niiden
hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten
hyväksymisestä ja sen soveltamisesta annetun lain 4 ja 10 §:n
muuttamisesta annettu laki tulee
voimaan 1.1.2014. Muut lait tulevat voimaan 1.1.2015 siten, että
asevelvollisuuslain muuttamisesta annetun lain 104 § tulee
kuitenkin voimaan jo 1.1.2014.
Puolustusvoimien hallintorakenteesta tulee kolmiportainen. Sotilasläänit esikuntineen lakkautetaan ja aluetoimistoihin perustuvaa alueellista organisaatiota uudistetaan. Puolustusvoimiin perustetaan Puolustusvoimien logistiikkalaitos, jonne keskitetään valtakunnallisesti puolustusvoimien
materiaalihankinnat, ympäristöasioiden käsittely sekä logistiikan
järjestelyt. Lisäksi laitos vastaa
puolustusvoimien muusta materiaalihallinnosta, hankintatoimesta
sekä terveydenhuollon järjestämisestä. Asevelvollisuuslakia muutetaan siten, että varusmiesten kotimaan lomamatkat koti- tai asuinpaikkakunnalle säädetään maksuttomiksi. Lisäksi seitsemään muuhun lakiin tehdään vähäisiä tai teknisluonteisia muutoksia.
HALLITUKSEN
ESITYKSET
●Hallituksen esitys (HE 50/2013
vp) eduskunnalle laiksi hallintolain muuttamisesta
●Hallituksen esitys (HE 54/
2013 vp) eduskunnalle laeiksi
julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta ja
viestintämarkkinalain 2 §:n
muuttamisesta
Momentti
misesta ja laki eräistä ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain toimeenpanon edellyttämistä järjestelyistä annetun
lain 6 §:n kumoamisesta (485–
489/2013)
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta sekä
muutettavaksi viestintämarkkinalain säännös viranomaisverkon
määritelmästä. Lailla julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta säädettäisiin julkisen hallinnon turvallisuusverkosta, sen palveluista ja palvelujen käytöstä sekä
muusta turvallisuusverkkotoiminnasta. Lain tarkoituksena olisi normaalioloissa ja niiden häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa varmistaa valtion ylimmän johdon ja
yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja
muiden toimijoiden yhteistoiminnan edellyttämän viestinnän häiriöttömyys ja jatkuvuus sekä turvata päätöksenteossa ja johtamisessa tarvittavan tiedon käytettävyys, eheys ja luottamuksellisuus.
Esitykseen sisältyy myös ehdotus
viestintämarkkinalain 2 §:n muuttamisesta. Ehdotetun muutoksen
johdosta säännökseen sisältyvää
viranomaisverkkoa koskevaa määritelmää täydennettäisiin.
vp) eduskunnalle turvallisuusselvityslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi
Hallintolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi hallintokantelua koskeva luku, joka sisältäisi hallintokantelun tekemistä ja käsittelyä sekä
kantelun johdosta annettavaa hallinnollista ohjausta koskevat säännökset. Lakia ehdotetaan lisäksi
täydennettäväksi säännöksillä viranomaisen velvollisuudesta määritellä odotettavissa oleva käsittelyaika tietyille asianosaisen oikeusasemaa koskeville hallintoasioille. Ehdotuksen tavoitteena on
selkeyttää ja täsmentää hallintokantelumenettelyä koskevaa sääntelyä sekä lisätä laillisuusvalvonnan kokonaisvaikuttavuutta mahdollistamalla kanteluja käsittelevien viranomaisten valvontaresurssien käyttö ja suuntaaminen
nykyistä paremmin. Käsittelyaikojen määrittelyvelvoitteella pyritään edistämään sellaista hallintokulttuuria, jossa käsittelyn joutuisuus mielletään hyvän hallinnon
vaatimaksi laatu- ja oikeusturvatekijäksi.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi turvallisuusselvityslaki,
jolla kumottaisiin vuonna 2002 annettu laki turvallisuusselvityksistä. Uusi laki sisältäisi säännökset
sekä henkilöitä että yrityksiä koskevista turvallisuusselvityksistä
näiden luotettavuuden ja nuhteettomuuden selvittämiseksi. Esitykseen sisältyy lisäksi ehdotukset 22
eri lain muuttamisesta. Uudistus
on tarpeen lainsäädännön saattamiseksi vastaamaan kansainvälisesti noudatettavia käytäntöjä.
Henkilöturvallisuusselvitykset
laadittaisiin nykyiseen tapaan tietolähteiden mukaan perusmuotoisena, laajana ja suppeana. Niitä
laadittaessa selvitettäisiin henkilön rikostaustaa eri viranomaisrekistereistä, minkä lisäksi häntä voitaisiin haastatella. Laajassa henkilöturvallisuusselvityksessä selvitettäisiin myös henkilön taloudellista asemaa ja läheisiä nykyisen
3
Momentti 5/2013
lain tapaan. Yritysturvallisuusselvitystä laadittaessa selvitettäisiin
yrityksen vastuuhenkilöiden taustoja, tietoturvallisuuden tasoa yrityksessä ja yrityksen sitoumusten
hoitokykyä. Yritysturvallisuusselvitys voitaisiin laatia yrityksestä,
joka viranomaisen sopimuskumppanina saa luokiteltuja salassa pidettäviä tietoja. Turvallisuusselvitys voitaisiin laatia vain sen kohteen suostumuksella ja laissa säädettävissä tapauksissa.
vp) eduskunnalle syyteneuvottelua koskevaksi lainsäädännöksi ja syyttämättä jättämistä
koskevien säännösten uudistamiseksi
Esitutkintalakiin ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin otettaisiin niin kutsuttua syyteneuvottelua koskevat säännökset. Syyttäjä voisi tutkinnanjohtajan esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimitettaisi kaikkien rikosten osalta, kun henkilön epäillään syyllistyneen useampaan rikokseen ja hän on tunnustamalla
edistänyt rikosten selvittämistä
eikä yleinen tai yksityinen etu vaadi esitutkinnan toimittamista.
Syyttäjä voisi myös tehdä rikoksesta epäillyn tai rikosasian vastaajan
kanssa tuomioesityksen, jossa viimeksi mainittu tunnustaa rikoksen
ja syyttäjä sitoutuu vaatimaan rangaistusta lievennetyltä rangaistusasteikolta. Tuomioesitys käsiteltäisiin epäillyn tai vastaajan sekä
asianomistajan suostumuksella
tuomioistuimessa tavallista oikeudenkäyntiä kevyemmässä tunnustamisoikeudenkäynnissä, jossa
tuomioistuin tutkisi tunnustuksen
pätevyyden ja muut tuomioesityksessä tarkoitettuun rikokseen perustuvat vaatimukset. Seuraamusluonteisessa syyttämättä jättämisessä ei syyttäjä enää katsoisi syyttämättä jätetyn syyllistyneen rikokseen. Syyttämättäjättämispäätösten perusteluvelvollisuudesta
otettaisiin säännös lakiin.
vp) eduskunnalle laiksi kaupparekisterilain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan kaupparekisterilakia muutettavaksi siten,
että henkilötunnuksen tunnusosan
luovuttamista kaupparekisteristä
rajoitetaan ja osoitetietojen sijasta
rekisteriin ilmoitetaan pelkkä kotikunta. Lisäksi ulkomailla asuvien
luonnollisten henkilöiden kotiosoitteen luovuttamista kaupparekisteristä rajoitetaan. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
1.1.2014.
vp) eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain
ja lastensuojelulain muuttamisesta
Toimeentulotuesta annettua lakia
ja lastensuojelulakia ehdotetaan
muutettavaksi siten, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulisi pyytää kunnilta tai kuntayhtymiltä kaksi kertaa kalenterivuodessa toimeentulotuesta annetun
lain 14a §:ssä sekä lastensuojelulain 26 §:n 2 momentissa ja 27 §:n
2 momentissa säädettyjen määräaikojen toteutumisen seurannan ja
valvonnan kannalta välttämättömät tiedot. Ehdotetun sääntelyn
mukaan tiedot eivät saisi sisältää
yksittäistä henkilöä koskevia tunnistetietoja. Vastaavasti kunnille ja
kuntayhtymille asetettaisiin velvollisuus maksutta luovuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle
sen pyytämät tiedot. Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen tulisi luovuttaa tiedot edelleen Sosiaali- ja
terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) sen valtakunnallista
ohjaus- ja valvontatehtävää varten.
Ehdotus ei anna toimeentulotukitai lastensuojeluasiakkaille uusia
oikeuksia eikä muuta kuntien järjestämisvastuuta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014.
vp) eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja eräiden muiden
lakien muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan, että oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin lisättäisiin oikeudesta
tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiivin edellyttämät
asiakirjan kääntämistä koskevat
säännökset. Rikosasian vastaajalle
olisi annettava maksuton käännös
haastehakemuksesta ja tuomiosta.
Vastaajalle olisi annettava käännös
myös muusta olennaisesta asiakirjasta, jos käännös olisi tarpeen vastaajan oikeuden valvomiseksi.
Asiakirjat voitaisiin kääntää myös
tulkin avulla suullisesti, jollei vastaajan oikeusturva edellyttäisi
4
asiakirjan kääntämistä kirjallisesti.
Pakkokeinolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset epäillyn oikeudesta pidättämistä koskevan päätöksen ja vangitsemispäätöksen
kirjalliseen tai suulliseen käännökseen. Lait on tarkoitettu tulemaan
voimaan 27.10.2013, jolloin direktiivi on pantava jäsenvaltioissa täytäntöön. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen.
vp) eduskunnalle laiksi Poliisiammattikorkeakoulusta ja
eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Poliisiammattikorkeakoulua ja
siellä suoritettavia tutkintoja koskevia säännöksiä uudistettaisiin siten, että poliisialan perustutkintona olisi ammattikorkeakoulututkinto ja jatkotutkintona ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Lisäksi
poliisikoulutuksen opiskelijoiden
opintojen aikaiset oikeudet ja velvollisuudet sekä opintososiaaliset
edut yhdenmukaistettaisiin vastaamaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan ammattikorkeakouluissa opiskelevien tutkinto-opiskelijoiden oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja. Lisäksi esityksessä ehdotetaan kumottavaksi poliisin
hallinnosta annetun lain Poliisiammattikorkeakoulua ja sen opiskelijoita koskevat säännökset sekä
muutettavaksi eräitä muita lakeja
siltä osin kuin niissä säädetään voimassaolevassa laissa säädetyistä
poliisin virkatutkinnoista. Lait on
tarkoitettu tulemaan voimaan
1.1.2014.
vp) eduskunnalle laeiksi
perusopetuslain, lukiolain,
ammatillisesta koulutuksesta
annetun lain, ammatillisesta
aikuiskoulutuksesta annetun
lain ja kunnan peruspalvelujen
valtionosuudesta annetun lain
41 ja 45 §:n muuttamisesta
Perusopetuslakiin, lukiolakiin,
ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäviksi säännökset opettajien ja rehtorin toimivaltuuksista ottaa haltuun vaarallisia esineitä ja aineita sekä tarkastaa oppilaan tai opiskelijan tavarat
ja päällisin puolin vaatetus tällaisten esineiden tai aineiden löytämiseksi. Lisäksi perusopetuslakiin lisättäisiin säännökset myös toimi-
vp) eduskunnalle oppilas- ja
opiskelijahuoltolaiksi ja
eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Laki koskisi esi- ja perusopetusta ja toisen asteen lukiokoulutusta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta. Esityksessä ehdotetaan, että toisen asteen opiskelijat saisivat vastaavat opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut kuin perusasteen oppilaat. Laissa säädettäisiin myös terveydenhoitajan ja lääkärin saavutettavuudesta sekä kuraattoreiden
kelpoisuudesta. Lastensuojelulain
tarkoittamaan lasten- ja nuorten
hyvinvointisuunnitelmaan ehdotetaan kirjattavaksi opiskeluhuoltoa koskevia tietoja. Lisäksi opetuksen ja koulutuksen järjestäjien
olisi laadittava oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma.
Opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta vastaisi opiskeluhuollon kehittämisryhmä. Opiskeluhuollon
valtakunnallisesta ohjauksesta
vastaisivat Opetushallitus ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos.
Psykologi- ja kuraattoripalvelujen
valvonta määräytyisi sosiaali- ja
terveydenhuollon lainsäädännön
mukaan. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että aluehallintovirastot
voisivat myös oma-aloitteisesti ottaa tutkittavaksi, onko opiskeluhuolto järjestetty lain mukaisesti.
Palvelujen järjestäjät vastaisivat
toiminnan omavalvonnasta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslakiin ehdotetaan lisättäväksi
säännös, joka antaisi oppilaitoksen
sijaintikunnalle mahdollisuuden
laskuttaa opiskelijan kotikuntaa
käytettyjen psykologi- ja kuraattoripalvelujen aiheuttamista henkilöstökustannuksista. Esitys liittyy
valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2014.
vp) eduskunnalle Maanmittauslaitosta koskevaksi lainsäädännöksi
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Maanmittauslaitoksesta.
Laki korvaisi voimassa olevan
maanmittauslaitoksesta annetun
lain. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi
pääasiallisesti hallinto- ja toimialuerakenneuudistuksesta johtuvat muun lainsäädännön muutokset. Ehdotuksen mukaan Maanmittauslaitoksen organisaatio
määräytyisi aluejaon sijasta valtakunnallisen toimintayksikköjaotuksen perusteella. Maanmittauslaitoksen keskushallinnon alaiset
valtakunnalliset yksiköt olisivat
tuotantotoimintayksikkö, tukitoimintayksikkö ja yleishallintoyksikkö. Ehdotuksen mukaan Maanmittauslaitoksen palvelupisteistä
säädettäisiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Laki on
1.1.2014.
nilla kello 22:een ja sama aikarajoitus säädettäisiin myös radiomainonnalle. Samoin kuluttajien itsensä tuottamaan tai jakamaan sisältöön tai peliin, arpajaisiin tai kilpailuun perustuva alkoholimainonta olisi kiellettyä. Väkevien
alkoholijuomien mainonnan sääntelyä selvennettäisiin muun muassa poistamalla alan ammattijulkaisujen lupamenettely. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
1.1.2015. Väkevien alkoholijuomien mainontaa koskeva säännös tulisi kuitenkin voimaan jo 1.1.2014.
Momentti
valtuuksista häirintään käytettävien esineiden tai aineiden haltuun
ottamiseksi. Perusopetuslakiin lisättäisiin säännös kasvatuskeskustelusta, joka on uusi kasvatuksellinen keino puuttua oppilaan häiritsevään tai epäasialliseen käyttäytymiseen. Myös perusopetuslain
jälki-istuntoa koskevaa säännöstä
tarkennettaisiin. Lukiolakia muutettaisiin vastaamaan ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia
siten, että myös lukio-opiskelijan
osallistuminen opetukseen voitaisiin jatkossa evätä jäljellä olevan
työpäivän sijasta enintään kolmen
työpäivän ajaksi. Perusopetuslakia
muutettaisiin siten, että sairaalan
sijaintikunnan velvollisuus järjestää opetusta kattaa aina sairaalassa
potilaana olevan oppilaan opetuksen siinä määrin kuin hänen terveydentilansa sallii. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perusopetuslakia myös siten, että jokaisessa peruskoulussa olisi oppilaskunta. Peruspalvelujen valtionosuudesta
annetun lain kuntien välistä kustannusten korvaamista koskevia
41 ja 45 §:ää ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan perusopetuslain
muutoksia. Esitys liittyy valtion
vuoden 2014 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan
voimaan 1.1.2014.
vp) eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain 18 luvun ja kauppakamarilain 5 ja 6 §:n muuttamisesta
Lakeihin ehdotetaan muutoksia
vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyyn, Keskuskauppakamarin lunastuslautakunnan kokoonpanoon, uskotun miehen valitsemiseen, lunastushinnan koron
alkamisajankohtaan ja uskotun
miehen valitusoikeuteen sekä valitusoikeuteen välimiesten valitsemista ja uskotun miehen hakematta jättämistä koskevaan päätökseen. Lisäksi ehdotetaan, että välimiesten lunastuspäätöksiä koskevat valitukset keskitetään Helsingin käräjäoikeuteen. Ehdotuksen
tarkoituksena on lunastusmenettelyn tehostaminen sekä osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun ja oikeussuojan parantaminen.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014.
vp) eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta ja
orpoteosten käyttämisestä
Alkoholilakiin lisättäisiin määritelmiä kielletyistä mietojen alkoholijuomien ja vähintään 1,2 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien juomien mainonnan keinoista. Yleisillä paikoilla toteutettu alkoholimainonta olisi eräin poikkeuksin kiellettyä. Televisiomainonnan kiellettyä esitysaikaa kello
7-21 pidennettäisiin yhdellä tun-
Esityksessä ehdotetaan tekijänoikeuslakiin tehtäviksi muutokset,
jotka aiheutuvat tekijänoikeuden
ja tiettyjen lähioikeuksien suojan
voimassaoloaikaa koskevan direktiivin muuttamisesta. Esittävän taiteilijan äänitallenteelle tallennetun
esityksen ja äänitallenteen tuottajan suoja pidennettäisiin 50 vuodesta 70 vuodeksi. Suoja-ajan pidentyessä esittävä taiteilija voisi irtisanoa oikeuksien luovutussopimuksen, jos tuottaja ei tarjoa äänitallenteen kappaleita myyntiin tai
välitä äänitallennetta yleisölle.
Tuottajan tulisi maksaa kertakorvauksella oikeutensa luovuttaneelle esittävälle taiteilijalle vuotuinen
lisäkorvaus. Sanoitetun sävellys-
5
Momentti 5/2013
vp) eduskunnalle laiksi alkoholilain 33 ja 40 §:n muuttamisesta
teoksen tekijänoikeus laskettaisiin
viimeksi kuolleen sanoittajan tai
säveltäjän kuolinvuodesta. Tekijänoikeuslakiin ehdotetaan lisäksi
eräitä direktiiviin liittymättömiä
muutoksia, kuten sopimuslisenssisäännöstä arkistoidun radio- ja televisio-ohjelman ja lehden uudelleen käyttämisestä sekä lainauskorvausta koskevan säännöksen
täsmentämistä sille alun perin tarkoitetun sisällön mukaiseksi. Orpoteosten tiettyjä sallittuja käyttötarkoituksia koskevan direktiivin
edellyttämät säännökset ehdotetaan säädettäviksi laissa orpoteosten käyttämisestä. Laissa säädettäisiin oikeudenhaltijoita koskevasta selvityksestä ja selvityksen
tulosten kirjaamisesta sekä orpoteoksen käyttämisestä. Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta on
1.11.2013. Orpoteosdirektiivistä aiheutuvat muutokset on tarkoitettu
tulemaan voimaan 29.10.2014 samaan aikaan orpoteosten käyttämisestä annettavan lain kanssa.
KORKEIN OIKEUS
KKO:2013:31
Rangaistuksen määrääminen Rangaistuslajin valinta - Ehdollinen vankeus - Oheisrangaistus
Seksuaalirikos - Raiskaus
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
Nuori rikoksentekijä
A, joka oli rikokset tehdessään 15vuotias ja jota ei ollut aikaisemmin
tuomittu vankeusrangaistukseen,
tuomittiin 12-vuotiaaseen B:hen
kohdistuneesta raiskauksesta ja
lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että rikosten vakavuudesta ja rangaistuksen pituudesta huolimatta asiassa ei ollut
painavia syitä, jotka olisivat vaatineet A:lle tuomittavan rangaistuksen määräämistä ehdottomana.
Koska ehdollista vankeutta yksinään pidettiin riittämättömänä
rangaistuksena, tuomittiin sen
ohessa yhdyskuntapalvelua.
RL 6 luku 9 § 2 mom.
RL 20 luku 1 § (563/1998)
RL 20 luku 6 § (563/1998)
KKO:2013:32
Perintökaari - Pesänselvitys Pesänselvittäjä - Pesänjakaja –
Testamentti
Pesänselvitystä ja perintökaaren
3 luvun mukaista pesänjakoa toimittanut pesänselvittäjä ja -jakaja
oli löytänyt kuolinpesän asunnosta
perittävän ja tämän puolison keskinäisen testamentin, jossa oli toissijaismääräys. Toimitusmies katsoi, että testamentin saajiksi tulivat
jälkeen eläneen sukulaiset ja antoi
testamentin tiedoksi ensiksi kuolleen perillisille. Kysymys siitä, oliko toimitusmies tämän vuoksi sopimattomana vapautettava tehtävistään.
PK 14 luku 4 § 1 mom.
PK 23 luku 5 §
KKO:2013:33
Kuljetussopimus - Tiekuljetus
Vahingonkorvaus - Vahingon
aiheuttajan vastuu
P lähettäjänä ja S rahdinkuljettajana olivat sopineet koneen kuljetuksesta. Koneen kuormaus ja kiinnitys ajoneuvoon oli sopimusehtojen
mukaan kuulunut P:n vastuulle,
mutta kiinnityksestä oli tosiasiassa
huolehtinut S:n alirahdinkuljettajana toimineen kuljetusliikkeen autonkuljettaja saatuaan P:n työntekijöiltä ohjeita kiinnityksen suorittamiseksi. Puutteellisen kiinnityksen vuoksi kone oli pudonnut ja
vahingoittunut merikuljetuksessa,
johon koneen sisältävä puoliperävaunu oli lastattu.
P ei voinut kohdistaa korvausvaatimustaan suoraan alirahdinkuljettajaan. Koska sopimusehtojen mukaan tavaran kiinnittäminen oli kuulunut P:n vastuulle, ei
rahdinkuljettaja S ollut vastuussa
puutteellisen kiinnittämisen aiheuttamasta vahingosta. (Ään.)
KKO:2013:34
Avioliitto - Omaisuuden ositus Osituksen moite - Osituksen
sovittelu - Kiinteistön myyntilupa
Oikeudenkäyntimenettely Muutoksenhaku - Kanteen muuttaminen
Puolisoiden avioliitto oli kestänyt
yli 30 vuotta ja sen aikana hankittu
omaisuus oli pääosin puolisoiden
yhteistä. Ositustoimituksessa vaimo vaati, että hänen perimänsä
6
kiinteistö ja puolet yhteisesti omistetusta kesämökkikiinteistöstä
määrätään omaisuudeksi, johon
miehellä ei ole avio-oikeutta. Pesänjakajan soviteltua ositusta määräämällä vaimon aviovarallisuuden ulkopuolelle jääväksi omaisuudeksi kaksi kolmasosaa tämän
perintönä saamasta kiinteistöstä
käräjäoikeus kumosi osituksen tältä osin. Hovioikeus, jossa vaimo
edelleen toisti alkuperäisen sovitteluvaatimuksensa, pysytti ratkaisun. Korkeimmassa oikeudessa
vaimo vaati osituksen sovittelua siten, että laskennallisesta tasingosta
miehelle vähennetään puolet vaimon perimän kiinteistön arvosta.
Kysymys siitä, oliko sovitteluvaatimuksen muuttaminen sanotuin tavoin Korkeimmassa oikeudessa sallittua. Kysymys myös osituksen sovittelun edellytyksistä.
Pesänjakajan päätöksen mukaan kesämökkikiinteistön sai
mies. Miehen moitekanteessa esittämästä vaatimuksesta käräjäoikeus oli myöntänyt pesänjakajalle
oikeuden myydä kiinteistö osituksen toimittamiseksi. Koska osituksen osapuolilla ei ole oikeutta tehdä sanotunlaista esitystä, vaatimusta ei olisi tullut tutkia. Myyntilupaa koskeva määräys kumottiin.
AL 103b §
OK 14 luku 2 §
KKO:2013:35
Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa – Rikosasia
Käräjäoikeus oli tuominnut A:n
neljän kuukauden vankeusrangaistukseen. A:lle aikaisemmin
tuomittu yhdyskuntapalvelu oli
samalla tuomiolla muunnettu
30 päiväksi vankeutta, koska A:n
oli katsottu rikkoneen törkeästi
palveluun kuuluvia velvollisuuksia. Jatkokäsittelyluvan tarvetta oli
arvioitava mainittujen vankeusrangaistusten yhteenlasketun pituuden perusteella, joten A ei tarvinnut jatkokäsittelylupaa valittaessaan käräjäoikeuden tuomiosta.
OK 25a luku 6 § 1 mom.
KKO:2013:36
Takaus - Takautumisoikeus
Saamisen vanhentuminen
Takaaja oli maksanut päävelan ennen kuin päävelasta annetun ulosottoperusteen määräaika oli kulunut umpeen. Tämä määräaika oli
UK 2 luku 24 §
UK 2 luku 25 §
UK 2 luku 27 §
TakL 33 §
TakL 44 §
VanhA 3 §
KKO:2013:37
Ulosottokaari - Takaisinsaanti
ulosotossa – Määräaika
Kysymys siitä, oliko ulosottokaaren mukainen takaisinsaantikanne
nostettu liian myöhään.
Ks. KKO:1998:119
KKO:2013:38
Konkurssi - Jako-osuus - Velkojainkokouksen päätöksen moite
Korko - Viivästyskorko
Ennakkopäätösvalitus
Osakeyhtiön konkurssipesän velkojainkokouksessa oli vahvistettu
maksettavaksi muun ohella Verohallinnolle ja työeläkevakuutusyhtiölle tulevat jako-osuudet.
Konkurssin katsottiin keskeyttäneen saatavien vanhentumisen
siten kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain (706/
2007) 20 ja 21 §:ssä on säädetty. Tämän vuoksi Verohallinnolla ja vakuutusyhtiöllä oli oikeus jakoosuuteen myös saataviensa viivästysseuraamusten osalta. Ks.
KKO:1991:159 ja KKO 2006:102
VeroTpL 20 §
VeroTpL 21 §
KKO:2013:39
Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa - Muutosperuste
- Tarkistusperuste
Pahoinpitely
Todistelu - Uusi todiste hovioikeudessa
Käräjäoikeus oli tuominnut syytteen kiistäneen A:n rangaistukseen
pahoinpitelystä. Kysymys siitä,
oliko A:n valituksessa esitettyjen
seikkojen perusteella ollut perusteltua aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta. Kysymys myös hovioikeudessa esitetyn uuden todistelun merkityksestä arvioitaessa jatkokäsittelyluvan myöntämisen
edellytyksiä.
asiassa tarvitsematta jatkokäsittelylupaa. Puolustaja tarvitsi jatkokäsittelyluvan. Korkein oikeus
myönsi luvan ja otti puolustajan
valituksen välittömästi ratkaistavakseen.
OK 25a luku 11 § 1 mom 1 k.
OK 25a luku 11 § 1 mom 2 k.
OK 25a luku 11 § 2 mom.
Asuntokauppa - Asuntokauppalain soveltaminen
Asunto-osakeyhtiö – Grynderi
KKO:2013:40
Urakoitsija oli tehnyt asuntokauppalain 2 luvussa tarkoitetun asunto-osakeyhtiön kanssa urakkasopimuksen ottamatta selkoa asuntoosakeyhtiön taloussuunnitelmasta. Kun asunto-osakeyhtiön taloussuunnitelma oli ylittynyt, eikä taloussuunnitelmasta ja muista turva-asiakirjoista käynyt ilmi, että
urakkasopimukseen perustuviin
kustannuksiin olisi taloussuunnitelmassa varattu varoja, urakkasopimus ei taloussuunnitelman vastaisena sitonut asunto-osakeyhtiötä eikä asunto-osakeyhtiö ollut velvollinen maksamaan mainittuun
sopimukseen perustuvia urakoitsijan laskuja. (Ään.)
Syyteoikeus - Syyteoikeuden
vanhentumisajan jatkaminen
Rikoksista vastaajaksi haastettava
A ei ollut haastemiehen kanssa sopimallaan tavalla noutanut asiakirjoja haastemieheltä tiettynä
ajankohtana tai myöhemminkään.
A ei ollut myöskään muulla tavoin
ollut yhteydessä haastemieheen tai
vastannut yhteydenottopyyntöihin. Kun A oli kuitenkin ollut siten
tavoitettavissa, että haasteen tiedoksianto olisi ollut mahdollista
suorittaa tavanomaisin toimenpitein, ei A:n voitu katsoa pakoilleen haasteen tiedoksiantoa rikoslain 8 luvun 4 §:n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla eikä sanottu syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamisen edellytys täyttynyt.
(Ään.)
RL 8 luku 4 §
OK 25a luku 10 §
KKO:2013:47
Momentti
kuitenkin päättynyt ja velkojan
saatava oli ulosottokaaren 2 luvun
27 §:n nojalla vanhentunut ennen
kuin takaaja nosti takautumissaatavansa perusteella kanteen velallista vastaan. Korkein oikeus katsoi, ettei takaajan takautumissaatava velallista vastaan ollut vanhentunut velkojan hankkiman ulosottoperusteen määräaikaa koskevan säännöksen johdosta. Koska
asiassa ratkaisevaa ei ollut päävelasta säädetty vanhentumisaika,
takauslain siirtymäsäännöksillä ei
ollut merkitystä. (Ään.)
AsuntokauppaL 2 luku 5 §
KKO:2013:48
Työsopimus - Työsopimuksen
päättäminen - Työsopimuksen
irtisanominen
KKO:2013:44
Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa – Hakemusasia
Puolustaja vaati hovioikeudessa
käräjäoikeuden tuomion muuttamista hänelle valtion varoista maksettavien palkkion ja kulujen korvauksen osalta asiassa, jossa myös
hänen päämiehensä valitti pää-
A oli työskennellyt konsernin tytäryhtiön tukitoimintojen vastuullisena johtajana. Hän oli työsuhteessa ja hänellä oli ollut voimassa oleva johtajasopimus. Koko konsernissa oli aloitettu johtajasopimusten uusiminen, mutta A oli ainoana
kieltäytynyt allekirjoittamasta uutta johtajasopimusta. Tämän jälkeen
yhtiössä oli toimeenpantu organisaatiomuutos, jonka yhteydessä A
oli siirretty alemman tason johtajan
tehtäviin. A kieltäytyi vastaanottamasta uutta johtajan tehtävää ja yhtiö irtisanoi hänet tuotannollisiin ja
taloudellisiin syihin vedoten. A
katsoi kanteessaan, että hänet oli
irtisanottu taloudellisella ja tuotannollisella perusteella henkilöön liittyvän irtisanomissuojan kiertämiseksi, koska hän ei ollut hyväksynyt uutta johtajasopimusta.
Korkein oikeus katsoi tuomiosta
ilmikäyvillä perusteilla, että yhtiöllä oli ollut lain edellyttämä tuotannollinen syy A:n irtisanomiseen ja
7
Momentti 5/2013
Valittajan muutosvaatimukset hovioikeudessa koskivat käräjäoikeudessa hakemusasiana käsitellyssä asiassa ainoastaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta. Asiassa tarvittiin jatkokäsittelylupa. (Ään.)
OK 25a luku 9 § 6 k.
OK 25a luku 10 §
KKO:2013:45
Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa - Jutun palauttaminen
Puolustaja
ettei irtisanomista voitu kerrotuissa olosuhteissa pitää toimenpiteenä, joka olisi ollut vailla asiallista ja
painavaa syytä. (Ään.)
TSL 7 luku 1 §
TSL 7 luku 3 §
TSL 12 luku 2 §
KKO:2013:49
Vahingonkorvaus - Korvausvastuun jakautuminen - Vahingon
aiheuttajan vastuu
E:lle oli aiheutettu vahinkoa rikoksella, joka oli luettu A:n ja B:n
syyksi törkeänä pahoinpitelynä,
C:n syyksi pahoinpitelynä ja D:n
syyksi avunantona pahoinpitelyyn. Pelkästään sillä perusteella,
että vahingonaiheuttajien osallisuus pahoinpitelyrikokseen oli arvioitu rikosoikeudellisesti eri tavoin, ei C:n ja D:n vahingonkorvausvastuuta vahingonkärsijää
E:tä kohtaan voitu vahvistaa A:n ja
B:n täysimääräistä vastuuta pienemmäksi. Teko oli toteutettu yksissä tuumin ja vahinko oli ollut
kaikilta osin myös C:n ja D:n ennakoitavissa. Koska vahinko oli vahingonkorvauslain 6 luvun 2 §:n
tarkoittamalla tavalla kahden tai
useamman aiheuttama, C ja D vastasivat E:lle kaikesta vahingosta
yhteisvastuullisesti A:n ja B:n
kanssa. Ks. KKO:1996:47
VahL 6 luku 2 §
KKO:2013:50
Laiton uhkaus
Syyteoikeus
Laillisuusperiaate - Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
Sananvapaus
A oli kirjoittanut internetin keskustelupalstalle kirjoituksen, joka
oli sisältänyt pääministeriin ja valtiovarainministeriin sekä eduskunnassa työskenteleviin henkilöihin kohdistuneita vakavia uhkauksia. Poliisi oli toimittanut kirjoituksen valtioneuvoston ja eduskunnan turvallisuudesta vastanneille
henkilöille. Uhkausten kohteet eivät olleet tienneet kirjoituksesta.
– Syyttäjällä oli oikeus nostaa
syyte laittomasta uhkauksesta
asianomistajien syyttämispyynnön puuttumisesta huolimatta
erittäin tärkeän yleisen edun perusteella.
– Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vuoksi laittoman uhkauksen tunnusmerkistön ei voitu
katsoa täyttyvän vain sillä perus-
teella, että mainitut suojeluvastuussa olevat henkilöt olivat pitäneet uhkauksia vakavina.
– Kysymys myös sananvapauden rajoista poliittisen mielipiteen
ilmaisun yhteydessä.
RL 3 luku 1 §
RL 25 luku 7 §
RL 25 luku 9 §
PL 12 §
KKO:2013:51
Asuntokauppa - Rakentamisvaiheen vakuus - Kauppasopimuksen sitovuus
Asunto-osakeyhtiön perustajaosakkaat olivat laiminlyöneet asettaa asuntokauppalain 2 luvun
17 §:n mukaisen vakuuden rakentamista ja asunto-osakkeiden kauppaa koskevien sopimusten täyttämisestä ennen kuin he olivat rakennusaikana ryhtyneet tarjoamaan
yhtiön osakkeita ostettaviksi.
Kun otettiin huomioon vakuusjärjestelyn tarkoitus sekä kaupan
ehdoista ostajille tosiasiallisesti
johtunut vakuusturva, laiminlyönnille ei voitu Korkeimman oikeuden tuomiossa kuvatuissa olosuhteissa asuntokauppalain 2 luvun
11 §:n säännöksistä huolimatta antaa sellaista merkitystä, että kauppasopimus olisi ollut ostajia sitomaton. (Ään.)
AsuntokauppaL 2 luku 11 § (843/
1994)
AsuntokauppaL 2 luku 17 § (843/
1994)
KORKEIN
HALLINTO-OIKEUS
Ansiovertailussa viran kelpoisuusvaatimusten lisäksi on otettava huomioon etukäteen vahvistetut valintaperusteet sekä konkreettiset työtehtävät. Hakijoiden ansiovertailun perusteella syntyi syrjintäolettama. Syrjintäolettamaa ei
kumonnut se V:n valinnan tueksi
esitetty seikka, että hänellä oli yhteiskuntapoliittista työkokemusta.
Maakunnan liiton hallituksen päätökset olivat kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastaiset.
KHO:2013:48
Ylioppilaskirjoitukset - Matkapuhelimen hallussapito koetilaisuudessa - Menettelyn
moitittavuus - Kiellosta muistuttamisen laiminlyönti
A oli menetellyt ylioppilastutkintolautakunnan antamien määräysten
vastaisesti jättäessään matkapuhelimen taskuunsa ylioppilaskoetilaisuuden ajaksi. Arvioitaessa hänen
menettelynsä moitittavuutta ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 11 §:n 1 momentin kannalta oli otettava huomioon myös
koulun menettely koetilaisuuden
järjestämisessä. Koetilaisuudessa,
jossa A:lla oli ollut matkapuhelin
hallussaan, kokelaita ei ollut muistutettu matkapuhelimen hallussapitoa koskevasta kiellosta, vaikka
tästä ylioppilastutkintolautakunnan ohjeiden mukaan olisi tullut
muistuttaa. Näissä oloissa A:n menettelyä ei ollut pidettävä sillä tavoin edellä mainitun lain 11 §:n
1 momentin vastaisena, että A:n oli
tullut menettää oikeutensa osallistua kokeisiin ja hänen koesuorituksensa oli tullut keväällä 2012 kokonaan hylätä. Äänestys 4-1.
Yleishallintoasiat
KHO:2013:53
KHO:2013:46
Julkinen hankinta - Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä
palvelu - Julkinen palveluvelvoite - SGEI - Kilpailuttaminen Pitkäaikaisasunnottomien asumispalvelut - Toissijainen palveluhankinta - Markkinaoikeuden
toimivalta – Ennakkoratkaisupyyntö
Kunnallisasia - Virkavaali Kehittämisjohtaja - Tasa-arvo Syrjintä - Sukupuoli - Poliittinen
toiminta
Maakunnan liiton hallitus oli valinnut kehittämisjohtajan virkaan kolmesta kärkihakijasta miespuolisen
V:n. Päätöksestä oli valittanut kaksi poliittisesti sitoutumatonta naispuolista kärkihakijaa katsoen, että
virka oli täytetty puoluepoliittisin
perustein ja että päätös oli myös
naisten ja miesten välisestä tasaarvosta annetun lain vastainen.
8
Kaupungin sosiaalivirasto oli julkisista hankinnoista annetun lain
(hankintalaki) mukaisena hankintayksikkönä päättänyt hankkia
kolmansilta osapuolilta pitkäaikaisasunnottomien asumispalveluita julkisena palveluvelvoitteena
KHO:2013:57
Toimeentulotuki - Toimeentulotuen myöntäminen - Toimeentulotuen määrä - Tutkintavanki Tosiasialliset menot - Menojen
suuruus – Käyttöraha
Tutkintavangin toimeentulotuen
tarvetta arvioitaessa oli toimeentulotuen viimesijainen ja tilapäinen luonne huomioon ottaen selvitettävä, mitä vangin on tosiasiallisesti mahdollista saada vankeinhoitolaitoksen kustantamana ja
mitä ovat vangin tosiasialliset tulot
ja varat. Vastaavasti oli selvitettävä, mitkä ovat ne vangin tosiasialliset menot, joita hänen tulonsa ja
varansa eivät kata. Asiassa ei ollut
ilmennyt, että toimeentulotuen hakijalla olisi tosiasiassa ollut sellaisia toimeentulotukeen oikeuttavia
menoja, joita hänen vankilasta saamansa ylläpito ei kattanut ja joihin
hänen käytettävissä olleet tulonsa
eivät riittäneet.
Perustuslaki 19 § 1 mom.
Laki toimeentulotuesta 1 § 1 ja
2 mom., 2 § sekä 6–8 §
KHO:2013:62
Vammaispalvelu - Vaikeavammaisen kuljetuspalvelut - Palvelun järjestämistapa - Taksin
tilausmaksu - Tilaaminen puhelimella
Vaikeavammaisten henkilöiden
kuljetuspalveluja käyttävä asiakas
joutui maksamaan kuljetuksensa
tilaamisesta puhelimitse erityistä
tilausmaksua. Kuljetuspalveluja ei
ollut järjestetty vammaisuuden
perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa
laissa tarkoitetulla tavalla, mikäli
hänelle tällöin palvelun käyttämisestä aiheutuvat kustannukset tosiasiassa ylittivät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 6 §:ssä vaikeavammaisten kuljetuspalveluista
perittävälle maksulle säädetyn
kohtuullisena pidettävän maksun
enimmäismäärän.
KHO:2013:66
Kunnallisvalitus - Pöytäkirjan
pitäminen nähtävillä - Salassa
pidettävä asia - Kunnan jäsen
oikaisuvaatimuksen tekijänä Oikaisuvaatimusaika - Oikaisuvaatimusajan alkaminen
Kaupungin sataman hallituksen
pöytäkirjaa ei ollut asetettu julkisesti nähtäväksi siltä osin kuin se
oli koskenut kokouksen päätöksiä
asioissa, jotka oli katsottu kokonaan salassa pidettäviksi. Kun
pöytäkirjaa ei ollut salassa pitämisen perusteen lakattuakaan tältä
osin asetettu julkisesti nähtäväksi
kuntalain 63 §:ssä säädetyllä tavalla, kuntalain 93 §:ssä säädetty aika
oikaisuvaatimuksen tekemiselle ei
ollut alkanut kulua kunnan jäsenen osalta. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, että salassa pitämisen
perusteen lakattua kunnan jäsen
oli saanut päätöksistä tiedon
muulla tavoin.
Kuntalaki 63 §, 89 § 1 mom., 90 §
1 mom., 92 § 1 ja 3 mom., 93 § ja 95 §
2 mom.
KHO:2013:73
Yksityinen sosiaalipalvelu Luvan tarve - Toimintaedellytykset - Lupaehto – Asukasmäärä
Yhtiö oli ostanut toiselta palveluntuottajalta kolme hoivayksikköä.
Yhtiö haki lupaa yksityisen sosiaalipalvelun antamiseen siten, että
yksiköissä olisi yhtä monta asukaspaikkaa kuin aikaisemman palveluntuottajan aikana oli ollut.
Lupaviranomainen myönsi luvan ehdollisena. Se edellytti, että
palveluntuottaja toimittaa suunnitelman siitä, miten asukaspaikat
sovitetaan vastaamaan toimitiloja
ja edellytti myös, että yksikkökohtaiset asukaspaikat ovat sen päätöksessä mainitun mukaiset. Määrät olivat kaikilta osin alemmat
kuin yhtiön hakemuksessa oli esitetty.
9
Hallinto-oikeus totesi perusteluissaan muun ohessa, että yksityisen palvelun tuottajan lupaan voidaan liittää tiloista vain asiakasturvallisuuden varmistamiseksi välttämättömiä ehtoja. Koska asiassa ei
ollut tullut esiin selvitystä, jonka perusteella lupaan olisi ollut välttämätöntä liittää yhtiön toimitiloissaan
harjoittaman toiminnan laajuutta
koskeva rajoitus, hallinto-oikeus
hyväksyi yhtiön valituksen ja poisti
lupapäätökseen liitetyn lupaehdon.
Korkein hallinto-oikeus kumosi
hallinto-oikeuden päätöksen lupaviranomaisen valituksesta. Asiassa
ei ollut kysymys hallinto-oikeuden
perusteluissa tarkoitetulla tavalla
lupaehdosta vaan luvan edellytysten harkitsemisesta. Lupaviranomaisen oli tullut arvioida, olivatko toimintayksiköt olleet terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan
siellä annettavalle hoidolle sopivia
ja olivatko toimitilat olleet riittävät
ja asianmukaiset. Korkein hallintooikeus saattoi lupaviranomaisen
päätöksen muutettuna voimaan.
Momentti
(SGEI) kilpailuttamatta sitä mainitun lain mukaisesti.
Hankintalaissa säännellään
hankintadirektiiviä (2004/18/EY)
laajemmin toissijaisten palveluhankintojen ilmoittamisvelvollisuudesta ja kilpailuttamisesta.
Hankintalaki ei sisältänyt erityistä poikkeussäännöstä, jonka
nojalla esillä olleessa asiassa tarkoitettu mainitun lain liitteen B
mukainen toissijainen palveluhankinta olisi voinut jäädä hankintalaissa säädettyjen kilpailuttamista
koskevien menettelytapojen soveltamisalan ulkopuolelle sen vuoksi,
että kysymys oli julkisesta palveluvelvoitteesta (SGEI-palvelu).
Kaupungin sosiaalivirasto oli
menetellyt hankintalain vastaisesti, kun se ei ollut kilpailuttanut pitkäaikaisasunnottomien asumispalveluja hankintalain mukaisesti.
Laki yksityisten sosiaalipalvelujen
valvonnasta 3 § (603/1996) ja 5 §
(691/2005)
Ks. 1.10.2011 jälkeen laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011)
4 §, 7 § ja 10 §
KHO:2013:75
Hallinto-oikeuden alueellinen
toimivalta - Tuomiopiiri - Alueellinen hallintoviranomainen Asiaryhmäkohtainen toimialue Toimialue koko maa - Viranomainen – Aluehallintovirasto
Itä-Suomen aluehallintovirastolla
oli sitä koskevien säännösten mukaan toimivalta ratkaista hautaustoimilaissa tarkoitetut lupa-asiat
koko maan alueella. Tämä aluehallintovirasto oli näissä asioissa katsottava sellaiseksi hallintolainkäyttölain 12 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi viranomaiseksi, jonka
toimialueena on koko maa.
Vainajan omaisten valitus ItäSuomen aluehallintoviraston hautaustoimilain nojalla tekemästä luparatkaisusta, joka koski haudatun
vainajan siirtämistä, tuli tutkia hallintolainkäyttölain 12 §:n 2 momentin säännöksen nojalla siinä
hallinto-oikeudessa, jonka tuomiopiirissä vainajan hautasija sijaitsi.
Laki aluehallintovirastoista 6 §
1 mom.
Hallintolainkäyttölaki 12 § 2 mom.
Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastoista 11 § 1 mom.
Momentti 5/2013
KHO:2013:78
Verotusasiat
Ulkomaalaisasia - Tilapäinen
oleskelulupa - Maasta poistamisen estyminen - Vapaaehtoinen
paluu - Paluudirektiivi - Direktiivin tulkintavaikutus - Käännyttäminen - Somalia – Somalimaa
KHO:2013:36
Ilman oleskelulupaa maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään ulkomaalaislain 51 §:n 1 momentin mukaan tilapäinen oleskelulupa tilanteessa, jossa hänen
maasta poistamisensa ei tosiasiassa ole mahdollista. Asiassa oli kysymys siitä, mikä merkitys tätä
lainkohtaa tulkittaessa oli annettava mahdollisuudelle palata vapaaehtoisesti kotimaahan.
Ulkomaalaislaki 51 § ja 147a §
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY (paluudirektiivi)
Ks. ja vrt. myös KHO 2011:9.
KHO:2013:81
Toimeentulotuki - Takaisinperintä - Edellytykset - Takaisinperinnästä päättäminen Hallintoriita - Viimesijainen tuki
– Työmarkkinatuki
A:lle oli maksettu toimeentulotukea ajalta 1.1.2007–31.5.2011 yhteensä 32494,77 euroa. Toimeentulotuen maksaminen oli perustunut työ- ja elinkeinotoimiston tammikuussa 2007 antamaan lausuntoon, jonka mukaan A ei ollut oikeutettu työmarkkinatukeen. Työja elinkeinotoimisto oli toukokuussa 2011 kumonnut aiemman lausuntonsa ja todennut, että työttömyysetuuden maksamiselle ei ollut ollut estettä 6.12.2006 alkaen.
A:lle on myönnetty takautuvaa
työmarkkinatukea 25558,81 euroa
samalta ajalta, jolta hän oli saanut
toimeentulotukea. Koska A:n ei ollut väitetty erehdyttäneen kunnan
sosiaalitointa toimeentulotuen
maksamiseen ja koska takaisinperinnästä ei ollut päätetty toimeentulotukea myönnettäessä,
toimeentulotuesta annetun lain
4 luvussa säädetyt edellytykset takaisinperinnälle eivät täyttyneet
eikä kunnalla ollut oikeutta periä
toimeentulotukea takaisin. Kunnan oli maksettava Kansaneläkelaitoksen sille maksamat takautuvat työmarkkinatuet A:lle. Näitä
summia ei saanut käyttää toimeentulotuen takaisinperintään.
Toimeentulotukilaki 19 §, 20 §
1 mom. ja 23 § 1 mom.
Elinkeinotulon verotus - Kansainvälinen peitelty voitonsiirto
- Siirtohinnoitteluoikaisu OECD:n siirtohinnoitteluohjeet Location savings - Markkinaehtoinen veloitus - Markkinaehtoinen neuvotteluvoima
A Oyj:n Virossa asuvalta tytäryhtiöltään B AS:ltä ostamien valmistuspalvelujen siirtohinnoittelu
oli heinäkuusta 2004 lähtien määritelty liiketoiminettomarginaalimenetelmän avulla. B AS:n toteutuneiden kustannusten lisäksi laskentapohjaan oli sisällytetty myös
puolet niin sanotuista location savings -säästöistä. Verotuksessa ja
jälkiverotuksessa hyväksyttiin A
Oyj:n vähennyskelpoiseksi menoksi vain B AS:lle syntyneet todelliset kustannukset ja niille laskettu voittomarginaali.
Korkein hallinto-oikeus totesi,
että A Oyj:llä ei ollut ollut Suomessa sen laatuista tuotteiden valmistustoimintaa, jota B AS oli harjoittanut kyseessä olevina verovuosina Virossa, vaan B AS:n tuotteiden
valmistustoiminta erosi tehdasmaisuutensa vuoksi merkittävästi
A Oyj:n aikaisemmin Suomessa
harjoittamasta käsityövaltaisesta
toiminnasta. Suurin osa Virossa
kehitetyistä uusista työmenetelmistä ja työvaiheista ei ollut ollut
koskaan tässä muodossa käytössä
Suomessa. Kysymyksessä oleva
asetelma ei siten vastannut
OECD:n siirtohintaraportissa kuvattua toimintojen siirtämiseen
liittyvää location savings -tilannetta, eikä hinnoittelua ollut asiassa
arvioitava OECD:n raportin kyseisiä tilanteita koskevien periaatteiden pohjalta. Veloituksen laskentapohjaan ei voitu sisällyttää tytäryhtiön matalista tuotantokustannuksista saatua laskennallista hyötyä suhteessa arvioituihin kustannuksiin, jotka olisivat syntyneet
yhtiön omana työnä Suomessa tekemässä vastaavassa valmistustoiminnassa.
Tavanomaisesta sopimusvalmistuksesta johtuva markkinaehtoinen siirtohinta voitiin määrittää liiketoiminettomarginaalimenetelmän avulla käyttämällä hyväksi vertailukelpoisten yhtiöiden voittomarginaaleja. Vertailukelpoisuutta arvioitaessa tuli muiden tekijöiden lisäksi ottaa huomioon B AS:n sijainti matalien
kustannusten maassa ja tästä ai10
heutuva mahdollisuus korkeampien kustannusten maissa sijaitsevien verrokkiyhtiöiden saamia katteita korkeamman katteen veloittamiseen. Marginaalien määrittämisessä oli otettava huomioon neuvotteluvoima, joka A Oyj:llä ja B
AS:llä olisi arvioitava olevan, jos
ne olisivat riippumattomia yrityksiä. B AS:llä ei ollut hallussaan sellaisia aineettomia oikeuksia tai
erityisen korkeatasoista tietotaitoa tai teknologiaa, jotka olisivat
puoltaneet korkeaa voittomarginaalia. Valmistusprosessia oli kuitenkin B AS:ssä kehitetty suurille
tuotantomäärille sopivaksi ja yhtiössä oli tekemisen kautta syntynyt merkityksellistä osaamista kyseisessä valmistustoiminnassa. B
AS:lle oli siten perusteltua kohdistaa useimpien A Oyj:n siirtohinnoittelututkimuksessa vertailukohteina olleiden yhtiöiden voittomarginaaleja korkeampi marginaali.
A Oyj:n tuloon oli voitu tehdä lisäyksiä markkinaehtoista suurempien veloitusten vuoksi, mutta lisäysten määriä alennettiin.
Verovuodet 2004 ja 2005
KHO:2013:39
Arvonlisävero - Verollinen
myynti - Poikkeukset myynnin
verollisuudesta - Terveyden- ja
sairaanhoito - Ostopalvelu - Terveyskeskuksen lääkäripalvelujen ulkoistaminen
Korkeimman hallinto-oikeuden
ratkaistavana oli kysymys siitä,
oliko A Oy:n suoritettava arvonlisäveroa ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitettujen lääkäripalvelujen myynnistä B Oy:lle tämän ylläpitämässä toimintayksikössä kunnan terveyskeskuksessa,
kun B Oy myi nämä palvelut edelleen kunnalle osana tuottamaansa
palvelukokonaisuutta. A Oy:n
palveluksessa olevat terveydenhoitopalveluja suorittavat lääkärit
olivat terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin
merkittyjä laillistettuja ammattihenkilöitä.
Kun otettiin huomioon arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY
verosta vapautettuja terveyden- ja
sairaanhoitopalvelujen myyntiä
koskevat säännökset, niiden tulkintaa koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö sekä palvelujen luonne ja tarkoitus, A Oy:n
tuottamia ja B Oy:lle myymiä lääkäripalveluja pidettiin arvonlisä-
Ks. myös KHO 2012:87.
Vrt. KHO 29.4.2009 T 1043.
KHO:2013:40
myynti - Poikkeukset myynnin
verollisuudesta - Terveyden- ja
sairaanhoito - Psykologin palvelut osakeyhtiön harjoittamina Lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen Ilmoitus itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta
A Oy oli vuosina 2006–2008 myynyt muun toimintansa ohella pääosakkaansa B:n suorittamia psykologin palveluja. B oli koulutukseltaan psykologi ja hän oli ollut tuona aikana merkittynä yksityisten
palvelujen antajien rekisteriin itsenäisenä ammatinharjoittajana psykologin toiminnasta.
Kun otettiin huomioon arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY ja
sitä edeltäneen kuudennen arvonlisäverodirektiivin 77/388/ETY
verosta vapautettuja terveyden- ja
sairaanhoitopalveluja koskevat
säännökset, niiden tulkintaa koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö sekä palvelujen
luonne ja tarkoitus, A Oy:n pääosakkaan B:n tuottamia psykologin palveluja pidettiin arvonlisäverolaissa ja -direktiivissä tarkoitettuina verosta vapautettuina terveyden- ja sairaanhoitopalveluina,
koska kysymys oli sellaisesta terveydenhuollon ammattihenkilön
eli B:n antamasta hoidosta, joka
harjoitti toimintaansa lakiin perustuvan oikeuden nojalla ja joka oli
lain nojalla rekisteröity. Merkitystä
ei ollut sillä, että A Oy:llä ei ollut
yksityisestä terveydenhuollosta
annetun lain 4 §:ssä tarkoitettua lupaa terveydenhuollon palvelujen
antamiseen. A Oy:n ei näin ollen
ollut suoritettava arvonlisäveroa
B:n suorittamista psykologin palveluista.
Jälkiverotukset tilikausilta
21.4.2006–30.11.2006, 1.12.2006–
30.11.2007 ja 1.12.2007–30.11.2008.
KHO:2013:44
KHO:2013:45
Elinkeinotulon verotus - Jakautuminen - Kokonaisjakautuminen - Kiinteistöosakeyhtiö Asunto-osakeyhtiö - Asunto Liiketoiminnan lopettaminen Veron kiertäminen
Elinkeinotulon verotus - Muu
kuin verovapaasti luovutettava
käyttöomaisuusosake - Luovutusvoitto - Luovutustappio Aikaisemmalta vuodelta vahvistettu tappio - Luovutustappioiden vähentämisjärjestys
A Oy:n matkailupalveluihin liittyvä
liiketoiminta oli päättynyt vuonna
2003, minkä jälkeen yhtiö oli ryhtynyt realisoimaan omistukseensa
jääneitä vapaa-ajan asuntoja ja kahta rakentamatonta tonttia. A Oy oli
jakautunut kokonaan Kiinteistö Oy
L ja Asunto Oy R -yhtiöiksi
31.1.2008. Yhtiölle oli ennen sen jakautumista kertynyt tuloa kiinteistöjen myynnistä ja vuokrauksesta.
Jakautumishetkellä A Oy:llä ei
ollut enää liiketoimintaa ja sillä oli
vain kaksi 130 kilometrin päässä
toisistaan sijaitsevaa kiinteistöä.
Yhtiön kahden osakkaan tarkoituksena oli pitää R:n kunnassa sijaitseva kiinteistö itsellään eläkeasuntona ja helpottaa jakautumisella K:n
kunnassa sijaitsevan kiinteistön
realisointia. Osakkaat myivät Kiinteistö Oy L:n osakkeet 29.8.2008.
Kyseiseen, osaltaan liiketoiminnan lopettamiseen liittyneeseen
järjestelyyn ei ollut sovellettava
elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52h §:n veron kiertämistä koskevaa säännöstä pelkästään
sillä perusteella, että yhtiö ei ollut
enää harjoittanut aktiivista liiketoimintaa. Säännöstä ei ollut sovellettava myöskään sillä perusteella,
että järjestelyn yhtenä keskeisenä
tarkoituksena oli ollut K:n kunnassa sijaitsevan kiinteistön nopea
realisoiminen.
Jakautuneen yhtiön osakkaat
ovat kuitenkin voineet alkaa käyttää Asunto Oy R:n omistukseen
siirtynyttä asuntoa tuloverolain
53 §:n 1 kohdan mukaisella tavalla
ilman vuokranmaksuvelvollisuutta, mikä ei ole ollut mahdollista ennen jakautumista. Asunto voi lisäksi myöhemmin olla myytävissä
oman asunnon myyntivoittosäännösten puitteissa siten, että jakautuneen yhtiön omistusaikana kertynyt arvonnousu jää verovapaaksi. Kun järjestelyyn liittyi tällaiset
jakautumissäännösten tarkoituksen vastaiset veroedut, oli ilmeistä,
että yhtenä järjestelyn pääasiallisista tarkoituksista oli ollut veron
kiertäminen tai veron välttäminen
elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52h §:ssä tarkoitetulla
tavalla.
Verovuosi 2008. Äänestys 3-2.
11
Momentti
verolaissa ja -direktiivissä tarkoitettuina verosta vapautettuina terveyden- ja sairaanhoitopalveluina.
A Oy:n ei näin ollen ollut suoritettava arvonlisäveroa kysymyksessä
olevien lääkäripalvelujen myynnistä B Oy:lle.
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu ajaksi 12.10.2011–
31.12.2012.
Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6b §:n 4 momentin
(717/2004) mukaan käyttöomaisuuteen kuuluvien muiden kuin
verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutuksesta syntynyt
tappio on vähennyskelpoinen vain
osakkeiden luovutuksesta saaduista veronalaisista voitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna.
Ratkaistavana oikeuskysymyksenä oli se, tuleeko verovuonna
syntyneet luovutus- ja purkutappiot vähentää saman verovuoden
luovutusvoitoista ennen kuin aikaisempina vuosina vahvistetut
tappiot voidaan vähentää, vai tuleeko aikaisempina vuosina vahvistetut tappiot vähentää verovuoden luovutusvoitoista ennen verovuoden tappioita. Elinkeinotulon
verottamisesta annetun lain 6b §:n
4 momentin sanamuoto ei ollut yksiselitteinen tämän kysymyksen
osalta eikä lainvalmisteluasiakirjoista tai Verohallinnon ohjeista ollut saatavissa ohjausta säännöksen
tulkintaan.
Verohallinnon laskentajärjestelmän toteutuksella ja verolomakkeen 71 täyttöohjeella ei ollut välitöntä merkitystä ratkaistaessa sitä,
miten elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6b §:n 4 momenttia oli tulkittava. Säännöksen
sanamuoto mahdollisti tulkinnan,
jonka mukaan aikaisempien verovuosien luovutustappiot vähennetään ennen verovuoden tappioiden vähentämistä. Elinkeinotulon
verottamisesta annetun lain systematiikkaan liittyvät näkökohdat
eivät edellyttäneet toisenlaista tulkintaa.
Edellä mainitut seikat huomioon
ottaen yhtiön verovuoden 2006 verotuksessa veronalaisista luovutus- ja purkuvoitoista oli tullut vähentää ensin verovuoden 2005 luovutustappiot ja vasta sen jälkeen
verovuoden 2006 luovutus- ja purkutappioita. Yhtiön verovuoden
2007 verotuksessa veronalaisista
luovutus- ja purkuvoitoista oli tullut vähentää ensin edellä mainittu
verovuodelta 2006 vahvistettu luoMomentti 5/2013
vutus- ja purkutappio ja sen jälkeen verovuoden 2007 luovutus- ja
purkutappioita.
Verovuodet 2006 ja 2007
KHO:2013:47
myynti - Veron peruste - Vastike
- Veron laskentatapa – Jälkiverotus
A Oy oli suorittanut arvonlisäveroa 17 prosentin verokannan mukaan myynnistä, josta veroa olisi
tullut suorittaa 22 prosentin verokannan mukaan. Jälkiverotukset
oli toimitettu siten, että A Oy:n kirjanpidon mukaisista verottomista
myyntihinnoista oli laskettu 22
prosentin verokannan mukainen
vero. A Oy:lle oli maksuunpantu
näin saadun veron ja suoritetun
17 prosentin verokannan mukaisen veron erotus.
Jälkiverotuksissa käytetty laskentatapa, jossa A Oy:n alun perin
ilmoittama myyntihinta ilman veroa eli veron peruste säilyi ennallaan ja sille laskettiin korkeamman verokannan mukainen vero,
johti siihen, että veroton myyntihinta ja vero yhteensä olivat
enemmän kuin A Oy:n tosiasiallisesti saama myyntihinta. Jälkiveron määrä olisi tullut laskea siten,
että A Oy:n tosiasiallisesti saaman
myyntihinnan oli katsottava sisältävän oikean verokannan mukaisen veron, jolloin jälkiveron määräksi muodostui näin lasketun veron ja A Oy:n suorittaman veron
erotus. A Oy:n valitus hyväksyttiin ja asia palautettiin Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. Äänestys 4-1.
Jälkiverotukset tilikausien 1.1.–
31.12.2006, 1.1.–31.12.2007 ja 1.1.–
31.12.2008 kohdekuukausilta 12/
2006, 12/2007 ja 12/2008.
KHO:2013:52
Perintövero - Verovelvollisuus Lakiosaa loukkaava testamentti
- Ryhtyminen vain osaan
lakiosasta – Veronkierto
Isovanhempi oli tehnyt testamentin kolmen lapsensa A:n, B:n ja C:n
lasten hyväksi. Kun A, B ja C aikoivat vaatia vain osan heille lakisääteisesti kuuluvasta lakiosasta, heidän ei näin tehdessään katsottu
ryhtyvän täyteen lakiosaansa, josta
he sitten osittain luopuisivat, vaan
he ryhtyivät ainoastaan vaatimaansa lakiosan määrään. Kysymys ei ollut osittaisesta perinnöstä
luopumisesta eikä myöskään veronkierrosta. Ennakkoratkaisu.
Äänestys 3+1–1.
KHO:2013:61
Arvonlisävero - Kiinteistöön kohdistuvan oikeuden luovuttaminen
- Kiinteistöön kohdistuvan käyttöoikeuden luovuttaminen Pysäköintitoiminta - Pysäköintiyhtiö - Pysäköintipaikan luovuttaminen - Asunto-osakeyhtiö Asunto-osakeyhtiön osakas –
Osakkeenomistaja
A Oy, jonka toimialana oli pysäköintitoiminnan harjoittaminen,
omisti ja hallitsi itse rakennuttamiaan viittä pysäköintihallia ja
kahta ulkopysäköintialuetta B:n
kaupunginosassa. Pysäköintilaitokset olivat erillisiä kiinteistöjä ja
sijaitsivat omilla tonteillaan. A
Oy:n osakkaina ja pysäköintilaitosten rahoittajina olivat alueen asuntoja kiinteistöosakeyhtiöt sekä
eräät muut alueella kiinteistöjä
omistavat yhteisöt. A Oy:n perustaminen ja sen osakkuus perustui
kaupungin tontinvuokrausehtoon.
Osakkaat tekivät tontinvuokrausehdon mukaisesti sopimuksen A
Oy:n kanssa pysäköintipaikkojen
toteuttamisesta, hallinnasta ja
käyttöoikeuden luovuttamisesta
yhteiskäyttöön tontteja koskevien
asemakaavamääräysten täyttämiseksi.
A Oy muun ohella luovutti erillissopimukseen perustuen pysäköintipaikkoja ympärivuorokautiseen ja pitkäaikaiseen käyttöön yhtiön osakkaina olevien asunto-osakeyhtiöiden osakkaille tai heidän
vuokralaisilleen. Pysäköinti tapahtui vuorottaispysäköintinä nimeämättömillä paikoilla. A Oy peri pysäköintipaikasta erillisen korvauksen. A Oy ei luovuttanut asuntoosakeyhtiön osakkeita eikä asuinhuoneistojen käyttöoikeuksia.
Koska A Oy:n osakkeenomistajana asunto-osakeyhtiöillä ja asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajana sen osakkaalla oli oikeus käyttää kiinteistöä, siis pysäköintipaikkaa, omistusoikeutensa perusteella, A Oy:n toiminta ei tältä osin ollut arvonlisäverolain 29 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua verollista pysäköintitoimintaa vaan
lain 27 §:ssä tarkoitettua kiinteistöön kohdistuvan oikeuden verotonta luovuttamista.
Ennakkoratkaisu ajalle 8.12.2010–
31.12.2011
12
KHO:2013:63
Arvonlisävero - Vähennettävä
vero - Yleinen vähennysoikeus Vähennysoikeuden rajoitukset Edustuskulut - Markkinointikulut - Tarjoilu tuote-esittelyjen ja
koulutustilaisuuksien yhteydessä - Tavanomainen tarjoilu Rajoitettu kohderyhmä
A Oy järjesti kustantamiensa oppikirjojen esittelyyn ja markkinointiin sekä niiden käyttäjien kouluttamiseen liittyviä tilaisuuksia
opettajille arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Kutsuja tilaisuuksiin lähetettiin yleensä alueellisesti kouluihin ja kyseisen oppiaineen opettajille.
A Oy:llä oli oikeus vähentää niiden tavaroiden ja palvelujen hintaan sisältyvä arvonlisävero, jotka
yhtiö oli hankkinut tavanomaista
tarjoilua varten yhtiön verollista
liiketoimintaa silmällä pitäen järjestetyissä tilaisuuksissa. Tavanomaisella tarjoilulla tarkoitettiin
kahvitarjoilua sekä buffet-tyyppistä tai tasoltaan vastaavaa lounastarjoilua ruokajuomineen.
Tilaisuuksien varsinaisen ohjelman jälkeen järjestetyistä illallis- ja
cocktailtilaisuuksista aiheutuneet
kulut olivat edustuskuluja, joiden
osalta yhtiöllä ei ollut vähennysoikeutta. Arvonlisäveron jälkiverotus tilikausilta 1.1.–31.12.2005 ja
1.1.–31.12.2006.
KHO:2013:64
Arvonlisävero - Vähennettävä
vero - Yleinen vähennysoikeus Vähennysoikeuden rajoitukset Edustuskulut - Lääke-esittelyja koulutustilaisuus - Tavanomainen tarjoilu - Rajoitettu
kohderyhmä - Kohderyhmämarkkinointi
Lääkemääräyksellä toimitettavien
lääkkeiden valmistusta, maahantuontia ja markkinointia harjoittava yhtiö järjesti lääke-esittelyjä ja
tuotekoulutustilaisuuksia lääkäreille ja muulle terveydenhuoltohenkilökunnalle. Tilaisuuksissa
esiteltiin yhtiön tuotteita ja markkinoitiin sekä koulutettiin käyttämään yhtiön valmistamia lääkkeitä. Yhtiö tarjoili lääke-esittelytilaisuuksien yhteydessä osallistujille
kahvia ja kahvileipää sekä koulutustilaisuuksissa myös buffettyyppisiä lounaita. A Oy:llä oli oikeus vähentää tilaisuuksien järjestämistä ja niihin liittyvää tavanomaista tarjoilua varten hankki-
Arvonlisäverolaki 102 § 1 mom.
1 k. (940/1999) ja 114 § 1 mom. 3 k.
Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annettu arvonlisäverodirektiivi 2006/112/EY 176 art.
Unionin tuomioistuimen tuomio
asioissa C-371/07, Danfoss ja
AstraZeneca sekä C-177/99 ja C181/99, Ampafrance ym.
KHO:2013:65
Elinkeinotulon verotus - Menon
vähennyskelpoisuus - Edustusmenot - Kauppiaspäivät - Tarjoilu liiketoimintaan liittyvän
kokousohjelman yhteydessä Vapaa-ajan ohjelma ja osallistujien yöpyminen - Rajoitettu kohderyhmä
A Oy järjesti vuosittain eri tuotemerkkien jälleenmyyjinä toimiville
kauppiaille, jotka olivat itsenäisiä
yrittäjiä, kauppiaspäiviä. Kauppiaspäivien varsinaiseen kokousohjelmaosuuteen sisältyi muun
muassa tuotannon, jälleenmyynnin ja yhteistyökumppaneiden puheenvuorot sekä tilanne- ja markkinointikatsaukset. A Oy sai vähentää kauppiaspäivistä johtuneet
menot kokonaan siltä osin kuin
menot olivat aiheutuneet yhtiön
liiketoimintaan kuuluvan varsinaisen kokousohjelmaosuuden järjestämisestä ja siihen liittyvästä tavanomaisesta tarjoilusta. Tavanomaisella tarjoilulla tarkoitettiin
kahvitarjoilua sekä buffet-tyyppistä tai tasoltaan vastaavaa lounastarjoilua ruokajuomineen.
Kauppiaspäivien kokousohjelman jälkeen järjestetyt iltaohjelmatilaisuudet sekä seuraavana päivänä järjestetyt aamusaunat tarjoiluineen olivat edustustilaisuuksia,
joiden osalta yhtiölle aiheutuneet
kulut olivat yhtiön edustusmenoja.
Myös osallistujien yöpymisestä aiheutuneet kustannukset olivat yhtiön edustusmenoja. Vuonna 2007
toimitettu jälkiverotus verovuodelta 2005.
Laki elinkeinotulon verottamisesta
7 § ja 8 § 1 mom. 8 k.
KHO:2013:67
myynti - Edunvalvontapalvelu Päämieheltä perittävä edunvalvontapalkkio - Yksityisen palve-
luntuottajan tehtäväksi annettu
toiminta - Viranomaistoiminta Sosiaalihuolto - Vastikkeellinen
suoritus - Veron peruste
Oikeusaputoimisto osti yhtiöltä
edunvalvontapalveluja holhoustoimen edunvalvontapalveluiden
järjestämisestä annetun lain mukaisesti. Yhtiö sai palkkionsa osittain oikeusaputoimistolta ja osittain päämiehiltään. Päämiehiltä
veloitettavat palkkiot perustuivat
yhtiön oikeusaputoimiston kanssa
solmimaan sopimukseen ja määrien osalta oikeusministeriön
edunvalvojan palkkion määräytymisen perusteista antamaan ohjeeseen.
Yhtiön päämiehiltään saamissa
palkkioissa ei ollut kysymys viranomaistoiminnasta tai verottomien
sosiaalipalvelujen myynnistä saaduista vastikkeista eivätkä palvelut
olleet muullakaan perusteella verottomia. Kun päämiehiltä saaduilla palkkioilla oli lisäksi suora ja välitön yhteys yhtiön oikeusaputoimistolle myymiin edunvalvontapalveluihin, palkkiot oli luettava
palvelujen myynnin veron perusteeseen ja yhtiön oli suoritettava arvonlisäveroa näistä palkkioista.
Ennakkoratkaisu ajalle
1.7.2011–31.12.2012.
KHO:2013:68
Elinkeinotulon verotus - Menon
vähennyskelpoisuus - Julkinen
ostotarjous - Osakeannin järjestämismeno - Käyttöomaisuusosake
- Osakkeiden hankintameno –
Vuosikulu
Suomalainen A Oyj oli tehnyt norjalaisen C ASA:n osakkaille julkisen ostotarjouksen, jonka mukaan
osakkeiden kauppahinta muodostuisi osaksi rahavastikkeesta ja
osaksi A Oyj:n liikkeeseen laskemista uusista osakkeista. Osakehankinta toteutui ja A Oyj kirjasi C
ASA:n osakkeet käyttöomaisuuteensa. A Oyj:lle oli aiheutunut ostotarjoukseen liittyvän osakeannin
järjestämisestä menoja vajaat
800000 euroa, jotka koostuivat listalleottoesitteen laatimisessa käytettyjen juridisten ja taloudellisten
neuvonantajien palkkioista, painatuskustannuksista sekä esitteen
hyväksymisestä aiheutuneista viranomaismaksuista.
Yhtiö oli kirjanpidossaan käsitellyt nyt kyseessä olevat menot
vuosikuluina vähennettävinä rahoitusmenoina. Verotusta toimitettaessa yhtiön ilmoittamat me13
not oli katsottu osaksi C ASA:n
osakkeiden hankintamenoa ja menot oli lisätty A Oyj:n tuloon. C
ASA:n osakkeiden hankintaan välittömästi liittyvät menot, joista
asiassa ei ollut kysymys, yhtiö oli
aktivoinut osakkeiden hankintamenoon.
Osakeannin järjestämiseen liittyi
arvopaperimarkkinalain 2 luvun
3 §:n 1 momentin mukainen velvollisuus listalleottoesitteen laatimiseen. Tästä aiheutuneiden menojen oli katsottava liittyvän läheisemmin uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen kuin yrityskaupassa yhtiölle siirtyneiden osakkeiden hankintaan siitä riippumatta,
että liikkeeseen laskettuja uusia
osakkeita käytettiin osana hankittavien osakkeiden kauppahintaa.
Listalleottoesitteen laatimiseen liittyneet menot olivat A Oyj:n verotuksessa vähennyskelpoisia vuosikuluja. Verovuosi 2007.
Momentti
miensa tavaroiden ja palvelujen
hintaan sisältyvät arvonlisäverot.
Arvonlisäveron palautushakemukset tilikausilta 1.1.–31.12.2007
ja 1.1.–31.12.2008.
KHO:2013:69
Elinkeinotulon verotus - Tulolähde - Menon vähennyskelpoisuus - Rahoitusomaisuus Sijoitusrahasto-osuus – Luovutustappio
Maansiirtoalan liiketoimintaa harjoittava yhtiö oli sijoittanut elinkeinotoiminnassa syntyneitä varoja
sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin. Yhtiön esittämän selvityksen
mukaan sijoitusten oli tarkoitus
toimia puskurina taloudellisesti
huonompien aikojen varalle ja tulevia investointitarpeita varten, joihin tarkoituksiin rahasto-osuudet
myymällä saadut varat oli sittemmin myös käytetty. Rahastoosuuksien omistusaika oli vaihdellut noin 1,5 vuodesta kolmeen
vuoteen. Näissä oloissa ja koska sijoitusrahasto-osuuksiin sijoitetut
varat eivät olleet suhteettoman
suuria yhtiön liiketoimintaan nähden, rahasto-osuuksia oli pidettävä yhtiön liiketoiminnan rahoitusomaisuutena. Yhtiöllä oli oikeus
vähentää rahasto-osuuksien
myynnistä aiheutunut luovutustappio elinkeinotoiminnan tulolähteen menona. Verovuosi 2009.
KHO:2013:70
Veronhuojennus - Yleishyödyllinen yhteisö - Sairaankuljetustoiminta - Kilpailuhaitta –
Hankintakilpailu
Yhdistys ryhtyi harjoittamaan
kunnassa ensihoito- ja sairaankulMomentti 5/2013
jetustoimintaa osallistuttuaan kunnan järjestämään sairaankuljetustoiminnan tarjouskilpailuun. Eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen
veronhuojennuksista annetun lain
mukaisen veronhuojennuksen
myöntämisen yhdistyksen tästä
toiminnasta saamalle elinkeinotulolle katsottiin aiheuttavan muille vastaavaa toimintaa harjoittaville elinkeinonharjoittajille haittaa,
joka ei ollut vähäinen. Verovuodet
2008–2012.
KHO:2013:84
Henkilökohtaisen tulon verotus Asunnon ja työpaikan välinen
matka - Erityinen työntekemispaikka - Kommandiittiyhtiön
vastuunalainen yhtiömies - Kilometrikorvaukset - Kommandiittiyhtiön palkkakirjanpito Palkkameno – Voitonjakoerä
Kommandiittiyhtiö oli maksanut
vastuunalaiselle yhtiömiehelleen
A:lle kilometrikorvauksia kodin ja
työpaikan välisistä matkoista verovuosina 2007 ja 2008. Verotuksessa
katsottiin, ettei kilometrikorvauksia voitu pitää tuloverolain 71 ja
72 §:n nojalla verovapaina matkakustannusten korvauksina, vaan
korvauksia oli pidettävä A:n ansiotulona.
Hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen, jossa vaadittiin kilometrikorvausten katsomista verovapaaksi sillä perusteella, että matkat
oli tehty erityiseen työntekemispaikkaan. Hallinto-oikeus katsoi
kuitenkin, että kun A ei ollut nostanut kommandiittiyhtiöstä lainkaan rahapalkkaa eikä hänen
asuntonsa ja varsinaisen työpaikkansa välisistä matkoista maksettua etuutta ollut kommandiittiyhtiön kirjanpidossa käsitelty palkkamenona toimittamalla siitä ennakonpidätys, etuutta oli pidettävä voitonjakoeränä, joka ei ollut
A:n veronalaista tuloa.
Korkein hallinto-oikeus katsoi
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksesta, että ratkaisevaa oli, oliko suorituksia käsitelty
yhtiön kirjanpidossa palkansaajalle maksettuina suorituksina. Kilometrikorvaukset oli tässä tapauksessa vähennetty yhtiön menona
kirjanpidossa ja verotuksessa. Ne
oli myös käsitelty palkkakirjanpidossa ja ilmoitettu työnantajan
vuosi-ilmoituksessa. Yhtiön A:lle
maksamia suorituksia oli pidettävä palkkana eikä voitonjakona.
Korkein hallinto-oikeus kumosi
hallinto-oikeuden päätöksen sekä
saattoi voimaan verotuksen oikaisulautakunnan päätökset ja toimitetut verotukset valituksenalaisilta osin.
Kun kaava ei tältä osin ollut valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen, ympäristöministeriön
oli tullut hylätä valitus.
Verovuodet 2007 ja 2008.
Ympäristöasiat
Maankäyttö- ja rakennuslaki 31 § 3
ja 6 mom., 188 § 3 mom. ja 203 §
Kuntalaki 90 § 2 ja 3 mom.
KHO:2013:43
KHO:2013:55
Maankäyttö ja rakentaminen Rakennusluvan hakeminen Rakennuspaikan hallinta - Tontti
- Yhteisomistus - Hallinnanjakosopimus - Suostumuksen
peruuttaminen - Sopimuksen
sitovuus
Maankäyttö ja rakentaminen Asemakaava - Kunta - Viranhaltija - Esteellisyys - Puolueettomuuden vaarantuminen muusta
erityisestä syystä
Asiassa oli ensin otettava kantaa
siihen, voitiinko hallinnanjakosopimukselle ylipäätään antaa
merkitystä arvioitaessa maankäyttö- ja rakennuslain 131 §:n 1 momentin nojalla sitä, hallitseeko rakennusluvan hakija rakennuspaikkaa. Tämän jälkeen oli vielä arvioitava, voitiinko nyt kysymyksessä
olevaa hallinnanjakosopimusta pitää riittävänä selvityksenä siitä,
että rakennusluvan hakija hallitsi
puheena olevaa rakennuspaikkaa
mainitussa säännöksessä edellytetyllä tavalla.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 131 §
1 mom.
KHO:2013:49
Maankäyttö ja rakentaminen Maakuntakaava - Vahvistaminen - Muutoksenhaku - Alistus Jatkovalitus - Toimivalta - Tutkimatta jättäminen
Maakuntakaavaa ei voida jatkovalituksessa korkeimmalle hallintooikeudelle vaatia kumottavaksi
laajemmin tai muilta osin kuin ympäristöministeriölle tehdyssä valituksessa. Asian arviointiin ei vaikuta se seikka, että ympäristöministeriön tulee valituksista riippumatta vahvistusviranomaisena arvioida maakuntakaavan lainmukaisuus ja tarvittaessa jättää maakuntakaava kokonaan tai osittain
vahvistamatta. Vaatimus päätöksen kumoamisesta vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyillä perusteilla oli siten jätettävä
tutkimatta.
Ympäristöministeriölle tehdyssä valituksessa vaadittu MY1-alueen rajauksen palauttaminen kaavan ehdotusvaiheen mukaiseksi ei
kuulunut ympäristöministeriön
toimivaltaan, vaan olisi tarkoittanut kaavan asiallista muuttamista.
14
Kun otettiin huomioon kysymyksessä olevan asemakaavan keskeinen sijainti ja kaupunkirakenteellinen merkitys R:n kaupungissa,
kaupungin olosuhteissa poikkeuksellisen suuri ja vain yhden
yhtiön toteutettavaksi tuleva
rakennusoikeus, A:n keskeinen
rooli hankkeen toteuttamisyhtiön
valintamenettelyssä ja hankkeen
maankäytön suunnittelussa sekä
A:n puolison siirtyminen tässä tilanteessa kysymyksessä olevan
valintamenettelyn voittaneen yhtiön palvelukseen myyntineuvottelijaksi kesken kaavan laatimisen,
luottamus apulaiskaupunginjohtaja A:n puolueettomuuteen oli tilannetta kokonaisuutena arvioiden vaarantunut hallintolain
28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. A oli siten ollut
esteellinen esittelemään asiaa
muun muassa kaupunginhallituksessa, ja valtuuston päätös kaavan
hyväksymisestä oli syntynyt kuntalain 90 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.
Hallintolaki 27 §, 28 § 1 mom. 3 ja
7 k. sekä 28 § 2 mom.
KHO:2013:60
Maankäyttö ja rakentaminen Maankäytön suunnittelun ja kiinteistönmuodostamisen välinen
suhde - Rakennuslupaharkinta Yleiskaavan rakentamisrajoitus Rakennuspaikka - Rakennusoikeus - Poikkeamisharkinta Kiinteistötoimitus – Halkominen
Asiassa oli kysymys kahdesta erillisestä rakennushankkeesta, jotka
kohdistuivat samasta emätilasta
halkomalla muodostettuihin vierekkäisiin tiloihin. Alueella oli voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa emätilan alueelle oli
osoitettu yksi rakennuspaikka.
Yleiskaavassa oli kaavamääräyk-
2 mom. ja 136 §
Ks. ja vrt. KKO 2006:103.
KHO:2013:74
Ympäristölupa - Kallion louhinta ja murskaus - Luvan myöntämisen edellytykset - Erityinen
luonnonolosuhde - Pölypäästö Hankkeen vaikutusalue - Hämähäkkieläinlaji - Selvilläolovelvollisuus - Selvitysvelvollisuus –
Luonnonsuojelu
Ympäristöluvanvarainen toiminta koski kallioaineksen louhintaa
ja murskausta. Kysymyksessä olevalta kallioalueelta oli löydetty
harvinaisiin hämähäkkieläimiin
kuuluvia lajeja ja tieteelle mahdollisesti uusi laji. Alueelta löydettyihin hämähäkkieläinlajeihin
liittyvät tutkimukselliset arvot
osoittivat hankkeen vaikutusalueella mahdollisesti olevan
merkitystä ympäristönsuojelulain
42 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna erityisenä luonnonolosuhteena. Asiassa oli myös pidettävä selvitettynä, että toiminnasta
aiheutuvat pölypäästöt huononsivat hämähäkkieläinlajien elinolosuhteita louhinta- ja murskaushankkeen vaikutusalueella. Tähän nähden ja kun otettiin huomioon myös varovaisuusperiaate,
tässä vaiheessa ei ollut edellytyksiä ympäristöluvan myöntämiseen louhinta- ja murskaushanketta varten.
Korkein hallinto-oikeus myös
totesi, että luvan hakijan asiana oli
esittää riittävä selvitys siitä, että
hankkeen pölypäästöistä ja mahdollisista muistakaan ympäristöä
pilaavista päästöistä ei aiheudu
hankkeen vaikutusalueella ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua luvan
myöntämisen esteenä olevan seurauksen syntymisen vaaraa. Sitä
vastoin yleinen mainittujen lajien
tutkiminen ei kuulunut nyt esillä
olevaan lupa-asiaan.
yhdistykseen. Kysymys siitä, oliko
uudella yhdistyksellä oikeus jaoksen toimintaa varten kerättyihin
rahavaroihin.
Ympäristönsuojelulaki 5 § 1 mom.,
35 § 2 mom. ja 42 § 1 mom. 4 k.
VL:2013-38
Pakkokeino – Kotietsintä
KHO:2013:85
Maankäyttö ja rakentaminen Poikkeaminen - Valitusoikeus Maisema - Asunto-osakeyhtiön
osakas
Korkein hallinto-oikeus totesi, että
pelkästään asuinhuoneiston ikkunasta avautuvan maiseman muutos ei ollut sellainen maankäyttöja rakennuslain 193 §:n 3 kohdassa
tarkoitettu asumiseen tai muihin
oloihin huomattavasti vaikuttava
seikka, jonka johdosta muutoksenhakijoilla olisi asunto-osakeyhtiön
osakkeen omistajina valitusoikeus
poikkeamispäätöksestä. Päätös ei
myöskään vaikuttanut muutoksenhakijoiden oikeuteen tai etuun
maankäyttö- ja rakennuslain
193 §:n 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla välittömästi maiseman muutoksen johdosta tai sillä perusteella, että tästä syystä asuntojen arvo
mahdollisesti alenee.
3 ja 4 k.
KKO:N
VALITUSLUVAT
VL:2013-36
Yritysvakoilu
Hovioikeus oli katsonut näytetyksi, että A oli juuri ennen työsuhteensa päättymistä kopioinut
työnantajansa tietojärjestelmistä
tiedostoja henkilökohtaisessa käytössään olleelle tietokoneelle,
vaikka tällaiseen kopioimiseen ei
ollut ollut hänen työtehtävistään
johtuvaa tarvetta. Kysymys siitä,
oliko A hänen syykseen luetulla
menettelyllä syyllistynyt yritysvakoiluun.
VL:2013-37
Yhdistys – Rekisteröimätön
yhdistys – Yhdistyksen varallisuus
Valtaosa rekisteröidyn yhdistyksen jalkapallojaoksen joukkueista
oli siirtynyt uuteen perustettuun
15
Momentti
siä rakennusten lukumäärästä ja
rakennusoikeuden määrästä. Halkominen oli toimitettu yleiskaavan
lainvoimaiseksi tulon jälkeen.
Asiassa oli arvioitava, miten
yleiskaavan rakentamisrajoitukset
oli otettava huomioon rakennushankkeita koskevassa rakennuslupaharkinnassa ja mahdollisessa
poikkeamisharkinnassa. Kysymys
oli tällöin muun ohella siitä, voivatko halkomalla muodostettujen
tilojen nykyiset omistajat erikseen
ja toisistaan riippumatta määrätä
siitä yleiskaavan mukaisesta rakennusoikeudesta, joka aikaisemmin kuului emätilan yhteisomistajille yhteisesti.
Kysymys kotietsinnän toimittamisen edellytyksistä.
VL:2013-39
Oikeudenkäyntimenettely – Jatkokäsittelylupa
Tuottamuksellinen kätkemisrikos
Menettämisseuraamus
Käräjäoikeus oli lukenut vastaajan
syyksi tuottamuksellisen kätkemisrikoksen ja tuominnut valtiolle
menetettäväksi tullimaksukuitin,
jonka väitetään kuuluvan kolmannelle henkilölle ja olevan 11000 euron arvoinen. Kysymys jatkokäsittelyluvan tarpeesta ja myöntämisestä.
VL:2013-40
Asianajaja – Valvonta
Esteellisyys
Osakeyhtiön konkurssissa pesänhoitajana toiminut asianajaja oli aikaisemmin toiminut saman osakeyhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen puheenjohtajana. Asianajajaa koskevassa valvonta-asiassa
kysymys siitä, oliko asianajaja ollut hyvää asianajotapaa koskevien
ohjeiden perusteella esteellinen
pesänhoitajaksi.
VL:2013-41
Rikoksen yritys
Ryöstörikos – Törkeä ryöstö
Vastaajat olivat olleet odottamassa arvokuljetusajoneuvon saapumista pysäköidyssä pakettiautossa aseistettuina ja toimintavalmiudessa ryöstämään auton. Poliisi oli
kuitenkin seurannut vastaajien
toimintaa ja pysäyttänyt arvokuljetusajoneuvon hieman ennen sen
saapumista paikalle ja ottanut vastaajat kiinni pakettiautosta. Kysymys siitä, olivatko vastaajat syyllistyneet törkeän ryöstön yritykseen.
Momentti 5/2013
VL:2013-42
Seksuaalirikos – Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö – Törkeä
lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
Todistelu
Kysymys näytön arvioinnista törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevassa asiassa ja erityisesti lapsen kertomuksen arvioinnista tilanteessa, jossa 3–4vuotias lapsi on kertonut tapahtumista, joiden aikana lapsi on ollut
1–3-vuotias.
VL:2013-43
Rangaistuksen määrääminen Yhdyskuntapalvelu – Muuntaminen vankeudeksi – Valvontarangaistus
Kysymys siitä, voidaanko yhdyskuntapalvelun suorittamatta oleva
osa muuntaa ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta valvontarangaistukseksi. Kysymys lisäksi valvontarangaistuksen tuomitsemisen
edellytyksistä.
VL:2013-44
Valvontarangaistus – Törkeä velvollisuuksien rikkominen
Valvontarangaistukseen tuomittu
A oli rangaistuksen täytäntöönpanon aikana käyttänyt alkoholia
niin, että hänen hengitysilmansa
alkoholipitoisuus oli ollut puhalluskokeessa 0,54 promillea. Kysymys siitä, oliko A rikkonut valvontarangaistukseen kuuluvaa velvollisuutta päihteettömyyteen törkeästi, jolloin valvontarangaistuksesta
suorittamatta oleva osa tuli muuntaa ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi.
VL:2013-45
Tuomioistuimen toimivalta –
Suomen tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta
Konkurssi – Takaisinsaanti konkurssipesään
X Oy:n konkurssipesä oli nostanut
suomalaisessa konkurssituomioistuimessa takaisinsaantikanteen
Sveitsistä ja Brittiläisiltä Neitsytsaarilta olevia yhtiöitä vastaan.
Kysymys Suomen tuomioistuimen
toimivallasta.
VL:2013-46
Tuomioistuimen toimivalta –
Suomen tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta
Konkurssi – Takaisinsaanti
konkurssipesään
X Oy:n konkurssipesä oli nostanut
suomalaisessa konkurssituomioistuimessa takaisinsaantikanteen
Singaporesta olevaa yhtiötä vastaan. Kysymys Suomen tuomioistuimen toimivallasta.
VL:2013-47
Ulosottokaari – Ulosottovalitus
Turvaamistoimi – Vakuus
A vaati turvaamistoimihakemuksessaan, että B:tä kielletään saartamasta A:n alusta. Käräjäoikeus
määräsi B:tä kuulematta väliaikaisen turvaamistoimen, jota täytäntöön pantaessa A asetti ulosottomiehelle ulosottokaaren 8 luvun
2 §:n 1 momentissa tarkoitetun hakijavakuuden. Sittemmin A peruutti turvaamistoimihakemuksensa ja vaati käräjäoikeudessa
asettamansa vakuuden palauttamista. Käräjäoikeus hylkäsi A:n
vaatimuksen. A:n valituksen johdosta hovioikeus katsoi, ettei B:lle
ollut turvaamistoimen hakemisesta tai täytäntöönpanosta aiheutunut oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:ssä tarkoitettua vahinkoa
tai kuluja. Hovioikeus määräsi hakijavakuuden palautettavaksi
A:lle, vaikka mainitun luvun 12 §:n
2 momentin mukainen yhden vuoden määräaika edellä tarkoitettujen vahingon ja kulujen korvaamista koskevan kanteen nostamiselle ei ollut vielä kulunut umpeen.
Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta.
VL:2013-48
Oikeudenkäyntimenettely – Jatkokäsittelylupa
Pahoinpitely
Hovioikeus oli pyytänyt pahoinpitelyä koskevassa asiassa ehdottomaan vankeuteen tuomitulta valittajalta lausuman hänelle aikaisemmin tuomittuun yhdyskuntapalvelun suorittamiseen liittyvistä sei-
Toimitus: Tuomas Kokkonen
Talentum Media Oy
http://www.talentumshop.com
www.suomenlaki.com
koista ja valvontarangaistuksen
mahdollisesta soveltamisesta asiassa. Lausuman saatuaan hovioikeus
ei ollut myöntänyt jatkokäsittelylupaa. Kysymys hovioikeuden menettelystä ja jatkokäsittelyluvan
myöntämisen edellytyksistä.
VL:2013-49
Osakeyhtiö – Yhtiön varojen
käyttö
Sopimus – Sopimuksen sitovuus
Osakeyhtiö oli myynyt omia osakkeitaan 3000 euron kappalehintaan. Kauppakirjassa yhtiö oli sitoutunut kolmen vuoden kuluttua
lunastamaan osakkeet takaisin
osakkaaltaan 6000 euron kappalehintaan, mikäli osakas haluaa
myydä ne yhtiölle. Kysymys siitä,
sitoiko yhtiön omien osakkeiden
lunastamista koskeva ehto yhtiötä.
VL:2013-50
Rangaistuksen määrääminen
Törkeä pahoinpitely
A, joka oli rikokset tehdessään 19vuotias ja jota ei ollut aikaisemmin
tuomittu vankeusrangaistukseen,
tuomittiin hovioikeudessa kahdesta törkeästä pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta, pahoinpitelystä ja pahoinpitelyn yrityksestä
3 vuoden vankeusrangaistukseen.
Kysymys rangaistuksen määräämisestä.
VL:2013-51
Puolustaja – Puolustajan määrääminen
A oli ollut murhasta epäiltynä
kiinniotettuna ja pidätettynä 11.–
13.6.2012, jonka jälkeen hänet oli
laskettu vapaaksi. A pyysi käräjäoikeudelle 2.7.2012 saapuneessa
hakemuksessaan, että asianajaja B
määrätään hänen puolustajakseen.
Käräjäoikeus hylkäsi päätöksellään 6.7.2012 hakemuksen sillä perusteella, että A:n osalta oli
4.7.2012 tehty päätös esitutkinnan
lopettamisesta ja että A:n vapautumisen perusteella oli ollut muutoinkin selvää, ettei häntä tosiasiassa enää ollut epäilty henkirikoksesta tai osallisuudesta siihen.
Kysymys siitä, olisiko A:lle pitänyt
määrätä puolustaja.

Momentti 5_13.fm - LakimiesUutiset

Transcription

Similar documents

STS03: Voiman momentti tasossa

Momentti 4_13.fm - LakimiesUutiset

Momentti 8_13.fm - LakimiesUutiset

Lue pdf-muodossa

Momentti 3_13.fm - LakimiesUutiset

Lue pdf-muodossa

Ville Punnon esitys - asianajajapaiva.fi

2015 (1-5) - Suomen Asianajajaliitto

Susanna Siitonen, Työ- ja elinkeinoministeriö

KVTES:n JAKSOTYÖAIKAMÄÄRÄYSTEN SOVELTAMINEN

RATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino

Akselikytkimet & Kiinnitysholkit

Kirjanpitolain tulkinta kuudessa Korkeimman oikeuden

Ympäristöministeriön toimialan kevätistuntokaudella 2016

iihth betk - Royal Huisman

Sisällysluettelo

Turun hallinto-oikeuden päätös 14/0537/2

Avaa tiedosto - Tampereen yliopisto

HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2012 – 31.1.2014

Linkki julkaisuun - UEF Electronic Publications - Itä

Ihmisoikeudet Suomen oikeudessa ja asianajajan työ ssä

Työehtosopimus 1.2.2014 - 31.1.2017 pdf:nä