docDemokratiatyöryhmän väliraportti
download 
Report Transcription
Demokratiatyöryhmän väliraportti
Demokratiatyöryhmän väliraportti 7.4.2014 johtoryhmä Salpausselän kuntajakoselvitys Demokratiatyöryhmän väliraportti 1. ”Jos äänestämällä voisi vaikuttaa, se kiellettäisiin lailla.” Demokratia kansanvalta; oikeus olla mukana päättämässä yhteisistä asioista. Näin kerrotaan nykysuomen sivistyssanakirjassa. Demokratia on kansan valtaa, joka Suomessa on suurelta osin järjestetty edustukselliseksi demokratiaksi. Demokratiassa kansalla on oikeus poliittisen vallan käyttöön, oikeus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Laajimmillaan demokratia ymmärretään arvoksi, jolloin demokratia merkitsee esimerkiksi yksilönvapautta, kansalaisten poliittisia oikeuksia, sananvapautta, suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa jne. 1.1.Osallisuuden ja vaikuttamisen perusta Perussäännökset yksilön oikeudesta osallistua yhteiskunnan toimintoihin löytyvät Suomen perustuslaista. Perustuslain 2 §:n mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Sen ohella kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Olennainen osa kansanvaltaista valtiojärjestystä on myös kansalaisyhteiskunnan vapaan toiminnan turvaaminen, samoin kuin ihmisten mahdollisimman laajat osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet yhteiskuntaelämän eri aloilla. Olennainen merkitys kansanvallan toteuttamisessa on erityisesti kunnallisella itsehallinnolla. Perustuslain 121 §:n 1 momentin mukaan kuntien hallinnon tulee perustua niiden asukkaiden itsehallintoon. Perustuslain 14 §:n 3 momentissa säädetään julkiselle vallalle tehtäväksi edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Säännös ilmaisee siten sen periaatteen, etteivät yksilön mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen voi kansanvaltaisessa yhteiskunnassa rajoittua pelkästään mahdollisuuteen äänestää vaaleissa. Lähde: www.kunnat.net 1.2. Lähidemokratia Kuntalaiset ovat kiinnostuneista palvelujen lisäksi omaan lähiympäristöönsä liittyvistä kysymyksistä. Asukkaiden omaehtoisen aktiivisuuden tukemisella vahvistetaan kunnan eri alueita. Alueellinen toiminta vahvistaa identiteettiä ja antaa pohjaa yhteiselle näkemykselle oman asuinalueen kehittämisestä. Myös kunnan tai kaupungin alueella toimivien alueellisten ryhmien asemaa voidaan virallistaa. Kyläyhdistykset, kaupunginosayhdistykset ja esimerkiksi alueelliset kehittämistoimikunnat vaikuttavat oman asiantuntemuksensa kautta muun muassa asuinalueiden kehittämiseen ja kaavoituskysymyksiin yhteistyössä kunnan kanssa. Useilla ryhmillä on laajaa vuorovaikutusta alueen asukkaiden kanssa. Eri paikallistoimijoiden merkitys on suuri asioiden valmisteluvaiheessa, arvioinnissa ja toimintojen kehittämisessä. Lähde: www.kunnat.net 1.3. Lähidemokratia edellyttää uusia toimintamalleja sekä muutoksia asenteissa 2 On tavallista, että kunnan viranhaltija- ja luottamushenkilöorganisaatio ei osaa ottaa asukkaita mukaan asioiden suunnitteluun ja valmisteluun. Jos kuntalaisten halutaan pääsevän aidosti Salpausselän kuntajakoselvitys Demokratiatyöryhmän väliraportti vaikuttamaan omaa lähiympäristöään ja palvelujaan koskeviin asioihin, muutenkin kuin vaaleilla valittujen edustajien kautta, on asukkaiden osallistuminen ulotettava myös kuntien suunnittelu-, palvelu- ja päätöksentekojärjestelmiin. Tämä käy ilmi valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön Siv Sandbergilta ja Ritva Pihlajalta tilaamasta selvityksestä ”Alueellista demokratiaa”, joka julkaistiin 18.9.2012. 1.3.1. Alueellista demokratiaa Sandbergin ja Pihlajan selvityksen mukaan asukkaiden mahdollisuus päästä lähidemokratian alueellisten toimielinten kautta vaikuttamaan kunnan suunnitteluun ja päätöksentekoon jää usein heikoksi. Alueellista demokratiaa -selvityksessä ehdotetaan konkreettisia keinoja järjestää asukkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen. 1. Paikallisyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Yksi keino on lisätä ja kehittää kunnan, asukkaiden ja kunnan osa-alueiden yhteistyötä muun muassa nykyistä suunnitelmallisemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi. 2. Kuntalakiin otetaan säädöksiä kunnan osa-alueille perustettavista aluelautakunnista. Ne osallistuisivat palvelujen järjestämiseen ja alueen kehittämiseen. Kuntalaisilla olisi aluelautakunnan kautta aitoa suunnittelu-, päätös-, toimi- ja budjettivaltaa. 3. On asioita ja tehtäviä, jotka voidaan hoitaa paikallisesti ja pienimuotoisesti suurta kuntaa paremmin ja tehokkaammin. Selvityksessä ehdotettavassa lähikunta-mallissa annettaisiin nykyisille kunnille mahdollisuus kuntaliitostilanteessa jatkaa toimintaansa lähikuntana. Ne vastaisivat tärkeimmistä lähipalveluista, paikallista asiantuntemusta edellyttävistä tehtävistä sekä alueen elinkeinotoiminnan kehittämisestä. 1.3.2. Kansalaisfoorumit Oikeusministeriö selvitti, millaisia kansalaisfoorumimalleja käytetään edustuksellisen päätöksenteon tukena ja miten niitä voitaisiin soveltaa Suomessa kuntarakenneuudistuksen edetessä. Selvityksessä todetaan, että kansalaisfoorumit sopivat hyvin paikallistason kansalaisosallistumisen keinoiksi, ja niitä voidaan järjestää esimerkiksi kansalaismielipiteen selvittämiseksi ennen kuntaliitosta tai palvelujen kehittämiseen, kaavoitukseen ja lähidemokratiaan liittyvissä kysymyksissä. Selvityksessä katsotaan, että kansalaisfoorumit voivat lisätä osallistumisen yhdenvertaisuutta, motivoida kuntalaisia osallistumaan sekä lisätä demokraattisen päätöksenteon legitimiteettiä uusissa hallintoyksiköissä. Tuottamalla valistuneen ja harkitun kansalaismielipiteen ne voivat myös parantaa osallistumisen ja päätöksenteon laatua. Lähde: Valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö tiedottavat 18.09.2012 | Tiedote 169/2012 2. Työryhmän tehtävät Demokratiatyöryhmän tehtävänä on tuottaa - suunnitelma asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista sekä lähidemokratian toteuttamisen keinoista uudessa kunnassa - yksityiskohtainen arvio yhdistymisen eduista ja haitoista demokratian näkökulmasta. 3 Salpausselän kuntajakoselvitys Demokratiatyöryhmän väliraportti Lisäksi työryhmä selvittää oman teema-alueensa osalta, kuinka kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät Salpausselän kuntajakoselvityksen alueella ja arvioi yhdistymisen etuja ja haittoja. Valmistelun alkuvaiheessa johtoryhmä tarkisti demokratiatyöryhmän ja johtoryhmän tehtävien rajausta siten, että päätöksentekojärjestelmän rakenteesta ja toimintatavasta esityksen laatii johtoryhmä. 3. Nykytila Työryhmän asiantuntijajäsenet kartoittivat selvityksessä mukana olevien kuuden kunnan osalta toteutetut lähidemokratiamallit sekä asukkaiden nykyiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. 3.1. Lähidemokratia selvityskunnissa Alueellisen demokratian malleja on toteutettu Hollolassa, Iitissä, Lahdessa ja Nastolassa, näistä Iittiä lukuun ottamatta toiminta on päättynyt. Hollolassa vuosina 1989 – 2008 toiminut Vesikansalautakunta oli virallinen toimielin jolla oli niin päätös- kuin budjettivaltaa mm. kaavoituksessa. Toiminnan alussa tuloksena oli konkreettisia toimenpiteitä alueen kehittämiseksi mm. investoinnit sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Myöhemmin alueen asukkaiden aktiivisuus laimeni, kun päätösvalta ja taloudelliset resurssit vähenivät, ja päätösvaltaa siirrettiin takaisin toimialojen lautakunnille. Hollolassa koulujen johtokuntien lakkauttamisen jälkeen v. 2009 perustettiin viisi lähipalvelualuetta ja kullekin oma lähineuvosto. Näiden tehtävinä oli tuottaa arvokasta asiakasnäkökulmaa osaksi kunnan palvelujen kehittämistä ja arviointia sekä kannustaa, luoda ja kehittää alueella omatoimisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviä malleja. Valtuusto nimesi neuvostoihin neljäksi vuodeksi kerrallaan seitsemän jäsentä, joista kolme oli poliittisia luottamushenkilöitä ja neljä alueen yhdistysten esittämää jäsentä. Neuvostoilla ei ollut taloudellista valtaa eikä päätösvaltaa. Lähineuvostot lakkauttamisen (31.12.2012) syynä oli mm. omatoimisuuden ja sisäisen innostuksen puute, päätösvallan puuttuminen sekä aidon, luontaisen kytkennän puute kunnan organisaatioon. Iitissä kyläasiain neuvottelukunta on toiminut vuodesta 2003 lähtien. Se on 4-5 kertaa vuodessa kokoontuva neuvoa-antava toimielin, jolla ei ole omaa budjettia eikä myöskään päätäntävaltaa. Jäsenet ovat kyläyhdistysten valitsemia ja neuvottelukunnalla on toimiva yhteys kunnan hallintoon, kun sihteerinä toimii kunnan maaseutusihteeri. Neuvottelukunnan toiminta nähdään hyvänä kuulemiskanavana. Sen onnistuminen johtunee sihteerin sidoksista kuntaan vi- 4 Salpausselän kuntajakoselvitys Demokratiatyöryhmän väliraportti ranhaltijana ja nykyisenä luottamushenkilönä. Myös muut luottamushenkilöt ovat aktiivisella osallistumisellaan antaneet toiminnalle vaikuttavuutta. Vuonna 2005 Lahdessa toimi kolme aluetyöryhmää, mutta koska alue- ja yhteisötyön jatkoa ei resursoitu, aluetyöryhmätoiminta ei ole jatkunut vuoden 2006 jälkeen. Ns. Vanamo hankkeessa on aluetoimintaa aktivoitu, mutta sillä ei ole virallista asemaa eikä erillisiä toimielimiä. Kaupungissa on ollut käytössä alue- ja virkamieskummitoimintamalli, johon on osallistunut 77 aluekummia ja 13 virkamieskummia. Osa aluekummeista on opiskellut kansalaisvaikuttamista Lahden kansanopistossa. Nastolassa vapaakuntakokeilun aikana vuosina 1989-1993 koulujen johtokunnat saivat määrärahan alueen hyväksi käytettäväksi. Pääosin se meni kuitenkin koulun toimintaan ja hankintoihin, joihin koululle osoitetut määrärahat eivät riittäneet. 3.2. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet selvityskunnissa Selvityksessä mukana olevien kuntien osalta kartoitettiin millaisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia asukkailla, asiakkailla ja eri toimijoilla on kunnissa tällä hetkellä. Yhteenveto liitteenä nro 1. 3.3. Lähidemokratiamuodot toteutuneissa kuntaliitoksissa Demokratiatyöryhmä perehtyi alueellisen vaikuttamisen malleihin seitsemän toteutuneen kuntaliitoksen osalta: Hämeenlinna, Jyväskylä, Kouvola, Mikkeli, Oulu, Salo ja Rovaniemi. Tiedot saatiin kuuden kunnan osalta ja ne on koottu liitteeseen nro 2. 3.4. Nykyisen lainsäädännön mahdollisuudet Nykyinen kuntalaki sallii enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta kokeilut lähidemokratian ja kansalaisvaikuttamisen osalta ovat ohuita. Ovatko kokeillut keinot olleet lähinnä näennäisdemokratiaa? - - 5 Ratkaisevaa ovat tehtävät ei nimi; mitä vastuuta ja valtaa ollaan valmiita antamaan Akilleenkantapäät o alueelliset toimielimet irrallaan kuntaorganisaatiosta o kuntaorganisaatio ei hyödynnä o alueellinen toimintatapa usein ristiriidassa kunnan johtamiskäytäntöjen kanssa o tunnetaan huonosti o tehtävät ja roolit epäselvät o elinkaari usein lyhyt, myös kehittäminen lyhytjänteistä Vahvuudet ja mahdollisuudet o pitkään toimineilla vahva asema kehittäjänä ja käytännön toimijana o paikallista aktiivisuutta ja vastuunottoa myös vaikeissa päätöksissä o huomioivat kuntalaisille tärkeitä asioita, jotka ovat ”liian pieniä” tavalliselle päätöksentekokoneistolle o sektoreiden välistä konkreettista yhteistyötä o ovat kanavia rekrytoida uusia päättäjiä ja monipuolistavat tapoja osallistua Salpausselän kuntajakoselvitys Demokratiatyöryhmän väliraportti 4. Tarve/Kehityskuva Miten paikallinen asiantuntemus säilytetään asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa? Miten alueellista identiteettiä voidaan tukea niin, että aktiivinen ja oma-aloitteinen toiminta säilyy jatkossakin? Miten kuntalaisten luottamusta päätöksentekoon voidaan lisätä, miten kuntalaisten osallisuuden tunnetta voidaan lisätä, että vaikuttaminen ei jäisi pelkän näennäisdemokratian tasolle? Laajan ja monimuotoisen kunnan koko alueen kehityksen vahvistamiseksi ja paikallisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi hallintoa ja päätöksentekoa on perusteltua järjestää hajautetusti. Lisäksi tulee ottaa käyttöön myös muita osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja. Kestävä ja toimiva lähidemokratia syntyy yhteistyössä julkisen vallan ja kansalaistoimijoiden kanssa, se ei toimi, että pelkkä kuntaorganisaatio pyrkii saamaan aikaiseksi kuntalaisille vaikuttamisen keinoja. Asukkaat, järjestöt, yritykset on saatava mukaan osallistumaan, lähidemokratia on yhteistyön rakentamista ja vahvuuksien hyödyntämistä. Alueellisen toimielimen kohdalla on ratkaistava ainakin seuraavat asiat: toimivalta ja hallinnollinen organisointi määräraha edustajien valinta aluejako Alueellisen toimielimen elinehto lienee sellainen toimivalta, jonka kautta alueen asukkaat saavat todellisen mahdollisuuden vaikuttaa paikallisiin tarpeisiin. Lähidemokratian käytännön toteuttamistavat on aina mietittävä paikallisesti, oman alueen erityispiirteet huomioon ottaen. Se pitää kuitenkin pitää mielessä, että pelkkä kuulluksi tuleminen ei ole osallisuutta. Vaikuttamisenkeinoja pohdittaessa on otettava huomioon, mitkä kysymykset ovat kullakin alueella erityisiä. Kuntajakoselvitykseen osallistuvien kuntien valtuustojen yhteistapaamisessa tilaisuuteen osallistuneilta valtuutetuilta kysyttiin mitä tehtäviä he haluaisivat aluelautakunnan tmv. ottavan vastuulleen. Vastauksia annettiin yhteensä 34 kpl. Mielipiteitä oli laidasta laitaan, niin paikallisen tason päätöksenteon ulottamisesta nykyisen kunnan tehtäviin kuin alueellisen päätöksenteon tarpeettomuuteen. Pääosassa vastauksista on tulkittavissa että ainakin osasta alueen lähipalveluista halutaan päättää paikallisella tasolla. Mainintoja saivat mm. sivistyspalvelut, perusterveydenhuolto, avustukset järjestöille ja maankäyttö. Mitään pitkälle meneviä johtopäätöksiä kyselystä ei voida johtaa mutta enemmistö vastaajista kannatti alueellisen toimielimen vastuulla olevaa palvelua. 6 Salpausselän kuntajakoselvitys Demokratiatyöryhmän väliraportti Alueellista vaikuttamista tukemaan tulisi järjestää myös paikallista hallintoa esim. palvelupiste. Alueellisen toiminnan koordinointia varten kunkin aluetoimielimen toiminta-alueella tulisi olla alueellinen koordinaattori tai vastaava, joka toimii linkkinä kuntalaisten ja kunnan hallinnon välillä. Koordinaattori voi toimia myös alueellisen toimielimen esittelijänä. Annetaanko toimivallan tueksi myös rahaa vai onko lähidemokratia vain keskustelufoorumi. Jotta alueella voi olla todellista toimivaltaa, on sillä oltava myös määrärahoja valtansa toteuttamiseksi. Määrärahojen tulee luonnollisesti olla suhteutettuna päätösvaltaan. Variaatiot voivat olla esim. asukaslukupohjaisesta lähinnä paikallistoimijoiden avustustyyppisistä määrärahoista palvelujen tuottamiseen suunnattuihin määrärahoihin saakka. Lainsäädäntö ei tällä hetkellä mahdollista alueellisen toimielimen valintaa kuntavaalien yhteydessä. Jos kuntalain muutos tekee sen mahdolliseksi, voidaan alueellisten toimielinten valinnassa siirtyä kuntavaalien yhteydessä järjestettäviin vaaleihin. Alueellisten toimielinten aluejaon lähtökohtana voi olla yhdistymistä edeltänyt aluejako, tai jokin muu tapa muodostaa toimivia, identiteetiltään vahvoja alueita. Aluejaon ei tarvitse kattaa kaikkia yhdistyviä alueita, esimerkiksi tiiviisti asutetulla kaupunkialueella ei välttämättä tarvita alueellista toimielintä. Kaupunkialueilla saattaa olla haastavaa saada asukkaat aktivoitumaan, on siis pohdittava, mitkä alueet ovat sellaisia, joilla sekä maantieteellisesti että toiminnallisesti tällaisille toimijoille voi olla tarvetta. Paikallinen identiteetti rakentuu yleensä kuntajaon mukaan, kylillä saattaa olla vielä tätäkin vahvempi paikallinen identiteetti. Kylät saattavat jopa piristyä ja aktivoitua, kun yhteistyö naapurikylien kanssa tiivistyy. Kylien toimintaa voidaan toki tukea aluetoimielimen toimintaalueen sisälläkin eri tavoin ja aktivoida toimimaan ja vaikuttamaan. Kuntalaiset ovat paikallisen toiminnan voimavara. Tietoisuus oman taajaman paikallisesta identiteetistä voi vahvistua kuntaliitoksen myötä. Kylän toimintakenttä laajenee. Aluejakoa kannattaa toki tarkastella ja tarvittaessa muuttaa saatujen kokemusten pohjalta. Ylittävätkö kylien/toimivien alueiden rajat nykyiset kuntarajat raja-alueilla? Tutkimusten ja kokemusten mukaan kuntalaiset kaipaavat vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia lähellä omaa arkeaan olevissa asioissa. Asiat koetaan helposti etäisiksi ja byrokraattisiksi. Kansalaiskeskustelun käynnistäminen ei ole helppoa. Keskustelu pitää lähteä kansalaista lähellä olevista asioista. Toimiva lähidemokratia edellyttää ihmisten, sekä viranhaltijoiden että asukkaiden, aitoa kiinnostusta alueiden asioita ja kehittämistä kohtaan. Muutoksia kuntalakiin? 7 Osana kuntauudistusta valtiovarainministeriö käynnisti kuntalain kokonaisuudistuksen. Ehdotusten valmistelu on vielä keskeneräistä ja pykälät muotoutuvat vielä kevään aikana ennen kuin ne lähetetään koko hallituksen esitysluonnoksen valmistuttua lausuntokierrokselle. Kuntalakiluonnos sisältää esityksen kuntalaisen osallistumisesta ja demokratian kehittämisestä. Salpausselän kuntajakoselvitys Demokratiatyöryhmän väliraportti Osallisuuden edistämisen tulisi olla yksi keskeisistä kunnan strategisista tavoitteista. Kunta velvoitettaisiin osana kuntastrategiaa määrittelemään osallistumisen ja vaikuttamisen tavoitteet yhteisinä kuntakonsernia koskevina periaatteina. Säännökseen pyritään saamaan enemmän käyttäjälähtöisyyden näkökulmaa. Esimerkkiluetteloa täydennetään mm. kansalais- ja asukasraadeilla sekä osallistuvalla budjetoinnilla. Kuntalakiluonnoksessa pyritään turvaamaan alueellinen vaikuttaminen, mutta tällä hetkellä se ainoastaan kirjataan aiempaa selkeämmin, ei velvoittavammin. Kunnan asukkaiden, palvelujen käyttäjien sekä kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden osallistumista tukevia periaatteita ja menettelytapoja tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Strategiaa toteuttaessaan kunnan tulisi määritellä mm. osallisuusrakenteet (mahdolliset alueelliset toimielimet sekä vaikuttamistoimielimet) sekä muut osallistumisen keinot ja tavat ja vuorovaikutuksen periaatteet kunnan ja kuntalaisten välillä. Kuntastrategia olisi hyvä valmistella avoimesti yhteistyössä kunnan asukkaiden ja asukkaiden muodostamien yhteisöjen kanssa. Uuteen kuntalakiin sisältyy demokratian vahvistaminen • • • • • Edustuksellisen järjestelmän toimivuuden ja houkuttelevuuden vahvistaminen Alueellisen vaikuttamisen turvaaminen Kuntalaisten ja päätöksentekijöiden vuorovaikutuksen lisääminen Monipuolisten osallistumiskeinojen ja –rakenteiden turvaaminen Suoran demokratian ajantasaistaminen ja vahvistaminen Kunnanosahallinto Kunnanosahallinnon järjestäminen olisi jatkossakin valtuuston harkinnassa. Kuntalakiin otettaisiin sääntelyä alueellisen toimielimen tehtävistä. Valtuuston harkintaan jäisi, siirtääkö se alueellisille toimielimille palvelutehtäviin liittyvää päätösvaltaa. Alueelliset toimielimet Valtuusto voisi alueellisen vaikuttamisen edistämiseksi asettaa alueellisia toimielimiä hoitamaan kunnan osa-alueen asioita. Valtuusto määrittelisi, ovatko alueelliset toimielimet lautakuntia vai johtokuntia. Valtuusto voisi myös päättää, että alueellisia toimielimiä asetetaan vain tietyille kunnan osa-alueille. Valtuusto voisi päättää, että alueellisen toimielimen jäsenet tai osa jäsenistä valitaan osa-alueen asukkaiden esityksestä. Alueellisen toimielimen jäsenten asuinpaikan tulisi valintahetkellä olla asianomaisella osa-alueella. 8 Alueellisen toimielimen laissa määriteltyinä tehtävinä olisi osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon kuntalaisia yleisesti koskevissa asioissa sekä kunnanosa-alueen kehittäminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Alueelliselle toimielimelle tulisi varata mahdollisuus lausunnon antamiseen kuntastrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa, Salpausselän kuntajakoselvitys Demokratiatyöryhmän väliraportti joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Lausuntopyynnön laiminlyöminen säännöksessä määritellyissä asioissa merkitsisi päätöksenteon laillisuusvirhettä. Valtuusto määrittelisi mahdollisesti hallintosäännössä alueelliselle toimielimelle annettavat tehtävät ja toimivallan sekä menettelytavat ja -periaatteet, joiden mukaan alueellisen toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten välinen vuorovaikutus järjestetään. Lain perusteluihin otettaisiin esimerkkejä tehtävistä, joita valtuusto voisi hallintosäännöllä antaa alueelliselle toimielimelle. Vaaleilla valittava kunnanosahallinto Valmistelu, joka mahdollistaa kunnalle vaaleilla valittavat alueelliset toimielimet, käynnistetään keväällä 2014. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Kuntalain 27 §:ssä säädetään valtuustolle tehtäväksi pitää huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Säännöksessä on myös esimerkkiluettelo tavoista, joilla asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää. Vaikuttamistoimielimet Kunnan hallinnosta tulisi säätää vain kuntalaissa, joten myös lakisääteisistä vuorovaikutus- ja vaikuttamistoimielimistä tulisi säätää kuntalaissa. Kuntalakiin tulisi velvoite nuorisovaltuuston tai vastaavan nuorten vaikuttajaryhmän asettamiseen. Kunnalliset vanhusneuvostot ovat tulleet pakollisiksi 1.1.2014 alkaen. Vanhusneuvostoa koskeva sääntely siirrettäisiin nk. vanhuspalvelulaista kuntalakiin. Vammaisneuvostoa koskeva sääntely tulisi myös kuntalakiin siinäkin tapauksessa, että vammaisneuvoston asettaminen jäisi valtuuston harkintaan. Asiakokonaisuudesta odotetaan poliittista linjausta. Kunnat voivat myös ilman laissa olevaa sääntelyä luoda monipuolisia osallistumisrakenteita tukemaan tiettyjen väestöryhmien osallistumista ja vaikuttamista. Osallisuusstrategiaan liittyen kunnan tulisi määritellä osallistumisen ja vaikuttamisen rakenteet, tavat ja keinot ja tässä yhteydessä arvioida tarve eri ryhmiä edustavien toimielinten asettamiseen. Jos kunnassa esimerkiksi on suuri maahanmuuttajataustainen väestönosa, heidän tarpeisiinsa voidaan asettaa nuorisovaltuustoa ja vanhusneuvostoa vastaava vaikuttamistoimielin. Vastaavasti kunnan tulisi arvioida vammaisneuvoston asettamista, jos kuntalaki ei suoraan velvoita vammaisneuvoston asettamiseen. (VMn työryhmän taustamuistio 070214) 9 Salpausselän kuntajakoselvitys Demokratiatyöryhmän väliraportti 5. Suunniteltuja linjauksia a) Linjaukset jotka nostetaan yhdistymissopimukseen tai selvitykseen Määritellään, että yhdistymisen jälkeen muodostuvalla alueella on alueellisesti hajautettu hallinto Määritellään alueellisesti hajautetun hallinnon päätöksenteon malli b) Linjaukset yhdistymishallituksen tehtäviksi Työryhmän selvitys loppuraporttiin c) Linjaukset uuden kunnan tehtäviin Työryhmän selvitys loppuraporttiin 6. Jatkotyöskentely Kolmessa tapaamisessaan työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi tavoiksi asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi ja esityksen aluejaon malliksi. Demokratiatyöryhmä määrittelee selvityksen aikana alueellisuuden käsitteen. Miten alue määritellään uudessa kunnassa sekä sovelletaanko aluedemokratiaa ja osallistumista samankaltaisena koko uuden kunnan alueella. Paikalliset erityispiirteet tulee ottaa mahdollisimman hyvin huomioon kuntaliitosta suunniteltaessa ja vaikutuksia arvioitaessa. Työryhmän ottaa valmistelussa huomioon myös muut vaikuttamisen ja osallistumisen keinot ja tehdä niiden hyödyntämisestä esitys. Työryhmä laatii arvion yhdistymisen eduista ja haitoista demokratian näkökulmasta koko yhdistymisalueen osalta. Työohjelma 10 4.4. Valitaan lähidemokratiamallin toteuttamiseksi 1-2 mallia, joita esitetään vaihtoehtoina sellaisinaan tai paikallisiin olosuhteisiin muokattuina, asukkaiden vaikutusmahdollisuudet 24.4. - Arvio yhdistymisen eduista ja haitoista demokratian näkökulmasta SWOT-analyysi - Loppuraportti, alustava luonnos Salpausselän kuntajakoselvitys Demokratiatyöryhmän väliraportti 15.5. Työryhmän ehdotus - Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet - Lähidemokratian toteuttamisen keinot - Loppuraportti 5.6. Jatkotoimenpiteet 7. Jäsenet ja kokoukset Demokratiatyöryhmä koostuu kuntien nimeämistä edustajista, lisäksi kokouksiin on kutsuttu kuntajakoselvittäjä, johtoryhmän puheenjohtajisto, kuntajohtajat sekä kuntien nimeämät asiantuntijat. puheenjohtaja: sihteeri: Minna Suominen, Hämeenkoski Maija Väkeväinen, Päijät-Hämeen liitto Hollola: Veli-Matti Tanhuva (Ps) varalla Tatu Söyrilä (Kok) Erkki Arvila (Sdp) varalla Salamat Masih (Kd) Hämeenkoski: Minna Suominen (Kesk) varalla Henri Nummela (Kesk) Jyrki Joensuu (Kok) varalla Ria Tulonen (Kok) Iitti: Leif Drockila (Sdp) varalla Hjalmar Kahanpää (Sit) Anniina Peltola (Kesk) varalla Satu Tiira (Kesk) Kärkölä: Liisa Korpela (Kesk) varalla Leena Reiman (Kesk) Sirpa Kinnari (Sdp) varalla Soile Laakso (Sdp) Lahti: Vuokko Kautto (Vas) varalla Antti Holopainen (Vas) Marjo Loponen (Kd) varalla Leena Mantere (Kd) Nastola: Reino Honkanen (Kd) varalla Sirpa Hassinen (Ps) Virpi Suhonen (Sdp) varalla Jetta Laakso (Sdp) Seppo Huldén, kuntajakoselvittäjä Reijo Oksanen, Nastola, johtoryhmän pj. Matti Siirola, Hollola, johtoryhmän vpj Esa Lehtinen, Iitti, johtoryhmän vpj Kuntajohtajat: 11 Jyrki Myllyvirta, Lahti Päivi Rahkonen, Hollola Pauli Syyrakki, Nastola Riku Rönnholm, Iitti Salpausselän kuntajakoselvitys Demokratiatyöryhmän väliraportti Erja Viitala, Kärkölä Anja Brofeldt, Hämeenkoski Muut asiantuntijat: Hollola: Hämeenkoski Iitti: Kärkölä: Lahti: Nastola: hallintopäällikkö Kaija Manninen toimistonhoitaja Leila Tupasela Va. sivistystoimenjohtaja Päivi Hyyrynen kunnansihteeri Anja Vitie 14.3. alkaen maaseutusihteeri Heimo Mattila kaupunginsihteeri Janne Mäki hallintojohtaja Lotta Mikkola Demokratiatyöryhmä on kokoontunut seuraavasti: 16.1. Järjestäytymiskokous 30.1. Toimintasuunnitelma, asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ja lähidemokratian nykytilanne kuudessa selvityskunnassa –selvitys, asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ja lähidemokratiamallit toteutuneissa kuntaliitoksissa, lähidemokratia uudessa kunnassa; ideointia, ehdotuksia, arviointia, huomioitavaa 19.2. Toimintasuunnitelman päivitys. Kuntalain kokonaisuudistus lähidemokratian näkökulmasta, lähidemokratiamallien analysointi 13.3. Tutkija Ritva Pihlaja luennoin aiheesta ”Lähidemokratiaa: miksi ja minkälaista?” Tämän lisäksi asiantuntijat ovat kokoontuneet valmistelemaan aihealueita sekä väliraporttia. Liitteet: Liite 1; Yhteenveto mukana olevien kuntien osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista Liite 2; Yhteenveto lähidemokratiamuodoista toteutuneissa kuntaliitoksissa Monimuotoista Merkityksellistä Mahdollistavaa Kokeilevaa Vaikuttavaa Osallistavaa 12 KUNTALAISTEN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET SELVITYSKUNNISSA V. 2014 KUNTALAISEN VAIKUTTAMISKANAVA KUNNAT LISÄTIETOJA Aloitekanava Hollola kuntalaisaloite.fi Iitti sähköisenä tai kirjeitse kirjaamoon Nastola Idearumpu, sähköinen ideointijärjestelmä Hämeenkoski sähköpostilla tai kirjeitse Kärkölä sähköpostilla tai kirjeitse Lahti Aluekummitoiminta on Lahden seudun ympäristöpalveluiden eli heitä on Lahdessa, Nastolassa ja Hollolassa. Aluekummitoiminta Asukkaat toimivat aluekummin kanssa yhteisen ympäristön viihtyisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tai vaikuttavat muilla keinoin yhdessä alueensa asioihin. Asukasillat = asukasfoorumit sekä asiakasfoorumit E-palaute Facebook sivusto Lahti Hollola mm. kuntajakoselvitys, kaavoitusasiat, tieasiat, kouluasiat Iitti Kunnanhallitus käy kyläkierroksilla Nastola Kuntalaisten kyselytunti, kh Hämeenkoski Kaavoitusasiat, koulu- ja päiväkotiasiat Kärkölä mm. kuntajakoselvitys Lahti Mahdollisuus myös karttanäkymiin ja kommentointiin. Kuntalaisella mahdollisuus mm. yleiskaavan ja linjaautoliikenteen reittien kommentointiin. Hollola Pate Palaute, www.hollola.fi Lahti Kaupungin some-palvelut löytyvät www.lahti.fi/suomi/some Hollola mm. nuorisopalvelut Iitti Nuorisopalvelut, sivistystoimi Nastola Nuorisopalvelut Hämeenkoski Nuorisopalvelut, sivistystoimi Kärkölä Kunnan oma, Huovilan puisto, uimahalli, nuorisopalvelut Facebook kyselytunti Lahti Kunnanjohtajan blogi iitti Keskustelupalsta Hollola luottamushenkilöiden extranetissä Lasten ja nuorten kuuleminen Hollola, Nuorisovaltuusto Lahti Nuorisovaltuusto erillinen lasten ja nuorten kuulemismalli Iitti Sähköiset ja paperiset asukas- ja asiakaskyselyt, palautteet Nastola Nuorten vaikuttajaryhmä Nuorisovaltuusto valmistelussa Hämeenkoski Nuoret vaikuttajat ryhmä Nuori-X Lahden seudun nuorisoportaali Kärkölä Nuorisovaltuusto, Nuori-X, Aloitekanava Hollola, Lahti Pate Palaute (Hollola), Lahen D-paneeli, asiakastyytyväisyyskyselyt Nastola Kuntalais- ja palvelukyselyt Hämeenkoski asiakastyytyväisyyskyselyt Työpajat Lahti Vanhusten ja/tai veteraanien kuuleminen Lahti, Iitti Vanhusneuvosto, seniorineuvosto Hollola sotiemme veteraanien neuvottelukunta vanhus- ja vammaisneuvosto Nastola Veteraanineuvottelukunta Ikäihmisten- ja vammaisten neuvottelukunta Hämeenkoski Vanhus- ja vammaisneuvosto, Kärkölä Kärkölällä on oma vanhus- ja vammaisneuvosto sekä edustaja sotiemme veteraanien neuvottelukunnassa Vammaisten kuuleminen Iitti, Lahti Hollola vanhus- ja vammaisneuvosto Nastola Ikäihmisten- ja vammaisten neuvottelukunta Hämeenkoski Vanhus- ja vammaisneuvosto Kärkölä Kärkölällä oma vanhus- ja vammaisneuvosto Lukiolaisten osallistuminen Hollola yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitter Kyläyhdistykset Hollola mahdollisuus lausunnonantoon jne., kuuleminen, kyläyhteyshenkilö Nastola Vanhempaintmk Kyläyhdistysten ja kunnan edustajien yhteiskokoukset (pari krt vuodessa, käsitellään kylien asioita) Hämeenkoski Vanhempainyhdistys Kärkölä Opintien koulun vanhempainyhdistys Hollola yhdistysten vaikutuskanava Vanhempainyhdistykset Kumppanuusverkosto www.kumppanuusverkosto.fi Kärkölä Työryhmissä käyttäjien edustajia Hollola yhdistysten vaikutuskanava Alueelliset toimielimet 7 kunnassa. Toimielimen perusluonne A = keskustelufoorumi, B = toimivaltainen elin. Kumppanuuden luonne 1 = keskustelukumppanuus, 2 = suunnittelu- ja –kehittämiskumppanuus, 3 = palvelukumppanuus. Lähde: Alueellista demokratiaa? Lähidemokratiamallit Suomen kunnissa. Pihlaja ja Sandberg. VM:n julkaisuja 27/2013 Kumppanuuden luonne Toimielimen perusluonne Kunnan nimi (aakkosjärjestyksessä) Asukasluku Perustamisvuosi Toimielimen nimi (lukumäärä) Toimielimen tehtävät Vahvuudet - kaupungilta toimikuntiin sihteerit, valmistelijat ja edustajat - asiantuntemus oman alueen asioissa - infotilaisuudet, kyläkäräjät, seminaarit - määräraha aluetoimikuntien toimintaan, jota kuitenkin leikattiin tuntuvasti jo sopimuskauden aikana - toimintasuunnitelma ja talouden käyttösuunnitelma - aluetoimikunta jakoi avustukset paikallisen elinvoimaisuuden ja toiminnan kehittämiseen - aluetoimikunnat eivät ottaneet sitä roolia, jota niille yhdistymissopimuksessa kaavailtiin - kolmannen sektorin kansalaisjärjestöt olisi pitänyt kytkeä paremmin mukaan toimintaan - toimielinten jäsenten heikko sitoutuminen luottamustehtäväänsä -kaupunki on liiaksi rajannut tai puutteellisesti säännellyt aluetoimikunnan toimintaedellytyksiä - aluetoimikunnat eivät juurikaan tehneet aloitteita - aluetoimikuntien jäsenten valintaperusteet eivät kaikilta osin olleet onnistuneet Tietoa ei tällä hetkellä saatavissa. Tietoa ei tällä hetkellä saatavissa. Edistää tiedonkulkua ja yhteistyötä kaupungin toimialojen ja kylien välillä Antaa lausuntoja mm. kaupungin palveluverkkoihin ja palvelujen sisältöön, maankäyttöön sekä ympäristöön liittyvissä asioissa Ei päätösvaltaa Ei budjettivaltaa Kokoontuu harvoin, lausunnot eivät ehdi mukaan vaikuttamaan päätöksentekoon Hämeenlinna (L) asukasluku 62 770 2009 A 2 Aluetoimikunta (2) Toimia linkkinä paikallisten toimijoiden ja kaupunginhallituksen välillä. Antaa lausuntoja ja palautetta valmisteilla olevista asioista alueen näkökulmasta. Koordinoi paikallista kehittämistyötä ja tukee alueen elinvoimaisuutta Jyväskylä (J) asukasluku 132 062 2009 A 2 Aluelautakunta (1) Kouvola (K) asukasluku 87 567 2009 A Tuoda esiin alueensa erityistarpeita tekemällä esityksiä, antamalla lausuntoja ja vaikuttamalla hallintoon, toiminnan suunnitteluun ja talousarvioon. Ottaa kantaa lähipalveluja ja –ympäristöä koskeviin asioihin. Tukea kylätoimintaa ja muuta asukkaiden vapaa-aika- ja harrastustoimintaa Kaupungin ja maaseudun välisen yhteistyön vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä alueen kylien keskinäisen yhteistyön ja tuntemisen edistäminen 2 Kylien neuvottelukunta (1) Heikkoudet / kehitettävää Edistää asukkaiden osallistumista kaupungin päätöksentekoon Mikkeli, kylien neuvottelukunta (K) asukasluku 48 907 2001 A 1 Kylien neuvottelukunta (1) Tehdä esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja kunnan viranomaisille kyläläisiä koskevissa kysymyksissä sekä hoitaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat ja kaupunginhallituksen sille antamat tehtävät Alueiden omaleimaisuus ja toimintakulttuurien erot on otettu huomioon alueellisia toimielimiä perustettaessa Aluejohtokunnat tuovat lausunnoillaan ja kannanotoillaan esille paikallista näkökulmaa, joka ei kaupungin tai muiden viranomaisten päätöksenteossa muuten tulisi esille Aluejohtokunnilla on todellista ratkaisuvaltaa koulujen johtokuntina ja toimintamäärärahoista päätettäessä Aluejohtokunnat ovat puuttuneet lausunnoissaan ja kannanotoissaan asioihin riittävän aikaisin, jolloin niillä on ollut merkitystä esimerkiksi Anttolan terveysaseman ja Haukivuoren lukion osalta Aluejohtokuntien toiminta on vireää ja aktiivista, jäsenet ovat kiinnostuneita osallistumaan toimintaan Anttolan aluejohtokunta huomioi nuoret erityisen hyvin Kylien neuvottelukunta vaalii ja tekee kaupungissa näkyväksi perinteistä kylätoimintaa ja kyläkulttuuria Aluejohtokunnat vahvistavat paikallista yhteisöllisyyttä jakaessaan toiminta-avustuksia Toiminta-avustusten jako tapahtuu aluejohtokunnissa tiiviin kokousrytmin ansiosta joustavasti ja vahvaan paikallistuntemukseen perustuen Aluejohtokunnat ja kylien neuvottelukunta kaupungin reuna-alueiden asemaa osana Mikkelin kaupunkia Kaupungin teknisessä toimessa orastavia ideoita yhteissuunnittelun kehittämiseksi (Anttolan taajamakävelyt) Kaupunki tarjoaa sihteeripalvelut sekä kylien Aluejohtokunnat ja kylien neuvottelukunta eivät pääse osallistumaan asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa Kaupungin hallintokunnat eivät huomioi aluejohtokuntia ja kylien neuvottelukuntaa, kun tekevät suunnitelmia Kaupunki ei tiedota riittävästi asukkaille Kylien neuvottelukunnan ja aluejohtokuntien erilaiset toimintatavat ja asema suhteessa kaupunkiorganisaatioon tekee kokonaisuudesta vaikeasti hahmotettavan Lausuntojen ja aloitteiden tekeminen turhauttaa, kun niiden ei huomata vaikuttavan Aluejohtokuntien ja kaupunginhallituksen välinen vuorovaikutus on varsin heikko Kaupungin keskusta-alueiden asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisessä ollaan vielä lapsenkengissä Kylien neuvottelukunnalla harva kokousrytmi ja heikko oma-aloitteisuus: toiminnalla ei juurikaan vaikuttavuutta kaupungin suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmässä Mikkelin uutta aluetoimikuntamallia on mietitty pienessä piirissä, jossa vain muutama aluejohtokuntien edustaja eikä yhtään kylien neuvottelukunnan edustajaa Uutta toimintamallia pohdittaessa on paneuduttava tarkoin myös siihen, miten kaupungin suunnittelu- ja päätöksenteko-organisaatiota sekä niiden toi- Mikkeli, aluejohtokunnat (K) 2001 B 3 Aluejohtokunta (2) Oulu (J) asukasluku 143 909 1978/2001 A 2 Alueellinen yhteistyöryhmä (16) Antaa lausunnon yhteispalvelupisteen toimintaperiaatteista ja muista merkittävistä kuntalaistoiminnoista. Toimia yhtenäiskoulun johtokuntana. Tukea ja edistää alueen kehittämishankkeita. Antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita. Toimia yhteistyössä lähidemokratiatoimikunnan sekä keskushallinnon kanssa alueellisen yhteistyön organisointiin, koordinointiin sekä aluerahan käyttöön liittyvissä asioissa. Päättää ja vastaa alueellisen toimintarahan käytöstä laaditun ohjeistuksen mukaisesti. Järjestää monipuolista yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta edistävää toimintaa, tapahtumia sekä koulutusta neuvottelukunnalle että aluejohtokunnille Kokemukset Anttolan ja Haukivuoren aluejohtokunnista on hyödynnettävissä, kun Ristiinan ja Suomenniemen aluejohtokunnat aloittavat vuonna 2013 mintatapoja uudistetaan Mikkelin eri maaseutualueiden keskinäistä yhteistyötä tulee tiivistää ja kehittää siihen systemaattisia toimintatapoja - Kaupunki on resursoinut asukas- ja yhteisötoiminnan hyvin (yhteisötoiminnan päällikkö, koordinaattori, viisi aluetyöntekijää) - Alueellisilla yhteistyöryhmillä on käytettävissään kaupungin osoittama henkilöresurssi, yhteensä viisi aluetyöntekijää - Kaupungin toiminta asukas- ja yhteisötoiminnan kehittämiseksi on pitkäjänteistä ja ammattimaista - Asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamista pyritään viemään kantavana ajatuksena läpi koko kaupungin hallintoon ja päätöksentekoon, mm suunnittelemalla koulutusta myös ylimmälle johdolle - Asukastuvat toimivat alueilla yhteisinä demokratian tiloina, asukkaiden kohtaamisen mahdollistajana - Asukasyhdistysten vapaaehtoistoiminta ja alueellisten yhteistyöryhmien puolivirallinen toiminta täydentävät toisiaan, joskin joillain alueilla roolien epäselvyys aiheuttaa hämmennystä - Toiminta on monenkirjavaa: erilaisuus on rikkautta - Periaatteet toiminnan taustalla ovat hienot: osallistuminen ja vaikuttaminen - Oulun kaupungin ikärakenne on poikkeuksellisen nuori: useilla suuralueilla on paljon nuoria - Lasten ja nuorten osallisuustoiminnassa on hyviä uuden toiminnan siemeniä, mm. lasten ja nuorten yhteinen kaupunkikokous - Kaupunkisuunnittelun ja alueellisten yhteistyöryhmien yhteisistä tilaisuuksista on myönteisiä kokemuksia - Uusien kuntaliitosalueiden asukas- ja järjestötoiminnan ja sektorien yhteistyön vahvat perinteet luovat hyvän perustan yhteistyöryhmien toiminnalle - Toiminta on kaikille avointa: kuka tahansa voi osallistua - Luottamushenkilöt eivät osallistu yhteistyöryhmien toimintaan. - Virkamiesten osallistuminen yhteistyöryhmien toimintaan on enemmänsatunnaista ja henkilösidonnaista kuin systemaattista. - Hallintokuntien sektorirajojen ja alueellisen näkökulman yhteensovittaminen ”matriisi”, on ollut vaikea tehtävä - Hallinnollinen kieli ei avaudu, jolloin hyvätkin suunnitelmat ja tavoitteet jäävät irti käytännön arjesta. - Yhteistyöryhmän toiminnan vaikuttavuus jää heikoksi: lausuntojen antamisen asemesta haluttaisiin vaikuttaa suunnitteluun ja päätöksentekoon jo varhaisemmassa vaiheessa. - Vapaamuotoisesti muodostettavat ja vapaaehtoisuuteen perustuvat yhteistyöryhmät jäävät löyhiksi - Yhteistyöryhmien ja asukasyhdistysten roolien ja tehtävien täsmentymättömyys aiheuttaa epäselvyyksiä ja vaikeuttaa kaupungin edustajien asemoitumista toimintaan - Uusia asukkaita on vaikea saada mukaan yhteistyöryhmien ja asukastupien toimintaan - Asukasyhdistysten ja yhteistyöryhmien roolit ja tehtävät ovat epäselvät – tilanne vaihtelee suuralueittain - Yhteistyöryhmien toimintaan on vaikea saada uusia aktiivisia asukkaita - Asukastupien vapaaehtoiset uupuvat - Yhteistyöryhmien ikärakenne vinoutuu monilla alueilla - Yhteistyöryhmien ja asukasyhdistysten toimintaan ei enää sitouduta - Tiedonkulku kaupungin hallintokuntien ja yhteistyöryhmien välillä ontuu - Yhteistyöryhmiä tunnetaan heikosti - Tiedottamista ei ole koskaan liikaa - Uusien kuntaliitosalueiden asukasyhdistykset ovat olleet varovaisia ottamaan vastuuta asukastuvista Rovaniemi, kylien neuvottelukunta (Janne) asukasluku 60 637 2006 Rovaniemi (J) 1993 A 1 Kylien neuvottelukunta (1) Seurata, arvioida ja tehdä kehittämisehdotuksia kylien elinkelpoisuuden ja yritystoiminnan kehittymisestä B 3 Aluelautakunta (1) Vastata kaikkien alueen palveluiden järjestämisestä: päivähoito, perusopetus, kulttuuri, nuoriso, kirjasto, vanhusten avopalvelut, terveysneuvonta, kotipalvelu. Toimia sektorit ylittävänä tilaajalautakuntana - Ainoa esimerkki Suomessa, jossa todellista päätös- ja toimivaltaa on siirretty paikalliselle tasolle - Pitkä perinne ja vakiintunut toiminta: aluelautakunnan toimintaa on kehitetty Yläkemijoella yhtäjaksoisesti jo 20 vuoden ajan - Päätökset tehdään aluelautakunnassa lähellä asukkaita eli heitä, joita päätökset koskevat - Palvelutarpeiden muutoksiin voidaan paikallisen asiantuntemuksen ja joustavan päätöksenteon ansiosta reagoida nopeasti - Aluelautakunta voi liikkua budjettikehyksensä sisällä, toteuttaen palveluja myös ennakkoluulottomin tavoin - Yläkemijoen aluelautakunta on Rovaniemen kaupungin lautakunnista ainoa, joka ei ole koskaan ylittänyt vuotuista budjettiaan - Asukkaat tuntevat paikalliset toimijat: palvelut voidaan järjestää yli sektorirajojen ja eri toimijoiden yhteistyönä (julkinen, yksityinen, järjestöt ja vapaaehtoistyö) - Monialaisuus vastaa hyvin asukkaiden arjen tarpeisiin, mutta on myös taloudellisesti tehokasta - Aluelautakunta voi tilaajalautakuntana ostaa palvelut alueen yrityksiltä tai järjestöiltä ja tukea näin alueen elinkeinotoiminnan kehittymistä ja työllisyyttä - Alueen palveluja ja elinkeinoja tarkastellaan ja kehitetään yhdessä, irti hallinnonalojen rajoista - Yläkemijoen aluelautakunnassa on pystytty tekemään myös ikäviä päätöksiä esimerkiksi koulujen lakkauttamisesta - Yläkemijoen aluelautakunnan kokemuksia ja tietotaitoa voidaan hyödyntää vertaisoppimisen kautta, kun aluelautakuntamalli laajenee muille palvelukyläalueille - Asukkaiden, yhdistysten ja yritysten osaamisen ja innostuksen hyödyntäminen tuottaa merkittävän lisäarvon paitsi alueen, myös koko Rovaniemen kaupungin toimintaan ja kehittämiseen - Yläkemijoen aluelautakunnalla on koko historiansa ajan ollut osaavat ja sitoutuneet aluesihteerit - Asukkaiden osallistuminen todelliseen päätöksentekoon vahvistaa myös edustuksellisen demokratian legitimiteettiä - Asukkaille muodostuu kokonaiskäsitys ja -vastuu oman alueensa kehittämisestä ja koko kaupungin toiminnasta - Aluelautakuntatoiminnan kautta kouliintuu kymmeniä kaupungin asukkaita kunnalliseen toimintaan - Toiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä - Kaupungin sopimusohjausmalli ja aluelautakuntien toiminta monialaisena tilaajalautakuntana on ollut haasteellista sovittaa yhteen - Alueellisen tilaajalautakunnan monialaisuus poikkeaa sektoritilaajalautakunnista, mikä on aiheuttanut ylimääräistä työtä kaupungin hallinnossa - Alueellisen tilaajalautakunnan monialaisuus on aiheuttanut ajoittain ongelmia myös suhteessa kaupungin tuotanto-organisaatioon - Kaupungin viranhaltijat suhtautuvat aluelautakuntamallin laajentamiseen luottamushenkilöitä kriittisemmin - Aluelautakuntamallin laajentamisen kaupungille aiheuttamia lisäkustannuksia ei ole pystytty vielä arvioimaan; kaupungin tiukka talous asettaa tiukat reunaehdot - Uusien aluelautakuntien palvelu- ja kehittämisbudjettien määrittely on haasteellinen tehtävä, etenkin kun palvelutaso on palvelukyläalueilla erilainen - Aluelautakuntien tulevaa toimintasääntöä on suunniteltu kaupungin toimesta, ottamatta kylien asukkaita mukaan - Samanlaisen aluelautakuntatoimintakonseptin käyttöönotto keskenään hyvin erilaisilla palvelukyläalueilla edellyttää joustavia ratkaisuja, tukea, neuvontaa sekä koulutusta - Asukkaiden valmiuksien ja osaamisen kehittäminen edellyttää uusilla palvelukyläalueilla suurta huomiota koulutukseen ja tiedottamiseen - Varsinkin pienemmissä kylissä on vähän aktiivisia toimijoita - Kylien asukkaiden ikääntyminen - Toiminnan onnistuminen on ratkaisevasti kiinni siitä, löytyykö kyliltä riittävästi toimintaan sitoutuvia ihmisiä - Toiminnan onnistuminen on ratkaisevasti kiinni myös siitä, millainen aluesihteeri/aluetyöntekijä kullekin palvelukyläalueelle löytyy - Paikallisten järjestöjen (esimerkiksi kyläyhdistysten) aktiivisuus saattaa hiipua, ellei aluelautakunnan ja yhdistysten tehtävistä ja rooleista sovita tarkasti - Rovaniemen maaseutuohjelman laatiminen on - Toiminta vahvistaa kylien välistä yhteistyötä - Kaupungin kaikille maaseutualueille laajenevan aluelautakuntatoiminnan kautta muodostuu kylien alueellinen verkosto - Rovaniemen aluelautakuntamalli luo Suomeen aivan uudenlaista edustuksellisen demokratian ja asukkaiden suorien osallistumismahdollisuuksien kokonaisuutta ja toimintakulttuuria Salo (J) asukasluku 55 283 2009 A 2 Aluetoimikunta (5) Valmistella omaa aluetta koskevia esityksiä ja aloitteita. Toimivat asukkaiden, yhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden yhdyslinkkinä kaupungin hallintoon. - Aluetoimikuntien jäsenet ovat innostuneita ja sitoutuneita alueeseensa ja aluetoimikunnan työhön. - Aluetoimikunnissa on paljon koulutettuja ihmisiä, osaamista ja näkemystä. - Tämän hyödyntäminen on merkittävä lisäresurssi myös kaupungille. - Aluetoimikunnissa on paljon nuoria, työikäisiä jäseniä. - Aluetoimikunnat vahvistavat kaupungin eri alueiden ja niiden asukkaiden keskinäistä tasa-arvoa. - Uuden Salon kaupungin organisaatio alkaa vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen olla toimintakunnossa: voidaan keskittää huomiota aluetoimikuntien aseman, roolin ja tehtävien täsmentämiseen. - Aluetoimikunnissa uskotaan vahvasti, että niiden tärkein rooli on välittää asukkaiden näkemyksiä kaupungin suunnitteluun, valmisteluun ja päätöksentekoon. - Kaupungin ja aluetoimikuntien edustajien näkemykset toiminnan tärkeimmistä tavoitteista ovat yhteneväiset. - Tiesuunnittain määritellyt aluetoimikuntien toimintaalueet ovat paikoin luoneet uutta ja häivyttäneet vanhoja kuntarajoja. Tosin on myös päinvastaisia kokemuksia. - Aluetoimikunnat ovat nostaneet esille monia asukkaiden mielestä tärkeitä asioita. - Kaupungin näkökulmasta pienet asiat voivat olla asukkaille erittäin tärkeitä. - Aluetoimikunnat ovat järjestäneet hyviä keskustelutilaisuuksia ja -seminaareja. - Aluetoimikunnat ovat mahdollistaneet vapaamuotoisen keskustelun alueiden palveluista ja kehittämisestä. Tämäkin on tulos; määrällisesti mitattavien tulosten tai sisällöllisesti vaativa tehtävä ja haasteellinen prosessi - Kylien asukkaiden, järjestöjen ja yritysten osallistaminen maaseutuohjelman laatimiseen edellyttää resursseja ja osaamista - Uusien aluelautakuntien kehittämissuunnitelmien laatiminen kylien yhteistyönä on uusi haaste ja vaativa prosessi - Aluelautakuntien kehittämissuunnitelmat tulisi laatia ennen maaseutuohjelmaa, jolloin valmistelu lähtisi oikeassa järjestyksessä alueilta, alhaalta ylös - Kylien välinen kateus ja historiaan liittyvät sukujen ja kylien kiistat vaikeuttavat ja hidastavat yhteistyön alkua - ”Yksi jänkäpää voi sortaa koko systeemin” - Joillain kylien asukkailla on vahva epäluottamus kaupungin viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä kohtaan - Viestintään ja tiedottamiseen on panostettava tietoisesti, sekä kylien ja asukkaiden suuntaan että kaupungin hallintokuntien ja luottamushenkilöiden suuntaan - Aluelautakunnan jäsenten valinta kyläkokouksissa tulee tehdä avoimesti ja huolellisen valmistelun kautta - Aluetoimikunnille hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa määritellyt tehtävät (esitysten ja aloitteiden tekeminen, yhdyslinkkinä toimiminen) koetaan käytännössä epäselviksi. - Esitysten ja aloitteiden koetaan häviävän kaupungin hallinto- ja valmistelukoneistoon. Ei tiedetä, miten esitykset ja aloitteet ovat vaikuttaneet. - Myös aluetoimikuntien rooli on jäänyt epäselväksi, etenkin kaupungin taholla, mutta myös asukkaiden keskuudessa. - Asukkaat ottavat huonosti yhteyttä aluetoimikuntiin ja niiden jäseniin. - Aluetoimikuntien käytännön kytkös alueen ruohonjuuritason toimijoihin on ohut ja muodollinen tai aluetoimikuntien alueen toimijat yhdistävää ja aktivoivaa merkitystä ei ole tuotu riittävästi esille. - Aluetoimikunnilla ei ole ollut omaa tiedotusstrategiaa. Näkyvyys lisäisi tunnettuutta. - Aluetoimikunnilta toivotaan lisää avoimuutta, esimerkiksi alueen asukkaille mahdollisuutta halutessaan vapaasti ilmoittautua mukaan aluetoimikunnan työhön. - Aluetoimikuntien kokouskäytännöt ovat raskaat ja aiheuttavat kaupungille kustannuksia. - Aluetoimikuntien proaktiivista itsenäistä bottomup-kehittäjäroolia tulisi kehittää. - Aluetoimikuntia on hyödynnetty kaupungin hallinnossa ja päätöksenteossa varsin vähän. virallisen päätösvallan ohella tarvitaan vapaamuotoista kansalaiskeskustelua. Se on myös kaupungin etu. - Aluetoimikunnat ovat tehneet yhteistyötä Salon kansalaisopiston kanssa ja järjestäneet kaikille avoimia luentoja ja keskustelutilaisuuksia. - Aluetoimikuntien kautta kouliintuu kymmeniä ihmisiä kunnalliseen toimintaan. - Kuntalaisille tulee tarjota useita erilaisia kanavia osallistua ja vaikuttaa: aluetoimikunnat ovat tässä yksi tärkeä lisä. http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20120917Alueel/Alueellista_demokratiaa.pdf http://www.maaseutupolitiikka.fi/julkaisut/julkaisusarja/vuoden_2013_julkaisut/kylien_organisoinnin_hallinta http://www.uva.fi/fi/research/publications/orders/database/?julkaisu=622 http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2012/20121108gradu/Gradu_Saila%20Piipari-Huovila.pdf - Aluetoimikuntien joustava ja innovatiivinen toimintakulttuuri istuu huonosti kaupungin hallintosääntöön. - Kehittymätön keskustelukulttuuri aluetoimikuntien ja kaupungin kesken: tärkeimmästä tavoitteesta parantaa asukkaiden kuulemista ollaan yhtä mieltä, mutta tavoitteellista keskustelua ei käydä siitä, mikä on tässä aluetoimikuntien rooli ja tehtävät. - Ilman budjettivaltaa tai muuta päätösvaltaa aluetoimikuntien toiminta jää keskustelun tasolle. Toiminnan vaikuttavuus on tällöin täysin kiinni siitä, miten vuorovaikutteista, kuuntelevaa ja erilaisia näkemyksiä kunnioittavaa keskustelu on. - Kaupungin tiukka taloudellinen tilanne asettaa reunaehtoja sille, kuinka paljon kaupunki voi osoittaa henkilöresursseja asukas- ja aluetoimintaan. - Entisten kuntakeskusten asema on jäänyt toiminnassa vähälle huomiolle. - Kysymys on tässä myös alueellisen palveluverkoston kattavuudesta ja palvelujen saavutettavuudesta.
