Kuntajakoselvityksen johtoryhmän muistio 18.3.2014

Muistio
Salpausselän kuntajakoselvityksen johtoryhmän kokous
Aika:
Paikka:
Läsnä:
Tiistai 18.3.2014 kello 17.34-19.47
Lahden kaupungintalo, Harjukatu 31, Kaupunginvaltuuston esittelyhuone
Hollola:
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Siirola, 1. varapuheenjohtaja
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Virta
Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen
Hämeenkoski:
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hannu Heikkilä
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Lampola
Kunnanjohtaja Anja Brofeldt
Iitti:
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esa Lehtinen, 2. varapuheenjohtaja
Vs. kunnanjohtaja Riku Rönnholm
Kärkölä:
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Veikko Salomaa
Vs. kunnanjohtaja Erja Viitala
Lahti:
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Kari
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljanen
Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta
Nastola:
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reijo Oksanen, puheenjohtaja
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Reijo Savurinne
Kuntajakoselvittäjä Seppo Huldén
Työryhmien puheenjohtajat:
Raila Lindholm, palveluverkkotyöryhmä
Anne-Maj Salmi, henkilöstötyöryhmä, poistui 18:48
Sihteeristö:
Talousjohtaja Hanna Hurmola-Remmi
Kehityspäällikkö Saara Vauramo
Tutkimuspäällikkö Sari Alm, sihteeri
1. Kokouksen avaus
Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 17.34.
2. Kokouksen osallistujien toteaminen
Ehdotus:
Todetaan kokouksen osanottajat.
Päätös:
Todettiin kokouksen osanottajat.
Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola | Hämeenkoski | Iitti | Kärkölä | Lahti | Nastola
Kuntajakoselvittäjä Seppo Huldén, puh. 029 553 0487, [email protected], www.salpauskunta.fi
Muistio
3. Edellisen kokouksen muistion tarkastaminen
Ehdotus:
Hyväksytään 4.3.2014 pidetyn kokouksen muistio.
Päätös:
Hyväksyttiin 4.3.2014 kokouksen muistio.
4. Selvitystyön ajankohtaiskatsaus
Selvittäjä Seppo Huldén kertoo selvityksen tilanteesta sekä kuntauudistuksen ajankohtaisista
asioista.
Ehdotus:
Merkitään tiedoksi selvittäjän ajankohtaiskatsaus.
Päätös:
Merkittiin tiedoksi selvittäjän ajankohtaiskatsaus.
5. Toimintaorganisaatio uudessa kunnassa
Johtoryhmän kokouksessa 4.3.2014 käsiteltiin kuntien toimintaorganisaatioiden kehityssuuntia ja
päätettiin, että kuntajohtajat valmistelevat kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta seuraavaan
johtoryhmän kokoukseen esityksen päätöksentekojärjestelmästä ja toimintaorganisaatiosta.
Vs. kunnanjohtaja Erja Viitala esittelee tavoitteita ja lähtökohtia poliittisen organisaation ja
viranhaltijaorganisaation valmisteluun (liite 1).
Ehdotus:
Merkitään tiedoksi vs. kunnanjohtaja Erja Viitalan esittely ja siitä käyty keskustelu.
Päätetään mahdollisista johtopäätöksistä.
Päätös:
Merkittiin tiedoksi vs. kunnanjohtaja Erja Viitalan esittely ja siitä käyty keskustelu.
Päätettiin, että uuteen kuntaan luodaan malli, jossa on vahva poliittinen johtajuus ja
sille riittävät resurssit. Kuntajohtajat jatkavat esityksen valmistelua.
6. Yhdistymishallituksen jäsenten määrä, paikkojen jakautuminen ja puheenjohtajisto
Kuntarakennelain 8 § mukaan yhdistymissopimuksessa on sovittava ainakin yhdistymishallituksen
jäsenten ja varajäsenten määrästä, paikkojen jakautumisesta yhdistyvien kuntien kesken sekä
niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken. Lisäksi sopimuksessa
sovitaan yhdistymishallituksen toimivallasta sekä yhdistymishallituksen yhteistyöstä yhdistyvien
kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä.
Kuntarakennelaki 10 § mukaan yhdistyvien kuntien valtuustot valitsevat yhdistymishallituksen
yhdistymissopimuksessa sovitulla tavalla. Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen
toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta.
Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat kuntien
yhdistymisesitystä koskevan päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja
varajäsenet. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän
varapuheenjohtajia. Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun uuden kunnan kunnanhallitus on
valittu.
Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola | Hämeenkoski | Iitti | Kärkölä | Lahti | Nastola
Kuntajakoselvittäjä Seppo Huldén, puh. 029 553 0487, [email protected], www.salpauskunta.fi
Muistio
Mikäli valtioneuvosto on päättänyt kuntajaon muutoksesta kuntarakennelain 18 §:n 2 momentin
(=toimitetussa kansanäänestyksessä enemmistö) nojalla, on kuntien valittava
yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet viipymättä valtioneuvoston päätöksen jälkeen.
Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään.
Iitin vs. kunnanjohtaja Riku Rönnholm esittelee vaihtoehtoja yhdistymishallituksen jäsenten
määrästä, paikkojen mahdollisesta jakautumisesta kuntien kesken sekä valtuustoissa edustettuina
olevien eri ryhmien kesken. Lisäksi pohditaan mitä linjauksia yhdistymissopimukseen on tarpeen
tehdä yhdistymishallituksen puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista.
Ehdotus:
Merkitään tiedoksi vs. kunnanjohtaja Riku Rönnholmin esittely yhdistymishallituksen
jäsenten määrästä, paikkojen jakautumisesta ja puheenjohtajistosta sekä niistä käyty
keskustelu. Päätetään mahdollisista johtopäätöksistä.
Päätös:
Merkittiin tiedoksi vs. kunnanjohtaja Riku Rönnholmin esittely yhdistymishallituksen
jäsenten määrästä ja mahdollisista paikkojen jakautumisesta (liite 2) sekä siitä käyty
keskustelu. Päätettiin, että yhdistymishallituksen osalta jatkovalmistelussa
tarkastellaan 15 ja 17 jäsenen vaihtoehtoja. Yhdistymishallituksen paikkojen
jakautuminen puolueiden kesken jaetaan D’Hondtin säännön mukaisesti. Lisäksi
päätettiin, että yhdistymishallitukselle valitaan puheenjohtajan lisäksi kaksi
varapuheenjohtajaa. Puheenjohtaja valitaan suurimmasta, 1. varapuheenjohtaja
toiseksi suurimmasta ja 2. varapuheenjohtaja kolmanneksi suurimmasta poliittisesta
ryhmittymästä.
7. Kuntayhtymät ja muu yhteistoiminta
Kuntarakennelain mukaan kuntajakoselvityksen tulee sisältää selvitys yhdistymisen vaikutuksista
kuntien yhteistoimintaan. Liitteeseen 3 on kerätty kuntajakoselvitykseen osallistuvien kuntien
nykyisiä yhteistyömuotoja.
Uusi kunta avaa mahdollisuuden kuntien välisen yhteistoiminnan rakenteiden tarkasteluun ja
selkeyttämisen. Yhteistoiminnan järjestäminen uudella tavalla mahdollistaa myös toimintojen ja
palveluprosessien tehostamisen sekä hallinnon vähentämisen. Sen sijaan, että
yhdistymissopimukseen kirjattaisiin jokaisen nykyisen yhteistyömuodon kohtalo uudessa
kunnassa, voi olla tarkoituksenmukaisempaa esittää yhdistymissopimuksessa linjauksia liittyen
kuntien yhteistoimintaan uudessa kunnassa. Tällaisia linjauksia voisivat esimerkiksi olla kuntien
väliseen yhteistyöhön liittyvien toimintojen siirtäminen uuden kunnan sisään tai kuntayhtymien
lopettaminen ja isäntäkuntana toimiminen niissä tapauksissa, joissa uudella kunnalla on
kuntayhtymässä enemmistöasema. Myös konserniyhtiöiden osalta voitaisiin linjata, että samalla
alalla toimivat yhtiöt pyritään yhdistämään ja niiden edellytetään toimivan yhtenäisen toimintamallin
mukaisesti. Omistajapolitiikan tarkempi linjaaminen on kuitenkin perusteltua jättää
yhdistymishallituksen tehtäväksi.
Ehdotus:
Käydään lähetekeskustelu kuntien nykyisistä yhteistyömuodoista ja mahdollisista
yhdistymissopimukseen kirjattavista asioista.
Päätös:
Käytiin lähetekeskustelua kuntien nykyisistä yhteistyömuodoista. Talousselvitystä
varten talouslaskelmia tekevä konsultti on pyytänyt tietoja kuntien keskinäisten
Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola | Hämeenkoski | Iitti | Kärkölä | Lahti | Nastola
Kuntajakoselvittäjä Seppo Huldén, puh. 029 553 0487, [email protected], www.salpauskunta.fi
Muistio
organisaatioiden päällekkäisyyksistä ja uuden kuntaorganisaation kanssa. Päätettiin,
että kuntajohtajat valmistelevat keskustelun pohjalta luonnoksen yhteistyömuotojen
mahdollisista muutoksista.
8. Muut asiat
Seuraava kokous pidetään maanantaina 7.4.2014 klo 9.00 Nastolassa.
Kuntien tulee antaa lausuntonsa toisesta selvittäjästä 31.3.2014 mennessä.
Johtoryhmässä esitettiin toiveita, että yleisten linjausten lisäksi johtoryhmään
tuotaisiin myös selkeitä päätösehdotuksia.
9. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 19.47.
Muistion vakuudeksi
Puheenjohtaja
Reijo Oksanen
Sihteeri
Sari Alm
Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola | Hämeenkoski | Iitti | Kärkölä | Lahti | Nastola
Kuntajakoselvittäjä Seppo Huldén, puh. 029 553 0487, [email protected], www.salpauskunta.fi
Liite 1.
Kuntajakoselvityksen tavoitteita ja
lähtökohtia poliittisen organisaation ja
viranhaltijaorganisaation valmisteluun
Organisaatio yhdistymissopimuksessa
• Aikataulu: 2017 aloittavan organisaation
yksityiskohtainen määrittely on nyt liian aikaista
 Olosuhteet, vaatimukset ja laitkin ehtivät muuttua ennen sitä
 Myös henkilöt ehtivät osin vaihtua
• On tärkeää sopia sekä poliittisen että
toimintaorganisaation linjaratkaisut selkeiksi ohjeiksi
yhdistymishallitukselle
• Toimintamallin yksityiskohtainen suunnittelu jää
yhdistymishallituksen tehtäväksi yhdistymissopimuksen
määrittämissä puitteissa
• Pitkä suunnitteluvaihe mahdollistaa sen, että uusi
organisaatio aloittaa täysimittaisesti yhdistymishetkestä
2
Johtamisjärjestelmän uudistaminen
• Organisaatiorakenne ja
organisaatioyksiköt
• Vallan- ja vastuunjako
luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden
välillä (johtosäännöt)
• Toimijoiden roolit
• Johtamisen prosessit
Poliittisen ohjauksen vahvistaminen
• Yhdistymishallitus on keskeinen poliittinen vaikuttaja,
sen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja myös
jäsenten työskentelyedellytykset tulee resursoida
riittävästi
• Yhdistymishallitukselle on osoitettava riittävät
valmisteluresurssit
• Yhdistyminen muutostilanteena edellyttää vahvaa
strategista poliittista ohjausta heti uuden valtuuston ja
hallituksen aloittamisesta alkaen
Uuden kuntalain tavoitteet
• Poliittisen johtamisen vahvistaminen
• Poliittisen ja ammatillisen johdon työnjaon
selkeyttäminen
• Kunnan päätöksentekokyvyn vahvistaminen
• Kuntakonsernin johtaminen ja ohjaus
• Demokraattisen legitimiteetin säilyttävällä ja
taloudellista tehokkuutta tukevalla tavalla
Poliittisen ohjauksen vahvistaminen
• Poliittisen johtajuuden vahvistaminen
edellyttää käytännössä poliittisen vallan
kokoamista (keskittämistä) ainakin jollakin
tavalla.
• Jos kunnan poliittinen johtaminen hajaantuu
useaan toisistaan suhteellisen riippumattomaan
toimielimeen, ei ole poliittista johtoa, joka
ohjaisi kunnan kokonaisstrategiaa.
Päätoiminen hallituksen pj/vpj
• Kh:n pj:llä vastuu poliittisten yhteistyö- ja
valmisteluprosessien johtamisesta,
kokopäiväinen luottamustoimi, josta käytössä
mm. Lahdessa ja Turussa
• Espoossa osapäiväiset kh:n pj ja vpj:t, kukin
myös yhden kh:n jaoston pj
• Keskeisten lautakuntien puheenjohtajat voivat
olla osa-aikaisia (esim. Oulu)
• Muitakin mahdollisuuksia luottamushenkilötyön
resursointiin on
Ministerimalli
• Ainakin keskeisten lautakuntien puheenjohtajat
ovat kunnanhallituksen jäseniä
• Lautakuntien puheenjohtajien voidaan
edellyttää olevan valtuutettuja
• Malli keskittää valtaa pienelle joukolle
poliitikkoja, ja samalla varmistaa poliittisen
johtamisen johdonmukaisuutta ja kunnan
kokonaisuuden huomioonottamista
Valiokuntamalli
• Valtuusto jakautuu sisäistä työskentelyä varten
valiokuntiin
• Valiokunta ei ole erillinen hallinnon taso, vaan
verrattavissa eduskunnassa oleviin valiokuntiin.
• Lautakuntia on vain lakisääteiset lautakunnat.
• Valiokuntamalliksi kutsutaan myös järjestelyä, jossa
kaikki lautakuntien jäsenet ovat valtuutettuja (tai
varavaltuutettuja), mm. Tampere tilaajaltk:n osalta
• Valiokuntamallit korostavat valittujen valtuutettujen
asemaa ja valtuuston poliittista vastuuta, mutta
samalla se keskittää poliittista valtaa
Pormestarijärjestelmä
• Käytössä vain Tampereella ja Pirkkalassa
• Tampereella valtuutetuista valittu pormestari, joka
toimii hallituksen pj:na ja korvaa kaupunginjohtajan
• Lisäksi valtuutetuista valittu neljä apulais-pormestaria,
jotka toimivat lautakuntien pj:na
• Pormestari ja apot päätoimisia, toimikausi neljä vuotta
• Kuntalain muutos avannee uusia mahdollisuuksia, kuten
vaalilla valittavan pormestarin tai järjestelmän, jossa
pormestarin rinnalla on kunnan virkajohtaja (esim.
Norjan tai Tanskan tapaan)
Näkökohtia valmisteluun
• Kuntaliitoskunnan johtamisjärjestelmän pitää
samanaikaisesti tukea uuden rakentamista ja
vanhan säilyttämistä
• Toimivalla johtamisjärjestelmällä on tärkeä
kuntaorganisaation sisäiseen toimivuuteen
liittyvä tehtävä. Sen avulla koordinoidaan
toimintaa sekä varmistetaan päätöksenteon
toimivuus. Jos esimerkiksi uuden kunnan
päätösvaltaan liittyvät toimivaltasuhteet jäävät
epäselviksi, ei fuusion jälkeen osata toimia
vanhalla eikä uudella tavalla.
Viranhaltijaorganisaatiot
Kuntien organisaatiot
• Funktionaalinen organisaatio:
– Tuottajakeskeinen, taloudellisuus oleellista
• Prosessimainen organisaatio:
– Järjestämisprosessi etusijalla, asiakaslähtöinen,
mm. elinkaarimalli, tukee monituottaja-ajattelua
• Hierarkkinen organisaatio:
– Bruttobudjetoidut yksiköt, ohjaus tavoitteiden ja
määrärahojen avulla
Markkinasuuntautunut
toimintatapa/näennäismarkkinat/
sopimusohjausmalli
• Käytössä suuremmissa kunnissa
• Ostopalveluja yrityksiltä ja yhdistyksiltä
käytetään vaihtelevasti
• Lisäksi kuntien sisällä liikelaitoksia,
nettobudjetoituja yksikköjä, toiminnan
yhtiöittämistä, sisäisiä tilaaja-tuottaja-malleja
Käytännössä sekamalli
• Malleista mikään ei ole toinen toista parempi
• Kunnissa on yleensä ajan kuluessa muodostunut
toimintamalli, jossa on osia jostain/useasta
edellä esitetystä
• Eriytymistä isojen ja pienten kuntien kesken
• Jatkossa toimintamallit isoissa kaupungeissa
monimutkaistuvat edelleen: verkostomalli,
kumppanuus, monikanavaisuus, hybridit
Kuntien organisaatiot ja
johtamisjärjestelmät ovat eriytymässä
• Useita samanaikaisia muutosvoimia (omat valinnat
/ulkopuolelta tulevat vaatimukset)
• Kunnat korostavat toiminnallista konsernia
• Hierarkioista hajautettuihin ja keskitettyihin
malleihin
• Sopimuksellisuuden lisääntyminen ja toiminnan
aikaperspektiivin muuttuminen
• Kuntien muuttuvat roolit ja kuntayhteistyön
lisääntyminen
• Johtamiskäytäntöjen muuttuminen
• Markkinasuuntautuneet toimintatavat ovat
vakiintuneet viime vuosien aikana
•
(Kaija Majoinen Iitissä 4.3.2014)
Omistajaohjaus
• Omistajaohjauksen vahvistaminen on tarpeellista sekä
poliittisen organisaation että viranhaltijaorganisaation
osalta
• Isot kaupungit ovat monialakonserneja ja on
tarkoituksenmukaista tuottaa palveluja eri tavoin
• Jotta toiminnassa on kokonaisnäkemys ja ehkäistään
osaoptimointi, tulee omistajaohjausta vahvistaa
kokonaisuudessaan (vrt. Vantaa ja Tampereen kh:n
liiketoimintajaosto ja liiketoimintajohtaja)
• Yhdistymisen yhteydessä on syytä purkaa nykyisiä
ylikunnallisia toimintoja ja siirtää niitä
mahdollisuuksien mukaan uuden kunnan vastuulle
(elinkeinotoimi, II asteen koulutus, ylikunnalliset
lautakunnat, muita?)
Miksi kunnat pitää yhdistää?
• Toimintaympäristön nopeat muutokset,
resurssivaje ja lainsäädännön muutokset tuovat
haastetta, mutta meillä on nyt käsissä
KEHITTÄMISPOTENTIAALI
• Uutta katsova näkökulma kauas: niin uuden
kunnan rajojen yli kuin ajallisestikin
• Tulee luoda innovatiivinen ja notkea
organisaatio, uudet toimintatavat käyttöön
• Meistä tulee kansallisia vaikuttajia
Jatkuu
• Meidän pitää tarjota kuntalaisille jotain uutta
ja hyvää!
• Kuntalaiset ja asiakkaat pitää ottaa mukaan
palvelujen järjestämiseen
• Elinvoiman vahvistaminen, monimuotoisuuden
voima (kaupunki-maaseutu, keskustaajamatkylät, rakennetut alueet-luonto)
• Yhdessä olemme vahvempia kohtamaan tulevat
haasteet ja toimintaympäristön muutokset
Asiakasnäkökulma
• Tulisi huomioida läpi koko hankkeen!!
• Palvelutoiminta voidaan järjestää
asiakasnäkökulmalla, mutta niin, että
– Kuntalaisen/asiakkaan oma vastuu korostuu
– Lähipiirin/perheen/neljännen sektorin vastuu
– Pyritään toimimaan ennalta niin, että uusia
asiakkuuksia ei synny; toisaalta otetaan suurkuluttajat
erityiseen suojelukseen ja tarvittaessa räätälöidään
toimintaa (20/80 –sääntö terveyspalveluissa),
sekoitetaan professioita
– Kilpailutetaan vaikuttavuutta ja innovatiivisuutta, ei
vain edullista palvelua tai tavaraa. (Vrt. kilpailutus
mielenterveyskuntoutuksesta: kuntoutuslupaus
%/tapauksista ja parhaat toimijat saavat jatkossa
sopimuksen jatkon ilman kilpailutusta)
Kysymykset jorylle
• Miten poliittista johtoa vahvistetaan? Miten turvataan
riittävä johdonmukaisuus ja riittävän laaja
osallistuminen?
• Miten poliittinen yleinen ohjaus (mitä halutaan) ja
tehokas operatiivinen johto (miten aikaansaadaan)
yhdistetään?
• Miten konserninäkökulma ja omistajaohjaus turvataan
luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiossa?
• Miten asiakasnäkökulma ja asiakasvaikuttaminen
limittyy poliittiseen ohjaukseen ja alueelliseen
vaikuttamiseen?
Liite 2.
Yhdistymishallitus
Kuntarakennelaki 8 §
Yhdistymissopimus
Kunnat tekevät kuntien yhdistymisestä yhdistymissopimuksen,
jossa on sovittava ainakin
4) 10 §:ssä tarkoitetun yhdistymishallituksen jäsenten ja
varajäsenten määrästä, paikkojen jakautumisesta yhdistyvien
kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina
olevien eri ryhmien kesken;
5) yhdistymishallituksen toimivallasta;
6) yhdistymishallituksen yhteistyöstä yhdistyvien kuntien
viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt
kuntien yhdistymisestä;
Kuntarakennelaki 10 §
Yhdistymishallitus
• Yhdistyvien kuntien valtuustot valitsevat yhdistymishallituksen
yhdistymissopimuksessa sovitulla tavalla.
• Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja
huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen
valmistelusta.
• Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun yhdistyvien kuntien valtuustot
ovat kuntien yhdistymisesitystä koskevan päätöksen jälkeen valinneet
yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet.
• Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen
määrän varapuheenjohtajia.
• Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun uuden kunnan kunnanhallitus
on valittu.
Kuntarakennelaki 10 §
Yhdistymishallitus
• Mikäli valtioneuvosto on päättänyt kuntajaon muutoksesta 18
§:n 2 momentin (=toimitetussa kansanäänestyksessä
enemmistö) nojalla, on kuntien valittava yhdistymishallituksen
jäsenet ja varajäsenet viipymättä valtioneuvoston päätöksen
jälkeen.
• Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa,
mitä kunnanhallituksesta säädetään.
Yhdistymishallituksen jäsenten määrä ja
paikkojen jakautuminen kuntien kesken
Kunnallisvaalit 2012
äänimäärät osuus
Hollola
10 204 14,9
Väestömäärä
31.1.2014
henkilöä osuus
Paikkamäärä väestömäärän
suhteen
15
17
19
21
22 005
14,3
2,1
2,4
2,7
3,0
Hämeenkoski
1 081
1,6
2 085
1,4
0,2
0,2
0,3
0,3
Iitti
3 688
5,4
6 986
4,5
0,7
0,8
0,9
1,0
Kärkölä
2 259
3,3
4742
3,1
0,5
0,5
0,6
0,6
44 482 65,1
103 377
67,1
10,1
11,4
12,7
14,1
Lahti
Nastola
Yhteensä
6 607
9,7
14 965
9,7
1,5
1,7
1,8
2,0
68 321
100
154 160
100
15
17
19
21
Yhdistymishallituksen jäsenten määrä ja
paikkojen jakautuminen kuntien kesken,
muu jako
15
17
19
19
21
21
Hollola
3
4
4
3
4
4
Hämeenkoski
1
1
1
2
1
2
Iitti
1
1
1
2
2
2
Kärkölä
1
1
1
2
2
2
Lahti
7
8
9
7
9
8
Nastola
2
2
3
3
3
3
Yhdistymishallituksen paikkojen jakautuminen
puolueiden kesken D’Hondtin säännön mukaan
(kuntavaalit 2012)
15
17
19
21
KOK
5
5
6
7
SDP
4
5
5
6
PS
2
3
3
3
KESK
2
2
2
2
VAS
1
1
1
1
KD
1
1
1
1
1
1
VIHR
Linjattavia kysymyksiä
•
•
•
Yhdistymishallitusten jäsenten määrä
Paikkojen jakautuminen kuntien kesken
Puheenjohtajan kunta sekä varapuheenjohtajien määrä ja
kunnat
•
Toimivalta ja yhteistyökysymykset (kuntarakennelain 8 § kohdat 5 ja 6)
Sivu 1 / 6
LIITE 3. Salpausselän kuntajakoselvitys/ KUNTAYHTEISTYÖN ERI MUOTOJA
Organisaatio
mukana olevat kunnat
toimielin
1.
Päijät-Hämeen liitto
11 kuntaa
Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola,
Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti,
Nastola, Orimattila, Padasjoki,
Sysmä
Valtuusto/ 40 jäsentä
Hallitus/ 13 jäsentä
Tarkastuslautakunta/
4 jäsentä
MYR/8 kuntaedustajaa
2.
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
11
Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola,
Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti,
Nastola, Orimattila, Padasjoki,
Sysmä
Johtokunta
10 jäsentä
3.
Päijät-Hämeen sosiaali- ja
terveyskuntayhtymä
14
Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola,
Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti,
Nastola, Orimattila, Padasjoki,
Sysmä
Iitti, Myrskylä, Pukkila
4.
5.
6.
7.
Muuta
Valtuusto
38 jäsentä
Hallitus
11 jäsentä
Peruspalvelukeskus Aava
7
Hartola, Nastola, Orimattila, Sysmä
Iitti, Myrskylä Pukkila
PHSOTE (valtuusto,
hallitus)
Peruspalvelukeskus Oiva
5
Asikkala, Hollola, Hämeenkoski,
Kärkölä ja Padasjoki
Perusturvalautakunta
10 jäsentä
Työterveys Wellamo Oy
Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola,
Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti,
Nastola, Orimattila, Padasjoki,
Sysmä
Iitti, Myrskylä, Pukkila,
Hallitus, 6 jäsentä
(osakassopimus)
Lahti 2 (sisältää pj:n)
Oivan kunnat 1
Heinola 1
Sote-yhtymä 1
Aava-kunnat 1
Eteva kuntayhtymä
49 eteläsuomalaista kuntaa
Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola,
Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti,
Nastola, Orimattila, Padasjoki,
Sysmä
+ 38 muuta (ml. Iitti)
Yhtymäkokous
(1 ed/kunta)
Hämeen päihdehuollon
kuntayhtymä käsittää 30
jäsenkuntaa Kanta-Hämeen, PäijätHämeen ja Pirkanmaan alueelta.
13
Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola,
Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti,
Nastola, Orimattila, Padasjoki,
Yhtymän valtuusto
1 edustaja/kunta
Hallitus
7 jäsentä
Mahdollisesti
purkautumassa
Yhtymäkokous/
38 edustajaa
Lahden
ammattikorkeakoulun
hallitus
Hallituksen
puheenjohtajana toimii
rehtori, kokoonpano:
8.
Hämeen päihdehuollon
kuntayhtymä
9.
Päijät-Hämeen
koulutuskonserni
Hollolan kunnan
taseyksikkö
Yhtymähallitus
13 jäsentä
Tarkastuslautakunta
5 jäsentä
Koulutuskeskus
Salpauksen
Sivu 2 / 6
Organisaatio
10.
Wellamo-opisto
11.
Hollolan ja Kärkölän
yhteinen sivistystoimi
mukana olevat kunnat
toimielin
Muuta
Sysmä
Kuhmoinen, Pertunmaa
johtokunta
9 jäsentä

2 Lahden
ammattikorkeakoulu
n johdon edustajaa
Tuoterenkaan
johtokunta
7 jäsentä

2 opettajien
edustajaa

1 muun henkilöstön
edustaja
Tarkastuslautakunta
6 jäsentä

2 opiskelijoiden
edustajaa

3 elinkeino- ja muun
työelämän edustajaa.
Asikkala, Hollola, Hämeenkoski,
Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila,
Padasjoki
Myrskylä
Johtokunta 8 jäsentä
Lahti 3, muut 5
opiston
perustamissopimukse
ssa
Lahti 3, Asikkala, Hollola,
Orimattila ja Nastola kukin
1 (näiden kuntien jäsenet
neljäksi vuodeksi eli
valtuustokaudeksi.
Artjärvi (kuntaa ei kyllä
enää ole, eikä vaikuta
Orimattilan kiintiöön),
Hämeenkoski, Kärkölä,
Myrskylä ja Padasjoki
sopimuskunnilla kerrallaan
2 yhteistä edustajaa, joka
valitaan kuntien välillä
aakkosjärjestyksessä 2
vuoden toimikaudeksi
(selvitettävä minkä kuntien
vuoro 2013 alusta).
Hollola, Kärkölä
Sivistyslautakunta
12 jäsentä
(Hollola 9, Kärkölä 3)
Kärkölän kunta ostaa
sivistystoimialan palvelut
Hollolan kunnalta 1.1.2009
alkaen.päivähoito,
varhaiskasvatus, koulu-,
kansalaisopisto-, kulttuuri-,
kirjasto- ja nuorisotoimi.
Kansalaisopistotoiminta
seudullisena yhteistyönä.
12.
Lahti Region Oy
8
Asikkala, Hollola, Hämeenkoski,
Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila,
Padasjoki
Hallitus,
asiantuntijajäsenet
(Rahoittajasopimus)
13.
Lahden seudun kehitys Ladec
Oy
4
Hollola, Lahti, Nastola, Orimattila
Hallitus 9 jäsentä:
Lahti 2, Hollola 1,
Orimattila 1 ja
Nastola 1, lisäksi 2
korkeakouluedustajaa
ja 3 elinkeinoelämän
edustajaa
(Rahoittajasopimus)
14.
Päijät-Tili Oy
15.
Calpro Oy
Asikkala, Hollola, Hämeenkoski,
Kärkölä, Nastola, Orimattila
Asikkala, Hollola, Hämeenkoski,
Kärkölä,
Lahti, Nastola, Orimattila,
Padasjoki
Päijät-Hämeen koulutuskonserni,
Päijät-Hämeen sosiaali- ja
terv.yhtymä,
Päijät-Hämeen liitto
Fuusio mahdollisesti
Calpron kanssa 2014
Hallitus
6 jäsentä
Calpro Oy on
päijäthämäläinen
henkilöstö- ja
taloushallinnon
palvelukeskus, joka
tuottaa asiakkailleen
henkilöstöja taloushallintopalveluita
Enemmistöosakas nimeää
kaksi (2), Päijät-Tilin
omistajat kaksi (2),
PHSOTEY yhden (1) ja
Sivu 3 / 6
Organisaatio
mukana olevat kunnat
toimielin
Muuta
lisäksi hallitukseen valitaan
yksi (1) ulkopuolinen
asiantuntijajäsen.
16.
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
17.
Päijät-Hämeen
jätelautakunta
18.
Lahden seudun
joukkoliikennelautakunta
19.
Lahden seudun
rakennusvalvonta
Kärkölä, Lahti, Nastola
Lahden seudun
rakennuslautakunta
9 jäsentä
20.
Lahden seudun
ympäristöpalvelut
Hollola, Lahti, Nastola
21.
Lahden seudun
kuntatekniikka Oy LSKT
5
Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola,
Orimattila
Lahden seudun
ympäristölautakunta
11 jäsentä
Hallitus 6 jäsentä:
Lahti 2 (sis. myös
pj:n), Hollola 1,
Asikkala 1, Orimattila
1 ja Nastola 1.
(Osakassopimus)
22.
Lahti Aqua Oy
(hoitaa Hollolankin
vesijakelun)
23.
Lahti Energia Oy
(hoitaa Hollolankin
sähkönsyötön)
Seudullinen hankintatoimi
24.
25.
Sivistyspalvelujen yhteistyö
12
Asikkala, Heinola, Hollola,
Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti,
Nastola, Orimattila, Padasjoki,
Sysmä,
Myrskylä, Pukkila
8 kuntaa
Lahti, Asikkala, Heinola, Hollola,
Hämeenkoski, Nastola, Orimattila,
Padasjoki
Lahden seudun
joukkoliikennelautaku
nta
13 jäsentä
Jäsenet:
Lahti 6
Asikkala, Heinola, Hollola,
Hämeenkoski, Nastola,
Orimattila, Padasjoki,
1/kunta
Asikkala, Hartola, Heinola,
Hollola, Hämeenkoski,
Nastola, Orimattila
(kullakin 1 edustaja)
Lahti 6 edustajaa
Lahti 5
Nastola 3
Kärkölä 1
Lahti 6
Hollola 3
Nastola 2
Seudullinen
vesihuoltoverkostojen
Xpipe johtokartta- ja
kunnossapitojärjestelmä.
Hollola, Kärkölä, Lahti,
Nastola, Orimattila.
Yhtenäinen toimintaalusta
vesihuoltoverkostojen
hallinnassa.
15
Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola,
Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti,
Nastola, Orimattila, Padasjoki,
Sysmä
Askola, Iitti, Myrskylä, Pukkila
11
Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola,
Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti,
Nastola, Orimattila, Padasjoki,
Sysmä
Ohjausryhmä
Lahden kaupungin
konsernipalveluihin
sijoitettu yksikkö;
käytetään nimitystä
’Lahden kaupunkiseudun
hankintatoimi’;
yhteistoimintasopimus
(Sivistysjohtajat)
Lahden kaupungin
sivistyspalveluihin
sijoitettu seudullinen
kehittämispäällikkö;
Yhteistyösopimus 20092012 (Päijät-Hämeen
alueen kuntien
sivistystoimien yhteistyö
hankeasioissa,
palveluprosessien
sisältöjen kehittämisessä,
Sivu 4 / 6
Organisaatio
mukana olevat kunnat
toimielin
Muuta
arviointi- ja laatutyössä,
palvelujen
tuotteistamisessa sekä
sivistystoimen
palvelutuotannon
tehostamisessa ja
kehittämisessä)
26.
Koulukuljetusten suunnittelu
3
Hollola, Lahti, Nastola
27.
Asuntotoimen
viranomaistehtävien
yhteistyökunnat
6
Asikkala, Hollola, Hämeenkoski,
Kärkölä, Lahti Nastola
28.
Maaseutuhallinnon
yhteistoiminta-alue
Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola,
Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti,
Nastola, Padasjoki, Sysmä
29.
Päijät-Hämeen
kesäyliopistoyhdistys ry.
30.
Talous- ja velkaneuvonta
Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola,
Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti,
Nastola, Padasjoki, Sysmä
31.
Sosiaalialan osaamiskeskus
Verso -liikelaitos
Lahti, Heinola
Oivan kunnat (Asikkala,
Hämeenkoski, Hollola, Kärkölä ja
Padasjoki)
Aavan kunnat (Hartola, Nastola,
Orimattila, Sysmä, Iitti, Myrskylä,
Pukkila)
sekä
Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Porvoo
ja Sipoo
32.
Päijät-Hämeen
oikeusaputoimisto
33.
Päijät-Hämeen perheneuvola
(Kuntien
koulukuljetuksista
vastaavat)
Lahden kaupungin
sivistyspalveluihin
sijoitettu yksikkö,
Yhteistyösopimus 2009
alkaen toistaiseksi.
Lisäksi erityiskouluihin
Lahteen ja Hollolaan tulee
kuljetusoppilaita: Asikkala,
Heinola, Orimattila,
Mäntsälä, Padasjoki,
Pukkila, Hämeenkoski
Lahden kaupungin
asuntotoimi,
Yhteistyösopimus
(maaseutusihteerit)
Asikkalan kunnan
organisaatioon sijoitettu,
yhteistoimintasopimus
Johtokunta
Lahden kaupungin sosiaalija terveyspalveluihin
sijoitettu toiminta
Johtokunta
11 viranhaltijajäsentä
Osa Päijät-Hämeen
sosiaali- ja
terveydenhuollon
kuntayhtymää.
Palvelee ensisijaisesti
Lahden, Heinolan ja
Orimattilan kaupunkien
sekä niiden lähikuntien
asukkaita. Toimistolla on
toimipaikka myös
Heinolassa.
14 kuntaa
Vastaa kasvatus- ja
perheneuvonta-palveluista
sekä perheasiain
sovittelusta Lahden
kaupungin, sekä Lahden
kanssa palvelusopimuksen
Sivu 5 / 6
Organisaatio
mukana olevat kunnat
toimielin
Muuta
tehneiden
peruspalvelukeskusten
alueella.
34.
Päijät-Hämeen poliisin
neuvottelukunta
12 kuntaa
Lahti, Heinola, Artjärvi , Asikkala,
Hartola, Hollola , Hämeenkoski,
Kärkölä, Nastola, Orimattila,
Padasjoki, Sysmä
Neuvottelukunta
(15 jäsentä)
Lahti 3
Heinola 2
muut 1/kunta:
Artjärvi, Asikkala,
Hartola, Hollola,
Hämeenkoski,
Kärkölä, Nastola,
Orimattila, Padasjoki,
Sysmä
35.
Metsänhoitoyhdistys PäijätHäme
Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola,
Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti,
Nastola, Padasjoki, Sysmä
Valtuusto
35 jäsentä
36.
Päijät-Hämeen liikunta ja
urheilu
Hallitus
9 urheiluseuran
edustajaa
37.
Kaavoitusyhteistyötä
yleiskaavatasolla, vanha
perinne, jossa kunnat
tarkistavat kaavojensa
yhteensopivuutta
Kymenlaakson maakunta,
Kymenlaakson maakuntaliiton kuntayhtymä, ELY keskus, vaalipiiri, Kymenlaakson poliisilaitos,
käräjäoikeuden tuomiopiiri,
Ulosottotoimi, maanmittauspiiri, verohallinto,
metsäkeskus, kela ,
maistraatti, sotilasalue, jne…
Maataloushallinto
18
Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola,
Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti,
Nastola, Orimattila, Padasjoki, ja
Sysmä.
Iitti, Joutsa, Kuhmoinen, Lapinjärvi,
Loviisa, Myrskylä, Pertunmaa
Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola,
Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti,
Nastola, Orimattila, Padasjoki, ja
Sysmä
38.
39.
40.
Uudenmaan päihdehuollon
kuntayhtymä
41.
Elinkeinoyhteistyö,
erityistason
koulutuspalvelut, tekniset
palvelut, tekniset yhtiöt, ym
Kymenlaakson pelastuslaitos
42.
Tehtävä:
1) seurata poliisin
toimintaan vaikuttavan
ympäristön kehitystä sekä
poliisin toimintaa;
2) tehdä aloitteita poliisin
toiminnan kehittämiseksi;
3) antaa lausuntoja poliisia
koskevista asioista sekä
4) käsitellä ne muut asiat,
jotka sen käsiteltäviksi
toimitetaan.
SLU:n aluejärjestö
Yhdyskuntasuunnittelun työryhmä
Iitti+muut Kymenlaakson kunnat
Iitti, Orimattila
Askola, Espoo, Helsinki, Hyvinkää,
Iitti, Järvenpää, Karkkila, Kerava,
Kouvola, Lohja, Myrskylä,
Mäntsälä, Nurmijärvi, Orimattila,
Pornainen, Pukkila, Tuusula,
Vantaa ja Vihti.
Iitti, Kouvola
Iitti+muut Kymenlaakson kunnat
Iitti ostaa Kouvolalta
Maakunnallinen liikelaitos,
Kotka isäntäkuntana
Sivu 6 / 6
Organisaatio
mukana olevat kunnat
43.
Palvelusantra
Hartola, Heinola, Iitti, Lahti,
Myrskylä, Nastola, Orimattila,
Pukkila,Sysmä
Päijät-Hämeen
hyvinvointipalvelujen
kehitys ry
44.
Päijät-Hämeen
sovittelutoimisto
Lasten suojelun perhehoito
Päijät-Hämeen
sosiaalipäivystys
Ympäristöterveyskeskus
soteyhtymän kunnat
Lahti hallinnoi
PH kunnat
PH kunnat
Lahti järjestää
45.
46.
47.
48.
49.
50.
51.
Vaativaa erityisopetusta
antava Etappi-luokat –
yksikkö
EFEKTI – lasten ja nuorten
seudullinen
lastenkulttuurikeskustoiminta
Seudulliset
paikkatietopalvelut,
Seutupati
Maatalouslomatoimi
yhtymän jäsenkunnat lukuun
ottamatta Iittiä ja Lahtea
Asikkala, Heinola, Hollola,
Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti,
Nastola, Padasjoki, Orimattila
Asikkala, Hollola, Hämeenkoski,
Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki,
Sysmä
toimielin
Muuta
Lahti hallinnoi
Hollola järjestää
Lahti organisoi ja hallinnoi
Lahti, Asikkala, Hollola, Kärkölä,
Nastola, Orimattila
Lahti hallinnoi
Kärkölä, Hollola, Hämeenkoski,
Hartola, Sysmä, Pertunmaa,
Heinola, Asikkala, Padasjoki,
Kuhmoinen, Luhanka ja Toivakka
Sysmän kunta tuottaa
palvelun